(navigation image)
Home American Libraries | Canadian Libraries | Universal Library | Community Texts | Project Gutenberg | Biodiversity Heritage Library | Children's Library | Additional Collections
Search: Advanced Search
Anonymous User (login or join us)
Upload
See other formats

Full text of "Dictionnaire français-finnois: Ranskalaissuomalainen"

Google 



This is a digital copy of a book thaï was prcscrvod for générations on library shelves before it was carefully scanned by Google as part of a project 

to make the world's bocks discoverablc online. 

It has survived long enough for the copyright to expire and the book to enter the public domain. A public domain book is one that was never subject 

to copyright or whose légal copyright term has expired. Whether a book is in the public domain may vary country to country. Public domain books 

are our gateways to the past, representing a wealth of history, culture and knowledge that's often difficult to discover. 

Marks, notations and other maiginalia présent in the original volume will appear in this file - a reminder of this book's long journcy from the 

publisher to a library and finally to you. 

Usage guidelines 

Google is proud to partner with libraries to digitize public domain materials and make them widely accessible. Public domain books belong to the 
public and we are merely their custodians. Nevertheless, this work is expensive, so in order to keep providing this resource, we hâve taken steps to 
prcvcnt abuse by commercial parties, including placing lechnical restrictions on automated querying. 
We also ask that you: 

+ Make non-commercial use of the files We designed Google Book Search for use by individuals, and we request that you use thèse files for 
Personal, non-commercial purposes. 

+ Refrain fivm automated querying Do nol send automated queries of any sort to Google's System: If you are conducting research on machine 
translation, optical character récognition or other areas where access to a laige amount of text is helpful, please contact us. We encourage the 
use of public domain materials for thèse purposes and may be able to help. 

+ Maintain attributionTht GoogX'S "watermark" you see on each file is essential for informingpcoplcabout this project and helping them find 
additional materials through Google Book Search. Please do not remove it. 

+ Keep it légal Whatever your use, remember that you are lesponsible for ensuring that what you are doing is légal. Do not assume that just 
because we believe a book is in the public domain for users in the United States, that the work is also in the public domain for users in other 
countiies. Whether a book is still in copyright varies from country to country, and we can'l offer guidance on whether any spécifie use of 
any spécifie book is allowed. Please do not assume that a book's appearance in Google Book Search means it can be used in any manner 
anywhere in the world. Copyright infringement liabili^ can be quite severe. 

About Google Book Search 

Google's mission is to organize the world's information and to make it universally accessible and useful. Google Book Search helps rcaders 
discover the world's books while helping authors and publishers reach new audiences. You can search through the full icxi of ihis book on the web 

at |http: //books. google .com/l 



Google 



A propos de ce livre 

Ceci est une copie numérique d'un ouvrage conservé depuis des générations dans les rayonnages d'une bibliothèque avant d'être numérisé avec 

précaution par Google dans le cadre d'un projet visant à permettre aux internautes de découvrir l'ensemble du patrimoine littéraire mondial en 

ligne. 

Ce livre étant relativement ancien, il n'est plus protégé par la loi sur les droits d'auteur et appartient à présent au domaine public. L'expression 

"appartenir au domaine public" signifie que le livre en question n'a jamais été soumis aux droits d'auteur ou que ses droits légaux sont arrivés à 

expiration. Les conditions requises pour qu'un livre tombe dans le domaine public peuvent varier d'un pays à l'autre. Les livres libres de droit sont 

autant de liens avec le passé. Ils sont les témoins de la richesse de notre histoire, de notre patrimoine culturel et de la connaissance humaine et sont 

trop souvent difficilement accessibles au public. 

Les notes de bas de page et autres annotations en maige du texte présentes dans le volume original sont reprises dans ce fichier, comme un souvenir 

du long chemin parcouru par l'ouvrage depuis la maison d'édition en passant par la bibliothèque pour finalement se retrouver entre vos mains. 

Consignes d'utilisation 

Google est fier de travailler en partenariat avec des bibliothèques à la numérisation des ouvrages apparienani au domaine public et de les rendre 
ainsi accessibles à tous. Ces livres sont en effet la propriété de tous et de toutes et nous sommes tout simplement les gardiens de ce patrimoine. 
Il s'agit toutefois d'un projet coûteux. Par conséquent et en vue de poursuivre la diffusion de ces ressources inépuisables, nous avons pris les 
dispositions nécessaires afin de prévenir les éventuels abus auxquels pourraient se livrer des sites marchands tiers, notamment en instaurant des 
contraintes techniques relatives aux requêtes automatisées. 
Nous vous demandons également de: 

+ Ne pas utiliser les fichiers à des fins commerciales Nous avons conçu le programme Google Recherche de Livres à l'usage des particuliers. 
Nous vous demandons donc d'utiliser uniquement ces fichiers à des fins personnelles. Ils ne sauraient en effet être employés dans un 
quelconque but commercial. 

+ Ne pas procéder à des requêtes automatisées N'envoyez aucune requête automatisée quelle qu'elle soit au système Google. Si vous effectuez 
des recherches concernant les logiciels de traduction, la reconnaissance optique de caractères ou tout autre domaine nécessitant de disposer 
d'importantes quantités de texte, n'hésitez pas à nous contacter Nous encourageons pour la réalisation de ce type de travaux l'utilisation des 
ouvrages et documents appartenant au domaine public et serions heureux de vous être utile. 

+ Ne pas supprimer l'attribution Le filigrane Google contenu dans chaque fichier est indispensable pour informer les internautes de notre projet 
et leur permettre d'accéder à davantage de documents par l'intermédiaire du Programme Google Recherche de Livres. Ne le supprimez en 
aucun cas. 

+ Rester dans la légalité Quelle que soit l'utilisation que vous comptez faire des fichiers, n'oubliez pas qu'il est de votre responsabilité de 
veiller à respecter la loi. Si un ouvrage appartient au domaine public américain, n'en déduisez pas pour autant qu'il en va de même dans 
les autres pays. La durée légale des droits d'auteur d'un livre varie d'un pays à l'autre. Nous ne sommes donc pas en mesure de répertorier 
les ouvrages dont l'utilisation est autorisée et ceux dont elle ne l'est pas. Ne croyez pas que le simple fait d'afficher un livre sur Google 
Recherche de Livres signifie que celui-ci peut être utilisé de quelque façon que ce soit dans le monde entier. La condamnation à laquelle vous 
vous exposeriez en cas de violation des droits d'auteur peut être sévère. 

A propos du service Google Recherche de Livres 

En favorisant la recherche et l'accès à un nombre croissant de livres disponibles dans de nombreuses langues, dont le français, Google souhaite 
contribuer à promouvoir la diversité culturelle grâce à Google Recherche de Livres. En effet, le Programme Google Recherche de Livres permet 
aux internautes de découvrir le patrimoine littéraire mondial, tout en aidant les auteurs et les éditeurs à élargir leur public. Vous pouvez effectuer 
des recherches en ligne dans le texte intégral de cet ouvrage à l'adresse fhttp: //book s .google . coïrïl 



«};U>Z/.64/ 




HARVARD COLLEGE 
LIBRARY 




FKOM THE FUND OP 

CHARLES MINOT 
CLASSOF1838 







SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN 



TOIMITUKSIA. 



66 OS.^^ 



HELSINGISSÂ, 

SnomAlaiten KlxjalliBvuden Seuran kJxjapalnoai», 

1877. 



o 



DICTIONNAIRE 



FRANÇAIS-FINNOIS 



PAB 



^ 



^-7^' -n 



A. MEUBMÂN. 



Helslngfors 1877. 
Imprimerie de la Société Littéraire Finlandaise. 



SHanafalai^^Sttomalatnen 




analitia 



9* VUtntman^ilia. 



■■ ^ ■■ 



@uoma(aifen Jtirialltfttuben ©euran Iiria))aino9fa, 

1877. 



a 



.1/; ' V 




/(^// 






:r;,J 1837 



f/LHA\v^ 




Aa 






i^fltnntiiitn felit^S. 



a(g. = algebra^fa. 
adj, = abjeftikot. 
€tdD. = ûbkDetbt. 
al^. = al^ainen. 
anat. = anatomiadfa. 

St = a))tedidfa. 
m. = epincrfifri. 
/. = fcminmi. 
^aatt). = ^aatourtn. 
imp. = iin))erfonaIt. 
inL = interjettioni. 
iMin = iogonttn. 
jriii = jofttt, iotaftti. 
jfffin = ioï^ftiî. 
jfu = jofu. 
ifu^UTi = jobonfu^utt. 
ifuip = iolphiffl. 
jfiilla = ioAatulIa. 
ifufle = ioSelutte. 
jfnlta = ioîtafulta. 
itun = iontun. 
ihina = jonafuna. 
ifn^fa = jodfafndfa. 
jfndta = jodtahidta. 
jfuta = jotatuta. 
jlefin = jofletitt. 
jltin = iottafin. 
jltfin = ioUaftn. 
jnatin = jonaCitt. 
|. m. f. = ia muiita femmoidta. 
i. n. e. = ja niiti ebed))ttin. 
inltn = iontin. 
iofp. = jofa)>(iitD{iinen. 
jfïm = jo«fafm. 
i^tltii = iodtatin. 
inmal. op. = iumalnudo))i0fa. 

t = ïûtfO. 

i e. f« := !atfo ebetttdtil fanaa. 
fa^m. = Ia9tt)io))idfa. 
fem. B= ttmia9\a. 



ttelto)). = tieUo))t8Ta. 
fir. = ïirurgtaôfa. 
firia)). = ttrîa))ainodfa. 
konj. = louiunftioni. 
luw. = fuwannollifedtt. 
1. = cit, taiffa. 
latno)). = Iaino))tdfa. 
latip. = (aiipato&elIS. 
laftt. = tafitietcc«fa. 
(a^Iuop. = Ia9hioi)tdfa« 
Io0. = logtladfa. 
luonttont. = (uottnontieteedfîi. 

mut = mutxtut^yd. 

m. = tnodlulini. 
met. = tnetanifadfa. 
mcriw. = mcritofieôfa. 
met[. = tnetfâ^otbo9[a, metf&^taiias. 
mtttaudt. =s mtttaudtteteedftt. 
n. ï. = ntin ïutn. 
partie. = particitoi. 
»)itï. = bittatttfeôtt. 
pi = piuralid. 
prep. = ^)rc)?ofttioni. 
pran. = ))ronotnt. 
Toam. = raamatudfa. 
raf. = rafennuStaibodfa. 
foit. = foitûnnoSfû. 
fotam. = fotamenotdfa. 
*. = fubpantitoi. 
tti^tit = til^titietee^fa. 
V. a. = verbum activum. 
xoaat = to)aafunattetee9f&. 
v. n. = verbum neutrum. 
V. r. = ref(e!fîwi toerbi. 
. m. = ^ttntt munta. 
of ottaipat fittt eflnetttt, i o S t a ))tt< 

ofottakvat, ettd fanaa fS^tetSttn \t* 
lit^tfetitt. 



s 



A. 



À^pnp. (t^^bUtett^nd arttIMnn le 

ja les fn^iettttt aa'tfi \a auz'Ifi), tbI0, 

luoffl, «lie, «Viif *9\a («fS), 'ÏÏa ('^uïï); 

aitaan; ttarten; mufaan, fugteen, {ili' 

mUrin (noin), Itt^ed. ^arfottaa: l:o 

91Iatttoin ftiati merftt^fitô: écrire à 

qn, firjottaa ifnSe; 2:o &uvmtaa, Ixï* 

fmitoa mi^tn: aller à Rome, l^M 

2l9maan; monter à cheval, aStiia ^e» 

iDofen feHdfin, ratfa^taa; 3:o Olrmt^ta 

iéfta: rester à la campagne, jdttbci 

noûfeubaOe; 4:o SRatfan mittaa: de 

Rome à Naples, 9(omadta 9{ea^eltin; 

5:o Xfemaa: à droite, oileatta ))uo» 

leSa, à ffenoux, ))oItt)tna, à cheval, 

Tatfatn; 6:0 9tlaa: à midi, touon)>&t« 

idSii otloan, à deux mois ae date, 

taetft la^ben hrafauben lututtua; 7:o 

OmtMamt^ta: ce livre est à ma soeur, 

t&mS ftrja on fifarent; c'est à moi, 

on minnn te^ttottnt; 8:0 j>tntaa: à 

vingt francs Tanne, fa^teenl^mmeneen 

froncHin f^^nfirS; à bon marché, 

^ttofeatta^innaUa; 9:o 9)2tttaa: vendre 

à l'aune, f^^niirtttain, à milliers, tit« 

(anftttain; 10:o ^aatua, tarfotu^ta, ta« 

^aa: à quatre roues. neli^tjBrSinen; 

pêcher à la ligne, onita; aller à voile, 

^ntie^tia; moulin à vent, tuuItm^K^; 

mottlm à papier, ^af^mte^bad; à la 

mode, mnobtn mnlaan; à dessein, ta- 

^aflanfa; mot à mot, fanadta fattaati; 

tenir à honneur, pxtM funntana; ll:o 

Omtnaifuntta : homme à inrands mots, 

fer^failema mie9; 12:o ©^^ttt, )ptxu9* 

ttt^ta: juger à l'apparence, u(fontt69t& 

t>aattatt; 13:o StttmlittTttif^^tta : de 

quarante à cinquante ans, mlyin*, 

iviibenfl^mniCTien ivuoben toai^eella. — 

À oerbtn infinitiDin fandfa tarfottaa: 

fo^twatfnntta, tar^eeïïtfuutta/ l^^Sb^tti* 

fil^ttd, te^tftmSttt; un avis à suivre, 

{enrattatna ntuxoo ; une affaire à nous 



perdre, ofta, jola toot mettd ^uffaan 
faattaa. — A infinitibin fan9fa io9îa» 
Id^tetSdn gerunbton toerofita: à le voir 
= en le voyant, fnn ^dnen itdiee. 

Abaisse, /. bitralan altfuort. 

Abaissemeni, m. alentaminenr Ia^« 
feminen, tod^meminen; o(afuIoifuu9, 
ndttr^t^d; ndtjr^^^; olennettu 1. ^IOn« 
latfottu tita. 

Abaisser, v. a olentoa, la^fea, munt" 
taa alemmatfl; fdttett^ttdd alemmaffl; 
Tultdtaa, nd^rljttdd, mafentaa; fauia* 
ta ol^ucffi (tûtfina). — S'a., v. r. a(en- 
tua, (a^Iea [toebe^td]; taantna [tuu< 
ledta] ; nd^r^ttdd 1. alentaa ttfenfd. 

Abaissenr, m. {dntdre, jola toaifut* 
taa jdfenett a(ad]patnumidta. — adj. 
(a«fu«. 

Abalt, m. fatonfbdttt, fdttd. 

Abajoue, /. ))09lt))udfi, jodfa erddt 
eldimet fdirfittdn)dt ruotaanfa. 

AbaUénaiion, /. luotvuttamtnen, 
m^^minen (irtatnttdton). 

Abaliéner, v. a. luoiouttaai mtj^bd 
(Irtaimisto). 

Abalovrolr, v. a. (iola)).) pa^oitt 
pxttUmUU rafittoa, t^Ifentdtt (mieltd). 

Abandon, m. turn)attomuu9, ^fflndt* 
f^^d, Wi^^^f Wi^^j m^5eperdtf^9«, 

Îittoltmattomund, iett>d^erdtftot»9, nu« 
oud; Ta^))io; mtd![^ttdn)d 1. luonnoUt* 
Tien Uïotti9 ))u§eedfaia!d9t6!fe«fd; ah 
ttifft antamu^r tnrtoaunttnm; omaifun* 
ben (uon)ntu9; tout est à l'a., fatffi 
on ^ettettt) atttiffi; dans Ta. de tous, 
fatlttta b^Iidtt^. 

Abandonné, ée, adj. l^^^Qdtt^, afu' 
maton, antio; tr^ta^, (urja. 

Abandonnement, m. aitttffi anta^ 
minen, betttdm^«; ^^Ijdttç ttta, f^r^U 
m^, ^Qij^6; irdtatfnnd. 

Abandonner, t;. a. l^^Ijdtd. l^etttdd, 
idttdd, Ivrnpna (omatfuubeMa) ; ^eretd. 



Abaq 



Aber 



— S*a., V. r. el^bottotita^ti antautna; 
eitttt irdtxia«tt, §nria«tl 

Abaque, m. fanta^enfli Otixiotta* 
mtdta koarten); la^futabeUit, lerronto^ 
tanin; ruofawarain*))&t)ttt; ttetilulmai* 
nen Uïotf piiavin p'dUyà, 

Abasourdir, v. a. ^nutnata; l^ttm* 

Abassi, m. ^erfialainen ^opearo^a. 
Abat, m. ta^))amtnen, faataminen; 
tenradtaminen. 
Abâtardir, v. a. (fuw.) turmetta, 

SiCata, rai^fata, te^nontaa. •— S*a.. v. r. 
uonontua (fuipudtatifa), {el^nontua. 

Abâtardissement, m. turmeltumi» 
nen, fe^notttumtnen. 

Abat-ohauvée, / ^uononlaifet, Iar<' 
leat xoxtlatf toïîian faciffeet. 

Abatée,/. (attuan alentuminen Iatta« 
tuttledfa; tuulen tttftntQminen antfu- 
ridfa (et[oed[a. 

Abat-faim, m. enr^ruola t^S^blldfâ, 
n&liin fammute. 

Abat-foin, m. Inuftu, iodta re^ua 
taSfetaan. 

Abat-Jour, m. lettartn* tal^i muu 
aRuttan«auf(o, iofa on latfin ))UûUn 
jifttSnpdin laltto. 

Abattage, m. metfttn ^a!Iau9; met^ 
fttn'faatamtdt^d i« ))a(rta ftitd; ten^ 
radtud. 

Abattant, m. farana, ^9t)bttn ta^fu» 
^noliéfo; lunlln, IadIu*ott)t, (attia* 
iuuftu. 

Abattement, m. l^ermottomuud, toou 
mattomuud; alaluloifuud. 

Abattenr, m. (io(a)>.) faataia; ^uutt« 
taataia; pS^^l^rt, femaiUia. 

Abattis, m. ^afhtu; ajod (tadfen); 
mnrrod; r^tS, roulfio; tappo (metfa* 
ritdtan); latfentainen pnratun l^uoneen 
Tomu; ladtut falkDott^Odfd; pfaîm^Ifet 
ia td^teet ruoaift malmi6tettan)tdta 
linnttUta; faitDoffedfa to^aUtut ttivet; 
))etoien idtiet ja po(ut metfâ^fd. 

Abattoir, m. teura9tu9))aiffa, *^uone. 

Abattre, v. a. laataa, lumota; toa* 
ttStaa ())Uttn ^ebelmid) ; lattatdta ; teu« 
radtaa; ampna (metfdn rti^tao); pn* 
rata (gnone); tootttaa (tui^olttnen) ; 
(eifontaa; nS^r^ttdd; mafentaa; (me« 
rito.) tddtitdd, fafûta. — S'a., v. r. lan* 
geta, tom^etua; toatua; tulidtua; 



laantua [tnnfedta]; tadfeutua; joutna 
^dmifte; menettdd ro^feutenfa. 

Abattnres, /. pL ot\at, iotta far* 
mad iuodteefanfa on taittanut; tnulen 
maridtamat offat 1. ^ebetmdt, j. n. e. 

Abat-vent, m. nïma, Tatod (tunleit 
fuoialfi); ollimotto fadtuiiilawan ^eit* 
teeffi. 

Abat-voix, m. faarnadtuoUn latod. 

Abayer, v. n. tuunnetta fuu am« 
moUanfa. 

Abbatial, aie, adj. abbotin, abbo* 
tUfan taiji abbotinluo^tarin orna. 

Abbaye (= abe-t), /. abbotinluo^^ 
tari. 

Abbé, m. abboti. 

Abbesse, /. abbotidfa. 

Aboéder, v. n. tnîLa nidritter mdr» 
{id, ajiaa mdridd; aiettua ))atfeet{t. 

Abcès, I». patfute 

Abdérite, m. abberttt, ^5(md(dinenr 
^u))fu t^minen. 

Abdication,/. Iuo))umtnen 1. eroa» 
mtneu omatfuubedta (œiradta); ^^U 
{ddminen. 

Abdiquer, v, a, (uo))na, erota (^atti* 
tulfe^ta 1. lorfeadta rotradta); Iuo))ua 
omatfitubedta ; ^i^Ijidtd. 

Abdomen (men=meen), m. ma^an^ 
^o^ia, ^t)dntet9ten ^onlldnta^a. 

Abdominal, aie, adj. mabaan tuu«^ 
luipa, rna^a*. 

Abducteur, adj. (anat.) muscle a. 
uIo«))di$td Uifuntoa loailuttama idn« 
tdre. 

Abduction,/. )dfenen Itifuttamineit 
ulodtodtn tjUdmatnitun idntdreen mai* 
futittfedta; erdd lait (uunmurtoa. 

Abécédaire, m. aa))idftria, ao^^tnen; 
aaftofta opettelema 1. opettakoa« — odj. 
aalloftin luulutua, aaltod*. 

Abèchement, Abéquement, m. no» 
laUa ruotfiminen [Itnnuidta]. 

Abecquer, Abéquer, v. a. nofaHo: 
ruoffta. 

Abée, /. m^fl^nfulun InuRu. 

AbeiUage, m. maan«onit9taian ot* 
!eud iDcron faamtfeen ^dncn metfddfd 
(d^bett^idtd me^ildirtdtd; me^ttdtdpatfad. 

Abeille, f, me^itdinen. 

Abeillon, m. me^ildtd))artt>t. 

Abéquiter, v. n. ratfadtaa ))oi6. 

Aberration, /. tdl^ttcn ndenndincit 



Abêt 



Abon 



liifmito tobeQife^ta oIo|iaUadtaTifa;ftt» 
tribcn mtiTtiiininni; (!uw.) (airau^, 
^r^nd, ntte(en^airaH9. 

Abêtir, V. a. muuttaa Iitontofa))))a< 
I«tt fûttûifctp; t^j)crttffi faottûc. — 
S*a., V. r. jfiriettdmdfrt, Ivumtoîappa* 
lcc!fi mnuttna. 

Abhorrer, v. a. iammota, tn^ota. 

Abigéat, m. elifoii'iparfaitd, tarjatt' 

Abîme, m. po^jaton f^to^^^, f^toStrae; 
(htm.) ^eltoetti; fcirtttiimatSn afta;fQnt« 
ttlSfirnu. 

Abîmer, v. a. fçS^td ftjm^^teen, 
n^ottaa; ))enn))0^im ^akotttdtt, tut* 
meQa. — v.n. loaiota f^m^^teen, n^ota; 
jostna ^crifatoon. — S'a., v. r. f^3«* 
tiiibâ f^iot^^teen; itfmfii tunneQa; tttn« 
vfi, ïoaïpna. 

Ab-intestat, adv tedtamentttta. 

Ab-irato, adv. n)t^oi«[anfa. 

Al^eot, ote, adj. ^t^tfç, i}(9nfatfottu, 
^a(pa, tlfeâ; xv9ta9. 

Abjeetion, /. ^^(i^d, ^(iii^^^, ï^aU 
pn]tf, al^atfuué, riettaud, irdtaiftiud. 

Abjuration, f. u^Ioêta Iuo)mminen, 
irttonjo tieïtam'tncn. 

Abjurer, v. a, ttannomafia luobna 
i«tftn; txtim udtonfa, luo^ua udiod» 
tanfa. 

.Ablactation, /. (adten toterottami" 
nen rttraaéta. 

Ablatif, m. ablattot. 

Able, w. Ablette, / foIfK 6«(p«- 

Ablégat, m. ^aornilûifen legatin {l« 
iatnen. 
Ableret, Ablerat, m. Ablerette, / 

Abloe, m. tiiDiialta. 

Ablier, v. a. n)tnittaa ; a. une écri- 
ture, (odtuttoa ))û^eri nedteeltâ, jlolla 
man^ fitiotu^ faabaan feliuemmin ntt« 
t^miittn. 

Ablution, /. roirutu^, ^efo; fatoli* 
laifedfa iumalan^attoelutf eéfa : Ittfien 
^tomtnen loiintfitt ja tuebellfl; kutini 
\a tueft, joHa Ifibet ^u^botaan; luimi, 
jota ))appt juo {serran e^toottidta iaet« 
tuanfa; îdSfteen luintttaminen. 

Abnégation, / Inopnmudr ftettâ- 
m^0; a. de soi-même, itfenftt heUd* 
nintn. 



Abnoufl, m. fultafala. 

Aboi, Aboiement, Aboîment, m. 

^aufunta, ^aullu. 

Abois, m. pi ajetun farn)aan ))on« 
ntStuffet fuoltntuëfadfa; i^mtfen luO" 
nn{amp))aud; e);)Stotn)otnen tila. 

Abolir, V, a. foi^iaa, fumota, ffi' 
luittâd; a. un crime, tt)a|)attttaa r(ut<* 
foi«tulfe«tû. — S*a., v. r. poï9tua ïtt^- 
tdnnttdtcl; raueta, aan^eta (laxmî^aian 
fu^teen)* 

AboÛssement, m. ^oi^tamincur fu^ 
moominen. 

Abolition, /. ))ot9tanitnen, fumoc 
utinen; ormaÇtaminen* 

Abominable, adj. in^ottan)a, i(et« 
tStud, ilfed. 

Abominablement, adv, in^otta* 
tuadti, tlfed^tt. 

Abomination, J. in^o, tammo: a- 
voir en a., lammotfua; itfië; itfittji). 

Abondamment, adv, runfaadtt, fo* 
foUa. 

Abondance, / nuifau9, Qltttift)^^; 
fanarilfaud: parler avec a^ ^u^na 
fuiukoaétt ja runfad'fanaife^ti ; mebeKd 
fetotettu luitmiuoma. 

Abondant, nte, adj, runfad, 9len« 
^alttnen. — D'à., adv, runfaadti. 

Abonder, v. n. (en) olla runfaafti, 
fofolta tarjona 1. iuaraiïa; (fuiu.) a. en 
(dans) son sens, itfebtntat[e$tt p^ftaii 
omaëfa mielt))iteedfdnfd; a. dans le 
sens de qn, td^befiifcdti ^^t^d totfen 
mielt^Ueefen. 

Abonné, m. tilaaja (ticjan, fanoma* 
le^ben). 

Abonnement, m. fuodtumud mdd« 
rdtt^^n ntaffoon epdttetoifedta faan* 
ntdta; armtofaub^a ; ebeltdfdfln maffa« 
mtnen, jotta jinn aftaa [atfl fitlpom* 
mafia ^innafia omaffeufa; titand. 

Abonner, v. a. tuourata e^dtietoid* 
ten tuloien ^Iddlonto mddrdtt^d ma!* 
foa ma^taan. — S'a., v. r. [uodtua mdd' 
tdtt^^n maffoon e)>dttetot0ten tnlojen 
^(ddfannodta; s'a. (avse qn pour 
qc.) mddrdtt^d maffoa madtaan ebu^ 
toa itfellenfd jhilta jlfun ebun nautti* 
midta; s'a. à un journal, ttlata fauo* 
male^tt. 

Abonnir, t7. a. ^arontaa, ))aremmaffi 



Abor 



Abri 



te^b&. — V. n. ia S'a., v. r. ))arantua, 
mnuttua kiaremmaffl 

Abord, m. luoffifcit^nti, «tofiafë: port 
de difficile a., fatatna, joçon on toai* 
tea ^ttttf9; fuu (fataman); tootfatna; 
rantaatmoufu ; tamaratttf e , • tuontt : 
une place de grand a.; tou^eitta* 
M^nti, t^tt^ttttdeminen, f o^teieminen : 
son a. est gracieox, bttnen lo^telemt» 
fenfa on mlea^ttatofi; a Ta., enfi ^^t^- 
mife«f&; r^ntS^d. — D*abord, Tout 
d'abord, An premier abord, De pri- 
me abord, Des l'abord, adv. lo^ta, 
alulfl. — D'abord que, conj. to§ta tun. 

Abordable, adj. mvAexon rûntaan* 
(Q^IuKe, ^&iif SHe ma^boltinen ; (uoffenfa 

Abordage, m. entraxe, r^ntS^d tot« 
l^oÏÏtfeen laitDaan; lattoain xfyttta^ilx* 
mtt^d; t9rmll^9 (farille). 

Aborder, v. a. (à, dans) faa))na, tulla 
rantaan; la^fea taiman wtereen; tdr^^ 
mfitil t)^teen; (fum.) (tt^edt^tt ))n^utte« 
temtdta tt^arten; r^l^ttott: a. une ques- 
tion; ffi^mtci wi^ottifen ))ttaffe. — v. n. 
(à, dani) ladlea rantaan; (de) Itt^ed* 
t^a. — S'a., V. r. ^)ul^utteïcmt8ta tear* 
ten ISI^tôt^il toinen totdtanfa; (à, en) 
entrtt^^tS toarten IS^e^t^S. 

Abordenr, m. (aima, jola r^ntfttt ta^t 
tSrrnaa tot[een. 

Aborigènes, m. pi. a(fu«afulfaat, 
^erifanfa. 

Abomement, m. raja^^i^tfien afet- 
taminen; raianfd^nti. 

Abomer, v. a. p^^fittcia rajat; ttt^btt 
raja. 

Abortif, ive, adj. leéfoinen, (noben 
faatu; médicament a., ÎMtt, iola toau 
Tuttaa (uomt^ta; !^p[tomSt0n. 

Abosser, v. a. (latm.) litnntttall 
trodfl 

Abouchement, m. Iedlu9telu, patina; 
la^ben fnonm 1. torn)en fuuta'fufftn 
i)§t^mtnen. 

Aboncber, v. a. a. deux person- 
nes, ^^teenfaattaa le^fu^tetna warten. 
— S'a., V. r. ^l^t^tf rc«lu«tctcmi«ta 
marten; ^atinotta; fuuta'fuffln ^^d^il 
[tortoi«ta, fuom«ta]. 

Abonement, Abotkment, m. ttittâ« 
minen fuuta'fuffin. 

Abongpî, t Kabottgri. 



Abont, m. pmrn fuoraan letfattu |^5ft, 
jobon toinen tappalt (titet&iln; funta* 
fucftn jatfo9; assembler en a., ralen* 
taa f^nnelattatfe^tt clatwa). 

Aboutir, v. n. (à) ulottua, oQa ta* 
iana, ^l^bidt^K: ce champ aboutit à 
un marais ; a. en pointe ))fi{ittt)tt ^utt>« 
^uun; a. à rien, ei faata, et voit mi« 
Iftinltfiin, raufee t^^i&dn; fil^b& mttriUc, 
[^atftttlelMa] ; loitoua [putdtaj. 

Aboutissant, nte, adj. taïaUa elt* 
ma; ulottuma raioan; — a-ts, pi. taiat, 
Sdret: tenants et a. d'une terre; sa- 
voir les tenants et a. d'une affaire, 
tuntea afta ))ertn])0^iiu. 

Abontissementj m. ^aifnfleen mtt* 
rttte fd^mincn; ][at(o9 ((iian (^^l^een 
tanlaafen). 

Ab-OYO, adv. atu9ta alfain. 

Aboyement, I. Aboï. 

Aboyer, v. n. (auTfna; après qn, 
^eriata, l^aulfua; a. (après qc) Uxl* 
l\% §artaa«ti PW^% ^imota. 

Aboyenr, m. Uxxa, jota J^autfuu 
otudta finip))unn Id^mttttii; (!nm.) ^er- 
iaaja, )>arjaaia; ^ttto^tSn melloja. 

Abracadabra, m. loi^tofanat tau* 
tien ^arannusta marten, taubtn f^nt^« 
fanât; ^uttutnffta. 

Abrégé, m. fupidtettu fertomud; fi» 
faasn luettelo; fu|)tdtettu ficjotud' 
muoto. — £n a., adv. (l^l^QT&ifedtt. 

Abrègement, m. I^^enni)^. 

Abréger, v. a. (t^l^^een tertomuffeen 
fu^tdtaar (^^entdd. 

Abreuver, v. a. juottaa (l^emodta); 
la^taa, (o9tuttaa; mebelïtt ))aifuttaa 
(a^tia); a(u9taa (maaUIÏa). — S'a., 
V. r. juotettaa; juo^ua; ladtua; (!u)n^ 
s'a. de lannes, otta I^^neleiben xoal* 
ladfa; s'a. d'étranges préjugés, otta 
td^nnâ lummaltifîa oiRaja. 

AbrenYoir, m. efdtnten iuotto))atfIa. 

Abréviatenr, m. jola lirjottaa fn« 
^t^tetun laitoffen (ameammadta teoI« 
fe«ta. 

Abréviatif, ive, adj. signe a., Xt^* 
^enni^^merYfi (firjotnffedfa). 

Abréviation, /. l^^enn^^ (!triotuI« 
feôfaV 

Abri, m. ))uun marjo; fuojia; marjo; 
(him.) tnrma, fuoja. 

Abricot, m. a)}rt(ofi. 



Abri 



Âbsu 



Abricotier, m. a))ntoft«ptttt. 

Abriter, v. a. afettaa tnulen 1. fateen 
fuoiaan, loriata fuoiaan. — Abrite, 
adj, ja part {uoian puoitUa oltma; 
Toile a., t>ttrie, jota on totfen fuojiaéfa. 

Abrivent, m tuutenfuoia; olfi» 
matto faeiDinlaioan Jf^HM; maâttfoiu. 

Abrogation, / ^otdtamtnen, ramoo» 
mtnen, epuuttamincn, peniuttantinen, 
(latn). 

Abroger, v. a. poidtaa, lumota, 
tpmxttaa, ))eTiiuttaa (latt). — S'a., v. r. 
fanotaan (a'tdtûr iofa itfe^tSnftt on 
lontnnut ^010 lâi^tttnndetci. 

Abrotone, Anrone, m. aa^rottt, 
(fa^tot). 

Abronti, ie, adh poilTt ^urtn, (fa« 
notaan ^ntdta, iotben wtrfot ja uriout 
on>at el&tnten fijdmftt). 

Abrupt, te, adj. itfctt'à; (fnm.) 
lattonamen; jd^ftii; ^uoltmaton; letoft* 
per&tnen; style a-e, ^uoltntaton tir* 
lotn^ta^^o. 

ex Abrupto, adv. aatoi^tomatta; 
loalmidtnff etta; tp^\tixo'à9ti. 

Abrnption, /. erttd lajii (uunmurtoa. 

Abrutir, v. a. faattaa miefcnt^lf^Q" 
tcen, tt)(ft)ttâtt, munttaa eldimen iaU 
tatfefft. 

Abrutissement, m. mieïen tt^If^^^, 

Abseisse, /. (mtttandt.) ab^cidfa. 

Absence, /. pot^fa^oto; (lun).) a. 
d'esprit, ^ajamtelif^Qd; a. de goût, 
nta'nn ^ute; — a-s, pZ., ^ajamteli' 
f^t^ben to^tauffet. 

Absent, te, adj. ))oi9fa*oIen)a; ^oié« 
fa»oItja; (htm.) çajamieUnen. 

s'Absenter, v. r. (d^tett poi9f poï9* 
tua; oUq ^a'odfa, ^^f^tt f^tjtt^ftt, pïu 

Abside^. lah, hxpn (rafennnffîdfa); 
fnori; armi, jodfa pMtn luita fdilti* 
tetattn. 

Absintbe, / foinio^o; (oiruo^o^ 
mitua. 

Absolu, ue, adj. e^boton, tajaton, 
t^Ijiniualtainen: pouvoir a.; ttfmal' 
tomen, omopâtnen, Itt^temâ: caractère 
a.; (ToQ.) e^boton, abfo(utt; (fcm.) 
tjli)beaifeett pu^bad. 

Absolument, adu. e^bottomadti, to^ 
(onoan; |)oifteuffftta. 



Absolution, /. toa))aaffl tnomitfe* 
minen; too^autud; )>âtt€t5 (f^nnin). 

AbsolutiiBme, nu ^tfittaltatnen ^aQi* 
tudmuoto. 

Absolutoire, adj. tbopaaf^ ^tttte« 
tttwfl. 

Absorbant, nte, adj. ïmtxoH; vais- 
seaux a-8, tmi^uo*ot (eldimt^ftt ja 
fa9wetdfa); iUU, iola ^ot«taa f^aippoa 
jia hr))e9ttfl. 

Absorber, v, a. imeâ, toMa ))no'> 
leenfa; nieKâ, moittaa; être absorbé 
dans qc, oQa i^tin wal^nncena. 

Absorptif, ive, adj. iolla on ime))d« 
kootma; imm^. 

Absorption, /. tmemincn, toettoi* 
nen puoleenfa, nieleminen. 

Absoudre, v. a. mapauttaa, tuo* 
mita n)a))aaf{i; pàmu (f^nneiettt). 

Absoute, / iulttnen la iu^(atttnen 
f^nnin^attétb. 

s'Abstenir, v. r. (dé) pMUU iU 
fenfd i^tlin, tDOItttttt, larttoa; (lafit.) 
Iatmin(^5btt. 

Abstergentf nte, Abstersif, ive,ad^*. 
^aan^oja ^u^bt^takoa. — m. 1^. p. (ddfe. 

Abstersion, /. ^aawatn pn^bt^tu^. 

Abstinence, / n)(i(tteltatf^i|9, fo^ 
tuu« , lo^tnumfttud ; ^aadtomtnen, 
jours d'à., ^aa9to^(itn)dt; ((ddtet) fat- 
raan ratotnto. 

Abstinent, nte, adj. fo^tunKinen 
ruo'an ia iuoman nautinno^fa. 

Abstraction, /. erottammen (aja* 
tuffi^ja); a. faite des circonstances, 
aftan^aaroja lutuun ottamatta; ([(og.) 
abôtraftioni:; — a-s, pi, être à ses 
a., otta baiamieUnen. 

Abstraotivement, adv. olewiin otot« 
^in (atfomatta; itfe^fdnfd. 

Abstraire, v. a. erottaa ûiatuh 
fe^fa; etid^tfitt erottamatta ^leifeen 
^ddttdd. 

Abstrait, te, adj. aiatuffefltnen, aja< 
teitu; oîewiin oloiçin ^uuttumaton. 

Abstraetement, adv. t. Abstracti- 
vement. 

Abstrus, use, adj. \aiatttt, ^immett, 
kuai!ea«a tdfitettdwtt. 

Absurd, de, adj. mieletbn, idrjetiSii, 
tolfuton. 

Absurdement, adv. mielettSmtt^, 
toIYnttomo9tt. 



Absu 



Acce 



Absurdité, /. mtelettiim))t)9, fnun* 
nattomuud, t^jper^^d. 

Abus, m. ti)a&rtnf ât)ttiimmeti ; M^' 
nxLt^tlS9: a. de confience; a. de soi- 
même, ttfefaadtutttd; taHttomuud, tpJx^ 
iSrjedt^d: réformer les a-s; ere^b^d, 

Sor^alttuto: a. dans le calcul; a. 
ans les marchandises, ^etotttnen 
faii^patakoarain l^uonontaminen; ou 
tmbta forto. 

Abuser, v. a. toUxinU^ma; pttm; 
toiettStt. — a., (ds) v. n. toUtmUtiU 
tu, pitU a^attidta tj^te^ttii. — S'a., 
V. r. ercl^t^a. 

Abuseur, m. ))etturt, totetteltjd. 

Abusif, ive, adj îatïa, ittriedtQdta, 
fddntSd toadtaan oletua; sens a.,n)(i&r(l 
mtett; procédure a-e, é))&(aHt(tnen me- 
nett^d. 

Abusivement, adv. epdIaHStfedti. 

Abnter, v. n. ar))oar telTata (enft 
^eitodta); td^bâtil maalitn. 

Abyme, t Abîme. 

Acabit, m. ^^tod 1. ^uono omina^ 
Tuud (erttt&tn ^ebetmidftt) ; {tuto.) 
fnonner ominatfuud, axtoo; de même 
a., famanioertatnen. 

Aeada,/. atafia^fastoi Cmimota). 

Académicien, m. aCatemian i^fen. 

Académie, /. atatemia, obpinut 
Teura; paiffa, io^fa fellatnen lof ouf « 
fianfa^tta&; ^(to))tdto;; fotaf ou(u ; rat» 
fadtud^foulu. 

Académique, adj. afatemiaUtnen. 

Académiser, v, n. taatoan mufoan 
pnttHL 

Académiste, m, fota« 1. ratfadtud* 
foututt o))^t(aé. 

Aoagnarder, v. a. totuuttaa laid* 
fuuteen, teltuottomaffi faattaa. — S'a., 
V. r, xnxotta latdfaffi, turjudtella. 

Acajou, m. amextfatainen pvin;\ a. 
de meubles, ma^ognt«^uu. 

Aoantbacé, ée, adj, ofatnen, o^« 
batletn faltainen. 

Acanthe, /. (tadtu.) fatJ^unf^nrt 
(ueanthuê); le^tttortdtutfet forintttai» 
ftSfa ))t(areidfa. 

Acare, m. putittï, f^^^i^mato (aea- 

Acariâtre, adj. ttfepainen, ttf% 
dcctt, dtSinen, {otoa«o))j)inen, fokoa« 
p&tnen. 



Acame, m. etëd nterif a(an tait (tpa- 
rus)] erad o^bate. 

Acatalej^sie, f. mielentotfa, ^ou^ 
xnu9; tpMtmintn fatftdta. 

Acaule, adj, (fadm.) koarteton. 

Accablant, te, adL maa^an pat^ 
natua; raflttaïua, ifatod, ftufaCttnm. 
furfea. 

Accablement, m. atafutotfuud, raft«- 
tettu mteti.; ^(tnmîiartn rafittaminen 
(tti'éWi). 

Accabler, v, a. patnaa maa^an; ra« 
ftttaa; tDatmata (tti'ôU). 

Accaparement, m. ebetta^oMo; fai« 
fen |)ai!aaa oleman tatuaran odtamt* 
nen, l^tnnan t)(0iq)a(ttfen forottamtfen 
luuofft; a. de voix, 'd^nttn feriik)^. 

Accaparer, t/. a. o9taa fatftt ta* 
iDara; fetStil aaniS (f. e. f.). 

Accapareur, m. ebelttt^odtaia; foT« 
to^innan ft^turi. 

Accarer, v. a, ^l^bedfS fuuludtoa 
f^k^ttajaa îa f^t^tett^a. 

Accastillaee, m. taitoan ffandfl ia 
f)afft. 

Accastiller, tr. a. (iaito,) rooru^toa 
ffanrtiïa ia |)aftlla. 

Accéder, v. n. ^^tt^a (mutben enneti 
te^t^^n) ritttoon; fuodtua: a. à une 
proposition. 

Accélérateur, trice, adj. joubut* 
tatoa. 

Accélération,/ joubuttaminen, xitn* 

Accélérer, v. a. joubuttaa. 

Accense, f. jiofatnen taton aile fuu« 
tutt)a maaj>a(dto: ce pré est une a. 
de la ferme. 

Aocenser, v. a. (a'tlltfedti tua^tt^td* 
taa maopat^to tatoon fuutuiuaffl. 

Accent, m. affentt, f orTo (taïuuien) ; 
foronmerfft; aattuBô, murre; — a-s, 
pi. aant, faiDel. 

Accentuation, /. foron ))anemincit 
fanoi^in: foton|»aiion iarje^teUna. 

Acceptable, adj, otoUtnen, l^t^maf^ 

f^ttawa. 

Acceptant, nte, adj. ^i^maiftoma; 
atfeptanti, \t jofa ^tjroaff^^ tuefjferin 
maara^aifana ntaffaaffenfa. 

Accepter, v. a. ^i^ioaff^a, fuodtita 
i^tin; atfeptetata; ottaa toeffeiii maf* 
faaffeHfa. 



Âcce 



Acco 



Aeeepteur, m. »elfe(tn l^t^kofitftitt. 

Aoeeptilatioii, /. futtif)! ftrj[ottamt« 
va, tnttin auto matfatnattomadta fum« 
na^a. 

AooeptioBf /. merfittod, mieti (\a* 
hqii); a. figarée, futDoUinen mertit^d; 
micpen muotoon tatfommen: sans a. 
de personnes. 

AeooB, m. td^edt^mtnen, p'àli\^ ; de 
facile a., f^tippo lâ^edt^a; taubinfo^o 
taii«')»iin«fa; fittHmen mielcnltif utu9 : 
^ de colère. 

Aecessible, adj, ï^tippo Idl^tôt^mi* 
feSc, ^&ilfdlle; persoiiDe, lieu a , t^« 
miiten 1. ^aiffa, joiita (uofft on l^tippo 

Aceesaion, /. i^^tt^mmen, fuodtu* 
mnd: a. à un traité; (aHnmufainen 
tatfcitnud; (tf&tu(o, afttântt^mtnen. 

Aeoessit, m. pallinto, onnettatoa 
fiSe, jota filpattudfa on fuorittanut 
te^tâtD&nfîl tnelfein ij^t&^^toin fnin 
toarflnaifen |)attinnon faajla. 

Accessoire, adj. iota hfftntbntt Iuu« 
Inn ^ft'aftaan. -— m. Uf&ntii, fttou« 
fcitfo; tartoe^amej — a- s, pi. ^ermo«> 
^art, jota feït2t-t)ttme«t& §aaroo. 

Accessoirement, adv. lifiintdnfi. 

Accident, m. ta^au«, fol^tau^, fattu* 
mnd (tatt). onneton); fatnnnamen 
(eiRo, ommaifun^, jola et mnuta aftan 
Inontoa; (maal) toalo, iota fatunnai* 
fe^ti iaéttt tautuun, ))&&maIon teratta. 
— Par a., adv. fotunnaife^tir fottn* 
malta; tootttettatoa^ti. 

Accidentel, elle, adj. fotunnomen. 

Accise, /. toero 1. tuQi faii))ungtn 
tonlïe tuobutdta ruota«tan)ûroidta. 

Acclamation, /. i^adtud^uuto, fuod« 
tnmudbuitto; par a., ^leifeQii fuodtu* 
mulTeua. 

Aodamer, v. a. i^adtud^uuboilKa 
tertDe^ti&. 

Acclimater, v. a. t(nia«alaan to^ 
tsnttaa. — S*a, v. r. i(ma'a(aan tot^ 
tua, tobidtua. 

Accointable, adj. tuttatoatthten, fuo«> 
^nifa. 

Acoointanoe, /. ^Mlim&atntn 1. tut* 
tanmninen feuraetud; falatouoteu^. 

s'Accointer, v. r. (dé, aveu qn) vu« 
iDcta t^9tiiiottStfent, tuttatoaflifeen {eu« 
xQ^tffm. 



Accoisement, m. mit^bi^ttttminen : 
a. des humeurs. 

Aoooiser, v. a. toitl^b^ttâtt, afcttaa. 

Accolade,/, ^(audr f^Ietti^d; nto" 
ritfi n>t^timtnen; ^atafet (jiotàa ert 
iatfot ti(etd[ii ^. m. toittataan ^^teen* 
tuututottfl). 

Aceolage, tu. kotmitD^nnddten fitO' 
mtnen fei^Stftn. 

Accoler, v. a. patata, ft)tetl][&; fttoa 
MttmtS^nnbtfet fet^iiifln; Q^bUtttd l^a» 
taftOa; Utttdtt. 

Accolnre, /. rintoto^S, rmnndttQ 
(ftlotéfa); ftteet, jotUa n>iimt0^nni$tfet 
ftbotaan fei^ïdifin; ftbenuorot firjan fe« 

Accommodable, adj. iota on l^et^|)0 
fokotttaa. 

Aoeommodage, m. ruo'an Iatttami« 
nen; ^iuêten flrominen. 

Accommodant, nte, adj. fuo^utfa, 
m^5«f)erft, fcitoj^tfd, l^iliamm; mntakoa. 

Accommodation, /. fotointo, fo» 
toitud. 

Accommodement, m. l^uoneen mu» 
tatoatfi, fomatfi tetemmen; fomitu^. 

Accommoder, v. a. mutatoatfl' faat« 
taa; idriedtdd mutaioatrv jttriedttttt; 
fon)e(tua, fo))ta: cette pièce de terre 
accommode mon jardin ; (à) afettaa 
inttn mutaan: a. son goût au goût 
des autres ; offa m^S^fierdinen, xatfivi* 
t^todinenr tingata: ce marchand nous 
a.; noubattaa mtetttt: cet hôte a. ses 
locataires; fomittaa; molmtdtaa ruo' 
tta; ftroa (^mtfia); j)a^otn ptlmuvit* 
taa. — S'a, v. «*. etttd mutatonutta; 
(à qe.) tb^t^d, pim ^mdndnfd; mttU 
ti^d oîoonfa; afettua inttn mutaan; fltt» 
t^d, n)dtdtt)d; fo))ia; firottta; koaura^* 
tua; Uitoia nauttta. • Accommodé, 6e, 
adj. ia part. a. à la française, ranS« 
tan mnobtn mutaan ))uetttt; a. des 
biens, rittautfitta toaru^tettn. 

Accompagnateur, trice, «. iota 
fdedtdd toifen (aulaedfa. 

Accompagnement, m. feuraamtnen, 
faatto; îifdtorut; fde^t^d; (maat.) 
fikottfetfat. — Accompagner,' v. a. 
fenrata, faattaa; fotoeittta: la garni- 
ture a. robe; tori^toa; fdtôtdft. — 
S'a, V. r. (de qn) )|^t^tt {tun fntraan, 
ottaa feuraanfa 1. mi9dtdnftt. 



Acco 



8 



Acer 



Aoeompli, ie, aâj. td^beflinen; ta^ft, 

A(NM>]iiplir, V. a. pdttttdtt, (o))ettaa, 
ttt^ttfttt. ^ S'a., v. r. fci^ba totcen. 

Aooompliflsemeiit, m. tdtjtântd, mat^ 
midtutntnen, pattttijmtttett. 

Accon, m. erttd pteni aln^, ruu^t. 

Aoooqniner, t. Acoq .... 

Aeoord, m. fotntu, alforbi (yàxotU 
im), ftodtit^d (foittofonetn); \owtU 
tuminen, ^^teen«fo))in)atfimd: a. entre 
toates les parties d'un édifice; \opUt 
toffimietif^t^d: mettre d'à., fotoittaa; 
être, tomber d'à., fopia i^tttn; j'en 
demeure d'à., fuodtun llt^en, olfoon^a 
min; fnoêtumnd; — a-s, pi todliftrja 
naimatttto^fa; til^Iaué. 

Accordable, adj, m^5nnettcitt)tt, (u^ 
maflinen, To^tunQinen. 
. Accordant, nte, adj fo))tœa, fotm 
tnxoa. 

Accordâmes, /. pi (jota^.) ft^Ia» 
iatfet. 

Accordé, m. Ii^(attu (^(fd); — ée, 
/. It^Iattu (morftan). 

Accorder, v, a. (oinnuttaa, [àtotU 
ttttt; fottittaa, fopuun faattaa; mtiSn" 
tatt tobeïfl. — S'a., tr. r. foitttnû; fuo«* 
tua idtfin, fo^ia. 

Accordeur, m. fotttofonetben ftttDtl' 
tttia. 

Acoordoir, m. fdtDdlin, fotnturauta 
1. ofal^toen. 

Accore, m. t^nfi (jota lattoan ))ttâtt 
telttteiHa ^k^dt^dfa). — odj. (laim.) 
i^xîtà (ranta). 

Accorer, v. a. ttjntiaa ))t)«t^ttaa. 

Accort, te, odj. to^teliad, faSb^Ki- 
nen, mteUtteleioa, tai|)nn)ainen, fuTfela: 
esprit a. 

Aceortifle,/. fo^teltaifnnd, mielitte» 

Accostable, ckÇ. feotueeQineii, fer* 
fed tuttamuuteen. 

Accoster, v. a. vntotta ^u^eifln ifun 
Tan^fa. — S'a., (d$ qn) v. r. aittantna 
ifim pariin. 

Accote-pot, m. ^abanialat. 

Accoter, v. a. t^nfitt, jjontdta. — 
S'a., V. r. nojata MJx \ïm ma^toan. 

Accotoir, m. f^mnoia. 

Acconçhée, /. lepfen-f^nn^ttan^t, 

«f^itn^ttaja. 



Accoiicliement, m. lo^fenfootitt^ 

Acooncher, v. a. (^<2é> f^nn^ttSd^ 
faaba (a^Jt; (fwm,) fuurella tntffalla 
fetoîttaa jlu teod. — v. a. tirttottaa, 
))aa9tait ftiimi^t^dtQatwoi^tQ. 

Acconcnenr, m. (apfen ^aadtttift. 

Acconchense, /. TStilbin, laStcn* 
amnta. 

s'Accoïïder, v. r. nojata tt^x^xM* 
))ai^infa. 

Accoudoir, m. fdftwarren^noja, Ma* 
na«t^t)nQ. 

Accouple, /. n^ttja^totrat; foira^ 
|)art. 

Acconplement, m. i^^teen fomitta* 
minen; ^artttamtnen (eldtnten). 

Acconpler, v. a. afettoa t^l^teen, |>a«^ 
rtin: a. des boeufs; parittaa; partto 
tain ^l^bidtaa, )>anna tofoon: a. des 
bas. 

Aoconrcir, v. a. I^l^entâd; a. son 
chemin, tdçbd otto«>tieta. — S'a., v. r. 
()}^entQd, XtfitVi. 

Aoconrcissement, m. (Q^cntamineit^ 
(^^enemtnen. 

Acconrir, v. n. juodta, rtentaa \<ia* 
))utnttte. 

Accoatrement, m. td^beflinen ^ufu', 
t)I9n firotettu afu. 

Accoutrer, v. a. flroa moatteita; 
flroiUa Q(5n tanniiiïa maatteiHa; ^e(« 
muuttaa. 

Accoutnmence, f, tottumu^. 

Accontnmer, v. a, totnttaa. — v. n. 
olla tottunut. — S'a., v. r. tottna. 

Acoonvé, ée, adj. lai^Ta, mttele^» 

tija. 

Accréditer, v. a. faattaa artooon, 
(nottamutfeen; faattaa u^fotuffl: a. 
une nouvelle; maltnuttaa (ia§cttita9« 
ta). — S'a., V. «*. t)aa«ta armoon, (not* 
tamnffeen; tuUa ^Uifeffl: cette opi- 
nion s'accrédite. 

Accroc (= afro), m. rel)eama maat* 
tei^fa; terawa talu, jota ninni*tarttu« 
malla re^aifec; (fum.) edte, ma^tnS. 

Accroche,/, e^te, n)tin)i9t9d. 

Accrochement, m. {tinni«tttrttitmi« 
nen; entra^^ (tattoain); feflon fetfo§* 
tumtnen. 

Accrocher, v. a. nmnna vMimi' 
maan (louffuun); tiinmttaa fonrauo; 



Acro 



9 



Ache 



flb)ba ftinni; toutotftm, t»m, -- 8*a., 
V. r. {à) tarttua fitttni. 

Aeeiocheiir, ense, s. partttaia. 

Aeeroire, v. a. faire a. (à qn)^ 
nétotefla, (nnloteOa; s'en faire a., t^U 
pàîiû, ttfMftnfft fnuria tuuU. 

AccTOissement, m. farttuminen, lu 
fUnti^minen, enenemitteitr fadwaminen. 

Aeeroître, v, a. Tartuttaa, enentUtt; 
fnnrcittaa. — v. n, faittna, enent^tt, 

8*AceT0iipîr, v. r. t^^ltdt^a, ît^* 

Aceronpiflsement, m. t^^tt^t^mi* 
nm. 

Aeerae,/ mefittttQ; metfidtt^mmen 
(sietfSn letDtttmaacl ennen metfatttt'» 
maSe alallc) ; tverton Itfttttntinen uufllla 
jUmnltUXa. 

Accueil, m. To^tdu, toteraan toa9» 
taon^ottaminen. 

Accueillir, v. a. ^^toiti fo^bella, ter» 
koetuSccna ))itil2i; otolfua, |^»a{f^&: 
a. mie proposition; (orjata: la cha- 
loape nons accueillit; {tnxoJ) la tem- 
pête noas accueillit, nti^Td!)) faatvnttt, 
Ht^^tti mettâ. 

Aoeul (1 attnt^))), m. af|bad ^atffa, 
joêta ci o(e nto^^&âfda; uin))t{atix; 
la^ben po^juRa; tetnit^efân \oppx. 

Aeenlè, ée, adj. a^bttifooit pato* 
tettn; feltn nojaoma jfin maétoan. 

Acicôlement, m. fo^ond, pulion^ 
(latuanV 

Acenler, v, a, paîottaa a^binfoon. 
— S'a., V. r. noiautna fcïtn i^fin. 

Accnmnlateiir, trice, s, totooia, 
fer&ajd 

Acenmiilatioii) /. lâittdmtneiir lofoo* 
mincn, fartnttaminen: a. de preuves, 
Ittlojen tobt«tn9ten ejittttmiiten. 

Accnsable, adj. jonfa pïiiïîit loot 
(antaa. 

Accnsateiir, trice, «. ftjQttttjâ, 
||Kiaflcfatito{(L 

Accusatif, m. attufatitot. 

Aeenaatioii, / faune, f^^tS^. 

Accnaatoire, adi ft^^ttëtoo, pKaflc 
lantatoo; fannetta flfttttiiioa. 

AccuBCr, V. a. inttife^ti fç^ttSil, 
lontoû jfun pHïïtit ottenbe^fa; moit< 
tia; f^^ttSii; toaittiitt: a. un acte de 
faux, ttttlttatt afioftria koSaraift; a. 



un testament, ^ofca ttttatnenttt rtffi; 
a. la réception d'une lettre, tiinnu9« 
taa, m^SntaS faabufft; (maai.) l^u 
lunltaioan pctttcen atta nât^d. — S'a., 
V. r. f antaa itfcnfa ))ttatte; ifmtoantaa 
ttfenftt. 

Acens, m. Acense, /. n^erotalo. 

Aoensement, m. tDourand, arennille 
))ano. 

AoenBcr, v. a. mourata, antaa aren» 
nille. 

Acéphale, adj. p'àmn. 

À ce qne, eonj, jod, jod maan, fen !uin. 

Acérain, adj, terâdmfttnen, terttlfen« 
faltainen. 

Acération, /. teriidtliminen. 

Acerbe, adj. Tarmea? farfea, fatfera. 

Acerbité, /. Tarmend, Tarleu^, tat» 
feruuê. 

Acéré, ée, adj. terttdtett^; (laaiet.) 
îïxptU. 

Acérer, v. a. terttêtSd. 

Acéride, m. ma^atta tel^t^ ))(aadtan. 

Acescence, /. tai^umud ï^appant^ 
maan; ^aped. 

Aeétabule, m. ctiffa^nllo; era« mttta 
(muin. rom.) 

Acétate, m. ettffa^ajppoinen fuota. 

Acétenx, euse, Acétique, adj. ttxtta» 
^appoïmn. 

Acétoselle,/. fetunlei^â (oxalis aee- 
tosella). 

Achalander, v. a. panifia odtaita, 
lau))antetij[5ittt; la bonne marchan- 
dise achaiende une boutique, faattaa 
^aijon o^taita. — S'a., v. r. faaba 
galion lau^pa»^dtan)ttt. 

Acharné, ée, adj. '\a part, raatelc* 
Mainen; combat a., tatwotfa ta^^elu; 
a. contre qn, tt)tmmatndtt tt)i^ainen. 

Acharnement, m. raateTen)atfnn9; 
(tun).) mtmma, rai»o. 

Acnamer, v. a. nfuttaa (ja^tifoto 
rat); ^ilrf^ttaa; (!uw.) ^ttïjttaa, ïii* 
l^ottaa, faattaa ratmoon. — S'a., v. r. 
mtmmatudti tarttua faaiitfen; (fn».) 
(contre qn) n^tntmaQa koatnota; (àqe.) 
funre^ti ^imota. 

Achat, m. o6to; o^tettu tamara. 

Ache, /. (fa^m.) felïert (apium gra- 
véoUnt); a. d'eau, forfan))utft (num 
latifolium); a. de montagne, ranta* 
pniix (liguêticum). 



Aché 



10 



Acqu 



Achée, /. ontlmato. 

Acheminé, ée, adj» ratfadtamtfeen 
l^oriotettu (l^emonen); altuun ^ââ9{t)t 
(mtTlarabaua). 

Acheminement, m. toalmidtud^anfe; 
a))ufetno; atfu. 

Acheminer, v, a. patina altuun; 
jol^taa; n)iebâ (i^fln); toatmiëtaa (}tu» 
ta i^ftn); ebed«auttaa; ^arjottaa ^emo» 
nen vatfadtamtfeen. — S*a., v. r. Id^» 
ted matfaau; (luiu.) oKa l^^kuiidfd 
atudfa, niene^t^d. 

Achéron, m. SRanatan tDirta; mana» 
ta; ^e(n?ettt. 

Acheter, v. a. o9taa: a. en gros, 
en détaille, odtaa tufuUa, |)tentn mdd« 
ttn; a. à terme, odtaa madrâ^ajada 
fuoritettamaa matfua tnadtaon; a. (qc, 
à qn) odtaa ifuîta; a. un homme, 
^e^tdtd mie«td fotafjatkoelutfeen toifen 
cbtôtd. 

Acheteur, enae, «. o^taja. 

Achevé, ée, adj. matmidtunut; tdQ« 
beditien, ottoaEinen; ^ertn«o))))inut. 

Achèvement, m. toalmt^tuminenr 
^&&ttt)minen; (futo) td))betti{t)Qd; a. 
du terme, mdârd«aian (o)>|)umtnen. 

Achever, v a. teâbd malmttffi, iâ\)* 
beaiferp, )>ddttdd; (him.) a. (qn), lo» 
|)ettaa ^enli ^aaïuotetulta; topen ^d^ 
mittdd. - S'a., 1/. r. td^bettiferfi ^ar« 
jaantua, toalmtdtua, ))ertit ))o^j[tn ^d« 
mttd; lo^ettaa l^enfenfd. 

Achevoir, m. paitta, iodfa lalu lo« 
^ull[t(e«ti tDatmidtetaan ; à l'a, xi^aU 
midtumatfliïanfa. 

Achille, m. iatfajdntdre. 

Achillée (ch = î), /. IdrfdmiJ, iDorc- 
TUO^O (aehilUua), 

Achoppement, m. fom^adtuminen; 
(tuio.) louffaud, |)al^ennud: pierre d'à. 

s'Achopper, v, r, tom))a^tua 

Achores (=alor), m.pl. maitorutoet. 

Achromatique, adj mdrttdn; afro« 
mattnen. 

Acicnlaire, adj. neuknmuotoinen. 

Acide, m. ^a))po. 

Acide, adj. f^apan, fir))ed. 

Acidité, / f^appou^f f tr))ou0. 

Addnle, Acidnlaire, adj ^a^a^To; 
eaux a-8, ^a))eld^be 

Acidnler, v, a. te^bd bopa^lolft. 

Acier, m. terd»; (fum.) mieffa. 



Aciérer, v. a. Ifttttdd rantaa terdtfeffi. 

Aciérie,/, terdêtel^ba^r «uuni. 

Aclimater, v. a- t Acclimater. 

Acolyte, m. firfont)aIn)e(tia; (hikn.) 
feuraaja 

Aconit, «I. ufon^attu faeonitum na- 
pelluê), 

Acope, adj. (Iddret) kQdf^m99t& 
))oUtatoa. 

Acoquiner, v. a. |)a^an'eltt[elfi, tr«« 
taaffl, raidfaaffl faattaa. S'a., v. r. 
tuKa pa^an'elftfetfi, trdtaatrt. 

Acore, m fatmoiuuri, falmud (aeo- 
rw ealamus). 

Acotylédone, adj. (fadm.) prloton. 

Acoustique, /. aindtifa, ddnUo^pt; 
{uuIo«o|)))t. — adj afuêtiiltnen, ddni« 
o))))ttn fuulutt)a; lortva*: maladie a. 

Acquéreur, m. ^ûtiffija; odtaja. 

Acquérir, v. a. ^anftta, faotouttaa, 
iDoittaa, odtaa. — S'a., v. r. ^andia 
ttfeaenfd. 

Acquêt, m. ^anllio'r anftomaa; etu, 
n)oitto, atiftû 

Acquêter, v. a. faamuttaa 1. I^nftta 
fitntedtd omatfuutta. 

Acquiescement, m. m^Snn^tt^d ; 
m^56))erâtfQt)d. 

Acquiescer, v. n. (à qe.) fuo^tua, 
mk)bntt)d, fuo^ua. 

Acquis, m. I^anlittu 1. (aaU)utettn 
tatto, tattatvatfuud; il a de l'a, ^d« 
nettd on ^^tvd fd^tOé^dlQ. 

Acquisitif, ive, adj. tottumutjen 
fautta faamutettu. 

Acquisition, / faantt, o9to. 

Acquit, m. luttti, fuittaud, tutttu 
f tria ; payer à l'a. de qn, malfaa toi< 
fen ))noIe9ta; payer une chose à l'a. 
d'une autre, malfaa toidta falua tot< 
feda; pour, par a., maffctutfi (uita« 
taan; pour, à l'a. de sa conscien- 
ce, omantunnon rau^ottamtfeffi; par 
manière d'à., ^uolettoma^ti, tpiratto* 
ma^ti; a. à caution, maj^aa fuitti 
(tuttimatfuidta). 

Acquit-pat^t, m. I. Patent. 

Acquittement, m. maffu; fuitti; 
mapaafrfi f^t^ttëmttfft iuU6tamtnen. 

Acquitter, v. a. motfaa; melotto^ 
malfl te^bd: a. sa terre; td^ttdd: a. 
sa promesse; mo^aatTi iuUdtoa. — 
S'a., V. r. fuortttaa mellanfa, ))ddMd 



Acre 



11 



Adho 



iD«Iot«ta wa^aafft; fuonttaa: s'a. de 
ses obligations. 

Acnre, /. randTatainen t^nk)rtn«ata. 

Aère, adj. fir^ea, fartoad, fattera. 

Aereté, /. fixptti^, latferuud. 

Aerimonie, /. f. e. f. (m))âd tuïo,) 

Acrimonieiiz, ense, adj. tiïptàtH 

Acrobate, m. ja/ nuoraffa^tandftia. 

Aeroeome, adj ^tttâ^iEtflnen. 

Aeromion, m. felfôrangan çI2l|)uo(t 
(artioiben tD&Uflii. 

Aeropole, / (innOr ttnnoitud, jjola 
ftifoo forfeammatta (utn ttfe fauf)ttnti. 

AeroBtiehe, m. ja adj. atrodtifo, 
Tuno, jo^fa rttoien alfutiriaimet ^^teen 
biettnina tetemftt nimen ta§i mnun 
fasoit. 

Acte, m. tefo, totmttitd, totmi, t^S: 
a. de foi, ii6tottnon«^arjotiid; teretti« 
I&tdten tatoaUa ^olttamineit; a. hu- 
nudn, tS^bedft attomuffeUa tebt^ t^5; 
a. de rhomme, âfft^didfa te^t^ tyH; 
faire a d'héritier, rukoeta JperiKtftn 
loettDoQifnnffttn; aflatirja; (atutnen to« 
bietsehrja; aftulirja; n'd^m (ntttjtel^ 
m&sf&). 

Aetenr, trioe, s, n&^tteltia. 

Actif, iye, adj toimtta^, toixtàf 
snttera; otieutettu toaifuttamaan: voix 
a-e et passive, oitcud roaltta ja tua^ 
Ittntft tufla; toatfuttama: un remède 
a.; commerce a., fanotaan tau^adta 
ftOatfcdfa maadfa, jlo^ta taroarat omiQa 
aùitf[]Ia toiebS&n utod ; dettes a-es et 
paaâyes, faatatoat ja xotlat 

Actioi^f. maifutuSi telo, totmitud: 
a-s de grâce, fiitottifuuben ofotud; 
être en a., oKa totme^fa, UilfeeUS; 
ncro: parler avec a., puf^ua nerotti* 
fe^r tixUfe«ti; ottelUr fa^atta; toi* 
minto nStjtdmddfft; ))n^uiait ertt))Ma))a 
âfoen ja liifentSien fu^teen; mielen» 
ofotn^, ilmou^; fanne, \tititbê (oiteubed" 
fa); ofofc, ofaWiïja. — pL ivtaimidto. 

Aotioiiiiaire, m. ja /. ofaReen'omi9« 
toja, ofafad. 

AJetioimer, v. a, fç^ttâft L fantaa 
ifim pWlt ûifeubedfa. 

AenTement, adv. te^olfaadti, p^n* 
tetDtt^ti. 

AetiTer, v. a. pâma ixitUtU, Uti* 
m&Sn; ebt^tad. 



Aotivité, f. totmi, uutteruud; tpU 

Actuel, elle, adj. tobeQtnen; tt^f^i* 
nen; toaitnttama. 

Actaellement, adv. tobettife^tt; tdtS 
nïftti'é. 

Aonminé, ée, adj. tercttocitârttnen. 

Août, te, adj. terfiluci; (Itrja^.) otn* 
ti O Torto«merftIIH toarudtettu |hriain. 

Aontangle, Acntangulaire, adj. tt* 
rftto&futmainen. 

Adage, m. (ananfiûifL fananladfu. 

Adagio, adv. (fott.) ^ttaadtt. 

Adamique, adj» terre a., niutamaa, 
(uomaa. 

Adaptation, /. fommtttetud, foiott» 
tatntnen j^tin; ivitttaud. 

Adapter, v. a. fommitettar fûtot» 
tella, fotoittaa il^Ttn. ~ S*a., v. r. fo' 
pia, fon)e(tua i|(tn. 

Addition, /. (tfSfimtnen, ItfantS, lu 
[âttf litte; ^6tetn(adtu. 

Additionnel, elle, adj. Ufiitt^, Ui« 
tettl); jota fopit Itfâtd; article a., (t" 
fâ^d (ttttoflriaan, ofetuffeen j. n. e. 

Additionner, v. a. Utttd& Ufdân; t)^* 
ttmlaiUa. 

Addnotenr, m. ia adj. iSntdre, iota 
metcid idfentd ruumitfen p'din; ))dinfci 
tPCtdiDd. 

Adduction, /. ^Kdmainitun jdntd* 
reen mattutud (t. e. f.)- 

Ademption, /. teétamenttn, (a^io« 
tuffen perd^ttdminen. 

Adent, m. falaitmarna. 

Adéphagie, t. Boulimie. 

Adepte, m, ia / ionlun lol^fohtn^ 
nan ta^t tieteen fatatfuutrûn ojpetettu. 

Adéquat, ate (qua = lua), adj. tdk)« 
bellifedtt tvadtaatva eflneeQenfd; abe<» 
quati. 

Adhérence, /. tarttumtnen, litnt^« 
minen; (tnxo.) ^artaud, u«ïoaifttu«, 
(uopttmattomuud. 

Adhérent, nte, adj. tarttunut, hin* 
ttjn^t, tafertunut; filnnilaeiDûnutt^ar* 
raô, u«fottittCtt. — «. m. lol^forainen, 
udfolatnen. 

Adhérer, v. n. (à) oUa tarttuneena, 
fiint^neend, tafertuneena i^Iin; otta 
jfutt lûftfolainen; pitdd iïun puotta. 

Adhésion,/. 1. Adhérence. 

Ad honores, fanotaan ntidtd, iotfa 



Adiâ 



12 



Âdop 



tantaroat orn)ontmed tDirfaa tefemStttt, 
funnta^ 
Adiante, m. (fa^to.) fitmal^etnci, îx* 

Adiaphore, m (tent.) wimifiroen 
rotine; — adj t9^ben«teletDtt, artooton, 
mttatSn, et ^t^ioa eifd paï^a. 

Adien, adv. ^tjmfiMi. — s.m, idd* 
^^tottifet 

Adipeux, ense, adj. i^ramen, ra^" 
toatnen. 

Adirer, v. a. menett&a, ^nfata. 

Adition, / ((aftt.) a. d'hérédité, 
))eTtIlifen julttnen tunnustud, ettK ïiSn 
j)ertnii5n tuadtaan'Ottamifeen fuodtuu. 

Adjacent, nte, adj, rajatudten oleiDa, 
liCedtt oUïoa. 

Adjectif, m. abjiefttmt, laatufana. 

Adjectivement, adv. laatufonana 
ftt^tett^ita. 

Adjection, /. Uyà, liittSminen. 

Adjoindre, v. a iïtttM, (tfattt; on« 
taa apviiaintn : il faut lui a. on, tttç* 
tum bdnelle ontoa jlu a))u(aifet^. 

Adjoint, m. a))n(atnen, a^urt ; Mlu 
ajafTi mâttrtttt^ otteuéton ittfen. 

Adj'onction, / jfun mttârSSminen 
tDtrtQ«a))u(atfefft 1. niifeneffi otfeu^toon. 

Adjudant, m. ajutanti. 

Adjudicataire, m. ja /. fe, iolle Talu 
^nutotaupûdfa annetaan 1. mSitrdtâân ; 
a. d'un pont à construire, fe, j[o0e 
nraffa>tauf>aêfa fUta annetaan rafen* 
nettaiooffi. 

Adjndicatif, ive, adl jugement a., 
tuomto, jota mtt&rdii jftn jirnn omafji. 

Adjudication, /. tuomiolïa mâarâd» 
mtnen ifun omaffl. 

Adjuger, v. a. tuomita ifun omalfi. 

Adjuration,/, manant. 

Adjurer, v. a. manata; (fum.) f^ax* 
taaéti pïf^m, rufoiSa. 

Admettre, v. a. p'àHitU \aapvimiîLtf 
fuobaf)ttiif5; otatf ua tobeffl: ^9»iifft)tt, 
m^bbcn*antoa, fattia. — S*a,, v. r. fo- 
p\a otoffuttawaffl. 

Adminicule, m. ((afit) furiStobt^» 
tn«. ))aâtobidtudta tnfema fttoufetffa. 

Administrateur, trice, «. ^ottaia, 
tafonben ^altia; ^aQttudtottita ^^n)în 
tttflttfima. 

Administratif, ive, adj. l^alïttnd' 
^otboflinen. 



Administration, /. ^allinto; ^Uu 
tu«; n^irta^none. 

Administrer, v. a. ^ottaa, ^attita; 
a. des témoins, totmittaa tobtMajlta; 
a. un remède, ontaa (d&le; a. les 
sacrements, totmittaa ^erran e^toolli* 
fen jatami^ta. 

Admirable, adj. t^aétuttawa, t^me» 
teltttkod, oimaQtnen. 

Admirablement, adv. t^meteltfi* 
tt>d9tt. 

Admirateur, triée, «. ibatltia. 

Admiratif, ive, adj. jota i^ailu9ta, 
t^mettelemt^td ofottaa. 

Admiration, /. t^atlu^r i^atleminen ; 
i^itiettefemtnen. 

Admirer, v. a. tbattta, t^metelIS. ^ 
S'a., V. r. ttfeanfil t^atUa. 

Admissibilité,/. otoQtfund. 

Admissible, adj. oto&tnen, toben* 
ndfbtnen. 

Admission, /. madtaan'Ottamtnen 
(feuranidfenetfi); (u))a, mto5nn^t^«. 

Admonété, m. tnomartita amiettama 
tal^benfe^ttnen toarotud. 

Admonéter, v. a. antaa taf^htaM* 
tinen marotud [tuomartdta]. 

Admoniteur, m. marottaja. 

Admonition, /. toarotn^. 

Adné, ée, adj. (fadtD.) toifeen fiinnt 
Tadtoanut. 

Adolescence, /. nuorun^, nuornu» 
ben ttd. 

Adolescent, nte, m. ja /. nuoru" 
tainen. 

Adonide, /, Adonis, m. {tam.) 
abonid'faémi; (fun).) Tannin nuorn* 
fainen. 

s'Adoniser, v. r. ^(bnpattife^tt f!« 
roita, feifarotta. 

Adonné, ée, adj. taipuna, ^etat. 

Adonner, v. n. (mertm.) le vent 
adonne, tuult Uti mt)Stdtferfi. — S'a., 
t;. r. (à qcj ^artaadti autautua ifnQe 
tointelie, ^arra^toa î^ftn. 

Adoptant, m. iota iap\tn omoffenfa 
ottaa. 

Adopter, v. a. omaffl (af>fetji ottaa; 
(Tuio.) omoffenfa tunnudtaa, omaffna. 

Adoptif, ive, adj. omafft lap\tt^ 
otettu. 

Adoption, /. omaffi lapfefTi otta> 
minot. 



Ador 



13 



Aest 



Adorablft, adj. i^atltatoa, rafa^tet* 
\QXoa. 

Adorateiir, trioe, «. i^aidja, in* 
moloitftja. 

Adorer, v, a. ^atweUa, futtntotttaa, 
imnaloiba; (fuio.) tunnioitudta ofot« 
toa, fumartaa. 

AdM, m. pUmMu laitatoa taMïn» 
twna, ttoioatoa jl^ttti muttiim. 

Adosser, v. a. noiata felin iltn 
loaMaan; ItffiraTentiudta ttinnttttttt. — 
S'a^ V. r. nojautua. 

Adouber, v. a. afettaa ^attaQettfa 
nopdo (f^ant))eUdf2i); a. un vaisseau, 
t Radouber. 

Adonoi, «n. ta|tn 1. metattin ))oU« 
rano 1. fitttottamuien. 

Adonoir, v. a. mafenttaa, fu(o9tut« 
taa; (tetDtttfifi, ^Uûientaa; Itf^ttSâ; po* 
lerata; (maat) (teioentôli to&rtt. — 
S'a., V r. mafeentua; timt% tau^' 
tua, loantna. 

Adonoiasage, m. aine, ioUa tv&rit 
Itaoennetttâit. 

Adoneissant, nte, adj. {ïttotaiHtoà, 
4d|»ottan>a. 

Adoucissement, m. (ictott^d, ^et^o« 
tnO; oSrien ItetoentSmtnen. 

Adoneiasenr, m. boteraja, fttttottajia. 

Adoné, ée, adj, (metf.) ))aritntunut. 

Adn^uit, nie, adj. gomme a-e, 
braganti^gummt. 

Adressant, nte, ad^. abvcdferattu. 

Adresse, /. abreefi, nimûofotnd; 
l^aftfletiriotuO ; toaiffa, mUftt iotu on 
l^ettaioo 1. tntçin Tatu on td^etetttt" 
mS; olamainen firiotue 1. anomud* 
tirja; notfeud; tetter^t^dr fnffeluud. 

Adresser, v. a. ^yttâtteflriotutfeiïa 
loarudtaa; abredferata; o[ottaatS^etettci> 
n>âl|t; ttt&ntStt ifun pnoUtn: a. la pa- 
role à qn; a. ses prières à Dieu; 
omietaa ifutte (!iria). — S'a., v. «*. 
fS&ntt^ ffun puoleen aflata toarten; 
omiotettaa. 

Adroit, oite, adj. taitama, n<i))))&rttr 
notfca; fuffela. 

Adroitement, adv, tattakua^ti, j. n. e. 

Adnlatenr, triée, «. tmartetlia, mat" 
rittdiia. 

Adulation, /. maUtema tmartefe* 
minen. 
Aduler, v. a. mateletoadti tmarvella. 



Adulte, aii' tS^fifo^touinen, naima' 
i&ll& otewa. 

Adultération, /. toSttrentamintn. 

Adultère, m. amionrttod. — m. ia 
/. owioUtton*ri!foia. — adj. owiotiit- 
toa rtffotoa; (futo.) to&ttrennettt). 

Adultérer, v. a toâttrentfttt. 

Adultérin, ine, adj. fatatouoteu* 
bedfa ft)nt)}n^t; iitodrtt. 

Aduste, adj {mut) tutel^tunut. 

Adustion, /. tule^bud. 

Adventice, adj. f^toutta tuQut; 
plante a. idtuttamatta tadwanut. 

Adyentif, ive, adj. (iaîit) fikou* 
t)ertnt9nft faatu. 

Adverbe, m. abiDerbi, mtt&rttfana. 

Adverbial, aie, adj. abtoerbtnen. 

Adversaire, m. ia /. »o«tu9taia, 
tDt^oQincn. 

Adversatif, ive, a<i; toa^toTo^tainen. 

Adverse, adj. kuadtaffaineu; partie 
a., rtitaweti. 

Adversité, /. toadtad, fowa onni; 
^âtd, xoaitoa. 

Advertance,/. tarCaiïifuud, tartlnu^. 

Advitalité,/ eltn*aifaintn nauttnto. 

Adynamie,/. (tddtet) taubtdta tuttut 
n^oimattomuud. 

Adynamique, adj. kooimattomuutta 
tt^aifuttawa. 

Aéré, ée, adj. xoïttoaïta, ratttd. 

Aérer, v. a. tuulettaa 

Aérien, enne, adj. ïimaéta f^utt)* 
n^t; ilmaan hiutuwa, t(ma«. 

Aérifère, adj. ïimaa jo^tawa. 

Aériflcation, /. aineen muuttumi* 
ncn ilmanlaltaifefft. 

Aériforme, adj. tfmantaatuintn. 

Aérograpble, /. tlmatiebe. 

Aérolithe, m. meteort«{tn)i, uton« 
nnoli. 

Aéromètre, m. timamittart, *pnvL* 
tari. 

Aéronante, m ilmapnrje^ttîa. 

Aéropbobie, /. ilmanfau^u. 

Aérostats, m. tlmo^aUo, itmataik9a. 

Aérostateur, m. i(ma))U¥ie^tiia. 

Aérostation, / ilma^urie^bu^. 

Aérostatiqne, acH. aerodtatinen; 
ilmo^iurje^buffeen funluwa. — f. aero^* 
tatifa. 

Aérostier, m. ifmapallon io^taja. 

Aestétique, /. edtetifa, taunett^'Op)»t. 



Âffa 



14 



Affi 



Affabilité, /. tf^tôtodSif^^d, !o^te« 
(tatfuud. 

Affable, adj. (à qn) ^«tttmam« 
tien, (o^teliad. 

Affablement, adv. ^dtSmdKife^tt. 

Affabulation, /. fabun flme^bellinen 
mteli. 

Affadir, v, a. mauttomafrtr .iittta* 
n^tttft tel^bii; a. le coeur, Iun)ottaa. 

Affadissement, m. luiuotud. 

Affaiblir, v. a. f^tïîontaa, xautax^ia, 
tooxïouitaa. — S*a., v, r. ^etfontua. 

Affaiblissant, nte, adj. ^eitontawar 
mottDitttûtoa. 

Affaire, /. te!o, tottnir totmttu^r teV 
ttttDd, ûfta, totrta; rttta«ofta; fa^affa; 
ariioitfiû»totmt; ta))au0; avoir a. de, 
oÔa ifun tar))eedfa; avoir a. à, 1. avec 
qn, oUa aftoi^fa jilun Toitôfa. — Affai- 
res, pi tDaUtO'totmet; a-s de la fi- 
nance, waltiûra^aétO'toimet; homme 
d'à., toimitudmie^r »a(tiiu«mted; char- 
gé d'à., lualtton ^uole^ta n^altuutettu. 

Affairé, ée, adj. toimtdfa o(e»a; 

Affaissement, m. lûéfeuminen; fur* 
fadtunut, welto^tunut tila. 

Affaisser, v. a. lalaannuttaa, littd* 
tftcl. — S'a., V. r. laéfta, toûjota; fur* 
fadttta. 

Affaiter, v. a. feft^ttâtt, ^ariottaa 
))etoUittiia ia^tttn. 

Affaler, v. a. (mertm.) lo^^entttd, 
Ittôfca, fiirûta o(a«. — S'a., v. r ïa«* 
feutua ala9; vaisseau affalé, (eefer^^ 
malCt^fa, Itila lïttM rantaa otma 
laima. 

Affamé, ée, adj. ttâlidtj^n^t, nSIfât* 
nen; (furo.) a. de qc, jftn ^imoama. 

Affamer, v. a. nmu nSann^ttâtt; 
a. tonte une table, f^Sbd ntin etttt 
muut p'ériU^yd oltmt timmtfi iatt« 
tolkt 

Afféagement,', m. (Attntt^ffelia loa* 
rudtaminen. 

Affeotation, /. f^aln, ^arradtnd: a. 
des honneurs; teedfentelemtnen; tn9* 
ttnmUtj meno; (laTit.) ftinnit^d, intef* 
nintt, f>anttûu9; (tttlilet) mietenftifutit9. 

Affecté, ée, adj. ttt9Unnti% teed« 
fentelemci; fitnmtett^, intefnattu; (tau» 
bin) to^taûma. 

Affecter, v. a. ^aluta; ^imota; Uze* 



TennelTd; a. de, oUa oteoinanfa, nft^t^ 
tdd iltCin; mtuttaa, lo^tea; ((Saiet.) 
to^bata, ma^tngollife^tt toatfuttaa ; m&â* 
rdtttj^n tarfotutfeen fddtdd (ra^oja^ ^ 
i. n. e.) ; titnnittdd, tnteftiata. ~ S'a., 
V. r. (dé ge.) pavma f^bdmeffcnfdr 
))a^ottaa mteltdnfd itiin. 

Affectif, ive, adj. f^bdntd litfatta^ 
ma 1. toétttoa. 

Affection, /. mietenlitfutud, tunne; 
Umft\i9, l^eà^^d; f^alUf tai^umud; tau* 
binlo^taud. 

Affectionné, ée, adj. fuoftollinenr 
^effd, l^avra^. 

Affectionnement, adv. ^artaa^tt, 
ItmptUéti. 

Affectionner, v. a. (em^td, fuoft* 
tella; ^arra^toa; s'a. qn, te^bd ^^td« 
todffcnfd. — S'a., v. r. (à qe.) §ûr* 
taubetta, innotta antautua î^fin. 

Affectnensement, adv. lem^eddtt^ 
futodti, rattaadti. 

Affectnenr, ense, adj fijttdd Itifu* 
tuëta of ottakoa, tunte^i!ad ; liituttoiDar 
lodTema. 

Afférent, nte, adj. portion, part 
a-e, ofuud iafamattoma9fa lefitn. )^t* 
rinnd«fd). 

Affermer, v. a. loouralle ^anna 
1. antaa. 

Affermir, v. a. tt)a^totdtaa, tutea. 
— S'a., V. r. toa^midtua. 

Affermissement, m toa^koi^taminen^ 
tuTeminen. 

Affé'té, ée, adj. tee^fennelt^, tet« 
matlen^a. 

Afféterie, /. tee^fennelt^ menor Tei« 
matlemtnen. 

Affetto, affettnoso, adv. (fott) Wx* 
futtamatfedti. 

Affiche, /. iudtfeen ))at!taan Vtfi^ 
timotué; ilmotud))a))eri ; ))aa(u me» 
neen {itnntttdmtdtd toarten. 

Afficher, v. a. ^anna t(motu9 [vl* 
ftfeen ))atttaan; tiebotf! faattaa iulti» 
fedfa |)atla9fa ilmottamafia ; otto ole« 
iDinanfa: a. le bel esprit — S'a., 
V. t*. afettua ndfçmiin; s'a. pour, oQa 
otewinanfa. 

Afficheur, m. iofa afettaa ttmotuffia 
iulfiflin f^atRot^tn. 

Affidé, ée, ckI;. u^fottUr u^folltiie»^ 
(uotcttama. — m. ia /. fi^Uttu. 



Affi 



15 



Affr 



Affiler, V. a. j^ioa, terottaa. 

AffileoT, m. ^ioja, terottaja. 

Affiliation, /. ^^tibn ta^t f enran tixt* 
ti^mtnen totfeen : ftttci F^nt^nt|t f eéf uu9» 
oio: ifun ottamtnen feuran iâfenelft- 

Affilier, v. a. la^fetfenfa ottaa; feu« 
ran i&feneffl ottao. — S'a., v. r. t)^- 
btetd& (aa^fanfa [feuroUta, ^^tt5i«tH]. 

Affina^, Affinement, m. pul^Mta^ 
minen, firla^taminen ; terotud. 

Affinerie, / pufih\9tvi9*f tixta^tn^» 
te^bad ; ^a^btdtu9«a^io : routa(anTa« 
tr^bad; rautatangan titn))))u. 

Affinenr, m. pnij^t^taia, f trladtaja ; 
rautûlangan met&id; iantfe^|)d. 

Affinité, / lanTouê, fufulaifnud; 
lifdnen ^'^bidt^d. 

Affinoir, m. ti^d ^Uîm. 

Affiqnet, m. mvla* taffï ^vLÏÎatoax* 
taon f ote(o : — a-s, pi. natdten loreet 

Afflrmatif, ive, adp m^bntdtoilmen, 
tobiétaioatnen; ratfatietoa: ton a. 

Affirmation,/, mi^bnn^ttjd, tt)a§ml9' 
tnd; n)a(aUinen tobi^tud. 

Affirmative,/. m^iSntdtott tanfe. 

Affleurer, v. a. tafaCorfoon afettaa. 

— V. n. ^>ij«t^fuoraefa feifoa; ïlitt^a 
^(tcen, ^innoilla l^t^mm fiitt^ct. 

Affllctif, ive, adj, peine a-e, nm« 
miinranfaidtud. 

Affliction, /. murl^, furu, Yiirflm^d; 
toa9totn«fô^mtnenr onneton lo^taud. 

Affligé, ée, adj. mur^eellinen ; îi* 
toimmà, yàxîmii (runmtm'iâfen). 

Affligeant, nte, adj. furettatoa, fu« 
rnfitnen. 

Affliger, v. a. fuvettaa, f^uoUétnU 
taa; maimata, ranfai^ta, etfiâ: dieu 
a Yonlu a. son peuple; tncittaa, îi* 
bvttaa (t^aanfa: a. par des jeûnes. 

- S*a., v. r. (de qc.) l^noU^tta, ^uo« 
(la, fnrra. 

Afflnence, /. toebeniuoffu, tufttiaa* 
minen, Q^t^mtnen; tungod, ))a(iou9. 

Affluent, nte, culj. totfeen laefetoa 
joli); tnl»aatt)a; — m. fitou^r ^aara^ 
joli; ^aifta, jodfa totnen iolt totfeen 
(o0!et. 

Affiner, v. a. inosta, tnltoota, \q»* 
(ea [»ebe«tfi]; (lutD.) tnnfea; funrm 
nSdrin faapua. 

AJToiblir, AlToiblissement, f. Affai- 
blir j. n. e. 



Aflèlé, ée, adj. tumottn, ^nrja^tt ta* 
taStunut: aiguille a-e, tniiiirin n)itt« 
toama Tompaéft. 

Aiforage, m. toero maanomidtaialle 
tt)ttnin m^çmtfen oiteube^ta; taffa, 
ionfa mnfaan m^^btiân. 

Afforer, v. r. panna ^tnnan vMl* 
râ^sta, talfaa. 

Affonage, m. otIeu9 ottaa metfâ^tâ 
))oItto|)uita. 

Affonagement, m. tt)erotud tnten» 
flioien lumnn mufaan. 

Alfonrebe,/. ancre d'à. (latto.) t8tjit<' 
anfturt. 

Aifonrcber, v. a. ladfea t9tji<anffu« 
rt; litnnttt(i(i datioa); ^angoffaafft 
toei^tdd 1. ntuobodtaa. 

Affonrrager, v. a. rnoflia, a^ata, 
f^ëttâtt (tarioa). 

Affraîeliir, v. n. tii^t^tt, tt)trent^(l 
[tuulc«ta]. 

Affranchi, ie, adj, tt>a))autettu ; — 
m. ja /. )oaj>antettu orja. 

Affranchir, v. a. mapanttaa; ton* 
))aatji te^bil; lirtDOttaa; a. une lettre, 
fuonttaa |)o$ttra^a ttrjieedtK; (meritt).) 
a. la pompe, ^umf>uta t^^i&tfi. — 
S'a, V r. ma^pautna. 

Afl^anchiseement, m. mo^auttamt' 
nen; podtimaffun fuortttaminen. 

Affre (= aafr), /. affres de la 
mort tuoleman tu^ta. 

Affirétement, m. raouraaminen, ra^« 
taaminen ((aiioan). 

Affréter, v. a, mourata, ral^bota 
(taiiua). 

Aflrétenr, m. taiiDonra^taaja. 

Affrensement, adv, l^trmed^tt, Uvl* 
l^eadti. 

Affrenx, ense, adj, ^trweci, tau^eo. 

Affriander, v. a. mafuifaffi te^bâ, 
mateifiin totuttoa; ^onlutelïia. — S'a., 
V, T. tottua mafetftin. 

AflHoler, V. a. ^oututeHa moteififfa, 
ftturtQa (uf^aufptla. 

Afliront, m. fofioan^, ^dt^aiet^d; 
^a^ett. 

Affrontaillee,/. j)2. taïonrajat; ptcn- 
tareet. 

Affronter, v. a. u^leaétt ^^iStdta; 
t)eIfôAmattd wa^tudtaa; ptum. 

Afh'onterie, /. ^dkoutbn ))etod. 

Afl!rontenr, ense, «. çtttQ^tttn ))ettun. 



Âfifu 



16 



Agir 



Afltibleiiient, m, l^utitu; mauton ia 
naurettatoa puta. 

Affabler, v, a pnlta mauttomaan 
ia tiaitrettakoaan ^itfuun. — S'a., v. r, 
(de ae.) pntmtaa nanrettatoadti. 

Aflftt, m. (atoetti; ))))dft)n|)uu; être 
à Fa., oUa to&ii^ffi^fâ [metfS«taitt9ttt]. 

Aflfttage, m. lanuunain fuunnttud, 
afettamtnen ïamt^Ut; fttflt^btttifen tt^S« 
ta(u0to; t^i$Iatuien l^tominen. 

Airaté, ée, adj. ïi^toim tt)Sta(ttd- 
tûQa toarudtettu. 

Aflftter, v.a, fuunntttaa fanunixaa; 
l^tota t^Statut. 

Afltitiaii, m. mitStSn afla, xHtx^. — 
pi t^Staludto. 

Afin que, Afin de, eonj. etttt, fiinfi 
tartotuffe^fa ettd, iotta. 

Aga, m. aga, turtftlameit ))tt(itti{f6. 

Agaçant, nte, adj. tti^ottatoa^ ^ou* 
futteletoa, mtell^ttttn)fi. 

Agaoe, /. ^aralta. 

Açacement, m. ^atn^aiben n)uote« 
tud T. arlnud; fitl^ottatntnen, n)tettele» 
tntnen. 

Agacer, v. a. te^btt ^am^aat aroilft; 
fti^ottaa; ^onfuteKa^mielitetta; pi^tm. 

Agacene, /. ltt^b^d)9, l^oufutud, 
feimaiteminen. 

Agacin, m. {itlaiDartoa^. 

Agame, adj. (ta9to.) futouton. 

Agape, /. raftaubtn atrta. 

Agapètes, /. pi natfet, jotfa ftU« 
ttn«tt01on ettfi«at(oina afuitoat ^^be^ftt 
l^artauben ^ariottamUta loarten. 

Agaric, m. ertt^ fienen lajt (agariem). 

Agasse, {. Alsace. 

Agaate, /. eau d'à., tultoa'fabe. 

Agate,/ agatt'Tiiot. 

Agatia, m. farian koiliamaadfa te* 
temtt loa^info. 

Agayé, m. amertfatatnen aloe (aga- 

ve am&rieana). 

Age, m. ittt, climatta; t^mi9<*ellimfln 
ûttafaufi, aifa: à. tendre, laMitnbm 
otfa; entre denz â-s, îtStuimnta; 
il n'est pas en â , et oie latQifedfa 
iiaffa; Qifûlaufi: l'a. d'or. 

Agé, ée, adj. msar&tt^^n tfSSn ion* 
tunut: â. de deux ans, fal^ben touo-' 
ben ildlncn; iiftidd. 

Agence, / ofioitpio'toimt; ttJtrïo*, 
aPoitfij[a*!onttort. 



Agencement, m. i&rie^t&minen, fii* 
tt)Oûmtnen; en«often fointu taulu^fa. 

Agencer, v. a. foma^tt flt0tttl — 
S'a., V. r. fli^ttittt. 

Agenda, m. niut9toon)>ano'firia; fir« 
iotelma. 

Agénésie, /. !i)!enemattttmt)i9d. 

Agenoniller, v. a. faottao poitoxfU 
(a^teumaan. •— S'a., v. r. (a^Ieutua 
^otkDiUenfa. 

Agent, m. toaitttttakoa \tm, tooima; 
afiamied; a. de banque, ^ontin» 
metfort. 

Agérat, m. (ta^to.) I9eriiuurt C<ig^' 

monta) 

Agglomération, /. tal^mautumtnen. 

Agglomérer, v. a. tsittttt, foota, 
to^mauttaa. — S'a., v. r. ta^mauntua 
fttttrSIfi. 

Agglutinant, nte, adj. tali^tutoa, 
tarttntoa; ((ttttTet.) (aatoaa ^arantatoa. 

Agglutination,/ ^an)an ^rannu^; 
tafidtumtnen. 

Agglutiner, v. a. toetaS fotoon, 
))arantaa (^aakoati; tafertaa. 

Aggravant, nte, adj. ra^fauttatoa. 

Aggravation, /. a. de peine, ron« 
{atstuTfen Tomentamtnen. 

Aggrave, /. nubi^tettu n>arotu< 
)>annan u^alla (Tatotife9fa firfodfa). 

Aggraver, v. a. pafftataa, l^uonon* 
taa; toaiteuttaa. — S'a., v. r. pafftn* 
tua, l^uonontua; toaileutua. 

Aggrédir, v a. f^t^mvi, r^ntttft* 

Aggrég . . . !. Agrég. . . 

Ague, adj. ftpt^, UxM, vLotUa, n)t< 
rett, ItiftutDaiuen. 

Agilement, adv. ttp^9tx j. n. e. 

Agilité, /. ttptti^, ferfe^d, notfeud, 
n)iret)d. 

Agio, «M. agior laafi, tottlimaffu 
(robantoat^boéfa). 

Agiotage, m. ra^a«, tott^tlutajUppa; 
foronfi^fominen. 

Agioter, v. a. ptttttt ra^a«, tx>tt\ûu 
UvLppaù. 

Agioter, «i. ra^a«, tott\tMaiXppïa9; 
foronftdturi. 

Agir, V. n. tDotfuttaa; toimtttaa; oKa 
ntlteedftt; a. sur. toaifuttaa îTul^un; 
a. pour qn, ihin puoUUa toimtttaa; 
a. en homme d'honneur, tttl^ttSttâ 
Iunnonmie^end;il s'agit de, afia Mfee.. 



Agis 



17 



Ahan 



Agissant, nte, aâj. toimelad, tot« 
mtVxai. 

Agitateur, m. ^tt^tt&iâ; fa))tnan' 
vo^taja. 

Agitation, /. ^uidfuminen, ^t)ii!t)' 
mraen; leioottomuud; mtetenUitutud, 
«Ino^n. 

Agiter, v, a. ^uidlata, ^k)9ft)mtfeen 
{aattoa; ^ll^ttSS, letoottotnaffi faattaa; 
tunmaiilQ, i^xVSlSl f^fçmt)f)en atatfena: 
a. une qaestion. — S'a., v- r. tut' 
miiû (ttmia, 4^8It)S; tu^titetCa. 

A^omération, f* Agglom . . . 

Aglntinant, !. Ag^l . . . 

Agnat, m. if2ln)?uo(tnen ^eimotainen. 

Agnation, /. it&npuoltnen l^etmolat' 
fond. 

Açnatiqne, adj, tfân))uoUnen 1. nrod* 
l^noltnen (futulatfuud). 

Agnean. m. faritfa. 

Agneler, v, n. n)uonta, faritfotta. 

Agnelet, m. faritfanetir kDuonanen. 

Âgnelin, m. Taritfannabfa toillometn. 

Agneline, adj.f. taTitfati'; laine a., 
Uemenet. 

Agnelins, m. pi. Uemenet; peitotut 
tantfanna^at. 

Agnès,/, nuort totaton t^ttS. 

Agnng (r= aggntt^Q, m. kDt^it^dtS 
ïoa^atta te^t^ larttfan hxxoa. 

Agonie, f, fuotemanfam))paud, AxA» 
la, fengenlo^tS. 

Agonisant, nte, aà). hiolemanfie» 
(Ufa, (engenl&^odfd oIe»a. 

Agoniser, r. n. oSa htoIemaijtCanfa, 

Agrafe,/, ^afonen, foITu 

Agrafer, r. a, ^ata{tQo, fo(ieÏÏa ttin^ 
ntttaa. 

Agraire, odj. loi a., ))ettotaft (!Ro' 
malaiftHa). 

Agrandir, v. a. ifontaa, fuurentaa; 
foTottaa, ^(ent&â; Uiotella: a. un récit 

Agnindissement, m, ifontaminen; 
Ittdtoamtnen, ^çdt^minen, ifonemtnen. 

Agravant, f. Aggr . . . 

Agréable, ady fuloineit, otoQtnen, 
teittainen. 

Agréablement, air. fulotfe^ti, l^ert* 
tatfe^ti. 

Agréé, m. aftamted faup)>a«ottcube0fa. 

Agréer, v. a. ^t^toaffi ottaar ^t)tvai« 
f^â; (tairo.) tafîata. 



Agréenr, m. taltaaia. 

Agrégat, m. ))tentdttt oftdtQ foToon 
))ano; taterru^; fins (ajifla f^nt^n^t 
{at)pa(e. 

Agrégation, / ottomtnen feuran ia« 
fcneïfl; fcuro; totcrru«. 

Agrégé, m. f. Agrégat; profe^fonn 
fiiatnen. 

Agréger, v. a. ittfenelfl ottaa; fiiat* 
feïp afettûa; talcttao. — S*a,, c. r. \A' 
fertna. 

Agrément, m. fulo, fuîotfuu^; mte< 
tuifuu^; ^utt)t, t4^bl)tt)d; ^umttud; — 
a-8, pL mûotteenr ^uonelalujen forte* 
teet; a. du chant, (aniudfa lâQtet^t fo» 
retlemtfet; fottanto ja tandfit nS^tel* 
mttdfS. 

Agréner, v. a. ajaa luettS toen^ee^ta. 

