Skip to main content

Full text of "Bibel-historia, mailme sivnedume rejast Moses jabmem raggai, bibel jec̃as saniguim muittaluvvum ..."

See other formats


Google 



This is a digital copy of a book that was preserved for generations on library shelves before it was carefully scanned by Google as part of a project 

to make the world's books discoverable online. 

It has survived long enough for the copyright to expire and the book to enter the public domain. A public domain book is one that was never subject 

to copyright or whose legal copyright term has expired. Whether a book is in the public domain may vary country to country. Public domain books 

are our gateways to the past, representing a wealth of history, culture and knowledge that's often difficult to discover. 

Marks, notations and other maiginalia present in the original volume will appear in this file - a reminder of this book's long journey from the 

publisher to a library and finally to you. 

Usage guidelines 

Google is proud to partner with libraries to digitize public domain materials and make them widely accessible. Public domain books belong to the 
public and we are merely their custodians. Nevertheless, this work is expensive, so in order to keep providing tliis resource, we liave taken steps to 
prevent abuse by commercial parties, including placing technical restrictions on automated querying. 
We also ask that you: 

+ Make non-commercial use of the files We designed Google Book Search for use by individuals, and we request that you use these files for 
personal, non-commercial purposes. 

+ Refrain fivm automated querying Do not send automated queries of any sort to Google's system: If you are conducting research on machine 
translation, optical character recognition or other areas where access to a large amount of text is helpful, please contact us. We encourage the 
use of public domain materials for these purposes and may be able to help. 

+ Maintain attributionTht GoogXt "watermark" you see on each file is essential for in forming people about this project and helping them find 
additional materials through Google Book Search. Please do not remove it. 

+ Keep it legal Whatever your use, remember that you are responsible for ensuring that what you are doing is legal. Do not assume that just 
because we believe a book is in the public domain for users in the United States, that the work is also in the public domain for users in other 
countries. Whether a book is still in copyright varies from country to country, and we can't offer guidance on whether any specific use of 
any specific book is allowed. Please do not assume that a book's appearance in Google Book Search means it can be used in any manner 
anywhere in the world. Copyright infringement liabili^ can be quite severe. 

About Google Book Search 

Google's mission is to organize the world's information and to make it universally accessible and useful. Google Book Search helps readers 
discover the world's books while helping authors and publishers reach new audiences. You can search through the full text of this book on the web 

at |http: //books .google .com/I 



f 



,^. /?^/ 



•4 



Bibel-Historia 



mailme sivnedume rejast 



Moses jabmem ragjai, 



' ) 



bibel jeBas sanigoim muittaluvvum; 



ja 



22 Dayid psalmal 






», A;i: . -, 



k//-,- 



^Oil 



.<^. 



N. V. STOKFLETHAST. 



f. 

* 



KRISTIANIAST, 1840. 
Kr. Grondahl lut prentdjuwam. 



//J/ 



\^\\ 



Y u o 8 t a s 

Moses g i r j e. 



1. KapitaL 

A-lgost simedi Ibmel alme ja asdnain. 
Ja asdnam ay den laei ja guoros, ja saeyd- 
njadyuotta ciegqalruoda bagiel &roi, ja 
Ibmel yuaif] sadatallamen laei caci bagjel. 
Ja Ibmel celki: saiddus cuoygas! ja cuov- 
gas saddai. Ja Ibmql iini cuoygas buor- 
ren, ja Ibmel aeroti cuoygas saeydnjadasast 
erit, Ja cuoygasi addi Ibmel dam nama 
baeiyye, ja saeydnjadassi s&n addi dam nama 
igia, Ja aekked saddai ja id"d"ed yuostas 
baeiye. Ja Ibmel celki : saddus nanosyuot- 
ta caci gasski, mi aerot cacid cacin erit! 
Ja Ibmel nanosyuoda dag;ai ja cacid asroti, 
mak nanosyuoda yuolabaeld legje, cacin 
erit, mak nanosyuoda bajabagld legje. Ja 
nuft saddai. Ja nanosyutti addi Ibmel 
dam nama albme. Ja eakked ^idAAu^S^ 

idded mxhhe baeiye. 3 a iy$xxv^ c^i^Kvr 

m 



4U?. /^^/- 




4 1 Moses girje 

I - ■ • I . 

olbmu muod'oidsemek mield ja min lak- 
kai, gutte racfdijaegje galgga Iset are guU 
bagiel ja alme loddi bagjel ja stveti bagiel 
ja abba aednam bagjel ja buok madoi ba- 
gjel, mak aadnaxnest likkek* Ja Ibmel 
siynedi olbmu muodoides mield, Ibmel 
muodoi m.ield siynedi s&n su, ilbma. ja 
nisson s&n siynedi. *) Ja Ibmel burist- 
siynedi sadno ja sidnoidi celki: laskke 
Saddula^ak ja lassansekke, ja dseydde sed- 
nam, ja dakke dam aldside yuolebu^^an, 
ja raddijfiekke caci guii bagjel ja alme lod- 
di bagjel ja siyeti bagjel ja biiok madoi 
bagjel, mak sednam aid likkek. Ja Ibmel 
ceUd: gaec, buok a^dnam gilyyagid gilyi- 
tsegje urtasid man] addam dadnoidi, ja 
buok saddo muoraid, mak saddulas lask, 
mak gilyyagidaesekgilyyijsegjeklaek; did- 
noidi dak biebmon galggek Iset. Ja buok 
asdnam spiridi ja buok alme loddidi ja 
buok siynadusaidi, mak a^dnam aid lik- 
kek, mai sist agile hasg laa, buok ruonas 
urtasid biebmon m&n addam. Ja nuft 



V MmA. 10. K. 5. V. 



1.2. Kap. 5 

saddai* Ja Ibmel iini buok, maid dak- 
kan^ Icei; ja gaec, buokrakkan hui buorre 
Isei. Ja cekked saddai^ ja idded saddai 
gudad baeive, 

2. K a p i t a L 
Nuft ftllasuTVum Isei albme ja asdnam 
ja buok s&dno Tsegak. Ja cecad baeive 
de Ibmel su dagoides olliti, maid dak- 
kam laei, ja cecad baeiYe Tuiirjadi s&n buok 
su ^agoines^ maid dakkam la^i. Ja cecad 
b«iye Ibmel buristsiynedi ja basoti dam; 
dastgo dam aid skn yuSiqadi buok su da- 
goines^ maid sin siynedam ja dakkam 
lasi. Dat las alme ja a^dnam alggo, go dak 
siyneduTuiga, go Ibmel Jehoya dagai alme 
ja asdnam^ ja buoklagas aadnam m.uoraid^ 
mak iudal a^dnamest asi lasm^ ja buokla- 
gas maace urtasid, mak iudal aei saddam 
laam; dastgo Ibmel haurra i laem yela ar- 
yetam aadnam ala^ ja i ditage olmus laem. 
aadnam barggat. Mutto lieyl aadnamest 
bagjani^ ja &bba aadnam gastadi. ^dnam 
muoldast rakadi Ibmel haarra olbmu, ja 
su njudnai aelle yu&ir\ sau si^a:^>3^^v^\ 
nuft 5addai olmus afflie %\d2LOTv% 'i^'^^s^^S^ 



1 Moseg girje 



haerra garden gilTTam Isei Edeni *) id'ded 
.guTllui, ja olbmu dasa biejai, gaen raka- 
dam Icei. Ja Ibmel haerra gicoi buokla- 
gas muoraid aednamest bajassaddat, mak 
haysske leg]e oaidnet, ja njalgis birrat, 7a 
a^llem muora guoydo garden, ja buore ja 
^balia d&ydQ itluora. Ja Edenest daedno 
g&lgai garden gastasa^men, ja dast dat juk- 
kujuyui, ja%njagllja stuorra j4kkan saddai. 
Yuostemus j^ga namma Pison laei, mi 
&bba dam a^dnam Hayila birra g^lgga, 
g&st galle lae ; Ja dam a^dnam galle buorre 
las, dast Bdellion la^ ja ga^gge Oniks. Ja 
nubbe jaga namma Gihon laei, mi a^dnam 
Rusk birra gSlgga. Ja goalmad jaga 
namma Hiddekel laei, mi Assra* guyllui 
gAlgga, ja njaeljad namma Phrath laei. Ja 
Ibmel liaerra yaldi olbmu, Ja biejai su 
Eden gardeni dam barggat ja yarotet. Ja 
Ibmel ha^rra giCoi olbrau ja celki: buok 
garden muorain oa^ok dan birrat, mutto 
buore ja baha daA^do muorast ik din gal- 
ga barrat; dastgo dam baeiye, go dast ba- 



*) dat audue Sdea mafiia: Babbaniol. 



2. Kftp. 7 ' 

rak, de ainasrakkan dan jabmet galgak. 
Ja Ibmel hoerra celki: buorre \ Isek, go 
olmus ifto Iddy guoime min dagam sunji, 
gutte su lut-matta irrot. Ibmel haerra 
aadnamest sivnedam laei buoklagas maece 
spirid ja buoklagas alme loddid^ ja daid 
s&n doalyoi Adam oddi, oaidnem ditti, 
maid namaid sd.n daidi addet datoi; ja 
moft olmus buok hiieggala^aid naydi^ nuft 
sin namma galgai last. De adda olmus 
buoklagas siAetidi ja alme loddidi ja 
buot maece spiridij jesguttegij su namas; 
mutto guoibme i gaydnujuTTum olbmui, 
gutte mati su lut last. De addi Ibmel 
haerra lossis nakkarid olbmu bagjeli boat- 
tet, ja sin adi; de 4ft su ^rteg davtin sin 
yaldij.ja agin fast saje giycai; ja aerteg.day- 
test, maid Ibmel haerra olbmust yalddam 
laeij nissonen s&n dagai, ja doalyoi su olb- 
mu oddi. De celki olmus: dat lae dafte 
muo daytin ja oagge muo o^^estl albma 
nisson galgga su namma laet, dastgo alb- 
mast skn lae yalddujuyyum. De damditti 
galgga almaj aces ja aednes guoddet^ \a 
hselala^as lut &rrot, \a Si^X. o^J^^^ ^^ ^^^^ 



8 1 Moses girje 



gaba saddat. Ja gugtug alas lesiga, Adam 
)a su nisson^ ja seya s&i hseppanam. 

3. K a p i t a 1. 

Ja gcermas sluokkasabbo laei go buok 
masce spirik^ maid Ibmel hcerra siynedam 
laei, ja nissoni dat celki: Isego Ibmel caelk- 
kam: aeppe d4i birrat galga buok muo- 
rain^ mak gardenest laek? De celki nis- 
son: a^^u mil galle garden muorai sad- 
doin birrat; mutto dam muora saddo 
harrai^ mi gassko garden Ise, de celki Ib- 
mel: esppe d&i galga dast bdrrat^ ja a^ppe 
d&i galga dam likatala, amade dii jabmet. 
De* celki gaermas nissoni: a^ppe gudege 
lakkai dii sadda jabmet; mutto Ibmel 
dietta^ gude bceiye dii dast bSrrabajtte, de 
d&dno calmek rappasaemen Isek^ ja Ibmel 
lakkai dai saddabsette, atte d4i oa^^obsette 
diettet, mi buorre ja bahha lae. Ja go dal 
nisson oaidnegadi, muorra buorre laei bar- 
rat, ja haysske laei calmidi oaidnet, ja siega 
muorra laei jierme addet ; de san saddost 
raldi ja b&rragi^^i; ja boadnjasis maida 
dsfst addi, ja skn bSxai. De xa-^^^^^e^ 



3. Kap*' d . 

gugtui calmek, la sii fuomaseigaj atte alas 

s&ilseiga, ]a fikkon lastaid sSi ofti canaiga^ 

« 

jabiftasid aldsesga dagaiga. Jago sii gu- 
laiga Ibmel haerra jena, gutte garden' sist 
yajasi go baeive bakka coasskom laei, de 
ciekkaleiga Adam ja Era )ecasga Ibmel 
hserra calmi ^.udast erit garden xnuorai 
gasski. Ja Ibmel haerra raykai Adam ja 
sunji celki : gist laek ? S&n yastedi : du 
jena guUim gardenest, ja baUini; dastgo 
alas lasm, damditti ciekkalim jeccam. Ja 
Ibmel celki: gi celki dunji, din alas laek? 
Alma dan dalle birram lask dam muorast, 
mast gilddim birrat? De celki Adam: 
nisson, gcxn munji guoibmen addik, sin 
muorast mnnji addi^ ja min birrim. De 
celki Ibmel haerra nissoni: manne din 
dam dakkik? Msson yastedi: gasrmaS 
muo beti, ja borrim. De celki Ibmel 
haerra gasrbmaci : go din dam dakkik^ de 
loBge garrotuyyum buck siyeti ja buok 
masce fuodoi gaskast; coaygjad aid din 
njammot galgak, ja a&dnam muoldast din 
birrat galgak ibba du a^lededinad^ la. 
rasid du ja nisson g,as^^ nxka \^ss\sxxvs^i^ 



10 1 Moses girje 



du siebman ja su siebman gasski; s&n du 
oaiTe cuoykkemen Isbj la din su susme 
^askestak. Ja ni^soni Ibmel celki: alio 
bafcasid dunji biejam, go mana Tuosstai 
Id^k ; )a baicasin manaidad liegadattet gal*- 
gak; ja du boadnjasad du hallo galggaldst^ 
ja isedyuoda sin du bagjelist adnetgalgga. 
Ja Adami Ibmel celki: go akkad jena jae- 
gadik, ja muorast borrik, mast gilddim 
barrat, de galgga cednam dii ditti Icet garro- 
tuTYum; mirrasin dast din jeccad biebmat 
galgak buok du cellembeiyidad. Gasskalas 
lanjaid ja ssecagasaid dat dunji saddadet 
galgga, ja ma^ce urtasid din birrat galgak. 
GalladbiTastagaisistlaibb^dbirrat galgak, 
dassaci go aednamen din fcist saddak, mast 
TalddujuTYumlask; dastgo asdnam muold- 
da din laek, ja aednam muolddan din fast 
dakkujuTTut galgak. Ja Adam addi ak- 
. kasisi dam nama EYa, dastgo buok olbmui 
asdne sin led. Ja Ibmel haerra nakkebif- 
tasid dagai Adami ja su akkai, ja sidno 
garroti. Ja Ibmel haerra celki : gaec, Adam 
Saddam lae nuftgo muttom mist, ja dietta, 
am buorre ja. bahha lae ; mutto 3l3\^ ^.tiv^^ 



3. 4. Kap. 11 

giedas sin geiggit, ja aellein muorast Tald- 
detjjabarrat^ ]a, agal^^^at aellet; de Ibmel 
haerra gardenest Edenes.t su olgus g&coi 
a^duam barggat, mast yalddujuYTum 1®!, 
jaAdam skn olgus ajiEden muorragarden 
bcBYCCaguoylostj ja Kerubid sin biejai 
Isedgoda^gfe dillamikin gasino gattemen 
^Uemmurri. 

4. Kapital. 
Ja Adam d&ydai su aka Eya, ja mana 
yuosstai san saddai^ "ja Kain sin riegadat- 
ti, ia celki: albma oa^^om la&m, gutte 
haerra lae. Ja dasto su yel7a Abel sin 
riegadatti; ja Abel saddai say ccagaecce ^ 
mutto Kain saddai baelddoilmaj. Ja dap- 
patuyui muttom aige gaecest de iuddan- 
buyti Kain haerrai oaJfFer aednames saddoin, 
7a Abel maida oafferusai aslos alggosad- 
doin ja buoide, ja ha&rra iini Abel ja su 
oaffer baellai, mutto Kain ja su oaffer ba&l- 
lai sin i oaidnam; de Kain manai moarrai, 
ja yuolas guyllui, aednam guYllui su-fKil- 
mek legje. De sarnoi Jehoya Kaini : man- 
ne laokgo moarest, ja manne anak^o calr 
midad a^dnam guyllm.^ \^o Tca\^^>^^^ 



12 1 Moses girje 



burid din bargak dakkat, de calmek bajas 
alme guyllui orrijk? mutto go burid ik 
din barga dakkat^ de suddo uysa gurast 
irro, ja du dat datto, mutto dan dam ba- 
gjel raddit galgak ! Ja de Kain yeljaines 
sarnoi. Ja go sii maecest Iseiga, de CU05- 
geli Kain yeljas yuosstai, ja gcddi su. De 
sarnoi Jehoya Kaini: gist Ise Abel du yel- 
Ijad? ja sin yastedi: im diede! Isemgo 
min yelljam gaecce? Mutto Jehoya sunji 
celki: maid laekgo dakkam? du yelljad 
Tara jedna -munji cuoryyomen Ise aedna- 
mest4 Ja dal laege din dam ieednamest 
garrotuyyum, mi njalmes rayasti yelljad 
yaraid du giedast yalddet! Go a?dnam 
din bargak^ de saddoides dat i galga dunji 
sat eambo addet^ gilgolas ja bataradde ol- 
miuccen din yagjolet galgak asdnamest. 
De Kain celki Jehoyai : muo suddo nuft 
stuores las^ atte andagassi dat addujuyyu- 
mest i'la^k. QaeC, idnaba&iye din muo 
giccom la^k dam a&dnamest erit, ja fertim 
min jeccam barggat ciekkat du calmidad 
Audast erit^ ja gilgolas ja bataradde olmus 
^idn ladiriy ja dappatuyyut sa^igci ^ ^xx^ 



4. Kap. 15 

)uokkaS9 gutte muo gaydna, muo g&dda« 
De celki sunji JehoTa: i! gutte Kain gad- 
da^ cecca gaardasas rangastusa gillat ^algga! 
ia Jehova addi Kaini mserka^ atte i juok- 
kas, gutte su gaynai, su gd.ddet galgganu 
De vulgi Kain Jehora calm! iudasi erit, 
ja (Bdnami Nodi asai, Eden baeyca T)8eld. 
Kain eli akaines, gutte mana yuosstai sad- 
dai ja Hanok riegadatti, ja go Kain baike 
ba^as hufsemen laei, de naydi sin baike 
barnes Hanok nama mi eld. Hanoki lie- 
gadi Irad; Irad sakkanatti Mehujael, ja 
Mehujael sakkanatti Methusala, ja Methu- 
sala sakkanatti Lamek. Ja Lamek guoft 
akaid yaldi, nubbe namma laei Ada^ ja 
nubbe Zilla. Ada riegadatti Jabal^ gutte 
goatteolbmui ja siyetolbmui aSe lae; ja 
su yelja namma laei Jubal; gutte Zithar ja 
harpe cuogjategji acce lae. Ja Zilla riega- 
datti maida Tubalkain, gutte buokslai 
yaeikke ja ruoyddenaeyoid dagai; Tubal- 
kain oaba namma laei Naema. 

Fastain eli Adam akaines, gutte bar- 
ne riegadatti, ja naydi su naraa. S^tKs 
dastgo^ celki sin, llaxael t[v\mkvv ^.^[^acEB.'^^fe 



14 1 BfoseB girje 



nubbe barne Abel sagjai; dastgo su goddi 
Kain! Ja Sethi riegadi bardne, ja su na- 
ma skn Enos naydi; dalle cuonrrog&tte 
olbmuk Jehoya nama. 

5. K a p i t a 1. 
Adam d&kkag&dde giiie. Dam basire 
go Ibmel siynedi Adam^ de simedi s&n 
su Ibmel muod'oi mield; ilbma la nisson 
8&n siynedi, ja s&dno buristsiynedi, ja g&- 
Coi s&dno namaid olbmuid, dam baaiye 
go s&dno s&n siynedi. Go Adam 130 ja- 
gid sellam Icei, de s&n barne sakkanatd 
muodoides mield )a g&yas mield, )a naydi 
8u nama Seth^ Ja Adam besiyek, mar]r|el 
go sakkanattam Isei Seth, 800 jagek legje, 
ja barnid ja nieidaid skn sakkanatti. Ja 
buok Adam bceiyek, maid s&n eli, 930 ja- 
gek legje, ja sAn jami. Seth la^i 105 jagid 
boares/ go Bnos skn sakkanatti. Ja mar)- 
qel go Enos sakkanattam lasi, de eli'Seth 
807 jagid, )a sakkanatti barnid ja nieidaid. 
Ja buok Seth baeiyek legje 913 jagek, ja 
de jami. Ja Enos 90 jagid boares laei, go 
rie£;adatti Kenan. Maqqel go skn Kenan 
^kanattam tei, de eli Eitos ftVb Sa^^^ 



ft. Kap. 15 

ja rie^datti barnid ja nieidaid. Ja Enos 
buok baaiTek 905 iagek legje, ja de lamL 
Ja Kenan 70 jagid boares la^i, go s&n Ma- 
halalel sakkanatti. Maqqel go s&n Maha- 
lalel sakkanattam la^i^ de eli Kenan 804 
jag;id; ja riegadatti barnid ja nieidaid. Ja 
buok Kenan bseiyek 910 jagek legje, ja 
de jamL Ja Mahalalel 65 jagid boares 
lasi, go. sin sakkanatti Jared. Maqqel go 
sin Jared sakkanattam Isei; de eli Maha^ 
lalel 830 jagid, ja riegadatti barnid ja 
nieidaid. Ja buok Mahalalel bceiyek 
895 jagek leg je, ja de jami. Jared 162 
jagid boares Isei^ go s&n Henok sakkanat« 
ti. Ja mar^r^el go sin Henok sakkanattam 
laai, de eli Jared 800 jagid, ja sakkanatti 
barnid ja nieidaid. Ja buok Jared basi- 
vek 962 jagek legje, ja de jami. Ja He- 
nok 65 iagid boares lasi, go s&n sakkanatti 
Methusala. Maqr^el go s&n Methusala sak- 
kanattam liaei, de 300 jagid s&n Ibmelin 
vagjoli, >a riegadatti barnid ja nieidaid* 
Buok Henok bceirek 365 jagek legfe. Ja 
Henok Ibmelin ragjoli, ^a 1 SdA<^^bssL Iax 
eBmho gardnujuyTam^ ^a&\%o ^tsv^ -^^aa^ 



16 1 Mosee girje 



su. Methusal^ 187 jagid boares lasi, go 
Lfunek s&n sakkanatti. Maqqel go s4n 
Lamek sakkanattam Icei, de eliMethusala 
782 lagid, ja riegadatti barnid ja nieidaid* 
Buok Methusala bceircik 969 jagek legie^ 
ja de jami. Go Lamek !I82 iagid boares 
lasi^ de bame s&n , sakkanatti^ la navdi su 
nama Noah, dastgo ska. celki: sku min 

' jed'diia^gjamek sadda min bargoincemek, 
ja min giedaidaBmek Taiyin a^dnam aid, 
maid Jehova dubmji. Maqqel go Noah 
ska sakkanattam la&i, de eli Lamek 595 
jagid, ja riegadatti bamid ja nieidaid. Ja 
buok Lamek baeivek 777 jagek legje, ja 
de jaini. Go Noah 500 jagid boares Isei, 
de sakkanatti s^ Sem, Kam ja Japhet. 

6. .KapitaL 
Ja saddai, go olbmuk sednanisg&tte 
asdnam ala, ja nieidak sigjidi riegadegje, 
de oaidnegdtte Ibmel bamek (dai ^ suddo- 
gaslas) olbmui nieidaid cabbasen, ja akaid 
si dai gaskast aldsesek valdde sin jecaidae- 
sek halo mield. De celki Ibmel: olbmuk 
«i adde jecasek muo Tu&irja raddiM yupl- 

lai, go oa^^e si laek; lekkusek %m>a«vx^ 



6. Kap. 17 

(ain) 120 jagek. Ja gieyr ilbmak, gigan- 
tak, dain beiyin legje aednamest, ja maida 
dastmariqel, dademield go Ibinel bamek 
olbmui nieidaiguim elle, ja dak manaid 
sigjidi riegadatte ; dak Lek dak gievrak, 
gudek d&lin aigin baegalmas d.lbinak legje. 
Ja haerra Aini, atte olbmui bahliayuotta 
stuores laei asdnam aid, ja atte sin yaimo 
jurddagak ja biyddemak bahab guyllui legje 
jiiokke baeiye, ja liasrra dalle gattagidi, atte 
olbmuid skn siynedam laei a3dnam ala, ja ' 
dat bayca^atti su yaimo. Ja haerra celki: 
olbmu, gddJi siynedam laem, fertim. m&n 
a^dnam aid dussadet, im dusse fal olb- 
mu, mutto yela siyetid, madoid ja alme 
loddid, dastgo gadam, atte dam min lasm 
siynedam; mutto Noah armo gaynai haerra 
calmi&udast. Dak Noah sagak lask. Noah 
yanhurskes ja yuoigadlas olmus la^i aigga-* 
sis; Ibmelin s&n yagjoli. GAlm barnid 
s&n sakkanatti : Sem, Kam ja Japhet. 
Mutto aednam billasuyyum la^i Ibmel cal- 
mi &udast, ja verudagast dieyya; ja Ibmel 
&ini asdnam, ja gaec, billaSuyyuxsL d.^ Vs&\^ 
dastgo buok slynadus^ \ri5\fc^^ssx X^^'^ 



18 1 Mos€8 girje 



gseinosek a^dnamest. De celki Ibmel !No* 
ahi: &bba siynadusa duSsadasbme must 
anrraluYTuin la^; dastgo cednam dievTa 
Ise sin Terudagain; ja gae€^ hseyatet m&n 
aigom sin &ftanaga asdnamin. Mntto 
daga d&n aldsid arka baBccemuorast ; 
rakad moadde krvom sajid dam sisa^ 
)a bikkad dam siskeba^ld ja ilggoba^ld 
bikain. Ja nuftgalgak d&n dam rakadet: 
800 arsin galgga arka gukko last, 60 arsin 
dam g&yddo, ja 30 arsin dam alio. Lasa 
d4n dakkat galgak bagje ba^Uai arsin vido- 
dekki; mutto arka uvsa a^rtcg basUai d&n 
biegjat galgak; ja rakad Tuolle lafto^ gasko 
lafto ja bagje lafto. Dastgo gaeic, Cacce 
dulyid m&n biegjamen lasm asdnam ba- 
gjeli buok siynadusaid haayatet, mai sist 
a^lle hasg a^Ua alme yuold; dastgo buok^ 
mi asdnam aid la^, jabmet galgga. Mut- 
to littom xaka dakkat aigom duin, ja 
atka d&n sisamannat galgak, sikke du ja 
du bamidad; ja du akkat ja du bamidad 
akak &ftanaga duin; ja buok hasggala- 
^ain jecainad d&n doalyyot galgak arka 
sisaguoAaai guoftasi juokke sV.aS^x^'^^xtv 



0. ?. Kap. 19 

)a njiqalas^ daid ha^ggastaasek bisotet 4ft:a- 
naga duin; loddin slaiasek mield, siyetin 
slaiasek mield ia buok spirin, mak aod- 
nam aid likkek^ slajasek raield guoftasi 
guoftasi dak du lusa boattet galggek hseg- 
gasek gagjom ditti ; la ralde buokslai h&r^ 
ramusaid, mak b&ratatte laek^ ja coage 
aldsid, dunji ja sigjidi biebmon. Ja nuft 
dagai Moses; buok Ibmel bakkomi mield 
s&n dagai. 

7. K a p i t a L 
Ja haerra celki !Noahi : mana dal arka 
sisa, d&n ja &bba du dallo ; dastgo yan- 
hurskasen m&n du oaidnam la^m aldsim 
dam sikkagiddest ; ja yalde aldsid buok 
butes spirin cecca ja cec^^ Tarras ja njiqa- 
las^ ja buttesmasttom spirin guoftasi guof- 
tasi yarras ja njir)alas; nuft maida alme 
loddin cecca ja cecca, yarras ja njiqalas, sin 
nalid aimoin bisotam ditti &bba eednami* 
Dastgo cecca basiye gaecest aryetet m&n 
aigom asdnam ala njasUja l&ge baeiye ja 
nja^llja Uge ija, ja asdnam aid dussadet 
m&n aigom buok hasggala^aid^ tsvdii^ ^c^- 
nedam Jam. Ja l^oah d^^e^ Voa^ V««:^ 



!i/0 1 Moses girje 



bakkomi mield. Mutto ^oah 600 iagc 
boares Isei, go dulyrecacek sednam bagjeli 
b&tte. Ja sdn ja su bamek/ su akka ja 
su barni akak iftanag;a suin arka sisa 
manne dulyyecaci ditti. Butes siyetin 
ja buttesmaBttom siyetin, ja loddin, ja buok 
spirin, mak asdnamest likkek, guoftasi 
guoftasi dak Noah lusa bAtte arka sisa, 
yares ja njiqalas, nuftgo Ibmel g4ccom lasi 
Noah. Go dak cec«a ba&iyek n&kkam 



legje, de battegitte dulyyecacek aednam 
ala. Go Noah gut cuode jage boares laei, 
Cecad nubbe likkai baeiye nubbe mannod, 
aido dam baeiye de luoddanegje buok dam 
stuorra ciegqalyuoda agjagak, ja alme bal- 
yak rappasegje ; ja de aryi a^dnam ala 
njaellja 1^^^ baeiye ja nja^Uja Ikge ija. Da- 
. managa basiye de manai Noah ja su bar- 
nek, Sem, Kam ja Japhet, ja su akka ja 

« 

su barni gd.lm akak singuijn arka sisa, si 
ja buok fuodok slajaidaasek mield, ja buok 
siyetak slajaidassek mield, ja buok madok, 
mak asdnam aid likkek, jabuok l&ddlek 
slajaidaasek mield, ja buokak, mak soajaid 
fa, dolgid adnek, dak buokak "So^k \w 



7. Knp. 21 

batte arka sisa^ . guoftasi guoftasi^ buok 
siTnadusain^ mai sist celle haeg la^i^ ja guof- 
tasi dak b&tte buok siynadusai gaskast, 
nuftgo Ibmel su gaccoin la^i; ja Hasrra 
dapai uysa su maqqel. Njaellja lAge bsei- 
Ye b&tte dulyyecacek d^dnam ala, ja cacek 
lassanegje, ja arka dak bajedegje^ ja dat 
bajeduyui aednam aid; ja cacek saggarak- 
kan aednanegje ja lassanegje aednam ala^ 
ja arkka manai caci aid; nuft saggarak 
lassanegje ja lassanegje cacek asdnam ala^ 
atte buok alia yarek, mak alme yuold 
lask, cikkujuyyujegje; yit nubbe Idkkai 
arsin bagjanegje cacek dai bagjel ja yarid 
dak cikk^, De haykaduyyujegje bu,ok 
siynadusak^ mak asdnam aid likkamen 
legie, lAddek, siyetak, fuodok, ja buok 
olbmuk ; buok^ mi asllem ja lia3g sistes 
ani^ ja mi g&ikke asdnamest eli^ jami;. buok 
siynadusaid^ mak a&dnam aid legje^ Ibmel 
dussadi sikke olbmuid^ ja spirid ja siyetid 
ja madoid, ja alme loddid; dak buokak 
aadnam aid jaykaduyyujegje; ja i dftage 
baccam aerebgo Noah, ja gudek svv \s5.\.\^^^ 



22 ) 1 Moses girje 



arka sist. Cuode ja yit l&^e beiyid lassa- 
, negje Cacek asdnam ala. 

8« K a p i t a 1. 
De muiti Ibmel !Noah ja buok fuo* 
daid ja siretid, mak su lut legje arka sist ; 
ja bieg s&n addi inannat a^dnam bagjel^. 
atte cacek coakkog&tte; ja ciegqalyuoda 
agjagak buoftosegje ja alihe balyak^ atte 
aryye n&kkag&di almest, Ja manist£tga 
maqistaga de ^rit golgge cacek asdnam 
aid, ja 150 beiyid dak gasppanaddamen 
legje; ja cecad nubbe likkai bo^iye cecad 
mannodest de drosti arkka Ararat yaridi. 
Ja maqistaga maqistaga yela coakkomen 
legje cacek Ugad manned ragjai; Ugad 
manned algo basiye de yari cakkak itte- 
g&tte. T^eellja l&ge beivi gascest da rayasti 
]^oah lasa^ maid dakkam lasi arkkai; ja 
buldogas s&n olgus luiti; mi dikkd. dek 
girdi, dassaci go cacek erit gdikkam legje 
«^dnam aid. De s&n duya luiti oaidnem 
dittiy jis Cacek coakkom legje a^dnam ald« 
Mutto go duyya yudiriadusa i gaydnam 
}u61ggasis, de ruoftot dat macai su lusa 
^rkkaiy dastgo cacek yela am §iV>\)a »^^xxv 



8. Kap. 23 

bagjel legje^ ja giedas ska olgus geigi, ja 
valdi dam lusas arkkai. De yurdi sin 
cecca asrra beiyid, la fastain ska dalle 
duya arkast biejai; sekkedes b&ddo dat 
ruoftot b&di 6U lusa, la ga^c, raras dlljo- 
lassta 8u njunist lasi ; de raroti Ifoah cacek 
coakkom legfe sednam aid. Ja Tela ska 
ceoca. asrra beivid Turdi^ ia de fastain ska 
duTabiejai; mutto i dat sat sembo su lusa 
maccam. Ja gut cuode ja kh jage Tuostas 
mannod algo basiye de saddai, atte cacek 
g&ikkam legje sednam ald^ |a Ifoah raldi 
gk&as arka bagjelist erit, ja iini, ja ga^c! 
aBdnamgiikkagoattamlasi; ja nubbe man- 
nod cecad nubbe lAkkai ba^ve de a^dnam 
aibas g&ikkam la^i. De samoi Ibmel I7o- 
ahi^ ja celki: yuolge dal arka sist^ d&n ja 
du akka^ du bamek ja du bamidad akak 
Aitanaga duin; buck spirik, mak du lut 
la^k buok siynadusain^ sikke l&ddek ja. 
siyetak. ja buok mad'ok. mak asdnam aid 
likkek, daid olgus d&n doalyyot galgak 
jecainad^ ja dak Tiddanet galggek asdnam 
mietta^ ja saddulagak dak galggek last^ ia 
laasanet dak galggek a&diiarca% "^^ ^3^^S» 



» 



24 1 Moses girje 



manai ISoah ia su barnek, su akka. ja su 
bami akak iftana^a suin; buok spirik^ 
buok madok ja buok l&ddek, buokak, 
mak agdnam aid likkek, arka sist olgus 
maniie slajaidaesek mield. Ja ISoah bajas- 
rakadi altar haerrai; ja buok spirin ja lod- 
din lutes ska valdi ja balddam oaffer altar 
ala oafferiisai. De haysai hasrra njalgga 
haja/ ja yaibmosis celki; im sat aigo aed- 
nani garrotet olbmui ditti; dastgo olbmu 
Vaimo jurddagak baliak laek nuorraruoda 
rajast, imge sat (embo sorbmit aigo buok 
haggala^aid^ nuftgo dal dakkim. Nuft 
gttkka go (Bdnam bissta^ de n&kkat i galga 
dam rajast siebman ja lagjo, coasskem ja 
bakka, gsesse ja dalvve, bfieiyye ja igja. 

9. K a p i t a L 
Ibmel buristsiynedi Noah ja su bar- 
md« ja sigjidi celki : saddat saddula^ak^ 
lassansekket ja dosyddet dBdnam. Din ballo 
ja suorgatus irrot galgga buok a^dnam 
spiri bagjelist, buok alme loddi bagjelist^ 
ja buok bagjelist, mi asdnam aid likka, ja 
buok aye guli bagjelist ; dingitti dak ad- 
du/uYTum la&k. Buok, nu likkai >^ «SXa., 



0. K«p. 25 

galgga last digjidi biebmon, nuftgo ruonas 
hurtasid addam m&n digjidi buok; dad- 
deke biergo dftanaga sieloines, dat la 
Taraines, aeppet di galga birratl Din ha^g- 
gadek yaraid duodairakkan min gaibe- 
det aigom, juokke spirist daid gaibedet 
aigom, olbmu giedast^ juokke &lbina gie- 
d'ast olbmu sielo gaibedet aigom. Gutte 
ilbma yaraid g&lgat, olbmu boft su yarak 
g&lgatuyyut galggek; dastgo muod'oides 
mield siynedi Ibmel olbmu. Mutto di, 
saddat saddula^ak ]sl asdnana^kket, lassa- 
naekket asdnam ala, ja saddat aednag dam 
ala. Ibmel Ifoahi nuft sarnoi ja su bar- 
nidi: gaec, littom m&n dagam dinguim^ ja 
din siebmanin din manqel; ja buok hag- 
gal^^aiguim^ mak din lut la^k^ sikke loddi^ 
siyeti ja buok asdnam fuodoiguim din 
hit^ buok daiguim^ mak arka sist olgus 
yulgge, buok asdnam aelle siynadusaiguim ; 
littom dinguim dakkat aigom^ a^i galga 
buok siynadusak sat a^mbo dulyyecacin 
ha^yatuyyu^, ja aei galga dulyyecacek 
boattet asdnam billedet. Ibmel celki: daJL 
litto ma^rkka ledy maid muo ^a.^xk ^^iS»^ 



26 1 Moses girje 



m&n biejaii^ ja buok a^Ue siynadusai gas- 
ski^ mak din lut la^k, buok aigidi ; davg* 
gam balTYaim&n biegjam lasm, iadat litto 
markka galgga la^t muo ja (ednam gaskast; 
Ja saddat galgga^ go balTYam aednam ba<- 
gjel m&n doalyom, de ittet galgga muo 
daygge balYvam sisa^ ja littom muittet 
galgam muo ja din ja buok hasggala^ai 
gaskast &bba siynjadusa sist^ ja a^i goasse*- 
gen galga sat sembo dulTTecacek boatt^t 
buok haeggal^^aid basyatet; mutto darg- 
gam balyyam sist galgga la^t, ja dam oaid- 
net aigom dam agalas litto muittet Ibmel 
ja buok ha^ggala^ai gaskast &bba siynadu- 
sasty mi asdnam aid la^. Ja Ibmel Koahi 
oelki: dat la^ dam littom maerkka, maid 
dakkam lasm muo ja buok siynadusaidam 
gasski, mak cednam aid laek. IS^oah bar* 
nek^ gudek arka sist yulgge, legje Sem^ 
£.am ja Japhet; mutto Kam lasi SLanaan 
aSie. Dak g&lmas I^oah bamek legje, ja 
sist oa^oi a^dnam olbmuides. 

IL Kapital. 
Abba asdnamest &ft njuoYC ja &ft giel 
J^^b£ Ja ^uldai^ go iddedes ^oncVo^x. %V 



11. Ktp. 27 

Tulgge, de jalgadas si gaydne Sinear aed* 
namesty ja dasa si assag&tte. De si celkke 
nubbe nubbai: Boattet! dakkop ja bald« 
dop mi lairregedgid! ja laire si gaedggen 
adne ja oednambikaid kalkkan. Ja si 
celkke: boatteU barggop mi garpug ja 
t&mo dakkat^ man bajemus ga^oce gidda 
alme ragjai &llat galgga, ja dakkop mi 
masrka^ amamek &bba asdnam mietta mi 
biedgganet. Mutto Ibmel hcerra Taolas 
njejai, dam gavpug ja dam Urno iskadet, 
maid olbmui manak dakkamen legje^ ja 
hasrra celki: gaeic^ &ft olbmuk si lask^ ja 
i£t njuoYC sist buokain las ; dat sin Tuostas 
dakko ledy ja de dat i mikkege hek^ mi 
cagga sin dakkamest^ maid si ribmek dak* 
kat! Yuolasmi aiggop njegjat ja singielaid 
sasgotet, atte nubbe nubbe guoimes giela 
i adde ; ja hasrra bidgi sin dast &bba a^« 
nam mietta^ ja de si garpug dakkamest 
erit heitte. Damditti goocujuwu gaygug 
namma Babel ; dastgo buok o^dnam gielaid 
hasrra dast sasgoti^ ja dast ska bidgi sin 
4bba aadnam mietta. 

Vat Sem s&kkag,9Adi^ Aai% ^ws^ASfc 



28 1 Moses girje 



jagidboares Isei^ go Arpaksad s&n sakkanatti 
guoft jagid dulyrecaci mar)qel; ja Sem eli 
300 jage^ mar)r)el go Arpaksad sakkanat- 
tain lasi, ja sakkanatti bamid ja nicidaid. 
Arpaksad eli 35 jagid ja sakkanatti Sa- 
lah; ja Arpaksad eli 403 jagid, maqqel go 
Salah sakkanattam Icei, ja sakkanatti bar* 
nid ja nieidaid. Salah eli 30 jagid, ja 
sakkanatti Eber; ja Salah eli 403 jagid^ 
niar)r)el go Eber sakkanattam laei, ja sak- 
kanatti barnid ja nieidaid. Eber eli 34 
jagid, ja sakkanatti Peleg; ja Eber eH 430 
jagid^ maqqel go Peleg sakkanattam laei^ 
ja sakkanatti bamid ja nieidaid. Peleg 
eli 30 jagid, ja sakkanatti Keu; ja Peleg 
eli 209 jagid, maqqel go Reu sakkanat-^ 
tain Icei, ja sakkanatti barnid ja nieidain. 
Keu eli 32 jagid, ja sakkianatti Serug; ja 
Reu eli 207 jagid, maqqel go Serug sak- 
kanattam laei, ja sakkanatti bamid) a niei- 
daid* Serug eli 30 jagid, ja sakkanatti 
Nakor; ja Serug eli 200 jagid, maqrjel go 
Ifakor sakkanattam laei, ja sakkanatti bar^ 
nid )a nieidaid. Nakor eli 29 jagid, ja 

i Tharah ; ja IS akox e\i \^^ S^^^^ 



II. 12. K«p. 29 

maqqel go, Tharah sakkanattam laei, ja 
sakkanatti bamid ja nieidaid. Tharah 
eli 70 jagid, ja sakkanatti Abram^ Nakor 
ja Haran. Dat las Tharah s&kkag&dde. 
Tharah sakkanatti Abram, I^akor ja Ha- 
ran ; ja Haran sakkanatti Lot?; mutto Hit- 
ran jami iudal go su acce Tharah, saddo 
aednamassis, Kaldasa Urri. Abram ja Na- 
kor akaid aldsesga Taldiga; Abram. aka 
namma la.i Sarai, ia Nakor aka namma 
lasi JNIilka, gutte Milka ja Jiska ace Haran 
nieid laBi ; mutto Sarai saddo taebme laei, 
sust manna i Isem. Tharah bames Abram 
yaldi, su bame Lot, Haran bame, 'su ^ 
marjes Sarai, su barne Abraim aka, ja 
Kalda^a Urast si buokak vulgge, Kanaan 
asdnami mannat ; mutto go si Harani b&tte, 
de si dasa asse. Tharah saddai 205 jagid 
boares, ja Harani jami. 

12. Kapital. 

Ja haerra celki Abrami; Tuolgd aed- 

namestad ja du sdkkag&ddestad ja a^ad 

dalost dam asdnami, maid dunji caje- 

tet aigotn; ja stuorra olmuccen m.&£L ^-^ 

jfam du, burifitsiynedet ixvIjv «i^Q«v ^sv^N^ 



\ 



30 . 1 Moses gitje 



du nama stuoresen m&n dakkat aigonii }a 
buristsiynadussan dkn saddat galgak ; gu- 
tfek du buiistsiynedek^ m&n bimstsiyne- 
dam^ )a gutte du garrod, m&n garrotam, 
du sist buristsiyneduyyut galggek buok 
addnam s&kkag&ddek. De manai Abram^ 
nuftgo hasrra suii)i caslkkam la^i, 7a Lot 
suin manai; mutto Abram 75 iagid boa- 
res lasi, go Haranest yulgi. Abram yaldi 
dalle akas Sarai jecaines ja yeljas bame 
Lot ja buok s4dno a^loidassga, maid fidnim 
8&i lasiga^ ja buok daid olbmuid, sii ald- 
sesga fuollam Iseiga Haranest; ja si yulg- 
ge Kanaan sednami mannat, ja Kanaan 
asdnami si b&tte. Abram manai aednam 
cad'a dam baikkai Sikemi, More Tere- 
bintha muoraidi, ja Kananitala^ak legje 
dalle a^dnamesL De almostuyui hasrra 
Abrami ja celki : du siebmani dam (Bdnam 
mka addam; ja dast rakadi Abram hasr- 
rai altar^ gutte almostuyyum laei sunji. 
Dasto 8&n dast sirdi yarrai^ mi Bethel 
iddedes guoylost lag, ja goades sin dasa 
biejai^ atte Bethel a^kkedes ja Ai iddedes 
guoylost Is^iy ja altar s&ci \\esrt^ ^^%^ 



13. IS. Kap. 31 

dagai^ ja lia^rra nama caoryoi. Dasto sir* 
di Abram dast^ ja manai gask basiye guyl- 
luL JNIutto de na^lgge saddai, ja Abram 
manai Tuolas .£gypten o^dnami, yeris ol* 
muccen d4bbe asllet^ dastgo naslggehastte 
stuores lasi sednamest. 

13. K a p i t a L 
Abram manai fastain bajas j^gypten 
asdnamest, sikke s4n ja su akka, ja buok^ 
mi sust lasi^ ja Lot &ftanaga suin dam a^- 
nami,-mi gask basiye guyllui Ise. Abram 
la^ sagga rigges siyetin^ silbbain ja goUin; 
ja j&doines ska oarje a^dnamest sirdi Be« 
theli^ dam baikkai, g&st su goatte algost 
lasi Bethel ja Ai gaskast^ dam guyllui, g&st 
&udal altar dakkam lasi, ja dast s4n ha^rra 
nama cuonroi. Mutto maida Lotast, gutte 
Abram jittem guoibme lasi, labbak legje 
ja b&ccuk ja goadek. Mutto sagje s&dnost 
i laam dam asdnamest,. dastgo AUq a^lok 
s&dnost legje, atte a^ya sdi mattam kh 
sajest 4rrot ; ja riddo saddai Abram 4mid 
geoci ja Lot amid gefici gasski, ja Kana- 
nitalagak ja Pheresitala^ak legje dall^ «^- 
oatnest^ De samoi Abtaxa l^ox^^ ^^S£^!^ 



32 1 Moses girje 

carnal! ellus riddo lekku muo ja du ga-^ 
8kast^ muo )a du gecci gaskast, alma m&i 
yeljacak lasdne! alma &bba a^dnam dunji 
raras Ise? yuolge muo lut veljacam! ma- 
nakgo d&n gurb basllai^ de manam m4n 
&Igis basUai, ja manak d&n klgis baallai, de 
guro baellai m&n manam. De bajedi Lot 
calmidesy ja &bba Jordan jalgadas Sini; 
iudal go hoerra Sodoma ja Gomorra haer 
rati, de dievya cacin laei dat a^dnam^ nuft- 
go haerra garden, nuftgo ^Egypten sednam 
Zoar guovlost. De yalji Lot dbba 
dam Jordan jalgadas, ja manai iddedes 
guvllui, ja ski serraneiga nubbe nubbe lut 
erit. Abram asai Kanaan asdnamest, mut- 
to Lot jalgadasa gaypugi sist, ja su goa- 
dek legje Tela Sodoma ragjai. Mutto 
Sodoma olbmuk bahha legje, ja hirbmad 
suddola^ak si legje ha&rra calmi iudast. 

Hcerra celki Abrami, go I^ot su lut 
asrranam lasi: bajed calmidad, ja ga^ca 
dam baikest, gist lask, gaskija ja gask- 
baeire guyllui, idded guyllui ja askked 
^yllui; dastgo &bba dam asdnam, maid 
:^ dunji. addam la du siLe\>ixv^w\ ^^- 



IS. 14. Kap. 33 

las aiggai; ja du siebmau nuftgo cednam 
saddoid m&n dagam, jAs guttege asdnain 
saddo calmid matta l&kkat, de maida du 
siebman s&n matta l&kkat; cao^^cl, mana 
asdnam cada, mietta ja doarras, dastgo 
dunji dam addam ! De gaikoi Abram goa- 
des, manai ja Mamre Terebintlie muorain 
asai^ mi Hebron sist las^ ja dabbe altar 
s&n hserrai rakadi. 

14. K a p i t a L 
Dam aige go Amraphel losi Sinear 
gonagas, ja Arjok losi Ellasar gonagas, ja 
Kedorlaomer la^i Elam gonagas, Tideal 
lasi Gojim gonagas^ de soatte sist lasi Be* 
rain, Sodoma gonagas, Birsain^ Gomora 
gonagas, Sineabin, Adma gonagas, Seme- 
berin, Zebojim gonagas, ja Bela gonagasain, 
gutte dal Zoar goc«ujuvvu. Buok dak 
coakkai bitte Siddim Isekkai, mi dal saltte 
javrre Ise. Guoft nubbe lakkai jagid si 
balTTalam legje Kedorlaomer, mutto goal- 
mad nubbe lakkai jage de si erit jarrale- 
gje; de njseljad nubbe l&kkai jage b&di 
Kedorlaomer, ja dak gonagasak, gudek 



34 1 SlbiMS girje 



^aid Asthoreth-Karnaimest, Zuza^alagaid 
Hamest, Emital^^aid Kirjathaim ialga*- 
dasast^ Hbritalagaid sin bagjeeednamest 
Seirast Fharan Terebinthe ragjai mcacest. 
Dast si jirggalegje )a Mispat galddoi man* 
ne, mi dal Kades goccujuvvu, ja buok 
Amalekitalagai asdnamid si stagiedegie, ^ 
ja maida Atnoritala^aid, gudek assamen 
l^k Hazazon Thamarist. Be olgus manne 
Sodoma, Gomora^ Adma^ Zebo)im ja Bela 
gonagasak^ Bela namma lae dal Zoar^ ja 
Siddim la^kkai si jecaidaesek ]big}e soattam 
Taras, Elam gonagas Kedorlaomer yuos- 
stai^ ja Cojim gonagas Tidcal vuosstai^ j^. 
Sinear gonagas Amraphel Tuosstai, ja El- 

» 

lasar gonagas Arjok Tuostai^ atte nja^llja 
gonagasak legje yit vuosstai. Mutto Sid- 
dim Isekke dieyra laei (ednam bikkah ay- 
din, ja go Sodoma gonagas ]a Gomora 
gonagas bataradaiga, de saii dai sisa fier- 
ralelga, mutto dak ierrasak bagjeaednamx ' 
bataradde. De si buok Sodoma ja Go- 
mora peloid yaldde, ja buok asUamusaid^ 
ja de manne; mutto si yaldde maida Abram 
yeljbame Lot ja su aaloid, go si Tulgge; 



14. K«p. 55 

dastgo Sddomast s&n asai. De muttom 
batarasgie b4di fa muittali Abrami, dam 
hebrasala^^i^ dam^ gutte dalle assamen laei 
Terebinthe muorain Mamrest, Go Abram 
gulai^ atte su fuolkke gidda yaldduiuT- 
vum laei, de Tserj&ti s&n su 318 dalostes 
riegadam balyvalegjid, gudek soattai har- 
jetuTTum legje^ ja Dan ragjai sin doarra- 
dalai; ja igiab&ddo juog;a]. s&n balyyale- 
glides guoft loaykkon ja doarroti sin, ja 
yuiti sin, ja doarradalai sin Hoba ragjai, 
daya basld Dam^skus; ja buok salas s&n 
ruoftot yaldi, sikke yeljas Lot ja su asloid, 
ja nissonid ja olbmuid. Go dalle ruoftot 
b&di, go yuoittam laei Redorlaomer ja go- 
nagasaid, gudek su baslest legje, de manai 
Sodoma gonagas su Audald Sayelas^e ra- 
gjai, ml dal gonagas laekke goccujuyyu. 
Mutto Melkisedek, dalem gonagas, buyti 
sunji laibe ja yine, sS.n alenius Ibmel 
pappa laeL Ja sto buristsiynedi Abram 
ja sutijl celki: buristsiyneduyyum lekkus 
Abram alemus Ibmelest, giBn albme ja 
a^dnam la^! ja buristsiyneduyyum lekkus 
alemus Ibmo], gutte yasalagaidad du gitd 



36 1 Moses girje 



addi! Mutto Abram l&gadas sunji addi 
buok asloin. De celki Sodoma gonagas 
Abrami: adde munji olbmuid )a yalde 
d&n aloid. Mutto Abram 8un)i yastedi: 
bajedam laem giettam ho^rra lusa, alemus 
Ibmel lusa^ ga^n albme ja aednara Ise^ atte 
im laige imge gabmag Yuoddag m&n yalde 
dast^ mi du Ice; ik. din galga caelkket: m&n 
riggaseu la^m dakkam Abram ; a^reb maid 
olbmuk b&rram lask^ ja dam oase^ mi daid 
albmaidi boatta, gudek munji guoibmen 
mianne^ Aner, Eskol ja Mamre, si galle 
&^^uk oasesek yalddet. 

15. K a p i t a L 
Dai sagai maqqel de b4di hasrra sadne 
oainatusast Abrami^ ja celki: aJLe bala 
Abram^ mAn du varjalaegie laem, ja du 
sagga stuorra balkka. Mutto Abram va- 
stedi^hasrra Ibmel, maid aigok d&n munji 
addet? mannataebmen d4kk& manam, ja 
muo dallodoalle las i^lieser Damaskus ol* 
mu8. Ja Tela celki Abram: gaec, manaidl 
ik d&n lask addam niunji, ja gaeC, raiuo 
dallodoalle muo arbbijasgje lad! GaeCy de 
hwrra ^adne fastain su lusa\>i&\\ \ fVidX dxx 



15. Ki^. 57 

arbbit galga^ mutto s&n, gutte du rubma- 
Se^t boatta^ s&n du arbbijaBgje galgga last! 
Ja Ibmel doalvoi su olgus, )a celki sunU* 
gaeica bajas alme guyllui^ la liga nastid^ 
j&s matak, ia Tela celki (Ibmel): daggar 
galgga du siebman saddat Ja Abram 
&skoi ha^rra^ ja hasrra dam &sko sunji yan- 
hurskesYuottan l4gai; ja s&n celki sunji^ 
mkn hoerra la^m^ gutte Kaldasa iTrast du 
d&lyyum, dunji dam aE^dnam arbben addet. 
De celki Abram : hasrra Ibmel^ mast dalle 
dAvdam^ atte dam arbbit galgam? Mutto 
Ibmel sunji celki: valde munji g&lm jak- 
kasas guigo^ gdim jakkasas gaic^ g&lm 
jakkasas virca, turtelduya ja duyyaciyg. 
Da y aldi Abram buck daid^ ja guoydad 
daid cuopai^ ja gappala|[aid buottalagai 
skn rajai^ mutta loddid i skn Cuoppam* 
Ja ma&ccel&ddek b&tte gappalagai ala^ 
mutto Abram daid erit yuojeti. Basiyye 
dal illosisg&cfi^ ja lossis uakkarak Abram 
ala gacce, ja baUo ja stuorra sa^ydujad-^ 
yuotta su bagjeli hkSL De celki Ibmel 
Abrami: diettet d4n galgak, atte da ^i^b-^ 
man reria olmuocen aeWet ^^aXig^tsL cbxx^ ^mm 



38 '1 Hoses girje 



mui Gsdname^t, gudek sin garra balyra* 
lusa TuoUai bigjek ja 400 lagid $in girse-^ 
dek; mutto daid olbmuid^ ga^id si balyya-p 
lek^ mill dubmit aigom^ )a de si dast 
Tuolggemen la^k &llo dayeriguim ; mutto 
Tanhemidad lusa d&n raf best yuolgget gal* 
gak^ ja haydaduyyut galgak siega boares^ 
yuod'ast^ ja njasljad s&gast si galggek dek 
ruoftot boattet; dastgo Amoritala^ai bah* 
hayuotta i Vela dieyyam laek. Go ba^iyas 
illosam Isei ja sukkis sa^ydujadyuotta lasiy 
ga^, de omna lasi^ mast suoyya bagjani ja 
d&UanjuoyC, mi gappalagai gasski manaL 
Dam baeiye dajgai hiaerra liltos Abram.iii 
sarhodedines : du siebmani dam a^dnam 
In&n addam^ j^Bgypten da^no raiast dam 
stuorra dasdnoi Euphrati, Kenitala^ai^ 
Kenisita^ai, Kadmonitala^ai^ Hethitala^ai, 
Pheresitala^ai, Repha^ala^ai^ Amoritala^ai^ 
Kananitala^ai^ Girgesitala^ai ja Jebusita- 
la|ai ednamid. 

16. K a p i t a I. 
Ja Sarai; Abram akka, i sunji man aid 
jri^adattam; sust aagyptalas balyyategje 
nieid Isdi^ gasn namma l^H.a^at« ^w^l 



m Kap. 39 

celki 4alle Abrami: gcec^ i adde munji . 
hasrra rie^adattet, yalde damditti muo 
balyyala^gje akkan, )&s su boft manaid 
oa^oniv Ja Abram guldali Sarai. De 
Taldi Abram akka^ Sarai^ su segyptalas 
bdlvTala^gie Hagar^ ja addi su su boadn- 
)asis Abrami akkan^ go l&ge )age si Ka- 
naan aednamest assam legje. Abram eli 
Hagarin^ ja s&n mana yuosstai saddai; 
mutto go Hagar dam fuomasi, de a^medes 
s&n bagjelga^agddi. De celki Sarai Abra- 
mi: yerid m4n gilam. du ditti. balyyaloB- 
g]am du fatmasad m&n addim^ mutto dal, 
go jecas mana yuosstai s&n oaidna^ de ba- 
gjelgeccujuyyum mkn Iisem sust; hasrradub- 
mijekkus madno gasski! De yastedi Abram 
Saraj^: gaec, du balyyalasgje du giedast Jias^ 
daga su yuosstai^ moft du ^mielast &rro» 
De yuoledi Sarai su bfilyyalaegie nisson^ 
xnutto sin Sarai lut batarussi manai. 
Mutto haerra engel gaynai su caccegaldo 
gurri raaecest, gaeino aid Surri^ ja celki: 
Hagar, Sarai balwala^gje, g&st boadak^ ja 
g&sa aigok? Mutto ska yastedi: bataru&oi 
min manam a^medam SaxaV kw^^^ ^s65l. 



QO 1 Mofl«8 girje 



De celki Hasrra engel sunji^ maca aeniedad 
lusa, la vuoUan su gietfa Tuollai; ja vela 
s&n celki; du siebman m&nasnedet aigom^ 
alte lakkujuYvumest i laek sednagruoda 
^itti; jahaerra engel yela celki: gaec, mana 
Yuosstai d4n dal la^k^ ja bame din riega- 
dattaky )a su nama Ismael d&n narddet 
galgaky dastgo hasrra gulai du du hasde- 
stad; ia msecceolmuccen s&n sadda; sii 
gietta buokai yuosstai ]d buokai gietta su 
Tuosstai la^, ja assamen s4n led Teljaides 
baeVca guoylost. Miitto Hagar gdcoi haerra 
nama^ gutte sunii samoi: d&ii almostxisa 
Ibmel la^k; dastgo celki nieid, alma m&n 
maida dast su gaacam^ gtitte muo ba^Uai 
gaecca? Damditti goccuiuvyu galddo^ ael- 
lem^ ga^am galddo^ ia Kades )a Bared 
gaskast dat led. Hagar rieg;adatti Abrami 
barne, gutte bardnasis^ gam Hagar sunji 
riegadattam leai, dam nama Ismael addi. 
Mutto Abram 86 jage boares laei, go Ha- 
gar sunji Ismael riegadatti. 

17. Kapital. 
Go Abram 99 jage boares laei, de ^mo- 
ftajrai sunji lia^rra ^ai celki s\mv.\ tcAxv 



17. Kap. 41 

Ibmel lasniy dat buokyasgalas^ yagjol muo 
calmi 4udast la Isege yanhurskes ; ja littom 
min dakkat aigom iiiuo ia du gasski^ ja 
sagga du aeuedet aigom. De manai Abram 
muodoides ala, ja Ibmel yela sunji samoi 
ja celki : GaeC, littom mAn dunji da|[am, ja 
accen d&n saddat galgak a3dnag olbmuidi; 
i du namma galga sat gukeb Iset Abram^ 
mutto Abraham galgga du namma la^t^dast-* 
go accen m&n dagam du sednag olbmuidi. 
Saggarakkan m&n du lasetet aigom^ ja olb- 
mui a^en du dagam, ja gonagasak dust 
boattet galggek; ja littom dakkat aigom 
muo ja du ja du siebman gasski du maqqel 
sin s&kkag&ddi sist agalas litton, atte dunji 
m4n Ibmel laem, ja du siebmani du maq« 
f]el; ja dunji ja du siebmani dam.asdnam 
m&n addam, g&st dal yeris olmuccen d&n 
aelak^ &bb^Kanaan aednam, agalas oabmen^ 
ja sin Ibmel m&n aigom la&t. Tela celki 
Ibmel Abrahami : doallat d&n galgak muo 
litto, sikke d4n ja du siebman sin s&kka-* 
g&ddidassek sist. Mutto dat la^ litto^ knaid 
di doallat galggabcettet muo ja din ja din 
siebman gaskast din m.ax\r\b\\ \s>ol^^ %i^^^ 



/|2 1 Moges girje 



basUe birracuppu^uTvut galgga din lut. 
!Pi galggabattet din auddalike oa^e birra-^ 
Caoppat^ ja dat litto ma^rlcka galgga last 
muo la din gaskast; ja juokke bardne 
manna, gutte gavtse baive boares la^j bir- 
racappujuYYut galgga din lut din 8&kka<- 
goddi sist, lekkus s&n dalost riegadam, 
daihe rudai iudast AsstujuTYutn veris olb- 
muin, gudek du siebman i Isek; ja din 
oa^est galgga muo litto la^t agalas litton; 
mutto j&s guttege.birracuopakd3ttes 4lbraa- 
baelle olmus Ise, gutte birracuppujuTTUt i 
aigOySu sieUo jaykaduYVut galgga olbmui- 
des 81 St erit; muo Jitto sin lae'rikkoni. 
Tela celki Ibrael Abrahami: Sarai, du 
aka^ ik| din Sarai galga g&ccot, dastgo 
su namma galgga last Sara \ ja buristsivsie- 
det su m&n aigom, ja dunji barne addet 
aigom su boft, Sara buristsiynedet aigom, 
)a a^nag olbmui aednen s&n saddat galg- 
ga, ja aednag olbmui gonagasak sust boat- 
tet galggek/ De manai Abraham muo* 
cToides ala ja boagostisgidi, ja yaimostes 
celki, oa^omgo m&n, gutte Cuotte jakka* 
sas olmus lasm, barne! galggago Sara, gntte 



17. ]& iEtp. 43 

ETtse lAge jage boares las^ riegadattetl Ja 
Abraham celki Ibmeli: Tare Ismael A^u^ 
du calmidad &udast aelletl Mutto Ibmel 
sunii celki : du akka Sara barne dunji rie-» 
gadattet galgga^ ia sunji d&n dam nama 
Isak addet galgak, ja suin in&ii littom 
dakkat aigom agalas litton su siebmani; 
mutto Ismael harrai dq maida gullam 
Icem^ ga^c, su buristsivnedam laam ja sad« 
dula^^an su dagam ja saggarak su a^nedet 
aigom, guoft nubbe l&kkai oaiTamu^aid 
s&n sakkanattet galgga, ja stuorra olmucceil 
m&n dagam su, mutto muo littom Isakin 
min dagam, gasn Sara dunji riegadatta 
boatte jage damanaga aige b4ddost. De 
heiti Ibmel Abrahamin sardnomest ja ba- 
jasmanai su lut. 

18. Kapital. 
Heerra almostatti jecas Abrahami 
Mamre Terebinthe muorain, go goades 
uvsa gurast Cakai, go baeWTe laei bak. Go 
calmides Abraham bajedi, &ini s&n, ja 
gaec, g&lm ilbmak legje su dudast; ja go 
s&n &ini sin, de sin 4udald viekkali goade 
uysa lut, gAbmardalai jecas asdnamt, ja. 