Agrès, m. p^ taftaaft. 

Agres8enr,m.r^ntStDS))UoIi, r^ntaja. 

Agressif, ive, aâj, r^ntâmâ; fïââl" 
Ie{artaait)a. 

Agression,/ r^nt&iid, paâQefarland. 

Agreste, ad], maatainm, taIon))ot« 
fainen; i)]ï^d. 

Agricole, aàj, maata k9t(ielen)2i. 

Agricnlteur, m. maantoiîieltitt. 

Agricnltnre, /. maantt^iljeltjd. 

Agrie,/. fatut^woli. 

Agrier, t». -ère, / maamero iota 
fuorttetaan fu^Uatutouffa* 

s*A^ifer, v. r. t^nfin tartttta i(f tn. 

Agriopbage, m. metfSnriidtalIa efft»' 
toft fanfa. 

Agripanme, /. (fa^n).) erdd fadtvt 

A(;ripper, v. a. o^needti faapata 1. 
^aalta. 

Agronome, m. o))))tnut maanmUjeltiS. 

Agronomie, /. maantotliel^d'ttebe. 

Agronomique, ady maantQtQelQd^ 
tteteelltiten. 

Agrostide, / tuo^o, Ta^te^etnii 
(agrotfii), 

Agrouper, f. Grouper. 

Aguerrir, v. a. totuttaa fotaan, fo* 
tatfcïfl faottaa; ïaroi«ta. — S'a,, r. r. 
fota(untot{et{t tutta; (a qe.) tottua i^fin 
iDatfeaan. 

Aguets, m. pi aux aguets, iDûii^I' 
ftdfa. 

Abl int. oU 0^! 

Ahan, m. rapttatpa t^S 1. ))uu^a. 

2 



Ahan 



18 



Ail 



Abaner, v. a. toimtttaa raftttaloQQ 
t^attt, pun^atQ. 

Aheartement, m. t)fft))iitf^^6, ttfe^ 
^intaifuudr lokoafidloifuu^. 

Ahenrter, v, a, loutata, fuutnttaa, 
l^arfQtt&tt. - S'a.« p. r. (à qe.) llUf Otetta. 

Abi! int, Mot! 

Ahurir, v. a. ^âmm&et^ttas, tt)T« 
mt9t)9tt&S, t^l^mtet^ttdci. 

Aï, m. (efdtnt.) latdttainen. 

Aide, /. apVL] îai^ptlitixtto; la^fet^ 
taïua (tammio); à Ta., auttafaat. 

Aide, m. a))utatnen, apuri; a. de 
camp, aiutanttt. 

Aidean, m. paffaiid!urtT{a. 

Aider v. a. auttaa; a. (à qe.), ebe9« 
auttaa ji^Itn, ebidt^ttas. — S*a., v. r. 
(de ^e.) M^tt&tt ^^bb^tfenfci. 

Aie! int. oti tooi! 

Aïenl, enle, s. ifan^fS, ifonfS, ïoaaxïf 
ntto; dibtn^ifSr tuora; ifSn^fiiti, muori, 
mummo; ttibin^âtti. 

Aïeux, m. pi eft^fâtr efliDon^emmat. 

Aigail, Aigayer, t. Aiguail, Ai- 
guayer. 

Aigle, m. totCa; fuparinen Iiria))u^ 
ptttx (fatot. !trfotd[a); fuurt(a^iatnen 
mie0. 

Aigle, /. lotfa (iDaafnnadf a) ; erttd 
td^ttftferS; romalai^ten legionam fota^ 
mertti. 

Aiglon, m. fotfan pottanen. 

Aigre, ckIj. §apan, lir^ett, fortoad; 
tûtfera; ^aurad, (imeâ, rSifett; un ton 
a.; (tuto.) latlera; tokoa, ttred. 

Aigre, m. ^opo^r ^appamuud. 

Aiçre-donz, -donoe, culj. luarttoi^ 

Aigreàn, m. tonna, nimiS, ^irte^i:» 
nen. 

Aigrelet, ette, adj. l^apa^fo. 

Aigrement, adv. latleroétt, far»» 
iDoadtL 

Aigremoine, /. kDeri'iuurt {agri- 

monia). 

Aigremore, m. f^fimnr^la. 

Aigret, ette, adj, l^apo^fo. 

Aigrette, /. waifoinen ^aifara; f^au 
taxan fnUdta te^t^ tnpfn; jou^ttnpfu 
^emofen pSftdfS; tnpfun muotoon te^« 
b^t torUtuffet; ft^men^atu, ^aiœele; 
crâd totctoifen (oit. 

Aigreur,/. §appamnud, firpett ma« 



!n; farn^au^; (lum.) tatterund; Io« 
mundr aret)9; — a-s. pi nSrddt^d; 
fan!ea, i^lfett paxtta ptirrodtun^tdfa. 

Aigrir, r. a. ^a))antaa; f^auxa^inU 
taa; (fum.) fotferotttaa, toi^ottaa ; pa* 
f^vxtaa, — S'a., p. r. ^apata; (tum.) 
totba^tua, ))a^entua. 

Aign, né, adj. terâmtt; tt)m^a, tU 
mecl; &irin&tnen, Ittt)i6tlimd (tautt); 
tutma, dtfipifatnen. 

Aignade, /. inomaioeben tuomtnen 
latmaan; patffa mtdtd fttd tuobaan; 
iuomaraeben toarat lattoadfa. 

Aignail, m. aamula^te. 

Aignayer, v. a. ^u^too, toirnttaa, 

Aiçne-marine, /. aqnamartnt, fini* 
fen^mi^ertdmtt fatu^tiroi. 

Aignière, /. niefitannu; pefmtannu; 
i&§bk)tQ$-antme. 

Aigniérée, /. fannuQinen (mettâ). 

Aignillade, f. tutfain, p'mivL jolla 
^ftrtttt ajetaan. 

Aiguille,/, ftfmdneuîa, neu(a; tubin<* 
marrad; fte(t (niaa'an'tangodf a) ; tor« 
ntn^uippu; n)uoren^utppu; obeltdft; lU 
mipura; feUontotifart; erâ&t Ia(an(aitt» 

Aiguillé, ée, adj. neu(anmuototnen. 

Aiguillée,/. neu(anft(mS^d. 

Aiguiller, v. a. leifata taif^i (ft(« 

A^illetage, m. ((atm.) I5Qttdmtnen, 
furntnfi. 

AguiUeter. r. a. ntjdrtttdâ, pauUt'^ 
taa; (iam.) fb^ttad. 

AiguUetier, m. n^brtnpunoia. 

Aiguillette, /. n^brtnau^ar fnre* 
^auta; fnrntnTt^tourot; pitftn'pdtn iti» 
rattu It^a, U^atatétate; o(fanau^at (up* 
{teriHa). 

Aiguilletier, m. neulafeppd; neutan» 
fotelo. 

Aiguillon, m. ofa; pt^tin (me^tldt» 
fen); tuttatn (fautoadfa, jolla §drftd 
aietaan); (htn).) ftt^otin, ^Il^t^d, fe§o» 
tud; a. du remords, omantunnon n)ai' 
tt)at. 

Aiguillonner, p. a. patottaa ^drltd 
tntfaimeiïa; tit^ottaa, ^Ili^ttdd^ fe^ottaa. 

Aiguisement, m. terottamtncn. 

Aiguiser, v. a. terottaa. 

Aiguiseur, m, ^ijoja, terottaja. 



AiKUiseur, 
Ail, m. t^n 



fifaufla, ftpun. 



Aile 



19 



Ajus 



Aile, /. fti^i; fuoia; ([otam.) fota« 
Tinnan 1ti))t; a. de Foreille, foTtPQ" 
le^tt: a. du bâtiment, f^Iftrafennud. 

Ailé, ée, adj. {titotlltnen, fttioilIS 
marn^tettu. 

Aileron, m, fii^tf^nfSn pM; ttoU, 
tttmud; fit^t, ladta (meflrattaaiO. 

Ailette, /. ftngUn ftfSf>uo(eue neu^ 
lotta na^fafatdta. 

Aillade, /. fi))uliKenii, «fooft. 

Aillenrs, ode, muuaOa; d'à., miinal* 
ta; mnutoin. 

Aimable, adj. xaXa^ttttatoùf ^erttaû 
nm. 

Aimant, m. magnetineula. 

Aimant, nte, adj. taujitad, beffS, 
Itmptà. 

Aimanter, r. a. magnettfefft te^bd. 

Aimer, v. a. xata9taa, lempiâ, ^* 
tD&ntt pttilS; a. à, mtelutfadti jtin teq« 
bâ, rofa^taa; a. mieux, mieluimmin 
te^ba. — S'a., p. r. dans un lieu, 
mieleSanfii oUOr ^tjiott olla j«ttn pau 
ta«ya; s'a., rala^taa totnen toiManfa. 

Aine,/, fntoe, ratt^afet. 

Aîné, ée, adj. eflfotnen; toan^em))t, 
nanl^in. 

Ainesse, /. droit d'à., eftlote«oifeu9. 

Ainsi, adv. xdin, ^ten, nitnm^dd; 
fii9'j fUTfi taioaHa; a. Dieu me soit 
en aide! nttn totta 3umala minua 
onttafoon. — Ainsi qne, adv. fntn 
mi)99. 

Air, m. Uma; tuuU: prendre Ta.. 
(engttia& raitt^ta ilmoa; ntima, koeto; 
fatfanto, nSI9, muoto: avoir l'a. de, 
nSijttaS j(tTtn; U)fm, afu; ^^benfal' 
taifnite ; ils ont bien de l'air l'un de 
l'autre; (lauL) aria; ftoel, nitottt. 

Airain, m. toa^tï, medfinft: d'à., 
(IniD.) totoa, ^âlD^tStt. 

Aire, /. î^uimatanncr, tutoa, \art)i* 
permanto; ^tnta, aia, atan fuurnud 1. 
taaiitud; ))ctoUiituieit )^efâ; le^S (au* 
Ttngon ^m))(irtïïtt); (mertU).) a. de 
Tent, ilmofiranta. 

Airée, /. laatttatttnen etoia (ferrai* 
fanfa tatocttattiat). 

Airelle,/, mudtiffa; a. rougOj^uo* 
Inifa; a. veinée, iuoronfla. 

Airer, v. n. f>cfiS, ratentaa pt\M, 

Ais, m. (anta; tantanett. 

Aieanee, /. fewe^^, Inontenuu^, fu« 



Tetottu^ ())u^eeefa, fS^t^ffeeftt); toaxaU 
lifmiô; — a- s, pi. mûtfi. 

Aiscean, m. t. Aisseau. 

Aise,/. ^tjXoH oto, mulatnuud; tot« 
meentuto: à l'a., muTakoaMi; être à 
son aise, oda mufatoa^fo, mteluifedfa 
tttadfa. tulla B^iotn totmeen; iIo:ravi 
d'à., ilo^ta païa^tunut; — a-6,|>2. mu« 
tatDuud. 

Aise, adj. itotnen; t^^t^tofttnen. 

Aisé, ée, adj. ^e())po; mufama, ît* 
toctt, (uonteraa; toaraiïtnen. 

Aisément, m. mufamuue; maffi. 

Aisément, adv. ^eI))odti, mutaroadti. 

Aissean, m. . tçnn^rtn tuanne^tijan 
nurre^S^IS, muurtroofara; faton))aans; 
flnt. 

Aisselier, m. jibebtrrt, iitélaf)uu. 

Aisselle, /. tatnaioIuop|)a. 

Aisselliére, /. uurre-adliain ))o^ia. 

Aissette, /. I. Aisseau. 

Aissien, f. Essieu. 

Aisson, m. (tneri».) ttûtt, enteritraft. 

Ajonc, m. (fadtt).) txU ta^rox (aiUx 
êurùpaeia). 

Ajouré, ée, adj. (iDca!.) retiitett^, 

Ajonmement, m. (lalit.) ^aa^to; 
totdtatfefrt \\)U^^. 

Ajourner, v. a. otfeuteen ^oa^toa; 
toietaifefft t^fSttt. 

Ajontage, m. feoe mttallta fulat* 
tae^a; It[a^e fôfinriotuTfeen tal^t for* 
iati«*arf!tin. 

Ajoutée,/ ))ttennett^ toittoa. 

Ajouter, v. a. Ufiita, aitt&tl. 

Ajoutoir, t. Ajoutage. 

iuustage, m. ra§ala))))a(ten patnon 
tamaaminen. 

Ajuste, / (latto.) p\t\9\\^ pittft. 

Ajustement, m. loriaamtneit, foiott* 
tamtnen, ifiriedtdminen, tarffaamtnen 
(mittoien); puhi. 

Ajuster, r. a. tarfata, ojentaa 1. Iruu« 
nata (mittoia); fotDttellû, ittrjledtdtt; fo« 
»ittaa; pufea, foreiQa, firoa; tS^btttd; 
rmcrim.) |)ïttfata; ruîota (ïctto); ro^o» 
iaf>))aîtm ^atnoa tarfata. — S'a., o. r. 
ff^ourj ^anffia, tDalmtdtaita; fuodtua 
(l«tïtn); (à) fowcïtua; mufauntua; pvL* 
rentua, flroutua. 

Ajusteur, m. mittoien frunnaaia 1. 
tarifaaia. 



Ajus 



26 



Aléa 



Ajafltoir, m. ra^atoaafa. 

Ajutage, Ajntoir, Ajontoir, m. tof 
ni j[o9ta fut^fntil^teen loeit ^uttaa. 

Alabastrite,/. er&9 alaba^teriit (aji. 

Alacrité, /. bit^et)^. 

Alalie, /. ^uçumattomuu^. 

Alambio, m. ti^laudtolmt. 

Alambiqner, v. a. a. l'esprit, ))&&• 
tSnfd toaiioata. — S*a., v. r. feUata, 
fatmartaa. 

Alan, m. metfttftan'totra. 

Alangnir, v. a. ^eifontaOr tDotwut' 
taa, utttouttaa. 

Alangnissement, m. ^etfontatnintn. 

Alarguer, v. n. (meriw.) ))it&S tner« 
ta, (adiea uloêpâtn. 

Alarme, /. jpau^u, tetnie, melu, me« 
telt; §dtlir^m&{fii, ^tttâ^uuto: sonner, 
donner Ta., pt&tt tlmottaa; fausse 
a., tur^o ^(ita^uuto, (mt^d^) tnx^a fdi» 
fd^b^d; ^ommaêt^d; fdifd(|b^«. 

Alarmer, v. a. fdtfd^tdd, )>erottaa; 
letoottomoffl faattaa. — S'a., v, r, [di* 
Uffm, ))eliddt9d; oUa teiooton. 

Alarmiste, m. jola ))erdtt8mien ia 
|)elotton)ien ^ul^ujen (etoittdmdlld totee 
letDOttomuutta no^taa; ^dtdtonoen foit« 
taia, ^o^inten aatnidtaia. 

Alateme, m. (tadm.) erdd penfad* 

Albâtre, m. alaboêteri. 

Albatros, m. albatro^rt (meri(tntu). 

Alberge, /. erdd |)erfttan kit. 

Albergeage, Albergement, m. pit' 
fdttinen mourau^tontra^tt (forteintaan 
99 tDUOtta). 

Albergier, m. erdd toerfifa))uuu lojt. 

Albicore, m, mafriuû 

Albinos, m. pi ïoaito\\tt nttUxit 

Albion, /. (Suglûnnin muinoinen 
nimû 

Albiqne, /. erdd Itibun (aji. 

Albomos, Albomoz, m. jutinfar* 
kootdtû te^t^ n^iitta ))ddl^ineeud. 

Albran, m. {orfan tooitanen. 

Albrené, ée, adj, |tt))tnI{otnm, ftt" 
penfd taittanut; ^a^oin ))elmuutettu. 

Albrener, r. a, forfait^otlaria am^ua. 

Albnginé, ée, €tdj. toaaîatîa (fono* 
taan erdidtd fatwoiéta i^mifen ruu- 
miiefû). 

Albnginenx, ense, adj. kDaa(a!oi$' 
ta fattDoidta f^nt^n^t. 



Aibngo, /. maalaRa ^tlRu ftfmddfd. 

idbom (um = oom), m, mutdtof irjo. 

Albnm graecnm (um=:oom), m, 
fnitoattu loanotnen foiranfonta. 

Albumine,/, munantnatlotnen; mtt« 
naiDa(fo<»atne. 

Albominenx, ense, <idj. tnnnantvaU 
to'ûmetta flfdftdtod. 

Aloade, m. (S0|)aniaIatnen tuomart. 

Alcahest, m. aine jota alfemt^tat 
(nultn^at Huttxntaman îaiftï muut ai* 
neet. 

Aleaïqne, adj. allailatnen runo« 
mitta. 

Alcalesoence, /. alfattnen mdtd. 

Alcali, m. allait, li^idfuola. 

Alcalin, ine, adj. oriatinen. 

Alealisation, /. alfalifetft faattamt« 
nen. 

Aloalisert o. a, aUalifefft te^bd 1. 
faottaa. 

Alcé, m. ^irtoi. 

Alcée, / (tadtt.) erd^ fa^mi (aleaea 
rosêa). 

Alchimie,/ at!emta, luttantefo'taito. 

Alcbimille, /. (fa^ro.) ))oimule^tt, 
fannuSruo^o, ^tiren^ame (alchemillaj. 

Alchimique, adj. alkmtlltnen. 

Alchimiste, m. allemtdta, luKante* 
!iid. 

Alcool, m. (fem.) alto^oti, ^btn« 
intina. 

Alcoolique, adj. allo^otia fifd(tdh)d; 
allobolin faltainen. 

Alcoolisation, /. alfo^olin fefotta^ 
mtnen mut^in oineifin. 

Alcooliser, v. a. tt9(autfen tautta 
erottaa luefi ludfitDiinaêta. 

Alcoran, m. altorant, SRu^amcbi» 
(aidten p^^d ttria. 

Alcôve,/ altomt. 

Alcyon, m. iddlintu; a. alburne, 
meripmmd^dtlt. 

Alcyonien, adj. jours a-s, (eitfen' 
^dtiodtnen tijtoentb molemmin ^uoltn 
talmeu'aifatdta f>dttt)dnfcifau9ta, joQoin 
iddlintu pefdnfd ralentaa. 

Alderman, m. oltermanni ((Snglan» 
nidfa). 

Aie, Aile,/ englantilatnen o(ut. 

Aléatoire, adj. {iatït.) iota ))cvu«tuu 
epdttetotfeen tapautfeen; contrat a., ton" 
tra^ti tooiton ia taj)))ion ofaUifuubedta. 



Alèg 



31 



Alin 



Alégre, Alégrement, ÂlégresBe, 
Alémtto, Alégro, I. Ail ... . 

ilembie, t. Alambic. 

Alêne,/, na^fali. 

Alênier, m. na^talifeppK, 'faupt>iad. 

Alénois, adj, ia m. cresson a., itou* 
^ucno^O (Upidium êcUivum). 

Mentir, t Ralentir. 

Atontonr, adv. ftubu^fa, ^mp'àxï^^ 
to^â; d'à., feutuun luulutoa, i^mpû* 
n^5n; — a-s, pi ïimplixïM olmat 
fflibnt, ^mpliri«t5; ne ^ttldt, ioiben 
Mnnbtefa ioht efôtt. 

Alerte, adj, mal^a9, ^iïpeâ, toimc« 
fû«. — int. fnffctoû! 

Alerte, / fitttndinen f iiil&^btt^. 

Aléser, Alésoir, Alésore, Alen, f. 
Ail . . . 

Alevin, Alevinage, m. faIonfift9 
iota lammtRoi^in tdtittetaan. 

Aleviner, v. a. tdtuttaa fatanfttiS 
(ammtffoon. 

Alexandrin, ine, (zdj. yers a-s, 
oletfanbiinifet toârf^t. 

Alexipharmaqne, Alezitère, adj. 
iota ^ot^taa m^rt^n roaifututfcn. ~ 
m. m^rf^n n^aihttu^ta ^ot^tama aine. 

Alezan 1. Alzan, ane, adj. \hmo' 
{eeto] rantio. — m, rantto; a. brûlé, 
muétonTUdtea. 

Alèze, /. taptû raitt (fairaita ioar« 
ten); maaja; Ia9ta. 

Alfane, /. arabialainen tanima. 

Alfange, /. (la^.) muo^enfaoli 

(laehiea), 

Algalie, /. (Itta!.) ïatetert. 

Alganon, m. fa(erl«orian falote. 

Algarade, /. tBrted louftoud, ^litn^» 
tSn ^erjoud. 

Algarot, m. erSd lait offennu9t>uI- 
loena. 

Algaselle, /. (elâint.) erii« gayeQtn 
laji. 

Algèbre, /. aTgebra, tjltxela^tn, ftr« 
iatnIo9fn; (tun).) tftfittâmatdn 1. toi* 
futon afta. 

Algébrique, adj, algebtatnen, afge* 
bxa^an {uu(un>a. 

Algébrieer, v. n. ot>^ta algebrata. 
— r. a. munttaa algebran mnotoon. 

Algébriste, m. algebran tunttia. 

Algide, adj. (Ittclf.) ivtluttatna; 



Algie, /. \îix% lïtoi9tti9 toaxïoa» 

Algorithme, m. lumunla^tu: l'a. 
des fractions, ttinttoIun>un»(a9tu. 

Alguazil (=: gna), m. e^^anjalainen 
4)oItfl^aI»eIiia. 

Algue, /. meriruo^o, meren^ajotae 

(zostera). 

Alibi, m. ilun olenttnen totfedfa pdx* 
foSfa futn ftinii mtdfd ritod, joéta ^iintd 
on f^^tettQ, tat>a^tui. 

Alioiforain, m. tuerule. 

Alibile, adj. ruoafft telraoKinen, ra* 
ttttfema: substances a-s. 

Aliboron, m. §9Im9; maître a., aafi. 

AUboufler, m. floraffl-t>uu (ttyram 
ofidnalis), 

Alioa, m. ertid nifnn (aji. 

Alicbon, m. m^H^n rattaan Ia9ta. 

Alidade, /. bioj)teri«(tniaIt. 

Aliénable, adj. iota on lumaQtnen 
(nomuttaa 1. m^^bd. 

Aliénation, /. luowuttaminen, nt^t)» 
minen, toifede {tittttminen; (fum.) a. 
d'esprit. ^oumu9, mielettSm^^d. 

Aliéner, o. a. (uomuttaa; m^^bS, 
toifette fttrtiiii; mierottaa ; faSntftd peid: 
cela lui a aliéné les esprits ; (rum.) 
a. l'esprit (à qn) faattaa (}0UTufft, 
ntielettomdfft. — S'a., v. r. (de qnj 
h)teraantua, fttdnt^d potd. 

Alignement, m. ufeiben efineiben 
oleminen fuora^fa Unia^fa: les bâti- 
ments sont en a.; n^drtQd mitmaa* 
minen: donner un a., Vixih'à. fuora 
linja; (fotam.) adtutaa fuoraan! 

Aligner, 9. o. afettaa fuoraan Itn« 
jaan, n^Srtn mnfaan; adtua [toiQteldto 
mt^td]. 

Aliment, m. rakointo-atne, ruofa; — 
a-s, fl, elatu9. 

Alimentaire, adj. ratottfetoa; plan- 
tes a-s, ruoaffi felmoSifet fa^wit: ruof« 
fimtfeen tuuluiua: régime a., )drieë« 
tçe Tuoan nautinnon fu^teen; canaux 
a^s, ruumitn ofat, ioiben fantta ruota 
tulfee. 

Alimentation, /. ruoRiminen, eldt" 
tdminen. 

Alimenter, v, o. ruoifta, eldttdd. 

Alimentenx, ense, adj. ruottiioa, 
ramttfetoa. 

Alinéa, m. uufi timi 1. Ia))pale fit* 
ia«fo. 



Aliq 



22 



Aile 



Aliqnante, adj. partie a., ofa iota 
et maÇbtt t&^fltt lertoia tofonaifeen. 

Aliqnote, adj. partie a., ofa iota 
t(i))1Ui tertoja ma^tnu totonaifeett. 

Aliter, r. a. faattoa louoteen omatfL 
— S'a., V. r. tulla kouoteen omotft. 

Alizé,/. ora't>i^(ajan maria. 

Alizé, €k2i. yents a-és, ))asfabituu« 
(et (fttttnnSUifet tuulet n^alau^^pttnen 

tDâltQii). 

Alizier, «i. ora'^i^Iaia. 

Alkahest, Alkali i. n. e., t Aie . . . 

Allah, m. 3J2u^amebi(aisten 3iuna« 
lan ntmt. 

Allaitement, m. imettiimtnen. 

Allaiter, v, a. tinettii&. 

Allant, m. allants et venants, tU' 
(etoat ja menekottt. 

Allantoïde, /. eldinten TitiSn ^m^S* 
riKtt olekoa taltoo. 

Allèoliement, m. koiettelti^, toieblitin. 

Allécher, v. a. f^iJttlIii ^oututeHa; 
koteteUd, ^oututtaa. 

AUée, /. tâ^tttma, Iâ^itat)tiikD&; 
^uiaa i^tutetttt td^tSkoti, le^totuia; tu« 
ianto; allées et venues, ^uu^at ja 
iuoffut ittn artata toaxUxi. 

Allégatenr, «i. ))uoIudtutfetfenfa 
ittn efittelcwa. 

Allégation, /. tobtdtutfetrt mainttfe» 
mtnen l. efittâminen: a. d'un passage, 
d'une loi; efttt^d. 

Allège, /. proomu, ladtiioene; tne« 
tudmuuri. 

Allégeance,/, sennent d'à., eng« 
(ontitatdten u^toQtfuuben toala tunin* 
taalle, maaHifena ^errana. 

Allégeance, /. ia Allégement, m. 
'^uoiennud, (el^otud. 

Alléger, v. a. ^uoientaa, ^el^ottaa; 
lo^buttaa; toU^entâtt (adtta laimadta. 

AUéçérir, v. a. totuttaa ^emodta te« 
tDeâftn iuotfuun. 

Allégir, V. a. md^ent&tt tofo, o^entaa. 

Allégorie,/, allegoria, tunaud'efU^d. 

Allégorique, adj. allegortlltnen. 

Allégoriqnement, adc. aOegortSt' 
fe«ti. 

Allégoriser, 9. a. felittëfi 1. erttt&& 
aQegortHifedti. 

AUégorisenr, m. iota attegortQtfedtt 
felitt&tt ittn. 



Allègre, adj. fi\ipt&, rifieft, xnpa9, 
h)tltad. 

Allègrement, adv. I6tlt>ea«tt, ri^e&«tt, 
ret))|)aadtt. 

Allégresse,/, l^it^e^d, rtpe))«, tfo. 

Allégretto, adv. iotenfatin fi'tlptmi, 
koKttaadtt. 

Allégro, adv. ^tl|)ed«tt, toilttaadtû 

Alléguer, v. a. eftttâtt 1. matuita to« 
bt^tutfeirt. 

Allelnïa, m. ^atteluja; ^(i«tt)dtoirft; 
(ta^tD.) fetunteitod (éxaUi océtotMa). 

Allemand, nie, adj. m. ia $. fatfa« 
(atnen. 

Allemande,/. txàA tan^fl. 

Aller, V. n. l:o ttttDeiïti, td^bd: ce 
vieillara ne peut plus aller: a. à 
pied, ialtatftn: a. au-devant de qn, 
)tun mteltd noubattaa; a. aux bois, 
t)o(tto^utta noutaxnaan; a. à bord, 
adtna laitoaan; 2:o lultea, mattudtaa: 
a. à cheval, ratfadtaa; a. en caresse, 
en bateau, tultea kuannutdfa, tsen* 
l^eedfd; a. par terre, par mer, mac' 
ta, merta m^ëben mattndtaa; a. à 
Paris, en Italie, mattudtaa $— ftin, 
3 — aan; a. en ambassade, atruefft 
Id^ted; a. à l'aviron, foutoen (ttttua; 
3:o la^tea, Uittua, oSa liitteelld: les 
rivières vont à la mer, ioet (alternat 
mereen; faire a. un moulin, ^anna 
mtjKk) iau^amaan; le feu va, tuU palaa 
l^t^mtn; 4:o (tnto.) tartottaa: a) aiait 
mittaa: ioutua: ce bâtiment est idlé 
fort vite: ce cheval va sur quatre 
ans, ^etoonen toetdd tolmatta reted; 
b) ulottumi^ta, fuuntaa: ulottua, io^« 
taa, kDtebd; ses cheveux vont jus- 
qu'à la ceinture, ulottutoat; ce che- 
min va à l'église, toie ttrtoUa; c) 
mddrdd, fummaa ttlet^fd: noudto, to« 
^ota: ses dettes vont bien haut, ^d« 
nen koeltanfa noufett)at t^IId tortet^tn 
fnmmitn; d) ebt^tçmtdtd: ebidt^d, tad* 
kuaa: l'ouvrage va, i\fi ebidt^^; il 
ira loin dans les arts, ^&n tnlee pal* 
ion ebi^tl^mttdn tattet^fa; cet arbre 
va bien, tdmft puu tadmaa ^Qn>in; 
cela va de suite, t&md on Iuonnottt« 
nen feuran^; e) aitomnSta: tartottaa, 
attoa: cet homme va toujours au 
bien, fe mie9 tartottaa aina ^^tt)d&; 
il va partir, ^dn attoo Id§ted; je vais 



Allé 



23 



Aloi 



y aller, aton fo^ta Tà|teâ; f) tilaa, 
oloa: tDoiba, otta; xneneét^â; comment 
va votre santé? comment va-t-il? 
fntnia tnottte; a. bien, menedt^ii ^^« 
min; g) fo))tn)aifutttta: fo))ta; cet habit 
lui Ta bien. fo))ii ^^min; a. ensemble, 
Totoeltua ^çteen. — Aller de pair, me< 
t&d iDectoja; a. aox voix, aux opini- 
ons, rntoctû âânedt^ffeen; le vase va 
an fen, adtia îtStM malleadf a ; l'étoffe 
va à la lessive, fangad falitt, tt&tWi 
pefoa; il va de ma vie, Renient on fQ« 
fçm^^e^fft; être fait pour aller à 
tout, luotu fatfidfa menedt^mâân; a. 
par haut, offcntaa. —Allons, allez, no! 
no ^^to&l — en Aller, s'en aller, lâ^« 
te& poxé; allons-nous-en, Id^tefd&mme 
^oid ! il s'en va mourant, ^'ân on (uo« 
itmaiftICanfa; le vin s'en est allé, 
toiint on mnotonut ulod; faire en al- 
ler, toanna la^tem&dn, ))ot6taa. 

Aller, m. fât)mtnen, meno; le pis- 
aller, t^a^in mitli tuHa tattaa; au pis- 
aller, i>a^immad[a ta^ouffesfa. 

AUéser, v. a. Ifontaa tanuunan pnU 
!cn atoaruutta; puraidta tanuunia; ta* 
fottaa rQ^aIa))i>atten rennat. 

AUésoir, m. latra, malfuri. 

AHèsnre, /. tairan Iaétut« 

AUen, m. ((afit.) franc a., attobioti, 
raifitûlo. 

Alliacé, ée, adj. fipvXufaétotïfiin 
funlnma. 

Alliage, m. ntetallia fulattaedfa Ia^« 
tett^ fe!otud«atne; jalot^in metaHiin lu 
f&ttç muu metatti rahata))|)aletta te^ 
be9{&; kgeraud; (fum.) fetotud: règle 
d'à., feodtadht. 

AlHaire, /. f^nrilaufta. 

Alliance, /. ig^bt^tt^minen (fufutai* 
fnuteen); lantoud; littto; ItMaformud. 

Allie, ée, adj. Itttodfa oletoa; fefo« 
tettu: argent a. — m, fufuïainen, ttit* 
tolainen. 

Allier, v. a. felottaa, legerata; \fy» 
bi«t5a, îitnnittaa. — S'a., v. r, l^^bU* 
tçtt naimifen tautta; liittoon mcnnS. 

AlligatiOB, /. règle d'à., f. Alliage. 

Alligator, m. ûmerilaloinen frolo» 
bi(t. 

Allittération, /. alTufointu. 

Allobroge, m. mutnoinen aalltalût« 
rxvx !an[a; (tnm.) p(m5; tSrtia. 



Allocatioii, /. ^i^kodtf^ttt) utodmalfu 
1.. ra^anmaara^d (maltiottleidfa). 

Alloention, /. ^u^e; ))u§elma. 

Allodial, aie, adj. allobialtnen; bien 
a., anobiati'tato. 

Allodialité, /. a1][obtaIt-koa))aud. 

Allonge, /. jiatlo^; i)itentamifefrt ttt« 
tett)) tappalt. 

AUongement, m. ))itenn9d; (tuto.) 
»tin)^t^d; toidtatfefrt I^ffa^S. 

Allonger, v. a. ))ttentaa, iottaa, utoU 
taa, ojentaa; ))itftttaa; koiiw^ttaa; a. 
le bras, ojentaa fafttnarfi; a. un pro- 
cès miim^ttaa nita«afta. — S'a., v, r. 
pttent^a; letoittaa ftipenfa [linnudta]. 

Allonyme, m. ftrjailijia jola fô^ttaa 
tefontmea. 

Allonable, adj. ^^maff^ttakoa. 

AUoné, m. aflamie^, toimttu^mie^; 
o^^t<at(anfa Io))ettanut o))))i))ot!a. 

Aliéner, v. a. ^t^maCf^a (maffumaa*» 

ta); faataa i. mi^antaa ta^amaara^^. 

Allnchon, m. rattaan^amma9. 

Allumer, v. a. mirittaa; (lutn.) nod« 
taa, fit^ottaa, eia^^ttaa; tule^buttaa. 
— S'a., V. r. tt)irt«t^a, f^tttja; tuïc^* 
tua. 

Allumette,/, tuitttffu; miritin. 

Allumeur, m. mirittaja (kmpun, 
(^nttilan). 

Allure, /. laijntt; meno: l'a. des 
affaires, ajtatn meno; malmtfuoni; lu'» 
ieet: j'ai reconnu ses a-s, mina ^uo** 
mafln ^anen tujeenfa. 

Allusion,/, miittaamtnen, tarfotta* 
minen (um^tmieUfiOa, e))afeln>ille fa« 
notlla). 

AlluYion,/. maatumtuen. 

Almageste, m. fofoud a^tronomidi* 
fia Êamannoita. 

Almanacli (t= a(manaa), m. attalfa, 
ûtmanafta, falenteri. 

Almandine, / era^ tumman{)unat«' 
nen fattidftttji, farbun!eli« 

Aloès (s aant^^), m. (tam.) aloe. 

Aloétique, adj. aIoe»nedtetta flfa(> 

tama. 

Al0{;ie, /. fuunnaton 1. ^atoçtën puï^t, 
Aloi, m. maarattt) fn^ta jalon me^ 

tatttn ia fti^en la^tet^n feolfen koaiiHa; 

(metadin) ))u^toud, attno: de bas a., 

a(a«arn)otnen; (fum.) (aatn, luonto; \vl* 

fu))era. 



Alon 



24 



Alun 



Alonge, AloBger, Alongement, T. 
Ail . . . 

Alopécie, /. tant!, iota pamt ^iut* 
fet mftemttah. 

Alopécnre, /. ^tiren^Htitit^sin^ 

Alors, adv. fittoin; fltten. 

Alose,/, farbelli'fala. 

Alonchi, m. koallotfeti fanceli^uun 

AlonoMer, m. erttd puvm fait. 

Alouette, /. Icitoonen, firmtSinen, 
finru. 

Alonrder, v. a. t Importuner. 

Alourdir, v. a. ra^Iauttaa, raftttaa, 
tatnnuttaa. — S'a., r. r. ftt^bii ra«* 
{aaift. 

AlonYi, ie, adj, tiilRS^inen fuin {uft. 

Aloyage, m. t. Aloi. 

Aloyan, m, teura^tetun cifttmen fel- 

Aloyer, 9. a. fetottaa 1. legerata me^ 
tattia. 

Alpaga, m. erfid totttalanfaan laji. 

Alpargates, Alpargastes, m. p2. 
tattufat. 

Alpen, Alliage, m. f^dnnbdmaat, 
(aitumet konortHa. 

Alpes, /. pi %ippi'ïDUoxtt\ forfeat 
kouoret. 

Alpestre, adj. muorifeutui^in Iuu« 
luwa. 

Alpha, m. cnfim&inen {irjatn gree^ 
{ataifedfa aa))t9todfa; (tuki).) alfu. 

Alphabet, m. aopidto. 

Alphabétique, a^;. aa^idtolltncn. 

Alphos, Alphns, m. tauti, jofa tuot' 
taa iDoIfoifla ))t(ffuja i^oon. 

Alpin, ine, adj. kouorifeubun», a\p* 
pïrxzn. 

Aljpiste, m. ^elptrito^o (phaîarisj; 
fanann'ficmen. 

Alsine, /. maltfa^a^ttmS, toefi^einâ 
(tUllaria média). 

Alte, {. Halte. 

Altérable, adj. muuttutoainen, munU 
teen^alainen. 

Altérant, nte, adj. ionottamatnen. — 
m. {iH'&t) to^ïttUttt ^arannudta n^at- 
futtama l&Sfe. 

Altératif, ive, adj. tnuuto^ta mat* 
futtatoa. 

Altération,/, kabun muuttaminen 



((uonommaffl), ))a§entatntnen, ^uonon« 
taminen, roâttridt^d; ^Smmiidti^^; faU 
tii^b))^; foma jano. 

Altercas, m. Altercation,/, ianfta. 

Altérer, v. a. muuntaa, ^uonontaa, 
turmella; iDâdrentttd ; ^dmmtt^tQttâcl, 
fâifa^tita; ianoa maifuttaa. — S'a., 
V. r. t|uonontua, ^dmmttdtQtt, fdtfa^tQd. 

Alternat, m. oiteud jtun tnuuit 
tandfa muoroteffa 1. rouoroa te^bd. 

Alternatif, ive, 04/. lonoroteHen 
toatfuttaioa: mouvement a., Uilunto 
touoroteHen eri fuuntitn; muoroteQen 
te^tdrod; culture a-e, touoromilielud ; 
proposition a-e, efitt^S ionta fa|be«ta 
maëtaflaift^ta c^botdta toinen on niQ9n^ 
nettdiod. 

Altemation, /. louoron, jdrie^t^ffeit 
koaibteleminen. 

Alternative, /. iDatj^e, mat^to; toa» 
Unto (la^ben evi afiain n^dUHd): on 
lui a donné l'a. 

Alternativement, adv, touoxotttLta; 
toaa\ïn*a\ax\c9tL 

Alterne, adj. touoroteSen oletoa 1. 
afetettu; angle a., alternati'tutma, 
iDUorofutma. 

Alterner, v. a. ja n. muorotellen afet* 
taa 1. totmittaa. 

Altesse, /. (orteud (artvontmt); son 
a. impéiiaie, ^dnen feifariUtnen for» 
leutenfa. 

Althaea,/. altê<j[uuri. 

Altier, ère, adj. xilpt^, pS^^Ied. 

Altimètrie,/. {orteubenmittaud^ttebc 

Alto, m. alttUtoinlu. 

Alnco, m. taxf^apliU'ô, ^u^Iatn. 

Alnde, /. rodrjdttç tamma^na^fa 
lirian lanftffi. 

Alndel, m. (fem.) ^drmddtîjd^adtta. 

Alnine, /. totruo^o (artemisia ab- 
tinthiufnj. 

Alnmelle, /. neitfenterd, 4apt; mie* 
lanterd. 

Alumine, /. (!em.) alumini C^u^bad 
famtmaa). 

Alnminenz, ense, adj. alunan fefaU 
nen. 

Alnn, m. atuna. 

Alnnage, m. alunan It^eefen Îa9ta* 
minen, patttominen. 

Alnner, r. a. a(unan»Itpee9fd fadtaa, 
))attota; ftltttdd (f)af)ert). 



Alun 



25 



Ambi 



Alnnier, m. alunatifeittaiâ. 

Alimière, /. alunate^bad. 

Alvéolaire, €uij. ^amina8fotelon«. 

Alvéole, /. ^ammaéf otelo ; tntla*, 
^ebednft^foteio; tenno, fibed (me^ilili«« 
ten toa^afaalut^fa). 

Alvin, ine, adj, mal^an', tna^a*. 

Alysson, m. fuoruo^o (alyuum). 

Amabilité, /. raf aStettaiDaifund, |ert' 
toifutt^. 

Amadote, /. erttd ^uu^ttHr^nSti lait; 

Amadou, m. toufa. 

Amadouer, v. a. ^^œ&tlia, matrttelCa. 

Amaigrir, v. a. ia 0. n. lai^buttaa, 
lat^tua. 

Amaigrissement, m. (at^tuminen. 

AmaJadir, v. n. fatradtua. 

Amalgamation, /. eIo^o))ean fefotta* 
minm muun metaflin fan^fa; ^fuiD.) 
9^tenifttlau9, ^^bistt)9. 

Amalgame, m, elo^opean feod, amaU 
gama; t^^teenfutatu^. 

Amalgamer, v. a. amalgamittao; 
O^tcenfulattoû. — S'a., v. r. amalga* 
motttua; t^^teenfttlautua. 

Amalthéé, /. ^malt^ea, 3uptterin 
Imctt&iS; Corne d'A., rutifaudfariDi. 

Amande, /. mantett; f^b&n (luu^e* 
befmidftt); a. amère, fartoa^ manteli; 
a-s lissées, fofuroitut mantelit: a- s en 
coques, fuoridfa oletoat mantelit, Ixal» 
manteUt; pâte d'a-s, mantelttaiftna. 

Amande, m. mantelimaito. 

Amandier, m. mantelipuu. 

Amant, nie, ». rafadtaja. 

Amarante, /. omarantt. — adj, am* 
rantin mârinen. 

Amarantine, /. erSd milulufan tajt. 

Amarelle,/. (futo.) tx'àî ladmi (gm- 

tiana amarilla), 

Amariner, v. a. mte^tttSii toaïIo« 
tctta ïaitoa. — S'a., v. r. tottua me* 
reen. 

Amarqne,/. fum^JU, mtttta ta^i muu 
merni fu(Tun)21t)I(l«ftt. 

Amarrage, m. (tain?.) anflurtlle me- 
nemincn, antfunn laêfeminen^ (airoan 
fitnntttSminen rantaan; nitomtnen, fet* 
finfi. 

Amarre,/ laiisatro^ft; rantatoutoi; 
le yaisseau est sur ses a-s, laima on 
menn^t anifnrtin. 



Amarrer, v. a. ftinntttdS; panna 
1. tb^tt&d Ittnni. 

Amas, m. ISia, lala, iouffo. 

Amasser, v. a. Ittiâtâ, tafata, foota. 
— S'a., V. r. lofoontua îôjiïïc, Icrô^* 
t^d iouffoiÇtn, pamigin. 

Amassette, /. maaltladta. 

Amateloter. r. a. idriedtdd (aima* 
mte^et fiarittain, touoroteUen. 

Amatenr, triée. $. tteteiben ta^l tat^ 
tetben ^arra^taia 1. fuofiia. 

Amatir, t;. a. faattaa tultaud ta^i 
^opeitud ^immedfft. 

Amanrose, /. [U ({i(md9ja). 

Amazone,/, amafoni, ur^otar. 

Ambages, / pL roeruTfeet, fujieet, 
iuonet. 

Ambassade. / Itt^et^d (tDalttotli^' 
nen); IttiettilâdniQtrla: envoyer en a., 
IS^etttlddnd ))anna menemddn; Id^ettt» 
(d^tunta; envoyer une a., panna (d« 
^et^^funta menemddn; fananfaatto {t^l* 
pt^iôtcn mvm,). 

Ambassadeur, drice, / ld^etti(d«, 
ambadfabfirt; ^dnen puoIt[on[a. 

Ambassadorial, aie, adj. ambafa* 
bSriin funlutoa; ambafabi-. 

Ambe, m. ambi, œoitto arpapeltdfd. 

Ambesas (s ddnt^^), m. Tun taitti 
^eitet^t noppafet ndijttdmdt ^Ififfdd. 

Ambi, m. firurgiCtinen fone jota 
fdçtetddn idfenid fiioiHenfa panneSfa. 

Ambiant, nte, ad^j. ^mpdrilld^oleroa, 
çntpdrditfenjd. 

Ambidextre, adj. jota (d^ttdd tna* 
fenta fdttd Q^td^i)n)tn fuin oifeataftn. 

Ambign, m. aterta iodfa annetaon 
fetaifln Idmpimid ja ftjtmtd ruofia; 
((uro.) fefajotfo. 

Ambign, ne, adj. taffimielinen, epâ« 
felmd; epdttetoinen. 

Ambiguïté,/ lafflmtelifi)^^, epdfel* 

Ambigûment, adc. tatfimtelifedti, 
epdfeircddti. 

Ambitieusement, adv, tunnian^i* 
moifedti, «^imoQa. 

Ambitieux, euse, adj. funntan^t" 
moinen; pb^tdteleivd; tce^fennelt^, (ftr* 
iotudtafa); ^imottfema. 

Ambition, / funntan^imo. 

Ambitionner, 9. a. funntan^imo^ta 
p))9tdd, ^tmota, ^atuta. 



Ambl 



26 



Ameu 



Amble, m. ^tt^fdjuotfu, {onlarito^ntt. 
Ambler, v. n. ^9dfQtttt&. 
Amblygone, adj. t^lf&tulntainen. 
Amblyopie, /. ^imtneft 1. ^Smârci 

Ambon, m. {irfonle^teri; Iou(uf09ri. 

Ambonchoir, Ambontir, Ambontis- 
soir, f. £mb . . . 

Ambrant, nte, adj. ambralta ISç^' 
fçtDd 1. tulema. 

Ambre, m. ambra; a. jaune, mercn* 
lulta. 

Ambré, 6e, t» Ambrant. 

Ambréade, /. teto«ambra. 

Ambrer, v. a. ambralla futtfuttaa. 

Ambretie, /. întta jota tulee amb^ 
ralta. 

Ambroisie, Ambrosie, f. ambrofia, 
jumalten ruofa. 

Ambrosien, enne, adj, ambrofinen. 

Ambnlance, /. lotalafavcttt. 

Ambulant, nte, adj. ftertâtoft, {ier- 
teleroS, muutteUtoainen. 

Ambulatoire, adj. paxîaîta toifeen 
muuttatoainen, fierttttod; muutteletDai* 
nen, ledtclmatSn. 

Ambnler, v. a. tïtxtH^, muutetta, Iu« 
leffta. 

Âme,/, ftelu; ^enft; ft)b&n; tooima; 
omatunto; (fuko.) pSS^ofla, tjbtn, tar« 
totus, fuman fetttç^; maîtnfaama; »a- 
Utta»ien gi^rt'tumien f^bttn 1. fi\vi9; à. 
de boue, tifeît, ï^aipa i^mtnen; â. 
damné de qn, e^bottomadtt jfun puoU 
ta ))ttamâ; mon à.! fpbdntd|)9fentl Ta. 
du canon, ntutilomero. 

Amé, ée, adj. metlle rata9 (mtraÏÏi« 
rt9fa ftrioitutridfa). 

Amélanehe, /. tu^faj)uun marja. 

Amélancbier, m. tui^îapnvi, 

Améleon, m. omenamiini 9^orman« 
bia^ta. 

Amélioration, /. parantamtnen. 

Améliorer, v. a. ))arantaa. 

Améliorissement, m. ^arantaminen. 

Amen (=:anteen). int. amen, nun 
ottoon, tapa^tuloon. 

Aménage, m. fulettamtncn, toet&mU 
nen: matla, fuorma; aioneumo; meto» 
)>airta. 

Aménagement, m. fd&nuBStneK met- 
fttn^oito çaffuun ia idtutut|cn puo* 
Ie«ta. 



Aménager, v. a. i&timu metf&n' 
l^oito ^affuun ia i^tutuffen fu^teen. 

Amendable, adj. iota on ma^boQi^ 
nen ))arantaa; falon-atainen* 

Amende, /. faffo; a. honorable, iul« 
ftnen anteeffl anomnd; Itrlonrantaid*^ 
tu9. 

Amendement, m. t>arannu6, )iaran* 
taminen ; muuto9«e§botu9 laf t'efit^tfeen ; 
Ianta«atne. 

Amender, v. a. parontaa; fafottaa. 

— V. n. paxantna; alentua ^innadfa. 

— S'a., V. r. |>arantua. 

Amener, v. a. tuottaa, faattaa: ame- 
nez votre frère, tnotaat meljennc 
mua^fanne; no9taa, atottaa, ))erttdtaa: 
a. une auerelle, nodtaa rtita; a. bien 
un incident taitamadti ^eru^taa ta« 
^audta (faunoIttiaUif rdfa teolfe^f a) ; 
Intettaa Itfemmâtfl; (laiu).) ^utfeerata ; 
(dbedtt^ii: a. un vaisseau, une terre, 
i^t^t^H (aimaa, maata; ia9Ua ala9, 
torjata (feiltt); ladlca taiman It))))u, 
antantua. 

Aménité, /. fulotfuud, b^rttatfuud. 

Amentaoe, ée, adj. (la^m.) norlo^ 
linen. 

Amenuiser, v. a. o^entaa, ^5l)(iit&, 
toeidtfiS o^emmaffl. 

Amer (r fidut^^), ère, adj. tatUxa, 
taxtoas. 

Amer, m. îaxtoaé juoma; faj[)t>t (la* 
ïan). 

Amèrement, adv. latteradtt. 

Amers, m. pi. (latm.) maamerffU 

Amertume, /. latferuud; (lum.) fat' 
leruud, tu^ta, (armt. 

Amesurement, m. (latit.) tat[elmu«, 
armto; mddrS, fo^tuud. 

Amesurer, v. a. armata, armiota 
pit&S; mufonttaa, tuumiteUa. 

Améthyste,/, ametidti. 

Ameublement, m. mbBpelt^tb, buo« 
nefafu^to. 

Ameubler, I. Meubler. 

Ameublir, v. a. liinteStd omaifuutta 
irtatmeffi muuttaa; a. une terre, peb*^ 
mittttd 1. mu^entaa maa. 

Ameublissement, m. tiinteSn ornai* 
fuuben muuttaminen irtaimeffi; (maau) 
mu^entamtnen. 

Ameutement, m. toiraitt )>aneminen 
tottjiot^m. 



•Ameu 



27 



Amor 



Imeater, v. a. ^crxaa tDttioi^iit 
(totrot): (hitt).) ^tt^ttûtt. — S'a., v. r. 
ntioeta i^^tcifttn inoniin. 

âidA . . • Amphi . . . 

Ami, m. ^^tâtDtt; a. jasqu'à la 
bourse, ^dtdmS, tiurned et raçaa pt)Q< 
beta; a. de bouteille, ittoma«^^tâtDS; 
le vert est l'a. de Toeil, n)i^ertdinen 
on fUniSUe otoStnen. 

Ami, ie, adj, t^^tâtodUmeu, wcmcA, 
fnofioSinen, mpdtdinen; la fortune 
&-e, ^t^tDft onni; coaleurs a-es, ivtt' 
rit, jotla ^^kDtn fo|)ttt>at ç^tecn. 

Amiable, adj. ^dtcitoâllmen. 

Amiante, m. amiatitti, fitoifuitu. 

Amic»l, aie, ad}. ^dtâioaUinen, ^^« 

Âiniealement, adv, ^dtâto&tttfedti. 

Amiet (= amtt), m. mi^ttt^ me^fu* 
tMote. 

Amidoiit m. târtft, tangidtudiau^ot. 

Imidoimier, m. t&rftnteltiS. 

Amidonnerie, /. t&rff tte^bad. 

Amie,/, ^«tâiott. naid-^dtSioa, Um* 
mittli; m'amie, fultafent. 

Amignarder, Amignoter, t;. a. ^^« 
&)&tftâ, mairitellû. 

A-mi-la^(foit) fdtoel a. 1. la, murttidfa. 

Amilacé, ée, adj, tdtfli'atneen fe* 
taïntiBL 

Amincir, v. a. o^entaa, totventaa. 

Ammciflsement, m. o^entominen, lo^ 
ipattaminen. 

Aminear, m. koannotettu fuolanmit^ 
taajo. 

Amiral, m. amiroli; amtrali^aima. 

Amirale, /. omiralin puolifo, ami* 
raltium; amirali'falert. 

Amirante, m. ed^janjalaineii amtrali. 

Amirauté. / amtraUn'anoo, axax* 
rati*iDtra«to. 

AmÎJBsibilité, /. fen omiuaifuud iota 
on mo^toUtncn labottaa. 

Amissible, adj. jota on ma^bollinen 
!abottaa. 

Amitié, /. ^«tatDt)^d, fuoftolltfuud; 
— a-8, f.pl. t)«tdtt))j^ben, fo^teliaifutt- 
ben ofotuffet. 

Amman, m. amtmanni, f^toeitflldt^ 
nen koirtamie^. 

Ammite, m. merenfulta. 

Ammodyte, m. tobtd (er&d an!eTtot« 
ira lajt, iofa tunfee rantafantaan) ; erdd 



t^x/tixmtm lait — adj. fantamaalla 
{adtoaioa 1. eldlod. 

Ammon, m. corne d^a., ammonin 
farkot (erd^ {otelotnen). 

Ammoniac, aqne, adj. sel a., fal« 
miafi; gomme a-e, ammonia!U|pt^Ia. 

Ammoniacal, aie, adj. ammonialtm 
felainen. 

Ammoniaque, /. ammoniaft. 

Ammonite, /. ammonin farioi (fo« 
telotnen). 

Amnésie, /. muidtittomund. 

Amnios, m. taikoo, jiola on ftttSn 
9m])drina. 

Amnistie, /. ^leinen anteeffi onto^ 
mud (takoattifesti ttaltiollidten rif osten). 

Amnistier, v. a. fdcltad ^(einen an« 
teetrt«antamud ttaltioKirtdta riloffldta; 
antceffi antaa maltiollinen rifod. -y 
amnistié, adj. \a part. kDoItioIIidta ri* 
fosta anteefft faanut. 

Amodiateur, m. tDouraajia. 

Amodiation,/, nionraud. 

Amodier, t. a. mourata. 

Amoindrir, v. a. Mâ^entdd, ^alkoen* 
tao. — S'a., V. r. ipd^ent^ë. 

Amoindrissement, m. tod^enemtnen, 
md^enni)^. 

Amollir, v. a. H^e^mittdS; (fum.) 
^ennontaa, loennonttaa. — S*a., v. r. 
pe^mitd: Igennontua, loennodtua. 

Amollissement, m. ^e^menemtnen; 
^ennontuminen. 

Amoncellement, m. (diddminen, ta* 
falIe«poneminen. 

Amonceler, v. a. (atoa lofoon, lo^ota, 
Idjdtd; fafata. 

Amont, adv. ^Iddpdtn, »adten toir« 
taa; pays d'à., ^lem^dnd olema maa; 
venir d'à., ^Umaa^ta tulla; vent d'à., 
itdtuuli. 

Amontal, aie, adj. ttdinen, ibddtd 
tttlemo. 

Amorce, /. ytfStti, mie^dtin; fantli* 
muti; (fvLto.) tuie^dt^^. 

Amorcer, v. a. panna ftjdttid, font* 
timutia; (futn.) kotetettd, fii^ottaa. 

Amorçoir, m. ))iifli'faira. 

Amortir, v. a. tuta^uttaa; ^illitd; 
feifa^uttoa: a. le feu, tufo^uttoa »at« 
ieo; a. un coup de sabre, (illtttt 1. 
feifa^uttaa mtefan I^dntt; a. les cou- 
leurs, ^immentdd todrit; tuolettaa (ïotU 



Amor 



28 



Amus 



fa); Iuttû9taa tnaa koerottotnaffi. — 
V. r. roau^tinfa menettHâ, ^eitonttta, 
taantuQ. 

Amortissable, adj. iota on faflittu 
fuoUttaa [melaéta]. 

Amortissement, m. IuoIctu9; fuote» 
tn^ra^adto. 

Amour, m. rattaud; rallauben iu- 
mala; a. propre, itferaf(au6; m'amour, 
f^b(lnia|)^fcnt. — Amours, /. pi ïem- 
ptjuttu, lemmenfauppa; lemmittt^, km* 
mxîti, letnmelfet; il pense à ses a., 
aiattelee Ummitt^ilnfii. 

Amouracher, v. a. mtelettdmSdti ra' 
fa«tuo. — S*a., r. r. (de qn) m'ititU 
t9mtt9tt rafadtua (ifu^un). 

Amourette,/', lempi^aan^eet, tem|)iiut<' 
tuncn; (tadkD.)ifinedruo^o (brizamedia). 

Amonrensement, ode, raffaadtt, lem* 
ped«tt. 

Amonrenx, ense, adj. (de qn) xa* 
fa^tunut; (de qe.J ^tmoaroa. 

Amonrenx, m. rafadtaja, foftia. 

Amovibilité. / nta^bolltfuud tuQa 
U)iralta ))annutft. 

Amovible, <tdj, iota «otbaan n^t* 
ratta ^anna. 

Ampan, {. Empan. 

Ampasteler, r. a. fntfelft ^ainaa 
(mittojia). 

Ampélis, m. iou^Kintii. 

Ampélite, /. maapt^fa. 

Amphibie, adj. iota MU ]M xoz» 
MYà ett(i maaUa, antfibtnen. — m. 
amftbtnen eittin, amfibt. 

Amphibiolithe, m. titoett^n^t amftbt. 

Amphibiolo^e, /. anifibt*tiebe. 

Amphibologie, /. tatjlmiedneit ))tt' 
f^ttnpax^. 

Amphibologique, adj, fatflmieltnen* 

Amphibraqne, m. runoialfa ( — ^). 

Amjl^higonri, m. efittel^, iodta pnuU 
tuu mteltft ia i(irieëtt)«t(i, fetafottu* 

Amphiprostyle, «n. ttmpptlXf jo^fa 
on nelici piiavia fetH ttn* ett& tatapuo' 
UUa, 

Amphisbène, m. \tpu, m^O'fSdrme. 

Amphisciens, m. pi afuiantct tro* 

pxîtïn roauaa. 

Amphithé&trale, adj. amfiteaterin« 
ialtatnrn. 

Amphithéâtre, m. amftteateri; ïoà' 
^ittUttt ^lenmat idtninfiiat fatfoita 



narttn teateridfa; a. d'anatomie, ruu- 
mttn(etffau0>fa(i. 

Amphore,/. »efl«amme(7omaIatnen). 

Ample, adj. axoaxa, aatoa, mdlia; 
laniea; rnnfad, çltttf^II&incn; habit a., 
ah)ara maate; rédt a., lamea fertontud. 

Amplement, adv. latoeadtt; run« 
faa^tt. 

Ampleur,/, awamud, (an)eu9. 

Ampliatif, ive, adi. felittcHnfi, iu 
ffiârott: la bulle a-e da pape. 

Ampliation, /. ttriotud, jota on pftâ^ 
ftrjoturfen fandfa ^^tSpitiitnâ, bupUtti, 
{opta. 

Amplier, v. o. tot^tafelft It^fâtâ, 
fnoba aian ptbenn^dtS. 

Amplificateur, m. iola (awea^ti ttr^ 
iottaa tabi fertoo. 

Amplification,/, aineen latota tfiu 
teleminen. 

Amplifier, v. a. litotella; tamea^ti 
erutâd. 

Amplissime, adj. fangen lamea; fnu« 
re^tt funnioitettu (armontmitçd). 

Amplitude,/, (mtttaudt.) fuora mu 
ma laaren ^^oedtS pdil^til toifecn; a. 
de jet, pommt'ampuman maafafitora 
tantomatfa; ero tS^ben tobeQtfen ia 
n&enndifen noufn* to^i la^fupatlan md« 

tm. 

Ampoule, /. pttiïonen; funiafa^ a9* 
tta; nieflfupla, merifeïïo. La sainte 
a., puQo, iodfa fail^tetddn p^^d Uitj, 
ioUa Tan^fafaifet tuninfaat fntunat- 
tae^fanfa nïoibeltiin. 

Ampoulé, ée, adj. p'àr^^tH, forfeofo* 
^otnen. 

Ampoulette, / pommien f^t^t^^* 
pntfi; tttmalafl. 

Ampusser, t Empnsser. 

Amputation, /. idjenen leiffaud, id« 
[enen fa^aamtnen. 

Amputer, v. a. Icitata 1. fa§ata idfen. 

Amulette,/, noitapudfi, iumou9taIu. 

Amunitionner, v. a. n^aru^taa linna 
tarpeelltfttta muonaroarotda. 

Amurer, v. a. (meriko.) jdnntttdd 
^alpt. 

Amures, / pi (mtxxro.) ^alftt. 

Amurgue,/. QQ^n ra^ta; Slj^n po^ia, 
«falta. 

Amusable, a^j. iota tooi ^umit- 
taa. 



Amus 



29 



Anas 



Amnwmt, nte, odj* (ntoittatoa, rot- 
tofo. 

Amusement, m. ^umitud, ^uisi; iaa« 
rimlemifet n)ii)o^ttcIemt9t& toarteu. 

Amuser, v. a. ^ttiotttaa; ioarittele* 
raiftfla toitivtoteas. — S*a., r. r. (à, 
àé fc) ^ntottetta, I^dtttiUd; (de qn) 
(ltâ& pi(na)}uuna; toittaitTa. 

ArnuBette, /. p'xtnx ^uioitud; lap\tn^ 
Uo; txàé lanuunan iaii, 

Âmiueiir, m. leifinla^Iiio; iaantte* 
l'tia. 

Amnsoire,/. t. Amusette. 

Amygdale,/, nielurifa. 

Amygdaiin, ine, adj\ monte(t«5Ii^(i 

Amygdaloïde, /. mattteltfimi. 

An, «s. œuoft; le jour de Ta., nuben- 
nmoben'p&ttuâ; Fa du monde, tDUofi 
nueilman luomtfen jâdeen; Ta. de 
grâce, iDUofi ^rt^tutfen f^nt^miin j[3I« 
fan; par an, kouobedfa, touoteenfa. 

Alla, m. (IfiftL) liriotetoan aa ia mer» 
titfce ettâ futaftn lajia |)annaan [aman 
iccrran. 

Anabaptisme (p ei fiSnn^), m. uu* 
ètsta«fa«taiain udronla^Io, ^oppx. 

Anabaptiste, m. uube9ta»fa9taia. 

Analnsses, /. pi {tnifen ia »oIfoU 
fcn rattafet touoteespeitot, ioita 9îand' 
taéfa ja ÇoHanni^la U)almtdtetaan. 

Anacarde, m. inbtatainen ^ebelmS, 
jita laaneena fâ^tet&iiti. 

Anacardier, m. pviu, iofa anocarbe« 
^ebelmàft todwoa. 

Anacathartiqne, adj, remède a., 

Anachorète (ch=f), m. eraiftd, 
trâtfS. 

Anachronisme, m. ajantadlu^toifa, 
tre^b^d ûjonla^fu^fa: ^airou^ iontun 
cjos luonteen lutoatlemife^fa. 

Anaclastiqne, /. ttebe malo^âteiben 
cmrroeta. 

Anagallis, m. erttd fadtut (anagal- 

An^Ogie,/. ftclun tjlcneminm tai« 
naaHifun ajatutriin. 

Analogique, o^?. interprétation a., 
'anojlen luonnoltifen mtefen fe(ttl)d mïj^* 
tiHifeen tapaon. 

Ânagrammatiser, r. a. anagrammia 

ûptttaa. 



Anagrammatiste, m. anagrammten 

feptttâifi. 

Anagramme,/, anagramma; uuflen 
fanain fe^ittHminen mttttrfit^n fanan tir' 
iaimi^ta. 

Analeotes, m. pi. iDotitut otteet lir* 
jailtian teolfi^ta. 

Analème, m. erttd adtrofaBin (ajii; 
aurinfoIeKon mitfart. 

Analepsie, /. tointuminen taubin 
i&Ifeett. 

Analeptique, <. ja adj. tuolmia fartut* 
totoat tafifïcet. — / tcrioe^ben-op^ji 

Analogie, /. fuçta, fu^teelltfuud, ta* 
fofu^taifuu9 ; famantaftoifuud. 

Analogique, adj. fu^tainen, tafafu^* 
tainen. 

Analogiquement, adj. fu^toifedtt. 

Analogisme, m. fu^baQtrtin oloi^tn 
))eruëtettu jo^to^ittatbd. 

Analogue, adj. fu^tainen, t)§teen \t* 
pxxoa^ mufainen. 

Analyse, / lap^iatten ïiutnotud a(« 
Iuainetftn[a; matematillifen tc^tatofin 
fuorittamiuen; fuuremman teoffen V^* 
^^t eftttamtnen. 

Analyser, v. a. Itumottaa aïfuainei^ 
Tmfa; iafoa alfu^opinfa ; tarfotn tut* 
ti^tetta; te^tdtt)t& fuorittaa. 

Analyste, adj. analçferaaja. 

Analytique, adj. anali^tinen; — 
-qnement, odAf. anaf^ttfedti. 

Anamorphose, /. fuunnaton fuma, 
jofa tar))ee((tfedta etaif^^bedttt tarfad' 
tcttuna ncifQ^ fuunnalltfetta. 

Ananas, m. ananaS'^ebelma. 

Anapeste, m. runoiolla ( ^). 

Anai|ohore, / faman fanan ferto* 
mtnen jiotaifen eri laufeen ta^i laufeen 
ofan alusfa. 

Anaphrodisie, /. fçfenemattSm^ijd 
(rtitantSSn). 

Anaphrodite, adj. f^Ienem&tSn. 

Anarchie, /. tualtio, jolta puuttuu 
laittinen ^attitnd; iDattattomuud, latto* 
muud. 

Anarchique, adj. j^allttudta puuttU" 
n^a; roallaton; opinions a-s, mtelipt* 
itti, iotfa fuorttteleroat ta^i aaitutta» 
roat roaiïattomimtta. 

Anarchiste, m. toaHattomuuben fuo« 
fitteUia. 

Anasarque, / weruauti. 



Anas 



30 



Ânéa 



Ana4rtase, /. (Ië9f.) ne^teiben nou« 
feminen (ruumiUfa). 

Anastomose, /. toertfuonten fnut 1. 
9^bt«t^Ifet. 

s'Anastomoser, v. r. ^^tçtt (koerifno* 
neidta). 

Anastomotiqne, adj. merifuoniett 
futta autatfema (ISttfe'aine). 

Ânastrophe, /. fanain tatoûHifen 
ittrie9tt)tfen muuttaminen. 

Anathématiser, v. a. ^anna pan» 
naan; ttrota (ifuta). 

Ânathème, m. pannaan t>ano; fi* 
X0U9; ^annaan pantu. 

Anatocisme, m. foronfi^fomitien, 
!un otetaan intre^p tntredft^tS. 

Anatomie, / anatomia; ruutnttn« 
(ei!faud'Op))t ; mnmttnleilfaud [en eri« 
ofien tuttimidtatoarten: faire l'a. d'un 
animal; a. végétale, fadmi^anatomia ; 
(fum.) tarffa tutfimu^. 

Anatomiqne, adj, anatomttttnen. 

Ânatomiser, v. a. anatomiferata; 
ruumt9ta leifata; (futo.) tarfadtt tuttta. 

Ânatomiste, m. anatomidtt; ntU' 
mtinleiffaaio. 

Anatron, f. Natron. 

Anandie, /. ^n^umattomund. 

Ancêtres, m. pL cftman^emmat, efi« 
if&t; fufuporttjct. 

Ajiohan, m. adtta, jo^fa !a(ffta \am* 
mutetaan. 

Anche, /. nu^aiïud'foittimen fnuttn 
1. ^nulifap))ale; lieli urtuin j[)tif)utdfa; 
mt^S^ntonoi, jo^ta iaubot iuotSmat 
falflin. 

Ancher, v. a. funttimeSa, fuuIa))^Q' 
leclla marudtaa. 

Ancbilops (= anft • . .), m. aio9 [lU 
wJàp'xtit»% naarannappt. 

Anchois, m, farbetti»fata, anion)t9. 

Ancien, enne, €uij. muinotnen, ifi« 
tt>an^a; man^a (totra^fa); enttnen; an- 
cien ministre, tntinen mtmdtcri. 

Ancien, m. ii&f Sd §entt(0 ; toan^tn (I^* 
I&n, faupungin); mutnotnen [loan^adfa 
ajadfa eliinee^ttt, eritttttn &xtttalaxfi9ta 
1. 9?omQlatf{dta] ; ttan^em^i tt>iradfa. 

Anciennement, adv, muinoin, en* 
nenmntnoin. 

Ancienneté,/, toan^nud; totrfa-aian 
^ttuu9; aifo, iodtamirtawuobet luetoan. 
— De tonte a., adv. ifiman^oidta ajoi^to. 



Ancolie /. afiUia. 

Ancone,, /. f9))ntt«t>Sfin iântSte. 

Ancrage, m. an(Iuri))o4iQ, *))aiffa; 
droit d'à., fatamara^at 

Ancre,/, anffuri; l'aile d'à., anf« 
furtn lapa; mouiller l'a., annurotta, 
mennii anffuriin; anffuri 1. rautafin' 
fil& muutin tDa^ttitffeetfi ; (fnm.) tur^ 
koo, turwa))atfta. 

Ancré, ée, adj, anffutoittu; ^^min 
||)erc^tt)n^t; (roaaf.) croix ancrée, anf" 
furiri^ti. 

Ancrer, p. n. anffuroita, mennd 
anffuriin. — S'a., v. r. pcfîint^a, pt* 
re^tpd. 

Andabate, m. a(abtaton, iofa taie* 
tell rtlmdt pbottuuia. 

Andaillots, m. pi. feilinrenfaat 

Andain, m. lae^, lafe^tnen. 

Andanté, adj, (foit.) fo^bin ^ttaadtt. 
— m. anbante, anbante'ta§bi0fa foitet* 
taroa teod. 

Andonille, y. (t^amaffara; la robe 
de l'a., mafrorana^fa; a. de tabac, 
rutta-, ^5tfi)tu^affa. 

Andoniller, m. alimmainen ^aaca 
farnaan farmtdfa. 

Andonillette, /. Ii^a))al][eroinen, fri* 
fabetri. 

Andratomle, /. t^mt^ruumtin ana« 
tontia. 

Andrienne,/. h)an^an<atfainen pit» 
U\9ixtptintn naidpufu. 

An^rogyne, m. fafflneutootntn, miee* 
ttatmo. — adj. (fadm.) fafftneumotxen. 

Androïde, m. foneettinen i^mid» 
fuma. 

Andromède, /. anbromeba (tft^tifi" 
ferS); erttd penfaan lajt (andromeda). 

Androphobe, adj. t^mifi& fat^titoa 1. 
tammowa. 

Androphobie, /. i^mtdfammo. 

Androsaoé, m. (fod».) ruffi, f^nfi- 
ruo^o (lysimaehia). 

Androsème, /. er&e nurmifuidmon 

(ait (hyperieum). 

Ane, m. aafi; (tutn.) tu^nnti, ^ouf« 
fio; â. rayé, febra. 

Anéantir, v. a, otcmattomaffl te^bii 
1. faattaa, f)ennpo^itn ff^mtiUlk; pox9* 
taa. — S'a., v. r. xantta olematto» 
maffl, ^ttmitd; na^rç^ttAfi ttfettu{&, mu 
tiittbmt^^tt&nfii tunnu9taa. 



Anéa 



31 



ÂnU 



Aiéantissement, m. olemattomaffl 
ttMnen 1. (atoiaminen; ^oidtamtnen; 
Biitâttimti^ttnfa tunnu^tamineti, n9Q' 

inecdote,/. anetbott; It^l^j^t, teriitDd 
Istùmva; pteni, o(oia iDalaifetoa l^id^ 
toriûllincn fertomo^; fottûtoru. — adj. 

isltaifematon. 

Âiecdotier, m. anetbotien lertoia, 
«totoiltia. 

Âsecdotiqne, adj, anetbotta ttfat« 
^3â, anefbotin taltatnen. 

iiièe, /. aaftti taafattinen L fuor« 
lallinen. 

Anémographie, /. tiebe tuuUdta, 
î-ilitiebe. 

Anémomètre» m. tuulenmittari. 

Ânémométrie,/. tuulenmtttaud«tiebe. 

Aiiémone,/. touoffo, mtlufu!ta (ane- 

mue). 

Aiêmoscope, m. ilman ennudtaja. 
iiépiçraphe, adj. nimile^tea, pUU 
Wirjohiôtû ^JunttUTOa. 

Anerie, /. aofttnatfixu9, t^^m^^d, 

Aiiesse,/. ûûftntammo. 

AAeth, fli. tiHita^mt (anethum). 

Aiiéti^e, adj. farbd potdtatoo. 

Aiiémsme, m. ttaitofuoncu re»c^* 

m. 

Aiifraetaenz, euse, adj. mutfoinett; 
ïataîainen: foïea. 

. Aafractuosité, /. mittto; ebtttûfoi' 
'■w; !oïen«. 

Aagar, m. njoio; liitcti. 

Ange, m, enleit; a. exterminateur, 
Jjrdû'Oiteli; les anges rebelles, pa^ 
^ tttWit; rire aux auges, t^^ja^ta 
Muroo. — Anges 1. boulets aux an- 
^ tDttja-fuulat. 

Ange,/. crSô tncri!ûïan loit (^fgwa- 

ABgéliq[iie, adj. enlcUnfottoinen. — 

'■ rafitantitoincn fontelc; (lo«n).) on* 

pila. 

^elot, m. wa^aineu normantifat- 

=^ lUttôtO. 

^geltts (s aant^^), «i. fûtoliîten 
jm ^itjWac neitfçOf, maarattçina 
^^Diin ietfina. 

.Aagine, /. Jurffntouti, jofû c3tao 



Anglais, aise, aé^. ia s. engfantt^ 
lainen. 
Anglaise, / engefdfa (era^ tan^fi). 
Anglaiser, v. a. lotfaidta §e»ofett 

^anta, t^))pt^annairt te^ba. 

Angle, m. futma. 

Angler, v. a. fu(man«muotoifef{l 
te^ba. 

Angiet, m. ptmt fuoralutmatnen Io« 
ma rafennutfen fetna^ta ulonemten often 
loattïïa. 

Anglenz, ense, adj. fnlmata9; noix 
a-es, fatfanpa^tina, roainfitti. 

Anglican, ane, adj. eng(anti(atnen 
[udfonnodta 1. ftrtodta]. 

Anglicisme, m. englannintieteHe omi« 
tutnen pu^eenmuoto. 

Angloir,m. fulmamttta, minffeli^ata. 

Anglomane, a, ja s. euglanttlaid" 
fii^totnen. 

Anglomanie, /. englantttaidlii^to. 

Angoisse, /. tu^la, ^ata, û^btdtud, 
poire d'à., era^ paar^nait laii; fuu« 
pùtxtta. 

Angoisser, v. a. tudiauttaa. 

Ançon, m. {|etttoIeti)a9; pt^bttiotUa 
o^teroia ia ftm)){ufotta ))^^betaan. 

Angora, s. îa adj. chèvre, chat a., 
pitfa» ia bienotarraainen tuttu 1. tï9\a. 

Angnicnnre, / ja^tttormen ^t^na. 

AngniUade, f, ^utlaud anteriaifen 
na^aUa, pix^tata, fiebotnlla nenaiii* 
naiïa j. m. f. 

Angnille, /. anteriainen. 

Angnillées,/. pi Angnilliers, m,pL 
fuorut laman ruumadfa, iotfa tuotta» 
iDat tothtn pum))))ut^tn. 

Angnillière, /. anleriai^pata. 

Angulaire, adj, hilmalad, joUa on 
tvLima; mouvement a., Itifunto, jota 
Utj tulmtttain, ta^i fiertaiDa Uihinto 
jlun ejtneen ^mpari; pierre a., tutma* 
fimt. 

Angnlenz, ense, adj. fulmtfad, mo' 
niftttmainen. 

Angnstie, /. tudia, a^btdtnd (tau* 
bi^ja); a^bad paiîta, abbinfo. 

An^stié, ée, adj. açbad tapta. 

Anicroche,/. t9tt, tDiim^tt)^. 

Anier, ère, s. aaftn<'ajaia. 

Anil, m. inbtgo«tadn)t, tnbigo«)oari. 

Anille, /. mkjll^nton; t^nuMa^* 
tDten larft'l. f terre. 



Anim 



32 



Âanu 



AnimadversiOB,/. nul^bc, nuf^tlma 
mutdtntuë. 

Animal, m. eitttn, nauta; t^^mfi i^» 
minen. 

Animalf aie, adj, etatmettinen, tMrx* ; 
rè^ne a., ef&intnnta; les facultés a- es, 
eldtmeKifet aidtit;rhomine a., ruutnttl" 
Hnen, ai^tiOtnen i^minen, t^mtnen Mu 
metft ajateltuna. 

Animalcule, m. ^tent tl'àïn, iota au 
noastaan fuurennudlaflICa uiotbaan ntt^« 
bit, milrodto^inen et&itu 

Anlmalisation,/. ruofa'ûinsen muut' 
tuminen eïStn«atuee!{t. 

s'Animaliser, v. r. ntuuttua elStn* 
aineefft. 

Animalité, /. e(dimen«(uonto, Mu 
menlattaifuud. 

Animation, /. filiSn etd^t^mtiten 
emân lo^buêfa. 

Animé, ée, adj. ntltod, ^tlped; fuut« 
tunut. 

Animer, p. dk ttoa tnottaa, e(ii^b^t« 
m; elro^ttâd, toilfadtuttaa, rit^ottaa, 
tt>trfidtSd, fc^ottaa; fuututtaa. — S*a., 
V. r, elâ^t^d, ivirfi$tt)â, inno^tua; fuut» 
tua. 

Animoâité, /. ëret)0, n^t^anuimma, 

Ank, m. antfl (fadioi). 

Aniser, v. a. onifiUa ^S^dtiicl. 

Anisette, /. anifi'nfbSd. 

Ankyloglosse, m. fteUidnne. 

Ankylo&e,/. idfenien tanfeud. 

Annal, aie, adj, luuofitauben fedtd« 
M, rouobenmtttatnen. 

Annales, /. pi aifaf triât. 

Annaliste, m. atlatiriatn totmittaja. 

Annate, /. ^aatotHe maffettatoat en« 
fttDuoben tulot |)t9j[)an n)ira9ta. 

Anneau, m. [ormud, rengad; (!uu>.) 
{jtuêfutra. 

Année, /. »uo{l; muoriferta; toue* 
fttulo; a. solaire, aurtnfotDUoft; a. bis- 
sextile, farlaudkDuoft; les belles a-s, 
nuoruuben»aita. 

Anneler, v. a. ti^aroiba, futrttte 
panna. 

Annelet, m. ptent formud 1. renga9. 

Annelure, /. li^ertdmtnen, ^iuêten 
futrtKe pano. 

Annexe, /. pdd'Ofiaan f^rjiit'a^tana, 
a^utcinona fuuluma; lifttntd, Iifdfe; 
{appc(i*fcuroïunta, *t\xtto. 



Annexer, v. a. Viïtm, It|fttii; ^V 
bidtciii. 

Annexion, /. (iittdmtneit, nfddmi- 
ntn; Q^btdtSmtnen. 

Annihilation, /. mttdttSmdIfl, oIe« 
mattomatfl telemtnen. 

Annihiler, v. a. mUdttbmdtp, oie» 
mattomaffi te^bd. 

Anniversaire, adj. nuoiittain fa« 
tnaan atlaan ta^îa^too; fête a., touo^ 
piu^Ia. — nu wuofittain wietettdujtt 
merfiflinen pdimd 1. tapaus, n>uofi||)di' 
h)d; l'anniversaire de sa naissance, 
^dnen f^nt^mttpditodnfd. 

Annoise, /. maruna (artemitia). 

Annomination,/. fananfuttaud, iouta 
ptxu9tttna on itun ntmi. 

Annonce, f, iultdtu^r ilmotud. 

Annoncer, 9. a. iulidtaa. itmottaa, 
tiebofft faattaa; ennu^taa, tietdd; cela 
n'annonce rien de bon, et tdmd en* 
nu^tOr tiebd mttddn ^tjmdd; un do- 
mestique m'annonça, fialweliia \U 
motti tuloant. — Sa., v. r. faattaa 
ttfenfd tunnetuffi, Iguomatnfft, ilmi: il 
s'annonça par ses manières polies; 
ilmottaa itfenfd koiran ^tiiatfu 

Annonciade, /. l'ordre de l'a., ncit» 
f^t SÏRanan ilmrttijlfen mui«toffi pe* 
ru^tettu rttari' tal^t tuodtartiunta; nun<» 
na annunctata4uo9tart9fa. 

Annonciatif, ive, adj. ilmottatoa, 
ilmotud; lettre a-e, itmotuétirie. 

Annonciation, /. 92ett(^t ai^anan 
ilme^tt)^, 'i(medtt)dpdtmd. 

Annone, /. muofliautinnt ruota, 
«muona. 

Annotateur, m. muidtitn pantia; 
muidtutudten tettjd. 

Annotation,/, mm^tutu^; mui^tiin* 
pano; talauïarttfoon pannun omaifuu* 
ben tuettelo. 

Annoter, v. a. panna mutdttin; tel^* 
bd mutdtututrta; ftriottaa omatfuud 
tafaioarttfoon. 

Annuaire, m. tDuoflttain t(maantu« 
n)a teod; fertomu^ muoben tapauf** 
fiêta. 

Annualité, /. nuofifauttfuuS, n^uo* 
tifuu«. 

Annuel, eUe, aâj. tvuofifauttttcn, 
wuotta feStdtod; le consulat à Rome 
était a.; n^uotinen: fêté a-e. 



Annu 



33 



Anth 



AmeUsnent, adv, lottofittaiit, iofa 
tDnofl 

Aûmité, /. dtvfautinen touofira^a, 
fvotetudfaman tonotinen forfo ja ftto« 
letndfttmma. 

Annulaire, adj. renfaan mttotomen;le 
doigt a., nimetOn f ormi. — / le^timato. 

Annnlatif, ive, aâj, mimavM[x 
tefetoS, toernuttatoa. 

Annulation, /. mitttttdmttïit te!emt« 
uen, ^entattamtneu. 

Annuler, v. a. mttâttSmfilfi Uf^hH, 
{wrnuttaa. 

Anoblir, t^. a. aoteloita. 

Anoblissement, m. aatelottud. 

Anodin, ine, UâcifO (ietocntfikott; kote« 
sodti koailuttatoa; {tnto.) mttiitdn, t^« 

Anomal, aie, adj. fSftnnStttn, poxh 

îttWiL 

Anomalie,/. fd&nn9ttSmt;t)«,))otffeu«. 

Anomien, enne, adj. laiton. 

Anomies, /. pi erK^ loii fitoettl)» 
iintS totelotfta. 

Anon, fl». aaftntoarfa. 

AnonnenLont, m ônlpttttmtnen, font* 
maltaminen, takoottelemtnen. 

Anonner, v. o. ânl^Uttft, fammaltaa, 
totootefla. 

Anonyme, adj. ntmetSn; ntmenfa ïU 
mottamaton. 

Anordie, /. ^o^jatuuUr «m^rdf^. 

Anorexie, / ruo!a^a(un punit. 

Anormale, adj. \Mnnmn, [àlkanfiU 
Uftftii olo^tanfa fioilfeema. 

Anosmie, /. ^aju^ai^tin puutt, 

Anonre, adj. ^SnnâtSn. 

Anse, /. fdDenfiia, ta^toa, îoxtoa (ad^ 
tian), la^belma. 

Anse,/, f Hanse. 

Anséatiqne, f. Hanséatique. 

Ansérine,/ f eto^an^iff i, ^an^enjoda, 

(potêiUilla aruerina). 

Ansette, /. ftimud, (meritD.) Ut^hm* 

m, flati. 

Anspeot, m. (meriko.) fctrtpoata. 

Anspeesade, m. tori^raahn adulai* 
nm, loa^aa-e^toinen. 

Anta, m. ta|)iiri. 

Antagonisme, m. rldtirittatfuu9, 

Antagoniste, m. toa^tn^taja, rtita» 

)DCU. 



Antan, m. mennl^t konofL 

Antanaelase, /. faman fanan fetto* 
minen eri merfit^ffesfft. 

Antanaire, adj. kouobentoanba [Mu 
mïm}. 

Antaretiqne, adj. etelSineii, poffiùx^* 
natoaHe madtoîïttinen; pôle a^ tt^H* 
nopa; terres a-s, etetôifen mxoûn maat. 

Antarthritiqne, adj. (mttoaloa, Iet« 
nt& parantatoa. 

Antasthmati^ne, eidj. ^^m*afit\9* 
tudta, fulhttautta ^arontaioa. 

Antéoédemment, adif. ennen;(juma« 
(uud'Opidfa): latfontatta; Dieu pré- 
destine à la i^loire a. anx mentes, 
3. mdSrtttt lunntaan anflotl^in îatfo^ 
matta. 

Antécédent, nte, a^. ebellinen, ebel« 

Antécédent, m. ebcflhten. 

Antéoessenr, m. fotn<o^in ))tofe^fott 
^U'Optdtodfû. 

Antéchrist (st et fittun^), m. anti« 
Ui9ta9. 

Antédiluvien, enne, a^. enneu tôt* 
benpatfumu^ta tapaj^tunut. 

Antenne, /. burietaaia; tuntofartot 

Antennules, /. pi f^apuin (^t)9ntet« 

Ajitenois, !. Antanaire. 

Anténuptiale, adj. emien koi^f hntdtS 
tapafitonvit 

Antépénultième, adi. fa^ben tott^ 
meifen tatoun ebelïtt oittoa. — /. foi* 
mad tamu fonan Io))udta. 

Antérieur, eure, adj, ebeïïtnen, en^ 
nen ta^a^tunut, isan^em^t: etupuoli* 
nen; ce contract est a. à l'autre, t&« 
m& fontta^tt on tt)an^em))t futn tttm& 
totnen; la face a. d'un bâtiment, ra« 
tennuffen etu^uolincn fetnS. 

Antérieurement, adv. ennen. 

Antériorité, /. ebeSif^^d ajan fu^ 
teen. 

Antes, m. pi !n(ma))ilQrit litotra^ 
fennuffi^fa. 

Antestature, /. (iireedfa te^t^ rinta» 
n>anidtu9. 
Anthélie, f. aurtngon ^appl 
Anthelmintique, adj. matoa hioitU 
tatocL. 
Anthère,/, (fadm.) ponfl (^eteedfd) 



Anth 



34 



Anti 



Anthèse, /. (taM.) fnRiminen, fn« 
fan pa^Uamtnm. 

Anthologie, /. atttoloaiar toûlitut 
tùppattti runotttfldta teofftdta. 

Anthophile, adj. futlia ratadtatoa; 
^(einen mmittod mti^fa MmfLt ^i^Sn* 
teiftae. 

Anthofl, m. rodmattni. 

Anthospenne, m. ainbra*tocnfa6. 

Anthracite, m. erftd fitot^ulen (ait. 

Anthrax, m. (l&af.) toeripa^ta, rut« 
topaife. 

Anthropoforme, adj. t^intdmitotot« 
nen. 

Anthropologie, /. antro^ologta. 

Anthropomorphisme, m. udfonnollt* 
nen ofpïf jota omtdtaa Sumalotte in« 
^tmillifen mnobon ia in^imtllifet omt* 
naifunbet. 

Anthropomorphite, m. ^Httlmainitun 
o^tn tunnndtaia. 

Anthropopathie, /. fnmallinen ^ube* 
tafa» tun ^malaOe omtdtetaan tnçt' 
mtQifet ^tmot. 

Anthropophage, $. ja adj, t^mt«« 

Anthropophobe, «i. i^miflil lammol* 
fuma. 

Anthropophohie,/. tl^mtfitt lamntoN 
fnmtnen. 

Anti, ionfun fanan eteen (iitetti^nd 
merittfee toaetu^tn^ta, ta^i ebelltf^^tt& 
ajadfa. 

Antiapoplectlqne, $. ia adj. f^aU 
^au^ta ))arantatt)a 1. e9ttt»tt. 

Antiarthritiqne t. Antarthridqne* 

Antiasthmatfqne t Antasthmati- 
que. 

Antichambre,/. ctnÇnone, etetnen. 

Antiehrèse, /. nauttntO'Oiteuben 
))anttau6. 

Antiehrétien, enne, adj. fri9ttn«op« 
pia wa^tn^tama. 

AntiehriatianiBme, m. tri9ttn<op))ia 
wa^tudtaioa oppu 

Anticipation, f. ennen mttttrlUaif oa, 
ennaIo(ta te^t^ toimitn^: a. de paye- 
ment, ennen m&iirii*atfaa fnoritettn 
matfn; ennât)|9; ennSt^dlaina, malfet» 
tawa tt>a9taifU![a maltiotnloiOa; ana9« 
tn9, ionhtn oitenffien (onifaaminen ; 
par a., ennololta, ebeIttttSfin. 

Antieipé, 6e, adj. ennen«atfatuen; 



enfer a., ^elttettOinen olo tSdfS eI2l«= 
mâ^fii. 

Anticiper, v. a. ennen mSSrS«atfao^ 
ennafolta te^btt; ebelttffttrm ))I50lantaa l. 
ottaa; anadtaa; a. sur ses revenues, 
ftt^tttta tttlojanfa, ennenfuin omat faa* 
but. 

Anticoenr, m. ^atfnfe ^emofen rtn^^ 
nadfa. 

Anticonr f. Avant- conr. 

Antidate, /. aftaftrjaan ta^t firiee* 
fen panta anto))8tn)S, iofa on tobelltdta 
attaifempt. 

Antidater, v. a. ^anna nata^aifem» 
pi antopfitmtt tuin tobeUtnen. 

Antidote, m. ntt^rf^n n)adtin. 

AntidysBcntériqne, adj. ^unatantta 
paxantawa. 

Antienne, /. mSrf^, iota Tuffart en« 
fin laulaa ja feuratunta ta^t V6M pt* 
ten fertoo; (fum.) tlSmtt uuttnen. 

Antiépileptiqne, s. ia adj. f^aU 
pùu^ta parantama, edtanitt. 

Antiétiqne, s, ia adj. ^in^eïïQdtau* 
tta parantama. 

Antifébrile, s. ia adj. fuuntetantia 
))arantan)a. 

Antihydropiqne, s. ia adj. n)efitau» 
tia ))arantania. 

Antihypocondriaqne, s. ja adj. fç* 
bttntautia ji^arantakoa. 

Antilogie, /. n9ttrtitatfun9. 

Antilope, /. antilo^i, gafelli. 

Antimoine, m. anttmoni. 

Antimonial, aie, adj. anttntontnen. 

Antinational, aie, adj. e))dfanfaQi» 
nen. 

Antinomie,/, ridtirittatfuud fa^ben 
lain ta^i latn ert oflen n)iiIiIC9. 

Antipape, m. tnadta^aami. 

Antiparalytiqne, adj. ja m. ram« 
ptatta ^arantana. 

Antipathie,/, tnl^o, tnadtenmiettfij^dr 
anti))atta. 

Antipatiqae, adj. in^ottama, h)a«« 
tenmteunen. 

Antipestilentiel, elle, adj. ntttoa 
))arantatt)a, e9tii»&. 

Antlphate, m. etS9 foraOtn (aii. 

Antiphone, /. fttloOinen n^noro* 
(autu. 

Antiphonier, m. firtoÏÏt9ten wuoro« 
(auluien nuottiftrja. 



Ânti 



35 



Aper 



Antiphrase, /. fanain Iclijttôminen 
ntiben oiteaUe merfit^Ifette )><iintt)adtai 
îw}o merfit^ffcôfa. 

Ântiphyaique, adj. (uonnonkoadtai 
nra, [uonnoton. 

Antipode, m. il^mifet, jlotfa afutoat 
ica6tapd&tâ, maa|)aIIon totfetta ^uoIi« 
lotta, ja ftis otDat jlaloin n^adtatuffm 
[tuxD,) jonfun afian fuora uadtafoçta 

Ântiptose, /. toifm {aftt9«rùan td^t 
t&minen totfen weroêta. 

Ântipyrotique, adj. ia s. pottiof^aa 
ooja çarantatoa. 

Antiquaille, /. ivanÇa |(it^. 

Antiquaire, m* xnutnotdtteteen tut 
(iJQ, muinotdtalnjen laupitrija. 

Antiqne, adj. mutnoinen, mutnoi^ 
oifuinm; ivan]^Qn»ai!tttnen. — /. mni 
not^talu. 

Antiquité, /. inuinoid«ai!a, muinot 
mii«; muinoi^faltt, imiinoiéiâdnn9tfet 
itiman^uud; (tuto.) muinot^fanfat 

Antirépublicain, aine, adj. ta\a 
tDûItoa tDadtudtakoa. 

Antîrévolutionnaire, adj. mattan 
fsmottdta toa«tu9tau)a. 

Antisalle, f. ctufali. 

Antiseiens, m. |>2. famoien poïfli 
alteiben aUa ofutoatfet. 

Antiseorbutique, adj. ya s. UxpuU 
fia ))araixtaiDa. 

Antiseptique, m. ia adj. f^ëtodd 
parantatoo. 

Antisocial, aie, adj. ^^tei^tuntûa 
va^tnetûtDo. 

Antispasmodique, m. ja adj. fuo^ 
noitoetoa ))atantûkDa, e«td»d. 

Antistrophe, /. totnen kodrjQ grée* 
falaifeefa I9dn9fd; fanaiu mai^telu. 

AntisyphiUtique, m. ja adj. hippa* 
toutia l^atantatoa. 

Antithèse,/, toaetalo^ta. 

Antitéthique, adj. maetato^tia fifd(« 

tatpd. 

Antitrinltaire, m. fo(mi'^§te^ben 
tidtdid. 

Antivénérien, enne, f. ia adj, I. 
Antisyphilitique. 

AntîYerminenx, euse, s, ia adj. 
matoa fnolettakoo. 

Antlvérolique, f. ia adj. xnpuUa 
()arantakoa. 

Antonomase, /. a))^eSatitt)in fd^ttd* 



minen ||)rof)rtum«fanan »ero9ta, ta^i 
))dint9adtotn; c'est an Néron, = un 
prince cruel. 

Antre, m. luota. 

s'Anuiter, v. r. matfuetaa (a|>t bdn. 

Anus (s ddnt^^), perdfuolen retfd. 

Anxiété,/ tum, a^bidtue. 

Anxieux, euse, adj. tudIaUtnen. 

Aorte,/ ifo tDaltaJnoni. 

Aoftt (= uu), tn. (Slofuu; faire Ta., 
(eitata, toriata ctoa; avant l'a., ennm 
eIo»at!aa. 

Aoûter. t;. a. tnleentua. 

Aoûteron (a et ddnu^), m. elonlelN 
faaia. 

Apagogie, / tobidtud n)o9tafo^ban 
ma^bottomuutta nd^ttdmdHd. 

Apaiser, t;. a. rau^ottaa, fotoittaa, 
lipt^tm, mii^bttttdd; afettaa, fetfattaa, 
(tetDittdd. — S^a., v. r. koiil^t^d, tîp» 
^Qd, afettua, Uen)enttS. 

Apanage, m. elhif autinen maan tâ^t 
tulon nauttnto, iota ^erintQ^ofan me* 
rodta annetaan ^aQttfiia»))er^etunnan 
nuotemmiUe idfeniOe; erottamaton 
ominaifuud: la raison est Pa. de 
l'homme. 

Apanager, v. a. eltnfautifeïïa nau« 
timioSa toaru9taa; antaa m^dtdidtfet 
(t^ttdreUe). 

Apanagiste, m. ia adj. iofa etintan* 
tieta ^I9«))itoa noutttt. 

Apanthropie, / maaitmaan ia t^* 
mifim fk)IId9tt)mtnen (fimnttotfuube^ta). 

Aparté, m. nd^tteliidn f^xiddn taU' 
futut fanât. — adv. f^riddn. 

Apathie, / turtuttd, muure^bue, 
^enluien tijlf^^e, a))atia. 

Apathique, adj. tnrta, mnure^tnnttt, 
t^Ifd. 

Apédeute, m. iofa et oie mitddn op* 
^inut, op|)imatou. 

Apepsie, /. rnoan fntatuffen ^erfe» 
nemtnen. 

Aperoeption, / aiettminen, mdUtSn 
^amamto, l^enge^fd ^amaitfeminen. 

Aperoevahle, adj. iota on maj^bol* 
tinen ^uomata, ^atoaita, nd^bd. 
Apereevanee, / ^atoaintol^f^. 
Apercevoir, v. a. ^amatta, ^noma« 
ta, dtdtd, oimaltaa. — S'a., v. r. (de 
qe.) ^uomata. 
Aperçu, m. ^leinen fatfal^bn^, Iç^^t 



Apér 



36 



Apop 



fertomud (i«t!m), amiolta tc^t^ Iad«j Aplati8serie,/.!ait!irauta*))aia,Can 



fu; a. de la dépense, fttIunfi>am)to; 
au premier a., enli filmtt))ffedffi; a-s 
heareux, aftaan fattutoat, f optkoat mtet* 
teet. 

Apéritif, ive, adj. toatfaa pif^mitt^ 
Mf ^erfaatoa. 

Apétale, adj. (faêto.) terfttSn. 

Apetissement, m. toS^eneminen (fau* 
faifuuben touolfl). 

Apetisser, v, a. toS^entttS, I^^enttttt; 
Féloignement apetisse les objets, f au« 
faifuu0 lodl^entfttt efineet; a. un man- 
teau, I^&enttttt toittta. — S'a., v, r. 

À peu près, adv. mel!ein, IS^ed, 
milt^ci. 

Aphélie, /. t^Ianettn fuurin ettttf))))« 
aurinaodta. 

Apnonie, /. ^u^umattomuud. 

Aphorisme, m. aforidmt, ))(etnen o^« 
pït^^itdmlL 

Aphoristiqne, adj. aforidttnen, ^(et' 
fi«fft tDttttelmt^ftt efitett^. 

Aphrodite, /. ^frobtte, $cnud, xaf» 
(auben jumalatar; erH^ nUtDtStfen (ait. 
a. hérissée, luUatouffa. 

Aphronitre, m. ))u§btdtettu faillie' 
tari. 

Aphte, m. fampaat (tauti). 

Aphye, Aphie,/. altot; id))tntt (fa(a). 

Aphylle, adj. le^bitSn. 

Api, m. erâd lait pïtniH ^unatfia 
omenta. 

Apiter, !. Apitoyer. 

Apitoyemenf, m, fStt(tn)ttif^^§, ax* 
meUatfuud. 

Apitoyer, fttarttofitf^^tem, armeltai- 
fuuteen çett^ttttS, parma furfuttelemaan. 
— S'a., V. r. ('«ur^armal^taa. 

Aplaner, Aplaigner, v. a. totvîaa 
))9r^«tsa. 

Aplanir. V. a. tafottaa,fKtttft8; iînto.) 
a. des difficultés, ^otdtaa l^anfatuuf* 
fia. — S'a., V. r. tafaantua. 

Aplanissement, m. tafottaminen, fl« 
(tttlimtnen; (lu».) ))ot0tamtnen. 

Aplanissenr, m. flUttttjtt; toeranfe 
ritflia, •bliïeittoaja. 

Aplatir, v. a. (tttettfj! (^Sba, (itt«. 
m. — S'a., V. r. littôtça. 

Aplatissement, m. (tttdt^minen; la* 
ttdtuminen, ttttek)^. I 



flt)a|a. 

Aplatissoir, m. fanftrauta«tDafara. 

Aplet, m fllltnuotta. 

Aplester, v. a. ^i^fata fetltt î^tU 
toarten. 

Aplomb, m. ^^dt^fuora afema, ti^atu» 
pa9^; r^^tt, knafatouud (t^mtfett afe« 
madfa); koafatfuud (toimedfa); d'à., 
))))9t^fuora9fa; avoir de l'a., pt^^th* 
fuora^fa olla; (futo.) toafainuubeua 
ftt^tttttbtt; perdre l'a., ^oriua. 

Apnée, /. î. Asphyxie. 

Apocalypse, /. tlmedt^^firia. 

Apooalyptiqne, adj. falamtelinen, 
toatfea fft{ittft&. 

Apocope, /. ftriatmen 1. tatoun 

Setttdmtnen fattan totoudta; grande 
uchesse = ^and' duchesse; j[ttfe« 
nen murto, potdietffaamtneu. 

Apocronstiqne, f. Répercussif. 

Apocryphe, adj. ftrialltfet teoffet, 
iotfa ^uouatfedti tfttl^tettiin, etfô faU 
attu ^Ietf0n ttebolfl p^Ut^ ((Bxttîa* 
latfiffa ja 9lomaIaifllIa); er&ât raama« 
tun ftriat, jciben tefiiSt ia atfu^ertt 
otT7at e))iittetotfet; e))d))eriiinen, a))ofr^< 
finen. 

Apode, adj. ialatou, lâ^tetddn fa* 
(oi^ta ioilla et oie uima^etoSt, ia tin* 
nui0ta, iotffa on nuit f^^^et ialat ett& 
tudftn f^feneiDdt fd^madn. 

Apodictiqne, adj. toadtaanfanoma* 
ton, fteltdmtttSn, iDafuuttaioa (tobi^* 
tvL9), a^obtftinen. 

Apogée, /. planetin fuurin ettttf^^d 
maa^ta; (fuiu.) lorletmmallaan otemi' 
nen, forletn ]^in))))n. 

Apographe, /. fopta. 

Apollon, m. HpoIIo; (fuiu.) fuuri 
runotUia. 

Apologétique, adj. ^uolndtawa. — 
m. ttrnoafdn SertuHtanon fri^ttt^ttd 
^uoIudtatt)a firia. 

Apologiste, m. pnotu^taia (^u^eetfa 
tal^t firiotnffilla). 

Apologue, m. o{)ettatuatnen fatu;fa< 
bnn opettatuatnen miett. 

Apoltronner, v. a. ^etfurtlfi faat< 
taa. 

Apophtegme, m. mietelmd, fitoe^s* 
(aufe, fananla^fu. 