44 1 Moses girje 



celki: hasrram^ ]&s armo gaydnain la^m 
du calmidad Audast^ de ale du balTvalaS'- 
giad ma^ddel mana; suoya, atte uccanas 
Cacce TigjuiuTTu, bassalaskket julgidasdek^ 
ja yu&iqada^kket dam muora ruold^ ja 
yiegjat aigom laibe bittaS, atte vaimoida^- 
dek di dienrasmattebaettet, ja de oa^^o- 
basttet di matkkadek mield mannat : alma 
di damditti balvTalaegjadek lusa boattam 
l(eppet, Ja si celkke: da|[a moft caelk- 
kam laek! De g^icai Abraham goattai Sara 
lusa, ja celki: gaca, valde hoapost g&lm 
mitto nissujafoid ja daga gakoid; ja Ami 
lusa viekkali Abraham ja yaldi njuoras 
ja siega galbba, addi balyyalasgjasis, gutte 
hoapost dam rakadi; ja Abraham yaldi 
layca ja yaras mielke ja galbba, ja sin 
odd! biejai, ja sin lut s&n cuo^oi muora 
vuold, ja si borre. De si celkke sunji, 
g&st led du akka, Sara? ja s4n yastedi: 
goad'e sist. Ja muttom sist celki : f astain 
du lusa boadam damanaga aige b&ddo 
boatte ja^e, ja gasc, de du akast Sarast 
bardne led. Dam gulai Sara goad'e uysast. 
Mutto Abraham ja Sara boares lasiga ja 



18. Kip. 45 

TuorrasmuTTutn, la i sat saddam Sarai 
nissoni lakkai. De dast boagostasti Sara 
raimostes, ja celki: dal, go boares lasin, 
galgamgo dalle oage himoid adnet, ja mai- 
da muo ised boares loe! De celki hserra 
Abrahami, manne boagostasta Sara ia 
caelkka: lasmgo m&n riegadatte nisson 
dal go boares Isem; laego inikkege Avdu- 
las h(Brrai? litto aige de fastain du lusa 
boadam boatte iage dam aige b&ddo, la 
Sarast dalle bardne las. Mutto Sara biet- 
talisgidi ia celki: im boagostam; -dastgo 
ballagadi; mutto haerra yastedi : boagostik 
galle. De cuog^elegje Albmak, ia Sodoma 
guvUui iecasek i4rggalegie^ ia Abraham 
manai singuim. De celki heerra: galgam- 
go Abraliami ciekkat^ maid dakkat aigom? 
ia Abraham stuorra ia vaegalaS olbmui 
acce sadda, ia su sistsaddek buok asdnam 
olbmuk buristsivneduTTum ; dastgo die- 
dam su^ atte g&GComen skn las manaides 
>a dalos su mar^qel hasrra gasino doallat 
ia TanhurskesTuoda ia Yuoigadyuoda barg- 
gat dakkat^ yai hasrra oa^^o addet Abra- 
hami^ maid ska sunii l&ppedam las. De 



46 1 Motes girje 



celki hserra: BiSskom Sodoma 7a Gomo- 
ra bagfel stuores hd^ la hirbmadrakkan 
s&dno suddok lae^k^ dal Tuolas njeiam, 
oaidnet aigom^ j&s dam bisskom mield si 
dakkek, mi muo oddi bajas boattam las, 
daihe asi^ dam diettet aigom. De Albmak 
dast erit vulgge ]a manne Sodoma guvUui, 
mutto Abraham cuo^gomen lo^i ha^rra 
Audast. De manai Abraham lagabuid ia 
celki: haevatakgo yanhurskes olbmuid 4f- 
tanaga TanhurskesmoBttom olbmuiguim? 
Daiddek yit l&ge yanhurskes olbiiiiik last 
gaypugest^ aigokgo dalle gaypug haeyatet 
)a ik sassstet aigo gaypug dai yit l&ge yan- 
hurskasi ditti? gukken dust nuft dakkat^ 
yanhurskes olbmuid g&ddet dftanaga ib- 
melmasttomiguim^ atte yanhurskes olb- 
muidi gaeyyat galgga nuftgo ibmelmasttom 
olbmuidil gukken dat dust! alma &bba 
asdnam duobmar yuoigadyuoda dakkal 
De celki hasrra : )4s So4omast yit I4ge yan- 
hurskes olbmuid gaynam^ de Abba baijL- 
kai m&n andagassi addet aigom sin ditti. 
Mutto Abraham yastedi ja celki: gasc^ 
hasrracam^ riasbmam lasm sardnogoattet 



18. Maf. 47 

.haerrai, JMoge muoldda ja guna laem. Tit 
daiddek Yaillot daid yit Idge Tanhurskes 
olbmui l&gost, aiggukgo dalle khha, baike 
ha^yatet dai vit olbmui ditti? rautto hserra 
yastedi: im de dalle baike hflsyatet aigo, 
]&s yit yid'ad l&kkai gaynam^ gudek yan- 
hurskes lo^k* Mutto Abraham yela sard- 
nogidi sunji, ja celki : njsellja li-ge daidasi 
gaydnujuyyut! yd haerra yastedi: im de 
dalle dakkat aigo hjasUja U^e olbmui ditti* 
De celki Abraham : ale bahhan yalde, hasr* 
racam, go samom! g&lm Ikge daidasi gayd- 
nujuyyut! mutto hserra yastedi: im de 
daUe baikid hsayatet aigo^ jds g&lm lAge 
gaynam. De celki Abraham: risebmanf 
xnin Isem hserrai sardilot: guoft Ikge dai- 
dasi gaydnujuyyut ; mutto haerra yastedi: 
im baikid hseyatet aigo dai guoft lige 
ditti. De yela celki Abraham : haerracam, 
ale bahhan yalde, jas dusse dam &£t gasrde 
yela sarnom! Ikge daidasi gaydnujuyyut ! 
la haerra yastedi : im daid baikid haeyatet 
aigo dai Uge yanhurskes olbmui ditti. 
De yulgi haerra, go sardnom laei Abraha- 
mia, mutto Abraham baikkasis macai# 



48 1 Moies girje 



19. KapitaL 
Go dak guoft eugelak aakkedes bAddo 
Sodomai b&diga^ de c&kkamen laei Lot 
Sodoma portast^ ja go s&n dini s&dnd, de 
likai ska bajas, manai s&dno iudald^ asd- 
nami g&bmardalai, )a, celki: muo hasrrak, 
boatte balyyalsegjade yissui, &rro i)a ia 
bassalaskke julgidasde^ de oa^^obsettet di 
arrad itten bagjanet ja matkkade mield 
mannat; mutto s&i celkiga: asm^ siljost m&i 
aiggu ija b&ddo &rrot ; mutto sagga * ska 
sarnotadai sddno^ de ski manaiga su lusa 
ja manaiga su vissui; ja mallasid ska sid- 
noidi rakadi, surokaettes gakoid da^ai^ 
ja si borre. De celkiga Albmak Loti: 
lasgo dust makka, barnek daihe nieidak, 
daihe guttege^ gutte dunji gulolas las dam 
gaTpugesty de doalyo daid dam baikest 
erit; dastgo dam baike m&i haeyatasdne, 
dastgo cuoryyom dam bagjel stuores las 
hasrra iudast^ ja hasrra m&dno yuolgatam 
las dam hasyatet. De yulgi Lot ja yiyai- 
dassis samoi, gudek su nieidaid akkaa 
oa^ot galgge^ ja celki: cuo^^elaskket, 
Tuolgget dam baikest ei>t^ dasts^o \itastt^ 



10. Ea^. 49 

gaypug haevatel aiggo; mutto viyaides 
calmi iudast ska dusse laeikastallamen 
lasi. Go iddedes guofsso bagjani^ de hoa- 
poteiga engelak Lot, ]a celki: lika dal 
bajas, yalde akkad ja du nieidaidad, gu- 
dek dast laeya, amad ddn haeyatuyyut sad- 
dat gaypug suddoidi; mutto Lot agjani; 
de yaldiga Mbmak su, su aka ja su guoft 
nieidaid giedai boft, dastgo hserra su sses- 
stet aigoi, ja s&i doalyoiga su olgus, gay- 
pug alggobsellai. Ja go s&i olgus buftam 
lasiga su, de celki nubbe: baeste haeggad, 
ale ga&ca ruoftot guyllui, ale jalgadassi 
cuo^ast, ba^ste jeccadbagje asdnami, amad 
d&n haeyyanet. Mutto ba&iyye bagjani dal 
asdnain bagjel. De gacoi haerra risaid ja 
dila Sodoma ja Gomora bagjel aryyet 
haerrast alinest, ja daid gaypugid skn hae- 
yati ja abba jalgadas, ja buok olbmuid 
gaypugi sist ja aednam saddoid. Mutto 
Lot akka mai^i^asis gaecai, jia saltte ba^^en 
saddai. Arrad iddedest de mLanai Abra- 
ham dam baikkai, gist hasrra iudast sdn 
cuoj^om. la&i, ja Sodoma 7a Gomora ^^ 
Abba dam ^algadasa ^Anatti ^jxs\ix». ^^3ev 



50 1 Moses girje 



gaeicaj^ ja s&n iini, ja gasc, asdnamest suoYYa 
bagjani« Mutto go Ibmel jalgadasa gay- 
pugid hfiBYati, de muiti sS.n Abraham, ja 
doalyoi Lot hsevatusast erit, go daid gar- 
pugid haevati^ gast Lot Isei. 

21. K a p i t a 1. 
Haerra aini Sara, nuftgo caslkkam laei, 
)a haerra dagaiSarai, nuftgo sardnom laei, 
Ja Sara mana Tuosstai saddai ]a, Abrahami 
barne riegadaiti su boaresTuojJastes dam 
maBreduTTum aiggai, nuftgo Ibmel sunji 
ca^lkkam laai; ja Abraliam gicoi bames 
nama, gutte sunji riegadam laeij ga&nSara 
sunji riegadattam laei, Isak. Go su bard- 
ne Isak gaylse baeire boares laei, de birra- 
Cuopai Abraham su haerra gdccom mield. 
Mutto Abraham cuode jage boares laei, 
go su bardne Isak sunji riegadi. Ja Sara 
celki: Ibmel addam lae muo boagostet; 
juokkas, gutte dam guUa, boagostet aiggo 
munji; ja Tela sin celki: gi Abrahami 
li;^i ca^lkkam: Sara sadda njamatet ma- 
xiaid; dastgo su boaresvuodastes Abrahami 
barne riegadattam loem. Ja Sara aini, 
atte dat bardne; gasn aagyptalas nisson^ Ha* 



21, Sap. 51 

■ 

gar/Abrahami rie^adattam la&i^ bilkedce- 
gie olmus laBi; ja sin celki Abrahami: 
aje erit dam balvyalsegje nisson iftanaga 
bamines; dastgo dat balyyalaegie nisson 
bardne i galga la&t muo bardnam, Isak 
arbbim guoibme! Ja dam sane ani Abra- 
ham sagga bahhan^ su bame ditti. Mutto 
Ibmel celki Abrahami: ellus dat dunji 
bahhan lekku bardnad ja du balyyalflegje 
nisson ditti; maid Sara dunji ca^lkka, gul- 
dal su ]ena, dastgo Isak sist du siebman 
namatuYTut galgga. Ja maida balvTalae- 
gjad barne &II0 olbmui accen dakkat ai- 
gom, go du siebman sSlu led. De arrad 
id'd'edest cuog^eli Abraham, yaldi laibe ja 
caccelasko, ja Hagar hardoi ala biejai, ja 
addi sunji ja barne, ja luiti su mannat;. 
)a sin manai ja Beersaba msecest sin 
cajadadai. Ja cacce nigai laskost erit, ja 
barnes sin muttom muora yuoUai suppi, 
ja sin yulgi ja buotta cikkani, dayge bac- 
Castak duokkai, dastgo sin celki: im mate 
bardnam jabmem oaidnet! de su buotta 
sin manai cikkanet ja saggarakkan der- 
rogidi. Mutto Ibmel gulai bame jena^ ja 



52 1 Moses girje 



Ibmel engel cuorvoi almest Hagar nama, 
)a celki sunii: Hagar, mi Taived du? Ale 
bala, dastgo Ibmel guUam. lee barne jena, 
g&st san la^; cuo^^el, bajed bardnad, ja 
laidi su giettad boft; dastgo stuorra olb- 
mui accen mAn dagam su. Ja Ibmel 
rayasti Hagar calmid, ja caccegaldo sin 
&ini, la sin manai, )a lasko cacin deydi 
)a addi bardnai jukkat* Ja Ibmel bamin 
lasi, ja sin bajas saddai; ja msacest sin 
eli, ja go bajas saddam laei, de darggeol- 
muccen sin saddai. Pharan msecest sin 
asaij ja su ae^dne aka sunji valdi ^gypten 
esdnamest. 

22. Kapital. 
Ja dastmar|r|el de gaeccali Ibmel Abra- 
ham, ja celki sunji: Abraham! ja sin 
vastedi: dast Icem; Ja Ibmel celki: ralde 
bardnad, Isak, dam aidno, gasn rakkasen 
din anak, ja mana dam «dnami Moriai, 
ja oafferusa su balddam oafferen muttom 
Tare ala, maid dunji caelkket aigom. De 
bagjani Abraham arrad iddedest, biejai 
galroid asenes ala, yaldi guoft balyyalegjid 
jecaines ja su barne Isak, ja oaffermuo- 



22. Kap. 53 

raid ludi; ja ga&rgati jecas ja dam baikkai 
' manai^ maid Ibmel sunji caslkkam laai. 
Goalmad bsaiye de bajedi Abrahapi calmi- 
des, ja baike sdn gukken dini ; de celki 
sin balyralegiidassis : bacce dii dasa Sfta* 
naga asenin, m&i barninam dSkk&Yuolgge 
rokkusid adnet, ja de ruoftot mii d&dno 
lusa bdtte. Ja Abraham yaldi balddam 
oafferrauoraid, ja barnes Isak ala biejai, 
mutto d&la ja nibe giettasis s&n yaldi^ ja 
de gugtug s&X manaiga. Mutto de sard- 
nog&di Isak accasis Abrahami: acacam! ja 
s&n Tastedi • gsec, dast de laem, barnacam ! 
de celki (Isak): ga^c^ dast ddlla lea ja muo- 
rak, mutto gist balddam oafferlabes? 
Abraham Yastedi : Ibmel jes aldsis oaidnjet 
aiggo oafferlabba^ barnacam; ja de gug- 
tug ski Artast manaiga* Ja go sii baikkai 
b&diga, maid Ibmel sunji caelkkam Isai, 
de rakadi Abraham dasa altar, muoraid 
dam ala bardai, ja bames Isak sin canai 
ja biejai su altar ala muorai bagjeli, ja 
giedas sin geigi, valdi oaffernibe barnes 
oafferussat; mutto de cuorvoi sunji alraest 
hfierra engel, ja celki : Abraham, Abraham ! 



54 1 Moses girje 



ja san yastedi: dast de laem. Ja (engel) 
celki: ale bieja giettad barne ala, )a -ale 
daga sunji maidegen! dastgo dal diedam 
Ibnielest sin balak; ik dan Isek biettalam 
munji du bardnad, dam aidno. De bajedi 
Abraham calmides, ja ainiy ja gaec, su 
marjriabseld Tircca roakkasam Isei muo- 
raidi carvidesguim, )a Abraham vulgi, 
valdi dam, ja balddam oafferen dam oaf- 
ferusai barnes sagjai. Ja Abraham addi 
dam baikkai dam nama: haerra oaidna^ 
atte vela 4dna baeiye olmus ccelkka: ya- 
rest, almostuTYu haerra. Mutto hceiTa 
engel cuorvoi nubbe ga^rde Abraham!^ ja 
celki: jesjeccam bolt vuordnom Isem, 
caalkka haerra, go dam dakkik, ja du 
aidno bardnad ik sa?sstam, de ainasrak- 
kan du buristsirnedet aigom, ja du sieb* 
man aednagen dakkat aigom nuftgo alme 
nastid ja nuftgo maerragadde saddoid, ja 
du siebman yasala^aides portaid arbbit 
galgga; ja du siebman sist buok osdnam 
s&kkagiddek buristsiyneduyyut galggek^ 
go muo jena ddn guldalik. De macai 
Abraham balvralegjides lusa^ \a %\ %^x^* 



82. 28. 24. Sap. *55 



tegie jecaidsasek ja dftanaga si Beersa- 
bai manne, la Abraham asai BeersabasU 
Dastmar]r]el de muittaluTui Abrahami: 
gedCy maida Milkka riegadattam la^ du 
yelljai !Kakori manaid: XJz, gutte su alg- 
gosaddo ledj ja su yelja Bus ja Kemuel^ 
gutte Aram, acce Ice, ja Kesed, Kadso, Fil- 
das, Jidlaph ja Bethuel; ja Bethuel sak- 
kanattam Ice Rebeka ] daid gavtse manaid 
riegadatti Milkka Abraham valljai 3S^a- 
kori. Mutto maida su nubbe^ akka, gcen 
namma Isei Reuma, riegadatti Tebali, Ga- 
ham, Thalas ja M&ka. 

28. K a p i t a 1. 

Sara saddai 127 jage boares, ]a sin 
jami Kirjath-Arbbai, mi .maida Hebron 
gpccujuYYu Kanaan cednamest; ja Abra- 
ham bidi Sara mirastet ja cierrot. Ja de 
haydadi Abraham akas Sara Makpelas 
yuobmai Mamre buotta, mi d^l Hebron 
go^ujuyyu, mi Kanaan cednamest Ice. 

24. K a p i t a 1. 

Abraham boares Icei ja boarrasmuy- 
yam; ja hcerra su buristsiynedam Icei juok- 
ke barrai. De celki sin j&laVos \^^mx^^^- 



56 1 Moses girje 



mus balyyalaegiai, gutte buok su ajlo ba- 
gjel laei: buorracam, bieja giettad muo 
alem yuoUai; ja vuornomun}! hserraboft, 
alme Ibmel ja dsdnam Ibmel boft, atte 
bardnasam ik d&n aka yalde Kananitala^ai 
nieidai gaskast^ ga^i gaskast man asam, 
vuolgget galgak muo dBdnamassam }a muo 
sikkagoddidam lusa^ bardnasam, Isaki, 
aka yalddet. Mutto balyyalsegje sunji cel- 
ki: i daide nisson muo cuoyyot aiggot 
dam (ednami, galgamgo dalle doalyyot du 
bardnad dam sednami ruoftot^ g&st dd^ 
laek boattam? Abraham yastedi: yarot 
leccad, amad muo barne din dikkS. doaly- 
yot! Hserra, alme Ibmel, gutte muo yald- 
dam 1(B ac^am dalost ja muo yanhemidam 
asdnamest, gutte munji cselkkam ja yuord- 
nom lae: du siebmani dam sednam addet 
aigom, s4n engeles du audast biegjat aiggo, 
atte dabben dan aka oa^ok yalddet muo 
bardnai. Mutto j&s nisson i du cuoyypt 
aigo, de besstujuyyum d&n Isek dam yalest, 
maid munji yuornok, mutto muo bame 
ik d&n galga d&kkd doalyyot. De biejai 
balvraladgje giedas haerras Abx^kMCL ^.\&\ti 



24. Sap. 57 

, I : ' 

vuollai, )a sin yuomoi sunji dam ase 
harrai. De valdi balyyalosgje lige haetras 
kamelain, ]a vulgi, ja valdi buokslai div- 
rasYuodaid haerras aeloin mieldes, gcergati 
jecas matkkai, manai ja b&di Mesopota- 
miai Nakor gaypugi. Go askked basUai 
laei, de luiti sin kamelaid gaypug ilggo- 
ba3ld liyyot caccegaldo gurri, ja dat bid- 
do aigge lasi, go nissonak boattemen legje 
cace goaiyyot. Ja sin celki: haerracam, 
muo ised Abraham Ibmel! adde munji 
idna baeiye su gaydnat^ ja daga armogas- 
yuoda muo ised Abraham yuosstai! Gaec, 
caccegaldo lut min cuo^om^ ja gaypug 
nieidak boattemen la^k cace goaiyyot, go 
dappatuyyu, atte nieid boatta, gaesa cael- 
kam: yalde littad yuolas ja adde munji 
jukkat, ja sin ccclkka: juga, ja du kame- 
laid jugatet aigom, de adde dal, atte sin 
dat lody ga3n din oaidnam la&k balyyalae- 
gjasad Isaki, ja atte dast diyddat min 
matam, atte armogasyuoda din dakkam 
laek muo ised yuosstai. Ja saddai, iudal 
go sin hxittam laei sardndmest, gaec, de 
bidi Aebekka^ gutte BeVk\i^ \xvfcA&L ^sfcV 



58 1 Mo«e8 girje 



gutte Milka bardne Isei, Nakor Abraham 
yelj akka; ja su litte su oalgest laei, ja 
cabes Isei dat nieid, )a nieid sin laei, nait- 
talkasttai; ja san galddoi vuolas njejai, 
deydi littes ja goarrjoi. De yiekkali baly- 
yalflBgje su oddi, ja celki: buorracam! adde 
munji cace jugastastet du littest. Nieid 
oelki: juga haerracam, ja s4n gacai, yaldi 
litte yuolas hardos aid giettasis ja addi 
sunji jukkat. Ja go san sunji jukkat ad- 
dam laei, de celki s&n : cace goaiyyot aigom 
da kamelaidi, nuft gukka go dak jukkat 
aigguk. Ja san gacai ja manai galddoi 
goaiyyot, ja buok su kamelaid skn jugati. 
Ja sagga aydusi &lraaj su ditti, mutto jaro- 
taga &roij yai boddi boatta, jas heerra ad- 
dam Isei su matkkai buorre liko daihe i. 
Ja go kamelak jukkam legje, de yaldi 
&lmaj g4lle suormas, sekel bselle dsedost, 
ja giioft gietta g&Ue baddid su giedaidi, 
lAge sekel daedost, ja celki sunji: gaen 
nieid dan laek? caelke munji, laego accad 
dalost migjidi igjasagje? Nieid sunji ya- 
stedi: Bethuel nieid laem, gutte Milka 
bardne ledy gean Nakori riegadatti, ja yela 



24. Kap. 59 

celki s&ni; sikke suoinek ja guottomus 
mist galle laek^ ja sagje din yuosstaiyald- 
det. De g&bmardalai Almaj la hserra git- 
teg&di, ja celki : gittujuyyum Ickkus hcerra 
muo ised Abraham Ibmel, gutte armos ja 
iskaldasyuodas i leek sirddam muo ised 
bagjelist erit! muo s4n dpalyyom led rieftes 
gaeirio mield isedam. yeljai dalloi. De 
yiekkali nieid ja buok muittali sednes 
dalloi. Ja Rebekast yelj Isei, ga^n namma 
l^i Laban^ ja sin olgus yiekkali ilbma 
lusa, gutte galdo gurast laei. . Go sin suor- 
mas ja daid stuorrab gietta gallecirjaid 
&ini oabas giedain^ ja go oabas Kebeka 
jnuittalusa gulai, go Rebekka celki: nuft 
samoi almaj munji^ de manai Laban &lb- 
ma lusa, ja gaec, kamelai lut s&n cuojoi 
galdo gurast. Ja sunji celki dalle Laban : 
boade sisa haerra buristsiyneduyyum ol- 
mus! manne ilggon cuo^ok, yieso jk raka-- 
dam laem, ja sagje las kamelaidi. De ma- 
nai ilraaj sisa, ja galyok kamelai aid erit 
yalddujuyyujegje, ja rusek ja guottomusak 
kamelaidi addujuyyujegje ja cace &lbma 
julgid bassalet, ja dai &lbmai julgid^ gutfek 



60 ,1 Moses girje 



8u farost legje, ia b&rramusak su oddi 
bigjuiuvvujegje; mutto sin celki: im bar- 
rat aigo, dudalgo matke mikkam cselk- 
kam laem! De celki s&n: Abraham balv- 
Talaegje laem. Buristsivnedam Ise ha^rra 
muo ised saggarak, atte famolas sin las^ 
ja addam lae Ibmel sunji labbaid ]a. tuov- 
said, silbbaid ja goUid, balyyalegiid, ka- 
melaid la asenid, Ja muo isedakka Sara 
bame riegadattam la^ muo isedi su boa- 
resTuodastes, ja sunji sin addam lae buok 
asloides. Mutto muo ised Yale must yald- 
dam lae : ik galga bardnasam aka yalddet 
Kananitala^ai nieidai gasskast, gaei aedna- 
mest m&n asam. Mutto yuolgget galgak 
accam dalloi, ja muo fulkidam lusa bard-« 
nasam aka yalddet, De celkkim isedi: 
daidda nisson muo cuoyyot i aiggot? Ja 
sin yastedi munji: haerra, goen calmi iu- 
dast yagjolam loem, biegjamen lae su enge- 
les dunji matke guoibmen, ja buorre liko 
addet aiggo du matkkai, atte bardnasam 
aka din oa^ok yalddet muo fuolkest ja 
accam dalost; mutto dalle besstujuyyum 
dii;! galgak laet muo yale yuold erit, go 



24. K^. 61 

muo fulkidam lusa d&n boadak; ]&b si 
dalle su edi aigo addet dunp^ de besstu- 
juTTum din galgak laet muo yalest* Go 
&dna baeiye galddoi bittim, de celkkim: 
hasrracam, muo ised Abraham Ibmel! }ks 
buorre auddanasme d&n addam Isek muo 
matkkai^ maid yagjolam lasm, dc ga^^ cuo- 
^om dal caccegaldo lut^ ja sadda^ atte 
nieid boatta cace goaiYvot, ja go sunji 
caalkam: adde munji cace jukkat^ }a. sin 
yasted: juga din, ja du kamelaidi goaiy- 
yot aigom; atte san dat nisson Ice, ga^n 
d&n oaidnam lask muo ised bardnai* Au- 
dal go daid sanid sardnom legjim yaimo- 
stam, ga9C, de bidi Rebekka; su cacce- 
lassko su oalge aid lasi, ja. galddoi s&n 
manai goaiyyot; ja go sunji celkkim: buor- 
racam adde munji jukkat, de sd,n gacai, 
yaldi lasko oalges aid ja celki: juga, ja du 
kamelaid maida iugatet aigom, ja m&n 
jukkim, ja kamelaid s&u jugati. Ja sust 
jerrlm. ja celkkim: ga^n nieid laskgo d&n? 
ja s&n yastedi: Bethuel nieid lasm, I^akor 
bardne, ga3n Milkka sunji riegadatti. De 
;bigjim suormas su njunnai ja giettacif\aid 



62 1 Bioteg girje 



su giedaidi^ je gibmardallim ja haarra 
gudniettim ja gittim hserra, muo ised Abra- 
ham Ibmel, gutte rieftes gaeino mield 
doalTTom laei muo ised yelj nieid su bard- 
nai valddet. Ja dal, jis rakisTuoda ja 
Askaldasvuod'a di dakkat aiggoljaBttet, de 
caelkket munji, ja jis ieppet aigo, de 
ceelkket mun]i dam, atte algis daihe guro 
bsellai.m&n matam leccam >arggalet. De 
yastedi Laban ja Bethuel ja celkiga: dat 
asSe boatta haerrast, aep mi mate maidegen 
dunji caelkket! GaB€, dast Rebekka las, 
yalde su, ja mana, ja saddus s&n du ised 
barne akka, nuftgo haerra caelkkam. lae. 
Ja go Abraham balyyalaBgie gulai daid 
sanid, de o&dnami s&n gibmardalai haerra 
4udast. Ja balyvalaegje yaldi silbhaid ja 
goUid ja biftasid ja addi Rebekkai daid, 
ja diyres addaldagaid addi saa su relljai 
ja a^dnai. De si borre ja jukke, san ja 
dak 4lbmak, gudek su farost legje, ja ija 
si dast orru; mutto go iddedest si bagja- 
negje, de celki s&n: addet muo dal ise- 
dam Insa vuolgget. Ja nieid Tellja ja 
eedne celkiga: adde nieid. mSLdxvo \\xx. ixxox 



24. Kip. '63 

moadde boBiye daihe l&ge, de oagok yuolg- 
get. Mutto s&n celki: alle muo ajet! . 
heavra, addam las buorre iuddanasme muo 
matkkai, luoitte muo Tuolgget, vai isedam 
lusa balsam Yuolgget. De sii celkiga: 
CuorvYop mi nieid ja gullop mi, maid sin 
ca&lklLa. De si ravkke Rebeka, ja sunji 
celkiga: aigokgo mannat dain ilbmain? 
ja san Tastedi: aigom. De sii luitiga 
oabasga Rebeka vuolgget ja su njama- 
tasgje Abraham balvyalegiin ja su ilbmai- 
guim. Ja ski buristsi\nedeiga Rebeka 
ja celkiga sunji: m&dno oabbame, sadda 
. aednen duhat gasrde lige duhat olbmuidi, 
ja adnusek du siebmanak vasalaidassek 
portaid! De likai bajas Rebekka ja su 
balTvalaegjek, ja kamelai ala si clkkane- 
gje ja albma si cuvvu; ja Abraham balr- 
Taliegje yaldi Rebeka, ja yulgi. Ja Isak 
boattemen la^i galdost, man namma la^: 
dam a^lle, gutte oaidna muo, dastgo assa- 
men san laei oarjaasdnamest, ja askked 
basllai raasccai san yuolggam lasi rokkusid 
adnet; ja go calmides bajedi, de &ini sIjcl^ 
f& gasc, kamelak boattexaeTOt Aa^^- "^^^"^J^ 



64 1 Moses girje 



Rebekka calmides bajedi ja iini Isak, de 
kamela aid Tuolas njeiai ska ja celki 
balTTalaegjai, gi lae dat ilmaj; gutte inae- 
cest min iudald boatta? ja balyyalaegje 
celki : dat muo ised lae, de Taldi sin oaiy- 
yeline, ja g&TCai jecas. Ja balyyalaegje 
muittali Isaki buok^ maid s&n doaimatam 
lasi. Ja Isak doalyoi Rebeka su a^dnes 
Sara goattai; ja s&n raldi su, ja Rebekka 
saddai su akka, ja rakkasen Isak ani su ; 
ja de jeddijuYui Isak m&rasistes aednes 
ditti. 

25. Kapital. 
Abraham valdi fastain aka, gaen nam- 
ma laei Ketura. Ska riegadatti Abrahami 
Himran, Jaksan, Medan, Midian, Jisbah 
ja Suah. Buok dak legje Ketxura manak. 
Isaki Abraham galle add! buok aelo, mutto 
buok su a^rra manaidi addi sku stuorra 
addaldagaid, ja bames Isak lut erit s&n 
Tuolgati sin ba^vca a^dnami. Ja Abraham 
a^llem jagi baeirek, maid siii eli, legje 175 
jagekt Ja Abraham addi yuairjas ja jami 
Sdega boaresyuodast, boares ja a^llemest 
^^igflajiaddam, ja olbmuides lusa sin manai. 



25. Kap. 65 

Su barnek Isak 7a Ismael haTdadeiga 

< 

SU Makpelas r4ggai, mi hetltalas ilbma 
Epiiron, Zokar barne aednamest la^i, mi 
Mamre buotta lae, dam sednamest, maid 
Abraham oasstam lasi Hetitalagain ; dast 
laB Abraham havdaduYTum ja su akka 
Sara. 

Abraham )abmem mar|r)el de burist- 
siynedi Ibmel su barne Isak; ja Isak asai 
dam galdo lut, mi goccujuvTu: dam aelle, 
gutte oaidna muo. Datlae Ismael s4kka- 
g&dde, Abraham barne, gaen (Bgyptalas 
nisson Hagar, Sara balTralflegje, Abrahami 
riegadattam Iseio Dak Ismael bami na- 
mak laek namasek mield sin s&kkagoddi 
sist: Ismael alggosaddo Icei Nebajoth; de 
Kedar, Adbeel, Mibsam, Misma, Duma, 
IMassa, Kadar, Thema, Jetur, Naphis ja 
Kedma. Dak la)k Ismael manak, ja dak 
laek dai guoft nubbe l&kkai oaiyamugai 
namak sin gaypugida^sek ja baikidaasek 
mield, olbmuidaesek bagjeL Ja Ismael 
aellem jagek legje 147 jagek, de yuiirjas 
s&n addi ja jami ja olbmuides lusa manai. 
Ja si assamen legje Hayilah rajast Skxix 



66 1 Moses girje 



ragjai, mi ^gypten guyllui arro, go olmus 
Assyriai ruolgga. 

Dak laek Isak, Abraham harne^ sS^k- 
kag&ddek. Abraham sakkanatti Isak. Ja 
Isak 40 jage boares lasi, go Mesopotamia 
asdnamest akkanes sin yaldi Rcbeka^ sy- 
ralas &lbma Bethuel nieid, ja syralas Sib- 
ma Laban oaba. Ja Isak rdkkadalai 
ha^rrai ak^s iudast^ dastgo saddotasbme 
sin la^i, ja ha^rra gulai su, atte su akka 
Rebekka asloti, Mutto manak nirddasa- 
dai:ga nubbe nubbe vuosstai su hoaggast^ ja 
Rebekka celki : go nuft la&, manne aelotim 
dalle. Ja sAn manai ha^rrast jaerrat, ja 
hasrra sunji vastedi: 
Guoft sikkag4ddek loBTa du haeggast/ 
Guoft almugak lasva du yaimo yuold; 
Nubbe almug stuorrab sadda go nubbe, 
Ja stuorrab balyyalet galgga dam ucceb! 

Go su aigge dieyai, go s4n riegadattet 
galgai, de jumicak su ha^ggast lasiga ; ja go 
&udeb b&di mailbmai, de ruofsad dat lasi 
)a gulggi nuft^ ba»sk; ja sunji si dam 
nama Esau add^ ; ja de dasta bidi su yel^, 
geen ^iatta doallamen 1^1 Esau susme; >ar 



25. Kap. &7 

su nama si go^u Jakob; mutto Isak 60 
)a|^e boares lasi, go dak riegadeiga. Ja 
bamek bajas saddaiga, la Esau doaimalas 
bieyddar saddai ja bargai aednam ; mutto 
Jakob ibmelbalolas ilma] lasi^ gutte goade 
sist eli« Jsak ani Esau rakkasabbun^ 
dastgo su fuoddobiergok njalgis legje su 
xtjalmest; mutto Rebekka ani Jakob rak- 
kasabbun. Jakob mallasid aldsis raka-- 
dam loei^ ja Esau mascest bd,di ja yaibbam 
la^i. Ja Esau celki Jakobi: adde muo 
maistit daid rufsis, daid rufsis b&rramu- 
Siaid^ dastgo yaibbam IdBml de damditti 
su namma goccujuyui Edom. Jakob ya- 
stedi: yuoyde munji &dna bseiye du boar- 
rasabboyuoda allagyuoda. Esau y astedi : 
alma jabmet galgam^ manen adnet dalle 
^algam muo boarrasabboyuottam. Jakob 
celki: yuorno munji idna baeiye, ja Esau 
yuornoi sunji dam, 7a nuft yuydi sin Ja- 
kobi sn boarrasabboyuoda allagyuoda. 
De add! Jakob Esaui laibe ja su mallasid, 
jaEsau b&rai yd, fugai, likai bajas jayulgi, 
ja boarrasabboyuodas allagyuoda s&n ba- 
gfelgaecai^ 



68 1 Moses girje 



26. Kapital. 
Ja nselgge lasi aednamest asreb dam 
iudeb^ mi Abraham aige la^i^ ja Isak ma- 
nai Philistala^ai gonagas Abimelek lusa, 
gutte Gerarist laei. Ja hasrra sunji almo- 
stuTui )a celki sunji: ik yuolas mannat 
galga -^gypten asdnami; mutto irrot gal- 
gak dam aednamest, maid dunji caelkam. 
yeris olmuccen asllet galgak dam asdna- 
mest, ja du lut md,n aigom last, ja du bu- 
ristsiynedet aigom ; dastgo dunji ja du 
siebmani buok daid aednamid mAn addam, 
ja nanosen dam yale m&n da^am^ maid 
accasad Abrahami m&n yurdnum. -ffid- 
nagen mAn dakkat aigom du siebman 
nuitgo alme nastid^ ja du siebmani addet 
aigom buok daid a^dnamid^ ja du siebman 
sist buok aednam olbmuk buristsiyneduy- 
yut galggek^ dastgo Abraham muo jena 
gulai ja muo bakkomid doalai^ ja muo 
raT\'agid, asatusaid ja lagaid ska doalai. 
De asai Isak Gerarist. Ja Isak gilyi 
dam asdnami, ja cuotte gaerdasas saddoid 
sAn oa^oi dam jage, ja hasrra su burist- 
sJrnedL Jk Almaj yasgalag^an siaddai^ ja 



26. 27. Kap. 69 

saggarak sin iuddani ja Tasgala^^an sad- 
dai^ dassaci go saggarak ysegalas lasi. Ja 
de sin dast manai Beersabai. Ja ha^rra 
sunji almostuTui dam ija ja celki: rain 
lasm du accad Abraham Ibmel ; ale bala^ 
dastgo min duin lasm, la du buristsiyne- 
dam, ja du siebman a^dnagen min dagam 
muo T)alTYalaBgjam Abraham ditti. Ja 
altar Isak dast rakadi^ ja ha^rra nama 
cuorroi. 

Esau njasllja lige jage boares lasi^ ja 
akkan sin yaldi Judith, hetitalas ilbma 
Beeri nieid, ja Basmath, hetitalas ilbma 
Elon nield; ja dak dagaiga sikke Isaki 
ja Rebekkai stuorra yaibmobafcas. 

27. K a p i t a 1. 

. Ja dappatuYui, go Jakob laei saddam 
boares ja su calmek seydnjudisgidiga, atte 
i oaidnam, de boarrasabbo bames Esau 
sin raykai ja celki sunji: bamacam! ja 
sin vastedi: dast lasm. Acce celki: geec, 
boares ji laem, ja im diede gude baeire 
min jamam. Yalde dal du bivddem 
raidoidad, du njuolaid ja darge^ mana 
masccai ja biyde munji spiri, rakad mun^i 



70 1 Moset ^Je 



biergo, mi njalgis Ise, ia buTte munii, yai 
b&ram, yai muo siello du buristsiTned, 
&udal go jamam. Ja Rebekka gulai maid 
Isak bardnasis Esaui rayyi, ja Esau manai 
mascc^d fuodo bivddet ja aclasis buftet. 
Mutto Rebekka celki bardnasis Jakobi: 
gulHm accad valljasad Esaui sardnomen 
ja cddlkkemen: buvte munji fuoddobier- 
go, rakad munji nialgga birramusaid, vai 
bd,ram^ de du buristsiynedet aigora haerra 
calmi d^udast^ audal go jamam. De gula 
dal a^dnad jena^ muo barnacam! maid 
m&n raTTim! Vuolge ellui, ja yiega munji 
guoft siega gaiccagalbbaid^ yai accasad 
njalgga birramusaid m&n rakadam^ mi 
sunji njalggid. Ja accasad dAn buftet gal- 
gak, yai birra, yai du s&n buristsiyned, 
Audal go jabma. Jakob asdnasis Rebekkai 
yastedi: ggec, muo yellj Almaj Ise, ga&n 
likest guolgak Isek. Daidda acce gulda- 
lisgoattet muo ala, ]a de su Audast baetolas 
olmus la&m, ja buftemen dalle laam garro- 
dusa bagjelassanl buristsiynadusa sagjai! 
Mutto cedne sunji celki: b4ttus mno ba- 
/^/eli garrodussay barnacam! gula muo jena 



27. Kap« 71 

■ ■ ' I ■ HI I ■ 

la Tuolge ja buvte dek ! De manai Jakob ja 
btivti, ja aedne nialgga b^rramusaid raka- 
di, mak njalggak legje ace njalmest. Ja 
Rebekka valdi boarrasabbo bames Esau 
haerras biftasid, mak su barast legie vie- 
sost, la g&coi nuorab barne Jakob dai sisa 
cagrjat, Ja gaicai nakiguim garvoti Re- 
bekka Jakob giedaid ja casppat; ja daid 
njalgga b^rramusaid ja laibe, maid s^n 
rakadam lasi, bames Jakob gitti s^n addi. 
De aces lusa s&n manai ja celki: acacam! 
ja s&n yastedi :. dast laam, gi d4n laak bama- 
cam? Jakob celki acoasis : du boarrasabbo 
bardne Esau, dakkam laem, nuftgo goccuk 
munji, lika dal bajas, c&kkan, b&ra muo 
biergo, yai du siello muo buristsivned ! 
Pe celki Isak bardnasis: moft gavdnik 
din nuft f4rg bamaoam? Mutto sin ya- 
stedi : haBrra du Ibmel addi muo gitti. Ja 
Isak celki Jakobi: boade dek lagabuid^ 
barnacam! du ala guldalet aigem giedai- 
xiam, j&s din muo bardne Esau lask daihe 
ik. De Jakob aces Isak lusa loaidesti^ ja 
a^e guldali su ala ja celki: jedna galle 
Jakob jedna hd^ mutto giedak Esau gjie- 



27 1 Moses girje 



dak laeva, ja acce i dS^vddain su, dastgo su 
giedain guolgganakke laei, nuftgo su yelja 
Esau giedain laei, ja acce buristsirnedis- 
gadi su* De celki skn : alma d&n la^k rauo 
bardne Esau? ja sin yastedi: laem. De 
celki acce : buTte munji dek, vai bardnam 
bivdost baram, yai muo siello matta du 
buristsirnedet. De Jakob su oddi biejai^ 
la acce barai, la yine Jakob sunji addi^ ja 
san jugai. De celki acce sunji: boade 
dek ja cumast rauo, barnacam; ja Jakob 
b&di^ ja acce cumai su; la^u biftasi haja 
san d&ydai ja buristsiynedi su ja celki: 
bardnam hagja nuftgo sednam hagja lae, 
maid haerra lae buristsiynedaml 
Almestes addasi Ibmel dunji laftas, 
^dnamestes, mi buoidemus lae, 
Jafoid, yidnemuora saddoid Jlllorak! 
Olbmuk du gd^bmardallat galggek, ja 
Olbmui sS.kkagaddek du balyyala^men lask^ 
Yeljaidad oaiyamus dan galgak leet, ja 
iEdnad bamek du gudniettet galggek! 
Garroduyyum, gutte du garrod, 
Buristsiyneduyyum, gutte du buristsiyned! 
Ja dappatuyyui, go Isak buristsiy^a- 



27.Kap. 75 

dusaides Jakob bisigjel sardnom Isei, atte 
ilia Idsi Jakob aces Isak lut yuolggam, de 
bid"! su Yellja Esau bivdostes. Singis 
njalgga b&rramusaid rakadi^ buYti accasis 
ja accasis celki: acacam, lika ba^as ja b&ra^ 
maid bardnad biyddam l^e^ vai du siello 
muo buristsiTned! De celki acce Isak 
sunji: gi dan lask? ja skn yastedi: m&n 
du boarrasabbo bardne Esau la^m. De 
suorggani Isak sagga stuorra suorgatusain 
ja celki : gi san dalle Icei, gutte dim biydo 
bivddain laei ja munji buTti, ja buok bir- 
ramusain xnkn bonim^ iudal go d&n b&t- 
tik, ja su man buristsiTnedim; ja buristsir- 
neduYTum s4n galgga maida drrot! 60 
Esau gulai aces sagaid, de biskoi s&n 
sagga stuorra ja bahha bisskomin: burist- 
siyned muo, muo maida muo acce! Ja 
acce celki: du yelljad gavrelTuoda cad'a 
boattam 1(b ja oa^^om lae du buristsiTna- 
dusa* Ja Esau celki : la^go su namma 
damditti goccujumrum Jakob, go dal guofk: 
g£erde s&n muo laa basttam; muo boarra- 
sabboTuoda allagvuoda s&n yaldi, ja dal 
maida muo buristsiTnadusa s&n led yaU^ 



74 1 MoKMi g&je 



dam; ja Tela celki Esau: alma buristsiv- 
Tadusa din maida munji anak?«Ja Isak 
vastedi ja celki Esaui: gaec! haerran du 
bagjel min laem biegjam su; ja buok &u 
veljaid sunji balTTalsegjen m&n ledva. addam 
sunji; jafoid ja vidnemuora ^ddoid m&n 
l*m addam sun)!, ja maid galgam m&n 
dalle du &udast ' dakkat! Ja Esau celki 
accasis : Isego dalle dust dusSe dat &ft aidno 
buristsivnadussa^ aCCef buristsiyned niuo<^ 
muo maida^ acacam! ja jenas sAn bajedi 
ja cierrog&di. De sardnogidi Isak ja 
celki sunji: 

iEdnam buoidetaga du goatte bacca^ 
Ja alme laftastag;a allagasist! 
Miekkad boft jeccad d&u asletak^ 
Yelljad galle din laek balvTalaemen^ 
Mutto go famoinad d&n cuo^^elak, 
Ca^ppat aid gsessa din erit balkestak. 

Ja Esau ani Jakob rasestes dam bu-« 
rlstsiTnadusa ditti, main acce su buristsir- 
nedamlosi; ja vaimostes celki Esau: aiggo 

. galle firg boatta^ go aocam jabmem ditti 
mi mirras adnep^ de giddet aigom rel-- 

Jfam Jakohl Ja Rebekka oa^oi diettet daid 



97. 28. Etp. 75 

5u boarrasabbo bame Esau sanid^ ]a s&a 
cuojai ja nuorab barne Jakob raykai )a 
celkisunji: gcec, yelljad Esau mafsetaiggo 
jecas du ala ja du g&ddet aiggo, mutta 
dal^ barnacam, gula muo jena, cuo^^cl )a 
batar Harani yell jam Laban lusa, ja su lut 
din irrot galgak muttom aige^ dassaci go 
yelljad hqappo yassam las ; dassaci go du 
yelljad moarre du bagjelist erit haBitta, ja 
go ska yajaldattam las, maid d&n lask su 
yuosstai dakkam; de cuogjat ja duyie^^at 
aigom; manditti galgam m&n d^dno gug<«* 
tiiid masset kit baeiyel Ja Rebekka celki 
Isaki: munji yaiyye la^ a^llet dai (a^ppeib-* 
melbalyyalaegje) Heth nieidai ditti! j&s 
yela Jakob aka aldsis yaldi Heth nieidai 
gaskast^ daggar go dam aednam nieidak 
\edky man yaras galggim m&n dalle yela 
ain asllet? 

28. KapitaL 
Ja Isak raykai Jakob^ bpristsiynedi 
su, g&coi su ja sunji celki: ik d&n aka 
galga yalddet Kanaan nieidai gaskast! 
goorgat jeccad matkkai, mana Mesopota-* 
miai^ a^dnad ace Betbuel dalloi, ia vall^ 



76 1 Bfoses girje 



aldsid aka du sednad Telja Laban nieidai 
gaskast^ ja Ibmel, dat buokraegalas, bu=^ 
plstsiyiiedifci du ja dagasd du saddula^* 
§an ja cenedifci du^ atte a^dnag olbmui 
accen din saddak^ s&n addasi dunii Abra- 
ham buristsiynadusa^ dunii ja du siebmani 
Aftanaga duin^ atte dam asdnam din oa- 
^ok arbbit^ gist reris olmuccen din la^k, 
itiaid Ibmel Abraham! addi. De yuolgati 
Isak Jakob^ ja Mesopotamia! sin manai 
syralas ilbma Laban lusa^ Bethuel barpe^ 
Rebeka^ Jakob ja Esau aedne^ velj. 

Go Esau iini, atte Isak buristsiyne- 
dam la&! Jakob ja Mesopotamia! su yuol- 
gatam la^i aka aldsis yalddet, ja atte su 
buristsiynededin de acce su rayyim ja 
sunji ca3lkkam laei: !k din aka yald- 
det galgja Kanaan (aeppeibmelbalyyalasgje) 
me!da! gaskast; ja Jakob gulolas lae! ac- 
cas!s ja asdnasis ja mana! Mesopotamia!; 
ja Esau iini, atte Kanaan nieidak bahak 
legje su ace calm! iudast, de manai sin 
Ismael lusa^ ja yald! Makalat^ Abraham 
bame Ismael nieid^ ja ]Niebajoth oabba^ 
akkanes £ereb su asrra akai. IS^uit yulgi 



28. K«p. 77 

Jal^ob Beersabast ja manai Harani. Ja 
muttom baikkai s&n b&di^ g&st ija kroi^ 
dastgo basiyye j& illosam laei; ja gedgid 
ska Taldi^ mak dam baikest legje^ ja oai- 
ves TuoUai biejai^ ja de dam baikkai s&n 
ydsllliani. Ja s&n niegoi^ ja gaec! raidda- 
las asdnam aid casggot lasi, man ga^oce 
alme ragjai 411^ ja gasc, Ibmel engelak 
hjegjamen ja goargqomen legje dam mield. 
Ja gaeic/ha^rra dam aid cuo^oi^ ja celki: 
m&n. hasrra lasm^ a^ad Abraham Ibmel ja 
Isak Ibmel ; aadnam^ man aid dal yasllhot 

r 

Arok^ dunji addet aigom ja du siebmani! 
Ja du siebman saddat galgga nuftgo asd*- 
nam saddok, ja yidedet din galgak jeccad 
baeiye illosteeme ja baeiye bagjanasme guyl- 
lui, ja gaskija ja gaskbasiye guyllui, ja 
du sist ja du siebman sist buristsiyneduy- 
yut galggek buok a^dnam sakkag&ddek* 
Gaeic^ m&n duin lasm, >a du yarjalam gosik- 
kenessi d&n j&dak, ja ruoftot m&n du 
doaly om dam asdnami ; dastgo im du luoit- 
tet aigo^ iudal go buok dakkam lasm^ maid 
dunji sardnom lasm. De g&ccai Jakob 
nakkarines ja jcelki: duodairakkan haen^ 



78 1 Moses gtrje 



dast la^^ 7a im xnin dam diettam. Ja ska 
ballag&jdi ia celki: man balolas la^ dat 
baikke ; Ibmel yiesso dat Ise^ ja dast alme 
ilYsak lask. Ja Jakob bagjani arrad idde-^ 
dest^ ja Taldi dam gaedge, mi su oaive 
inxLuS la^mas laei^ ja casggot dam biejai 
muittomasrkkan ja leiki aljo dam bagjeli^ 
}a dam baike nama Bethel sin g&coi^ 
mntto &udal la^i gaypug namma Luz. Ja 
Jakob lippadusa da^ai (cuorroi) ja celki: 
j&s ha&rra muin la^^ ja yarjal muo matk-^ 
kam ald^ man mield min yagjolam, ja 
mnnji laibe adda birrat ja biftasid garyo- 
tet^ ja j&s rafhe sist accam dalloi m&ii 
macam^ de galgga ha3iTa muo Ibmel last^ 
ja dat gasdgge^ maid caeggam lasm muit- 
togaerfggen, Ibmel yiesson dakkujuyyut 
galgga, ja buok, maid din munji addak, 
(mno Ibmelam)^ dast Ug;adas oase dunji 
addam- 

29» Kapital. 

De manai Jakob matkes mield ja 

manai dam a^dnami^ mi iddedes guyllui 

kcoL Ja s&a Aini, ja g^ec, galddo la^i xaas* 

cBst^ js gBdC^ g&lm sayccaas^lok dam Int 



». K»p. 79 

liYTomen legje; dastgo dam galdost si 
jugategjc Gsloid^ ja stuorra ga^dgge galdo 
njalme aid la^i. Ja go buok celok! coakkai 
boattam legje, de si gaedge erit fierralatte 
galdo njalme iudast ja jugategje saycaid, 
ja de fastain si gasdge sagjasis bigje galdo 
raige oddi. Jakob sigjidi celki: veljacak, 
gud'e sida olbmuk Iseppet di? ja si Taste- 
degje: Haran sid olbmuk mi laep. De Ja* 
kob sigjidi oeiki: alma di dalle Lallan 
d&vddabsBttet Kakor barne? >a si Taster 
degje: galle mi su d&vddapa Ja Jakol^ 
sigjidi celki: gasTvago sunji burist? Ja si 
celkke: burist sunji ga^yya, ja ga^c, dast 
boatta su nieid Aakel savcaiguim.. Jakob 
celki : yela siega ba^iyye lae, i laek yuoat 
siyetid coakkai yuojetam aigge^ ju|^atcekr 
ket say caid, yuolgget ja daid gaeocat. 3VIat- 
to si celkke: aap mi dam mate dakkat^ 
&iidal go. buok a^lok coakkai bittik^ de 
yuost gasdgge galdo njalme iudast exit 
fieanralattujuyim, ja de saycaid mi jogalep. 
Go sing^im Jakob ain sardnomen laai^ 
A^ b&di Hakel aces saycaiguim; dasi^ 
saTcaid ira^ge s&n lasi. Mutto go JalLob 



80 IHoieagirje 



&iiii Rakel^ asdnes velja Laban nieid^ ja 
cednes yelja Laban saycaid, de manai sin 
ja ga^ge fierralatti galdo njalme iudast 
erit^ ja asdnes relja savcaid s&n jugati. 
Ja Jakob cumasti Rakel^ bajedi jenas ja 
cierrog&di. Ja sin muittali Rakeli^ atte 
sin la^i su ace fuolkke^ atte Kebeka bard- 
ne sin laei; ja nieid yiekkali ja accasis 
dam muittali. Go Laban dalle gulai daid 
sagaid oabas bame Jakobast^ de su iu- 
dald sin yiekkali^ fatmasti ja cumasti SU;^ 
ja doalyoi su yissusis^ ja Labani muit- 
tali dal Jakob buck daid sagaid. Laban 
fiiinji celki: galle din la^k muo oa^^e ja 
muo dafte; ja mannod iroi Jakob su Int. 
De celki Laban Jakobi : damditti go muo 
velj din la^k^ galgakgo damditti muo bal- 
kataga balyyalet? caslke munji, maid du 
balkka galgga last. Mutto Labanest guoft 
' nieidak lasiga^ boarrasabbo namma lasi 
Lea^ ja nuorab namma la^ Rakel. Lea ani 
hasjos calmid^ mutto Rakel cabes laei far- 
dast ja cabes yarak sust legje^ ja Jakob 
rakkasen ani Rakel ja oelki : cecca ja^e 
du balvvalet aigom du nuOrab nieid Rakel 



20. Kap. 81 

&udast. Laban yastedi: buoreb led dunii 
su addet go muttom a^rra ilbmai, kro muo 
lut! De balyvali Jakob cecca jage Rakel 
audast, ]a, dak su mielast orru nuftgo soa- 
mes boeiyek, go rakkasen skn ani su. De 
celki Jakob Labani: adde munji dal muo 
aka, dastgo aigge led yassam^ yai su lut 
uxka. oagom ftrrot. De boydi Laban buok 
baike ilbmaid ja hasjaid dagai^ mutto ask- 
kedest de yaldi skn su nieid Lea, ja doal- 
yoi su Jakob lusa; ja Laban addi nieid- 
dasis, Leai, su oabmebalyyalaegje Zilpa 
balyyalaegjen. Mutto iddedest gaec! de 
dat Lea laei. De celki Jakob Labani: 
manne nuft munji dakkik? alma du baly- 
yalam IdBm Rakel iudast, manne muo lask 
baettam? Laban yastedi: i min baikest 
nuft dakkujuyu, atte olmus nuorab niei- 
das biegja iudal go boarrasabbo; mutto 
iro dal dam yako, de dunji su addet ai- 
gom dam balyyalusast, maid muo lut 
balyyalet galgak yela Cecxia aerra jagid. 
Ja nuft dagai Jakob, ja Sxoi dam yako; 
de addi s&n sunji akkan nieidas Rakel. 
Ja Laban addi su oabmebalyyalo^gje 



82 1 Moses gfaje 



nisson Bilha nieiddasis Rakeli balrva- 
Icegjen. 

81. Kapital. 
Ja ha^rra celki Jakobi : niaca dal yan- 
hemidad asdnami^ ja du s&kkagoddidad 
lusa, ja m&n du lut aigom last. De cuojai 
Jakob ja ravketi Kakel ja Lea masccai ja 
celki s&dnoidi: oainam d&dno aC€ade cal- 
mid m la^k muo Tuosstai nuftgo S.udal; 
mutto accam Ibmel la^i muo lift. Ja jes d&i 
diettebastte, atte balyralam la&m d&dno ace 
buok famostam; mutto baettam s&n la^ 
muo^ ja l&ge gaarde ska ruoftot doallam 
la^ muo balka, ja^dal ruolgget aigom a^d- 
namassain. De gaergati Jakob jecas matk- 
kai^ ja mauaides ja akaides kamelai ala 
s&n c&kkanatti ja buok asloides^ ja buok 
darerides^ maid fidnim lasi^ Mesopotamiast 
Tulggem ditti Kauaau aednami^ aces Isak 
lusa. Mutto Labau Tuolggam lasi sarcai- 
des basskedet, ja i diettam^ atte Jakob 
Tuolggemen ji laei. De bataradai dalle 
Jakob, ja buok, mi ^ust lasi; ja da^no 
rassta ska mauai ja Gilead rare guyllui s&n 
yulgi. Goalmad basiye de Labani itiuit- 



SI. 32. fyfn 83 

I ■ 

taluTuiy atte Jal^ob bataraddamen laei. Ja 
skn yaldi reljaides guoibmen, ja doarra- 
dalai Jakob cecca beirid, ja juvsai su 
Gilead varest. RaTrijftTTum Ibioelest, 
dagai Laban usstebyuoda ja rakisyuoda 
lltto Jakobin, cumai bamides J4 nieidai* 
des^ ja bupistsiynedi sin, de Laban vulgi 
ja j&rggali ruoftot baikkasis* 

32. KapitaL 
Ja Jakob manai matkes mield. Mutto 
Jakob cuojai 9ane iudastes yelljasis Esaui, 
Seir cednami, mi Edom yuomest la&i, ja 
airasid Jakob bagadi, ja celki: nuft muo 
hserrai Esaui di galggabaettet celkket : nuft 
sardno du balyyalaegjad Jakob: guossen 
m&n Vaam asllani Laban lut, ja 4rrpm Ispm 
danv ragjai, ja yuoysak ja asenak, saycak 
ja balyyalaBgjek must Isek, ja sane m&n 
cuojam muo hfiprrasam dam muittalet ia 
armo &ccam ditti du calmidad iudast. Ai- 
r^ak ruoftot b&tte Jakob lusa, ja eelkke : 
yelljad Esau lusa mi b&dimek, ja du &u- 
d&ld sA.n boatta^ ja 400 &lbmak ^ftanai^a 
suiut De jsaggarak ballag&di Jakob, ja 
sin suorgg^niy ja olbmuid, gudek su IvA 



i34 1 Moges girje 



legie, ja savcaid )a yuovsaid ja Kamelaid 
guoft joaykkon sin juogadi, ja celki : go 
Esau nubbe joayko ala boatta ja dam 
Gasska, de nubbe 03550 dile erit batarad- 
dat« Ja Jakob celki: muo accam Abra- 
ham Ibmel^ ja aocam Isak Ibmel, hasrra, 
d&n, gutte munji celkkik: jirggal dal ruof- 
tot sednamassad ja du s&kkagoddidad lusa, 
ja build min dunji dakkat aigom; im 
ansasam lask buok dam rakisyuoda ja 
iskaldasyuoda, maid d&n cajetam la^k du 
bialyyalsegjasad ; dastgo sibinam Jordan 
min rassta mannim^ ja dal guoft joayk-^ 

kon m&n lasm saddam! BdBste muo muo 

» 

yelljam giedast, Esau giedast; dastgo sust 
balam, atte ska boatta ja casska muo ja 
ednid ja manaid. Ja caelkkam d&n lask: 
burid dunji dakkat aigom^ ja du siebman 
dakkat aigom nuftgo maera saddok, mak 
lokkujuyyumest aei leak asdnagyuoda ditti. 
Ja ija 4roi Jakob dast ja yaldi mi gieda 
iudast Isei, addaldakkan yelljasis Esaui. 
200 gaicaid ja 20 bikkaid, 200 saycaid ja 
20 yircaid, 30 njamatajgje kamelaid 4fta- 
»aga misidassekguim^ 40 gusaid ja 10 yuoy-- 



32. Kap. 85 

said, 20njir)alas asenid ja lOnuorra asenid 
sin raldi, la buck daid balvralegjides 
giedai yuoUai sin addi, jesguttegi (bIos, ja 
balyyalegiidassis celki: mannat muo iu- 
dast ja addet ifta gask Iset juokke dslo 
gaskast. Ja yuostemus sin rayyi ja celki : 
go Esau, muo Telljam du oddi boatta, )a 
dust jdsrra ja caelkka : ga3n olmus din lask, 
gisa manak, ja gaen las dat a3llo, maid iu- 
dastad dan Tuojetak? De caelkket galgak: 
dat du balTvalaegjad Jakob lae, dat addal* 
dak l^ muo haerrai Esaui, ja gasc, sin min 
maqest boatta. Ja sin raTvi nubbe ja 
goahnad ja buokaid, gudek aeloides Ta^^e^ 
nuft di galggabeettet Esaui caelkket, go di 
su oddi boattebaettet, Ja di galggabaettet 
caelkket : gaec, du balyralaegjad Jakob min 
maqest boatta, dastgo arvvalasmen la^i: 
sbaratet aigom su dai addaldagaiguim, 
xnak muo iudast mannek, ja de dasto su 
cabnid oaidnet aigom, de rakisyuodain 
sin daidda dalle muo yuosstaiyalddet. 
i^Tuft manai dat addaldak su iudast, mutto 
dagi i ja sin gididi baci. Mutto damana- 
ga ija sin bagjani, yaldi su guoft akaidy 



86 1 Moses girje 



su gupft balTTalsBgje nissonid ia su 4ft 
nubbe I&kkai barnid, ja j&ga gallem saje 
Jabok rassta manai^ la nuft s&n valdi daid 
ja surdi sin i^ga rassta, ja buok, mi sust 
Itei, sin rassta doalyoi. Mutto Jakob jes 
baci aftonessi iddedes guovso ragiai* Ja 
dambaike nama gicoi Jakob Phiel; la go 
Pnielest Tulgi, de bagjani bceiTve. 

33. Kapital. 
Ja Jakob calmides bajedi ja 4ini, ]a 
gdBC, Esau bidiy ja 400 ilbmak suin. De 
juogadi s&n manaides Lea ja Rakel ja su 
guoft balyralaegje nissoni gasski, ja &udda 
bsellai sin divoi daid guoft balwalsegje 
nissonid matiaidassgaguini, Lea manaides- 
guim maqeb baellai, ja mar^emug^i Hakel 
iftanaga Josephin. Jes sin sin iudast 
manai/ja Cecca gasrde sin osdnami jecasgib- 
mardalai, iudal go Teljas lusa bidi. Mutto 
Esau yiegai su iudald, fatmasti su, falli 
su Caeppat birra ja cumai su; ja gugtug 
cieroiga. Ja go Esau calmides bajedi, ja 
nissdnid iini ja manaid, de celki: laek dak 
maid^Si du ? Jakob yastedi : dak la^k dak 
manak, geeid Ibm^l armostes la^ addata 



83. Eap. 87 



balTvalaegiasad. De lakkanegje Ti^alTTa- 
leagje nissonak ja s&dno manak, ]a si gab- 
mardalle Esau. De badi Lea manaides- 
guim, ja si g&bmardaUe ; ja maqemusta de 
b&di Joseph ja Rakel^ ja s&i gabmarda- 
laiga. Ja Esau celki: man raras buck 
dak sivetak^ mak muo oddi b&tte! Jakob 
rastedi: armo gaydnam varas hserram cal- 
mi iudast! Mutto Esau celki: must galle 
j4 leay Teljacam, ane, mij& dust las! Mutto 
Jakob celki: im, Teljacam^ j&sarmo gavd- 
nam la&m du calmidad iudast, de mud 
addaldaga d&n Tuosstaivalddet gaJgak muo 
giedast; dastgo du calmid oaidnam Isem 
nuftgo Ibmel calmid oaidnam legjim, ja 
armogassat din Tuosstairalddik muo ! Yal- 
de muo addaldaga, mi dunji buitujuyrum 
las; dastgo Ibmel las armogas lasmas muo 
Tuosstai, ja illorak must las ; ja go Jakob 
naggi su, de s&n yaldi. De Tulgi Esau 
damatiaga basire ruoftot matkes mield 
Seiri; mutto Jakob manai Sukothi; dast 
rakadi s&n vieso aldsis, ja asloidassis g&did 
dagai; damditti g&coi s&n baike namaSu- 
ikoth. Ja Jakob b&di diemran Sikem 



88 * 1 Moses girje 



baikkai, mi Kanaan aednamest lea^ go 
Mesopotamiast Tuolggam lasi^ la gadides 
gaTpug buotta bajasdagai. Ja dam oed- 
nam saje, gast g&dides dakkam laei, He- 
mor, Sikem ace manain sin 100 rudain 
ksti ; ja dasa altar sin raka^ ja dam gicoi 
buokyasgalas Israel IbmeL 

35. Kapital. 
. Ja Ibmel celki Jakobi: gasrgat jeccad^ 
mana B6theli ja asa dasa^ ja rakad dasa 
altar Ibmeli, gutte jecas almoti, go bata- 
raddamen legjik yelljad Esau iudast erit. 
De Jakob dalos olbmuidi celki^ ja buck 
olbmuidassis: biegjat bagjelistadek ja lu- 
tadek erit daid yeris (fleppe) ibmelid, mak 
din gaskast lask, butestaskket jecaida^dek 
jd moalssot biftasid! Ja rakadet mi aig- 
gop jeccamek matkkai, Betheli yuolgget, 
ja dabbe altar rakadet aigom Ibmeli, gutte 
haede aige muo gulai, ja gutte muo lut lasi 
dam matke aid, maid yagjolim. De si 
Jakobi adde buok dai yeris olbmui 
(aeppe) ibmelid, mak sist legje, ja sin belji 
ciqaid, ja Sikem Terebinthe muora yuoUai 
biajai Jakob daid. De si yulgge, ja ha^rra 



S5. Kap. 89 

ballo buok dam guoylo baild bagjel iroi, 

I 

atte Bdi si doarrotam Jakob bamid. De 
bAdi Jakob Lu^^i, mi Kanaan aednamest 
IflB, mi las Bethel, sin ja buok olbmuk, 
gudek su lut legie, la de altar sin rakadi, 
)a baike El-Beth El s4n gacoi, dastgo dast 
almotam laei Ibmel jecas, go yeljas iudast 
erit sin bataradai. Dasa jami Debora, 
Rebeka njamata&gje, ja yuoUe baellai, Be- 
thel haika muora yuollai sin haydaduTui, 
ja cierromhaik gicoi Jakob dam muora. 

Ja Ibmel idi fastain Jakobi, marj^el 
go Mesopotamiast boattam lasi, ja sin bu- 
ristsiynedi su. Ja Ibmel sunji celki: du 
namma lee Jakob, mutto du namma i 
galga sat gukeb laet Jakob, mutto Israel 
galgga du namma last, ja sin gicoi su 
nama Israel. Ja Ibmel sunji celki: min 
Ibmel laem, dat buokysegalas, laege sad- 
dulas ja lassan, olbmuk,ia olbmui joaykok 
dust saddat galggek ; du a^lemin gonagasak 
boattemen lask. Ja dam asdnam, m£iid 
Abrahami ja Isaki addam lasm, dunjigis 
addam, ja du siebmani du maqqel addam 
xnin dam aednam* Ja Ibmel bajasmanai 



90 1 Moms girje 



su lut dam baikest^ gAst suin sardnom lasi. 
De muittogisadge cegi Jakob dam baik- 
kai^ g&st Ibmel suin sardnom laei, g^^g- 
ge ba^^e^ ia iukkamusoaffer dam bagieli 
leiki, ]a iljoin dam bagjel g&lgati^ ja bai- 
ke^ g&st Ibmel suin sardnom leai^ gdcoi 
Jakob Bethel. De si Bethelest matkase** 
gie; mutto go vela ain mille losi Ephrat 
ragiai^ de riegadatti Kakel^ ja vades rie- 
gadattem sust laau Go riegadattem aytak 
sagga garas legie, de celki saslggesedne 
sunii: ale bala, vela dam hare bame d&n 
oa^ok. Mutto go siello sust manai^ go 
lami, de s&n g&coi manas nama Benoni, 
mutto a^e gicor su nama Benjamin. De 
jami Rakel, ja dam gasino gurri hardadu* 
Tui^ mi manna Ephrati, dat led Bethlehem, 
ja Jakob muittogaedge biejai su hayde ala, 
dat lae Kakel havde muittogaedgge vela 
&dna ba^ire. Ja Israel manai dast erit, la 
goades bajasrakadi dim ba^llai Migdal* 
Eder. Jakobest legje guoft nubbe Ukkai 
barnek. Lea barnek legje : Jakob alggo- 
saddo Ruben, ja Simon, Levi, Juda, Isaskar 
jaZebulon. Kakel barnek laeiga Joseph ja 



as. so. Ktp. 91 

Benjamin. Kakel balyyalcegie nisson Bilha 
barnek leeiga Dan la Naphtali. Lea baly- 
TaldBgje nisson Zilpa barnek la^iga Gad ia 
Aser. Dak laBk Jakob barnek, gudek sun)! 
riegadegje Mesopotamiast. De bidi Ja- 
kob aces Isak lusa Mamrai^ Kirjath Arb- 
bai, dat led Hebron, g&st Abraham ja Isak 
assamen Iceiga nuftgo yierrasak* Isak sad- 
dai 180 jage boares. Ja Isak yuSiqas 
addi, la lami, ]a manai olbmuides lusa, 
boares ja gaUanaddam beiTin, ja su bar- 
nek, Esau ja Jakob, hardadeiga. 

86. Kapital. 
Dat lea Esau s&kkag&dde, gutte maida 
Edom goccujuTvu. Esau akaid yalddam 
la3i Kanaan nieidain : Ada, ha^titalas ilbma 
Eloh nieid, jaOholibama, Ana nieid, gutte 
hevitalas ilbma Zibeon nieid laei, ja Is- 
mael nieid Basmath, gutte Nebajoth oabba 
lasi. Ada riegadatti Esaui Eliphas, ja Bas- 
math sakkanatti KegueL OhoHbama rie- 
gadatti Jegus, Jaglam, ja Korah. Dak 
lask Esau barnek, gud'ek riegadegje sunji 
Kanaan isednamest. De yaldi Esau akai- 
des, bamides ja nieidaides, buok su banrra 



92 1 Mofles girje 



olbmuid, su a^los la su siyetides^ ja buok 
imitles^ maid fidnim lasi Kanaan adna- 
mest^ )a manai muttom asrra aeidnami yel- 
jas Jakob lut erit. Dastgo stuprra selok 
s4dnost legje, atte era s&i mattam kit 
sajest &rrot« De manai Esau Seir bagje* 
sednam ala assat; m.utto Esau ja Edom 
4ft la&ya. Esau Edomitala^ai acce lea. 

37. K a p i t a L 
Jakob dam sednamest asai, g&st su 
aoce irrom la^i nuftgo guosse, nabmalassi 
ELanaan asdnamest. Dak leek Jakob sa- 
gak. Joseph 17 jage boares laei, go say- 
caid s&n gascx^amen la&i yeljaidesguim ; ja 
bardne laai BiUia ja Zilpa^ su ace akai, 
bami lut; ja Joseph ihuittali accai sin 
bahha sagaid. Israel ani Joseph rakka- 
sabbun go buok su asrra bamides, go, s&n 
sunji saddam Isei su boares beiyin, ja s&n 
dagai sunji girjas brftas. Go su yeljak 
Mdne, atte acce su rakkasabbun ani go 
buok su yeljaid, de si yasest adne su ja 
edi si mattam usteblag^at suin hallat. Ja 
niego Joseph niegadi ja yeljaidassis dam 
muittali^ ja de dast si ain stuorrab yasest 



S7. lap. 93 

adne su. SAn sigjidi celki: guUat dam 
idegOy maid niegadam lasm! 6a^ bil- 
gaid mi canadasmen lasimek mascest, ia 
gasc, muo bilgga cuo^^eli la cuo^oi, mutto 
jga^y din bilgak birra cuog^omen legie ja 
muo bilga iudast . g&bm.ardalle. De su 
yeljak sunji celkke: aigokgo d&n gona« 
gassan mannat min bagjel^ ja aigokgo d&n 
min bagjel rad'dit? ja Tela ain stuorrab 
rasest si adne su su niego ja su sani ditti« 
Ja Tela s&n nubbe niego niegadi^ ja mult- 
tali dam Teljaidassis ja celki: gaeC^ Tela 
m&n niego niegadam la&m : gaeic^ ba^iTas^ 
ja manno ja ift nubbe l&kkai nastek muo 
iudast g&bmardallamen legje* Dam s&n 
aocasis ja Teljaidassis muittali, de rangoi 
su su acce^ ja celki sunji: mi niegoid la^ 
dat^ maid d&n la^k niegadam? Galgamgo 
m&n ja du asdne ja du Teljak boattet ja du 
iudast g&bmardallat ? Ja su Teljak gadas- 
Tuoda adne su Tuosstai, mutto acce Turki 
daid sanid Taibmosis. De Tulgge su Tel- 
jak acesek saTcaid gaeiocat Sikem guoTlost^ 
ja Israel celki Josephi: alma du Teljak 
alo geccik Sikem guoTlost? Boade^ du 



94 1 Moses firje 



Yuolgatet aigom sin lusa; ja san yastedi: 
gaeSc^ Isem galle garres. Acce sunji celki: 
Tuolge ia oaine^ j&s siega dille las reljain 
)a ]ks siega dille las eelost, ja caelke miin)i 
dile8ek*,7a aoce Tuolgati su Hebron Isegest,. 
ja s&n hSuii Sikem guyUui. De garnai 
muttom &lmaj su, go cajadaddamen lad 
ma^cest, ja &lma] sust ja^rai ja celki: maid 
&cak ? Ska yastedi : yel jaidapi icam, caelki 
rnunji, g&8t Bi guodotek. Almaj celki: 
Tuolggam si lask dast, dastgo gullim sin 
^ca^lkkemen : yuolggop mi Dothan guyllui* 
De manai Joseph yeljaides iccat, ja gay- 
nai sin Dothan guoylost. Go si gukken 
j& &idne su, de, &udal go s&n sin lusa bddi, 
de si aryyalegje su g&ddet. Ja nubbe 
nubbai celki: gaec! de boatta dat niega- 
dasgje. Boattet dal, g&ddop mi su ja bal- 
kestaskkop mi su r^ggai, ja caelkkop mi: 
fnoddo su led birram; gaea;op mi, g&sa su 
nieg;ok dalle saddek* Go Ruben dam 
gulai, de besti s&n su sin giedast erit, ja 
celki: aUop mi su giddo; ja yela celki 
Ruben sigjidi: allet yarald gilgat, balke^* 
ste^kket su dam riggai, mi dast mascest 



n. KMf. 95 

la^, )a allet giedaid snala bieja. Dam s&n 
celki sin giedast erit 8u bassstem yaras, ja 
aiccasis ruoftot six buftet. Go dalle Joseph 
Teljaides lusa b&di, de gayte si nulle sust^ 
dam girjas gayte^ maid bagjelistes ani# 
Ja si yaldde su )a balkestegje su r&ggai; 
matto guoros lasi r&gge^ ja i mikkege cacid 
dast lae^m. De si c&kkanegje b&rrat. Go 
calmid si bajedegje^ de si 4idne ja ge&Cf 
ismaelitalas olbmuk boattemen legje Gi- 
leadest^ ja sin Kamelak gudde suoiyasid^ 
yuoidasid ja ladanum, ja yuolggemen si 
legje daid galvoid -^gypteni buftet. De 
caelkkegddi Juda yeljaidassis : maid 
yaeket yelljamek g&ddet ja su yaraid 
kat? Boattet^ yuoyddop mi su IsniaeUta- 
la^aidiy ja allop mi gieda su bagjeli bieja, 
alma s&n yelljamek las ja oaggamek. Ja 
su yeljak su guldalegje. Go dalle dak 
medianitalas gayppe&lbmak baike boft 
mannamen legje^ de si Joseph r&ggest 
bajas yaldde ja IsmaeHtala^aidi su yuydde 
guoft Ikge sekel silbba &udast; ja si d&lyyu 
Joseph -ffigypteni. (Joseph yeljak yuydde 
ui Ruben diedekaettai). Go Ruben dasto 



96 1 Motes glr}e 



r&ggai b&di fast^ ga^C^ de Joseph i la^m 
r&ggest^ ja ska gaikkog&di biftasides. De 
manai s&n ruoftot reljaides lusa ja celki: 
dat nuorra olmus i Isek dast; ja m&n, 
g&sa galgam man vuolgget! Mutto de si 
yaldde Joseph gavte, ja b&kka niuyye, ja 
raratutte gayte, ja dam girjas gaTte si bi- 
gje ja accasaesek dam bufte ja celkke: dam 
mi gaydnam lasp, g^^ j&s dat daidda 
bardnad gafte la^t, daihe i. Ja sau d&ydai 
dam, ja celki: dat muo bame gafte la^, 
fuoddo su la3 b4rram! gaikkujuyymn las 
Joseph! Ja Jakob gaikodi biftasides, ja 
m&rasbiftas alemides birra canai, ja a^d- 
nag beiyin s4n bames mirasti. De bitte 
buok su bamek ja buok su nieidak su 
jeddit, ja i sdn aiggom addet jecas jeddi- 
juyyut, mutto celki: mdrra!sestam njegja- 
men la^m bardnara lusa hayddai! ja nuft 
cierromen Isei aoce su rakis bame. Mutto 
Medianitala^ak yuydde Joseph -ffigypteni, 
Potiphari, Pharao alemus balyyalaegjai ja 
alem.us soatte&lbmai. 

39. Kapital. 
Joseph d&lyyujuyyum lasi JEgypteni, 



38. Kap. 97 

^a segyptalas ilmaj, Potiphar, gutte Pharao 
alemus balvyalaegie ia alemus soatteilmai 
l»i, 48ti su Ismaelitala^ain. Ja haerra Jo- 
sephin Jsei, atte buokrakkan burist sunii 
ga^rai, go haerras, dam asgyptalas 4lbma 
yiesost laei. Go su ha^rra iini, atte haerra 
Ibmel suin lasi, atte haerra addi buokrak- 
kan burist iuddanet, mi su gied'a Tuold 
laBi, de gavnai Joseph armo su calmi iu- 
dast, ja balyyali su ; mutto Potiphar biejai 
su dalos bagjel^ ja buok^ mi sust lasi, s&n 
su gieda YuoUai addi. Dam rajast go bie- 
gjam la^i su su dalo bagjel, ja buok bagjel^ 
mi sust laei, de buristsiynedi liaerra dam 
asgyptalas ilbma dalo Jospph ditti, ja 
hasrra Ibmel buristsimadussa droi buok 
bagjel, mi sust laei yiesost ja maecest. Ja 
buokrakkan, mi sust laei, sin Joseph gitti 
addi, ja i sin aiggom maidegen diettet 
asreb daid birramusaid, maid blrai. Ja 
Josephist cabba saddo ja cabba yarak leeje. 
De dasto saddai, atte su haerra asmed Jo- 
seph baellai yaidnega^i ja celki: yaellhan 
muo lusa! mutto i sin aiggom, ja celki 
haarras akkai: ga^, muo ha^rra i ane 

"I 



98 . 1 Moses girje 



mastegen^ mi dam viesost lea^ )a buok^ mi 
sust ld3, muo gitti sdn Ia& iskaldam; i iftage 
stuorrab laek dam Tiesost go m&n^ ja i 
maidegen san must gielde aereb dja, go su 
akka din la^k^ la moft galggim dalle dam 
stuorra bahhayuoda dakkat ja suddo dak- 
dat Ibmel Tuosstai? Ja sarnotaddamen 
laei asmed Joseph baeive baeiyest, mutto i 
san gullam suj de dappatuyui muttom 
baeiye, go Joseph yissui bid"i dagos dak- 
kat^ ja i aftage dalloolmus sidast la^m, 
de doppi aemed Joseph su gaftai 7a celki: 
yarllhan muo lusa ; miitto s&n gaytes luiti 
a^med gitti, ia bataradai ja yulgi olgus« 
Go aemed dal kiniy atte guoddam skn la^i 
gaytes su gitti ja bataram laei yiesost erit, 
de s&n cuoryyogddi dalloolbmuid, ja si- 
gji^ celki: gaBC, buftam las ised migjidi 
dam hebra&alas SUhma. haeppad migjidi 
dakkat; muo lusa san b^i muo lut oad- 
d'et, mutto alia ienain min cuoryyogdttim 5 
ja go gulai m.uo jena bajedaamen >a cuorv- 
yomen, de gutfi skn gaytes muo gitti, ma- 
nai batarussi ja yiekkali. Ja nisson g&coi, 
atte gafte &rrot galgai su kit^ dassaici go su 



ao. Kap. 99 

hasrra siddi b&di, de daid sagaid cemed 
«unji muittali ja celki: dat ebrealas balr- 
vala^gie b&di muo lusa, gasn d&n tissui 
doalTTom Icek^ hseppad munii dakkat; 
mutto go ledtiam ba^edim ja CuorrTogit- 
tim^ de muo gitti gavtes J8&n gudi, ja ba- 
taradai olgus. Mutto go Joseph hasrra 
akas sanid gulai, maid skn sunji sarnoi 
ja celki: nuft dakkam las du balTralasgje 
m.uo Tuosstai^ de buoUai su moarre, ja 
skn Taldi Joseph ja giddagassi su biejai^ 
dam baikkai, g4st gonagas giddaolbmuk 
cadnujuYTum legje^ ja de dast laei dal Jo- 
seph giddagasast. Mutto ha^rra Ibmel 
la^i Josephin ja addi sunji armos ja add! 
sunji armo gavdnat su calmi iudast, gutte 
gtddagasa yieso iudastcuo^oli^ Ja gidda- 
gasa iudastcuo^^o addi Joseph gitti buok 
giddaolbmuid, gudek giddagasast l^e^ j^ 
buok^ mi doaimatuvYut galgai^ doaimati 
Joseph. Giddagasa audastcuog^o i mai- 
degen m&rrasid dast aduiam^ mi su gied'a 
Yuold lasi, da^tgo ho^rra Ibmiel Id^l suiii; 
)a buok^ maid J&seph ri^iemai dakkat^ ftddi 
hmrtA Ibi&nl buorre inddana^me. 



too 



4a KapitaL 
Dastmaq qel de dappatumi^ alte gut- 
te ^g^^ten gonagas lukkamusaid giedas 
Tuold axd, )a gutte su laibid lakadi, atte 
dak manldadeiga hasrrasga^ jEgypten gona- 
gas TuosstaL Ja Fharao moarrai manai 
su guoft balTTalegji Tuosstai^dam alemus 
lukkamusai audastcao^o |a daui alemus 
laibid dakke Tuosstai^ ja giddagassi s&n 
daid biejai, damanaga baikkai ja dama- 
naga giddagassi, gist Joseph laeL Ja oair- 
yeilmaj biejai Joseph sadno bagjel, la 
ina3lggad aige sii giddagasast iroiga. De 
dappatuYui, atte gugtug niego niegadei- 
ga guabba niegos ift ija, juokke ift su 
niegos mavso mield« Ja Joseph s&dno 
lusa b&di iddedest, ja aini s&dno, ja ga^ 
mArrasist s&i la3iga. De jasrai sin Pharao 
balyvalegjin, gudek su giddagasa guoimek 
loeiga^ia celki: manne daggar mirraishab- 
me idua hedWe? Ja sii celkiga sunji: 
niego mii lasdne niegadam, la i iftage 
leek, gutte matta Cilggit. Ja Joseph sid- 
noidi celki: cilgitussa la^ Ibmel, mutto 
mnittalekke munji! De muittali alemus 



40. K«p. lOI 

jukkamusaid iudastcuojjo Joseph! su nie- 
gos, ja celki: niegadim^ atte vidnemiiorra 
muo &udast laei^ la g&lm oarsek legje rid- 
nemuorast, ja urbek luoddanegie^ laedek 
b&tte^ ja muorjek laddasen sadde. Ja 
Pharao jukkam litte muo giedast la^i^ la 
inur)id Talddim, ja Pharao littai inur)i 
lailtas bacciiri; 7a jukkam litte m&n addim 
Pharao gitti. De celki Joseph sunji: dat 
las cilgitussa: g&lm.oaYsek gSlm basiTek 
la&k; g&lm basiye gaecest de bajed Pharao 
du oaiye ia biegja du fastain amati, ja 
Pharao jukkam litte fastain su gitti d&n 
addak nuitgo Audal. De muite muo^ go 
burist dunji gasTTa, ja daga vaimolad'es- 
yuoda muo yuosstai, atte muo nama din 
Pharaoi ca^lkak ja yasketak muo dam. vie- 
sost erit; dastgo Ebrasala^ai a&dnamest 
suoladuYTum lasm, ja im dakkam laek 
maidegen, manditti si muo biegjam lask 
giddagassi. Go alemus laibid dakke dini, 
atte buorre cilgitusa Joseph dakkam la^i, 
de celki s&n sunji: m&ngis niegadim, ja 
gasCy g&lm Tilggis Tasddelittek muo oairest 
^g?^^ 7^ bajemus ya^ddelittest buokslai 



1Q2 1 Moses girje 



b&rramusak ja laibek legje Pharao yaras; 
ja lAddek daid borre yseddelittest^ mi muo 
oaiyest Isei. De yastedi Joseph ja celki: 
dat led cilgitussa: galm ya^ddelittek gUm 
ba^iyek laek; g&lm baeiye gsecest de ba>e- 
dsemen la» Pharao du oaiye aldad erit fa 
du harcastaemen Ise murri, ja I4ddek bAr- 
ramen la&k oa^e aldad erit. Ja de dap^ 
patuyui goalmad bseiye, dam bseiye, go 
Pharao riegadam Isei, de ha^jaid s&n da- 
gai buok balyyalegjixLassis ; alemus juk- 
kamusaid Audastcuo^^o biejai ska fastain^ 
amati^ atte Pharao gitti s&n addet galgai 
>ukkam litte^. ja alemus laibe dakke sin 
ge^Qk hareastuyyut^ miStgo Joseph s&dnoidi 
CilggixQ Imi* Multo alemus lukkamusaid 
iudastcuo^^o i mialttanft Joseph^ mutto. 
Ta^didatti su». 

41.. K a p i t a L 
Gt%oft jage ga^cest de dappatuyui^ atte 
l^jiOl^ao uttiegadiy la gasCj da^no gaddest 
^1^ euQ^oiy ja ga^^ eecca gusak daanosfe 
bi^jftsg&ji7^% mak dJikkas legje >a addamin^ 
JA» dak gujofttoiSLenL legje gieddest^ ja gaee^. 
&^ wrra gusak g^rgqisi dai maqqel djd^^ 



41. Kap. 103 

nost, dak fastes legie {a g&ikas, )a dak 
cuo^^omen legje dai (Brra gusai lut da^no 
gaddest; ja dak fastes jalasse gusak njelle 
daid cecca dikkas ja buoidde gusaid. De 
mArraiii Pharao, Ja fastain skn oaddaji 
ja nubbe gaerde niegadi, ja gaec^ cecca gorn- 
oaivek, mak dieyva ja cabes legje, mak 
Aft hoalgest legje. Mutto gasc, cecca aerra 
gornoaiyek, mak naevrre la basvccabiegain 
billasuvTum legje, bocidegje ja bajassadde 
dai siega mar^r^el, ja dak lasse gornoaiyek 
njelle daid cecca gassa ja dieyya gomii- 
yid. De g&ccai Pharao, ja gsec, niekko 
dat lasi, Iddedest de su wkit) md^rrasist 
laei, ja s4n yuolgati ja cuojai buok -ffigyp- 
ten noaidde Albmaid ja yisaid; ja Pharao 
muittali sigjidi niegoides; mutto i &itage 
la&m, gutte Pharaoi daid cilggit mati. De 
alemus jukkamusaid dudastcuog^o sard- 
nogidi, ja celki Pharaoi: Adnabaeiye sud- 
dom m&n muitam. Pharao moarest lasi 
balyyalegjides ala^ ja giddagassi muo bie- 
jai alemus soatte&lbma yissui, muo ja 
alemus laibe dakke; de m&dnost niekko 
im&h ija, must ja sust; ja guabha niekko 



104 1 Moffes girje 



su jeCas mavso am, ja m&dno lut lasi mut- 
tom hebrasalas bardne, aleinus soatte&lb- 
ma balTYalaegie, sunji mki muittaleime 
m&dno niekkome, }a skn cilgi daid m&d- 
noidi. Ja nuftgo s4n cilgi, nuft saddai; 
muo biejai Pharao fast muo amati, ]a. su 
harcasti Pharao. De cuojai Pharao ]a 
g&coi Joseph, ia hoapost si ddlyyu su gid- 
dagasast erit; ja s4n b&di Pharao oddi. 
Ja Pharao celki Joseph!: niego mkn nie- 
gadam la^m, ja i dftage leek, gutte dam 
munji matta cilggit, ja dust guUam la&m, 
atte niegoid Akn arredak cilggit. Joseph 
Pharaoi yastedi, ja celki: mkn im mate 
cilggit, mutto buorre yastadus aiggo Ibmel 
addet Pharaoi. De celki Pharao Josephi : 
niegadim, ja gdDC, dsednogaddest cu^^um^ 
ja ga^c, cecca buoidde ja ddkkas gusak 
da^nost bajas g4rgr]u ja guottomen dak 
legje gleddest, ja gsec, cecca asrra gusak dai 
maqr^el g&rgqu, dak gdikas legje ja sagga 
fastes ja lasse ja addamtaga, daggar fastes 
gusaid im oaidnam la^k &bba ^gypten 
asdnamest, ja dak lasse ja fastes gusak 
borre daid 4udeb cecca buoidde gusaid, 



41. Ksp. 105 

^a go dak b&rram legje daid, de i doyd- 
dum, atte dak legje b&rram daid^ dastgo 
habme ain fastes la^i nuftgo iudaL De 
mirrariim, ja go fastain niegadim, de Aid- 
nim ja gasc! cewa gomoaiyek dieyya ja 
siega SSl hoalggai bajassadde ; ja gasc, cecca 
a^rra gornoaiyek^ g&ikas^ asetes ja biegast 
balddujuyyum, dai maqqel bajassadde^ ja 
dak naeyrre gomoaiyek borre daid siega 
gorn&iyid. Ja muittalam laam dam niego 
noaidde Albmaidi, mutto i dilage la^k^ gutte 
daid niegoid munji cilggit matta. De 
celki Joseph Pharaoi: Pharao niekko Sft 
ledp Ibmel diedetam led Pharaoi, maid skn 
dakkat aiggo. Cecca siega gusak ceoca 
jageklsek, ja cecca siega gomoaiyek ce^a 
jagek Isek, dat aft niekko lag; dak cecca 
fastes ja lasse gusak, mak dai maqr^el ba- 
jasg&rgr]u, ce^a jagek laek, ja dak cecca 
guoros, dalkest balddujuyyum gomoaiyek 
cecca na^lge jagek Isek. Dat de 1®, maid 
Pharaoi celkkim, Ibmel adda Pharaoi oaid* 
net, maid s4n dakkat aiggo. Gaeic, boat- 
temen leek cecca jagek, stuorra yalljogaa- 
yuoda jagek,&bba ^gypten addnami, mutto 



tj06 1 Mocies girje 



dai mar)r)el de cecca ncelge jagek boatte- 
men Isek, ja -ffigypten asdnam vaUjogas- 
Tuotta sadda yaialduyyut, ja naelgge dus- 
sadcemeii led asdnam ; )a Tall|ogasTuotta i 
sadda doydduiuTTut asdnamest dam naelge 
ditti^ mi boatta, dastgo l&ssadrak dat sadda. 
Mutto atte Pharao guoft gasrde niegadi^ 
dat anredatta^ atte duod'airakkan Ibmel 
nuft dakkat aiggo, ja fargarakkan aiggo 
Ibmel nuft dakkagoattet, Mutto iidnus 
del Pharao aldsis jiermalas ja rises Albma^ 
19 bigjus su w^gypten cednan;i bagjel! I^uft 
dakkus Pharao ja bigjus skn gec^id asdnam 
bagjel^ >a yalddus yidad oase asdnam sad^ 
dost dai ce^a yalljogasyuoda jagi sist^ ja 
coagget si galggek buok dai boatte buorre 
jSLgi saddoidt ja gomid si coakkai bui'tet 
galggek Pharao gieda yuoUai, ja saddoid 
gaT[^ugi sisa yurkkit^ yai b&rramusak 
saddiSi aednam yaras dai cecca na^lge ja^ 
sist^ mak boattemen lask^^Sgypten asdnam 
bagjel^ amas aednam saddat dussaduyyut 
naslgest. Ja dam sane buorren ani Pharao 
ja su balyyala^gjek; >a Pharao cetki balr* 
yal6g)idas$is: mattepgo mi yela daggar 



41. Kap. 107 

ilbma gardnat, gaen sist Ibmel vuiiq lae? 
Ja Pliarao celki Joseph! : go Ibmel hd ad- 
dam dunji buok dam diettet, de i 4ftage 
nuft )ierniala!s ia yises laek go din ; muo 
dalo bagiel d&n galgak ket ja muo data 
iudastcuo^^o, la gulola^ak galggek buok 
muo olbmuk la^t du njalbmai; dusse thruo- 
no aid m&n aleb aigom Iset go ddn. Tela 
samoi Pharao Joseph!: gsec! ibba -5Cgyp- 
ten a^dnam bagjel mkn hie)aan du* Ja 
Pharao celk! Joseph!: mka Pharao la^m^ 
ja du dato bagjet ! 4ftage olnms oa^o 
giedas daihe^ luolges bajedet &bba ^gyp- 
ten asdnamest. Ja Pharao add! Josepbi 
dam nama: c!egosTuod'a ahnostg}^^ 7a addi 
sunji akkan Asnath^ Potiphera n!e!d^ On 
pap. De Tulg! Joseph jdEgyptoat a^dnam 
!8kadet. Joseph gAlnt Uge jage boares 
la^i go Pharao, j^ilgypten gon^^as &udast 
Cuo^oL Ja Joseph Tulgi Pharao Ivt ja 
ikha, ^gypten aDdnam m!etta s4n b!rra 
yagjoli. Ja dai ce^a rnQjogasmod'a >a^ 
s!st d«- saddad! asdnama: hudi saggarakkan 
iXLo. Ja buok dai cfecca Siega jagi sadK 
do!d^ mak Mgyj^eu a^dnam^st liegje^ 




108 1 Moses girje 



C&ggi^ ja saddoid skn gaypugidi biejai» 
Nuft coakkai buTli Joseph jafoid nuftgo 
aye saddoid hui saggarak SJlo^ dassaci go 
l&kkamest heiti, dastgo a^i sat la^m saddok 
likkamest. Ja Joseph! riegadeiga guoft 
bamek iudal go naslge jakke b&di, gasid 
sunji Asnat liegadatti, Potiphera nieid, 
gutte pap la^i Onast, Ja boarrasabbo naraa 
s&n Manasse g&coi; dastgo^ celki s&n^ 
Ibmel munji led addam yajaldattet buok 
hsattam ja accam dalo, ja nuorab bame 
nama s&n Ephraim gSSioi ; dastgo^ celki 
skUj saddula^^an lee Ibmel dakkam muo 
inuo oasetesyuoda aednamest. Ja de nok- 
ke dak ce^a yalljogasyuoda jagek^ mak 
-ffigypten asdnamest legje, ja dak cecca 
naalge jagek ]& alggeg&tte boattet^ nuftgo 
Joseph ca&lkkam lasi^ ja naelggeh(Btte buok 
esdnamin lasi, mutto dbba -ffigypten a^d- 
namest laibbe laei. Go dalle &bba -^gyp- 
ten aednam naelggog&di^ de CuoryyogAtte 
olbxnuk laibe Pharaost, ja Pharao celki 
buok -ffigypten olbmuidi : yuolgget Joseph 
lusa^ ja maid sin g&cco^ dam dakkat. Go 
d£^ xia^lggehastte &bba a^dnamest la^i^ de 



41. 42. K^. 109 

ravastisgidi Joseph buok jafo aitid, ja 
-^gyptalajaidi TU0Tddeg3.di; 7a na^lgge 
lassanaemeu losi ^gypten asdnamest, Ja 
buok aednam olbmuk ^gypten aednami 
b&tte Joseph oddi^ oasstem yaras; dastgo 
sagga garas la^i naslgge buok a^dnamin. 

42. Kapitah 
Go Jakob Aini, atte YuoTddem ]afok 
^gyptenest legje, de celki sin barnidassis: 
manne gaeccabasttet di nubbe nubbe ala? 
Ja celki: gullam la^m, atte Yuoyddem jafok 
-ffigyptenest lack, yuolgget ja oasstet^ yai 
a^Uep, ja amamek jabmet. Ja Joseph l&ge 
yel)ak yulgge jafoid -ffigyptenest oasstet, 
mutto Joseph yelja Benjamin Jakob i 
yuolgatam yeljaidesguim ; dastgo^ celki 
sin, daidda mikkege oasetesyuodaid sunji 
dappatuyyut I De b4tte Israel barnek jafoid 
oasstet^ nuftgo aerra olbmuk, gudek b&tte^ 
dastgo naslgge lasi Kanaan asdnamest. Ja 
Joseph asdnam ha^rrala^i^ s&n de lasi^gutte 
jafoid yuydi buok asdnam olbmuidi. Ja 
Joseph yeljak bitte, ja su iudast g&bmar- 
daUe, ja muodoidaesek ala jecaidassek luitte# 
Go Joseph yeljaides Aini, de d&ydai s4n 



110 1 Moseg girje 



sin, mutto amasen s&n jecas ani, ja gar- 
raset sigjidi sardnog&cTi ja celki : gist boat- 
tebasttet di? Si vastedegje: Kanaan dBdna- 
mest jafoid oasstet. Joseph galle Tel j aides 
doydi, mutto asi si d&yddam su, ja Joseph 
niegoides muiti, maid sin birra niegadam 
laei, ja sigjidi celki: iskadasgie olbmuk di 
lasppet, gudek boattam laeppet isskat^ g&st 
sednam raras Ice. Mutto si celkke sunji: 
aep mi Isek, hserra! du balTTaloBgiek boat- 
tam la&k lafoid oasstet; mi la^p buokak 
&ft ilbma barnek, duodalas olbmuk mi 
la^p, sdi laak du balTTalsegiek iskadosgie 
olbniuk. Skn celki sigiidi: i la^k duot! 
boattam di Iceppet isskam ditti, gast asd- 
nam lae rayas. Si celki sunii : mi dii baly- 
yalsegjek gupft nubbe l&kkai yeljak laei- 
mek, &ft ilbma bamek Kanaan a^dna- 
mest; \a gasc, nuoramus dal accamek lut 
IsB, mutto &£t i la^k sat yela 
Mutto Joseph sigiidi celki : alma la^ nuftgo 
ca^lkkam lasm, atte iskadasgiek di laappet^ 
dast di galggaba^ttet gasKOCalumit, nuft 
duot go Phara^o a^li% atppet di dast «rit 
bsffSBy^Auiil go dini nuotamus yellja boatta 




42. Kap. Ill 

dek« Yuolgatoskket muttom gaskastas- 
dek relljadek vieggat; mutto di galgga* 
basttet gidda baccet, ja sadnadek guora- 
tallujuTYut galgga, i&s duotruoda di caslk- 
kebsettet^ daihe j&s iskadsegje olbmuk di 
IdBppet^ nuft duot go Pharao sella* Ja 
giddagasast sAn ani sin g&Im basiye. Goal- 
mad basiye de celki Joseph sigjldi: dak- 
kat nuft, de di oa^obasttet a^Uet, dastgo 
Ibmelest balam. La^ppetgo di duodalas 
olbmuk, de addet kit velja dist baccet 
dasa din giddagassi, )a Tuolgget dalle di^ 
ja Talddet mieldadek, maid di oasstam 
lasppet na&lge ditti, ja buftet din nuoramus 
reljadek muo oddi, de din sadnadek jake- 
tatte.la^, ja a^ppet di galga jabmet. De si 
sardnog&tte nubbe nubbai: duodairakkan 
dam mi ansasam la^p yelljamek ditti, gaen 
sielo balo mi dinimek, go mist sin r&kka* 
dallamen la^i, ja asp mi gullat aiggom; de 
b'oatta dal dat haette min bagj eli. Ja Ruben 
Tastedi sigjidi ja celki: alma digjidi dam 
oelkkim, go sardnum: alletsuddoid bame 
Tuofistai, ja a^ppet di guUam^ gaec, dal su 
varak gaibeduTTujek, ^i si diettam, afibt 



112 1 Moges girje 



Joseph sin giela addi^ dastgo tuolko cad'a 
sdn singuim samoi^ la sin bselest s&n jecas 
j&rggali ja cieroi; rautto go sin ba^Uai 
iirggalam la&i, ja sardnom lasi singuim^ de 
Yaldi s&n Simon sin gaskast erit/ ja canai 
su sin oainededin, De g&coi Joseph sin 
saskaid iafoiguim da^yddet, ja sin rud'aid 
sin saskai sisa biegjat^ ja biemo sig)idi addet 
matke yaras^ ja nuit sAn sigjidi dagai. Ja 
si bigje sin jafoid aseni ala ja manne 
matkkassesek ; mutto go muttom sist sa^kas 
lisbkasti igjasajest asfenassis biemo addet^ 
de &ini s&n rudaides^ ja ga^c^ dak saskast 
legje, ja yeljaidassis sin celki: muo rudak 
ruoftot boattam laek; de si haerdotuyye ja 
suorgganegje, ja celkki nubbe nubbai : mi 
led dat^ maid Ibmel dakkam la^ migjidi? 
De si ace lusa bitte Kanaan asdnami^ ja 
si muittalegje sunji, mi sigjidi dappatiiy- 
yum laei. Ja dappatuyui, go si salkaste- 
gje sa&kaidassek, gaec^ de juokkas rudaides 
saekastes gaynai ; ja si ja acce &idne sin 
rudaid, ja si suorgganegje. De celki si- 
gjidi Jakob^ sin acce: di manatuttebasttet 
snnol Joseph i sat la^k^ ja Simeon i 9at 



41Z. 4S. Kap. 113 

Idsk^ ja Benjamin di aiggoba&ttet yalddet; 
buok muo bagjeli boatta. De celki Ru- 
ben a^asis: oagok muo guoftbamid g&d- 
det, lis Benjamin im dierrvan ruoftot 
doalyo dunji, adde su muo gitti, ja ruof- 
tot mAn buTtam su du lusa. Ja sAn Ta- 
stedi: i galga dat muo bardne dinguim 
mannat^ jabmam las su Tellja^ ja ska k£t 
bacca. 

43. KapitaL 
Ja garasrak la&i na^lgge osdnamest. 
Ja go si daid jafoid b&rram legie^ maid 
-ffigyptenest si buftam legie^ de celki si- 
gjidi acesek: mannat fastain dd.kkd^ ja 
oasstet migjidi b&rramusaid/ De sarnoi 
sunji Juda^ ja celki : garraset biejai dlmai 
duotruoda dam bagjeli^ ja celki: a&ppet 
di oago muo calmid oaidnet, jis yelljadek 
i boade dinguinu Aigok dal velljamek 
min farroi biegjat^ de vuolas mannat mi 
aiggop^ ja b&rramusaid dunji oasstet; mut- 
to j&s ik Akn aigo su biegjat, de (Bp mi 
Yuolas ihana^ dastgo ilmaj migjidi celki : 
ceppet di ba^o muo calmid oaidnet, j&s 
lljadek i lask dinguim. M&n su Audast 



114 1 Moses girje 



yastedet aigom; muo giedast dd.n galgak 
gaibedet su ; j&s im doalyo su ruoftot du 
lusa^ ja i&s im bieja su du calmi oddi^ de 
asalas du Tuollai m&n aigom last buok 
beiyidam. De celki acce: go nuffc fa^rtte 
IflBt, de lekkus*^ Talddet dalle ycUjadek, 
gaergataskket jecadek la yuolgget ruoftot 
&lbma lusa^ ja buokVaegalas Ibmel addasi 
digjidi yaimoladesyuoda &lbma lut^ atte 
din nubbe yelja s&n luoitta )a Benjamin. 
De yaldde &lbmak addaldagaid ja guab- 
baci haye rudaid ja Benjamin^ ja raka- 
degje jecasek matkkai ja yulgge yuolas 
^gypteni, ja b&tte Joseph oddi. Go Jo- 
seph &ini Benjamin sin lut^ de celki s&n 
dalos &udastcuo^^oi : doalyo ^add. ilbmaid 
yissui; njuoya slyet^ ja rakad mallasid* 
dastgo dak Mbmak galggek la^t muo gask 
baeiye mallasi guossek. Ja almaj dagai 
nuftgo Joseph g&Coi, ja doalyoi ilbmaid 
Joseph yissui. Ja &lbmak ballag&tte^ go 
Joseph yieso sisa si ddlyyujuyyujegje ja 
celkke: dai ri^dai ditti^ mak min sa^kai 
sisa boattam l^gie^ mi saddap dal dek sisa 
dilyyujuyyum, yai min ala s&n oa^go 



34. Ktp. 115 

boattet ja balyralsegjeiies ja oabmenes min 
dakkat ja min asenid. Ja si manne dam 
ilbma lusa, gutte Joseph dallo&udastcuo^^o 
liaei, ja Tieso uTsa gurast si sardnog&tte 
sunji^ ja celkke: gula haBrracaemek ! mi 
Isep ]k iudal dast a^Uam b&rramusaid oas- 
stet^ ja dappatuYui, go maccam matkest 
mi la^imek^ go igjasagjai mi b&dimek )a 
saskaidaemek rayasteimek^ goBC^ de legje 
' juokke olbmu rudak bajeld su seeka sist, 
ja daid mi fastain mieldaBmek l^ep buftam^ 
ja vela asrra rudaid mi lasp mieldaDmek 
bufk:am b&rramusaid oasstet; aap mi die- 
de, gi biegjam Iab min rudaid min scekai 
sisa, Ja s&n yastedi: laekket errokak, 
allet bala! din Ibmelcedek ja din yarihe- 
midadek Ibmel addam las digiidi aeloid 
din scekai sisa; boattam losk din rudak 
muo gitti, Ja s&n doalyoi Simon olgus 
sin lusa. De doalyoi skn 4lbmaid Joseph 
yissui, addi sigjidi cace, ja si bassalegje 
julgidd&sek^ ja suinid s&n addi sin asenidi. 
Mutto addaldagaid si rakadegje garyyasi, 
dassaci go Joseph b&di gask baeiye aige^ 
dastgo gidlam si legje^ atte dast si b&rrat 



116 1 Moses girje 



galgge. Go Joseph b&diy de si bufte 
sunji addaldagaid^ maid giedastsesek si 
adne^ ja su iudast si jecasek Tuolas luitte 
a^dnami. Ja dierruodaid s&n sigjidi cel- 
ki^ ja celki: buristgo sella accadek, dat 
Tuoras olmiis^ gsen birra di samoidek, 
Telago ^in a&llemen led? Si celkke: du 
balyyal^giasad, min accas®mek, burist 
gaeyra^ ja eellemen ain Ise^ ja si g&bmardalle 
ja sednami jecasek luitte su iudast. Cal- 
inides s&n bajedi^ ja 4ini Beiijaimn^ yeljas^ 
a^dnes bame^ ja celki: lasgo dat din nuo- 
ramus yellja, gasn birra di munji muitta- 
leidek? Ja Joseph celki sunji: Ibmel 
lekkus dunji armogas^ barnacam! Ja Jo- 
seph olgus manai hoapost^ dastgo buolla- 
men laei su yaibmo yeljaides yuosstai^ 
cierrom saje s&n dcai; manai. siskemus 
yissui ja cieroi. De bassali s&n calmides^ 
b&di fastain ja doalai jecas, ja celki: buf- 
tet dal b&rramusaid. De si su oddi bigje 
sierranessi^ ja sin oddi sierranessi^ ja^gyp- 
tala^ai oddi sierranessi^ dastgo degyptalaS 
plbmuk b&rramen sai lask ebra^alas olb- 
mui sa^kka. Ja c&kkamen legje Joseph 



48. 44. Kap. 117 

. . ■ — ■ 1 — , 

yeljak su buotta* boarrasamus atres mield* 
ia Lramus «u nuorra^odas ^eld, iJt 
saggarak si &uduseg)e gaskastassek. 

44. K a p i t a I. 
Ja Joseph gicoi dalos iudastcuo^^o 
ja celki: da^yde dal dai &lbinai ^adkaid 
b&rramusaiguim^ nuft aednag go firridse- 
mest leBy )a bieja juokke Slbma rudaid 
bajeld su saska sisa; ja muo jukkam litte^ 
dam silbbalitte, bieja dam nuoramus S.lb- 
ma sa^ka sisa ja Tela jafo rudaid. Ja s&n 
dagai^ nuftgo Joseph sunji celki. Idde- 
dest, go CuTgudisg&di^ de luittujuTTujegje 
ilbmak matkkai ja sin asenak. Go gay- 
pugest si Tuolggam legje ja aei Tela guk- 
ken laem^ de celki Joseph dallosundasis : 
lika dal bajas^ doarradala daid ilbmaid, 
ja go juTsak sin^ de ca^lkket galgak sigji- 
di: manne lasppet di burid mafsam bahai- 
gulln! Igo dist lask dat litte^ mast muo 
haBira jukka? baha dago galle di lasppet 
dakkam* Ja s&n juTsai sin ja celki sigjidi 
daid sanid. Ja si celkke sunji: naianne 
sardno hasrramek daggar sanid?. lekkus 
jgukken du balTTalegjidad lut nui*t dakkat! 



118 I'Mosei giije 



Gaeic, rudaid, maid gaynaimek bajeld sse- 
kaid(Binek sist^ mi dunji fastain buftam 
l(BpKanaan aadnamest; manditti galgaimek 
mi dalle du haerrad Tiesost suoladet silb- 
baid daihe goUid? Gsan lut du balvvalegji 
gaskast dat gaydnujuvTu, sin ^abmet galg- 
ga> ia mi du hserrad balvYalfiegjek aiggop 
last. S&n Tastedi: lekkus dii; sani mield; 
sin, gaen lut dat gaydnuiuvYu/ sAn balv- 
yalaegje galgga last muo yuold. De si 
hoapotegie jecasek, ja luokkas saekas aed- 
nam ala biejai, ia juokkas saskas nuolai; 
)a sin icai, )a riasmai yuost boarrasamus 
lut nuoramus ragjai, )a jukkam litte gayd^ 
nujuyui Benjamin saskast. De si gaikko- 
g&tte biftasida^sek, ja juokkas asenes ala 
biejai^ ja gaypugi si ruoftot jirggalegje. 
De bidi Juda ja su yeljak Joseph yissui, 
ja sin ain dast laei, ja si luitte jecasek asd- 
nami su calmi iudast. Ja Joseph sigjidi 
celki: mi dagoid lae dat^ maid di laappei 
dakkam? alma di fertidek diettet, atte 
ilmaj, nuftgo min lasm, dam mattim boddi 
boattet? De celfci Juda: maid galggap mi 
basrrasasmek cielkket^ maid galggap mi 



44. Kap. 119 

sardnoti ja moft galggap mi jeccamek bu- 
testet! Ibmel oaidnam lae balTYalegjidad 
suddoi baBllai! gaec^ hserramek balyyalaB- 
giek mi laep, sikke mi ja sin, gaen duok- 
ken dat gavdnujuyui. Mutto Joseph cel- 
ki: lekkus dat gukken muo lut nuft dak- 
kat; dat ilmaj^ gaen lut litte gaydnujuyui, 
saddus sin muo oabmam ja balyyaloegje; 
mutto di oa^^obaettet raflPhai mannat acca- 
dek lusa. De manai Juda liuddan sunji 
la^abuidy ja celki : gula, muo rakis ha^rra* 
caml suoya du balyyalaegjad ift sane bak- 
kodet; ellus du moarre bullu du balyy<a- 
lasgjad yuosstai, dastgo d4n laek nuftgo 
Pharao! Muo haerjca jaerai su balyyale- 
gjin: laego dist yela acce daihe yellja? ja 
mi celkimek ha^rrasaemek, mist ain boares 
acce ledy ja sust nuorra bardne lae, gaen 
boaresYuodastes s&n las sakkanattam, su 
yellja jabmam las, }a sin ift baccam las 
dsdnes mar]r}ai, ja acce adna su rakkasen; 
ja balyyalegjidass^ din celkik: buftet su 
yuolais muo jiusa, yai su oainam; de celki- 
mek hasrrasasmek: i mate bardne aces lut 
Wtiolgget; jis aces lut yuolgga^ de iabma 



120 1 Moses ^rje 



aoce. De celkkik din balyyalegjidassacL: 
]ks din nuoramus yelljadek i boade din- 
guim^ asppet di oago oaidnet muo calmid. 
Ja go bajas mi manaimek du balrvalae- 
giad^ min aoCamek lusa^ de ha^rramek 
sanid mi sunji muittaleimek. Ja dal, j&s 
balyraleBgjad; accam lusa min boadam^ ]a 
bardne i laBk minguim^ go su siello bar- 
nes sielo sist gidda irro, de dappatuyrut 
aiggo^ go oaidna, atte dat su bardne i su 
lusa ruoftot boade, de sin jabma, ja du 
balyy^aloBgjek buftek dalle balyyalaegjad, 
accamek, Curgis yuoytaid hayddai mir- 
rasin. Dastgo min iudastilmajen man- 
nim bame iudast accam lut, ja accasam 
celkkim: go im min buyte su du lusa, de 
asalas aigom last du yuollai buok beiyi- 
dam. Ja dal, haerracam, suoya, atte min 
du oabmenad ja du balyyalaegjenad hackai 
bame sajest, ja luoite barne manniat yel- 
jaidesguim; dastgo moft mattim min 
accam lusa mannat ja accam mirras oaid* 
net, go bardne i riloftod boade muin! 

45. Kapital. 
De i Qiattam Joseph jecas doallat sin 



45. Kap. 121 

iudast^ gucfek su birra Cu^^u, ja cuorvoi: 
Tulggusek buok olbmukolgus! ja i iftage 
olmus su lut laem, go Joseph )ecas almoti 
veliaidassis. Ja sin cierrog&di, atte -ZEgyp- 
tala^ak dam guile ja Pharao dallo^ ja Jo- 
seph^celki Teljaidassis : m&n Joseph lasin ; 
Ifiego acce ain (Bllemen? mutto su reljak 
aei mattam sunji rastedet^ dastgo suorgga- 
nam si legje sust. De celki Joseph vel- 
jaidi: boattet dek muo lusa, ja si b&tte^ 
ja sin celki : m&n Isem Joseph din yellja- 
dek, gaen -ffigypteni di Tuydidek; ellus 
dat m&rrastekku din dal, go di yuTdidek 
muo dek, dastgo Ibmel muo Tuolgatam 
laa dek din iudal din aellem bisotam ditti. 
Guoft jage led naslgge irrom asdnamest, 
ja Tela Tit jagek baccek, go asdnam barg^ 
go ja lagjim i laek; ja Ibmel muo biegjam 
loB din dam asdnamest bisotet, ja din bass- 
stet stuorra besstemin. Ja dal aeppet di 
de laek, gudek muo biegjam la^ppet dek, 
mutto Ibmel J Pharao ja &bba su dalo 
accen s&n las dakkam muo ja hasrran ibba 
JEgypten asdnam bagjel. Mannat dal hoa- 
post ja Tuolgget aocam lusa ja caslkket 



122 1 lifofl^s girje 



sunji: nuft sardno du bardiiat Joseph: 
haerran las Ibmel dakkam muo &bba 
JEgypten bagjel^ boade Tuolas muo lusa, 
ja ale agjan; Gosen a^dnamest assat ddn 
galgak muo lut, d&n ja du manak ja du 
manai manak^ du sivetak ja du TuoTsak 
ja buok, mi dust lae; ja du sletet aigom 
d&bbe^ dastgo Tela ain las Tit jage noslg- 
ge, amad roappanet Yaiyasvjitti dan, du 
dallo ja buok, mi dust las! Gaccat, yelja- 
cak, atte din calmek iidnek, ja muo rel- 
Ijam Benjamin calmek oaidneb, atte njal- 
malaggat dinguim m4n sarnom; ja muit- 
talet di galggabaettet buok muo haerras-, 
Yuoda^ mi must lae -^gyptenest, ja buok, 
maid di lasppet oaidnam, ja gaccat ja 
yieg^at accam yuolas dek! Ja Benjamin, 
yeljas casppat birra san falli, ja cieroi, ja 
Benjamin cieroi su casppat birra. Ja 
buok yeljaidcs Joseph cumasti, ja cieroi 
sin yuosstai, ja de yuost sardnog&tte su 
yeljak suin. Ja baegotuyui Pharao yiesost, 
ja celkkujuyui Joseph yeljak boattam la^k. 
Ja buorren Pharao dam ani ja su balyya- 
lasgjek. Ja Pharao celki Josephi: caslke 



4S. 46. Kap. 125 

Veliaidassad: dakkat nuft^ biegjat spiridek 
ala ja mannat ba)as Kanaan asdnami, }a 
Tulddet accadek ja'din dalloolbmuid^ la 
boattet muo lusa, )a ^gypten buoremus 
a^dnam digjidi addam, ja aeduam buore- 
mus saddoid di galggaba^ttet bdrrat. Nuft 
luiti Joseph. veljaides, )a si Tulgge, la ska 
celki sigjidi: allet liddal matke aid! Si 
bajasmanne j^i^gyptenest ja Kanaan asdna* 
mi b4tte Jakob acesek lusa. Ja si muit* 
talegje sunji ja celkke: Joseph ain aalle- 
men lae, ja haerra s4n lasi &bba ^gypten 
a^dnam bagjel; mutto su yaibmo coasskes 
Sivoi Yuost, dastgo i sin jakkam sigjidi. 
De si celkke sunji buok Joseph sanid^ 
maid skn sigjidi sardnom lasi^ ja book 
Tuogjam raidoid Jakob 4ini^ maid Joseph 
biegiam lasi su fiyrrit^ de a^Uai Jakob 
acesek yu&ir^ ja Israel celki: galle dat 
lee nuft^ Joseph rauo bardne aallemen la^ 
ain, vuolgget d&kkS. aigom su oaidnet 
Audal go jamam! 

46. K a p i t a 1. 
De manai Israel inatkkai buokain^ 
mi sust lasi, ja b&di Beersabai, ja dast skn 



124 1 Moses ^rje 



oafferusai aces Isak Ibmeli. Ja Ibmel 
samoi sunji igiaoainatusai sist, ja celki: 
Jakob^ Jakob ! ja s&n t^elki : dast lam ! Ja 
Ibmel celki : m&n la^m Ibmel, accad Ibmel ; 
ale bala yuolas Tuolggemest -ZEgypteni, 
dastgo oodnag olbmui a^en m^ dagam 
du d&bbe. M^ duin Tuolas manam 
^gypteni, ja fastain dast erit du bajas 
doalwot aigom, ja Joseph dasddet galgga 
du calmid ofti. De vulgi Jakob Beersa- 
bast, ja Israel bamek bigje acesek Jakob, 
akaida^sek ja manaida^sek dai flyrrim rai- 
doi ala, maid Pharao biegjam la^i su doalr- 
Tom ditti, Ja si raldde sivetidassek, 
asloidcesek ja dayeridcBsek, maid si fidnim 
legje Kanaan aednamest ja b&tte ^gypten 
asdnami, sikke Jakob ja su s&kkag&dde; 
barnides ja bardnebamides, nieidaides ja 
bardnenieidaides ja &bba s&kkag&ddes je*** 
caines s&n yaldi -ffigypteni. Buok sielok, 
gudek Jakobin -^gypteni bitte, gudek su 
mauak legje, a^reb su barni akai, 66 sielok 
legje; mutto Joseph bamek, gud'ek sunji 
riegadam legje ^gyptenest, guoft sielok 



46. 47. Kap. 125 

keiga; de buok sielok Jakob goadest^ 
gudek -ffigypteni b&tte^ 70 sielok legie. 

47. KapitaL 
De b&di Joseph ja muittali Pharaoi: 
muo acce )a muo Tel)ak boattam Isek 
ELanaan asdnamest. Ja Joseph buyti aces 
Jakob sisa ja diToi su Pharao oddi^ ja Ja- 
kob buristsivnedi Pharao. Ja Pharao 
celki Jakobi: man boares d&n hek ? Jakob 
Tastedi Pharaoi : matkkam a^Uem jagi bcei- 
yek 130 jagek lask; harvya ja bahha legje 
muo eellem jagi bseivek^ ja aei si illam 
lask Tanheiliidam a^llem jagi beiyid sin 
matke asUem beiyin! De buristsiynedi 
Jakob Pharao^ ja yulgi su lut. Jakob eli 
17 jagid ^gypten addnamest^ ja su a^llem 
akke 147 jagek legje. Israel asai ^gyp- 
ten sednamest Gosenest, ja buok Israel 
manak dast &rromen legje^ saddula^ak 
si legje^ ja saggarakkan si lassanegje. 
Mutto go Israel jabmen basiyye lakkanis- 
gkiiy de raykai ska barnes Joseph^ ja 
sunji celki : yuaiqadet m&n aigom yan- 
hemidam lut^ daga munji dam rakisyuo- 
da muo rubmas sin hayddai doaimatet^ 



126 1 Moses g!r}e 



ik d&n galga hardadet muo ^gypteni, la 
dam lippedi Joseph accasis. 

48. KapitaL 

Dasto muittaluTui Joseph!: gaec accat 
buoccamen Isa! ja su guoft bamid s&n 
jecaines yaldi^ Manasse ]sl Eph^aim; de 
celkkujuTui Jakobi: ga^c^ bardnat Joseph 
boatta du lusa^ la Israel likai bajas ja 
cAkkani oaddemsagjasis. 

49. KapitaL 

Ja buok bamides raykai Jakob aud- 
dasis ja celki: boattet coakkai muo 
oddi, ja digjidi oaslkket aigom, mi digji- 
di dappatuYTumen lae marjemus beiTin! 
Coagganaekket Jakob barnek ja gullat! 
gullat aiccadek Israel! Ibmel hserra nam mi 
bm^istsiynedi dal Jakob buok manaides, 
ja Juda birra skn nabmalassi nuft sarnoi, 
dastgo Juda s&kkag&ddest b&di haerramek 
Jesus Kristus^: 

Jiida! du gudniettemen )aek du yeljaidad^ 
Yasala^aidad bagjelist 4rro du gietta^ 
Accad barnek du g&bm0rdallamen la^k^ 
I jaykkamen leak septer Jiida gied'ast erit, 
Jffd raddim soabbe su julgi gurast^ 



4Q. W. Ihp. 127 

Audal go s&n boatta^ dat rafhe gonagas^ 
Gsen olbmuk guldalasmen Isek* 

5(K KapitaL 
Go Joseph Teliak Aidne, atte aoce Ja« 
kob jabmam lasi, de si celkke: Joseph 
yasestes daidda adnet min^ ja dal s&n 
daidda min bagjeli mafset aiggot daid 
bahha dagoid^ maid mi lasp sunji dak«- 
kam! De si sane Josephi caslketegje: adda- 
sik yeljaidassad andagassi sin mseddadu- 
saidaesek, ja sin suddoidsesek; dastgo ba- 
haid si galle lask dunji dakkam; mutto 
addasik dal du accad Ibmel balyyalegjidi 
sin maeddadusaida^sek andagassi! De Jo-* 
seph cierrog&di^ go daid sanid s&n gulai. 
Ja su yeljak b&tte ja g&bmardalle su ja 
celkke: gaeic^ mi lap du balyyalsegjek. 
Mtitto Joseph sigjidi celki: allet balal 
Isemgo m&n. Ibmel sajest! Bahab guyUui 
galle din jurddagak ja aryyalusak .legje^ 
mutto Ibmel buoreb guyllui, dam dakkat^ 
mi dal dakkujuyyum Ise^ a^dnag olbmuid 
hasgg^st bisptet. Allet balal din ja din 
smayya manai4 mAn asletet aigom! Kuft 
led^i Joseph yeljaides, ja rakisyuodaixi 



128 1 Moses giije, 50. Ktp. 

sigjidi samoL Ja Joseph eli 110 lagidL 
Ja Joseph ceiki yeliaidassis : m&ii jamain^ 
mutto duodairakkaii boatta Ibmel din 
oappaladdaty jes sirddet s&n aiggo din 
dam cednamest exit dam asdnami, maid 
l&ppedam sin led Abrahami^ Isaki ]a. Ja- 
kobi. Duodairakkan aiggo Ibmel din 
oappaladdat^ ja de galggabasttet di muo 
daytid dast erit mielda^dek valddet. Nuft 
de jami Joseph 110 jage boares. 



2 Moses g i r j e. 



1. Kapital. 

Ifak leek Israel manai namak^ gud^ 
JEgypteni b&tte Jakobin; juokkas daloi- 
nes: Ruben, Simon, Leyi, Juda, Isaskar, 
Sebulon, Benjamin^ Dan, ITaphtali, Gad 
ja Aser; ja buok sielok, gaei acce Jakob 
leei, 70 legje, mutto Joseph j& iudal iEgyp- 
tenest lasi. Joseph jami ja buok su Vel- 
yak ja Abba dat s&kkag&dde; ja Israel 



2 Moses girje, 1. Ktp. 129 

manak saddula^ak legje, lassanegje ja asd- 

nanegje ja sadde saggarakkan dllo, atte 

aednam sist dieTai. De &dda. gonagas 

badi ^gypten bag] el, gutte Joseph i diet- 

tam, la olbmuidassis s&n celki : gaec, Israel 

inanai olbmuk a^dnagak l^k ja sdxnho go 

mi; yarogasat mi aiggop maenodet sin- 

guim, amasek si vela asdnanet, ja amasek, 

j&s soatte sadda!si, Tasala^aido^mek b^Uai 

si mannat, ja min vuosstai soattat ja aed- 

namest erit yuolgget, de si barggosundaid 

sin bagjel asategje garra bargoiguim sin 

giysedet, ja bajas rakadaemen si legje Pha- 

raoi gavpugid Pithom ja Kaamses, mai 

sisa galvoid biegjat; mutto made aembo si 

Israel olbmuid giysedegje, dade a^mbo si 

afednanegie ja viddanegje, atte -ffigyptala- 

gak hirbmastuTve Israel manai ditti, ja 

jEgyptala^ak armotsemek legje ja naggi- 

jegje Israel manaid garrasamus bargoidi, 

ja iEgyptalagak dakke Israelitalajai asllem 

ilia a^llem lakkai garra bargoi boft laire 

ja gedgi sist, ja moaddeslai masccebargoi- 

guim ja buokslai dujiguim, maid armo- 

tes lakkai si bigje sin bagjeli; ja ^gypten 



130 2 Moses ^irje 



gonagas gdcoi hebra^alas sodlggeednid^ gasin 
nubbjB namina laei Siphra, nubbe Pua, )a 
celki sAdnoidi: go hebra^alas nissonid ddi 
vaeketasppe riegadattet ja oaidneba^tte^ atte 
bardnemarma la^^ de haaggatuttet ASa galg- 
gabaette dam^ mutto f&s nieidmanna lae^ 
de dat 03550 edUet. Mutto saalggeasdiiek 
balle Ibmelest^ 7a a&Ta sSi dakkam sane 
mield^ maid ^gypten gonagas gdccom 
laai^ mutto addiga bardnemanaid asllet. 
De raTkai ^gypten gonagas saalggeednid 
ja sddnoidi ceiki: nianne laappe dii dam 
dago dakkam, ja bardnemanaid dii ad- 
dam laeppe sellet? Saelggeaednek vastedeiga 
Pharaoi : hebraealas nissonak aei laek nuft- 
go aegjcptalas nissonak, dastgo nannos 
luondda sist laa, iudal go saalggeaadnek 
bdttik, de si j4 riegadattam laek. Ja Ibmel 
burid dagai safelggeednidi, ia Israelitala^ak 
lassanegie ja saggarakkan si asdnanegje; 
go sa&lggeaednek Ibmelest balle, de IsraeH- 
tala^ai daloid s&n laseti. De gdcoi Pha- 
rao buok su olbmuid, ja celki : buok bar- 
nek, gudek riegadek, balkestaskket daid 
dsaAnoi^ mutto buok nieidak ^5uk a^lleL 



2. Kap. 131 

2; KapitaL 
Miittom dlmai Levi dalost manai ja 
yaldi nieid Leyi dalost, ja nisson mana 
tuosstai saddai ]a bame riegadatti, ja go 
te'dhe iini^ atte cabes sin laei, de s&n 
Ciegai su g&lm mannod; mutto go s&n i 
mattam sat gukeb su ciekkat, de yaldi 
sdn ucca yadnasas, hiSain dakkujuyyiim, 
bikai dam ja. biejai barne dam sisa, ja 
1>iejai su da^dnogadde suini gasski. Ja 
bame oabba cuog^ome laei yiek gask dast 
erit oaidnem yaras, mi sunji dappatuyyu- 
men Isfei, De hkdi Pharao nieid da^nost 
jecafs laoggot, ja su balyyalflegje nieidak 
da^dnogadde mield ya^asaeme legje, ja 
nieid &ini dam ucca yadnasas suini ga- 
skast, ja balyyalaegje nisson sin biejai dam. 