Apophyge, /. pilarin aïin ofa. 



Apop 



37 



Appa 



Apophyse, /. iïiia (luUfa). 

Apopleetione, adf. (aluaudta ennuS^ 
toiDo; iota çel^o^tt faattaa ^alttoan» 
tua. — m. ^alwau^ta i^arantaiva. 

Apoplexie,/, ^(loane. 

Apoeiopèse, I. Réticence. 

Apostasie, /. «étodta (uo|>uintiien. 

Apostasier, v. n. Iuo))ua udf odtanfa, 
mimf!tfafib^«tiL 

Apostat, m. u«fon^))If&ttitt, (uopto. 

Apostème, m. patfitfe. 

Aposter, v. a. afettaa jofu tottij^* 
mâftn, loafoomaan. 

Apostille, / ftrjan reunot^in firio* 
tetut mitt^ttttulfet; iaifiltfdçs. 

ApostUler, v. a, !irjlan reunoil^in 
mntdttttitffta ftriottaa. 

Apostolat; m. a))odtonii »trta. 

Apofltolioité, /. ûpo^toUen optit ja 
clftman mitfatfuu^. 

Apostolique, adj. a^odtolinen; paa* 
mtUmta. 

Apostoliser, v. a. fa(iut^m^d[aar« 
soja ))ttS&. 

Apostrophe, /. a^ojhofi, tatf onterKt 
O; l^u^een {atiaifeminen ja ttfi^ti Ï9* 
!emtnen tolfeeit ^enfU5i}n 1. atneefen; 
tntma Ufu 1. pu^uttelcmttten. 

Apostropher, v. a. apofiroferata, 
latlomerffia fô^^ttâtt; Sfi«tt (ïu^ee^fa td- 
fdl itn^un; tutnta^ti (ju^utcua, nu^« 
beSa. 

Apostnme, !. Apostème. 

Apostnmer, v. n. mdrliâ, aiet' 
tna. 

Apothéose, /. iumatoitfemtnen. 

Apothicaire, airesse, s. a^teefari. 

Apothicairerie, /. aptttli; apttdaxu 
totto. 

Apôtre, m. a^o^toH. 

Apozème, m. ^rttifettod, bcfofti. 

Apparaître, v, o. nd^tt&^t^S, niif^tt, 
ilmedt^d; faire a. de son pouvoir, 
nSttttaa moItuu^tirieenfS. 

Apparat, m. Iomeu9, |>rameud; ha- 
ranguer avec, a., tomeitta fanoiSa 
pvi^uttUa'j tox9îtVi9; étaler un grand 
a. d'érudition, tox9ît\Via fnureÏÏa optOa; 
i^hn toimeen tarkieelltnen taludto; a. 
de chirurgie, fotelo ftfttltan)» ItïttavLV 
ftin tar)»ewtfet talut. 

Apparaux, m. pi taittï laiman »a* 
mêtuffeen tarpcelufet !a(ut. 



Appareille, / tnant^tuffct, l^aiAect 
i^ftn jitt^Ianifunteeti; fomnte, pxamtu»; 
tnnnusttt^ttj faifti ammatin J^arjotuN 
feffl tar^eeStnen faludto; l^aaiourin fo* 
ludto; ^oaiiian fitttt, fttttreet; a. d'une 
pompe, ))um))un marfL 

Appareiller, v. a. j)ariffi foiottella: 
a. des chevaux; panifia ^aria jhtlle: 
j'ai trouvé à a. mon cheval; appxt* 
ttxata, cmtaa fainUt tnitmeinen xoaU 
mietn^; (rat) mttftrdtd mitta bafatta* 
mille {imille, ettâ ne i^ailfaanfa ^opu 
mat; malmidtatba ))urjie|timaan: les 
voiles. — S'a., V. r. oua {oitimtlla, 
fotba [Hnttuidta]; (avec, qn) ^^bidt^tt 
tomeriifi. 

Appareillenr, m. (raf.) rafetmn0ft« 
mien mttan mttttriiiiia; a))))reteraaio, 
toalmtdtajla. 

Apparemment, adv. nft^ttttotteti, ar« 
toattamaeti, tobennâfOifedtt. 

Apparence, A muoto, uttondtS; (aa» 
mUr mario; tobennâfOtf^^e. 

Apjj^arent, ente, aÀ*. nttti^mtt, fU 
mitn^tdtdmfi; felmfi, tuneinen, fiimm* 
nd^tdmd; ultondlStnen, nStd*, teIo«; 
armollincn, armola^. 

Apiiareiité, ée, adj. l^eimolainen, 
fuhiîaifuube^fa olema; il est bien a., 
i^dneUd on {uuret fululaifct. 

Apparenter, v. a. natmifen fautta 
fufulatfuuteen faattaa: bien a. une 
fille. — S'a., V r. fufu(atfuutetn iou« 
tua naimifen fautta. 

Apparesser, v. a. laMotfi faattaa. 
- S'a., V. r. (d^bd (at«!a!fl. 

Appariement, Apparîment, m. pa* 
rittamtnen^ pax'Hfi fomittamtnen; \a» 
manlaUaidten fa^^alten ^^bt^tdminen, 
(uofitfemtnen. 

Apparier, v. a. paxittain idrjedtdd; 

Îiarittaa. — S'a., v. r. fitmatOa, fotba 
Itnnuidtal. 

Apparixenr, m. ))ebettt, !nrfort, koa^ 
timeétart (^Uo))tdtodfa). 

Apparition, /. Ïimt»tïi9, ndfemd: a. 
d'un esprit, aameen ilme^t^^. 

Apparoir, v. n. {impers.) il appert, 
fe(md0tt ndf^ç; faire a. de son bon 
droit, ofottaa felmd otieutenfa. 

Apparoitre, f. Apparaître. 

Apparonner, v. o. mitta«adttotta 
frunnata. 



Appa 



38 



Appo 



Appartement, m. afutnterta; Çuo« 
neumrta, (uoneferta; cette maison 
a trois a-s, folmifertatnen ro!ennii9. 

Appartenance, /. mtttt jl^ftn hm* 
Ittu; les a-s d'une maison, taittï mttâ 
ta(on pttrttn fuuluu: pi^atf pmtax^atf 
uRo^ttonect j. n. e.; les a-s et dépen- 
dances, talon aile fuulukoat, maat tor» 
pat, ialaïûthtt i n. e. 

Appartenant, nte, adj. fuulutoa 
i!nue, (itun) orna. 

Appartenir, v. n. (à) oSa jlun oma; 
fuuiua ifun fufuun; v. imp. on ifnn 
\otitx>otiï]uu9, tel^tStott; ainsi qu'il ap- 
partiendra, aftan^aaratn mufaan. 

Appas, m. fti(otu0, ^alutud, mie^ft* 
t^d. 

Appât, m. f^Sttt, f^Ste, f&ta; (fuio.) 
fitbotud, l^ontutud. 

Appâter, Appâteler, v. a, panna 
fl^Sttt; j^oufutefia, ttieteUft. 

Appauvrir, v. a. fS^^b^ttSft; a. un 
terrain, lai^buttaa maa. — S*a., v. r. 
T&^^t^â. 

Appauvrissement, m fB^l^t^^minen. 

Apnean, m. iol^to^tSi, tnteteçtllt; 
toieteuntu; Unnunfaan)e, jsultoaant. 

Appel, m. mmeQil ^uutaminen, ni- 
men^uuto; fofoontumidmerfft fotamie- 
^ttte (rummutta, torwetla): battre l'ap- 
pel; iDeto, loetoominen (oifeubedfa): 
porter l'a. dun arrêt, koetoa tuomtota 
koadtaan; mtelfatiuun maattmud. 

Appellant, nte, adJ. tottootoa. 

Appeler, v. a, ntmtttfttt, maintta, 
fanoa (jf^fin); a. les lettres, taioata; 
futfua, (uutaa, ))^t)t&& tutemaan: a. le 
médecin; koaatta, !)aaetaa: la trom- 
pette appelle au combat; a. en ju- 
stice; a. en duel. — S'a., v. r. o0a 
nimenS; matmttaa, Yanottaa. 

Appelet, m. fouttuteimt, toela. 

Appellatif, ive, adj. nom a., t)(tet« 
nen ntmtfana, a^JpelattiDtnen ntmtfana. 

Appellation, /. l^uutamtnen, futfu* 
mtnen; toeto, netominen; a. des lettres, 
tatDaamtnen. 

Appendice, / lifftte, Itite. 

Appendre, v. a. (à) ripu^taa, afet« 
taa (miii«tof|l, !nt!nian*ofottecffl): a. 
les drapeaux à la voûte du temple. 

Appentis, m. maia, fnoja. 

Appert, t Apparoir. 



Appesantir, v. a. radfauttaa, te^bâ 
rad!aaffi; (futn,) rau'atdta, toaiwuttaa. 
— S'a., V. r. ra*ïaa«ti ^atnaa, ro«* 
faantua, ftttibS ra«faa!ft; rQU'eta, tt^U 
ftdt^tt; s'a. sur un sujet, Ittalfi pti\tfà 
][{u9fa ainetôfa. 

Appesantissement, m. radlaantumi« 
nen; radfautettu tt(a, t^If^çd: l'a. de 
corps et d'esprit. 

Appétense, / (atu, (tnto, (uonnon* 
»tet^t^«. 

Appéter, v. a. ^atuto, ^tmota: a. 
les viandes. 

Appétissant, nte, adj. l^tmottana, 
(a(ua nodtatt)a. 

Appétit, m. (tmo, (a(u; ruofa^atu. 

Appétitif, ive, adj. ^aluaroa, ^t« 
tnootDa. 

Appétition, /. (a(u, mielt, mteli* 
te!o. 

Appiéeer, f. Rapiécer. 

Appiétrir, v. n. I^uonontua, turmel' 
tua. 

Appitoyer, i). m., t. Api — 

Applaudir, v. n. (à) ja v. a. ta* 
puttaa fartS micafuofton ofotteeffi; ]^t)< 

ttjttifta, fiittaa. - S'a., v. r. (dê> mu 

taa |t)tt)tn te^neenfa; onnena litttda: 
s'a. d'un événement heureux. 

Applaudissement, m. faften taputué, 
mteufuofio. 

Applaudisseur, m. ferfea f itttamaan, 
tutodten (aufujla. 

Applicable, adj. fotueltuma; Ie(paa« 
ma, fomelta^; maaratt^ (jtu^un tarlo* 
tutfeen): amende a. aux pauvres. 

Application, /. f^anemtnen. ïaêttmu 
tten,.fott)tttamtncn; ïd^ttamincn; a^fc» 
ruu«, l^artaud, ^alu; tarfalltfuud; l^uolt. 

Appliqué, ée, adj. a^Iera, uuttera, 
l^arrad. 

Appliquer, v. a. (à) paxma, taétta, 
))atnaa, fototttaa; ta^ttaa; a. un em- 
plâtre, toanna tolaaetari; a. un sceau, 
pamaa fiMï; a. une loi, fa^ttaa la!!; 
maarata; a. une amende aux pau- 
vres. — S'a., V. r. Itfccnfa fowlttaa; 
(à) ^arra^taa, a^Ieroiba: s'a. à la 
musique. 

Appoint, m. faatama (ra^a), faamt* 
nen: j'ai un a. de mille francs; pie» 
net rafiat; fuuremman fnmman tat|« 
tannOtf! (tfattamat pienet ra^at. 



Appo 



39 



Appr 



AppoîntaBent, m. rtita«a(ian î^tt» 
tâmmen afianomai^ten feIUettdn)ii!ft, 

AppoÎBtementfi, m. pi pattta; tt&U. 

Appointer, v. a. ^al!ata; i^tttU 

afionomaUten {entettdœdtrir antaa ma» 

Apport, m. marRlnapaifta, turu; 
m^Stajalfet; ofuudinoffu. 

Apportage, m. tautamiit^'é, tanta* 
mx^paitta. 

Apporter, v. a. tuoba, f antaa ebed; 
tnottaa: a. du dommage; a. des ob- 
stacles, afettaa e^teitS; a. du soin à 
un travaU, ^uoIeHUe^ti te^b& t^anftt; 
<futD.) eftttSS, citerata: a. plusieurs 
autorités. 

Apposer, v. a. patnaa: a. un sceau; 
l^anna, lifâtft, tiittda: a. une condà- 
lion. 

Apposition,/. ))aiieintnen, painami* 
ncn, lifddmtntn, Iiite. 

Appréciable, adj. iota on ma^bol^ 
linen artt)ioon {)anna, ^tnnafjt amata. 

Appréciatenr, m. armiomie^. 

Appréciatif, ive, adj artoiota \i\aU 
t&ioft, mdftrddmd; liste a-e, axtoiointU 
tdo: aimer Dieu d'un amour a., I^Utfc 
Tatifea rataêtaa 3uma(ata. 

Appréciation, /. ^innan arkoand, 
mdftrddminen, armio, armaamtnen. 

Apprécier, v, a axxoata, panna ^tn« 
to. — S'a., V. r. tïintca itfmfd. 

Appréhendre, v. a. koaroa, ))cldtd; 
a. au corps, n^angita. 

Apprébensible, adj. fdfitettdtod, fd« 
fntnntutua. 

Appréhensif, ive, adj waroma, ptU 
tdftmd. 

Appréhension,/, peifo, naromtnen; 
loangttfeminen; fdftt^^r^^mmdrtdmtnen. 

Apprendre, v. a. {a v. n. (qe. de 
qn) o|){)ta; faaba tietdd; (qc a qn) 
o)iettaa; Umottaa, tteboffl antaa; tôt* 
tna. 

Apprenti, ie, s, ùppïla^f o|)))t))oifa; 
koaSt'Ollaia. 

Apprentissage, m. opinfd^ntt; oppi» 
otia; optnfoe (ammatt^ta). 

Apprêt, m. iDoImt^tntf, tooru^tud, 
^anfe; apprtteran^, toUmeinen toatmx^* 
tns jilnlu tnottecHe; (lum.) teedtente* 
IpS; — pi toalmidtutfet, ^antteet. 



Apprête, !. Mouillette. 

Apprêter, v. a. koalmtdtaa, loaru^ 
taa, lanllta; a|)))rcterata. — S'a., v. 
r. ^anffta, tDalmtdtaiba; fonnudtao. 

Apprêtenr, m. a|)))rcteraaiOr koal^ 
midtaïa. 

Appris, ise, f . Apprendre. 

Apprivoisement, m. !ef^t^9, fef^ttdi^ 
mintn. 

Apprivoiser, v. a. fef^ttdd, tl^mtfira 
totuttaa; fuo))eaffi faattaa. — S'a., v. 
r. tef^d, feî)}tti)d; talttua, mofentua; 
(dansj ))ere^tk)d; (avec) tottna, tntue* 
tua. 

Approbatenr, trios, t. l^^todlfijd; 
l^enaeuidten lirjain cenfori. — adj. ]|^' 
kDdl{)}tt)d. 

Approbatif, ive, adj. ^t^mdtf^mtt, 
m^dntdtDd. 

Approbation,/, ^^todff^mtncn, mïtU 
t^mtnen; m^Snt^m^d, fuo^tumud; f^^» 
todf[i)n)d laufunto. 

Approcbant, nte, adj. œcltotfe^tt 
iftn ndtSinen, mnototnen. — A. de, 
prep., melletn, Uftmmiten. 

Approclie, /. (d^meminen, faa))nmi«' 
nen; lignes d'à., r^ntd^^rtnta; une 
place de difficile a., Unna, iota on 
koaitea r^ntdd; lunette d'à., liifari, 
tnubt ; — a-B, /. pi faartofattoanto. 

Approcher, v. a. (de) Id^tdd, Id« 
fiemmdffi fitrtdd; a. de soi, pumn lu 
tcm^ddn fonSfald^mifeen; toertailla; 
(a. qn) ))dddtd jhin pn^ûUt. — v. 
n. Id|e«t^d, fltrtl)d (d^mdtfi; oUa 
ifun faUainen, mnototnen. — • S'a., v. 
r. Id^eet^d. 

Approfondir, v. a. f^toentdd; (tuto.) 
ptïxnpof^iin tutlta; micttid. 

Approfondissement, m. )iertn|>o^iai' 
nm tutliminen, miettiminen. 

Appropriation, /. omtdtaminen, a* 
nadtaminen. 

Approprier, v. a. fomiteHa; mufa* 
toarfi te^bd, idriedtdd; Tutoca; ftrota. 
— S'a., V. r. omidtaa, ana^taa. 

Appronver, v. a. ^l^kpdff^d, antaa 
fuoStumuffcnfar tiittdd; la et ap- 
prouvé, ïerrottu ja ^towdff^tt^. 

Approvisionnement, m. mnenttn^, 
muonaUa toarnStamtnen. 

Approvisionner, v. o. muonittaa, 
muonalla œarndtaa. 



Appr 



40 



Aram 



ApproTiflionneur, m. m]lonalll^an^ 
fija; |)romiaiitttmeëtart. 

Approximatif, ive, adj. lifimttdrai* 
nen. 

Approximatioii, /. Itfimftttrftitxen 
(a6tu; par a., Ittimatn, Ufimâdrin. 

Approximativement, adv. arioatcn, 
Itfimttcinn, noin. 

Approximer, v. n. ja S'a., v. r. ofla 
melmn bbbenfaltainen, medem bâteen 

Appui, m. tnti, nojla; (luto.) turtoa; 
hauteur d'à., fôfimarren noian înxfnu 
nen; point a'a., tnfifoâta; a. d'esca- 
lier, fiift^un; ce cheval a Ta. fin, §e« 
koonen on l^ëafifuinen. 

Appui-main, m. maaiarten fttt^ttttmft 
tilbennoia. 

Appni-pot, m. ))abanjarta. 

Appnyer, v. a. tutta, noiata, t><^i' 
naa: a. la plume, Ittaift ))ainaa (i^ntt; 
a. réperon, fannu6taa §en)onen; a. des 
deux, fannu^taa molemnttlla tannud* 
ttmilla; (fuin.) (luoUaa, i^noludtaa, no« 
iaia, tumata; a. son opinion sur . . ., 
noiata mtdipibettanfd j^ftn; a. la 
ganche de l'armée a un bois, uoiata 
fotarinnan mafenta ftt))ett mctf&itn. — 
v. n. nojautua, nojata; le toit apjpuie 
trop sur les murs, fatto nojaa Utatfl 
{cimcn pttiUîe. — S'a., v. r. nojata; 
(futoO tobidtnffetft tottU. 

Apre, adj. e|>iltafainen, folea, far* 
fea, rç^miyinen; chemin à.; peau à.; 
ttr))ett, fartt>aé. latfcra: vin â.; fimed; 
i!utt).) toaifea; lowa; anfara, tuima; a^ne. 

Î prêle, f. Prêle. 
prement, adv. anlara^ti, tnimasti. 

Après, prep. ptxli9\% jAIfeen; atten- 
dre a. qc., obottaa ifin; se mettre 
a. qn., !tt^btt jfun finq}))uun; être a. 
ac, 00a toimeOfa; a. que, flttentnin; 
a'a., mufaan. 

Après, adv. fttlimplixu, perttdtd; 
après tout, nStu ollen, fummtnftn; 
après-coup, Itian m^S^ttfin; ci-après, 
ttt^jii alem^ano. 

Après-demain, adv. ia < m. ^U^no« 
ntenna. 

Après-dinée, /., Après-midi, /. itt' 
te^tîT pnoUn ^ftimân. 

Après-sonpée, /. Après-sonper, m. 
aiCa iHaffifen jillleen. 



Âpreté, /. !oleu0; forfeu^; lattt^ 
rnud; ftme^d; tnimuuO; a§ncu9. 

À-propos, m, t Propos. 

Apsyohie, / tainnoé. 

Apte, adj, fotoe(ta0, mnfama. 

Aptère, m. ia adj. fiitoetfin. 

Aptitude, /. tai)»umu9, mulakomi?. 

Aptnmiste, m. jolla on tuonnolli» 
nen taipnmnd monenfaltaijtin. 

Apurement, m. ttlin tarta^tuO ja ^t^* 
mttff^minen. 

Apnrer, v. a. tartadtaa ia l^^m&Tf^d 
tilt; ^u^toa, ftrIaOtaa (In(ta). 

Apyre, adj, tutentedtttmtt. 

Apyrètiqne, adj. fnnmeedta ma» 
paa. 

Apyrexie, /. n)a))au9 lunmeedta. 

Aquarelle (qua = fua), /. tot^* 
maaitSa maaiattu tanin; aqmareUt. 

Aquatil, ile (qua = tua), adj. me* 
bedftt eia»8 1. !a€tDama. 

Aquatique (qua = fua), mefi', fuo** 
pertttnen; œebedfd tîatoUi, ia9toati>a, 

Aquedno, m. weflio^banto. 

Aqnenx, ense (qu = ht), adj. tot^ 
tinen, hjebenfetainen, «{aUatnen. 

Aqnilin, adj. {aarenia futn lottan 
nofta; nez a., faartnenâ, lottannenfi. 

Aquilon, m. po^jlatunlt. 

Aquilonnaire, adj, ^o^jatnen. 

Aqnosite (qu =r !n), / nettfii^^. 

Aria, m. eràs ))a)m{atian lajit. 

Arabe, adj, ara^atatnen. — m. ara* 
^talatnen, arabt. 

Arabesque, adj, ara))ialaiuen (ertt» 
tfttn mol^TUaife^ta ra!ennndtaitee9ta pu^ 

Arabesques, /. pi. (raf.) arabedftt; 
mo^rttaifeen ta^aan tel^bçt fort^tntfet 
rafennutfi^fa. 

Arable, adj. jota on ma^boHinen 
f^ntaft, wilieUl 

Araok, Raok, m. araffi. 

Araignée, /. l^ttmmabârti; toerllo, 
jotta Itntuia ^çtobet&ttn; (fotam^ maan* 
olotnen !dt9tttn)a nttinotdfa; unerito.) 
^aanfuntt, fn!on|aIfa; erttd falan (aji; 
ertto fraœnn (aji; pattes d'à., pittitt 
^oifat formet 

Araigneux, euse, adj. ^ttmmtt^Sfin 
n^erlon laftatnen. 

Arambage, m. (mttixo.) enttauO. 

Aramber, v. a. (meriw.) entrata. 



Aras 



41 



Ârch 



Arasemait, m. tiixn toaaiafuora fi« 
miferrod munrt^fo. 

Araaer, v. a. toaalafuoraffl tel^btt 1. 
tafottaa ftnuuri). 

Aratoire, adj. maantoUjel^ffeen fnit< 
Intoa, maanioificl^^'. 

ArbalestriUe, (Arbalète), / fone, 
mt03 mereilft mttataan aunngon ta^t 
ta^tien !orfeud-, aétemitta. 

Arbalète,/, ionfl. 

Arbalétrier, m. ioufimie^; ioufi^ 

Arbitn^e, m, tofiltt^e*, fom))ro« 
mUfitnointo; eri tnatben koai^tolurfin 
toertoilemincn. 

Arbitraire, adî. toa\>aa*t^to\ntnf iU 
fctoaltatnen, mieltkoaltatncn; iota ei oie 
lai^o mttttratt^. 

Arbitrairement, adv. ttfetoaltotfe^tt, 
mtdtioaltatfe^ti. 

Arbitral, aie, <tdj. sentence a-e., 

Arbitralement, adv. fom))romi0jln 
!autta. 

Arbitratenr, m. fotn^romiefttuo^ 
mari. 

Arbitratioii,/ ))(tfummalnen artDao' 
tnincn, artoioladlu. 

Arbitre, m. foni))romidf!tuomart, 
udfottn mtee; itfemaltatnen t)ttattfii» L 
(erra; libre, franc a., xoapaa ta^to. 

Arbitrer, v, a. ))tltttttttt riibanrat* 
faifiiana, fompromi9fituontarina; fum* 
mittain, tilimaltaan armata. 

Arborer, v. a. pbdt^ttjltt, no9taa; 
a. un pavillon, ^tdfata ï\p)^n; a. le 
drapean, p^«t^tttttt, afettaa Itp))u; 
(fntD.) inltifc^ti tunnuetaaj a Tim- 
piété, inffifceti tunnustaa ttfniftt vi9» 
tonnonç^Ifôâiatfi: a. Tétandard de la 
révolte, noétaa T(U)tnaa. 

Arboresoent, nie, adj. pnuntaitau 
nen. 

Arborisation, /. bcnbritt, !tn)i jo9fa 
tntoautttu puita, pettfatta j. n. e. 

Arborise, ée, adj. ))uunmuotoinen. 

Arboose, /. era&n fa^min marja. 

Arbousier, m. erttd tû9»i (arbutus 

un^do). 

Arbonsse, /. mefimeluuni. 

Arbre, m. pun; a. franc, i9tutettu 
ptnt; a. fruitier, ^ebetmSpiiu; a. de 
hante fatale, (orfcaruufoinen puu; a. 



de moulin, affeli, rattaântulfi; a, de 
charme, auraii«oiad. 

Arbrenz, ense, adj. ))uunla(tainen. 

Arbrissean, m. pttni pun, m\a; 
penfae. 

Arbuste, m. penfas, pta\a€ÎQStol 

Are, m. iouft; (aari, ^oltotfaan; 
bander, débander un a., jSnuitttttt, 
lanfatdta joufl. 

Arcade, /. art abi, l^oltntfaarinen U\i» 
tttn)2i, ^olkotfaaren auRo. 

Arcane, m. (a(femt6tain) Jalûifet fe« 
mtallifet tnenot; (S&fe, jonia aincffet 
otnat faladfa pibet^t. 

Arcane, Arcanée, /. f^unafltitu. 

Arcanson, m. n^tntunpt^Ia, f olofonto. 

Arcasse,/. ((aiioan) ))cr(i))eiU;pIof!t« 
îoppa, 

Arc-bontant (c et ttHnn^), m. pïia* 
rit, iot!a bap&ttdttt ^^t^toSt ^olmifaa' 
tefft; t^nfi, orianIHfl; (fuko.) pW^tn» 
!i(5; ((aiko.) piira, puomi. 

Arc-bouter (c ei ttcinn^), v. a. tueta 
muuri ta^i ^olmi. 

Arceau, m. ^oltnen fàareud, "fiotxou 
faari; apitan le^ben muototnen torid» 
tus. 

Arc-en-ciel, m. tain)aantaari. 

Archaïsme (ch = ï), nan^entunut 
fana 1. bubeenparft. 

Archal, !. Fil. 

Archange (ch = f), m. artli^enleli. 

Archangéliqne, adj. arfït^enfelin*. 
•— /. (fa«».) putfi (angeliea). 

Arche,/, ^flanfaari Arche de Noé, 
9{oatin artti. Arche d'alliance, ixu 
ton arflt. 

Archéographe (ch = f), m. mui* 
noi9muidto*mer(tien tutftia. 

Archéographie ([ch = î), /. arfeo* 
grafta, mutnot9muidto«merrfien feUtns. 

Archéologie j[ch = f), /. arlcoio- 
,ia, muinoidtutfinto, tiebe muinot^fan' 
oita mut^tomer feints ja taknotdta. 

Archéologue (ch = {), m. muinoté* 
tutfijla. 

Archer, m. jiourtmied; (tnan^.) 
taupungitipaikoenja, «tnartija, poHtfl; 
franc, a., notta^ampula. 

Archet, m. tt)iuIunioujl; faari (fttt« 
tijedftt peiton fannatteeffi); ialudtin; 
terddfaari i&nteeQa (ttintUSn fieritta* 
mi^ta toarten); pieni fa^a. 



f. 



Arch 



42 



Aren 



Arohétype (ch = I), m. {^erifutoa, 

Archevêolié, m. orffi*^it))|)a!unta. 

Archevêque, m. arTftytt9))a. 

ArcMchambeUan, m. ^It!ûmart« 
(erra. 

ArcMcliaiicellieT, m. arffifandieri. 

Ardàdiaconat, m. arffibtafontii 
toirïû. 

Archidiacre, m. arffibiafont, tuo« 
tntûpromadtt. 

Archiduc, uchesse, s. arlti^erttua, 
•l^crttuûtar. 

Archiduché, /. arfti-^erttuafuuta. 

Archie,/. ))erifafint9, ptxvLm. 

Archiéchanson, m. ^(in juctnan* 
ladfiia. 

Archiépiscopal, aie (ch = f), adj. 
axtlïpii9MViinm. 

Archiepiscopat (ch = !), m. arf !t« 
))tUpan tDtrfa. 

Archifon, m. atfa^ullu 

Archimandrite, m. artfimanbriti. 

Archimaréchid, m. ^Un mardfi. 

Archipel, m. ar!i))e(ûgi; faariéto; 
montfaarinen toefl. 

Archipreshytérat, m. ))ron)û9ttn 
tuirfa. 

Archiprêtre, m. ))rotoa9tt, ISZintu- 
))rotDadtt. 

Architect, m. arliteitt, ratennudtaU 
tetUja. 

Architectonique, Architectural, 
alCj adj. rafennu0tatteefen fuututDa, 
arhtettoniïïinen. 

Architecture, / rafennu^tatbe; ta» 
fennudntttoto, «^t)^(t. 

Architrave, / arlitrami, fibe«anfad 
fa^bett Yiiax'm pum. 

Architrésorier,m ^Itn ral^antoartiia. 

Archives, f. pi mandat afiattriat, 
(tMoriattifet tobi^tudfiriat; axlmo. 

Archiviste, m. arfidton (ottaja. 

Achontat (ch = l), m. arfontitotr* 
fa; artontotran oila. 

Archonte (ch = f), m arfonti, ^Itu 
toirlamte^ ^[tçenadfa. 

Arçon, m. fatulanfaart, 'puu; être 
ferme sur ses a-s. i9tua tufetoadtl 
fatuladfa;(lun).) ))U2ia b^toin ))ail!aan' 
fa, tonoltanfa; perdre les a-s, ioutua 
j^ttmtlle; fatDÎtfln, toibin. 

Arçonner, v. a, famito koittoja. 



Arçonnenr, m. kotHan fatoittaia. 

Arctier, m. Jouftfep)>(l. 

Arctique, adj, ^o^iomen; pôle a., 
po]^ioidna))a; cercle a., t)o(j[ot9nan)an«^ 
i)ttrt. 

Arctinm (um = oom), m. o^baft. 

Arotos, m otaiDan t&çttflferS. 

Arctore, Arctnms (s = SSnt^l^), 
m. ?tttturu9 tfi^ttfiferS. 

Arcnation, /. lutben fouttdtutntnen. 

Ardasses, /. pi taxUa berflalainen 
fllffi. -^ 

Ardassine,/. (ieno toerfiafainen filfft. 

ArdéUon^ /. mm, ixuta9ttlna, fiU 
mdin))aln)eliia. 

Ardelle, /. eau d'ardelle, netltfan* 
Ittbbrt. 

Ardemment, adv. (artaaétt, tutt» 
fcstt. 

Ardent, nte, adj. palaroa, l^e^fuioa ; 
feu a., tutma toallea; ))olttan)a; tutt* 
nen, fittoad, tutma, l^arrad; tuttjpunai" 
nen [(iufftdta, fanooiéta]; miroir a., 
poUepetti; verre a., aurtnfotafi: cham- 
ore a-e, oileudto, jota lerettilttifia tuo« 
mitfl. 

Ardent, m. toirtoatuli, aamiotoal* 
fea; erSd tauti. 

Arder, tr. a. fioUtaa. 

Ardeur, /. pa(o, fuumuud; (futo.) 
ftitt)au0, tutmuu^f (artau^, l^tmo; a. 
de Pestomac, uttrH, formennud. 

ArdiUon, m. folfipalin, )>a(tdttn 

Ardoise,/. Uudfafimi, muolufimt. 

Ardoisé, ée, adj. (tu8!a!i»en Mxi* 
nen, liu^fallmen». 

jîrdoisier, ère, adj. ItuStalttoen taU 
tainen. 

Ardoisière, /. liudlaftiDen fatmos, 
•Iou(o0. 

Ardu, ne, adj. i^rflft, (uo!fi)>a(ife« 
mtttSn; (fuio.) koatfea. 

Are, m. randlalainen ))tnta«alan 
mttta (= 100 nelidmeter'is;!. 

Aréage, m. fiinnan mittaammen 
are«mitalla. 

Arec, m. arefapttbttnS. 

Aréfaction, /. (!em.) !odtean atneen 
futtDaamtnen. 

Arénacée, adj, pierre a., btetafttol. 

Arénation,/. (lilSf.) fantagaube. 

Arendateur, m. arentaatori, toon* 
raajia. 



Aren 



43 



Aris 



Arendatioii, /. toouraud. 

Arène, / ^tetatatiner; taiétefutan* 
ner. 

Aréner, v, n. s'Aréner, v. r. ta9tta 
[rafotnuf^^ta]. 

Arénenx, ense, adj. (tetaitten. 

Aréole, /. œS^Stnen ptnta<a(a; fe^tt; 

Aréomètre, m. areometeri, loefipun' 
tari, ii))))opiintart, yoUa m&SrtttHSn loete* 
l&in ametben fu^teelltnen ^atno. 

Aréopage, m. torfetn otfeudto Slt^e* 

Aror, V. n. (mcrito.) anffurllïa fan* 
tâl 

Arête, /. fatanruoto; iDt^ne, oa§; 
tertoft f^TJS; ))arrad: erâd l^etoofen 
tûsti; majatoati pittM ferfHfamat; 
taillé à vive a., terSiDâfu(mat(eftl ^a« 
fittn: voûte d*a., riétt^olmt 

Arêtier, m. touotiainen. 

Ai^anean, m. ((ai».) fûa))cltren' 

Argémone, / (ladtD.) oadtDalmu 

Argent, m. ^oj^ea; a. vierge, {)elffii, 
^^bad (.; a. vif, elStoSl^opea; a. en 
oeavre. koaltnUtettu ^.; a. fulminant, 
))QitIfn^ot)ea; hoptaxaf^a; a. comptant, 
foma ral^a; a. blanc, ^opeara^a; ^optan 
màxXf matfotnen rn)aa!ttnot9fa). 

Argenté, m. Argentine, /. (opea* 
hfo. 

Argenter, v. a. Bo^etta, (o))eoita; 
gris argenté, f^tptan^axmaa. 

Argenterie,/. ^opea«a9ttat;(opeaéta 
te^t^ fa(n. 

Argentenr, m. l^o))eottftJQ. 

Argentenx, enfle, adj. xaffaxitaê, 
ra^autntn. 

Argentier, m. fadfan^oitaia. 

Argentin, ine, adj. ^optan mStinen, 
fioptan Sttntnnt. — /. (Ia«n).) ^an^en* 
rno^o, «ialta (potêntilla anterina). 

Argenture,/, (opeitud, 4o)>eoitud. 

Argeste, m. tuobetnuU. 

Aj^ile, /• \aïoi, fawimaa; a. à fou- 
lon, oanntnsfatDt, »aal^tofawt. 

Argileux, euse, adj. faminen. 

Argonaute, m. argonautt, erfid ïi'6* 
pcr^ojtn (ajt; txU lalan (aji; (fuko.) 
mercnfnfftia. 

Argot, m. ftanfaffa; tDarlaanftdi 



(roartaiben ttSîm fâ^tet^t omttuifet \a^ 
nat ia (anfeet). 

Argoulet, m. (loan^.) farabiniert; 
(futD.) t^l^jiintotmtttaja. 

ArgouBin, m. pit^Iurt (faUxïlau 
troi9fû). 

Argue (u et SSnn^), fiiUan* l. l^O' 
ptanUfix'à\iê*ttfibaê; fiina fS^tet^t foneet. 

Arguer (u et ftiinn^), v. a. fe^riltfi 
fttltaa 1. f^optata, 

Ai^er (u ttdnt^^) v a. f^^ttas, 
fotmata; a. de faux, n^afiraf^ toait* 

taa; paattaa. 

Argument, m. tobtdtud, toteenna^te ; 

f^^, ptxvL9tv, io]^to4)aata9; fifaaa, i^^ 

^^t rtfattan efit^«. 

Argumentant, m. tDadta^aittaja 
(tDait»«toimituffe«fa). 

Argumentateur, m. (afuïïtnen toa9* 

tatoaittaia. 

Argumentation, /. tobidtuffien, f^i* 
ben. ^eru9teiben efttte(eminen. 

Argus (s aant^to), m. Srgud (iuma* 
latdtûrulliiten ^enmb, joda oh fûta 
fllmaa); tarfadtawa, tornafitmainen i^ 
mtnen; ivatoia; eraan talan, farmeeu, 
(innun, per^ofen ja fulan ntnti. 

Argutie (ti = p), f. it)iifa«tcïemi» 
nen, rttittotifaud, nofleluud. 

Argutieux. euse (ti = ft), adj. xoiu 
^a^ttttma, noffela. 

Arguropée, /. tuultu tatto munttaa 
(almemmat mitaÏÏit ^opeaffi. 

Arianisme, m. jhndtutfen iumatuu« 
ben fteUamtnen. 

Aride, adj. futtva; (lum.) bebe(ma« 
t0n, lai^a, t^(^; esprit a., t^pia pM. 

Aridité, / futround; (ebelmatta* 
m\))9é; t^lQ^d. 

Aridure, /. futkuuminen; f)xtottiri9* 
tautt. 

Ariens, m. pi. ^riantt, iotfa ^xx^* 
tuffen iumalnutta (ieltamat 

Ariette,/, pxtm aria, laulu. 

Arigot, m. era^ foitto{)ilIi; chanter 
à tire Ta., ta^fin lurlutn ^oilata, ïau« 
(aa. 

Arifltoerate, m. {a adj. aristofrati, 
^Um^^; artdtofratiHinen, ^lim^^tDaltat' 
nen. 

Aristocratie (ti = fl) ari«tofratta; 
^UmtodtDalta: ^lim^fttunta. 

Aristocratique, adj. ariétofratîSinen, 



Ans 



44 



Arom 



AristocratiBer, v a. artdtotratitft 

faattaa; ftt^ttfiibîi art^tofratin ta^aan. 

Aristoloelie, /. (fasto.) (utruntan* 

ÏIVL9 (aristoloehiaj. 

Aritlimancie, /. numcrotïïa ))ootDaQ« 
minen 1. ennu9taminen. 

Arithméticien, m. luiounladfun o))' 
fiinut. 

Arithmétique, /. aritmetifa, fnniun» 
Ia9ftt«oÇ))t. — adj. aritmettSinen, (a9« 

Arlequin, m. arlefint, narri, f^ouî» 
fio. 

Arleqninade, /. narrinfuri, tltoet* 
I9«. 



Armadille, /. pieni (atioadto ; pxtnï 
' [Sint.) 
nen. 



fotO'alu^; (tû 



tot^mn, tv^Stiiii' 



Armand, / ertts ÇctDofen ISttfe. 

Armateur, m. (attoan-ifttntS; taop» 
paxHaixoan toarudtaja; Iaap))anIai)oa. 

Armatore, /. faifti rautafi«!ot, fie* 
iat ia ma^tDtdtu^raubat jhtdfa to« 
nee^fa; ÎMo, ^ela; — a-s, pi toaaftL* 
nan muototfet foristulfet (rafennuf* 

Mû). 

Arme, /. afe, fiiDfiSrt: a. à feu, am» 
^uma*afe; a. blanche, terfi-afe, (miefta, 
i^atnettt) ; a. à lame et a. pointe, I^D" 
mtt' ia pidto*afe; — a-s, pi afe, afu: 
hautes a., ampnma»a]t; basses a., 
fitou'afe; homme d'à., ratfumted t&9« 
bedftt a\u9\a; salle d'à., mtefIatIu§uo« 
ne; faire passer par les a., tuomita 
ammuttamatfl; être sous les a., oSa 
afetdfa, tat^bedftt a[ndfa; prendre les 
a., r^^tbtt a[etftn; mettre les a. bas, 
rendre les a., luùpua afei^ta, antau* 
tua, mçDntftfi itfenfâ moitetutft; foban* 
ftt^ntt, tappîlrx, maino: en venir aux 
a., T^^t^H fotaan; poser les a., Iuo« 
pna fobûnt&^nniMd: reprendre les a., 
unbe^taan run)eta fobantttçtiin; sus- 
pension d'à., afeIepo;fotatotmet, fota^ 
onnt; fotapalmeîu^: porter les a., olla 
f ota))ûtmeIuffe9fa ; faire ses premières 
a., enfifofeet fotatantereeQa; fait d'à., 
nro^t^S; eritaatuifillo afettta marn^te* 
tut fotajoufon ofa^tot, jjadamte^idtfi, 
ratfumie^idtd, t^fi^tS: dans quelles 
armes sert-il?, mi^fil fotamte^tdt9efii 



l^ttn ^almclee; a\vi, tamtneet: a. à 
épreuve, luulaa fedtamd afn; miel^ 
fallu: faire les a., mieftatCui. (ariot« 
taa micllatlua; toaafuna: a. de l'em- 
pire, maltalunnan maatnna; a. de 
succession, fieritt^ toaafuna; a. d'al- 
liance, (etmofaifuuben fautta faatu 
maafuna; a. parlantes, maafuna, lofa 
futDalItfe^ti ofottaa fufumme&; cachet 
d'à., tDaafunattinen {IfiQt. 

Armée, /. armeiia, fotaiouffo; a. 
navale, fotalatmadto. 

Armeline,/. Uxpp'i. 

Armement, m. afetOa warudtami» 
nen; fotawaru^tud; (attoan manidta« 
minen. 

Armer, v. a. toarudtaa afeilla, ))Uo 
fea afetfin; waru^taa (aima; raubottaa, 
mannettaa, mourata; a. le canon. Iaa« 
bâta fanuuna fuuIaSa; a. un tusil, 
mirtttStt Ip^df^n ^ana; a. de fer, rau« 
baSa mannettaa; a. les avirons, a^tU 
taa atrot fouboïïe; a. un vaisseau en 
marchandises, maruétaa fotalaima 
fau^palatmafft. — v. n. maru«tatba, 
maru^tella fotaan; laimalla ))almella: 
a. sur un bâtiment. ~ S'a., v. r. 
putta afetfin; xtfyt^H afetfin; ïoaxu^p 
tatba. 

Armet, m. f^pKrt. 

Armifére, adj. afeita fantaioo, afeeU 
ftnen. 

Armillaire, adj. sphère a., taimaan* 
fiiallo, ofottawa eri tatmaanfap)>alten 
litfuntoa ja feëfenfu^taidta afemaa. 

Armistice,/. a^tUpo. 

Armoire, m. faa^pt. 

Armoiries, /. f>2. maafuna. 

Armoise, /. (fasm.) maruna (aru- 
mina), 

Armoisin, m. erdd o^ut fUffifangad. 

Armoriai, «i. maafunafirja. 

Armoriai, aie, adj. maafunotta ïo9* 
fema. 

Armorier, v. a. maafunaÏÏa marud* 
taa, fortdtaa. 

Armoriste, m. maatunotben tun* 
ttio. 

Armure, /. afn, tamtneet; fiéfo, ^(o. 

Armurier, m. afefe)))>tt; afefauî>^ia«. 

Aromate, m. iofatnen ^^mttUd jia 
mdfemiidtt (emuama fasmi. 

Aromatiqne, adj. aromattnen, (9» 



Arom 



45 



Arrê 



Armnatiflatioii, /. l^^miinl^aiutftaa 
tineUIa ^d^M&minen. 

ÀramatiiMT, v. a. l^^ioiinl^aiutfUIa 
mnUa J^St^^taS. 

Âioniatite, /. erâd ^^to&ttl^aittinen 
ttioeii laji. 

Arôme, m, (emu, r^^tt^ajlu. 

Aronde, / )}âS$f9tien; queu d'à., 
f&io^n^aaTaan iattettu puu, 

Arondelat, m. pSd^I^fen ^oifa. 

AroBdelle, /. erttd pïîm ja fnveli 

Arpafllenr, m. fullanl^uu^toia; mal* 
Btm«ttfîj8. 

Arpeggio, Arpège, Arpégement, m. 
(otttanrinen ftten ettS ftttDeteet fuulu* 
oat ^{{tteSen, mntta no)}eadti toinen 
toifenfa ptxH&n, ^ar^e^gio. 

Arpéger, v. a. fotttaa ^ar^eggtota 

a e. f.)- 

Arpent, m. t^nn^rtn«ala (= 100 
Bclti^perches). 

Arpentage, m. maanmtttau9;inaan« 
mtttaudtaito. 

Arpenter, v. a. mitata (matta); 
(tniD.) pittiHa aeteteiaa fitllea, f^ax» 

Arqnebneade, / J)^9f9n (aulaud, 
'(aaleama; eau d^a., qaaiDatoefi. 

Arqnebnse, /. n)ati^an«attattten pï^i* 
f^; jeu d'à., tnaalun ûm))ummen, paxita 
jo#fa maalun ammutaon. 

Arjnebnser, v, a. ampua fuotemaan 
tnomittna fotamtedtd. 

Arqnebnserie, f. ^^d[^fe))ttn ûtn* 
matti. 

Argnebnsier, m, (toan^.) pt^df^mtes; 

Arquer, v. a. îaaxtaa, !aaref|l tat^ 
ttmttaa. — v, n. (aaretoafft taipua, ntuto 
fiétno. 

Arraehement, m. tempomtnen, t\9» 
tominen; paifta, ntidtd (oIiDtn laaritud 
aCfaa. 

Arracher, v a. ("à, de) lidfoa irft, 
temmata, nonffta, nostaa; a. les pom- 
mes de terre, nt9taa toerunat; (tnïo.) 
lodfifm ettaa, ttxdfin faaba; il faut 
loi a. les mots, tudfm ffttne^td fanait 
îoa. — S'a., V. r, (à, de) crlaantua, 
erita. 



d'rArage-pied, adv. ^^ttimtttaa, (af « 
faamatta. 

Arraebeiir, ense, «. a. de dents, 
^ampaantoetSiâ; a. de cors, Uifatoar^ 
^aitten leitlaajia. 

Arrachis, m. fa^toatuten {)utxn)efatn 
maradtatnmen; iuurineen no6tettu puu« 
toefa. 

Arraisonner, v. a. pu^uttelemtfella 
faaba jfu mteltanfS maUtamaatt; (me* 
ritt).) pretiata, ))u^utella. — S'a., v. 
r. (avte qn) fo))ta ilun fandfa. 

Arrangé, ée, adj. fdab^lltnen, iSr« 
jedtett^, luntûon afetettu; (fuku.) un 
air a., tee^fennelt^ ulfomuoto. 

Arrangement, m. ittrjedtamtnett, iâr« 
ie^t^ffeen, funtoon a[ettaminen;ittried< 
t^d; tat))umud jttrjedt^Ifeen; foiDtnto; 
— a-s, pi ^anrtcet, toolmiôtuïfet; 
cette homme manque d'à., tdQd mit* 
l^eQa et oie talpumudta iarje^t^ffeett. 

Arranger, v. a. iSrje^tcia, afettaa 
jttrjedt^ffeen, funtoon; latttaa, ^antfta; 
foniittaa. — S'a., v. r. (avec qn) fo* 
pia jtun fandfa. 

Arrentement, m. arenntSe pano, 
n)ouraud. 

Arrenter, v. a. toonxata. 

Arrérager, t;. n. se laisser a., ion» 
tua rtldtiin toeronma(fud[a. 

Arrérages, m. pi merorlidtit, iSt< 
tect. 

Arrestation, /. wangttfemtnen. 

Arrêt, m. tnomto, f^atitbd; toelfa^ 
wanleu^; wangitfeminen; tatamartftoon 
pano; (merin).) embargo; f^^fd^t^mt" 
nen, fetfa^tumtnen; feifominen; ptbSfe, 
])ibtfe; (tixtt)) sans a., ^illttfemdtSn, 
trdtad; tren^fi, na|)tntdtt)en neulod; 
fuitu joe^fa lauttatutften ptbdttdmt» 
leffi; lepo^aita: temps d'à.; Teil^ddnno^ 
jaudlo^ta r^ntdedfd: mettre la lance 
en a., ojentao ïeil^dS; — a-s, pi loti* 
aredtt, «iDanfeud; rompre les a., Id]^« 
ted are^tieta; lever les a., ))dddtdd 
are^tidta. 

Arrêté, m. (fofouTfen 1. mtradton) 
pmm; ttltfiriatn ))ddttdminen. 

Arrête-boeuf, m. (fadw.) oraffo 

ConoHs spinosa). 

Arrêter, v. a. pkjfdbb^ttdtt, fetfaut* 
taa, tottw^ttdd, e«tdd;lttnntttdd;ared« 
terata, ottaa !ttnnt, loangtta, welfa* 



Arrê 



46 



Arro 



iDanteuteen ))anna; tatamariïloon ^an« 
na; ^ââttttâ, mâarcltâ; ))edtata, toou* 
rata, ^^^rttta; {)it{lttas tilit. - v. n. 
p^fabtt^a, tDit))btt. — S'a., V. r. (dans) 
pt^m^^H, feifa^tua; (à) kuit))^», toit- 
tDd^tââ; (crjetS: arrêtez-vous; s'a. 
en beau chemin, Iuo))ua ^^iDttdtâ ^xu 

Arrêtiste, m. iota tofoo ja juIfU 
fuuteen totmtttaa afetutfia, fSdittSjid, 
))ftat5rftd. 

Arrhement, m fôfira^a; îanppa Ufu 
ra^ain annotta (erittâinttn fadn^amadta 
roiliadta). 

Arrher, v. a. aittaa tdftra^aa. 

Arrhes,/, pi. lâfira^at; ^anttira^a. 

Arriéré, m. nxMx^mîana ma!fama« 
ton toeffa; j[(ilet[& oktoa faataroa; ma!« 
fui&Snn0d; (atminl^St^ totmttud. 

Arriéré, ée, adj m&ttrd'aian ^U 
lotin^^tett^; (aiminl99t^, m^S^ddtçtiiQt 

Arriére, m. (airoan ^crli, a^tert. 

Arriére, en Arriére, adv. jla pra>, 
tataiftn, tafapertn; tatana, ))erttdfâ, fe« 
Idn taf ana; rester en a., ittûbtt ^erdSn; 
être en a., otta rddtUfd; trouver qn 
en a., ^uomata jfu IekoSi)er2iifefft ; en 
a. de qn, jtun felSn tafana, poi9[a 
ofledfa; vent a., ))erttntalatnen tuuli; 
en a. de, tafana. 

Arriére, int, potd! tafaiftnl a. de 
moi, satan! luotou minudta, faatana! 

Axriére-ban, m aateU^ton ^(einen 
nodto fotaait; aateHnen nodtoiDS!t. 

Arriére-boutique, f. t^uottfamari. 

Arriére-caation, /. toadtatataud, ta^ 
iavié tafaudmie^tfle. 

Arriére-change, /. lorot foroidta. 

Arriére-corps, m. fiddralennulfen 
tafana fetfott)a rafennnd. 

Arriére-oonr, /. tahpi^a. 

Arriére-faix, m. itt(!tmenot, idifetfct. 

Arriére-fermier, m. kuouraaialta 
toouraaja. 

Arriére-flef, m. fartanon 1. Idttn!« 
t^lfen aile funtuma toeromaa. 

Arriére-flenr, /. ot!ea9ta ajadtanfa 
m^O^Sdt^n^t (ntfa. 

Arriére-garant, m. toadtatafaala; 
iofa tafau^mteBelIe tafaa. 

Arriére-garde, / jiiKtiwartîa^to (fo* 
tajioufon). 

Arriére-goftt, m. idlfimalu. 



Arriére-main, / tçdnti fibenfe* 
Idttd; ^etoo[en tala))uoU, lanne, Iau« 
tafct. 

Arriére-neven, m. toeljen 1. ftfaren 

Ï>oianJ|)otIa ta^t tuttdren t^tdr; nos a-x, 
aulaifimmat idlleifemme. 

Arriére-niéce, /. wcïicn L jlfaren 
pojant^tdr 1 t^ttdrent^tdr. 

Amére-pensée, f. fatatnen aiatu9 1. 
tarfotud. 

Arriére-petit-flls, m. poian 1. t\)U 
tdren {loianpoila, 1. t^ttdrenl)0tla. 

Arnére-petite-fllle, /. ))oian 1. t^t« 
tdren ))oiant4tdr 1. t^ttdrent^tdr. 

Arnére-petits-enfants, m. pi. lad» 
ten(a«tenla^[et. 

Arriére-ppint, m. tafatiftt, talafau» 
maué. 

Arriérer, v. a. tDtiko^ttdd bit ma!fu« 
aian. — v. n. ja S*a., v. r. jiddbd jdï* 
!een; joutua rdétiin. 

Arriére-saison,/, ft^ff^n Io))pu^uoIt. 

Arriére-vassal, m. Iddnitùdmtel^en, 
n)afattin (ddnit^^mied; alait)a(alli. 

Arrimage, m. ta^tinlatoud, «fdlçtt)^. 

Arrimer, v. a. latoa 1. [dltjttdd ladtt. 

Arrimenr, m. (adtintatoja. 

Arriser, v. a. ((aiw.) retwata (feiftt). 

Arrivage, m. (atioan ia ladtin faa« 
))umtnen fatamaan. 

Arrivée, /. tn(o, faa^umtnen; tn(o« 
alla. 

Arriver, v. n. ja imp. faa^ua, tuHa, 
pdddtd ptxïtit; (luw.) joutua, mened' 
tl^d: a. aux dignités, jioutua, to^ota 
fortet^tn toirfoi^m; c'est un homme 
fait pour a. à tout, fe mteS on (uotn 
taili^fa mene^t^mddn; ta))a^tua, fat' 
tua; ((aitt).) ^ttdd tunleen, alemnialfi, 
fallata. 

Arrobe, /. ed))ania(atnen paitio, noin 
31 naulaa. 

Arroche, /. maltfamol^o, fatoife 
^atriplêx), 

AiTOgamment, adj. ^nfe&^tt, x^f^* 
fed«tt, u^tamtelifedtt. 

Arrogant, nte, adj. ijnfed, rS^^fed, 
iulfea, tt^tamteltnen. 

s'iLrroger, v. r. anadtaa, juleta. 

Arroi, f. Train. 

Arrondir, v. a. 9m))^rittife({i, pï^H* 
redifl te^bd; (hiro.) a. sa terre, te^bd 
maanfa rajat luontewtlfl f o))ikoien ))a(d« 



Arro 



47 



Arti 



toien liTaSmSlIS; a. nne période, te^» 
bâ (au^eratcnnud [ujumantmaTri ; (me» 
riio.) a. un cap, purje^tia niemen ^m» 
pari. — S'a., V. r. ^)uai«tuû; tï\m 
maatanfa foptmtlla palétotHa. 

Ârrondissemeiit, m. pt^Sriêfôtntnen, 
qinp^nSifl)^d; tuontetvafft tefetninen 
(rajojen fu^teen); fi^fatunta, funta 
(^onéfanmaadfa). 

AiTOflage, m maan tadtaminen, to9* 
tuttamtnen (luebenio^boilla); canaux 
d'à., roebenjo^tO'fatioannot. 

Arrosement, m. ta9tamxntn, ttuthtM 
tDalamiiten; ofajafo (tortti))eUd{(i); lu 
fomaffo (ofafa0ten). 

Arroser, v. a la^taa, lodtuttaa, tte* 
bella rvalùa, pxuefottaa; (fuit).) a. de 
larmes, ft))}nettlld fadtaa; xothtttioff" 
boSa todtuttaa; (futD.) jataellta pxttiVd 
ra^afummia ))aninnotfi: arrosez ces 
g«ns-lÀ; iofûû ofût (ïortti|jeï*8fa);fuO' 
rittoû fifamaffu [ofaîfatétû]. 

ArrosioiL, /. falkoaminett, nafertami* 
nen. 

Arrosoir, m. rutéfufannu, ruiéfuttn. 

Arnidir, v. n. fâ^bii tMtUffi, ruo« 
fottomafft, Qnfeâirt. 

Ars, m. pi ^etuofen ta)>afuonet. 

Arsenal, m. arfenalt; fota^ofefîltl^. 

Arséniate, m. arFenifi^a))))oinen 

Arsenic, m. arfenifi. 

Arsenical, aie, Arsénienx, ense, 
Ârséniqne, ad^. arfenifia flfa(t(in)tt, 
m^rf^llinen; acide a., arFentIt]^a))po. 

Arsin, ixdj. bois arsins, fulomaltean 
polttamat metf&t. 

Arsifl, m. totini, iota tuntuu fat* 
vaafta; Mntn forotud. 

Art, m. taibe; taito, tottatouud, tai« 
boStfand; ammatti; âl^Rçt)^, fuffeluud ; 
les beaux a-s, t^annetatteet, faunotai* 
ttet; a-B libéraux, wapaat tatteet;fait 
arec a., taiboStfedti tel^t^; maître de 
ra., ammatinme^tari; affir ayec a., 
UtfltàHêû, (uffelaSti toimta. 

Artère, / woUofuont. 

Artériel, elle, adj, toaltafuoneen 
bmintoa, toaïtafnonen^. 

Artériole,/. pteni n^altafuom. 

Artérioloj^e, /. loaïtafuonien ttrbe. 

Ârtériotomie, /. toaltafuonen atoaa* 
mtncn. 



Artésien, adj. t. Puits. 

Arthrite, /. (etnt nhveteidfa. 

Arthritique, adj. leininlaltainen, (et* 
nicl pdrantoma. 

Arthron, m. Arthrose, /. nixotl, m* 
wcïliitc. 

Arthrodynie, / nihjcïfarftj. 

Artichaut, m. artfotfa (txU f^Stiimci 
ladiPt). 

Article, m. ntiDet, f o(mu (fa^meiefa) ; 
!o^ta, )f\)im, o[a; firjotud; (tïtlxop.) 
artiWcïi. 

Articulaire, adj. nitueleirm fuulu* 
ma; maladie a., nilDeltauti, luun^alo. 

Articulation, /. nitoettitte; ulodpu* 

Îiuntû, dilnni)^, (Ittntaminen; eftt^d p^^ 
mtttttn. 

Articulé, ée, adj ^tltoUn'MnttiVo'd; 
feliDil; fo(mutttnen (fa^toi); (maal.) 
tutua, ionta o[at felmd^tt adtuttat eftin. 
Articuler, v. a. dântâd feln^détt; efit* 
m p^faitttain; (lafit.) a. les faits, 
lameadti ja fettoaSit ejitt&a afiaan n)ai« 
(uttattjût îo^bat. — S'a., v. r. toifiinfa 

aitt^a, ïiittaijt^a [iafeni«ta]. 

Artiel, elle, adj. totteefen tuuIuiDa, 
taibe«. 

Artifice, m. taiboQifuud, tatto, tai' 
tatouud; juont, fuit, mutfa, {atoatuud; 
feu d'à., ilotutt; pièces d'à. 

Artificiel, elle, adj, taitotefoinen, 
te'ennainen. 

Artificiellement, adv. tattote!otfe9tt^ 
tc'cnnaifcôti. 

Artificier, m. ilotuUttdija. 

Artificiensement, adv, fatoataîti, 
juonitfaadtt, [uftelaSti. 

Artificieux, euse, adj. tan^ala, jiuo« 
ntfad, ])a^an*etftnen. 

Artiller, Artillier, m. t^ftntDalaia; 
ttjlîïmït^. 

Artillerie, /. artlllerta, t^ftdtS. 

Artilleur, m. artitteridtt, t^ffimted. 

Artimon, m. (laitû,) mefaani; la 
voile d'à., tnefaampurje; le mât d'à., 
mefaantmadto. 

Artisan, m. faftt^Biainen, ammatti* 
(ainen; (lutv.) tcfija, f^nn^ttaja. 

Artison, Artuson, m. fotmato. 

Artisonné, ée, adj. loinf^ama, ma» 
bonf^ama. 

Artiste, m. taiteitija, taituri; a. vé- 
térinaire, eiainiaafart. 



Arti 



48 



Assa 



Artistemeiit, adv. taiteeÏÏifeéti. 

Artistiqiie, adj. tatteefen fuulutoa; 
taiteeÏÏttten. 

Artopliage, m. UxtoHn f^Sjtt, (etto&Hft 
eittkott. 

Anrnspice, m. rotnatainen pappi, 
iota eifttnten fifttfalut^ta ennu6telt. 

Arvâme, m. ((ttttl.) fttiimtfitOn fuo- 

Ab, m. tt0ftt (!ortti); a9{l, romalai' 
nen ))atno ja raça. 

Asaphat, m. f^l^eltnl 

Asaphie, /. ttânenforrud. 

Asaret, m. pii^lintt'^rtti. 

Asbeste, m. a9f)M\, fiipUuttu. 

Ascaride, m. attoemato, fuolimato. 

Ascendiuit, nte, (uf/ noufetoa, tjjlt* 
nckoii. 

ABoendant, m. (etmo(atnen tfitnt* 
tDttSfâ futDudfa; fe païîta taxxoacmxan» 
naUù jodfa ourinfo noufee; (adtrolo* 
gtad[a) tS^tien afema jfuit f^nt^edfd; 
toûttutud, tootmai toalta: onni (ipt* 
ïiôfa). 

ABcension, /. ttoufeminett, ^tenemi* 
nen; j^ri^tuffen tattDaafen adtuminen; 
^elatnordtai. 

Ascensioimel, elle, adj. force a-e., 
noufemid', ^(enemiéiDOtma. 

Ascète, m. aéfett, jofa u^r aa eI2i« 
ntilnfft ^artûuben^arjiotuffttn; lil^anfa 
ftbnttaia. 

Ascétique, adj. aélettnen, iumalt" 
nen, l^arrad; ouvrage a., l^engellinen 
teo9. 

Asciens, m pi p^\to^nta]aaian alla 
afntDaifet. 

Ascite, /. nta(a«n)efttautt. 

Asciti^ne, adj. tvefttautinen. 

Asclipiade, m. ia adj, greetatatnen 
ia romatatnen runonmitta. 

Asclépias (s ttttnt^^), m. ptrî^ù' 
lutta. 

Asiatique, adj, 9[{laan luulutoa, afla« 
ttnen; (tnxo) luxe a., t^Iedtnen {)ra' 
meu«. — ». HJîan afu!a«. 

Asile, m, tunDa))ail!a, tnrtoa, fuojla. 

Asine, adj, bête a., aafi, aafin» 
tamma. 

Asode, adj. fièvre a., txH fuume* 
taubin lajt. 

Aspalath, m. ertt0 pta\a9ta9toi, iota 
fnttfntntfefft !ât)tet&iin. 



Aspe, m. tur))a, fet))i (lata); I. Asple. 

Aspect, m. nSfS, mnoto, ulfomuoto; 
nSfOIanta; considérer un objet sous 
tous ses a-8, tarlaStaa eflnettft (aifttt 
puolin; (ttf^ttt) tatkoaanIap))a(ten fu^» 
tatnen afema. 

Asperge,/. ))arfa, ))arfaiuuri; couche 
d'à., )}arfa(att)a. 

Asperger, v. a. ))tr0{ottaa ())9^tttCâ 
toebeua). 

Aspergère, /. {)arfaIatoa. 

Aspergés (s Klint^^), m. ptr^fotud* 
^ui«ru; atfa, iottoin p\i^li ttettfi pird' 
(otaan. 

Aspérité,/. larteu^, rofoud; (tutu.) 
larfeud, raantud, tat^umattomuu^. 

Aspersion,/, ^trdtotnd. 

Aspersoir, m. ptrdfotu^^tttélu. 

Aspémle, / (Tad».) maratti (aspe- 
rula odorata). 

Asphalte, m. maa^t^Ia. 
Asphodèle, m. (ta^xo. teltamo, fe(ta« 

iuuri {chelidonium majus). 

Asphyxie, /. tuf e^bud, (fiftt^t^s, ma« 
tefuolema. 

Asphyxier, v. a. htolettaa tnle^but* 
tamaîla, ^afd^ttttmSlia. — S*a., v. r. 
(ttolettaa ttfenftt Vdtmn. 

Asphyxié, ée, adj (Sfftân fnoSut; 
tulel^tunut. 

Asphyxions, adj. walefnolemaa mai* 
{uttawa; tuta6uttan)a. 

Aspic, m. n)t){ârme; (futo.) banette* 
lïia; (ta9ït>.) (an)enben; huile a'a., Ia« 
n)enbe(t'9rjt). 

Aspirant, nte, ». p^rfiiS, l^attja 
(tntrtaan) ; corps des a-s, merilabetti' 
loulu. 

Aspirant, nte, adj pompe a-e, tmu« 
pum^u; tuyau a., tmu))um^un torn)t. 

Aspiration, f. fif^lânf tt l^engit^s ; ime« 
minen ())um))un); tiriointa çengtil^tâen 
dSntfimtnen. 

Aspirer, v. a. ^engtttaa fifSanfâ; 
imefi, n^etttit [pumtïutdtal ; (enga^tSen 
dSntfia; a. 1% attntatt h rnulumaffi; 
— v. n. (à oc) p^rfia j^ftn, J>t)Qtaa. 

Asple, m. ie(a, m^t^^btn raaiaa fxït' 
fia toarten. 

Aspre, m. a9ptï, tnrfftiainen f^opta* 
xaf^a. 

Assa dnlcis, / benfoe; a. foetida, 
/. {)trun))a0ta. 



Assa 



49 



Âssi 



Âflsablement, Assabler, I. Ensa- 
blement, Ensabler. 

Assagir, v, n. ja s'Assagir, v, r. 
iDttfodtua. 

Assaillant, m. r^ntttttja, pUUtWàt^ 
fâfijiL 

Assaillir, v. a. r^nitStâ, ^^Sfôta 
)»SâlIe; te^ba warir^nnatlS. 

Assiainir, v. a. ratttiiff!, tern^eeÏÏt'» 
ft!ft foûttaa. 

Assainissement, m. ratttitffi, ttx* 
tKefltfelft faattaminen. 

Assaisonnement, m. p^dtaminen; 
iS^Ste; (ht».) (u(otfuu0, mtelutfuud. 

Assaisonner, v. a. ]^St)dtiia, maud* 
taa; (hiiD.) ^St^^tas, fulodtuttaa; a. 
ses reproches, Uetoentaa moitteenfa. 

Assaisonnenr, m. ^bçdtajia, mau^' 
taja. 

Assassin, m. falatnur^aala, mur* 
^aicL 

Assassinat, m. mur^a, falamur^a; 
fâtoda lunntanTounaus, itfttefo. 

Assassiner, v, a. falaraur^ata, muv" 
^ta; maijtoen paaue farata; (futo.) 
toiDalaStt tunniata loulata; ^armtt:* 
taa. 

Assant, m. noafirçnnaftS, rt|nnan0, 
Ttjnta^S; mieffailn; faire Ta., mïtV 
laJSLa; Çtnto.) tUpaïtia; faire a. de 
plaisanterie, fil^atOa foffa^u^eeëfa. 

Assécher, t;. a. fnïtoata. — v. n. 
fatmaa, futroeta. 

Assemblage, m. fof oontumtneit, jouf* 
fo; (Uttaminett, to^bidtamtnen. 

Assemblée,/. iofou9; ^^btdtbd, feura; 
totenepttxîta, fofoontutnt9{)atfIa; \ota* 
mitffïà fofoonnnninuttamtnen: battre 
Ta.; a. nationale, f anf attistoloud ; 
quartier d'à., fofoonhitnidpaiffû. 

Assembler, v. a. lo'ota, ^anftia lo* 
foon; luttaa ^bteen {puntappaUtt ta^ 
liiffi); îutfuo rofoon. — S'a., v. r. 
!ofoontua. 

Assener, v. a, un coup à qn, fi« 
iDaltoo, butmaiëta. 

Assentiment, m. [uodtumud, tn^Bn« 

Assentir, v. n. (à) fuodtua, antaa 
fno^tnmuffenfa. 

Asseoir, v. a. ^anna t«tualle, tdtu< 
maan, tStuttaa; ^emdtaa, ia9îtaptxu9p 
tnlfct; a. une rente sur une terre, maan< 



panttaudta toadtaan ral^aa lainata; a. 
son jugement, perudtaa paatëffenfa 1. 
arkuelunfa; a. nn camp, afettaa letrt; a. 
l'or, {)anna fultau^ta; a des impôts, 
tadfea kueroja, maarata funliit meron* 
matfajan ofa. — S'a., v. r. idtua, (a^^ 
leutua idtumaan. 

Assermenter, v. a, ivannottaa. 

Assertion, / toaitfid, n)a!uutu9, toa^ 
fuuttamtneit; paatelma, (aufelma. 

Asservir, v, a. orjuuttaa; toattan^ 
alaifeffi te^ba, maltanfa aïïe faattaa. 

— S'a.; V. r. antantna 1. ^eitta^t^a ït>aU 
tan^atatfeffi; orjidtua. 

Asservissement, m. toattan^alatfetfl 
faattamtnen, oriuuttaminen. 

Assesseur, m. adfe^fort; ia[en (ot^ 
feudtodfa). 

Assez, adv. ïtfïim, f^Stlft, tarbeefrt; 
jotenfûîm f^aatfi. 

Assidn, ne, adj. uuttera, û^fera, 

n)aft)matan. 

Assidnité, /. uutteruu9, a^teruud; 

— a-s, pi alitera fa^nti. 
Assidnment, adv. uutteradtt, ai^tt^ 

xa9iï. 

Assiégeant, nte, adj. pttrittama, 
faartatra. 

Assiéger, t;. a. pitrtttaa, faartaa; 
(futt).) iDatmata, raftttaa (atttuifllla 
))Qt}nn9ttta, fa^nmlia). 

Assiette, /. afema, paifta, fija; mie« 
(entaatu, mieli^ata; meronladfu, !unftn 
tueron^alûifen maffettaiDan maaraami« 
nen; lainan panttt 1. mafuud; tairtffi, 
(autanen; j^alattûttaffl maaratt^ metfa* 
(o^fo; )3eru$tud; !uttau!fen a(udtu9; 
r^^tt (fatutadfa idtue^fa); tatœan ta* 
fapaino; ta^tettaioatfi loalmid xo'dxu 
pata. 

Assiettée, / tatrtiilltnen. 

Assignable, adj. jota on ma^boHi^ 
neit maarata; il n'y a de différence a., 
et oie erotudtar jiota tDOtfi tarfoiYt maa« 

rata. 

Assignat, m. ivettafiria, jota on 
litnnttettl) maattlaan ; tDaItiopû])ert, 
ionfa ttahiutena on toattion maattluf^ 
fia; adjtgnati, f^aperiral^a (nimm^o^ 
maan v^andfan toattanfumoulfen aï» 
fana). 

Assignation, / ral^anfaama^ftrie, 
ral^anfaantt^ofotud; ^aa«to; fuodtuttu 



As8i 



50 



Assu 



fol^toamtnen; vous avez manqué à l'a., 
ctte oie faajpunect fuo9tutulIe paiXaUt. 

Aflsigiier, v. a. (sur) antaa ra^an» 
foanti'ofotu^; ^aaétaa oifeutecn; mâd* 
Tfttft; fanoa, titnottaa, fertoa. 

Asaimilatioiif /. n)ertaifet|i 1. îaitau 
fetfi faattaminen, i»ertat(emtnen; mer* 
tond; ratomtouedtcen muuttumtnen t* 
âltii«atnef|t{i; ebeUtfen ferafleen mufaan^ 
taminett ittlleifen mulaan. 

Aasimiler, v. a. loertatfeffl, îaitau 
fdfji faattaa; koettatlla, loerrata, foiot* 
teua; mntxttaa clâtn«atneeffl. — S'a., 
V. r. (à) itfenfci i^fin koerrata. 

Assis, ise, adj, i^tutoa, olewa (pau 
tan fn^teen). 

Assise, /. ftmiferro6 muurtdfa; — 
a-8, pi lattnit^^^errain otteudto; feo* 
baUtnomarten iDâIi«aiIaifet idtunnot; 
oifeu6ton idtnuta, ferftjttt; (koon^.) lait 
ia a|etnf[et Cour d'a-s, raitdfalainen 
adfifùoiftud (ritod'afiam oiteu^to). 

iissistanee, /. Qpn\ toirtamie^cn toi* 
fette antatna ifu ffUntn totratttotmititl^ 
te^fa; droit a'a., )otTla«att)u9ta mat* 
jettatoa patttax taitti faa)»un)tna«o(e« 
maifet; ntunfftrutinan fapitult. 

Assistant, nte, adj. Itt^ntt'Oletoa. 
— fli. adfiétentt; toirantotmttuffeSfa 
aivtxllinen kotrlamied; faaputtilta'Oli' 
iat. — /. abboti^fan a^ulatnen Iuod« 
taridfa. 

Asirister, v. a. (à qe.) oÏÏa faa))tt« 
toxîLa, ISdntt: a. au sermon, oSa faar« 
naa fuulemadfa; olla ofalltfcna, apn* 
rtna, auttaa. 

Assooiation, /. feura, ^^bi^t^é, tfy* 
tia. 

Associé, ée, s. ofafump^ani, ù\aîa9* 
finnp)»ant, fau^fa^ofaStnen. 

Associer, v. a. ottaa fcnraan 1. ^l^* 
tetatetn, tt)tr{a'a{)ttlatfeffi, ofa!um))pa' 
ïirfî. — S*a., V. r. (avec, à qn) i§* 
te^teenr.t)§tt5Bn, ofafum))paItIfl rutoeta 
inin fanéfa. 

Assode, adj, mteleltattn rafitettu, 
a(afuIotnen, nitfo (litoullotfuubc^ta). 

Assolement, m, kouoromtljel^^. 

Assoler, V. a, tDuorotoUjd^ffeen 
pauna. 

Assombrir, v. a. pïmtvLtMf tummen* 
taa, f^nKgt^ttaa. — S'a., v. r. ^uo* 
Ie«tua, mnre^tua. 



Assommant, nte, adj. iltott, mttf))t« 
ttitvit, tu^laetuttakoa. 

AsÎBOmmer, v. a. furmata, ta))^aa; 
faataa; teura^taa; pa^an^fttioatfeffl 
pxtm, ^a!ata; tu«fa«tuttaa, M]^U 

m. 

Assommoir, m. !etutt))^9b^«<rauta; 
Içtj^pftinen fautta. 

Assomption, /. nettf^t aRaarton tai' 
loaafen a^tunttnen. 

Assonance, /. aefonanfi, tt&nifointu 
fanatn psatteteffi. 

Assenant, nte, adj. loppvipMttt\9\(i 
fointutoa. 

Assortiment, m. ^^teenfo))ttoatfuue; 
[ointu ^^teen fuuluttteu ojlen tDâliSd: 
un bel a. de fleurs, btitoin ^^teenfc 
tottoatfet fttlat; t&^beutnen lotoelma 
famanlaatuijla ja to^tecntuutuuota !a* 
tuia: a. aes couleurs; tttttbdlinen 
Iau)):patakoaradto; taufntt erUoften fotn« 
tu ia loiirien 9^teenfo))itt)atfuud: ce 
tableau présente un bel a. 

Assortir, v. a. ^(teen fott)tttaa, foin* 
tukoatfi iârje^tdtt; tauppatan^aroilta toa» 
nidtaa; a. un chapeau, muobo^taa 
l^attu. — V. n. fotDeltua. 

Assortissant, nte, adj. \otitoa. 

Assoté, ée, adj, (à) uitelettfimddti 
ra!a9tunut. 

Assoupir, V. a. nututtaa, uuttuttaa; 
ItetDtttitft, ^uojentaa, ^iHitii, ttit^b^t* 
tiid, faattaa mattoemaan. — S'a., v. 
r. nuJfa^taa, uma^taa. 

Assoupissant, nte, adj. uncttatoa^ 
nufuttatDo^ tainnuttakoa. 

Assoupissement, m. l^orro^, taiiu 
nodj uinal^bud; (futo.) t^If^^d; l^ittit* 
femtnen. 

Assouplir, V. a. noriaffl, notfeaffl 
te^bii, ))e9mtttsa; (futD.) taitouttaa, to» 
tuttaa (^^rotin tapot^tn). 

Assourdir, v. a. luuroift te^bfi, buu« 
meffiin faattaa; Itetoittatt lautatfem* 
pim often »a(oa tanlu^fa. 

Assouvir, v. a. ranitta; tt^^b^ttdd 
Utoa nUU; (fnU).) ^iaitfi, t^çb^ttSft. 
" S*a., v. r. ratoittaiba. faaba hiU 
lilfi 

AssouTissement, m. ratoitud, ît^U 
r^^d; tto^b^t^f. 

Assujettir, v. a. faattaa toaltanfa 
aOe, iDaSottaa; (fu».) (à) |>a!ottaa. 



Assu 



51 



Ater 



fttoa; fitnnitt&a tutetoadti - S'a., v. 
r. antautua toaQan^alatfeffl 

Assujettissant, nte, adj, f^atottaaa, 
toaatiroa, tooittaioa. 

Assiijettissement, m. pafto; toaU 
(an«alaifuu9; orjuud. 

Assurance, /. »afud9, toarmnnd; 
aafnutad, (u^aud, totaudr ^onttaud; 
mafuutud (meri*, pa(o« ia innita aa* 

Îfintoja madtaan); itfe(uottamu9, ro^« 
camtelifiiQd, u^taUaifund; to^anfortoa 
1. tannin. 

Assuré, ée, adj. tsafuutettn, warma, 
ro^feamiUinen, n^taliad. — m. fe, jota 
Dn ttdfnuttannt 

Assurer, v. a. afettaa n^onta^tt, ttin« 
nittâtt, ma^midtaa: a. une couleur, 
te^ba mari p^fQwtttfeffi; (hito.) a. son 
visage, olla nttBItSnfd toàtaa, turn^al^ 
Itnen; turwata, marjiella: a. un état 
contre ses voisins; warninubeHar 
(anifta, toimtttaa: a. des vivre à une 
armée; mafunttaa faatamatft: a. une 
pension à qn; antaa tnatuntta, pauU 
tia melaSta; ma!nuttaa wa^inloa wad* 
taan; tnafunttaa tobelfi, ta'ata; toff* 
lai9ta. — S*a., v, r. malaantua, p^f^« 
loiiifeffl tafia; (de 90.; panifia »ar« 
muntta, tnarma tteto (i^tfivL afia^ta), 
loafnnttoiba; (qe.) ta'ata itfellenftt, 
ano^taa; (de qn) mangita, ))anna tiin« 
ni^ talteen; (en, dans an) (uottaa, 
mnoata jtn^un; (qM) oua watuutet* 
tuno. 

ABsnrenr, m. adfurabttn, »aluut« 
taja (»a^intoa »a9taan). 

Astélsme, m. §ieno ironia, twa. 

Aster, Astère, m. ((a9tt).) tS^IimS. 

Astérisme, m. ta^ttr^^ma, ta^tiri* 
fna. 

Astérisqme, «1. ta^ti» 1. Atitta Iir« 
ja4tfa. 

Astéroïde, /. !a^»i ta^benmuotoi^ 
fefla fulafla. 

Asthénie, /. tt»oimattonmu9, ran» 
Ims^ nn;>umn9. 

Asthéaiqno, a<2j. n^otntaton, uu^U" 
imt, rauennut. 

Asthmatique, adj. ^engen«a^bi6tndta 
faira«tatt)a. 

Asthme, m. ^engen«a^bt9tu8. 

Astieoter, v. a. tinfatHa, pi^teHa. 

Astngale, m. ))noU«i|ni^i|rtatnen ^nl* 



pto ))i(arin ^lifiaaéfa; ttanteenta))atnen 
Iort0tud ti)tin ^m^ari ; !anta(a0ta (fuu« 
rin (un tanta^aa^fa) ; (fa^m.) htrien*^ 
^erne (aHragahu); gummt brûaantt. 

Astral, aie. adj. ta^tt«; année a-e, 
ta^titonoll, alla, jona maa ferran fier* 
taa aunngon ^ntjpari. 

Astre, m. ta^ti, taiinaan!a))^a(e. 

Astreindre, v. a. (à) ^afottaa, faat« 
taa jttn alaifeffi: a. à des travaux 
pénibles. ~ S'a., v. r. fttoutna. 

Astriotion, /. (laat.) nnt^eenweta^ 
minen. 

Astringent, nte, adf. nmpîmwt' 
tatoa. ~ m. nmmi^tana ISafe. 

Astroïte, /. ta^ttforaHt. 

Astrolabe, m. a^trolabi, tout, joSa 
maarataan ta^tten lorfeud taitoaanran* 
na9ta. 

Astrolfttre, m. ta^tien))aln}elija, *In* 
martaia. 

Astrol&trie, /. ta^tten))aln}e(nd, «In* 
marru9. 

Astrologie, /. aStrotogia, ta^bidta 
ennu^taminen. 

Astrologique, adj, a^trologtllinen. 

Astrologue, m. a^trologt, ta^bidta' 
ennndtaia. 

Astronome, m. a^tronomi, ta^titnt* 
fija. 

Astronomie, /. adtronomta; ta^tt« 
tiebe. 

Astuce, / ^a^ainonifnns, faaa* 
ïund. 

Astucieux, euse, adj. inomfaé, pa* 
^an«e(Itnen, fatoala. 

Astucieusement, adv. iuoniRaa^tt, 
fawalaëti. 

Asyle, f. Asile. 

Asymétrie, /. fofinfn^taifnnben, ta« 
famaaran ^uute. 

Asyndéton, m, fibefanatn poi9j[atta« 
minen Iaufee9ta. 

Atarazie, /. Intidtamaton mxtttn* 
ttpo, 

Ataxique, àé^, fièvre a., e^afaan» 
tStnen L ])a^atapatnen fuuntetanti. 

Atechme, /. taiteeUtfnubfn ^nnte. 

Atelier, m. ti^ë^none, te^ba9;(tutt).) 
mte^idtb t^b^nonee9fa, te^taaëfa. 

Atermoiement, m. tnelalltfen fnod» 
tnmnd tt)eItoitenfa fan^fa matfn^aian 
pitentamife^ta. , 



Ater 



52 



Atte 



Atemoyer, v. a. fuoba ))itenuett^ 
inaffu*atla. — S*ft., v. r. [uodtua totU 
foiimfa Ian9fa ^itennet^dttt malfit' 
ajaéta. 

Athée, m. atet^ta, iumalattlieltâiâ. 
— adj. itttnalanlielttttDtt. 

Athéisme, m. atei^mt, jutnalantiel* 
tUmM. 

Athéistiqne, adj, ateidtiSmen, inma* 
UnïitMtoiL 

Athénée, /. ïtt^eneo, op^ineiben Io« 
fou^pailfa. 

Athérine,/. ï^optafata. 

Athennasie,/. ((ttftt.) UioKinen htii' 
muud. 

Athérome, m. ^aifute, iodfa on fa« 
îta toi9toa. 

Athlète, m. tai9te(tia (mumoidfan^ 
foi^fa); (fua.) toa^toa, toantta mit9; 
ft. de la foi, u^tonfanfari. 

Athlétique, adj. atlettHinen, fantariU 
finen, erinomaifen manffa. — #./. tai9« 
teUjataito. 

Athymie, /. (mai.) alaluloifuud 
(fairaadfa). 

Atinter, v. a. t^ISlIifedti tondtettal. 
firoa, ^len torealfi pntta. 

Atlante, m. i^midtnuotoon te^t^ lan* 
natu^^ilûri. 

Atlantique, adj. atlanttnen, Ktlan* 
tin ntereen htuluma; mer Atlantique, 
^tlanttn toaltanteri. — m. SItlantin 
meri. 

Atlas (s ttdnt^^), atlad, fartadto; 
nidtan enfimtttnen folntulun, nt^fan* 
fannattaia; atlafl, ^(fttlangad. 

Atmosphère, /. ttntale^a, tima; utu» 

Atmosphérique, adj. atmo^ferinen, 
ilntafe^dttn tumu»ar ximah^Uvi». 

Atole, m. maidpunro. 

Atome, m. atomi; pxtam, iaettama« 
ton atne«ofa. 

Atonie, /. rauteud, l^ermottomnud. 

Atonique, adj. ^ermottomnubedta 
f^tttnt^t. 

Aiour. m. nat^putn ia fii^en Inuln* 
n)at !on0tu!fet; dame d'à., routt)a«« 
natnen, iota l^oitaa funtnlaaQtfen ^en« 
filBn ))n(ntt)aroia. 

Atoumer, v. a. toreaift puîta, fu 
roa. 

Atout, m. mlttï (lortti^eltdfâ). 



Atrahilaire, adj. ja «. fi|nRttmie(i* 
nen, radladmielinen. 
Atrabile, /. fa^))itautt, f^nRamte(t< 

ttramentaire, /. tt>t^trittt. 
tre, m. tulen^ef&, 'fija, Ueft, arina. 

Atroee, culj: langea, lamala, julma. 

Atroeement, adv. fan^ea^ti, i. n. e* 

Atroeité, f. tau^i^tud, in^ottama 
telo, idtt^B; julmnn9. 

Atrophie, /. ^itoellt^étauti. 

sAttabler, v. r. tdtua ateriaOe, ru^ 
n>eta xnoafit. 

Attachant, nte, adj. wiebifttttmft. 

Attache, /. fatffi milia riinnttetttân,. 
fibotaan; flbe, nan^a, (t^na, fa^Ie, ^ata; 
chien d'à., fa^Iefoira; mettre à Ta., 
fitoa liinni; a. de diamants, ttmanttt» 
loridtud; lettres d'à., mÎTaffinen f â9(k) 
tuomton totmeen))anemifeen; (fum.) ^a« 
IU| taipumud, mtelti^m^^. 

Attachement, m. mietti^m^d, ^éta** 
n)^^«, tat))umu9. 

Attacher, v. a. fiinnittdtt, fitoa, Ia^« 
teifin ^anna, ^bbidtdd; a. de rimpor- 
tance à qc, pxtM tdrfeand: il lui est 
fort attaché, l^dn on [liiitn (^tt)in 
mielt^nt^t; cette chose nous attache, 
tdmd a[\a mtea^ttdd meitd. - S'a., v. 
r. (à qe.) Itintl^d, tarttua; a^ferotba, 
^arradtaa ilin; s'a. à son devoir, 
^arradtaa toelwollifuntenfa tdt)ttdmt6td; 
s'a. à ses intérêts, omaa §^5tl)d ^ac< 
radtaa; s'a. aux pas de qn, lanta* 
J)di8fd fcurata, - S'a., (à qn) mictt^d 
jilu^un. 

Attaquable, adj. ionla pddUe on 
ma^botttnen r^ntdd. 

Attaquant, nte, adj. r^ntdmd, hM* 
Idâtt)d. 

Attaquer, v. a. r^ntdd, ^t^dfdtd itun 
))ddlle; (fum.) (an iur qe.) a^bi^taa 
ifuta i«tfitt. — S'a., v. r. (à qn) 
td^bd jfun fimppnun, rti^t^d. 

Attarder, v. a. miîM^ttdd. — S'a., 
V. r. m^d^ddt^d. 

Atteindre, v. a. faamnttaa; enndt« 
tdd, tamata, ofata (maalitn); noudta 
(i^ttn [ummaan)^ ulottua; a. (à qc.) 
faatt)uttaa koatmoin. 

Atteint, nte, adj. (dé) vafitettu, mat* 
tt>attu; fairaStawa; fantem^afainen ; a. 
et convaincu, ft^l^Sifetfi ndi^tettl^. 



Atte 



53 



Atti 



Atteinte, /. iefu, Ir^M'i, fitoaÏÏu^; 

S'iiD.) fo^tattS; toamma, toa^into, 
itta; louftaud, foltoaud; donner 
porter a. à, toa^ingotttaa, loulata, \oU 
JBoa\9ta, ana^taa; renfaafen lodfemtnen 
(tumaud^Iidffi). ~ Hors d'à., adv, fao* 
SDuttamaton, iota et tt)ot faatouttaa, 
tttniti faoba. 

Attelage, m. (f^tmo^*, ^ttrttt') xoaU 
jaRo. 

Atteler, v, a. toaQa^taa. 

Attelle, /. r&nget^ (a^ta (mnrtutteU 
ben ififenien fitomidta koarten). 

Atteloir, m. toauttuntangon toaama, 
printtt. 

Attenant, nte, adj. rajot^tn toétt^ 
ma, rajatta oletoa, raïamainen. 

Attenant, prep. (du) xhan mie* 

Attendre, v, a. obottaa, tuarrota, 
tofottaa; toaroa, toimoa; a. après, ^a» 
luta, ttaro5tbd. - S'a., v, r. (à qc.) 
totwoa, obottaa. — En attendant, €tdv. 
ims aitoa, obottaen; en a. que, fitft' 
tuin. 

Attendrir, v. a. pe^mtttaa, mbtj* 
^afft te^bci; (tuto,) Itthtttaa, ^ette^t' 
taâ, taimuttaiii. — S*a., v. r, pe^mitd, 
m^^fiUm, Uifutetufrt tntia, ^ett^â. 

Attenarisaant, nte, adj. tithittatoa. 

Attendrissement, m. (itfutud, §e(tt}« 
minen. 

Attendu, prep. touofft, na^ben; a. 
son âge, ^9nen tfiittnfd nd^ben, iidnfd 
tDuofft; a. que, lodia, fiiçen ndbbnt 
tttd. 

Attentat, m. ilttt^d, x\to9, TtfoHi' 
ntn r^^t^ntinen; louttau^; toaQaton 
tefo. 

Attentatoire, adj. (à) ionttaatoa 
(jfun etU'Otfeutta). 

Attente, /. obotud, tolotn«; toitoo; 
obotn««aita; table d'à., t^^id tointa 
jota atotaan fori^taa maalauffiHa , 
loeUtohimiKa ^. tn.; (fnto.) c'est une 
table d'à., ^dn on ïoïtl'd toataantn* 
maton, ^dntd »oi ntitfi ^^mdndnfd tat« 
tDuttaa; pierres d'à., ^befikoet nran* 
ri^fa. 

Attenter, v. n (contre, sur, à) tel^bd 
todtttoaltaa (ifutte), ana^taa; a. à la 
▼ie de qn, œdij^d }tun ^enled, Id^bd 
i^engen pdâHe. 



Attentii* ive, aâj. tarfaKinen, tari* 
laanatnen. 

Attention, /. tarlatttfund, tarRaa« 
maifuu^, ^uomto; funnioitnd; amu' 
Itaifuu^; ^^ndnta^toifnu^ ; faire a. à 
qc, pitdd koaarin; Attention I l^uo» 
ntattaat! 

Attentivement, adv. tarlaStfeSti. 
Atténuant, nte, koeteldfft tefend; ((a« 
tit.) tten^tttdind, ^uoientatoa. 

Atténuation, /. neteldffi telemtnen, 
bienontamtnen ; (ruumtin aotntten) 
$dl(ou0; fb^aif^^ttd Uementdmd to^ta; 
requête d'à., toa^talanfe oileu^toon, 
ioéfa f^^tdlfeen tno^tataan. 

Atténuer, v. a. tneteldtttdd, netc 
(dmmdffi te^bd; ^etlontaa, uumuttaa; 
(tewittdd, ^uoientaa. 

Atterrage, m. maantunnn^, maan 
ndt^ntin^ulo; ladtemafija, tna(!ama; 
maaMaêtu. 

Atterrer, v. a. Tultdtaa, f aataa maa« 
^an; (tum.) (open ^dmtttdd, futidtaa. 

— V. n. faaba maa ndf^Miin: nous 
atterrâmes sur le cap Nord. 

Atterrir, v. a. ladtea i. nouéta maaile. 

Atterrissage, m. maalle, rannaUe 
meno 1. (a^temtnen. 

Atterrissement, m. maatuminen. 

Attestation, /. atedti, tir jatttnen tO' 
bidtu^. 

Attester, v. a. ftriattifedtt 1 fuuttt* 
fedti tobtdtaa; tobidtajiatfi ^aa9taa 1. 

Attieisme, m, atttctdmo, l^teno malu 
pubee^fa ja firjotnffe^fa. 

Attieurges, /. pi, nelilulmat(et;atti« 
falatfet ptlarit. 

Attiédir, v. a. ^aalealfi faattaa, mit' 
(tdtdd, idd^b^ttdd. - S'a., V. r. ^aa< 
(eatfi fdbbd, idd^t^d. 

Attiéoissement, m. §aaleud, jdd^t^» 
minen, ntiUët^minen. 

Attifer, v. o. foreilla ^un^uHa pn* 
teutua 1. firoa. 

Attifet» m. naidten pddforistuffet. 

Attinter, v. a. (meria.) latoa Iai« 
tt)an ladtia. 

Attiqne, od;. 9[t^enan«, attilalainen; 
sel a., ^ienor mte]l9ttdtt)d letlttbn^e. 

— m. attifa(ahien lirjatnjia; nUalfo* 
^uonetéto, *terroS. 



Atti 



54 



Aube 



Attij^ne-faTUc, m. erft^ |)ttartn'a(ud« 
tan lait. 

Attirail, m. tartoe^aineet, taludto, 
ÏQpivLttt, to'dttit, afeet, neutoot; a. de 
guerre, fotafoludto; a. de ménage, 
talouben la^ineet; a. de chasse, met* 
ftt^t^dneukoot. 

Attirant, nte, adj, toie^ttttfttott, miel* 
b)ttiitD2i. 

Attirer, v. a. touoïeenfa tt>etii&;^ou* 
futetta; tuottaa, faattaa m^tttiinftt; a. 
de grands malhears, tuottaa fuuret 
otmettomnubet — S'a., v. r. faattaa l. 
iuûttaa ^Sttllenftt. 

Attiser, v, a, le feu, forjata ïoaU 
fea; (tuto.) ffi^ttali, fti^ottaa: a. le 
feu de la guerre. 

Attisenr, m. toadean lorjaaia. 

Attisoir, lortlo, uunmlola. 

Attitré, ée, adj. tatoalltfedtt I&^' 
tett^; médecin a., lottIâttISri; mar- 
chand a., lau^^amted, jionta Ittona 
iofu !aii^j)anfa telee; témoins, assa- 
sins a., toallatut tobi^tajat, i. n. e. 

Attitude, /. ^tbanttt, r^^ti, afema 
(ruumttn). 

Attonenement, m. todieminen. 

Attractif, ive, adj. t>uo(eenfa tne* 
taiDd. 

Attraction, /. puoteenfa toetHminen; 
koetotootma. 

Attraire, v, a. (ouhtteQa. 

Attrait, m. toie^ttt^^, l^ouhttud, Iu« 
moudtnoima; mielt^m^^. 

Attrape,/. ptM, anfa, ))att(a;Iuje, 
obottamaton ^attdhtud; a.-minon, uU 
tôt uHattu ^etturi ; a.-mouche, f âr j)iit^« 
Up% tertnatutta; a. lourdaud, a. ni- 
gaud, t^^mll, taitamaton fuie, narri* 
tu9. 

Attraper, v. a. faaba anfaan, pau* 
faan; faaba; ttRi'artt)aamatta, itfe toi' 
me^fa faatnuttaa; faaba Ittnni, faa* 
konttaa ; fuReladti, ^ieno«ti ^etttta 1. pti* 
jata. 

Attrapenr, ense, #. fufleta 1. ^ieno 
)>ettajtt; a. de qc, jola latoataéti, fuf« 
teladtt auadtaa. 

Attrapoir, m. anfa, t^auta, tt)(rIfo; 
(tato.) mje, iuoni, mutla. 

Attrayant, nte, aé^. kDte^fttt&mtt, 
tniettelemtt. 



Attremper, v, a. faradta (terS^ttt); 
Itetoittdtt, ^tmttt. 

Attribuer, v. a. antaa ofaffl, mM* 
rttttt; lufea ifun ft^^irt, anriotrtr t^Stfi, 
i. n. e.; ^dâttttft ifun omatfir omaifuu* 
beffi. - S'a., V. r. pUtm anfioffenfa, 
flj^ïfcnfa. 

Attribut, m. ominaifuud, erottama* 
ton omaifnud; ominaifuuben lumaud, 
merffi 1. tunnndmerff t ; attribut! ; ce 
droit est un a. de ma place, tâmct 
oiteud fuutuu erottamattomana ornai* 
fuutena mirfaant; une balance et une 
glaive sont les a-s de la justice, (tnn« 
nnëmeritt). 

Attributif, ive, adj. (laftt.) omaf ft 
tanfuma 1. pttiittâtod. 

Attribution, /. ebnn L otf euben (att« 
ntt^d Tnntnlaattifen roaltuudftrieen 
tautta; koirfaan tunluina etn; mirfa* 
ata; cette affaire est dans les a-s 
du ministre de la guerre (luuluu 
tt)irfa*a(aan). 

Attristant, nto, adj. ^uolettaœa, 
fnrettatoa, furulltnen. 

Attrister, v. a. ^uole^tnttaa, furet« 
taa. — S'a., v. r. j^uole^tua, ^uolia. 

Attrition, /. ^ieromtnen, ^itontta* 
mtnen; latumuë. 

Attroupement, m. ^on^aana tvfien* 
tnngo^, lapina. 

Attrouper, v. a. fo'ota iouftoi^in. 
— S'a., V. r. fofoontna iontottain. 

Au, fu|)tdtunnt à le ; — pi aux fu« 
ptétunnt à ia les, f. À. 

Aubade, /. aamnfottanto ifun altu' 
nan alla; (!uiu.) âff i*artoaamaton pau« 
^ina L meidte; ft^fannaufuiaifet. 

Aubain, m. utfomaaiainen, jotta ei 
mieltt o(e lanfattid^oifeutta fitntt maaéfa 
midfii ^ttn afnn. 

Aubaine,/. Iuninlaanpertnt9, (luu).) 
arn^aamaton etn 1. IKl^td; droit d'à., fu' 
ninlaan 1. toaitton oifend pevid maa9fa 
luottntta u(fomaalai0ta; f. Aubain. 

Aube, /. me«fn))aita; (merito.) atfa 
matrunfien e^toolltfe^ta enftmftifeen ))b« 
ma^ttin ; ))dtn)itnIottto ; meflrattoan 
ladta. 

Aubépine, f. orafitl^Iaia' faffanptV 
(ata (eratoéçiêt wcyaean^a). 

Aubère, adj. koaaieanruuni; cheral 
a., n)oi(af!a. 



Aube 



55 



Auma 



Anberge, /. ratointola, totera^maia. 
Anbergisfe, m. ratt)intoIan«tf&tttli. 
AmbeTOB, «n. fulfutin (utun pttdttl 
Aiberoniiière, /. (ixfun fal^a. 

Aubier, m. pmm nlitti; maxito, pttt' 
ta^nu; (lad».) loiran^dl^fl^uu (vibur- 

Aabifbm, i». finiwuollo (emtauréa 

Aubin, m. tnunatttoalfoinen; ne(tfti< 
iteit, htu))af!a. 
Anbmer, t^. n. fuupalotta, ntîx9* 

tua. 

Anbinet, m. (merito.) finllitoerito, 
TctUiititoaate. 

Aubonr, t. Aubier. 

Auenn, une, adf, iofu; mifôttn; 
sans a-e difficulté, timan mttattn tt>at' 
tenbetta; (berbitta 1. fteltStuSIId ne) et 
Maan, et i^tttltt&n, et mtfcian; a. de 
T08 amis, et l^IfifôSn l|dtS»i9tttnne. 

Aueunement, adv. ioQatn tatootit; 
(t»erBitta L fteftS»ttas ne) et miattto 
mnotoa. 

Audaee, /. rol^feud; ^atunnau^a. 

Audaoieusement, adv. roblea^tt. 

Audacieux, euse, adj. xo^îta, u9îa* 
Itad. — m. u6(a(iIfo. 

Au-deeà, adv» (a prep, tStta pm* 
leOa. 

Au-delà, €tdv. ya prtp. tuotta pvio* 
UUa, totfella t^uoleffa, talana. 

Au-dessous, prep. (de) aiapnoUtLa, 
aVia, aUmpana; to^txtopï, (uonompt. 
— adv. nuorenif t; les enfants de detix 
ans et an d., la^benmuottfet (apfet Ja 
ftttt nnoremmat. 

Au-dessus, prm. (de) ^It, ^{tpuo* 
le&a; (fun.) iorfeam))t, paxtmpl — 
adv. isan^etn^t; soixante ans et an 
d^ jajlttt loan^empt. 

Au-deraut, adj. ja prep. fo^taaii, 
loaMaon; ((nto.) aller au d., fo^te* 
Itaadti m^Bntfttt. 

Audience, /. funlemtnen, taxttaamu 
ncn (pvL^tai)'j anbienfi. ^u^eeQejpaSfS 
lorfetoen ](enh(5ttt luo; tdtunto (otfeu9' 
ton totmttnfmtedten); t9tunto^atta;td« 
tnnto^nime; e9^attîa(aitten fitrtomaa; 
femmotfen i^U^alIttnd. 

Audieuder, adi, m. ja m. huissier 
a^t oifoidton ))auoeUia, iofa l^untaa 



aftauomaifet; grand a., torlea fandUan 
totrfamted 9tandfa9fa. 

Auditeur, m. fuuliia, tuunteltia; 
aubttSri; otIeuMon jttfen 1. neutood; 
a. des comptes, toirtamied retoifiont* 
oilenbedfa. 

Auditif, ive, adj. fuuloa tarlottatua, 
fuulo*; nerf a., luulo^etmo. 

Audition, /. lunlemtnen, fuulo; a. 
de témoins, tobidtaiten fuu(u9tami' 
nen; a. de compte, ttlin tarta9tu9. 

Auditoire, m. tuentofatt; lunltiat, 
fanan hiuUiat; lerajafaU. 

Auge, / ^urtilo, allad, lottt; mtfU 
(^nrânnt, «louru. 

Augée, / fottlltnen, faufatoQtnen. 

Auger, V. a. onfittaa, totoertaa tan» 
faloiti&Uaifelfi. 

Auget, m. ruolaïaattffo ttttnun^tt* 
!t9ftt; tortto rttdta9louru9fa. 

Augite, /. erSd tafftdittoen lûjL 

Augment, m. a. de dot, Mimai* 
mon natma«ofa ^efiidftt. 

Augmentatif, ive, adj. (titXiop,) 
particoles a-es, fanan merfit^dtS lu 
faamttt 1. toa^toidtatoat atontot. 

Augmentation, /. lifâ^d, Itfttttmi' 
nen. 

Augmenter, v. a. tifattt, ifontaa, 
forottaa. - S'a., v. r. (tfaant^ft, fart* 
tna. 

Augure, m. enteet, metfft; Itntuien 
Ienno9ta ia ttSnedta ennu9taminen; au« 
guri. 

Augurer, v. a. ennuetaa. 

Auf^iste, adj. toxtta, iaio, maje9^ 
teetiUttten. 

Augustin, ine, s. Knguéttnimunffi, 
'nnnna. 

Aigourdliui, adv. ya s. m. tanSttt, 
tttta n^f^a; tama ^aitoa; d'à., taman 
aian, metban ajan; dès a., ta^ta pliu 
toa^ta atfaen. 

Aulète, m. ^utlun pn^altaja. 

Aulique, adj. cour a., fei{art0iei> 
fatfalatiten (oiot«otleu9to; conseiller a., 
90tt)i«otfeubenneukoo9. 

Aulique, /. iumaïnu9«o))t]][tnen toV 
toritoattelml 

Aulnaïe, t Aun . . . 

AumailleB, adj f.pl. bêtes a., [artot* 
raakoa9. 



Aumô 



56 



Auto 



Aumône, /. a(mu, annitt; falto, iola 
on mttttratt^ Vé^^itit. 

Anmôner, v. a. fafottaa; tutta fa< 
lotettifp 1. tottU faftoa ÎH^^m ^^toâffi. 

Anmônerie, /. aumonierHn wïxta; 
grande à., ^U'^ototfaarnaajan mirla; 
«toir{a«afunto. 

Aunônier, m. almunialaaia (mut* 
noinen toirtamie^ ran^folaife^fo f^c» 
mt^fa); ^owifaamaaia; laiioa^a^pi; 
grand a., ^It^oto^aarnaaia. 

Aumônier, ère, adj. auttlica t9Q« 
^tlle, altnuja antatoa. 

Anmônière, / erttd ra^aluttaro, jota 
tannettitn fuolttoijddfd. 

Anmnsse, /. turfttjtdta te^t^ latti, 
jota randtalatfet tuomtotûpitlon jidfenet 
riiQttânjiit. 

Annage, m. t^^n&ranmitta; mtttaa' 
mtnen tiçnttrâllci. 

Annaie, /. ïepiét'6, 

Anne, /. f^^nlirdpuu. 

Année, /. aalanniniuuri (inula he- 
Unium), 

Anner, v. a. mitata t^^nSrtt^uuSa. 

Annenr, m. toannotettu nttttaaia. 

Anparavant, adv. ennen. 

An-pis-aUer, adv. pa^tmmadfa ta« 
(lanffe^fa; lun pa^itnmadtt Idt). 

Anprès, prm, (de) roieredftt; tqVMi, 
(uona; loerrainfedti, toerraten; par a., 
aWta, fimutfc. 

Anrélie, /. lotero, luorud, lop^a^ 
mato. 

Anréole,/. gloria, fâbeiruunu. 

Anrieolaire, ad}, (ortoaa ta§i fuutoa 
tartottatoa, fortoa*, tuu(o«; confession 
a., forroarippi; témoin a., tobidtaia, 
iota itfe on afian fuuttut. 

Anricnle, /. for»an(e^tt; ^S^^en' 
tupfu ((innun tornaSfa); (l&ât.) fQb2in« 
forroa. 

Anrifère, adj. fultaa rtf&l^tdmii. 

Anriflqne, adj. fnHatfi muuttawa. 

AnriUard, t. Orillard. 

Anripean, t. Oripeau. 

Anrone, /. aaprotti (arUmina abro- 
tanwn). 

Anrore, /. aamnrudlo, aamulot; 
(fttto.) itd; a. boréal, rcwontulet. — 
€ulj. aurorawfirinen. 

Anmm-mnsiynm, m. mnritni'tuUa. 

Anspice, /. ennndtud Itntujien Ien« 



no^ta; (fuio.) enteet, ntertit; iol^bantOr 
latfanto; fnoja, fuojelnd, turtoa: sous 
vos a-s, teibdn jio^bannon L lalfannon 
aïïa. 

Aussi, adv mt)6«, «Itn; fentd^ben 
mç9«, fcntd^ben^a, fttd; fen lifdffi; 
nitn; a. (que) ç^td fuin; a. bien, 

?ait^ fttd, muutoin; a. bien que, Xfytà 
^»tn fuin; a. peu, ^^td »d^dn; 
comme a., roatltapa. 

Anssière, /. folmtfdtnen ÎM, trodfl. 

Aussitôt, adv. f o^ta, ^eti, çetito^ta ; 
a. que, ^eti hûn. 

Anster (r ddnt^^), m. luuma eteld^ 
tuuU. 

Austère, adj. iotoa, antaia, t^I^. 

Austèrement, adv. tott)a«tt, anfa« 

Austérité, /. loiuuud, t^Iij^e. 

Austral, aie, adj. eteldinen (pdU 
mdntafaajan tttiapuoUfia); les terres 
a-es, eteldnawan ^m^dri olemat maat. 

Autan, m. eteldtnult. 

Autant, adv. ^gtd galion, ^^ttt mon* 
ta; faman serran, t^^td ^^md, famoefa 
fuj^ba^fa. — A. que, konj. fen merran^ 
mitd; d'à., fen werro^tar fen merrolla ; 
d'à. que, femmentin luin; d'à. plus, 
d'à. mieux, fttd enemmin, fen werrait 
enemmin. 

Autel, m. aittart; mattre a., grand 
a., ^(i^atttari, ))dd«a(ttari. 

Auteur, m. adaia, teftid, f^nn^ttdid^ 
peru^taja, tetftjidj tirianteltid, 'totmit* 
taja^ ttriatUia; ttmottaja; (lafit) an* 
tomteë, h)altnuttaia; les a-s d'une 
race, efl^ifdt; une femme a., natd*' 
ftrjiat(tia. 

Authentieité, /. tobeUtfnudr ud!otta« 
tt)uud, Iuotettatt)uuë, toben^erdif^^d. 

Authentique, adj. (aftmoipa, latOi* 
fe^fa notmaéfa olena; (uotettana, to* 
benperdinen, otfea. 

Authentiquement, adv. (uotettamad* 
tt, tobenperdifedti. 

Authentiquer, v. a. (aillifedti to» 
teenndt)ttdd; laiéfa tt>a§tt)tdtaa; ntmeU 
Idnfd n)a^mtdtaa toben^erdif^^d^ a. une 
femme, toteen nd^ttdd ettd roatmo on 
atotoliittonfo nffonut. 

Autochtone, m. al!u«afutad, ^ri* 
afufod. 



Auto 



57 



Aval 



Aitoerate, Antoerateiir, m. trioe, 
/. ttfen)altta9. 

Aitocratie (ti = ft), /. itf emaltiad 
^aHitudinnoto. 

Anto-da-fé, «. tnqtoifltionin (^en« 
gcfltfcn otfeudton) tuomttfemim tetet* 
tilfitdten ju^latttnnt ))oIttaminen. 

Autographe, adj. omatdtifedti tirjo' 
tcttu. — m. alniper&tnen fûfitiriotud. 

Antographie, /. alfuperât^ten f&fu 
ttriottt^ten tunteminen ya tutttmtnen. 

Automate, m. automati, i&mtdmuo« 
toon te^t^ fone, iota itfedtdnfft Uiltuu. 

Automatique, adj, automatinen, to« 
neento^atnen. 

Automatisme, m. automattnen 1. îo* 
necnta^atnen tUa; toneentapainen UU 
lunto. 

Automnal, aie, adj. f^tf^tnen. 

Automne (mn = nn), m. ja/ \^t% 

Autonome, adj. autonomt, omten 
laficnfa mutaan qaHittama. 

Autonomie, /. autoitomia, oifeud 
M^tttaa omien laltenfa mutaan; ta^* 
bon itfemâttrS^d'Woima. 

Autorisation, / maftnu^, toaltuut* 
tamtnen, fuodtumud. 

Autoriser, v. a. toattuuttaa, otteut* 
taa; (à ae.) otteuttaa, tueta. — S'a., 
V. r. ^(Utôtd ttiattaan, motmaan, ar« 
moon, tâ))bd tamatfi; s'a. de, perudtaiba, 
toet&â i^erudteetft. 

Autorité, / toiraHinm malta, xx>\* 
raUtnen ma'^tatt)uud; ^aOitudroaUa; 
mattutuétooima; armo, arrooJKifuué; 
tanfunto, tobUtnd, perudtud, tataud; 
cftioalia, toiraétoj d'à. privée, omin 
Inœin, omawaltatfe^ti; taire a., ar« 
loonfa t&^ben telmata tobtdtutfetjt, ^e» 
méteefTi; user d'à, toâttmaltaa t&tot« 
tôtt. 

Autour, |>r<^. ja adv. ^m^dritttt, ^m* 
^dri; tout a., jota ^aaraua, qU tjm^dri. 

Autour, m, ^tttta. 

Autoursier, m. iota ^ariottaa ^ant* 
toja ia^tiin. 

Antre, adj, totnen, mun; l'un l'a., 
totnen toi^tanfa; l'un et l'a., mo(em« 




taifla; sans a., ei fanaataan enddn; 



nous a*8, meitdidtfet; parler de cho- 
ces et d'a-8, pu^ua ^^be^td ia toi* 
fe9ta. 

Autrefois, adv, ennen, mntnoin. 

Autrement, adv, muuOa tatootn^ 
toifella laiiKa: mnutoin, munten; pas 
a., et atœantaan; tout a., ))aQoa ^a« 
remmiu, enemmtn. 

Autre^part, adv, muuaiïa; d'à. -part, 
munalta; toifelta puolelta, muuten. 

Autmolie, /. tameltturtt; estomac 
d'à., a^matti; (tum.) mie^en jnltu. 

Autrui, m. totnen ^i^minen), mnu; 
le bien d'à., toifen, Idqtmmdifen ornai* 
fuud; prendre son coeur par d'à., 
afettua totfen fiiaan. 

Auvent, m, ritma, rdt^td. 

Auvesque, m. omenamiint. 

Auxiliaire, adj, auttatt)a, amuQinen^ 
a^u«; troupes a-s, apu-^ioutto; verbe 
a., apuoerbt. — m. Uitto(ainen. 

s'Avaehir, v. r, td^bd tanleatrt, tdm* 
f)e(9tft, td^bd td^^dtrt; oOa rtiputfiefa, 
riiba^fOf nuottna. 

Aval, adv. m^dtdn^trtaan. — m. 
fuunta, mtntd Mtrta iuotfee; pays d'à., 
koirran 1. ioen fuupuotetta otema maa; 
vent d'à., Idnfituuii; à l'a. = à vau; 
aller à vau-l'eau, (a^tea mbdtdwir' 
taan; mtnnd mitdttdmiin. — En aval 
de, prtp. en a. du pont, fiUan a\\* 
puoletta. 

Avalaj^e, m. la^teminen m^dtdnjîr'^ 
taon; mitnt«adttoiben ladteminen tel)[a« 
riin. 

Avalaison, Avalasse, /. ranttafa« 
teedta f^nt^n^t mefttnlroa; ^ittdttinen 
Idnruuuli. 

Avalanehe,/. Iumitt)t)9r4, lumtaier'^ 
roe, (aœini. 

Avalé, ée, ocf;. riif)putt)a, nuottun)a. 

Avaler, v. a. niedd, bottia, a^mata; 
a. le calice, iuoba taîtlt; a. des cou- 
leuvres, nteSd 1. ^Qtt)dndnfd pitdd (ont* 
taudta; tattaidta, patata: a. une bran- 
che; tettariin lo^tea. — v n. (adtea 
m^Stdmirtaan, aladpdtn; le montant 
doit céder à l'avalant, t^Iddpdin tuU 
tetoa n)dt«tdtd6n oIa9 XMtxoaiOi, -^ 
S'a., V. r. oUa nieltdmdtfi ma^bottinen, 
painna matfaan; rtippua. 

Avalette, /. poto, luppo. 

Avaleur, o*. a^matti, f^dmdrt. 



Aval 



58 



Avar 



ÀTalie, /. millat tenradtetndta lam* 
paa9t<x. 

Avaloir, m. itielu, furfu; il a nn 
bon a., l^ttneïïS on ^^tod ntelu (l^ân 
jltto Tunfaa9tt); ^itntitto^B. 

Avance, f, enntttt^d, ebelle pU]^; 
ebeU&<maf|u,' entûmûffu; tijOn^anlfeet, 
ebeltaf&rin te^t^ 1^9; uttoitema ralen* 
1IU9; être en a., oua entamatfnUfa; 

— a-8, pi enfitnttinen aélele (fotvitt* 
toon j. m f.) — D'à., Par a., adv. 
ebeUSfâfin, ennatoUa. 

Avancé, / etumartija^iouffo. 

Avancement, m. ebi^t^mmen, ebid» 
ti)9: ^^Oti^minen; ^(enn^9 totra^fa; en* 
nanomaffu. 

Avancer, v. a. ftivtttii, kotebtt ebent' 
marfi; afettaa efiin; ftirtdd ntemntttirt ; 
jottbuttaa, toimittaa tamalltdta atfaa 
waremmitt; ebi^tHii 1. fbe««attttaa me» 
ntôt^midttt; ennalotta malfaa, melalfi 
ontaa; (futo.) tfxtm, MittU tobrifi. 

— V. n. fulfeor famota eteen^iitn; rien* 
ttttt [IdIo«ta] ; ebt0t^S, mentôt^tt; foj^ota, 
fetfoa mutta ebem^&tid, IS^bfi ^It. — 
S'a., V. r. la^btt 1. adtvû ebemmcifflr IS-* 
fit»M; ebidt^d, mene^t^d; fitoutnalu* 
^anrfltta; ^Unttott (miradfa); ntfouta, 
j)i«tiia uïo« (eftm. niemt nicreen). — 
Avancé, ée, part, jla aci;. ebemmSffi 
flirvett^; fuluttut, ioutnnut, ebidt^n^t: 
Tannée fort a-e; un jeune homme a. 

Avanie, /. ptiian^; (ou!fau9, \oU 
tnaud. 

Avant, adv. eteeiuittin, tuonne, tuon* 
nem^ana, fauaé, efttn; la nuit d'à.. 
ebeUtnen ^9; en à., ebrn&^fiin; de ce 
jour en a., tt)a9f ebed; en a.! eteen^ttinl 
mettre en a., efittfia, tt>attttt&; se 
mettre en a., tunleutua efttn. 

Avant, prep. tnntn, etu^llll^lln; en 
a., ebelltt. 

Avant, m. fenïa, (attoanloflapnoU; 
leutalaita. 

Avanta^, m. etu, W\^; etetot^bd; 
moitto^noit; (lalit.) ottcoilen^ (toertn* 
tt5efa). 

Avantager, v. a, ebuttta maru9taa. 

Avantagenaement, adv. ebnllife^tt, 
^^Sb^ttife^ti. 

Avantageux, ense, adi. ebnlltnen, 
^t^ttb^Htnen; etiii[a; pmM, fo^ea; 
omaa moittoa t^^i^tttmtt. 



Avant-bec, m. ittSmurtûfa flKadfa. 

Avant-bras, m. ft^^n&dwarfî. 

Avant-chemin couvert, fatettu ftt^' 
tâtod (innan maiïien iunreOa. 

Avant-coenr, m. f^bttnhto^t^a. 

Avant-corps, m. pttttrafennuffe^ta 
ultonen^a ratennud. 

Avant-conr, / etut)t6a, mteé))t^a. 

Avant-conrenr, m. Avant-conrriè- 
re, /. ebeCtdinoIflja; (tnxo.) tntut, ou 
reet. 

Avant-dernier, ière, adj. n^itmeifen 
ebellinen, ebettimmllinen. 

Avant-dnc, m. ^aalndto fillan peru9« 
tuffeffi. 

Avant-faire-droit, m. n)ll(t))ilftt9«. 

Avant-fossé, m. ulommatnen Itnnan 
laitoanto. 

Avant-garde, /. fotajonlon etun)&ft, 
'mie^i^tB. 

Avant-goût, m. eftmalu. 

Avant-hier, adv. toid(a ))attt)Sntt. 

Avantin, m. oalutoa, idtutad, Mefa. 

Avant-jonr, m. ))ttttoiinfotte. 

Avant-main, m I&mmen; ^emofen 
etnpuolt: etufSfl ((^eliêfii). 

Avant-midi, m. aamnpnolt, ebettï^ 
ptttmdttinen. — adv. ebettd puolmpHu 
mdd. 

Avant-mnr, m. efîmuuri. 

Avant-part, /. otto^oilenS, etn«ofa 
())erinnb^tt}. 

Avant-peche, /. mar^atnen ^erftff a. 

Avant-pied, m. ia(Qn))bt)td; \aQp* 
paan pUmutn. 

Avant-portail, m. etu^orttt. 

Avant-poste, m. etun}arttia«jouf(o. 

Avant-propos, m. affutanfe, eftpu^e. 

Avant qne, Avant de, wmj. ennen 
tvLxn, ennen. 

Avant-scène, /. atoant^fceni, nSi^t* 
tttmbn etn))otir foittohintaa ttlin ofa. 

Avant-toit, m. rttma, rOt^td. 

Avant-train, m. maunnjen etutami* 
neet 1. etu))uoU; (etnofen tinta ia etu« 
jialat. 

Avant-veille, /. aaton«aatto, aaton 
ebeHinen pdimd. 

Avare, adi. faita, itara; a. de, al^ne, 
a^m9. — *. faitnri. 

Avarice, /. faituns, itaniud, al^eu^. 

Avaridenx, ense, adj. fitfad, ttara, 
faita. — s. faituri. 



Avar 



59 



Avin 



Avarie, /. ^atoert, merikoa^info; 
fatamamaffu. 

Ayarié, ée, adj. (ameritn jontunut, 
loeben kva^tngoittama. 

Avarier, v. n. turmeltua [(atmadfa 
iulietetnidta tawaroUta]. 

Ayaate! int (merim.) fetfota! fetd! 

À yan-l'ean, adv. f. Aval. 

Avé, Avé Maria, m. terme SD^^arial 
^telm terwe^b^sfanat SRariaUe; nttilIS 
fonoilla alfama rufoud tteitf^t iDl^arialIe; 
fe înnia rutoudtiûu(adfa, jota tarfottaa 
tSm&n rnloutfeit (uletnieta; fe ^ttimSn 
atla, joKotn tdmft nifoud on (nettamo. 

Avec, prep. i^nnâ, fandfa; ofe, mïWi 
L aine, mt^tS iotaltn tel^bSSn: on fait 
un pantalon a. deux aunes de drap; 
»a9taan, lo^taan: la France était en 
guerre a. l'Allemagne ; sévère a. qn ; 
affable a. qn; a. tout cela, laifedta 
tMtfi ^oUœatta; la montre et l'ar- 
gent a., feKo ia tt>teltt ra^atftn; d'à., 
po\9 i^tfin; séparer l'or d'avec l'ar- 
gent. 

Aveindre, v. a. ottaa efiin; a. du 
lincre d'un coffre. 

Aveine, I. Avoine. 

Avelanède, /. ter^on fuort. 

Aveline,/. lomBarbian pS^ttnft. 

Avelinier, m. (ombarbian ))tt^ftntt« 
pnvi, 

Avénage, m. !auraf^mmen^ffet. 

Avenant, nte, adj. foma, ftemU, \u* 
iatoa; (laiït) fattne^fa, fattntta: le cas 
a. que, jod nttn fattnifî ettS; fultefin 
tvinoa ofa; à l'a., mutaan, fu^taifeétt. 

Avènement, m. ))ttttfemtnen, nonfe» 
mhien, aStumtnen (mafta^istuimeUe); 
ihridtntfen tu(emu9. 

Avenir, v. n. fûttua, ta^ia^tua. 

Avenir, m. tuletnatfuudr tutekoatfu» 
fu^olwet; à l'a., »adt'ebe9, tnadta. 

Ayent, m. abtoenti; aux a-s, ah* 
menti^attona. 

Aventnre,/. fattnmudrlo^tauéJetRa, 
maara; maaraSinen ^rttt^d; raRauben 
«fia; à l'a., onnen ^Sfitte, onne9fa: à 
tonte a., (atfi^fa taj^anffidfar ainaftn; 
d'à., par a., fattumalta; dire la bonne 
a., jioowata, ennudtaa. 

Aventurer, v. a. pawna ul^aQe, Iau< 
VoiHe, aittiilfi, ué!a(taa. - S'a., v. r. 
antantna maaraan, udfaltaa. 



Aventnrenz, enae, adj. ^urja, raju* 
t^ainen, u^Iatiad. 

Aventurier, m. fetltailtia; onnenta* 
MotteUja; maanfuIIuTt| u9faUffo; vais- 
seau a., fa(atuletn9*lattt>a. 

Aventarière,/.maanItertSi(i,«fu(!nri. 

Aventnrine, /. amentnrtnt, tx'M ia* 
(olimen lait- 
Avenue, /. IS^tlltttt, ion!a tautta 
io^onltn ))Stt9tttdn, fota; quitta t^tu* 
tettu tte, fe^toftttitttmd. 

Avérage, m. fe«Iimttttr&; fe^It^tnta. 

Avérer, t;. a. tobi^taa, ma^ttidtaa 
tûbelfi l. otfearfi. 

Averon, m. (la^tn.) uf ontaura (aw 

nafatva). 

Averse,/. ranHafabe. 

Aversion, /. in^o, madtenmteltf^^^. 

Avertin, m. ^t^dr^tautt ((ani))at9fa); 
^Idpaif^^d, t)rme^6. 

Avertinenx, ense, adj. ^fd^Sinen, 
))95ri9patnen. 

Avertir, v, a. antaa tietoa; iImot« 
taa; marottaa. 

Avertissement, m. ibnotud, tiebon« 
anto; marotud; juliétud; alfufaufe. 

Aven, m. tunnudtudr mt^Snn^ttttnti^ 
nen, fuo9tumnd; homme sans a., IS^fSr 
ictonainen. 

Aveugle, adj. fotca; à l'a., umpï* 
ftlntin. 

Aveuglement, m folend, nimenn^d. 

Aveuglement, adv. nni|>tfilmtn. 

Aveugler, v. a. ^tmittâtt, foai^ta; 
(fum.) mimmata. -- S'a., v. r. ptMri* 
hfH, U)imma9tua. 

à l'Avenglette, adv. um^ifitmtn, 
um))tma^rdiln. 

Avide, adj. (de) a^ne, ptx\o, ^i» 
ntoatna. 

Avidement, adv. al^needtt. 

Avidité, /. a^neu9, ^alu, l^imo. 

Avilir, v. a. alentaa, ^attoentaa; 
ortnodfa l. ^tnna^fa ladlea. — v. n. 
(attnentna. — S'a., v. r. atmiaa xt* 
fenftt, l^almentua. 

Avilissant, nte, adj. l^atmentatta, 
alentama. 

Avilissement, m. alennn^, ^almen* 
nu9, balpenemud. 

AvÛissenr, m. alentaja, ^afmentaia. 

Avillons, m. pi. ^aulan tafafi^nft 

Aviné, ée, adj. tnitmin menm^t; 



Avin 



60 



Aye 



avoir les jambes a-es, (oipcrrella 
ittopumutfedta. 

Ayiner, v. a. liottaa totiméfâ. 

Aviron, m. atro; — a-s, pi fii^ifu' 
ht; ttima'Ctoiit 

Avironner, v. a. foutaa, tneloa. 

ATironnerie, / airote^ba^. 

Aviroiinier, m. atrontefijS. 

Avis, m. aiatu0, mteit, mielt^ibe; 
Adni (d&ne«t^ffe«fâ) ; (anfuttto, tteumo ; 
tiebon^anto, titnotud; lettre d'à., tirje, 
jlotta jtin tiebolfi attnetaan. 

Avisé, ée, adj, ntuxoota9, 'àtqtU, 
toûroroa. 

Aviser, v. a. neutooa; tiebolfi an« 
taa; taufaa ^uomata 1. nd^b&. —v.n. 
(à qe.) miettiS, tuumaitta. — S'a., v. 
r. (d«) tnietttS, ajateSa; fetftd, ^uû« 
tnata; mieleen ioutua; ro^ietar juleta. 

AvisOj m. pa{ettt(aitDa, ^o^tiîaitoa. 

Avitaillement, m. muonittantinen, 
emd^tdmtnen; protoianttt, muona. 

Avitailler, v. a.muûntttaa, etoddtUd. 

Avitaillenr, m. muonittaja. 

Avivage, m. peili'foliojien, metaKi* 
letomnt nalmtstud lafiUe f^antawitft, 
))eihd te^bedftt. 

Aviver, v. a. (iittottaa, ^u^btdtaa, 
tDirtt^tan, elm^ttdii; terdmdtÇ toeidtttd. 

Avocassean, m. nurflaft^tteri. 

Avocasser, v. a. ^\\M nurtfafi^tie* 
rin notrtaa; ^uouo^ti oiaa ritta'afioita. 

Avoeassene,/. nurffaft^tieritt toimi. 

Avocat, m. abivofati, artatt^ajaja; 
a. du roi, ^(einen ^dttKetantaia; a. du 
diable, iumaIuuS«o))tUi«ta toiittddtir* 
iaa toaêtudtamaan mdttrdtt^. — Avo- 
cat, ate, $, aauttâjd; puoludtaja, ebedttt' 
rufoiltja. 

Avoine, /. taura ; ~ pi. laurata^koi. 

Avoir, V. a, o0a (abedfitttn fan^fa), 
omidtaa, omata, ^attudjanfa pttâtt: 
l'homme a une tête, t^mifellâ on 
:))da; a. de l'argent, omata ra^aa; 
avez-vous faim? onfo tcibttn ndlïd? 
a. sommeil, oUa nni; qu' ayez-vous? 
mita teiban on? quel âge avez-vous? 
tutnta tt)an§a olette? foaba: vous au- 
rez ce cheval pour cent francs; 
avoir (à; (torïottûû jfun welrooai* 
fuutta, te^taioaa, ^a(ua, i. n. e.) j'ai à 
vous remercier, minun on teita (iit» i 
taminen; j*ai un mot à vous dire, « 



ntinulla on teiiïe fana fanottama; vous 
avez beau faire, »aitla mita telifitte. 
— Avoir, V. imp. (y) il y 9i^ VH^J^^p 
on; il y a lieu de crainœre, f^^taon 
^eiata; il n'y a rien à faire, et fti^en 
knoi mitaan te§ba; il y en a., fellaifta 
on, Id^t^Q. — Avoir, v. n. wa6taa 
fuomalaieta apuoerbia otta; j'ai lu, 
olen lutenut; j'ai eu, minniïa on oKnt. 

Avoir, m. omaifuu^, n^arat; mad» 
tattatoa, (rebit (ti(tdfa). 

Avoisiner, v, a. olla raîaHa, otta 
raianaa^urina: l'Allemagne avoisine 
la France. 

Avorté, ée, adj. fedtoinen, lt»li* 
eraiuen, ennen*attatnen; (futo.) t^^iaffl 
menn^t. 

Avortement, m. Inomtnen [eiaimeS* 
ta]: tedfenmeno, fedlenf^nn^ttaminen. 

Avorter, v. n. fe«fen f^nnpttaa, mnr» 
tentua; tuleentumatta jadba; (lum.) 
menna t^^jatft; se faire a., fedle^ttad 
rtttbnfa. 

Avorton, m. luoben lanto, e|>aftfiar 
mjota^; tamatti^ta md^em^i eiain, pnn^ 
fa^ni \. n. e. 

Avoné, m. aftan*aiaja; a. averse, 
tt)a6ta^uo(en aflamie^. 

Avoner, v. a. tunnudtaa, m^dntad^ 
omistaa; ^^tt^atft^a, otaffua. — S'a.,v. 
r. tunnudtaa oleroanfa; (de qn) mit» 
tata itu^un tobtdtufften ja tietojenan* 
tamtéta marten. 

Avoyer, m. tuoman (mnutamidfa 
fmeitfUdirtdfa tantonetdfa). 

Avril, m. ^u^tituu; poisson d'à., 
matrtdi; donner un poisson d'à., 
apriHia narvata. 

Avnste, m. (mertm.) ^Ittft, fd^ben 
jattod. 

Avnster, v. a. pUtfata, iatfaa Id^bet. 

Axe, m. a!feli, naroatti. 

Axillaire, adj. (anat.) le nerf a., 
ollapddn idntdre; (tadtt).) jotta on po^» 
iutjenfa (e^tt^angadfa. 

Axiome, m. affiomi, fetoid; itfe«» 
tanfa felwa maite. 

Azonge, Aznnge, /. i^ra, \\\av^a\ 
a. de verre, laflmaal^to, lafia fulateefa 
f^nt^md nedte. 

Ayant-cause, Ayant-droit, m. aftan* 
omatnen, otfenben*omi0taio. 

Ayel Ayeol, \, n. e. I. Aie .... 



Âzé 



61 



Bach 



Asé, m. fiafi. 

Aserole, m. tu^Ia))uun marja. 
Aserolier, m. ofero(i|)tttt, îxM tul^' 
ta^junit laji (eratoeguê azerolta), 
Âzime, adj. I. Azyme. 
Azimat, m. merttfan'tulma; toerti* 

Azote, m. ((em.) tu!o. 



Azotique, adj, tttfo^a))))oiiien. 

Aznr, m. lafurtfttDt; taimaan fU 
ttcrtofi. 

Azuré, ée, <«2(. afuri«fimnen, tau 
toaan«fmtncn; plaine a-e, ineren))tnta. 

Azyme, adj. l^ap))amaton; la fête 
des a— s, ^û^painattomatt letwttn 



B. 



BaazaSt m. ameritalainen neltltelt* 
nm tantde. 

Baba, m. criid |>attxm{aIon (aji. 

fiabean, m. ^5^9, m'àxU. 

Babel^ /. la tour de Babel, ®aa« 
ficTm tontt; (Tum.) tntelten ja helten 
fefotue. 

fiabeure, m. ftmupiimtt. 

Babiche, /. Babichon, ni. f^Iiloira, 
p^imxaftu 

Babil, m. iaarttud, (Srpbt^«. 

Babill&rd, arde, adj. ttelûott, (9r- 
))9ttelen)&. - #. (Sr^atteUia, I9r^^tt« 
lidt. 

Babillement, m, (Iftiif.) ttitoad t^u» 
(uminoi ^ourauf(e9fa 1. muutotn taii^ 
bin t&bben. 

BabÛler, v. n. lërpiJteUtt, iaarttdia. 

Babine, /. fuono, tuxpa. 

Babiole, / letfltfalu, te(u; (futt).) 
jontatDta. 

Bâbord, m. (mertm.) paapuun, (ai" 
iDan loafen ^uoli ^erftdtll lufien. 

Babouche, /. turfttlaifet ialfineet; 

Babouin, m. Babtam;^uIIun^ttin)dt« 
nen i^mtncn; (futo.) ^tent koallaton 
flotta. 

Bae, m. tautta, lûdft; t)roomu;!uur« 
na; !autaïo. 

Bacalian, m. futioattu tuuratala, 
rimcfala. 

Bacealanréat, m. snaidterin arkoo. 

Baoebanal (cch = I ttt^ftt ja [eu* 
raatoUfa), m. fuuri reu^ina 1. raeïu. 

Bacchanale, /. battantien tandfl; 



reu^ûûkoat juomtngit; — b-s, pi ^ac 
c^ud'iumalan jiu^Ia. 

Bacchante,/. idacâ^u^^iumaXan na\9* 
)fapp\; nainen, iofa toietti ^acdfuê* 
inmalaxt ju^ka; rattooifa nainen. 

Bacchante, m. pi ^acd^ué'iuma(an 
pQp'xt 

Bacchas, m. fttTunt<ne9teen ra^Ia. 

Bacchie, /. juomarirufo, iuo^^oubeu 

Bacchne (us = ^d), m. ^acc^u^* 
jnntala. 

Baccifère, adj. marioia tantawa 1. 
tuottatoa. 

Bacciforme, adj. marian muotot* 
nen. 

Bâcha, m. $af^, turtlilainen axwo' 
ntmtti)^. 

Bâche, /. na^fainen 1. mafrttvaattet' 
nen pûtt n^aunnien I. fuormien p^HM, 
prefenntnii, tertoamaate; tpeft'antme, 
«f&ilië (^nni^pulaitolfed(a); puotatop» 

f)a; maduumn ruu^i; fadmilaman Ia« 
tt 

Bachelette, /. nnori, fietott t^ttB* 
nen. 

Bachelier, m. ntai^tevi; nuort aa« 
telidmted; nuori mied. 

Bâcher, v. a. istuttaaladioilatoaan; 
ptïmn torefenningilid. 

Bachique, adj. ^<xcâ)u9*inma\aîit 
^^(itett^, i8ac(^on orna, baf(ana(inen; 
chanson b., iuomalaulu; scène b., 
iuomingit (maa(ant(eefa efitet^t); air, 
teint b., inomartn&IO, «i^o. 

Bachot, m. ))te4i io9[i; menl^; mubi. 

Bacholage, m. (odflda 1. (autaua 



Bach 



62 



Baig 



lulettamtnett; (anttaamtnen; tauttara^ 

Baohotenr, m. (auttamted, lautturt, 
foutaja. 

Bacile, m. {ta9ïo.) Mefl-wiinfooli. 

Bâclage, m. (attoojen jdrie^tttmmen 
fatamaan (aétau^ta 1. lo^faudta toar 
ten; maffu Jiittt fûtamame^tarille; fa 
taman 1. tuliunâ^latt fulteminen rau 
tafa6(etlla j. m. 

Bâcler, v. a. teijiets omi; rautafa^* 
leiSa fudea; (f uto.) {^SttttâS, rat{at«ta ; 
b. les bateaax, [ixitStM laïtoat Ia9« 
tandta 1. lodfaudta roarten; c'est une 
affaire bâclée, fe on rattaiCrtu afia. 

Baonlomètre, m. erdd maanmittarin 
tnittapuu 1. tanlo. 

Baculométrie, /. tongoSa mittaami^ 
nen. 

Badaud, ande, s, jota fuu ammodfa 
ia tiç^midt^neend fatfeUe, l^Umli, toU 
laîta. 

Badandage, m. Badanderie, /. ^9(« 
tn6(ittf996, tottaRunS, ^o^toud. 

Badander, v. a. t^^mtdt^neend lat» 
feKa; toflalfaadti ^utotteUa. 

Badandisme, m. t. Badaadage. 

Badiane,/, td^tt^anifi (ilUoium). 

Badière, /. tinêtatitota tonoin. 

Badigeon, m. teltaifenmotpa fetnii' 
xuutï muferretui^ta fi»i9ttt, ioUa muu' 
via fimea&att. 

Badigeonner, v. a. ^ll&mainttulla 
ntuliaa fitoeltdtt. 

Badin, ine, adj. leittttt^, ))ila^u^ei» 
nen, Itt^tiKinen. — m. Ietlink9ftia, pï* 
(ait^nçuia. 

Badinage, m. leiftQif^^d, pt{af)u^eU 

Badine, /. pteni ffi^maieptoi; rat^ipa, 
iotta toaattei^ta tomua 4)ti6tataan; — 
b-8, pi atuimet, ndpitttmet. 

Badiner, v. a. t)u§ua 1. kdtea leit^ 
Mf iaitta pïtaa. 

Badinerie, /. t Badinage. 

Bafoner, v. a, folioata, §eriata; ^(en» 
latfeeUa fol^beïïa. 

B&fre, /. ^laaitten ateria; f^9mttrî. 

Bârer, t;. a. a^mn^taa, a^mia, ^BI* 
lifedti f^Sbtt. 

Bâfirenr, m. f^ttmttn, a^matti. 

Bagaoe, Bagasse,. // fofunrnofo, 
jodta ne^te on ^uferrettu. 



Bagage, m. mattalalut, matlatawa*^ 
rot; fotatuorma^to; plier, trousser b., 
p5tfi& patoon. 

Bigarre, m. mel^fe, metelt, rS^inttr 
tût)f)elu. 

Bagasse, /. aatta, ruofa. 

Bagatelle,/, joutatoa afto, joutamio, 
mitdttSmttt. 

Bagne, m. rafennud, iodfa îatttu 
orjia fttil^tetdân; orja^uone (2:urlin' 
œaaUa). 

Bagnolet, m. Bagnolette, /. ^refen* 
ntnti, jota (emitetdftn faUntaitooieit 
|)utinlien pddQe; naU^untu, iota ptïu 
tu puolen pddtd. 

Bagne,/, fantaformnd; turnau6Ten« 
ga«; — b-s, pi. foto!uorma«to; sortir 
vie et b-s sauves, pdd^td mallotetu^ta 
linnadta ^engiëfd afeinenfa, faluinenfa. 

Bagnenande, /. erdë ^erneen laji. 

Ba^enander, t;. n. t^^idd toimit^ 
taa, ioutamtdfa ^utoiteHa. 

Bagnenandier, m. erdd fa^mi (eo- 
lutêa); t^^idntointittaia. 

Bagner, v. a. Iû«fodtaa, poimuttaa^ 
t>anna ladlolftin (maate). 

Bagnette, /. pieni ïtppï: xaxppa; 
(aadtutft; rum))ufa))ula; rafetttfdie. 

Bagaetter, v. a. toillojia 1. maatteita 
raipaua ))tt6fata. 

Bagoier, m. formutfen totero. 

Bannt, m. fo^toortti, artht Tniout^ 
taaSa (anneHo. 

Bahntier, m. to^roorttn teftid. 

Baïadère, Bayadère, Bailladère, 
Baliadère,/. Bajaberi, laulatoa ja tand* 
fttoa nainen inbtalaifl^fa ttmppdti^ytL 

Bai, aie, adj. tummancu^tca (f^mo* 
nen). 

Baie, /. merenla^tt, iolla on a^bad 
fuu; omen 1. atfunan î^ï feinddfd; 
(la^to.) maria: b. de café. 

Baïette,/. erdd toittafanlaon laii 

Baigner, v. a. I^Itoettdd^ pt»tïi;^ufi* 
toa, lodtuttaa; ta^taa; la rivière baig- 
ne les murs de la ville (^u^tooj; 
elle baigne son visage de pleurs 
(tadtaa). — v. n. otta itodfa. 

Bai^enr, ense, s. tçlmettdld; tJ^U 

t)dia. 

Baigneuse, /. f^l))Qmaate. 
Baignoir, m. tçlp^paitta. 



Baig 



63 



Bala 



trnAoai. 

Bêu, m. axtaûf arentilontra^ti, mou* 
roitôtontral^ti. 

B«ile, m. Senetian tafatooHan Stou' 
iaïïtmopùl\^\a okœan la^ettiliiSn nu 
min)«; tuomari. 

Baille,/ amme. 

B&fllement, m. ^au!otu9; la^ben 
SântiSn ^^tcenfattumttien toifen fanan 
ie^mifa ja toifm aindfa. 

Bâiller, v. n. ^ulotella ; (luto.) Il$(« 
Bttfia, ammottaa. 

BaiUer, v. a, (talit.) ûtttaa toifeSe; 
b. à ferme, antaa tDOuralIe; b. cau- 
tion, paima tatauë. 

Baillet, adj, lu^ttaniimo (l^emonen). 
. BaQlenl, m. ftiotltanfa inenneiben 
iâîentcn parantaia. 

B&iUenr, m. iota iifein ^aulottelee, 
mtifdo. 

Bailleur, m. toonratte antaja; b. de 
fonds, jota antaa taxptttiï\tt ra^at 
apoitfemifecn. 

Bailli, m. huutiunaouti; tuomari; 
naa^crra. 

Bailliage, m. tttomarthtnta, fibla« 
tsnta, (&toi. 

Bailliager, ère, culf. bailli'n mit' 
non fimluiDa. 

Bailliye, /. bailirn ))uo(tfo. 

BàiUoB, m. fnula))ula. 

BâiUoiaier, v. a. ^anua fuufaputa. 

BaiUoque, / tirjatoa lameltlurien 
[nlfa. 

Bain, m. f^I^^, tt^lp^finont, f^(çQ« 
^ifta, ttjîp^i^ammt; meft 1 muu atne 
mUfa f^tmetaUn; todrtf attila 1. fiintt Uif* 
tettt) lottrUatitc; ^ontominen; b. de mer, 
nmhjlpti; b. marie, fetttiimtnen a9ttan 
ofettamaKa tie^utoaan iveteen; b. de sa- 
ble, fantal^aube; l'ordre du bain, SBat^^* 
otbeni (Snglonni^fa; — b-s, pi, fttï^^» 
}n1ta; (uonnonlIlnifStfet f^lp^fô^teet. 

Baïonnette,/ pamettt. 

Baîoqne, / oaiocco, itatialainen fUi* 
jurira^a. 

Bamnif 1. Beiraiii,/ Sairamiu^k 
^nrrmmaafla. 

Baiaemais, m. tUbtn fuutelemtnen; 
•* b-g, pi nï^rtt tcttoe^titminen 1. ter* 
tt^rtbtad; à belles b-s, mied^t^maail jia 
KitotfeSa; fitnrefla mtelt^^tottatt. 



Baisement, m. funteleminen. 

Baiser, v. a, fuubella, mutéfata; 
je vous baise les mains, nëçrin paU 
toelijanner etmar^an fiitft. — Se b., 
V. r. fuubeQo toifianfa; (luto.) fattua 
1. fodtea totftinfa:les pains se baisent 
au four. 

Baiser, m. fuutelo, mntdfu. 

Baisenr, ense, adj, lernaadtt fnu^ 
teletoa. 

Baiaotter, v. a. tamantalaa fuu* 
bella. 

Baisse, / aUntuminen, aUntmintn 
(^ttinan). 

Baissé, ée, adj. alennettu ; les oreil- 
les b-es, forioat Iut)Odfa, pitUM ne» 
nllStt; (fum.) tète b-e, pdtdttftaa, fit* 
mittSmttett, armelematta. 

Baissement, m. alentaminen, la^Ie» 
mtnen. 

Baisser, v. a, alentaa, laUietaa, pai* 
naa alad: (htn).) mafentaa; Jierft^t^tt; 
(merim.) b. le pavillon, (adiea lippu. 
— V. n. aïentua; iaitta, toâ^etil; le 
jour baisse, pdtiott on loppumaiftHanfa; 
le vin baisse, toiint menetttttft Mtt^ 
tt)^Qtenftt, ^uononee. — Se b., v. r, 
f^i^ridt^ii, fumartua, tumartaa ; (fum.) 
kottjent^d. 

Baissière, / po^ia^uutod totini^ad* 
tiadfa; être à la b., olla (oppumai* 
fillanfa. 

Bajoue, / ftan lentapieli; — b»s, 
pi. tua^mat riipputoat pontet. 

Bal, m. tandfifeura, paalt; tau^ft* 
paitta. 

Baladin, ine, s. lomeliautti, ilnetltitt. 

Baladiuage, m. i(n)et(eminen. 

Balafre, /. ^aatoa ladmoi^fa; arpt. 

Balafrer, v. a. ^aamottaa ta^toot 

Balai, m. tuuta; manche àb.,Iutt« 
ban warft; ^ttnta; (merito.) b. du ciel, 
ptltoetBn tuuU, luobetuuU. 

Balais, ad}, m. Rubis b., tDaaIean' 
punainen rubini (faUtdtttDt). 

Balance, / maala, tDaalalanta; 
maa'an orfl; (futo.) tafajjalno; fîirto* 
fumma (ttlt^fS); cette raison emporte 
la b., fe f^^ on ratfatfetoa; mettre en 
b., tarta^tt oprifoiba; entrer en b., 
merrattamatri joutua; être en b., olla 
ta^bella pttiittd; la b. de l'Europe, 
maltioiben tafapatno (Suropadfa; b. 



1 



Bala 



64 



BaU 



d'entrée, fitrtofnmma mennee0ttt n}uo« 
ht»ta, atfufiirto; b. de sortie, fiirto 
toifeen tonoteeu, lot^pufltrto. 

Balanoé, /. txU tan9^*a9Ut 

Balaneement, m. Utfunto ebe^tafai^ 
fin tafa^ainon fiiirt)ttdmtfelfi; fiiffu" 
minen, betiumtnen, ^&â(t)minen; (futv.^ 
e|>2ltDûfaifuud, ^uilenteletoaifuud; (foit.) 
kDttrtfemtnen. 

Balanoer, v. a. pttii& tafa^ainodfa; 
titluttaa, ^etluttaa; (!um.) \>\m ta\a* 
patno^fa, toetâfi mertoja, otta toa^ta* 
i)ainona; ledlenânfï toerrata, arrno^' 
teSa; (maa(.) b. les groui>es, tt»U* 
ndnfd foinnutcttû toulun eri ofot. — 
V. n. fi'mtjHf raifb^tt; (lum.) oua fa^' 
beCa p'àma, eplitiebodfa. — Se b., v. 
r. ^ttâli^S, notfua fd^bedfa; fnnttttaa 
itfe&nfa, toifiûnfa; Itibead. 

Balancier, m. maa^an teltjd; mii^O'* 
tin; Iti^ottn, ^entelt (tettoéfa);»iippa« 
))uu; ^umt^nntanfo. 

Balancine, /. (taito.) tobtenta. 

Balanooire, /. leinu, Uuulauta. 

Balandre, /. (merito.) erds Ia9ti(ai« 
toan lajt. 

Balanite,/. erftd latttdttwen (ait. 

Bàlasse, /. faurantot^neimi td^tett^ 
matradfi. 

Balassor, m. erttd fanga9 it8*3n« 
btûdfa, ntint^tS fubottu. 

Balast, m, paaxlaêti, ^ainola^ti. 

Balanste, /. granatti»uun futfa. 

Balanfltier, m. granati^iuu (puniea). 

Balayage, m. latatfemine», fiinoo' 
minen. 

Balayer, v. a. taadta, lalaidta, fit* 
n)ota. 

Balayenr, euse, #. (alaifiia, fit* 
koooja. 

Balaynres, /. pi (afaifemat, tatax9* 
tutfet; b. de mer, mittt meri rannaffe 
f^fdtt. 

Balbutiement (tie = fi), m. fam* 
maltaminen, Snf^ttdminen. 

Balbutier (ti = fi), v. n. famntal* 
taar fo^erotba. 

Balcon, m. ttfdrafennnd; baltongi, 
oltani; ((aito.) lalteri. 

Baldaquin, m. tettta toalta^etni* 
men, aïttarin, faarna^tuotin 1. fftngt^n 
ï^m, baihatml 



Baleine, f. toala9tata; toaladfatan 
(un; huile de b., traani. 

Baleineau, Baleinon, m. »ala9fa« 
lan poilanen. 

Baleinier, m. ia adj. n>a\a9taïan 
^^^ntitt toaxtvx marudiettu (latkoa); 
maladfalanp^^ntt'faitoa. 

Balèvre, /. atibnuti. 

Balin, m. fil^tifangad. 

Baline, /. larfea Iddrinfanga^. 

Balisage, m. Iatn)att)dt)(dn iotitto< 
minen; fataman 1. jioen ^u^bi9taminen 
{ûitDû!uIfua tDarten. 

Balise, /. Md^Idn koritta. 

Baliser, v. a. n^iittoa tod^fô. 

Baliseur, m. rantawouti; n)d)9ldn 
miittoJQ. 

Baliste, /. erdd muinoiftdfa fobi^fa 
Idi^tett^ ^etttolone; erdd !a(an taji. 

Balistique, / tatto radfaita tappù' 
Itïta tox^tata] ^ommttuStatto. 

Balivage, m. femmoidten ^utben 
merfitminen, jotta metfdd taabettae^fa 
idtetddn fadu^amaan. 

Baliveau, m. pnu, iota on nterfttt^ 
!a9h)amaan idtettdmdfft. 

Baliverne,/, iaarttud, loru. 

Balivemer, v, n. iaaritetta, (dr^d' 
teïïd. 

Ballade, / baKabi (erdd runouben 
ïaii). 

Balladère, I. Baladère. 

Balle, / palïo; fuula, (uott; tamara* 
paXta, 'm^tt^; (faëw.) alanor l^elme; 
(tiria^).) paÏÏo, jotta tiriatnroormu ^ai* 
nomudteeua tootbettaan; b. à feu, tuU* 
fuula; b. ramée, n)iIjaIuuTa; canoa 
de douze livres de b., taffttoidta 
naufainen t^Iti; marchandises de b., 
fd(^tan)ara; renvoyer la b., I^fdtd 
toimi toifette, antaa fana fanadta; il 
est un enfant de la b., ^dn ajaa 
ifdnfd ammattto. 

Baller, v. n. tandfla; aller les bras 
ballants, Id^bd td^d (eituttaen. 

Ballet, m. baSettt, teateritandfit. 

Ballon, «I. tlntatoffo, tlmat^aSo; 
(fem.) fo(n?i, tt«(an8^attu; b-s de bom- 
bes, de cailloux, toommeitta 1. ftmtStt 
td^tet^t ^n0flt, ioiua mdrfdrettd (aba« 
taan; b. aérostatique, ilmapatto, Uma« 
laiwa. 



Bail 



65 



Band 



BaUooné, ée, adj. ))uttUtunut, tt' 
inalla tStjtett^. 

Ballonier, m. tlma|)attoien tetijif. 

Ballot, m tatt)arûf)affa, taîoarii' 
nD^tto. 

BailotîjL m. m^tt^nen. 

fiallotaoe, /. ^emofexi ifmafetffau^ 

Ballota^e, m. hiulitta aane^tdmtnen. 

Ballotte, /. fiânedt^éfuula. 

BaUottement, m. ^ââli^minen, ï)tx* 
tttttamtnett. 

Ballotter, v. a. ^(iâl^ttd&; thtéta- 
tatftn ^eittâd; rattaUta fnuta^Unt»' 
ttifitM; patata, iaroaxapattoia te^ba; 
(ftttp.) aprtiotba, mietttâ afiata ; b. qn, 
pttsa ifuta ^iirtana. — v. n. ^dil^a; 
oUa ^alloftlla. 

Balnéable, adj. fçïn^t^tft foptma 1. 
fclmollinen. 

BalBOt, m erad lait Burgunbiit koiU 
sis. 

Baloise, /. (ladto.) todntm&rinen 
tultoani. 

Balourd, onrde, s. toltoana, tomf)* 
pt\l 

Balourdise,/. tom)>peUmûtfuud, p'ôU 

Balisamier, I. Baumier. 

Balsamine,/, (fadto.) balfamini. 

BaLsamiqne, cidj. fulo^ajutnen, baU 
faminen. 

Balsamite, /. (fadio.) f)ietar»Qrttt, 
fçbdmtntuna (tanacetum balsamita). 

Balustrade,/, rinta^îitlt, mntanojla, 
nntatoa^tin, n^titfo. 

Balofltre, m. rtntanoja, lâllpuun 
fi^IioSnen, ^))liottdn muototfet loris* 
tnffet 

Balnstrer, v. a. rinta^&f tdd roarud* 
toa. 

Balzan, aé^. cheval b., muéta l. 
ntsfea bnoonen, jotta on waltoifet ia* 
iatf funajalta. 

Balzane. /. walfotnen ^enofen ia« 
Iot<fa, fufnt. 
Biunbin, tu. falara, nuttlla. 
Bamboeliade,/. {ummattinen 1. Iuon« 
noton maa(aud. 

Bamboche, /. ntartonettt, nutli, iota 
faabaan UlRumaan n^etonauqalla; 

Vbm-) ti^b^t ia ^otfn. t^minen; bam« 
inmofo; bambumetfd. 



Ban, «t. U^ttjvi l. ficnon julfinen 
fuuïuttamincn; fuututuS; battre lab., 
rummuii l^bnntlltt jultdtaa; b. de ma- 
riage, aYQtoUitpn fnnlntiis; aateliston 
nodto fotaan; b. et arrière-b., aate« 
n«ton ia f^tetdlanfan no9to [otaan; 
maan^afotatfuud; four à b., moulin 
à b., letpo'uum ta^t m^fl^, iota (âfint« 
t^d^erratn o(u9taIaifet olttoat totitooU 
afet Ift^ttamttttn. 

Banal, aie, adj. paIon«aIatiten, ionla 
fSpttiimtfeen faa ))afottaa: moulin b.; 
(tuto.) i^^tetnen, jofa mie^en ïa^ttU 
tciroa; t^))erâ, iofapâitottinen, mitiltSn, 
neroton. 

Balanité, /. pano«otfeu9, mmt^9* 
htxxan oittn9 ^alottaa aludtatatflanfa 
lëk^ttdmdttn ^ttnen m^a^dnfd, i. n. e.; 
Idâmt^d^atue. 

Banane,/ banamf)uun ^ebetmd. 

Bananier, m bananipuu. 

Banatte, /. taltfitd. 

Banc (c et d&nn^), m. panUï, n)at^<« 
topanfft; ^enllt, ra^t, laroitfa; ^ieta< 
[dxttà, ^tetafart, luoto; tttoilou^oS, «fer* 
roS; b. de poisson, Iata))arn)t; b. de 

?lace, ajoidd; être sur lesb-s, tdtibd 
outua, futttta luennoita ^lio^tSto^fa. 

BancaJ, aie, adj, fam^iura-ialfat* 
nen. 

Banoasse, /. Ia))teinin mafuu(att>ttfa 
lalertSfa. 

Bancelle, /. tod^dinen ral^i. 

Banche, /. tafainen fomerotimtnen 
(uoto mereéfd. 

Banco, adj. panifo'. 

Bancroche, adj. ia s. Idnfdfddrinen, 
tamt)ura«iallatnen. 

Bandage, m. pbe, f ddre, tuff o ; ti^rtt^ 
tDt)9, fo^junlannattn; ))^brdnn)anne. 

Bandagiste, m. (trurgttltëten fibe« 
mbiben tetiid. 

Bande, / nauba, laidtale, reunu9, 
bul^io; fibe; faateiirtmt uuniefa; pa(f« 
tt, tD^b (maafunadfa) ; iouffo^ iou!fto, 
parwi, feurue, cri|eura; (taitt).) ïoi- 
wan ïtjui; envoyer sous b., rieti- 
ptt»yd Id^ettdd; b. de voleurs, toa« 
ra^iouffio; faire b. à part, erttd feu« 
rueedta; (tain).) être à la b., ))ainua 
fçlielleen. 

Bandeau, m. pbe; oifanau^a, otfa* 
fotfi; ^untu, §t^t)i; reunuS, Itidta; 



Band 



66 



Baqu 



(htw.) ptmit^S; b. royal, biabemi; 
(!utt).) tuntittûalllncn artoo. 

Bandelette, /. ri^manen; ptent fais» 
taie 1. tti^ta. 

Bander, v, a. fttoa, fdSrtd; ittnnit' 
m, ^tnnidtdS; (tuto.) iDt^ottaa; b. 
Bon esprit, |)tnntdtSS ^Sfttânfâ. — t;. 
n. oïïa ^inni^ttin^t, ))uO[tdtitnut, iSnnt* 
tctt^. — Se D., V. r. ïtitt^a ioul- 
Kotfi. 

Banderean, m. fanntte, jolla foitto* 
tortoi oiaîia lannetaan. 

Banderet, m. iouRion pSdïïtRS. 

Banderole, / toitri, iaîUf Upvihf 
mmptlï; tntefroio^S; litottrin^i^na. 

BflAdière, /. merilatu; lippu; front 
de b., eturtnta Uj^))utnetn; en front 
de b., (tj^))utneen eturtnnadfa. 

Banduis, m. pi rtntanoialla toarud* 
tettu udonekoa ratennud laïïoan perd- 
îeuladfa. 

Bandit, m. ro^too, r^SœSri ;Xniaan« 
luRija. 

Bandoir, m. ptngotin, jdnnitm. 

Bandorej /. loenSIdinen Tantele. 

Bandonlier, m. |tdft, Itwetdd ; ntaan^ 
(uiftia: tonna. 

Bandonlière, /. ntietanm^D, fanna* 
tin. 

Banlien, /. tanpnngin aine, alu^'» 
funta. 

Banne,/. Bannean, m. ))ref enninf t ; 
fuoialanaad toannuien 1. laitoanfannen 

fiddfld: f^Itttfi rtp))umaan bantn Ittna ; 
nuri iuurista tounottu loppa] Wi* 
mil 

Banner, v. a. i)refenntngtlIH toeit* 

m, 

Banneret, m. ISdnit^dlberra, iofa 
afetti ItpuSifen omaa mSied fotaan,'; 
— adj, seigneur b., baneri^crra. 

Banneton, m. talafnmp))u. 

Bannette, /. iuuri^ta punottu toppa. 

Bannière, /. lippu, Itpule, laru; 
(fum.) la^to. 

Bannir, v. a. a;aa maanpafolaifuu* 
teen, tarfottaa, potdtaa. — Se b., v. r. 
fulteutua pois, erota. 

Bannissable, adj, maanpafolatfuutta 
onfattfetua. 

Bannissement, m. maanpafolaifuu' 
teen ajaminen. 

Banqne, /. pantti; loat^topanRi ; 



jttltinen (a6fa; panlto; b. à billet,. 
feteltd antaroa panftt; jour de b., pdt» 
n)d, iona te^taalaifet faatoatpalRanfa; 
I faire la b., ajiaa loe!feIt« [a ra§a^ 
aftotta; monter en b., narritefia, puod*^ 
taroiba. 

Banqueroute, /. panlrotti, ^ft»t9^ 
toarartifo; (tuit).) faire b. à qn, ^a* 
nanfa f^Sbd; faire b. à Thonneur, 
te^bd ifin funntaa ia re^eflif^^ttd loul^ 
faawaa. 

Banqueroutier, ière, s, ^dmîoSn 
joutunut, ^dtoertttS. 

Banquet^ m. !e9ti, ju^IaUtnen ate* 
ria. 

Banqueter, v, n. tedtitd, femujia pi* 
tdd. 

Banquette, /. penRt topatuiSa t^9« 
n^tUd; ^lenetDd fd^tdmd pttftn fatu* 
jen fin)U)a, trottoart: tçnn^d rtntafuo* 
jian jtfdpuoletta; affunanpenfft; pen^» 
fad«atta. 

Banquier, m. ))anftrt, loelfeittaup» 
ptad; peltpantin ^ttdid. 

Banquise, /. jiddtanner pol^ioidjiddi» 
mere^fd. 

Bans, m. pi. fotran mafuurûa. 

Banse,/. tfo nelifulmainen talufoppa. 

Baobab, m. (ta9to,) erdd puunlaji 
^Ifrifadfa, fnurin maatlma9fa (adan- 
êoniaj. 

Baptême, (p et ddnnb td^fd ia feurr.) 
m, ladte, ri^ttminen; (ruio.) kol^flm^s, 
p^^it^«. 

Baptiser, t;. a. Tadtaa, rtStid, antaa 
nimt; p))^tttdd. 

Baptismal, aie, <idj. tadteefen tuu* 
Intoa; fadte-. 

Baptistaire, ac^. registre b., fa^te^* 
tiria, ri^tintdliria; extrait b., ladtc* 
tobt«tu9, rtdttntdtobt^tuS. 

Baptiste, m. fadtajia; Jean B., 3o« 
l^anned tadtaja. 

Baptistère, m. pt)^d patfta mtdf& 
fadtetaan. 

Baquet, m. fe^Io. pQnttB; ^u^to^ 
anime; lama midfd (aifenlaifla taimia 
fadioatetaan. 

Baqueter, v. a. ajaa ulod loefi (toen* 
4ee«td t). m.). 

Baquetures, /. pi tDttni, jofa t^n* 
ttÇrid t^l^iennettdedfd tippuu tapin alla 
fetfotoaan ammeefen. 



Bar 



67 



Barc 



Bar, f. Bard. 
Baroâine,/. (a^fu^oja. 
Baragomn, Baragouinage, m. fefa» 
fotfn, ftanfaffa. 
Baragouiner, v. a. feTafotfua| pu* 

Baragoninenr, eue, $. fefafothtn 
puffuia. 

Baraqne, /. tiataRt, maafoin, fota« 
mtedfojit; marfntiatoiit; ^9(Mt. 

ee Baraqner, v. n ratentaa maa* 
fojuja, afettna tnaafojm^in. 

Barat, m. Baraterie,/. laitonnnl. 
latmaiDSen ptt^ laiiDatt'ifttntttft 1. koa* 
fnntutfen otitaita fol^taan. 

Baratte,/, moitimu. 

Baratter, v, a. firnuta )9oita. 

Barbacane, /. am^umaretfft; etu' 
loantftuffet; rettS mnuridfa loebenjo^* 
tamieta toarten. 

Barbar, m. raaia 1. julma i^minen, 
iitlmnn; taa!alai9«t]^ininen. 

Barbare, adj, xaata, jiutma, ^irmut* 
nen. 

Barbarement, m. )u(ma9tt, ]^imtut« 
ft«tt, faaittnSttS. 

Barbaresqne, adj, ja s. Serbtria^ta 
fotoifin oUxoa. 

Barbarie, /. raatuu^, raa!û(aifuu9 ; 
inlmuue; fitDidt^tndtt5m^^9. 

Barbariser, v. n. îitim fiittntbiâ 
(oufata, l^uoTio^tt, iDtr^eeKtfedti tou^ua 
(teittt. — V. a. raafalaifefft te^ba. 

Barbarisme, m. fieliwir^e. 

Barbe, /. ))arta; fuoitofarwat; afana, 
Qca ; (einaamattotnan ))a|)erùarttn f Qr* 
iât; ^omcr fanalfa; ottatmen te^ti; 
b. de coque, hifon fieSat; b. debouc, 
Q^belan^a; b. de chèTre, anaertoo; 
b. de moine, fterre^eind; b. de re- 
nard, bragantl«bettfae; se faire la b., 
ajoa ))artanfa; taire la b. à qn, a\aa 
ihm patta: (fnto.) (Hff^ttSfi, torua 
jfnta; rire dans sa b., \alaa nauraa; 
jeune b., mattofuu. — Barbes, pi 
tom, Wtoi (foulu^fa, nno(edfa);Tt|)«' 
fit. ^it|it knaimotDilen j>aftTori«tufftdfa; 
ni9to«utntit!fet (muutamtsfa !a(ania« 
ii^fo); Uitefût maladfalan Unïoa9\a, io9» 
ta lûlanlunta Itdfotaan, lualaslalan 
^arta; ntnfarYoa f^ncln t^rittdfft; pï^* 
bit 



Barbe,* m. ia adj. 8erberian fjttoù» 
ntn. 

Barbean, m, erâd falon (aji (ewri- 
nui barbuij; (fadu?.^ rut^hiRa, finu 
faitno (cmtattrêa); bleu b., erttd waa* 
(ean flntnen toftn. 

Barbelé, ée, adj. otaxUa, f^Utoitili 
toarudtettu. 

Barberie, /. )>arranaiO'taito; pax* 
ran«aj[amtnen. 

Barbet, ette, f. ia adj, n)tIl[ûfotra. 

Barbette, /. matala toaUx 1. rtnta* 
fuoia, ionfa ))(ttfe fo))tt am))ua; nun« 
nan ^nntu, eflliina iota ptxtm rinnan 
jia toatfan. 

Barbeyer, v. n. (latw.) Itebebtia, 
tm [bvixitx9ta], 

Baroiehon, m. tt)S]^Snen notllafotra. 

Barbier, m. j^arrait^ajajla. 

Barbifler, v. a. ajoa ilun ^arta. 

Barbillon, m, tod^Snen waladfala; 
falan paxta; tt'de ^tjlteen lajt; fonfun 
tom. 

Barbon, m. u!Io, l^armao^arta. 

Barbonnage, m. uffomatfuud, nfi^ 
retiô. 

Barbote,/, mabe. 

Barboter, v. n. ^nlifotba ranta* 
mnbasfa [mefiltnnnt^ta] ; xt^pM] mn« 
txêta. 

Barbotenr, m. anffa. 

Barboteuse,/, portto; ^arittaja. 

Barbotine, /. matofiulmcrt; !t)or9« 
ïitnt»!ttti. 

Barbouillage, m. ^uono, tu^rittn 
ntaa(aii9 1. nrjotud; fntand, t^^tt^^; 
tnbnminen; fopotnd, tpH^tlto^l puf^t. 

Barbouiller, v. a. ta^rata, tn^rta, 
fntta; l^uono^tt titiottao; ntnhSta, 
\opottaa. 

Barbouilleur, m, fntiitL ta^raaja, 
^oro))eufa(o, l^nono !irj[aiiiia; fo)>ot« 
taja. 

Barboute, /. ronmfofen. 

Barbu, ne, adj, ^artatnen; afanôiffa 
toani^tettn; enfance b-e, inan^uuben 
^eiffou^. 

Barbue, /. ertt9 fam))elafalan (aji; 
i9tufa9, taimt. 

Barbuquet, m. ro^tuma ^unlt^fa. 

Baroarolle, /. ttaUalatnen fonto* 
laulu; itattolatnen iarx^fi, 

Baroasse,/. toii^Snen alite. 



Barc 



68 



Barr 



BftToélOBnette, /. îcppa; pivxï iap* 
fenfStit^. 

Bard, m, ))uri(aat, ^aaret. 

Bardane, /. tatiaiiten. 

Barde, /. ^eiood^aamt^la; ftlaman 
tiudfa. 

Barde, m. haxhx, tnutnotd^teltttlJimen 
runoUiia; t^^riHttien runotUia. 

Bardeau, m. fattopaanu, fatto|>(ire. 

Bardelle, /. t^^n^fatula. 

Barder, v. a. toarudtaa l^etvonen 

ÎfûarnidfaÙa; ^anna tannettatoat pnxu 
atKe; fllaiooittaa. 

Bardeur, m. purtiatlla fantaja, fU 
toentantaja. 

Bardis, m. (laito.) toaater^uurir ^ar« 
ra^laubat (aimoidfa; laipxot, planfutdta 
tcl^b^t loiiltfemiit, iot!a toifidtanfa jrot« 
taioat eri ofta (atioasfa. 

Bardit (t ttant^^), m. muinoU«{e(ttU 
Ittinen fotalaulu. 

Bardot, m. nuort muuIUaaft; n)atl« 
tinatnen ftriafaj)^a(e; tDaittinatnen ta* 
toaramtottto; tatmen fddfbldinen, jonfa 
pumt taiift te^tdtDiit ladtetaan; piRta' 

Barège, m. baregi, ^teno n)illafan<« 

Barème, m. (adfumattt, fatfenlatfla 
koaltnttta (adfuja ftfaitdtott firia. 

Barer, v. a. i^aira^tua otuffen idliilttt. 

Baret, m, tiorfun 1. fartoituonon 
{arjunta. 

Baréter, v. n. farjua [norfudta]. 

Barge, f. ^einttruto; m&^iinen f^aU 
foittjid; Ittteâ))o^iainen aîvi9 ^^beUd ))ur' 
jieella; fu¥))))a (teolopcwj. 

BargQignage, m. roitfa^teleminen, 
^anffiminen, fa^ben )9ai^eeIIa olemU 
nen. 

Barguigner, v. n. toUfaeteSa, l^t* 
taadti (anlfta, oHa fa^beHa^ddattititt' 
fid. 

Bargnignenr, ense, $. e^drd, e))di« 
Icttd, neroton i^minen; ttnftjd. 

Bariga, m. itd«tntia(ainen ji(fft(anta. 

Baril (1 et ddnn^), m. ^uoli'annuri; 
aamx, tttttn^n. 

Bûrillage, m. loiinin ladlemtnen pnU 
totbin 1. anthtrei^in. 

Éarillet, m. tod^dnen anffuri, na9* 
faffa, ^uttalfa; t^niti^nn muotoinen xa* 
fia; tolero fortoon rum))ulaIn)on ta* 



fana; mtetertn !ote(o (felïo^fa); 4)um))« 
puTannu, «dm|>dn ())umpuidfa). 
Bariolage, m. Itriaioa todrien f«to« 

Barioler, v. a. maakta i)(5n !trja« 
loitta mdretttd. 

Bariqnant, m. tod^dinen t^nn^rî, 
anffuri. 

Banque, I. Barrique. 

Bariton, t. Baryton. 

Barlong, gue, adj. fotfeadti ia fax* 
faadtt ncTifuttnatnen, toino, fut^ulli' 
nen. 

Bamabite, m. erddtt muitllthinnan 
jidfcn. 

Bamaohe, /. fautud^anl^i (anat ber- 

niela). 

Baromètre, m. barotnetert, Uma|)un« 
tari. 

Baron, nne, s. toapafitxxa, toapa]^er« 
ratar. 

Baronnage, m. tDa))a^erraC[inen ax* 
100, loapa^erratfuuê. 

Baronnet, m. baronneti, englanti» 
(ainen artoonimi. 

Baronnie, /. ioa))a^erraIIin6n a(ue L 
tUa, ^otot. 

Baroque, adj. jota ei o(e tdkjbeSt- 
fedtt ))^9red [^elmidtd]; epdfddntdinen, 
jfarfad, totno; (fuio.) fummaStnen, 
luonnoton, fuunnaton. 

Baroeanème, m. i(ma*aa(to. 

Barque, /. paxtta, ivd^dnen atud, 
Inuppi, pVLxn. 

Barquerolle, / lod^dncn paxtia, 
toeit^e. 

Barquette, / toenbeen muotoinen 
))iiTana; I. Barquerolle. 

Barra£;e, m. fa^)au«, aitaud (ttUiWi 
oletoan tien 1. fabun ofatto); fi(ta> 1. 
tiera^at, ioita falpauepnun utona maf* 
fetaan; erdd laji fangadta. 

Barrager, m. iof a f antaa tte< L fl(« 
tara^oja. 

Barre, / (anft, tanfo; ^aipa, telH; 
^iena, )>oiIfipun; piiri^dffi, tudliraita; 
»it|)otin, liejpotin fwinimedfa; tdfi|)uu; 
letocd ^t^na mietanlannatttmefft; fol* 
t)aud^uu; loiitoa fauojen alla fôfifirib» 
tuffedfa; ta^tiioiima nuottitiriotnfftôfa; 
(mcri».) luoto, fart; — h'B,pl erde 
leini; jouer aux b., oda ^auffafiHa; fe 



Barr 



69 



Base 



faofaintct. 

Barreau, m. nelifnlmaineit tanfo 1. 
(anft, pïma puu9ta 1. raubadta: ri^ 
tiftotanfi; \alpa; (tirjiap.) |)aininlanlt; 
aftaii'aia|aii idtuntopaitfa ottensf attifa; 
aftaii>*aiaian ammattt; aftan'ajaian ftttt* 
il): b-x magnétiques, magnetitttfet te« 
rSdfanget. 

Barrer, v. a. falmata, teliettt, fnl« 
lea, tutfia; ma^toidtaa ^oiftitoienalIc4; 
pt^i^M ^oid fanoia t(&fttiriotnt|edta; b. 
des articles sur son livre, ftriadfa 
Isttata ntaffettttja faatawia; b. une 
obligation, te^bâ toeltaftria mttftttd' 
mm. 

Barrette, / lod^ttinen litted latti; 
larbinalin ^attn. 

Barreur, m, metfdtouo^en ajioon ^ar» 
iotettn lotra. 

Barricade, /. fal^aud, tuttiminen; 
barrifabi, fûifenlairt^ta U[xiit tulia«ta 
talni^ta te^t^ fal^ûud, warndtelma; 
mitjoitta fal))aamineiu 

Barricader, v. a. fatmata, fulfea, 
tnffio. — Se b., v. r. \aVpant^tia xoaU 
lïttaa afemanfa. 

Barrière, /. ri9tt!foporttt, \tilpan9* 
ptm l m. f., ma tBttmn ))ddf S (^{inl; 
tnllifol^a, tutti; turnaud^aitau^; luon* 
nottinen raja, luten loti, touorifetttnne 
]. n. e.: e«te, fiidu; :|)oUifien tt)a^tt))aif« 
ta ^anfldfa. 

Barrique, /. aami, t^nnttrt. 

Barris, m. erâé apinan laii (metftt« 
i^tninen). 

Barmre,/. ^otftitouu;(uutu6fo (tan* 

Barse, /. ttinalainen teerafia. 

Bartavelle, /. ))uiiainen ^eltotana 
(perdûp ru/a). 

Baryte, /. (fcm.) bar^tt, bar^ti* 
maa. 

Baryton, m. ia adj. ddnt, iota on 
botffon ia tenorin wditttd; erd9 ba9fo« 
»iu(n. 

Bas, basse, adj. matala, al^atnen;; 
alineut ait'; ^tijoinen; f)a\pa, l^uono, 
ûd^ainen; fe§no, tifed, iUtdnr i^aitod* 
fittama r^^QftttttTDd; basse mer, (uobe« 
»efl; vue basse, I^^^tndfSif^^d; b. 
éta^e, anitrto0; le bas-ventre, watfa, 
mafa; le \i, Rbfii, ali«9tetni; les Pays- 



Bas, Klanfomaat; parler d'un ton b., 
pu^ua ^iliatfetta ddnettd; le b. Em- 
pire, Tomatainen n>attatunta rû))))to« 
aifananfa; en b. âge, ^eilotta ijdttd; 
basse justice, aU«otfeu0; b-es cartes, 
lantnt (tortidfa); une àme basse, xU 
Mf fe^no mit». 

Bas, m. infin ali^noli; au b. de la 
montagne, tDUoren jlunretta; les hauts 
et les b. d'un vaisseau, taiman tôt* 
ben ^ddttd ja iDeben atta oletoat ofat; 
fnîfa; mataïat fdweteet. 

Bas, adv. al^aallaf a(ad, ^tljûa; 
plus D., alem^ana, ^iliemmin; être 
chapeau b., §attu fdbe^fd; mettre b. 
les armes, ta^f ea afeet, (uo))ua afeidta ; 
mettre b., ))Otlia; du haut en b., t^U 
6dd(td atad faaffa, fitreedtd Tantapdd' 
$dn; parler b., Çu^uo ^iQûo; à b., 
a(a@.; à b. à b.! t^tufaatl; mettre à 
b., purfaa; (une fabrique) laftauttaa 
t^dntefo; à b. le traître, ala^, ^uttu* 
toon faœaltajia; en b.^ al^aatta, aia9; 
d'en b., at^aalta, alipdd«td; par b., 
al^aatta, alla; aUa))dtn; par en b., 
aladl)dtn, at^aattapdin; la b., tuolla 
alâaalla; ici b., tddlld al^aaiïa. 

Basalte,/, bafalti. 

Basaltique, adJ. bafaltia fifdltd»d, 
bofaïtincn.- 

Basane, /. Itriannitetlft toalmtdtettu 
lamma^na^ca. 

Bas-bord, m. t Bâbord. 

Bascule, / n)ipu. mit))ottn; fal^and- 
pm, (a^fufalpa; hit{u^ §Q))p4(auta; 
laMu'Otvi, '(ituttu; »enttitt; totjpnlanta; 
])oIin, ^olfunen; tot))ottn h)i))ufittadfa ; 
la b. d'un puits, faitoon mietta; la 
b. d'une souricière, wipulauta bit* 
renp^^b^!fe«fd; jouer à la b., fiifmo 
tuftn Ïauban|)dd6fdnfd; faire la b., 
toti))))ua; mouvement de b., ^(d^alad 
iittluminen. 

Bas-dessus, m. toinen bi^tanti, altt.^ 

Base, /. po^a, »>etd, J)eru«, pcru«ta ' 
jaïfa, ortu*otne, pU^axm; (hiw.) pt* 
ru«te, ptxuaiatu9, poï^ia, îanta: (gcom.) 
afema; (tcm.) tmU; la b. d'une co- 
lonne, !|)tiarin ia(fa. 

Basement, m. ))erudtud, pttn9. 

Baser, v. a. ))erodtaa. — Se b., v. 
r. !|)trn«tua. 



Bas-f 



70 



Bâta 



Bas-fond, m. luoto; atonfo^ noro* 
maa, rSmemaa. 

Basilaire, adj. (anat) iota on ^e« 
rndtulfena, ta^i nojiûa ptcu^tai^tm; 
vertèbre b., koumeinen feRSf olmu (jo* 
ta on ifSfintnin toifen toerudtnffena). 

Basilic, m. (tasm.) bafUtfa«^rtti 
(oeymum) ; bafUUfi ; b. sauvage, touo* 
ri^minttu CeUwwodiim), 

BasiliooB 1. Basiliomn, m. bafi(iTa« 
kDoibe. 

Basilique, /. tuomtofirfto, fatebrati; 
(anat.) ntaffa* ja pernafuont; — b-s, 
/. pi. greetolaidten fetfarien ®afUion ia 
2ton afetndIofou!fet 

Basin, m. txU ))um))u(tfanfaan lajt. 

Basqne, /. toaatteen lïmt, 

Basqne, m. ®i9faiatainen, I9a6ftlat« 
nen; tambour de b., erSd rummun 
taji, jodfa on pltatt fultufet. 

Bas-relief, m. badrettefi, puoUf[x 
nïtonttoa mei^tofumau^. 

Bassan, m. ptlitanïn tajlt. 

Basse, /. badfo, badfolaulaia; b. 
double, (ontraBadf ; b. de viole, bad« 
foiDinlu; b. de violon, wiofoncctti; b. 
continue, generatiba^fo. 

Bas-conn*e, /. matadn ba^fo. 

Basse-cour, / tariapt^a, tafa))t^a, 
tar^a. 

Basse-lice, Basse-lisse, / ))uon{iIf« 
fifet 1. 'ttiaolfct fuwaaifet ta^etit. . 

Basse-licier, Basse-lissier, m. ta* 
ptûm tcfija (f. Basse-lice). 

Bassement, adv, ideddti, §a(tnadti, 
albatfedtt, ^an)^tti$mttdti. 

Basse-pâte, /. ^o^jataitma ^ttra» 
foidfa. 

Basses, / pi. matafat l»aifat, tuo* 
bot. 

Bassesse,/. a(^atfuud, f^aipuu^, iU 
Ut^^f funnottomnu^. 

Basses-Yoiles,/. pi attpnrject. 

Basset, m. tatfttotra, mâbrSfotra. 

Basse-taJlle, /. bar^tont, Bad^ote* 
nori. 

Basse-terre, / ranta, jota on pai* 
fabttnnlilta fnojaéfa. 

Bassette, /. tx'd» onncn (Wûrti) 
ptl'u 

Bassier, m. l^ietafarfta ioedfa. 
Bassin, m. adtia, ammtf malia, nyati; 
b. à laver les mains, ))e{lnn)ati; b. 



de ffarderobe, tatiDe«a«tta; aller au 
b., fdt^b&tar^etCCaan; maa!annl)))t; me* 
fiftttUtf, ottad, luto; laiknatofia; fata« 
man ftfilfo))nffa; ttuorilla ^m^ArBitt^ 
alonfo; (anat.) (antio. 

Bassine, f, ùtoaxa ia f^mft amme, 
iota femidtat, a))tefant, foIen(ei)»oiat 
i. n. e.; ra^ttttto&t; (ftria^.) !o«tutuS« 
anime. 

Bassiner, v. a. koebellîi ^antoa, (ul^' 
toa; IttmmittâS konobe (&mmtt99«ad« 
ttalla. 

Bassinet, m. tt)&n!|)annu, fantti; 
mnnnaidlantto; (fadtt).) leintffd (ra- 

nunculiu bulbotuê). 

Bassinoire, /. mnoteen tiimmtt^d«a^ 
tia. 

Basson, m. badfonft, fagotti;fa0ottn 
))n&altaia. 

Bastant, nte, adj. k)dtett)tt; t&fene^ 
tott iWin. 

Baste, m. risti'iidfttn ntmttt)d mo« 
niaUfa t>e(ei«fd. 

Baste, /. matto'adtta, fe^Io; fnnri 
îopfa, iota ri^udtetaan iu^ban fatniaan; 
adtta, iota n)itntr^|)iileiben foriuusfa 
lâbtetddn. 

Baste, ffit. Cuttint tt^mifH fx^U* 
lai! 

Bastide, /. §utt)i(a (ete(ft«9{andfa«fa). 

Bastille, /. ^adtiljt, tt)an^a linna 
$arirt«fa, ^dtottett^ ». 1789. 

Bastingage, m. ((ai».) badtingee* 
rintt. 

Bastingne, /. ftonftmatradrttr joita 
fd^tetddn taiman fuoielemifeffl mf^oU 
ttdten luuUIta. 

se Bastin^er, v. r. marudtaiba 
fTanftmatcadfetlIa. 

Bastion, m. badtiont, (tnnotud. 

Bastionné, ée, adj, badttoneiQa Uw 
notettu. 

Bastonnable, adj. feddfannan an* 
fainnnt. 

Bastonnade, /. fe^iiti^^, ïtpïnît^limà, 
^ofu, felfdfauna. 

Bas-ventre, f. Bas. 

Bastringue,/. Iroumitan^p; (înto.) 
ren^ina, ^dlind. 

Bat (t ddnttot)), m, !a(an)>t^rdt5. 

Bât, m. fdfftfatula. 

Bataclan, m. fdl^, rodia. 

Bâtage, m. mero fuvcmainl^bt^ta. 



Bâta 



71 



Batt 



Batafl, m. Iteft ((e0o«fa). I 

Bataille, /. tatdtelu, tappelu; fota* ! 
Tinta; taidtclua futpaUen^a maatand;! 
erS« forttt|)eIi; b. rangée, jtttjle^tett)) 
tat«te(n; en b., fotarinnatfo; champ 
de b., tûidtelntamier; cheval de b., 
fota^euMmen. 

Batailler, v. n. anfaro^ti rttbettS, 
ttietclld^ toratfla. 

Bataillenr, m, topptlïla, pvLnftoivmV 
larû 

Bataillon, m. pataljnnna. 

Bâtard, rde, t. at^Kraïa^fî, Badtarbt, 
fefofiriS. 

Bâtard, rde, adj, nplUxH, waattt, 
ttale*; fcfaflttett^; lettre b-e, ((ttjo)).) 
hetifofoifet ftrjaimet. 

Bâtardean, m. fnIfnIatto9, paalu' 
fnifn; ^aalu^atta; ((aim.) )»arraelau' 
bat. 

Bâtardière, /. 9m))Iitt9ien| ^uttn>e» 
fain taimidto. 

Bâtardise, /. àp^tH, amioton f^t^* 

Batate, Patate, /. ptxrnia. 

Bâté, adj. âne b., fatufoittu aafl; 
<ht».) aifa tolmano. 

Baiean, m. ucnbe, atnd, ^arfCû; 
mannutn îohpa; b. a vapeur, ^S^rt)* 
Iat»a; b.-bete, eIttinfuIetuMa morten 
te^t^ koen^e; b.-maire, men^ fnolan 
fnlietneta marten; b.-porte, fulhi^orttt; 
b. délesteur, ladtifiarRa; ((atto.) b. de 
loch, f)tnnafompa9fi, lofttauto. 

BateUffe, m. wen^ecfltt fttliettamt« 
nen; bafffa fiittt; jirmanMfintttminen. 

Baiel^, /. men^eettinen^ men^eladti; 
(tuio.) todhiouffo. 

Baieler, v. a. fttQettoa toenl^cetlft; 
— V. n. tfl^btt p^mfinfôfintKiftn fuieita. 

Batelet, m. tnd^nen tnen^, runbû 

Batelenr, ense, «. fi(mttnfaftnttt|% 
(omeljantti. 

Batelier, ère, f . roen^eelIS htljettaja, 
{•ntajo. 

Batéme, !. Baptême. 

Bâter, V, a. fttfftfûtnlûSa toant^* 
taa. 

Bâtif m. (val.) btrjien raomt^niben 
ly^teenUittammen; lurominen, hirfinta. 

Bâtier, m. ffiff'tfatutan tettjS. 

Batifolage, m. (eifti, ^en^on^ (loe* 
ten). 



Batifoler, v. n. (eifftft, ^en^ata [lap* 
|t«to]. 

Bâtiment, m. rafrnnu^, ^nonen^; 
(aikoa, a{u9. 

Bâtir, V. a, vattntaa ; fnrota, f urfia, 
tuttSft; bien bâti, foreakoartinen^ f oreai« 
toartalotitcn. 

Bâtisse, /. muuratt^tiyb rafennut' 

Bâtisseur, m. ra!entaia, rafennn^* 
fii^totnett; fc^no rafennu^medtart. 

Batiste, /. ertttSin ^ieno Utnafau' 
9û«. 

Bâton, m. fautDo, Uppi, fantt; pa* 
Ixtta, puxîto; tour de b., {tn)utu(oj[a 
totra^fa; sauter le b., Wûdtenmielifedti 
te^bft; tirer au court b. avec an, 
!oettaa ifuQe kotrtoja toet&ft; blanc d., 
ferjStftt^fûUMa; b. de commendement, 
fomentofûuwa; b. de cire d'Espajorne, 
lûfta^niffo; b. de Jacob, o^temttta, 
iollo mttftrfitttttn t&^tien forfend; à b-s 
rompus, ajotttatit, hiurottain. 

Batonnée, /. ((atiu.) b. d'eau, îtx* 
rattaan ^um))Udta nonfetoa n)efi. 

Bâtonner, v. a. fuomia, §ofna; ^^^' 
!ttt j^otd (firiotueto); b. des serviet- 
tes, ferwiettitt taiteua (muobodteUa). 

Bâtonnet, m. molemmtsta pHiM 
terotettu foumanen erSdttt fafifentetifttt 
toartcn; erttd Ia)»fenteiffi. 

Bâtonnier, m. toetjedfunnan, ant' 
matttfunnan eftmiee Qonfa tnona Yun« 
tian fauma tQl)[etctaan);aflanaiaia'!un< 
nan eftmted. 

Batrachite (ch == î\ m. (fi»tf.) 
ufonnuoli. 

Batraohns, m. (!tr.) oiettunnt fieit 
((ajDfidfa). 

Battage, m. finintlnen, ^utnti, kni(« 
jantappo; rit§i«atta, putma«ai!û. 

Baitant, m. titlï (fell[o9fa); puolt* 
otot, otoent^noltdfo; falbcpnu, Iu^û; 
ototl^afa; ))orttnto(tuttn; totti (mt^U 

Battant, nte, adj. (^Swft; métier 
b., !anga«|ittut htn ntisfS hibotaan; 
porte-b-te, oioi, jota itfedtttSn menée 
liinnt; pluie b-te, ranRofobe; toutb. 
neuf, vfta nu|l; mener b., fatfottaa 
ia ajaa tataa; (htm.) t)^tt moittaa; aï* 
toan fnft^taa. 

Batte, /. ta)»utin, ta))tttn, furlffa; 



Batt 



72 



Bavo 



tiitijia, pttlti; arleftitin punmielta; b. 
À beurre, tiritun mantttt. 

Batte-mare,/. ranta^âd^T^. 
. Battement, m. (^dmtnen, ta^nttamt» 
tittt, f^ttimtnen: b. de main, b. de 
coear: iatterauS (tati^ftêfû); taffoid* 
aritt)« (mupft«fa). 

Batte-qaene, /. toâdtdrfitfû 

Battene, /. ta^^elud, ruoêttminen; 
tiatteri; rummunûjdnti; ^^^f^n ^ana; 
lQ9nti fotttofoneen f&wcleiiïe; ^^bin 
))o^ia; malmtcn murentammett; ioa« 
nnttamtnen; ioanutu9(atto6 (§attuien); 
tu|)artfep(in paia-, jiuntta; b. de cui- 
sine, t^6tfifa))ineet. 

Batteur, euse, s, WàiH, iota fer* 
noa^ti 1^0; b. de gens, ta^peltia, ^ituf» 
foiunffari; b-s, metfft^tdjiicnaioinie^et; 
b. en crrange, riibenpmia; b. de pavé, 
fatufufrurt; b. d'estrade, loafoama 
ratfa^taja; (futo.) t)(d fu(u9fa olewa. 

Battitnre, /. ranbanfar^ta, toafarait' 
tofcet. 

Battoire, m. noaura, rtufa, wor^ta; 
maila; to))uin, furtffa. 

Battologie, /. fantan ^uj^een atitni* 
nen tertominen; ti)^jd jaaritud. . 

Battre, v. a. IçBbd, fuomta, pte^td, 
^ofua; tDOtttaa, ajaa ^atoon; ^^teen» 
tatoa; furiooa, furtuai^ta; ta^uttaa; 
^utba; Tirnuû, mtê^ata; (fotat.) ont* 
j)ua; rummun (^dnntttd antaa mcrtft; 
b. les cartes, fctottaa forttt; b. la 
Diane, aamurumpua I^Sbd; b. en 
brèche, am))ua muurt ^ajaUe; b. la 
campagne, pittin fu(c!fta, ticppna; 
(htm.) (eweddti iaartteiïa; olla afiadfa 
p^f^mdttd, ^ouraiQa [fairaa^ta] ; b. 
Tair, tuitUa pte^td; b. des pieox, 
))aaliiia iuntata; b. la lessive, ta^nt* 
taa pefomaatteet; b. du beurre, tir* 
nnta; il y a longtemps qu'il bat le 
fer, (dn on noan^a miedatîtia; (me* 
xïtû.) frt)«{dtd, (uuRaiaa. — v. n. ta* 
])uttaa; t^ft^ttâd, (etfua; le coeur lui 
bat, f^bdmtnenfd tuf^ttdd; battre des 
mains, tû^uttaa tdftd; le tambour bat, 
rummutetaan; b. la retraite, rnmmut» 
taa paCuumatfaan; le fer du cheval 
bat, l^emofen fentd Êelftuu. — Se b., 
V. r. ta^ella, mieltaiua. 

Batta, ne, ad}, tti^tj, taottu, fur* 
mottu; fer b., rautapettt; chemin b., 



rmiuattH tie; yeux b-s, rauenneet fit** 
mdt. 

Battue, /. peboti'aio; ajûmetfddtt^tf. 

Battnre, /. tultaué, ionfa ))o§ia te^«^ 
bddn f^unaïa^ta, liimawebe^td ja tti^ 
fa^ta; — b-s, pi luobot, fontafdrfftt. 

Ban, m. latn^an an\aat 

Banbi, m. tetun, idntifen 1. metfd* 
{tjan<ajoon ^ariotettu foira. 

Band, m. farwaan aioon fdiytett^ 
minttifoira. 

Bandet, m. aaft; fa^a))ufft; (ttt».> 
tottoana. 

Baudir, v, a. ufuttaa, prf^ttdd foi^ 
rat aioon. 

Bandrier, m, o(fafannife. 

Baudruche, /. tatmo eldimen fuo^ 
It^ta, ^teno jpergamenti; futtantafoian 
fe(mn; ^alewan miefta (td^tirtferS). 

Baofrer, f. Bâfrer. 

Bançe, /. metfdftidu t^udfiia; IfttdffS^ 
ioefa fe r^dmtt; erdd laii {arfafan» 
gaêta; ntumenitla (efotettu fatoi ra^« 
pan^ta toaxttn. — à b., adv. Qlltn ti^U 
tin. 

Bangne, Banque, /. tfo«aiofa6, mc« 
ren'oiofad (goêtera). 

Banme, jf. balfami, »otbe; (fuw.) 
^otma, (ten)it^9. 

Banmier,^ m. ba(famt^uu (amyris). 

Banque, f. Baugue. 

Banqnin, m. (aftpnl^aUaian ))it^aftu9«^ 
^illi. 

Baux, pi. fana«ta Bail. 

Bavaro, rde, s, jla adj, iaacittdiia^ 
fte(erod. 

Bavardage, m. iaaritudr t0t))Ot^d^ 
forntud. 

Bavarder, v, n. iaaritctto, ISr))dttttd^ 
lorutetta. 

Bavarderie, Bavardise, /. 19t^S« 



Bavaroise, /. fiira))itta fefotettu tf e<* 
»eji. 

Èave, /. fuola; nd(j[d ndfinfcnadn 
ftfdad. 

Baver, v. n. fnoki^ta. 

Bavette,/. fuoCaliina. 

Baveuse, /. elo^ta, fttoinuttinen 
(bUnniia). 

Baveux, euse, o^j. fuotainen, finat» 
nen; omelette baveuse, %Wi foalfn. 

Bavoehe, f. Bavochure. 



Bavo 



73 



Becc 



BarodbueT, v. n. tn^raife^tt huoata 
I. ^irtAft, ^attiaa. 

BaYOchiire, /. tu^rainen^ ta^tattu 
paiao; tpà\îixoa ^tirudtud; ^uono9tt 
)Miincttu toa6!tpiirro«. 

BftYois, m. koerontadftfliria; totxo* 
^nnait m&ttttt^^. 

Bavolet, m. er&d talon^otfaid't^tt^* 
jen ^ftS^ine. 

BaYvre, /. loalaudmattin iâttdmtt 
iSIh toalettuun tappaltt^tn. 

Bayadère, !. Baladère. 

Bayer, v. n. ammottaa, tStttdtiiâ; b. 
iox corneilles, fatfoa t9tttdtetltt: b. 
après qc, §arradtaa itin. 

Bayenr, ense, s. tSttt^teltiâ. 

Bayonnette, t. Baïonnette. 

Bayoque, t. Baloque. 

Baaar, m. t)(etnen tau))))a))atf{a ittt« 
maidfa; xattimvL9, iodfa on fuuri iout» 
to lau^^a^uotia, fanj)))a))uobidto, ha* 
Tari 

Bdellinm (nm = oom), m. erdSn 
inntn piffia itrabtadfa. 

Béant, nte, adj. ammotetten, ammoU 
iaon, atoouahten; le lion vient la 
gneale b-e, ialo^enra tutee fuu am« 
moCUian; nn gouffre b., atDonatnen 
^onto. 

Béat, ate, s. ia adj. ulfotuttattu, 
tdopufift. 

Béatification, /. toimitud fatolifedfa 
ttr!û«fa, ionfa fautta ttainaia iu(idte« 
taan antuoiben jouffoon ptrretbfft. 

Béatifier, v. a. autuaatft juii^tûa. 

Béatiflqne, adj. outuuttama, autu« 
aaffl teletott. 

Béatîlles, /. pL taitenlatfta mafu* 
iMifoia ))ttraIoidfa, Uemidfii, i. n. e.; 
ptenet nunnatn fttflteoffet. 

Béatitade, / aututt«. 

Bean, Bel, Belle, adj. tannin, f orea, 
foma; oinrallinen; meffoinen, ebufitnen; 
ini)9tftinen, mnfama; le b. sexe, tau« 
nid {ntu|»ttoU; b. parleur, oitoatttnen 
pu^ma; faire b. feu, totrittftil fuuri 
toalfdi: un b. mangeur, aifa f^tttfi; 
avoir les armes beUes, ftt^ttâft afei* 
tanfo ^^min; an bel esprit, faune* 
bcnft; le b. monde, fitoi^t^neet I. t^U^Hu 
(et (ffiëb^t); une belle place, ebulli« 
nen totrfa; one belle occasion) mn* 
hm tt(oifnu«; (ikoattû) vous voilà 



b. garçon, eltttipa at!a n)ettiffQ; cou- 
cher à la belle étoile, ntaota taikoad* 
alla. 

Bean, (bel), belle, s. t^anuud, i^ana; 
beau, feiltart, teitari; une belle, taU' 
noTatnett, i^ana natnen; il fait b., i(ma 
OR (aunid; il fait b. marcher, tâ^mt^ 
nen ttUt ^bto^id; vous avez b. me 

Erier, toattca luinla ptj^tcitfltte; il a 
. faire, luaitfa l^n mttft tcîifu 

Bean, odv. faunii^ti, ^t^mtn; bien 
et beau, bel et beau, fuoradtt, tur* 
faitematta: de plus belle, unbedtaan, 
^artaammtn, fa^ta ^uSummin; tout 
b., maUad, §Uiaa; en b.; voir qc. 
en b., latfoa afiat ebnQtflmmalt^ Ian« 
nalta. 

Beanconp, adv. paljon; b. d'argent, 
palion ra^aa; de b., fanaen, fuuredfa 
maarttdftt; il s'en faut de b., fangen 
pa(ion ^uuttuu. 

Bean-flls, m. potta^uoHj tottioi). 

Bean-frére, m. melipuolt; tanlo. 

Bean-père, m, tfdpuoli; app'u 

Beaupré, m. fottapuu, feutaraata. 

Bean-revoir, m. (metfâdt.) il fait 
b., on fftlppo ^nomata otutfen iftljet 
maa($fa; foiran ponnidtelemtnen ta^* 
Uidta pttttdtatfenfd, fun toainuu otu«ta. 

Bean-semblant, m. teedfentdemtnen ; 
totetadteltja. 

Beanté, /. tauneud, i^annud; fauno» 
tar. 

Bec, m. noftû, noulfa; ptippu, tortot, 
fdrfi; niemete, fttrft; coup de b.,|)td« 
tofana; avoir le b. bien affilé, oQa 
ttelemii, f^t^MM ^u^eenla^ialta 1. fu^' 
ttttttta toarudtettu; faire le petit b., 
njodteQa, olla fuoradti u(od ^uqumatta ; 
être pris par le b., tafettua omiin 
fanot^mfa; blanc b. (c ei ddun^), teltu' 
notfa. 

Béoabnnga, m. ojatâb^fe (veroniea 
beeeabunga). 

Bec-à-cniller, m. Inftffa^an^t. 

Bec-à-fanoon, m. ttU titpitonnon 
loit. 

Bécasse, /. îvixppa, rantafi))t (sco- 
lopa^). 

Bécasseau, m. fur^an^oifanen. 

Bécassine, / taimaanmno^t, te^tii- 
furfiipa (se^lapax galUnaço). 

Beceard, m. naaradto^t. 



Bec-d 



74 



Béna 



B6o-d*ftae, m. )mtaftn. 

Beo-de-oorbin, monenlalfet !or))tit' 
ttofan muototfet terttdtalut; te|)infa' 
fora. 

Beo-de-gme, m. (Ïa9tû,) furjennoffa 

f géranium), 
Beo-de-lièvre, m. rtôtifuu/ ti«ti* 

Beoflgae, m. m&dtttraftn futumen 
Hntu fiyloia fiôidula). 

Béchamel, m. ertt9 Itemen laji. 

Bêche, /. lûpio; erdd ]^^9nteitien. 

Bêchée,/. (a^ioUtnen. 

Bêcher, v. a, lajilolla fattoaa. 

Béchet, m. (atrif9ttt9r&tnen fameli. 

Béchiqne, «. \a adj, rtntatautta pa* 
rantaioa, «ISâte. 

Becquée, Béqnée,/. notattinen; don- 
ner la D., ruofna noladanfa [linnudta]. 

Beeqneter, Béqueter, v. a. toftia 
noutaua, notlia. — Se b., v. r. toû 
nen toUtanfa toftia, ^^loaittil (hiten 

Bécime, /. fuuri tnml^ûuft. 

Bedaine, /. ra^toama^a, ))9nlttmal^a. 

Bedean, m. ^bcKi, fô^f^fôinen. 

Bédegar, !. Églantier. 

Bedon, t. Bedaine. 

Bée, adj, an)onatnen; tonneau à 
gueule b., toifedta pttftdttt atoonattien 
tt)nn^rt. 

Béer, v. n. (. Bayer. 

Be-fa-8i, b \^xoû muriti^fa. 

Beibroi, m. toartiiatomt, )odfa on 
§tttSfeao; ^tttiifello; (tnuin.) neri^^9« 
rdinen fotatoue. 

Bégaiement, Bégaiement, m. fam* 
maltammen, ttuti^t^d. 

Bé[^e, f. jla adj, fammaItatDa;fam' 
maltajia. 

Bégenle, /. \a adj. (oretletoa 1. XM* 
fetttcleioa t))tt9, l^empnlta. 

Béguin, m. la^fen nUt^ 1. f8)>ftt. 

Bégninage, m. ^egutniiuodtati. 

Béguine, /. ^nininunna (9[Ianfo« 
mai^); ulfohtuattu, teto)»9^tt nat« 
nen. 

Beige, /. ja ai;, miirittttmftttttmttt 
wtttat; drap de b., iottrittttmtttt0mi«ttt 
koiaotdta te^t^ merfa; serve b. 1. bei- 
ge, farfi fen(altaifi9ta koiuoteta. 

Beignet, m. taftonen; b. de pomme, 
omenalaffu. 



Béiiaiiie, m. feltanoRa; i)mmflTt&« 
ntâtdn nuorutatnen. 

Bel, Belle, (. Beau. 

Bélandre, /. tott^tttnen io'i«fa fttt^' 
tettftn>S ladttfiartta. 

Bêlant, nte, adj. mtt&lttott. 

Bêlement, m. mttfttiminen. 

Bélemnite, /. bclemnitt; era« tikoct* 
tbn^t fotelotnen. 

Bêler, V. n. mttttfttt. 

Bel-esprit, !. Beau. 

Belette, /. InmiRo, !dt))t>S (mvauila 
vuUfaris), 

âélier, m. oina«, pU^t iUté: mnu« 
rtnmurtaia. 

Belière, /. renga^, mtdfS (etton fteTt 
ritppuu. 

Belièvre, /. ruufnntetijto famt. 

Belitraille, /. roidtotottti, metian* 
ioufto. 

Belitre, m. fulfutti toeiian. 

Belîtrerie, /. »eiiau6. 

Bella-dona, Belledone, Belle-dame, 
/. bellûbonna, mtttifaaU (atrapa beUa- 

donna). 

Bellâtre, adj. fauniemaincn; tan* 
nid, mntta fuloa waitta. 

Belle,/, taunotar, tannotaineiL 

Belle-a-Yoir, /. erftd ^uutar^an taé» 
)9i: ^iinan ruufit. 

Belle-de-jonr, m. (to^no.) erttd lait 
eonvolvulus trieolor taeioia. 

Belle-de-nnit,/. Sala^^afiuun tutta. 

Belle-fille,/, ttjtttr^iuoli; minitt. 

Bellegarde, /. erttd pnfilan taii 

Bellement, adv. toreafti, ^ilioa! 

Belle-mère, / ttitt|)uo(i, ano^))i. 

Belle-Boenr,/. ftfar^uoU; nato; ffi(^. 

Belligérant, nte, adj. fotaa tUtipà. 

Belliqueux, euse, adj. fotaifa. 

Bellissime, adj, fanamtanm«;ef&e 
^ttftrtonttn laii; erttd tul)>^amtttlta. 