•ft 

bajasyalddet. Oo s4n dam Isekasti, de 
Sdni s4n mana, ja gaec, barnas cieroi, ja 
nieid armeti su, ja celki: ebrasalas bardne 
dat las! de oabba sardnogdd'i Pharao liiid- 
di: galgamga yuolgget ja njamataegje duliji 
yieggat ebrasalasr nissoni gaskast barne 
nfamatet? Ja Pharao nieid yastedi sunji: 
y^olge! ja de yulgi nreid, ja raykai mand. 



132 2 Moses girje 

dBcLne. Ja Pharao nieid sunji celki: yalde 
dam manas, ia njaraat dam munji^ balka 
dunji addet aigom, Ja nisson yaldi mana 
ja dam njamati. Ja go manna stuores Isei 
Saddam, de buTti skn su Pharao nieid 
lusa, ja su manna skn saddai, ja nieid 
addi sunji dam nama Moses^ dastgo sin 
celki: cacest du bajasvalddam laem. 

Ja de dappatuvui dam beiyin, go 
Moses laei saddam stuores, de Teljaides 
lusa sin manai. ja iini sin garas bargoid, 
ja aini muttom segyptalas dlbma sorbme- 
men muttom ebrsealas 41bma, muttom su 
Teljain, ja birras Moses gaecai, ja go aini, 
atte i aftage olraus dast la^ni, de goddi 
san dam segyptalas ilbma, ja ciegai su 
saddo vuollai. Nubbe bseiye manai Mo- 
ses fastain olgus, ja gaec! guoft ebrasalas 
Albmak baelkkemen Iseiga gaskaslsesga, ja 
Moses sunji celki, gutte yerid dagai: 
mahne camakgo yelljad? Ja s4n yastedi: 
gi la3 biegjam du oaiyamuj^an ja duob- 
maren min bagjel? gaddakgo muo g^ddet, 
nuftgo dam ebrsealas albma d4n goddil^:? 
JDe ballag&di Moses ja celki: la^ galle 



2. Kap. 13S • 

dietto boattani dam ctago birra! Ja Pha- 
rao saddai gullat dam ase, ia giddestuv- 
vamen laei Moses; de bataradai Moses 
Pharao calmi dudast erit, la 4rromen laei 
JNIidian a^dnamest ja iroi muttom galdo 
lakka. Ja Midian papast ciecca nieidak 
legje, dak bitte ja cace goaiTTomen legie 
ja daeyddegitte caccelittid acesek savcaid 
)ugatet. De gseccek bdtte ]a ndrdestegje 
sin erit; mutto Moses cuo^^eli, vaeketi sin 
ja )ugati sin savcaid. Go si dal acesek 
Reguel bisa bitte, celki sin : manditti 
boattebflBttet di nuft fdrg siddi idna baei- 
ve? Si yastedegje: muttom aegyptalaS il- 
mai gajoi min baimetegji giedast, ja yis- 
salet cace sin goaiyoi migjidi ja jugati 
saTcaid. Ja nieidaidassis pap celki : gist 
la5 sin? manne luitidek dj dam ilbma 
yuolgget? raykkat su, yai minguim sin 
birra. Ja Moses miela oa^oi Reguel lut 
irrot, ja sin addi Mosesi nieidas Zippora, 
gutte bame sunji riegadatti, ja Moses 
gicoi su nama Gersom, dastgo celki 
sin: guosse olmus min learn nubbe ead,-- 
namest. 



\5H 2 Moses girje 



Gukka aige goeicest de jami ^gypten 
.gonagas. Ja Israel bamek suokkemen 
legje dam garra balvralusa ditti^ ja curv- 
Tu, ja sin cuorvvom bajas manai Ihmel 
oddi; ja Ibmel gulai $in suokkatusaid, ja 
littos Abrahamin/ Isakin ja Jakobin s&n 
muiti, ja Ibmel ga^cai Israel manai ba^Uai 
ja dAvdai sin olmucines. 

8. K a p 1 1 a L 

Ja Moses guodoti Jethro Tuopas, Mi- 
dian pap, saycaid, ja sin vuojeti daid gur 
kebuid maeccai, ja b&di Ibmel yarrai Ho- 
rebi. ' Dast almoti jecas haerra engel sunji 
d&la njuof cam sist basstelis lanjai mxesta- 
gest: ja Moses goecai, ]a ga^c, miest buolr. 
lemen lasi dilast, ja basstelis lanjai miest 
i dussen buollamu De celki Moses: lagar. 
bnid mannat aigom ja dam stuorra oainar 
tusa oaidnet, manditti basstelis lanjai 
miest i dusSQu buole. Mutto go hasrra 
4ini, atte boattemen leei ga^cx;at, de Cuorr 
Toi Ibmel sunji basstelis lanjai miestagast,^ 
ja celki ^ Moses, Moses! ja s4n yastedi; 
dast ladixu la Ibmel celki : ale lagabuid 
boadfe^ nuola gabmagidad julginad erit^ 



8. Kap. 135 

dastgosagje, g&stcao^ok^ basse asdnam Iib. 
Ja Tela celki Ibmel: man accad Ibmel 
lasm, Abraham Ibmel, Isak Ibmel ja Ja- 
kob IbmeL De giVcai Moses calmides, 
dastgo balai Ibmel oaidnemest. Ja haerra 
celki : olbmuidam yarnotesTuodaid ^gyp- 
tenest oaidnam lasm, ja gullam Isem sin 
cuomromid sin giysedegU ditti, sin gilla- 
musaid diedam; ja yuolas njegjam lasm 
jEgyptala^ai giedast sin baasstet; Israel 
manai cuorvyom boattam lae muo oddi 
ragiai, ja dam giyse oaidnam lasm, maim 
.^Egyptalajak sin giysedek. De boade 
d&n, dastgo du yuolgatet aigom Pharao 
lusa, ja jEgypten sist erit din doalyyot 
galgak muo olbmuid. . Moses celki Ib- 
meli: gi min laem^ atte ynolgget galgam 
Pharao lusa, ja atte min galgam Israel 
manai ^gyptenest doalyyot? Ibmel cel«- 
kir mdn du lut IcBm,' ja dat galgga laet 
dunji maerkkan, atte m&n laem yuolgatam 
du! go olbmuid dAn doalvyoin lask ^gyp- 
tenest, de Ibmel di dam yarest galgga- 
baettet balyyalet. Mutto Moses celki 
IbmeH : ga^;, go Israel manai lusa boajdam^ 



156 2 Moses girje 



ja sigjidi cd^U^^am: din vanhemidadek Ib- 
mel xnuo ld3 Tuolgatam din lusa^ 7a si 
yastedek munji: mi Ise su namma? maid 
galgam dalle sig)idi caelkket? De celki 
Ibmel Mosesi: min loexa dat, gutte man 
laem. Nuft din Israel manaidi caelkket 
galgak : man gutte Isem, san lee yuolgatam 
muo din lusa, sku^ din yanhemidadek 
Ibmel, Abraham Ibmel, Isak Ibmel ia 
Jakob Ibmel, sin lae vuolgatam muo din 
lusa, )a dat las muo namma agalas aiggai, 
)a dat Ise muo muitto sagast sokkL 
Tuolge dal ja gdco Israel Tuorrasid coak- 
kai, ia sigiidi caslkket galgak : Jehova, din 
vanhemidadek Ibmel, Abraham, Isak ]a 
Jakob Ibmel almotam lee jecas munji ]a 
celki; la^m din oaidnam, ja oaidnamldBm, 
mi digjidi dappatuYVu ^gypten asdna- 
mest; ]a diii doalyvot aigom ^gypten 
yarnotesvuodast Kananitalaz^ai, Hetitala- 
gai, Amotitala^ai, Phetesitalagai, Heyita- 
la^ai ja Jebusitala^ai aednami. 

4. K a p i t a L 
Moses yastedi ja celki: gsec, aei si 
^jgo jakket munji, m si aigo guUat muo 



4. Kap. ,137 

sane; dastgo ca^lkket si aigguk: Ibmel i 
Isek almotam jecas duii)i* Mutto hserra 
celki sunji: mi las dat, maid giedastad 
anak? Sin Tastedi: soabbe. Ja Ibmel 
celki: balkest dam aBdnami, ja Moses bal- 
kesti dam aednami, mutto gaermasen dat 
saddai, ja Moses bataraddasg&di dam iu- 
dast erit. Hajrra celki Mosesi: gaeige 
giettad ja.valde dam saeibe gakx;ai; ja Mo- 
ses geigi giedas, ja dopi dam, ja de fastain 
soabben dat su giedast saddai. Tela celldL 
haerra sunji: naket giettad occi, ja Moses 
naketi giedas accasis, mutto go gied'a s&n 
olgus yaldi, gasc, su gietta yielggad laei 
nuftgo muota spittaldaydast. Ja Ibmel 
celki : naket fastain giettad occi, ja fastain 
naketi Moses giecTas iccasis^ ja gasc^ fastain 
dat diervas saddam la^i. Jis o^i si daid 
guoft moDrkaidi jakketaigo, aeige du sanid 
guldalet aigo, de yalddet galgak INildaeno 
cacest ja aednam ala leikkit, ja cacoe, 
maid da^nost valdak, varran galgga sad- 
dat aednamest. Moses celki Ha^rrai : sard- 
nas olmus im la^k lasmas^ imge saddam 
Imk dam rajast go dinwdnogittik baly- 



158 2 Moses girje 



Talsegjisad} l&ssad must Im giella^ ja ilia 
buvtam sardnot, Mutto ha^rra sunji oel- 
ki: gi adda olbmui giela? gi dakka giel- 
latasbmen daihe bsellietsebm^n^ gi adda 
calmidi cuoygas, )a gi cuoTgetutta calmid, 
alma Ta^n^ haerra? Mutto yuolge dal, du 
njalmin m&B aigom laet^ >a oapatet aigom 
du, maid sardnot galgak. JNIutto Moses 
celki: hserracam gula ! yuolgatnubbe, ga^n 
ddn datok ! De hserra moarati Moses ala 
>a celki: yelljad Aron sardnas ilmai la^^ 
aun)i d&n sardnot galgak, ja sanid su 
n>albmai Akn biegjat galgak, do 7a su njal- 
min mAn aigom last, ja oapatet dadno 
aigom, maid d&i galggabastte dakkat; 
mutto dam soaba giettasad yalddet gal* 
gak, ja dain din oayddodagoid dakkat 
galgak. De manai Moses yuopas Jethro 
lusa ja celki; buoiTacam, luoite muo 
yuolgget, yuolgget aigom yeljaidam hisa 
jEgypteni. Jethro celki Mosesi: yuolge 
rafiFhai! Ja Moses yaldi akas ja barnides 
ja manai ^gypten asdnami; ja Ibmel 
soabe yaldi Moses giettasis. Hasrra celki 
Aroniinksspoi Moses oddi ma^ccai, ja ska 



4. & iMf 139 

Yulgi 7a bidi su &uclald Ibmel Tare lut^ ja 
Gumai su. De muittali Moses Aroni buok 
haBirra sanid^ moft s&n lasi yuolgatam su^ 
>a buok daid xnaarkaid^ maid s&n g&CCom 
lad dakkat. Mutto Moses ia Aron ma-» 
];iaiga ja coakkai gdcoiga buok Israel ma-^ 
nai vuorrasid^ ja Aron muittali sigjidi 
buok^ maid hd3rra ceslkkam laai Mosesi^ 
ja masrkaid s&n dagai olbmui Calmi ka-» 
dast. Ja olbm.uk dssku; >a go si guile, 
atte ha^rra Israel manaid oappaladdam lasi^ 
ja atte sin haede basUai s&n oaidnaxn lasi, 
de si g&bmardalle ja gudniette su. 

5. K a p i t a L 
De Moses ja Aron bddiga ja celkiga 
Bharaoi: nuft caslkka hai^rra^ Israel Ib-i 
mel: luoite muo olbmuid Tuolgget basid 
munji adnet maacest! Mutto Pharao Gelkl: 
gi led dat hasrra, gaen suobman m&n gal- 
gam jasgadet, atte Israel luoittet galgam^i 
lia^rra im^ died'e, >a Israel im luoite. Ja 
Pharao g&coi IsraeUtala^aid ain bahabut 
gifsa3uTTut. De celkke Israel manai sun-^ 
dek Mosesi ja Aroni: Ibmel &idnu& ja 
dubmijekkns d&dno^ go Pharao ja subalr*. 






140 2 Moseg girje 



yalegji vase ddi laeppe buftatn min ba- 
g)eli^ atte mieke Aki laeppe addam sin 
gitti min giddet! Ja Moses celki hcerrai : 
ha^rra! manne dagak d&n nuft bahhast 
daiolbmui yuosstai? ia manne laekgo d&n 
biegjam muo? dastgo dam bseive rajast, 
go boattam laem Pharao oddi, du nammi 
sun)i sardnot, de aiye bahhayuoctaid s4n 
dakkani lea daid olbmuidi, ja ik gudege 
lakkai dkn lask bsesstam sin. 

6. K a p i t a 1. 
Mutto hflerra celki Mosesi : dal oaid- 
net galgak, maid Pharaoi dakkat aigom; 
vaegalas giecta boft Israfelitala^aid s4n 
luoittet galgga. Ibmel sarnoi Mosesi ja 
celki sunji: min heerra Isem, ja jeocam 

min almotim Abrahami^ Isaki ja Jakobi 

• ^ 

nuftgo Ibmel, dat buokYasgalas^ mutto 
muo namma Jehova i lasm sigjidi oapes, 
]a littom singuim dakkim^ Kanaan aed- 
nam sigjidi addet, dam asdnam, gast Teris 
ja j4tte olmuccen si legje ; ja Israel manai 
Suokkatusaid gullam lasm, gaeid -ffigypta- 
la^ak balyyalfiegjenaesek dakkam laek, ja 
iittom miiittam laem* Cselke damditti 



6. 7. Kap. 141 

Israel manaidi : mln laem ha^rra^ ]a -^gyp- 
ten vaiyi vuold din erit doalTYot aigom^ 
din garra balTyalusastaedek erit din baes- 
stet aigom, din gagjot aigom geiggi)UTTuni 
giedain ja stuorra duomoiguim; olmuci- 
nam din valddet aigoin ja din Ibmel 
aigom la3t^ ja diettet di galggaba^ttet^ atte 
mka laem h^rra din Ibmel, gutte .Egyp- 
ten Taiyi vuold din erit doalvom. Ja din 
doalvYot aigom a^dnami, maid Mppedam 
laem Abraharai addet, Isaki, ja Jakobi, ja 
digjidi dam addet aigom: Min lasm haer- 
ra! Ja daid sanid samoi Moses Israel 
manaidi, mutto odi si guUam, maid Moses 
samoi, sin sielo balo ja sin garra balyya- 
lusa ditti. 

7. K a p i t a 1. 
Moses 80 jage boares laei ja Aron 83 
j^^^? g^ Pharaoi s&i sardnomen la^iga. 
Haerra celki Mosesi ja Aroni : go Pharao 
d4dnoidi sardno ja ca^lkka: daga munji 
oayddodago, de caelkket ^algak Aroni: 
yalde soabbad, ja balkest dam Pharao 
oainededin, ja gasrmasen dat saddat galg- 
ga» De manaiga Moses ja Aron Pharao. 



Mi2 2 Moses girje 

lusa^ ja dagaiga^ nuftgo ha^rra g&^oin Isei 
sidnoidi: Aron balkesti soabes Pharao ja 
6u balrralegji oainededin, ja gaermasen 
dat saddai. De raykai Pharao yises fa 
lioaidde olbmiiid, ja si maida nufl dakke^ 
juokkas sist soabe balkesti, ja gaermasen 
dat saddai^ mutto Aroii soabbe njelai 
buok sin s&bid. Pharao raibmo btioSse- 
dUTTtiiji laei, ja i sin gullam s&dno. Haer-^ 
ra celki Mosesi: Tuolge arrat idded Pha- 
rao oddi; godCj caccegaddid s&n ihanna- 
meh ledf ja caccegaddest su iudald din 
mannat galgak, ja soabe, mi ga^nfia^en 
saddai, giettasad ddn yalddet, ja snnji 
ca^lkket galgak : haerra, Hebraealagai Ibmel, 
muo Yuolgatani lae du lusa dain sanin: 
luoite muo olbmuid, yai maecest si i55uk 
ttiuo balvvalet; mutto gaec, dam ragjai ik 
din gullam la^k! Nuft ca^lkka ha^rra: dast 
diyddat galgak, atte haerra inin laem : gaeS, 
dain sibin, mi .muo giedast la^, da^tio 
cacid min caskam, ja dak yarran dakkTt- 
juyyut galggek. Ja noaiddeyuodaidas^ek 
boft dakke maida iEgypten noaiddek mift, 
atte^ Phairao yaibmo btiiosseyuodast^s iroi, 



7. 8. Kap. 143 

ja i 8an gullam sidno. Tissusis san ma^ 
nai, ]a i s&n biegjam sidno sanid mielas 
yuollai. 

8. K a p i t a L 
Hserra celki Mosesi: Tuolge Pharao 
lusa la caslke sunji: nuft cselkka ha^rra: 
luoite muo olbmuid^ rai si &55uk muo 
balvralet; mutto jas ik Inoite^ de &bba 
du (Bdnam cubbujguim min givsedam; ja 
d(Bnost galggek Ig^t cubbuk^ ja boattet dak 
galggek du vissui ja dn oadddmsagjai ja 
du balTvaleg)i Tiesoidi ja du olbmuidad 
ala^ du arani la du litti sisa^ ja cubbuk 
njoammot galggek du ala ja do olbmui 
ala ja du balvralegii ala. Ja haerra celki 
Mosesi: caelke Aronii gaeige giettad sibi- 
nad dasnoi ja j4gai ja jaTri bagjel ja buTte 
cubbuid -ffigypten asdnam bagjel. Mutto 
noaiddeyuodaidaesek boft de noaidde olb- 
muk maida cubbuid bufte jflEgypten asd* 
nami. Daddeke raykai Pharao Moses ja 
Aron ja celki; rikkadalle hasrrai muo 
iudast^ atte cubbuid muo ja muo olbmui 
bagjelist ska erit yaldda^ de Israel olb- 
nmid kioittet aigom. De manai Moses 



144 2 Moses girje 



ja Aron Pharao lut, ja Moses cuorvoi 
hterra dai cubbui ditti, maid Pharao ala 
luoittam laei. Ja haerra dagai Moses sane 
mield. Mutto go Pharao 4ini jecas bes- 
stujuYVum, de yaimos buosedi, ja i gullam 
s&dno. Haerra celki Mosesi : caelke Aroni, 
gseige soabbad olgus )a caske asdnani sad- 
doidjTai dak cuoikkan saddek 4bba -^gyp- 
ten a^dnam mietta. Noaidde olbmuk 
gaeccalegie, mutto a^i si mattam cuoikaid 
dakkat. Ja noaidde olbmuk caslkke Pha- 
raoi: dat galle Ibmel gietta lae! mutto 
Pharao Taibmo buosseruodastes 4roi, ja i 
s&dno s&n giiUam, nuftgo Ibmel &udal ]k 
caslkkam laei. Haerra celki Mosesi : arrat 
ddn galgak bagjanet itten ja mannat gal- 
gak Pharao oddi; gaec, caccegaddai- sin 
manna, ja sunji caelkket galgak: nuft 
sardno haerra : luoite muo olbmuid vuolg- 
get, Tai si ag^uk muo balyvalet; mutto 
j4s muo olbmuid ik luoittet aigo, de biiok- 
slai cuorrokid du ala biejam> du balTYa- 
legji ala, du olbmui ala ja du yiesoi sisa; 
mutto dam baeiye Gosen aeinam m&n agro- 
tam^ g&st muo olbmuk la^k, atte Cuorro- 



8. 0. Kap. 145 

kak asi dasa boattet galga^ yai d^yddat d&n 
pagok^ atte hserra m&n laem; 7a a^rotusa 
dakkat aigom du la muo olbmui gasski^ 
itten galgga dat mserkka dakkujuyyut. 
Nuft dagai haerra, )a hui illorak caorro- 
kak b4tte Pharao ]a, su balyyalegji yiesoi 
sisa^ |a &bba ^gypten asdnam billasuyui 
cuorrakin. £)e raykai Pharao Moses ja 
Aron ]a celki: rAkkadalle muo iudast! 
Ja Moses r&kkadalai Pharao Audast^ ja 
Ibmel dagai Moses sane mield. Mutto 
Pharao buosedi yela maida dam haye 
yaimos^ ja olbmuid i sd.n luoittam« 

9. K a p i t a L 
Hasrra celki Mosesi: yuolge Pharao 
lusa ja ca^lke smiji: nuft caslkka ha^rra, 
Hebra^ala^ai Ibmel: luoite muo olbmuid 
yuolgget muo balyyalet; mutto j4s ik d&n 
luoite sin, mutto yela doalak sin, ga^, de 
hasrra gietta buok du siyeti bagjeli boatta 
stuorra rittodaydain ; jai mikkege siyetid 
jabmet galga, nil Israelitala^ai las. Ja 
buok ^gyptala^ai siyetak jabme, mutto 
Israel maiiai siyetin i mikke^^ Ja Pha- 
rao biejai olbmuid, ja gaeic, i mikkege 



146 2 Moses girje 



Israel manai siretid ruossam laem; mutto 
Fharao yaibmo ain buoseduTvmn 4roi, )a 
olbmuid i sdn luoittam. Ja hasrra celki 
Mosesi ja Aroni : yaldde c&rmaidasde diev 
aran gunain, ja Moses daid balkestet 
galgga bajas albmai Pharao calmi ^udast^ 
ja dak bukkun saddat galggek ja sarjen 
sikke olbmui ja siyeti bagjeli &bba -^gyp- 
ten dddnamest^ ja noaidde olbmuk sei 
mattam boattet Moses odd! bukkuidassek 
ditti* Mutto Pharao Vaimos buosedi, ja i 
s^ guUam sadno. Hserra celki Mosesi: 
arrat bagjanet galkak itten ja mannat 
galgak Pharao oddi^ ja caelke sunji: nuft 
caelkka ha3rra^ Hebrseala^ai Ibmel: luoite 
muo olbmuid mannat muo balwalet; jis 
ik luoite, de buok muo giysid du yaibmoi 
ra4n biejam, du balyyalegji ja du olbmui 
bagjeli. Itten sagga stuprra cuorbmasid 
m&n boattet luoitam, ja bieja dal olbmuid 
ja yalde siyetidad ja buok, mi dust lae, 
yiesoi sisa; dastgo juokke olmus ja siyet, 
mi mo^cest la^^ ja yiesost i, jabmet faertte^ 
go cuorbmasak bagjelibittik. Dak Pha« 
rao balyyala^gjek, gudek ha^rra sanest 



9. Kap. . 147 

' ■ ■ ■ ' ■ I I . I i ■ ■ ^ ■■! I I - 11 II. 

balle^ go^u balyralegiidaBsek ]a, siyetidae- 
sek g&didi viesoi sisa ; mutto gudek liserra 
sanid sei miela yuollai biegjam, goccu balr- 
yalegjid ja siyetid maecest irrot. Hasrra 
celki Mosesi: gasige giettad ba^as alme 
guvllui. Ja Moses geigi soabes bajas 
alme guyllui^ )a hcBira gicoi dierbmaid ja 
cuorbmasid boattet^ ja aldagasak almest 
yuolas b&tte sednam ala. Ja cuorbmasak 
casske buok, mi maecest lae, &bba ^gyp- 
ten asdnani mietta; sikke olbmuid ja siye- 
tid ja buok asdnain saddoid^ ja buok 
masce muoraid dak cuykke. Dusse Go- 
sen asdnami^ g&st Israel manak legje, cuorb- 
masak aei boattam. De cuojai Pharao ja 
raykai Moses ja Aron ja celki s&dnoidi: 
dam haye suddodam. laem; haerra yanhur- 
skes Icdy mkn ja muo olbmuk ibmelmaet- 
tomak; bargge muo iudast r&kkadallat^ 
atte dierbmak ja cuorbmasak a^i sat boa- 
de, de din luoittet aigom yuolgget. Ja 
Moses celki sunji: go gaypug sist olgus 
yuolgam, de giedaidam geiggit aigom 
hasrra lusa^ ja dierbmak haeittet galggek^ 
ja cuorbmasak hasittet galggek, yai oa^ok 



148 2 Moses girje 



arvedet, atte asdnam led hasrra; muttodie- 
cTam galle^ atte d&n )a. du balyyalcegiek^ 
atte aeppet di Tela bala Ibmelest hserrast. 
Mutto go Pharao &ini, atte arwe ja cuorb- 
masak ja dierbmak n^kkam legie^ de ain 
siiddostes kvoi^ ]a, Taimos skn buosedi^ 
sikke s&n ]& su balyyala^giek^ )a i s&n 
luoittam Israel manaid Tuolgget. 

10. KapitaL 
Haerra celki Mosesi: yuolge Pharao 
lusa. De manaiga Moses ja Aron Pharao 
lusa ja celkiga sunji: nuft caelkka hserra^ 
Hebrasala^ai Ibmel: man gukka aigok 
dkn Tuosstaicuoggot, atte Tuoledet ik aigo 
jeccad muo calmi dudast? luoite muo 
olbmuid vuolgget, muo balvTalet; mutto 
go ik din olbmuid luoite Tuolgget, de 
itten min lokkoid g&com du sednam ala 
boattet; ja gafcat dak galggek &bba asd- 
nam, atte asdnam i &bbage Sinu, ja mi 
baccam las cuorbmasin dak bdrramen lask ; 
ja dasTddet dak gidggek du ja buok balT- 
Talegjidad Tiesoid ja buok -ffigyptalagai 
Tiesoid; ja de jirggali Moses Pharaoi sael- 
ge ja manai. De Pharao balrvala^gjek 



10. Kap. 149 

celkke sunji: man gukka galgga dat mi- 
gjidi giellan Iset? luoite daid olbmuid 
mannat hserra Ibmelcesek balyyalet! ikgo 
diede^ atte ^gypten haeTvanasmestes j& las? 
De go^ujuTuiga Moses ja Aron ruoftod 
Fharao lusa^ ja sin celki s&dnoidi: yuolg- 
get ja balyyalaskket haerra din Ibmel, 
mutto gi lae dat, gutte vuolgget aiggo? De 
Tastedi Moses: Tuolgget mi aiggop sikke 
tmorra ja boares olbmuk, sikke bamidas- 
mek ja nieidaidasmekguim, sikke min 
stuorra ja smaTva siyetiguim; dastgo haarra 
basid mi doallat galggap. l)e celki Pha-* 
rao Mosesi : hasrra digjidi guoibmen, nuft 
duot go din man luoitam yuplgget manai- 
dasdekguim! Bahhayuotta galle lae din 
mielast. Im din luoite; di dlbmak di 
oa^^obasttet yuolgget; dastgo dat de las, 
maid di lasppet biyddam. Ja Moses ja 
Aron yuojetuyuiga Pharao calmi iudast 
erit. Haerra celki Mosesi: gasige giettad 
^gypten asdnam bagjel rasselokkoi ditti. 
De geigi Moses giedas ^gypten asdnam 
bagjeL Ja rasse, Mkkok bitte 4bba -^gyp- 
ten asdnam mietta, &bba asdnam dak gofce. 



150 2 JMoses girje 



ja eednam cappodi^ ja buok aednam sad- 
doid ja buok muorai saddoid dak borre. 
De hoapost galle rarkai Pliarao Moses ja 
Aron la celki: suddodam Isem hcBira din 
Ibmel Tuosstai ja din Tuosstai ; mutto adde 
andagassi munji muo suddo dam hare ja 
r&kkadalle hasrrast din Ibmelest dam 
oasetesTuoda muo bagjelist erit valddet. 
Ja haerra dagai, atte i 4ftage ra9sel4kko 
baccam ibba ^gypteni, Mutto i yela 
luoittam Fharao Israel manaid Tuolgget/ 
Haerra celki Mosesi: ga^ige giettad bajas 
alme gurllui^ ja daggar sa^rdnjadassa 
^gypten aednam bagjeli boattet galgga^ 
atte olmuS dam ala matta yalddet. De 
geigi Moses giedas bajas alme guyllui^ ja 
sagga sukkis saerdnjadassa b&di &bba 
-^gypten asdnam bagjel ja iroi g&lm baei- 
ve ; nubbe i mattam nubbe oaidnet^ ja i 
&ftage sajestes bajas likkam^ g4st laei^ g&lm 
baeive; mutto cupTggadassa tei buok Is- 
rael manai yiesoin, I luoittam Pharao 
olbmuid yuolgget. Ja Pharao celki Mo- 
sesi: yuolge muo lut ja yarot jeccad^ amad 
din sat muo calmi oddi boattet; gude 



10. 11. Kap. 151 

hsdiye dAn muo calmi oddi boadak^ de 
jabmet galgak. Ja Moses vastedi: duot- 
Yuoda sardnuk^ im du calmid sat cembo 
oaine. 

11. KapitaL 
Haerra celki Mosesi: vela Aft giyse 
min Pharao ja ^gypten bagjeli buytam, 
de Tuost sAn din luoitta Tuolgget: i dusse 
fal sAn din. Tuolgget luoite^ mutto sAn 
galgga yela hoapotet din Tuolgget. Mutto 
caelke dal olbmui guladedin^ atte juokke 
Almai gaibedet galgga lagamus ^gyptala- 
^ast^ ja juokke nisson lagamus segyptalas 
nissonest silbba ja gAlle littid! Ja ha^rra 
addi olbmuidi ^gyptala^ai armo^ ja Mo- 
ses hui stuorra Almai Isei ^gyptenest^ 
sikke Pharao balwalegji ja olbmui calmi 
Audast. !l^uft samoi Moses : nuft caelkka 
hasrra: gask ia aige de jflEgypten cada 
manam; ja juokkas^ gutte alggosaddo las^ 
jabmet galgga ^gypten a^dnamest^ Pharao 
boarrasamus mana rajast^ gutte thruono 
aid cAkka^ balyyaldggje nisson boarrasamus 
mana ragjai^ ja Tela buok siTeti alggo- 
Saddok jabmet galggek. 



152 2 Mosefl giije 



12. Kapital. 

Ja Moses coakkai g&coi buok Israel 
Tuorrasid ja celki sigjidi: ralddet smar- 
Ta siyetid din s&kkagoddidek mield^ ja 
njuoYvat baassaa labba! ja ralddet di 
galggabasttet Isop ja dam buonjostet 
varai sisa^ mak littest Icek^ ja rarain, mak 
Uttest Isek^ galggabsettet di uvsa bajemus 
muora rarratuttet ja uTsa guoft ba^id^ ja 
i &ftage galga goades ^Iggoba^Uai mannat 
&udal go iddedest. Hasrra ^gypten miet- 
ta mannainen Ise jEgyptala^aid cassket, ja 
go yaraid s&n oaidna ursa bajemus muora 
aid ja guoft ursa ba^i ald^ de s^n uTsa 
masddel manna, ja i s&n luoittet aigp hse- 
Tatasgje dinyiesoi sisa mannat ja din g&d- 
det. Ja olbmuk g&bmardalle ja r4kka- 
dalle^ ja Israel manak manne ja dakke^ 
nuftgo hasrra giccom lasi Moses ja Aron. 

Ja gaskija aige de goddi hserra buok 
boarrasamus manaid ^gypten sednamest, 
Fharao boarrasamus mana rajast^ gutte 
thruono aid cSikaij su boarrasamus mana 
ragjai, gutte giddagasast laei, ja buok siveti 
alggosaddoid. De likai bajas Fharao 



IS. 18. Kip. > 15i 

t 

ikkoy s&n )a buok su balYTalcegjek iabuok 
iElgyptala^ak^ ]a stuorra m&rasbisskom 
saddai iEgypteni; dastgo i mikkege yie- 
soid la^m jabmam olbmutaga. Ja Pharao 
g&Coi Moses laAron ikko la celki: yuolg- 
get^ mannat muo olbmui gaskast erit^ d&i 
la Israel manak^ Yuolgget ja^ balwalaekket 
ha^rra^ nuftgo d&i celkide; yalddet din 
saYcaid ia YuoYsaid^ nuftgo d&i Iceppe 
ccelkkam, Yuolgget ja buristsiYnedet d&i 
galggabastte muo. 

13. KapitaL 

Hasrra samoi Mosesi: buok alggosad- 
doid^ mak a^dnehseg raYastek Israel manal 
gaskast^ mnnji basotet galggek, sikke olb- 
mui ja siYeti gaskast. Ja Moses celki 
olbmuidi: Adnet dam bceiYe muitost^ go 
iEgyptenest di Yulgidek^ dam garra baly- 
Yalusa Yiesost^ dastgo Ycegalais giedaines 
doalYoi ha^rra din dast olgus. Go hserra 
Kananitalagai a^dnami du doalYYo^ nuftgo 
dtuiji ja du Yanhemidi l&ppedi ja dunji dam 
a^dnam adda^ de hasrrasad basotet galgak 
buokrakkan, mi asdneha^ raYaatasmen la^ 



i54 2 Moses girje 



la buok dii siyeti alggosaddoid, mak yar- 
res laek. 

Go Pharao luoittam Isei olbitiuid 
mannat^ de i doalYTom Ibmel gceino 
mield, mi Philistala^ai o^dnami manna, 
j&sjoge dat dat lagamus leei; dastgo Ibmel 
celki: amasek olbmuk sin ruolggem gat- 
tagoattet, go soade si saddek oaidnet; 
mutto Ibmel doalToi sin ga^ino mield^ mi 
msece cacTa manna rufsis msere guyllni; 
ja soattevaerjoiguim Tulgge Israel manak 
-^gypten asdnamest. Ja Moses yaldi Jo- 
seph daytid mieldes^ dastgo yale san lasi 
yalddam Israel manain: duocTairakkan 
oappaladdamen la^ ha^rra^ ja de galgga- 
baettet di yalddet muo daytid mieldadek. 

Ja Sukkotest si yulgge, ja Ethami 
g&did si dakke ma^ce guoylost; ja hserra 
sin iudast matinamen laei ba^iyeg balyya- 
ba^est^ ikko dS^Uaba^est, yai mannat si ma- 
tasi ia baeiye. Ja i sdn luoittam balrva- 
bage olbmui &udast erit jaykkat ba^iyeg, 
ige d&Uaba^e ikko. 

14. KapitaL 

Ja ha^rra samoi Mosesi, ja celki: 



14. Kap. 155 

g&co tsrael manaid }&rggalet ia g&did 
bajas dakkat Pi Hakiroth iudda bsellai 
Migdal la ma^ra gaskast, Baal Zephon 
bttotta; dasa din goadek galggek last 
masra guoylost. Ja Pharao dalle caslk- 
kemen hd Israel manai birra: cajadad- 
dam si la^k a^dnamest; maacce dal sin 
birrastatta. Go JEgypten gonagassi muit- 
taluTui^ atte Israel olbmuk bataraddamen 
legje^ de nubbastuTui su ja su balvTalegji 
yaibmo olbmui Yuosstaiy ja si celkke: 
manne dagaimek mi nuft, atte Israelita- 
lagaid mi luoittam tep baessat min baly- 
yalasast erit? De gasssastatti Pharao yuo- 
gjam raidoides ja soatteya^gaides tnieldes 
yaldi, ja 600 yaUjo yuogjam raidoid s&n 
yaldi. Nuft doarradalle iCgyptalagak Is- 
raelitala^aidy ja buok Pharao heppu^ak ja 
yuogjam raidok, su heppus olbmak ja 
buok su soatteyaagak jufse sin^ go g&did 
si dakkam legje moera guoylost^ Pi-Ha*- 
kiroth buotta Baal Zephon buotta. Go 
Pharao lakkanisgidi, de Israel manak 
calmidaesek bajedegje, ja gaac, JEgyptala*- 
^ak sin doarradallamen legje; de sagga- 



156 2 Moses girje 



rakkan si suorgganegje ja haerrai si cuorv- 
Togitte, ja si caslkke Mosesi: alma hay- 
dek ^gyptenest legje^ manne dalyruk 
din min olgus meeccai labmet? manhe 
dakkik d&n migjidi dam? Alma dat Isei 
dat, maid mi^dunii celkimek ^gyptenesl: 
lueite min lut erit, balyyalsekkop mi 
iEgyptalagaid; dastgo buoreb las JEgypten 
olbmuid balyralet go ma^ccai mannat 
labmet, Ja Moses celki olbmuidi: allet 
bala^ cuo^^ot ja oaidnet ha^rra ba^sstem, 
maid idna basiye s&n digjidi dakka, dast<- 
go daid j^gyptala^aid^ ga^id di &dna 
baeive oaidnebaettet^ daid aeppet di sat 
asmbo sadda oaidnet agala^^at; hasrra 
soattai manna. din iudast, mutto di galg- 
gaba^ttet jask drrot! 

Ja haerra celki Mosesi: manne cuor* 
Tok d&n miin)i? caslke Israel manaidi^ 
atte matkesek mield si galggek Yuolgget; 
soabbad d&n bajas bajedet galg^k^ g^^g^ 
giettad masra bagjel ja a^rot dam guoft 
sagjai^ atte Israel manak &^^uk Tazzet 
mmra, cada g&ikke asdnam ala. De manai 
dat Ibmel engel^ gutte Israel yasgai iudast 



14. Kap. 157 



mannamen l(ei, sin mariqa bcellai, ia baly- 
vaba^^e cuog^eli, mi sin calmi &udast lasi^ 
la manai ia cuo^asti sin niar|r)a bcellai^ ]a 
^gyptala^ai yaegai la Israel yaegai gasski 
hSuAiy balyyan la sa&ydnjadyuottan dat laei 
d&idi, mutto ia dat cuygi daidi ; atte baes- 
sam lakkai nubbe nubbe lusa i Isem gsecos 
ia. Ja Moses giecTas geigi mcera bagjel^ 
ja hasrra g&coi masra erit mannat garra 
beeyccabieg boft gaeicos ia, ]a. masra dagai 
sAn g&ikke o^dnamen, ja cacek a^rranegje. 
Ja Israel manak g&ikke oednam mield man- 
ne gasko masra cada, ja cacek saeidnen 
sigjidi legje ilgis ja guro gieda ba^ld. 
Mutto JE^Yotalaz^ak. doarradallevja manne 
dn mannai mer^ buok Pharao heppuSak, 
yu&gjam raidok ja Slbmak. Ja go idded 
saddai, de dappatuyui, atte hasrra d&la ja 
balya barest gaecai -ffigyptala^ai yaegai 
basUai, ja ^gyptalajai yaegaid s&n baldati^ 
cuyki yuigjam raidoid )a hsettai sin bie- 
jai: de celkke ^gyptalagak: yuolggop mi 
batarussi Israel iudast erit, dastgo hasrra 
sin &udast mannam lee soattat JEgyptala- 
^aiyuosstai! Ja hasrra celkiMosesi: gasige 



158, 2 Moses girje 



giettad m(era bagjel, ja cacek JEgyptala^ai 
bagieli boattet galggek. . De geigi Moses 
giecTas maara bagjel, la icTcTed b(Bllai de 
cacek ruoftot batte sagiasassek, ja ^gyp- 
tala^ak bataradde aido dai oddi^ ja hasrra 
nardesti iEgyptala^aid cacidi. Ja cacek 
ruoftod bitte ja Pharao soatteYaagai ba- 
gjel manne, gudek Israeli tala^aid doarra- 
dallam legje merri^ ja i Tela Aftage sist 
baccam heggi. Mutto Israel manak gaik- 
ke sednam mield mannam legje^ ja cacek 
sigjidi saaidnen legje Sigis ja garo gietta- 
baallai. Nuft besti Jehoya dam baeiTe 
Israel ^gyptala^ai giedast; ja si 4idne 
iEgyptala^ai haaggates rubmasid maara gad- 
dest. Ja Israel 4ini dam stuorra gieda^ 
maid hasrra cajetam laai ^gyptala^ai ala^ 
ja olbmuk balle Ibmelest^ ja si issku haerra 
ala ja Moses ala, su balirvalaegje, 

16. K a p i t a L 

De lavloi Moses ja Israel manak 
hasrrai dam lavllag^ sarnodedin: 
Jehovai layllot aigom^ su namma las 

fabmo^ 
heppusid ja ilbmaid cacidi s&n n&rdastiy 



15. Kap. 159 

muo gitos ja rabme I(b hasrra^^ muo 

bsBsste, 
muo Ibmel skn led ia gittet su aigom. 
Soade hasrra lae Jehova^ Jehova su nam- 

ma las. 
Du giettk, Jehova, gievr lea ja vsegalas, 
du gietta, Jehora, yasala^aidad dussad, 
Tuosstaihakkola^ak hseyyoscbsek mannek, 
duobmod d&n yuolgatak, dat dussen sin 

dakka. 
Olbmuidad d&n armetak ja sin beestak, 
basse baikkasad d&n doalyok sin. 

De gftcoi Moses Israel rufsis masra 
gaddest vuolgget, ja masccai Suri si b&tte ; 
g&lm bosiye si msecest yagjolegje, ja a^i si 
gaydnam cace. De Marai si b&tte, mutto 
Mara cacce aai si mattam jukkat, dastgo 
bacca dat lasi, damditti goocujuyyu baike 
namma Mata. De nimmurisgitte olb- 
muk Moses yuosstai ja celkke: maid 
galggap mi jukkat ? Ja sin heerrai cuoryoi, 
ja haerra cajeti sunji mupra, ja dam s&n 
caccai balkesti, de njalgoi cacce. Dast 
8&n asati sigjidi laga ja yuoiggadyuocTa, ja 
celki: go haarra Ibmelad jena d&n gulak^ 



160 2 Moges girje 



}a dagaky mi Tuoiggad led su calmi iudast^ 
ja su raTvagid Yutti yaldak, )a -bargak 
dakkat buok su bakkomid: de im daid 
buoccalyasaid du ala bieja, maid ^gypta- 
la^ai ala bigjim^ dastgo mkn hserra Isem 
du buorredfiBgje. Ja Elimi si b&tte^ ja 
dast^ 12 cacceag)agak leg]e ja 70 Palme- 
muorak, ia gidida^sek si bajas dakke caci 
gaddidi. 

16. K a p i t a L 
Ja Elimest si Tulgge la &bba Israel 
sd^rvreg&dde la Sin masccai b&tte^ mi Elim 
ja Sinai gaskast Ise, 16'** baeire, nubbe 
mannod sin vuolggem marji^el j^gypten 
aednamest. Mutto &bba Israel sasrvre- 
g&dde nimmuri Moses ia Aron Tuosstai 
ma^cest. Ja Israel manak sidnoidi celk- 
ke: vare mi -ffigypteni jabmam lifcimek 
hasrra gieda boift, go bierggoruitoi lut mi 
C&kaimek ja gallasi laibid b&raimek^ dast- 
go d&i laeppe doalTYom min dam masccai 
jLbba dam almug naslgge sorbmimi luoittet. 
De ceUd hasrra Mosesi; gaeic^ laibid m&n 
boattet addam din bagjeli almest, ja olb- 
muk Tuolgget galggek ja coagget^ maid si 



10. Kap. 161 

]uokke bseive darbasek si coagget galggek 
baeiyyasis, yai sin gaeiocalam^ j&s muo bak- 
komi mield si aigguk yagjolet^ daihe asi. 
Ja gudad bseiye go si rakadek, maid si 
g&didi bui*tam loek^ guoft dam made dat 
galgga Iset go dat^ maid si o^rra beiyid 
c&ggek. Ja Moses ja Aron celkiga buok 
Israel manaidi : &dna askked de di oa^^o- 
b(Bttet d&yddat, atte ha^rra din doalyyom 
lag iEgypten asdnamest, ja itten di sadda- 
basttet oaidnet hasrra haeryasyjiiod'a^ dastgo 
gullam s&n led din nimmuraeme su yuos- 
stai; dastgo maid lasdne m&i, go di 
m&dno yuosstai riasbmaba^ttet nimmuret? ' 
Ja Moses celki : nul*t dakkujuyyut galgga^ 
go haerra &dna a^kked biergo digjidi adda 
b&rrat^ ja itten laibe gallasi, dastgQ ha^rra 
din nimmuraBme gullam lae, main di nim- 
mura^ppet su yuosstai ; dastgo maid la^dne 
mkif dastgo a^pet di nimmuraemen la^k 
m&dno yuosstai* mutto haerra yuosstai. 
Ja Moses celki Aroni: ca&lke &bba Israel 
manai saeryy egaddai : boattet haerra oddi^ 
dastgo gullam s&n las din nimmurasme. 
Ja dat dappatuyui, go Aron &bba Israel 

11 . ^ 



162 2 Moses girje 



mahai sa^mregiddai sardnomen lasi, de si 
maece guyllui jecasek jirggalegje, la gasc, 
balyyai de id*! haerra haervasTuotta. Ja 
hiBira sarnoi Mosesi ja celki: Israel ma- 
nai nimmuraDme gullam laem^ sarno sigjidi 
}a ca^lke: askked basllai di oa^^obasttet 
biergo bArrat, ja itten laibid, ja d&yddat 
di galggabasttet, atte haerra lasm^ din Ib- 
mel. Ja a^kkedest de b&tte l&ddek ja 
gof ce aBdnam, g&st goadek legie^ ja idde- 
dest de laftas lasi. Ja go laftas ras- 
sam la^]^ gasc^ de asdnam bagjeli mascest 
baccam la^i raikkege^ mi asetaebme^ ucca ja 
j&rbadlagas lasi. Go Israel manak &idne 
dam^ de si celkke nubbe nubbai: mi las 
dat? dastgo asi si diettam^ mi dat laei. Ja 
Moses sigjidi celki: dat las dat laibbe, 
maid ha^rra digjidi birramussan adda; 
dat led dat sadne^ maid haerra g&ccom las : 
coagget dast, dademield go juokkas bAr- 
ra ; gomer di galggabasttet yalddet juokke 
heggi olbmui Ikgo mield^ gasid juokkals 
goadestes adna. Ja Israel manak dakke 
nuft^ ja si C&gge^ nubbe asdneb^ nubbe uceb^ 
ja go si gomerin mittedegje, d6 sust i lasm 



16. Kap. 165 

mikkege ligas^ gutte &II0 coaggam ladi, ja 
gutte uccanas coaggam laei^ sust i Tajeg- 
Tuotta IsBin, juokkdis coaggam laei nuft 
a^dnag go b&rramen laeii« Ja Moses sigjidi 
celki: i &ftage galga bacatet tnaidegen 
nubbe baeiTTai. Multo aei si guldalam 
Moses, ja muttomak vurkkijegje bacatu* 
said nubbe bseiTTai, de madok bitte, la 
baca hagja saddai, ja Moses moarati sin 
bagjel. Ja juokke idded si Cigge, juok* 
kas dademield go b&rramen la^i, la go * 
bseiyas bakkaset baiti, de dat dussen sud« 
dai« Ja gudad basiye de si c&gge guoft 
dam made laibq* De batte buok sasrvre- 
g&dde oairamu^ak ja muitlalegje Mosesi 
dam. Ja s4n sigjidi celki: dat de la^, 
liiaid hasrra caslkkam las: itten la^ sab- 
bath, Tuaiqadus ba^irre, haerrai basse; 
maid laibid di aiggobaettet dakkat, daid 
dakkat, ja maid di aiggobaettet yuoMat, 
dam Tuo^at, ja mi bacca, dam ragjat ja 
Turkkijaekket ittasi. Ja si Turkkijegje 
nubbe baeiyvai, nuftgo Moses g&ccom laei, 
ja i baca hagia saddam, a^ige- boattam 
madok. Ja Moses celki: b&rrat dam 



164 ' 2 Bloges girje 



&dna baaiye^ dastgo &dna bseiYve ha^rra 
Tuiirjadus baeirve lae, Adha baeive asppet 
di gavna maidegen mascest. Gut baeiye di 
galggabaettet coagget, mutto ciecad baeiyTe 
vuiiqadus baeiwe la^, ia i, laek dalle mik- 
kege gaydnu. Ja ciecad baeiye de yulgge 
muttom olbmuk coaggem yaras^ }a a&i 
maidegen gaydnam. De celki hasrra Mo- 
sesi : gukkago biettalaeppet di doaU^t muo 
bakkomid ja muo lag^id? Ja Moses celki 
Israel manaidi : gaecicat^ go ha^rra digjidi 
addam la3 yuiiqadus basiye, de adda ska 
digjidi gudad baeiye guoft baeiye laibid; 
orrus juokkas sajestes^ ellus iftage olgus 
mannu -ciecad • baeiye! De yu&irjadusa 
adne olbmuk ciecad baeiye. Ja Israel 
dallo gacoi dam nama Man. Mutto 
Israel manak b&rramen legje Mana 40 
ja^d^ dassaci go Kanaan asdnam rajada- 
gaidi si b&tte« 

17. ' K a p i t a L 

De g&didagsek gaikku buok Israel 

manai sasryyeg&ddek Sin mascest ^ mat^ 

kasedin hasrra g&ocom mield, ja gkHAed^ 

sek 81 dakke Rephidimi ; ja jukkam cacce 



17. Km». , 165 



■^f* 



i IflBm olbpauidi. De baelkkegitte olbmuk 
Mosesin ja celkke: adde mig]idi jukkam 
cace ! Ja Moses celki : manne nmin ba^lk- 
keb(ettet? manne gseccald&ppet di hserra? 
Ja olbmuk giikkaliiyyamen legie caccai, 
nimmuregie Moses Tuosstai ja celkke: 
manne dilyruk din min -^gyptenest muo 
.ja muo manaid ja muo sivetid g&ikke- 

hasttai jabmet? Mutto Moses haerrai cuor- 

« 

Yoi ja celki : maid galgam min dai olb- 
muiguim dakkat? firgarak de si gedgi- 
guim muo goddik! Ja hserra celki Mo- 
sesi : boade iuddan olbtnui calmi oddi, ja ' 
yalde Israel boarrasamus ilbmaid duin^ ja 
soabbad^- maiti dasno din casskik, yalde 
giettasady ja boade; gsec, du iudast cuo^- 
jot aigom bayte aid Horebest, ja bayte 
din cassket galgak, de cacce gilggagoattet 
galgga^ atte olbmuk i^^uk jukkat; ja Mo- 
ses dagai nuft Israel yuorrasi calmi iu- 
dast. De addi sin dam baikkai dam 

* % 

nama Massa ja Meriba, Israel manai 
ridoi mield^ ja go ga^c^alam si leg]e haer- 
ra^ia caslkkam: l$ego hasrra min gaskast^ 
X daibe i? 



166 .2 Moses girje 



Ja Amalekitalagak b4tte ja doaro- 
tegie Israelitalagaid Rephidimest. Ja Mo- 
ses celki losTai}: Talje migiidi Albmaid^ 
Yuolgge ja soada Amalekitala^ai tuos- 
stai, itteri min diyvacik ala manam 
caog^ot Ibmel s&bin giedastam. Ja Josva 
dagai, nuftgo Moses sunjl cselkkam lasi^ 
)a sin inanai soattai Amalekitala^ai yuos- 
stal^ Moses, Aron ia Hur dak manne 
divracik ala. Ja dappatuTui, go Moses 
giedas bajeddsmen lasi, de Israel yuiti; 
mutto go giedas vuolas luoittemen Isei, 
de Tuiti Amalek. Mutto go Moses gie- 
dak vaibaiga, de gaedge si valdde ja su 
YuoUai bigje, de dam aid c&kai san, ja 
Aron ja Hur doarjoiga su giedaid; nuft 
dillujuYuiga su giedak bajas guYllui, das- 
saci go bajiyas illosam laei, Ja JosYa 
Caski Amalekitala^aid basstelis mikiguini. 

19. K a p i t a 1. 

Goalmad marinod Israel manai Yuolg- 
gera mariqel -ffigypten aednamest, dam 
baeiYe, de si bitte Sinai maBccai, dastgo 
Rephidimest si mannam legje, ja b&tte 
Sinai masccai, ja gddid si bajasdakke mce- 



10. Kap. 16^ 

cest, dasa biejai Israel g&dides rare buotta* 
Ja Moses goarrjoi baias Ibmel lusa, ja 
ha^rra cuorroi sunji Tare aid }a celki: 
nuft sardnot galgak Jakob dalloi ja muit- 
talet Israel manaidi: oaldnam di lesppet^ 
maid ^gyptala^aidi dakkim^ ia moft goas- 
skem soajain din guoddam ja muo lusa 
din doalyrom lasm; go di dal muo jena 
guldalasppet ja muo litto doallabasttet^ de 
muo erin&amas olbmuk di galggaba^ttet 
last aembo go buok aerra olbmuk; dastgo 
muo 4bba aadnam ledy ja papalas gonagas- 
olbmuk di galggabosttet munji last^ ja 
basse olbmuk. Dak la^k dak sanek^ maid 
Israel manaidi caslkket galgak, Ja Mo« 
ses hkiiy ja olbmui Tuorrasid ravkai, ja 
buok daid sanid skn sigjidi addi^ maid 
Ibmel sunji g&ccom la^i. De yastedegje 
buok olbmuk aft njalmest ja celkke: 
buok^ maid Iiasrra sardnom la^^ ^^gn^P ^ 
dakkat. Ja Moses celki olbmui. sanid 
haerrai# Ja ha^rra celki Mosesi: ga^^ du 
lusa boattet aigom sukkis balya sist, yai 
olbmuk &55uk gullat muo sardnomen 
duin^ ja yai agala^^at si du osskuk, Ja 



\ 



168 2 Moses girje 



Moses ca^lkkam lasi hasrrai olbmui sanid* 
Ja haerra celki Mosesi: vuolge olbmui 
lusa, jabasotet d&n galgaksin &dna baeiye 
)a itten, ja bassalet si galggek biftasidse- 
sek ; )a goalmad bceive si galggek garres 
laet, dastgo goalmad baeiye de vuolas nje- 
gjat aiggo hasrra Sinai vare ala buok olb- 
miii oainededin;. ja rajaid d&n biegjat 
galgak olbmuidi birra buok ja sigjidi 
cselkket: yarotsekket jeCaidaddek vare ala 
goargqomest ja dasa guosskatet; gutte var- 
rai guosska jabmet galgga. I mikkege 

m 

giedaid oa^o dasa guosskatet^ dastgo gecTgi 
daihe njuolaiguim goddujuTVut galgga^ 
lekkus olmuS ^ daihe sivet, de jabmet 
galgga; go basuil hiljet cuogja, de din ja 
Aton ja Nadab ja Abihu ja olbmui 70 
vuorrasak goargrjogoattet galggek Tare ala. 
De Tuolas njejai Moses vare aid olbmui 
lusa, ja olbmuid s&n basoti^ ja biftasidsa- 
sek si bassalegje, ja s&n celki sigjidi: 
Isekket garrvasak goalmad bfleiyrai, allet 
mana nissonidi lakkanet. IcTdedest goal- 
mad bdaiye de dierbmak legje ja alda-* 
gasak, ja sukkis balr iroi yare aid, ja 



10. Kap. ; 169 

sagga alia basun cuoglam gului, ja buok 
olbtnuk ballag&tte. Ja Moses doalVoi 
. olbmuid g&cTi sist erit haerra oddi, ja Tare 
guiri si cao^astegje, ja &bba Sinai yarre 
suovai^ dastgo hserra dam ala vuolas b&di 
d&la sist, ja suoTva bagjani ja &bba yarre 
sagga doargesti; ja basun cuogjam sa^dai 
dade gukkeb dade garrasabbo; Moses 
sardnog&di^ ja Ibmel sunji yastedi dierbr 
mast. Ja haerra yuolas njejai Sinai yare 
ala, de raykai haerra ]\Ioses yare bajemus 
cSik ala, ja Moses bajas goarrjoi. Hasrra 
celki : njeja yuolas ja raye olbmuid, ama- 
sek si ha^rra lusa yiggat lakkanaddat ga^ 
cam ditti, ja amasek asdnagak sist ha^ya- 
tuyyut. Tela papak, gudek haerrai lak- 
kanek, basotet galggek jecaidassek, amas 
hasrra sin ha^yatet. Ja Moses celki haer- 
rai: aei mate olbmuk Sinai yare ala 
bajasgoargrjot, dastgo jes d&n lask g&ccom 
ja migjidi caelkkam: bieja aidoid yare 
birra ja basot dam! Ja haerra celki sunji: 
yuolge ja njeja dal, ja de fastain goargrjot 
galgak Aronin; mutto papak ja olbmuk 
a^i oa^o goargqot haerra lusa, amas s&i|;i sin 



170 2 Moses girje 



haBYatet, De vuolas n)€Jai Moses olbmui 
lusa ja celki sigjidi dam. 

20. Kapital. 
De sardnog&di Ibmel buok daid sanid 
ja celki: M&n hcerra la^m du Ibiiiel^ gutte 
JEgypten aednamest, garra balvralusa vie- 
sost erit du d&lvTuin. Ik d&n a&rra ibme- 
lid adnet galga cereb go muo. Ik galga 
dakkat maidegen cuppujuTVum g&Taid 
daihe maidegen Tserdadusaid dast, mi 
almest las du bagjel^ daihe asdnam aid du 
Tuold^ daihe cacin sednam yuold, ik d&n 
galga daidi r&kkadallat ikge daid balvra- 
let; dastgo hcerra, du Ibmel, Isem, anger 
Ibmel, gutte vanhemi suddoid rangaistam 
manai ala nja)ljad ja yidad sokki, sin ala, 
gud'ek muo rasotek, inutto vaimolacTes- 
Tuoda dagam duhat sokki sin Tuosstai, 
gud'ek rakkasen adnek muo ja muo bak- 
komid dallik. Ik adnet galga haBira 
Ibmelad nama dussala^^an; dastgo h»rra 
dam i rangastkaettai luoite, gutte su nama 
dussala^^an valdda. Muite Tu&irjadem 
baeiye, atte dam bassen anak! Gut baeiye 
barggat galgak ja buok dagoidad dakkat. 



so. Kwp. 171 

mutto ciecad baBiyre sabbath Iab hosrrai Ib- 
melassad, de ik maidegen dagoid dakkat 
galga, ik dAn, ige du bardne, daihe nieid, 
i du balTTalflBgje, i du sivet, ige matkalas 
olmus, gutte uYsidad siskebasld Ise; dastgo 
guda b(BiTest sivnedi Ibmel alme ia asd- 
nam ja ave fa buok, mi dai sist las, la cie- 
cad ba^ire ska Tu&ir)adi; damditd burist- 
siynedi haerra vudiqadem baeiye )a dam 
basoti. Gudniette accad ja asdnad, rai 
gukka oa^ok asllet dam asdnamest, maid 
hasTra, du Ibmel, dunji adda. Ik galga 
g&ddet. Ik galga furuset. Ik galga suo- 
ladet. Ik galga yasrre duodastusa caslk- 
kpt guoibmad ala. Ik galga anestuyyat 
guoibmad goade. Ik galga anestuyrat 
guoibmad galisguoime, ik su balyyala^gje, 
ik su yuoysa daihe asen daihe maidikke- 
nessi, mi du guoibmad las* Ja buok olb- 
muk Aidne dierbma 7a d&la, basun skai- 
ganasaid 7a yare, mi suoiyai. Mutto go 
si dam Aidne, de si bataradde, |a gukken 
si cuo^^omen legie. Ja si celkke Mosesi: 
sarno din minguim, ja gullat mi aiggop, 
mutto ellus Ibmel minguin sardnu, ama* 



172 2 Bloats girje 



mek jabmet. Ja Moses celki olbmuidi: 
allet bala, dastgo Ibmel boattam Ise din 
ga^ccalet, la yai su ballo din calmi Audast 
orusi^ amadek di suddoid dakkat. De 
olbmuk gukken Cu^^u, mutto Moses 
ssevdniadassi manai, gist Ibmel Im. Ja 
hserra celki Mosesi: nuft caslkket galgak 
Israel manaidi: oaidnam di la^pet^ atte 
dinguim sardnom la^m almest. ^ppet 
di galga maidegen dakkat, maid di se^m- 
ma gudnest adnebattet go muo; silbba 
daihe g&Ue ibmelid seppet di galga dak- 
kat. ^dnam muoldast altar munji dak- 
kat galgak, ja dam ala oafferussat galgak 
du boalddemoafferid ja du gitosoafferid, 
du saycaid ja du yuoYsaid; ja juokke 
baikest, g&stmin addam muo namamuit- 
tuiuyyut, dasa boattetja du buristsiynedet 
aigom. MuttQ go gascTggealtar miinji 
dakkat aigok, de ik dam dakkat galga 
cuppujuyyum gedgin; dastgo j&s du Guop- 
pam ruoydde dam ala boatta, de dam 
a^ppebasotak. 