Beilon, m. fnuti tunma tt)itni4)ufcr* 
timen atta. 

Bellone, /. fobon jumalatar. 

Bellot otl;^ adj. fietod, taunoinen. 

Belyédère 1. BelYéder, m. pmiU 
jongt 1. ^lanne, jodta on tannie nttt^* 
ala; (ta9xo.) tefttt^^reeft 

Bémol, m. b:n taltatnen mertti nnc 
tin ebedftt. 

Bénarde, adj, \ùf, moUmmilta^uo* 
(ilta amattatoa lum* 



Béna 



75 



Béri 



Béiate,/. jititrtfo^pafttolQMtotfl^fa. 
Bénédieité, m. ^S^tSrufoud. 
Béiédietin, ine, $. ^enebittinitiiiti^f i, 

Bénèâiotion, /. Itnnoud, kot^dminen ; 
b. nnptiale, otoioliittoon mt^timitien. 

Béiéftoa, /. I^^fiti), ttoitto; etUK)t« 
bn^, oitend, k0a))aud; ))a4)tlltiien mit' 
fa^mlAt, fttftotunta; po^^tla; ntt^tel* 
mS jhm cbntfi; b. d'inventaire, ^lerin' 
sfolnokuittit^; il réside à son b., ^ttn 
afim )Hii»)»t(a6fanfa. 

Bénéfleenee, /. fy^xo^tdtMi^titfi. 

Béséfieiaire, «. ja adj. héritier b., 
iota on faatmt otf eubcn ottoa ^erinnSn 
taitannfar ftten (nin taluntiriotu^ on 
)Htetn|, tarttiitfematta toelotdta tt>a9« 
tata fmiretn)>aan mâttrdSn tnin mt^tn 
^ntd noufee; fe jonfa ebntfi nttt^tclmtt 
OBBctaan. 

Bteéieial, aie, adj. papïtL\\txnroxx* 
ta|Niifraan tuuinkoa. 

Bènéfloier, m. fe ioUa on ^a)>tlttncn 
t9tTfo)MitHa. 

Bénéficier, v. n. (sur qe.) f^t^'àtUfà tau* 
^0fa. 

Benêt, t. jo adj. m. t^^mâ, ^tftn» 
fertatnen; toI)9ana. 

Bâiévole, adi. fno|loHtnen, armée. 

BénéYOlemeni, adv, fuofioQifedtt 

Bènignement, adv. ^dtttroaaifedti, 
i^toSnta^toife^ti. 

Bénignité, /. ^dtSmfiaif^^e, J^^toSno 
fto^oifun^, atçaifund. 

Bénin, igné, adj, tiMto'dUxmn, ^* 
loSnta^otnen^ fuo^ea^ amtae, §iljat« 
nen; ^uofea (tauti). 

Bénir, v. a. ptfïiitim, »t^a; fbi« 
BAta; fttttaa, funmotttaa. 

Bénit, lie, part, œil^ttt^, ^^^ttett^; 
eau b— e, kot^tiMefi, fi^^ttweft. 

Bénitier, m. loi^Iln^eben maQo. 

Benjamin (ben = b&ng), m. 9en« 
jami; (htw.) ttao^Uap^. 

Bo^oin (ben = Bdng), m, benjoe 
((i^mfintajntnen ^i^ta). 

Benne, /. (. Banne. 

Benidte, /. (fad».) f^tâfeSuffa 

(ç$wn). 

Benzoate (ben = btfng), /. benjoe- 
lioppQinm fuola. 

Bennoïqne (ben = bSng), adî. ben« 
ittta ftfortawtt. 



Benzoïnite (ben = bfing), m. ben» 
iotl^appointn aine. 

Béqnée, Béqneter, f. Becqnée, 
Becqueter. 

Béqnettes, /. pi atutmet. 

Béqnillard, m. fatnotofaumoifla U* 
toeltitt» 

Béquille, /. fatara, ivetara (fautoad* 
fa); f^untarl^nrin rautabaraœa. 

Béqniller, v. a. ^bççiii maata ^ara< 
toaUa; fdt^btt (ainalofautnoiSa. 

Béqnillon, m. fuifea le^tt; linnitn* 
noffa. 

Ber, m. Mtîa, joOa latœa (adfee te« 
loiUa. 

Berberifl, m. (ta9to.) farftainen. 

Bercail, m. lammadnaMetta, Iam« 
mae^uone; (futt).) friétiUtnen ftrtto. 

Berce, /. mttdttttiff in fnfntnen lintu 
(motacilla); (tadto.) ufon^utfi (hêra- 
cleum). 

Bereean, m. Idth^t, te^to, tuutu; 
(a^fuuben iî'à; alfu; ^otmattu ^uoIi« 
^mj)^ran muototnen fd^tâ»{i; (e^timaia, 
lel^tomaja. 

Bercer, v. a. tuubtttaa, fe^bottaa; 
turl^itta pul^tïtia wit^btjttiid I. mxxotiU 
tu. — Se b., V. r. itfenftt ttJti^bijt- 
tdS. 

Berceuse, /. tuubittaia; fe^tolaulu. 

Berche, /. »tt^iiinen tatwat^ftt. 

Béret, m. baretti; erSd patalalin 
lajt; erâd matmotoden t>&(i^ine. 

Bergamote, /. bergamotti; berga* 
ntotti'Cttmuna; fen tuoriéta tel^t^ ma* 
feidtafta. 

Berge, /. fortea, i^ttfd joenranta; 
Xt^xtU ^atrad; j^rltS mereMd noufctna 
fadio; tatta iofiwen^e. 

Berger, ère, s, ^aimen; (tuto.) ra« 
fadtaja, (emmttt^; Tétoile du b., e^« 
tootâ^tii aonitttot. 

Bergère,/, tx'd^ natdwHen ptta^ine; 
erde nojatuoli. 

Bergerette, /. ^atnient))ttdnen;n)ii« 
nidtd jia ^unajadta te^t^ iuoma. 

Bergelade, /. fe(u(i wtRertdtli ia 
faurafta. 

Bergerie,/. lammadnan^etta; — b-s, 
pi. patmenntnoelmat. 

Bergeronnette, /. nnori, pema paï* 
ment^ttbnen; md^târarti. 

Bérichot, m. txd» tnar|E»ufen tait. 



Béri 



76 



Beuv 



BérU, m. ber^ttt, (faSttltkot). 

Berle, /. forfanputtt (sium). 

Berline, /. berlinitoannut. 

Berlingot, Brelingot, m. ))itoUfat« 
tetfet bcrltnttoaunut. 

Berloqne, Breloque, /. nunmun* 
I^bntt, ioiïa lutfutaan ruaHe. 

Berlne, /. ^dt(at«t^«, ^uifaistu^; 
(tuw.) lumou^, loitttttod. 

Berme, /. fd^ttttoft linnatilatioannon 
jia ïoaUxn tottltHâ, pta^tx loattUfa. 

Bemable, adj. iota anfattfee tuHa 
timmautetuirtf poufotetutfi; {îuïo,)p\U 
fûttatoo, naurettatoa. 

Bemacle, /. partaraaTfu; faulud* 

Bernardin, ine, s. bernabinimunfft, 
«itunna. 

Berne, /. ftmmauttatntnen, goulot» 
teleminen; (tuio.) pidta, iioa; mettre 
le pavillon en b., nodtaa ptd(tp))ua. 

Bemement, m. poufottcleminen. 

Berner, v. a. {tmmauttaa, poutottaa; 
imata. 

Bemenr, m. poufotteltia; t^tdfaaja. 

Bernique, adv. mït'd tuieldi 

Bemiqnet, m. lerjdldidfautoa; être 
au b., otta ioptn Idtoinn^t, joutua 
mierontiette. 

Bemon, Bonmons, m. wtitta pddl^t» 
tietneen, burnu. 

Béryl, f. Béril. 

Besace, /. {atftpdinen pndft, ferid« 
(dt^pudft. 

Besacier, m. pu^ftnfantaia; terjld' 
Idtncn. 

Besaigre, adj, hap^^axima (wiint). 

Besaignë,/. caffiterdinen tirtoe^. 

Beset, m. ^f!5fet latli^fa ^eiteti^i^fd 
nomjaftdfa. 

Besi, m. p&dr^ndn (ajt. 

Besicles, /. pi nau^atfa ))dd$fd ))i« 
bettdtodt ftlmtttafit. 

Besogne,/. t^Sr toimitu^. 

Besogner, v. a. toimittaa, te^bd 
t^Std. 

Besoignenx, ense, adj, torkottfekDat« 
nen, puutteni akinen. 

Besoin, m. tartoe^ ^dtd, pnntt; avoir 
b. de, otta iftn tarbce^fa. — An be- 
soin, adv. tarbeen ouedfa, tarioittaidfa, 
^dtdHIa^fa. 

Beasière, t Baissière. 



Beason, onne, adj. ja $. fatfetneit^ 

tatroi«Ia)>ft- 
Bestiaire, m, pttoia toadtaan cir" 

todfa tatStedia (9{otna(atdten luosa). 

Bestial, aie, adj. etdtmen to^^aiiicn, 
))etomainen, ruototon. 

Bestialement, adv, petemaifc^tt^rao' 
tottomaSti. 

Bestialité, /. ))ebotttfuu6, rno!otto« 
muu6; eldimitn fetaantuminen. 

Bestiasse, /. t^bm^ nanta. 

Bestianz, m. pL taria. 

Bestiole, /. mdbditun eldtn. 

Bêta, m. t^l^md nauta, tolwoniu 

Bétail, m. faria, raama«. 

Bête, /. (uontotop^ûU, nauta, ttutta, 
raoïoad; otud, tnetfdn'eldtod, œilli'eltt* 
tott; tomp))eU; b. sauvage, ttitti'eUitn 
(iota ei o(e tcft)tettQ); b. farouche, 
wai{eo«ti fdbtettdrod eldtod; b. féroce, 
Mo^ûHïoH; D. privée, tef^t etdtn; b-s 
a cornes, fartoifarjû; b. de charge, 
iuïïta. — adj. tt)^md. 

Bête./. erd9 torttifieU; pitti (pcliefS). 

Bétel, m. htttlXf iuuri iota 3nbia6fa 
^leifedtt purelfttaan. 

Bêtement, adv. t^^md^tt. 

Bêtise,/. t^^m^Qd. 

Bétoine, /. betonta fa^toi. 

Béton, m. cementi'ruuft, iofa fimcn* 
totoafft Inimaa; iuu^tomaito. 

Bêtre, m. brafUiatatnen pi^tiutù 

Bette, /. iuuritta. 

Bettëraye, /. pnnainnritfa; toaifo** 
juuriffa. 

Bétnse, /. atpotn t^nntjrt, jiodfa M* 
tuid {aloja futjctetaan; ta(a»ati. 

Benglement, m. m^Iwtminen, am<> 
mominen. 

Bengler, v. n. m^Iwid, ammoa^ md« 
Idtd. 

Benrre, m. koot; b. fondu, fulatcttit 
moi; b. fort, dtaantunnt moi; b. de 
cacao, fafao«moi; b. d'écrevisse, raf^n* 
moi. 

Beurré, m. erde ^ttnjnftn laii 

Beurrée, /. motlei^d. 

Beurrer, v. a. (emtttdtt moita, mot^ 
§tn tadtaa. 

Beurrier, ière, $. motfiitt)))»tad. 

Beuyailler, v. n. T^^fipiA, juoba. 

BouYante, /. ^atjlafanntit laimiixtle, 
jofa (atmanfa ^^^rdd. 



Beuv 



77 



Bien 



Beresa, t Birean. 

Bème, /. erel^bt)^, ^atraud. 

Bey, ^g, Bek, m. ^tt^, titrftt(at« 
oen (iMUini. 

Boset, !. Beset. 

Biais, m. kDtnoud, n)u9tott9, tarfaitd, 
tolttond; (htio.) (etito, neumo, iuoni; 
le b. d'on mar, muurin mtnou9; ra- 
cheter, sauver un b., formata iDinoud* 
ta; prendre qc. du bon, mauvais b., 
t^Uffafi ûftaon l^^tvtn, pati^m feinotn, 
oitea«ta, todara^tô )pUm: il y a plu- 
sieurs b. dans cette affaire, flt^en 
sfioan loot fetflft monta neutooa; cher- 
cher des b., merufteita toetSd; sans 
aucun b., fuoraan, mutfttta. — De b., 
aAf. loti^toon, n)inoon. 

Biaiflement, m. meruf e, f outfu, mut! a. 

Biaiser, v. n. oUa ïotno, totidto, 
taifa«; Ur^bà mtnoon; (futo.) ttt^ttdtt 
mnttitt, tt>eruftetta, tierreutt;tparon)adti 
xi^^t^ft i^ftn. 

Biaissenr, m, inonttteltia. 

Biberon, m. imet^^fartni, mattofortot; 
iuomori. 

Bible, /. raamattu, ^i))Iia. 

Bibliognosie, /. tirjoien tuntemt« 



Bibliognoste, m. fitjoien tuntija. 
Bibliographe, m. f. Bibliognoste. 
Bibliographie, !. Bibliognosie. 
Bibliomane, m. ftriatiiBioinen. 
Bibliomaaie, /. ftrjafitçfo. 
Bibliophile, m. firjojcn rafaStaja. 
Bibliopole, m. (irjafau^^nad. 
Bibliothécaire, m. tiria^ton f^u 

Bibliothèque,/, firiadto; ïirja^iione; 
ttrja^9tt)9«(aûp)>t; b. volante, totoud 
lentofirioja^ )>tottâ firjojo. 

Bibliqie, adj. ^i^ltallinen, raatna* 
tan»; société b., ^i^Uafeuta. 

Bîbliste, m. io!a tarfadti t»ïft)^ roa* 
matnit fanoidfa. 

Bibw (s ttttnt^^), m. ro«ta, fttl^; 
ndsons de b., mitftttdntttt^ furiat f^ljt 

Biceps (ps ailntl)tD2it), m. faIfi|iSi« 
ven lipa^. 

Bicbe, / naata^arioad; mafrtflt«fn' 
fainen Cala. 

Bioltet, m. î^lDtoitta (noin !ar|)ton 
i9trtan). 

BiehoB, omie, f. tM Coiran (ait 



Biohoimer, v. a. fianna (tutfet fie^« 
luYotl^in; foreilla 1. firoa ^inffet. 

Bieolore, adj, fatfltottrinen. 

Bicoque, /. Qdftelt. 

Bieoran, ne, o^'. falfifarioinen. 

Bidet, m. mxuu, toïïf^&mtn ratfu; 
f^^tira^a; (lefinfao^^pi; nojatuoU; ta^* 
fum^tooft. 

Bidon, m. a9tia, jofa ftfttltatt ruoTa* 
lunnade ^l^beffl bditottiri mttttrttt^n iuo« 
ntan laiipa^fa; fotamie^en (Stfineniuo* 
mû)}uQo; (tttti»odtia; ^uu^aartfla; foi* 
tta tunîa. 

Bief, m. t Biez. 

Bien, m. latfft miftt on l^^mtt, Çt^tott, 
))ûTOd, ^Qi$tQ; etu, menedt^d, onnt; ta« 
xoaxa, n)araKtfuu9, toarat, rtftau9; 
^urdfûud^ kDiI))ttti}ni^Qd; le b. publi- 
que, t)]^tetnen parad 1. etu; le souverain 
b., lorfetn l^^toii; homme de b.. ^ur9« 
fa9f n)il|)iti$n mted; rendre le b. pour 
le mal, païtïta pal^a ^^tottUtt; amas- 
ser du b., toota riftautfia; faire ces- 
sion de b-B, luopua omatfuube^ta; en 
b., Çt)tt>a]][e puolette. 

Bien, adv. §^totn, otfetn; paijon, au 
toan, fangen, notn; être b., tvotba, 
ialf aa ^^mtn; oQa taumtn nftfBtnen; 
otta itun t^^tttio^^be^fS, fuofio«fa; b. 
autrement attnan toifln; b. des gens, 
balion toSteil; b. beau, fanaen fauntd; 
il y a b. trois ans, nom folme muotta 
fttten; nous voilà b., }ûpa n^t joubut" 
ttin pulaan; eh b.! no, no ftid; b. 
que, maifta; oui b., faifettfin. 

Bien-aimé, ée, s. ia adj, ^^n)tn ra« 
fadtettu; rafad, (emmiift. 

Bien-aise, adj. ti^^t^tntttnen, tIot« 
nen. 

Bien-dire, m. fanno)>n^eItatfuu9. 

Bien-disant, nte, adj. pu^tiia^t tau* 
no))u^eItad. 

Bien-être, m. toatatttfuud; ^l^tot^fK 
koaroisfa oleminen. 

Bien-fàisanee, /. ^i)mante!o, t^n)ttn« 
tefemiiifto^d. 

Biea-iaisaat, nte, adj. ^lyinttntetewtt, 
]^t)tDHtt tefetPtt. 

Bien-fait, m. f^t^M t^S, (totott tefo. 

Bien-fait, aite, adj, ^^tt)tn te^t^; 
foreomartaloinen; forea^tt muobo^tu' 
nut. 

Bienfaiteur, trise, $, ^))toante!iitt. 



Bien 



78 



Bill 



Bien-fonds, m. Ttintcft omatfuud. 
Bienheureux, ense, adj, autua^. 
Bien loin qne, 1. de, eor^, fantana 
fiitd, fen fiiaan luin. 

Biennal, aie, adj, tafflmnotinen. 

Bien qne, !. Bien. 

Bienséance, /. fttttb^Qtfi^^d, fo^twai' 
fnud. 

Bienséant, nte, adj, fKilbQtttnen, fO' 
p'ma. 

Bien-tenant, nte, «. (altija, ^ttftitt. 

Bien-tenne, /. ^atttia«otteu9, nau>« 
tlntO'Otfcu^. 
Bientôt, adv, ^tanr fo^ta* 

Bienveillance, /. ^^loanta^toifuud, 
^QWdnfuonti, fuofio. 

Bienveillant, nte, adj. ]§^iodnfuof)a, 
l^^wânta^toinen. 

Bien-venn, ne, adj. tertoetullut 

Bien-yenne, /. tertoeeffi toimotite; 
terioetuliaifet. 

Bienyonin, ne, adj. fuoftttu, mie» 
letnen. 

Bière /. ruumiin«arRu;; ^auta|)aa' 
ret. 

Bière, 1. Bierre, /. fa^ti; b. dou- 
ble, otïoi; petite b., taîia. 

Bièvre, m. majiatoa; uu'todtdo (Wr- 
g%*8 merganser). 

Biess, m. mt^U^nruu^t. 

BilTage, m. tirjotuffen poisp^ifimi* 
nen 1. poid^imuttamlnen. 

BilTer, v. a, poi^ptif^M, ^ois^itout' 
taa (ttriotuS). 

Bifide, adj. laffi^ûlfoinen, lalfi^aa^ 
raiiten. 

Biflore, adj. iat[iîiiftaïntn. 

Biliircation, /. tatft^aaraifuus. 

se Bifftrqner, v. r. ^aaraantua fa^* 
tia. 

Bigaille, /. ^^Snteinen, mflfdrSinen. 

Bigame, adj. fa^ta nainut; fal^belle 
naitu. 

Bigamie, /. fatfinaiminen ; toisteen 
natnttnen. 

Bigarade, /. f irt)ett pomeranfL 

Bigarré, ée, adj. ftriawa. 

Bigarreaa, m. oigarro (ertts pvmn* 
^ebelma). 

Bigarreantier, m. bigarro))uu. 

Bigarrer, v. a. (iriomaffi te§btt, tix* 
iottao. 



Bigarrure, /. titiakonus; (biiD.> 
fcfafottu. 

Bigle, m. ertts ia^ttfotran lait. 

Bigle, adj. fieroftlmâinen, tatfo. 

Biçler, v, n. tarfaStoa^ fatfoa tav* 
faa^tt, tieroon. 

Bigne,/. tuâmu otfaSfa. 

Bigorne, /. latrtlârliuen alafin; ma* 
nutus^irft, ^oltu^irp. 

Bigomean, «n. m&^&inen ataftn. 

Bigot, ote, a^. ja $. ulfotuSattn; 
iumalifuutta teeerniteleioS. 

Bigoterie, /. ulfofuttaifuus; teee!en« 
nettç iumalifund. 

Bigotisme, m. tat^umuS ultofultai* 
fnutcen. 

Bigner, v. a. mai^ettaa(orttta;mai* 
^ettaa ^emofia mSUfi te!emfttt&. 

Bignes, /. pi ((aikD.) piita, raata; 
teUncet, jialat 

Bihorean, m. ttïï9 ^aifaran (oii (ar- 

dêa nyetieorcm). 

Bijon, m. ertts tat))&ttn (aji. 

Bjjon, m. ittiodi, jolotikot; ^emmut^ 
^cm^ufalu. 

Byonterie,/. iuiDdifan^pa, l^mpvi* 
falujen taup^a. 

B^ontier, ière, ê. invotlu, fftmpn* 
talujen {au)>)9ia9. 

Bil 1. Bill, m. lati'e§botnS «fog** 
lanntn çarlamcntidfa. 

Bilabié, ée, adj. faffl^uttlineiL 

Bilan, m. meiio>arkDto; omatfuuben 
ia medoien tilt. 

Bilatéral, aie, adj. fofft|)uoItt!en; 
contrat b., molemmin^ttoltnen, fcsh* 
nttinen fuostnmud. 

Bilboquet, m. pitai leiffitalu, ionfa 
toifeen ))iia§&n on fu(atettu I^ij^tt, ntin 
ttta ]t aina Mtf\i ^^st^sftt; bilbofe, 
toii^&inen maija Qnntt fii^en (angaQa 
ttinnitett^ pallonen, jota ttmaan ^ei» 
tetttiin tnatjalla tamattamaffi. 

Bile,/, ^appi; (tuto.) toi^a. 

Biliaire, adj. \apptm tuntuma^ fa^^ 
pu; conduits b-s, fo^en !tti)ttttt»ttt. 

Bilieux, ense, adj. \app\nttt; (fnto.) 
îatUxa, iired. 

Billard, m. biQatbitieti, biliarbt* 
pl&M; biliarbifali. 

Éillarder, v. n. la^teen lertaan \tfi9^ 
ttt bi(iarbt))aIIo. 

Bille,/. bi(iarbi))atto ; mormoribiula^ 



Bm 



79 



Bise 



jollo (a|»(et UiRikDftt; pUïttti, iaarina, 
md^ISIe; (latlaudnuiia: (iam,) to))part; 
tailmafarttu; inurtnefa; b. d'ader, te« 

Billebarrer, v. a. maalata 1. te^bii 
ttriamafft. 

Billebande, /. felam^tt^, fefaforto, 
(airtS; à la b., mulltn malltn. 

Biller, v. a. ^aHaudnuiiaUa firid* 
iWX nuorat patan ^mfàxïM] f^mofiUa 
Ifïnata alutfla yitïui \otta. 

Billet, fil. ^Uetti, tt&^âtnen firjie; iU 
motud^ilettt ; fetett; tveltatirjia^ melfeli; 
fâaft^^ttetti; lotteri^iUtti; toaadfeteU; 
0. aonx, (emj^iftrie; b. d'enterrement, 
tnoîeman tapauffcn Umotuëj b. de 
part, Umotud (uoleman, naimifen jl. 
n. e. topautfedta; b. de banque, panïtx* 
fetelt; donner un b. sur qn, antaa 
tocffelt itun j^Sftfte; b. blanc, kDaatU 
feteli, jo^fa et ote mit&dn tiriotettu. 

BÛleter, v. a. f. Étiqueter. 

Billette, /. tuHtfetelt; t(motti6tauIu 
tien*, ftltara^ojien matfamifedta; latâtri* 
pttttfo; ^a(ot. 

Billevesée,/. loru, j[aaritu$. 

BilUon, m. btQona, mUiona mUio« 
nia. 

Billon, m. fu))arira]^a; afa^ariootnen 
ra^; (laiRa, mid|â a(a*arn)otdta ra* 
l^aa ioat^betaan 1. nube^ta iQëbddn; 
XDo'on f^axia. 

Billonnage, m. ala-armoifen ra^an 
!au|)))a(unlnen; fotsan ra^an tuetëto 1. 
leiftaud; ^arjoitte fçntâmtnen. 

Billonnement, m. t. Billonnafe. 

BiUonner, v. a. laufiata a!a«ar« 
moiÂta ra^oa; koetdtHii 1. letfata ra^oja. 

Billoimeiir, m. ala^artooifen ta^an 
lan^aaja; ra^antneidtdjd, ra^antetf» 
toaiCL 

Billot, m. p'éïtttif j^SIfâre; medtau9« 
tnlfi; ijed; tuttimerCIi; {iriac(im&; mo« 
ntniatfet atudtuffet; ^aitilad. 

Bimanye, f. Guimauve. 

Blmbelot, m. (eitftfalu. 

Bimbeloterie, /. (eifltfalu4e^bad; 
Iei!!t!alu'fau^pa. 

Bimbelotler, m. (eitfilatujen tefijâ. 

Binage, m. ))eiïonr loiinitar^an fi^n' 
tftminen totdtamifeen, fertoud. 

Biliaire, adj, tafjhma t^lfiUm 1. 
ofaSta !oloûn^antu« 



Binard, «i. t^Rirattaat, taoxxnaiaU 
iaat, toanlturit. 

Binement, m. !. Bina/;e. 

Biner, v. a. toiëta lertaa t^ntUtt, 
lertoa. 

Binet, «i. f^ntttiam^ti, !))ntti(dfet{lo. 

Binocle, m. tatfifumdinen fltfart; 
teaterifiilari; taffiftlmdtnen lornietti. 

Binoculaire, adj. télescope b., t 
Binocle. 

Binôme, m. taffliftfeninen algebrat^ 
nen fuuruud. 

Binnbe, adj. ia «. toifedfa naimifeëfa 
oUïoa. 

Biographe, m. elttmdferran firiot** 
tajo. 

Biographie,/, eldmdterta. 

Biographique, adj. eldmdterralli^ 
nen. 

Biothanate, a^. tDdttmaltaifen luo* 
(eman fautta fuouut. 

Bipédal, aie, adj. tal^ben iatan ntit« 
tainen. 

Bipède, adj. ia $. taffijaltainen. 

Bique,/, tnuo^t, futtu. 

Biquet, m. tuo^ta, tili, ttuo^enta* 
rttfa; erdd fultapamo. 

Biqneter, v. n. too^ixa, tDuo^ia» — 
V. a. punnita tultamaa'aua. 

Blrambrot (t ddnt^^), fa^tifo))))a Ut- 
tt)dn fansfa. 

Bire, /. falamerta. 

Birème, /. laterilaitoa fa^bentertat'^ 
fllla foutotatooiHa. 

Biribi, m. btribt, erdd peltn (ait* 

Birloir, m. ofCunanl^ata. 

Bis (s ddnt^^), adv. btd, tarfottaa 
toidtamtdta foitannodfa; totdtaminen. 

Bis, ise, adj. mudta [leituddtd]; 
tnmma [i^o^ta]. 

Bisage, m. tot^tamifeen tDdriddml* 
nen. 

Bisaïenl, m. tuaartn ifd; mummon 
ifd. 

Bisaïenle, /. toaarin 1. mummon 
diti. 

Bisaille,/ (idtiniau^ot; p^oxô la» 
nottte. 

Bisannuel,* elle, adj. taffimuotinen. 

Bisbille, /. tina, ftna«tu6, ivipaîta. 

Bis-blanc, /. riemd itxpà. 

Biscaïen, m. tud^dinen rautaluula; 
mudfetti. 



Bise 



80 



Blan 



Biflcornn, ne, ad}, e))2imuotottten, 
luonnoton; fummollinen, outo, t^ala. 

Biscotin, m. erdd fotertletmdn laii. 

BiBouit, m. tor))))u, tatn)afort)))it; fo« 
Terilei^d; ^oltettu maan ei lofitettu 
^ordlitni; rautatitli; ))etoI[tnen tt)fir« 

Bise, /. ^ol^iatuuli; erSd toûla^fatait 
ïûjt. 

Bisean, m, laltofpr toinooit fiiottu 
t)intal.tera (terfita(utdfa), faltoTfi l^tottit 
j>eKttireuna; louCattu letioftn f^riS; ja^ 
lolimen fafettt; urlutn^ti^un fuutin. 

Biser, t/. n. tnuuttua tnudtafft, um* 
tne^tttû fmtIia«to]. — v. a. totôtami* 
feen ivUriatil. 

Biset, metfttf^^^tçnen; n^tt^Stnen taV 
fo; tanfalat^faartilaintn utitmormutta. 

Bisette, /. ^aI))a'OrtDoifet pitftt. 

Bisettière, /. ^aI))a»arn)oidten )^\U 
pcn tutoja. 

Bismnth, m, totdmutt (eriid me* 
tatti). 

Bison, m. amertfalaineit metfS^drtci. 

Bisonne, / crâd farfea fangod. 

Bisqnain, m. turtiffeffi tvalmi^tettu 
lammadna^Ta. 

Bisque, f. rojjuïicmi. — m. avoir, 
rendre quinze et b., foaba tandfa« 
^elaaialta 1. antaa ^âneue ivtifttot^ta 
ebe(td))âtn ^attopeltdfS. 

Bisqner, v. n. ftuht^tua, (armi^" 
tua. 

Bisqnière, / muol^en^aimen. 

Bissac, m. talfl^Stnen ^udfi; fapu* 
fatfi; renefett; tcriaiai«^u«fi. 

Bissêtre, m. ta^aturma. 

Bisseze, adj, (la^tD.) talfitteutoot' 
nen. 

Bissezte. m. fartan9)»2iin)a. 

Bissextfl, ile, an b., année b-e, 
fartaudiouofL 

Bissexnel, elle, adj. faYflneutDoi« 
nen. 

Bistonides, /. ni. (. Bacchantes. 
Bistoqnet, m. l^l^t^t btljarbtfauMa. 
Bistorte, /. (fadtn.) neibonfteli (pc 
lygonum hûtorta). 

Bistortier, m. ^ntnen ^^martn))et< 
feï. 

Bistouri, m. §aatt)urin meitfi. 

Bistourner, v. a. xoUniU 1. tlerta» 
f jlattanfa, mattrin; tuo^ito. 



Bistre, m. era9 ntudta watt. 

Bitord, m. (laiw.) fajfpîaincn ter* 
mattu merimte^en lanfa, jo^ta toutnia 
))unotaan. 

Bitte, /. (îaitt).) çiittnît. 

Bitume, m. maa))t^fa; n)uon5Ijto. 

Bitnminenz, ense, adj. ntaa)>T9faa 
ftfaitawa, nuort^ay^n faltatnen. 

Bivac, Bivouac, m. tattuadalla fet* 
fott)a toarttjoiouITo ; tainiadatta lewa^* 
tatua fctajouffo; (etoabbt)^ tattuadalla; 
^ûtffa mtdfa fotûioufro tattDa^alIa le* 
mal^taa. 

Bivaquer, Bivouaquer ((ue: Vcma* 
fee), V. n. (eiva^taa tatma^afta. 

Èiyalye, adj.. {atpfuortnen [fote(ot<* 
tl^tûj, — m. fofflfuorinen fotcloinen. 

Bireau, m. lulmamitta, mtnneli. 

Biviaire, adj. place b., tten^aara, 
tienriôtinnj^. 

Bivoie, /. tienri«tim^«. 

Bivouac, Bivouaquer, t. Bivac, Bi- 
vaquer. 

Bizare, m. erad muuttoltnnun lait. 

Bizarre, adj. fummalïtnen, outo, 
eri^fummatnen ; tt[ef)atnen; otfullinen, 
fuunnaton. 

Bizarrement, adu. lummaKtfedtt, j. 
tt. e. 

Bizarrerie, /. funtmoffifitu«, ert«* 
fummatfunS; ttfe))aifQQe, oifttfttfuus, 
fuunnattomuud. 

Blafard, rde, a((;. toaaiaffa, ^aletna 
§tmntea [n^areista, roalo^ta]. 

Bla^e, /. tnpatfa'fuffaro. 

Blaireau, m. metfaflfa; metfaftan 
faTh)oi«ta te^ti) futi. 

Blâmable, adj. moitittatoa, fotmat* 
tatDQ. 

Blâme, m. nu§be, motte, foimauS; 
t^aataffen jo^bosta lûufuttawa iulfinen 
nnBbe. 

Blâmer, v. a. motttia, fotmata, ^q« 

SefTta; paatd!fen jol^bodta lanfua iul* 
cnen nu^be. 

Blano, ncbe, adj. moïfoinen, xoixU 
n)a!lQ; feffea, firfad; fttltawa, xny^t^* 
h>a; ))u^baS; tern^aontaton ; eau b.. 
(ç^toe^; fer b., tinattu rautapellt; 
argent b., ^o))eaTa^a; nuit b-e^ une* 
ton toS; bière b-e, lirfa^ ottot; ar- 
mes D-es, tera^ofect; se battre à l'ar- 
me b-e, tûtSteSa tfra«afetlta; chemise 



Blan 



81 



Blém 



b-e, ^n^bod flatta; carte b*e, aïooiti 
ttaftuud; Tttrs b., ntmttKn ruito. 

Blanc, m. motloinenr tvalf oinen Mvx, 
Bwflo, tDoIteatnen; ioa(tea4^otneti t^« 
minen, enropolainen^ lanfetti; ampn* 
nuuilin ^Uftn; ^or^Utnin lafttu^*^ rand» 
falamen emoijt; (ftriap.) n)&(itâ^te; 
ituutfe (t{&nti 1. ^eitto; ^tenot, toaltotfet 
joii^; ftrjotuffcen iStett^ pu^bad païU 
ta koadtaidta tâ^ttSmUttt koarten; b. 
de baleine, toalraiot, mataêfatan Tad« 
toa; b. de chaux, (atffitoefi; b. de 
lait, pdmtntûàxx; b. de lessive, pt9* 
ttft ninoioaatteet; b. d'oeil, d'oeuf, ft(« 
m&n, mnnan toQlteatnrn; b. de plomb, 
tt^tfXoMo, it^tjmtti; signature en b., 
aiDoitt a0e!triotud; livre en b., {trjan 
dfan^fori 1. tappaU (fitomaton); met- 
tre du b., xoalota fadtoonfa; tirer au 
b., amfma maadtn; mettre qn au b., 
loottoa mitronttette. 

Blanc-aune, I. Alizier. 

Blano-bee, m. tertonoIfQ, nà\m9 
nnoTuIainen. 

Blanchaille, f, pxtntt toallofucmui* 
fet falot. 

Blanchâtre, adj, n)aa(affa, mal* 
V9aïla, 

Blanche, /. (foitan.) |)nonnuottt; 
btIjaTbtpoïïo; (lorttip.) (anffu; toatîo* 
i^oîsen (niropafatntn) natntn. 

BlaBchement, adv, ^ul^taadtir fixi* 
Itdti; tenir b., ^u^tattta Itinamaatteifta 
iDant9taa. 

Blancherie, t. Blanchisserie. 

Blanchet, m. (tirjiap.) ^uo))amen 
aindta; ft^btntongad; mtttamen i§o» 
^ûita. 

Blanchette, /. wno^enlaali (vale- 

riana loeutta), 

Blanchenr, /. toalteud, koadotfuud. 

Blanchiment, m. toalfaifemttien. 

Blanchir, v. a. n)alfai9ta, itiolfoifefft 
paxnaa 1. mandata; pu^bi^taor ^edtd; 
tmata; ^oleerata; ((ukD.) pu^bidtaa 
()>nïït|t|bbf^tâ), ))uoiudtaa. — v. n. 
iDûlfoifeirtr ^Qrmaaffi muuttna 1. fâ^bd ; 
rooa^toîfeffi tS^biir t^aa^toa; tQ^jâân, 
tnr^oan mennâ; cette femme me 
blanchit, tdmtt maimo pefee minutte 
toaatteet; être blanchi et nourri, faa> 
ba ma^aan ^I96^tbon [a pefon; b. des 
légumes, tte^auttaa ruofafa«)oia. 



Blanchissage, m. liinatoaatteibni 

Blanchissant, nte, adj, waa(enetDai« 
nen, roûaleo. 

Blanchisserie, /. Utnon walfaidtud ; 
tnollaidtudtentta. 

Blanchisseur, ense, t. walfatfijia, 

Blanchoenvrier, m. terftlalujen te« 
hifir «lauppta^. 

Blanc-Biaiiger, m. taale^^^tdS. 

Blandices, /. pi. bt^n^dK^^fanat. 

Blanqne,/. erdé iotteri))e(i. 

Blanquette^ /. erdd ^ddr^ndn (ait; 
ptenet tualfotfet mttntrt)))âteet; erdd 
ruofalaji mattoifdla liemellâ; raa!a 
fuoba; ^dldkotina. 

Blaqne, f. Blague. 

Blaser, v, a, motkouttaa, tt)(f9ttdd 
(Utadtfella nauttnnolla). — Se h., v. 
r. motpua, t^Iftdt^d. 

Blason, m. aatelinen n)aaluna;roaa' 
(una; tt)oaIunatiebc, ^era(bt!a. 

Blasonner, v. a. maaiata tnaafnna; 
fetittdd tDaalunaa ^eralbitan mu!aan; 
(futo.) panetella. 

Blasonnenr, m. ^era(bi!an tuntija. 

Blasphémateur, m. iumalan ))iIN 
laa\a 1. ^erjaaia. 

Blasphématoire, adj. iumalata ^t((* 
laama. 

Blasphème, m. iumotan pUKand 1. 
^eriaud. 

Bla^hémer, v, n. \a v, a. pxHaia 
1. ^erjata iumatata. 

Blatier, m. iQtDdIau))))tad. 

Blatte,/, torafta. 

Blande, /. t. Blouse. 

Blé, Bled, m. xoxi\OL, e(o, rttdta; 
(at^o; tt>atmo; grands b-s, ntfut ja 
rufitt; petits b-s, o^rat \ù, taurat; b. 
méteil, felult; b. noir, tattari; b. en 
herbe, oraat; b. en tuyau, putle^fa 
oletua xox\\a\ une pièce de b., kDi(ia' 
tuatnto; les b-s sont beaux, toUjat 
otuat taunttt. 

Blêche, adj, ja $, meltto, jlo^on ei 
fott)i (uottaa. 

Blêchir, v . n. Melto^tua ; ^ettdd. 

Bleime, /. fiiDÎfoppi (^ctt)o«tautt). 
Blême, adj, Ulpta, maalea. 
Blêmir, v, n. tuaafeta, Id^bd M* 
))eafrt. 

6 



Blér 



82 



Boir 



Blérean, I. Blaireau. 

Bléser, v. «. fommaltaa, fopottaa. 

Blesser, v. a. ^oawottaa, fatuttaa, 
mammata, toiottaa; (fuœ.) loulato, 
fotmato. — Se b., v. r. l^aatoottua, 
louffaantisa; (tuto.) ^a^a^tua, nSrtttd* 

Blessure,/, ^oatoa; lontloud. 
Blette, Blête, /. maltfata§ttm9 (hli- 

thum). 

Blette, adj. /. nttttoett^n^t, mal^iin» 
tnnut 

Bien, ene, adj. fintnnt; cendres b-es, 
tononfim; contes b-s, nottafabnt; 
parti b., flefltetft. 

Bien, m. fini, finitofin; flnifaioi; erSd 
^ajfalan lait; b. clair, n)aalean»ftntnen; 
b. foncé, tnmmanflmnen; b. de Prasse, 
bernmu'fintnen; teindre b., ^ainaa fi« 
ttifcffi. 

Bleuâtre, adj, llnertttkott, fitntfitott, 
finifen ïooipa. 

Bleuet, Bleuette, !. Blnet, Bluette. 

Bleuir, v, a. finetfi, fintttStt. 

Blindage, m. falatoanidtufftita Itn« 
nottamtnen. 

Blinder, v. a, Ittmottaa falan)aru9>> 
tuffitta. 

Blindes, /. pi. falatoarndtu^, vc'Aê 
linnotutfien lait. 

Bloe, m. iatme,m»^fôIe;r(ii«,ionI« 
lo, tulfu; vendre en b.. tutudfa o9* 
taa; en b., ttmpimtt^tttSn. 

Blocage, m. Blocaille, /. tS^ttdmt« 
feffi fa^tet^t fikoet; ^196 ataé pantu 
i)rSntttftriatn. 

Blocus (eus = f^t)d), m. \nlhï9\a 
^itttminen, |{itrttt)9, Mocabt. 

Blond, nae, adj. moalaffa, toaalean* 
fe(totnen. — m. ptndten toaolea toart; 
toaûUa i^on tottrt. 

Blonde, /. blonbt, tvU ))itfin (aii. 

Blondier, m. b(onbt))itften teftia. 

Blondin, ine, adj. maalea'^tulftuen. 
— m. teitart. 

Blondir, v. n. feUaStna. 

Bloquer, v. a. ^ttrtttatt, fnlfea, bto* 
ferata. 

se Blottir, v. r. f^^fiM^a, I^^rtd* 

t^a. 

Blouse, /. btliarbi^n^fi; meffonen, 
^annttu. 



^n^fitn. — Se b., v. r. ftyfisttt enta 
i>aiïo ^nefiin; (tum.) ^atra^tua, ti^^» 

ma«tt fa^ttaiba. 

Bluet, m. elofttlla, rutdfuffa (emêau- 
rea). 

Bluette, faoïr ftk)ina; k>teni lento*» 
hrie. 

Bluetter, v. «. fafenSiba, tipenSib». 

Blutage, m. ian^oien fi^taaminen. 

Bluteau, Blutoir, m. p^ti. 

Bluter, V. a. fi^bata. 

Boa, m. iatttiatdfaarme. 

Bobèche, f. f^ntttian tormi (Ppit^^ 
ti(aniatadfa). 

Bobine,/. Ma. 

Bobiner, v. a. Mata ((anfoia). 

Bobineuse, /. fdaoia. 

Bobo, m. pient toamma, fattnnta 
((adtenlielta). 

Bocage, m. lej^to, (e^tomaia. 

Bocager, ère, adj. (run.) (e^boiefa 
afutoa. 

Bocal, m. IafM)urltt, (afii^uno; ^ore« 
(ttfitpurfft; koebeUa tat|tettt) taftlKiSo, 
iota »a(on Itfaamifetfi rt))u«tetaan 
I^ntttian eteen; ))u^a(Iu««foitttmten l^utr« 
îiïappalt. 

Bocard, m. ronJ^inm^K^r tamppx* 

Bocarder, v. a. fumoa, rou^ta^ 
mufertaa. 
Bodine, /. latman antnra, ema^uu^ 

(aaa. 

Bodinerie, /. t. Bommerie. 

Bodruche, c. Baudruche. 

Boésse, / taaputin^aria. 

Boesser, v. a. laaputin^ariaSa pnf^ 
btdtaa. 

Boete, !. Botte. 

Boeuf, m. ^aria; baranti^a; (Itttt).> 
foofad, runmtifae ipmitien; b. à la 
mode, era^ U^aruoon lait. 

Bogue, m. erae falan lait. 

Bogue, /. toa^tinan luon. 

Bohème, Bohémien, enne, «. 95^« 
mitainen; mudtalainen. 

Bohémisson, m. nuori tntt9ta(at>* 
nen. 

Boie, /. boi(an(|ad. 

Boire, v. a. iuobar r^9))ata; imeft^ 
ïatoaidta [paberieta]; b. à qn, inoba 
ifun mniMorfi: donner pour b., an* 



Blouser, v. a. ft^aeta ^atto btQarbin I taa iuomara^; b. un amront, nicSci 



Boir 



83 



Bon 



1. rSrfia ronftau^. — v. n. rs»ttt«tii 
[|)a))fri6ta]. 

Boire, m. juoma. 

Bois, m. )>niit, ^alot: tanoe^nnt, 
^u^aineet; metfS; ))enranfarn)et: Uiia, 
^ina^^ulo; lei^ttfiit toarft; b. de 
liante futaie, forlearunfotnen metftt; 
b. taillis, taabettu ntetfS; b. chablis, 
tiulen faatamat pxmt; b. vif, sur le 
Tiied, fadiuaioa pnn; b. mort, jluuretta 
fnt»ettitnut puu; mort b., feltoottomat 
^nt; b. en défends, talamariffoon 
jyantn metfS; un train de b., çuu« 
laittta; b. de bûche, ranla^nnt; b. à 
tan, na^furin paxfîi; (fixiap.) b. de 
marire, pun 1. ttt^ta, jioiïa tDoImitff 
labottujen fitoujen toSIi t&QtetSSn; b. 
de fusil, p^^f^n ^uu; porter bien 
son b., a^tua ntiaadti. 

Boisage, m. ^anettinft. 

Boiflé, ée, adj. metfaia^, metfSinen; 
paneilingilta koûnidtettu. 

Boiser, v. a. poneittngtlta tDantd* 
taa. 

Boiserie,/, paneinnft. 

Boisilier, m. io!a totmtttaa lattoaan 
tanoittatoat ))o(tto))uiit. 

Boisenx, ense, adj. pnvmtaïtaintn. 

Bois-gentil, m. nttflttinen (daphne 
wiêzerêum). 

Boisseau, m. toatta (i^mttmitta). 

Boiflselée, /. toalolltnen. 

Boisselier, m. mitta'O^tiotben ja 
otnibni ))nit«a«ttatit tefija. 

Boisson, m. iuomo. 

Boîte, /. xa^a, !ote(o, toofa, tipa9; 
ntioelltto))))a; erSd pïtnx t^Ri 

Boite, /. i8Ititt))))u kottmmarjatn 
runt^ut^ta; totinin tnleentumtnen juc* 
tatoafft; vin en b., iuotawalfi koalmid* 
tnirat kotini. 

Boiter, v. n. ontua, liifata, nïihiU 
taa. 

Boitenz, ense, adj. ontntoa, tïxf* 
laatoa, nt((hx. 

Boitement, m. ontnmtnrn. 

Boîtier, m. Iaadtart<rafla; ^aatuan* 
l^arantajon falultpa^. 

Boitillon, m. fanfnrm !a(urafta; ffn* 
litla (mk)ll9«ftt). 

Boitent, m. ialaton L po^ia^ta ))Q9* 
red pitart. 

Bol, Bolns (JiJXB = (449), m. ertt^ 



ïaii tanbanfelat^ta famea, iofa mui^ 
notn ïttâfteena ta^tettitn; pUni ro^to^ 
paiïonen; malja. 

Bolaire, adj. terre b., etft^ fatotn 
(ait. 

Bolet, m. erSS floien ïaji. 

Bolnohe, /. erSe koerton lajt. 

Bolns, f. Bol. 

Bombance, /. te^ttt, temnt, fefrt; 
^tSlItnen ft^Smtntt ja inominfi. 

Bombarde, /. mutnoinen fotafone, 
jlolta ttinia tDtdfattitn; erttd lait fuu* 
rta t^tltS; t^ttttoen^e; i^red ftttoel 
urutdfa. 

Bombardement, m. ))ommtttamt« 
nen. 

Bombarder, v. a. pommxttaa. 

Bombardier, m. pommtttaia. 

Bombasin, m. vcM Uyi tDtltalan^ 
ga^ta; erS9 parfumin (ait. 

Bombe, /. pomtni; b. d'artifice, 
tultfuula. 

Bombé, ée, adj. faarewa, fuputoa, 
ftttoufaô; verre b., ïaf^mttuKa. 

Bombement, m. faaicewuud, fuj)»» 
WUU9, Rudolf atfttuS; ^umifemtnen (for* 
iDten). 

Bomber, v. a. faartttaa, futoertaa. 
— V. n. oUa faarekDa, fukoufad. 

Bombenr, m. (aflfu))uien teftitt, 

Bome, /. toen^e^nrie. 

Bommerie, /. mertiatna, ((aina ionfa 
pantttna on ïottoa ta^i lastt). 

Bon, Bonne, adj. ^t^ïoH, otwafftiten, 
feltooHinen, lelpo; toUUM, tDotmaHi* 
nen, at!a«; InnnoUtnen, fobttoa, b^B- 
b^iïinen; mt)9ttttnenr onneutnen; luo' 
tettan)a, tnafaa; ^un)tttan)a, fivipa;ltm* 
p^, armiad; il a la main b-e, b{U 
nellii on (Qtott fSfl«a(a; trouver b., 
fuoba, mQ5ntii&; les b-es fêtes, fuuret 
in^ta]pttitt)St ; souhaiter la b-e an- 
née, tottooa ^^toiitt uutta tunotta; de 
b-e heure, de b. matin, atfaifin, 
ajoidfa; à la b-e heure, mutatoadfa 
aiaefa, atfoinaan; oIfoon))a nttnl ^^« 
ma; de b-e foi, tDt(|)itt9mfi«tt ; être 
de b-e foi, kotIpttSn, Inotettatoa; 
b-e fortune, mnte^t^d tenipt'afioi^fa; 
dire la b-e aventure, ennit^tena, 
pontoata; b. marché, ^t^kott l^tnta; une 
b-e foi, (etradfaan; un b. héritage, 



Bon 



84 



Bora 



alfa ))ertnt5; de b-e main, luotetta* 
toa9ta ^erSdtS; faire deniers b-s, toa* 
luuttaa tafatfin matfoa; c'est b. à vous, 

!e on tettte mu!an)a, teibiln te^tfin)&; 
K pour Paris, lelmollinen 1. latttinen 
$artrt«fo (ttbtettan)ttrft. 

Bon, m. 9^n)S; ^t)Wt)^«, ^^tn& omat« 
fun«; knottto, etu;fuodtumu6,m9ënt^' 
m^d; bi)n)fiff^m^d, atfe))ti;ra^annodtO'' 
firja, ttrialltnen ofotnd ra^ain ta^i ta' 
knarain faamtfelfi; tafaud; faire b. 
pour, ia'ata. 

Bon, adv. ^^totn, ^t^tofir otfetn, no 
ttitn; tout de b.. tâ^tttt totta. 

Bonaoe, /. t^koentd, t^toen (merellft) ; 
(fnw.) rauça, Iti^o, tau^allifnud. 

Bonase, m. afrila(ainen metftt^drfd. 

Bonasse, adj. ^btodfdmtiinen ja tjh 
flnfertatnen. — m. ç^tnlinlainen $upfu. 

Bombanc, m. erftd tixotn lait. 

Bonbon, m. maletfia. 

Bonbonnière,/, maleidrafta; nuffa* 
l^uone. 

Bonoore, m. erdd narfi^fan lajt. 

Bond, m. * Itmmoamtnen, Itmma^« 
bu«; ^bppd^d, ^or))f audr feinaud. 

Bonde,/, taptnreifd, tutppa; fulun* 
retia. 

Bonder, v, a, td^teen (adtata 1. (atoa 
(laima). 

Bondir, v. n. limtnoa, limma^taa; 
l^^pdtd, l^arpata; le cheval bondit, ^e« 
koonen ^Q^pdd, lirmaa;' le coeur me 
bondit, mmua tiettdd. 

Bondissant, nte, adj. l^t^pptmd. 

Bondissement, m. ^^ppd^e, ^arp^ 
pava; (tu».) rd^^d^d. 

Bondon, m. t^nn^cin tappt; tapin* 
rettd, tiitppa. 

Bondonner, v. a. tulpata, furteata* 
pinreifd; tulpatta fudca. 

Bondonnière, / tapinldwen !aira. 

Bondrée, /. amptai^^auna. 

Bonheur, m. onni, onnelltfuud; par 
b., latfeffi onnefft- 

Bonhomie, /. fdpe^d, fnopeud. 

Bonhomme, m. fdped 1. fuopea t^mt« 
nen; uffo ^^»d; Jacques B., SHattt 
aj^etldtdinen. 

Boni, m. fdddtS tnenojen ^titfe. 

Bonification, /. tuloien parannud, 
(tfddnt^minen, farttuminen; cette af- 
faire est susceptible d'une grande 



b., tdtd aflotmt«'tointa on mabbollineir 
faattaa paQoa (uotettatoammaift. 

Bonifier, v. a. parantaa [miliamaid* 
ta] ; ^^kodffenfd f d^ttdd ; lortnata mtt& 
puuttuu. 

Boigonr, m. §^todd pdt»ddt 

Bonile, /. mamttt'Ialan taji. 

Bonne, /. lapfentatttlja; tatu. 

Bonnean, m. antfuripoiju. 

Bonne-dame,/. I. Arroche. 

Bonnement, m. tottfe^tt, totIptttS- 
mddtt, fuoradtaan. 

Bonnet, m. (afft, mM% ^tippa; 
to^tortn^attn; larbinalin qtippa; Iuna«^ 
runifu; mdrel^tiroien eldinten toinen 
ma^a (fatalalti); b. à prêtre, erd9 
linnotnlfen laji; prendre le b., tutta 
to^torifft; donner le b., antaa to^tortn 
at»o; prendre le b. vert, jloutua ^d« 
middn; avoir la tête près du b., 
oKa d!ftpi!atnen; opiner du b., faif« 
Itin ni^dnt^d. 

Bonnetade, /. tertoc^timinen batun 
pot0»ottamtfeIIa; (tuto.) turfaitemtfet 

Bonnetter, v. a. (^) ^^tndtlUi ifnta, 
lurfaiKa, (ie^alotba jlelin. 

Bonneterie, /. fulanfutojan am* 
matti, «taito, «»aradto. 

Bonnetenr, m. petturt, toeijocL 

Bonnetier, m, fufan{utoia;iofan:iar« 
ntidtaa to^i lanpitfee (aRta, fuftta ^. 
m. f. 

Bonnette, /. wd^dtnen watudtnd lin* 
nan ebu^taua^ bonnetti; (latro.) itt* 
putjc. 

Bonne-voglie, m. n>apaa«e§totHen 
folerif ontaja. — De b., »opoa*c^toffc«ti. 

Bonsoir, m. l^^tDdd ebtooto: bbwdtt 
^dtd. 

Bonté, /. b^tt)Q^d, fdtoe^d, fuopend. 

Bonti, m. ntnanjuuri. 

Bon-tonr, m. (attoan p^Srimtnen ^* 
ten ett'etmdt anfturttouroit tafeffn toi* 
fiinfa. 

Bonze, w. bonôp (fitnalomen pappi). 

Boqueteau, m. wd^dinen metfd, lel^to. 

Boraciqne, adj. acide b., borafft* 
^appo. 

boracite, m. boraciti^ boraffl^appei* 
nen lalfft. 
Borate, m. boralft^appeinen fuota. 
Borax, m. borafp. 



Borb 



85 



Boss 



Borborygme, BorboriBme, m. fixri* 
ftminen njatfadfa- 

Bord, m. reuno, fQrjS, Mxi, koieri, 
porrad; ronta; reunuétud, borbi; (latto.) 
Dçdtelaibat; {aituatitt^Itt: lama; vais- 
sean de haut, de bas d., fuuri, tod« 
Ifimat atud; à b., latmadfa. — Bord, 
i bord, adv. (JLaïïo.) îï)litt ç^bedfa; 
rmnoja tn^Sten. 

Bordage, m. laubotn^ ((atioan). 

Bordailler, Bordayer, v. n. (tne« 
dit).) (uoiota. 
Bordé, m. pnnïita, reunus, lalnuna. 

Bordée^ /. luon^t (jpurie^ttedfa); tQf« 
lintDt lottoadfa: ampuminen Toifiâta 
totfot t^Ijen tt|tet9ttt ^^r^aawaa, Iau« 
fond tâ^be9tii f^Ije^ttt; b. d'injures, 
^eriautften tultoa. 

Bordel, m. borbelli, portto^uone. 

Bordelière, /. forma; la^nanparlti 

fcyprinus talîerut; c. blieca), 

Bordement, m. febii 1. reunud emalitn 
gtnpdriaii. 

Border, v. a. reunudtaa; puxxf)îaUa, 
faluttJiaCa œaruëtaa; (aibottaa; (me« 
riiti.) ^urje^tia ^ttttn rantoia; b. an 
lit t^9ntaâ aiaê pdtto pittin fttngtin 
(aitoia; b. la haie, afettaa fotamie^et 
nmei^in pitfin tien ftmuia. 

Bordereau, m. (uettelo nit^tiS la^a^^ 
iai\9tat jotêfa jofu fumtna tnaffetaan: 
faire un b. de l'argent qu'on reçoit!; 
b. d'espèces; b. de caisse, luettelo 
niiMâ ert ra^a« ja fetetiraîtêta, iotfa 
lo^t^roât fad[a$fa; fummtttatnen tuet« 
telo tuloidta ja menoiêta ^ b. de collo- 
cation, luettflo kDelfamte^iatâ ftind jttr* 
jest^ffe^fd fuin otoat maffoon otfeute* 
tnt: b. d'inscription, omatfuuteen fttn« 
nitett^ien xotlUytn (uettelo; ItintiSmel' 
fain luetteto. 

Bordier, ière, s. maan«omidtQia, 
ionfa tilulfet otDût tien ))artaalIa;puo^ 
ItiDtliaïïa mouraaia. 

Bordier, ière, adj. latma, jonla tot^ 
nnt f^Ki on ittmedmpi. 

Bordigne, /. fortiôfa. 

Bordure, /. ^mpar^e, tcfiS, reunuS, 
nidta; là^t'droU tien ^artaaua. 

Boréal, aie, adj. po^joinen. 

Borée, m. po^iatnuU. 

Borgne, adj. ia s. çffifUmâtnen, fxU 



mâpuon ; radla^mlennen, tp'dlnulou 
ncn. 

Bor^esse, /. f!(nid))uo(t natnen. 

Bonqne, adj. t Boracique. 

Borin, m. t^Smted !in)i^it(en'fattt)oN 
fl^fû. 

Bornage, m. rajain ))]^i^ftttttmtnen. 

Borne, /. jp^^ftifttot; raiap^Qftt; 
wir«tûntoïp|)û; — b-s, pi rajût. 

Borné, ée, adj. raiotettu, rajiattu^ 
Md^dmteiinen, t^^mii. 

Borner, v. a. rajottaa, mfiilrttt& ra*» 
jot; (tum.) ntûfentoa, ï^tfcft. — Se b., 
v. r. (àj rajautua 1. t^^t^ci mSltttt** 
mfittSmiin. 

Bomoyer, v. a. totfeiïa ftimillld ttt^** 
bSttt Itnjian fuoruutta, jpinnan ta\au 
fuutta; feimci^ttttt fuora linia. 

Bomoyenr, m. iofa ttt^tSK, j. n. e. 
(f. c. f.}. 

Bosel, m. p)^'ôxta ItiSta pïiaxm ia* 
ia9\a. 

Bosqnet, m. md^dtnen (e^to, ^un)t« 
le^to. 

Bossage, m. ntf onen^a ton^tuS, (itdta 
1. reuna rûfcnnuîjîôfû. 

Bosse, /. f^tt^rd, ftt^fii, r^^d; fu^ 
mu, niufula, paifla, lupula; fuffula; 
tltdtii; fo^oatoa furoafortdtu^; ft^fi»' 
fuma ))ttrustu9mat(iffi; (nterim.) top« 
part; tuHputto (f^t^t^d^aineiOa ta^tett^ 
pntto mt^ollifien (atmoien ftjt^ttdmtdtd 
martcu); tapfuuta; t^nnljri (fuo(aa); 
ntufu(a ^trmen pdddftt, loéta farmel 
taëmamat. 

Bosselage, m. fo^oamat tumaforid^ 
tuffet ^opcateolfiôfa. 

Bosseler, v. a. lol^oamia {umaIortd« 
tuffta te^bd. — Se b., v. r. faaba tu^' 
muia; bosselé, (fa«m.) (upuma. 

Bosselure, /. fupumuu« (ïe^ttcn, 
eftm. fupufaaitn). 

Bosseman, m. merimte^, pooemannt. 

Bosser, v. a. afettaa anftnrt teUnei(« 
(een; toumeitta fiinntttdd latma. 

Bossetier, m. ïo^oamta futoafort^'' 
tutfien tefiid; lafinbu^altaja. 

Bossette, /. ulfonemat fori^tulfct 
flfoiôfa; pïmdfai^tintct (fmtpafa). 

Bosseur, Bossoir, m. anffurituift. 

Bossu, ue, adj. r^^dfeltdinen; mdt* 
tdinen, et)dtafatnen. 

Bossue, ée, adj. tupntoita td^fi. 



Boss 



86 



Bouc 



Bossner, v. a. i9lett fu)m(otta. 
BoBuel, m. tx'&9 tttl^anm laji. 
Bot, adj. m, {a m. pied b., tâmp^r&« 

Bot, m. toen^e. 

Botanique, /. ïa^touoppx, botanifa; 
— adj. fa^tDt'OpilIinen. 

Botaniser, v. a. la^toia foota, (or- 
iottaa ta^mien tutlimtdta. 

Botaniste, m. fadmien tutltjla, boto- 
nidtt. 

Botanologie, /. !a9tDi«opillmen tnU 
fdma. 

Botanophile, m. fadwt-optn ^arra^« 
tûja. 

Botean, Bottean, m. toS^ftinen ^et« 
ntttimppu. 

Botte, /. limppa, tuffu, palta, lupo, 
(^^be; wt^fo, fafa; faa)>a9; faajppatfin 
tarttttnut fatoi; mounuien adtuin;cr2id 
tt^nnl^cin laji; mielanpidto (mtettai' 
ludfa); (lut)).) pUtofana, fomppafana; 
mettre, i)rendre ses b-s, ïottWi faap« 
paat iaftaan; tirer les b-s, rtifua \aap' 
paat; à propos de b-s, ilman f^^ttâ, 

Bottelage, m, l^etnttn, o(tten fttomi' 
tntfien fitotnttn, I^^teifin. 

Botteler, v. a. jitoa I^^teifin, timp^ 
putain [§eintdttt, otji^tal. 

Bottelenr, m. fltojia (elon, oQen). 

Botter, V. a. (qn) te^btt faappaat 
(iluffe), pttaâ ^appat«fa:; toetâd faap' 

Îiaat ]iun ialtaan; b. un pied, toettttt 
aap^aat ialfaon. — Se b., v. r. roe< 
tSd faappaat jalfaanfa; fS^be^fK faaba 
tarttufiutta fawea jladot^in. 

Bottier, m. fuutari. 

Bottine,/. puoUfaapad. 

Boue (c SSnt^^), m. pul!t; b. émis- 
saire, f^t^nfantaja, f^ntipuffi: les b-s, 
(raamat.) rono^et, pa^at i^mtfet. 

Boneage, m. fanga^tutnina, anid* 
nto^o (pimpinéUa). 

Boncar, m. ït^anfatoutis0«ptrtti: put' 
nen ^at^tori; ca^ind, ^(ilin&; bois b., 
toutan f^Smd puu. 

Boucanage, m. H^an famuttami* 
nen. 

Bonoaner, v. a. fatouttaa (t^aa; 
fft^btt wtai^ttrfien aioéfa (louotien iû^* 
ben). 

Boucanier, m. ameritatainen toitti- 



^art&in pQ]^tditt; er&d pitf&piipputnen 
p^dft); mcriro^ioo. 

Bouoard, m. tamaïïinen fuoba. 

Boucars, m. |)unatfcnn)otpa faiot, 
iodta te^bdttn adttoita. 

Boucassin, «n. louoriparfhtmt. 

Bouoaut, m. t^nnçrt. 

Bouchage, m. latfenlatfet tutpat 1. 
fuuaifet 

Boucharde, /. (tiDenttftaûiau xoa» 
fara. 

Bouche,/, fuu, Itta; autfo; muona, 
bISdpito; b. amère, pa^a matu fuudfa ; 
flux de b., f^Ijen, fuo(an juoffu; (hiiv.) 
fieleko^^d; b. béante, fuu ammottaan ; 
faire la petite b., olk mtt^&ruofat* 
nen; faire bonne b., jâttild ^t^ratt 
mafu, oUa funnfa pu^taalft pu^u* 
matta; munition de b., muonaluarat ; 
la b. d'un canon, t^tin fuu; la bou- 
che du four, uuntn fuu; b. cousue, 



b. dose! fuu !iinni! — b^s, pi, joen 

fuu: b. d( 

fuuutfedti. 



fuu: b. de feu,'.t^{it 



— D-s, m. 
. — De D,, 



adv. 



Bouchée, /. fuupala, fuullinen. 

Bouchement, m. tufftminen, futfe* 
nttneu. 

Boucher, v. a. tuffta, tufeta, tu(* 
pata, fuutttdtaUr fuuKifella futfea, foc 
tita, falmata. 

Boucher, Bouchère, t. teuradtaja; 
(!un).) meriloira; ^uono ^aamuri. 

Boucherie, /. teura^tud^none; li^a- 
fauppa; (lum.) œerifauna. 

Bouchot, m. kDebcdtâ, folertdta [a 
fanelidta n)almtdtettu iuoma. 

Bouche-trou, m. ^Q9bQt6n 1. (utvun 
(If&nci o(e»a ^enti(9. 

Bouchoir, m. uuninfuun pe(tt, omi. 

Bouchon, m. tuIppOr fuuiïtnen, tutto, 
forfft; otli^uofiOr olftrotl^fo; m^ttl), 
fâ&r^; Miinitoupan f^Itti^ n)itnilaup« 
pa; potfa enalannin kDiQoia; t]9linetn« 
(aattnft; polo, fupo (ongenfttmadfa); 
mon petit b.l poilafentt 

Bouchonner, v, a. palato, lâ&nS, 
furtooa, futtoa u6teen; b. un cheval, 
§teroa ^ea)o0ta omtoi^oda; b. un en- 
fant, (ttiDatag (a^ta. 

Boucnot, m. fatidfa. 

Boude, m. folfl, nadta; rengad; tte« 
mura, tie^furo, futri; omen lintfu, 
pantfu; erSd tauti fiot^fa. 



Bouc 



87 



Boui 



BoFieler, v. a. f olicKa fiimitttatt, toe* 
t&ft fo(!i fUimi; panua l^uffet tte^fu« 
toisât, fntri^ht; falioata, fullea. 

Bomdier, m. til^t; (futo.) tnrtoa, 
fujciitô. 

BoQOOiif m. ml^rfY^f^iitti. 

Bander, v. n. i^rëteUa, otta ntoreci, 
a]E)»)iitnnmut, nurei^f o, f uutuffi^fa [ lo^^ 
|t«ta]; fnifadtita [fa^weUta]; b. con- 
tre Bon rentre, jdrdçbedtâ f^bmtttta 
Dlla. 

Bouderie, /. i^rSmttif^^é, iuroud. 

Boudeur, ense, aé^, inro, ntjrett, 
mtitfâ. — «. )dr5. 

Bondin, m. malfara; fatulaan fiin« 
attetttott matfoloufhi; ^affu Uieta pu 
lerm ialaefa; ruutilemt, ftot^t^eletm; 
b. noir, loerimanara; b. blanc, lin* 
nmili^a^atfara; b. de tabac, tnpallï* 
ntlla; ressort à b., fterretDteteri. 

BmtdJnade, / lam^aon loere^tâ tel^t^ 
maffara. 

Bondiiiier, m. ntaftarantefiiâ. 

Bondinière, /. matfarafariDi. 

Boudoir, m. fxvm'd natdlammio, bu« 
boori. 

Boue, /. lifa^ (o!a, muta, Ileju; 
stSTfa OKi^faejQ); fotfa (liiftdfd). 

Bornée, /. antturi^oijiu; rettnari, koilt;' 
Utotitta; IKt^^fl) uunUfa olemi^ta let* 
n>iet&. 

Boneir, m. (ofafueit; fabunlafaifija ; 
jofa ^oitaa tatuien, toriot, fatamien 
fmbtoana ^ttâmidta. 

Boueiiz, eue, adj, Utainen, lofai* 
ncn. 

BonlTant, nte, adj. fo^oatoa, ^o^toa 
\}àntnêi& fantaidta]. 

Booffée, /. tuuloipnudla, kot^uri, 
mtulfa; rjjSl^a^e; (tnio.) lo^taud (tau* 
btn); oiftu; par b-s, tD&Itpiiirmi ajott* 
tain. 

Bouffer, v, n. ^lullidtaa ^o^tet; p'ù^ 
^ï»tifà, paiSua, turroota; mutttdtua; b. 
de colère, mi^adta ^aUea. — v, a. 
)nibo(taa (teurodtettuia (t^oia). 

Boniflette, /. nan§atort9tn9, tu))fu.; 
erjie fetlt talerilaiioadfa. 

Bonffl, ie, part, ia adi, pntiï^tittmtt 
tsm^onnut: (htm.) pHtfiM, ^b^^Iet' 
laodr bonoaetinen. 

Bonffir, tf. a. fwHietuttaa, puttottaa. 
— V. n. paifua, turtoota. 



Bonffisinre. /. aioe, pax^nxaa; ((um.) 
^d^^teil firiottt^Uatu. 

Bonffoir, m. ^illi; ioUa H^oja pu* 
^alletaan. 

Bouffon, onne, s. ^ouRio, ^uHuttc- 
Uio, narri. — adj. §iH)fu, ^uttun^ai* 
fainen, nautettama. 

Bouffonner, v. n. ^uHuteHa, narri* 
tetta, fottapn^eita (adfeteSa. 

Bouffonnerie, /. (uKutud, xitot, f uj[e. 

Bonge, m. fotopeto, fo^^eli, ^bffeli; 
puun, t^nn^rin taaretouu^; laiman !o« 
çou^Iinja; taïrittn ^(enewtt (aita çob« 
jlan ja reunan milltlltt; tultafe)>an pmn. 

Bonçeoir, m. matala b^nttilttniaua 
Iftbenfualla. 

Bonger, v. n. ^ii^fa^taa^^enDa^taa; 
(htto.) mutidta. 

Bongette, /. mattalanlfu. 

Bongie, /. wa^atijnttiKi; piQi, ioiïa 
fttfi ^M^tetattu. 

Bongier, v. a. maffita fanfaan fl^ritt, 
ett'etmat langat Wm. 

Bongon, onne, s. jofa aina mutifee, 
mutidtaia. 

Bongonner, v. a. mutidta, muridta. 

Bongran, m. fanfea, jameii lantDadfi 
(^uonom|)aa toillafangadta). 

Bongranée, aéti. toile b., fam^ae* 
fitft koatmistettu fangad. 

Bongre, m. mie^en^tlaajia, fobomi* 
(aincn. 

Bonirrease, /. rietad nainen. 

Bonulaison, /. mariatoitnin fft^mi* 
nen. 

Bonillant, nte, adj. fie^utoa, tuU« 
nen; (htto.) tuima, tntinen. 

Bonillard, m. pilxott, jotfa tuotta* 
koat wettii ia m^rdtçtt. 

Bouille,/, nuottalporffa; tulliteima; 
matfo tatoaroiben temptouffedta. 

Boniller, v. a. portata; temt)Iatata* 
toaroita. 

Bonillerie, /. n)iinan|)oIttimo. 

BoiKÛlenr, m. n)iinaii|)oIttaia (wii- 
nidttt); ^69ri)))annu ^di^rçmaflnadfa. 

Bonilli, m, feitett^ It^a. 

Bonillie, /. totUi, ^uuro. 

BoniUir, v. n. ja a. fie^tta, It^idta; 
f a^ba [juomtata] ; (fttw.) tuït«tua, !ii* 
tnadtua; b. du lait à qn, noubattaa 
ifun mielta. 

Bouilloire, /. tattita, ^annu. 



Boui 



88 



Bouq 



Bouillon, m. ^ore, ftt))Ia (fitfpma^a 
ttiebe«fa, fat)tDi«fa aitietôfa, j. m.); ti* 
^aHemi; fiauMort«tii«; ^opetfet xïp» 
fut; rol!o (ïû|lffû); flttipami; (futo.) 
flitoaud; le vin bout à gros b-s, 
»iim ïa^, etta nonfce fuurct ^oreet; 
mettre un malade au b., maatata 
faito^ta ptttîU Uenta ft)9maan; dans 
les premiers b-s de sa colère, toi* 
^anfa enfl tttmaube9fa. 

Bouillon-blaiic, m. ttdfantt^nttiia, 
peitfiruo^o (verbateum). 

Booilloimant, nte, adj. fte^uioa. 

Bonillonnemeiit, m. fie^uminen, fno» 
^umtnen; §t)0l9, matmntt. 

Bouillonner, v. a. [a n. feittaa:fie« 
bna, poretta I^tata; fno^ua, ^^bt^a; 
fummuta [ta^tee^ta]; nau^amufuitta 
TortMaa. 

Bouillotte,/, era^ forttt^iettn (ajit. 

Bonis, i Buis. 

Bonjaron, m. (aftttuop^t. 

Bomaie, /. toimulel^to, foimutotita. 

Boulanger, ère, t. lei^urt, tetpoia. 

Boulanger, v. a. lei^oa. 

Boulangerie,/. ïet^o^uone, (et^urt* 
laitod; teipuvttotmi; patari. 

Boule,/, paîio, tuula; b. de Mars, 
rautatuuui; b. de chair haché, li^a* 
!ûïfu. 

Bouleau, m. loiiuu. 

Boulée, /. ruuppa; jofa la^fec talta 
fnlatcdfa. 

Bouler, v, n. putttdtaa fupuanfa (hi' 
ten f^^^ti^nen); ttaa; tuerfoa. 

Boulet, m. t^ffifuula; mltfatun; era« 
fotamie^en ranfat^tud; b. rouge, tu« 
ttuen hiuta; b. creux, gronatt; b. in- 
cendiaire, (^t^t^9tuuIo ; b. à chaînes, 
ramé, à l'angle, à deux têtes, à bran- 
ches, tt)ttiafuula. 

Bouleté, èe, adj. Cheval b., nitt^ 
(anfa ratoa^tan^t çeiuonen. 

Boulette, /. tua^ainen hivla; paU 
lerOr mS^tf^nen; iWiapaHkxo; eras iuu«« 
ton fait; eta« fufta (globttlaria). 

Boulenz, m. kuabtnaiafeninen 1. xaé* 
Ïa9 t^a^emonen: (mtu.) nuttera t^Sn* 
teftja, fel^o tt^amted. 

Boulevard, Boulevart, m. Morud* 
tud, ctutuarudtnd, (innotué; pmUa iê* 
tutetut fa^tatoat l. tabut tan))ttn(|ei«fa. 



BouleyeTsement, m. nraSi^tttê, îa^ 
fi6tu«; Iumou9; ^amit^«. 

Bouleverser, v. a. muïïiftaa, bsiié* 
taa, htmota, ^atoittaa. 

Boulevue (à la, 1. à), ado. Wïpu 
Un, mtetttmatta. 

Boulimie, / uaifatanti. 

Boulin, m. f^^^tt^i^pefa; t^^fjtaSm 
))ef!mi«ta tuûrten jatet^t latuet; tdtne^ 
tnh; telinetuetta warten f etnaan iatettty 

tapi. 

Boulinage, m. (taitu.) (attatuutdKa 
^urie^ttminen. 

Bouline, /. ((aito.) ^uliina; vent de 
b., ïattatunlt. 

Bouliner, v, n. (tatm.) laitatnnledfa 
purie^tia; ^aatata ))tt(iinat; fatjba )DaQ« 
pottaa. 

Boulineur, m. letridf a mata9taia (f o* 
tamted). 

Boulingrin, m. ruo^otentta; (et!!t* 
fentta. 

Boulin^e, /. ^ut4)))u^urîe, to^fetU. 

Boulinier, m. laitatuutta ^urje^ttiDa. 

Bouloir, m. fctotu9fauma;fnitafc^ati 
^uu^toué'û^tia. 

Boulon, m. foffanaula, nittiitaula^ 
putttt; b. à écrou, truukDi)^u(tti; b. 
rivé, niitattu pvXiix. 

Boulonner, v. a. tiimiittaa nttti« 
nau(aUa, ))ultt(la. 

Bouque, /. (merttt),) o^bod falmen 
1. fataman fuu; a^bas falmi; (onatoa. 

Bouquer, v. n. la v. a. ))afbttaa fuu* 
tetemtfeen [la^ft^ta]; tuatiftn t|^bi«taa; 
(fuœ.) tdt)tt)mQrfcdta m^Snt^a, nd^r* 

t^a, toamamattsmaan t^^t^a. 

Bouquet, m. futfatdiut^to, «timp)itt^ 
terttu; tu^fu; fuffaidtoridtutfct firiati 
feia^fa; ntmi^aiwa^runo^ 4a§j[a; toii* 
nin (emu; b. d'arbres, ^uur^^a; 
b. de bois, (e^to, tuitta. 

Bouquetier, m. fuffa'adtio, tul!a« 
waafi. 

Bouauetière, /. fn{(atau))^ta«; fut» 
' tien teftja. 

Bouquetin, m. mnohfauri^. 

Bouquin, m. mon^a ^ntfi; totra» 
ianié, iotrad taaniini; man^a 1. ^uono 
firiarama; {^vlXo,) trsta^ i^minen. 

Bouquiner, v, n. ja v. a. totoiQa 
'1. Inica n)anfioja, ^uonoja tttjaramia; 
titmata [ianirfe^ta]. 



Bouq 



89 



Bout 



Boiqiinexie, /. tirjorttmieii fofon^; 
hrjarftmien tanj^^o. 

BoBqiiiiieiir, m. toan^oien tirioien 
Io(oo)Q. 

Boaqniiiiste, m. roanf^oitti tirioien 
taiMJttfQo. 

Bonra, /. farfea milloidta ia îax* 
noilta te^t^ tanga«. 

Bonracan, m. barafant, farfea tanu 
(ottitangaé. 

Bonracanier, m. baratantu malnti^* 
taia. 

Bonrace, Bonraqne, Booragne, /. 
folamerta. 

Bourbe,/, ruta, muta, (ita, ruo^pa. 

Bonrbelier, m. metfdftan (a))a. 

Bourbenz, ense, adj, mntaxnm, U* 
taintïL, TUtainen. 

Bourbier, m. IStaRS, ra))a!Io, fuQu; 
(hitt).) ^uono afta. 

BoarbUlon, m. ^atfu marftt ^atfuf^ 
Icefifa 1. bûatoodfa. 

Bouroer, f. Carflriier. 

Bonreet, m. (laim.) UulamaM, fof« 
tamaéto. 

Bonrcette, /. ttU taml 

Bourdaine, Bonrgène, /. aro*^aat- 
fama (rhofÊimuefrangula). 

Bonrdalou, Bonrdaloae, m. Mtau 
nen 1. ï^optintn palmttto ^atun ^m^tt" 
rillS; foifea Q0«adtta. 

Bonrde, /. jniftnen mol^e; (laito.) 
prefoffa. 

Bonrdelas, m. erad fuuri muni* 
T^pàlttn lajii. 

Bourder, v. n. woU^belIa, koal^eita 
fnljtttaa, lieltteQtt. 

Boordenr, euee, «. koate^teKia, loaU 
^ben Inliettaia, lielitteUid. 

BonrdiUon, m. tamntifet adttan loi* 
tapunt 

Bourdon, m. p^^tmivQeltaian fau»a ; 
mettittinen (metf&me^ilâtiicn); Ioira6« 
me^USincn; ba9fo, i^red iiant; paino* 
tDtr^c, !nn toffl ta^t ufeat fanât otoat 
|)oUiateti)t; faux b., ^fruoiltoinen fa« 
mefteoe. 

Bourdonnasse,/, mathidtoiafautoa; 
ontelo !ei^«, jota turnaulfedfa td^tet" 
titn. 

Bourdonnement, m. furtfeminen, f)Xj* 
Tifeminen, ^umifeminen; b. d'oreilles, 
fonoicn ^nmifeminen. 



Bourdonner, v. n. furtsto, ^i^rUttt^ 
^umUta; muti^ta; ^^rciilIS. 

Bourdonne!, m. nb^tbCangat ((aa» 
moi^in). 

Bourdonneur, euse, adj. ia t. fnn« 
fetoa, ^^rifemil [b^dnteift«td]. 



Bourdonnière, f. faranalouffu. 
(g = f), m. îouwofa. 
Bourgade, /. md^diunt lanj^^ala. 



Bourg (g 



Bourgène, t. Bourdaine. 
Bourgeois, m. ^^ortoart, meetart, 
ifântS; ratn)an«tfdnta. 

Bourgeois, oise, adj. ))ortoarttttneit, 
porioartnialtatiten; fttDttU; tur^an))dt« 
todineUr mttdtOn. 

Bourgeoisement, <idv. portuarilIU 
fe«ti. 

Bourgeoise,/, portoariittuaimo, nat@« 
porkoari; erde lutta. 

Bourgeoisie,/, portuariefadt^; pot* 
toaristo; droit de b., poriDarUoiteud, 
poriuaruud. 

Bourgeon, m. fttmd, filmttto, nuppu 
(taôwten); n^pp^, tirfuro (i^oefa). 

Bourgeonné, ée, part, ya adj, n^p» 
pl^inen, n^pp^Idinen (i^o). 

Bourgeonner, v. n. pu^jcta, iDcifoOr 
[ladmeUta]; td^bd nt)ppi)tdi{etri. 

Bourgmestre, m. porme^tait. 

Bourgogne, m. bur^ogne^iriint. 

Bourguignon, m. ajiele^toma iddïoV 
lare; erd8 wtinir^pdtecn (ajt. 

Bourguignotte, /. rtinndlld«^))t^rd, 
rautatalft; miettailudfa Id^tettdiDd votx* 
^olattt. 

Bouriquet, m. erdd njtntturin 1. pe« 
ïitutin ïoit. 

Bourlet, f. Bourrelet. 

Bourme, m. erdé onttmabon Ifait. 

Bourrache, /. erdd tutan lait (bo- 

rago o/ficinalis). 

Bourrade, /. totran purema aiettuun 
otutfeen; ^dlmd^d, tolaud (p^df^ntu* 
titta); pifitofana. 

Bourras, m. i Bure. 

Bourrasque, /. tuuleu puuêla, ïo'u 
buri; (tutt).) dtIi-artt)aatnaton f^^'ôl» 
*"V, otitu, ^dkD^tdn tottapu^e. 
lourrasqueuz, euse, adj. tuulen 



(d^; otitu, ^dkD^tdn tottapu^e. 

Bourrasqueuz, eus 
pnuétain alatnen. 

Bourre, /. toitenlaifct eïdintcn far 
koat, iotta td^tetddn toppaulfetfi; etu 



Bout 



90 



Bous 



{aattnït: naaraf^attlla; erSd ttttmatnen 
^umpu(tlaitga9; utuinen fllmiffo (la^* 
»ei«fQ); (tum.) \'à% xom\ f^mtoaxa; 
b. lanice, top^audtoillat; b. tontice, 
!eritt)t toittat; b. de soie, fi(tfito))« 
nintt; geler en b., ))a{eltua fUmitt 
te^bedfttnfd [miinila^weidto]. 

Bourreau, m. me^taaja, te(ottaia; 
(hito,) tibuttaJQ, iutmurt, ftdfuri; b. 
a'arffent, xafyim ^aa^faaiûr tu^ïart; 
b. 06 soi-même, tertDCQteitfd turme* 
ïiiû. 

Bourrée, /. rifuftm^pu, «tot^to; tx^9 
tandfl; ^eltop^^n aj[o. 

Bourreler, v. a. luattbata, fibuttaa ; 
la conscience le bourrelé, omatunto 
tDaitDaa (ttntâ. 

Bourrelerie, /. fatutamaafarin am< 
motti; fatulamaalarin tQ5. 

Bourrelet, m. topattu t^^n^ 1. tte^* 
fura, iota fâ^tet&tln taatfoja pU9[â 
fantaedfa; topattu Uidta otoen j^mj^d* 
riU& fuojaa toarten; ajod lonfiëfa 1. 
!u))ei€|ta; trandft (lanuunan fuudfû); 
toumiua te^t^ ntoé (aiman ma^ton 
^m^ârtUtt; i>otmu, (asfu (fantaadfa); 
b. d'enfant, topattu fie^lura lùp\tn 
^ttttn fuojatft lanteemi^ta toa^taan. 

Bourrelier, m. fatutamaafart. 

Bourrelle, /. medtaajan tPûtmo; 
ChiTO.) iïfeil iliti. 

Bourrellemeut, m, otnantunnon 
loaikoa. 

Bourrer, v, a. panna etulaattnii 
))^dfQt)n; ajaedfa ^uvra [foiridta, jlotfa 
ajakoat jittmffiâj; (tuto.) o^btdtaa; ruo» 
taa t^rf^ttStt jful^un. — v. n. fefaan* 
tua [m^^bisttt]. 

Bourriche, /. fuifea toppa, jo^fa 
luQetetaan lintujia, laloja j. n. e. 

Bourrier, m. ruumenet, lartKeet, 
tttbteetr ruu))))a. 

Bourrique, f. borilfa; aafi, font. 

Bourriquet, m. toa^ttinen aaft; aa» 
fin marfa; (aito«, joKa tiilttt ia muuri' 
^ruutfia ^inataan x^Vé^. 

Bourru, ue, adj. tt^% ^rmi), juro; 
itfe)>fttnen; folmutnnt, e^tttafatnen; fe* 
faantunut; tS^mfttën [miinidttt]; moine 
b., p'ép^, 

Boursault, m. ertt9 ))aiun (aji. 

Bourse, f. fuftaro, ta|afut(aro, fo* 
tdo, ^uotra, tQutraalt; fti^enbio; kuo' 



paa l^tl^^ito; l^^Sral^atfto; ))Srefi; fa« 
tulaf {ilf t; tantinitoerfto; flemento^^i;^ 
nenlatit; fa^fitratfo; — b-s,pl.mtt(Ru; 
ra^ata^tn ^urttUatfiQa; b. à cheveux, 
(ttt^pudfi; faire b. commune, ^^tei* 
fe^ttt luRarodta tm. 

Bonrse-à-pasteur, /. tadfu^etntt, tuf* 
faro^einfi (thltupi huna p<utorùJ. 

Bourseron, Y. Bourson. 

Bourset, m. fo§o, ^oto, Iaubtt«. 

Boursicaut, m. toâ^ttinen fnifaro; 
ftt(idt»Ta6a. 

Boursier, m. luRarontetiift; fttptn^ 
btati; raâadtou'^ottaja. 

Boursiller, v, n. fectttit ra^aa; panna 
xahaa ^§teifeen utodmaffoon; jianna 
ta^aa fâttdtSSn. 

Boursin, t. Bousin. 

Bourson, m. ^oufunlaRan, fettolal* 
!art. 

Boursouflage, m. ^d^^feif^^^ [fitio* 
tu^tatoadtal. 

Boursouflé, ée, part, {a adi. pntii^ 
tnnnt, tuvioonnut; (fnto.) p^t^^m, bom* 
baétinen. 

Boursouflement, m. aineen tnr^oo' 
minen Yuumuubedta. 

Boursoufler, v. a. ^ulli^taa pot* 
Ut 

Boursouflure, /. ajo^, ^aifuma; 
(fum.) pd^^te^d. 

Bousculer, v. a. mniïidtoa; fht» ta» 
latfin tuu))))ia. 

Bouse,/. le^mttnlanta. 

BousiÛage, m. tot^neilUi fetotettu 
fatoiruufi; (fnm.) ^uttloita, ^uonodti 

Bousilleur, euse, «. loi^neenfetaifelk 
f atoetta ro^^aaia ; (fuw.) ^uttlud, ^oro« 
pttttaio. 

Bousin, Boursin, m. ftwilo^fareen 
UM pinta. 

Bousin{50t, m. merimitf «^attu; erft&u 
tafomaltaifen ))uoIueen ntmtt^9 1832 
wuoben inanantumouffen ittïteen. 

Bousquer, v. a. i>atottaa tai^faa 
merimie^ttt t^9^5n. 

BousseroUe, /. flan)mola. 

Boussoirs, m. pi ((aiw.) froau' 
palïîl 

Boussole,/, tomlm^fl; magnettncnla; 
(tnxo.) io^battaia, o^iaaia; b. folle, 
affolée, tnftKrin ofottatoa (ompad^ 



Bous 



91 



Bout 



BoQstrophédon, m. titjotud, jota 
U^ oittatta nafem^aan ja taad n)afem« 
maîta tafaiftn oihaOe. 

Bonsnre, /l aine, jodfa ^ojpeaftngot 
tDalaidtaoïL 

Bout, m. pJBA, Uxît, mppvif ^utp^u; 
ffiatà, pXfxm] ioppvi] patia, pala, jSttn' 
n$d: ^ela, fiia; paitta fengdit (Sr j[e«f d ; 
nifibtpaa; (iam,) etufeula; b. de ca- 
non à mousquet, p^9f9nj^ti{)uit fuu; 
mettre b. à b., fotnittaa pUt ^^teen; 
le hftut b., pSQbSn \iiiflili; tirer à b. 
)orUnt, avxpua ntin ItfeltS, etttt pt^»* 
^n^it^pn ulottuu ammuttaroaan; un 
!.. de chandelle, tt)nttUSn pM^; un 
b. d'homme, mie^en n^fa; au b. de 
ran, ttJttoben tot>u9fa; b. de Tan, fte» 
lumedfu, iofa ptbetSiin n^uoben lulut^ 
tna toainajan nxolemadta; être au b., 
otta |>fiilfeintttt5tnUfd^ neumotonna; ve- 
nir à b. de qc, onnUtua, |)&Sdttt pt* 
rtlle iodfaltn toimedfa; Tenir à b. de 
qn, faaba wottto ifndta, faaba jfu 
mljSnt^mSttn; pousser qn à b., faat« 
taaihi ^ucii^tumaan, jfun Ittritwttfltf^^d 
(oppnnn; au b. le b., pttfaa mtten pii* 
foa ; aroir vent de b., oiïa maStatuu* 
ie9fa; aller de b. au vent, purje^tia 
loaetatuuleen; b. d'or, d'argent, fulta* 
L bopeafanft, jodta tanfaa mebetddn. 

âontade,/. futnmafltnen tntetiiuo^bc, 
otitn, aHi; j^ ar b-s, ))&d§ttn pm^tm\}i, 
ajoittam, oifutHrè^tt. 

Boutage, m. (autanjo^tûiatt païRa 
Ianta9fa; nuf)pitteu(atn ptdtttminen pa* 
pmin. 

Boutant, I. Arc-boutant. 

Bontargae, Botargue, /. !a(anmd« 
bina tDoImt^tettn ruoia, fatoiari. 

Bout-dehors, m. ((atw.) paffapttra. 

Boute. /. tneftt^nnprt ((aimadfa); 
totinifSfri. 

Bouté, ée, adj. cheval b., fuoraial* 
tainen ^etoonen; vin b., fafea »tint. 

Boutée, /. muurattis f^oimn Tanna* 
tlu. 

Boute-eu-train, m. Untu, iofa toiet' 
tSS toifla lanlamaan; (tum.) tloon, 
t^B^an ^tt^tt&itt. 

Boute-feu, m. mur^opolttaja; (futn.) 
nfibimin, nietteltiS; luntunmarfl; tau 
loan lonflapett. 

Boute-hors, m. (eiltt, jo^fa toinen 



lofee toi9ta ^linen jatfaltanfa ftjfatS; 
(tam.) rtt^ultt, poflaptira; (futu.) Ctc 

Bouteille, /. putLo, pottï; puîLoUu 
nen: pore, iu]pla; b. de Leyde, fâ^fS' 
puuo. 

Bouteiller, v. n, pu^altaa pulloja; 
faaba raffojia, fli^bii ratoflifefft. 

Bouteillerie, /. pullote^bad. 

JBouteiller, t. Boutillier. 

Bouter, v. a. panna; boutez dessus, 
pantaat lalft pttft^ftn; b. labête, n)at« 
nua otudta; b. tes épingles, pidtdtt 
neulat paperille; (mertm.) b. à large, 
(adtea aawatle mereUe; b. à lof, pur- 
ie^tia ^ntatuuleen. — v. n, vuxotta 
tatmUn [miimim]. 

JBouterolle,/. (ela mtefantupen pàM* 
[dj nattait; pitrrudttn; er&d merran 
tait. 

Bouteroute, f. (ftflpuu; Iuo»uttn, 
toadtu^ttn. 

Boute-selle, m. tormen tottotud, jolla 
tttdfetttSn adtumaan ^etnoftn fellâttn. 

Bout-tout-cuire, m. aita-tu^Iaaia. 

Bouteur, m, tata^aomt, latatitppi; 
fatofumpulla warudtettu mcn^e. 

Bouticlar, m. fatafumppu. 

Boutillier, m. inomanlasltia; grand 
b., Qttmmâinen iuomantadttia. 

Boutique, /. tauppapuoti, puoti; 
marffinatoiu, «puoti; ta»aradto;i te^* 
bas, koerdtad; falafumppu laiiradfa. 

Boutiquier, m. faupptad, rt^famo' 
faupptad. 

Boutoir, m. metfttftan tUrfS; §en)09« 
fengittSjilin rottvf fS^Srauta ; na^htrin 
wuotin; (futo.) coup de b., louftaawa 
lontppafaua. 

Bouton, m. tadmtn nuppu, fitmft, 
fllmtffo; tit^pp^, n^pp^fô; nappt; ni-' 

fanpatt; ta^tain, i^wafin (pwt9«f8); 

toeratappt (t^tidra); fabenfija (luto^fa); 
b. de culasse, peraniuroi t^ftdfa, p^d* 
f^Sfa; b. d'or, n)0tlutra; ladtnit, jotOa 
on montlertatfet feltaifet fufat. 

Boutonné, ée, part, ja adj, napi- 
tettu; n^p^lltnen; toarowainen, umpi* 
mieltnen. 

Boutonner, v, n. pu^jeta. — v. a. 
naptttaa fitnnt. 

Boutonnerie, /. napin teftjan am* 
mattt, 'WaraSto. 



Bout 



92 



Bran 



Boutonnier, m. no^tntefiitt. 

BoQtonnière, /. na^tnlci^t. 

Bonts-rimés, m. pi mâiirfitiçt rit* 
mtm (S^koiit fanât, jioita foaitetaan 
njttrf^ttfi. 

Bouture, /. toefa, merfo, idtufad^ 
kDe(a. 
. Bouturer, v. n. kDtrfoa. 

Bonvean, Bouvart, Bonvelet, m. 
fonnimuflifta, talpl 

Bonvement, m. aidta^S^ia; ^S^iatt^ 
IttSta. 

BouVerie,/. Bouverin, m. fonnina- 
wetta, «taUt. 

Bouvier, ère, s. (ttrfdrenlt, ^{lrtâ« 
pttia; ^âran«aiaja; (fum.) raaia t^« 
mtnen. 

Bonvillon, m. fonntmut(iI!a. 

Bouvreuil, m. ))una^il!ht, tU^i. 

Bouse, t Bouze. 

Bovine, adj. bêtes b-s, nautafatia, 
farlDifarjû. 

Boxe, /. itt}rftlIS tap))e(emtnen; n^rN 
ti^M olemtnen. 

Boxer, v, n. taptUa n^rtetlia, ot(a 
tnjrfîipad. 

Boxeur, m. nt)rfiG(tt ta))pertia. 

Boyard, m. lorleafufutnen ^erra Se« 
ndiattâ. 

Boyau, m, fuolt; ruîêfun (etfu; 
pittci ia fapea coiffa; fuora fô^tSlua 

Boyauderie, /. te^bad, tntêfa fuoli» 
fieltS te^bSân. 

Bo^raudier, m. fuoittielten teftia 1. 
lauppiad. 

Boyer, m. - Bojerti, ^ollanttlainen 
lainia. 

Brabans, m. rautaf idiot, fulmafi9« 
!ot. 

Bracelet, m. rannerengaS; fapeUn 
tu^een fttnnitettu rengad. 

Bracher, v. a. (laini.) pradfata, 
(adntâa purjeet. 

Brachet t. Braque. 

Brachial, aie (ch = t), adj. fdf!« 
»arren«; muscle b., fdfiroarren j[(in« 
tdre. 

Brachygraphie, /. toito Itriottaa IQ" 
^enn^ffiad. 

Brochylogie, /. taito It^^^fdtfedti ja 
aibffdd«tt fomtttaa fanoianfa. 

Braconnage, m. falametfddt^d. 



Braconner, t/. n. ^ariottaa fûlatnet* 
fddt^dtd. 

Braconnier, m. falametfddtdjd. 

Bractéate,/. IdKita^a; o^ut ^opea* 
1. tultara^a. 

Bractée. /. (fa^w.) tuflafuoittd. 

Bractéolle, /. o§ut fultaletoç; (e^tii* 
lutta; pïtni fuffafuojud. 

Bradype, m. (eldin) laidftainen. 

Brague, /. (latto.) toutot, iofo pu 
mm t^ttn lamettta. 

Braguette,/, ^oufunvetfd. 

Brader, v. n. ^u^atfedti eidd. 

Bri£niane, m, bramtnt, iitbialamen 
pa^pi. 

Brahmanique, adj. bramininen. 

Brahmanisme, m. braminten u9fon« 
oppi. 

Brai, m. permt, fabin; ptti; mat*» 
taat. 

Baie, /. fapaCo; prefcnnmtt, tectuattu 
purjefangad; — b-s, pi. potmt^oufitt. 

Braillard, rde, Braûleur, euse, adj. 
ia 5. Idrpdttelemd, ^otlailekvo; Idrppd^ 
|ot(o. 

Brailler, v. n. ISrpSttdd, ^oUaeHa. 

Braiment, m. ûafm ttljuna. 

Braire, v. n. îiiina [aûfidta]. 

Braise,/, ^titoé. 

Braiser, v. a. paiêtaa ^iifofffSa. 

Braisier, m. astta, jo^on ^it(od paiu 
naon; ^tiludta. 

Braisière, /. ^ttU'adtta; patdtin'- 
pannu. 

Brame, Bramine, m. f. Brahmane. 

Bramer, v. n, fUjua [^trmedtd]. 

Bran, m. ibmt^fonta; b. de son^ 
tartein U^tin; b. de scie, fal^ajau^ot; 
b. de lui, ^iift ^dneStd ^uo(itoon. 

Brancades, /. pi. manfivaubat. 

Brancard, m. paaret, purtiaat; fan<» 
totuoU; lantowuobe; rattaan alfa; lou» 
terorûuta maunujen atatudrfiêfd; ïixou 
xttif titoitaa^a. 

Brancardier, m. pûaren 1. fantotuo» 
Un tantajla. 

Branchage, m. puun tatfti olfat 
Q^teifedtt, oîfadto. 

Branche, /. offa; ^aara; mietan 
^anta; awaimen vt>ax\i; maîtresse b., 
fuurt 1. )oaItû«offa, joëta ^aaroo pienem» 
ptd; b. à bois, ^ebelmdtSn of[a; b. à 
fruits, ^ebe(md«of{a; chandelier à trois 



Bran 



93 



Bras 



1>-s, fodni^oarahien t9ntttI8niaHa;le8 
b-s d'une montagne, mnoren l^aarat; 
les b-8 de ciseaux, fatfien ^erat; les 
b-s d'un bard, ))aatien aifat; b. de 
la bride, Tnolaintet; b. de lunettes, 
taftfUtnten fongat; (fnto.) la b. ainée, 
loan^m^i fufu^aara; les b-s d'une 
science, tieteen ^aarat L ofat; les dif- 
férentes b-8 de Tadministration, §a(« 
thmon en ofût; cette affaire a plu- 
sieurs b-8, fltntt aftadfa on monta 
l^notta, ^aaraa. 

Brancher, v. a. n^ttstaa ^uun oh 
faon; fetifua puun offadfa [ttnnuidta]. 

Branche-nrsine, /. (fadtt).) maite 

(lotut eomiculatui). 

Branchial, aie, adj. tibnffla tarfot* 
tokoa; ftbufflffa marudtettu. 

Branchier, adj. m. nuort petottntu, 
iota ))Uttn olfatta ^^))))ti, ïoaan et pSSfe 
IcntSmiito. 

Brancha, ne, adj. offaïïtnen, ^aa« 
raOtnen. I^aoro!a9. 

Brande, /. nnmntt, fangad, faner* 
tolKo; !anertt)o; ^ient offa. 

Brandebourg, m. erftë ))SSiï^«taItn 
laji, io9fa on atoarat ^tat; neulomuN 
ftUa (orei(tu na^tnlSpt. 

Branderie, /. kt)ttna))oItttmo. 

Brandevin, m. lottna, ^alointina. 

Brandevinier, ère, t. n)ttnan))ott« 
taja, tDtinan m^^jii (Unnot^fa, Iei« 
ri«fa). 

Brandillement, m. fetnnmtnen, feif« 
fnmtnen. 

Brandiller, v. a. letnnttaa, feifut* 
tao. — Se b., v. r. Uïnna, feinua, 
^etlna. 

Brandilloire, /. feinn. 

Brandir, v. a. ^ettuttaa, camidtaa, 
))nbidtaa. 

Brandon, m. olftfoitfu; tuHpafo^fa 
lentatDS fefâ(e; felSIe; feipStifen ptdtettt) 
omtnffo, ioïïa merfitaan ettd tato to^t 
mnn (tintett omatfund on tafomartl^ 
foon pantvi; (tuïoJ) le b. de la dis- 
corde, eripuratfnuben tultfottfu. 

Brandonner, v. a. merfttd tafan)a' 
ttdoon ^antu omaifuud (f. Bran- 
don). 

Branlant, nte, adj. ^orjnnia, epil» 
toafainen; château b., juotfemaOe fan« 
natte rafettn, ^tan ^a»ib9n menetnl 



Branle, m. (oriumtnen, §et(umtnen, 
tttridti^d; rt^pumatto, uubiu; rtnfi* 
tonefi, pot^fa; se mettre en b., ttt^* 
tett liifîeette, tt^l^tt^S toimeen; donner 
le b. à, panna Uiff cette; jouer un b., 
fotttaa potdfaa. 

Branle-bas, m. rt))pumattoien ^oi9* 
taminen fotataitoadfa fun ta))))e(uun 
fuorttaan. 

Branlement, m. I^ettumlnen, iM9* 
t^«. 

Branle-qnene, /. knttdt^raRt. 

Branler, v. a. ^elluttaà, ^ntdfuttaa, 
n^^f^tetta, tiirtf^ttaft, ^orjuttaa. — v. 
n. ^orjua, tSridta, ^utdfna; (iidfna; 
(fum.) otta la^betta ^astta, e^attebodfa; 
ne branlez par de là, aifaat ^ii9* 
fufo toattadta; ils n'osent b. devant 
lui, etmat to^bt ^nen ebedfa ^itdfna. 

Branlenr, ense, t. fitffuja, feinnia. 

Branloire, /. Ittifulauta, feinutauta. 

Braque, m. era^ jal^tifotran lajt; 
(tntulotra; (laiw.) pniufi; (!uio.) ta* 
jntoaa. 

Braqnemart, m. (^^^t ia tetoea 
mteffa. 

Braqnement, m. fuunnttnd, ta^tai^d; 
le b. du canon, tt)fin fuunnttu9. 

Braqner, v. a. fuunntttaa, ta^bata. 

Braqnes, m. pi ratoun I^nnet, *]ah 
fet. 

Bras, m. faritoarfi; monet fafiwar' 
ren ta^i koarren laltatfet eftneet: n^ao'an 
worfi; fangon, totnjun morfl; fapioar* 
ren noja tuoltdfa; t^ntttianialan marfi 
feinasfa:. joen iaora, pubad; {a^nnSd; 
xatDun f^nfi; jpaann reibet; njatadfa* 
tan etoa; l^iba; (ïatn).) pro«ftt; por- 
ter sur ses b., fontaa f^Itôfanfa; vi- 
vre de ses b., eiaa fafienfa t^Sdta; 
recevoir à b. ouverts, atnoin f^ttn 
ottaa madtaan; faire de grands b., 
mtlftaa^tt ele^tia; b. séculier, ntaal* 
Hnen oifcnô. — A bras, adv. tafittot* 
matta; moulin à b., faflm^tt^; à tour 
de b., loltin woimtn; à b. raccourci, 
aflt'artoaantatta, latftn n^otmtn; à b. 
le corps, fabet jlfun rot^Staiflen ^ni^a- 
rttta; b. dessus, b. dessous, tajl la* 
beé^a. 

Braser, v. a. juottaa, unttaa. 

Brasier, m. $ttIo«, ^iilt^e^fu; l^ii* 



Bras 



94 



Brel 



Initai MUi^annu; wuotecn (ttminitin; 
(!utt).) lemtnen ^e^fn. 

Braflillement, m. mert^aaltoien f&i^* 
f^; anrtngon ftte«t^9 koebedfd. 

BraaiUer, v. a. pax9taa ^tt(o!fel][a, 
fottuentûa. ^ v, n. fittM9& [meredtd]. 

Brasqïïe, /. f^fiiauçolla fefotettu 
fûroi. 

Brasqaer, v. a. fatuettaa f^flian^offa 
te^bt^Ua ruuliffa. 

Brassage, m. wero ra^ûiiI^Snnt^ttt ; 
iuoman pano. 

Brassardi^m. ranta^t^a. 

Brasse, /. f^ti (lotmen f^^nStSit 
mitta); pain de b.. fuuti noin ietn)t6« 
Un païnatoa (eitott. 

Brassée, /. f^ttllifien; à b., f^Itt* 
tain. 

Brasser, v, a. fetottaa tvetelid ai* 
neita; panno iuontaa; (laitt).) pra^fato ; 
(lum.) totVtm, \ataa fQ^atft. 

Brasserie, /. luontanpaitimo; juo* 
manpQitO'Iattod. 

Brasseur, ense, s, iuoman pantjiar 
«fetttdia. 

Brasseyage, m. ((atto.) pradfaud. 

Brasseyer, t/. a. (taitt).) Jiradfata. 

Brassiage, m. (tatto.) ptilan9, me* 
ren f^m^^ben mittaamtnen; meren mu 
tattu fQtt)^i)d. 

Brassicourt, m. ^en^onen, iolla on 
touterot etujialat. 

Brassières, /. pi toâ^aifet a^taat 
lapfenlitkDtt; ^StrbiiQ. 

Brassin, m. iuontanpanO'fattUa, 
•pata; juomanpanod. 

Bravache, m. fer«turt, pdt^Bf^ri. 

Bravade, /. u^fald^tSd, u^tamielt" 
f^t)9, u^Cap9Q^fei(emtneu. 

rave, <idj. ur^ooUtnen, ur^ea, ut* 
ia9/ ro^fea; lunnottinen, lelpo; toret* 
letoo; elle aime à être b., ^dn taf^* 
too mtelelldnfft loretHo. — m. nroe; 
niiaê mied; se conduire en b., ut« 
ioano miebend fd^ttdd ttfenfd; faux b., 
p6t)^t^rt, ferflfuri. 

Bravement, adv. n^Ceadtt, ttQaodtt; 
fnnnoQifedti, fetpo laitKa. 

Braver, v. a. peRddmdttd fol^bata 
1. tua^tudtaa. 

Braverie,/. tordfea putu, torefeu^. 

Bravo, m. palfattu mur^aaja. — 
mi. ^^tutnl 



Bravoure, /. ur^ond, mttH^vanê, nr* 
l^ooiïifuud; air de b., brûn)urt*arta ; 
— b-8, pL uro«t^d. 

Brayer, m. to^jun'f annatin, ttotdmt)5; 
maa^an napa; fellonlieten nauço; ^lO« 
faudtoumt; petolinnun p^rétd. 

Brayer, v, a. ptjittd 1. termata (aima. 

Brayette, /. ^onfnnralo. 

Brayon, m. fetunfaffet. 

Bréant, Bryant, m. ruo^otoarpit' 
nen. 

Brebiage, m. maan«omidtajaSe mof* 
fettatuo tammadkoero. 

Brebiette,/. Mdl^dtnen (amma9. 

Brebis, / lammad. 

Brèohe, /. auffo, rtifo (ampumaHa 
tel^tl) retfd muurtin 1. malUtn); lomt 
terddfd; (luko.) tDa^tnto, f^aitta, wam^ 
ma; erde marmortn (aji. 

Brèohe-dents, adj. ia t. etu^am^ 
ma^ta menettdn^t. 

Breohet, m. nntatuu; ftjbdnfuoppo. 

Bredi-Breda, adv. pdtdarfaa, pddti* 
mk)dten. 

Brédir, v. n. ^t^naSa paulottaa. 

Brédissure,/. fuunmeto (tautt); ^t^ 
naïïa pau(omtnen 1. punominen. 

Bredouille, /. ianni (kutapeli^fd); 
ta^benfertoiftôtt menettdd peU; gafrner 
la grande b., la partie b., moittaa 
fa^benfectatfeett, fotlein koottto; sortir 
b., tt)^itn totmtn (dl^ted; se coucher 
b.. ft)5mdttd maota panna; être en b., 
oUa ^dmtlld. 

Bredonillement, m. fopottamtnen. 

Bredouiller, v. n, ja v. a. fopot* 
taa. 

Bredouilleur, euse, t. fopottaja. 

Bref, m. paamtQtnen (d^etuétiria,. 
breiue; ftcff ofatcntert ; mertpadfu 

Bref, ève, adj. I^^^t; avoir le par- 
ler b., pu^ua ÏQ^tje^tt ia liirtedtt. — 
Brève, /. It^f^^t tamu; savoir les b-es 
et les longues, pertnpo^iin ofata; en 
b., I^^^edti. 

Bref, adv. rtj^^edtt, (tj^^e^td tdrletm- 
pddn. 

Bréhaigne, adj. ma^o, flfidtdn, a^« 
tera. 

Bréolier, v. a. nautottaa bemofen» 
fenid. 

Brelan, m. forttipell; peU^uone. 



Brel 



95 



Bnd 



Breliader, v. «. ^^mittaa tovttto 
ri)dbfi. 

Bnlandier,* ière, s, ^^tamtttatnnt 
forttnI^3jS. 

Brelandinier, ère, t. fau))tt{iia, iofa 
m^i^^t atoonatfedta pS^bttdttt. 

Brelée, /. Iatnma9ten taltvtmnona. 

Brelle, /. tixtftiautan erilfetn flbo« 
tnt neliS^'Ofat. 

Breloqne, /. Berloltt, ))tenet lotut 
felIoi»oit)oidfa. 

Brelnohe, /. toiHa^ ja aitotnaifldta 
kngoi^ta fubottu fanga^, ))noUtDtIlai« 
nen. 

Brème,/, ta^ua. 

Brenèche, /. nuort pSdr^nfin neSte. 

Brenenx, ense, adj, i^mt^fonnalla 
ta^rattn. 

Brésil (silj), m. BrefiQa^ntt; breftiia 
ndrl 

Brésiller, v. a. Breftlialta mariattt; 
murentaa pienttn palaflin. 

Brésillet, m. ^uono breftfja. 

Bressin, m. (latto.) fiinaudtoukoi. 

Brétailler, v. a. oua ferteS mief< 
taon n^^t^mttttn; o(edtetta mteffaitu' 
fatndfa. 

BrétaOlenr, m. mteffailtja, u§ta« 

Bretaader, v. a. c^iitafaifeéti teritH; 
Iftfata ^emofen foriDût. 
Bretelle, /. fanto^i^na; tanntte; 

Breton, onne, s. Sretagnelamen; 
erSd nSttntengiin (ait. 

Brette, /. fnro^tnieffa, ^Qtti))pn, 
lalpa. 

Bretté, ée, adj. ^antmadtaitatnen. 

Bretteler, v. a. tDet^ttttt, feffedtd&; 
ptirtad fulta 1. (opeûteoffia. 

Brettelnre, / ))ttrroffet !uUa« 1. 
(opeateetftdfa. 

Bretter, v. «: f^atata 1. uuttaa ^om» 
ma^Iattoffelfi. 

Bretteur, m. ta^))enia, tnteffûiUia. 

Brettnre, /. ^ommad (fo^n); ^am« 
)Kian iam. 

Brenil, m. atbattu metfftn^iatdta; ^i^ 
nos^toutoi. 

Breniller, v. a. nodtaa pvLi\ttt 

BreuTage, m. iuoma; toiinilia fe' 
fotettn koefi meritniebille; (ttttfejuoma 
ditotHe. 



Brève, /. (^^^t tamit>'ttttntiB; fa^en 
neIiSnnt)ffefi ûrmoinen nuottt; ^^be^tS 
fulûulfc^ta faabttt ra4afa))pa(eet. 

Brevet, m. m^Qnn^tij^ftric; wattuttr 
Qtootn firie faatnun totrtoan, ormoii« 
ofotteefen j. n. e.; pntDitegto, patnitt; 
fùortnaliria; tt)Srtf^^|)pi; assesseur à 
b., a^fe^forin amontmen faanut; b. 
d'apprentissage, otopifontra^ti, o^itt' 
fô^fitUtobi^tud; b. ^invention, patentt; 
manier le b., ttttfia tnârtn htxooUx* 
fuutta f^^pt^fa. 

Brevetaire, m. ©retoet'tn (I. e. f.) 
omidtaja ; l^geflifcen ttiirfaan koaltuun 
faanut. 

Breveter, v. a. tuarudtaa btetoetHUtt 
(f. Brevet). 

Bréviaire, m. bretniano, tnedfnftria, 
rutou^ttria. 

Brévipède, adj. t^^ljtjorfainen. 

Brévipenne, adj, ii^i^^tfxipxntti. 

Brévirostre, adj, t^^^tnonatnen. 

Brévité,/. I^^^^d. 

Brézi, m. fatoutcttu fuo(atnen (i^a. 

Bribe, /. fuuri letknttn ^a(a; aterian 
tttl^teet; b-s de latin, Iaufe(nia!o!ou9 
romalatfldta {triatdjotdta. 

Brio-à-Brao, m. fdl^, rodia; mar- 
chand de b. 

Briok, m. ^ritilatma. 

Brioole, /. matfaio^S; tneto^i^nat; 
oRafanntte; potton fimmand biljarbidfa; 
jour de b., !tmmanlfell[a tan^ata paV 
loa; coup de b., limntautfedtafatunto; 
donner une b. à qn, f^rifitoe^fetlld 
jfuta loufata; de, par b.- ïotxnttîxUùf 
ntutftlla; — b-s, pi. vxttyd^tXjéxotxtto. 

Briooler, v. a. faattaa paUon hxU 
iarbidfa tttnntoomaan; (tutn.) toeruN 
feita mm, 

Brioolier, m. fimonta, jofa metO' 
(i^noilla on afetettu aifal^etoofen tt)te» 
recn. 

Bride, /. fuitfet, bttitttmet; o^iaffet, 
ol^ia; namnl&men iStttdd; (eufanau^a 

Siatudfar leltonfa^wa; tourner b., ttfftft 
dSnttttt;! (futn.) muuttaa mielenftt; à 
b. abattue, t^m neli^tS; b-s à 
yeaux, t^^jttt weruffeet. 

Brider, v, a. futtflttaa, futdtaa; fl' 
toa lotDo^in: a^btdtaa [toaatteidta] ; 
(hxw.) ^tffttli, ^tbtttttttt; b. Fancre, 



Brid 



96 



Bris 



afettaa t)uu!enfS anffuttn foutaan; oi- 
son b., totnatta, t^l^tn^n. 

Bridoir, m. ^atun 1. (afin leufa* 
nau^a. 

Bridon, f». fuolatmet; ertt« futtften 
ïûji. 

Bridnre, / (mcritt).) anllurtn ttn* 
^tttttmtnen. 

Brie, f. (atoaime^, iotta (ei^oja taï* 
finaa toaimaa. 

Briée, /. f^rfSn toanule. 

Brief, lève, adj. I^^tot<atfainen. 

Brièyement, adv, Iblç^e^ti. 

Brièyeté, /. I^^^t ledtatQâif^^d, II)' 

Brifant, m. ja^ttloira. 

Brife, /. fuuri (eitoSn |)ala. 

Brifer, v. n. a^mta, ^otlaidta. 

Brifenr, ense, s. a^matti. 

Brig, m. I. Brick. 

Brigade, /. brtgabt (faffl rt^tmen* 
ti&); (manl^.) Ia|)raatihmta; poUpmie^; 
t^Stnted fotafatama^fa. 

Brigadier, m. Ia))raalt ^etoodkoSe^ftt ; 
(tneiim.) en^mttinen matruufi faitoaë» 
fa; b. de ^gendarmerie, fontarmiioii^ 

ton pumm. 

Brigand, m. rodtoo, rt)0kottri;(fun).) 
fidhtrt, ntolt^ri. 

Brigandage, m. rodtooominenr r^d« 
toS^d; it^Ifemtnen. 

Brigandean, m. lurjud, toetiart, 
lonna. 

Brigander, v. n. rodtoota, r^5wftt&; 
ftdfoa. 

Brigandine, /. pan9fari))atta, rauta* 
paita. 

Brigantîn, m. etttd loiman (ajt. 

Brigantine, / briganttni'alunen 
^urje; kDttl^iimen brigantim. 

Brigant, m. tuoteet ^a(ot. 

Brignole, / br^nellt, erttd ^luntun 
laji. 

6rig[ne, /. barradtammen, îuoneilla 
titjritmtnen i^tttt; juom; Itttto, |)uo« 
lue. 

Briguer, v. a. ^arra^taa ; f olea iuo« 
netlla piéride pMm. 

Brignenr, m. juonttteltia, juoneiSa 
pttiUt p^rïija. 

Brillamment, acfv. (oi«tatt>adtt, (oi^* 
tatoalla tamatta. 



Brillant, nte, adj. loiftatoa, ^o^* 
tama, fordfea, lomea. 

Brillant, m. lotdto, ^o^to; ^o^to* 
ItkDt, briliantt; faux b., telobriijantt; 
turl^a fanafordfu. 

Brillanter, v. a. ^tota brtljiantiffl; 
(futo.) tuottaa lotdtoa, faattaa (oi9to« 
fûfTi. 

Briller, v. n. loi^taa, l^o^taa, tititU, 
(elottaa. 

Brilloter, v. n. tpfi^in lolMaa 1. f ttl' 
tûd. 

Brimbale,/, pumputt tDtt^otin. 

Brimbaler, v. a. ^etluttaa; ^elid« 

mit 

Brimborion, m. ioutatoia, ionnin* 
joutamot. 

Brin, m. orad, lorft; toefa; langan 
1. muun pittiin ja pienen eftneen|)(it{&; 
^itu; pttf& (nota (uunrunto; bois de 
b., fa^atuffl — JBrin à brin, adv. 
XappaUttain. 

Brinde, / teriDel^btjëmalia; il est 
dans les b-s, l^ttn on ^umalaëfa. 

Brindille,/, pxtnx ^unn^offa. 

Bringne, /. ^ett)odfaattt, tont; ^ttfS 
(at^a natnen. 

Brioche,/, crdd |)annufaafnn (aji. 

Brioine, / foirannautid (bryonia 
alba). 

Brion, m, |)ui9fa, eritttttn tammiefa 
taemama (animal. 

Briotte, /. tx'àe lonoflofulan laji 
(anémone). 

Briqne, /. ttiïi, tiiïifiwt. 

Briqnet, m. tnluffct, tulirauta; Iç* 

Briqnetage, m. tiiltmuurt; tittin* 
laltainen rap|)au0, fartttn^. 

Briqneter, v. a. tit(tnlaltatfeffi ra* 
pata, fatfila. 

Briqueterie, /. ttilite^bad, tttdiato. 

Briqnetier, m. tiilen^otttaîa, titlt« 
lauppxa9. 

Briquette, /. tur))et«ta, ^nunluo^ 
ri^ta, fitoi^tifen porodta te^t^ ^o(tto« 
atne. 

Bris, m. n)dttn)a(tatnen murtamt' 
nen, murto; ftfftttnmurto; ^aatfirtffo; 
latmal^^tf^; b. de prison, tarfaamt' 
nen roanfcube^ta; b. de scellé, ftnettn 
fârtemtnen, murtamtnen; droit de b., 



Bris 



97 



Broc 



auunt'omiMaiait MeM twitMKtmttf 

JCB tttlIHIVttûII» 

BriMbl0, adf. fttïf^iDft, ioto Moi 
iicfdL 

BiiBaiit, m. Ittoto, latt, fatafari; 
tfttfeBlatftt merea oaltoja murtakoat 
laitolfft. 

BriBeambille. I. Bnisquembille. 

Brifla, /. toptunllttien tuuli, ))itrie' 
tavlt; b. carabinée, Sftinen tnuleiu 

Brisées, /. pL tattetut offat, ioltta 
totitotoan ajetun otuffen tte; (tutt>.) 
jCffi, cfitnerffi; aller aox b., ttttobtt 
•fftffa totttattua tiettt; courir, aller 
Bor les b. de 911, feurata îfun efU 
merffifi, ftf^itla jfun fanSja; repren- 
dre ses b., uiibe^taon r^çt^tt Mîe^ 
tctti)^ toitnetn. 

Bfise-glaee, m. iSttmurtaia. 

Brisement, m. murto; aaltojitn tttrS* 
f^ L fuo^u; b. de coeor, f^bSmen (or* 
tuiiro^. 

Brise-mer, m. mcten''Qaftoia mur» 
tatoa (aitoS. 

Briser, V. a. muTtaa, ruiioa, riffoa; 
tattaisto (|nt^e); untouttoa; loututtaa 
(peflaiota); lartata (lotttoja); ladlea U* 
f09ii (longa^). — V, n. fortua, (mV 
jeta [aaffotdt(^; tSrmttttt (toaMaan); 
toitetniSa offlua mciftt& (otutfen ittu 
ict); brisons là, jKttA!ttttmi|te fiffem, 
ci flitS fen enem^fttt; j'ai brisé avec 
lui, tninft olen luo^unnt ^Sne^ttt; 
être brisé (à), otta ^t^toin tottunut 
ilfiiL — Se b., V. r. murtua, riffna; 
•fia foloonpantowa [p((^btStft, la^vaa* 
mrista]. 

Brise-raison, m. fefa{)iltnm (l$r)>ttN 
ttjtt. 

Briseor, m. nturta|a; b. damages, 
(ntDonraaStaia. 

Brise-Tsnt, m, tuntenfuojo, tuuleiu 
UKirjo. 

Brisis, m. fatontatte. 

Brisoir, m. peflatoadfoulht. 

Brisqne, /. ertts forttt|»ca. 

Brisure, /. taitod, tatte, ptîtoï, tïï* 
M; la b. d'une table, farana)>oifIa 
p^h&9\li; mât à b., ufetdta fa|)|)aleista 
littttt^ maSto. 

Brisomanoie, /. unenfe(tt9S«taito. 

Broc (c et ttttnni)), m. totini^aorina, 



ksitmntttht; (ïoaitB.) (KnStiitfoemS; 
de b. en bouche, ftttiittt fitu^; de 
bric et de b., joS joSafin, ioS ioIa« 
tin taiDolla. 

Broosatage, m. faifenUiiSt» f sviS' 
tns« ia taibdotnjien tmpttUUmbtau 

Broeanter, v. «. Iau))tteS« taifen* 
laifia foristns* ia tatbel(uuj[(u 

Broeantenr, ense, t. tatfm(ai9tm 
fortdttt^' ia taibefaluim fau^ttteliia. 

Broeante, /. tanto. iosfa fulelfima 
f&Ii)(ott))))iaS lantoa Iatt))))atatt)aranfa. 

BroMrd, m. fomfil^Qfana, btstofana* 

Broearder, v. &. ))tsta& 1. ^SteSft 
lom^l^afattoilta. 

Broeardeiir, ense, «. piltbSitm», 
inot^ammad. 

Brocart, «n. brofatt, (uIta(anfa«fftU' 



Brocatelle,/. l^altoent^t brolatt; erKS 
marmorin (ajt. 

Broehage, m. Itrion ttiifoomtnen. 

Brochant, adj. b. snr le tout, uneltt 
Ian))on)»fittatfeIflr ))attfl munta taïftta; 
fntDQf |o!a kDoafnnaSfa fft^ ^oiffi tiU 
kocn. 

Broche, /. ))aiSttnioaTraS; loarrad, 
fnRatoarraS; I^nttilttwarraS; ora; rin« 
taneula, mtontaneula; tttrfi (maalttan* 
Iu9f a) j amatmentieft ; t^uolaloro ; jpaUn ; 
nadfah; t^nnttrinta))|pi; vendre an rin 
à la b., toitmtt mtt^itttttn mt)l|btt; don- 
ner dans la b., ofata tttsmttlteen. — 
b-s. pi metfSflan tora^m^aat 

Brochée,/. iDartaafltnen. 

Brocher, v. a. fulta% ^ol^ea*, fitRt« 
futectta tutoa, neuloa; loi^foa, ioif^Ut 
panna flria; (^0bft uanloia ^mo]m 
fenfôSn; to^mata, ^otifoiba. 

Brochet, m. ^aufi. 

Brocheton, m. koftl^Stnm ^citfi, ^auen* 
^tttlfo. 

Brochette, /. ))ai9ttn«ora; laeto,ioS« 
ta ntotltaon itnnun))oifafia; koartaasfa 
paistetttt n)aflfatt moffo ja ft)b2imt)tfet. 

Brochetter, v. a. toartaaHe )>tctda. 

Brochenr, ense, «. tirîanmtoja; fu* 
tantutoia. 

Brochoir, m. l^etvofen fengtt^ffeSftt 
fttbtettâwft koafara. 

Brochnro, /. Itrian kot^fomtnen; 
toil^fo, (entofiria. 

7 



Broc 



98 



Broa 



% V. a, Kriottoft KrjMtttf 
fotttoKvioia, tml^fdtirioiiL 

Broèhnrier, m. toitottriaiiir toi^fo* 
ttriain tettjd 1. |)ama)a. 

Broodi, m. italialaincn loali. 

fiNdaqù, 1». )rilttlta banlotcttattat 
))itoIifta)»))aat; naiftn, ia|)fcn !enltt; 
puo(tfaa^i)aat, iotta muinoin f&tjttitottt 
erittttin tomimfet nS^tteltiSt; (futo.) 
lomebia; chausser le b., firiottaa !o« 
mebia; itS^teHS fomebiadfa; — b-8.|>I. 
e^ttaitiolotfet faa^^aat (ftbittii9foite). 

Broder, v. a. brobetata, itenlomuf* 
fUIa firiatOr fniDlflc nciUoa, tifata; 
(fnm.) foriâtefla; b! au crochet, ttrir* 
fata, rutoa. 

Broderie, /. bxobertnf, titlcm^; 
(InkD.) lortStnd. 

Brodenr, eue, «. broberaio, tiftaeia; 
(fuko.) autant pour le b., ndfofooit fen 

tttbtoo* 

Brodoir, m. {Uffi)>uoIa. 

Broie, /. ^n^unlouttu. 

Broiement, ftrolment, m. loi^ttO' 
minen, ntl^ioominm, mnfertttmuiai. 

Brome, Bromes, m. fatiorar (an* 
^enfaura (hromuB). 

Bromélie,/. enaïuiefaetti. 

Bronéhade, /. Bronchement, m. 
fem^oettttntttni* 

Bronehe, /. ^Htortoi, iola tuottaa 
ilman fntl^totl^tn. 

Broneher, v, «. fotntoaetua, ^ottoata; 
(fniD.) erbetti^fi, ^trobtna. 

Bronchial, aie, aâf, ^fitorioen»! 

Broncoeèle, m. aytA ^(itonoeffa. 

Bronéhotomie, /. ^enlttomen refito» 
mtnen. 

Brontiae, m. Brontolite, /. ullofen 
nuoli, nffofcn tDaaio; rtmfelQtnen 
ranta. 

Brontopliobe, aâj, tiI!ofeit«itmaa l»el« 
fôBkofi. 

Brontophobie,/ nHofen-idnan (effo. 

Brosse, m. pron9fi; malmi; lello' 
koaeti; ^ronSfUuwa; |)ionefira^a; pton^ 
fitottri; fondeur en b., ))ron9fikoa(aaja. 

Bronzer, v. a. prousfinlaUaifeffi 
tel^btt; ))roti9{ittaa ; fimdtt^tttttt texftettt; 
muetuttaa na^loja. 

Broqnart, m. tjffitoitotia^ ^trtot. 

Broqietenr, m. foloiltia (elon). 

Broqnette, /. pietii sianlar nupt. 



BioaiaîllM, t BrouaeaiUeft. 

Brosse, /. ^arjo; b. à barbe, ^rt»» 
fitti; b. à peintre, moalanefnti. 

Brosser, v, a. ^arjata; pn^btstaa 
toiHoJQ. — Se b., v. r. I^ariato ttfenftt; 
se b. la tête, ^arjata )>&Snftt. — v. 
n. famota inetflSfK [j^trtoe^ttt]. 

Brosserie,/, ^aijannitoiao ammottt; 
l^ariatau))|)a, ^arjatc^bad. 

Brossier, m. ^ariannttoja. 

Brossnre,/. no^toi^in ^liaOa lumts 
kottri. 

Brou, Bront, «». ))â^Iinao tot^ertSi* 
ntn locrl^o. 

Bronée, /. tot^nm, fumu, uetoa. 

Bronet, m. er&é ItemifcttoS; b.noir, 
f^rtdaieten muMa (icmt. 

Brouette, / fotttt&rrt^t, faprottoat; 
condamné à la b., Unnantiidtto tno* 
mtttn* 

Broietter, v. a. tottifttrt^iaa l^tlata; 
fUfirattatdfa luliettaa. 

Broietfeenr, m. IttfirattoUIa btljet* 
tQJa. 

Bronettier, m. lotttlSrr^ttta ^ileaja. 

Brouhaha, m. ren^ina, ifiixvA, rie* 
^niDa ilo. 

Broullamini, m. IfixM, fefami^ll9^ 
felafottn. 

Brouillard, m. fumn, sltoa. — adj. 
panier b., tmupa^t. 

Bronille, /. I. Brouillerie. 

Bronillemeit, m. fefaforto, felafothi^ 
fefotne. 

Brouiller, v. a. fcfottaa, bdmmm* 
ttttt, fottcQ, tneHoa, feCtatar ^tttntft; foot- 
taa eit))nratfuuteen; b. du vin, fcfot* 
taa 1. t«(b(i fctafeffikntmi;b.de8Tins> 
felottaa eri loUntCajta ^^teen; b. des 
oeufs, munajurnoa fcttttttt; b. la cer- 
velle de qn, ^ftmmenttttt mteli; b. 
deux amis, foattaa ertpnraifttntta i^s« 
tttkDtett tottittte; il est brouillé avec 
le bon sens, yin et oie t2U)fimie(tnen. 
— Se b., V. r. tat^btt ptlmeen, pilwit- 
tt)S; fetaantua, ^fimmentt^tt; jontna eri» 
|)nraifuuteen. 

Bromlleiie,/ e|>2lf opn, ert|mratfttnl^ 
rtita. 

Brouillon, onne, adj. ja «. rau^at* 
tomuuttaa tnottamo; lemoton i^minen, 
(emon^ttttfija. 



Brou 



99 



Bras 



BiMdlImi, m, iev^tptXf olfiifit)otii0 ; 
nfmorialt. 

Bronilloimer, v. a. lonfct^Hin, mc' 
monulttii ftrjottaa. 

Bronir, v. a. ^olttaa 1. lutmata tûxU 
iùt [ûunngodta]. 

BrouissiiTe,/. (dUan telemfi toa^info 
laMridfa. 

BnnuMaJller, v. a. ttftnttoa |)en« 
faiQo. 

BroQBsaîUes, f. pi |)citfa^o, toUta; 
o^bate, YoanDiRo. 

BrouA d'érable, m. wifa; b. de 
mer, sicrcattoo^to. 

firoit, m. |)ititii werfo, loefa. 

Bromter, tf. a. ia #». fçdbtt feboKa 
[!aria0tûh Mt^ttAfi (attumetla. 

BrovtulM, /. pi pxmtt offot ja 
tDomnit, iotfta nfnfini|)|)iiia tc(bftttit; 
(teiD.) ioutatoia. 

Broyé, f. Broie. 

Broyemeit, t. Broiement 

BMyer, v. a. fonfuttaa, ntsfertaa, 
rn^iota. 

BroyoB, m. l^ictniiftiDi, {att^ntt, 
fi^^ri (ioUa tottrit iau^etaait). 

Brn, /. minift. 

Biwit, !. Bréant 

Bmeiii, m. ))ulfitniii. 

BnifÊkfim, m. p&fita. 

Brune, /. f^Imtt mibmafabe. 

Bminè, ée, adj, f^imttit lot^mofo* 
tccn tDa(iit§oittama. 

Brailler, v. imp» fataa f^Imâtt nri^ 
tnaa. 

Braire, v. ». fo^eta, j^umiete, fu« 
rîeta; i^U^ttt Tuftofeeta]. 

BraiMemeni, m. J^nmina, fouina, 
farina. 

Brait, m. |)an^nr rfii^^t), it^ete^ i^'^r 
folina, tSmintt, farina, ^SlinS, n^, 
lalffe, ^mina, mntino, ^nfane; mm, 
nteteit, me(0fe; §n§n, ^ol^, maine; 
Inato. 

Brûlant, ate, adj, tnllnen, tnU!nn< 
ma; poUtatoa. 

Brile-bee, m. totttewft AlttSri; pii^^u- 
n9fS. 

Brûlé, ée, adj. \ù paH, ^oUettu; 
fin b., fnnmennctttt miini; cerreaa 
b., ^att>e(fiia, ^uhnaattft. 

Brlklemaat, m. poittantinen, poltto. 

Brûler, v, «. polttaa» f^ti^ttfttt ^ato* 



maon; tnlIetnitOQ, (laal^taa; b. la cer- 
velle à qn, am^na ira aitonien Vipi, 
— V. n. )>alaa, ^int^ta. — Se b., v. 
r. j»o(ttantua, fttrtoenti^ft. 

Brûlerie,/, mlino^olttimo. 

Brûlear. m. b. de maisons, ntat^o* 
polttaja; être fait comme un b. de 
m., otta l^irte^ifen 1. rosn^on n&!8t« 
ncn. 

Brûlot, m. ^olttoIaiioQ: kottTctofiSti 
l^B^etettto 1. fnolattn ntofa; tntmnri, 
^StottAitt. 

Brûlare, /. )>aIo^aama: tnlntmifa, 

Joittama; noiir moste (Mtljo^fa) ; tot« 
ût (tonti^; )>o(tinmerIh. 

Bromam, m. wnoben totnen fun* 
tanfi Tonetalaifnt tafatt)attan oianlae* 
fuef a (Sofahtnn 22 pSimâetli Wiùxxa9* 
funn 20 ftttmttttn). 

Bramai, aie, adj, taltotnen. 

Brome, /. ^nutu, nema, mmpi* 
mes. 

Brnmenx, ease, adj. nemainen, ntni^ 
nen. 

Bnui, aae, adj, xn9ftù, rnnnt; tnm« 
ma. — m. rnefea, muni wciri;m6fta« 
merinen miee. 

Bmnfttre, adj, rnnntiftnts, Tnfot« 
takoa. 

Brnae,/. msfeattertnen natnen; sur, 
à la b., bttm^n aialla, bftmi^eftt. 

Brnaelle,/. (fadni.) bninefft. 

Brnnet, ette, aé^. Tn«Ieatt)erinen. 

Bnmette, /. ^tent lemmenlauln. 

Bruni, ie, adj. |)o(eerattnr fiiHotettu, 
œam^ttjttffl ^tottn. 

Brnnir, v. a. niefeuttoa, te^btt ni0' 
fcoffi; fiiHottaa, firfastaa. — v. ». 
ruStettna. 

Brunissage, m. !n(ta« ja (o)>ea!aIn« 
ien tiillottamtnm. 

Brunisseur, m. fiiHottaia. 

Brunissoir, m. flittotnetanta, mtt(« 
I^ti^eranta. 

Bmnissure, f, KtCfotetnn ta(nn fit!' 
Ions; titïïotustatto; mflrin tnmme^tn* 
mtnen. 

BruBC, m. erSe fanaae'foneman lojt. 

Brusque, adj. ttttutnen, aRi^tfatnen, 
nuTja, t^I^, tntma, t^nfett. 

BrusquembiUe, / erttd IoTttt))eIi. 

Brusquement, adv. StiHtfe^tt, j. n. 
t., !. Brusque. 



Brus 



100 



Buis 



Bruqner, v. «. nniioMt, tffi^ 
ïo&bclla; b. une affaire, aiaa afia tttti* 
(lifaife^tt; b. une place de ffuerref 
tt>tt!irt)undf9Sa loallottaa: b. Taven- 
tore, otinen{a noia6fa rlypt^tt totmeen. 

Broaquene, /. ttjlk{, nurja 1. tuima 
Ittonne: ttolt^t)^: ituriuud, îMt^^ pw 

Brut, nte (t ttSnt^ti), adf, xaata, 
muottoamaton, tvilielemKtttii; (futo.) 
roafa, tdtleft. 

Brat (t tt&ntt))|), m. brutto, tuRu« 

Kttto; mt^btitil^iiita tuotante«ht9tatutu^ 
))oi0luCematta. 

Brutal, aie, adj. pthoUinmf tttrfett, 
roafa, fltwoton. m. tSrIett titte<. 
Brutalement, adv. t5rfrS«ti. 
Bnitaliser, v. a. t9r!di«tt fol^bétta; 

xmm. 

Brutalité, / ))eboatfuu«, iMt^9, 
raafuud; peboulnen §imo. 

Bmte, /. ittrietfin eI5in, nauta; 
(tu».) alfa t^9mft i^mincn. 

Brute-bonne, /. er&d ))2ittr^nttn (ait. 

Bruyamment, adv, fnureSa mebtOa, 
|)au^uua. 

Bruyant, nte, adj, ))att^aïoa, me* 
luattui; fuuri'ttttntsien. 

Bruyère,/. langadtauertoa; lanertua* 
faugae. 

Bryone, /. loiran uautid (bryoniaj. 

Buandene,/. |)e(o^uone. 

Buandier, lère, «. ))cflitt, ))l^i)tin))e'> 

Bubale, m. antiIo))i. 

Bube, /. ntipWf, ntfpp^i^ 

Buberon, 1. Biberon. 

Bubon, m. aio« 1. paWutt Uptx9\<L 

Bubonoeèle, m. futoelo^ju. 

Bueoal, aie, «kff. fuu«: nerf b. 

Buccin, m. trum^etti'Ioteloinen; )>a« 
fuuna. 

Buccinateur, «kff- iu m. Icnfaluun 
iftntare. 

Buoentaure, m. fomea (aima, ioefa 
purje^tt Senetian 2)ogir merta It^(a« 
tedfanfa. 

Bucépbale, m. 9(effantert fuurea 
ratfu; (futo.) taieteluratfu. 

Bûche,/, ^ado; alajintuRi; (futo.) 
toltoana; latadtaîalatma. 

Bûcher, m. ladotuaia; liaIfo)>t§a; 
polttolatoa. 



BÛeher, v. a. ftrioceftft ofamitciUEc 
tveUttttt: (latto.) ^ilaantuneas pmi^' 
paUtn w^n afettaa uitfi. 

Bûcheron, m. ^aRoien ^aftaaio. 

Bûchette,/, ^alfonen; (aetu. 

Bucolique, adj, ))atmen'e(ttm&n«; — 
b-8, pi, / patmenlaulut 

Budget, m. ïoaittofuittnhest armte; 
tufojen ia menojen armio. 

Buée,/. ))e(o; (eitodnttfn. 

Buer, V. a. peettt (it^Qtft. 

Buerie, /. ))ef o^nene, l^tit^ntbuottc 

BulTet, m. (adiettawa; fntfttfaopi^i» 
fenKt; fentftpël^ttt, ))tt|^ttt iol^im o»at 
afetetut tarjottatoiffl otwotut nioat ja 
iuomat; l^o))eifet p5i)ttt(alut; nrtnim 
iinnt^5; b. d'orgues, faman«UTUt 

Bulfeter, v. a. fanetaan rabtimte* 
^eettt, iola matlaïïa (ttfitttfee tt>itutn|tt« 
utérin maraetaalfenfa. 

Buffeterie, /. pSt^ttt^opetete. 

Buifetier, m. titoftatoterae, tn^U' 
nuotija. 

Bunetin, !. Bufifletin. 

Buffle, m. pufitoûuhMIk; pûtPUu 
tittbtoeltntalia; Uittvx, cofana. 

Buffleterie,/. f otamiel^n f ai! ft na^f a« 
fo^neet. 

Buffletin, m. ))utoelin toafiHa; pnf^* 
koeUn mafUan na^ra. 

Bufflonne,/. puf^totluiàimXi, 

Bugle, /. (faêw.) alanlaali, afaiii^ 
ftturud Cajuça hugulaj; erfte ÎW^xu 
nen butiu. 

Bugioee, /. (taeto.) ffix^aihdï (am^ 
ehu$a offcinaUê). 

Bugnme, /. (taern.) otaKo (ononiê 
tpinoia), 

Bnire,/. l^aariRo. 

Buis, m. pul|i)wu. 

Buisson, m. pcnfaS; ^mifaieto, tutU 
bafto; le^to. 

Buissonner, v. n. oleeteûa mtiba* 
lo^fa [(irme^ttt, fun on fattocnfa ^Au 
tttnqt]; koerfoa. 

Bnissonnet, «. ^teni pta\aê, toiite* 
nen. 

Buiflsonneuz, euse, aé^. ^enfa^tnau 

BuisBonnier, ère, aé^, totibafoefa 
oU9htttoa; faire Técole b-e, laieto* 
teHa, iouttlotta [tott(u))oii«ta] 

Buissonnier, m. ioen fulfumttt^ltttt 



Bi2lb 



101 



But^ 



f«tlMi«io; fotaimm tatfoltaia; tmifof' 
oébdiOa i^tntettii paiffa. 

Bulbe, /. f^mlt tnfanjimrc^a. 

Btlbeix, evBe, adj. f pvUmaivai. 

finlbtfère, adj. fipviiïa tantaioa. 

Bnlbiforrae, adj, fi|)iiImtnuototit«t. 

Bnlçan, m. fobeli. 

Bvlime, m. tïH foteloifeit laii. 

Bnllaire, m. f^aaiottttdten huUûxn 
lototlma; bnHa^to. 

iDtStnen Dutta 1. afetud; — b-s, pi i»aa« 
iDÎUtnen amotit koattnu ^engettifeeti tvir* 

Bnllé, ée, adj. linetiHa wa^Mittettu. 

Billetin, m. mao(ifete(t; bnltetini, 
U(ffift iota p^ma antama f trjaQlnen Ui* 
tomu6; fanoma ifun tttadta; toiraUt' 
nat Umotué; majjotu^ettU; ttttûtxihtn^ 
Mk6tu9; tt)ttlt«aifaiiien fuitti; tnitti, 
ÎBfa annetaan tDiratftotdta, flntte j[ttte« 
tt^xtiû afiaftrioidta; b. des lois, afetn^* 
Moia. 

Bollenx, ense, adj. raffotnen. 

Bnlliarde, / luiin tiipiat. 

Bulteiui, «1. pvLU, ionfo (atioa on 
paflonmvototfeffi letfattu. 

Bnnette, /. (e{fttnt) rautiainen. 

Budas, m. inetfdraj)fatt. 

Bupreste, m. faunofuortatnett (^^dtt' 
tdntn). 

Burail, m. rrttd farfttantaan laji* 

BnraliBte, m. ja /. tontonn eflmitf , 
{ouiccci. 

Bvrat, m. ttU toa^wo, toonutettu 
tmSatncn 1. pttoUiotffainen langad. 

Bnratine,/. ^ienompi burat. 

Bore,/ larYea »i({alaTtga9;tnaImU 
fnimen aulto konoritamoffedfa. 

Bureau, m. ftriotudp9^t(i, ftriotud* 
pul)>etti ; nnrfa^uone, tçfifatnmiOr laxté* 
lioi^oiie; toimttfto; ujaliofinita; ton* 
ton; nfjtttn totrfafuntaon TuuIutDût 
mtrfoitiid^t; tDtratttnen laitœ; b. 
d'adresse, âfiatoimi^to; b. des finan- 
ces, tDa(tfOkoaroj|en tointtfunta; b. de 
placement, laitod, jo^fa neuiootaan 
paltotïn9pa%tloia io ))altoc(tjlotta; b.de 
charité, tvatwaU^oitohtnta; b. de paix, 
fotDttn^'Otlcite; jour de b., mirlahin* 
nan i^tnitto. 

Boreanerate, m. mo^tatoa totrfa« 
mit»; midaioattiad. 



Bnreaaeratie (ti ss fi), /. tDirfo^ 
koalta. 

Bnreaooratlqne, adj, totvtamaltot» 
nett. 

Burette, / loS^&tnen Jitnii))]toIe9fa 
fii)»i9tettu fanitu; alttamaira«; b. à 
monler, t^tittilttittoatajan fannu. 

Bnrettier, m. a(ttant>a(»clij[a. 

Bnrgandine, / erttd Îannï9 ptttt* 
mon laii, iofa faaboan flmpfnfoieta* 

Bnrgan, m. flntpfutfa (nautUu$p<m'' 
piliui). 

Bnrgrave, m, nnnaheitot; f affolai* 
ncn amontmtt^s. 

Bnrmylat, m. linnafretntin alue. 

Barm, m. ptirtoranta, ptim^tin. 

Buriner, v, a. pttrttttt ntetallet^in. 

Burlesque, a^. xlïotmtn, fujieellt- 
nen. — m. il»et(^e. 

Bnrlesqnenient, adv, ilweifcdti, fn>' 
ieel[ife«ti. 

Baron, m. muortpaimenen moia Aa- 
vergne'«fo. 

ëiirsai, aie, adj, édit b., tperon* 
nodtO'Iil^fi^. 

Buse, m. !a(an(uu«ta 1. terfiffcetfl 
tebti9 o^ut la^tanen naisten Ititoiefa. 

Busard, m. t. Buse. 

Buse, /. l^ttri^anRa; (iuxo.) raulla. 

Bus^uer, v. a, banna terttrflfet ta9» 
tafet lûtttin; b. îortune, loettaa on« 
nea faakouttaa: cheval busqué, lou' 
fetoTnonotnen çen^onen. 

Busquière, /. laetafen tappx lïu 
toi^fii; neulottu Ia)>fen rintaltina. 

Buflsard, m. n^itnattjnn^ri, notn 100 
fannun toetdtvtt. 

Busserole, /. fian|»noIa. 

Buste, m. rtntafttroo, t^mtfen rnnfo. 

Bustrophe, f. Boustrophédon. 

Bustuaire, m. |)al(anit romalaifct 
taieteliiût (glabtatorit), jotla wainajon 
l^olttolanan ttttre^fft tatSteUivat. 

But (t ttdnt^Q), m. maait, pilfhi, 
ta^ttt^«t)U!tu; tartotue, tarfotn«4)erd 

fllmttnttttttd; toucher le b., ofota pitt' 
unn; passer le b., ampua {iwnun; 
aller au b., fnoraan rttbt^tt afiaan; 
b. à b., tafal)iittt8,fttutafuf^n; troquer 
b. à b., matl^taa fnutafntjln, wfilU tu 
femdttd; jouer b. à b., ouû tafa«{o t>e^ 
lateefa. 
But-en-blanc, m. ))9«f9ntantomatfa; 



Bute 



102 



Gaba 



tirer de b:, attira fttora^tt |»itf« 
tuun. 

Rate, /. fûtoioranto, laïo&Mcttfi. 

Bater, v. n. ofata moaUin {patLo» 

mjaetua [^ofuta]; tueta J^ottot^iU 
lariua. — Se b^ v. r. (à qp,} vcMt^ 
raett ^^i^tftll jtlin; se b. Tim contre 
l'autre, \fyA rilbeOtt fe^tenënfa. 

Bmtiire,/. ))t)efi) maanitt«am|)ttmieto 
ttxirttii» 

Bntin, m. faalie, rt)6et9. 

Butiner, v. n. Idi^bil faaaUfa. 

Batirenz, ense, ad>. kooita flfilUft<* 
toil: les parties b-es du lait. 

Butoir, m. lalkoitttteitfl, j^arttnrouta. 

Butome, m. (faeto.) cttiq>i, far|»a 

Butor, m. ruon)on))&ii«tâj(i; (lum.) 
tt)btn& mie9; butorde, tl|(tna nainenr 
tt^^S anfla. 

Ltte, /. maatuffula; multalâift; 



OM^kvalEt; poudre de b., ntuti 
Hin«ain)>umi«ta koarten; être en b. k, 
000 itteftii altieua. 

Buttée, /. tuetuemmirt fUUm fmn' 

Butter, V, a. tueta (^oltoi, munri) ; 
muHaSa ))eitttttt, mulltta. 

Buttière, t Butière. 

Butyreuz, euee, ady !. Butireux. 

Buvable, md), iuotaïoafft tedootttiien, 
iuotatDo. 

Buvant, ute, aâj, juc^ 

Buvetier, m. ratointolan tfttnttt. 

Buvette,/, ratmntola. 

Buveur, euae, «. juomah, iito|»|ie. 

Buvotter, v. ». T^t)^|itft, maieteOa. 

By, m. (aefu'oia netooefa. 

Bysae, Buaeus, m. tattt«»artooinm 
fangae muinaielonf ailla; aine, ioeta 
flta n>a(mi6tettiin; ((o^w.) ertte Umta 
(aii. 



c. 



Çà, adv. tMtttt, tttnne: çà et là, 
jleOtt taaatt, flnne tftnne; de çà et de 
là, Hnne t&nne; en çà, t&^ân faafta; 
comme ça, t&flâ tawaHa; joltifeeti. — 
Çà. fii<. uo, tet)]>^aaeti. 

Qa {tti)tettt&n ioehte cela fanan we« 
roeta. 

Oaablé, adj. bois c, tuuten murta* 
ma )»uur murioé, ri)tQ. 

Oabal, Caban, m. tamara, iofa on 
u^ottu ihttte mii^tâtotttfl. 

Cabale, /. Suutalaieten tabbala; 
iuont, falajttoni; taUKiInu^; (a^fo, ^uo« 
luebmta. 

Cabaler, v. ». inonitella, me^feiCUi, 
nttt»oa fala^ntfeita, ^rjottaa (aiiHi« 
(uutta. 

Cabaleur, m. iuonitte(tia, fata^f' 
leiben ntn»o)o, toe^eitiill. 

Cabaliate, m. labbalieta, fabbalan 
tuntija. 

Cabalistique, adj. labbalidttnen, tob» 
balotto. 



Caballeroa, m. e6|)anialâifet mtOot 

Caban, m. merimie^en miitta 1. ^dftl« 
Ii^etaffi. 

Cabanage, m. ameritalaieten mctfft^ 
(ttieten moja^ailfa. 

Cabane,/, mbttt, l^^px, maia; nm« 
nitttd^ttKi ^tenille linnuitte; l^^tti, fa« 
iuttta mtt4emmief& alntfiefa; metffte* 
tttittn toitt, tecritoju; toen^en teltta; 
c. de ver à soie, iDartouieta te^ti) 
^effi, mieftt fiitttmobot futotoat. 

Cabaner, v, ». ia se Cabaner, v. r. 
ratentaa foin ilmafuoiafrt. 

Cabanon, m. tott^inen mbOtf te9»|»i; 
Io|i)»t ^nt[ttin« ia manfene^onec^fa. 

Cabaret, m. fo^atta, {roun»t, miint* 
lettari; tariotn, tee» 1. Ia^ita)itneet; ertts 
YaSmi (4uarum)\ bam^^ultntu; c bor- 

Sne, ^nono fo^ana; c'est on piller 
e c, ^n on atttutnen lalmnatoie' 
rad. 

Cabareter, v. ». tjtfi. otesfeQa Ca^a« 
totdfa. 



Caba 



103 



Caco 



CMarvtier, ién, $. ta^alm, hou* 
tDtii tfftnttt 1. emaitttt. 

Gabaa, m. ntofofo^^a (totifunotta 
tmirten); UHntnitt jiaiitMa iranotuHa !o» 
fmlla: itatfen )rtl8§tne. 

Caoaflset, m. mttinomen fotoniic* 

Gabemuif m. Mfitotnttnrt, fimtiift. 

Oabillaad, m. {a)»atiiT«Ia, IttbeI)o* 

Oabiae, /. m^fiitien fajttuta 1. 4i)tti 
ffiiii^^alatioot^Q. 

OikbiBet, m. tabtnetti, tott^ttinen f Qin« 
mlo; totrfo^none; {trjotit9«, t^Sfammio; 
tatbê», ra^a«; luonnontuottetben )oa« 
ra^ mufeo 1. labinetti; ^umtma|a, (e^« 
timaja; (htw.). ^aKttudneutoodto, ifiXiU 
tn9; afian^ajlaian ^otboflaat; le c. de 
Fruice, 9tait9fan ^attttittf; secret de 
€., tDattiofalalfnnd; grand homme de 
c, ftturi iDattiomie0; c. d'aisaoce, 
maffi; c. d'orffae, famacunnit. 

C^ble, m. ma))c(itoumt, tro^fi, ml* 
fnntoumt; faa^eitmttta; filer du c, 
iDtim^teQS, mltfailla. 

Gâblé, m. ^afftt i^unottu n^Srt. 

Câblée, / Iaa|)e(tmttta (nom 120 
ftïta). 

Câbler, v. a. ))imota toukota. 

Cablière, /. hkoe« (toerf osfa). 

Cablian, m. f. Cabillaud. 

Caboebe, / tetiMtffl, tet9e2M>atnen 
(il^^t nauta; evcid falati (aji; (fum.) 
fallo, f»fift. 

Caboebon, m. tiittotettu mutta ^to' 
maton latttdfiwt; nupi, tenlifainen. 

Cabotage, m. ronto^urîe^bnd, ranta* 
ftite. 

Caboter, v. n. pntie^tta rantoia m^S' 
ben 1. foaridtodfa. 

Caboteur, m. tannan^nrie^ttia, ran* 
tofulfija. 

Cabotier, m. xwia*tXvA, faartMO' 
otud. 

Cabotin, m. fiertamft UweiUitt, U* 
mdiantt; ^sono nK^tteliitt. 

Cabro, /. teltneet, jalat. 

80 Cabrer, v, r. ian)o^taa ^i|^)|n 
^mofedta] ; (futo.) tutmidtua, nttrcM* 

Cabri, m. moMa, fôno^tarttfa. 
Cabriole, /. firman^^^i»^, ^^^ittffft. 
Cabrioler, v. n. finnata, l^etttlia %Xj* 



CabrMok, m. fobriolettt; fIciDilt M^ 
^l|»raifet aionnitoot, ffitt^t 

Cabrioleir, m. firmaaia, |i9)»ttfdn 
l^eittttift. 

Cabron, m. oo^Iaunal^a; tnmtfft' 
faa))U. 

Cabna, adj. m. chou c, |)âttfaaii 

Cacaber, v. n. litbottaa f|Mlto« 

Caoade, /. tatpeen teto : it^lmâ teto. 

Caeao, m. tafao^^u; rafao. 

Cacaotier, Cacaoyer^ m. fofao^uu. 

Cacaoyèro,/. lafoopnidto. 

Cacarder, v. n. taafottaa. 

Caohalot, m. ^^timaiaA, erS0 toatad^ 
foian lajli. 

Cache, /. fatfb, ^ttIo))aiffa. 

Cache-cache, m. iiitloffiQa olo 
(ïdtti). 

Caciiement, m. ^iilottominen. 

Cachemir, m. faai^'anooimnfoitoas 
Ca«4mtrl«ta 2:^ibetHn maa^fa; fad^" 
mir^nitoi 

Cacher, v, a. latfett, ^ittlottoa; |ieit« 
tft&, kocr^ota; falata. -- Se o^ v. r. 
{atfei^t^a, piiOtt, Ii)QUitt; merl^eta tt« 
fenfa; se c. de qc, ^tttttt itin falo9fa; 
se c. de qn, otta ttarotlUmfa jfnta 
wadtaan, ))tt&tt fala^a jMta; so c. à 
qn. Itt^teft ilulta ^iitoon. 

Caohet, m. i^itfleri, finetti; werRi* 
ral^a o)>etu9tunt|i^a, ntoCa^ateria^ta ). 
n. e.; lettre de c. (wanl^.) Imtttifaa(« 
UfcSa flnetiHtt fuljettn ftr(e, fifiUtttwd 
iotaftn falai^ta laot^tt; cet ouvrage 
porte le c, de son auteur, tttmtt teod 
tuntnu t^IItt tetiittltttnftt. 

Cacheter, v. a. fnïfea finetitta. 

Cachette, /. piito^atRa, Ii^mt^^atlfa ; 
en c, fatatotbfaa. 

Cachot, m. ^tmett n)on(tuOtop|»t 

Cachotterie, /. joutakoitfta fuurien 
muta falatfttttfflen teleminen. 

Cachon, m. catefu, 3nbio9fa la^toa* 
toan ^nnn ))i]^Iatnett nedte. 

Cacique, m. muinai9«metflfotatnai 
ru^tmaO. 

Cacochylie, /. ^ono nto'an fulatu9. 

Cacochyme, aâj. ja $. taubiQifla ned« 
teittt tttl^fl; (tnm.) othtilinen, ^mcffiia. 

Cacochymie, /. ne^teiben toubittU 
fuu9 t^mtfen ntumiUfa. 

Caoodémoii, m. ))a^ §enlt. 



Caco 



104 



Gagé 



CMologie, /. toirl^ttittcn (attfclma. 
GMophome, /. aftnicn c^ttfohttu. 
Gaooeitie,/. motannio. 
Caeosèle, m. tnrl^a^ttinai ttito 1. ht* 

CSaietier, m. faftu^fa^iDt. 

Cadastre, a», maafiria, \oïa \timxU 
titt maatUoicn amantuben j[a ttuid^d' 
tilon; maatiloien atoarnuben ia toilie* 
ItietUan artoio. 

Cadastrer, v. a. toimittaa cadastre 
(ï. e. f.). 

Cadayérenx, evse, adj. ruumitn* 
laltaitien, raabou'; odeur c-e, rnumitii' 
^alvi, raabon^aju; avoir le teint c, 
t^ttU mnnttiittaltatfelta. 

Cadayérique, adj, runntiin»; ouTer- 
ture c, ntnmitn leiffanS. 

Cadavre, «i. ntmntd, raato. 

Cade, m. fnutiometeri (fuotamttta). 

Cadeau, m. lal^ja; Mtït, pihot; U» 
retitu olfufiriatn. 

Cadeias, m. etnluKu, munalulht; 
Inninfoatttnen |)5^tttfa(ttSto. 

Cadenasser, v. a. (niita etnlufutta. 

Cadenee, /. ta^tt, |)oIeiito; tabanfi, 
(o))^iin>etât)S; Uerit^S; InouteiDuuS, 
fotntu lanterafenimlfesfa; mar(]|aer la 
c, kDtttata ta^tt; c. parfaite, impar- 
faite, foto, ^noli tabanfi. 

Cadeiieer, v. n. toaarin^ottaa ta^tt 
1. lobattfi. — V. a. ta^tiin fotoittaa; 
c. ses pas, a^tna ta^iit mnfaan; c. 
ses périodes, autaa Inontetoitntta, foin' 
tua (anfelmillenfa. 

Cadèiie, /. laleri'oriatn laj^Ieet; 
(tatm.) ))ittttn!t, rautarcn^a^ Iat»an« 
^artaaefa; crttd lait ttfimatfta ta))etta. 

Cadeaette, /. l^tudfKiImirro. 

Cadet ette, €uij. jia s. nnorem^i 1. 
nuorin totii\9tli, fifart^ta; nuorent^t 
loiraMa; fabetti. 

Cadette, / (aalafitoi, latttoifft ia 
hbmttdiitakintfl; bt(iarbi»Ie|)))t. 

Cadetter, v. a. laafaltiotlîitt fo^Iea. 

Cadi, m. tttrnUatnen titomari. 

Cadis, m. lartca lot0afar|t. 

Cadmie,/. fmffi^a))po; iaImeiarftnfK« 
titDî. 

Cadogan, t Gatoffan. 

Cadoïe, /. otoiUnfftt, \lippl 



Cadraa, m. aarintonfelKo» liiaialsttttt; 
feSoittanlu; erU )Nit>enn (aji. 

Cadran, Cadnimre, /. f^bto^IIe* 
mat tamtitt4»ui9fa; ertts )Ki|Krtn (sit. 

Cadre, m. le^, reunii^, )|m)>dr^S; 
fummitclma, faatoaud; lantamu^iitB 
refr^tten (ariottamtdta koarten. 

Cadrer, v. n, i^l^tecnfo4>tar feiatua. 

Cadne, noue, aij. toon^ rtututtnt ; 
rat|naS, fitula^; ra^pioQa oima; (fuio.) 
latoatoaiuen; mal c, laatiuoatneii; legs 
c, succession c-e, rauennut teSto* 
menti; voix c-e, mitdttëmtttfi intiS* 
tettu ttttnt (ftttnest^!fe«ftt); lot c, ofauS, 
io9ta faaia (uopuu. 

Cadaoéatear, m. romalainen fota« 
aime. 

Caducée, m. 2)f2erfurton fautta; ai^ 
meen farnoa. 

Caducité, /. wanl^nud, rai^nuns, 
rab)9iotiIa. 

Cafard, rde, adj, ulfoluflattn, teeS« 
fennelt^. — «. tee^Ienteltid, ultotuSattii, 
tttoptffi^; damas c, |moît{t(f(tnen ba« 
madtt. 

Cafardage, m. utfofultatfuus, u(fo« 
))^bt)tod, telo|)^^^^0. 

Cafarder, v. ». tee^fenneffii, oUa uU 

Cafarderie,/. f. Gafardafe. 

Cafardise, / tee«lennelt^ Tcm^ietiS. 

Café, m. ta^wt; la§mi)>a^u; fa^ 
n)tla. 

Caféier, iére, s. fal^n)t|)ut«ton omis* 
taia. 

Caféiére, Caféyère, Caféine,/, ta^' 
tttbutéto. 

Cafetan, m. tau^tana (turRilainen 
toxitta). 

Cafetier, m. la^tvilan i[ttntd, fa^toi* 
îeittia. 

Cafetière, / Ia^n)i))annu, fa^tot» 
lannu. 

Caftan, m. I. Gafetau. 

Cage, /. linnun^fifft; a^baS tom* 
mto, fo|)pi; ^uoneen le^S; ratadlotelo 
(leHoéfa); iaatttto, libad; affunauriS* 
tiRo ; rauta(an(a»merRo ; lalolatisla ; 
(latn.) mdr^fQ, m(irdf^to|»))a; c. d'un 
escalier, l^ortaan fatoS; mettre en c, 
^tsttttt lop^itn, n)anteuteen. 

Cage, /. (etdint.) (anabitaincn ^an^i. 

Cagée, /. ^ttltQineu, ^ttffi tâ^teniU 



Gnge 



105 



Cala 



dgier, m. limtnnTou^^ia^. 
Cagiard, rde, adj. lai^U, laxAioU 
tdma, ït^iQê. — m. iaiêUxï, tocte^ 

Gagiiarder, v. n. laidlotelk, n^ete* 

GagnardîM, / laUfottelentmen, tôt* 
tele^tamtnen. 

(âmeux, ense, adj. I&nftâfattri; ut' 
iia«, 9tba<, tottlûtlctua. 

G^^t, ote, ad), ja f. tce^IentelnDâr 
nITofnttattii. 

Cigoterie, /. ttattnntSi^^^, MohxU 
tatfnué. 

GagotioiLe, m. teIot)t)6i)9d. 

Cagon, m. toan^to; t]^mi{i& aroéte* 
Icttw. 

Gafae, /. foagt, ^offantilainen Iana« 

Cahier (^ Ia«te), m. j>a|)erin)t^to; 
KrioMiot^to, ^arjotn^wiçlo; (ueitto« 
tti^lo; (wanÂ.) 9{andfan fttttt^ien toa« 
(tdtit^Hritct ranintoalle. 

GahiB-eaha, adv. itittt ja nHin, ^tto* 
no<ti. 

Cahot, m. j^etfûu^, m&tié (roauuu' 
icn); lno);)|)atnen L c^&tafainen tie; 
loo^tuft. • 

Cahotige, Cahotement, m. aiolalu^ 
jen ^etlaud 1. tddjâtjd. 

Cahoter, v. a. ja v. ». ^cttaJ^uttaa, 
(cttabtaa. 

Cahate, /. ^dUea. 

Caïc, I. Caïque. 

Caiepnt, m. faiet)ut*9ri^; fadtut, iodta 
fttâ faabaan. 

Caïea, m. fuflaripultn koefa. 

Caille, /. )^Uop\m (perdix coImt- 
mxj» 

Caillé, m. )>itma. 

CaiUebotte, /. koUUpiimtt, maanto* 
pitmft; ))itmdIeqIo. 
Caillebotter, v. n. k)timtd 1. totimit» 

Caille-lait, m. (laéto.) matara (Va- 

Uum V0rum). 

Caillement, m. iuolfuttaminen (maU 
bon). 

Cailler, v. a. iuolfuttaa (maitoa). 
— Se c^ V. r. juodta, iuolfcttua. 

Cailletage, m. ISrpattjd, lorutu^. 

CaiUeteM, m. nuort pelto^^ç. 



Cailktto, / iisoffiitiii (maibon); 

ma!o, ntûlonen; t9r)>StteInoa namn, 

Caillot, m. ^tsbt^n^t ivcri, l^urme. . 
Caillotie, m. ittoifnobOi 
Caillot-rosat, m. era^ t^aar^nan laii. 
Caillou, m. fuutito, (imfta. 
Cailloatage, m. (tmfi6', htuttloteo!' 
fct. 
Caillouteux, ense, adl fuuti(o!i»ia 

ta^p. 

CailloiitiB, m. maanttenfora. 

Cauaaoan, m. turffilaifen fnurikDt« 
jlrtn fiiatnen. 

Caïman, m. amerifolahten hofobUi. 

Caimand, Caimandenr, Caimander, 
t Qaém... 

Caïqne, m. era^ 9rfit>elagt9(a ffit^ 
tttttf aittd; lalenptttfL 

Caisse, /. ttr^tu, artlu, loari, foltvo; 
ral^alirdtn; ra^M, ladfa; rum^n; 
loattnnjen fo^^a; ^at)eriIaattRo; tar^* 
fo(a (torma^fa); c. de marchandise, 
lauy^^ataioaran tulhi 1. ))aIto; c. des 
raisins, ntfmaloota; c. d'épargne, 
faadta))anfti; tenir la c, ^ottaa xa* 
^aSto; battre la c, rnmmitttaa; ban- 
der la c, la^tea raVaiamafent. 

Caissetin, m. rufinaloota. 

Caissier, m. ra^a^ton ^oitaja. 

Caisson, m. toannnt, joidfa futicte^ 
taan fotamte^ten muona ia faifntlatfet 
fotatoarat, mnonanaunnte Tuittiman* 
nut i. n. e.; mûununfaotiffo. 

Ci^joler, v. o. ^^mailia, fntjûta, mai* 
rtteHa; mûitttfemtflla mtetelia. 

Csijolerie, /. ^^toaitemitieit, matri* 
tttd, imarnitf. 

Cajolenr, ense, $. matrtttelijla, tmor* 
tcUfa, lie^aYoitflia. 

Cajnte, /. laiutt, ^^tti (lattooSfa). 

Cal, m. fanfa, famaia; muhila, !n(« 
mu, jMbfa; (uumalon ^fara. 

Calade, / tien »tectetn^i)6. 

Calaison, /. (otwon f^n)^^^ loebe^fa. 

Calambonc, m. ecad a(oe>))uun laii. 

Calambonr, m. t. Calembour. 

CaUonent, m. CaJamente, /. ïouqxu 

minttu (môlista ealamintha). 

Calaminaire, adj. latmejanfetainen. 

Calamine, /. foCmeja, erae ftnKu 
fitDi. 

Calamistrer, v. a. ti^ertda ^iutfet 



Gala 



106 



CaU 



Calamité, /. fatmeja; floraffl; erd^ 
fùtmavL (ait. 

Calamité, /. toaurto, onnettomutt* 
ben !o^tttit9 (^(einen), maankoattDa; 
tu^fa, loattoa, otinettomuuf. 

Calamitenx, ense, adj. onneton, fur« 
tecu [uriuteltatoa. 

Calamus, m. lalmudiunti. 

Calandrage, m. manleloiminen. 

Calandre, /. manfeti, mûnlellkote^ 
Tta; ^^reneiCamett leitDo; tx^9toppiau 
fen (ait; i^toUntato. 

Calandrer, v. a. manMotta. 
Calandrear, m. tnanletin koettti&. 
Calao, m. noKa^aratta. 
Calatrava, m. ed))aniatainen rita« 
rtlitnta. 

Calbas, f. Caleba«. 
Calbotin, m. t. C«lebotin. 
Caleaire, adj. !allmfelainett; tuf c, 
folfflfitot — m. tairttferro^. 

Calcédoine, /. lalcebonUfinDt. 
Calcédonienx, ense, adj. wa(fottt))« 
rifa^ [rallidttnjtdtii]. 

Calcinabilité, /. lairmoittaioatfuud. 

Calcinable, adj. iota tuoi Ia(fi« 
noita. 

Calcination, /. lalflnotmttien. 

Calciner, v. a. fatfinoita. 

Calcium (um = oom), m. fattio, 
metalloibt, iota on lodin a(fu»aine. 

Calonl, m. ladtu, luwunladiu, artoio* 
Ia«ht, feltoide ia^tn; ^arfinto; ((&of.) 
ratfotttoi, munuai^tikot, mura; litoi' 
tauti; faire le c. d'une somme, (od« 
!ea fumma feftoitte; de fait c, l^^tvin 
(arfittuanfa. 

Calculable, adj. ma^bottinen ladfea, 
arioata 1. ^arfita. 

Calcnlatenr, m, (astunteliitt, (ukonn* 
(adfiia; iota tt)t^6tin j^arttit. — adj, 
tartoin l^arttiiva: esprit c. 

Calculer, v. a. la^îta (utna, ladtea ; 
anoata, ^artita. 

Calcnlenx, enae, adj, ((&&t.) fitocn* 
fctattieti, muranfeîatncn. — t. titoitou* 
tinen. 

Cale, /. (attoan alitt ofa, niuma; 
(a^belma, poutama; ))urfin>attama; toie« 
retott rantaporrad; tpaaial. (aatOrioSa 
nodtetaan tafa|)tntaaTi, alit^te; engen 



^atno; (mettto.) ronlatMvff^ (fthoan 
alitfe toetSminett. 

Calébas, m. (Mïo.) ratHYSt^fl. 

CalebaMC,/. turpitfo; fur^jttfa^imtto. 

Calebasûer, m. lur))itfo«i)uu. 

Calebotin, m. funtannto^|»a, no^talU 

Calèche, /. fa(et«fi, tott^tfet mouo 
nut; txU ^untu. 

Caleçon, m. alu^bonfut, laTfotigit. 

CaJéractenr, m. Tetttotone (^O^r^Sft). 

Caléfaction, /. (Smmit^d, lammitta* 
minen. 

Calemar, Calemare, m. t. Calmar. 

Calembonr, m. tatamburi, fanaleifli 

I^erudtutoa fanojen e(t 4^tft«ft8nt^n>ien 
anatn eri mertit^ffitn. 

Calembonriete, m. tatamburttn f^ax* 
ra^taia 1. tefiifi. 

Calembredaine, / (orutud, toa^t, 
tDcntte. 

Calencar, Calencaa, m. fallt9rar« 
womnt toâritttt^ tnbtatamen tangae. 

Calendaire, m. lirtonttria. 

Calende, /. etttd no«to(atto« timi* 
lo^ttmotdfa. 

Calender (r &&nt^^), m. turfttlamen 
muntfi, bertotfc^i. 

Calendes, /. pi enfimUinen tuutait# 
ben )>attott roma(at]e«fa ajanta^fn^fa; 
le second des c. de mai. n^ttmtinen 
tontofuun ))tttn>S; j>a^))tento!otte. 

Calendrier, m. talenteri, almanoffa. 

Calendnle, /. rtntitutta (ealmdulaj. 

Calentnre, /. erSd tutma tumnetauti 
merimtebt«f&. 

Calepin, m. fanaluettelo, mut#toon« 
^jano'tiria; C|rctr|?tittria. 

Caler, v. a. ta^tea )>nrieet; toaaiafia 
1. teïiitta tueta. — v. ». ïiian f^mttfla 
ta^btt [ïaitt)a«ta] ; (tuio.) antoo m^ï* 
ben, ^lerS^tt)»; c. une roue, faïmata 
))t)9r&. 

Calfait, m. tt(ttn, titttnranta. 

Calfatage, m. tiltttminen; tule. 

Calfàtenr, m. tlittiitt. 

Calfater, v. a. titttttt. 

Calfbtin, m. ttitttittn ùpnxx, 

CiJfentrMC, m. ttitttminen, tutfimi» 
nen, ttttaamtnen; tutttndta^^urat; fitti. 

Calfeutrer, v. a. ttitttfi, tuttia, tt« 
tata (ratoia). 

Calibre, m. taCtberir am^nma<afent 



CaU 



107 



Galv 



omatno» 1. tentdiiurtfa; fmtratt 
fofo; (xat) paf\vmî, ^mpttr^d; îaXU 
bertfom (HeSofeMiit); faHoedit mttta; 
malt, toûkoor mttta, o^je, ofra9; û9tu 
mttta; latttHinfaama: fdtmtmie^ett toara 
1. fmtimiiMiint; tiiltfe^; (futo.) taji, 
loctH, lûltft, (ttonm^ amo. 

Calibrer, v. a. foltbrerata, funntaa 
fiwcn atoarnu0; mttata ^mjiHxibm 
tDttlt rattaadfa t&^mttlleen. 

Calice, m. fafRI, tnaQa; (upu (tu* 
Ion); avaler le c, fomiti fttrflii. 

Calieé, ée, ad}, (la^m.) lutoutta koo' 
ru^tetttt. 

Galiemal, aie, adj, tuSanfatoun», 

CaUeot, m. erSd )>uinpuli»tanfaûix 
Itttt. 

Calicnle, m. (fadto.) ^e(kDe, l^ilfe. 

Califat, m. fadfln amo. 

Calif, m. lalifi. 

i CalifoiirehoiL, adv. xat\aïn, faffu 
^aoroin; être à c. sur qc, ofata jiltn 
vîtoa, t(i^bcl[ife0tt; c'est son c, fe on 
I^taen hppt^ofenfo. 

Cftlin, ine, adj, tmartetenja; malrtt« 
Mtma; faidfa, metelii, toimeton. 

Galin, m. titnalainen metaUif eo9 (I^ij^ 
ia finRi). 

se Câliner, v. r. ïaMùttUa, toete* 
Id^tttft. 

GUinerie, /. matrtttt^, tmarrud. 

Galiene, /. (latm.) ptnit, ru^ma, 
kaniia. 

Oaliomer, v. a. no^tao l^auftaffa, 
^InltSa. 

CaUenx, ense, 04/. fdnftttnen, pafi* 
îaxavata. 

Calligraphie, /. faunûf iriotnf. 

GaUosité, /. fônftttf^^d, ))a^taraU 

fuue. 

Calmande, /. falnttnft«fangae. 

Calmar, m. t^nUtottiû, ^nàtuppi; 
<elciint.) imitaU (sêjna loligo). 

Calme, «clj. tt^wen, tt^t^m. — m. 
ti^iociitd, t^men; (fun).) rau^a, (e^o, 
ti)ptic 

Calma*, v. a. nnt^b^tttttt, ie^titm, 
ron^ottaa, ^iSitS. — Se e., t;. r. tDttV 
tiyil, Icpp^tt, afettua, tl^t^nttoiE. 

Caimeao, «dj. ja 9. falmuffinen; 
lelimitti; crtte ^ttCftlarkoaincn fanaae. 

Calomel, Calomélas, m. fatomei. 



Caiomniateitr, triée, ». ^eriaaia, p^ 
nettdtja. 

Calomnie,/, i^anettelemuien, ^erjlQue, 
parieue. 

(âtlomnier, v. a. panetefia, ^eriota, 
parjata. 

Odemnieiisemest, «tv. ^iaaioot« 
feeti, panetelleii. 

Calomnieiz, ense, adi, i^erjeatoa, 
parjûatoa. 

CàUmière,/. ^cnfipi^efi) (la^ten Uîffi' 
falu). 

Galoricité, /. organiHieten fappalten 
rtfSliincn Ittmmtn. 

Calorifère, m. (ttmmiti^efone. umti, 
iodta (ttmmtn (ctoitetS&n ufeaue ^aa« 
caKe. — acE;. (ttmmintii ioljtama. 

Calorifloatioii, /. organiflieten lofM 
pûtten kootma f^nni^ttttmttttn Ittmnttnttt. 

Caloriilaae, ndj. (Smmitttttt)! 

Calorimètre, m. tttrnmSn'mittaaia. 

Calorimâtrie, /. I&mmSnmittaui. 

Calorique, m. Ittmm5n«otne. 

Calot, m. I^atnnpefd, (atuntaft. 

Calotte, /. tûbttt, pataUtft; fatolt*' 
fen papin ^ippi; pUtoIttupen tanfl; 
mtelanponfl: narrimafft; puneti VSm* 
menetttt pfittla'elle; loripapuudti; c. rou- 
ge, tarbinalin çitppa; c. des cienx, 
tatioaanloft; c. du crâne, p<lttn(afi; 
c. de sabre, mtefanponfi; donner une 
c, antaa loittopuueti. 

Calottier, m. latinteftitt. 

Calottin, m. narrt, t(toeilu&. 

Calottine, /. ptltfaruno, tnaruno. 

Calqae, m. ifun fuioan ^a^momii^ 
kDain ptirroe Ittpituultatoaan poperUn; 
orjatttnen muIoKu. 

Calquer, v, a. IdpiluuUatDoan pa» 
periin pttrttttt fntnan j^a^motoitxoat; 
orjiallifedti mufaiQa. 

Calnmet, tu. ifo pitppu. iota 3nbla« 
nit fâ^ttâkDttt rau^anatttoiafolmiteefa; 
ran^anpiippu. 

Calas (s ttttnttii)), m. fttnfttsti^it^t 
na^ta; folmu tatttuneedfa (uuefa; (tnm.) 
paatomne. 

Calvaire, m. pttttfatto'paifta Sentfa^ 
femtn luona; tummnlle afetettu rieti, 
ioSa p&ftfallo'pailfaa fuwaiOaan. 

Calville (= toiiO,fii. MtDiïvometia. 
Calvinisme, m. Aaïwtntn oppi. 



Calv 



108 



Camp 



Calviniste, «. loItotBilaoïcn, tcfor« 
mcrattu. 

Calvitie (tie = {U>/. taIitt«»ttif)Md. 

Ganuaen, m. maafant ^Çbclltt ai* 
itDalIa tDttrilId; !iiDi^ticro«; {atpto&ri' 
nen ialolttot, famea. 

Camail, m. ))iid))on mtitta; erié ^en« 
gettifen fsab^tt ta(wit)tthL 

Camarade, m. totoert, Tamraoti, 

Camaraderie, /. toroentu^r tomerU 
funta, tomertdto. 

Camard, rde, adj. [a s. IBtttttiend, 
litteanentt. 

Camarilla, /. ^ffitfiiaTt lemmtngtt. 

Camarine, / juoiouffa. 

Cambage, m. (toanl^.) inomaioero, 
i8omait|)ano. 

Cambiste, m. mcffelilanti^tas. 

Cambiiim (um = oom). m. pvixhtn 
elantonedteet, ma^Ia. 

CamboïlB, m. p^OrilnradtDait ^i^Ia, 
toan^a ra^tpa, iola luo^un ^^6r2lnna« 
ttaMa. 

Cambrer, v. a. loaretoûffl taitouttaa, 
laartaa. — Se o., v. r. laoreutua, tte* 
ro«tiia, fierot^ U^U. 

Cambréfline, / ^imotn litnalQîtgod. 

Cambriqne, adi la Iwngiie c, tàaU 
(ifilaieten Itelt. 

Cambrare,/. faari, faaretouu^. 

Cambuse, /. ruo'anjatO'|)aiffa lat» 
tPûdfa. 

Cambnsier, m. mitonattrinn \au 
tDaSfo. 

Came,/ (eitttnt.) men^e-toteloinen. 

Caméade,/ »ttort|)i^))nn. 

Camée, m. lafftioftrtnen, futotÏÏelei* 
lattu jatofiiof. 

Camélée, /. eteId»enro))aIainen ptn» 

\a9ta9t0X (enêorum). 

Caméléon, m. (atneleonti; (fnko.) ^nt' 
festtelema i^mtnen. 
Caméléoparde, m. lamelcoparbi. 
Cameline, /. Ittu^ttatoa (myagrum 

faniùidatum) . 

Camellia, /. tauni^fuRainen fa«iDt, 
tameliatuna. 

Camelot, m. famlottifangas. 

Cameloté, ée, adj. lamlotintoltaû 
fe!fi tttbottu. 

Camelotier, m. ^uonon, aIa«artDOtfcn 



•'••^F^e^^asa a^v^v^Favv«^pa^ vs^w^a^Fv ^aa^asr^^^wa^^^^ 

rit 
CamélotiBe, /. buoao tamlottl 
Camelotte. /. «nonedtt ie^ ttef ; 

Iai!en(aifct aia^artooifet laiiMotoliHirttt; 

meubles de c^ fttt^mi^Sf^mt 

Camérier, m. ^smoin i^KmmttiMeii 
famanbetra. 

Camérière, /. eS|)anja(atnen lamon« 
rouioa. 

Camériste, Caméréra, /. lamari» 
rontDo (fiototsfa). 

Camerlingue, m. farbinali'tDalHo' 
fi^tiert |)aûn)tn ^ototSfa. 

Camion, m. ^ieni nn))|)inatla; ffifU 
rottaat; reteitt; o^ba!Teeit)>3&t joita 
taa^uttimtffi M^tetaSn; toSriâ^efat* 
tila. 

Camisade, /. Binen 1. a!Ii«amaama« 
ton i^ntfttje. 

Camisard, rde, $. tamtfarbii ))itf!(u 
ntmi (Setoennilâiftlte reformcratuiSe 
Submig XIY aifana. 

Camisole, / aluelitioit; c de force, 
))a{toUin)tt. 

Camoïard, m. tutunlarn^oi^ta tel^ 
longad. 

Camomille, / ju^annuffen fuRa 

(matriearia ekamomiUa). 

Gamonflet, m. f^t^tett^ toi^ùam, 
iolla fatona ^itt^ttctaon totfenfKntihi; 
(tuko.) tôrfed tonttanS 1. foI»titS;niu« 
ti^auta. 

Camp, m. (eirt, fotaUtn; Ictritett^ 
acmeija; tat^telntanner; c. retranché^ 
linnotettu (eiri; c. volante, ^lartiofunta; 
c. de manoeuvres, l^ar jotusletri ; as- 
seoir un c, afettoa (ein: lever le c, 
|)0t9taa (eiri; prendre le c, (ft^tcfl 
i^atofaOc; aide de c, objutanti. 

Campagaard, rde, ady ja t. mea* 
latnen, tâlon^oiCainen; niaaSa afnia; 
maamonKa, maat50er9. 

Campagne, /. tenttfi, tonner; maa* 
fcutu, maolunta; fotaretli; maison de 
c, maa^utotta; pièce de c, fenttât^ffi; 
aller à la c, Id^teS maoUe; aller en 
c, (d^tctt fotaan; battre la c, famota 
^ttfin, tuttta afema; ifxam.) ^onraitta; 
çairal^tua ajiaeta; en rase e^amonai* 
feda tentâUit; bâtir une maison ea 
trois c-B, lolmena ttuetcna rafrutsa 



Canp 



109 



Gand 



fooiie; la e. est belle, tviQet fèifeioat 
nitmitiia. 

Ganpagiel, m. iDft^tttiieK ^te|itvi. 

Gmpan, m. ^t^reneatainen marmeri. 

Gaamie, /. finfifet 1. l^o^eaii(aiifai« 
fct Tit)fet hSonfaltoifiÏÏa tit^fuitta; fe(« 
featoîtamen forietné forûttitaiftefa pi» 
lamefo; éanle c, oaUmniniitun (inula 
h e le m um). 

Ctapanelle, Camptnetle, /. furien* 

hSio, fettofuRo (eonvolvulta êepium). 

Ctapaaifonne, tidj, leHottmuetot' 



fiaiipanlle, m. hdoitûfnli, feSotae* 
tan. 

Ctapannle, /. teQofuffa; fellonmtio>* 
tainm hitan fu|m 1. loer^o. 

GampaanlA, ee, adj. fcuonfoltotnen. 

Campe, m. trtte lanloan lait, bro« 

i€ttt 

Gampêche, m. bois de c, !atn)>ef(^U 
|>iia. 

Canpement, m. (etrtt^; (ctritiatffa; 
retfirunta, jola fotaiouton ebeH& tullee 
fdnf aiRoja tarfaetamaefa. 

Camper, v. a. afettaa fotaiouffo tei« 
ritn. - V. n. offa tetneffi;(tutQ.)eIe9' 
KSa Mffin aifaa, oUa pti\)9Mt]tn fl« 
ian pnuttn»\a, — Se o., v. r. afettua 
Ictritii; afettua, afettaa otoitfa j^Iin 
paxttaan; afettua mteflatInS'afemoan; 
c. là qn, iftttfitt Oman onnenfa uoiaan; 
TOUS voilà bien campé, flinS^ft n^t 
olette alfa (miaefa. 

Gampben>ta, f. Camphrée. 

CampkoTate, m. Tanmerthi^^)»ottien 
fuolo. 

Camphorique, adj, acide c, fati* 
»erttiqa))|)o. 

Campbre, m. fanwertti. 

Camphré, ée, adj. fanmerttil^|iona 
fefotettu. 

Camphrée, /. tanmetttU)|rtti (eam- 

Camphrier, m. Ianmertti|»nu. 

Campine, /. f^Stettyt Ianan)>ot!ofet. 

CampoB, m. fatunnatnen ton(uIu)>a; 
In^Ki^m; se donner c, pMH toatiaa« 
pUmUà. 

Camus, uae, adj, ta $. i^pMm^u 
nen, n^taiteniltnen; t5^|)âneutt; (fnm.) 
afCiet^utot, ^toe^t^nl^t. 

Canaularohie, /. roistotoalta. 



Canaille,/ roteteuHIfl. 

Canal, m. fauanHi; toeflio^banto, oia; 
toirratt nra, mirranjuoma, ttirran* 
timo; ^ro; merenfalmt; fuoru; neétet* 
htn îttïtapniîï (ruumiiefa); (fuw.) 
fetno, neutoe. 

Caaalicule, m. (fadio.) loana (tor* 
reéfa, ItÇbeefft). 

Canaheulé ée, adj, manatnen. 

Canalieation, /. fanatDotttamtnen. 

CanàUser, v. a. fanatooittaa. 

Canapé, m. fo^wa, ^uofnufo^a. 

Canapsa, m. rendfeU, re))t)n, feefefi; 
ren«felinfatmattn. 

Canard, m. forfo; c. sauvage, forf a; 
c. privé, anf!a ; iol^toUntu, toteteitntn ; 
c à duvet, eiberl^on^t. 

Canarder, v. a. mStii)t^«^atfa9ta 
am)>ua; am^ua forfia. 

Canarderie, /. anffatar^a. 

Canardiére, /. ^t|tti 1. maja forfien 
toâiit^miettt toarten; |)ttta))tt))^tttuen 

Canari, m. lanari^uu; fanatilintu. 

Canaaae, Canaatre, m. fna«tert-tu« 
pMa. 

Canoan. m. fuuri melu jontauitdta; 
flttootou tanefi; tieltttelemlnen. 

Cancaner, v. n. tonifia cancan'ta; 
ttelttenfi. 

Cancel, Chaneel, m. !orfea!ueri ftc« 
toefa; ^uone, mieftt malttoflnettiil flit« 
Ii^tetfittn. 

Canoellariat, Chanœllariat, m. 
lanMermtoirfa. 

Cancelle, m. tott^Atnen meriha|)n. 

Canceller, v. a. mitttttSmâtfl te^bfi, 
laiâifeu wotman menettttneeffi iuM* 
taa. 

Cancer (r aSnt))^), m. (Ittttf.) f))»i9ft; 
(ta^ttt) ttapn, ta^tifferBn mmit^9. 

Cancéreux, euse, adj. ft)9»ttn!oItat« 
nen. 

Canche, /. fa^ttfatnen, faete^etnft 

(aira). 

Cancre, m. trapu; fatturi, fltnluu' 
fart; tpm\po, ioIf)|)t. 

Cancriforme, adj. frawunmuotot* 
nen. 

Candélabre, m. tnont^aarainen f^nt» 
ttlSniatfa. 

Candelette, /. (iam.) ptxilMxta. 

Candeur, /. tutl))ttt5m^^«, roaîaU 



Cand 



110 



Cano 



fitnd, aU)ofl|bttiiiifi^^; la c de ses 
moeuTR. to))am(a ^n§tait«. 

CftBdi, aé}. ia s. tonbi [foferUta]; 
sucre c, nmbtfoteii, tri^taStétunut 
fotcTt, rtntafoleri. 

Candidat, m. fanbibati; wtrEaan 

p\9xm, mm» 

Candioatore, /. lanbibattiia olo; 
^^rltmtnen (ïoirfoan). 

Candide, adj, n)t())ttën, tootainen, 
atoof^bdminen. 

Candidement, adv* toU^ittëmâett, 
iDotaifc^tt. 

se Candir, v. r. tridtoHietua, trie* 
taHeitte (œlca [roferteta]. 

Candis, m. foferoitnt ^ebelmftt. 

Cane, /. naarae^anffa, «forfa; (hxto.) 
faire la c, oSa |)etoi0anfa. 

Canefas, m. ))u(bant, ))urielangad. 

Canéficier, m. fa9fla'))uu. 

Canepetière, /. tra))i)ilintn, fatfan« 

Canepin, m. faritfon na^ta. 

Cane^nin, m. manoinen inbialainen 
l^um^ndlangae. 

Caneter, v. n. n)aa))ottaa anian ta« 
koafla. 

Caneton, m. anlan^oitanen. 

Canette, /. wâ^clinen anfla; etâd 
fopfenïeifit; tno|)))t; moto. 

Canevas, m. lantoa^fi; fanetoatau' 
gaê; jou^tlangae; (!uto.) fnunnitelma, 
fttonno^^ laamau^; (merim.) ^urirton* 



Canezon, m. naifen Ittmit. 

Cangrène, I. Gangrène. 

Can^e, /. Ittnafatnen fibntuefone. 

Caniohe, /. tott^Sinen totllatotra. 

Caniculaire, adj. jours c-s, m'dtH^ 
ton. 

Canienle, /. loirontâ^tir @tnue. 

Canide, m. ercie ^û^iufatian laji. 

Canif, m. p'ànnlimxt^if t^n&weitfl; 
c fermant, faranaaeitf!. 

Canillée, /. (fa^to.) toebentoefor U« 
maeta (lemna). 

Canin, ine, adj. loiran-; faim c-e, 
a^an niidil; dents c-es, ht(ma^am« 
paat, fiimU^ampaat'j ris c, imanauru. 

Canitie,/. ^iueten ^armaue;(fun).) 
Man^uud. 

CaaiYean, m. tvtbeniuotfuttomifefrt 
fomerrettu Itmi; latu'oja. 



QêMMàkÙÊ^ /. trëi leiiMiumwiloû* 

nen noflonen (datisea). 

Cauage, m. f)|9nttTtt)w«fla (can- 
nera) mittaaminen. 

Oanne, /. ruolo, fa^ila; ceiwnifllat» 
nen rnofo; rnofof^^t; )»itttitbeit mttta 
(2,ss metcr'ia); e. à sucre, loterimoto; 
c à vent, tlma(>iyef^; c-s badines, 
rottinlt. 

Canneberge, /. larjMlo. 

Cannelas, m. tanehfoferi. 

Cannelé, m. er&e |l(fti(an{aan (ait. 

Cannelé, ée, part, ja adj, uurretts; 
!aneItntottrinm. 

Canneler, v. a. fuoruetaa, uurtiuir 
manata. 

Cannelle,/. Candi, laneltnhtori;!»^ 
fnn^ono: c girofflée, r))i|tifancU. 

Cannelier, m. IancU)»uu. 

Cannelon, m. uurrettu |)nbbinlU* 
luofL 

Cannelure,/, uurre, fuorroe, nxuuu 

Canner, v. a, mitato cannennt* 
taHa. 

Cannetille, /. ftenëde »ttttnnettl| 
ffopta* 1. fultalanta, fantiyi. 

Cannetiller, t^. a, neutoa fontil* 
jeiÛa. 

Cannette, I. Cannelle. 

Cannibale, m. i^miefi|j(itt, totnin^ 
fttontotatncn. 

Canon, «i. fanunna, ti)Ri; tiyfietë; 
lit^ef^n^uttt: tormi (fonitun, fuomn); 
i)i(Ii (fanturtn); ^oufnn lal^ie; (littnie; 
ontelot tuelatmet; (ctoofen fttttnlutt. 

Canon, m. fâëntS, o^jc, eiainuenuo* 
ta; !tiRofttttntb:mnnI!iIunnanf&ttntS; 
pt^i^ttn micften luettelo; ecfte lait fnu* 
ria |)r(inttittrjatmia; IaetufaaiDto;(fott) 
fanon; le droit c, fanoutStnen 1. fit* 
f oSincn lati; c. des écritures, raama* 
tun fanonittifet {triai 

Canonial, aie, adj, fanonitttnen; 
tnomto^erran»; heures c-es, mci&rft'> 
t^t ta^nalcet fKftftrioeta (bren^tartoeta), 
ioita latoUfet papït ffltttttjtnd ))tttmfin 
§etttntt lufemat. 

Caaonieat, m. tnomtol^erran miifo, 
lanonifatt. 

Canonidté, /. !anonitttnen artoo. 

Canonique, adj. lanoniOinen. 

Canoniquement, adv. f trffofttttnt5i 
mutaan. 



CODO 



111 



Capi 



noL 

Canoniser» v, a. iu^Kifc^ti ^)0Sfi 
jalUtaa. 

CanoniBte, m. tanoniHifen latn o^jet* 
taio. 

Canonnade, f. ttjfetlitt am))ttinmm. 

Canonaai^e, m. taito t))Ilien Id^tttt' 
mifedfa 

Canoimer, v. a. t^teitit am))ua (toi* 
^oÏÏiflin, muurttn). 

Canonnier, m. tt^Ktmic^^ ti)f!tjiunl« 
latt; c pointeur, ti9ttnt&]^tdtti&. 

Canonnière,/, am^umareifa; tt^fH* 
nrie^fn tdtta; toltimen^e; Umopkidf^. 

Canot, f». ruuçt, fuutti; tnbtaiatnm 
loen^e, te^t^ fonmita ^nn^a. 

Canotier, m. ruu^enfoutaja. 

Cantabile (e ttifnt^^), adj. îmilttia- 
MNiIft fo^iwa. — m. (foit) mieno lau' 
timta|>ainen f&mel 1. melobia. 

Cantalonn, m. ertt^ tnelonin lajt. 
CantareUe, m. tou!o§8r!a, f)a|)iitta^« 

Cantate, f, fantati, in^Ialonln. 

CantatiU'e, /. Aa^ainen faittaH. 

Cantatrioe, /. (aulûiûtar. 

Cantharide, /. ))an4luuta, iuntnffa. 

Canthna (s ftttitt^ti), m. filma^ieli, 
fUmatinrlfa. 

Cantîlène,/. lonlunen, meifnnen. 

Cantine, /. ^uttototelo; inatteteitta« 
Ttn lan^^afiia, froumi. 

Cantinier, ière, $. marfetentart; 
mnoitafan^^iad leiri^fa. 

Cantique, m. ^U^tt^dtotTf!, Iirf!o« 
mtrfi; livre de c, ïDirpfirjû; le c. des 
c-8, ^alotnon lortea metfit. 

Canton, m. maafunta, pitrihinta, 
lùntont. 

Cantonal, aie, ad}, maafunnati^, lan^ 
tonin«. 

Cantonade, /. fultdfien tandta ittx* 
teri«fa; parler à la c, na^ttamaaa 
^n^a ifnlte utTo^uoIena oletDoIIe. 

Cantonné ée, adj, tutmidfa ||>i(atei£[a 
loridtettu. 

Cantonnement, m, fotamiedten ma* 
iotitô laiM^unfttn. 

Cantonner, v. a. maiottaa fotamie^* 
l^a faupunfei^iit 1. I^ftin: pilareiiïa 
foriétaa trnrlat. — v. n. ûQa majotet^ 



tnna, mojaiHo. -r Se c^ ti. r. Unao' 
tuIfeSa njarndtaa afemanfa. 

Cantonnier, m. timtarfadtaia. 

Cantonnière, /. fâng^n uubin, ran« 
ftnen; l^ela 1. lUfo tirdtun lutmadfa. 

Cannle, /. pïm putfXf ruidiun ^utfl. 

Caontohone, m. lautfd^uft, gummi 
eladttcunt. 

Cap (p aant^t)), m. ittemt; etufeula, 
loffapuu: ^aa; de pied en c.«tttree0ta 
Ianta))at6in; c à c, tal^benledten; che- 
val c. de more, mudtû^atnen l^mo* 
nen. 

Capable, adj. Iijlenema, felkoottinen, 
tilpo, taitatoa; capable (de), ftlmoViu 
ntn, ma^boQmen i|ltn; faire le c., otta 
taitajia oUtoananfa. 

Capacité, /. ttïaiDUUd, toetoifuud; 
îtjftif lelmoutfuud, taitamaiîuud. 

Caparaçon, m. ^roofen totmi. 

Caparaçonner, v. a. loimeHa ptiu 

m. 

Cape, /. mittaf faopu; fabetotitta; 
((atto.) ifofeiU; sous c. falam^^iaa. . 

Capéer, v. n. olla toeft^aioSa. 

Capelan, m. ^Q))))t'))arla; tvai^dmen 
tur^Ialala. 

Capelet, m, tx'Aê l^etoofen tautt. 

Capeline, / toarioâtin, l^untu : ^aa« 
man fibe 1. taare; Sl'^erfurton ^attu; 
rautataffi. 

Caperon, m. t Capron. 

Capillaire, m. txù ladtot (adian- 

thiun). 

Capillaire, adj. l^tud^illtn«; tuyau c, 
^iuépxîll 

Capillarité, /. fa^tQariteti; ^tu^^ 
)>it(imeto, ^uo!ot«»cto. 

Capilotade,/. lt^a*raguu; mettre qn 
en c. fuomia 1. ^tedta rutt. 

Capitaine, m. latteint, ^aamte0, ))aai' 
liffa, fotaio^taia; Itnnan^erra; c. de 
cavallerie, ratfumedtart: c. de vais- 
seau, fotataikoan ^aaHilfb: c. de na- 
vire, lau^^ûtaltoan paafltita, laimuri; 
c. des chasses, ^Uj[a§ttmedtan; c. 
d'armes, rudtmedtart; c. en second, 
taa))ifattetnt ; c. de pavillon, tafulat' 
tcini; c. de port, ^ûtamQÏotteim; c 
général, edpanjalaifen maatunnan ^al* 
tiia; ttodto»a'en paaUtlfS. 

Capitainerie, /. linnattl^erran loir* 
Iq; Itnitan^erran afnnto. 



Capi 



112 



Capt 



CSapitamesse, /. fa ad}, galère c, 
t Capitane. 

Capital, aie, adi. ))Sii«ûfla1Iinen, ete^* 
t»tn; crime c, pengennTo^, Çengen* 
afla; peine c-e, fuolemanratifatdtnd. 

Capital, m. )>Stl'oma, ^ttSfitmma; 
)>tttt'alia. 

Capitale,/. ^Stttau)»unft. 

Capitaliser, v. a. ^Sfi«omatfi innut* 
taa. 

Capitaliste, m. ra^amied, ral^art« 

Capitan, m. toaltaferdtaaia. 

Capitane,/ amiralifatma. 

Cai^itan-Pacha, m. turffifatneit fuu* 
n«amtraûlt. 

CapitatioB, / ^enftral^a, ^enftioeto. 

Capiteux, ense, adj. )»asi^Sn ment' 
lott, luoiouttatoa. 

Capitole, m. fafntoltum 9^oma0fa. 

Capiton, m. farfea fllffi, nxntufiIRt. 

Capitnlaire, o^;. tuomtotapituUn*; 

!fHç))ahinnan»; assemblée c, tuomio* 
a^ttutin, ^a)|)^ten fofoud. 

Capitolaires, m. pi, fron!ft(atSten 
hmtntaitten f&SnnSt. 

Capitolairement, adv. fa^ttuttttatn, 
fa^itttlin tofiaûQ; les clianoines c. as- 
semblés, fa))ttult!fi foloontuneina. 

Capitnlant, m. fa^itulin jSfen. 

Capitulation, /. antaumud, §etttS« 
m^S (Itnnan, afetbcn); tvaolt'e^bot 
(mntnoistett faffalaistcn leifarien tvaa* 
lidfa); foto^altDeluS'fontra^tt; (futo.) 
fomintOr fuostumud. 

Capitule, / ^ient (ufu bretotartoSfa, 
mesfnfiriadfa. 

Capituler, v. n. antautua, l^etttfiS 
(finna, afett); ^ieroa foiotntoa, perfib- 

Capoc^ m. tnbtalainen ^um^uft. 
Capolin, m. ntef fitofaiiten !trf!marj[a« 

Capon, m. n)etjart, )»etturi, n)i(^illi« 
nen f^elaaja; (tou(ndfa) fietenfantaja; 
(merlto.) ïattt^tuft. 

Caponner, v. n. pefata tDtlpiÏÏtfedtt ; 
tottjata; (foutu«fû) fieliH ïantoa; — v. 
a. (meriw.J fotata ûnTfuri. 

Caponnière, /. am))umatuopf)a. 

Capoqoier, m. inbiofoiiten puu, ioS< 
fa fo«njûa capoc (f. t. f.). 

Caporal, m. for))rQaH. 



Capot, m. |ilt9intti)t (j^Ciefa); être 
c, ^(itoittt; faire c, kooittaa ()»elief8); 
(fnto.) demeurer c, ttliniStt;S> 

Capote, f. ta)»ottt, natdmittta; fota« 

uujen fopaitfatto; (merito.) c. d'échelle, 
))orra9(atod. 

Caponlière, / fttttrif{(mn!fatitett 
ttîcrffo. 

Câpre, m. faa)»^art(atn)a; faa^)»art« 
matruufi. 

Câpre, / fa))rt«fadtt>i. 

Capriee, m. otffu, mirîtjuo^be, ^a« 
toe, foure; itfe)»ttiftt^6. 

Caprieiensemeni, adv, otluHtfe^tt, 
ttfû)tttfe9tt. 

Caprioienx, enae, aàj. otfuttinat, 
ttfepiitnen. 

Capricorne, «i. faurid (ttt^ttfUerSn 
nimitiçS); feinftfe^pft, tiuftanen (er&< 
^^0ntetnen. 

Cftprier, m. Ia^ri9»^enfa«. 

Capriflgnier, m. metfft«koithina|>uu. 

Caprimnlgne, m. t^dtetlatla, fe^rd&ilL 

Caprisant, adj, m. pouls c, e)>tt' 
tafainen fuonent^f))t^^. 

Capron, m. manfllfa, tdtutettu man« 
riffa. 

Capse, / U^ad âttnest^9n))))uia loar* 
ten. 

Capsnlaire, adj, fotelomatnen, fo^* 
fcïi». 

Capsule, /. la^feU, fiemenfotrîo; ni* 
koeStitteen Uip^a^ itaut^ttu. . 

Captateur, m. jola tvtetoteHen, mil* 
pttto, juonittelematta faa ilin. 

Captation, f. toxV^xM, luonittelc 
matta faamtnen. 

Captatoire, adj. tDtefottetetoa. 

Capter, v. a. tvielotelltit; n>tr^lÏÏ&, 
j[uoiittte(emalIa tamottao. 

Capteur, m. Iaa^))QriIain)a. 

Captieusement, adv. ftetotoaifeSo, 
petoCftfeQa tan)oaa. 

Captieux, ense, adj, ftetotoainen, ^e« 
tollinen, iptetad. 