2L KapitaL 
J&s guttege &lbma cabma, atte jabma, 



XL. K*p. 173 

^ / 

lametuTTut s&n galgga. Mutto j&s miella 
i lasin su ha&ggatuttet^ la Ibmel la^ addam 
su su giecTa oddi boattet, de baike dun)i 
asatam, g&sa bataraddat galgak. Mutto 
ja.s guttege jecas biegja gavrelTuoda cada 
su g&ddet^ su ddn Tela muo altar lut erit 
yalddet galgak 7a su g&ddet. Gutte aces 
daihe aednes cabma hseggas galgga massit. 
Gutte olbmu suolad ia su Tubydda daihe 
gied'as Tuold doalla jabmet galgga. Gutte 
aces daihe asdnes^ garrod labmet galgga*. 
J&s yahag dakkujuyyu, de hcogga ha&ggast 
addet galgak^ calme calmest^ bane banest^ 
gieda giedast, luolge juolgest. Jis yuoy- 
sast yuokke las doarotet^ la ised, olbmui 
guladedin, rayyi)uyyuin lae, ja yuoysas i 
gaecost ane, mutto luoitta dam &lbma 
daihe nisson g&ddet, de yuofsa ged'giguim 
hasggatuttuiuyyut galgga, ja ised labiuet 
galgga, mutto ]&s sakko yuoUai dubmi- 
)uyyu, de daid sakkorucTaid s4n ha^ggas 
&udast mafset galgga, mak suuji dubmi- 
^uyyujek. Dakka guttege oknus r&gge^ 
atte yuo&a daihe. asen dam sisa fierral, de 
dLge ised yahag mafset galgga. Doar bt 



174 2 Moses i^rje 



gucTege ilbma vuofsa serra &lbma ruovsa, 
atte dat labma^ de dat aelle vuofsa yurd- 
dujUTTut gaigga, ia rucTak jukkujuTvut 
galggek guabbaci isedi gasski, )a dat iab- 
mam Tuofsa maida jukkujuTVut galgga. 
Mutto j&s diedolas dat Isei iudal^ ^ atte 
Tuovsa Tuokke ]k &adal Isei doarotet, la 
ised dam i ga^ost ane^ de mafson s&n ad- 
det galgga yuorsa vuovsa iudast^ mutto 
dat^ mi jabmam Isdy su dalle Ice. 

22, Kapitai. 
Jks guttege yuovsa daihe sayca suo- 
lad, daihe njuoyya daihe vuovdda, yit 
yuoysaid sin addet galgga 4ft yuoysa 
&udast, )a nicellja saycaid Sft save Audast. 
Jks guttege sivetides nubbe olbmu cednam 
ala luoitta, atte dak dulbmek ja guttuk 
nubbe olbmu suinid daihe rasid, mafson 
sdn addet galgga su jecas a^dnam buore- 
mus saddoid. J&s guttege adda cerra 
olbmu gitti rucTaid daihe peloid yurkkiin 
yaras, ja dat suoladuyyu erit dam olbmu 
yiesost daihe goarfest, ]a suol gaydnu)uyyu, 
de guoft dam made ruoftot addet galgga, 
mutto )&s suoladasgie i gaydnujuyu, de 



12. Kap. 175 

galgga goade ised Ibmel oddi iuddan 
dilvTujuTTut, ja Yale s&n dakkat galgga, 
atte gied'as i s&n Isek biegjam guoimes 
edo ala. J&s guttege nubbe olbmu gitti 
asen daihe Tuorsa daihe sayca daihe fcerra 
maid spiiid dam ga^ccam ditti, ja dat jab- 
ma daihe billasuyyu daihe jarkka, ja i 
Aftage oaine, de dat asse Tale ragjai hserra 
oddi iuddanet galgga, atte i s&n gied'as 
biegjam leak guoimes aslo ala, ja dasa ised 
duttat galgga, ja nubbe i galga mafset, 
mutto ]ks dat sust suoladuTTu, de s&a isedi 
mafset galgga; j&s dat jamas gaikkujuyru, 
de dam s&n duodastussan iuddan buftet 
galgga; mi gaikkujurvum las s&n i mafset 
galga. J&s olmus luoikas yaldda nubbe 
olbmust spiri, ja dat yahag oa^^o daihe 
jabma, j&s ised dast i lask, de &lles mayso 
addet galgga; mutto j&s ised la3 dast, de 
s&n i mafset galga. !Nisson, gutte noaid- 
deyuodaid dakka, ik addet galga cetReU 
Gutte asppeibmelidi oafferussa aereb go 
aiyestessi haerrai, garotuyyut galgga. Yier- 
rasid ik yaiyedet galga, ja ik yaekka- 
yaldalaSYuoda su baejeli dakkat; dastso 



176 2 MoBes girje 



I- 



vierrasak di l^idek ^gypten ^dnamesl. 
La3skaid }a oarbbasid ik yahagattet galga; 
j&s d&n daid yahagatak, ja si munji carr- 
Tuk, de duodairakkan sin cuoryYomid 
gullat aigoxn, ja buoUamem las muo moar- 
re, )a mikiguim din g&ddet aigom, atte 
din akak Icesskan ja din manak oarb^- 
sen baccek! Go rucTaid d&n luoikak muo 
olbmuidi, daid yaiyasidi, gucTek du lut 
lask, de ik d&n galga stuorra yuoito 
sust giaibedet; asppet galga ruoito sust 
gasocat. J&s panttan d&n yaldak guoib- 
mad biftasid^ de ruoftot d&n daid addet 
galgak sunji 4udal go basiye illos; jas s&n 
munji cuorvyo, de gullat aigom, dadtgo 
yaimolades lasm. Esseyaldid ik garrodet 
galga, ikge olbmuidad oaiyamu^aid. JBas- 
se olbmuk di galggabasttet la^t munji. 

23. KapitaL 
Yaerre sagaid ik caslkket galga; ik 
galga ibmelmaettoxn olbmui miela mield 
dakkat sin ditd yasrre duod'astusaid caslk- 
ket; maibne joayko mield- ik yagjolet 
galga bahast dagadedin; jago laga Audast 
lasky de ik nuft yastedet galga, atf e mailme 



M. Kap. 177 

manai miela mield dkn dagak, atte duot- 
Tuoda gfleino mield ik din mana^ i^^ge 
vaiyas bselostet galga laga iudast, go vasr- 
revuotta su bselest las. 

Jas vasala^gad vuovsa daihe bdccu 
gupydo d&n boacTak^ mi caiadaddamen las, 
}a d&n dam gaynak, de ainasrakkan d&n 
dam sun)i ruoftot buftet galgak. ^ Oai-i- 
nakg6 yasalag^ad spiri guormes yuold 
asdnamest yasUhot drromen, de ik galga 
yasala^^ad la su spiri masddel mannat, 
ainasrakkan din nuoUat galgak iftanaga 
suin. 

Go asse yaiyas olbmust las, de su 
yuoiggadyuoda din addet galgak sunjL 
Buttasen din galgak adnet jeccad buok 
yasrreyuodast, asetes ja yanhurskes ilbma 
ik sorbmit galga, dastgo ibmelmasttom- 
yuodaid olbmuidi im liga yuoiggadyuot- 
tan. Addaldagaid ik yuosstaiyalddet gal- 
ga, dastgo addaldakka calmid cuoygatutta 
ja yanhurskas ase dat bidnjal. Yierrasidi 
ik yaiye dakkait galga, yai lodkula!s ja 
oagjebas sin yaimok sajestassek matasi 

12 



178 2 Moses girje 



irrot; yierrasak •di gussto -ffigypten a^dna- 
mest lasidek. 

Gut jage sednamad d&n gilyyet gal- 
gak, ja saddoid dast coagget; mutto 
ciecad de adnukcettai dam addet galgak 
laroty yai y aiyasak olbmuidad gaskast 
dast a^5uk b&rrat ; nuft dakkat galgak 
sikke yidne ja illjosednaminad. GucTa 
bceiye dagoidad dakkat galgak; mutto 
ciecad basiye yu&ir)adusa adnet galgak, 
yai du yi:|oysak ja du b&ccuk d55uk liyyot, 
ja yai balyyalaegjad bardne ja yierrasak 
dieryasmattujuyyusi. 

Buok, maid digjidi cselkkam. la^m, 
di galggabaettet doallat, ja asppeibmelid 
a^ppet di galga mielladek yuollai biegjat, 
a&ige sin namak gullujuyyut galga din 
fijalmest. 

G&lm gserde jagest basid d&n muo 
calmi iudast adnet galgak^ GSlm gserde 
jagest de biiok olbmabasUe olbmuk boat- 
tet galggek ha^rra Jehoya calmi oddi. 
^dnamad alggosaddoid ha^rra Ibmelad 
yissui d&n buftet galgak. 

Gs^^ engelam du &udast biejam mat- 



2S. 24. Kap. 179 

kasedinad du yarjalet^ ]a du doalyyot 
dam baikkai, maid rakadam lasm; yutd 
valde jeccad su calmi iudast, guldal. su 
jena, ale moaratatte su; dastgo din sud^ 
doid i ska luoite basssat, dastgo tnuo 
namma su sist Ise; mutto go su jena gul^ 
lat aigok, ]a. buok d&n dakkat aigok, maid 
m&n ca^lkam^ de du y^Sala^aidad yasest 
anam, ja du yuosstaicao^^oid m&n yuos- 
staicuo^om; muo engel du calmi dudast 
mannamen la^. 

Balyyalet di galggabaettet haerra din 
Ibmela^dek, ya, buristsiyneda^men skn led 
dunji laibe ja cace, 

24. Kapital. 

Ja Ibmel celki Mosesi: goarrjo haerra 
oddi dan ja Aron, Nadab ja Abihu ja Is- 
rael 70 yuorrasak; ja di gukken galgga- 
baettet r&kkadallat. Mutto Moses 4ft boat- 
tet galgga lagabuid ha^rra oddi, mutto d&k 
ddi oago lakkanet, ja aei oaz^o olbmuk ba- 
jasgoargqot Sftanaga Mosesin. Ja Moses 
b&di ja muittali olbmuidi buok haerra 
saiiid ja buok su bakkomid, ja buok olb- 
muk yastedegje aft njalmest ja celkke: 



180 2Mo8etgiije 

buok daid sanid^ maid hasrra sardnom 
la^ mi dakkat aiggop. Ja Moses cali 
buok ha^rra sanid^ ja iddedest sin arrad 
bagjani, ja altar sin bajasdagai yare 
Yuoileli^ ja 12 ba^id Israel 12 sakkagoddi 
mield; ja Israel manai nuorra albmaid 
ska biejai d&kki, ja TuoTsaid si oaffenisse 
ha^rrai boalddam ja njuoTram oafferen. 
Mutto Moses yaldi vara baele ja lasikoi oaf- 
ferussamlittai ; mutto nubbe bsele sin altar 
ala gilgati. Ja litto girje san yaldi 
ja Idgai dam olbmui guladedin^ ja si 
celkke: buok, niaid hcerra sardnom 
ld3, aiggop mi dakkat )a jasgadet. De 
yaldi Moses yaraid ja riskoti olbmui 
ala ja celki: ga^! dat la^ litto yarra, 
maid ha^rra diiiguim dakkam led buok 
dai sani mield. De goarqoi Moses ja 
Aron ja Nadab ja Abihu ja Israel 
70 yuorrasak. De celki haerra Mosesi: 
goarqo bajas muo lusa, ja aro dast, de 
dunji addet aigom gaedggeta valid ja laga 
ja bakkom, maid callam lasm, yai olb- 
muidi din daid oapatak. De cuog^eli 
Moses ja su balyyala^gje Josya, ja Moses 



24. 25. Ktp. 181 

goarqoi Ibrael rare ala. Mutto yuorra- 
sidi skn celki: baccet di dasa, dassaci go 
ruoftod mi jdrggalflBp din lusa. Aron la 
Hur la^Ta din lut, gasst asse la^, b&ttus s&n 
din oddi. De goarr]oi Moses vare ala, )a 
balyya giVcai vare, )a hflerra haervasyuotta 
iroi Sinai Tare bagjel, )a balrva g&YCai 
dam gut baeive, mutto ciecad baeiye de 
raykai haerra Moses balyast erit. Ja 
ha^rra ha^ryasyuocTa almostussa la^i Israel 
man£li calmi Audast yare C&k aid nuftgo 
ha3yata3gie d&Ua. Mutto Moses manai 
gassko balya sisa ja yare ala goarrjoi, 
ja 40 beiyid ja 40 ijaid iroi Moses 
yare aid. 

25. Kapital. 
Ja ha^rra samoi Mosesi: caalke Israel 
manaidi, atte bajadusa oaffer addalda- 
gaid si munji addet galggek; juokke Alb- 
mast, gutte buorre mielast addet aiggo,. 
yalddujuyyut galgga bajadus oaffer, ja 
basse sagje munji rakaduyyut galgga, ai- 
gom gussto sin gaskast Arrot, juokke da- 
fhost dam tabernakel ja buok raidoi giya 
mield, maid dunji cajetam, ja nuA; di 



182 2 Moses girfe 



.galggabaettet dakkat. Arka d&n dakkat 
galgak^ ja dam sisa biegjat galgaklaga^maid 
dunii addam. Arbmostuolo dakkat galgak 
cielgga g&llest; gukko galggala^t ba»l goal- 
mad alan^ ja g&Tddo heel nubbe la guoft. 
Kerubim dakkat galgak cielgga g&llest, |a 
biegjat galgak daid stuolo guoft bsellaL 
Arbmostuolo biegiat galgak arka ala^ ]a 
arka sisa laga biegjat galgak^ maid ad- 
dam; ja de dast )eccam almotet aigom 
dun)i^ ja arbmostuoldst gugtug Kerubimi 
gaskast, mak laga arka aid Cuo^^oba, dunji 
caslkket aigom^ maid dunji gaccot aigom 
Israel manai yaras. Bsevde galgak akasia 
muorast dakkat, ja cielgga gollin dam 
skoadestet, ja geccujume laibid ba^yde ala 
biegjat galgak. Ja ginteljuolge dakkat 
galgak cielgga gdllest. 

26. Kapital. 
Ja tabernakel )es d&n dakkat galgak 
dam lakkai, mi dunji cajetuyui yarest. 
Auddag&fcas dakkat galgak ja dam haen- 
gastet galgak njasUja akasia muorraba^i 
ala; laga arka buftet galgak iuddagAfcas 
siskebsellai, ja aerotussan dat galgga laet 



. 27. 28. Kap. 183 



basse saje ja basemus s'aje gaskast. Arb- 
mostuolo biegjat galgak laga arka ala^^ 
dam sagiai, mi buok basemus Ise; mutto 
bserde biegjat galgak Auddag&fcas &lggo- 
biBllai^ ja gmteljuolge baevde tabernakel 
gaskbaeiTe guyllui buotta^ ja bseyde 
biegjat galgak gaskia guTllui, ja aud- 
dagMcas tabernakel uTsa oddi biegjat 
galgak. 

27. Kapital. 

Ja iuddasiljo rakadet galgak tarbei> 
nakel iuddabcallai. 

28. Kapital. 

Yelljad Aron ja su bamid yalddet 
galgak Israel manai gaskast eiit muo 
balvralam yaras nuftgo papak^ Aron ja su 
banud Kadab^ Abihu, Eleasar ja Ithamar; 
ja yelljasad Aroni basse biftasid dakkat 
galgak gudnen ja cignan. Ja Aron adnet 
galgga Israel manai namaid su amat radde- 
ciqaidi yaimostes, go dam basse sagjai 
s&n sisamanna muitton haerra 4udast ale- 
lessi. Ja amat radde ciqaidi biegjat gal- 
gak XJrim ja Tummin (cuoygas ja duot- 
Taoda)^ ja dak &rrot galggek Aron yai- 



18A 2 Moses giije 



most^ go sisaloaidestaemen las hasrra calmi 
oddi, la Aron adnet gajgga Israel manai 
duomo yaimostes alelessi^ go hasrra calmi 
odd! 8&n boatta. 

29. KapitaL 
Juokke baeiye vuovsa d&n buftet gal- 
gak suddooafferen, soaTatussan, ja suddo- 
oaffer oafferussat galgak altar audast^ go 
dam iudast soayatak^ )a , yuoidas dam. 
ala leikkit galgak dam basotam ditti. 
Ciecca ba^ire soavatus dago dakkat gal- 
gak altar dudast^ ja dam basotet galgak, 
ja hui basse galgga altar laat, ja juok- 
kais, gutte altari lakkan, g^gg^ basse 
laet, Dat la^ dat oaffer, maid altar ala 
oafferussat galgak: juokke baeiye guofi: 
Aftjjakkasas labbaid; nubbe labba oaffe- 
russat galgak iddedest, ja nubbe labba 
askkedest. Dat Ice dat dftelessi boalddam 
oaffer saerTTeg&dde paulun uTsa iudda 
basld lidBrra calmi dudast, dek din lusa 
boattet aigom duin sardnot; dek Israel 
manai lusa boattet aigoiti, ja basotuTVut 
galgga dat sagje muo haeryasvuoda boft; 
ja sa^rrveg&dde goade ja altar basotet 



20. 80. Kap. 185 

£ugoiii, ja Aron ]a su bamid basotet aigom 
pappan muo balTTalam varas; la Arrot 
aigom Israel manai gaskast ]a. sin Ibmel 
m&n aigom last; ja diyddat si galggek^ 
atte hserra min Isem, sin IbmeL 

30. Kapital. 

SuoTvasaltar dakkat galgak suorva- 
sid dam ala oafferussat, ja skoadestet d&n 
galgak dam cielgga goUin ja biegjat gal- 
gak dam &uddag&fcas 4udda bcellai^ mi 
laga arka &udast Ise arbmostuolo buotta^ 
mi laga bagjel Idd^ ja dasa du lusa boat- 
tet aigom. Dam ala oafferussat galgga 
Aron dirras suovrasid; juokke idded de 
suoYTasak buoUet galggek, ja a^kkedest 
de suoTvasak buoUet galggek. Daggar 
suovrasak dftelessi buoUet galggek hasrra 
calmi &udast. ^ppet di galga amasslai 

o 

suoiyyasoaffer dasa buftet. Aft gcarde 
jagest galgga Aron soayatus dakkat suddo- 
oaffer yaraiguim. Haerra sarnoi Mosesi 
ja celki: go Israel manaid olbmu l&go 
yuollai yaldak^ de juokkaS hasrrai l&dnom 
Ta^ro addet galgga. 



186 2 Hdses girje 



31. K a p it a L 

% - 

Hasrra celki Mosesi: samo Israel 
manaidi ja caelke. sig]idi: duodai galgga- 
basttet di doallat muo yudiqadem beirid; 
dastgo dat maerkkan muo ia din gaskast 
l(B manaidassadek din maqriel^ vai di diet- 
tebaettet, atte m&n haeirra lasm, gutte din 
basotasgje la^;nmo ja Israel manai gaskast 
hd Tu&inadem bseirve litto masrkka aga- 
la^^at. 

Ja go haerra hasittam la^i Mosesi 
sardnomest Sinai varest, de addi sAn 
sunji laga guofl tayalid^ gasdggetaya- 
lid, mak €alluju>Tuni legje Ibmel suor- 
main. 

32. Kapital, 

• Go blbmuk didne^ atte Moses agjani 
ja rare aid i boattam, de si Aron oddi 
coagganegje ja celkke: daga migjidi Ib« 
melid^ dastgo asp mi diede^ g&sa saddam 
]xB dat &lmai Moses^ gutte -ffigypten aedna- 
mest min doalvoL Aron sigjidi celki: 
gaikkot g&lle ciqaid akaidasdek^ bamidas- 
dek ja nieidaida&dek belji sist erit ja buf* 
tet munji! De olbmuk cirjaidaesek beljir 



S2. Ktp. 187 

sist eiit yaldde ja bufte Aroni^ la s&n 
Taldi daid sin giedain ja galbba dain da- 
gai; de celkke olbmuk: dak du Ibmelak 
la^k, Israel^ gudek .^gypten aadnamest du 
d&lvYu. Go Aron dam iini^ de altar s&n 
dagai, ja sin coakkai ^^oi )a celki : itten 
ha^rra basek lask ! Iddedest arrad si bag>a- 
liegje^^ boalddem oafferid si oajQTerusse^ 7a 
gitos oafferid si buflte, ja olbmuk c&kka- 
negje b&rrat ja jukkat, ja cuoggelegje 
dukkuraddat. 

Hesrra celki Mosesi: Tuolge, njeja 
Tuolas^ dastgo du olbmuk, go^id .ffigypten 
asdnamest d&n bajas d&lTYuk, saggarak- 
kan bahhast dakkam Isek, f&rgarak si dam 
gasino aid erit hasittam lask, maid m&n 
sigjidi goccum, leikkujuyvum galbba si 
aldsesek dakkam lask, dam iudast si cib- 
bidaesek ala mannam la^k, dasa si la^k 
oafferussam ja si celkkek: dast du ibme- 
lak lask, gudek du bajas doalyvom lask 
JEgypten flednamest. Ja h«rra vela Mo- 
sesi celki: daid olbmuid oaidnamlasm; ja 
ga^, ga^^ares olbmuk si lask, adde dal, 
atte muo moarre buoUa sin yuosstai sin 



188 2 Moses girje 



hsBTatel, ja de du mAn dagam stuorra 
joaykkon! Mutto Moses riaemai njuor- 
raset sin dudast r&kkadallat. 

Ja Moses Tare aid yuolas njejai^ ja 
gugtug laga tayalak su giedast laeiga^ ja dak 
tayaiak Ibmel dakko legje, ja cal Ibmel 
Cal lasi. Go Josya olbmui bisskom jena 
gulai^ de celki san Mosesi : soatte cuory- 
yom lae g&di siljost! Mutto Moses yastedi : 
i leek dat jedn yuoitto dlbmai quoryyom, 
ige sin Cuoryvom, gudek yuoitataddek, 
mutto layllom jen gulam. Ja go Moses 
Israelitala^ai gadi silljoi lakkanasmen la^i^ 
ja galbba aini ja a^ppeibmelbalyyalusa 
dansomid^ de buoUai su moarre, ja ta Va- 
lid giedastes erit luiti, ja cuyki daid^ ja 
galbba, maid si dakkam legje, s&n yaldi^ 
b&ldi dam dSlast^ jaffon dam cuyki, cace 
ala dam gilyi^ ja addi Israel manaidi 
jukkat, ja Aroni celki Moses: maid loek 
dak olbmuk dunji dakkam, go dam sud- 
do sin bagjeli d&n luittik? Ja Moses ma- 
nai gadi siljo sisamannam sagjai, ja celki: 
muo lusa, gutte ha^rra olmus aiggo last! 
Decoagganegje buck Leyitalagak su birra, 



S2. Kap. 189 

' ^ 

ia s&n sigjidi celki: nuf\: g&cco haerra^ 
Israel Ibmel: yalddus juokkas miekes 
gitti, Tuolgget ja mannat gidi siljo nubbe 
ga^cest nubbe gaeocai^ ja goddus juokke 
ift veljas, usstebes ja fuolkes! ja Lerita- 
la^ak dakke Moses sane mield^ ja dam 
b(BiTe de 3000 &lbmak g&ddatalle olbmui 
gaskast. 

Iddedest de celki Moses olbmuidi : 
gafhad suddo di dakkam lasppet^ mutto 
goargqot aigom haerra oddi^ jds daidam 
soavatusa oa^^ot dakkat din suddodek 
dudast! De macai Moses ha^rra lusa ja 
celki: Toi! hirbmad suddo dak olbmuk 
galle dakkam le^k^ galle ibmelid si Isek 
aldsesek dakkam! Mutto dal, aigokgo 
sigjidi sin suddosek andagassi addet? J&s 
ik, de erit siko maida muo du girjest, 
maid din laek callam! Haerra celki Mo- 
sesi : gutte muo Yuosstai suddod, su m&n 
sikpm girjestam erit. Mutto vuolge din 
dal, ja doalvo olbmuid dikki, nuftgo 
dunji caelkkam leem, ja gaec, muo, engel 
du calmi audast mannamen lae; oappalad- 
dam baeiyyam de sin suddo sin ala ran- 



190 2 Moses girje 



gastam : Ja harra caski olbmuSd^ go dam , 
galbba si dakkam legje. 

33. KapitaL 

Hserra celki Mosesi: Tuolge )a mana 
dast erit, d&n ]a dak olbmuk, gseid -52gyp- 
ten (ednamest d&n bajas doalTVogoattain 
la^k dam aadnami^ maid Abrahami^ Isaki 
ja J^obi l&ppedam Isem. Ja engelam 
du 4udast m^ yuolgatam^ mutto m&n 
im dunji guoibmen mana. Go olbmuk 
daid bahha sagaid gulle^ de si m&rrasi 
Sadde^ ja i &ftage haBirra biftasides bagje- 
lassis yalddam. Ja hserra celki Mosesi: 
cselke Israel manaidi : ga^^ares olbmuk di 
lappet, go dinguim manasim, de fertijim 
m&n din dussadet; niutto dal, erit nuoUat 
dal buok ciqaid bagjelistadek erit, de 
arvvalet aigom, maid digjidi dakkat gal- 
gam. . De erit nulle Israel manak sin 
ciqaid Tar est Horebest. 

Mutto Moses goade valdi, dagai dam 
bajas gidi siljo ilggo bsellai^ hui gukken, 
jia s&n gacoi dam sflervregAdde goade, ja 
juokkas, gutte maidegen ha^rrast jasrrat 
aigoi^ ferti sservregAdde goattai olgus 



as. Km. - 191 

Tuolgget. Ja go Moses goattai manai, de 
cuoggeli &bba almug, ja juokkas cuojoi 
goades uYsast ja Moses inar)r|ai gaeicai^ 
dassaci go s&n goattai b&di; ja go Moses 
goattai b&di^ de Tuolas luoitadi balyva- 
ba^^e ja goade uTsa oddi Cuoggasti, ja 
haerra sardnomen Isei Mosesin^ ja go buok 
olbmuk balvTaba^e aidne cuoggomen 
goade uvsa iudast, de si cuoggelegje, ja 
g&bmarda'lle jecasek sednami^ juokke &ft 
goades uYsa ilggobasld. Mutto haerra sar- 
noi Mosesi muodoin muodoidi, nuftgo 
almai guoibmasis sardno, ja de s&n j3xg- 
gali ruoftot g&didi, mutto su balTTaloegjey 
dat nuorra &lmai Josya, Nun bardne^ i 
vuolggam goade lut exit. 

Moses celki hserrai: goec, g4ccom d&n 
Iflek muo daid olbmuid d&kk4 doalrvot. 
J&s armo gaydnam Isem du calmidad 4u- 
dast, 4e cajet munji du g(Binoid, yai du 
d&ydam, ja yai armo du calmidad iudast 
gaynam; ja gaaca dai olbmui bsellai^ dastgo 
dak leak du olbnrak ! Ja hasrra celki Mo- 
sesi: muo calmek du cuyyuk ja du oape- 
stet aigom. Moses celkil; go du calmek 



192 2 Moses ^rje 



6ei min lask cuovvomen, de ale min gaco 
dast eiit Tuolgget. Mast doTddujuyru, 
atte armo gavdnam Ifiem du calmidad 
dudast^ m&n la dak olbmuk? alma dast, 
go din min lut laek? Ja Tela celki Mo- 
ses: adde munji du hierrasYuoda oaidnet! 
Haerra sunji celki : buok muo armo biirid 
du calmidad masddel doalyvot aigom, la 
nabmalassi caelkket aigom: Jehpya dal 
du calmidad &udast la^; gassa armogas 
lasm, sunji armogas laam, ga^n rakkasen 
anam, su rakkasen an am, mutto muo 
jes ik d4n oa^o oaidnet; dastgo sud- 
dogasla^ olmus i mate muo oaidnet )a 
aelletl 

34. KapitaL 
Haerra celki Mosesi; cuopa aldsid 
guoft gaedggetayalid nuftgo daid iudeb, 
de tayalai ala callet aigom daid sanid, mak 
cuo^^omen legje dai 4udeb aid, maid dan 
cuykkik, ja itten garyyasen dan jeccad 
adnet galgak, ja arrad ddn Sinai yare ala 
goargr^ot galgak. I aftage du mield 
goargqot galga, ja i Mtage oa^o abba dam 
rare ala ittet ; yela siy etak aei oajo yare 



84. Kap. • 193 

■ 

lakka guottot. De cuopai Moses guoft 
gaedggetayalid nuftgo dak iudeb^ bagjani 
arrad iddedest, ja Sinai rare ala goarrjoi, 
nuftgo hfiBira su giwom lasi, ]a. daid guoft 
gaedggetayalid giettasis s&n raldi. Ja hser- 
ra balya sist Tuolas njejai^ bidi su oddi^ 
cuo^oi su lut jacuorroi dam nama: haerra! 
ja h(Brra su calmi iudast masddel manai 
ja cielki: haerra, yaimolades ja armogas 
Ibmel, gukkagierdavas^ adna stuorra ra-^ 
kisYnoda ja dskaldasmoda; s&n, gutte 
doalla Taimoladesvuoda duhat sokki^ giitte 
ma^ddadusaid^ suddoid andagassi adda, s&n, 
gasn calmi dudast i &ftage butes lask. De 
hoapost riasmai Moses g&bmardallat, rik- 
kadallasg&di ja celki: rakis, haerracam ! j4s 
armo gardnam la^m du calmidad iudast^ 
de yagjolif^i min rakis ha^rramek migjidi 
guoibmen^ j&sjoge gag^ares olbmuk si 
laek, atte min YaBrredagoidaemek ja min 
suddoidasmek migjidi d&n andagassi ad- 
dak, ja atte du jeccad olmuccen din val- 
dak min* Ja haerra celki : gaec, armo litto 
duin dagam^ ja doalaniaid &dna baeire 
dunji g4com* 



• 



194 ~ '2 Bfo(|€8 girje 



Ja hasrra addi Mosesi bakkbmides, 
ja ha&rra celki , Mosesi : cale daid sanid; 
dastgo dai sani mield littom dagam duin 
ja Israelii!. Ja Moses kroi haerra lut 40 
basiye ja 40 ia, i s4n birram laibe, i sAn 
jukkam cace* Mutto litto sanid ska cali, 
daid Ikge bakkom sanid tayali ala. 

Go Moses Sinai Tare aid vuolas nje- 
jai ja gugtug laga taralid giedastes ani^ 
go Tare aid Tuolas badi^ de i sin diettam, 
atte su inuodojc. baittemen legje, dastgo 
Ibmelin s&n sardnom laei; mutto go Axon 
ja buok Israel manak 4idne Moses, ja 
gaec, su muodok cuTggimen legje, ja i 
&£tage roakadam sunji lakkanet. De 
ravkai Moses sin, ja su bsellai si jirggale* 
gje, sikke Arbn ja buok scervyeg&dde 
iudastilbmak, go Moses sigjidi sardno* 
men leei, Jal>uok Israel manak lakka 
b&tte, ja Moses gdcoi sigjidi buok, maid 
hasrra sunji sardnom la^i Sinai rarest, ja 
go Moses loaftani laei s$igaides sigjidi, de 
gaicas muodoides ala «4n biejai; mutto 
go Moses ha&rra oddi manai suin sardnot, 
de yaldi sin gilcas bagjelistes erit, dassaCi 



S4. SO. 40. Kap. 195 



go fastain olgus manai^ {a Israel manaidi 
sarnoiy mi sunji goccujuyyum la^i; ja go 
Israel manak &idne Moses muod'oicl^ mo£t 
dak cuYggimen legie, de fastain g&f^as 
muodoides ala biejai ja ani dam ba- 
gielistes, dassaci go s&n manai Ibmelin 
sardnot. 

39. KapitaL 

Ibmel g&ccom mield de lagedi ja asati - 
Moses Ibmel balyvalusa ja g&Coi Israeli- 
tala^aid rakadet sservTeg&dde goade taber- 
nakeL. Ja Israel manak rakadegie buok, 
nuftgo haerra g&ccom Isei Moses^ nuft si 
dakke ; juokke dafhost^ nuftgo hoerra g4c- 
com laei Moses, nuft Isrdelitala^ak dak- 
kam legje. De gaecadi Moses buok, ja 
gedCp dakkam si legje aido nuftgo hserra 
^&ccom la^i. De l&gai Moses buristsiy- 
nadusa sin bagjel. 

40. KapitaL 

Hasrra sarnoi Mosesi ja celki: yuo- 
stemus iKBive, mannod alggobseiye bajas 
dakkat galgak sarrveg&dde goade taber- 
nakel, laga arka tabernakel sisa d&n bie-« 
^at galgak^ ja arka gif^at galgak Audda- 



196 S Hofes girje 



g&f^sin. De baerde sisa buftet galgak 
ia rakadet galgak buok^ mi dam ala galg- 

4 

ga; sisa biegjat d&n galgak ginteljulgid la 
gintelid buoUatet galgak, ja suoi-vrasi 
g&llealtar biegjat galgak laga arka Audda 
baallai, ia g&f cas hasagastet galgak taber- 
nakel uTsa oddi. De baiasdakkat galgak 
boalddemoaffer altar saervregidde goa- 
de tabernakel buotta; la bassam gaevne 
biegjat galgak sasrvTeg&dde goade ja altar 
gasski ja ^cace dam sisa lasikkot galgak. 
Ja duddasiljo buok birra biegjat galgak, 
ja haangastet galgak gifcas iuddasiljo 
uTsa oddi. De yalddet galgak Tuoid- 
dam &ljo, ja tabernakel ja buok gaskdmid 
Tuoiddat galgak ja basotet, ja basse dat 
galgga last. Ja Tuoidas leikkit galgak 
boalddemoaffer altar ala ja buok Ibmel 
balyyalusa gask&mi ala, ja basotet galgak 
altar, ja altar aUabasse galgga last. De 
gaeyne ja juolge vuoiddat ja basotet gal- 
gak. Ja doalyvot galgak Aron ja su bar- 
nid saervTeg&dde goade uTsa oddi ja sin 
cacin bassalet, ja garvotet galgak Aroni 
basse biftasid, vuoidas su ala gilgatet ja 



40. Kap. 197 

basotet su galg^^ ja pappan skn balmralet 
galgga muo; ja &uddan doalvTOt galgak 
su barnid ja garvotet' sigjidi biftasida^sek^ 
ja Tuoiddat galgak siuy nuftgo aicesek yuid- 
dik^ ja pappan si galggek balyyalet muo; 
ja dat Tuiddujubme adda sigjidi ja manai^ 
dassasek sin mar|r|el pappaamat agala^^at. 
Moses dagai nuft^ dademield go liserra 
g&^om Isei^ nuft dagai. ID^ubbe jage 
alggomannod alggobasiye bajasdakkuju- 
Tui tabemakeL Moses cseggot biejai 
tabemakely biejai datn julgid^ ja dam fie- 
loid ja muoraid skn bajasbiejai ja b^^id^ 
lebbi g&fxas tabernakel bagjel^ ja &Ig&l- 
das g&icas dambagjel biejai^ nuftgo hasrra 
su g&ccom lasi. De yaldi s4n lag^^ biejai 
dam arka sisa^ rakadi guoddem muor- 
raid^ biejai arbmostuolo arka ala, ja burd 
arka tabernakel sisa^ hsengasti &uddag&f- 
cas ja giTCai laga arka, nuftgo haerra su 
g&CCom laei. Baerde s&n biejai saBryye- 
g&dde goattai tabernakel dayya basUai 
Auddag&fcas auddabasUai^ ja daid basse 
laibid s&n ba^vde ala biejai hasrrai^ nuftgo 
faiserra su g&^om la^i. Ginteljuolge s&n 



198 2 Moses girje 



biejai sfiemregddde goattai buottalakkai 
goade gaskboDiye basllai^ ja daid basse 
goaloid s&n buollad ha^rra calmi Audast^ 
nuftgo ha^rra su g&Scom Im. De g&lle- 
altar skn bieiai sasmregidde goattai &udda- 
]gdf cas buotta, )a, buollati suoiyyasid^ mak 
nialgga haja dakkek^ nuftgo ha^rra su g&c- 
com IseiV G&^as s&n hasngasti goade uTsa 
oddi, ja boalddem oaffer altar sSlu bieiai 
sawrvreg&dde goade tabernakel sisaman- 
nam sa^e oddi, ja boalddem oafferid ja 
b&rramus >Dafferid dam ala oafferusai^ 
nuftgo hd3rra su g&ocom IdBi. Litte s&n 
sa^rvregMde goade ja ieiltar gasski biejai 
ja cace dam sisa leiki bassam Taras. Ja 
Moses, Aron ja su bamek giedaidassek ja 
julgideesek dast bassalegje, go sservregAd- 
de goattai si manne, ja go altar oddi si 
galgge, de bassat si galgge jecaido^sek, 
nuftgo haerra g&^om lesi Moses. Maqe-* 
musta de iuddasiljo skn dagai go^ide ja 
altar birra, ja uvsa g&fcas s&n iuddasiljo 
oddi haengastiy ja ntift buyti Moses dam 
dago dllasubmai* De giTCai balmra sserT- 
ra^Adde goade, ja heerra hsBrrasYuotta 



40. Kap. 199 

deydi tabernakel; ja i mattam Moses 
^ sasmregidde goade sisa mannat; dastgo 
balr iroi dam bagjel^ ja hasrra haervas- 
Yuotta deydi tabernakel. Go balrra ba* 
giani tabernakel aid, de Israel manak 
g&diddssek gaikku ja manne khha, sin 
matke aige ; mutto go balyva i bagianam^ 
de g&didassek esi gaikkoin dudal go dam 
b^iye, go balv bagjani ; dastgo hserra baly 
tabernakel aid 4roi baeiyyeg, mutto ikko 
dat cayggimen laai nuftgo d&Ua &bba 
Israel d^lo calmi iudast ibba sin matkd 
aige/ 



3 M o s e s g i r j e, 



1—3., K a p i t a 1. 

liasrra g&coi Moses ia samoi sunfi saerv- 
yeg&dde. goatfest ja addi sunji bakkomid 
boalddem oaffer ja iukkamns oaffer )a 
gitos oaflfer harrai* 



200 . 8 Hoses girje 



4. KapitaL 
Hasrra sarnoi Mpsesi: ca^lke Israel 
manaidi: go olmus fuomasksBttai masdda- 
dusaid dakka^ ja dakka maidegen^ maid 
Ibmel gielddam lae: i&s dat yuiddufay- 
Tum pap suddo dakka^ de suddos &udast 
hfierrai yigetes nuorra yuoTsa buftet galg- 
ga suddoafferen; ya. yuoTsa sin buftet 
galgga sseryyegidde uysa oddi haerra calmi 
oddi^ giedas sin biegjat galgga yuoysa 
oaiye ala, ja yuoysa giddet galgga haerra 
calmi iudast; ]a, pap, gutte yuiddujuyyum 
IfiB, yuoysa yara yalddet galgga ja sseryye- 
gidde goattai buftet; la yara sisa galgga 
pap suormes buorijostet ja cieraa gasrde 
riskotet galgga yara haerra calmi &udast 
basse tabernakel buotta; ja hcerra calmi 
iudast yaratuttet galgga pap njalgga haja 
suoiyyasi altar cirvid, mi saeryvegidde 
goadest lae; mutto yuoysa yara, mi bacca, 
olgus leikkit galgga pap boalddem oaffer 
altar juolge gurri, mi sseryyegidde goade 
uysa iudast lae, mutto buok, mi buoide- 
mus ledy suoiyyasoafferen buftujuyyut galg- 
ga boalddem oaffer altar ala; dbba yuofsa 



4. Kap. ^201 

bufhijuYTut galgga g&di siljo ilggoli butes 
baikkai^ g&sa gunak suppijuTTujek^ ja 
muorai ala dat bilddujuTTut galgga 
d&lain; gudnsagiai dat b&lddujuyyut 
galgga. 

Mutto ]ks &bba Israel scemreg&dde 
ma^ddadurya muttom suddoi^ ja dakka^ 
maid hserra gielddam lee^ ja suddo cikku- 
juvYum laB, mutto sadda almostuTTut, de 
buftet galgga sfienryegidde nuorra ruovsa 
suddo oafferen ja saervyeg&dde goade oddi 
buftet; ja saBrvregAdde yuorrasak giedai- 
do&sek biegjat galggek vuoTsa oaiye ala 
haarra calmi dudast; ja yuiddujuTTum 
pap yuoysa yara buftet galgga sa^ryye- 
gAdde goattai, suormes galgga pap yara 
sisa buoxLJGStet^ ja hcerra calmi iudast 
ciecca gaerde s&n riskotet galgga iudda- 
gifcas buotta, ja varatuttet galgga altar 
cdryid, mi hserra calmi iudast lae sasry- 
yeg&dde goa^est^ inutto yara, mi baccam 
le^y olgus leikkit galgga boalddem oaffer 
altar juolge gurri, mi sseryyegidde goade 
uysa iudast la^, buok, .mi buoidemus 
hdy suoiyyasoaflferen bilddujuyyut galgga 



2Q2 8 Hoses girje 



boalddem oafFer altar ala^ 7 a pap dakkat 
galgga soaTatus sin iudast^ ja de andagassi 
sigiidi addu^uTTut sadda^ ja TuoTsa sin 
buftet galgga g&di siljo ilggoli ja dam 
boalddet; dat sservyegidde suddo oaf- 
^ £er las. 

Jis oaivamus suddoduTVa ja fuoraas- 
kaattai dakka maidegen^ mi gilddujuT- 
Tum Im haerra su Ibmel bakkomin^ go 
^uddo diedolag^an sadda^ de suddo vaBiro 
$&n ^ddet galgga^ ja pap soavatus su Au- 
dast dakkat galgga. 

Jis guttege olbmui gaskast fiiomd£h 
ka^ttai suddoduTTa ja dakka maidegen^ 
mi gilddujuYTum las haarra bakkomin^ go 
suddo diedola^^an sadda^ de suddo raaro 
* ^addet galgga olmus^ ja pap soayatus su 
iudast dakkat galgga^ de andagassi addu^ 

tOTTU. 

6. KapitaL 

J&s guttege suddo dakka^ go ralle 

dakkujuTTut galgga, ja skn las duodaist^- 

gje^ go oaidnam las daihe dietta^ ja i casl- 

ke^ de suddos su bagjelist 4rro ; jis guttege 

^omaskasttai ja harjainam luondost vale 



5. Kap. ' 203 

dakkam ' led maidegen dakkat boasstot 
. daihe burist^ ja i s&n fittim iiiaid dagai^ 
mutto go dasto sadda diettet^ de asanas 
las; ja go asalag^an duodastusas ska dak-^ 
ka, atte suddo dakkam las, de suddo Ta^ro 
haerrai s&n buftet galgga pap oddi^ ja soa- 
ratus galgga pap su &udast dakkat^ de 
sunji andagassi sadda addujuvvut* 

^ Ha^rra samoi Mosesi? j4s guttege 
hoapostes maidegen suddoid dakka dam 
ak, mi h^rrai basotuTYum 1«, de suddo 
Tasro skn addet galgga, ja de pap soayatus 
dakkat galgga. J&s guttege duddoduyra 
ja dakka maidegen, mi gilddujuTTum la^ 
haerra bakkomi mield, ja i diettam, aSalas 
las^ ja Taerredakko su bagjelist &rro; ja 
suddo Yasro sAn Auddan buftet galgga 
pappi, ja de pap soayatus dakkat galgga 
. dam ma^ddadusa ditti, maid diedeka^ttai 
dagai, de andagassi sadda sunji addn-» 
juyyut, 

Ha^rra samoi Mosesi: j&s guttege 
suddoduyya ja boassto dago dakka hasrra 
yuosstai ja guoimes gielastalla dim dam 

ft 

dafhost, mi su gitti dskalduyyum leei, 



204 . 8 HoflCfl girje 



daihe ipaid gupimestes s&n l^g^a raid- 
dam ya^kald^ daihe a^rra boa3sto lakkai^ 
daihe s&n led gaydnam maidegen ja dam 
doalla ja biettal^ ja Tela giellasi ala 
Tuordno, de galgga s&n ruoftot addet ja 
suddo Tcero mafset pap gitti/de pap soa- 
yatus galgga dakkat haerra cahni Aadasty 
ja sunji andagassi dalle addujuyyiu 

6. Kapital. 
; Ja hserra samoi Mosesi: adde Aroni 
ja su barnidi daid bakkomid: dat la3 lak-^ 
ka boalddem oaffer harrai; dat galgga 
buoUet gaeicos ia mietta idd'ed ragjai^ ja 
altardAlla caskaka^ttai buoUet galgga^ ja 
biftasides galgga pap bagjelassis yalddet^ 
gunaid yalddet galgga^ go boalddem oaffer 
d&Ua dussadam las altar ald^ ja altar bael- 
lai ragjat galgga; de biftasides nuoUat 
galgga ja osrra biftasid bagjelassis yald- 
det, ja gunaid g&di siljo ilggoli guod- 
det butes sagjai galgga; d&lla caska- 
kaettai buollet galgga altar ald^ i dat 
casskat galga; juokke idded buollatet 
galgga pap muoraid altar ala^ boalddem 
offer rakadet^ ja mi buoidemus las, gitos 



«. 7. Ksp. 209 

oafferen suoiyras oafferen dam ala s&n 

« 

biegiat galgga. Alelessi galgga ddUa 
buollet altar ala; i dat galga ^asskat. 

Nuft addi maida Ibmel laga b&rra- 
mus oaffer harrai. Ja hasrra samoi Mo- 
sesi: caslke Aroni ja su bamidi: dat lae 
lakka suddo va^ro harrai: g&sa boalddem 
oaffer njuTVuiuYTu, galgga maida suddo 
oaffer njuTTujuTVut ha^rra calmi iudast. 
Pap dam b&rrat galgga^ basse baikest dat 
borrujuvYut galgga, saBrrregAdde goade 
iuddaisiljost; mutto juokke suddo oaffer, 
gaen Tarra sasrvTegAdde goattai buftu- 
juTTu, soaratusa dakkam ditti, i dat bor- 
rujuTTut galga; d&last dat dussen b&lddu-^ 
jurvut galgga^ 

7* K a p i t a L 

Dat las lakka yaslggeoaffer harrai : dat 
183 basse. 6&sa boalddem oaffer njuTVu- 
juvYu, dasa maida vaslggeoaffer galgga 
niuvTujuTTut, ja yara galgga pap altar 
birra riskotet, mutto mi buoidemus las, 
suoirvas oafferen dakkujuyrut galgga pa- 
past, d&Uaoafferen hasrrai. Ja papak 
case adnet galggek buok oafferidi. Ja 



206 '8 Notes giije 



hd^rra.celkiMosesi: cselke Israel manaidi: 
gutte hasirai! gitos oaffer addet aiggo^ su 
gitos oaffer s&n iuddanbuftet galgga oaffer 
addaldakkan hedirai; six jecas giedaiguim 
hasrra d&llaoafferid &uddan guoddet galg* 
ga; )a altar ala galgga pap suoirrasoaffer 
dakkat dast^ mi buoidemus Isdy ja oasse 
galgga addujuTYut papaidi. 

8.KapitaL 
Haerra samoi Mosesi ; yalde Aron 7a 
8U bamidy ja biftasid ja Yuoiddam iljo, 
suddo yaero ruoysa ja guoft yircaid ja 
Td^ddelitte^ man sist sumksettes laibek 
heiky ja g&co &bba sa^rrregidde coakkai 
sa^ryyeg^dde goa^e uysa oddi* Moses 
dagai nuftgo ha^rra su g&room' lasi, ja 
sfleryyegAdde bid"! coakkai sseryyegAdde 
goad'e uy$a oddi. Ja Moses celki saery- 
y eg&ddai ; dat la^ dat^ maid hasrra g&o5om 
I09 dakkujuyyut, ja Moses divoi Aron J4 
su barnid lagabuid^ ja bassali sin caoest; 
ja pap biftasiguim s&n ganroti Aron^ 
boakkanasti su boakkanin; ja radde ciqaid 
s&n biejai su bagjeli^ iiiim ja thumim^ 
mak aryedattek: cuoygas ja duolyuoda^ 



8. Kftp. .207 

radde cirjaidi s&n biejai; papgapper skn 
biejai su oaiyrai, )a papgapper ala dam 
gilLecir)^ dam basse diadem, nuftgo ha^rra 
laei giccom Moses. De valdi Moses 
Yuoiddam kl]o ia Vuoidai tabernakel la 
, buok tabernakel gask&mid)a basoti; ciec* 
ca gaerde Aljo s&n riskoti alt^ur ala, ^a 
Tuoidai altar ja buok altar gask&mid, la 
TdsikkegGSTue ja dam luolge ja dam ba- 
soti; ja Yuoiddam 41]o Axon oaive ala sAn 
g&lgati )a Tuoidai su ja basoti su. De 
diyoi Moses Aron bamid ' lagabuid, ja 
garyoti sigjidi papbiftasid, boakkaniguim 
sin boakkanasti, biejai papgapperid sin 
AiTidi, nuftgo hasrra Icei g&ccom Moses. 
De Auddan buvti sin yuoYsa suddo ya^r- 
ron, ja Aron ja su bamek gie^aida^^ek 
yuoysa oaiye ala bigje. De njuoyai Mo^ 
ses yuoysa, yaldi yara ja altar ciryid gie- 
dailies sAn yaratutti, ja soayatusa dagai; 
mutto yara, mi baccam lo^i, altar juolge 
gurri ska olgus leiki ja dam basotL De 
yaldi Moses mi buoidemus la^i ja suoiy- 
yas oaffer dast dagai altar ala. Mutto 
&bba yuoysa doUi san baldi gkii Siljo 



208 8 Moses girje 



Alggolist^ nuftgo ha^rra su g&ccoin Isei. 
De &uddan buTti sin Tirca boalddemoaf- 
feren; Aron ja su bamek bigie gied'ai- 
dsesek yirca oaiye ala; de dat njuvruju- 
Tui, yara riskoti Moses altar birra, Yir- 
ca dagai Moses suoiyyas oafferen ja boald- 
dem oafferen ja dOaoafferen hasrrai^ 
nuftgo hasrra Isei Moses g&(»oni« De 
iuddan buyti Moses nubbe yirca, baso- 
tseme yirca, ja Aron la su barnek giedai- 
da^sek yirca ^aive ala begje; de dat njuy- 
yujuyui, 7a Moses yaldi vara ja yaratutti 
Aron 4lgis baslje yuolle gsece ja su &lgis 
gieda baslge ja su ilgis juolge ba^lge. De 
g&coi Moses Aron barnid lagabuid boat- 
tet, ja sin ilgis bd3lje yuoUe gaece s&n 
yaratutti ja sin ilgis gieda baslge ja sin 
ilgis juolge baslge; mutto yara, mi bac- 
cam ld3i, riskoti sin altar birra. De yaldi 
s&n mi buoidemus laei, ja suruka^ttes laibi 
yasddelittest, mi ha&rra calmi &udast cuo- 
joi, yaldi sAn surukaettes gakko, &ljo laib- 
begakko ja bassselaibe ja biejai daid 
buoide biergo ja c&matas ala, ja de biejai 
daid Aron ja su bami gied'aidi, yai si daid 



8. Kap. 209 

oafferen addet galgge hasrrai^ ja Moses 
yaldi daid fastain sin giedast erit^ ja da- 
gai daid suoiTvasoaiSeren altar ala &fta- 
naga boalddemoafferin. Dat basotseme 
oaffer la^i^ ddkkalas hagjan ja d&llaoaffe- 
ren hserrai. Ja Moses Taldi yuoiddem- 
Aljo ja vara altar aid ja riskoti Axon 
ja su biftasi ala^ ja s&n basoti Aron ja su 
biftasid, su barnid ja sin biflasid. 

Ja Moses celki Aroni la su bamidi: 
Tuossat biergo sserTTegddde goade uvsa 
dlggobaeld^ dast di galggabaettet b&rrat 
dam ja laibid^ mak basota^me oaffer littest 
la^k^ nuftgo gAccom la^m; mutto mi bacca 
biergost ja laibin^ di boalddet galggaba^t- 
' tet dala sist. Saervvegidde goade uTsast 
seppet di Tuolgget galga ciecca baeiye^ 
dam baeive ragjai go basotume dakko 
illasuYVrim laj; dastgo ciecca baeiye baso- 
to^me oaffer din giedaidi bigjujuvTut 
galgga. Nuftgo Adna baeiye dakkujuy- 
yum la^9 nuft g&ccom las hasrra soayatusa^ 
din &udast dakkat. Ciecca baeiye mietta. 
ia basiye^ di galggabaBttet sa^ryyegoade 
uysast irrot; ja basrra balyyalusa di galg- 

\4 



210 8 Moses girje 



gabiettet vutti yalddet, amadek iabmet; 
dastgo nuft munji ravyiiuvYum 1(b haerrast. 
De dagai dalle Aroii ja su barnek buok- 
rakkan^ maid ha^rra g&ccom laei Moses boft. 

9. K a p i t a L 
Gavtsad basire de ravkai Moses 
Aron, su barnid ja Israel vuorrasid, ia 
celki Aroni : Yalde dal galbba suddo ycer- 
ron ja virca boalddem oafferen; gugtug 
galggaba Yigeta^mek laet, ja buYte daid 
iuddan ha^rra calmi oddi; la sardnot gal- 
gak Israel manaidi ja cselkket: Yalddet 
bokka suddo Yaerron; galbba ia labba^ 
ift jakkasa^ak ja \igeteQmeky boalddem 
oafferen, YuoYsa ja Yirca gitos oafferen^ 
hasrra calmi iudast oafferussat ja birra- 
mus oaffer, man ala AUjo bigjuiuYVum 
Ise; dastgo idha bseiye aiggo hasrra digji- 
di jecas almotet. Buok si bufte^ maid 
Moses sigjidi g&CCom laei, saerYYegidde 
goade oddi, ia &bba sserYYegidde b4di 
lagabuid, ja hserra calmi iudast cuo- 
^oi. Ja Moses sigjidi celki: dat lad 
dat sadne, ' maid hasrra g&ccom led din 
dakkat^ de haerra hasrYasYuotta ^mota^- 



9. Kap. 211 

nfen la^ jecas digjidi ; mutto Aroni ceiki 
Moses: loaidest altar lusa^ rakad du sud^ 
do,oaffer ja du boalddem oaffer ja daga 
soaratus du ja olbmui iudast; )a de ra- 
kad olbmui oaffer ^ddaldagaid, daga 
soavatus sin audast^ nuftgo ha^rra la^ g&C- 
com. De manai Aron altari^ njuoyai 
galbba^ mi suddo ra^rro loei su iud^st^ ja 
Aron bamek bufte vara su lusa^ suormas 
s&n yara sisa buonjosti 7a yaratutti altar, 
ciryid; mutto dam yara, mi baccamen 
laei, altar juolge gurri s4n olgus leiki. 
Mutto mi buoidemus laei suddo oafferest 
buyti sin altar ala suoiyyas oafferen, 
nuftgo hserra lasi g&ccom Moses; biergo 
ja nake bildi skn d&last g&di siljo &lggoli« 
De njuoyai Aron boalddem oaffer; ja su 
barnek bufte sunji yara, ja altar birra 
sin riskotl dam; mutto boalddem oaffer 
bittai bittai piield si adde sunji ja oaiye, 
ja dast sin suoiyyas oaffer dagai altar 
ala. Ja siskelusaid sin bassali ja daytid, 
ja suoiyyas oafferen sin daid biejai boald-^ 
dem oaffer bagjeli» De olbmui oafferad- 
daldagaid sin iuddan buyti ; bokka sin 



:^12, 8 Motes girje 



suddo vaBrron yaldi olbmui ^udast^ njuo- 
yai dam 7a suddo oaffer s&n dagai; de 
iuddan buTti sin boalddem oaffer la 
rakadi dam nuftgo goCCujuvTum laei. 
De iuddan buvti s&n b&rramus oaffer, 
vialdi dast c&rma diev ja suoiyvas oaff^- 
ren altar ala biejai, mutto boalddem oaf- 
fertaga; mi idded balyyalussan adnu- 
juTVut galgai. De Tuoysa s4n niuoyai ja 
yirca gitos oafferen olbmui iudast, la 
Aron barnek bufte sunji yara^ ja dam 
s&n altar birra riskoti ; mutto mi buoide- 
mus laeA yuoysast ja yircast muttom bier- 
go bittas ala s&n biejai ja siioiryas oaffer 
s&n dagai altar ala, mutto radde biergo 
ja ilgis Cimatas basoti sin hasrrai, nuftgo 
Moses giccom laei. De bajedi Aron 
giedaides olbmui basllai ja buristsiynedi 
sin, ja sin wolas njejai, go suddo oaffer, 
boalddem oaffer ja gitos oaffer doaima- 
tam la^L De manaiga Moses ja Aron 
saeryyegidde goattai, ja go sii olgus bi- 
diga ja olbmuid buristsiynedsemen la^iga, 
de id'i hasrra hseryasyuotta buok olbmui- 
di; ja dilla hasrra ^calmi iudast bidi ja 



0. 10. Ktp. 213 

boalddem oaffer ja dam buoide b&ldi^ mi 
&ltar aid laei^ ja buok olbmuk &idne dam, 
ja sagga stuorra iUoi si sadde ja muodoi- 
dcesek ala manne. 

10. Kapital. 
Ja Aron bamek, Nadab ja Abihu 
yaldiga suoiTTaslittid, biejaiga dila dam 
sisa ja suoiyrasid dam ala biejaiga. ja gild- 
dujuTTum dAla sii buTtiga haerra oddi, 
maid s&n i g&GCom Icom. De hserra lut 
d&lla olgus hkii ja s&dno dussadi, atte 
8&i jamiga ha^rra &udast. Ja Mosed celki 
Arpni: dat de la^, maid ha^rra sardnom 
la^, go celki: sist bassen gudniettujilTVut 
al^om, gudek munji lakkanek, ja gudniet- 
tujuTYiit aigom buok olbmui &udast. 
Mutto Aron jayotaga &roi. De raykai 
Moses Misael ja Elsaphan, XJssiel,. Arpii 
ace yelja, barnek, ja celki s&dnoidi: boat- 
te ja olgus guodde^ yeljaida^de dam basse 
baikest erit. Haerra samoi Aroni ja ceU 
ki: ik galga d&n, asige galga du bamek 
yine daihe garas jukkamusaid jukkat, go 
sa^ryyeg&dde goade sisa di mannamen 
Iceppet^ amadek jabmet; dat agalas lak 



214 3 Mosei giije 

galgga IdDt din manaidassadek din mar)- 
r|el, ja yai di mattebaettet serotusa dakkat 
ja davddat^ mi basse ja (Bppebasse Ise, mi 
butes )a buttesmsettom Ise, ja vai Israel 
manaidi di mattebflettet papatet buok 
daid asatusaid, maid haerra digjidi sard- 
nom Ise Moses boft 

12. K a p i t a L 

Haerra samoi Mosesi: caslke Israel 
manaidi: go nisson mana yuosstai sadda 
fa riegadatta barrie, de gavtsad ba^ive sin 
birracuppujuvvut galgga, 7a saervyegidde 
goade uTsast pappi boalddein oafferen 
addet galgga jakkasas labba^ ja suddooaf- 
feren nuorra duva daihe turtelduya; )a 
pap galgga daid oafferen buftet haerra 
calmi oddi, ja soayatus galgga pap dak- 
kat* J&s aedne labba i suite^ de guoft 
turtelduyaid da^ie guoft duyyaciygaid 
skn addet galgga* . 

16. KapitaL 

Ja ha9rra sarnoi Mosesi^ Aron guoft 
barni jabmem maiyjel^ go haerra calmi 
oddi ski boattam la^iga )a jabmam lasiga. 
Ha^TJtB, oelki Mosesi: ca^lke yelljasad Aroni, 



16. Kap. , 215 

atte i sdn luokke aige oa^o mannat basse 

tabernakel sisa iuddagifcas siskebdellai 

■* • . ' ' 

arbmostuolo buotta^ mi laga arka b^gjel 
las^ amas s&n jabmet; dastgo ittet' aigom 
balyrai arbmostuolo bagjeL Go Aron 
basse tabernakel sisa manna^ de mieldes 
buftet galgga nuorra yuoTsa suddo yaer- 
ron ja rirca boalddem oafferen. Basse 
biftasides s&n bagieli yalddet galgga, mut- 
to Tuost lavggot s&n galgga jecas Caccai, ja 
de dai sisa cagr^at galgga; ja Israel manai 
saervyegAddest guoft bokkaid suddo vaer- 
ron sin yalddet galgga ja yirca boalddem 
oiifferen; ja Aron yuoysa buftet galgga^ 
mi su suddo yeerro las, )a soayatus s&n 
dakkat galgga jesjecas ja su dalos iudast. 
Daid guoft bokkaid sin yalddet galgga 
ja haerra calmi oddi daid -diyyot sasryye- 
gidde goade uysa oddi. Daid guoft bok- 
kaid galgga Aron ynorbadallat, nubbe 
yuorbbe hasrrai, nubbe yuprbbe dam 
bokka ditti, mi mdsccai luittujuyvut galg- 
ga. Bokka, man ala hasrra yuorbbe 
gacca, galgga Aron oafferen buftet ja sud- 
do oi^fferea rakadet; mutto bokka, man 



216 S Moses girje 



ala Tuorbbe gacai, atte maeccai lmttu)UT- 
Yut galgga, asllet ja haerra calmi oddi 
buftujuYYut galgga, yai soayatus dam boft 
dakkuiuTvq^ ja de dasto dat moeccai luit- 

' tujuTTut galgga. De buftet galgga Aron 
YUOYsa^ mi su &udast la^, suddo To^rron, 
ja soayatus s&n galgga dakkaf jesjecas 
&udast ja dalos &udast ja yuoysa lijuoyvat 
galgga* De d&llalitte yalddet galgga 
dieyya buoUe hilain altar aid erit iiaerra 
calmi iudast ja cirma diey dines njalgga 
hajd suoiyyasid ja duddag&fcas siskebael- 
lai buftet, ja suoiyyasid hilai ala gilyyet 
galgga hasrra calmi &udast, atte suoiyyasi 
baly sadda g^Cat arbmostuolo, mi laga 
bagjel 1(B, amas jabmet; ja yiioysa yara 
yalddet galgga ja suormaines riskotet 
galgga arbmostuolo iuddabseld baeiye ba- 
gjana^me guyllui; ja yara ciecca gasrde 

, riskotet galgga suormaines arbmostuolo 
iuddabcBld. De bokka njuoyyat galgga, 
mi olbmui suddo ycerro lae, yara &udda- 
g&f^as siskeba^Uai sdn buftet galgga, ja 
bokka yaraiguim s&n dakkat galgga, nuft- 
go yuoysa yaraiguim sin dagai, riskotet 



16. Kau. 217 

, » . - f 

daid galgga arbmostuolo bagiel ja arbmo- 
, stuolo AuddabasUai ; 7a tabernakel sist 
soaratxis s&a dakkat galgga Israel manai 
yaerredagoi^ sin mo^ddadusai ja sin suddoi 
ditti. I iftage olmus oajo seeryvegidde 
^ goadest la^t^ go Aron sisa manna soaya- 
tusa dakkam ditti tabernakel sist, }a das- 
saci go fastain olgus manna^ la soayatus 
s&n dakkat galgga lesjecas la dalos ja 
ibba Israel saeryyegidde &udast. De 
yuolgget galgga altar oddi^ mi hasrra 
calmi &udast la^^ ]a dast soayatus dakkat 
galgga ja yuoysa fa bokka yaraid yalddet 
galgga ia altar ciryid yaratuttet, ja suor* 
maines ciecca gaerde s&n riskotet galgga 
altar ala^ butestet ja basot^t sdn galgga 
dam Israel manai suddoin erit. Go dam 
bargo dakkam 1(b ja go soayatam led ta- 
bernakel ja saeryyegidde goad'e ja altar^ 
de dam aslle bokka auddan buftet galgga^ 
ja Aron giedaides a^Ue bokka oaiye ala 
biegjat galgga ja diydastet galgga buok 
Israel manai yaelrredagoid ja buidk sin 
masddadusaid ja buok sin suddoid^ ja 
daid bokka oaiye ala sAn biegjat galgga. 