Captif, ive, adl ja 9. fotatoanfi; 
toangtttu, Ttbottu, Ia(le§btttu;n>tetelti), 
(umottu. 

Captiver, v. a. loatigita, fttoû, fal^ 
(f^tta; tnafentaa, tuaÏÏottaa, mteSl^ttfttt, 
Wtcl^atttta, ïumota. — Se c., v. n ^tt» 
(ttii, fut^taa 1. o^iata ttfenfa. 



Capt 



113 



Gara 



Capture, / tDangitfftnmen, f tomt< 
iten; ivelfatoanfeud; latman toaffotta* 
minen: maHotettu (aitoa; \acAi9, rl)5dt0; 
foIafuijetn^'tatvaTatn pot9«ottaininen. 

Oaptorer, v. a. ottaa fttnni, wan« 
fitta; mallottaa 1. faa^ata laima. 

Gapnce, Gapaclion, m. munf!tlaa)9u ; 
toa))ini l^SS^ine; (fo^m.) fannu6. 

CapnclKmné, ée, adj. (tastu.) tan* 
nv^tia ioani9tettu. 

Caj^cin, ine, $, fa|»uctni4nunffh fa« 
^nctm«iiiinna; erttd iDâ^tttnen ruuRu. 

Capneinière, /. fapuctnUIuo^art. 

Capnt-mortanm (um = oom), m. t. 
Tète-morte. 

Caqnage, m. Çïïien fuotaantinen 1. 
neliftoi^tn ))aitemtnen. 

Caque, /. na9faf(a, pnUxïta, netiffo. 

Caqner, v. a. berata, fuolata ja ne* 
Ttrfot^in fuïïoa fl&it. 

CaqueroUe, f. Casserole. 

Caqnesangne, / punatoutt. 

Caqnet, m. (orutud, ttfotn^, iaafo* 
tné; c. bon bec, ^aroRa; (fnh).) fit» 
lenfantaja, ïietttteUja; — c-s, pi fit' 
ftmtnen. 

Caqnetage, m. (orutu9, fttotud. 

Caqnète,/ fala^^tt^. 

Caqneter, v. n. faofottaa; (omtella, 
ioariteSa, fifottoa; tl^^itttt ^auffua [ia^* 
ttfotradtaj. 

Caqneterie, /. f. Gaguet. 

Gafjnetenr, eiue, «. loruttelija, iaa* 
TitteliiO; filottaia. 

Caquetoire, /. erS« tuoUn (aj[i. 

Caqnenr, m. filltit fuo(aaja. 

Caqaille, /. nadfaffatnen. 

Car, eanj. fiaS. 

Carabe, m. merenfufta. 

Carabin, m. farabinleri, farbtntQa 
loaruétettu ratfumieS; betaaja, jolo 
ferron n^faHettuonJa raçatifar (Sl^tee 
matfotl^infa; iota rtibatffa (a^trttuanfa 
muutamta fanoja (â^tee pox9. 

Carabin, m. ^oanourtn, paivan*a\a* 
jan faUt'j (xxoal) (aatetaibetta eppitoa. 

Carabinade, / farbinilla am)>umt« 
nen; ratfadtaian fSttnn&^b^^; orla pt^ 
(aamincn. 

Carabine, /. Iarbint*)»^df^; vi^fattu 
tuù^^é\ti; tuefatt. 

Carabiner, i;. a. ri^Iata ^^f^. — 



V. n. tan^oeta, omt)ua; (fnto.) ferta 
u^aitaa t^dieftt 1. ritba^fa; ladfea 
mnntamia fano|a ia fttten ISI^tett mat* 
fotbinfa. 

Carabinevr, m. pti9^\^ rt^laaja. 

Carabinier, m. f arBiniïïa koamdtettit 
ratfodtaja. 

Caraeo, m. tnntnoinen ttoi9))ttftt. 

Caracol, m. escalier en c, fterot 
aetutmet, ftertorû^nt. 

Caracole, /. iifitn&tnen I&ttnna^bt» 
(tatfa^taian). 

Caracoler, v. n. ^^))))tt9tttttt l§e)t)Oo 
nen, ))annû tepo^telemaan. 

Caracoli, m. er&d tombaftn lajû 
Caracolle, /. erISd tnbtalotnen ^apu* 
Caraconler, v. n. f^^ertâd [{^k^(i9« 

fc«ta]. 

Caraotèrej m. ntetfli, tuntomerffi; 
ftriain; aa^tdto; ^rttnttifirjam, pun9^ 
taxoï; lolbtomerfli; tutinu^tdl^ti, omU 
tuifixud; luotutt^ (uonnonlaatu; mtelea" 
lnivLïL9, nero; luonteentutoaud; tvtrla^ 
artoo, artoommit^d; maltuud, te^ttoft: 
il n'a point de c, et ffUntM oie toaU 
tnvLtta, oifeutta fii^en. 

Caractériser, v. n. (uetdla tumtu^' 
tii^bet; fukoata ilun luonne, omttui* 
fuu9; otta jfttn luonteena, omitui^ 
fuutena; la générosité qui Yona ca- 
ractérise, jolomieliftotod, jofa on tei« 
bttn ïuonteenanne, teiue omitutnen. -^ 
Se c, v. r. ilmatdta omituifnutcnfa. 

Caractéristique, adj. omitutnen, fo« 
raftertdtinen, jifun luonnetta ilntaifeloa 
1. futoaatoa. 

Caractéristique, / laraftertdtifa, 
jllun l^engen tapi efmeen omituifunben 
1. luonteen fukoaud; luonteen omttui« 
fuuffien luetteleminen. 

Carafe,/, farûfim. 

Carafon, m. jtta^b^tt^d'adtia; ja&^« 
b^t^^^uffo; notn ^uolenlorttedn tt>ettt« 
M wiini^ttffu ran>intoIotdfa. 

Caragacb, m. fm^malainen t^unt' 
^u(t. 

Caragne, /. laranna^gnmmt. 

Carambolage, m. t^Sntttbd biQor* 
bt^a» fun pcHio fatnttaa façta munta 
^auoa. 

Carambole, /. ))unainen patio h\U 
iaxM\a, 

8 



Gara 



114 



Carè 



OanaMer, t/. a. jtbctttt t49ntft4& 
fettft tawottaa taffi )>auoa(]|tIiarbidfa). 

Caraael, m. iaxamtSix, ))oItcttu f otert. 

CaramovsBaQ, Garamoussat, m. 
tnrtlilahien tanj^l^alaima, jionla )»ertt 
on ectnomaifen lorfea. 

Caraqne,/. ))ortu0a(t(atnen lattDo. 

Canuiain, «. !ourt, ruutano. 

Carat, «. taroti, fnOan )>ttl^taitben 
mftttrft; tiniantti))aino (noin 4 gran'ia); 
— ù-By pi, timantit, ioita ))amo(ta 
mbttbattn. 

(/aravane. /. bratoani; fnuri mat* 
fafeurue fau))patniel^ttt 1. (9l^ttntoaeI« 
tajiia Stftmaiffa; iouffo ^9be«fatulfe« 
iota !atiJ|)^a(otkoeia; SRa{taiQi6>ntarien 
ri^tiretft meritfe. 

Caravanier, m, fotnclhi aiaia taxa» 
toaiti^fa. 

GaravaiLBérai, Caravanaérail, m, 
(eyo^Kiiffa ja ratointola tatakoanetïïc. 

Garayelle, / crttd tottl^&mcn )»0TtU' 
gatitattien alii6; futtri, l^uono^ti raftxt« 
iteths titrRilatnen fotalattoa. 

Carbatine, /. ^Uiatt n^Qett^ clft^ 
mentonota, tal)a. 

Carbonate, m. ^iiIil^a^))otneti fuofa. 

Carbonde, m. farbunteli (crde ru* 
bintu lait); (Ittttf.) erS0 paifnRecn loii. 

Carbone, m. ^hlUaine. 

Carboné, ée, ^iilttt fif&ltlitod. 

Carboniqne, oc^'.l^iUeafefainen; aci- 
de c, ^uIt9a^))o. 

Carboniser, v. a. po(ttoo f^fttt 1. f^* 
fltfi, miUnta. 

Carbonnade, /. I^UIoIfelIa fttrtt>cit« 
nett^ li^a. 

Carbnre, m. ^iiti'Otnecn ^l^bidtt)^ 
mnmt ainecn !anOfo; c. de fer, I^ij^* 
(itoi, grafiti. 

Careailler, v. n. knlaa, tDtferttttt 
[pelto^^idta]. 

Carean, m. fanlarauta, lanlafa^Ie; 
fanlaloridtuo taÏÏUtttotdttt. 

Careasse, /. lunranto; (atttannttilo; 
fiuoneenIc^&, ^noneenfaltood; rautalan* 
latnen naiépUffxnna !eba; (angaSatie* 
bottu rautalanta; tithtnulo; (ht».) 
)|Uti tai^a i^minen* 

Carobariaa, Caroharin, m. §at«(ala 

Garoin 



laltainen. 



omatenx, enae, aé^» fk^fitoftit' 



Careinome, m. fi)9ti>l 

Cardamome, m. larbemnmtno. 

Cardasse, /. rao9ttmet topainfifilli' 
fttt koarten. 

Carde, /. mutttasnain taMten fi^d* 
ttttottiji tcl)>aatoa le^tten jia forficn fU 
fud; lartta, roafi, fûtoitfiiL 

Cardée, /. tattaumen, mitft torttaait 
1. fatoitflmcen ferraUoan ^nnaatt. 

Carder, v. a. tartata^ loafia, faiotta. 

Cardenr, ense, $, tarttaaio, fakottfiia. 

Cardiaire, adf. f^bâmen*; ver c.^ 
f^b&ntnato. 

Cardialgie, /. fi^bStitauti. 

Cardiaque, adj. ia m, f)|bttineu'; fty* 
bttitttt toaqioidtatoa; fifbttmatr^^tt. 

Cardiaque,/, (faito.) nuhtla, abbe» 
ptUaïoa, ftlalatnen (leomina cardiaea}. 

Cardier, m. farttoien tefija, «mMift. 

Çardière, Cardère,/. erAd o^boHeeii 
(ajii (dipsaoïa). 

Cardinal, aie, adj, ))Stt*aftal][tiioi» 
))ttd'; les quatre points c-aox, Unon 
nditt )>ttttfuuntaa; les vents c-anx, 
toattttfetoat tnulet; nombres c-aox, 
toarfinaifet (oslufanot 

Cardinal, m. farbinalt; (elSint) (^tt^* 
natniffn, )mna))nlmnnen; ttf^i. 

Cardinalat, m. tarbinatin anoo I. 

X0XXÎ1L 

Cardinale, /. crSe btfittr ïarbinoli* 
fufta (hbelia); erttS punainm ^^9it» 
tetiten. 

Cardinaliser, v. a, pnnaifdft kodr^ 

m. 

Cardon, m, t^panialamm artifoRa 
L maamomena (foSioi). 
Cardonette, /. metftt'artifolta («y- 

nara). 

Csxéme, m. paaUo, ^aSton^oifa, 
(aSftatnen; fKtaStofaama. 

Carème-prenant, «. ^iinaioitfoti 
folme enftmttUttt (^âtiofttt, la^Iioinenj 
(tuto.) ladfiatdnarri; naurcttaioasti 
^uettu t^minen. 

Carénage, m. (aitoan faSiStammeit 
f)|rittttenftt toriousta loarten. 

Carence, /. toarain punJU faoUnpe» 
fttS[d; procès verbal de c, Itt^çftE 
tobtdtuS, jota annttaan, fun r^6Stettd« 
tottSft et o(e takoaroa. 

Caréné, /. laimatuantura, laiioan^ 
em&{)un; latioon iotben)»tnnatt aSa ole^ 



Garé 



115 



Caro 



19« ntnaoïi ofa; féSistoiiitla foriM* 
ratncn; (lof».) tocn^o, fS^ti, pta^tm^ 
falttttnen Ic^ti 

OarèAé, ée, a^. (fofto.) tten^on» 
nmotoinen^ Ui^ibmltamta, 

Ctréner^ v. a. faflif tamolla foriota 
laitDa, tUntft, ttarontaa. 

CMneamt, nte, adj. fuijiaaioa, ffi^ 
toàïimH, Ite^ûfottfeioa. 

Caresse, /. fusioammen, l^^iottiti^f, 
nriclit^s. 

Caressé, ée, adj. luolcaifcdti te^t^ 
[maolatilfceta]. 

Caresser, v. a. fniioto, ^^toftiHtt; 
wkïïttUà, matriteïïa. 

Caret, «. ertts funri til^iifoima. 

Cargaison, /. loitoanlostu 

Gargae, f, (loi».) ^aalanltoutoti 
aostotontoi 

Cargaer, v. a. {taixo.) (oalata iioe« 
totontoifla. — v. «. kDaarua [lattoadtol. 

Cargaeur, m. (laito.) |>(ult, jolui 
^ricet i&tiuttetttttti 1. noetetaan. 

Cariatide, /. (rat) foriati, xafvu 
nntflf fa natfen muotoon te^ti) tannatin 
pilarin meroeta. 

Caribou, m, fanabalatnen pmtiL 

Garioatore,/ tatitaturi, ^tlffabitta, 
tiDatutoa, trtDimtoa. 

Carie, /. luumiittt; moete (totlja^fa). 

Carié, ée, part, ja adj. k^onnnt, 
mftbftniti^t, maçiinttmiit, t^e^Iaaittmiut. 

Carier, v. a. mttbanttttt, m&bdnn^t' 
tu, la^ottao* — V. n. mttbftttt, la^ota, 
ptSfiaantna, 

Carillon, «i. leffoim l^ititt; titeln, 
^ratt; ennomatfcn §ieno rauta. 

Carillonner, v. n. foittaa tettoiQa; 
tti^fafelloia foittaa. 

CariUonnear, m. IelIo)>fUn«foittaia, 
teSonfoittaia; metelitinoetaja. 

Carinaire, /. era^ totetotnen 1. tttt< 
fiufenïa. 

Garianenz, ense, adj, toïittmantaU 
tainen f^aifulfeesta]. 

Cariset, m. erttd tarfea aitotnainen 
longod. 

Caristade, / aimn, annin. 

Carlet, f. Carrelet. 

Carlin, m. ino))fiIoira; itadaloinen 
raba. 

Carline, /. er&e o^bafteen taji (car- 
Imaj; iiaara0tno))fi. 



Carliagae, /. (laim.) m, »»ififa, 
talfa))o(ja.i 

Carmagnole, /. ertts taflt, jota V^U 
tttoat ^uritmmat buitnobfi&t roitdfaIai« 
fcn koaSanhunouIfen auana; txH fa« 
man-ottainen tan9fi \a laulu. 

Carme, m. ïarmcUti'niimffi; c. dé- 
chaux, déchaussé, ))alia0iolfattien 
munffi; acier de c, tertte o^nidfa nt^ 
Uta^toifi^fa fonjisfa: — c-s, pi, mo* 
(emmiffa nelinStnen 1. ndifUma (no)M 
))aflo J^eittaceftt). 

Carméline, «mI;. /. laine c, t)igogna« 
ttittan (ttonorn))! laii. 

Carmélite, /. farmeittt'nutina. 

Carmin, m. tarmini«))nna. 

Carminatif, ive, adj, \a «. toaifan* 
))iifiattu9ta ||>urfaawa; «))ttTfaatoa Ittttfe» 

Carnage, m. uerentonobatne, toen« 
fantia; ta))))o, faatumnd, inteetat)^o; 
tnetfa«otu0ten laatammen: petoien raa« 
telemten elttinten It^a; taire c. aux 
chiens, antaa foiritte li^a. 

Camaire, adj^, (i^adta eltt»! 

Carnassier, lère, ady li^aa f^Sf^ft; 
al^koatti, raataetta. 

Carnassière,/, am^uivarain', metfa* 
(aufht. 

Carnation, / It^antoari, i^on ttttri, 
i^on uatittod. 

Carnaval, m. larnaioali, la^fiatS* 
^utottnlfet. 

Came,/, fk^ritt, ttari, fnlma« 

Camé, ée, tl^on kottritien. 

Camèle, /. ra^ata))))oIeen uurrettn 
reuna. 

Cameler, v. a. nnrtaa ra^ofa))pa' 
leen reixna. 

Gaméole, /. farneoli. 

Gamet^ m. mutdtoonpano'firia, pxu 
ni fontohrja. 

Camifloation, /. tanti, |o«fa tnnt 
^ebmiatoSt ia muuttntpat Ii^otiIaltai« 

se Camifier, v. r. mnnttna li^atfl 

Carnivore, adj. li§anf^9pa, a^ati* 
f^Sja, raateletta. 

Carnosité, /. U(a^a^!a. 

Caronie, /. iretae nainen, aatta. 

Carolin, ine, adj. ftaaxU fnnren ai« 
fainen — m. fatfalainen fnUara^a. 

Caroline, /. risotfalattien l^opeara^a; 



Garo 



116 



Garr 



erftB ol^bafleett lait (earUna); tarofitta 
Mtjarbt^elidftt. 

Caron, m. fUatoati iDii|>a(e; fefiilt« 
xoïlia (nifua ia offvaa). 

Caronade, /. tl)§i)t akoarafainenlai* 
koat^fft, faronabi. 

Garononle^. kDtt^ttmen (iJ^aliiCo. 

CaroB, I. Carus. 

Carosse, m. palmu\nnin BebelmS. 

GaroBÛer, m. ertts ofrilalainen paU 
mxOfViu. 

Carotide, /. fanion, ^ttSn tt^tttfuont 

Garotique, iMdj. uneliad, unitautinen. 

Carotte,/ moKtainenf ))ornana;fa« 
rotti; tu^ana))uif!o, joSta nuudlaa l^ie* 
rotaan. 

Carotter, v, n. pttata fûttodtt. 

Carottenr, euse, Carottier, ière, t, 
fatta 1. itara (lelaaia. 

Caronbe, m. So^anneffen Iet))8, 3o« 
l^annelfen leipSpuun ^ebelmii. 

Caroubier, m, So^annelfen letptt» 

Caronge, m. t^tfang-radtad. 

Carpe, /. tur^a, tonta. 

Carpe, m. ranne, ranmn. 

Carpean, m. mtt^tttnen iuxpa; touta. 

Carpette, /. f arfea, rattainen ^aRa* 
fangod. 

Cwrpien, enne, adj. ranteen^. 

Carpière, /. tttr))aIamintffo, fafo' 
lammufo. 

Carpillon, m. wtt^tttnen tur^a. 

Çarpin, m. pta^a^pt^Mi, erde )>i)bftii 

laîi (earpinut betulùsj, 

Carpophage, adj, iofa ^ebetmKta 

CarqnoiB, m. nuottlopfa, koUni. 

Carrare, m. farraralainen marntori. 

Carre, /. &atitnla!t; mte^udtan ^It' 
pVLOtx oïtapmtH] fengân fôr!t; une 
bonne c, une solide c, I^arteto)uu9. 

Carré, ée, adj. ncltta^fotnen, ne(t^« 
fulmamen; tanoffa, ^artetna; nombre 
t,, neli&Iiidïufn; partie c-ée, neltn oU» 
minen; bataillon c-ée, nelidtulmaan 
afetettu çataQoona; racine c-ée, nd* 
i&Ittfiunri; période c-ée, ^bkntn \n* 
iuMa laufelma; c. des épaules, l^ar* 
tma, l^artilad. 

Carré, m. nelitt, neQ&f S9, neUfnInta, 
neltdfulmainen ala; t^elUauban ntutu; 



Yo^n futoafht ; tatiibnait nntotiiit etcU 
nœ ndiftd'Ofa; tamauuxen )»rtottt)>a))tn. 

Carreau, m. nelt^fulmainen (aafa, 
Itnela; faafeli; netiehilmatuen fatu* 
1. (atttaftn^t; (isa*oteta ïa^ttttn (attia; 
aRunanntntit^ allunantafi; rl^i^timaait 
farfanen; neltdfulmainen ^o^iatoerlXo; 
fttnf^tt^l^nn; neuIontuett^^u)|; rUjiraiita; 
iarfea nelitabfoinen koiila; neltto^Iot* 
nen mnn9t!^Rt;ruutu(fortidfa);nuon, 
n^afama (ioutfen); c. de la foudre, 
ntfoftn nnoli; c. de pierre, ndita^* 
toifetfi ^atattu Itttt; coucher sur le 
c, maata (atttalla; c. qn sur le c, 
I^bbtt ihi ))itltt!fenftt: de meurer sur 
le c., faatua, jftSbft ntoQeena ))atfaSe; 
brochet c, fuuri ^aufi. — Carreaux, 
pi (ïaito.) runl^ttttti, latRi alulfen run^ 
gon ^li^uolelle, t^urjetta marten afe* 
tettu tanfotaludto* 

Carreau, m. tDatfan^uSidtud (lap» 
fentauti): {painajainen. 

Carrefour, m, tienn^ti 1. «rieti^e, 
tabuntulma, fabnnridteilkje; dans les 
c-s, fabnnhiinttefa. 

Carreger, v. n. (mertU).) (notoia. 

Carre&ige, m. (attian (aefeminen 
fimUaa^oifla; fitotloala, ioda fe Iae!e« 
taan; t^b)>anta (a^lemtfedta. 

Carreler, v. a. ladtea Ittoilaa'oiHa; 
païiata fenfiâ. 

Carrelet, m. neltta^fomen matraeii* 
neuta; ^noU«i)m^t)r& n>tUa; miettafol* 
mitablotfeOa terttll&; futfilS; Umtun« 
knerno; (eitttnt.) !ammelta«, fantifta; 
er&d nounaJ^tiri. 

Carrelette, f, tnHùtnmnîa, fiïtn» 
miilo. 

Carreleur, m. Ittoenla^fija, fabna* 
la^fiia; c. de souliers, rajafntttart, 
fenattn))atl!uri. 

Carrelure, / ^uon^anturoitfeminen; 
^uoli^antura. 

Carrément, adtf. nelifulmaan, nûu 
fulmatfe^ti; ^^dt^fuoraon. 

Carrer, v. a. nelttal^Ioifetft, ueliful* 
ntaifelTt te^bd; afettaa neltStri; foret* 
toa ntiVàbn 1. toifecn arwofertaan. — 
Se 0., t;. r. p^fiitttM, 

Carriok, «i. fapxùtli, miitta. 

Carrier, m. fituenlou^tia, fttoen(o^« 
foja. 

Carrière,/, fimenloul^os; ftipûfentts. 



Carr 



117 



Cas 



tatfa«tit«ratft; (hm.) dtoftit nNttflud; 
fUtootnd; toltlarata; donner g. à qc, 
antaa afian menna menoanfa; se don- 
ner c. aux dépens de qn, )>Ua)>tt^eita 
tofea ifnêta. 

GunrflloB» GarrillomieT, GanflloH- 
neiiT, t. Gaiill . . . 

Cwriole, /. rattaat, turm^rattoat 

Carrosse, m. fuomt' 1. tattotoau* 
imt; c. à deux fonds, ndittn'i9t»tta« 
mot manant; c. coupé, ta^ben»Ututta« 
nwt toannut. 

Carrossée,/. toaunuOinen. 

Garrossitr, m. toonnuinteftift; toan« 
nnJ^twonen. 

CarrossiB, m. fuotmon fuljcttaio, 
lonnnnannt. 

Oanronsel, m. rttan!tI)Mi, turnand* 
peli; tnntou^; tntnan^fentttt; tarafdi. 

Oanrwuse, /. faire c, clonnoita, 
iiiobcn, mxxta citttt. 

Carrare, /. l^arttaleto^ (i^mifnt 1. 
UNUittcai). 

Cartanx, m. pi (latto.) merilartto. 

Gartayer, v. «. wttltttttt nratfet a* 
jlae^fa. 

Carte, /. o^at t^a^tot: )»al^toiCanft; 
forttij ra»intoIan rtttinn; tartta; c. 
de Tisite, tertoc^b^^lortti; c. de sû- 
reté, pù$fi; c. du dîner, ruofaittta; 
c. géographique, maatartta; c. ma- 
rine, mmfartta; c. généalogique, fa* 
fatoaln; c. blanche, an)oin tooltuu; 
fonftu ())eIUftt) ; jouer aux c-s, I^0btt 
torttio; à oui la c?, tenen on loaoro 
l]|9bft? pérore la c, ioutua ))oiS uralta, 
tntta Camille; — c-s, pi ptîïxafyit 

Cartel, m. fobaainUltnd'tlrja; toaa* 
bintaftrje laffintot^tduun; tottli^u^ 
fotoioanfien ioat|ettamtfe«ta 1. tarfu- 
rien aIo6*antamtfeSta; fominto î»tttt* 
tSmttstA !au)»anhtlB«ta meritfe foboa^ 
aifana; fatua, jota fnQettaa loanHa; 
fcSontotere, »lo^^i; tttt^incn fciatt* 
lello. 

Cartelet, m, er&9 ridtiraitaiaen toxU 
latongad. 

Cartelette, /. ivâ^ttinen tonotaltmen 

Cartelle, /. (iniattu )Krgamcnti«(c^tt; 
nd^ifct ))ttuUtoi)t Ino^telt^itt teotflo 
narten. 

Cartero, m. tirlclaattn. 



CarteroB, I. Quarteron. 

Carthame, m. (fa«to.) faflori* 

Cartier, m. lortiattftitt; tortti!an)i^ 
|na9. 

Cartilage, m. ru9to. 

Cartilagineux, ense, adj. rnltontol" 
tainen. 

Cartisaae, /. larttfaai: UtotiUt te» 
rtttç fulta«, §of)ea« 1. filmlanfa !orn« 
neniomuïfla koarten. 

Cartonaneie, /. taito fortiMa en« 
mataa. 

Carton, m. pd^toi; taTtnafl))a^eri; 
)Ki^iDtIaatiRo, i^î^voïiïpaê: nubestaaa 
i>ainettn le^ti ftrio6fa; iaatoa|nirTo9 
toûbmatte pa^tùtU', paptxïtU tcto aimj. 
taaffen faaanUelma; c. lammé, In^ 
lotlle n^uferretta paf^tox; c. pierre, tU 
»i|)a^toi; c. cuir, na^fa))a9»i; relié 
en c, )»al^ioi!aajitn ntottn. 

Cartonnage, m, ^l^iounnitontinca; 
tmbtotntbc; (Ki^ttitcod. 

Cartonner, v. a, nitoa )»a^tt>iin; )mi^^ 
toïtia ioarn9toa;^annannbeStQnfa)Kit*^ 
nettnja arftia ttnaan. 

Cartonnier, m. t)ûl^n)tnteltjtt; ^1^» 
totfaup||>ia9. 

Cartouche, m. rennaloridtutfet; maa^ 
lontfiaa 1. idîtanma lori^tettn t^ 
tottafanan, nintiaierfia j. m. ^ai^Sriatt. 

Cartonehe,/. (nattant, (atinn; tar« 
teé^i, laaiatotero; fotantie^ ^àM* 
ttria; c. à balles, faaIaSa woradtetta 
tMitruni; c à mitraille, rac^an'))a« 
trani; c. à fusil, ^^dft^n ^attaat. 

Cartonchier, m. ^atrani'taefa. 

Cartnlaire, ». lno9taxï*, hrffo'ar» 
{i«to. 

Carns (s tt&nt^b), m. aattoati. 

Carve, /. ertts Iala»erff o. 

Carvi, m. tamina. 

Caryatide,/. I. Cariatide. 

Carybde, m, G^r^bbid; tomber 
de C. en ScyUa, jontaa oia^ta otti!* 
toon. 

Caryophyllé, ée, adj, netlifan fafai* 
acn. 

Cas, m. tapau9, to^taad, fottamae, 
fetfla; tïia, tttotfaa^; orn>o, ))aino; 
te!o; afla (otteabea), Tttta«a{ia; {Uttu 
o)>0 Plû, tafad; (iota)).) tatpeentefo; 
en c. de mort, jo^ fattaiti laolema; 
ce n'est pas le c, aiin et oU aflaa 



Cas 



118 



Ca88 



(atta; au c, en e. que, iù^ ttlin tie* 
née; en tout g., !aifif(a tajH^tttfldfa; 
par c. fortuit, fattnmalta, fatunnai* 
fedtt; faire c. de qn, de qc, pit&S 
jhi attoù^a, pMU jftn tttrfeilntt; enc. 
de, fltn& ta||)attlfe<fa. 

Cas, casse, adj. (toûnb.) raufea, 
Touennnt; voix casse, topuinen, to« 
l^ifekva ttSnt. 

Casanier, ière, adj. ia $. fotona !0« 
nttttia; iofa ^^a fotona o(e«fe(ee; vie 
c-e, lottnurlisfa elSminen. 

Oasaqne, /. okoara^i^ainen ratfu* 
IDtttta; tourner c, mnuttaa mieltttnftt. 

Oasaqnin, m. (^l^^t fototallt; nat«« 
nuttu. 

Casoade, /. mebent)tttott0; (htm.) 
Sffinttinen f^axfpan^ toife^ta atneedta 
totfeen (pvLf^tt^ia), 

Cascane, /. (linnot) fala^anta. 

Casearille, /. fadtorillt; etâttn ptxvi* 
latfen ^uun (croton ûoêearillaj fane* 
linfaltotnen luori. 

Caseatelle, /. pïeax meben|>utoud. 
. Case,/. mSfft, neeferinm5ttt;nitttn 
(]|>eli(auba9fa); nibe (Iauta^elt«fjl); Iûa« 
titfo, lomero, ^qllk|; ruutu (ofadtoil^iii 
tniinatnefa ^a^ertôfa); patron de la 
c, l^uoneen tf&ntft. 

Caséenx, ense, adj. iuudtonfaltai* 
nen; iundtoa fifttUttioâ. 

Casemate, /. jpommeia te^tilmSt ^ot* 
knit tinnan maUten atLa, lafemattt. 

Casemate, ée, adj. fafematetlla wa* 
rnetettn. 

Caser, v. n. nitetttt te^bH (lautobc 
(Uftt); mt$m eri (aatiRoi^infa. ~ 
V. a. toimittaa îluffe H^aitta. — Se c, 
V. r. ruttieta ofumaan, afnttua; le voi- 
là casé, n^t ffin on faanut t^^d^* 
Jan. 

Caserette, /. iundtotanfalo. 

Caserne, /. laformi. 

Casernement, m. lofarnttm majotta* 
mtnen. 

Casemer, v. n. afna fafanntefa. — 
V. a. maiottaa tafarmiin. 

Casier, m. moni^t^nt^men îaùppx afla» 
firiain fdil^ttâmietft marten. 

Casillenz, ense, adj. (auras, l^a^ 
^era. 

Casimir, m. fafimtri (fangad). 
Casoar, m. fafuari (Untu). 



Casque, m. f^^Srtt, fosti* 

Casqué, ée, adj. tcfi^MWâ toants* 
tetttt. 

Casquette,/. laRi, mM^ 

Cassade, /. ^tauiaf^t, ^tufaamtnen; 
enem4>tftt tariomincn ()^Ii6ftt). 

Cassaille, / ^eEon rifonta. 

Cassant, nte, adj. fftrdyiolir riffuma, 
l^onradr (o^era. 

Cassation, /. fnmoominen, e))liftmi' 
nen; se pourvoir en c, ^lea ptttttM 
fumoon, toebota; cour de c, ^It'Otleuete 
9tan9fadfa. 

Cassaye, /. maniof'jttnresta te§t^ 
iaul^o ia let^ft. 

Casse, /. fadfla«))uu; fasrta«|)nnn l^e« 
betma. 

Casse, /. rtfhtmtnen, fUrhyminen; 
tua^tnlo fârt^mifen fautta; tattos 1. 
tattteen ittdt (raubadfa);(ommaSroffo; 

Îi^ItttSmtnen, erottamtnen (fotajialiDe» 
uffeeta). 

Classe, /. tiriamiaattfot; haut de c, 
ifot liriatmet; bas de c, ^ienet Iir« 
jaimet; travailler à la c, offa (ato* 
iana; ttjnttlotelo; toal^tofan(a;toefifott» 
fa; tua(anSfuo|>ba; ertts farmeSta te^ti) 
îat^e; neulanftim&; tnbialatnen fan* 
gad. 

Cassé, ée, adj. ia part. fSrjlett^, rt« 
fottu j. n. e. f. Casser; (fnio.) rantea, 
rauennut, rtutunnt. 

Cassean, m. ftijlaintaattfon ||)no(t« 
tad. 

Casse-oon, m. paifla^ iodfa faattaa 
menntt nnrin ni^totn, tatttaa nidfanfa; 
rain ratfastaia; fe, jota (a^etttttn nMia« 
rallifeen ^aîRaan; toarotus^ttuto foRo« 
filla offe^fa: ««lolttaa!" 

Casse-cnl, m. feittffenftt ïanfeeminen. 

Casse-mnsean, m. ishi n>a9tett fiU 
mtft, nentt^tutoi; Iumi))aïïo (ertts tet« 
tood). 

Casse-noisette, m. ^tt^ftniln'f&thia. 

Casse-noix, m. ^tt^finSn'ftttltiii; ^fi^« 
ftntt«^f(tnen (tintu). 

Casse-nole, /. ta(«e^^elt. 

Casse-pierre, m. erSd timen^affaajan 
t^8fa(tt. 

Casser, v. a. filrfea, riltoa, I))Sb& 
riRi; mnrtaa, toittaa; fumota, polfea, 
e^uttttaa, ^entuttaa; kotra«ta erottaa; 
toirlaa 1. toirfa*artt)oa afentaa; l^eifon* 



Casa 



119 



Cata 



toa, tonfûlM. -* V. n. ia se e., tr. r. 
riffua, mttrtua; fatnttoa itfetiffi; c. le 
bras à qn, toittaa I8f{ jifttito; c. la 
tête, ftttiToffi faattaa [fuuredta ))ati|i» 
vadta]; se c. le nez, fatuttaanmStiftt; 
ela Dtiiietoit ^ritijIfeéfSiiftt; se c. la 
tête, fatnttaa ^fiSnftt; (tuto.) ivaitoata 
sfiSnftt; se c. le cou, fatuttao ttfenfft 
umgete9fa; f^Sff^tt tunntoon: c. aux 
gages, erottaa totraMa [a paiîa9ta. 

Casserole,/. fadtruQi. 

Casseron, t. Calmar. 

Gasse-têtiB, m. fotanitiia fitoedttt 1. 
)»itu0ta, iota totlIlfanfatftt^ttan)ftt;fota« 
to)»pata} loSIetoS, iixon)uttah)a totttti; 
^Sfintoatioaud, ^S&n^allalfemtnen; ^u« 
tDtte^tfitott, futi taufun en fa^))a(ei8ta 
^anttaan fofoon taufu; erttd toerffo. 

Gassetm, «i. (ttrio)).) ofadto tixioxn" 
laotitoefo. 

Cassette,/, arihtnen, ib^, fatullt. 

Casseur, ense, «. f&rfijS, murtaja; 
warotnoton; grand c. de raquettes, 
atfo^iDtttetntt rnie^; c. d'assiettes, to« 
rannoetaiar tora^ommad, riitaftttli. 

Gassidoine; /. erttd falcebonm loii. 
Gasrie, /. mbialainen puu, ioCUi on 

Gassier, m. faefla^pun. 

Cassis (s attnt^))), m. tntietattoimt' 
marjût; iDttnamarja-nedte. 

Cassolette, /. firitfntue«ûdHa; lemu 
Tuttfntu6>a9ttadta; (tn>a(.) tau^ea (aju* 
rapa! 

Casson, m. tnnrtunnt folerito^pn; 
tafaon murmot; fafin nturenot. 

Cassonade, /. )>nbfTt'fofett, foferi' 
jan^o. 

Cassure, /. I^ûlleema, viffo; tatte 
(metalll9fa). 

Casta^ette, /. pitati ontetot )>ttu« 
lialafet, )oita tonefleefa ta^btn mufaan 
nojpfantetaan, fadtanjetit; erâe fanfaott 
lajit. 

Castagnenz, m. ertte Urninn lait 

fpodicepi), 

Castanite,/. fœtanjanfaltalnen fttvt. 

Caste, /. faeti, f^itt^fftftt^, fttftt^luol' 
fa; (fttto.) i^nitMitûRa. 

Castel, m. (tuan(.) linna. 

Castélane, /. er&9 fait loi^eriaifiS 
fnunniia. 



Castéllaiiie,/. (tDmt|.){lit]taitti>onbiit 
alue (Çuoladfa). 

Castelogne, f, ^ieno toiffatnen toito* 
tttnptïtto, 

Castille,/. ianna, iui^oRo* 

Castine,/. finWpatû. 

Castor, m. maiaiva, tnaiamannal^a; 
maiatoan fartootdta te^t^ ^attu. 

Castorénm (um = oom), ». maia^ 
toan^ousta. 

Castoriiae, /. moiatoan^andtan ton* 
knerttt; erS9 koiHalanlaan (ail. 

Castojement, m. (ma»^.) ranfaie* 
tnsfaama, na^betni^e. 

Castramétatioii, /. (eir{))atfan )>ao« 
Iutu0. 

Castrat, m. hte^tlaf, fattmo. 

Castration, /. falkDaaminen, fuo^i' 
minen. 

Casnalité, /. fattumnd. 

Casnar, f. Gasoar. 

Casnel, elle, aâj. fattttmatnen, tpH* 
tietoinen. 

Casnel, m. fatnnnainen tnlo, flton* 
tn(o. 

Casnellement, adv, fatmmaifeeti. 

Casniste, m. teologt, iofa ratfaifee 
omantitnnon afiotto. 

Cataolirèse, /. et)ftt)erlltnen Xav^t^ 
ta))a. 

Cataolase, /. fltmtrn minoon toetS* 
sntnen; jttfenmnrto. 

Cataclysme, m. ttieben))aifnmtt9, loe* 
bentuïwa. 

Catacombes, /. vl maan'aloifet fiau* 
tau9l^oIn)tt tnntnotfifla fanfotÏÏa; rata* 
fombtt. 

Cataeonstiqne, /. o^))i ftttnen faial^' 
bttffrdta. 

Catadioptriqne, adj, foefcma malon 
^etiaetttSta ia tatttumieta. — /. fata* 
biobtrtla. 

Catadonpe, Catadnpe;/. koebm^^tt» 
toue. 

Catafalqne. m. fatûfatft, !ori9tttut 
teUnett runmun'arfun aQa. 

Catagmatiqne, adj, tnunnffoa pm* 
rantatDa. — m. luàntiftoa ))atantatoa 

mu. 

Cataire, /. li^fan mtnttu (n^^ 

eataria). 

Cataieote, Cataleotiqne, adj, vers 



Cata 



130 



Gati 



Cy vOxfh ioeto )^nitttntt t^ffl taioitit 

CataleetM, «i. pL fattetmia mni* 
noijidta firlaililotdta; latfetmatn fo« 
toeima. 

Catalepsie, /. f^alpanî, io^fa iafenet 
tattgUtnttat, mutta bengen jo loeren 
fulm on enttfensnfil, latigidtitdtauti. 

Cataleptique, adj. ^oltoattu, tangU' 
tnitantia fatraetatoa. 

Catalocne, m, luettelo. 

GatamMal, aie, adj. ((&«.) htu« 
fantitten: flux c, httifatitifet. 

Cataj^nraete. m. ^amiefa, tamittect; 
ratfntnteé ttt^ftdfft tamineiefa; rinto' 
totottte; ctfte talan lajii; tt^Stittincn 
(cfttin). 

Cataplaane, m. r^^ftil^aube; kod' 
tari. 

Cataplezie, /. ttfilltnen rampant. 

Catapuee, /. tx9a tantôt (w^pharlna 

êtula). 

Catapulte^. Itkoi^eittO'^tone muinoi^' 
tanfoillo. 

Cataracte, /. lai^i, m ({i(mUf&); 
tofitetDJI n>ebeii))utoite: tatianfutuinen 
lintu; les c-s du ciel, foitenbtn, tai' 
loaaii affunat. 

Cataracte, ée, adj. tail^tfUmttinen. 

se Cataraoter, v. r, faoba îaï^i, iU 
fitmtin. 

Catarrbal, aie, a4j. un^an% nu^an^ 
ta^ainen; fièvre c-e, nu^atouti. 

Catarrhe, m. nnf^a, unH ^^t^* 

Catarrheux, ense, adj, nu^ainett; 
nnfiomolaincn; nu^aa faicaetatoa. 

Catastroplie, /. lopuEtnen rattatje» 
too fo^taud; ratfatfetoa îoppu; fuma 

^téehèse (ch = T), f. hidttU'ne» 
Ion o)itttaminen. 

Catéehète (ch = Or m. tattUtx, 
trtetin<ueIon o^ettaja. 

Catéchiser, v. a. (lyfcOen o^ettaa 
htOtin'Uéfoa; lateft^muéta I^fcfltt; 
(htto.) ncutooa luo^umaau, fofea tai* 
ttuttaa ifu; ti^cft^ttlUl. 

Catéchisme, m. tatefi^mue; Ik^^bt 
o))))i ft)f^mk)ffieftt ja loaétauffidfa efU 
tclt^; faire le c, pMU latett^mltut* 
fiuto. 

Catéchiste, m. ta9ten«ot>ettaia frU« 
tiU'O^^iefa. 



CatééUstiflue. adi. f a trftfuinTy fit 

mnotoon tc^t^. 

Catéchuméuat (ch = f), m. Je aiCa, 
loua iolu !n«tm«tt«Ion o))etuIfetta toal« 
mietetaan toetcttaioatfL 

Gatéchuméue, (ch = 1), m. fe, jota 
malmiétctaan ta^ttttatoatfi, tatefnnteai 

Catégorie. / tategoria, iâricett^e* 
luolfa; Inotia (famauMltaifia cfiueit&); 
(tuA).) laatUr lait^ luonne. 

Catégorique, adj, tateaorinen, e(« 
boton, todlttamatOn, ittrlsi^tamtttfin. 

Catégoriquement, adu, e^bottotnaeti» 
idrffi6tamatt5nta9ti, feltoSeH. 

Catégoriser, v. a. ittriecttttt luoN 
titit. 

Cathartique, adj. n)atfaa ))er!aama 
1. pttrtaatoa. 

Cathédrale, a^. f. église c, tuo* 
miotirtto. — /. tuomtofirlfo. 

Cathédrant, m. cflmtcc w&it(eti' 
(asfa. 

Cathérétique, a^. f99tui)ttan»ft. 

Cathète, /. fotcH, ^St^fucra toitioa; 
c. d'incidence, ))^stt)fttoraan tuinoo 
talal|in ^jastatoa fftbc. 

Cathéter (er = ftttr), m. (atcteri; 
tonicto ^tttt, iolla ^&stetttft]i tafi L 
tutfttaan raRo* 

Cathétériame, m. lateteraue, fatete* 
nlla toimtttamiuen. 

Catholicisme, m. fatoltnen uston* 
tunnuCtuC. 

Catholicité,/, fatoltnen udlon«op)»t; 
fatolinen fenralunta; latolincn Iri^ti' 
Innta. 

Catholicon, «. taiRta tautia parant 
tatoa laaie. 

Catholique, at^. nietnen, latolinen; 
remède c, l^Ietnen ift&Ie faiRttn ton* 
tisn; cadran a, tatttdfa j»aiIot<fa ou 
tttn na^ttaiott aurtngonteuo. — «. Ia« 
toUIainen. 

Catholiquemeut, adv. fatoltfeett. 

Cati, m. toecan ftiltonalmistnS, be» 
faterauC. 

Catiche,/. fau(on)iefa. 

eu Catiuuui, adv. falami^foa. 

Catiu,/. poxtto, aatta. 

Catir, V. a. fttttatoUffi ttalmiétaa 
ttcrfa, betaterata. 

CatiBsenr, m. totxan fiillottaia. 



Gato 



131 



Cav& 



GUanHi, m. uHUtM folmtttu ^iu^ 
|Ni(mtno. 

GatoptriqiLe, /. fatot^trifa, oppi ma* 
(on l^eiiadturfe^ta. 

GuealiB, m. (ladto.) metfttfinoeli. 

Cmclieiiuir, m. ^ainajainen; (futo.) 
totmii ïUtoIX \a tm^ttttUma t^tninen. 

CSaneliolg, adi, m. pigeons c, tr2l0 
Xoli fttnria tt)t)^!)9{id C^ax mmtfe^tô 
tanpnnatéta iRotmanbta<fa« 

Gandataîre, m. farbinafitt ïxtptm' 
finitaja. 

Candé, 6e, adj. fi^nnim warudtettu, 
(Siinaflinm. 

Oivdebee, m. (ieno totSal^attn. 

CSudicifonne, adj. rungoitotuototnen, 
jeu^ifiuim-faltatiien, (aaraton, oTfaton. 

(«ndinume, adj. fanotaon efStmt^ttt, 
jotfa moitoat J^ttnnfiu&nfS tatttua j^ftn, 
fosrû^ntfttaen. 

Candide, /. ()|^^t ^ntft. 

CaaleBcent, nte, adj. lorreflinen. 

OMdJfonie, wiU. lorrenmuotoinen. 

Oanlinalre, o^'* lonreefa ladœama. 

CMirin, Corin, m. erSd nttfinfenfd, 
i«ta %fnta9\a ftt^tetSSn u^ana, tauri. 

Cannai, aie, adj. l Gansatif. 

Gnnsalité, /. f^^n ia feurautfen moi' 
taoaifntnd. )>fns«teetttfnu«. 

Cannant, nte, adj. fn^ttxa^. 

Cannati^ ive, adj. nx^tik ilmottakoa; 
conjonction c-e, (helio^.) ))erudtanai« 
ncn flbcfana. 

Canne,/, ft)^, a(fu, alfu^erd, f^nt^; 
twrn^tui; aflo, tarmc, etu; riitO'afia, 
oifenben afta; il a fait cela pour 
c^ ^ on fitjl f9^«ttt tc^n^t; la c. 
pnbÛque, ^^teinen tartoe; la c. de 
rétat^ koaltion etu; ayant c, afion* 
tontniai aflan»onii9taia; connaissance 
de c, aflan^aaratn tuntemtnen; défen» 
dre in c de qn, pitâtt jhin ^nolta. — À 
e. de, prép. ta^bcn. — À o. que, pr^p. 
f^^etft ettd. — Pour o., prep. \^^m. 

Canner; v. a. toatfuttoa, faattao, 
tnottoa; autetta, jututa, ))a{iuoita. 

Cannérie, /. jutteleminen, inttc(nd, 
patina. 

Cannenr, enne, adj. ia *. pu^eltad; 
)»a!tnottftia. 

Cannenne,/. faJ^beu'ietttttakoa fo|wa. 

Canntieiti,/ îtoSpttif^t)^; ((um.) taf^a 
pu^ua 4»i4tetciotttfe«tt, tlffuifund. 



Canntiqne. «4;. Wp^t \^l^»^taMi; 
(futo.) pï^mm^, ilfniinen. — m. ft|9« 
ko^tin, f)|âw)|ttiikoa aine. — /. pùUto^ 
toiitt>a. 

Cantèle, / koieffand, neutoolbiu^, 
funeittud; (laftt.) el^to, kodHpu^e. 

Cantelenaement, adv. oiettaadti j. 
n. e. 

Cauteleux, enne, aé^, Mielae, nen* 
ttotad. 

Cautère, m. toilkoantoetSItt, fonta* 
ntUl 

Cautérétique, adj. ia $. ftSto^ttAioS; 
f^Sw^tttttott aine. 

Cautérination, / f^Sm^t^^; fonta* 
nelltn toetdminen. 

Cantériner, v. a. f^Su^ttttS; poma 
fontauetti. 

Caution, /. tafan9; tafan^mie^; c. 
bourgeoise, koofaa, luotettatoatafâue; 
c. banale, epdiltSmd tafau^; fournir 
une c, panna tatau^; se rendre c 
de, pour, mennft tatauffeen. 

Cautionnage, Cautionnement, m. 
tafaaminen. 

Cautionner, v, a. (de) memtji ta* 
fauffeen, ta'ata; c. d'une somme, ta*ata 
jietttn fumma^ta. 

Cayaniole, m. erft9 ^afarti^ett. 

Cavucade, m. jln^fnltn ratfain; 
^tttoiratfodtu^. 

Cavaloadour^ adj. m. écuyer c, 
^otoitatttme^tan. 

Cavale, /. tamma. 

Cavalerie,/. ratfnmie^UtS; grosse 
c, radtaadtt maruMettu ratfumtel^tdtl^. 

Cavalier, m. ratfaotaia, ratinmied; 
ritari; lamatieri; ^etoonen (nadi pj> 
Udfd); t^fftioafli; erdd patnot^aperin 
toit. 

Cavalier, ière, adj. xoapaa, luon^ 
tekoa. to^teliae, nioetelematon (U^tHU 
fe^fa); nljad, re^emd, u^fea; §U)>ea«tt 
^uohmaton; à la c-e, ratfadtalan ta» 
umSa; fakoalierin taloaSa, to^teUaadtt, 
nliaadti. 

Cavalièrement, adv. A)a))aa4tt, Io§« 
teUaadtt, j. n. e. 

Cavalot, m. nuoti ^etoonen; (loan^.) 
era« ta'otusta rûubodta tel^t^ t^tli. 

Cavalin, lue, adj. ^ekooe», ^ekoofen*. 

Gaval^net , m. ratf umden « mar^fi 
ttumpetetCta ^u^adettatoa. 



Gava 



m 



CéLé 



Oa^atiae, /. foiDotina, (t^^i^t fonfu 
1. aria. 

Caye, /. fellan; l^oIkDt; ^olioi^nta; 
^nffototero; tottnttoaradto lellantffa; 
ttamitttaattffo (tnuonaa koarteii); i8â« 
taa))))i; ra^a^anod (pelt^S); monter 
la c, ponna lottnttt feSaritit; rat de 
c, toal^atqntttltt, jotta fellartdfa lft^« 
bëSn; nntnhoeron'tantaia. 

Gave, adj, onfi, ontelo, ta^Unnnt, 
fuo})alIattfa ofetoa; veine c, ouffofuont; 
oeil c, hio^toaan))atnunut{tIintt;lime 
c, fuun fuulaufl (29 ))ttin)aa). 

Cayean, m. M^ fettari, fno^))a; 
n)dl^S (olwtbauta. 

Cayeoé, ee, adj, mu^to^ainen [fit* 
toofedta]. 

Cayeçon, m. turpafuitfet, ta^fuuna. 

Cayée, /. folatie, folaffo, rotlotte. 

Gayer, v. a. onfla, fûtoertoa, taitoer* 
taa. — V, n, tottt^te&ft, ))arcrata (rnief* 
failudfa). 

Gayer, v. a. ^anna mebolle (fortin* 
It^BnntdfS); (luio.) c. au plus fort, 
ii<fa(taa tottmeifeen faafta. 

Gayerne, / (uo(a, f 0(0, louffo. 

Gayemenx, evse, aâj. luotatnen, 
(ottffotnen; (anat.) turfa6; voix c-e, 
to^tfnoa, lumifekoa &&itt. 

GayemoBlté, /. onfi, ontto. 

Gayeaee, m. c. de more, ntnnt be* 
toonen ntudtaSa pUHH ja mn^ttHa ia« 
foilla. 

Gayesson, m. Gayesaiiie, /. f. Oa- 
veçon. 

Gayet, m. fokoerrettn lii^to. 

Gayiar, m. lamiart, fam))tfa(on fuo« 
tottn mSti. 

Gayillation, /. kniifadteleminen, tr« 
t9i6tf(emtnen. 

GayiBte, m. leïïartmedtan, fettartn* 
tfantfi. 

Gayité, /. ontekDuuf, ontto. 

Gaves, /|)Z. ^IctofarWa, forani-farTO 
Xntiuten faarKto^fa. 

Gayorne, !. Galiorne. 

Gazerette, /. ))aiudta ))nnotttt Io)|))|)a. 

Ge, cet, m. Gette, /. pron, tamtt, 
tuo. — Ges,^ pi nttmU, nuo; ce qui, 
ce que, mita; en yertn de ce que 
dessus, l^QSfanotun nojasfa 1. jo^bosto. 

GéaoB, adv, tUU, ttts|a; le maître 



de c, tamSn talsn ifttKt&; il dtnera 

c, f^9 ))ttitoaatsta tasfa taiosfa. 

Geci, pron. tama, jaiflmainen. 

Gécité, /. fofeus. 

Gédant, nie, adj. oifeubestanfa luo* 
)>itn?a. 

Géder, v. a. iattaa, ^etttaa, luotoixt* 
taa. — V. n. notf istua, loaipua, antaa 
^eraan; (à qn) m^bntaa, antaa peraSn, 
^cra^tt^a, maiSt^a; c. à qn en qc, 
oiïa ma^boton metamaan toertoia iUtnn, 
otta ^uonom))i iluta. 

Gédille, /. cebtiia, ^tent merHi c^it 
alla (ç), ofottaioa etta c aannettfAn 
Inin s. 

Gédon, m. (lasro.) fattoIauRo. 

Gédrat, m. evas l^)|tt)an^iutnen fi« 
truuna; ^tvuuna))ttu. 

Gédre, m. lebnpnu; aigre de c, 
eras limonabin (ait. 

Gédrie, /. f cbti^unn ))t(Ia. 

Gédule, /. nyeCfoftrja; plaider con- 
tre sa propre c, Iteltaa omaa ait* 
{triotustanfa. 

Geindre, v, a. m^ttttaa, ttetoa itmi 
çm^ariÏÏe; ^m))ar6ita, ))ttnttaa. 

Geintes, /. pi ((atto.) mt^Stefaibat. 

Geintra^e, m. (latm.) fnmtnft, fS^tSS. 

Geintnre, f. lo^S, lotoS^^t, m^atarë 
(l^onfuien, ^ameen), tni|6ttttfft; f^rjai^s, 
rennuS. 

Geintnrette, /. ja^tttortoen ^i^na 1. 
fannatin. 

Geintarier, m. m^attimten tefija, 
laitermaafari. 

GeintnroB, m. l^anRKn^, lannin, fan* 
tntn, fanntle. 

Gela, pron. tama, ebeÏÏinen. 

Géladon, m. I^arras ia îtm\^ ta» 
fastaia. 

Géladon, adj. tnaalean mi^iainen. 

Gélébrant, m. pap)^ï, jota f>erTan 
e^tooïïtsta ialaa. 

Gélébration, /. iu^tattinen Hnttta* 
mtnen. inJ^Iattinen mtetto 1. toimttuS. 

Gélebre, <idj, funfutfa, motnto. 

Gélébrer, v. a. ju^faOtfeSti lotettaB; 
fnnnioittoa, funrestt riittaa; iafaa^i« 
ran ebtootttsta. 

Gélebrité,/. funTuifuné, mainejhtU' 
toifa 1. matnto ]^entt(0; Jn^ta, inçfollt* 
fuu6. 



Cele 



128 



Cens 



Célcnr, v. o. fafata, ))tt«8 fo(o<fo 1. i(« 
mttamatta. 

GtterL m. fettert (rt^l^ti). 

Gélérifère, m. ^ifatoamutt 

CtteriB, «I. tarbefti (falo). 

Cèléripède, adj. ferfc&iauaineit. 

Célérité, /. tiopeul, lotflel^i^d. 

Céleste, adj, tattoaaOtnen. 

Célestin, m. (2[e(e0ttnt«munf!t. 

Géliaqne, <m$. artère c^ ma^n.t^f' 
Alfiiottt; flux c^ œaitofttont. 

Célibat, m. noimattomuud. 

CéUbataiTe, m. naimaton mied, tpan* 
(a )iotIa. 

Celle, t Celui. 

Cellérerie (ell = eO,//tafoiietotmt 
ffteetariefa. 

CeUérier, ière, 9. luodtann tûIoti« 
ben^ltaja. 

Cellulaire, aé^. foliiffei^tn jaettu, 
fofntnen; membrane, tisane c, i^ra« 
)»aita, tnetfû)|)atta; système c, foIu« 
rotoiirae. 

Cellule, /. fammto, Io)i^t (Iuo«to* 
xiefa, toanft^noneeefa); lofeto; fenno, 
fibee (me^t(8te^effi9f&); fotero; fofu. 

Célliilenx, enee, <idj, foCuinm, folu*. 

Celni, celle, pi. ceux, celles, pron. 
ttott, fe, nttnta, nuo; celni-là, tuo 
tvolla, ebemneit; celui-ci, tttmft tfittfftt, 
jftfftmKtnen^ tt)ttmeffl*matntttn. 

Cément, m. cementt, ttmtfitti; ttttt. 

Cémentation,/, cementilia muutoa^ 
minen; metoflint (m^btétne cementilltt. 

Cémenter, v. a, mnnrata cementillfi ; 
fttttta. 

Cémétérial, aie, ad}, ftrffotar^an^ 
ftrffo^t^an'. 

Cénacle, m. atrta^none (muinote* 
toi). 

Cendre,/. tuj^Ia; c. de plomb, l^te* 
votmmot n)ar)mt96anUt; c. verte, xono* 
nmt^erifimen; c. oleue, wuoriftninen ; 
c d'azur, jonl^ettu ultrantartnt; mer- 
credi des c-8, ^tinan>Ufon te^fttvitffo; 
prendre la c. et la diice, fSftSftt îa 
tn^aofa fatua. 

Cendré, ée, ady tu^anwttrtnen, tu« 
(anfartDatnen. 

Cendrée, /. Ii^ti^tul^fa, toar^miO' 
Iftnttt. 

Cendrer, v, a. toSri&ttt tu^anfamai* 
fetp; te^btt tn^oOto (tmetta. 



Ceniraz, ense, aâi. tn^fntiett; tu« 

(anfaltainen; tu^foa latoft 

Cendrier, m. tii|fa»efS. 

Cendriette, /. I. Gméraire. 

Cendrille, / f . Mésange. 

CendrUlon, m. tu^fimo, ))tto(itDatt« 
^mtlta l^Ttoeffitttt ia mi^ttn lo^fl; 
fiimoton f^5tti))iita. 

Cendmres, /. pi. tuHafnonet (bito* 
noofa terfttfcOfa). 

Cène, /. )ftjiA e^tooïïinen; le jonr 
de la c, ftirtetuerOtat; faire la c, 
tttçba ^)ififlM e^toollifeffa. 

Cénobite, m. (noetcirimttnfR. 

Cénobitique, adj. lvoetort<eiamttn«. 

Cénotaphe, m. mutdte^ae fno(* 
leette. 

Cens (s ftanti)^), m-maûmero, roero; 
cenfne 1. locromttttrfi, io!a otfeuttaa toc* 
litfemaati ebudmtedtft Maltioffifeen ebtt#« 
hintaan, ta^i tulla ebtt9mie^f{ toalt* 
tnlfl: c. électoral; c. d'éligibilité. 

Censal, m. Ioit||)|Ki'afiomiee 1. mdFlaii 
ttttmatefa. 

Censé,/, arentitalo; tariatalo. 

Censé, ée, ad}, ^tbett^ ionoftn, tx» 
mattix ifftin. 

Censerie, f. !aii))^a«artomte^en, to^Xu 
fûn^)>taan, meflann totmi 1. paîffû. 

Censeur, m. cenfori (9?oma(atflÏÏii 
mutnotn); tn^^oien tarMtaia;moitttta, 
nnfitdtjo. 

Censier, ad}, m. smgneur c, farta» 
noiuornistoia, lâfinit^eçerra* 

Censitaire, m. kvcronmaf faja, loerotu 
alatnm. 

Censite, ad}, (tvan^.) koeron» afainen. 

Censive, /. maatoero ; weron'atatnen 
alue. 

Censivement, adv. n)eroa roa^taon; 
arennille. 

Censnel, elle, ad}, maameroit'; xot* 
roit«a(ahten. 

Censnrable, ad}, motttttatoa, ttuV 
teen<alamen; ronfaistulen'alainen. 

Censure, /. cenfortn lotrfa (9{oma« 
fatfiïïa mutnotn). 

Censure,/ taTfaetue;Iaufnnto;nn^ 
be; cenfurt; firfoÏÏttten nu^be; tuttaOï- 
nen nu^be. 

Censurer, v. a. motttta, mi^bella; 
nmf aieta ; wSttrS « o^)>if e!f! iuHétaa 
(ïtrjû). 



Ceat 



134 



Géré 



Ont, oéf. ja «I. f«li, J«to(fthi; c. 
pesant, centneri (fala naituui). 

Gentaine, /. fatolsfu; patmci, Uia; 
fatalanto. 

OentMiréa, / ÇUM.) fomolti (mh- 

Ce&tcnain, «4^'. fatatonotiol; nom- 
bre c, fataitthi. 

Ce&tiiier, m. ceitturiont, faboa ^U 
l\m Stomalatfiaa; fabatM)ttftlIiR8 pox* 
kparitaartiéfa. 

Ceatenllle, /. erttd tulta (cênumm- 

lutL 

Centéflimal, ak, adj. fataou iatm* 
toa. fata^ofatncn. 

Ca&tîare, m. faba^^ofa are^Ma. 

CeBtième, adj. fabas. — m. faba^ 
ofa« 

Ceatigrada, ad;, fataan adtcefen 
iaetttt. 

Ceatigraiime, «». faba^ofa gram- 
me*Uto. 

CeatUitre, m. faba««ofa litre'Ktft. 

Centime, m. fabad'Ofa francidta. 

Centimètre, m. {aba^ofa mètreH0ttt. 

Centinode, /. Unnntutattari ^p^ly 

^onum avieularê). 

Centiatère, m. {aba<»ofa sièreHftd. 
Ceaton, m. mniben mtettei^Ul to« 
loinM>arfUttt teo6, ^nono tt^ffi^é. 

Cestraire, «df. feefnffcéfa o(e»a. 
Central, adj. Mtu,Mînnta;^omt 
c, tHhpi9it, tffjitiimtf^paifta. 

Centralisation. /. y^ttta fe^fnitteen 
fofoominen; toalttotootman b^teen tt9* 
butteen foloominen, centralttationt. 

Centraliser, v. a. kj^teen fediuutetn 
fo*ota, centraliferata. 

Centre, m. tt»ta9, îMïUf^ta, fe^fi* 
piêtt; c. de mvité, battiofo^ta; c. 
d'équilibre, ta|o||>ainofo9ta. 

Centrer, v. a. ta§foa fiiarcnnn^Iaft 
fc<fi(obtaifcffi. 

Centeiftiffè, adj. centrifugaU, leêtû 
ptêum ^feneioa. 

Centripète, adj, centrita pttx, le^teefen 
1. te<ti|)t«tettjl to^tt p^xîïïo^ 

Ceatroaoopie, /. o^i»i Uppoitm ttê* 
ti|)Utee<ttt ja ^ainolo^ba^ta. 

Centunvir (um =: oom), m. ccit« 
tnmioic, ntte toirtamice (muinoifcefa 
9loma6fa). 



Centuavirat (om s= oom), m. cm* 
tumiotnn toirfa. 

Centnple, aéÇ, ja m. fatalertahten; 
fatafertatfime. 

Centupler, v. a. fata!ertatfef|i te^fi, 
fabaffa rtrtoa. 

Centurie, /. centuria; fatafiifainen 
Inoffa lanfoloifla 9ïoina9fa; fataluhi 

Centnrion, m. centurtont, fabanpSfil" 
lif!0 9{otnaIai9ten Ittona. 

Cep, m. n)ttni|)uu, kx>imlf0k)nn6e. — 
pi Rtfiranbat; jaftaraubat 

Cèpe, m. monen!aItai6ten f^Btftioten 
iitnicn nimiti^e. 

Cépée, / fama^ta iuuredta toerfinmt 
toefadto* 

Cependant, adv, futtenltn, himmi»» 
fin; fifftt to&Iin. 

Céphalalgie, /. fokoa ^lattnttioUtiyf* 

Cépbalalogie, / oppï aimoi^ta. 

Céphalée, /. ))ttf ttOinen ^dttnfttrf^. 

Céphaliqne, adj. pUti'\ pUa\idtfi 
lUtoentttiD& 1. tKtrantaioa. 

Céphaloïde, adj. ^ttnmuotomou 

Céphalotomie, /. ^ttttn ia aitoeien 
anatomia. 

Cérat, «I». tDa^Ioa^tan. 

Cératoïde, adj, famentaltainm [fU« 
mttn farioifaliDoeta]. 

Cerbère, m. (SerbcnK; înoncn totra; 
(tuiD.) ttred oioenkDartiia» 

Cereean, m. ti^nntiriii loanne; laan^ 
iic0 (tticbenlantamUta toarten); ItDnnni» 
fabtn. — Cerceaux, pi Mmpp&ftyiUlt 
)»eto(tntujcn fiitoidfft* 

CeroeUe, /. tam. ertté focfan lait. 

Cerohe, f. Cherche. 

Cercle, m. ctrlelt; ptf^vH, ^mp^xà, 
tc^, ))iiKt; alte)|)t)8rft; tt^nn^rin manne; 
tonoftf^t^ (^uu6fa); (hito.) fenrOf fee» 
tuej vin en c-s, kotini tl^nn^retafd; 
tenir c, tâi^ttfttt toiaaita (uonanfa; 
aller an c., I&^teft feurailemaan. 

Cender, v. a. nanne^tia. 

Cerelier, m. koanue^tiia; t^nn^rm* 
tcftia. 

Cereueil, m. Tuumitn«orffu. 

Céréale, «A'. /. ia $. loilia*; plante 
c, totliofaStot; c-s, toiljat; (Stre^'hi 
iwa. 

Cérébrale, adj. aimoicn*. 



Géré 



125 



GeBS 



aremoniaU. 

CérémoBialt aie, adj. lirfoniiieuon*: 
loiz c-es. 

Cérémonie, /. cercmonta, in^Iameno, 
inf(iaiûpa; Umtta, iu^laUx^ma, (oifto,; 
htrfaUafl; sans c, tefaUematta. 

Cérémonieix, ense, adj. inl^laninni; 
fatrfailenm. 

Cérés (s ttfint^i)), /. toUieien juma^ 
latar. 

Ceif j[numtfo«fa f et attitnt^), m. fal* 
{an^txtoi, fartoae. 

usrfeiiil, m. c. saurage, foiran^utli; 
c. d'Espagne, antdltrweti. 

Geif-TOlaai m. tatnmil^rftt (^^Sn* 
tetnen^. . 

Cerisaie, /. Itrftpuieto. 

Cerise,/, firfttnario. 

Cerisier, m. lirfi^uu. 

Cerne, /. tuuli^to&ttn tefemtt ler^o 
ntoodfa tabt fonnadfa; fiitmen fe^ttfil« 
mien ta^i (aaioan )|mt>ttrtC[d; noita!($tt; 
tt»ttoftfi|to ())uitôfa). 

Cerne, ee, adj. fintnen filnttttn a(ta : 
avoir les yeux c-s. 

Ceraean, m. tuleentumattoman pHfi* 
findn fl^bttmen ^uolttae; vin de c-x, 
^mtatnm untnt, iofo on jnotatDatft 
malmi^tunut pmka&n tnleentnmtfen 
aifano. 

Cemement» m. Hfiicittttmtnen, fult^ 
niincn* 

Cerner, v. a. fulfea te^ttUtt; pïixit^ 
tàà, folmata; c. des noix, fuoria pûff» 
hnHitâ; c. Técorce d'un arbre, tel^bU 
Iet!tau9 t)Ii«^m))firt ^nnta. 

Céroféraire, m. tt>a§al^nttt(&n lan* 
taîa (fatoUfcSfa lirfodfa). 

Céroïde, adj. mal^ûnfaUatntn. 

Céromanee, Céronanoie,/. toal^dta 
ennudtaminen. 

Céromel, m. too^adta ia ^nnaioeta 
te^ looibe. 

Céropisse, /. ^t'edtd ja toa^adta te^tt| 
moibe. 

Céroplastiqne, /. tatbe koa^ahiinta 
mnobodtaa. 

Cer(^nemanage,'m. (toan^.) maamit* 
tartntotifa. 

. Cerqnemanement, m. (mau^.) raia« 
ftnioim ftt^ti ia p^\jjtit^9. 

Cerqnemaner, v. a. (toan^.) ttti^Mt 



1. M))ftMlft roidaiiat; catleleta faft» 
riittja. 

Cerqnemanenr, m. (koanl^.) mMmrit* 
tort. 

Cerre, m. raubuftantmi. 

Certain, aine, adj. toarma, tviefi, 
InotettottKi; mttttrftttt^, tiett^; ertte. — 
$. m. |e mxU on toarma, ttett^, tnieft 

Certainement, adv. n>armaan, to« 
belk, ttet^eti. 

Certes, adv. ttett^iti, toarmoan. 

Certifleat, m. ttrioflinen tobietnS. 

Certifloatenr, m. jota tobietaa ta» 
fanifen teltnofiifnntta; tobtdtntfai on« 
taja. 

Certmoation, /. f triomfedtt tobif tO' 
minen. 

Certiiier, v, a. tobi^toa, toofnuttaa. 

Certitude,/, toarmnne, toiefe^^ino* 
tettamuud, ^^f^iottif^^d. 

Cémmen (en = eot), m. forman 
tnaitlu. 

Cémmineux, ense, adj. toaittninen, 
ttainu'. 

Cérose, / I^iibmuta, Ik|ti^n)oRo. 

Ceiraison, /. Qtnoen*a][on aita. 

Cerveau, m. axït>ot, aiu; (tuA).) j&vli; 
c. brûlé, raiulïttS, tuuli^ulln, tunten* 

Cervelas, m, ertts motlaran taji. 

Cervelet, m. »ttl^t L talarain)a«at« 
n)ot 

Cervelle, /. aitoot, aiu; (fnto.) ittxft; 
c. de palmier, ))almun«t|biu; se brû- 
ler la c, ampna itfenfS; brûler la c. 
à <^n, ampna jhi; bonne c.,&^k9tt)»lUi; 
petite c, ^ttono pûH; c. de lièvre, 
çuono muidtt. 

Cervieal, aie, ad^. faula*, niefa^. 

Cervoise, /. r^^tfolut. 

Cervoisier, m. oluen^antia. 

César, m. iSaefat; tetfart. 

Césarienne, tidj. /. opération c, 
fo^bun leitfand, fun tap^ (etftaamalla 
otetaon Hibin to^busta. 

Cessant, nte, adj. laKaatoa, tan* 
fotta. 

Cessation, /. laflaaminen; (atfantto* 
minen, feifoi^bnd. 

Cesse, /. (e^o, rauH (alfaaminen; 
sans c, laftaamatta: il n'a point de 
C et ^<inea& oie tott^intafttftn Itpoti. 

Cesser, v. a. ia n. laflanttaa, (o« 



défit 



12C 



Chai 



^Kttta; Iftlftia, ^ctKr tonota^ &>)»•> 
pua; cessez yos cris, ^erjetfiUl ^uiu 
toniifta. 

Cessible, adj» io^ta looibaan Ino» 
pua, Inotontcttotoa. 

Oesaton, /. Iuo|mmit«, luonntiita; c. 
de biens, otnaifimbai îiiotonnta toct* 
toiitte. 

GeasioniAire, m. fe, ioOe îfu otfend 
on luotDutettu; jota on omaifuutcnfa 
toedoiitte tuotouttanut 

Geste, /. fota^anfUIa; c. de Venus, 

Césure,/, ccfuri, fananjafo tottrf^eftt. 
Cet, Cette, t. Ce. 

Cètàoé, ée, adj, [a #. moladtalan fu* 
futnen; toalaMûIa. 
Cétalogie,/. o^^i wala^tdoista. 
Cétérae, m. (faeto.) ^ttrc]i))otra6 

({UpUnium). 

Gétbie,/. loalaelalan rasnw'aine. 
Cétraire, /. {itoenfammal (cetraria), 
Ceu, {. Celui 

CéTadiUe,/. fababiUi'^rtti; fababifli» 
fiemen. 
Chablis, m. rt^tS, tunlenmurto met* 

Gbabiii, m. tiwitala, rantamaiKo. 

Cbabraqae, I. Schabraque. 

Chaeal, m. filait, afriiolainen fuft. 

Chftoelas, t. Chasselas. 

Chaeonne, /. tx'dê n)an^an«attanien 
ton^; fen mnfttt. 

Chaonn, une, pron. jotainen. 

Chafouin, ine, adj. #. |iieni ja (ai^a, 
^IioannSlBinen, n^rt|. 

Chafonrer, v. a. ^aralan<tallu6tneta 
firjlottaa; rumcntaa. 

(%agrin, m. fnni, tat^o, hnfa, tt)09« 
tue, ^armi, tn^ïa; f^ogrin ()»ienin4)»« 
ptlintn na^ta). 

Chagrin, ine, adj. ttteS, linlfmnen, 
ni^tt^râ, ^rmett; tunallinen, Icwoton. 

Chagrinant, nte, adj, ^anntSinen, 
^armittatoa, tuSfaHinen ttttatt. 

Chagriner, v. a. ^armittaa, n^t» 
toftietS, (uoicttaa, toaitoata, fnrettaa; 
toolmiltaa f^agrin1f(t. — Se e., v. r. 
tttetiteSa, fiufutetta, htioaStua, fnnttita. 

Chacrinidr, m. f^agtin'na^an tcfijtt. 

Chaue, /. witjlat, trtiut, (ftttbt^t; fo^ 
Icct, raubat; taurt'ranlai^tnS; lalen- 
ivangtt; ttanteué, otînne; fanlaanlnon- 



ses; pthinMtt; (lot».), ^«ttiag^; c 
de montagne, kouori^arianne, 'fciftnie. 

Chajneaa, m. vaetttetoant. 

Chaînetier, m. {&&tbien, mitîojen te» 
ttitt. 

Chaînette, /. pxtntt tftftbt^t, tdLtm^ 
f&âb^t; point de c, witianenlomitS. 

C9iair, /. li^a, ibo, i^onmftri; (fnto.) 
li^an (imo, ^tmoatfuud; être bien en 
c, olla ^^iDftdftt ti^aefa; c-s baTeu- 
ses, litfattqa, niodut tt^a (^aatnoisfa). 

Chaire, /. ietutn; faamatuoli; opt^ 
tncfiia, {afeberi; c. apostolique, pia^ 
»in tt)alta«i0tniu, |iaatoitoaIta; (btiu.) 
))rofe0forintDirIa. 

Chaise, /. tuoti, ietuin; ^enltt; tÊU" 
totuoli, tantokouobe; Idttftt; c. de clo- 
ches, fclIon|>ni(ti; c. percée, tonDe* 
tuoU; c. longue, mafuu'p^uofutttatli; 
c. à porteurs, tontotuoU. 

Chako, t Shako. 

Chaland, nde, «. (au|>))atnttn, ofio* 
tnttu. — adj. pain c, erttS ntftttehoda 
lajt. 

Chaland, m. fuuti alud iotifuSua 
tnarten, ioli«aItt6. 

Chalandise, /. odtaiien Itt^uti; îon^ 
)>atuttatmtud. 

Chalastique (ch = î), adj. (UUi!.) 
^enuottatoo, unettatoo. 

Chaloofpnaphe (ch = t), m. umS* 
{mi)itrttti&; metauiiniitictttid. 

Chalcographie (ch r= f), f, tuas» 
feoipiirto ; metatfUn))itrto. 

Chale, «I. fbalt, (utmi. 

Chalet, m. (tneitrUttinen m0ni;mueo 
ri|»aimenen maia. 

Chaleur, /. ((im))5, InumunS; Kima, 
I&T|»tt; (fuko.) tnto, tiitoouS, Iti^o^ 
(artaue. 

Chaleureux, euse, adj. Ittmmtnrfnu* 
ma; tulinen. 

Chalibé, ée, I. Chalybé. 

Châlit, m. (koan^.) touobe, mafnn» 
fiio. 

Chaloir, v. imp. (man^.) il ne m'en 
chaut, ta mtutt ftttli ^uoli. 

Chaion, m. fa(toi;uotta ; ertt^ fangaS: 
shàlong. 

Chaloupe, /. (mrfl, puximnd^t; c. 
canonnière, t^flt^urfi. 

Chaleureux, euse, adj. tntoos, tnit» 
ti^ttincn. 



Ghal 



127 



Gham 



ChfllUMM, M. )»tmi mtfo; eticn» 
forH; |»iSi, ^atmtii)»tttt, f ora^illt ; raff o* 
pxfii; mottop'iUï; itmatortot; imii^noto. 

dialiaiet» «t. pixpvm atnndtt^Ifi. 

OialyH ée (ch = f), adj. tcrft«* 
tettto. 

Cbaaade, /. autoumifcn ttmotn«« 
mertfi: battre, sonner la c. 

Caïamailler, v. «. ia se Chamailler, 
V. r. ^ofua, t«|»cQa; toma, riibellilr 
mftdffittt. 

Ghajnaillis, m. tora, riita. 

CkaBum, m. f^amaui, inbtalainm 

dumiaiTer, v. a. (mau^.) toridtaa 
ramnffUla, n^SreilItt j. n. t.; (hito.) 
firlatlla; ^len Kriamatjir naurcttaioaii 
fomeofft lattefla 1. foridtella. 

Chamamire, /. tiriaileminen, firio* 
waKt ^oUttdeminen. 

Cdiambellage, «i. erttd »ero IttSui* 
tlyéfieTToflc 

(àiambellaii, m. (amah^ra: mord" 
fi))9^tft; grand c^ ^limmStnen tamaci» 
^rra. 

GhambonriiL, m. iïm^bîixoi, jolta 
friftoKMafia te^&to. 

Chambranle, m. atfunatit, omien f^uU 
yio 1. resBtitf. 

Chambre, /. lamart, lammio, fuoia, 
afatn^none; mnintaan tainatt;^man'> 
|»a(tneinlfeen fnulnaa (otoikottti; tt^tin 
runtifolo; ii)>flmen (aiiita laiwadfa; 
fafifaon^a; meniaibcn tDtrlafmttien ja 
koaltioiaitodten nimit^d ; c. à coucher, 
mafunf ammio ; c. ganie, (atn^tettu 
^Bone; c. à feo, Ittmmttcttttmii ^uone; 
garder la c, )»^f^tt ^uonec^fa mené* 
mttttft n(oé; la c. haute, la c. basse, 
ttlu ia ali^one <Sng(anmdfa;lac.de8 
aéj^utés, toalittu ebn^fnnta; la c. des 
Pairs, |»ttritamari dtinaîa^^a; c. des 
comptes, tnattiora^alto-fonton. 

Chambrée,/, teltatunta; totoerîfnnta 
(fotamte^ift); famadfa ^onee^fa 1. 9^* 
bitfftt aftttnat; Iat(oia!unta ntti)te(mtt« 
(nonee^fa; tutot uSi^telmtt^ta. 

Chambrelaii, «1. IttfitiiSIttmen, jolla 
ei oie meétaritirjaa, ^ntiiu9;iofau)oit« 
toa ^^ben ainoan famarin. 

Chambrer, v. a. famadfa famavidfa 
L i^^bedfft ofna. — v. a. fulfea {ain(M 
riis; tm^teSaffenfa t^^t^tttâ ifnftyriiUln. 



Chambirerie,/. toimituémie^ ttMrta 
luo^torUfa. 

Chambrier, m. toimitu^mted ino9^ 
tari^fa 1. tuontioIa)»itu(tdfa; grand c^ 
(tt)on^.) ^It'^oioimarfattti 9tan«fa«fc. 

Chambrière,/, (amarineitfi^; ^ii^a^ 
iota ratfa«tit«'0^aia lat^ttttâ ratfa«<' 
tudtaballo. 

Chameau, m. fameU; famelintarmat; 
laiioannodtimet, tatto« Iatn»ain no^to^ 
midta toatten. 

Chamelier, m. famelin ajaia. 

Chamois, m. kouorifanrid; toalmi^* 
tetttt touorilauriiu na^Ia; tfabellaiottri ; 
peaux à la c, passées en c, ftttt* 
mi«Ki. 

Chamoiser, v. o. fdttmidtSffl ttaf* 
mt^taa. 

Chamoiserie,/. fttami«ftl«te|bad; ffttt- 
mt«tJi«teotfet 

Chamoisenr, m. fS&mi^tSn tetiitt* 

Champ, m. feto, fenttiir tatiner;^eIto^ 
wainto; aia, po^a; tiia, tUaifnn^; — 
c-8, pi maafeutn; lafea; maa, ptUo* 
maa; en plein c, aufeaSa tebolk, taU 
mo^'alla; c. clos, tnrnan^fenttâ; juge 
de c, tttTnaud'tuomari ; c. de battulle, 
tai^telutanner; il a le c. libre, oti 
n)a))aa tilatfuué i^tin; courir lesc-s, 
famota pittin; être au c-s, oledfeSa 
maafeubntta; battre aux c-s, rnni' 
muttaa Itt^tbtt; à travers c*s, febon 
poïfti; aller aux c*s, til^bit païmu 
nedfa; à chaque bout de c, iofai« 
fe«fa fitmttnrS^tt^lfedfft. — Sur le c., 
adv. oieti. 

Champagne, /. d^ampa^nt'tovm, 
f^am^onia. 

Champeanx, m. pi (man^.) ntit^t« 

Champêtre, adj, maanta)»atnen, ntao*. 
— m. maafeutn. 

Champfrain, !. Cfaanfrain. 

Champi, m. SQt^^fii Uotettu ^t»eri^ 
JiiiWfaptxl 

Champignon, m. fieni; U^atitta ni* 
toeleieftt; turfa« li^a; ^atimpMtb), tuN 
fa^5t!fl); f^nttil&n tarfi^ venir comme 
un c, ta^tnaa fuin fienttt. 

Champignonnière, /. Ia<n)i(an>a fie* 
niS loarten. 

Champion, m. tai^tefija, fotnrt, uro«. 

Championne, /. fotaifa nainen; !e* 
lot^tmieltnen nainen. 



Chan 



128 



Chan 



ttiK&r Ktt^ fifmfitufu moittaa; tooittatoâ 
fUmStnfit; l^eittoiouoro; (fuio.) wo^bol* 
Itnen feitfa, fattumud, woibe; otinen» 
fait))t)a, onni, )»a^a«onni; at^e, toime, 
tobenn&(Bifty^«; livrer c. à qn, loaatia 
teftin; (futo.) maatia ottetuitn; calco- 
ier les c-s, armo^teda nta^boVifet fat* 
tnmat; eourir la c, offo loaavodfa, 
otta tt)ai^9fa*{ conter ses c-s, ttvtta 
toat^ettanfa, feiffoianfa. 

Chaneel, t. Gancel. 

Chftiioelaiit, nte, adj. ^otinioa, J^ot* 
pttt^ma, tp^ïoaUintn; (htio.) I^tfeit* 
ttima, tpikxJMtoli. 

Clumoeler, v. n. j^otjtta, l^ot|»ertao; 
(luio.) oOa ^mlenteletpo, e^rbUoft, tp^* 
nafaa. 

ChaiiMlier, m. lanMeri. 

Chancelière,/. fandletin toaimo; iaX* 

Ghanoelleiiieiit, m. ^oriumtiten, ^t* 
{entetetpaifuud, e^fiioafaifiiuC. 

Chancellerie,/. lan^da. 

Chancenx, ense, adj, otmen noiadfa 
otetoa; itdlaVcttn; une g:uerre c-se^itS" 
faOettu fota. 

Chaacir, v. n. l^ome^tua. 

Ghanoissnre, /. ^ome. 

Chancre, m, f^Siott; f^fimttn l^aatta, 
mllttt^aanm; ^w^antaubin l^aotoa; ro^* 
tuma tieledftt (eliffoicn); ruolte())ttidfa). 

Chanorenz, eiiBe, adj. f^StDâttlattat* 
nen. 

Chandeleur, /. f^tittiCfin^tllimif. 

Chandelier, m. ti^nttilttnjatfa; f^utti* 
Untoataja: {^ntttIdntou^|iia9. 

Chandelle, /. t^nttiia, talit^uttUtt; 
c. de yeille, ^aA^nttitii. 

Chaaeletto, /. |»ieni fuoni, iofa jo^' 
battaa meben toifcdta altta^ta toifeen. 

Chanfrein, m. rautalaafa, jota fno» 
jelcc vitarin ^cnofen otf aa; l^emo9)»Sftn 
ttnpuùïï, otfa ia fuono; taulfi; ptitt 
rttumiin faatto^etoofen p}iU% 

Chanfreiner, v. a. p^MM bnlpiot. 

Change, m. tpai^to, tt)at|toCaii^))a; 
tt)at§to))atifft, 'fontori; meffe(tfau^)>a, 
f8r«fi; laa^ tDoi^to)»ainio; toai^to* 
furéfl; perdre au c, toai6tofoti))a9fa 
joutna ta^toiolte; perdre le c, tuVa 
liettittbn; il lui a rendu le c, bttn 
on malfanut famatta mitaCa; billet, 



lettre de c, toeffdt; prix des e-s, 
fnTffi; le c. est au pair, futtfl em 
al jfûxl 

Changeant, nte, a^, maatteinen, 
tnunttmoainen, niuutteeii«a(atnenr moi' 
(ettelema, nai^eeStnen. 

Changement, m. • tnnttttunKiifmtt, 
tvat^etteleiDatfunS; timuto^. 

Chaaj^r, v. a. (pour, contre) ttmt* 
^taa K^Iin; mnitttaa; c an, antaa 
jttetin pu^taat toaatteet; c. ror pour 
rarffent, tooi^ettoa futttt ^t^cean; c. 
de bord, fd&nttttt laitoa. — v. «.niunt* 
tua; c. de chemise, tnnuttaa patta; 
c. de couleur, totrtt^tt: c en pis, 
en mieux, muuttna pafftmmal^ pa» 
remmatfi; c. de batterie, r^^tl^tt mut* 
(in tetnot^n. 

Changeur, m. ral^anwai^tajla. 

Chanoine, m. fonilt, tnomto^rra. 

Chanoinesse, /. hrfoSifen faMatné* 
taitoffen emSntS. 

Chanoinie, /. tuomio^erran ïoïtta, 
lanoitifati. 

Chanson, /. (aulu, toetfu; (fntn.) 
lorn, iuoru. 

Chansonner, v. a. (qn) tcl^btt pïVtla* 
ntuo i^tfln. 

Chansonnette, /. ïouïvtatn. 

Chansonnier, m. laulnfiria. 

Chansonnier, ère, #. loulnfe^l^tt, 
runoniefta. 

Chant, m. laulu, weifn; nnotti, fS« 
tocl; Itntnien tanin; fufon (aulu; 9et« 
n&ftrtan litintt. 

Chantable, Chantant, nte, adj, I«n« 
(ettatoatfi feljiaatoa, tanlettotoo. 

Chantean, m, lettottnfaimilfa, *p^M\ 
tol^^ttett^ UxpH ({atoUftfla); fantaon* 
lai^ta; ftila, jattod kDaattettfa, futi^fa 
). n. e.; tilta, tiefin. 

Chanteplenre, /. futttnant 1. fnotOi» 
tratti; rnt^fnlonnun flitoilK: loiemftri. 

Chanter, v, n. lauloa; totfertiUl, Ii« 
totcxtUa, pHx^ffm [tinnuiMa]; loutO' 
matta ftttnefltt fufea. — v, a, tautaa, 
lauluitta ^tietftfi; Ititt&li,l9ti«t«S;pai]i 
à c, obtati, {^tran e(tooui0fei^8. 

Chanterelle, /. qtointt fSmcIfotttt- 
mc«fa; toietettntn; ertt^ f^StSkoft fient. 

Chanteur, euae, «. (au(aj[a, (oula* 
iatar. 

Chantier, m. (alfotarH pwnpi^ti; 



Chan 



199 



Chap 



tmttetafl^; rafeiiiiit6<miielbni Ubt', Uà^ 

WQXotïMiimli, latmotelat; atu^to. 

Chutigiiole, /. ))&I!(i)nen, jofa afe* 
ictaait (atonfannattimen aSe; tvta laji 
tiUift. 

Caiftntoimé, ée, adj. papier c, ^nono 
pQjpfxXf ta^taantunut pùpfxïf ffi^i^pu^ 
pm, 

ChantoimeT, v. n. ^t)rttta&, ^^r^tdltt. 

Ghantoumé, m. lettfoitffitta fordltix 
ffina^n |>ftttii|)ttoIinen laita. 

âumionmer, v. «.leittanffittamal" 
lin nintaon îoxnfia, 

Ouuitro, m. fnoritanlttii io^taia 
iitûdtandfa; (tn»^ lantaior mnotUia. 

€9uuitrerie, /. lantortn witta. 

€9uui¥Te, m. f^amppvi. 

C9ianYrier, m. ^m^nnniolfoojla; 

Ghâos (ch = î), m. (ao6, aïtuXfim* 
mcntti^; fefafofa, jefoforto. 

Chape, / taapu) fuorifaa^u, 'lotitta; 
faTbtttaUntoa))u 1. totitta; tiêlanêpan* 
mm l^attn; fnl^oTttoiifi;m55^eItn|>ttftI» 
It|«ta; fe foljen o\a, io^to ftttt Ittitnt" 
tetftfin l^t^naan; werfon piaula; cher- 
cher c-chnte, loettaa ebuffenfa ftt^t» 
tfiji toifen onnettomuutta; trouver c- 
chnte, ioutua tettelBi^tn. 

CShapeau, m. ^ttu; farbinatiitl^attu; 
iirietf^nfUS; fienen lâtti; anutiantoat' 
io9ttii; tatod, tiette; ti6{auf(e0ta jâttii^t 
^o^jo^nutod; ftHan ni^fapunt; ^^btd* 
ti^mcrlfi (itttoteiéfa); tatt^on)>ttaiItfet 
(talon O0to4fa); fa))Iaft, laiœiirm ofa 
tuIeUta; coup de c, tectpcl^b^ l^atuit 
noMomotta; c. de fleurs, Intla^e^pdt, 
jota morftatt ri^Iaud^ttitotoâ ta^ttttft; 
nrder son c, t)it(iii ^ottu pttttéfdnfft; 
oter le c. (à qn), ottaa (attu ifan 
^a«ttt. 

Chapelam, m. fa))^alainen, !ott))a)}))t. 

Chapeler, v. a. ttifata luoret (et' 
tofttftfl; pain chapelé, furn^ottn Uip^. 

Ghapeiet, m. rulonénau^a (fatolû 
(aUten, mainitaan m^bdPatemoster); 
nos^ttr jo^on itin on ^uiotettn; (rai.) 
patemo9ttx*iaitoe; ^^naan ftinnttet^t 
jatndtimet, iotta )»annaan fatntan ^It; 
pOTctt 0ttomi^a); txU lait rantflan 
pùptxxa; laotaratad; HUm&t otfaSfa; 
lire son c, rnloilla nan^anfa (op« 

pUOXL» 



Ctapey«r, ière, # . I^atinttefijtt, ^atto* 
maafari; 4attnfan))^tad. 

Chapelle, /. fapptlïn îixîh, mfott«« 
(uone; maMinlanta, to^bafta (foittt' 
men); vunin^otoi; c du roi, f^eto'u 
iapptli, jiosfa funinga^ {ft^ inma(an< 
palmelntftf(a; ^okoifotttolnnta; c. ar- 
dente, mudtatfi ))uettn ia wataidtn 
tuoHeen^one. 

Chapelienie, /. Ia)))»a(aUtt(a. 

Chapellerie,/. I^atontef liKn ammatti ; 
^attutei^bad. 

Chaperon, m. erttd (iKft^tne, jota 
mninom fâ^ttimSt fefft mie^et etttt nat« 
fet; ftiffi 1. famettman^a, iota pUfftn 
fibotttin; Ite^umat nau^afortStnffct \iU 
^Kifempten |»op))ten ia o)»))tneiben n»tU 
totsfa; foriotutfet mnnfti* 1. tnorifaa* 
pui^fa; tQp&rinjsette; ial^tt^aufan (aitt; 
j>i«too(ifoteron Io)>^a; mnurtn tatod 
weben ))otdiuoffttttami0ta toartm; toan- 
f)tmpi nainen, ionfa jo^bonnon alla 
nuoremntat naifet tii^toiit feutoi^fa, 
bnenna. 

Chaperonner, v. a, toettttt iaitï ia|^<« 
ti^aufan ))ttS^ttn; panna latod mnurtn 
))ttttne; c. une jeune personne, io§« 
battaa nnorta naidta feuroUfa. 

Chapier, m. hiortTaapun fantaia. 

Chapiteau, •». faptteeli, tod9tn« pu 
(arin )»ttâ6fii; reunu^, l^u(|»to (nitfari« 
teolfiêja); tnulim^Qt^n ^attu; lanunan 
fantti(dn>en Iop)»a; ^attn (ttdlan^fo* 
neidfo); l^attu, fo))]pa; ptitt. 

Chapitrai, aie, adj. tuorniotapitu* 
lin*; fa^ttulin*. 

Chapitre, m. tutu, lo^fo, luoff a (fir^ 
ia«fa); tuomtota))ttuli; ritaritunnan 
ta))ituti; fapttulin idtuntofolt 1. té* 
tunto; inlltfet nn^teet; (tum.) pu^een 
amtf aincr afia; on en était sur vo- 
tre c, tetdtK oU ))u|^e; il est fort 
sur ce c, ^ttn on pinfi atnee^fa ^4« 
n>in o))Çtnnt. 

Chapitrer, v. a. ta^ituliefa iulft* 
fedti nn^befia; ((un.) (iitfi^ttiifi, torua. 

Chapon, m. {a))uuni, fa(tt)ofntfo; 
n^aliemedfa tettett^ leipâ; fipuixUa fe« 
totetut Ieii>dmumt; tt)tini|)uun tdtutad* 
koefa; raafa ^n!in l. ^trn>ennal^la; le 
vol du c, rttariftnnan lâ^in t^mpâ' 
rtdtS; deux c-s de rente, taffl ^en* 
tilM, ioï9ta toinen on It^atoa, totnen 



Ghap 



130 



Char 



Xtnffa; il a les raams faites an c. 
r6ti, ^aneSa on ^ittttt fortnet, ff&n on 
pitetetotttnen. 

Chaponnean, m. nuori faloofuffo. 

Ghapoimer, v. a, hto^ita (Inito). 

Chaponnière, /. ertt« ta^trnUin lait. 

Ghapoter, v. a. ofamuruifle ^tata. 

Ghaqne, pr<m. jotainen. 

Ghar, m, Iaff!)»^5râtfet ju^Iatoannut 
mutnoi^tta tonfoifla; c. de deuil, fu- 
nèbre, rnnmtintt)annut; c. numéroté, 
wouraioaunut; c-à-bancsi ia^tikoau* 
nnt. 

Gharade, /. fl^arabi, tatou^armotn^. 

Gharançon, m. roUjamato. 

Gharançonné, ée, adj. toitiamabon 
fijSmci 1. ))ilaanta. 

GharaTari, m. tt'à9 iaii atoaxia ^ou« 

fuio. 

Gliarbon, m. ^iili, f^fl; ruodte (xoxU 
ia^fa); mtttS^aatta i^mifidftt ia Mu 
mi^fd; c. de terre, c. minéral, tttt)i« 
^ti(i. 

Gharboimée, /. ^IKoffcfla )»ai9tettu 
U§a. 

harbonner, v. a, notta, te^btt noti« 
fefft; ^iikatt pnxm; te^btt ^tttttinen 
alhifuunnttelnta (i^ftn). — Se o., v. 
r. (iitt^a; blés charbonnés, rnodtci^ 
nen toilia. 

Gharbonneiix, eose, adj. mtttd^oa' 
tt)an taltainen; mttopaifcen laltainen. 

Gliarbonnier^ m. f^ben^olttajo, f^ft* 
mie«; ft^fitauti^tad. 

Gharbonnière, /. fi^fil^auta; ft)ben« 
poUtala, \tifitanpp\a^ (natncn). 

Ghiurboniller, v. a, ruodteeOa pïtata 
witiat; maihittaa ruodtetta toilioidfa; 
blés charbouillés, nto^teifet koiQat. 

Cbarbnele, /. ruo^te (xoiiia9\a). 

Chareanas, m. erd6 tt21«inbiauiinen 
)»uoIifiIKi. 

Gharcnter, v. a. iau^aa 1. I^alata 
lil^aa )>ienetfl; (futo.) r^)itt, roabeOa 
((€irate«fa). 

Gharenterie, /. filama' ja maffara- 
!anto)»a. 

Gnarentier, ière, #. maltaratau^' 
pita. 

Ghardon, m. ntonentaiifet o^baftmt 
fntuun !unluwat faetoit; rautaifet titi" 
fit munieiefa 1. lanta»aiboi9fa; c. bénit, 
farbebencbtlti (cmuawrêa fnfninen latf» | 



mi); c à foulons, voaflsi'e^bate (àq 

Ghardonner, v. o. taafin<^^bal(tttta 
faappta. 

Ghardonneret, m. tttliâinen. 

Ghardonnette, /. txH metf(ief& Îa9^ 
marna artifofta. 

Gbardonnière,/. o^baKetta ta^mama 
^aifta. 

Gharée, t. Gharrée. 

Cbarge, /• taffa, tantamué; paxno; 
fuorma, latmanladti; (!um.) maima, 
rofitud, fu^tannuC; menot; mcro, u(o«» 
telo; rorittama mdmottifuud, totmi, te^* 
tdmtt; ^nolenpito, ^oito; ammatH, mir» 
fa; t^5, a6fare; r^ntii^ r9nnttffd;rt)n' 
nttfSn merffi; tobt«tne f)|btettt)a ma«« 
taan; Uiottdemtnen efit^ffe^fâ, trmt« 
fuma; tatinfir tuli«afem rnutimitta; 
latan^r lataaminen; c. d'un bateau, 
menl^een fantamn^; ligne de c^ lai* 
man ladttlinia: il est à ma c, l^ttn 
on mtnnn tudtantamaua, m^foilUini; 
les c-s de Fétat, maitton menot; il y 
a de grandes c-s à cette terre, me» 
rotOa rafltettu maa; c-s personnelles, 
itfeu'omatfc^ti ta^tettfimttt me(moC(ifntt« 
bet; c. lucrative, tuottamo mirf a 1. toi* 
mi; revenir à la c, unbistaa r^O' 
ta^é; sonner la c, pn^altaa riyntft^f' 
feen; informer à c, fuuIu9toa tobie* 
tajia. -- c-s, pi afiafirjat rifo6«afladfa. 
-- À la eharge, à etaarge (ds, que)^ 
adv, fina e^boua; à c. d'autant, adv, 
e^boKa etta tefee faman merran; à c 
de payer, maffamifen u^atta. 

Gnargé, ée, adi. rafitettu, ra^u» 
tcttu, maimattu; lettre c-ée, mafttu* 
tettu ftrje; temps c, fumninen, piU 
minen ilma; dés c-s, maarat nùppa* 
fct; yeux c-s, tutpoontuneet fUmat; 
couleur c-ée, tfim tumma, Itiotettu 
mari. 

Ghargé d'aflàires, m. a(^ifem|ii ia« 
l^tttta^ 1. aime utfomaan ^ttitnffen 
tuona. 

G]iar(|;ement, m. {aimanladtan<;laci» 
mantadtt; la^tifiria 1. fonnodfementi. 

Ghargeoir, m. tt)fin tatafln. 

Gharger, v. a. fattottaa, fuormatar 
Iaetata,jbanna taffa 1. ntorma; raefant» 
taa, raftttaa, maimata; f^^ttaa, tobié* 
taa madtaan; (iiotefla, irmifumoffi tc^ 



Cbar 



131 



Char 



bft (fotmolirialifidfa teofftdfa); antoa 
t^imetfi, te^tfitoâfft, toitaffl; r^nntttô, 
f3i9t^ p^UVy fttomia, ^ofua; (abata; 
tlù^ma aMxa; te^bH toM Uian tum« 
matfl; c. de fers, ^atma rautoi6in;c. 
qn d'injures, t&ïfh'à itnn pàHUt f oltoaud' 
fnoilla; c. un registre, panna imitdti" 
fhjmn, çS^tâfirioan; c. un compte, te]^« 
bâ tilt Itian falliiffu — Se C^ v. r. (ds) 
ottaa ))iiattenftt, ottaa te^bd^enfS, fttoxf 
tua teienUl&n; ottaa koadtatatfen[a;|)iI<' 
loesti^d, ))i(toett^a. 

Chargeur, m. fuorman))aniia; ^aton* 
(atoja; laimanra^taaia. 

Gbanage, t Charriage. 

Charier, t. Charrier. 

Chariot, m. rattaat, n)anftttrtt;taid» 
telntuaunut: (a^tenttaunut; otatra. 

Charitahie, adj. îaupiaê, artnelia^, 
antelia^, ^^aiintetemtt, ^^tt)iifuontot« 
ncti. 

Charitablement, adv. hmptUtif auU 
tdtaa^tt j. n. e. 

Charité,/, fridtidtnen raffaud, tau* 
pna, armeliatfuud; (au))euben t^6; 
altnit; feura, iofa ^ariottaa tau|)euben 
tSittt; fatraǤuoite, Ibtol^aiti^ttone; ne 
faites pas Faumone, laites la c, HU 
Uà antaîù almuia, ttaan ttî^U^ (an« 
^otben tStttt; (imalla) faire des c-s 
à qn, ttol^efltfe^tt ft^^tttttt; bureau 
de c, koatmoid*$oitofunta; les frères, 
les soeurs de la c, lau^^enben totU 
ititat 1. (tfaru^ten frura; charité, nâi^ 
bcn fenratn ^oitamat fairad^noiteet. 

Charités (ch = î\ l Qraces. 

ChariTari, m., ttdfannaufuiaifet; 
nteln, rtt^ititt t^ijt^tnttttSm^t^ben o\qU 
tedfi; tatten(atnen tdtne; ^nono tnu" 
ffi; ntlià ron»aa (lombte ^eli^fii); 
ratfa^tnd^oufut 

Charlatan, Charlatane, s. pvL09îavif 
|Uinfiii(ttantlii»; (fun).) {cr«furi; ton» 
lari. 

Charlataner, v. n. wciiata, ))uodla' 
toita. — V. a. lontttelemaHa ^ettStt. 

Charlatanerie, /. wei^au^, pvLMa* 
rointisen, ftlntiinfilSntttintnen; ter^tao^ 
mincn. 