218 3 Moses girje 



)a,< muttom dlbma boft dam masccai luoit^ 
tet, ia buftet galgga bokka sin Tserreda- 
goid ayden mseccai. Ja Aron saenrve- 
g&dde goattai mannat galgga ja pap bifta- 
sides bagjelistes erit nuollat ia tabema- 
keli daid guoddet. De layggot galgga 
jecas caccai basse baikest^ ja asrra biftasid 
sin garvotet galgga, de olgus yuolgget 
galgga ja su jecas boalddem oaffer ja olb- 
mui boalddem oaffer oafferussat ja soava* 
tus dakkat galgga jesjecas ja olbmui &u- 
dast, ja snddo oaffer buoidemus gappala* 
gaid buftet galgga altar ala suoivvas oaf- 
feren. Almai, gutte bokka ma&ccai buvti, 
biftasides bassalet ja caccai jecas layggot 
galgga, de oa^^o sAn ruoftod boattet g^&r 
didi. Mutto suddo yaero yuofsa ja suddo 
yaero bokka, gsei yarak tabernakel sisa 
bnfbijnyyujegje soayatus dakkam ditti, 
gSuAi siljo Slggoli buftujuyyut ja dolli 
b&lddujuyyut galggaba. SAn, gutte daid 
boaldda, bdftasides bassalet ja caccai jecas 
layggot galgga, da oa^^o ruoftot boattet 
g&didi. 

Dat galgga last digjidi agalas asatus: 



10. 18. Kap. 



219 



cieccad mannpd Ugad bseive de galgga- 
baettet di birakaettaiyuodaid adnel, la da- 
goid aeppet di galga dakkat. Dam bseive 
soayatus ja buttastus dakkujurvut galgga 
din suddoidasdek ditti^ yai buttasen di 
dakkujuYVubaettet ha^rra calmi &udast» 
Dat galgga last digjidi Yniir^adem baaivve, 
la birakaettaiyuod'aid di galggaba^ttet ad- 
net. Ja pap, gutte yuiddu)uyyum ja ba- 
sotuyyum lae aces sagjai pappan mannat 
balyyalet, sin soayatus dakkat galgga, 
basse biftasides sin garyotet )a soayatus 
dakkat galgga tabemakel sist, dam ja 
sasryyegidde goade ja altar soayatet galg- 
ga, ja papaid ja ibba olbmui sasryyegid- 
de soayatet galgga, soayatus sin galgga 
dakkat ift gaerde jagest buok Israel 
mauai iudast buok sin suddoidaesek 
ditti. 

18* KapitaL 
Hasrra sarnoi Mosesi; sarno Israel 
manaidi ja oasike sigjidi : Min lasm hasrra, 
din IbmeL ^ppet di galga dakkat 
^gypten asdnam olbmui dagoi mield, 
gist di lasidek, asppetge Kanaan a^nam 



I 
*, 



220 S Moses girje 



olbmui dagoi mield^ gdsa din doalvom, 
asppet di galga Tagjolet nuftgo si vagio- 
, lek; muo lagaid di galggaf>(Bttet doaUat, 
muo bakkomid di galggaboettet dakkat, 
atte dai mield ja dai sist di barggaba&ttet 
yagiolet. M&n laem ha^rra din IbmeL 
Muo bakkomid ja muo lagaid di galgga- 
baettet yuttiTalddet ; juokke olmus^ gutte 
nuft dakka, aallem s&n oa^^o dago boft. 
M&n, la^m ha^rra. 

19. Kapital. 
Ja Hasrra sarnoi Mosesi : samo &bba 
Israel manai sa^rvTegiddai ja caelke sigji- 
di: di galggabasttet basse laet; dastgo m&n, 
ha^rra din Ibmel^ basse lasm. Juokkas 
ballat galgga acest la a^dnest^ ja muo 
YuAiqadem bemd di galggabasttet doallat. 
M&n haerra lasm din IbmeL .£)ppet di 
galga asppeibmeli ba^Uai jecaida^dek j&rg- 
galet. M&n laem ha3rra din IbmeL Go 
gitos oaffer di aiggobaettet njuoyyat, de 
di oafferussat dam galggabasttet sunji 
d&kkalas lakkai; oafferussam ba^iye ja 

4 

nubbe baeive dat galgga borrujuyyut; 
mi goalmad ba^iyrai bacca, doUi dat b&ld-» 



10. Kap. 221^ 

dujuTTut galgga; mutto ]is almaken dat 
borrujuTTu goalmad baeive, de dat bahha 

V 

lae; gutte b&rra^ su bagielist su vaerredak- 
ko &rrot galgga ; hserra basse laga s&n led 
aeppebasotam; dat siello erit yalddujuT- 
vut galgga olbmuides gaskast erit ! Go di 
lagiij^ppet din «dnain saddoid, de ik 
aibasrakkan lagjit galga buokrakkan aed- 
namestad^ ikge iuokke gomcalme din 
yalddet galga. Yidneasdnamestad ik juok- 
ke muoiie dkn lagjit galga; muorjek^ mak 
asdnami yuolas ga^am la^k^ ik galga 
coagget; yaiyaSidi ja yjerrasidi daid d&n 
galgak addet. M&n hasrra din IbmeL 
ledva. j^ppet galga suoladet, aeppet galga 
giellastallat, asppet galga basttet nubbe 
nubbe guoimes* -^ppet galga yuordnot 
giellasid muo nama boft, atte Ibmelad 
nama d&n aeppebasotak. M&n hasrra 
laem. Ik galga dakkat yaakkayaldalafi- 
yuoda guoibmad ala^ ik galga rieyadet; 
•basiye bargola^ai bargo balka ik duokke- 
nad doallat galga ia mietta iddedi. Basl- 
-jetasme ik galga garrodet, cuoygatasme 
oddi ik galga biegjat jArralattem oame; 



222 3 Moseg girje 



mutto Ibmelest ballat galgak, Mkn haer- 
ra la^m* 

Dubmidedin de ik galga verid dak- 
kat, ik galga yaiyaSid bagielgcejCCat, ik 
galgga suddogaslas alagyuoda baellai gasc- 
cat; Tanhurskesyuodain dubmit galgak 
guoibmad. 

Ik galga olbmuidad gaskast yagjolet 
nuftgo olmus, gutte sa^lggebseld sardno ; ik 
galga yiggat biyddet guoibmad yaraid. 
M&n haerra laBin. Yaimostad ik galga 
yelljad yasotet, mutto cuoigodet galgak 
guoibmad, amad suddo bagjelassad yald- 
det su ditti. Ik galga lec^ad mafset, ik 
galga moare doallat duokkenad olbmui-* 
dad manai yuosstai, mutto guoibmad 
rakkasen Akn adnet galgak nuftgo jesjec- 
Cad. Mkn haerra la^m. 

Muo bakkomid galggabasttet di 
doallat. 

^ppet galga hayeduttet rubmasida- 
dek jabmam. olbmu ditti, asppetge sisa* 
buollatet gir)e maerka lecaidasdek bagjeli* 
M&n ledtn haerra. 

Ik galga asppegudniettet nieiddad 



19. Kap. 223 

addededin su furuset, amas asdnam fuor«? 
ravuodaid dakkat la fasstot. 

Muo yu&ir^adem beivid di galggabaet- 
tet doallat, la balost ja gudnest di galg- 
gabsettet adnet muo basse sanid. M&n 
laerh haerra. 

^ppet galga yuolgget sin lusa, gu- 
d"ek jabmid vuornotek, seppetge rade sist 
di galga dccat^ gudek noaiddeyuodaid 
dakkek, amadek buttesmaettosen di jecai- 
dsedek dakkat sin boft. M&n ledjxi haerra^ 

din Ibmel. 

•^ ^^ ^ 

Cuo^^elet galgak su oddi, gcest cur- 
gis vuovtak Isek^boares olbmuid gudniet- 
tet galgak la Ibmelestad ballat. M&n 
laem haerra. 

Go veris olmus du lut asUa asdname-* 
stadek, a^ppet di galga su vaiyedet. Yeris 
olbmuid din gaskast di adnet galggabast- 
tet nuftgo din jecaidaedek olbmuid^ la 
rakkasen din adnet galgak su, nuftgo les- 
lecvad; digis maida gussto yeris olbmuk 
lasidek jEgypten aednamest. Man laeni 
haerra din Ibmel. 

Duomo sist a^ppet di galga yerid 



224 3 Moses girje 



dakkat^ asppet alanin^ aeppet yiegoin, aep- 
pet mittoin. Rieftes yiekkam ja mitte- 
dam gaskimid di galggaba^ttet adnet. 

Di galggabd3ttet doallat buok muo 
bakkomid ja buok muo lagaid^ )a dai 
mield di g^ggabsettet dakkat. M&n laem 
haerra. 

« 

20. Kapital. 

Ha^rra samoi Mosesi: Israel manaidi 
cselkket , galgak : , Juokke Israel olmus^ 
gutte a3ppeibmeli, Moloki manas oaffe- 
russa, jabmet galgga, gedgiguim sin god- 
dujuYTut galgga, s&n aappebasotam Ise 
muo basse nama. Jks guttege yaske dai- 
he radid sist biydda, gudek labmid yuor- 
notekx la gudek noaiddeyupdaid dakkek^ 
su yuosstai muo calmid mkn biejam ja 
erit jaykkadet aigom su olbinuides ga- 
skast. Basota&kket jecaidsedek ja saddat 
bassen; dastgo mkn laeim haarra din Ib'^ 
mel; doallat muo bakkomid ja dakkat 
dai mield! M&n lasm hasiTa^ din baso- 
ta^gje. 

Duodairakkan gutteikkenessi aces 
daihe aednes garrod^ sin goddujuyyut 



ae. 21. 22. Kap. 225 



galgga. SAn garrodam las a!ces daihe 
ddAheSy su yarak su bagieli! 

Gutte fuorraid dakka nubbe olbmu 
galisguimin godduiuTTut galgga, &lmai ja 
nisson. Basse olbmuk di galggabaettet 
l^t munji, dastgo m&n din h^rra basse 
la^ni. 

Go ilmai daihe nisson riaabma jab- 
mid vuomotet daihe noaiddeYuodaid riaeb- 
ma dakkat, jabmet galgga; gedgiguim si 
goddujuTTut galggek, sin yarak sin bagje- 
list 4rrot galggek. 

21* Kapital. 
Papak galggek basse laat sin Ibmel 
&udast, cei si galga sin Ibmel nama asppe- 
basotet; basse pap las su Ibmel iudast; 
dastgo Ibmel laibid s&n oafferussamen las, 
ja basse s&n galgga last digjidi, dastgo 
m&n haerra lasm basse Ibmel ja din baso- 
ta3g)e la^m. 

22. KapitaL 
Muo bakkomid papak galggek doal- 
lat, amasek suddoid bagjelassasek buftet 
ja daidi jabmet, go mua bakkomid di 



226 S Moses girje 



esppebasotek. M&n Isem Iia^rra sin baso- 
toegje. 

Haerra sarnoi Mosesi: sarno Aroni 
ja su barnidi ia buok Israel manaidi^ ja 
ca^lke: gutteikkenessi yaaro mafsooaffer^ 
gitos oaffer ja addaldagaid adda l&ppa- 
dusa mield daihe seito mielalaSTuoda 
mield^ de dat aibas yigetaga galgga last^ 
lekkus stuorra siyet daihe smawa siyet, 
Tigetsebme dat galgga last, ]ks dokkit 
galgga; i mikkege vigid gaydnujuvTut 
galga dast. 

Muo bakkomid di galggabasttet doal- 
lat^ ja dai mield di galggabcettet dakkat. 
M&n Isem hserra! .^ppet di g^lga asppe- 
basotet muo basse nama. atte bassen m&n 
gudniettujuyum ja balyyaluyum Israel 
manai gaskast. 

23. Kapital. 

Hserra sarnoi Mosesi: sarno Israel 
manaidi ja caslke sigjidi: ha3n;a basse 
ba^iyek^ go basse coagganemid di coakkai 
galggaba^ttet g&ccot, dak la^k: gaia, basiye 
buok dakko dakkujuyyut galgga^ ciecad 
bceiye led sabbat ^yu&iqadem baeiyve, 



23. Kip. 227 

basse coaggana^me ba^iTre. Tuostas man- 
nod njasljad nubbe l&kkai basiTe de 
boessaci alggo led hasrra iudast. Basssaci 
maqqel di ciecca vakoid galggabaettet 14k- 
kat, dam baeiye ragjai, mi ciecad vu&iqa- 
dem baeiye maqqel boatta^ vit l&ge beivid 
di galggaba^ttet llkkat, de basse coagga- 
nasbme galgga laet digiidi^ la dat laa hellu- 
daga basse baaiyye. Ciecad mannod algo 
baeiye de basse coagganaeme baeiyye (idda 
iage baeiyye) galgga last digiidL Ciecad 
mannod lagad ba^iye de basse coagga- 
na&me di galggaba&ttet adnet^ dat led soa- 
yatus baeiyye, go soayatus din &udast dak- 
kuiuyyut galgga haerra din Ibmel. calmi 
iudast. Ciecad mannod yidad nubbe 
l&kkai basiyye lae lasstag&di basi alggo- 
baeiyye, ciecca baeiyek laek basse baeiyek, 
algo baeiyye ja gaytsad baeiyye galgga laet 
yu&iqadem baeiyye. Dak laek haarra ba- 
sek^ go basse coagganemid di galggabasttet 
coakkai g&ccot^ go haarrai di galggaba&ttet 
ddllaoafferid addet la boalddem oaffeiid 
ja b&rramus oafferid, njuoyyam oafferid 
ja )ukkamus oafferid asreb dai asrra hcerra 



22S t Moses girje 



Tu&ir)adem beiyi, la asreb din addaldagai 
din l&ppadusai "ja din aeftomielalas oafferi, 
maid ha^rrai di galggabasttet addet. 

24. Kapital. 

Muttom israelitalas nisson ja aegyp- 
tala!s dlbma bardne olgus manai Israel 
manai gasski )a liddalisg&di muttom 
israelitalas ilbmain g&di siliost^ ja, israe- 
litalas nisson bardne "Nama" bilkkon ani 
ja dam garrodi, ia Moses oddi s&n dilr- 
TujuYui. Haerra samoi Mosesi: doalro 
su^ gutte garrodi, g&di siljo Alggoli^ la 
buokak^ gud'ek guUe^ giedaidaasek su ala 
biegiat galggek, ja &bba sa5rTTeg&dde 
gedgiguim su g&ddet galgga. Gaslke Is- 
* rael manaidi: gutte Ibmel garrod^ su ba- 
gjelist suddo irrot galgga, Gutte hserra 
nama bilkkon adna jabmet galgga. 

Go olmus olbmu g&dda^ de jabmet 
galgga; go olmus siret g&dda, de mafset 
galgga siyet sivetest. Gutte olbmu lat- 
toid yahagatta, su Tuosstai dakkujuTTut 
galgga, nuftgo s&n dagai : yahag yahagest, 
calbme calmest, badne banest, dat yahag, 
maid olmus olbmui dakkam la^, sunii 



24. 25. 26. Kap. 229 



dakkujuTTut galgga. Gutte sivet g&dda 
mafset galgga dam, go olmus olbmu g&d- 
da, de goddujuTYut galgga. 

26. K a p i t a L 
Go yelljad vaiTasen sadda^ ja su aello 
n&kkagoatta, de Tseketet din galgak su^ 
jis Tela dusse yeris olmus ja guosse sin 
laega, Tai du lut oaggo aeUet. Avke dai- 
he Tuoito ik iccat galga sust, mutto Ib- 
tnelestad ballat galgak^ yai yelljad oa^^o 
dBllet dftanaga duin. Ik galga sunji ru- 
daid addet yuoito ditti, ikge b&rramu- 
said din sunji addet galga du jeccad 
yuoito yaras, 

26. K a p i t a L 
j^ppeibnpielid seppet di galga aldsedek 
dakkat, daid balyvalet, dastgo m&n lasm 
hserra din Ibmel^ muo basse sanid ja muo 
basse tempel di balost ja gudnest galgga- 
basttet adnet. Din gaskast irrot aigom^ 
ja muo siello i galga din ucaset. Din ga- 
skast yagjolet aigom^ din Ibmel aigom 
laA^ ja di galggabasttet last muo olbmuk. 
Mutto jis di asppet gula^muo^ jis asppet 
buok dai rayyagi mield di barga dakkal^ 



\ 



230 S Motes girje, 26. Kap. 

)As di mao bakkomid ucasaappet^ ]&s din 
siello mub lagaid bagielga^cca^ atte buok 
muo bakkomid di seppet yiga dakkat^ 
atte muo litto di doagjabsettet, de calmi- 
dam din Yuosstai biejam; doargestsegje 
yaimo digiidi addam^ lassta^ mi aadnami 
gacca^ din baldatet galgga^ la batarad- 
dat di galggabsettet^ jks]oge i &ftag6 Isek^ 
gutte doarradalla. 

Dak laek dak asatusak, bakkomak ja 
lagak, maid Moses boft hserra addi Sinai 
yarest. 



4 Moses g i r J e. 



1. K a p i t a 1. 

xlasrra samoi Mosesi Sinai msecest sasry- 
yeg&dde goadest nubbe jage nubbe man- 
nod yuostas bseiye sin yuolggem mar}r)el 
-flSgyptenest : yalddet olbmu lago buok 
Israel manai sseryyeg&dde bagjel^ guoft 



4 Hosei girje, 1. % Kap. ' 251 

— ^^^^^^^^— ^^^^^'^■— ^^'^™^^^^— ^^i"^ p— ^i— ^^— ^^— ^— ^i^M^^^^^^^^^»— ^»^J^^-^— ^^ 

l&ge lakkasa^ai rajast, ja dam age bagjel^ 
guilek soatteTserjoid mattek adnet. Dat 
olbmui l&kko Isei, maid Moses la Aron ja 
Israel guoft nubbe l&kkai s&kkagoddi 
oaiyamu^ak lokke^ 60^^660 ^Ibmak^ mutto 
Leyitala^ak aai laam lokkum dam sasrv- 
yai; dastgo hcerra laai asatam sin laga 
tabernakel yaraS, ja aiye dam si balyyalet 
galgga. 

2. KapitaL 

Hserra samoi Mosesi ja Aroni : Buok 

Israel manak g&diddssek dakkat galggek, 

juokkas liygas balddi yanhemida&sek dale 

mcerka mield ; saeryyeg&dde goade birra si 

o 

g&didaasek dakkat galggek. Auddaba^Uai^ 
baeiye bagjanceme guyUui, galggek dak nuft 
diyyot jecaidsesek : Juda goade liyg yajgai- 
desguim ; su balddi galggalsaskar s&kkag&d- 
de gidides adnet, ja Sebulon s&kkagidde. 
Buokak, gudek Juda g4di saeryyai lokku- 
juyyujegje, I86940O 4lbmak legje^ yaegai- 
daesek mield; dak &udast maiin at galg- 
gek. Ruben goade liyg x)eggijuyyut galg- 
ga gaskbasiye guyllui; su balddi galgga 
Sim^eon s&kkag&dde g&dides .adnet ja 



232 4 Moses girje 



Gad s&kkag&dde. Buokak^ gudek Ruben 
gkSi sflervvai lokkujuTTujegje, 151^450 &lb- 
mak legje^ la si nubbe joaykkon mannat 
galggek. De saervTegadde goatte boattet 
galgga Leyitala^ai gidiguim gasko buok 
Tsegai sist. Ephraim goade liyg baeiye 
illosa^me guyllui ceggijuyyut galgga; su 
balddi galgga Manassa s&kkag&dde « gidi- 
des bajasdakkat, ja Benjamin s&kkagid- 
de. Buokak, gudek Ephraim gddi sa^ry- 
yai lokkujuyyujegje, 108,100 &lbm^ le- 
gje, ia dak boattet galggek goalmad 
joaykkon. Dan goade liyg gaskia guyl- 
lui ceggijuyyut galgga; su balddi galgga 
Aser s&kkagidde g&dides bajasdakkat, ja 
Ifaphthali s&kkagidde. Buokak, gudek 
Dan g4di saeryyai lokkujuyyujegje, 157,600 
ilbmak legje, ja dak maqemus joaykkon 
mannat galggek. 

Leyitalajak aei laem lokkujuyyum 
Israel raanai olbmul&kkoi, nuftgo haerra 
g&ccom leei Moses. IS^uftgo haerra g&ccom 
Icei Moses, nuft si g&didaesek bajasdakke 
jes gutteg liygas mield, ja nuft si manna-^ 



2. 8. Kxp. 235 

men leg)e buokak Yanhemida^sek daloi 
mield. 

3. Kapital. 
Hserra sarnoi Mosesi: doalTO LeTi 
s&kkag&dde dek lagabuid^ la divo dam 
pap Aron calmi oddi^ la balvralet si 
galggek su ja doaimatet si galggek, mi 
doaimatuTTut galgai sust ia &bba saery- 
veg4ddest, tabemakel balyyalusa Leyi 
sikkagidde dakkat galgga, ia m&rras galg- 
gek Leyitalagak adnet saeryyegidde taber- 
nakel galyoi 4udast, ja mi mftrastuyyut 
galgga Israel manai iudast^ atte si taber- 
nakel balyyalusa bagjelassasek yalddek; 
ia Aroni ia su barnidi d&n addet galgak 
Leyitala^aid, dak sunii addujuyyum Isek 
Israel manai gaskast; mutto Aron ja su 
bamid d4n asatet galgak papamat doai- 
matet. Buok asrra olbmuk, gudek rib- 
mik papamat dakkat^ jabmet galggek. 
Tela sarnoi ha3n'a Mosesi: gaec, Israel 
manai gaskast Leyitalajaid m4n yalddam 
laem buok sin sagiai, gudek yanheinidse- 
sek alggosaddok lask, gudek cednehseg 
rayastek Israel manai gaskast, ja Leyita- 



25H 4 Motes giije 



la^ak muo galggek ](et; dastgo muo buok 
alggosaddok laek; dam baeiTe go buok 
^gypten aednam alggosaddoid m&n god- 
dim, de basotim m&n aldsim buok Israel 
alggosaddoid, sikke olbmui ia siyeti ga- 
skast; dak galggek last muo. 

Hasrra sarnoi Mosesi Sinai mcecest: 
l&ga Levi manaid sin yanhemidcesek 
dsdoi ia s4gai mi eld; buok &lbma basle 
olbmuid likkat galgak^ gudek mannod 
boares lask ja dam bagjel. Ha^rra sane 
mield l&gai dalle Moses, nuftgo ska goc- 
cujuTvum laei. Leyi bamek legje Ger- 
son, Kahat ja Merari. Gersonitala^ak, 
gudek lokkujuTyujegje, 7500 albmak legje. 
Gersonitala^ai s4kkag&ddi goadek taber- 
nakel maqqabasld legje boE^ive illosasme 
guyllui. Kahatidala^ak, gudek lokku- 
juyyujegje, 8,600 &lbmak legje. Kahati- 
dala^ai s^kagaddi goadek tabernakel 
oarjabasld legje. Meraritala^ak, guilek 
lokkujuyyujegje, 6,200 albmak legje, ja 
sin s&kkagoddi goadek tabernakel day- 
yaba^ld legje. Mutto si, gaei goadek sa^ry- 
yegkdde goade auddabaeld ja basiye ba- 



^ 



8. 4. Kap. 235 

g^anasme guyllui Isek, Moses ja Aron ja 
su bamek dak losk, gasi gitti tabemakel 
&skalduTTuni Ise; buok ^rra olbmuk, 
gudek tabernakel lusa lakkanek, jabmet 
galggek. Buok Leyitala^ak^ ga^id Moses 
la Aron l&gaiga ha^rra sane mield^ sin 
s&gaidassek mield^ buok ilbma basle olb- 
muk^ guilek mannod boares legje ]a dapi 
bagjel^ legje 22,000. 

4. K a p i t a L 
Haerra samoi Mosesi ja Aroni: l&k- 
kat d&i galggabastte Kahat barnid, gudek 
30 jagid boares lask ja gidda 50 ja^ 
boaresYuoda ragjai, sasrvTegAdde goade 
balTvalusa dakkam ditti. Go Israelitala- 
^ai goadek gaikkujuyyut galggek ja mat-* 
kesek mield si yuolgget galggek, de Aron 
ja su bamek boattet galggek tabemakel 
ja buok gaskdmid guddejo sisa garrat ja 
njuorjo nakid ilgomus guddejon si adnet 
galggek. De yuost boattet galggek Ka- 
hat bamek guoddem yaras; tabemakel 
jes ad si oago likatallat, amasek jabmet. 
Aron ja su bamek boattet galggek fa 
biegjat juokke 41bma barggosis ja gaod« 



236 4 Hcises girje 



dem sagiasis, cei si oa^o boattet gaM;adet, 
moft Aron ja su barnek tabemakel gud"- 
deio sisa bigjek, Sa^rwegidde goatte 
guddujuYTut galgga Gersoni )a Merari 
barnin^ gudek maida lokkujuTTujegje, sin, 
gudek BO iagid boares legje ja gidda 60 
lagi boaresTutti. Buok Levitalagak, gu- 
dek nujft lokkujuYYuiegie ia asaturruje- 
gie saervyegidde goade balTvalusa dak- 
kat, ja gudek guoddet galgge saerrve- 
gidde goade ja buok Ibmel baWvalusa 
gask&mid^ 8^580 ilbmak legje. 

6. K a p i t a L 

Ja haerra samoi Mosesi: sarno nuft 
Aroni ja su bamidi: dai saniguim burist- 
siynadusa di l&kkat galggabasttet Israel 
manai bagjel. 

Hasrra buristsivnedif ci du ja yarja- 
lifci du! 

Haerra cuoYgatif ci calmides du bagjel 
ja liipi dunji armogas! 

Hasrra bajedifci calmides du ala ja 
addajsi dunji rafhe! Ja muo nama si 
sardnot galggek Israel manai bajgjel^ ja 
jtnAn sin buristsiYnedet aigom. 



X8.K«p. ' 237 

7. KapitaL 

Go Moses bajasrakadam losi taber- 
nakel^ de ruoidai ska dam^ ja basotidam 
ja buok galvoid, altar ja buok galvoid, ja 
buok Israel guoft nubbe l&kkai oaivamu- 
jak oafferidcBsek bufte. Go Moses saerv- 
yegidde goattai manai hdBrrain sardnot, 
de suobman s&n gulai, mi sunji samoi 
arbmostuolo aid, mi laga arka bagiel, 
lea, guoft Kerubim gaskast, ja hcerra suin 
samoi. 

8. KapitaL 

HaBrra samoi IMosesi: yalde Leyita- 
la^aid Israel manai gaskast, ja butestet 
d&n galgak sin, soaratus cace d&n galgak 
sin ala riskotet, ja ibba sin rubmas si 
yajoldet galggek nibin, biftasidsesek bas- 
salet ja jecasek butestet si galggek. 
Guoft nuorra TuoTsaid valddet d&n gal- 
gak oafferen ja b&rramus oaffer valddet 
galgak. Leyitalagaid lagabuid buftet 
galgak saerTTeg&dde goade oddi, ja coak- 
kai g&ccot galgak &bba Israel manai 
saerTTegidde, de Leyitalajaid ain laga- 
buid basrra calmi oddi g&ccot galgak, ja 



238 4 Mosea girje 



Israel manak giedaiddasek Leyitala^ai ala 
biegjat galggek. De doalyvot galgga 
Aron Leyitalagaid haerra calmi oddi 
Israel manai basse oafferen hd3rra baly- 
valet, MuttD Leyitalajak giedaidassek 
biegjat galggek Tuovsai iiyi ala^ nub- 
be ynofsa suddo yserro lae, ia nubbe 
boalddem oaffer, soayatus dakkam ditti 
Leyitala^ai Audast. Go d&n sin butestam 
]a basotam Isek, de balyyalet galggek Le- 
vitalajak saeryyegidde goade sist; munji 
dak adduiuyyum laek Israel manain; Is- 
rael manai alggosaddoi sagjai mkn lasm 
yalddam sin, dam basiye go buok -ffigyp- 
ten asdnam alggosaddoid mSm casskim, de 
aldsim m&n basotim buok alggosaddoid; 
Leyitala^ak galggek Israel manai balyya- 
lusa dakkat saeryyegidde goade sist. 

Moses, Aron ja khha, Israel manai 
Sfieryyeg4dde dakke dal Leyitala^aiguim, 
nuitgo haerra g&ccom, laei. Go Leyitala- 
jak buttasen dakkuiuyyum legje ja soa- 
yatuyyum ia basotuyyum legje, de si b&tte 
fa balyyalisg&tte sa&ryyeg&dde goade sist 
Moses ja Aron calmi &udast. 



9. Kap. 239 

9. K a p i t a L 
Dam b(Biye go tabernakel bajasdak- 
kujuTVum laji, de gircai balvra laga 
tabernakel; mutto askkedest AidnujuTui 
nuftgo dilla tabernakel bagjel iilded ra- 
gjai. I^uft alelessi lasi^ balTva g&YCai 



tabernakel, mutto ikko su habme lasi 
nuftgo buolle d&lla, ja go balrva taber- 
nakel aid bagjani, de gaikku Israel ma- 
nak gididaasek, ja g&sa balyya iecas tuo- 
las lulti^ dam baikkai bajasdakke Israel 
manak gididassek; hserra sane ala gaikku 
Israel manak g&didaesek, )a hasrra sane 
ala g&didassek si bajasdakke ; goas balyya 
jecas Tuolas luiti, dasa g&d'idassek si bigje; 
ja go balyya asdnag beiyi mietta taber- 
nakel bagjel iroi, de Israel manak hasrra 
bakkomid yutti yaldde ja aei yuolggam, 
ja go dusse soames baeiye balyya &roi 
tabernakel bagjeL Hasrra sane ala si 
irromen, ja hasrra sane ala si sirddemen 
legje« Go balyya askkedest iddedi ixoxy 
ja go iddedest bagjani, de si g&dida^sek 
gaikku; laeigo igja daihe basiyye, go baly- 
ya bagjani^ de si jotte; j&s balyya 



240 4 Moses girje 



guoft bseiye daihe rnannod, daihe jage 
Aroi^ atte dat tabemakel bagjel &roi^ de 
drromen legje maida Israel manai goa- 
dek, ja a^i si daid gaikkom; hserra sane 
ala si g&did dakke ia hasrra sane ala si 
gaikku; haerra bakkomid si Tuttiraldde- 
men legje su sani mield Moses boft. 

10. Kap i tal. 
Ho^rra samoi Mosesi: daga aldsid 
guoft silbba basunaid, ja daid din adnet 
galgak sa^ryyegidde coakkai g&^ot^ ja go 
goadek gaikku]UTYut galggek. Go basu- 
nak hiljet cuojaturvuba, de &bba sa^rrTe- 
g&dde du oddi coagganet galgga saennre- 
g&dde goade alggoba^llai ; go nubbe basuh 
hiljet cuojatuYTu, de oaivamugak Israel 
tuhati bagjel galggek coakkai boattet du 
oddi; go garraset dak cuojaturruba, de 
galggek si, ga^i goadek basire bagjanasme 
guyllui lask^ g&didassek gaikkot ; go nubbe 
ga^rde dak garraset cuojatuvYuba, de galg- 
gek si, gasi goadek gaskbasiye guyllui laek, 
gaikkot gd.didassek. Papak, Aron barnek, 
galggek cuojatet basunaid. Go soattai di 
maHnabaBttet yasala^aidasdek yuosstai, de 



10. 11. Kap. 241 

^ ^ I 

galggaba^ttet di garraset basunid Cuojatet, 
yai hcerra din Ibmel din muitta; yai yasa* 
la^aida^dek giedast^di besstujuwubsettetl 
Din illodek beiyin ja basse beiyin basu- 
nak. cuojatuyyut galggaba, go boalddem ' 
oafferid ja gitos oafferid di # buftebsettet 
h(Brrai» 

Ifubbe jage nubbe mannod guoft 
lagad baeiye de bagjani baly laga arka 
aid erit^ ja Israel man^k yulgge ja manne 
Sinai md3cest9 ja balyya jecas yuolas luiti 
Faran maecoai. De si yulgge g&lm bseiye 
matke hasrra yarest^ ja haerra litto arka 
manai g4lm basiye matke sin &udast 
yu&irjadem saje sigjidi dccat, ja hserra baly 
sin bagjelist iroi ba^iyyeg, go sirddemen 
si legje. Go arkka matkkai mannaipen 
leei, de celkl Moses: bagjan, hserracasmek, 
yai du yuosstaicuo^^ok biedgganek^ ja 
yai du yasalagak du calmi iudast bata* 
raddek! ja go si drostegje^ de celki Mo- 
ses: boade ruoftot, hserracasmek^ Israel 
duhat Uge duhat lusa! 

11. KapitaL 

Mutto go olbmuk yaiddela^men legje 

16 ' 



2t^2 4 Moses girje 



ja Aimmurisg&tte, de hasrra dam gulai ja 
bahhan dam ani; ]a haerra moarre buol- 
lai, ja ha^rra d&lla bull sin gaskast ja dus- 
sadaemen laei dlgomus g&did. De cuorr- 
Tog&tte olbmuk Mosesi^ ja Moses hasrrai 
r&kkadalai, de d&lla caskai. Mutto dak 
joavdelas olbmuk, gudek sin gaskast legje, 
biergo anestuTYasg&tte, ja Israel manak 
cierrog&tte )a celkke : gi adda migjidi bier- 
go bdrrat ? dast i laek go dusse dat Manna 
calmidasmek A,udast. Moses gulai olb- 
muid yaiddelaBmen, ja ha^rra sagga moar- 

' rai saddai, ja Moses calno^i iudast dat 
bahha lasi. De bleg hSuSi hasrrast, ja 
masrast dat loddid buyti ja g&di baikkai 
daid Tuolas luiti. De likke olbmuk bajas 
ja loddid C&gge, mutto bierggo ain sin 
bani gaskast irodedin, iudal go dat bor- 
rujuTYum laei, de buollai haarra moarre 
olbmui Tuosstai, ja haerra caski olbmuid 

« sagga stuorra sormin. 

13. K a p i t a 1. 
Ha^rra sarnoi Mosesi: bieja 41bmaid 
Audastad Kanaan aednam iskadet^ maid 
Israel manaidi addam, ilbma juokke 



18. Kap. 24$ 

s&kkag^ddest^ ja oaiyamu^ak dak galggek 
Icet. 40 beivi gaecest de si ruoitot b&tte 
esdnain iskadaemest; ja si b&tte ja Tulgge 
Moses, Aron ja ibba Israel sseryyeg&dde 
lusa ELadesest Faran mascest, ja yastadus. 
si adde sigjidi ja &bba sosrvTeg&ddai, ja 
cajetegje asdiiam saddoid, ja si muittalegje 
Mosesi ja celkke : mi b^dimek dam asd- 
nami, ja mielkke ja honning galle g&lgga, 
ja dast «dnam ^addo 1^; mutto gierr leek 
^dnam olbmuk, nannosak ja stuores laek 
gavpugak, ja daid stuorra olbmuid Ana- 
kitala^aid mi &inimek; Amalekitala^ak 
assek oarja a^dnamest, Hethitala^ak, Jebu- 
sitala^ak ja Amoritala^ak bagje aednamest 
assek, mutto Kananitala^ak maera gad- 
dest ja dasno Jordan gadde mietta. 
Kaleb jaskodattamenla^i olbmuid ja cel- 
ki: Yuolggop mi ja oamastaskkop mi dami 
asdnam, galle mi dam yuoittep. Mutto 
dak ilbmak, gudek dftanaga suin asdnam 
iskadam legje, celkke: asp mi mate dai 
olbmui Tuosstai mannat, dastgo gier- 
rabbo si lask go mi, ja buok bahha sag;aid 
si dam a^dnam birra sardnu Israel mn- 

16 * 



244 ^ Moges giije 



naidi/ ja celkke: dat sednam olbmuides 
birra, ja buok dak olbmuk, gaeid dini- 
inek^ hui stuorra olbmuk Isek; daid hirb- 
mad stuorra la gievr olbmuid, Anakita- 
la^aid^ mi Ainiinek, sin calmi &udast ini 
lasimek dego rasselAkkok, 

14. K a p i t a 1. 
De bajedi Abba saBrvyegddde jenas^ 
fa gaecos ia cierromen legie olbmuk; ja 
buok Israel manak nimmuregje Moses ja 
Aron Tuosstai^ ja dbba saervregddde sid- 
noidi celki: yare mi jabmam lifcimek 
iEgypten sednami; Tare mi dam maeccai 
jabmam lafeimek ! Manditti doalyvo haerra 
min dam (Bdnami, atte goddujuyyut mi 
galggap mikiguim, atte min nissonak ja 
min manak salacen dakkujuyyut galg- 
gek; alma migiidi buoreb lilci -^gypteni 
ruoitot maccat, ja nubbe ' nubbai celki: 
bicgjop mi oaiyamus bagjelassamek, ja 
ma'ccop na.i ruoftot ^gypteni! De ma- 
naiga Moses ja Aron muodoida^sga ala 
ibba Israel manai sa^ryyeg&dde coagga- 
nasme calmi dudast^ ja Josya^ !N'un bardne, 
ya Kaleb;^ Jephunne bardne^ celkiga: j&s 



14. Kap. 205 

hcerra min dokkitaejja, de doalvvo s4n 
rain dam aBdnami ja migjidi dam siega 
sedDam adda ; allet Icege eeppegulolas ha^rra 
Tuosstai, de aeppet di darbas sednam olb- 
miiin baUat^ hasrra minguim las^ aU6t 
bala! De g&coi &bba sserrveg&dde^ atte 
s&dno ged'giguim goddujuvvut gajgaiga, 
mutto de didnujuvui hserra hsBrrasyuotta 
saervreg&dde paulunast buok Israel ma- 
nain. Hasrra celki Mosesi: man guk-> 
ka aigguk dak olbmuk muo bagjelga^C^t, 
goas aigguk si muo ala dsskogoattet buok 
daid ma^rkaid oainededin^ maid sin ga- 
skast m&n dakkam laem; gukkago gillat 
galgam dam bahna s€Bi:Tveg4dde, ccelke 
sigiidi: nuft duot go aslam, ceelkka hserra, 
nuftgo di sardnom Iseppet, nuft digjidi 
dag;am^ dam maaccai din rubmasak gac- 
Cat galggek, aeppet di galga dam aednami 
ba^ssat^ man ditti gi ettam mAn bajedim ja 
maid Idppedim digjidi irromsagjen, *reb 
go Kaleb, Jephunne bame, ja Josva, Nun 
barne. Din smavra mannarak, gaai 
birra di celkidek^ atte si salacen dakku*- 
)uvTumen legje, sin mdn sisadoalyom^ ja 



246 4 Moses girje 



si galggek oa^ot dam dBdnam^ maid di 
Ispppet bagjelgaeccara. ; mutto din iabmam 
rubmasak baccet galggek mseccai; ja din 
manak galggek 40 jagid msacest vagfolet, 
dassaci go buok din rubmasak gaocam 
Isek mseccai. ^dnam iskada^me beiyi 
mieldy nabmala^si 40 jagid din yserreda- 
goida^dek di galggabasttet guoddet, jakke 
juokke baeire dudast go aednara di iskai- 
dek^ dat 1^ 40 jagek. Dak &lbmak^ 
gud'ek daid bahha sagaid sardnom legje 
asdnam ala, si goddujuTYujegje, mutto 
Josva la Kaleb baciga heggi. 

16. K a p i t a 1. 
Korah, Jizehar bardne, gutte Kahatii 
bardne laei, Levi bardne, valdi Dathan ja 
Abiram, Eliab bamid, ja On, Peleth bar- 
ne, Ruben barne, guoibmenes^ ja si cuoz- 
^elegje Moses Tuosstai dftanaga 260 4lb- 
maiguim Israel manain, gud'ek oaiyamn- 

* 

gak leg^e sa&ryregdddest, scervyegiddest 
TallijuYTum, gudniettujuvvum dlbmak; 
]a, coakkai si bitte Moses ja Aron Tuos- 
stai ja celfcke s&dnoidi: di valddebaettet 
aldsedek appar stuorra famo; dastgo 



16. Kap. W 

A,bba dat saeryyeg&dde lask buokak basse 
olbmuk, ja haerra sin gaskast la^ ; manne 
aledseppe ddi jecaidasde hserra sserTTe- 
gddde . bagjel? Go Moses dam gulai^ de 
luid sA,n jecas muodoides ala Ibmel &u- 
dast, sarnoi Korahi ja su joaykkoi ja 
celki: itten aiggo hserra dietteyassi addet, 
gi las su^ ja gi las basse^ gasn s&n luoitta 
aldsis lakkanet; gcen s&n yalji^ su sd,n 
adda aldsis lakkaneL Dakkat dalle nuft: 
yalddet aldsedek suoiyyaslittid, sikke 
Korah ja Sbba su joaykko, biegjat itten 
ddla dai sisa, ja biegjat suoiyyasid dai 
ala haerra audast; ja dat &lmai^ gaeil haerra 
yallje, sdn lae basse. Moses celki Kora- 
hi: boade din itten dek haerra calmi 
oddi aftanaga ibba duj'oaTkoinad, din 
ja si ]a Axon; juokkas yalddet galgga 
suoiyyaslittes, suoiyyasid dam sisa. bie- 
gjat, ja buftus juokkas suoiyyaslittes haer- 
ra oddi, 260 suoiyyaslittid, ja ddn ja Aron 
yalddet galgga guabba suoiyyaslittes* De 
yaldi juokkas su suoiyyaslittes, biejai ddla 
ja suoiyyasid dam ala, ja sasryyeg&dde 
goade uysa alggobasld si cuo^^omen legje, 



Hlfi 4 Mo8^8 girje 



ja maida Moses ja Aron* Mutto Korah 
Coakkai g&coi &bba sserrregadde s&dno 
TUQSStai sa3rvTegddde goade uTsa oddi ; 
ja de iidnujuvui haeira haerrasYuotta &bba 
sa^rrregAddest. Haerra samoi INIosesi ja 
Aroni la celki: Tiiolgge dam sasrvregid- 
de lut erit^ fakistag^ dam dussen dagam! 
Mutto s&i muodoida^sga ala manaiga ja 
celkiga: Buokyasgalas, bupk sivnadusa 
vuA.ir|ai Ibmel! go 4ft Alraai suddo dakka^ 
aigokgo ibba sa^rvregddde moarest adnet? 
Haerra sarnoi Mosesi ja celki: caslke nuft 
saBrTTeg&ddai : Tuolge Korah, Dathan ja 
Abiram g4di birra lut erit, Ja Moses 
cuojjeli, ja Dathan ja Abiram lusa ma- 
nai, ja Israel Tuorrasak cutvu su; ja 
sa^rvregiddai sd,n nuft sardnog&di: Tuolg- 
get dai ibmelmcettom olbmui gidi lut 
erit,-ja allet mana likkatallat maidegen, 
mi s&dnost la3, amadek di buok sAdno 
suddoidi hasTvanfet. • De si Korah, Da- 
than ja Abiram gddi lut erit Tulgge; 
mutto Dathan ja Abiram yublggam lasiga 
olgus, ja gdd'idaBsga uTsi Alg^gobaeld s&i 
cuo^oiga, ja s4dno akak, barnek ja smayya 



^ * ' 16. Kap. 249 

manak. Ja Moses celki: dast di galg- 
gabaettet ddrddat, atte hajira muo bie- 
gjam lae buok daid dagoid dakkat, ja 
atte muo jeccam miela mield idaid im 
lask dakkam; j&s dak jabmemen lask 
ntiftgo aBrra olbmuk^ ja j4s rangaatuTTut 
si saddek nuftgo (Bira olbmuk^ de, hdsrra 
i la^k biegjam miio ; mutto jds ha^rra mai- 
degen oavdoid dakka^ atte asdnam njal- 
mes ravast ja sin njella/ ja buok mi sist 
, las, ja aelle hiaeggast si helreti Tuolasman- 

s 

nek, de di diyddabaettet, atte dak ilb- 
mak bagjelga^ccam lask hasrra. Ja dappa-* 
tuTui, aido go daid sanid ^&n sardnom 
la^i, de sin yuold luoddani asdnam, ja 
njalmes a3dnam ravasti ja njelai sin ja 
sin g&did, ja buok Korah olbmuid ja 
buok sin asloid; ja aelle ha^ggast si buo-> 
kak Yuolas iijegje helyeti, aadnam g&YCai 
sin bagjel, ja saervregAdde sist erit si haey- 
Tanegje. Ja buok Israelitala^ak, giidek 
sin birra cu^^u, bataradde sin biskode-^ 
din, ja celkke: ellus asdnam min njellu. 
Mutto d&lla bidi haerra lut ja dussadi 



250 4 Moses giije 



daid 260 ilbmaid, gudek suoiyyasid oaf- 
feru^e. 

Mutto nubbe ' baeiye de nimmuri 
ibba Israel maiiai sasmreg&dde Moses ;a 
Axon Tuosstai ja celki: dii la^pe haerra 
olbmuid g&ddam. Mutto go saervregid- 
de coakkai manai Moses ja Aron Tuos- 
stai ja sservreg&dde goade guvllui )ecas 
jirggali, gaec, de balvva giTCai dam, ja 
hasrra hservasYuotta didnujurui^ )a Mo- 
ses ia Aron b&diga sasrvregidde goade 
oddi. Ja hasrra sardnog&di Mosesi: tuoI- 
ge dam sservTegddde sist erit^ ja dalla- 
naga dam dussadsemen l^m! mutto s&i 
muodoidassga ala manaiga^ ja Moses celki 
Aroni: valde suoiyyaslitte, bieja dila dam 
ala altar aid erit^ bieja suoiyrasiddasa^mana 
lioapost saervregidde lusa, ja daga soaya- 
tus dam Audast, dastgo Ibmel moarre ]k 
boattam la^, gifse j& alggam las! De dagai 
Aron, nuftgo Moses g&c^om laei, ja Tiek- 
kali saervvegidde sisa, ja ga^, gifse ji 
alggam laei olbmui gaskast* Ja suoiyra- 
sid s&n Taldi ja dajgai soavatus olbmui 
iudast, ja jabmi ja elli gaskast s&n cuo^oi, 



16. n. Kap. 251 

ja gifse &rosti. Mutto gud'ek dam gifsai 
jabmQ 14,700 legje, asreb dai, gud'ek Ko- 
raL ditti ^abine. Ja Aron b&d'i ruoftot 
Moses lusa sasrrveg&dde goattai, ja &ro- 
stain la&i gifse. 

17. Kapital. 
Hserra sarnoi Mosesi: samo Israel 
manaidi^ ja valde sist guoft nubbe l&kkai 
s&bid, soabe juokke s&kkag&ddest, sin 
oaiVamu^ain, ja cale juokke &lbma nama 
su soabe ala; mutto Aron nama callet 
galgak LeTi soabe ala, dastgo spabbe 
galgga la^t juokke sikkag&dde oaiye &u- 
dast; ja s&bid biegjat galgak saBryyegidde 
goatl^ai la!ga oddi; ja dakku]UTYut galgga^ 
atte dat Almai^ . gaen aigom^ su soabbe 
ledid boccidattet galgga. Moses celki 
daid sanid Israel manaidi, ja buok oaiva- 
mu^ak adde jesgutteg soabes, guoft nub- 
be Mkkai &&.bid buok oiH. Ja Moses 
biejai s&bid hasrra calmi oddi laga goat- 
lai, mutto go Moses nubbe baeive laga 
goade sisa manai, gisec, de Aron soabbe 
boccidattam laei, atte urbid boccidat- 
tam^ ledid ja laddas mandelid oa^^om 



252 4 Moses girje 



laei. Ja Moses yaldi buok s&bid hserra 
calmi &udas9^ Israel manaidi^ fa si didne 
daid^ ja juokke oaiyamus soabes yaldi. 
De haerra celki Mosesis buvte Aron 
soabe ruoftot laga lusa mserkkan Turk- 

kijUTTUt. 

Israel manak celkke Mosesi: gaeSc^ 
, mi hasTTanep, mi bookak hsBTranep, 
h05YTosaem.ek mi buokak mannap! Gutte 
hoE^rra tabemakel lakka boatta^ s&n ha^y- 
Tosis manna. Galggap mi dalle buokak 
hasvranet? 

18. KapitaL 

Ha^rra celki Aroni: valde Leyi s&k- 
kag&dde olbmuid^ dak du lut Arrot ja 
dak du balrvalet galggek; mutto d&n ja 
du.barnek di galggabasttet la3t laga taber- 
nakel iudastAlbmak ; a^i oa^o Levitalajak 
daid basse gask&mid ja altar likkatallat^ 
amasek jabmet. ^reb Leyitalajai i Afta- 
ge olmus oago din saeryyai boattet. De 
vutti yalde d&n, ja du manak yutti vald- 
det basse tabernakel Ijalyyalusa ja altar 
balyyalusa^ amas moarre Israel manai 
bagjeli boattet! Din yeljaid Leyitala^aid 



18. 10. Up. 253 

Israel manai gaskast m&n i(Bin yalddam 
addaldakkan digjidi ha^rrai addujuyyumy 
sa^rYTeg&^de goad'e sist amat dakkat; 
mutto d&n jes ja du bamek &£tanaga. 

w. 

duin, di galggabasttet papamat dakkat 
altar iudast ja duddag&fcas siskeba^ld^ 
mutto juokke serra olmus^ gutte altar 
oddi daihe iudagdfcas siskebasllai Tigga 
mannat; jabmet galgga. 

Haerra celki Aroni; oase buok muo 
oafferidi dun]i addam. JEdnam alggO"" * 
saddok^ maid olbmuk li^rrai buftet galg-. 
gek^. dak du galggek Iset. Buok haegga- 
la^ai alggosaddok galggek last du. Leyi 
manaidi buoklsraelitala^ail&gadas (tido) 
addam^ dam saervYegidde goad'e balyra- 
lusa ditti, maid si dakkek; dak a^rra 
Israel mauak asi oa^o saervregidd^ goattai 
'lakkanet, amasek dakkat^ mi boassto la^^ 
la amasek si jabmet. 

19. K a p i,t a 1. 

Ha^rra samoi Mosesi ja Aroni : caelke 
Israel manaidi, atte Talddet si galggek' 
ruisis, Yigetes guigo^ mast i laak mik-» 
kege yigid^ )a man aid gae^ses i lask Arroin^ 



254 4 Moses girje 



)a pappi Elea$ari di dam galggabasttet 
addet^ ja g^d"! siljo alggoli san dam 
doalyvot galgga, ja su oainededin dat 
njuYTujuTVut galgga; pap Eleasar yalddet 
galgga Tara ja suormaines riskotet galgga 
sfiBmregddde goad'e guvUui ba&iye bagja- 
naeme guvllui; de gviggo bdlddujuTVut 
galgga su oainededin; sedermuora isop 
ja skarlagen galgga pap yalddet ja doUi 
balkestet. De galgga pap biftasided bas- 
salet, caccai rubmases lavggot, de oa^jo 
skn g&didi boattet. Ja butes &lmai guigo 
gunaid coagget galgga ja biites baikkai 
biegjat gidi siljo alggoli, ja Yurkkijuwut 
galggek gunak Israel manaidi buttastusa 
caccen; go adnujuvTut dak galggek, de 
butes galgge cacce leikkujuvYut galgga 
dai ala littai; butes ilmai isop raid- 
det galgga, dam caccai buonjostet, ja 
dam su ala riskotet, gutte buttesmaBtto- 
sen jecas 1(b dakkam, goalmad ja ciecad 
ba^ye, ja ciecad basiye s&n butestet galgga 
su suddostes ; de biftasides bassalet galgga, 
caccai jecas layggot, de butes sin sad!da 
a^kkedest. 3&s guttege buttesma^ttom 



10. 20. Ktp. 255 

- I 

Sadda^ ja i addet aigo jecas butestuyrut^ 
su siello saennregiddest erit lavkaduvrat 
galgga. 

20. Kapital. 

Israel manak^ &bba sasrweg^dde dam 
maeccai Sin b&di^ Tuostas mannod^ ja 
olbmuk Gadesest orru. Dasa jami Maria 
ja haydaduTui. 

Ssennregiddest cacce i la^m^ ja coak- 
kai dat b&di Moses ja Aron Tuosstai ja 
olbmuk riddalisgdtte Mosesin ja celkke: 
rare mi jabmam lifcimek dftanaga yel- 
jaidasmekguim haarra calmi &udast^ ja 
manne doalvoide d&i hasrra saarvYegidde 
dam masccai, dasa roappanet^ sikke mi 
ja min spirik; manditti lagppe dii doaly- 
Tom min .^gyptenest dam fastes baik- 
kai? I laek dat baikke gilvvem baikke^ 
ige leek fikkonmuorra, ige yidnemuoira, 
ige granatsaddo, i dbbage lask jukkam- 
Cacce! Mutto Moses ja Aron seeryyegidde 
lut manaiga saer^TegAdde goade uysa oddi^ 
ja muodoidaesga ala sii manaiga^ ja haerra 
hasryasyuotta idi. Hderra samoi Mosesi: 
yalde soabbad^ g&co sasryyeg&dde coakkai. 



256 ' 4 Moses ^rje 



sikke din ja yeiljad Aron, la sardnot 
d&i galggabsette baftai sin calmi kuAasty 
de dat cace adda. De yaldi Moses soabe 
hserra calmi &udast^ nuftgo haarra g&ccom 
lasi; ja Moses ia Aron coakkai g&coiga 
saervyegddde baTte oddi^ ia sdn sig)idi 
celki:,guUat di gagarak! l(Bgo dat midno 
giedast d&dnoidi cace addet dam baytest? 
ja Moses bajedi giedas ja caski bayte 
guoft ga^rde s&biues, de 411o cacce gd.lgga- 
g&diy ja saeryyeg&dde jugai ja siyetak. 
Mutto haerra celki Mosesi ja Aroni: go 
aeppet dii jakkam munji muo bassen 
gudniettet Israel manai calmi dudast, de 
aeppet d&i galga dam sasryyegidde si,sa- 
doalyyot dam a^dnami, maid lasm addam 
sigjidi. Dat las Meriba cacek^ gist Israel 
manak riddalasmen legje ha^rra yuosstai* 

Kades baikest yidgge Israel manak^ 
ja &bba saeryyegddde bidi dam yaflrai 
HorrL Tarest Horest lakka Edom a^- 
nam samoi hasrra Mosesi ja Aroni: Aron 
yuolgget galgga dast erit olbmuides lusa, 
'yalde Aron ja su barne Eleasar ja doalyo 
8&dno yare Hor ala ja nuola Aronest su 



20. 21. Eap. 257 

- 

biftasid ja ganrot su bardnai Eleasari 
daid; ja Aron vanhemides lusa vuolgget 
galgga ja jabmet. Moses dagai^ nuftgo 
haerra g&ccoin iaei, ja Tare Hor ala sii 
goarrjoiga Sbba saeryvegidde oainededin; 
Moses nuolai Aronest su biftasid ja biejai 
daid, su barne Eleasar ala, ]a Aron jami 
vare cik ala, mutto Moses ja Eleasar 
rijejaiga Tare aid. Go ibba saeryvegddde 
dini^ atte Aron yuSir^as addam la^i, de 30 
beiri mietta cieroi su Israel dallo. 

21. Kapital. 
Tarest Horest de si manne rufsis 
ma^ra guyllui, ja matkasedin de olbmuk 
unokas milli sadde; ja olbmuk nimmu- 
risgdtte Ibmel yuosstai ja Moses Vuosstai 
ja celkke : manne laeppe dii -$]gyptenest 
min doaWyom mseccai roappariet? dastgo 
i laek dast laibbe ige cacce, ja i yisa miij 
siellomek sat barrat dam hsejos biemo,. 
' De biejai haerra sorbmifaegje gaerbmasid 
olbmui gasski, mak olbmuid gasske, ja 
aednag Israelitala^ak jabme. De yulgge 
olbmuk Moses Ijasa ja celkke: suddodain 
Isep; dastgo hserra yuosstai ja du yuosstai 



258 4 Mogei giije 



mi Isep sardnom; rikkadala dal hd^rrast 
gasrbmasid min bagjelist erit valddet* 
De r&kkadalai Moses olbmui Audast. 
Ha^rra celki Mosesi: daga aldsid gasrb* 
mas^ ja bieja dam muora. ala, ja juokkas^ 
gutte gasskujuTTum lae, ]a, ga^rbmas bael- 
lai gaacca^ ^^5^ osUet. Moses dagai 
dalle Tasikkegd&rbmas^ 7a mtiora ala dam 
bieiai^ ]a go gaermas gudege gaski, ja 
YaBikkega^rbmas s&n gascadi^ de baci s&n 
heggi- 

22. KapitaL 
Ja Tuolggemen legje Israel manak, 
ja g&didaesek si baiasdakke Moab jalga- 
dassi d&m basld Jordan^ Jeriko buotta; 
ja Balak, Sippor bardne^ Aini buok^ maid 
Israel dakkam la^i Amoritala^ai Tuosstai; 
De ballag&tte saggarakkan Moabitala|ak 
Israel olbrauin, dastgo hui asdnag si legie^ 
)a si hirbmastuTve Israel manai ditti. 
Ja Moabitala^ak celkke Midian Tuorra- 
sidi: b&rramen las dat joaykko buokrak- 
kan^ mi dast Isd^ nufkrgo yuofsa ma^ce 
rasid bdrra. Mutto Balak, Sippor bard- 
ne^ Iffii dalle Moab gonagas, ja sane s&ii 



22. Kap. 259 

■ - 

cuo)ai Bfleami, Beor bardnai^ Pethori, 
mi Euphrat guovlost laie, su raykkat: 
ga^y olbmuk boattam lask ^gyptenest^ 
gudek &bba aednam g^camen lask^ ja 
Arostam si lask muo buoita; boade dal, )a 
garrod inun]i daid olbmuid; dastgo stuor- 
rab Tcegak sist lask go must, daiddim 
m&n dalle oazzot sin cassket ja eednamest 
erit sin ™oi?ttt; dietfam gusto, gam dta 
buristsiynediak buiistsiyneduyyum lae, ja 
gsexi dkn garrodak, s&n garroduyyum led. 
Moab la Midian yuorrasak yulgge ja 
noaiddeyuoda balkka sin giedast leeiy ja 
si b&tte Bileam lusa, ja muittalegje sunji 
Balak sanid, S&n celki sigjidi: irrot ia 
dast, de yastadus digjidi addet aigom^ 
dademield go hderra munji sardnot aiggo; 
de orru Moab oaiyamu^ak Bileam lut. 
Mutto Ibmel b&di Bileam lusa ja celki: 
mak dlbmaid leeik dak, gudek du lut 
lask ? Bileam yastedi Ibmeli : Balak, 8ip- 
por bardne, Moab gonagas, sane munji 
ca^lkkam las: gaei^. dast lask dal dak olb^ 
mnk, guiek i^ten =.anames. boatt«n 
Usk, )a gudek &bba aednam goi^ek; boade 

17 * 



260- 4 Moses girje 



dal, garrod munii daid^ rai famo oa^om 
sin vuosstai soattat ja sin Yuojetet ruoftot. 
Ibmel celki Bileami: ik yuolgget galga; 
ik garrodusa sanid dai olbmui bagjel IdJo- 
kat galga; dastgo buristsivneduTYum dalt 
lask. Iddedest de likai bajas Bileam^ ^a 
celki Balak oaiyaniu^aidi: Yuolgget aed- 
namassadek^ dastgo hasrra i aigo m&n 
dinguim vuolgget galga. De Tulgge Moab 
oaiTamu^ak ja Balak lusa b&tte^ 7a celk- 
ke: Bileam biaettali minguim ruolgge- 
mest. De yuolgati Balak ain a^mbo ja 
Tela ain aleb oaiTamu^aid; ja si Bileam 
lusa b&tte J a celkke sunji: nuft caslkka 
Balak^ Sippor bardne: ale adde jeocad 
gilddu juYYut muo lusaboattemest; stuorra 
gudne dun)i dakkat aigom^ ja maid munji 
cselkak^ dam dunji dakkat aigom; niutto 
ainas boattet galgak munji daid olbmuid 
garrodet. Mutto Bileam yastedi Balak 
balvvaleg)idi : j&s Balak munji addasi 
&bba yiesos dieyya gollin ja silbbain^ im 
almaketi hserra Ibmel sane yuosstai mate 
maidegen. dakkat; mutto ftrrot yela dam 
ia^ de guUat aigom^ maid ha^rra m.unji 



22. Kap. 261 

sardnot aiggo. Ibmel celki ikko Bilea- 
mi: go dak &lbinak boattam lask du 
raykkat^ ^e bagjan ja ruolge singuim; 
mutto maid dun)i ca^lkam d&n dakk^t 
galgak! De likai bajas Bileam iddedest, 
rakadi asenes ja yulgi Moab , oaiyamugai- 
guim* Mutto Ibmel moarre buoUai^ go 
Bileam miela ani ddkki yuolgget^ ja 
haerra engel biejai jecas su oddi su yuos- 
staicao^^ot; mutto asenes aid *c4kkamen 
laei, ja guof t balyyalsegjek su cuyuiga. Ja 
asen &ini haerra engel gasino aid cuo^^o* 
men ja mieke su giedast^ ja gasihost erit 
doarrai faUi, mutto Bileam cabmegidi su, 
yai ga^ino mield manasi. De b&di liserra 
engel gai^es balgga sagiai muttom yid- 
negardeni gasski, g^ggo guobbaci ba^ld 
ga^dggeaidok legie. Go asen diiii ha^rra 
engel, de ga&dggeaido yuosstai jecas baki, 
atte Bileam juolgge aido yuosstai bakki- 
juyui, ja de fastain riasmai ska asenes 
cabmet. Mutto hasrra engel fastain b&di 
gai^es sagjai, g^go ba^ssam lakkai i lasm, 
i algis, i guro basllai. Go asen hiserra 
engel &ii£, de a^dnam ala jecas yuolas 



262 4 Moses girje 



luiti Aftanaga Bileamin; mutto de moar- 
rai manai Bileam ja pami su sabines* 
De ravasti hserra asen nialme^ atte Bilea- 
mi sardnog&di: maid dunji dakkam Icem, 
go g&lm ga^rde muo dal cabmam leek? 
Mutto Bileam Yastedi aseni: bilkkon 
dka lask adnam muo! liici miekke dal 
muo giedast, de du g&dasim! Ja asen 
celki Bileami: alma du asen lasm^ gasn 
aid d&n c&kkam lask dam baeiye ragiai? 
lasigo dat muo dappe dunji huft dakkat? 
Ja Bileam celki : i learn. De rarasti ha^rra 
Bileam calmid^ atte hasira engel s&n &ini 
gseino aid cuo^^omen mikines giecTastes; 
ja Bileam g&bmardalai ja manai muo- 
joides ala. Ja baerra engel sunji celki: 
manne cabmam la^k asenad g&lm gourde? 
gosC, boattam la^m du Yuosstaicuog^ot^ 
dastgo dat matkke i la^k muo miela 
mield. Asen &ini muo^ ja manai gAlm 
ga^rde muo ^.udast erit. J&s dat. muo 
&udast erit i mannam Hf^ de du lifcim 
goddam ja sunji lifcim addam asUet. Bi- 
leam celki ha^rra engeli: suddodam la^m; 
im ^ettam d&n muo Tuosstai legjik d^un 



SS. 2S. Kip. 263 

matke ditti; go bahhan din dam anak^ 
de ruoftot macam. Mutto ha^rra engel 
celki Bileami: yuolge dai Albmaiguim^ 
mutto sardnot galgak dam sane^ maid 
m&n dunji samom. 

Go Balak saddai gullat Bileam boat- 
tam lasiy de manai ska su odd! Moab 
gaypugi^ mi Arnon guoTlost la^; ja Balak 
celki Bileami : alma Tuolgatam la^m sane 
du g&ccot? mamie ik muo lusa boattam? 
imgo daggar olmus la^k^ atte gudne dunji 
dakkat aigom? Bileam yastedi Balaki: 
gae^ dal boadam, mutto maid Tasjam 
m&n sardnot? dam sane^ maid Ibmel 
muo njalbmai biegja^ dam m&n sarnom. 
De manai Bileam Balakin, ja Kirjath- 
Ikisoti s&i bAdiga; ja Balak oafferuSai 
stuorra ja smayya siyetid, ja s&n raykai 
Bileam^ ja buok daid oaiyamu^ald^ gu«- 
dek su lut legje^ ja iddedest de yaldi 
Balak Bileam ja buyti su Baal diviL aiay 
g&st lagamus Israelitalagak Aidnujuyyu- 
jegje. 

28* KapitaL 

Bileam celki Balaki: rakad muuji 



264 • 4 Moses girje 



ciecca altarid, )a buvte dek ciecca tuot- 
said la ciecca yiercaid. Balaik dagai^ 
nuftgo Bileam cselkkam leai^ ja Balak )a 
Bileam oafferusai YuoTsa 7a vierca juokke 
altar ala; ja Bileam celki Balaki: diro 
jeccad bbalddem oaffer ba^llai, Tuolgget 
aigom^ ]ks haerra daidda muo oddi boat- 
tet aiggot munii diedetet, maid dun)i 
cselkket galganu Ja de vulgi Bileaiii 
muttom diva ala, De b&di Ibmel Bileam 
oddi^ ja Bileam dunji celki: rakadam laem 
ciecca altarid^ ja oafTerussam Isem vuoYsa 
ja Yierca juokke altar ala; ja hserra addi 
Bileami sanides njalbmai ja celki : Tuolge 
dal ruofltot Balak lusa ja sarno. Go Bi- 
leain ruoftot b&di Balak lusa, de boald- 
dem oafferes lut cuo^oi skn dftanaga 
buok Moab oaiTamu^aiguim, de ria^mai 
Bileam sanides sardnot ja celki : 
Aramest g&coi muo Balak, 
ba^YCCabagjea^dnaihest raykai muo Moab 

gonagas : 
"Boarfe dek, garrodet d&n galgak munji 

Jakob} 



23. Kap. 265 

I IP.. I I ■ . 

bahaid l&kkat galgak ja suttet Israel 

bagiel!" 
Mutto moft garrodet gaen Ibmel i garrod^ 
moft bahaid su ala l&kkat, ga^n Ibmel 

buristsiyned? 
Gaisast Israel oainam, 
Tarin yuotam mdn su ; 
erindamas olbmuk, gudek sierranessi 

orruk, 
a^rra olbmui sasryyai asi si jecasek Ijigau 
Jakob^ asdnag nuftgo saddocalmek^ gi 

l&kka su, 
ga^n I&kkamest la& Israel njasljad oasse? 
Muo siUui su, dam yanhurskes labmem, 
nuftgo su saddus muo a^rrana^bme ! 

De celki Balak Bileami: mi la3 dat^ 
maid d4n dagak munji? Tig^im du muo 
yasalagaid garrodet, ja gaeC, dal sin burist- 
siynedam laek! Mutto Bileam yastedi: 
fertim galle sardnot, maid ha^rra muo 
njalbmai biegja sardnot. De celki Balak 
sunji: boade muo mield nubbe baikkai, 
mast din daid olbmuid oa^ok oaidnet; 
daddeke dusse ilgomus )oayko oaidnet 
galgak; buokaid ik galga oaidnet, ja de 



266 4 Bfoseg.gtrje 



dast garrodusa sanid l&kkat galgak* De 
yaldi Balak Bileam mieldes varddem 
sagjai Pisga vare cik al% rakadi cieoca 
altarid^ )a oafferuisai ruoTsa ja yierca 
juokke altar ala; fa Bileam ceiki Balaki: 
diyo jeccad dal dabe boalddem oaffer 
balddi ; d&bbe Tuolgget aigom su Yuorddet. 
Hserra b&di Bileam oddi; bieiai sun)i 
sane nfalbmai ja celki : Tuolge dal moftot 
Balak lusa^ ja nuft sardnot galgak* Bi^ 
learn hkii Balak lusa^ ja gaec^ ca055omen 
Isei oafferes baldast^ ja Moab oaiyamugak 
legje su lut^ ja Balak celki smiji: maid 
celki hasrra? De ricamai Bileam sanides 
sardnot ja celki: 
Cuo^^el Balaky gula muo sagaid^ 
Yutti daid raJde d&n, Sippor bar^e ! 
Ibmel i suddoga^ leek, du^d i sarqo, 
basse s&n la^, duodalaS su njalbme^ 
baccekgo su sanek dllasuyuksettai? 
sardnogo sin ja sanides i daga? 
Gr^dCy buristsiynedet hasrra niuo gicoi^ 
s&n buxistsiyned^ gi matta gielddet^ 
Jakob suddoyuod'a baellai i s&n gaeic% 
adda Israeli yserreyuodaides andagassi^ 



2S. Kap. 267 

Israel lut &rro Ibmel JehoTa^ 
su gonagas bassun su iudast manna, 
^gyptenest doalyoi su Ibmel^ 
gievrabbo go Isegjon skn Ia»; 
i suddogas hutkke daga Jakobi yahag^ 
sei noaiddek mate Israel baycagattet* 
Sardnot aiggo aigge ja muittalety 
maid Ibmel Jakobi dagai ja Israeli ; 
laegjoni lakkai bagjanek dak olbmuk^ 
bajas si likkek nuorra lasgjoni lakkai^ 
m dak mana liyyot, salal^id most borrek^ 
goddujuvYumi yaraid yuost ]ukkek» 

De celki Balak Bileami: ik galga 
garrodusa^ ikge buristsiynadusa sa&id sin 
bagjel l&kkat. Mutto Bileam yastedi 
Balaki: alma dun ji caslkkam lasm: buok^ 
maid ha^rra munji sardnomen las^ rain 
dagam. Balak ceUd Bileami: boade, yela 
goalmad baikkai du buytam, j&s daidda 
Ibmel du luoittet aiggot garrodusaid sin 
bagjel l&kkat* De yaldi Balak Bileam 
mieldes Peor cokki^ msece guyUui^ ja 
Bileam celki Balaki : rakad munji dasa 
ciecca altaridy ja. buyte dek munji cieSca 
yuoysaid ja ciecca yiercaid^ ja Balak 



268 4 Moses girje 



dagai^ nuftgo Bileam g&coi^ )a juokke altar 
ala skn oafferusai TuoVsa ja Tierca. 

24. K a p i t a L 

Go Bileam kini^ atte dat hserra- miela 
mield Icei Israel buristsiynedet^ de i s&n 
mannam^ nuftgo iudeb hayid^ hasrrast 
esnostusa sanid i^udet, mutto j&rggali cal- 
mides maece guyllui; mutto go Bileam 
calmides bajedi ja &ini Israelitala^aid, 
gudek gididsesek biegjam legje s&kkagod- 
didassek mield^ de Ibmel Yuiiq sii bagjeli 
b&di^ ja sin sardnog&di )a celki: 
I!9^uft sardno Bileam^.Beor bardne^ 
nuft caslkka san^ gasn calbme las cuyggi- 

juyyum; 
nuft sardno s&n^ gutte guUamen las Ibmel 

sanid^ 
gassa buokyasgalas adda oainatnsaid oaid- 

net, 
gutte yu&ir^ast rottisuyyum las, ciegosyuo- 

daid oaidna. . 
Man cabes du goadek, Jakob, 
du assam baikek, Israel, 
dak yiddanasmen lask, legi lakkai lask, 
nu£tgo gardenak caci gaddin, 



24. Kap. 269 

nuftgo muorak haerrast borddu^uyvmn, 

nuftgo sedermuorak i&gai gaddin, 

Su agjagin golggek cacek, 

su bamek nuftgo alio j&gak. , 

Aleb go Agag su gonagas, 

Yiddanasmen Ise 8p Talddeg&dde^ 

JEgyptenest doalroi su Ibmel^ 

gieyr sin boatta nuftgo lasgjon^ 

olbmuid^ gudek Tuosstai jecaidaesek bi-p- 

giek, 
sin dussady cuoykkemen la^ sm daytid^ 
njuolaidesguim s^&n g&dda sin; 
de yuost manna s&n yu&iqadet lasgjon 

lakkaiy 
gi duossta bajas b4ftet su, atte bagjan? 
Buristsiyneduyyum, gutte du buiistsiyned, 
garroduyyum, gutte du garrod! 

De buoUai Balak moarre Bileam 
yuosstai, ^iedaides sftn caski ofti ja celki 
sunfi: garrodusa sanid l&kkam ditd muo 
yasala^ai^am bagjel mdn raykkim du, ja 
gcec! gUm gasrde d4n buristsiynadusa 
sanid sin bagjel l&kkam Isek! Batar dal 
baikkasad; legjim ]4 aryyalam stuorra 
, gudne dun)i dakkat, mutto, gale! ha^rra 



270 4 Mot^ gfaje 



dunji gielddam lea dam gadne! Bileam 
vastedi Balaki: alma du airasidi celk- 
kim: jis Tela Balak adda^ mun)i viesos 
dieyra silbbain 7a gollin, de i lask muo 
famost hasrra sane Tuosstai maidegen 
dakkat, im burid^ im bahaid, muo jeocam 
arrralusa mield. Ja gaeic^ olbmuidam 
liisa dal vuolgain^ dunji dal sardnot 
aigom^ maid dak olbmuk dakkamen laek 
du olbmuidi boatte beiyin, Ja nuA: sard- 
nog&di Bileam la celki: 
ISuit sardno Bileam^ BeoF bardne, 
nuft dat ilmai caslkka, ga^n calbmai cuot- 

gas lea addujuTTum, 
nuft sardno s&n^ gasn ba^ll]e Ibmel sanid 

guUa, 
gasn duokken alemus Ibmel dietto ledy 
gieesa addujuYVum lae buokvaegalas Ibme- 

lest oainatusaid oaidnet; 
gutte, Yu&ir^ast rottisuTTum, oaidna. mi 

dappatuTVumen. lae. 
Oainam su, mutto i sin la^k yela^ 
Tuotam SU9 mutto gukken ain ke; 
Jakob lut manamen las migiidi nasste^ 
Israel^t bagjanamien las raddim septer^ 



24. 26. Kap. 271 

• \ 

Moab oaivaitnu^aid dat cuoykke, 

buak Seth manaid dat hseyat. 

Ja Edom ska raoitta^ 

Seir, Tasala^aides a^dnam, oabmenes ska 

dakka. 
Stuprra dagoid dakka Israel. 

25. KapitaL 

Ja Israel &rromen Icei Sittimest, ja 

olbmuk dakkag&tte furudagaid Moab 

nissoniguim^ ja dak g&ccomen legje Israe- 

litala^aid sin aeppeibmeli oafferidi^ ja 

olbmuk b&rre, ja sin ®ppeibmelid si g&b- 

mardallas^&tte. Ja Israel manai Baal 

Peor Insa, ja hasrra moarre buoUai Israel 

yuosstai; ja ba^rra celki Mosesi: valde 

buok olbmui oaiyamu^aid ja harcast sin 

soayatussan Ibmeli basiye guylliii^ yai 

h«rra raoarre Israel bagjeHst erit sirddu- 

juyyuSi. Ja Moses celki Israel duobma- 

ridi: goddus juokke &flt olbmuides^ gudek 

balyyalam Isek Baal Peor, Ji gaec! mut- 

tom &lmai Israelitala^ai manain b&di ja 

niieldes buyti medianitalas nisson yeljai- 

des lusa Moses ja buok &bba Israel manai 

8»ryyeg&ddi calmi Audast, gudek cierroM 



272 4 Bfoaes 

men legje sasmreg&dde goade uTsa &lg- 
gobosld* Go Finehas^ Eleasar bardne, 
pap Aron bardne^ dam Aini, de likai sin 
bajas gasko saBrvyegiddest^ valdi saite 
giettasis^ }a dam israelitalas SIbma doara- 
dalai goattai ja cadareti s&dno guabbacid^ 
dam israelitalas SIbma ja nisson^ ja de 
heiti rangastussa Israel manai bagjelist 
erit. Mutto gudek dam rangastussi jab- 
me 249OOO legje. Ja ha^rra sarnoi Mo- 
sesi; Finehas^ Eleasar bardne^ pap Aron 
bardne erit yalddam Ix muo moare Israel 
manai bagjelist^ go muo angerruodain 
ska anger lasi sin gaskast^ atte dussadam 
im la^k Israel manaid angervuodastam. 
Gaslke damditd: litto, muo rafhe litto,, 
m&n dagam suin, atte ska ja su manak 
su mar^r^el agalas papayuoda litto adnet 
galggek^ go anger sin lasi Ibmel ba^llai; 
ja soayatusa dagai Israel manai iudast. 
Dam giddatallam israelitalas ilbma nam- 
ma^ gutte iftanaga medianitalas nissonin 
goddujuyuiy Isei Simri^ Salu bardne^ 
simeonitalas s&kkag&dde oaiyamus^ ja 
dam goddujuyyum medianitalaS nisson 



* 



». 36. Kap. 273 

namma la^i Kosbi, Sui' nieid^ gutte sik- 
kag&ddes oaivamus laei Medianitala^ai 
gaskast. 

26. KapitaL 
Haerra celki Mosesi ja Eleasari: 
Taldde olbmul&go abba Israel rnanai 
sa^rvveg&ddest ; 20 jakkasa^ak la gudek 
boarrasabbo Irek lokku]UYvut galggek 
olbmul&kkoiy nuftgo hcerra gdccom laei 
Moses ja Israel manaid, gudek .32gypte- 
nest Tulgge. Gud"ek olbmul&kkoi lok- 
ku)UTVuiegje Israel manain legje GOl^TSO. 
Ja hasrra celki Mosesi: dai gasski jukku- 
lUTVut galgga aBdnam arbbeoassen sin 
namai lago mield. Dam sikkagaddai^ 
gutte stuorrab lae, stuorrab arbe addet gal^ 
gak, ja gutt^ uceb lae, uceb arbe addet 
galgak; olbmui l&go mield galgga arbbe 
addu]uvvut. Yuorbbadallain mield galg- 
ga aednam jukkujuyvut, acidassek sakka- 
goddi namai mield si arbe oaj^ot galg- 
gek; gud"ek Levitala^ai olbmulikkoi lok- 
kuiuTTujegje legje 23^000 albmak ma- 
nodsa^ai rajast, aei si laem lokkujuyrum 
Israel manai sservTai, dastgo i galggam 

1% 



27H 4 Moses girje 



gigiidi arbbe addujuyvut Israel manai 
sa^kka. Dat olbmul&kko la^i, maid Mo* 
ses ja pap Eleasar Ugai, go ski l&kkamen 
la^iga Israel manaid Moab jalgadasast 
Jordan guoylost Jeriko buotta, ia dai 
gaskast i iftage dimai loam sist^ gaaid Mo- 
ses ja pap Aron l&kkam la^iga^ go Israel 
manaid s&i l&gaiga Sinai maacest; dastgo 
haarra ca^lkkam laei: duodairakkan si )ab- 
met galggek maeccai, ige Sftage sist bac- 
cam heggi sereb go Kaleb^ Jephunne barne 
ja JosTa, Nun barne. 

27. K a p i t a 1. 
Ja haarra celki Mosesi: goarr^o vare 
Abarim ala, ja gasca dam aadnam, maid 
addam l®m Israel manaidi; ja go dam 
oaidnam laek, de dingis olbmuidad lusa 
Tuolgget galgak, nuftgo du yell j ad Aron; 
go aeppe d4i muo njalme guUam Sin mae- 
cest, go saervTegidoe nimmurasmen laei, go 
d&i muo gudniettet galgaidek olbmui 
calmi iudast^ dat led Meriba Cacce Kade- 
sest Sin ma^cest. Ja Moses sardnog&cti 
haerrai: haerra, buok siynadusa Tu&iqai 
Ibmel^ asatifci dalle ilbma sagryreg&dde 



27. 30. Kap. 275 

bagjelj gutte sin calmi dudast olgus man- 
namen ja sin calmi iudast sisa manna- 
men ledy gutte sin matta olgus doalvot }a 
sisa doalYYot, amas haerra saervyegAdde 
saddat nuftgo cbUo baimeta^gjetaga. Hcerra 
celki Mosesi: yalde Josya, Nun bai'ne, 
albma, gasn bagjelist rukit] drro, la bieja 
giettad su ala; ]a divo su pap Eleasar 
oddi^ la 4bba saervvegadde oddi^ ja adde 
sunji rayyagid sin calmi iudast^ )a adde 
sunji du gudne^ atte abba Israel manai 
saeryyegAdde su guUa, ]a, diyvot s4n galgga 
lecas pap Eleasar oddi ha^rra calmi ^udast 
sust cupygas duomo jeerrat, ja su sane ala 
si olgus mannat galggeky ja su sane ala si 
sisa mannat galggek^ sikke sdn ja buok 
Israel manak suin, yela abba sa^nryegidde, 
Moses dag;ai, nultgo haerra gdccom laei: 
Josya sin yaldi, diyoi su pap Eleasar ja 
&bba saeryyeg&dde oddi^ ja giedaides su 
ala biejai, ja rayyagid sunji addi^ nuftgo 
haerra sardnom lasi Moses boft. 

30. Kapital. 
Moses celki Israel manaidi book, 
maid ha^rra sunji g^om laei^ ja Israel 

1% ♦ 



276 4 Motes girje, St. K^. 



manai oaiYamu^aidi ska samoi: dat la^ 
dat sadne^ maid ha&rra hd gacx^om: go 
41mai ha^rrai l&ppadusa dakka, daihe Tale 
Yuordno, atte sielos san gaednegassan dak- 
ka^ de sane i s&n a&ppebasotet galga, mutto 
buok dai sani mield san dakkat galgga^ 
mak su njalmest boattam lask. 



5 Moses girje. 



1. Kapital. 

JLIak la^k dak sanek, maid Moses 4bba 
Israeli sarnoi^ d&m bosld Jordan^ m^ecest, 
lalgadast, mi Suph guovlost lae, &ft nubbe 
l&kkai baeive matke Horebest. !Njd3llia 
Ugad jage, Yuostas nubbe l&kkai mannod 
alggo baeive sarnoi Moses Israel manaidi; 
mar)r]el go yuoittam laei Amoritala^ai go* 
nagas Sihon, gutte Hesbonest asai, ja Og, 
Basan gonagas, gutte Astarotest asai Edrei 
guovlost. D&m basld Jordan Moab asdna- 



5 Moses girje^ 1. Kap. 277 

inest riaemai Moses laga cilggit: Nuft 
sarnoi migjidi hcerra min Ibmela&mek 
Horebest: ceppet di gukeb darbas dam 
varrai ag^anet; idrggalaekket, gaikkot g4- 
didsedeky Tuolgget Amoritala^ai yarrai ia 
dam guoyloidi, jalgadassi, yaridi, TuoUegis 
a^dnami^ sednami, mi bseiye guyllui 4rro, 
ma^rragadde guoyloidi, Kananitala^ai aed- 
nami^ Libanoni, dam stuorra daeno ra- 
gjai^ Euphrat ragiai; ga3C, addam la&m 
digjidi dam a^dnam, yuolgget ja oama- 
sta^kket dam asdnam, maid haerra lappe- 
dam lae din acidi Abrahami, Isaki ja Ja- 
kobi^ sigiidi dam addet ja sin manaidi 
sin mar^r^el. Dam aige min nuft digjidi 
sardnum: aft im mate dinguoddet! Haerra 
din Ibmel din led asdnanattam^ ja gaec, di 
laeppet dal aednagak nuftgo alme nastek. 
Haerra, din yanhemidadek Ibmel, dagasi 
din yela duhat gasrde dam made, go dal 
di lasppet, ja s4n buristsiyncdiici din, 
nuftgo sdn digjidi caslkkam lae! Mutto 
moft yaejam man dft olmus din yaiye, din 
n&did, din ridoid bagjelassam yalddet? 
Talljit di galggaba^ttet munji yises, jier- 



278 5 Moses girje 



malas la doaimalas albmaid din sakka- 
goddin, ja de sin asatet aigom oaiyamu^aid 
din bagiel, ia di munii Yastedeidek; siega 
sadne dat Isei^ maid ddn sardnuk, atte 
dakkat aigguk. De oaivamu^^an din 
sakkagoddidek bagjel yalddim, rises la 
doaimalas albmaid^ ja bigjim daid oaira- 
mu^^an din bagjel, essevaldden duhat 
bagjel, esseraldden cuod"e bagjel, &udast- 
ilbmajen vit 14ge bagjel, ja &udast41bma- 
jen Uge bagjel, ja iudastcuo^^on din 
s&kkagoddidek &udast; ja de addim dalle 
din duobmaridassadek daid ravyagid: 
gullat di galggabsettet daid asid, mak din 
Teljaidaedek gaskast Isek, ja vanhurskes- 
Tnod"a di galggabsettet dubmit ilbma ja 
8u Telja gasski ja dam yeris olbmu, 
gutte din lut lag; agppet di galga all^g- 
Yuocta basUai gseccat duomo sist; hsejo- 
mns ja alemus di galggabasttel gullat; 
aeppet di galga ballat gudege olbmust, 
dastgo duobmo lae Ibmel, mutto juokke 
ase, mi digjidi appar stuores la&, muo 
oddi di galggabsettet buftet, ja de inin 
gullat aigom. Ja buok, maid di galgaidek 



1. Kap. 279 

I II I ' 1 1 . I 1^— ^■— ^— ■— — — i 

dakkat^ m&n dalle rayviiim. De Hore- 
best mi yulgimek )a dam sluorra )a 
suorgadlas m^ce cada mi manaimek, 
Amoritala^ai rare guTllui, nuftgo hserm 
min Ibmelasmek g&ccom la^i^ ja mi bdd^i* 
mek Kades-Barneai. Ja dam maecest d4n 
oaidnam lask^ moft hserra du Ibmel du 
gudi^ nuftgo &lmai manas guodda^ ibba 
dam matke mield^ maid d&n yagYolam 
ld3k. Mutto a^ppet di isskom lia^rra ala^ 
din Ibmel ala^ gutte din iudast manna- 
men lasi digiidi goattesa^e &ccat^ ikko 
dila sist digjidi balgga cuvggit ja bseivyeg 
balya sist. Ja haerra gulai din sani jena^ 
moarati ja yuomoi ja celki: i dftage 
almai dain bahha s4kkag4dde &lbmain 
dam siega asdnam galga oa^^ot oaidjtiet^ 
maid yurdnum lasm din yanhemidassa- 
dek addet^ aereb go Kaleb^ Jephunne bar- 
ne^ s&n galgga dam oa^^ot oaidnet^ go 
haerra mield skn yagjoli. Ja yela muo 
ala haerra moarati din ditti ja celki: ik 
d&nge galga dam asdnam sisa bosssat. 
Josya, Nun bardne^ du balyyalaegje, sdn 
galgga dam asdnam sisa mannat; nana su^ 



280 5 Moses girje 



dastgo* s&n dam a^dnam Israel gasski )uo- 
gadat galgga arbben; ]a din smayra ma- 
nak, gaei harrai di celkidek: dak salacen 
Saddamen lask^ ja din barnek, gud'ek dam 
baeive aei ai^red baha aeige buore, si galg- 
gek dam sisa basssat; sigjidi dam addam; 
mutto di, jirggalflekket nubbe gurllui, 
vuolgget maece guyllui, gaeino mi eld, mi 
rufsis merri manna* 

2. Kapital. 

De nnbbos mi j&rggala^imek ]a ma^ce 

, guyllui manaimek gaeino mield rufsis 

merri, nuftgo haerra munji giccom laei, ja 

gukka aige Seir rare birra mi Tafi[iola5- 



O"**^**^** M^qW V^V.** ,«,*W ^^^^^^ **** ,«.Q 

men laeimek. De celki hasrra munji: dal 
di galle Ji gukka aige yagiolam laeppet 
dam yare birra; mannat dal dayas guyl- 
lui; gaco olbmuid ja caslke: mannat di 
galggabaettet din yeljaidaedek Esau manai 
rajadagai boft, gud'ek Seirast assamen 
la^k, ja dak balost laek din ditti; mutto 
yarotaekket jecaidasdek, amadek di soattat 
sin yuosstai, dastgo sin asdnamest im yela 
judge yido digjidi adde, daslgo Esaui 
Seir yare addam laem. B&rramu^aid ja 



2. Kap. 281 

vela cace di galggabajttet oasstet sist. De 
Yulgimek mi Teljaidaemek^ Esau manai 
lut erit, gudek Seir yarest assek, ialgadasa 
gseino mield, Eloth ia Esiongeber guoV- 
loin, ja mi manainiek gaeino mield, mi 
Moab maeccai manna. De celki haBira 
munji: ik yaiyedet galga Moab, ikge 
soattai sin yuosstai mannat; dastgo su 
(Bdnamest im adde digiidi maidegen; 
dastgo Ar xakn addam Isem Lotli manaidi. 
De baias dal ja Sared iaga rassta! ]a Sared 
rassta mi manaimek. Ja min matke 
Kades-Bameast rajast danj bseive ragjai, 
go Sared j^ga mi rassta manaimek, 38 
)agek legje, dassaci go buok dai Tsegai 
sakkagS.ddek nlkkam legje, nuft:go hasrra 
sin ala Tuordnom laei; ja hserra gietta Isei 
maida sin yuosstai sin haeyatet, dassaci go 
si nokke. Go buok dak ysegak nakkam 
leg]e, attejaykkam si legje olbmui gaskast 
erit, de haerra munji sarnoi: dal manna- 
men din laek Moab rajadagai boft, Ar 
boft. Mutto go lakkanaddamen din laek 
Ammonitalajai buotta, de ik galga daid 
yaiyedet, ikge soad"e sin yuosstai riasbmat, 



282 5 Moses girje 



dastgo Ammonitala^ai sednamest im adde 
dunji maidegen^ dastgo Loth manaidi 
dam addam laem. Likkat bajas! gaikkot 
g&d'idek^ mannat Arnon iielma ra$8ta^ 
gsec, du gitti addam lasm amoritalas 
Sihou^ Hesbon gonagas^ ja su aednam; 
risema dal^ yalde su aednam^ ja mana 
soattat su! Dam ba^ire rajast de algetam 
balo la hirmo du audast biegjat buck 
olbmui bagjeli &bba alme yuold^ atte 
gullat si galggek du sagaid la nama, ja 
baUat la doargestet si galggek du calmi- 
dad &udast. Dusse Ammonitala^ai aed* 
nami ik d4n galga lakkanet ikge dam 
guyllui iielma Jabok mietta^ ^ge bagie*- 
aednam gaypugidi. 

4. K a p i t a 1. 
Doallat kaan-a din Ibmel bakkomid^ 
dsppet di galga maidegen lasetet asppetge 
gaepedet. Din calmek oaidnamlask^ maid 
haerra dakkam las Baal Feor^ buokaid^ 
gudek Baal-Peor balyyalegje, hoerra din 
Ibmel )aykadam laa din gaskast erit, mutto 
di^ gudek 4skaldasak ja bisoya^ak &roi* 
dek hasrra din Ibmela^dek lut^ di buokak 



4. Kap. 283 

aeUebasttet! gaec! asatusaid ja lagaid digjidi 
oapatam Isem^ nuftgo haerra^ muo Ibmel^ 
muo g&coi, de doallat daid ja dakkat dai 
mield^ dastgo dat din yisesTuotta Ice ja din 
jierbmaiyuotta. Yarot jeccad, yarjal du 
siellod, amad daid sanid ddn saddat yajal- 
dattet, ja amasek dak sanek du yaimost 
erit saddat^ manaidassad ja du manai 
manaidi daid d&n bagadet galgak; dam 
ba^iye^ go hasira du Ibmel Calmi &udast d&n 
Cu^^uk Horeb guoylost, go haerra^ munji 
celki: gdco olbmuid coakkai^ muo sanid 
m&n sardnot aigom^ maid si oappat galg-* 
gek, yai must si ballek buok beiyid, maid 
si aednam aid ellik, ja manaidassasek si 
galggek daid oapatet, ja di lakkaneidek 
ja yare yuold Cuogoidek, mutto yarre 
buoUenien laei d&last. Ja dilast hoBirar 
digjidi sardnomen laei; sani suobman di 
gulaidek^ mutto a^ppet di oaidnam maide* 
gen giyaid. Ja littos s&n digjidi gulati, 
maid sin din gacoi doallat^ daid Ikge 
bakkom sanid, ja guoft ga^dggetayalidi 
s&n daid cali. Yarota^kket din sieloida^* 
dek, a^ppet di maidegen muodoid oaid- 



284 5 Moses girje 



nam daihe gayaid dam bfleire, go haerra 
digjidi dalast sist sardnomen laei Horebest, 
atte fleppet di daga maidegen^ mi bahha 
la^^ atte asppet di daga aldsedek maidegen 
g&vaid daihe vsardadusaid ilbmast daihe 
nissonest daihe giid"ege slai luonddogappa-^ 
lagest^ mi o^dnamest Ise^ daihe laddest^ mi 
alme TuoUai girdda, daihe madost^ daihe 
guolest^ mi cacest la^, ja amad d&n, go cal- 
midad din alme guyllui bajasbajedak^ ja 
go basiye din oalnak ja mano ja nastid^ 
buok alme yasgaid, amad din dalle daidi 
gudnen, rokkusid lakkagoattet ja daid 
balyyalet. Go boasstoyuodaid din riasmak 
dakkat> go cappu]uyyum giyaid daihe 
maidegen yaerdadusaid aldsid dagak^ go 
dagak^ mi bahha led hasrrad du Ibmel 
calmi iudast^ de alme ja a^dnam adna 
baeiye duod"astussan yaldam din bagjel. 
Go iccat di aiggoba&ttet hasrra, din Ibmel, 
de di gaydnabaettet su, go ibba yaimo- 
stasdek di iccat aiggobasttet su ja ibba 
din sielostaedek. Go haette din yaldda, 
de jirggalet galggabaettet Ibmel haerradek 
lusa, ja sin din cuorn'omiij guUat aiggo; 



4. Kap. 285 

. ■ ■■ ■ ^ ■■ 'I I 

dastgo hserra din Ibmel yaimolad'es Ib- 
mel Ise, i s4n din suppit aigo, i din hfleva- 
tet aigo, i yajaldattet aigo din vanhemi- 
dadek litto. Jaerrat dain vassam beiyin. 
mak legie audal go di, dam bseive rajast, 
go Ibmel siynedi olbmu asdnam ala, 
')a nubbe ravdast nubbe ravddai alme 
yuold, jis guUujuyyum lae daggar sadne^ 
daggar ddkko^ stuores nuftgo dat! jis 
e3rra olbmuk guUam lask Ibmel )ena 
dalast sardnomen^ nuftgo di guUam lap- 
pet ]a baccam Isek heggi? Daihe lis Ibmel 
boattam ja yalddam lae aldsis olbmuid 
carra olbmui gaskast gsec^alusai, mcarkai^ 
oayddodagoi ja sidi boft^ yaegalas giedain 
]a geiggijuyyum giedain, stuorra ja hirb- 
mad dagoi boft^ nuftgo haerra din Ibmel 
dinguim dakkam Ice ^Egypten sednamest 
din calmi iudastl Digiidi dat almotuy- 
yum lae, yai aryedet galggabsettet, atte 
haerra lae Ibmel, ja i aftage a^reb su! AI- 
mest 8&n add! digiidi gullat su jena, din 
bagadet, }a asdnamest san addi digjidi 
oaidnet su yasgalas d&la, ja dilast su sanid 
di gulaidek; ja go din yanhemid s&n rak- 



286 5 Moses girje 



kasen ani^ sin manaid s&n aldsis valji^ )a 
^gyptenest din doalyoi su vaegalas fa- 
moin, olbmuid erit vuojetet, stuorrab ja 
gievrabbo go di, din doalyvot sin aednam 
sisa ja digiidi arbben addet sin aednam. 
De anredet di galggabaettet &dna baeive la 
mieladek TuoUai biegjat^ atte haBixa skn 
Ibmel led bagjen almest la TuoUen eedna- 
mest^ ja i iftage sat cembo leek; su bak-* 
komid ja rayyagid di galggabasttet doallat, 
maid digjidi idnabcciye gljCom^ yai burist 
digjidi gajyya. 

Dat la^ lakka, maid Moses Israel 
manai oddi biejai, ]a bakkomak ja rayya- 
gak ja asatusak, maid Moses addi Israel 
manaidi sin yuolggem mar)r]el -^gypte- 
nest, dam basld Jordan Gai asdnamest 
Bethpeor buotta, dam asdnamest^ mi Amo- 
ritala^ai gonagas Sihon lasmas laei^ gutte 
assam laei Hesbonest, gaen Moses ja Israel 
manak g&ddam legje Ja yuoittam si legje su 
aadnam^ ja dam a&dnam mi yulus la^i Oggi^ 
Basan gonagassi^ ja guoft Amoritala^ai go- 
nagasaldi^ dam baald Jordan ba^iye bagja*- 
na^me guoylost; Aroer rajast^mi Amonj&ga 



4. 5. Kap. ^ 287 

gadde mietta krro ja Sion vare ragjai, mi 
maida Hermonen goccuiuvyu, ja Abba 
dam jalgadas ja raaece dam bseld Jordan 
baeive bagianaeme guovlost rufsid maera 
rag]ai yare Pisga vuold. 

6. K a p i t a L 

Ja Moses cuorvoi Abba Israel ja 
celki : gula, Israel, daid lagaid ja bakko- 
mid, oappat daid ja adnet daid duokke- 
nsedek, atte di dai mi eld dakkabsattet! 
Hserra min Ibmelsemek littos minguim 
dagai Horebest. Tarest s4n digjidi sar- 
noi gasko ddla sist, ja m&n hserra ja din 
gaskast cu^^um, dastgo dalast di balaidek, 
ja aeppet di rare ala goargqom, ja nnft 
samoi hserra: 

Man hserra Isem din Ibmel. 

Ik galga serra ibmelid adnet go muo, 

Ik galga dakkat maidegen g4yaid, 
daihe y^rdadusaid dast, mi almest Ise du 
bagjel, daihe aednamest du yuold, daihe 
cacest aednam yuold; ik daid cnoryyot 
galga, ikge daid balyyalet, dastgo min 
ha^rra du Ibmel lasm. 

Ik galga yalddet haerra du Ibmel 



288 5 Moses girje 



nama dussala^^an^ dastgo hcarra- dam i 
rangastksettai luoite gutte, adna su nama 
dussala^^an. 

Tuttivalde Tudir^adem bseive, atte dam 
bassen anak^ nuftgo hserra du Ibmel gac- 
com IflB. 

Gut baeive barggat ja buok dagoidad 
dakkat galgak; mutto ciecad bseive Yu&i- 
r)adussa Isd hserrai du Ibmeli. 

Gudniette accad ja cednad^ nuftgo 
hasrra du Ibmel g&ccom las. 

Ik galga gaddet. 

Ik galga furuset, 

Ik galga suoladet. 

Ik galga Yserreduodastusa ca^lkket 
guoibmad ala. 

Ik galga anestuvyat guoibmad aka. 

Ik galga anestuTvat guoibmad goade^ 
daihe asdnam^ daihe balvryalegjid, daihe 
YuoTsa daihe asen^ daihe mi nu las^^a, mi 

su ld3. 

Daid sanid sarnoi hasrra Abba din 
sa^rTTegaddai rarest, dila sist, balya )a 
sa^ydnjadasa sist alia jenain. Ja suobman 
di sasydnjadasast gulaidek ja yarest^ mi 



5. 6. Kap. 289 

dHa sist buK, De yuttiyalddet jecaidse- 
dek, atte di dakkabaettet, nuftgo haerra 
din Ibmel gAccom lae ; aeppet galga gaid- 
dat ilgis aeppetge guro baellai! Dam gaeino, 
maid hasrriEi din Ibmel g&ccom Iddy dam 
galgabesttet di vagjoletl 

6. Kap it aL 

Gula Israel! haerra min Ibmela3mek, 
ha^rra las aft^ ja rakkasen d&n adnet gal- 
gak haerra, du Ibmel, &bba du yaimostadj 
ja &bba du sielostad, ja buok du famo- 
stad! 

Ja buok dak sanek du yaimostad 
irrot galggek! Manaidad oddi din gal- 
gak daid bagadet, ja daid sardnot \galgak, 
go goadest cakak, go matkkad mield 
yagjolak, go oaddastallamen ja go g4cca- 
stallamen lask, ja maerkkan daid radnat 
galgak giettad birra, ja muittobadden 
dak galggek laet dunfi du calmidad gaskast,^ 
ja daid callet galgak uvsamuora ala du 
goadestad, ja du gavpugi portal ala. Ta- 
rpt je(^ad, amad haarra d&n vajaldattet! 
luerrast, du Ibmelest, ballat galgak, su balr- 



290 5 Mofles girje 



yalet galgak, ja su nama boft Tuordnot 
galgak. 

^ppet di galga gaeccalet hasira^ din 
Ibmelaedeky nuftgo Massast di gsaocalei- 
dek su. , 

Doallat yissalet hserra, din Ibmelaedek, 
bakkomid ja lagaid, maidsan led g&CCom; 
]a dakkat di galgabaettet, mi vuoiggad ja 
buorre 1® haerra calmi iudast. la dat di- 
gjidi vanhurskesTuottan galgga Iset; barg- 
gat viggat doallat buok daid bakkomid 
heerra^ min Ibmelasmek^ calmi iudast. 

7. K a p i t a 1. 
. Basse olbmuk di laeppet h^rrai, din 
Ibmelassadek ; hserra, du Ibmel^ valljim 1« 
du aldsis olmuclnes, HcBixa i laek ralljim 
din damditti go di stuorrab olbmuk laep- 
pet, go aerra olbmuk, dastgo uceb di laep- 
pet go aerra olbmuk, mutto rakisvuoda- 
stes ani haerra din, ja yale doallat aigoi, 
maid din yanhemidi dakkam laei. Diet- 
tet dan galgak, atte haerra, du Ibmel, atte 
sin led Ibmel, iskaldas Ibmel, gutte duhat 
sigai mield littos ja rakisyuodas sigjidi 
doalla, gudek rakkasen adnek su, ja gudek 



?. 8. Kap. 291 

su bakkomid d&llik, mutto gutte sin ranr 
gast, gudek su vasotek, Barga dal daid 
bakkomid doallat, daid ravyagid ja daid 
lagaid, maid kdnabedive du g&com dakkatt 
60 daid lagaid gullabsettet ia dakkabcet- 
tet, de hasrra, din Ibmel,' din adnet aiggo 
littostes ja rakisTuodastes, maid din van- 
hemidi skn lappedi, din rakkasen ska 
adnet ja din buristsiynedet s4n aiggo. 

8. K a p i t a L 
Muittet galgak -&bba dam gasino, 
maid haerra, du Ibmel, du gS.ccom lae ya- 
giolet daid 40 lagid maecest, du yuoledet, 
du gaeJccalet ]a diyddat, mi Ise du yai- 
most^ }Sls su bakkomid doallat aigok^ 
daihe ik. S4n yuoledi du ja addi du 
nselge oaidnet, s4n addi dunji Manna 
barrat, maid ik dan d&yddam, a^ige du 
yanhemak diyddara leek, dunji addet 
aryedet, atte olmus i dussefal laibest aele, 
mutto buok dast, mi haerra njalmest 
boatta. JEi du biftasak n&kkam bagje- 
listad erit^ ige baUanam du ]uolgge dai 40 
jagi sist, atte yaimostad galle died'ak^ atte 
haerra^ du Ibmel^ du bagadam la^^ nuftgo 



292 5 Mogeg girje 



Almai bames bagad; ja doallat galgak 
ha^rra^ du Ibmel^ bakkomid^ atte su gasi- 
noid d&n yagjolak^ ja atte sust d&n balak. 
B4rrat galgak ja gallanet^ ja haerra^ du 
Ibmel, gittet galgak, Tuttivalde jesjec- 
Cad, amad haerra, dii Ibmel, din yajaldat- 
tisgoattet, atte su bakkomid, su rarvagid 
ja lagaid ik dS.n doala^ ja amas du yaib- 
mo jecas bajedisgoattet^ ja amad ha^rra^ 
du Ibmel, d&n vajaldattet, gutte besti du 
-^gyptenest, dam garra balvvalusast erit, 
su^ gutte du dam stuorra ja hirbmad md3ce 
cada oapesti, dierva go^rbmasin ja skor- 
pionain^ su, gutte bavtest cacid g&coi 
dunji gilggat, su, gutte md3cest dunji 
addi Manna birrat, du vuoledet ja gaec- 
calet ja burid dunji dakkat. Yarot jec- 
cad, amad vaibmosad caelkkegoattet: muo 
gieyrvuotta, muo giettam fabmo ^ddam 
103 munji buokrakkan* Ha^rra, du Ibmel, 
muite, dastgo s&n dat las, gutte famo 
dunji adda stuorra dagoid dakkat. Go 
ha^rra, du Ibmel, d&n yajaldattak ja asppe- 
ibmeli maqqai yagjolak, daid baltyalak, 
daid cuoryok ja rikkadalak, de idna 



8. 9. Kap. 293 

' ■ f - 

baeive min din iudast duodastam, roap- 
pancemen di dalle laeppet, ja haeTVosaedek 
di mannaba^ttet. 

9. K a p i t a L 
Gula Israel! dal Jordan rassta d&n 
mannaraen laek olbmuid bagjel yuoit- 
tet, stuorrab ja gieyrabbo, go din Isek. 
Diettet galgak &dna baeive, atte haerra, du 
Ibmel, du Audast mannamen la^ nuftgo 
dussadaegje ja ha^vataegje dilla. Go ha^rra, 
du Ibmel, daid olbmuid olgus vuojetam 
la3 du iudast erit, de ik din oa^o vaib- 
Hiosad caelkket: muo yanhurskesvuqda 
ditti nuft saddai. I du vanhurskesvuoda 
ditti, ige du yaibmod yuoiggadyuoda ditti, 
mutto dai olbmui ibmelmaettomyuod'ai 
ditti ajet ha^rra daid du iudast erit. 
Muite ja ale yajaldatte, molt haerra, du 
Ibmel, d&n moaratattam lask mascest, 
^gypten a^dnamest yuolggem baeiye rajast 
la gidda &dna dam bagiye ragjai Horebest 
di hoorra moaratatteidek, atte miella sust 
laei din dussadet. Tare ala man goarg^ 
qom legjim gaedggetavalid yuosstaiyald- 
det, litto tayalid, dam litto, maid ha^rra 



294 5 Moses girje 



dinguim dakkam laei, de 40 baeiTe ]a, 40 
ia Yarest man orrum; laibe im b&rram, 
cace ira jukkam. Haerra addi munji 
guoft gaedggetavalidj Ibmelest callujuv- 
vum, ja dai aid legje buok dak sanek, 
maid haerra digjidi sardnom laei rarest, 
dala sist. Go dak 40 boBhek ja 40 ijak 
vassam legje, addi haerra munji guoft 
gaedggeta valid, litto tayalid, la haerra 
celki munji: cad^^el, Yuolge hoapost dast 
erit; dastgo du olbmuk, gaeid -^gyptenest 
din dilvvuk, bahast lakkai ma^nnodam 
laek, fargarakkan si dam gaeino aid exit 
haBittam lask, maid mS.n sigjidi goccum; 
giva si lask aldsesek dakkam; ja haerra 
celki munji: oaidnam laem daid olbmuid, 
aeppegulolas olbmuk si laek! ale doala 
muo ! dussadet aigom sin, sin namaid 
aline Tuold eritdakkat aigom, du giev- 
rabbo ja stuorrab olbmui accen dakJiat 
aigom. Ja vara aid m4n njegjim, ja 
yarre bull d&last, mutto guabbaci litto 
taValak muo giedast laeiga; ja didnim, ja 
gaec; suddodam di laeidek haerra vuosstai, 
din Ibmel, galbba di aldsedek Ibmelina^- 



9. Kap. 295 

dek laeidek dakkam; firgarakkan di dam 
gaeino hfieittam laeldek, maid hasrra digjidi 
ravvim laei! De daid guoft tavalid vald- 
dim ja gugtuid muo giedainam luittim ]a. 
cuykkum din oainededin, ja hserra oddi 
aadnami min leccam balkestim, nuftgo 
iudeb Jiaye, 40 ba^ive ja 40 ia; laibe im 
birram, cace im jukkam; buok din sud- 
doida3dek ditti, maid di dagaidek, dagai- 
dedin, mi bahha laei Ibmel calrai audast, 
dastgo hirbniastuYTamen legjim dam moa- 
rest, main haerra moaratara laei din ala, 
atte din dussadet aigoi; muttohaerra gulai 
muo maida dam have. Ja haerra maida 
moarest laei Aron ala, ja Aron iudast 
m&n maida r&kkadallim. Dam suddo, 
maid di dakkam lasidek^ galbba, Talddim, 
b&lddim d&last ja cilvkkim, dassaci go 
jaffon saddai, ja daid galbba jafoid jokki 
b&lkestim^ mi vare aid gilgga. Maida 
Tabgerast ja Massast ja Kibroth-Hatha- 
yast ha^rra di moarratatteidek* Ja go 
hasrra din vuolgati Kades-Barneast, ja 
celki : yuolgget dal, yalddet dam a^dnam^ 
maid m&n lasm addam digjidi, de a^ppe- 



296 5 Moseg girje 



gulolas di lasidek; a^ppet di isskom 8u 
ala^ aeppet di gullam su jena« Hserra 
calmi iudast Yuolas m&n jeccam luittim 
aBdnami 40 beiyid. jja 40 iaid^ la rakkadal- 
lamen legjim. 

10. K a p i t a 1. 
Dam aige de celki haerra miinji: 
cuopa aldsid guoft gaedggetavalid, nuftgo 
dak audeb loeiga, goarr]o bajas vare ala 
muo lusa, ja daga muorraarka, de tayali 
^la callet aigom daid sanid^ mak dai 
dudeb aid legje, maid d&n cuvkkik^ ja 
daid arka sisa biegjat galgak. De arka 
dakkim Akasia muorast, cuppim guoft 
gaedggetavalid, g4rgr]um Tare ala guoft 
tayalid giedastam anededin; 7a hasrra 
tayali ala call damanaga callag, nuftgo 
iudeb haye, daid Mge bakkom sanid^ 
maid digjidi sardnom lasi yare aid dila 
sist, ja haerra addi m^unji daid. De yare 
aid yuolas njegjim, ja bigjim tayalid 
dam arka sisa, maid dakkam la^m^ yai 
dast dak 4rrob, nuftgo muo giccom lasL 
Ja .Israel manak yulgge Jokan manai 
galdp giioylost Mosera ragjai, ja dasa janii 



10. 11. 12. Kap. 297 



Axon, ja dasa haydaduvui; mutto su 
bardne^ Eleasar^ dagai papamat su sajest. 
Dast si Gudgodai vulgge, )a Gudgodast 
Jothbai. Dam aige laei haerra ]k yalddam 
LeTi sakkagidde- b^erra litto arka guod- 
det, ]a haerra calmi iudast cuo^^ot, su 
Audast balvvalet, ja su nammi buiistsiy- 
nadusa sanid l&kkat. 

Mutto dal Israel^ maid gaibed hdBrra^ 
du Ibmel dust, (Breb go atte ha^rrast, du 
Ibm.elest, dan ballat galgak, atte hasrra, du 
Ibmel, dkn balvvalak 4bba Tairaostad )a 
&bba sielostad; ja $itte haarra bakkomid 
ja laga doalak. Haerra, din Ibmel, haerrai 
haerra lae, dat stuorra, dat buokyaegalas^ 
dat suorgadlas Ibmel, gutte suddogaslais 
allagyuoda basUai i gasca, ga^n duomost 
addaldagak a^i mate bassstet; gutte oarb- 
basidi ja laeskaidi yuoiggadyuod'a adda* 
Ballat galgak haerrast, du Ibmelest, baly- 
yalet galgak su, adnet galgak jeccad 
su lut. 

IL 12. KapitaL 

Kakkasen adnet galgak haerra,.du lb* 
mel, ja buok beiyid doallat galgak su 



298 5 Moses girje 



rayyagid, su asatusaid ja bakkomid. Haer- 
rad^ du Ibmel^ calmek alelessi gaccamen 
l(Bk du ala jage algost jage loap rag)ai. 
Yarotsekket iecaidaedek, amasek din vai- 
mok saddat cajadaddat, atte su goBino di 
hseittebaettet, atte ha^rra moare bagjelassa- 
dek di gaccobasttet. De biegjat dal buok 
hserra sanid din mielladek Tuollai, la 
oapateskket din manaidassadek daid^ daid 
samededin, go goadestad Isek, )a go matk- 
kad mield vagjolaemen Isek^ go Ta^Uhanak, 
ja go bagianak, Gasc! Buristsiynadusaid 
]a garrodusaid din oddi biejam, buristsiT- 
nadusaid^ go liserra^ din Ibmelasdek^ bak- 
komid di guUabaettet, mutto garrodusaid^ 
j&s ha^rra^ din Ibmelasdek, bakkomid asp- 
pet di gula, la go asrra gasinpid go su di 
yagiolisgoattebaettet. Juokke sane doal- 
lat galgak ja dakkat, ik galga maidegen 
dasa lasetet, ik maidegen dast erit gasp- 
pedet. 

15. K a p i t a L 
Go ohnus Taivaisen sadda du sist, de 
dti yaibmo i galga last garas^ ikge giettat 
gidda irrot galga yaiyas Velljasad, mutto 



15. 16. Kap. 299 

— — — _ ■ ■ - . ■ -■ — — ■ 

giettad ravastet galgak sunji. Yarot jec- 
cad^ amasek Belial sanek du yaimost Iset, 
ja amas du calbme bahhan saddat du 
vaivas velljad vuosstai, atte ik din adde 
sunji maidegen; go cuoirvomen sin las 
hserrai du bagjel, de suddon dat dunji 
lokkujuvyut galgga! Buorre mielast sunji 
addet galgak, ja i galga du yaibmo gattat, 
go addak. Alelessi lajk vaivas olbmuk 
aednamest, damditti gicom man du ja 
caelkam: ravast giettad velljasad^ adde 
arvaset du sednam vaivasidi ja darbase- 
gjidi! 

16. Kapital. 

Tuttivalddet galgak mannod Abib^ 
atte basssacid din anak haerrad Ibmelad 
iudast; dastgo mannod Abib doalyoi 
haerra, du Ibmel, du ^gyptenest. 

Helludakbasid adnet galgak hasrrad 
Ibmelad audast, ja ilost galgak laBt hasira, 
du Ibmel, calmi audast, dan ja du bardne 
ja du nieid, du balvvalaegjek, levitalas, 
gutte du lut lae, yeris ja oarbes olmus ja 
lassk, gutte du lut las. Lasstegidi basid 
adnet galgak ciecca ba^iye, go lagjimest 



300 6 Moseg girje 



gserggam la^k^ >a ilost galgak ket basse 
beividad dan la du bardne ja du nieid, 
du baivvalaegie, le.vitalas, yeris olmus, 
oarbes la la^sk^ gutte du uvsa siske- 
bsald lasa 

17. K a p i t a L 

Duobmarak asatuvvut galggek buok 
du gavpugidi, )a yanhurskes duomoin si 
dubmit galggek olbmuid; yuoiggadvuod"a 
ik d&n galga boadnjat^ allagyuod'a bsellai 
ik galga gasccat; addaldagaid ik galga 
yuosstaiyajlddet, dastgo addaldagak cuov- 
gatuttek yela yises olbmui calmid, fa 
yanhurskes olbmui aSid dak moiyyijek. 
Vanhurskesvuod"a, yuoiggadyuod"a biyd- 
det ja dakkat galgak. 

Go du gonagas yalddegdddes thruono 
aid c&kka^ de dam la^a sdn girjasis galgga 
caletet; ja dam girje lutes sin adnet 
galgga ia buok.asUem beiyiHes dam l&k- 
kat galgga, yai oappa hasrrast Jbmelestes 
ballaty ja buok dam laga sanid doallat ja 
buok daid bakkomid, yai dai mield skn 
matta dakkat, amas su \aibmo jecas 



17. 18. Kap. 301 

^ I . 

aledisgoattet yeljaides bagjel^ la amas s&n 
bakkomest erit jdrralet. 

18. KapitaL 
Papak )a Leyitala^ak oase galggek 
adnet hdsrra oafferin ]a addaldagain^ asd* 
nam la siveti alggosaddoid addet dkn 
galgak pappi^ dastgo ha^rra, du Ibniel^ 
yalljim led su hasrra dudast cuo^^ot )a su 
nammi balryalet. 

Du lut i aftage gavdnujuvrut galga^ 
gutte barnes daihe nieidas adda ddla 
Cad'a mannat d3ppeibinelidi gudnen^ i gut- 
tege galga laet din lut, gutte noaiddeyuo- 
d'aid yigga dakkat, daihe gutte noaidde 
olbmuiguim yigga aryyalet, dastgo juok- 
kas, gutte nuft dakka, fastesyuotta la 
hdsrrai, mutto illes galgak Iset hcerra du 
Ibmel &udast. 

Prophet du gaska^t, du yel)ai- 
nad^ nuftgo m&n lasm, hserxa, du 
Ibmel, dunji cuo^^aldattemen la&; 
su di galggaba3ttet guUaU iNuft 
. celki hasrra Horebest munji: Prophet 
sigjidi cuog^aldattam, nuftgo d&n 
la^k, 1^ su njalbmai muo sanid mftn 



302 5 Moses girje 



biejam^ ja sdn sigiidi sardnomen 
la3 buok^ maid m&n sunji g&com, }a 
dakkujuTvut galgga, atte dat ol- 
mus, gutte i gullat aigo muo sanid^ 
maid Skn muo nammi sardno^ san 
muo duomo yuollai sadda. 

19. Kapital. 

Ik sirddet galga guoibmad aednam 
rajaid. 

Guoft daihe g&lm duodastegji nialme 
mield de asse sadda nanos. 

J4s Yfleralas duorfastaegje cuo^gel mut- 
tom vuosstai^ ja bahaid su ala sardno; de 
galggaba dak guoft ilbmak^ gasin asse ledy 
hserra calmi oddi^ papai ia duobmari 
oddi^ ja buristrakkan galggek essevald- 
dek cigardet, ja jas duorfastaegje Iab yaerre 
duodastasgje; gutte giellasid yeljas ala 
duqd'ast, de sunji di galggabsettet dakkat^ 
maid san arvvalam laei guoibmasis dak- 
kat, ja dam balia galgak din erit rald- 
det du lut erit J yai aerrasak guUek ja bale 
Talddek^ amasek si vela daggar fastes* 
ruoda dakkat ; ik su sadsstet galga. 



21. 22. Kap. 30$ 

I 11 I I II — M^^. I > I 

21. Kapital. 

Jas bahha ja a^ppegulolas bardne las^ 
gutte aces ]a aednes i guUat aigo^ ja s&i 
IsBva bagadara su, mutto i sdn gullat aigo 
sddno^ de valddet galgga acce ja oedne su,. 
]a buftet ski galggaba su baike yuorrasi 
ja baike, esseyaldde pddi, ja ccelkket sii 
galggaba: dat m&dno bardne bahha ja 
asppegulolas lae, i sin madno gullat aigo, 
bahhajuonalas led ja jukke olmus las; de 
buok baike ilbmak gedgiguim su giddet 
galggek, atte jabma^ ja dam baha din 
biegjat galgak lutad erit, atte ibba Israel 
guUa ja balo valdda. 

22. Kapital. 

Ik oaidnet galga velljad yuoysa daihe 
labba cajadaddamen ja biettalet ysekete- 
mestad^ mutto ainasrakkan galgak din 
spirid ruoftot doalyyot yelljad lusa; ja j4s 
yelljad i Isek lakka, ja jas ik din ised 
diede, de yelljad spiri barrasad yalddet 
galgak, ja du lut dat irrot galgga, dassaci 
go yelljad boatta iccat, de sunji dam 
ruoftot addet galgak. T^uft ma^nnodet 
galgak su spirin, nuft dakkat galgak sa 



304 5 Mog^B giije 



biftasiguim^ ja nuft dakkat galgak buok 
relljad lappura dmiguim, maid sin Iab 
lappam^ ja jnaid d&n garilak. Ik oa^o 
biettalet. 

Ik galga oaidnet yelljad asen daihe 
vuoYsa sednami gaccam ja jec^ad dast erit 
dakkat; mutto barggat galgak ditanaga 
yeljainad dam cuo^^aldattet Go l&dde 
ba^se garnak ja civgak loek ja manek^ ja 
asdrie ciygaides daihe manides aid irro, 
de ik galga yalddet sikke aedne ja ciygaid, 
dsdne galgak addet girddet, ja ciygaid din 
oa^ok yalddet. 

23. 24. Kapital. 

Ik galga fuorra last Israel nissoni 
gaskast; ige furusa^gje Israel &Ibmai 
gaskast. 

Ik yuoito yalddet galga yeljastad 
'rudain daihe aslatusain^ yai hasrra du 
Ibmel du matta buristsiynedet. 

J&s guoibmasad luQikak^ de ik su 
goade sisa mannat galga pant yalddem 
ditti; mutto ilggon galgak last^ mutto 
Almai, gassa dkn luoikak^ olgus galgga 
buftct panta dunji; j4s yaiyas sin lae, ik 



23. 24. Kap. 5f)5 

dan, de ik dan oago mannat oacTcTem 
sagjasad su pantain; mutto ruoitot dam 
sunji addet gaigak audal go bseiyve illo- 
sam lae, yai gaynides aid sin oa^^o oaddet^ 
)a yai du sin matta buristsiynedet, ja 
dat dunji yanhurskesyuottan lokkujuyyut 
galgga haerra du Ibmel calmi iudast. 

Ik yaiyedet galga yaiyas olbmuid, 
gudek balka iudast barggek, juokke baei- 
ye sunji balkas addet gaigak, amas hserrai 
san du ala cuoryyot, ja dat dunji suddon 
saddat galgga. 

JEi galga yanheraak haeggasek ala 
dubmijuyyut manaida^sek ditti, aeige galga ^ 
manak haeggasek ala dubmijuyyut yanhe- 
midsesek ditti; juokkas su jecas suddo 
ditti jabmet galgga. 

Ik galga yeris dalhe oarbes olbmui 
yuoiggadyuoda moi^yitj ik oajo yaiyas 
lasskai biftasid panttan yalddet. 

Go lagjemen laek aednamad saddoid, 
de baccet galgga yirrasidi, oarbbasidi ja 
laeskaidi, yai ha^rra, du Ibmel, du matta 
buristsiynedet buok du giedai dagoi sist. 

Go iJljomuora saddoid, ja go yidne- 

20 



306 5 Moses girje 



muorra saddoid din lagiemen lask, de 
baccet galgga virrasidi, oarbbasidi la lae- 
skaidi. 

25. KapitaL 

Go asse la^ ilbmai gaskast^ ja digge 
oddi si bittik duomo oa^^ot, de galgak 
din vuoiggadyuod'a sunji addet^ gaen 
duokken Tuoiggadyuotta lae, ja asala^^an 
dam dubmjt, gutte asalas la^; g^^gg^ dat 
aSalas olmus ri8sijuv> ut, de duobmar cal- 
mides audast sn galgga gaccot rissijuyvut 
su mseddadusa stuoresvuod"a mi eld. Wjajl- 
Ija lage rissijumek sunji addujuvvut galg- 
gek, aei aembo, amas vell)ad^Saddat seppe- 
gudniettujuvvut du calmidad audast. 

Ik cadnat galga vuovsa njalme, go 
barggamen las. 

Ik adnet galga guoftslai viegoid, 
jiubbe lisebj nubbe gaeppadabbo; ik adnet 
galga guoftslai mittoid goad^estad, nubbe 
stuorrab, nubbe ucceb. Alles ja rie^tes 
yiegoid adnet galgak; illes ja rieftes 
mitto adnet galgak. Jut>kkas^ gutte nuft 
i daga, juokkas, gutte yerid yigga dakkat^ 
fastesyuotta la^ hasrrai. 



28. Kap. 307 

— • 5^ — ^___ 

28, K a p i t a 1. 
Go Tissalet guUat aigok hasrra, du 
Ibmel^ sanid, atte buok su bakkomid din 
yiggak barggat doallat^ de lia^rra^ du Ib- 
mel, du aledet aiggo, buok buristsivna- 
dussa du bagjeli boattet ja dunji dappa- 
tuYTut galgga; buristsiTneduvvum laek 
baikestad^ buristsivneduTVum mascest, bu- 
ristsivneduTYum lae du haegga saddo^ 
a^dnam saddo, siYeti saddo; buristsiYue- 
duYYum dan Isek^ go sisa boadak, burist- 
sivnednYYum, go olgus Yuolgak, la luokke 
dago • sistj maid din riaemak dakkat. 
Basse olmucines aiggo haerra du aldsis 
baiascuoj^aldattet, go ha^rra^ du Ibmel^ 
bakkomid dan doalak ja su gaeinoid Ya- 
gjol^k^ ja buok asdnam olbmuk oaidnet 
galggek, atte hcBrra nama mield din nam- 

^ 

mad oa^^om laek. 

Mutto go haerra, du Ibmel, sanid ik 
din aigo gullat, go ik barga YuttiYalddet 
ja doallat su bakkomid ja lagaid, de gar- 
rodussa du bagjeli boatta. Balo ja hasYO 
jbasrra du i)agjeli biegja juokke dago sist, 
maid din riamak dakkat, roappana&meiii 

20* 



508 5 Moses girje 



la^k iftanaga buok du bahha dagaidad- 
guim; liaerra du bagjeli luoittemen lae 
lallagvuocta cuoTgatesyuocta, vaimo oa^ok, 
mi balla ja doargest; na^vrre oase din 
oa^ok buok gaginodagaidad aid, yaiya- 
SuvTum ja bagjelgeccuYTum laek buok 
beiridad, )a i aftage laek^ gutte du bcessta, 
damditti go hserra, du Ibmel, ik dan ilo- 
la^^an balvyalam laek ja buorre mielast 
}a vaimost, go ik vuttivalddet, ik barggat 
aigo doallat buok dam laga sanid. Go 
balost la gudnest ik adnet aigo dam 
stuorra ja alia nama haerraj du Ibmel, de 
rafhe ik dan gavna, vuaiqadusa i oa^o du 
juolgge, ja liaerra dunji yaimo adda, mi 
alelessi rayggamen Ise balost, ja balost 
irrot galgak ia baeiye. Ictctedest din 
coelkkemen lask: vare askked ]k lifci, ja 
aakkedest din ca^lkak : yare icTcTed dal lif ci, 
du yaibmod balo ja rafhetesyuoda ditti. 

29. K a p i t a 1. 

Dak lask litto sanek^ maid ha^rra 

gicoi Moses Israel manaiguim dakkat. 

Ja Moses coakkai gAcoi ibba Israel ja 

ceiki: yuttiyalddet dam litto sanid^ atte 



29. 30. Kap. 309 



daid di doallabfiettet, atte nuftgo rises 
olbmuk di dakkabasttet, maid di dakka- 
bi^ttet, 

Buokak di idnabaeive cuo^^obaettet 
hserra din Ibmel calmi JLudast, hserra, din 
Ibmel, litto sisaloaidestet ja su vale )a 
siettadusa TuoUai jeCaidaedek biegjat, maid 
haerra du Ibmel &dna baeive duin dakka^ 
yai adnabasiye. olmucines san du cuo^- 
^aldatta^ ja yai du Ibmel sin matta la3t, 
nuftgo sin dunji sardnom las^ ja maid 
s&n lippedam la^ du vanhemidi Abraham! , 
Isaki ja Jakobi, 

80. Kap it al. 

Bakkom^ maid &dna baeive dunji ray- 
Tim, amas i dat lask dunji, ige gukken 
du lut erit, i dat almest laek, atte caelk- 
ket fertik: gi min iudast bajasgoargrjot 
aiggo albmai dam migjidi yuolas yie^^at, 
yai dam mi oa^^op guUat ja dakkat; ige 
dat ddm baeld aye lask, atte caelkket fer- 
tik: gi rassta aiggo mannat dam ba^Uai 
aye, migjidi dam yie^^at, yai oag^op' dam 
gullat ja dakkat; dastgo lakkarak galle 
dat sadne lae^ dunji; du njalmestad ja 



310 ,5 Moseg girje 



du yaimostad dat lae, yai dam dakkat 
galgak. 

GoBc! biegiam laem ddna baeiTe du 
oddi aBllem ja mi buorre lae, jabmem la 
mi bahha Ise, du Adnabeeive g&codedin 
lia^rra du Ibmel rakkasen adnet^ su gaei- 
noid yagjolet, su lagaid^ bakkomid )a 
raTvagid doallat. Alme ja a^dnam mAn 
Adna baBire duod"astaBg}en yaldam din 
Tuosstai, atte du oddi biegjam. laem asUem 
]a jabmem, buristsiynadusa ja garrodusa^ 
yai aellem dan valjik, atte haBrra^ du Ibmel^ 
rakkasen dan anak, atte su sanid^ su 
suobman d4n gulak, atte su lut din krok 
nannosen^ dastgo dat las du asUem. 

31. KapitaL 

Ja Moses sarnoi dbba Israeli^ ja celki: 
Adnaba^iye 120 jagid boares laem, im oa^o 
sat gukkeb olgus mannat ja sisa mannat^ 
haerra munji caalkkam lae: dam Jordan ik 
d&n galga rassta mannat. 

Ja Moses raykai Josta, |a Abba Israel 
calmi iudast sunji celki: laege gieyr ja 
laBge inrok, roakad; dastgo din dai olb- 
Ijauiguim asdnam sisainannat galgak^ maid 



Zl. Kap. 311 

hserra sin vanhemidi yuornoi sigjidi ad- 
det. ja juogadet din galgak dam sin gas- 
ski; haerra du Audast mannamen la^^-san 
du lut aiggo la^t, i sd,n du guocrcret aigo, 
ige du luoittet; ik dAn ballat galga. 

Moses laga cali ja addi dam papai, 
Levi barni, gitti, guctek haerra litto arka 
guoddemen legje, ja buok Israel boaresa- 
raus Albmai gitti, ja celki: go buok Israel 
coakkai boatta liasrra du Ibmel calmi 
oddi, de dam laga lakkat galgak buok 
Israel guladedin, coakkai dkn galgak g4o 
cot sikke ilbmaid ja nissonid ja smavva 
manaid ja yierrasid^ gud"ek du lut laek, " 
yai gullat si Ag^uk, ja vai oappat si mat- 
tek hserrast, din Ibmelest, ballat^ yutti- 
yalddet ja dakkat buok dam laga, yai 
maida sin manak, gasin dietto i laek, 
A^^uk gullat ja oappat haerrast, din Ibme- 
lest, ballat buok beiyidaesek. 

Hasrra sarnoi Mosesi: gasc! du jab-^ 
mem baeivye jd lae, rayka Josya, ja boatte 
dAi saeryyegddde goade oddi, ja rayyagi- 
dam sunji addam! De b&di Moses ja 
Josya ja diyoiga jecasga saeryyegAdde 



312 5 Moses girje 



goade oddi. De aidnu)UTui haerra goa- 
dest balyvabage sist, ia balyyaba^^e kroi 
goacte uvsa bag j el. 

Ja haerra celki Mosesi : gaeC; go yan- 
hemidad lut din yuiiqadak, de cuo^^e- 
leemen laek dak olbmuk, }a dam sednam 
aeppeibmelid balyyalisgoattet, gisa si b&t- 
tik, muo lut si yulggek, muo litto si 
rikkomen la^k, maid singuim dakkam 
laam; dam basiye de muo moarre buolla- 
men Ise, sin luoitara, muo calmid sigiidi 
ciegamj la hseyyosek yaldda sin, la aednag 
oasetesyuod'ak ja hsed'ek sin biagjeli battik. 
De dam bajiye si caelkkemen laek: alma 
dak oasetesyuod'ak migjidi deiyyik, go 
Ibmel i lask min gaskast? Mutto aibas- 
rakkan ciekkat aigom calmidam buok 
dai bahha dagoi ditti, maid si dakkam 
la&k, go yaerreibmeli l^llai si jecasek 
jdrggalam losk! Mutto dal, cale dal dam 
layllagj oapat dasa Israel manaid, ja bia 
dam sin njalbmai, atte dat layl duoda- 
Stussan munji sadda Israel manai yiios- 
stai! Doalyyot galle aigom sin dam a&d- 
nami^ maid sin yanhemidi yurdnum, gist 



81. Kap, 513 

mielkke gilgga ja honnig, )o si borrik ja 
gallanek ja buidduk, ja asrra ibmeli beellai 
si iirggalisgittek, ja daid si balyralek, 
muo si bagjelgaBCCamen leek ja muo litto 
si rikkomen laek! Mutto go aednag oase- 
tesTuod'ak ja haed'ek sin bagjeli b&ttik, de 
dat lavl sin Tuosstai duod'astet galgga^ 
dastgo yajalduTYut dat i galga sin manai 
njalmest; diedam galle dai olbmui jurd- 
dagid^ mak sin raimost dal lask, iudal go 
sin doalvom dam a^dnami, maid sigjidi 
vuordnom laem, de cali Moses dam larl- 
lag dam baeive ja oapati Israel manaidi 
dam. 

Ja s4n ravvi Josra, Nun barne, ja 
celki: laege gie^r ja roakadlaS^, dastgo 
Israel manai d doalvTot galgak dam aed- 
nami, maid sigjidi Tuordnom laem, ja 
m&n du lut aigom Icetl 

Go Moses callam Icei girjai dam laga 
sanid loap ragiai, de g4coi Moses Levita- 
Is^aid^ gudek guoddemen legje heerra litto 
arka^ ja celki : yalddet dam laga girje ja 
biegjat dam hagrra, din Ibmelaedek, litto 
ark a balddi, ja dast dat irrot galgga 



514 * 5 Moses glrje 



duodastussan du yuosstai; dastgo diedam 
galle din sBppegulolasvuoda )a ga^jarvuo- 
da; gaeC, ajlededinam din lut &dna baeire 
di seppegulolas Iseppet, man sagga sembo 
dalle^ go jabmam loem. G&ccot munji din 
s&kkag&ddi vuorrasid ja din oaivamu* 
^aid coakkai^ yai daid sanid sin beljidi 
min oa^om sardnot, ja vai alme la aed- 
nam min oa^om cuorvTot duodastasgien 
sin Tuosstai ; diedam, atte di muo iabmem 
mar]r]el )ecaida3dek billedcemen Iseppet, 
atte ha^ittemen di laeppet dam ga^ino aid, 
maid man digjidi gac^om laem, ]&. de 
oasetesvuotta din bagjeli boattemen loe 
dai maqemus beiyi sist, go dakkat di 
riasbmabasttet; mi bahha las hadrra calmi 
Audast, ja ga di moarratattebaeltet su gie- 
daidasdek dagoi boft! Ja nuft sarnoi Mo- 
ses dam lavUag sanid Abba Israel sasrvTe- 
g&dde guladedin. 

32. K a p i t a L 
GuUat dal, almek, sardnot min aigom, 
gula d&n asdnam, maid njalbmam dal 

sardno; 
nuftgo aryve daggar muo oappo, 



32. Kap. 315 

nuftgo lavtadas daggar muo sanek; 

nuftgo arvre rasid gastad^ 

nuftgo arvTe urtasid laftad^ daggar muo 

sardne ; 
Jehora nama min sardnomen la^m^ 
addet di galggaba^ttet Ibmelassatnek gud- 

« 

ne! 
Baftaraek lae, haervas su dakko, 
vanhurskes sugaeinok. 
Askaldas led Ibmel {a duoaalas^ 
yanhurskes ja vuoiggad, 
Aldsesek haeppaden su yuosstai suddodek^ 

aei bamek, 
baic bahha, a^ppe&skolajs s&kkagaddek. 
Laego dat Jehorainek gittet, 
di jalla; liermetes suddola^ak? 
Alma du acce s&n la^, su olmus dkn laek^ 
gutte du dag;ai, gutte du sivnedi? 
Mannam aige beivid muittosad ^4C6, ja 
yassara s&kkagoddi jagid furddagidad 

yuoUai, 
acestad jo^ra^ sin dunji dam ca^lkka^ 
yuorrasin gaca, si dunji dam sardnuk. 
Go almestes Ibmel addi olbmuidi arbe, 
go olbmuid olbmuin sin a^roti^ ^ 



316 5 Moses girje 



Israel barni lago mield dalle 

s&kkagoddidi ra]aid s&n maeredi. 

Jehora arbbeoasse su olbmuk laek, 

su jecas oltnus lae Jakob; 

ma^cest san garnai su, 

ay den baikest mirrasist, cierromen, 

barrasis, gaeccosis san yaldi su, 

varjali su nuftgo su lecas calme. 

IS^uftgo goasskem gcecostes adna su basse, 

civgaides ala gaccamen la), 

soajaides laabbo, dai ala sin valdda, 

ja sfoaiaides aid sin guodda, 

nuft doalvoi su Jehova, sAn 4ft, 

asrra ibmelid i yaekken s4n adnam. 

SAn doalvoi su aednam dieyai bagjel, 

asdnam saddoid s&n addi sunji birrat, 

jugati sin lionnigin, maid bavtest san 

galgati, 
4l]oin, maid ga^dgest s&n gdcoi, 
milkin gusain, milkin saycain, 
labbaiguim, raak buoidde laek, 
Basan yiercai ja b&kkaiguim, 
siega la buorre jafoiguim, 
ja yidnemuorje laytasid dan jugak. 
Go Israel buoiddogidi, go gallaisi oa^oi, 



32. Kap. 317 

de Yuosstai san riaBtnai cief cagoattet ; 
Ibmel lut sAn vulgi, gutte su sivnedi, 
besstujumes bavte sin bagjelgaecai. 
-^ppeibmeliguim si dakke su angeren^ 
fastes dagoidassekguim si bajasbofte su 

moare ; 
Ibmelid si balyyalegie, mak ibmel ak aji 

laek, 
mak amas sjgjidi legie ja idcta, 
mak lagamus bakkenaednamin boattam 

legie, 
gaein din vanhemak aei fuoUam. 
Bavte, gutte du liegadatti, muitostad sup- 

Ibmel, gutte du sivnedi, dan rajaldattik. 
Jehova dam iini, moarestes 
barnides ia nieidaides sAn supi. 
Ja celki: calmidam sigiidi ciegam, 
oainam galle, maggar sin loap dalle 

sadda y 
arvotes suddola^ak dak leek, hasTVo sin 

yuotdda, 
manak si laek Askaldasvuodataga. 
JEppeibmeli balyyalussasek angeren muo 

dagai, 



318 5 Moges girje 



ja unokas miel addi miinii sin vaerre* 

vuot; 
olbmuiguim, mak olbmuk edi la&k^ ange- 

ren sin dagam, 
akiddemasttom olbmuiguim unokas miel 

sigjidi addaiii. 
BuoUam ]&, lae muo moare dalla^ 
]abmi aimo ragjai dat buolla, 
cednam ja asdnam saddoid dat dussad^ 
yari yuod'oid dat boaldda^ 
oasetesYuodaid sin bagieli dllorak g&com, 
buck muo njuolaidam sin Tuosstai ba- 

cam, 
famotuvYum naelgest, goddujuTVum rit- 

todaydain ]a buoccalyasain, 
masce fuodoi bani yuoUai m&n biejam 

sin, 
sirbmasuyyut si galggek mirko gaerb- 

raacin ; 
siljost g&ddet galgga raiekke, 
goade sist giddet galgga ballo 
sikke barnid ]a nieidaid5 
smayya manaid ja yuorrasid; 
^dnami sin cassket aigom^ mkn cael- 

kam. 



32. Kap. 319 

• - ■ - ■ ■ — - — • ^— — ■ — — ^ 

olbmui gaskast sin muito dussen dakka- 
]as sin yasala^ai ca^vllaiTuotta i ballamest 

atte sin Tasala^ak riasmasi boassto lakkai 

dubmit, 
]a caelkket: rain -giettamek gievrvuotta 

dat lae, 
mi daid dagoid dagai, JehoTa dat i lam. 
HasTO anrvalusaid si arvyalek, 
liermetes, arvotes suddogasak si leek; 
Tare si jiermasi ja oapasi fuomaset, 
Tare boatte aigid jurddagidsesek oddi si 

biejasi; 
raoft sadda, atte &£t olmus duhat matta 

Tuoittet, 
atte guoft olbrauk lage duhat batarattaba, 
lis Ibmel i laem sin ruorddam, 
las Jehova i laera sin suppim. 
I Isek Ibmelaemek sin Ibmeli lakkai^ 
nuit celkkik Tela min Talsala^aidasmek ; 
Sodoma Tidnemuora saddo sin Tidne hd^ 
"ja Gomora aedhamest dat saddaduTTum 

lae, 
mirkkomuorjek sin muorjek leak^ 



320 5 Moses girje 



]a sorbmemen sin muorjek laek, 
gaerbmasi mirkko sin Yidne Ise, 
nuftgo guTcli ja daeccalaggai sappe, 
abna dat muo lut vurkkijuTYum Ise, 
ia muo duokken dat 4rro. 
Muo giectast sin mafso ja balkka lee, 
go sin juolgek njallakastisgoattemen leak} 
sin gactotusa baeiYTe ia lakka Ise, 
fakkistaga boatta dat dille, mi Yuordda 

sin. 
Olbmuides duobmemen Jas JehoYa, 
balYA^alegjides armetet san aiggo, 
sin famosek s&n oaidna ia n&kkam las, 
mi baccam laei ja dussas lae mannam. 
Caelkket san aiggo: gast dat bafte, 
g&st dak Ibmelak, mai aid dirYYosek 

Aroi? 
gudek barramen legje sin buoides oaf- 

ferid, 
ja jukkamen legje sin jukkamus oafFerid? 
bagjanekkusek dak digjidi Yaekken, 
dal dak Yarjalekkusek din! 
Oaidnet dal, atle min dat la^m, gutte Ib- 

mel laem ; 
a^reb muo i laek Ibmel ; 



32. Kajf. 321 

mkn lasm, gutte adda a^Uet ja jabmet^ 

mkn baycagattam ja buorredam, 

muo giedast basssamest i laek. 

Albmai giettam xnkn bajedam, 

caslkam: nuft duot go agalaggat m&n 

celaniy 
miekkam aldagas m&h bastetam, 
duomo giettasam yaldam; 
raayso yasala^aidassam dal addam; 
balkasek dal maysam muo yasotegjidi! 
sin yaraid }ukkek muo njuolak^ 
sin rubmas bdrra muo miekke, 
goddum la giddayalddujuyyum olbmui 

yaraid, 
yasala^ai oaiyamu^ai galoid. 
Gittet su ja layllot su, olbmuk! 
balyyalegjides yaraid skn mafsa, 
yasala^aidi balkasek skn adda, 
asdnames ja olbmuides soayatet s&n aiggo. 

Ja Moses hkSi ja dam layllag buok 
sanid s&n Ugai olbmui guladedin, skn ja 
Uun bardne, Josyaj ja go Moses loaftam 
IdBi dam same ibba Israeli, celki s&n 
sigjidi: biegjat buok daid sanid mielladek 
yuoUai, maid digjidi &dna basiye duodas* 

21 



^ 5 Moses girje 



tarn, atte di manaidaedek ^iocobsettet 
dam laga sanid dakkat la doaUltf ; dastgo 
guoros sadne dat i lask digjidi, mutto dat 
din sellenl Ise^ ia dam sane boft saddek 
din baBivpk a?dnagak dam sednam sist> 
raasa di Jordan rassta mannabasttet^ dam 
aldsedek oamastet. 

* • 

Dam basiye samoi haBrra Mosesi la 
celki: goarqo dam Tare Abarim ala^!Nebo 
Tare, Moab sednamest, Jeriko buotta, ja 
Kanaan cednam oaidnet galgak^ maid Is- 
rael manaidi addam.. Jabmet galgak dam 
Tare ala^ man ala goarqok^ ia Tuolgget 
galgak olbmuidad lusa, nuftgo Telljad 
Aron Tare Hor ala iami ja olbmuides lusa 
Tulgi; go AM suddo dagaidemuo Tuosstai 
Israel manai gaskast Meribas Gael guoT-? 
lost Kadesest, ma^cest Sinest^ go asppe 
d&i muo ba&otam Israel manai gaskast; 
aednam oaidnet galgak iudastad^ mutto 
boattet ik galga dam asdnami^ maid Israel 
manaidi addam. 

33. Kapital. 

Dat led dat buristsiTnadussa, main 
Moses^ dat Ibmel &lmai^ Israel manaid 



as. Kap. 32$ 

buristBiynedi^ Audal go ]axwty fa ska celki: 
Sinaist hk&i Jehoya, 
idi sigfidi Seir varest, 
yarest Paranest s4n cayggemen lae, 
l4ge duhat basek cuyudegje su, 
su giecTast bull sigjidi laga ddlla ; 
Israel^ sikkagoddidad rakkasen skn adna^ 
su basse olbmuk du olbmuk laek, 
du julgidad gurast si drromen kek, 
du sanidad yuosstai si yalddek. 
Moses, s4n addi migjidi laga, 
arbbeoase Jakob saeryyegoddidi. 
Israel gonagas skn lasi, 
go olbmui oaiyamu^ak coakkai b&tdk, 
go coagganek Israel s&kkag&ddek» 
]>ruA:go Israel Ibmel i &ftage losk, 
abnest s&n manna, dunji yaskken boatta 
majest^talasyuodastes balyai aid*. 
Agalas Ibmel lut du bataram sagje las, 
dabe yuoUen barggek su ag;ala& giedak, 
cudidad &udastad erit s&n ajet, 
ja sigjidi caelkka: saddat duss^n; 
oagjebas ja 4fto krro Israel, 
jafo ia yidneasdnam Jakob calbme oaidna, 
8U almestes yuolas boatta laftas. 

21 * 



3^ 5 Moses girje 



Audogas Israel^ gi la^ nuftgo d&n, 
olmus^ gutte hserrast besstujuTVum Iab, 
sin du suog]a l^y du yaskke^ du famo 

miekke ; 
dun]i du yasala^ak Yuollanek, 
sin dieyai aid d&n mannamen la^k. 

34. Kapital. 

Ja Moab jalgadasast goarqoi Moses 
Nebo Tare ala, Fisga oaiTrecik ala, Je- 
riko buotta^ ja hasrra addi sunji oaidnet 
&bba Gilead asdnam Dan ragiai^ ja &bba 
IS^aphthali^ Ephraim ja Manasse dsdnam 
ja Manasse asdnam ja 4bba Juda a^dnam 
gaskma^ra ragjai^ oarja a^dnam, jalgadasa^ 
la^ge Palmegaypug Jeriko guoylost Soar 
ragjaL Ja ha^rra sunji celki: dat W dat 
asdnam, maid l&ppedam la^m Abrahami, 
Isaki ja Jakobi, go celkkim, manaidassad 
du niaqr]el dam addet aigom; addam lasm 
dunji dam oaidnet calmidadguim, mutto 
ik galga dam sisa mannat. Ja nuft jami 
Mos^s, ha^rra balyyaloegje, Moab aednami^ 
ha^rra sane mield^ ja sAn haydadi su Moab 
a^dnam laskkai Beth*Feor buotta^ ja i 
&ftage diede su hayddesaje gidda dam 



84. Kap. 



325 



bseiyyai. Moses 120 jagid boares Im^ go 
jami; i lasm su calme cuoTgas sevdnju- 
disgoattam^ ige le^in su fabmo sust erit 
gasppanisgoattam. Ja Israel manak cler- 
romen legje Moses Moab lalgadasast 30 
beiyid; Josya, IS^un bardne^ deydduiuyui 
yisesTuoda Tudiqain, dastgo Moses su ala 
giedaides biegjjam lasi, ja Israel m^uiak su 
guldalegje, ja dakke, nuftgo hserra g&ccoin 
laei Moses. Mutto Israeli i cuoj^elam 
sat aambo prophet, nuftgo Moses, gaen 
hdBrra didi muodoin muodoidi, buok dai 
ibmasi ja oayddodagoi dafhost, mai ya- 
ras hfierra yuolgatam laei su jflilgypten 
a^dnami, Pharaoi jd buok su balyy^egjidi 
ja 4bba su a^dnami, ja dam ya^galas gieda 
dafhost ja buok dai stuorra ja balolas 
dagoi dafhost, maid Moses dakkam laei 
&bba Israel calmi iudast. 



326 



22 David psalmak 



1. psalma. 

1. A.adogas dat Almai^ gutte ibmelmast- 
tomi arvralusai mield i Tagjol, ja suddo 
balggai i boade, ja bilkedegji c&kkam 
sagjai i mana dkkanet, 

2. ga^n Taibmo Jehova laga ^uvUui 
&rro; gutte jurddagides sist adna su laga 
ia baeiye. 

3. S&n nuftgo muorra lee^ caci gaddai 
gilvYujuYTuin, mi saddoides aiggasa^se]^ 
adda^ man lasfek sei g&lna; buok, maid 
ska riasbma dakkat, miela mield manna. 

4. ^i nuft ibmelmasttomak ; si nuftgo 
saddok Isek^ maid bieg erit bossal. 

6. ^i biso ibmelma^ttomak duomo &u- 

dast; eai suddolc^ak ranhurskes olbmui 

» 

saervest. 

6. Tanhurskasi gasinoid Jehova dietta^ 
ibmelmasttomi luodak gadotussi mannek. 

2. p s a 1 m a. 

. !• Man ditti suttajek bakkenak? man 
raras arryalek suddogasak duSsid? 



2. psaliiia. 327 

' - J" ■■ » . .1 ■ . 

2. ^dnam gonagasak cuo^^elek^ ja oaiv- 
Tamu^ak arrvalusaid adnek gaskansesek 
heerra ja su yuiddujuTVum yuosstai^ casl- 
kededin: 

3* "'Bodkijsekkop mi sin badid^ ja sup- 
pijoskkop mi sin lakkid bagjelistamek 
eritr' 

4. Gutte almest assa^ s&n boagost; hser<- 
rai bilkkon si Isek. 

6. Moarestes s&n sigjidi sardnogoatta; 
hirbmadyuotfastes s&n baldat sin^ go sard- 
no: 

6. ""Jes muo gonagassam m&n yuidditxl 
Zionest, muo basse yarest/' 

7. Haerra aryyalusaid muittalet aigom; 
s&n munji ^ celki : d&n muo bardne lask^ 
idna bseiye du riegadattim. 

8. Kayka must; de bakkenid arbbe- 
oassen dunji addam^ ja &bba asdnam du 
halddosad. 

9. Ruoyddesepterin din cuoykak sin, 
nuiVgo lairrelittid sin doagjalak, 

10. Jierbmat dal di gonagasak I yalddet 
rayyagid ynosstai di cednam duobnurak!^ 



S2B David paalmak 



11. Ballat, balTTalaekket haerra, balo ia 
gudne addet sunji! 

12. Gubmat bame, amas moarrai s4n 
mannat^ ja amadek matkkai di hsBYTanet ; 
dastgo f&rg buoUemen la^ su moarre. 
Audogasak buokak^ gud'ek su ala d&r- 
yastek. 

3. psalm a. 

1. David psalma batarussi manadedines 
Absalon su bame iudast erit. 

2. Hcerracam^ man asdnagak muo Tasa- 
la^ak! a^dnagak^ gudek muo Tuosstai 
cuo^^elek ! 

3. ^dnagak muo birra sardnuk: Ibmel 
lut sunji i Isek besstujubme. 

4. Mutto d&n^ ha^rra^ muo yarjalegje 
Isek^ muo gudne^ gutte muo oaive bajedak. 

6* Adnomin hserra min cuorvom; ja 
muo rokkus basse varestes sSu gulla, 

6* TiBlhanam ja oadam ja dierrasen 
m&rranam^ dastgo hserra muo varjala^gje 

1. Im bala, j4s yela I4ge duhat yasala- 
gak muo birrastattasi. 
8. Cuog^el hasrracam! basstasik muo^ 



3. 4. paalma* 329 

\ 

muo Ibmelam! buok muo yasalagai nie- 
raid ddn cuTkkik; ibmelmaBttomi banid 
cuoTkas d&n casskik. 

9. Haerra lut besstujubme Ise; du olb* 
muidad bagjel du buristsiynadusak! 

4. p s a 1 m a. 

1. LavUom&udastcuo^^oi; Dayid layL 

" 2. Go cuoryom^ de gulasik muo^ yan- 

hurskesyuottam Ibmel! hsedestam muo 

besstik. Lif cik munji armogas )a gulaisik 

muo rokkus. 

3« Suddogasai manak! man gukka galg- 
ga muo gudne last digjidjl bilkkon? Guk-^ 
kago adnebasttet di dussid rakkasen ? Guk- 
kago biyddebaettet di dussalasyuod^d? 

4. Diettet, Jehoya yalljim lae su balolas 
balyyalegiid. Hasrra guUa^ go sunji m&n 
cuoryom. 

5. Ballat ja suddost erit iecaidasdek 
yarotaekket! Dam. jurddagidasdek yuoUai 
biegiat oaddem sajestasdek^ ja irrot lask! 

6. Yanhurskesyuoda oafferid oafferussat 
ja haerra ala d&ryastaekket! 

7. ^dnagak lask, gudek sardnuk: gi 
migjidi buoii^e dile adda oaidnet? hcer*^ 



530 David psmlmak 



r^m^ baiedifcik du calmi cuoTgas min 
bag j el! 

8. Stuprrab ilo muo vaibmoi Akti ad- 
dak go dat^ mi sist la^^ go jafok ja irinek 
sist &II0 lask. 

9. Raffhai m&n yalhanam^ ja rafhest 
oadain; dastgo d&n &ft lask^ ha^rracam, 
gutte oagjebassan munji addak sellet. 

6. p 8 a 1 m a. 

1. LaTllom&udastcao^^oi, David larl ne- 
kilot mield lavllu)uvTul. 

2. Hdsrracam! jdrggalifcik beljidad muo 
sanidi^ gceCasik muo yaimo jurddagi bsl- 
lail 

3. Gulasik muo yaiddamusaid^ rakis go- 
nagassam ja Ibmelam! du odd! rokkusi* 
dam m&n bajas biejam. 

4. Hasrracam! arrad iddedest j4 gulak 
muo jena; arrad iddedest du oddi m&xx 
Tuolgam, ja du giedai ba^llai m&n gaecam. 

6. Ik d&n lask Ibmel^ gutte yerulasyuo- 
daid dokkitak; gutte bahha Ix^ i s&n oa^o 
du lut irrot. 

6. Ca^ylak du calmi iudast a^i biso; 
buok yasrredakkid yasest dAn anak. 



5. psalma. 331 

7. Gudek gielastaUek din haevatak; 
sorbmijasgiek ja yerula^ak fasstesTuotta 
leek hasrraL 

8. D&ryastedin du stuorra armo ala du 
yissui m&n boad'am; du balost m4n r4k- 
kadallat aigom du basse tempel sist. 

9. Hserracam, oapestif cik muo du ran- 
hurskesTutti muo yasala^aidam ditti^ 
njuolge du gasidnod muo calmi oddi. 

10. Sin niabnest duotruotta i lask; sin 
vaimost bahhayuotta Ise illo; ravas hayd- 
de sin cadda las; njuofcamidaBsekguim si 
buorradallek. 

11. Duobme sin, muo Ibmelaml daga 
sin aryyalusaid dusseh! suope sin sin asd- 
nag suddoida^sek ditti; dastgo yuosstai* 
liagola^ak si la^k du yuosstai. 

12. Buokak illoi saddek, gudek du ala 
dAirastek; ilostsi orrukagala^^at; dastgo 
giettad dSn sin bagjel doalak; )a gud'ek 
du nama rakkasen adnek," stuorra ilo d&n 
^gjidi addak. 

13. Dastgo d&n, hasrra, yanhurskasid 
buristsiynedak ; armoinad d&n birrastat- 
tiak sin, ja sin yarjalak. 



332 ^ Dftvid psalmak 



6. p s a 1 m a* 

1. Layllom&udastcao^^oi ; Dayid layl^ 
lavUujuvTut instrument mield, mast gaytse 
suonak la^k. 

2. Heerracam! ale rangast muo moarre- 
Stad^ la ale bagad muo hirbmadyuoda- 
8tad« 

8* Lifcik munji armogas^ hserracam! 
yuoimetuyyumen j4 la^m; buorrediicik 
m.uo^ dastgo daytek must doargestek. 

4. Ja muo siello saggarakkan balla; 
gukkago aigok d&n^ hasrracam, du moare- 
stad &rrot? 

6. J&rggalifcik jeccad muo baellai^ hasr- 
racam ; ba^stasik muo sielo ; basstasik muo 
du armogasyuod'a ditti* 

6. Alma jabmem sist du muitto i la^k ; 
ja gi du gitta jabmi almost? 

7. Suokkemest ji yaibbam lasm; oadr 
d'em sagfam m&n gastadam gsecos ia miet- 
ta; gadnjalidamguim oadd'em sagjam man 
laftadam. 

8* MirraSist muo habrae nubbastuyya; 
boaresmuyyum lasm muo asdnag yaSala- 
^dam ditti. 



' 6. 7. psdmA. 333 

*— ^^^■^"^*^'— "^"^i^^^^™^^^— ^^^™^'^'™"— '^'^™^*~*""^^^^^™'^^™^^™— "^™"^^^^— — — ^^^^^^"^ 

9. Yuolgget muo iudast erit^ di bahha* 
juonalas olbmuk^ dastgo hasrra- muo der* 
rom jena guUam led. 

10. Hserra muo yuollegis adnomid gul- 
1am las; ha^rra muo rokkus ruosstai* 
yaldda. 

11. Hasppad ja balo yuollai buok muo 
yasala^ak sad4amen la^k ; hoapost si ruof- 
tod guyllui gaiddat galggek^ ja ha^ppad sin 
jufso sadda. 

7. psalm a. 

1. Dayid yaiddem layl, maid haerrai sin 
layloi Kusk^ dam benjaminitalas olbmu^ 
ditri. 

2. nasrra muo Ibmelam^ du ala iskal* 

« 

dam ; basstasik muo buok muo yaSalagai- 
dam giedast erlt, ja gajusik d&n muo; 

3. amasek la^gjoni lakkai si sorbmit 
muo ja muo gaikkot, go i Aftage laek, 
guttegagio. 

4. Hasrra muo Ibmelam! j&s nuft Isem 
dakkam; jis yserreyuot muo giedast 1®; 

5. j&s sigjidi bahaid m&n la&m dakkiam; 
gudek rafhe munji addek; ]&s su m&n 



334 DtTii psmlmak 



laBm rieyadam, gutte asetaga y^st muo 
adna ; 

6. i55us dalle yasalas muo doarotet ja 
muo yalddet la asdnami muo balkestet ja 
yulgides yuoUai muo gudne duolbmat. 

7. Bagjanif^ik^ hasrracam^ moarrasad; 
biejasik jeccad muo yasalagaidam yase 
yuosstai;. boadasik hoapost munji yask- 
ken; jes d&n Isek g&ccom yuoiggadyuotta 
dakkujuyyut galgga. 

8. Olbraui coaggana&mek du birrastat- 
tik ; sin ditti manasik ruoftod alagassi. 

9. Ha^rra olbmui duobmar la&; dubmi- 
sik muo^ haerracam, muo yanhurskesyuoda 
mield; dakkujuyyusi munji mua yuoig- 
gadyuoda mield. 

, 10. Gdcosik ibmelmasttomi bahhayuoda 
n&kkat^ ja nanosmatta!sik daid yanhurska- 
sid^ dSn^ yaimoid ja siskelusaid guoratalle^ 
yanhurskes Ibmel! 

11. Muo yarjala^bme muo Ibmel hit la3 ; 
sin ba^ssta s&n^ gudek yuoigadlagak lask 
yaimostaesek. 

12* Ibmel yanhurskes duobmar I^^, ja 



7. 8. psalma. 335 

moaratattujuTTu luokke baeiye (tnin v«r- 
redagoidaemek ditti). 

13. J&s buoreb gseino mield suddpgasak 
a^i aigo mannat, de miekes Ibmel bastet, 
ja dayges ga^ldda ja garrasist dam adna. 

14* Jameta3gje yaBrjoid suddogasai tuos- 
stai s&n rakad; njuolaides buoUen s&n 
dakka. 

15. GsBC^ yeiid sakkanatta suddogas^ ja 
bahha dagoid s&n smietta, du^eyuodaid 
s&n riegadatta. 

16. ^rrasidi r&gge s&n las r&ggam ja 
ciegqalen dam dagai; mutto jes fierralas- 
men s&n la) r&ggai, maid ska dagai. 

17. Su jecas oaiye ala maccamen losk 
su bahha dagok; ja su jecas oaiyyec&k 
ala bittik su yerudagak. 

18. Hdsrra m&n gitam su yanhurskes- 
yuodastes^ ja haerra alemus Ibmel nammi 
gudne layllagid laylom« 

8. p s a 1 m a. 

1. Layllom&udastcuo^^oi^ Higgith mield 
layllujuyyut, Dayid layL 

2. Jehoya^ min hasrramek; man haenras 
du namima la^ &bba asdnam mietta! d&n^ 



336 DaTid psalmak 



gutte majesta3tala]sTuottad almi bag) el ba- 
jedak ! 

3. Manai ja ni&mmi nialmest gitosid 
aldsid d&n rakadik, du yasalala^aidad 
hseppasuttet^ du Tuosstaicuo^^oidad tuoI- 
ledet, ja sin^ gudek bahaid yiggek dakkat 

4. Go du albmad oainam^ du gieda 
dagoid^ mano la nastid^ maid d&n raka- 
dik: 

6. de fertim dalle caslkket: mi Isa ol- 
mus^ go su muitak, ja olbmu manna^ go 
su d&n oappaladak! 

6. Dusse uccanas engelin yuoUebun 
din bigjik su; gudnin ja harvasyuod'ain 
din ciqatik su. 

7. Kaddija^gjen giedaidad da^oi ala din 
dakkik su; buokrakan su julgi vuoUai 
d&n bigjik: 

8. saycaidja yuoysaid; buok^ yela masce 
fuodoid; 

9. loddid alme yuold^ ja gulid ayest^ 
mak Caci balggai mield yagjolek. 

10. Jehoya^ nun hasrramek! man hser- 
yas du namma 4bba a^dnam bagjel. 



9. psalma. 537 

9. p s a 1 m a. 

1. LavUomiudastcuog^oi, Almut Lab- 
ben, Dayid laA^l. 

2. Abba y aimostam ha^rra gittet aigom ; 
sardnot aigom buok du dydulas dagoid. 

8. Du sist illodet )a aT^odet aigom; 
lavllot aigom du nama, muo Ibmelam! 

4. Go muo yasala^ak ruoftod manne, 
du calmi iudast si i&rralegje ja ka^yyosas- 
sek si manne. 

5. Dastgo bagjelassad d&n yalddik muo 
ase; du truonnod aid d&n c&kkamen le- 
giik, din, gutte yanhurskasen dubmik. 

6. Bakkenid din rangguk ; ibmelmcetto- 
mid din lia^yyosassek luittik, agala^^at ja 
alelessi sin namaid din erit sikkuk. 

7. Yasalagak, agalas aiggai sin hayya- 
tusak dakkujuyyum laek; sin gaypugid 
dussen din la^k dakkam; ^a sin muitto 
nikkam la^. 

8. Mutto haerra agala^^at bisso; truo- 
nos duobmoi sin rakad. 

9. Tanhurskesyuod'ainmailmesinduob- 
memen la^, buok yuoiggadyuodain duo-' 
mos 8&n olbmui ala sardno. 

22. 



338 David psalmak 



10. Bataram sagie hsegjoidi lea hserra; 
dArvYom sagje haede aigin san Ise. 

!!• Ja du ala si darrastek, gudek du 
nama dittik; dastgo ik daid dan luoite, 
gudek du occik, haerracam! 

12. LaTllot haerra, gutte Zionest assa! 
samedaekket olbmuidi su dagoid. 

13. Dastgo san, gutte yaraid mavsatalla, 
muitostes sin adna; haedala^ai GuorvTO- 
mid i sdn yajaldatte. 

14. Lifcik munji armogas, haerracam! 
gaecasik, maid gillat fertim sist, gudek muo 
Tasotik; Taldasik muo )abmem uvsai raigi 
sist erit! 

15. Yai buok du gitosid Zion nieida 
uvsai sist oa^om sardnot; yai du ba^sstem 
ditti man ayyodam. 

16. Dam raggai bakkinak jirralek, maid 
si dakke; sin ^ecaidaesek juolgge saidda 
roakkaset dam gilli, maid suollet si bie- 
gjam laek. 

17. Daydos led haerra, atte yuoiggad- 
yuoda san dakka ; giedaidaesek dagoidi 
roakkasek ibmelmaettomak. 

18. Tulggusek ibmelma^ttomak )abmem 



9. 18. psalma. 339 



aibmoi; buok suddogasak, gudek Ibmel 
muitostaesek luittik. 

19. Agala^^at i sadda yaivas vajalduv- 
Tuin^ ige alelessi dussamen la^k h^dalagai 
doaivTO. 

20. Cuog^elifcik, JehoYaraml amas sud- 
dogas jecas aledet. Dubmijuvyusek stid- 
dogasak du calmidad audast! 

21. Bieja balo sin bagjeli, Jehoyacam! 
Adde, atte suddogasak suddogassan jecai- 
daasek doyddik. 

10. psalma. 

1. Man yaras, Jehoyacam! &rok d&n 
nuft gukken? Man yaras ciegak din )es 
jeccad licede aigin? 

2» Ibmelraaettomi caeylaiyuodast gifsa- 
snyyujek hcBdala^ak; si roakkasek, sor- 
rujek gielaidi, maid d^Lk hutkkijek. 

3. Ibmelmaettom rabmen adna su sielos 
anestumid; ja rieyyar jecas buristsiyned, 

ja Jelioya bagjelgaecca. 

^^ 

4. Caeylaiyuodastes caslkka ibmelma^t- 
tom: Ibmel i dast fuola. Buok su jurd- 
dagak laek: Ibmel i Isek. 

5* Su miela mield su gasinok alelessi 

22 * 



340 David psalmak 



iuddanek^ du duomok gukken leek su 
iudast erit; buok su yasala^aides s&n 
hasstal. 

6* Yaibmosis s&n caelkka : m&n im goas- 
segen i&rral; s&gast sokki i mikkege 
oasetesTuodaid muo fattemen l^k. 

7. Yuomasin su njalbmc diewa las, 
bettusin ja sluokkesYuodain ; su njuofcam 
duokken nflBTrrcTuotta assa ja vserreyuotta. 

8. Sidain s&n Tuidgqa; basittem sajestes 
Yigetes olbmuid s&n g&dda; has job olb- 
muid su calmek vafsuk. 

9. Basittem sajestes sin yuidgqa, nuftgo 
legjonbiejostes; varnotes olbmuid giellam 
yaras sin yuidgqa; yamotes olbmuid sin 
giella^ giellasis sin roakasattemen. 

10. Jecas sin uccod^ njakka, ja garra 
gagaidesguim haBJob olbmuid sin doarroL 

11. Yaimostes sin caslkka: Ibmel dam 
yajaldattam las ; calmides sin las clekkam^ 
ja i ibba agalasyuod'ast dam oaine. 

12. Bagjanifcik^ Jehoyacam! bajedifcik 
giettad^ muo Ibn^elam! ale yajaldatte sin^ 
gudek haedest lask, 

13* Mannen oag^o ibmelmasttom olmus 



10. 11. psalma. 341 



Ibmel bagjelga^ccat^ la yaibmosis c(Blkket : 
Ik d&n dast fiiQla! 

14. Galle din oainak; haede la yarno- 
tesYuod'a din oainak ; giettasad dam ^a- 
lak; du ala dirrast ha^gjoYuot; oarbbasi 
yaskke dan lask. 

15. Guykisik ibmelma^ttom gieda^ ja 
dam baha — ^ daga!sik su ibmelmsettom- 
Yuod'aid dussen. 

16. Jehoya gonagas led agala^^at ja ale* 
lessi; su asdnamest bakkinak nokkik. 

17. Ha^dala^ai rokkusid din gulak^ Je- 
hoyacam! sin yaimoid din appasmattak; 
du baellje galle gulla. 

18. Oarbbasidi ja ha^gjoidi yuoiggad- 
yuoda din addak; amasek yigetes olb- 
muk asdipiamest erit ajetuyyut 

11. p 8 a 1 m a. 

LaVllomiudastcuogjoi; Dayid layl. 

1. Jehoya ala diryastam; moft caslkke- 
baettet di dalle munji: batar yaridassad 
lidde lakkai. 

2. Dastgo gaBC^ daygesek ' ibmelma^tto- 
mak gelddlk ; lijuolaida^sek si suonai duok-» 



342 David psalinak 



•»•» 



kai bigjek; sasydnjaden si dai ala baccek^ 
gudek Tuoigadla^ak laek Taimostaasek* 

3. Go vuoiggadyuottta dussen da]|k^u- 
)uvTu, maid galgga dalle yanhurskes ol- 
mus dakkat? 

4. Basse tempelestes Jehoya lee, almest 
lae Jehoya trupnno; su calmek iidnek, 
su calmek suddogasai manaid yuttiyald- 
dek. 

5» Yanhurskes olbmuid Jehoya guora- 
talla; mutto ibmelmsettomid^ ja gudek 
yaekkayalddalasyuodaid yiggek dakkat, 
yasest su siello adna. 

6. Aldagasaid, dala ia risaid ibmelmset- 
tomi bagjeli s&n aryedatta; ja mirkko- 
bieggak sin oasse saddek. 

7. Dastgo yanhurskes lae Jehoya, ja yan- 
hurskesyuoda rakkasen sin adna ; su cal- 
mek yuoigadlas olbmuid iidnek. 

12. p s a 1 m a. 

1. Layllomiudastcu 05501, layllujuyyut 
instrument mield, mi gaytse suonaid ad- 
na; Payid layl. 

2. Ba^stasik, Jehoyacam ! dastgo n&kka- 



12. psalma. 343 

men loak ibmelbalola^ak, ]a gaeppanaemen 
Ispk iskaldasak suddogasai raanai gaskast. 

3. Yacastalle bifsamiguim yerid si sard- 
nuk nubbe guoibmasis ; guoftelas yaimoi- 
guim si sardnuk. 

4. Dussen dagasi, Jehoya, buok guofte- 
las bifsamid, njuofcamid, mak caeylas 
sanid sardnomen laek; 

6. daid, gudek celkkik: njuofcamidae- 
mek boft mi yuoittep; min bafsamidae- 
mek min baslostaegfek laek; gi lae ha3rra 
min bag! el? 

6. Haedala^ai haBde ditti, yaiyasi cier- 
rom dittij dal cuo^^elam, sardno Jehoya; 
sin min baestam, gudek bagjelgeccujuy- 
yujek, 

7. Jehoya sanek cielgas laek nuftgo silb- 
bak, mak muoldast eiit cilggijuyyum laek 
la ciecca gasrde butestuyyum laek. 

8. Din^ Jehoya, sinyarjalaegjelaek; dam 
sakkagidde giedast erit dan baestak sin 
agala^^at. 

9. IbmelmaBttomak auddanaeme adnek 
juokke guyllui, ja mi haeppad lee, dal sadda , 
aleduyyut suddogasai manain. 



344 David psalmak 



13. psalma. 

1. Layllomiudastcuogjoi ; David laTl. 

2. Gukkago, Jehovacam? Aigokga affa- 
la^^at muo yaialdattet? Gukkago aigok 
d&n calmidad ciekkat muo d,udast ,erit? 

3. Gukkago galgga md^ras muo sielo sist 
irrot, ja bceivalas haycas muo yaimo sist? 
Gukkago oa^^o muo yasalas muo ditti 
Cd3ylaistallat ? 

4. GdDCasik vuolas almestad! gulasik 
muo, Jehoyacam, muo Ibmelam! yarjalif- 
Cik muo calmidam cuoygas, aAam jab- 
mem nakkari gitti mkn saddat oaddet; 

6. amas muo yasalas sardnogoattet : min 
yuittim su; amasek muo yuosstaicuo^jok 
ayyodisgoattet muo j&rrala^me ditti. 

6. Du armogasyuoda ala mkn dirva- 
stam; muo yaibmom Host lae du ba^sstemi 
ditti; Jehoyacam min laylom, dastgo 
burid s&n dakkam las muo yuosstai. 

14* psalma. 
Layllom&udastcuojjoi ; Dayid layl. 

1. IbmelmfiBttom yaimostes cselkka: lb- 
mel i Isek* Bahha, fasstes sin dakko las; 
i &ftage la^k, gutte burid dakka. 



14. 15. psalma. 345 



2. Almestes Jehoya Tuolas gaeoca sud- 
dogasai manaid oaidnem ditti^ jd,s guttege 
IsB, gutte jiermalas laj, gutte Ibmel barg- 
ga Accat. 

3. Buokak boassto ga^ino mield manna- 
men Isek, buokrakkan jecaida^sek bille- 
dam la^; i&ftage laekygutte burid dakka, 
i vela Aftage. 

4. -ffiigo buoreb diedo Tuosstaivalddet 
aigo si, gudek yerid dakkek? gudek muo 
olbmuid borrek, dego laibe si b&rasi, gu« 
dek Jehoya ^i cuoryo ? 

5. Ballo sin yalddemen Ise^ dastgo Ib- 
mel yanhurskasi s&kkag&dde lut las. 

6. Hasdala^ai ^ aryyalusaid bilkkob di 
adneba3ttet^ mutto Jehoya sin d&ryo 
sagje led. 

7. 6i Zionest Israeli besstujume adda? 
go Jehoya olbmuides giddagasast erit 
ruoftod doalyyo, de Jakob dalle ayo 
oa^^o la Israel ilo. 

15. psalm a. 
Dayid psalma layl. 

1. Jehoyacam! gi oa^^o du pauluna sist 
4rrot? Gi du basse yarest oajjo assat? 



3/^6 Da?id psalmak 



2. Gutte raainnetaebmen Tagjol, ja Tan- 
hurskesTuoda bargga dakkat^ ja yaimos 
duotruoda sardno; 

3. gutte njuoicamines i saelgebseld sar- 
no, guoibmasis bahaid i daga, gutte guoi- 
mes i ane bilkkon; 

4. gd3n calmi audast ibmelmfiettomak cei 
mannenge mayse, mutto ibmelbalola^ak 
gudniettu]UYVujek ; gutte, go aldsis yaha- 
gen yale dakkam lae, almaken yales nub- 
bastuttet i aigo ; 

6. gutte rudaides i adde stuorra yuoito 
oaiyyai, ja addaldagaid i yalde yigetemid 
dubmim ditti; gutte nuft ma^nod, ska bisso 
buok agalasyutti. 

16. p s a 1 m a. 
Dayid gallecirj. 

!• Yarjalifcik muo, rakis Ibmelam! 
dastgo du ala daryastam. 

2. Muo siello caelkka hfierrai: dan muo 
Ibmel laek; dutaga i mikkege burid 
munji. 

3. Basse olbmuid, gudek asdnam sist 
Isek, ja Ibmel balola^aid rakkasen man 
anam. 



10. psalma. 347 

4. ^dnag girsek ceppeibmelbalyTale- 
gjid vurddek; sin yarraoafferid, maid si 
oafferussek, im aigo, imge sin namaid 
b&fsamidamguim cselkket. 

&. HiBrra muo arbbeoasse lae ja daya- 
ridam; din muo oase yarjalak. 

6. Cabba baikid addi munji oasse; rak- 
kasen auam man oassam. 

7. Gittet aigom licerram^ gutte muo iu- 
dast m&rras ani; yela igiabaddo adda 
yaibmo munji rayyagid. 

8. Hserra muo calmidam iudast alelessi 
anam; san muo 41gis gieda basld la; im 
dalle jarral. 

9. De damditti ilost Ice muo yaibmo, ja 
muo yuiir) ayyod, ja yela muo rumas 
oagiebasyuodast krro. 

10. Dastgo muo sielo ik din jabmi 
iaibmoi luoite, du balola^aid ik din adde 
guoccagaeme oaidnet. 

11. -ffillem gseinoid din oapatak munji; 
hui stuorra ilo adda du calmi iudast 
irrot, ja du giedast irrot audogasyuotta 
lad agala^^at. 



348 David psdm^k 



32. p s a 1 m a. 
Dayid oappolayl. 

!♦ Audogas^ gsen vserredagok andagassi 
addujuTTuin Isek, gaBn suddok erit sikku- 
)UTTum laek. 

2. Audogas dat olmus^ gsesa hasrra sud- 
doid i l&gatala^ gsen Yaimost basttolas- 
Yuotta i la^k, 

8. JaTotaga Arodedin Tela muo dar- 
tek borruiurrujegie muo juokkeba^iyasas 
Suokkatusaidam ditti. 

4. Ld,ssadet iroi muo bagjelist baeiye ja 
ia du gietta^ muo rubmas laytadas g&ik- 
kagddi nuftgo gd3se bakasyuodast. 

6. De d&ydastim dunii suddodam^ yasr- 
redagoidam im bceittam. M&n celkkim : 
Vasrredagoidam d&ydastet aigom haerra- 
sam^ ja suddoidam bahhayuoda d&n anda- 
gassi munji addik. 

6. Kikkadallamen Isek damditti buok 
basse olbmuk dunji, nuft gukka go gayd- 
nujuyyumest d&n lask; stuorra caci &lle 
sin ragjai i &le. 

7. Muo suogjala^gje din la^k; hecTin 



S2. 38. psalma. 349 



d&n muo yarjalak; besstujume ilo d&n 
munji addak. 

8. Bagadet aigom du^ olmus, ja gaaino 
oapadet aigom^ maid yagiolet galgak; 
niuo calbme du oapestd3gje galgga Icet. 

9. AUet ld3ge nuftgo heppusak ja asenak^ 
gasin jierbme i lask^ ga^i ala lavcce ja 
bagge fertiba bigjujuTvut, go djik du lusa 
sdi aigo. 

10. IbmelmdBttom olbmu Taimost la^ 
aednag baVcas, gutte ha3rra ala Assko arb- 
mo su birrastatta. 

Jl. Illodaskket ha^rradek sist ja aTTO- 
daekket, di Yanhurskesvuoda olbmuk! ilo- 
staadek lavllot, di buokak, gudek Yuoi- 
gadla^ak la^ppet Taimostasdek! 

38* p s a Im a. 

1. DaTid muito larl. 

2. Ha^rracam! ale rangast muo moare- 
stad, ale bagad muo hirbmadyuodastad. 

3. Du njuolak muo sist la^k^ ja sagga- 
rak dxdda du gietta. 

4. I laek mikkege diervasid muo rub- 
masist du moarrad ditti^ i mikkege Arrom 
masoid muo daytin muo suddoidam dittit 



350 David psalmak 



5. Tasrredagoidam muo oaiye bagiel 
mannek, saggarak dak da^ddemen Isak 
nuftgo lossis noadde. 

6. Mao bukkuin baca hagia la^^ ja dak 
sigjuk muo jallavuoda ditti. 

7. Guoggot yazam ja sagga njakkot, 
m&rrasist aelam juokke baeiye, 

8. Alemak dievva laeya; muo rubma- 
sist i mikkege diervasvuodaid. 

9. Muo apek nakkam ]4 laek, sagga 
cuykkijuvTum lasm; vaibmom ba.lo ditti 
man ludimam. 

10. Ha^rracam! buok muo anestumid 
dan oainak, dunji cikkujuvvum asi la^k 
muo suokkatusak. 

11. Saggarak raygga yaibmo must ; api- 
dam muo heittik, muo calmi cuoygas 
yela datgis ja mannamen lae. 

12. Ustebidam ja guimidam muo buotta 
cu^^uk ja 4idnik muo giyse, gukken muo 
lut cu^^uk muo fuolkek. 

13. Gudek muo hasgga biyddek gielaid 
muo oddi bigjik; haeyo sanid si sardnuk, 
gudek muo oasetesyuoda aigguk^ ja baet- 
tolasyuod^aid si hu£kkijek buok beiyid. 



38. psalma. 351 

14. Nuftgo baslljetaebine lasm, im gula; 
nuftgo giellataebme nialbmam im ravastt 

15. Laem galle nuftgo san, gsest gullo i 
Isek, ga&n njalmest yastadus sadne i leek. 

16. Dastgo du, haerracam, rndn Tuor- 
dam, muo rokkus gullat dan aigok/muo 
hserracam^ muo Ibmelam! 

17. Rakkadalam: ale adde sigjidi ild 
muo ditti, go juolggam njalakasta, ale 
luoite sin rabmadallat muo bagjel. 

18. Fargarakkan de iirralisgoad'am, ja 
alelessi lae muo gifse muo iudast. 

19. Taerredagoidam daydastam, )a sud- 
dodam ditti marrasist leem. 

20. Mutto muo yasala^ak galle ellik, ja 
giyrruk, ja aednagak si la^k, gudek yase- 
stiBsek muo adnek aibas asetaga. 

21. Gudek bahaiguim burid mafsek, 
muo yuosstai jecasek bigjik daraditti go 
biyddemen Icem, mi buorre laj. 

22. Ale guode muo, muo haerracam, 
muo Ibmelam! ale laege gukken muo lut! 
boade hoapost munji ysekken ! muo haer- 
racam, muo ba^sstacam! 



\ 



352 David psalmak 



5L p 8 a 1 m a« 

1. LaTllo;tn&udastcuo|^oi9 David larl^ 

2. go Nathan^ dat prophet^ su lusa boat- 
tam laeiy go asllam Icei Bathsebain. 

8. Lilcik munji armogas^ muo Ibme- 
lam! du yaimolad'esYuod'a mieldl erit 
sikusik muo yaarredagoidam du stuorra 
armogasYuoda ditti. 

4. Basasik muo buttasen muo Yosrreda- 
goinam^ la butestilcik muo suddostam 
erit. 



6. Dastgo meeddadusaidam m&n d&T- 
dam^ la alelessi leek muo suddoidam muo 
&udast. 

6. Du^ aivestessi du yuosstai suddodam 
laem^ ja dakkam Icem^ mi bahha las du 
Calmi iudast^ yanhurskes galle d&n la&k, 
go d&n saruok; butes d^ llask, go duomo 
cselkak. 

7. Gaeic! yasrredakkoi riegadam lasm, ja 
siiddoi \dd muo asdne muo riegadattam. 

8. Gasc, duotyuoda d&n aigok yaimost; 
oapat dalle sistam munji yisesyuocTa. . 

9. Butestifcik muo suddoinam isoj^in^ 



51. ptalmft. 353 

- I 

atte cielgam; basasii; muo^ yai muottagin 
m&n yielggadabbun saddam. 

10. Addasik muii]i ayo guUat ja Uo, Tai 
daytidam ^^uk ayyodet, maid din la^k 
cuykkim. 

11* Ciegasik du calmidad muo suddoin 
erit^ ja er|t sikusik buok muo yasrreda- 
goidam. 

12. Siynedifcik munji butes- yaimo^ 
muo Ibmelam! ja addasik munji kiSa 
bisoyas yuftiqa. 

13. Ale suoppe muo du Calmidad iudast 
erlt^ ja ale yalde du basse yuiir^a must 
erit. 

14. Addasik munji fastain ayyodet du 
bsesstepi ditti; bajas doalasi muo roakad- 
las yuairj! 

15. Ya^rredakkidi dalle du gasinoda- 
gaidad oapatet aigom^ ja du guyllusad 
auddolagak jecaidsesek j&rggalamien lask. 

16. Ba^stasik muo yarrasuddostam^ muo 
Ibmelam! muo besstujubmam Ibmel! 
layllus muo njuoicam du yanhurskes* 
yuoda» 

17r HcBrracam! rayastifcik muo bA&a- 

1» 



354 D«Tid psalmak 



mid, Tai muo njalbijoie du gudne same- 
difci! 

18. Dastgo ik oafferid d&n aigo; daid 
galle dun)i lif^im addet: ikge boalddem- 
oafferid d&n dato. 

19. Ibmeli d&kkalas oaffer led curkki- 
juvTum Yu4ir), cuYkkijuvvum )a m&rastse- 
gje yaimo ik d&n bagjelgasccamen la^k, 
muo Ibmelam! 

20. Dagasik burid Sioni du armogas- 
Yuoda mield; rakadifcik d&n Jerusalem 
muraid! 

21. De illodcemen leek d&kkalas oaffe- 
rin, boalddemoafferin ]a &bba oafferin; 
de Tuovsak dunji altar ala oafferuaSu]UT- 
Yujek. 

102. p s a 1 m a. 

1. Yamotes olbmu rokkus, gutte stuorra 
m4rrasistes Yaidemusaides JehoYai sardno. 

2. Hserracam! gulasik muo rokkus ja 
addasik miio cuorYYom du oddi boattet. 

3. Ale ciega calmidad muo audast erit 
hsettam basiye, siiatiicik ba^lljad munji 
dam baeiYe go cuorYom, lif cik f&rgadmuo 
r okkusid gullat ! 



102. psaluui. 355 

^ 

4« Yassam la^k muo bseiyek nuftigo 
suoT, ja balddu]UTTum Isek muo daytek 
nuftgo raddek. 

5. Muo yaibmo cassku]uyyum )a g&ld- 
nam Isb nuftgo rasse, laibbam yela ya)al- 
dattam birr at. 

6. Suokkatusainam daryyanek dayti- 
dam nakkai. 

7. Masce Iddde lakkai celam^ nuftgo 
skuolffe ayden baikin m&n ledin. 

8. Gaccemen lasm ia b&ddo^ celam 
nuftgo dftaskas l&dde roaye aid. 

9. Bilkkon adnek yasalagak muo juok- 
ke bseiye; muo higjedsegjek muo nama 
boft yurdnuk. 

10. Gunaid gussto b&ram nuftgo laibe^ 
ja gadnjalidamguim jukkamusaidam m&n 
scegotam, 

11. du moare la stuorra suto ditti; muo 
d&n aledik ja a^dnami d&n muo balke- 
stam Isek. 

12. Suoiyyan lakkai laek muo ba^iyek; 
gdldnamen la^m nuftgo rasek. 

13. Mutto d&n^ hasrracam^ agalaggat bi- 
sok ja du muitto skgast sokki. 

28 " 



556 DftTid psalmak 



14. Bagiana&men d&n lask; Sion armetet 
aigok, joayddam ha du armo aigge^ boat- 
tain Ise du litto b&ddo« 

16. Hallo du balTTalegiinad las Sion ba- 
jasdakkat^ su gaccam dak cierromen lsek« 

16. Buok bakkinak saddek ballat hserrai 
nainast^ ja du hservasyuoda gudnest buok 
flBdnam gonagasak, 

17. go hcerra bajasdakkam Ise Sion )a 
hflervasTuodastes jecas almotam lae. 

18. Oaidnet s&n aiggo oarbbasi rokkusi 
boallai^ sin adnomid i sin bagjelgaeiccat 
aigo. 

19. Lekkus dat boatte sdgaidi cailujuv- 
vum; }a olbmuk, gudek dastmar^qel siv- 
neduTVuiek, JehoTa gittet galggek. 

20. Basse allagyuodastes s&n yuolas 
gasGCa^ almestes oaidna hserra asdnam^ 

21. olbmuid, gudek gidda yalddujuy- 
yum lasky sin suokkatusaid gullam ]a jab- 
mem olbmuid baesstem yaras, 

22. yai Sionest haerra nama si samedek 
ja su ramadus Jerusalamest^ 

23. go olbmuk ja yalddeg&ddek coak- 
kai bittik hasrra balyyalet. 



102. 1^. psahfia. 357 



24* Matkest skn yuoimetutd muo ja 
oanedi muo bemd. 

25. Mutto mkn celkkim: muo Ibme- 
lam! ale valde muo dast erit, go aellem 
aige basle dufifse asUam lasm; agalasvuodai 
agalasYuodaidi du basiyek bisstemen laek. 

26. D&lin aigin asdnam Akn yuoddodik^ 
ja almek du giedai dagok lask, 

27. dak nokkik, Akn bisok^ dak oamas- 
mek nuftgo biytes, nuftgo biftasid d&n 
daid nubbastuttak, ]a dak nubbastuyyek. 

28. Mutto d&n, nuftgo d&n lask, nuft 
d&n bisok, ]a aei n&ga du jagek. 

29. Du balyyalegiidad manak figuk 
Arrot, ja sin siebman sadda bisotuyyut du 
calmidad &udast. 

130. p s a 1 m a. 

lyEatkkelayl. 

1. Ciegrjalasast dunji cuoryom, hasrra- 
cam! 

2. Gulasik, hasrracam, muo jena! Yutti- 
yaldaseiga du ba^ljek muo rokkusi jena! 

3. Jehoyacam! jds d&n suddoid muittet 
aigok^ hasrracam! gi dalle bisso? 



358 DtHd pgalmak 



4. Du lut andagassi addujubme Im, yai 
olbmuk dust ballek. 

6. Haerra ala d&iv vum ; muo siello doai- 
Yost &roi, )a su sane ala m&n d&ryastim. 

6. Muo siello hasrra halid asmbo go 
g&Gcetaegiek idded bdddo haUdek. 

7. Israel! bieja doaiTTod haerrad ala; 
ha^rra lut arbmo laa^ stuorra l&nastus su 
lut. 

8. Ja bassstemen s&n las Israel buck 



vaarredagoines. 

143. p s a 1 m a. 
David larl. 

1. Hasrracam! gulasik muo rokkus; 
j&rggalif cik beljidad muo yuoUegis adno- 
mi baallai; gulasik muo du ^skaldasyuoda 
mield, du Tanhurskesvuod'a mield. 

2. Ale mana duomo odd! balinralegii- 
nad; dastgo du d.udast i &ftage olmus la^k 
vanhurskes, 

3. Yasalas muo sielo doarrot; muohasg 
8&n asdnami casska; saBYdnjadasast s&n 
muo g&c^o &rrot odis aige jabmi lakkai. 

4. Sistam YuoimetuYYu Yu&igqam;. ba- 
lost &rro Yaibmom sistam. 



- 148. psalma. ^ 359 

. s \ 

5. Yassam beiyid muitara; buok^ maid 

d&n laak dakkam m&n guoratalam ; giedai- 

dad dagoid mdn jurdasaemen Icem. 

^ 6. Giedaidam du yuosstai geigim; muo 

. siello du ditti gaikost las nuftgo asdnam^ 

mi cacceg&ikost las. 

7. Boadasik fdrg, gulasik muo haerra- 
cam! halostes borrujuyyu muo yuiiq, ale 
ciega calmidad muo audast erit, amam 
sin lakkai saddat, gudek hayddai yuol^s 
mannamen laek. 

8. Addasik munji f&rg du armo fuo- 
maset, dastgo du ala d&ry^stam; diedetif- 
cik munji ga&ino, maid yagjolet galgam; 
du oddi ragjai muo' sielo m&n bajas baje- 
dam* 

9. Basstasik muo yasala^aidam giedain 
GTitj haerracam! du lusa m&n bataram. 

10. Oapatif cik muo dakkat, mi buorre 
Idd du &udast, dastgo d&n muolbmel lask: 
du yuiir] lae buorre, ddlyusi dat miio 
njulgis gaeino inield. 

11. Du nammad ditti, haerracam! de bi- 
sotifcik muo haeggast; du yanhurskesyuo- 
da ditti d&lyusik muo sielo hasdestes erit. 



560 David psalmtk, 148. psalnuu 

12. Eritdagasik muo yasal^^aid du ar- 
mogasYuoda ditti, ]a haBWosa^sek luoite 
buokaid, gudek muo sielo haettai bigjik^ 
damditd go du balyraladgjad la^m.