Charlataneaqne, adj, tnetiaawa.fet^* 
faama. ^ 

Charlatanieme, m. »eiiarimainen 
fSiytM. 



Chanoant, nte, adj, t^ltnttotoa, 
mie^ttâioS, i^antaiDa. 

Clkarme, m. noituti9, (oi^tu, ten^» 
^ou9; noitateino, loibtitneutoo; loïfita* 
tooima; lumoul; {tnto,) \vdo, ^cm* 

Charme, m. ptn\a9pi9'6tti, eril« i^t^afin 
tait. 
Chamer, v. a, nottua, Cot^tia, totU 




Charmeur, m. toi^tija, noita; lu» 
tnooia. 

Charmeuse,/, portto. 

Charmille, / ^enfa^^^aiti; ^^SRinen 
penfad^aita. 

Charmoie,/. |)t)9tttnen n)iibaKor pti^U 
IttDttta. 

Chantage, m. atfar jolloin (atoltfet 
[aatvat f^dbii U^aa; dîme de c, tar* 
jat^mmen^ffet. 

Chamaigre. m. ^urttatotra. 

Charnel, elle, adj. U^aainnt, f)u 
moSineit. 

Charnellement) adv. It^attife^ti. 

Chameuz, euse, adj. li^ainen. 

Charnier, m. lij|a«aitta; fawutue^ 
^uone; luu^uone; ftnfa witntÂuun fet« 
ptttttl; (merin).) jnoma'^aarilio. 

Charnière, /. farana; nikocSiite itli« 
tintengaefa. 

Charnu, ue, adj. Ix\^aîa9, It^âinen. 

Chamure,/. li^a, Uhatonu9; i^o. 

Charogne, /. raato, çaa^fa. 

Charoyeur, f . Charr 

Charpente, /. rafennud^aineet, fal» 
n)o))unt, ^irfltvarat; l^uoncenfatioo^; 
ruumttn luuvatennu^, luuranfo; funn* 
nttelma (teo(fen): c. de bois; c. du 
coips; c. d'un poème. 

Cnarpenter, v. a. falioaa, toeietfift; 
(futo.) re^tft, raabetta aeifatc^fa). 

Charpenterie, /. faimomicl^cn an* 
mattt; falmot^b; fattood. 

Charpentier, m. fa(tt)omted. 

Charpie,/. ItinaitnS^^ttt. 

Charrée, /. Uotettu tu^fa, titl^an* 
))oro; §^9nt€t0mato, touffa. 

Charretée, /. rata^fuorma, rattaaSi* 
tien. 

Charretier, m. fuormanfnliettaia, 
ajuri; I^ntSmied, 



Char 



133 



Chas 



Ckarretler, ière, adj. rattaon bt" 
IttOe fo|)ttDa; porte c-e, aio)»ortd;yoie 
c-e, ^^0rten tottUnen Xmttj9; pt^HtUn* 
strat; maître c, renfitooutt. 

Charrelin, m. tofi^fiifet totittomat 
rattaat. 

Obamtte, /. toS^ttlfet rattaat; c. à 
bras, fâprattaat. 

Charriaçef m. fuormftn'*fuIjctit9; tot^ 
to^alffa; ajotatut. 

Charrier, m. rattt, jo^on tu^!a)}an« 
naan ))cfoItn)ett8 te^be^ftt. 

Charrier, v. a. ajûa rattaidfa; îaU 
iettaa hiormaa, faattaa; faattaa tn^9« 
t&nfâ; la rivière charrie, joti ajaa 1. 
faattaa m^Otfinftt itttttt. 

Charroi, m. ajo; matfafuortna; ft)t)ti; 
t^ItdtOn muonamaroia futiettatoa fuoti» 
ma^to. 

Charron, m. toaunutnteltjK, n>aunu« 
maafatt. 

Charronage, m. tDaunttinteftjttn axa* 
tnatti; koaunutntefijttn teoffet. 

Charroyer, v. a. t. Charrier. 

Charnie,/. aura, fa^ra; auran«a(a. 

Charte, Chartre, /. loan^a tobié* 
tttSfirja, aflaftrja, periftrja; pttu9tVL9* 
(afi; fartta; Itttto, tt){ilt))u]^e; c. coo- 
stitutionnelle, farttOr 9tandtaii pttn9* 
tudlatt tvuobclta 1815—1848; ((atn.) 
c. partie, certe^arttia, ra^ttfuofttumud. 

Chartil (1 ei d&nn^), m. wiliatoant* 
furtt, ^etnii^fitfi; rata^maaia. 

Chartre,/. (n^an^.) >i'<tnft^iione;l^i« 
tDeUt^dtautt la))fidfa. 

Chartreuse, /. fattuflani^uo^tari, 
•nunna; txH monentaltaiftdta ))a(fo« 
laemetSta te^t^ ruotalaii. 

Chartreux, m. tartuftanimunifi; l^at" 
maa tidfa; crtt« f^Stâtott fient. 

Chartrier, m. Iirffo«, (uodtart«ar' 
fi9to. 

Chas, m. neutatifltmfi; tanfaanfitfu 
L tit^teri; matu^adfi. 

Chaseret, m. f. Caserette. 

Chasse,/. metfSdt^d, metffi<aio, ja^ti ; 
jia^tt«a(a; metfâMâjlS, lotrot ja <atfft 
mctfaet^9fat)tncet ij^teenftt; metfttdt^^' 
faa(t«, ta))ettu otu9; metftt^t^d* 1. 
tnuitaa fotttotorkveHa foitettama ja^ti» 
fiimel; moufari; lonent Ittffumatila ; 
wau^ti; taitta, toctsttn; fa^antaari; 
fanga0tufK; |iaiRa, mi^in ^llo fint" 



tnottuanfa filiffi^ti^ty; (Uto.) pato;fiift, 
ti(a; €. aux chiens, inetftt«ti)9 tomm 
(aitsfa; c. du loup, fnben-ajo; aller 
à la c, (K^teS metffiStftmttfin; donner 
la c. à qn, ajaa itnta taf aa; prendre 
la c, (tt^tett |»aIooit. 

Châsse, /. Ix^ùê ^n^&tn j&SitnSrfUi 
iDarten; reltft'It^ad; fltmâtarten fait* 

fiat; tvaa'an ))i^ti; (lartatoettfen marfl; 
tpa9, laattfto. 

Chassé, m. erttd tan9fi«a»ter. 

Chasse-avant, m. t^fiwoutt. 

Chasse-bondien, m. ftttamoufari. 

Chasse-bosse, /. !. Lysîmacbie. 

Chasse-eoqnin, m. t9i9fdtit«fattftja. 

Chasse-elon, m. retfâtaltta. 

Chasse-consin, m. ^uono tolini; 
l^uono feMit^d; fanfea fforetti 1. ^ar« 
jotixdmteffa. 

Chasse-cranpand, m. fe^r&SiS, ta9« 
tei(a»a (Cintu). 

Chasselas, m. erftd n^adoidten tpiim« 
marioien (ait. 

Chasse-marée, m. fatafau))^iad; fa« 
lafaupjf)iaan tatoara«rattaat; tx^9 alnî* 
fen lait; Ia(afum))pu. 

Chasse-morte, /. (uHa^eitto (patto' 
))e(i6f{i); (futo.) ^rtt^s, {odta on tuo« 
n»uttu, ^uffaan menn^t tuattoa. 

Chasse-monche, m. iar^&i«(â||ftt. 

Chasse-mnlet, m. muuhn ajaia. 

Chasse-pointe, /. ntittimafora. 

Chasser, v, a. metfa^tatt, ja^bata; 
ajaa; tortottaa; ))aIottaa; ajaa tataa; 
c. du fusil, metfttdtaa, rat)ba jaàtia 
)»^0f^aa; c. le lièvre, aiaa iamtfia; 
c. Tennemi devant soi, aioa tt)i^oflû 
fet ebcQanfa; c. l'ennemi d'une ville, 
tartottaa wi^oflifet lautmngi^ta; c. un 
clou, t^Sba nauta flfaan. — v. n. met* 
fa«taa; la^ba ^i^maa »au^tia; aid^» 
taa, ojetta; (ftrjal).) kvaatta fuurto tt* 
(aa; td^ttaa tan^U'adtet chassé; c 
aux perdrix, fa^ba ^eltofanoja met* 
fadtamasfa; c. de race, tutta, olla fn« 
fuunfa; le vaisseau chasse sur les 
ancres, (aitoa on tnur'ajolUi anfhi« 
ri^fa. 

Chasseresse,/, naitfmetfastaja. 

Chasse-rivet, m. ntittauêioafara. 

Chasseur, ense, # . metfastaja. 

Châssis, m. fllmanraama 1. t&ûppti. 



Chas 



133 



Chau 



Ghaaâenz, rase, aéj. ^^x^vM* 
Ben, ti^nifidn&Uien. 
Ghft88i8, m. !e^a, fe^itld, ))mtteet, 

ifinialni; MtoUamftn (af!t; c double, 
flfSIaftt, faffinlertaifet la^t 

Gkaate, adj. ftkoed, )>u^^a«. 

(Siasteté, / ^toetod, ^u^tau^. 

Ghasable,/ mcdfufafufta. 

Ghasablier, m. (trtto4>uhtjm tettift 
L tan^itfija. 

Chat, m. fidfa;fUfan(ufuinenetiitn; 
tl)ftn fnfa; tattajan telineet; ^arftt, 
naara; (meritt).) naara^anlfuri ; mon* 
nifàfa; au c, au c.!, ^uid fUfaI c. 
▼olant, lentdtDtt orana; argent de c, 
ft4fan!ulta. — c-s, pi. (ta^io.) norffo, 
nrpa 

Cliâtaigne, /. ta^tanja. 

Cbâtaigneraie, / tûdtania))itidto. 

Cbâtaignier, m. fa^tanja^uu. 

Chàtam, Châtaigne, ady m. lad* 
tonjanrudfea. 

Chat-cervier, m. fidfa<'i(tued. 

Château, «i. linna; Unnotu9; (laiko.) 
c de poupe, tatafanfi; c. de proue, 
etufanfi; c. d'eau, mefifm^fu'taitod; 
e-x d'Espagne, tuuten tunat. 

Châtel, 1 Château. 

Châtelain, m. Unnanmouti, fa^tC" 
kui; seigneur c, (innan4fttntii ; ju- 
ge c. tinnantuotnari. 

Châtalet» m. (nan^.) todi^ttinen lin* 
m; grand c, mninoinen ali-oiltu^to 
^nftiSfa; petit c, tuanti^uone $ari« 
Mû. 

Châtellenie, /. Unnanmoubin loirfa; 
limian a(ue. 

Chat-hnant (h ttdntt)^), «». tarha» 

Châtiable, adj. ranfai^tatva, ran' 
bt9ttttfeii alainen. 

Châtier, v. a. funttaa, raitfat^ta; 
taTta^toû; fitioota firiotn^. 

Chatière, /. tt«faniâ))t, ))uia^bu^ 

M. 

Châtiment, m. furitud, ranfotdtud, 
ttitfaité. 

Chaton* m. tidfaïq^oita; (c^d 1. jiuo' 
to« tafli^tinien t^mt^ariHd; tattidfiiot 
fe^«fan{d: (tad».) nortfo. 

ChatoniUe» /. cvad y^tcni merifilmun 
Hh iota t&t)tctttiin fi)dtitfi. 



Ghatoeilkment, m. fatitit^, tntt»* 

Chatouiller, v. a. futittoa, futfnt" 
taa ; f ti^ottaa ; mieHi^ttdâ. 

tihatonillenx, ense, odj, {ittinen, 
tut!uinen; (fuko.) ttrrett, Idrtt^. 

Chatoyante, / ttdfanfirmd {txU fal* 
Udtinii). 

Chatoyer, v. n. (imeltdtt, fiUna, bofi« 
taa [laa&rimidtd]. 

Chat-pard, m. tiifertft«fa. 

Châtré, m, fuo^ito^, faitoio. 

Châtrer, v. a. (almeta, tuo^tta, lu* 
fata; (tum.) tcifafta tiiatolfati^uu^ta; 
t^^jentttd me^i(atd)>ejd ; ))09^Ittt Iouf« 
faaioat )>aitat |)oid firia^ta. 

Châtrenr, m. fatmuri, fuo^art. 

Chatte,/, naara^tidfa; (fum.) (eti* 
fttfnu; ((atto.) ladttioen^c; erttd {oImt« 
mo^toinen taladtudtpcn^e. 

Chattée, / ))oifue L ^jef&llinen fid« 
fam>oifafla. 

Chattemite, / intarteUio, Itufa^te* 
Itja; tetot>i9^d. 

Chatter, v. n. fantaai ))oitta [fid* 
fotdta]. 

Chand, ande, a<2j. hiuma, titituen; 
(fuU).) raju, ttiwad, tulttut)dinen ; lti« 
matnen, tariad; être c. de vin, olla 
mitntdtd rtemadtunut ; tout c, aittan 
tuore, nuft. 

Chaud, m. tuumuud, (dmmin; il a 
c, ^ncn on (dmmin 1. tuuma ; il fait 
c, on fuuma ilma; (tum.) tuUfe^ti 
otellaan. 

Chand, adv. tulife^ti, hiuma^ti; 
tout c, tdfld ^ettefld; oiettd. 

CSiande, /. tu(i, tuunittu9, tnlifund; 
^e^tu, tuUdtu^; fulonnut (afl«atne; fn* 
(aamar fu(atud (metallien) ; ))efdnldm« 
mtt^d; à la c, enfi tnnoSfa, enflkDi» 
^adfa; sur la c, enfi^ettedfd, fllmdn* 
rd))d^ffedfd. 

Chandean, m. (toan^.) etdd Idmntin 
jnoma roadtanaineilïe. 

Chandement, adv. tuttfcdti, tuu' 
ma«ti; (tum.) fitmaa^tt, innofiifc«ti. 

Chanaer, v. a. c. un champ, toi' 
lita ^e(to. 

Chandier, v. n. ttimoiSa Oû^^lot" 
ri«to). 

Chaudière, /. ifo fu))ari{atti(a; vxm* 
ti^)»ata; c. de bragserie, )»ata inovta* 



Chau 



134 



Chef 



l^âttddta tDarten; c. de teinturier, 
ki>21rt))ata, tt)&rtf)î))t)|)i; c. à vapeur, 
^(tortylattila 1. pata. 

Chaudron, m. tatttla. 

Ckandronnée. / tattilaSinen. 

Chaudronnerie, /. iva^ftfe^Sn am« 
matti; Ma^fife^ttn teoTfet; ioa9ltfe))iin 
paia. 

Chaudronnier, ière, #. tDaefifeti))^; 
toa^titeo^tni fauj)|)tad. 

Chauffage, m. (ttmmittttminen, Ittm« 
tnit^d; tuuotutnen potttopuun mfi8r&; 
^lot; droit de c, oifeud ottoo met* 
fttettt nttt«rttttQ iouffo ))oltto|)utta. 

Chauffe, m. tult))eftt tualaud'uunt^fa. 

Chauffe-ohemise, m. tuIt«aetio liina^' 
kDûaltetben Ittmmtti^^tîi toarten, Ittna« 
toaatteiben l&mmtttaitt. 

Chauffe-lit, m. loisoteenifimmtttttifi. 

Chauffe-pied, m. îalûuIftmmtttttjS, 
iadopu^. 

Chaulier, v. a. Ittmmtttttfi, fuumen^ 
taa. — V. n. (Smmittl, (fimmetft, (ttm* 
tntnt^ii — Se o., t/. r. (fimmitelld. 

Chaufferette, /. tuli-o«tia, ^tiCod* 
a«tia ialtojen Ittmmtt^^tfi koarteu. 

Chaufferie, /. fanttrûuta*))aia; fanfi* 
rauta<û^jo. 

Chauffoir, m. (âmtnttiyd^uone; (ttm« 
mittodtoaate (fatraita loarten). 

Cnaufour, m. talHi'Uunt. 

Chaufournier, m. taltinpolttaja. 

Chaulage, m. j)|n>ten falfitfeminen. 

Chauler, v. a. taltïta jt^wifi. 

Chaumage, m. fttngen niitt&mincn 
ia fofoominen peQoeta. 

Chaume, m. fttnfi; fttnti^elto; tatto* 
otjet. 

Chaumer, v. a. ia n. nitttti& )»eItof 8nfi. 

Channder, m. o(tt«auma. 

Chaumière, / odirattoinen mSf ft. 

Chaumine, /. mOffinen, lotopto. 

ChauBsage, m. iaiftne, joITutn. 

Chaussant, nte, adj. HP)>o n^^t&ii 
jatraait [fengidtS, futietaj. 

Chausse//: fidttfet otranau^ot, iotta 
ttt^ttttkoat 8fane!an t)(iopi«toien profee* 
forit; fi(tronSrte))tt; nuotanpertt; c. 
d'aiaance, tviem&ntorn)t maft^fa. 

Chaussé, ée, adj. tiit^p^fS ja(ttntt9fa 
oletva. 

Chausséage, m. tiera^at. 

Chaussée, / muttatootti, koaQtmuT- 



loe mertû, (otea, ittmell UNietacm; mao« 
fl(ta; maontie. ftwif^erueteinen tort* 
tettu tie, fttoitie. 

Chausse-pied, m. fanoi 1. ^l^a, 
iota Mt^tttttn Unm iattaan toMt9^, 
tcnf^farmi. 

Chausser, t^. a. pulea fufat ia ia(« 
tineet; fqn) te^bfi tentitt ifutle. — v. 
n. ]op\a, fotoettua [ialtineidta ja fu* 
fista]; un soulier qui chausse bien, 
ttnU, iota ^^totn fonxttuu ialfoan. — 
Se 0., V. r. pnîta fufat ia iolftneet. 

Chausses, /. pi ^oufut, falfougtt; 
la femme porte les c, matmolla on 
toaita talosfa; il a la clef de ses c, 
^iln on omatafeinen mled. 

Chaussetier, «i. futantutoja; fuf!a« 
fau))|)tad. 

Chausse-trape, /. ialfa«anfa; !etun« 
raubat; ttU tourpurafotefoifen tait; 
er&d o^baffecn lait (eorduui $tellarit). 

Chaussette,/. pnoUfuna. 

Chausson,/, iatfotn, fufanialfa; (uo" 
l^a^anturainen, foroton lenIS, to^tveU; 
txM (ait omenatorttua. 

Chaussure, / iatfaputu, iafftneet, 
fufot, {(ng8t, faa|)paat, i. n. e. 

ChauTO, adj. taliupHS. 

Chauve-souris, /. tiUipatto, na^îa* 

W. 
ChauTOté, /. {alitttfuu9, {a(iu)>at« 

Chauvir, v. n. c. des oreilles, mil* 
fat^ta formtSonfa, no^taa format fn» 
rolle. 

Chaux, /. falfti; c. vive, fa^tamaton 
faltti. 

Chavirer, v. n. {uutertua, fttfert^tt 
[atuffesta]. 

Cheheo, m. f ^ebefi, er&d atuffen (aji. 

Chef (f ttdntifti), m. (runonbe^fa ia 
t))9^tmtiffl9tS) pttS; (fum.) ^(lSlIt)emie#, 
^a«mn5, epmîed; io^taia; plià^fia, pU* 
patfta, J>aii«; fanfaan affu^^aa, etu^uoK; 
tenfalotta (latman); c. de saint Jeaui 
Sobanned la^toian pU] c. de Vétat^ 
maitton efimiee; général en c, ^Un 
io^taia, t)(t!enraalt; c. de pièce. tt)tft« 
iunifart; c. d'ordre, munffttnnnan 
paaittoetart; c. d'accusation, ^S^aflo 
rantec^fa; c. d'atelier. tt^Snio^taia; c. 
d'eau, ttoufmoefl, tuimamefl. — De 
son c, adv. omasta ))Uo(edta [perin» 



Chef 



135 



Cher 



sMK]; omaittt ta|bo«la, imiaSa Klal* 
(aifa; du c de sa femme, toaimon 
dolmen (^tntë); dn c. de qn, itmi 
pu9\t»ta, p\mnai9tà. 
Ckef-eoBs, m. ^enttnoero Ittttttit^^' 

Gief-d'oea¥Te (f et ftttnnt)), marnée* 
tartteod, tattitntco«. 
Ckefeder, f. GheTeder. 
Chef-lieii, m. p^^Sû^xtta, t>tttt«afnmtt6, 

GhègroBy m. pifi(anta. 

CMk, M. f 5eifi, arabtalatnen futoun* 

putam. 

Gbélidoine (ch = I), /. feltamo, 
)»3&df9feii ruo^o. 

GhelJii, f. Schellini^. 

Ghélonée, /. men«ft(|»ttonna. 

Cliémage, m. koaunitra^at 

se Oiener, v. r. lui^tna, TofaStua, 
rhitua. 

Ckemin, m. tie; ranta|iOTrad; mal* 
mifttoni toitonfaimoffeefa; lattiamatto, 
ttMi^tanga«; (futo.) tttno, mcno (oflan); 
frand c, toattamaantie; c. fourchu, 
ri^titie; c. de traverse, oifotie; c. 
creux, folfitte, folatfo; c. de 8t. Jac- 
ques, linnunrata; rebrousser c, pa* 
uta famaa tietft m^Stcn; faire son c, 
tbitftlyS; couper c. à qc, c^ttttt aflan 
mcnoa; c battu, ratmattu tie, t^^tei' 
nm tie; faire du c, !u(fca eteen^ttin» 
— C. falBant, adu. matfaKa; o^imeit" 
nen, fatnnnatfeeti. 

Cheminée, /. tulenfijar liefl, tolta; 
tûUaBûfi^pu; sous la c, ^itiaifunbeefa, 
fdatDi^tûi. 

Cheminer, v. n. tnotfudtaa, !u(fea, 
«HMltaa; (tuJn.) ebi^tt; fuiaa [(irio« 
tv0tattKieta] ; faire c. une montre, 
^nna Mo ftt)^mftAn. 

Chemineuz, enae, adj. patjon toaet' 
toiDa 1. tUtoamH, 

ChemiM, /. ^aita; fâttre, totttttt^eta; 
(linnot.) tottoraulmuuri; c. de maille, 
^ontfart^atta; pommes de terre en 
€., fttorimattomat |»eninat; fruits en 
Cf foteioitttt (ebetmttt; c. blanche, pvf^* 
bel ^eita; c. d'homme, mie^n pcàta. 

Chemisette, /. rinto^aita; ^dr5ii^; 
(iitoit. 

Chémosis, Chémose (ch = f), /. 
csae fUmtttouti. 



Chênaie, /. tammiéto, ta»mt)»nt0to. 

Chenalt m. fuICutanama, a^boe hiU 
fuiDttt|(tt; m^lU^puro; vttet&efonnt. 

Chenaler, v. o. fâiybft a^boito fnU 
!un>S^att. 

Chenapan, m. fl^fl, fiioetlid, reMQO. 

Chêne, m. tammijpuu; c yert, ran* 
budtammi. 

Chêftean, m. nuoti tommi 

Chénean, m. r&dtft«fonni. 

Chenet, m. rantaridtiffo tulifiefan 

âiêneteai, m. tommenmefa. 

Chèneyière, /. f^artippiiptitù. 

Chènevia, m. l^am^naflemen. 

Chènevotte, /. ))ttidtiir ^m^u«fa, 
tiefiatoidfa. 

ChèneTotter, v. n. fitueti faetpoo. 

Chenil (1 et ttttnn^), m, foiratar^a, 
toirataiïi. 

Chenille, /. le^timato; (fnto.) i(!e», 
roftttama içminen; fametti-rennuffet 
koaatteUfo; txU tniitta; en c, oamiu 
pntimefa. 

CheniUette,/. eritô ^a(f of a^mi (tcor- 

piurug). 

Chenn, ne, cUK. I^armaû))ttinen, |ar« 
maal^iutfiiten; (mn?.) (umeQa |»eitett^; 
arbre c, ^nn, ionfa (attoa on pnU 

Cheptel, Chepteil (p ei âttnn^), m. 
etuftoin ontominen ruofotte t^nolta tit« 
(oa toodtaan; tnololle annetut elufat. 

Cher, ère, adj. rafae, armae, (allie. 
— - adv, Miteti; coûter c, maffoa 
l^alioHr otta fattie. 

Cherche, Cerohe, /. rmon^.) J^olmt* 
laaren laottja (tafennntfidfa); (eatoa, 
ofottakoa ))tlarin toa^oenemieta. 

Cherche, f. tutltmluen. 

Cherchée, /. ^ettaMOr tuntematon 
((a^tttdfa). 

Chercher, v. a. ^afea, etfi&; (à) ta* 
koottaa, (otea; tutfia, tiebu9tella;miet' 
tift; il cherche à tous tromper, ^ân 
toettaa pttt^H teib&t; aller, Tenir c, 
mennftr tufta ^afemaon, noutamaan; 
aller c. qn, (tt^bS (alemoifa, trrn>e^« 
timtteîtt ilnta. 

iCherchenr, ense, /. etflitt, ^ftia. 

Chère, /. rnota, ateria, leetiti^e, ^M* 

5ito; on y fait bonne c.,ftetttt aeta^n 
erfttttifedti; il ne sut quelle c. me 



Cher 



136 



Ghev 



âûre, d ^ Hennit, f ainta nàawa ft»* 
titffl; homme de bonne c, ^erfutti* 
fe^ti Mxoà iiiie9, ^evttnfuit. 

Chiremeiit, adv. tem^iettiti, fattiUtt. 

Chérif, m. fl^iffir arabtalainen rn^ 
tînatf. 

Ghârir, v. a. (em))UI, (em^cfl^ti va* 
taztaa, 

Chérissable, adf. xaU9t€tUMa, ax* 
ma9f arma^inen. 

CheraonèBe (ch = f), / faarento, 
ntemimaa. 

Cherté,/. lolltii^; faSt« alfa. 

Ghérabln, m. lembi. 

Ghenrii, m. fotmjitturt; grand c, 
péi9ttxnaït(L 

Chesnée, /. loitiamttta; n^ttialla mit« 
toamtnen. 

Ghétit iTe, adj, tntia, toi^etiftinen, 
ïataia, Uf^no, huono, f^aipa. 

ChétiTemeni, adv. htriadtt i. n. e. 

GhètiTeté,/ turjun^, loi^elittif^^^, 

Ghétolier, m. tarian ruotolte ottaja 
^uo(ta tnloa ma^taon. 

Ghétron, m. loetolaattfto flt^tudfa. 

Cheral, m. ^eooiien; chevaux, rat* 
fumie^idtS; c. entier, orl; c. hongre, 
conpé, ttalaffa; c. neuf, ^arjaantu* 
maton ^etoonen; c. fait, rat^uétcttn 1^.; 
c. de trait, meto^^ c. de bat, taffal^.; 
a de selle, ratfu; c. de frise, pua* 
Ittiéta te^bttt ttarudteùnat: c. de ter- 
re, fUta; bon homme de c, l^roK 
vatfa^taja; bel homme de c, taunid 
ratfitmie^; c. à deux mains, toetoon 
ia tatfadtnffeen lel^aatoa ^onen; c. 
marin, mnrfu; c à vapeur, f^ttooi9* 
tDoima l^(^r^tonee0fa; aller à c, rat« 
faétaa; être à c, i^tna ^ettofen fe« 
Uidftt; se tenir à c, i^tua 1. oQo rat« 
fatn; se tenir à c. sur une fleuve, 
afettaa fotûiouHo mo(emmtn ^uotin 
ioïeo. 

Chevalement, m. tufi, tuetn«|iun. 

Chevaler, v. n. (mani) cbe^tataifin 
ri^adtaa. -- v. a. tuUfla koantétaa, 
mtmnta; no^tûa fa^atuRt ptiîiUt; f^nU 
ttttt etuialat riétim [^mofedta]. 

Ghevaleresqne, adj. vitanICincn, 
folo; feiffaileioo. 

GheTalerie, /. ritan«to; ritanfiUlt^; 
ritari^arwo; ordre de c, ritaribtnta. 



Chevaltt, m. fibutnaUmia; teMa, 
(annatin (minlu^fa); (mmttarieit, fol* 
ioomt€0ten) tdxnttt;^é^9,ptïtti]p^iii^ 
titth tntt, pHnm, 

CneralieT, m. titart; nuorem)ii iioifa 
aatelife^fa )»fr^eedftt; ^cmonen (fpaffU 
toeli^fil); c. de l'arquebose, om|mma» 
(eurait ittfen; c. de Malte, maftolaie» 
ritari; c. d'honneur, ^otoifamaQeri; 
c. d'industrie, weijan, ^etturi. 

Chevaline, adj, f, bête c, i^o, ^e* 
toonen. 

Ghevaaehable, adj. (tnon^.) xq^q»*^ 
tntfeen ttitooUxnta, 

Chevanchôe, /. (man|.) mirtarat^ 
fa^tiid, mirtafutni ratfatn. 

Chevanohement, m. ^ewofcn fdfSttn 
iétumtnen; murtunciben luiben )>ailat' 
tanfa ftirt^minen. 

Chevanoher, v. n. (man^.) ratfad^ 
taa; ^eittâd jatat ri^ttiin [^emofedta] ; 
oSa tt)ino9fa, epatafainen [patnorimet«« 
ttt] ; oOû ^Uaait^tfin, (Inten tattotiUet); 
ioutua oitealta ))atlaltanfa [mnrtnneiMa 
(ntStal; c. long, court, ratfo^taa piu 
tiU 1. {^^tjtaa ialu^timilla. 

& Chevauchons, adv. Tatfain. 

Chevan-légers, m. pL erttd diandi' 
fan funintaan ^entimartiioi^in htultttna 
(ettctt ratfiimtef|idt9. 

Chevelu, ne, adj. )»itttt^ittffiiien, 
funritntfatnen; racine c-e, ^|>fUIa 
mam^tettu iuurt; comète o-e, \ïïbt* 
^^rdtSinen ))^rdt5ta^tt. 

Chevelu, m. iuunba^rtf inurifAtie. 

Chevelure, /. tiiKa; p^ntSta^bm 
t^tordtS; iuuri^apfet; (tutn.) ^utbcntc^' 
bt«t0. 

Chevet, m. ^Mn«o(ainen, |>ttttn«aln«; 
lonoteen |»ttii))uoU; ^lem^i î^aifla for« 
teafuotin tafana tatoUfl«fa firloi^fa; 
c. de la mort, hioUmonobc 

Chevêtre, m. riimu, ^ttttfet; ^uottecn 
nurheta uttonctoa ^tvrenpatt (trltneitii 
moTten); leuwanflbe (tnn (enta on 
miaéfa). 

Gheven, m. l^tu0;le8cheTeiix,biuf' 
fet, tuffa; faire les c-x à qn, lam« 
mattt ifmt (lâtt; c-x de Vénus, (faM.) 
tl^otft (droiera). 

Chevillage, m. latkoan naulaami» 
tten. 

Cheville, /. rattta 1. ^NORDOonia; 



Chev 



137 



Gfaie 



Ytvtet^sltti; tuutktMif^Ia, 4wlia{i;ti(' 
liRa; mutoi (tielifoittime^o); c. du 
pied, nURatmt; e. oavrière, toaunuiit' 
(oRo; être en c, otta tottltUbe^ftt (lie» 

Chevillé, ée, atU. maantoUttn, liiii» 
nitettk); ^aarainen [^imienfarmieto]. 

CSieviller, v. a. toaarnottaa, nau* 
lata. 

C&eviUette, f» f ottanen, toaarminen. 

Chevillons, Chevillote, m. pi. (faiu).) 
fo^eri'noafeiit. 

ChevUlnre, /. ^imenfartoen ^aara. 

Chevir, v. n. (toan^.) (dé an) tufla 
atfoi^tn jfun tandfa, faaba jnt tai))u« 
moan; (de qe.) ^opxa [ntto*afiaeto]. 

Cheviesanoe, /. Chevieeement, m. 
(iDan^.) foiDîntOr fo)>iininen. 

Chèvre,/, futtn, kouo^i; ni))ufone; 
rana; fa^^utti. 

Chevreau, m. too^ta, loo^Iûnen, tono* 
^cntarttfa. 

Chèvrefenille, m. tttufama, tunfain 

(UmieêraJ, 

Chèvre-pied, adj. m. (lutinjaltainen : 
dieux c-8. 

Chevrette, /. metfttmuo^ir naara«« 
(tnDt; ^ûbaniolfa, fo(niijalta;erd«toi' 
l^nfone; ^or^Itninen a]9teIt^i(nU0. 

Chevreuil, m. metffifautid, muol^û 
ptuta. 

Chevrenee, /. ertte ^erfilan lûjt. 

Chevrier, m. touo^en^imen. 

Chevrlllard, m. metfdtouo^en loo^Ia 
1. farttfa. 

Chevron, m. muolt, nï^fa, otj!, ^arft; 
)MiItDelue«ajan tnerfft fotamie^n uni' 
looTQinefa. 

ChevTOtage, m. loero maan^omt^' 
taialle otieubceta iDUo^im ^itSmifeen. 

Chevrotement, m. mttftftmtnett;lirt' 

Chevroter, v. n. mo^liûr touonta; 
te^ft kotto^n tamaSa;inenett(lttma(ttt; 
linteHtt laulac^fa. 

Chevrotin, «t. ^eitottu too^tannafata. 

Chevrotine, /. metfAtaunin bonlt. 

CheflE, j»r0p. (nona, ttytëntt, lotona; 
Ino, Iuof|i; c'est comme c. nous, ai« 
loan tutn meiSattn; j'ai été c. tous, 
olen teifltt fft^n^t; je viens de c. vous, 
tnlm tttittt; j'ai passé par c tous, 
olen wcmi^t teibfin tâtonne latitta; c. 



soi, loti, totone; un e.-Boi, toti; quand 
j'aurai un c-moi, tnn faan oman lo^ 
tint. 

Chiaonz, m. turttKainen oifen^ton 
paltoelija. 

Chiasee, / metaSien !nona; c. de 
mouche, !ttr))ttfenlt!a. 

Chihoig, m. àfïbvi'^ummï, malfoinen 
gummi|»i(!a. 

Chicane, /. afîan«aiaian (nieet L 
f ouf ut; latntDttdnnellQd; iuoniiettelS, 
merute, ^(llmë^^, l^&to&tdt^e; gens de 
c, nurlta^crot, nurtfatirjurtt 

Chicaner, v, n. fd^ttcld iuonia, fout 
tuia aftan«aio9fa; fouIuteEûi iuonttetta. 
- V. a. U^mm rtibeUd; f^^tttt foi^ 
mata, ^tt(wttt«t(i; moittio, {dttiii; (htm.) 
fiufata, ^armittaa. 

Chicanerie, /. afmu'ajaian juonet; 
oifeuben todUntefeminen. 

Chicaneur, ense, «. juonttftltja rit* 
ta«afioidfa. 

Cldcanier, ière, «. ja adj. riiteUidr 
toranno^taja; riitatfa, torainen. 

Chiche, adj. ttara, fatta, !itfa0;pois 
c-8. mima (eieer). 

Chichement, adv. ttaradtt, faibadti, 
titfaadti. 

Chicheté,/. (»anfi.) itorune. 

Chicon, m. wuo^enioalt (lactuca f«a- 
riola), 

Chicoracé, ée, adj, fifutinfaltalnen. 

Chicorée,/, ftfurt. 

Chicot, m. ^uuntanto; pnnnftiréttet; 
otfan mutura; lo^ienucnt ^am^Nian 
tirfo. 

Chicoter, v. n. joutami^ta rtibcSd. 

Chicotin, m. foloftointin nc^te, Uu 
mae neéte. 

Chien, m. loira; ^^«ft^tufnn §ana; 
c. de basse^cour, tarjiûtoiTa; c. cou- 
chant, de perdrix, ]pefto))9^n foira, 
Untufoira; c. muet, ^urtta; c. d'atta- 
che, ta^letoita; c. pour le loup, fuft« 
foira; c. savant, pariotcttu fotra; c. 
de mer, marin, ^at«tala, ^^le; c. rat, 
vftf«rra«fufttincn elftin; un c. de temps, 
iufma t(ma; entre c. et loup, çtt* 
m^dftt. 

Chiendent, m. juolad^eind, tttilf' 

l^tttft (triticum rêpêm), 

C^eane, /. narttu; (htm.) irftad 
nainen; une c. d'affaire, tlfcA jlntht. 



Chie 



138 



Chir 



COdeiuier, v. n. iienKotta, f oaba Im* | 
Kiloita. 

Ghiennine, adj. foiratnainen. 

CAiflr, V. n. io a. te^b& tar^eenfa. 

Ghienr, ense, «. tar^eenfa tettitt. 

Chiffe, /. o^ut, §ttono fanga«; rttttf)^, 
vtetou. 

Chiffon, m. xxtpvi, t&ttfi); ((utD.) mi' 
ttttSn fatu; naUten fori^tuffet. 

Chiffon, nne, adj, tottttrttffl fa^ma' 
nut [))tti9ta]. 

Chiffonner, v. a. t^tt^tttK, tn^fertSfi, 
)^al^otn ))tbens; (htn).) ^uolcttoor ^tti* 
xxVL ftufata. 

Ciiiffonnier, ère, «. Inm|)ttnlertt&itt; 
(!uw.) itutidten eerâ&itt, fieCitteliifi. 

Chiffonnier, m. naifnt ))itronti ; nai» 
fen tçSpa^tl 

Chiihre, m. numéro, tutDunmerRt; 
firiotudptirre; ftfKt^9ten firiotetut ni« 
men alfutiriaimet: graver un c. sur 
un cachet; falamerm, falamerfiSâ f lr« 
iottamtnen: écrire en c. 

Chiifrer, v. n. numcrctSa merttttt; 
la^fea numerotSa; falamerfeilltt firjot^ 
taa: numerotta. — Se c., v. r. nume* 
rotua mttdtStii: Pinfini ne peut se c. 

Chifl^nr, m. fukounla^fua, lumun* 
ladtumied. 

Chignon, m. tafaraitua; tafaraitoan 
^iuffet. 

Chile, r. Chyle. 

Ghiliade (ch = t tttdftt jo foirt.), 
/. tu^at(utu: une c. d'années. 

Chiliarqne, m. tu^anten ))iiSmied. 

ChiliasM, m, tu^atn>uotidta malta« 
htntaa udtouïa. 

Chiliogone, adj. tubatfulmainen. 

Chilone, adj, ])a!fu^uulinen. 

Chimère, / tabullmen tummitud, 

JirtDtë; (lutD.) §oure, ^aatueffima, tt)al« 
etuwa. 

Chimérique, adj. ^aatDelftttu, luuUu, 
)^txmn. 

Chimériser, v. n. ^aakoetfia, (ou« 
raidar iKtàttttmift tuiuitellla. 

Chimie, /. femia; c. végétale, Ia«« 
tt)ifemia; c. animale, efôinlemia. 

Chimique, adj. femtaUinen. 

Chimiste, m. (emiantutliio, femUta. 

Chimoine, m. inbiataincn fittifittt. 

China, t. Squine. 



Chinehe, ChinoUUa, m. ((h)^K6 (m^ 

phiti» putoTÎui). 

Chinoilla, m. lierulatnen elfiin, io^ta 
foabaûn tûSidooriooifet turtlffet 

Chiner, v. a. firiamatri tutoa; bas 
chinés, firjiatoat fntat. 

Chinois, oiae, #. ttnalainen. 

Chinoiserie, / finalaifeen tafiaan 
te§bt)t tcoffet. 

Chionrme, /. tatecin foutaiafunta; 
fatcri-oriafunta. 

Chipoter, v. n. (tturotta, toittaé* 
tetta, nu^iatttû; fi)5b& ^itaa^ti, jonta* 
midta iantata. 

Chipoteur, euse, ia 

Chipotier, ière, #. ^itutt, mittaO* 
telija, nu^ud; joutami^ta riiteliid. 

Chique,/, turmettunutftftfifofongi; 
jtittt faattt ftltti; tu^affamiiai; t^uru" 
tubalfa; mâ^âtuen fa^wi!u|i|»t; )»atto, 
ioua (o^fct ^eitte(oottt;erâ«ft)i9^k)mato 
^nttllein faartdtodfa. 

Chiquenaude, /. nenttn>n&)))»at)^. 

Chiquer, v. n. mSUtd puria, |>itftft 
tn|>aftaa. 

Chiquet, m. ]^i))e, ^i))a(e, ertt;c.Àc. 
muTuttain, tipottatn, koâ^tn erin. 

Chiqueter, v. a. nouttien fuorta 
tt)iQoj[a; uurtaa ^iirafan reunat; mar» 
morin taUaifetfl firjlaitta. 

Chiquette, /. na^fa^alanen, jota Iam« 
masta fcritedm |)oidteitataan. 

Chiragre (ch = f), /. luntoalo, (et* 
ni (fitri^fii). — m. (uumaloa fairaO' 
tama. 

Chirite (ch = f), /. ffibeumnotot' 
nen jïalattttt 1. tt^|m(twi. 

Chirographaire (ch = f), adj. t&ft' 
liriotntfen*; créancier c, medola, jota 
et o(e muuta toalauttûf (uin (ain«n* 
faaian omalàtifedti liijiotetttt ioe(Ia« 
tiria. 



Chirologie (ch = I), /. fonnipn^ 

■ = f), / mtm 

ennudtaminen. 



Chiromanoie (ch 



Chiromaneien, ienne (ch = î), t. 
fiibedttt ennu^taia. 

Chirurgical, aie, adj. lirurgiaUinen, 
^att)au(ââtiti^6*o))||iin fuuluma. 

Chirurgie, /. tinirgia, ^atuanlAtt* 

Chirurgien, m. f irnrgi, ^atoal&ftftttt, 
(aanmn; c mi^or, fotalftftfttvi* 



Chir 



139 



Chos 



CUnirgiqne, ttdj. t Ghirargical. 
Ghiste, t Kyste. 
Oiivre, /. fartiSfcnlifn. 
GUftmyde, / roinatût9'^Iimt)«teR 
fotaputn. 
Cnlorate, m. àfi^xW^'pexMXi fnola. 
GUore, m. i^lori. 
CUoriqne, adj. acide c, (^lori* 

Colorite, «t. (^torttt^ koi^ritttfentootpa 
tatm. 

Chloroforme, m. (^(orofonnt. 

Chlorose, / fftln)et^«tauti. 

Chlorure, m. d^Iorinfefainen tnetotti; 
€. de zioc, c^torsiitRi. 

Choe, m. t5(m21^9, fol^auS; r^nt&t^d; 
<hitt).) tiKt^tnfo, Xap'pxa, onnettomuiid. 

Choeolai, m. f^ofotati. — adj. f^o« 
foIatinioâTtiten. 

Chocolatier, m. f^ofotatin n>a(mt«« 
taia 1. fait|»pia0. 

Chocolatière, /. f^tolatitannu. 

Choevr (ch = I), m. fittonfuori; 
tanfut99rt; enfants de c, fuott|)0)at, 
ftrfonlaiiloii^to. 

Choir, V. n. langetQ, toat^uo; il est 
Gha en pauvreté, l^iin on joutunut 
t6i)tot)teen. 

Choisir, v. a. xooXxta, kooUfoita. 

Choisi, m. c'est du c, fe on ^a« 
radta laito. 

Choix, m. n)aoU; molitoima. 

Cholagogne (ch = I), adj, fap))ea 
ynrfaatoa. 

Cholédographie, Cholédologie (ch 
= ï)r /• oppt fope«to. 

Cholédoque (ch = {), adj. canal 
€., fa))en fultu^utfî. 

Cholélithe (ch = f), / fo))))t{imî. 

Choléra-morhns, Choléra (ch = t), 
411. (oitratonti. 

Cholérique, adj, \a s. (otertnen, fa)»« 
^itotttttien; !o(era«; foteratauttnen, to* 
leraa fairadtaioa. 

Chômable, adj. ^^^ttcttatott, toïtitt* 
tawtt [in^Ia^iiDi«ttt]: jour c, jn^ta* 
^ttoS. 

Chômage, m. joutitaifund, jouto^aifa; 
ti|9n laRauttamintn (te^tai9fa); c. de 
fêtes, iu^lan ))ito. 

Chômer, v. n. oQa jonttlaona, oiïa 
t^Sn imntteeofa; otta tifitA tefemtttttt, 
ttxMKioiittittntt iHttttt; oHo lefasrtona, f^U 



tneeno; oSa taRautettu, oEa feifomoOfa 
[te^badti)59ttt]; c. de qc, otta infm 
Àuttttee^fa. — v. a, miettllfi, |»itfi8 (iu^« 

laa). 
Chondrographie, Chondrologie (ch 

r= f), /. o))))i ruMoSta. 

Chopine, /. ran€fa(atnen metelten 
atueiben mitta (noin 1V« torttelia)/ 

Chopiner, v. n. tt^^fti^UM, ^^PP^^ 

Ghopinette, /. tott^tttnen chopine; 
c. de pompe, pnmpnn fannu. 

Choppement, m. fom))a9tumtnen. 

Chopper, v. n. tom))a9tua, (otmata; 
tdrmttttt tDQdtaan; (atra^taa. 

Choquant, nte, adj. ii>VLtïaau>a, \oU 
toaùtoa, nurja, outo. 

Choquer, v. a. tBImftttt toa^taan; 
(futu.) loufata, ^armittaa, (la^ottaa 
mieltâ. — Se c, v. r. tSCmdttt ^(teen 
[fotaioufoidta] ; (dé qej fuuttua, tntta 
loutatuffi Odtftn). 

Choraïque (ch « t), adj. troc^ato* 
tainen (runomttta). 

Choral (ch « f), m. {irffomitren 
nuottt, toxaii. 

Chordapse (ch « t), m. fnoUwttân« 
ne, fttoUnfotmn. 

Ghorée (ch » t), m. erSd rnnon* 
jolta, ^ttfâl^^^t 1. trod^aio (- ^). 

Chorège, m. fuortn iobtàjo mni* 
noi^ten ©reefalatdtm nii^telmi^fâ. 

Chorégraphie (ch » f), /. tan^fl* 
(aobtnnon taito. 

ChoréTèque (ch — l), m. pïx9pan* 
fijûtnen. 

Choriambe (ch » f), m. eriid ni' 
nonjatta (— w w — ). 

Choriste (ch « t), m. luorifon' 
laja. 

Chorégraphie (ch = t), /. paxtta* 
funnan felit^d. 

Choroïde (ch -» t), /. filmân lalkoo. 

Chorus («B lor^^d), m. faire c.,^^« 
t^a tuortin, fuonlouusmt. 

Chose, /. afta, {atu; ta)>au9r tefo; 
ter&iii<afia; Dieu a créé toutes c-s, 
3ttmo(a on faiiti olmaifet (uonut; 
c'est une c. sans ezemiple, fen toet' 
taieta ta))ouétû et o(e; faire de gran- 
des c-s, te^bS fuuria tefoja; la c. pu- 
blique, ^^tetélunta, loaltio; sur tou- 
tes c-s, laifen molomin; quelque c, 
iotafin. 



Chou 



140 



Chry 



Ghffli, m. laali; c fleur, falfaltali; 
c. pommé, cabu89tu|iufaali;c. navet, 
siauris, vtttttlfftt; c. blanc, tDalfofaali; 
c. salé, ^o))antaaU; c. marin, txà» 
ftertonto^on (aii (eofwùhmlui •oldo" 
n^la); petit c, erttd fafun lait ; aller 
à travers c, fi(mitt0mâ9ti {^9«tttefitn; 
aller planter ses c-z, Itt^teft maatte 
afitmoan, (uo))ua moailmaéto; faire c. 
blanc, ^etttttft {Iwutfe, \tixiUn (Wu 
jveltdfd); mon choul mon chou-chou 1 
io))fu!atfem! 

Ghonl Ghom làl ChouplUel int, ^ad, 
1^06 Itinntl (metfddtttidn ^uuto fou 
x'tSLt). 

Ghonant, m. ^axtoMU, metfa^SHS. 

Chouans, m. pi. (S^ouanHt, tunin^ 
faanmteUfet ^etagne'dfa 9tan«fan \oaU 
(anfumoulfen aitûno. 

Choucas, m. naatta» 

Choncronte, /. 6a))anfaalt. 

Chouette,/. tarqatidttS; faire lac, 

Î|!ftn ta§ta tabi ufeam))ia loadtaon pt* 
ata; il est leur c, ^ân on ^eibdn 
pWtïana. 

Chonqnet, m. ((aim.) eefelt))iitt. 

Choyer, v. a. ^uoicttife^ti (ottaa, 
hotboa 1. toaaita; tDarotoadti {tt^ttttS; 
bertt^ljbeail to^befla; l^emntoteKa. — 
Se e., V. r. ^HUm itfenfttr ttcmt^U 
t\in[A ^etnmotetta. 

Chrême, m. p^^tt 6(i^, jola fatod* 
fe«fa ttrtodfa tjit)tetttan noitelcmtfetjl. 

Chrèmeau, m. ri^ttâi^m^df^. 

Chrestomathie, /. tufuttrjia 1. tnle* 
mtdto, fiftttt&md toalituita fa^^aleita 
|»arbaimmtdta tttiaiCiiotdta. 

chrétien, enne, aij. ja #. !ri9ttQi« 
ncn, trt9titt^; sa majesté très c-e, 
^nen taiffein trl^tillifin maje^teeti 
(9tandtan funtntaan nimiti^d). 

Chrétiennement, <tdv trietiQifedti. 

Chrétienté,/. hi^tlEtf^t^d. 

Chris, /. aincfirjotnd tontudfa. 

Grinui, m. aStia, jodfa ftttl^tetttiin 

Ghrimnation, /. p^^ffd Sli^Od moi* 
teienttncn. 

Christ (st dSnt^^, patt^ ^^bisttjf' 
fe0f& 3e{u« fanan tan^Ja), m. jerietnd; 
rietitnnaulitun fmoa, frufifl^t. 

Ghriste-mariBs, /. er&e fù9»\ (m- 

Ucornia herbaeêa). 



Chrittiaiiser, v. a. tc^bd, fMtttftft 
fridtit^ep; pïm rriititU^ntt. 

Christianisme, m. Irtittn'ntffo, fris^ 
tthinta. 

Chromate, m, fromiJ^afi^otncn faolo. 



Chromatiqne, aéK, (foit) {lometi" 
oa jla 
teiSa. 



ncn; ^tenetoa ja altama ^uo(tnno< 



Chromatiqne, /. todttnfetotu^'taito. 
Chromatiqnement, adv. fromatt» 

fc6ti. 
Chrome, m. fromi (mctattt). 
Chromiqne, adj. acide c, homi^ 

Chronicité, /. ))ittttmfQt)e (taabtn). 

CSironiqne, /. trontfa, aitafiria; c. 
scandaleuse, inoxnpvifittt, tierto|)n^t 

Chronique, adj. jiitf&Uinen, fconilii' 
nen [taubidta]. 

Chroniqueur, m. trouilan tiriottajur- 
Qtfalirian tetiitt; tuthi^u^iben tectoia» 

Chronogramme, m. mno, io^fa al* 
fuhriatmet lattnalairma nnmeroina 
ofottatoat tDUofiIuttttn, iollotn terrotta 
atia ta)»al^tui. 

Chronographe, m. aiantiebon tettiâ. 

Caironographie, /. aiantieto, n»uofi^ 
tuetteto ^nntt tieto mtttt niin& lottofina 
on tapa^tunut. 

Chronologie, /. aianlulu, fronotoi» 

gia. 

Chronologique, adj. aiontutouHtuen^ 
attaa m)|aten i^xit»tît% Ironotogiai* 
nen. 

Chronolof^iste, Chronologue, m. !to<' 
noiogt, aifatn tutttia. 

Chronomètre, Chronoeeope, m. fro* 
nometerir tone tarifaa ajanmitton^to 



toarten, fangen tattta tello. 

iry / 

toppa 1. fuomd. 



Chry sali 



laen ta 
de, /. 



Io)))»amato, mabon» 



se Chrysalider, tr. r. muuttua top' 
^mabolft, fôt^btt mabonfo))t)aan, mo^ 
bontopatfl. 

Chrysanthème, Chrysanthémum 
(um «B oom), m. fitttko&ntnfta. 

Chrysobéril, m. (r^fober^at, finincn 
berbSi. 

Chrysoeale, m. htttennttldinoi me» 
taflifeoS. 

Chrysolithe, /. Irttfoitti (laaidftmi). 

Chrysomèle, m. bt^itnttanen. 

Chryaefée,/. hiuaniefo-taito. 



Chry 



141 



cm 



fd^fopTofl (tMaleantoi^etittinen faai0* 

Ghrygtal, f . Crist . . 

Ctrymùd^, f. (fem.') fnttiitftuiti mcjl. 

Chneheter, v. n. t)tq)ottaa, mtfert&tt. 

Cîhaehoter, v. a. ja n. Îm9!tatû, fuis* 
tittaa. 

GbMhoterie, /. Gbvohotemeiit, m. 
fiii«te, fui«fiir fuidfutud. 

Ghnehotenr, enee, «. fut^tija, fnt«* 
Inttcltia; fteitttdtjtt, fielenfantaîa, f te(t' 
tonttu 

Ghnt (t atfnt^^), im. ^fdl ^tljaa! 

Chnte, / t)utoud, faûtumu9, (anfee* 
mix^; luo^uminen, (tto))ttmit0; (fnio.) 
oiiiiettoinuutf; lofijruffiiie (mArf^fa 1. 
lanfcedfa); fittuen alctitutninen (lait« 
Uedfa); la c. d'une maison, ^uoneeti 
faatttminen; c. d'eau, tocbenjpittoud; 
(fUtD.) la c. du jour» ^ttitoSn Uppu, 
litôht. 

Qqrle, m. koatfan tnattoiie«te, 6f\i* 
Ua. 

Chylenx, ense, adj, maitone^teen 
taftattten 1. fefainen. 

Ckylifère, adj, maitonedtetttt tatU 
tatDo 1. jolitûtna. 

Ghylifleation, Ghylose, /. tvo'an 
munttutnmen motfadfa maitone^teetft. 

Chymie, /. t. Ghim.. 

Ci, adv, tdtttta; ci-après, koa^febed, 
olcm^ana; ci-dessous, tttdfttaUtn)»aitû; 
ci-deasas, tttâffl l|Ietn^ttntt; ci-contre, 
tDQMajliftâttt; ci-devant, tttttt ennen; 
par-ci, par là, fitUH, tUM, tMtatau 
ftn; entre ci et demain, tttmttti ja 
(iionti^tottiinfin tofiliatt; ce drap-ci, 
tlim& fançaa ttt^ftf; quatre aunes 
d'étoffes a vingt francs, ci quatre- 
▼ingt francs, — tefee 80 franna; ci- 
joint, ci-inclus, tttttt feutaama, tâ^ttn 
inljettu. 

Cibe, Cible, /. ntaoltthutu; tirer à 
la c, ampua ntaaitin. 

Ciboir, «i. ript^ilet^il'rafia, Sl^ffittt' 
Tofla. 

Ciboide^. fi))nU, fanffa. 
Cibonletto, / nto^olatiffa. 
Cieatrice, /. ar%)i, naarma; (fuw.) 
^tocpiirhi. 

Çioatrioé, ée, adf. atpxntn, naat" 
inatiien. 



Cioatrienle, / voUf^VAnm axpï 1. 
itoarma. 

Cieatrisant, nte, ia 

Cicatrisatif, ive, adj. ^aamoia pa^ 
rantatoa; arpca teten)&. 

CioatnBatioii, /. ^aïnan^rannu^; 
artDettitmtnen. 

Cicatriser, v, a. ^arantaa ^aarna; 
naarmaa 1. avpta te^bd. — Se c^ v. 
r. barantua [^aatoa^ta] ; amettua. 

Cicéro, m. er(i0 lûii j)atnotiriatmia. 

Cicérole, /. mtt^tttnen toima. 

Cicérone (= tfc^itf d)eroone), m. mat* 
fudtatoatdten, outojen o^ad \a mtxtïU 
ttttoien ))airroien nîi^ttaid; firiaUinen 
o))ad mathtdtûwttte. 

Cieéronien, enne, adj. Cicero'tt mn« 
(ûinen rftriotudtomadtaj. 

Cicisbée, f. Si^isbée. 

Cicntaire, /. fetfo, ni^rf!^}>ttt!t, tfo* 
^rtti (eicuta). 

Ci-devant, adv. T. Ci. 

Cid, m. t)attniff 5 (arabialotnen fana). 

Cidre, m. ctberi, omenonne^te, omota* 
wHna. 

Ciel (pi. cienx), «i. taitoa^, tal« 
maantanfi, tattoa^'ala; t(ma«ata, \U 
manlaatu; (tuto.) 2vio\a, 3uina(a; le 
royaume des cieux. tairoaan Y^afta» 
funto ; c. étoile, tai^titot^a. — Ciel, 
pi. dels, fûtto, fato9; c. d'un lit fttn* 
gt|n teitta; c. du trône, maUa«i9tut« 
men funntatatma^. 

Cierge, m. mabaf^nttiltt; c. du Pé- 
rou, (Mxo.) tuoçn^'O^bafe (eaettupe' 
ruvianut). 

Ciergier, m. h)a^aft)ittttlfiin teftiK l. 
Îùupp\ù9. 

Cigale,/, ^nnaflïffa. 

Cigare, m. flfari. 

Cigne, f. Cygne. 

Cigogne,/, çaifara. 

Cigognean, m. ^atfaran»))otIatten. 

Ciguë,/, fatfo, tfo*^rtti (eoniimj; 
ifo«brtt0ta tel^t^ m^rtf^jucma. 

Cil (= citi), m. Pfmarit^fct. 

Cilice, m. jou^t^ûita ((t^an fibutta*' 
mifet^ ia fatumtfen tetemifctf!). 

Cilié, ée, adj. (fadm.) ^ariafftnen. 

Cillé, ée, adj. loïïa on ^armaat Iar« 
mat filmten ^mpdrilia: cheval c. 

Cillement, m. fl(mfin«i«fu 1. rtt« 



cm 



142 



Cire 



Cfll«r, V. a. rttpa^tatt 1. loUIttttaa i ttitmero tDtififi^iiiinenttt; aroir la c. 



* (I 



filmtd, idfett ^ïmU. — v. n. faaba 
^armatta farwoia fUmien ^m^rilKe. 

Cimaise, f. Cymaise. 
Gimbalt^e, !. Gymbalaire. 
Cime,/. fuffu(a,'^m^t)ii, ^uittu. 
Ciment, m. cementi^ruislt, cemnitU 
jait^o; fttti. 

Cimenter, v. a. mnuxaia cementtlIS; 
ra))ata cententiKS; Tttata; (furo.) roa^* 
wi9taa, nafunttaa; c. la paix; c. l'a- 
mitié. 

Cimentier, m. maurifaroen » ittïia, 
fûtoettaia; fittaajia. 

Cimeterre, m. turfftlaincn foufero* 
mieltû. 

Cimetière, /. {irfto))t§a, ^autaud 
maa. 

Cimette, /. faannioerfo. 

Cimier, m. f^^firdn'foridtuê; reifir 
reifi^ùt^ti (^ârttn, ^trtoen, tauctin). 

Cimmérique, adj, ténèbres c-s, ^a!* 
fu, tluinen f^tme^d. 

Cimolée, /. ctmonti (erSd famen 
(aj[i). — adj, matière c-e, cimolie, 

/. ta§(oIuort* 

Cinabre, m. cinoberi. 

Cinéfier, v. a. ttt^ûtft t)oIttaa. 

Cinéraire, adj, \ime c, uurna tuo^ 
Icibcn tu^laa wartcn. — /. (ïû«tt).) 
tttata (einêraria), 

Cinération, Cinéfaction, /. tu^affi 
t)o(ttamtnen. 

Cinéthmiqne, /. o^))t Uttunno^ta. 

Cinçlage, m. (atwan fiâtkottmatfa; 
mertmted'pedtt. 

Cingler, v. n. purje^tta; (a^tea (^Hin, 
fo^ben). — V. a. 1^9btt ruo^raHar pxx9^ 
îata; c. à l'ouest, ladfea itttft to^ben; 
c. le Tisage d'an coup de fouet, I^5bd 
ruodfaUa ftlmiUe; le vent cingle le 
visapre, tuuli ^titflaa, ^u^altaa tnadt'* 
fUinitt* 

Cinnamome, m. faneli. 

Cinq, adj. luiibed. — «. m. tolifi; 
wittonenr miiptto. 

Cinquantaine, /. nDttftl^mmcnlutu ; 
nom kotififtontmenttt; loiifît^mmen'tDttO' 
tia0; tDitftf^mmen«tDnotineniuMa:fnf« 
ta^attt i. n. e. 

Cinquante, adj» miifir^mmentâ; toit* 
bc^f^mmene^. — m. roitftt^mmenilIS, 



oUa tttîbenf^mmenen mnoben n>an^. 

Cinqnantenier, m. tniibentijmmcncii 
pMÎLïm 

Cinquantième, adj. wiibeeA^mmenc^. 
— m. tniibe^Ajmmene^ (ofa). 

Cinquième, adj, koiibc^. — «. toiu 
bennes, miht» ofa. — /. mitbee Inaflt. 

C^nièmement, adv, miibenneffl. 

Cinqnille, /. (oœbre«^e(t toit^in mie^ 
^in. 

Cintrage, f. Geintrage. 

Cintre, m. faarir ^oimt, hipn; taa* 
vttoa tcltne tubottakDan §o(kottt oKa. 

Cintré, ée, part, ia adj. tnxotxar 
^o(tt)ifa9, ^olmattu. 

Cintrer, v. a, tutoertaa, tutoa ^oI« 
tnia, ^ofmittaa, ^o(wata, ^ottDtfaareQe 
ratentao. 

Ciontat, m. tx'i9 mtinimarion laiu 

Cipaye (ay = ot), m. @i»>oi, ittt- 
inbialatnen fotamte^. 

Cipolin, Cipolini, m. mi^ertâfuoni* 
nen marmori. 

Cippe, /. ))^(tt)S6 latkoalort^tnffetto, 

Cirage, m. n)a§au9r toa^ottamtnen; 
ma^otetut teoffet; koa^a; faa))admQ!flr 
IiiUott>ûibe. 

CircajiLçon, m. tn^Stiâinen, tt)t|9ffd. 

Circée, /. erâd tadtDt (drcoôa). 

Cireompolaire, adj, maan-naioan 
^mtodrtOâ olewa: terres c-s. 

Circonoire, v, a. ^m^ttriUifato. 

Cireoneieenr, m. ^mpiirtletftaaia. 

Cirooneision, /. i^m^ïriïetf Ian0. 

Cireondnire, v, a, fujiuttaa (anfd' 
mat. 

Cireonférenee, /. i^m^r^er ^^W^ 
^m^ttrtdtë. 

Circonflexe, aij, accent c, circum* 
fïeji (A). 

Cireoqjacent, nte, ad), ijmn&TUtS^ftt 
oletna; pays 6., ^mfiâttdtd, litifeutn. 

Cireonlocntion, /. ufeiUa fanoifia fe« 
ItttSmineni perifrafl 

Circonaeription, /. rajotnd, ^tirit» 
tdminnir raiaOa i|mjpttr0tmtnen, raiot* 
§tn fu^i^taminen; (mittautfo^.) t)n^>tt« 
rttné; ^tirt 

Ciroonscrire, v, a, raiottoa, pxmX* 
taa, raiotta I)mt)âr9tttt;fn|)t0taa;(mit- 
tatt«o|i.) ^itrtaa ^nq^ttrilïe. 



Cire 



143 



Cita 



CSroonspeet, «ete, aé^. tarno^noli» 
neii, (uoltfad, toarotoa. 

Cirêoiispeotion, /. tartlun^, ^nolen* 
^tttottif^i}^, maromaifmt^. 

CircoBstâiiee, /. aflan^aara, afian« 
laxta, ûfla, fo^ta, fattumitô; fetffa; 
règlement de c. fotunnaifet fâfiu* 
n5t; ouvrage de c, tila^dincn teod. 

(^eoBstancié, 6e, adj. pttïnpofiiau 
ntn, îuvrtaiaffamen, îaxota. 

Circonstanciel, elle^ ad^. aftan^ao* 
roUta rit^putoa; perin^o^iainen; mot 
c., inS&rttfana, abtierbi. 

drocBstancier, v. a. iuurtoiatfaiit, 
pinnpoffiin tertoa 1. efiteKâ. 

Circonvàllation,/.uiotmmainen ïoùU 
Ïxin9, pxïtxtoaiiï; ligne de c, toaUx* 
tudltnia; faire la c. d'an camp, ïoaU 
liUa fnllea 1. maru^taa (eirt. 

Girconvenir, v, a. ))etiata. fawo(« 
taa, loteffaubeUa ^etttttt 1. motttaa; tïtx* 

CirconTention, /. miellaud, lama* 
Iitii9, ^diûtt^. 

drconvoiain, ine, adj, ^m^rt 1. 
)^)»&rtdtil«fa ûUtoa, rûjaua otema. 

Circonvolntion, /. tterimtiten 1. p\^*é* 
riminen Itôfutfen ^m))dtt; lietotninen. 

Circnit, m. pitrt, ^m^âr^d; fterto, 
mntfa; foutfu, tDcmfe ^n^ecdfa; le c. 
de la ville, fait^imgin ^itri; la route 
fait un long c, tie tefee fuuren Itet" 
ron, muttatL 

Circulaire, adj, ^i^grefi, nmpï^ï^u 
ncn; lettre c, 1. circulaire, tierto* 
firie. 

Cironlairement, adv. ))t)9rënfaltat« 
fe^ti, dtfeUnmuotoifedti. 

Cnrenlant, nte, adj. litRee^fâ 1. fu* 
Ua\a olemo. 

Circnlatenr, m. {iIniântHantaid,)»uo0« 
fari; toerenfiertO'Opin puolu^taja. 

C^enlation, / fterto, ItertoIu(fn, 
fiertSminen; liife; la c. du sang, koe* 
rcn fîextolulht; mettre en c, patina 
1. to&a^taa UtReefen. 

Circnlatoire, adj. toeren liertoiuol' 
fiutn funlutoa. 

Circnler, v. n. ficrt&d Qmgttri, îaU 
fta ^m^idrt; ebeétafaifln (iiltua; olla 
(iiffeedfil, fnlfea mteé mtel^eltil. — v, 
a. panna titfleefen. 

ârct /. toaïfa, knatfi; »a§a!4nttt(tt; 



lanéUanftitetti; fotttait n)«tffii;nMtfai9« 
tu9 tt)al|af^ntttl0tllii; c. d'Espagne, 
latta. 

Cirer, v. a, toa^atû, toa^ottoa, îxiU 
lottaa (ialfinetta). 

Cirier, m. na^at^nttUdin malajki; 
ma^an maltatfijia; toafyknxoolaya, koa^ 
^alukoaitt tetii&; n)a]^alau))^iad ; (lo^tv.) 
loa^a^uu (myrica eeri/era). 

Ciroëne, m. ma^a>^Iaa$tart. 

Ciron, m. f^^^mato, ^unfft; niç^p^ 
f^^timabon f)ureniaéta; (luko.) aiman 
mâ^ciinen raté fa. 

Cirque, m. nHt)te(miUrafennué 92o' 
matai jtiïa; ratfaétuérata; circué. 

Cirre, Cirrhe, m. (!a«w.) fdr§t, fier* 
rc, tartuin. 

Cirrhé, ée, Cirrhiforme, adj. titv* 
teenmnotoinen. 

Cirrheux, ense, adj. ftertetÏÏS ma* 
ruétettu. 

Cirsàkas, f. Sirsacas. 

Cirnre, /. koa^otué; faa))aéma]^a 1. 
raétoa. 

Cisailler, v. a, Uxîata riffl feltoot* 
tomat, tuddrdt 1. n)aiaa))ainotfet ra^a* 
fa^paîeet. 

Cisailles, /. pi. peUifatfet; (etlfauf" 
feéta jHâneet fartneet. 

Cisalpin, ine, adj. tttUtt ^uolen ^tp* 
))elo okma; ciéal))^tlatnen. 

Ciseau, m. taitta, ))inrt; ))urafln; 
))ttrtorauta, ptiruétin. 

Ciseaux, pi. m. fatfet. 

Ciseler, v. a, ctfelerata; uffonemtlla 
^intatukDtïïa loriétao, foreifta metalli' 
teoffla. 

Ciseleur, m. ctfeleraaia. 

Ciselure, /. cifeïerauôtaito ; cifele* 
rattu teoe. 

Cismontain, aine, adj. tHU^puottn 
wuoria oUtoa. 

Cistercien, enne, adj. ci^terclnt' 
munKt 1. nunna. 

Cistre, t. Sistre. 

Citadelle, /. tuaruétettu linna, (tU' 
notué fan^ungtéfa. 

Citadin, ine, adj. fau^ungin afU' 
iattt, (mutnotn) al^aifem^t portDaTt 
tnuutamiéfa 3taUan fau))ungri9fa. 

C^tateur, m. cttatort, jlota cfltntno 
ottcita ftriaaift«ta tcotfléta lodittcenftt 
tobiétulfefft. 



CiU 



144 



Clai 



CitMdoB, /. |aa«to, matmtt; cita* 
ttoni. 

Gitatoire, ad}, ^aadtoon, manuitn 
Ittitfttkoa. 

Cité,/, faist^unfi; tcdfifait^mtfi. 

Citer, V. a. ^Qûftaa, monata; ctte* 
rata, tobi^tulfelfl matntta. 

Citérienr, enre, adj. t&]Ittf)iso(en 
oleioa. 

Citerne, /. wcflf&tït», ctetcrnt. 

Citemean, m. lott^fitneit, ifomman 
f^ïjccftt oîcrtû wcftfttiïtb, io«fû tfom* 
jpaan juolfema meft pu^bidtetaon. 

Cithare, /. f^tra, litara. 

Citise, {. Cytise. 

Citole, m. er(i9 fttaran (aii 9^oma<* 
laijiaa. 

Citoyen, enne, «. lanfatainen. 

Citrate, Citronite, m. fltruunal^a^« 
))otnen (uota. 

Citré, ée, adj. fltruunannedteellii \t* 
totettu. 

Citrin, ine, adj. fitntunanMtainen. 

Citrine, / fltvuunanne^te. 

Citriqne, adj. acide c, fitruuna^ 

Citron, m. fitruuna. — adj, fitruu' 
nanivSrtnen. 

Citronat, m. fofertfeittoifet fltruu» 
nan hioret. 

Citroné, ée, adj. jolla on fitrun» 
nan maTu 1. ^aju; fitruunonnedteettd 
mûu9tettu. 

Citronelle, /. fitruunah)tina. 

Citronnier, m. fitruunapuu. 

Citrouille,/, furpitfl, tDefimetûna. 

Ciradière, /. (laim.) er&d ItvSa* 
raa'an fetli. 

Cive, Civette,/, ruo^otauffa. 

Civet, m. ittnitfen ti^adta te^t^ ra^ 
fluu. 

Civette, /. tuoffutidfa, ^i^ctt'Iidfa; 
tuoffulidfan tuoffu^aine. 

Civière, /. fanttmet, ^urikat. 

Civil, Ûe, adj. fanfalainen; cikoiU; 
to^tctiad; droit c, ctnili'Oileu^; droits 
c-B, fanfakU'Oifeubet; mort c-e, fan* 
\iiax9Axititvxaf (anfalai^'oileufrtcn me* 
nett&minen. 

Civilement, adv. fanfalaife^ti, fan« 
ftlaifena; (o^tetiaaéti; cikDtlUifirje^t^f' 



CiviUiatlon,/. fl»tett«; nfot'afUtt 
mnuttumtnen ctioUUafiaCfL 

Civiliser, tf. a. fl»t«tfttt, f&ttb^tiitt, 
ftetoenttttt; munttao ribe^afla cvailu 
a^at^ — Se e., v. r. fimUti^tt; (a*oii« 
tua [rttboUtol. 

Civilité, / fo^teUaifutt^, Sm^Viu 
f^^0, fiemtj^d; fiekoidtdntiir fo^tehai* 
fuuben lanfe. 

Civique, adj. lanfatoinen; couronne 
c, fanfatai^lruunu. 

Civisme, /. lanf atttncn mtelt«ata. 

Claband, m. altnomaa j^aufu^Idcna 
foira, t^^jiitt ^aufIukoaia^ttfoira;(him.) 
t^^mtt t^minen; chapeau c, ixii^pa* 
^atttt. 

Clabandage, m. ^autunta; mclnn^tto 
ioutotoieto. 

Clabauder, v. a. tt)ài&& ^anflua 
[ia^titoiraeta] ; (tu».) ^ittta ntelua 1. 
jianfata joutakoi^ta. 

Clabanderie, / janaud, iantta, toro, 
melu. 

Clabandeur, ense, «. toroturffn;me« 
lun ttoetaja joutamt^ta. 

Claie, /. h)ttl))pii, jolla ^uutar^aefa 
maata toïl^ât&an; tuaafepfin t^5^5^' 
bfttt atta oleœa fubottu ^o^ia, io^ou 
fattffeet (lutoomat; passer à la c, 
feulan, h)tt(|)ttu (d)»t j^anna. 

Claim, m. manuu oileuteen; tanne 
oiteuteen. 

Clain, m. uurre adtian latbaefa. 

Clair, aire, adj. maloifa, felttil; tun« 
tea; firta«, ftittâma; bcUtt, maalea; 
))u§bad; metefâ; o^ut, çarma; (tu».) 
fefkDtt, tttfitettiimft; teint c, tuuica i^o; 
rouge c, ^elettnjmnatnen; verre c, 
funfea 1. firtae laFt; sirop trop c, 
Utan toetelS f^^^t^i^ît cheveux c-s* 
^anoot ^iutfet; toile c-e, ^ama tan* 
gad; lait c, ^eva; profit c, ^u^bae 
raoitto; tirer du vin au c, (aStca fe* 
linntjt tuttnt ^uttoi^tn. 

Clair, m. tt)a(o, Iot9to, ftrttauer ^ 
ïeto«; fe(h)^t)d. 

Clair, adj. Sûhmï, fdtt)tteti;ilfait 
c, on Mtn^â, on felfett ilma; c. etnet, 
(^^t^tiitfeetS tttrteint^&ttn; faitti hx^^ 
tannutfet ^oi^Iuettutna. 

Claire, f. (tem.) ^u^bietudtu^ftt. 

Clairée,'/. fclte^tettp foterl. 

Clairement, ad», felteâeti, fetœtteH. 



Clai 



145 



Clav 



Clairet, ette, adj. Belf&it]|)iinainen 
{witmdtttl; eau c-e, Itrfimaria'kDUiti. 

dairet m. maletnen ^B^dtettu toit" 
ni; ))unatnen randlaniotint; ^etrfoivKo 
rmen faÏÏUftiot. 

Clair-voie, /. puutat^an aitauffeen 
nàWaiùn loiomtanti^ta toarten iiitetti|, 
rtetifoQa fuQettu autto; oufto; avoo* 
tofili, (orna; panier à c, j^armaanfu* 
bottu iDttfu; un tissu à c, ^artoa fan' 
gae; semer à c, f^Iiofifi bavtoaan. 

Clairière, /. aufta paiîta metfUdfd; 
f^ttoa patifa fanfaadfa. 

Clair-obscur, m. n^alon ia tuarion 
toajthtdo maatauffedfa. 

Ctairon, m. er&9 ^eUIldti fotpa tor* 
n»t; tnxmpett«&2ini uruidfa. 

Clair-semé, ée, adj. ^artoaan f^(« 
n^ett^f barkDinatnen; rargent est c. 
chez lui, ^fineQd on bariooin ra^aa. 

ClaiiToyance, /. feih>(itaiutfund, te* 
rSkD&i&rlifi)^^; ^aUiotSfû oUmtnen. 

Clairvoyant, nte, adj. terttn)tii&rft« 
nen, fe(tt)fitaiutnen. — m. ^olttotdfa 
oinoa. 

Clameur, / ^uuto, me(u, pau^u, 
T8t)btn&, rieYfunû (moitteen tlntaifentt" 
fctfl); la c. publique, ^teinen moites 
^ttuto; les c-s des sots, ti^^mien moite' 
tteftuna. 

Clampin, danpin, ine, adj. ja s. 
(manf^.) ontutoa; §ibad, nu^;u0te(ema, 
tDttfaUtnen; nu^jud, tottlatfiia. 

dan, m. ftotlontitatntn ^^teidtft pm* 
ItKSft tottelewa futnhinta. 

Clandestin, ine, adj. falûinen; tau 
ton. 

Clandestinenient, adv. falaifedtt, 
falamt^taa; (atttomadti. 

Clandestinité, /. {atatnen ia tatton 
nenet^O. 

Clapet, m. })uni))unIteU. 

Clapier, m. famni^tiRt 1. foin. 

se Clapir, v. r. ^i^ttt^bil ^iiloon, 
fnten fantnt. 

Clapotage, Clapotis, m. (laxto.) §))9' 
t^minen, maininft. 

Clapotense, adj. f. mer c, ^^Bf^i' 
letoA mert. 

daqnade, /. mttlS^b^d, ^utf au9, ^ui* 
mau^. 

daqae, /. mttitt^b^^ fdmmenitltt; 
erlis fatoeflen (ait; ^tnftlQt, joita on 



^e9tatttt teateri^fa fSflS ta))uttamaan. 

— m. battu, jota fo|)it (tttettffl bainaa 
fatnalotofa fannettatoaffl^ erSO itntn. 

Claqnebois, m. otftmtuin, pnviîiax* 
monita. 

daqnedent, m. r^^f^meffo, retfale; 
iaaritteftia. 

Claqnement, m. c. des maûis, fS» 
jiento))tttnd; c. des dents, ^ammadteu 
falidtn9. 

Claquemurer, v. a. fnifea tt)anfeu* 
teen, toangita. — Se c., v. r. fnifea 
ttfenfli fifKlle, p^f^d fifailtt. 

Claque-oreille, m. rtt))^o(attu; tôt* 
ttlMf koetfo, lotfo. 

Claquer, v. n. ^anfata, mttid^&tt; 
falidto. — V. a. imW^^^f fitoaltaa; 
ta^uttaa fttfitt. 

Claquet, m. ml)II^nfa(ffa 1. fart^ttn. 

Claqueur, m. pe^tattn fiiftenta^ut« 
taia teateri^fa. 

darette, /. erKd matfotnen waal^' 
toatoa mttni. 

Clarifleation, /. felfe^ttfiminen* 

dariiler, v. a. felfebtt&tt. 

darine,/. le^mttnfeuo. 

Clarinette,/, ftarinettt. 

darté, /. h^alo, firffau9, §eUt)«, 
fnultatouud; felfe^d, fetw^^9. 

das, f. Glas. 

Classe, /. Inoffa, iafotuoffa; fattt^; 
tuotfa^none; Infu^atta ((nofaéfa); c. 
moyenne, fedftf&ttt^; artiste de la pre- 
mière c, etett)im^&tn jonffoon (uetta* 
tDa taiteiltjia. 

dassement, m. tuoffajafo. 

Classer, v. a. luofita, jataa luof' 
filn. 

Classique, adj. fta^flUinen; efifu* 
tooffl Uipaatoa', tfuid'arkooinen. 

Clathre, m. ertt9 fient (elathrut). 

datir, t;. n. raindti ^anffna [aia" 
toa^a fotradta]. 

daude, 8. \a adj. itifimH, ^fflnfer* 
tainen; bBimB, toiwana. 

Claudication, /. ontumtnen. 

Clause, /. to&U'el^to, xo^iïpufit, 

dausoir, m. toitmeffl (a9fettu tttoi 
munrt^fo. 

Claustral, aie, adj. {uo^tartUtnen, 
ïno^tart'* 

davaire, /. eril8 flcni (clavaHa). 

— m. arft^tonl^oitaia. 

10 



ClET 



146 



CUii 



GUv^ ée, adl nuilatumutolnoL 

d^ivean, m. iamf)a(mroR9l.nt))uIt; 
lit(«|t mitotoiuen fikoi ^oltofn n)ttmet« 
fe^îtt !erroIfc«fa. 

ClAveoii^ m. ftatoeri. 

daveemirte, m. Katocrin foittajo. 

Oavelé, 6e, adj. ru^isltnen [lam* 

Oavelée,/ t Claveau. 

Clavette, /. f oRa, foRanauIa. 

davieorde, m. flamitorbi, erd« tia* 
tpctin (ait. 

dayieide,/. foddlun, olfalnu. 

davieiilé, ée, adj. foIidïuuKa toa* 
tndtettn. 

Qayier, m. utoainratgad; natoia* 
titri. 

daviforme, adj, ûwaimenmuotoi' 
ncn. 

daye, t Claie. 

Glayer, m. fuuri n>ai^))tt, rtdtiRo. 

dayon, m. innetofe^d; fubottu bo^« 
j[a, Jonta pHM lutkoataan ^ebelmtS. 

Glayoïmage, m. toimidttt lubottu 
ndtifio; mimiéttt htbottu atta. 

Clef (f et aantt^),/. a)oain; Kakot 
(nuotttf iriotuff edja) ; falattriotudmerl' 
rien o^ae, flami; (fu».) cpa^, ioff* 
hanto, neu»o!ft; raialtnna; faifenlat' 
fet ejineet, joilla ûtDataan, futjetaan, 
{iinmtetiiati j. n. e.; c. de montre, 
(eïïon a.; c. de piano, ftttDeU^t^é a.; 
c. à écrou, TUttn)i«a.; c. d'an poêle, 
ttttntn))elli; c. d'an voûte, fumtitmt 
^olkotdfa; fausse c, titrttia, tottdrâ 
atoatn; fermer à c, (ufita; garder 
sous la c., ))itdtt lufun talana; gen- 
tilhomme de la c, (amari^erra; la 
puissance des c-s, malta ^tbtttttttt ja 
pumu fttnntt. 

Clématite, /. txU fadmi Celémati»), 

démenée, /. lau^eud, arma^takoai* 
fuud. 

dément, nte, adj. lais^tad, armal^" 
tatuainen. 

denohe, !. Clinche. 

Clepsycbre,/. nDefl-tuntilafi* 

Clerc (c et ddnnp), m. f(erlt, ^en« 
aeQtfeen fddt^^ti fnulutoa; aflan^ajûjan 
miuri; (manl.) o^))inut mied; con- 
seiller c, ^engeQtnen jiifen maalliffo' 
neutDoeto^fo; c. de la chambre, paa» < 
kotOinen ^ototfoarnaaia; vice de c, ftr« | 



jotn^tDita; pas de c, er^et^^ ti^^mll 

dergé, m. toopt^to* 

der^e./. (kDon^.) oppt. 

dénoal, aie, adj, ^engellincn, pa^ 
^IQtnen. 

Clérioalemeat, adv. ^opinifeftt. 

dérioat, m. (Uérioatiire, /. ^ge(« 
Itnen [tt&t^. 

déromancie, /. ennuMamiuen nop* 
pùfxUa. 

déronomie, /. anDan^eitofla iala* 
minen. 

Client, nte, «. tur»an«alatnen, Ktcntt. 

dientélaire, o^'. îixtnû», flicntin^. 

Clientèle, / latRi ne, jotia oliwat 
to^ben batronan turtDan*a(aifet, nienti* 
funta (Seomadfa); faiffi ne, jotta ttt^ttS'* 
mdt faman aflan«aia|an a^ua janeniDoa. 

difoire, /. )»utftrut9m ((eilfirolu). 

Clignement, m. tirttdteleminen, mUr** 
fnminen. 

digne-mnsette, /. ^tKotfiKa olo. 

Clignotement, m, toilffuminen. 

dignoter, v. n. ttrttdteUS, mtRfna. 

Climat, m. tlma«ala. 

dimatéri^ne, adj, année c, fano« 
taon fudtalin (ettfemfinne^td i^mifen 
irdmuobesta, iotta mntnoin ))tbettitn 
erittdin ratfaifenitna; la grande c, 
6d:ad itdmnofl: époque c, ratfatfema^ 
tdrfed Betlt iqmticn ruumitUtfen eld« 
mdn fuQteen. 

Clim&z, /. i)^tdmtttatnen fu^t^mt» 
nen j^^u^een). 

Clin, m. c. d'oeil, »ttfntnd, fllmdn« 
xlip'A\}9, 

Clin, m. ((aiU).) ranfti; border à 
c, flinlifld rafentaa. 

dinoaille, j. 'm. f., f. Quinc 

Clinoart, m. îtinliUd rafennettn laitta. 

Clinche, / ))aintn, (tnlfu. 

Cliniqae, adj. njuobe», ninoteen*; 
muoteen'Oma; médecine c, nuoteen» 
omten fatradten (ddIetieteeUtnen §oito; 
médecin c, (ddfdri, jota Idp fatra^tett 
ïobt«fû. — 8, /. Iddletleteettinen o))a«« 
tud fairadn)uoteen ddredfd. — «. m. 
erdd la^folunta, jonfa jdfenet antotn)at 
itfenfd iaitaa luoUnkouoteetta. 

dinopode, m. (ta9to.) mdfimtnttu 
CeUnopodium), 

Clinquant, m, fulta 1. topeahtitu; 



Clin 



147 



aym 



fe^fttlto; faifentoincn ItUtofain, toUU 

CaiBqaâater, v. a. nenloa fnltahtt» 
bBfia; loaif^ttttnilltt torUtetta. 

€3ie, /. ^tdtoTian jumalatftr. 
GUqiÎKrt, m. ertte ratomnéfiioen lait. 
Clique, /. ^arwi, Iû^!ofnitto, laitmo. 
Cliquet, ffi. mi^a^foina; (it^otin 
(t)))«f^«f&); j^mtin (fettodfa). 

Cliqueter, v. n. taftlna, faldhta (fu^ 
ten in)|fit)). 

Cliquetis, m. afeiben, fotû^afetben 
tcifUtf mtctfotti îaUh. 

Cliquette, /. ?alt9tin, faiffare; tott* 
Ton fiioed. 

diqueur, m. (toan^-) §trtel§inen, xxu 
mis, fonna. 

Clisse,/, juudtole^d; la^ta, joUa [x* 
botaan tatttunut (uu. 

Cliflser, v, a. lastottaa (tatttunnt 
luu). 

(âiver, t/. a. ^affaUta tttnantti. 

Cloaque, /. floatt, faIa«oiat ja toit* 
m&rtt, jotben fautta Itta iuoffee. 

Clcwque, m, çaiffa, mt^infft Itfa 
locbet&ttn; faaétatnen paxtta; (fuh).) 
faadtainett, ruototon tânttnen. 

doohe, /. leflo: (affetto; vaffo (t^od« 
fa); iDcftteuo; teuonmnotomen fanfi; c. 
de plongeur, fuffltaiafetto. 

Gtoehement, m. ontumtnen. 

Cloclie-pied, (à) adu. tfyhtUH ja« 
laSo; sauter à c, ^^^ttttt ^^bcStt ia« 
loUa. 

docHer, m. fellotonit, fellota^iitt; 
(hito.) lUfonti^lJi, feurahinta; course 
au c, fit^aratfa^tnd. 

Goeher, v. n. ontua; (tun).) otta 
tmstteinen, raaiflinaiiten; ))citttttt {a^« 
tott puntar^adfa lafifeUoitta. 

Qoehetou, m. tDâb&itten teSo. 

doehette, /. kottbttinen teflo; lel^ 
nUtafeSo; fitllitnen| lettofnlfû. 

Cloison, /. wfthfeinâ, aitau^, far* 
fîna. 

Qoisonnage, m. mâUfeintttdminen, 
aitaaminen. 

doisonner, v. a. te^bii todUfeinttii, 
laxfhiaar aitau^ta. 

Cl<âtre, m. luodtart; rtettfa^tiima 
Ino^tariêfa; neltfulmaan idtntettu Uf^tx» 
maia ^nutar^a^fa. 



Cloîtrer, v. a. fullea (noetacitn* — 
Se e., V. r. mennfi Inoetartin. 

Cloîlarier, m. Iuo9tartmnnIfi. 

Clopin-elopait, aàu, ontnoir ^o^^ 
inen. 

Clopiner, v. n. ontuo, niHnteUo* 

Cloporte, m. fitra, famijoaRo, fait^ 
naiaaffo (oimmm cuîeUus). 

Clopoteuz, euse, adj. mtixéf^xnm 
[meredtttl. 

Cloque, ée, adj. htrtidtnnut, rbk)t9» 

Clore, V, a. fnifea; otbato, pixtiU 
ttttt; ioptttaa, faattaa (o||>^uun. — v. 
n. tcll^bii um^een, ntenttti tarfadti tiinni. 

Clos, se, part, ia adj. fntiettn, au 
battu; à huis c, fuliettuien otoien ta* 
fana; à nuit c-e, ^iin tuttedfa, tee!i« 

dos, f». atbattu ala. 

Closeau, m. doserie, /. pm\<a*a> 
baHa t)ni4)Sr9ittt| ^rttimaa. 

dosier, m. fitenen ^rttimaan omid" 
taia. 

dossement, m. fanojen fottotud. 

Closser, v. n. fottottaa [lanoiéta^. 

dôture, /. atta, aitaud, muun,nai> 
titto, |)enfa9»atta; (fum.) luo^tarikoala; 
afian Io^))uun 1. p&fttBffeen faattaminen. 

dôtorer, v. a. axbata, fultca; faat* 
taa lo))))uun. 

don, m. nau(a; tttttmtt, ^utlama; 
c. à river, niitinaula; c. à cheval, 
^ekoofennauta; c. à soufflet, tenUffa; 
c. d'épingle, nup'x, tenliRa. 

douoourde,/ ffteufllmtt, fdefld (ane-^ 
mone puUatUia). 

dou-de-girôfie, m. §5i)0tenn(t!fa. 

douer, t;. a. naulata. 

douière, / t Cloutière. 

douter, V. a. taaiaan naulottoa. 

douterie, /. naulapaia] naukinta' 
lominen; naulaf an))t)a. 

dentier, m. naniafe^))ii;nan(a(an))' 
))tad. 

Cloutière, /. naulatoofaran ataftn; 
naulalaattffo monenfa(tai|ta nauloia 
toarten. 

doTère, /. o^trealo^^a; lalafo^^a. 

dub^ m. tiu^ir feucuu^, feuruu^uone. 

duhiste, m. flukDtn ittfen. 

Clymène, /. erttd nîittimen (aji (la- 

ihyrtu). 



Clyp 



148 



Coch 



Glypélforme, adj, tUkoenmnotoiiten. 

Clysoir, m. wett84)ttttn>tt0ttt tanlûa^ta 
te^ttt laiDemangiit fflUië. 

Gl^gtère, m. (aïoemaitgi, Ki^tiri. 

Cnidose, /. fi|)9^elmft. 

GoaeciiBé, ée, adj, i^nnfi toi^tett 
(au0fa fçt^tettt). 

Coaotif, ire, adi. patottatoa,patto»; 
puissance c-e, jiactotDoima l. toalta. 

Coaction, /. )>aRo ((atit, omantnit» 
non). 

Coaâjntenr, m. foabiuton; t^it^pon 
a^nlatnen ja ma^tainen itttleittinen. 

Goadjutorerie, /. toabjutorin to'xxta. 

Goadjutriee, /. abbott9fan adulai* 
nen iû ifilfeliitnen. 

Goagnlation, /. inoffemtnenr piimt* 
otincn. 

Goag^er, v. a. jiuoffnttaa, f)umtN 
taa. — Se c., v. r. iuoéta, ^timitf^it, 
ivoffettua, ^^^ti^tt. 

Goa^om (um = oont), m. iuo<* 
fnt, t)itmtttt)n^t aine. 

Goailler, v. n. ^uidfia ^&nnti0tt [ja^ 
tttoira^tû fun faa watnua otulfe^ta]. 

Goi^ m. tultnn)e0t& ^u^bidtettu fu 
tttbiUt. 

Goalescenoe, / ((S&I.) ^^teenfadioa' 
minen» 

Goaliser, t;. a. t^^bidtdft litttoon [uo« 
ietulfefrt 1. ^ttaaer^nt&^ffeffl. •- Se e., 
V. r. ^^bidri^tt ^^tetfen tarfotuffen faa« 
mnttamifeffi. 

Goalition, / Hitto, ^^bttnttt. 

se Goalitionner, t/. r. (itttptt, ii^t^â 
(ttttoon. 

Goaptation, / ((&ttt) tarRa t^bteen* 
fomtttaminen. 

GoarotatioiL, /. (Ittttf.) a^bi^tumi" 
nen, fut)i9tnminen. 

Goartioiilatioii, /. f. Synarthrose. 

Goase, m. antertfalatnen ^aifu^elttin, 
(BbbtiB. 

GiMBsemeAt, m. fammaRojen {nvtff 
ntinen, lutfutud. 

Goaaser, v. n. furt^ta, (utfnttaa 
[fantmofoUta]. 

GoasBOoié, m. i^^ttBIum^pani. 

Goati, m. fn^pt Cinvarra na$ua). 

Gobait, m. loooUt. 

Gobite, m. ^artiainen, tûla r^o^t^w^- 

Gobourgeois, m. (aintan ^^tt5mte0 
L tondfanT&nttt. 



Gooagne, /. morflngon CiaaHi Une- 
toria) Itt^MiH te^tt) kottri^^ainc; fan» 
fan^uwit, ioi0fa rnofaa ia mltnttt tar« 
iotaan; mât de c, (inlad rinfn, ioto 
nt^bben futoet&ttn pttfieftt otemata pol* 
fintoa faamttttamaan; pays de c, on^ 
nettaren ofunto. 

Goearde, f. Mavbi, lotriamerfft (o^ 
tx9[a. 

Gooasse, adj. hiieellinen, l^^titLinm, 
kDeftuU. 

Coofttre, 1». ))ttoUIa{)uuni. 

Coooinelle, /. (mmnl&tnen, fSnnd, 
itpmtxttn. 

Goeooliihe, /. mabeftwi. 

GoecothrauBte, m. noflamar^untn. 

CoeciiB (s &ttnt4^), f. Kermès. 

Goche, m. maunut matfn^tawaifla 
toavten; ti)^ttn)annttt; femmoijldfa n)au« 
nuUfa matlu9tatt)atnen; c. d'eau, ntat« 
fndtaia)»nrfl; manquer le c, (aimUt' 
I^Bbtt it^rn aiatruud. 

Goehe, /. nurre, uurro9, loxoi; man* 
^a (t^awa imiftt; (htm.) nat9l9ntSre. 

Goehé, ée, adj. Itian tumma (maa* 
(auffedfû): ombre c-e. 

Goohemar, I. Cauchemar. 

Gocbenillage, m. lod^enUjiatt wHv» 
iikilminen. 

Goohenille, /. toe^enKjt, er&d (çdn- 
teinen, io^ta faabûan tuli^uuatneit 
»ttri'atne. 

Gooheniller, v. a. tod^tliia& ))au 
naa, 1. mariatl 

Cocher, m. huîti, aiaja; erftd ttt^tt» 
flferB ))o^iaifetta tattt>aaSa. 

Gôcher, v. a. potîta [tinnuiâta] ; (o« 
tt)t9taQr unrtaa. 

Gochère, a^, /. porte c, Qio))ortti, 
flfttftn«aio^orttt. 

Cochet, m. nnori fuffo. 

Cochevis. m. tujifufelkoonen. 

Cochléana, m. fuitimo, fuitimol^o 
(eodiUaria), 

Gochlite, /. fitt>etti)nt)t nSItnhngftn 
hiort. 

Cochoir, m. ninoUn, lotoelin. 

Cochon, m. fila; ^orfa^; c. de lait» 
tmekntt ^orfa«; c. d'engrais, f))5Htt« 
fUa; c. d'Inde, mertflta; c. marron, 
metfttflfa Smcrifa^fa. 

Cochonnée, /. )»orfa«)»al^nn«. 



Coch 



149 



Coff 



faita. 

Coduninerie, / {iitoottomuit^, xuo* 
tottommi^; tOidn^d. 

Ooehoioiet, m. fiiffitoiMa«1in)ititieti 

Goeo, m, !oto^^afilin&; lafritfltitoma. 

Cocon, m. mabi)nro})tKi; Motigf, ftlRû 

^a 1. fotdo, iota priltmato fe^rttd tfm' 

Coeoimière, /. ^aifta, m\9\^ ftiffû 
mabût ^oibetaon. 

Cocotier, m. Iofo0'))U]i. 
Cocréaneier, m. tataûja^fump^ant, 
t^^bedftt tataaia. 

CoctioB, /. leittSminm; ruo^n fu» 
lattamtnen. 

Coco, m. ûtfantonnattaia. 

Cocnage, m. aifantannatue. 

Cocnlier, tf. a. faattaa atfanfannat* 
tajafft 

Code, m. lafifirja, latifoloelmo; c. 
ciTil, ctœtlUaft; c. Napoléon, ^dpo» 
léonin lafttiria. 

Codébiteur, m. totlîatixmppamt tan9^ 
fakoeloSinen. 

CodéeimateiLr, m. I^nimen9ffidf2l 
ofaHInen. 

Codétenteiir, m. i)^be«f& ^itttia 1. 
^altia. 

Codicillaire (ill d ^c^mene), adi. 
tcetamenttn liftt^ffeen fuulutoa, nfd^t* 
fcen toantn. 

CodidUe (ill d ptfimtni), m. lifttçd 
tcetamenttiin; fobidKo. 

Codifleatevr, m. latttotoelman te« 
ftiS; lafitotoelman ittric^tttitt. 

Codifier, v. a. lafifotodniaffi i(iTJle«« 

tu. 

Codille, m, tobilit (J^casftt). 

Codonataire, m. iota ^nntt toidten 
tenéfa on f aanut ofaa la^jiotulf een, taf^ 
iotn^ttlan ojafa^. 

Coecale (oe = e), adj. f. veine c, 
mm^ifnolen fnoni. 

CoeenBi (= fttoom), m. nm^tfnoli. 

Coeffe, f. Coiffe. 

Coefficient m. toeffldenti, tcliitt. 

Coégal, aie, adj, ^§ben»or»oinen, 
i^^benkoertatnen. 

Coégalité, /. ^l^ben'omoifnne, t^^* 
bnimertaifune. 



Coelicole (oe = e), m. taitoacm^al^ 
totlïia 1. rnfoiUiû. 

Coemi^lâon, /. ^^bc^ftt oetaminctt. 

CoereiMe, aâj. jiota on mo^boSinen 
fn))i«taa ttlaountenfa pu^lMa; fafen» 
nettan^a: la vapeur de l'eau est c. 

Coereitif, ive, aé^.païoUaxoa; pfdîo*. 

CoereitioB, f, |)aRonenkoot4in t^^« 
t^minen, fittt koastaan, iota ei tai»n 
lain fdef^tt aUt; droit de c, paîotXL9* 
oileud. 

Coétat, m. toaltio 1. ^attttfùa, ioKa 
on toifen fandfa ofa ^aKitntfeéfa. 

Coétemel, elle, adj, ^^td^ionfaitli'* 
nen. 

Coeur, m. fl)bttn; (lum.) tnnto, tnn' 
ne; mteit, mtelenlaûtu, tat))uniu6,j^QlH; 
mtelifuofio, ralfan9; ^leMttmteltf^^e, 
ur^oÛifuttd, utiuttd; 4il)>ej99, œotnta; 
n)atfû; monenlotdten efindbm fifneta, 
feefû; jFunnf^bttn; flementota; filkoen 
!e^; ifertta (tortidfa); avoir le c 
gros, ofia ^uole^tnnut, ntuteidfonfa; 
parler au c, toaifnttaa ifnn tnntdfln; 
cela me tient au c, fe on minnUe 
f^bSmen'ajla; parler à c. ouvert, pu* 

iiua fuuufa puçtaafft; prendre c, ro^» 
aidta mteltdnfd; abaisser le c. à qn, 
mafentaa jfun mieltd, ro^feutta; pren- 
dre à c, ))onna pal^affenfa; mal de 
c, fnmotué; avoir mal au c, fntoot^ 
taa; à contre c, toadtenmielifedtt; de 
bon c, mteluifeétt; par c, nltomnt^ 
ûtta, n(toa; à c. jeûne, eine^timftttd; 
au c. de l'hiver, le^Iettd ialtota, taU 
mtf^bdnnd. 

CoéTêqne, m. nara^ii^jpa. 

Coexistant, nte, adj, ^l^t'aitao oIe« 
ntadfa oletea. 

Coexistanee,/. ^^t'aifainen olemadfa 
oto. 

Coexister, v, n, otta ç^t'ottaa oIe« 
maéfa. 

Coffin, m. fangattinen toppa. 

se Coffiner, v. r. nabî^tna^ fairtid* 
tua [^ebelmtdtd, Ie§bt«td]; (onrietna, 
fiero^tua [puu6ta]. 

Coifre, m. fo^wortti^ arfin, hretn; 
ttannuin fo^^a; mnmtin mnfo; !an« 
teleen, fttaran fnpu; rnutt^d; les c-s 
de l'état, waltioknarat; c. fort, ran* 
botettn ra^aftretu; cela va sur mes 
c-s, ftt^ minnn fn^tannnffellani; fille 



Coff 



150 



Coin 



belle au c, tl^ttS ci ote f aunie, toaan 
nta«. 

Ooftw, V. a. (Kinna iDanftttteen. 

Ooflirat, m. arffHtteti, ïxpa^. 

MtrefAèv; m. avfun, (i^jKian te« 

OositatiOB, f. Méditation. 
GogBMse, /. (fa9to.) metf&Iuittem 
(ertta otnencm lait). 
Cognassier, m. metftthiittctit«t»uu 

(pwrui evdonia), 

Cogiat (gn = 0gn), m. fufnkinen 
(tttbin puomta). 

CognatioB (gn = ggn),/. fiihitot» 
fuiie (&ibin iiuole(ta). 

CegiDatiqae (gn = gan), ad^. suc- 
cession c, nat^^itoldle 4uTtî)tD& loalta* 
istttimen 9>mnt0f&ttnt». 

Oogaée. y. firmee, Jk>it(tt, tatobara. 

Cogne-fétii, m. l^tttiRi^, t^otino. 

Oegner, v. a. <^9btt, toatottaa flfâSit ; 
ttySntSS; ta^uttao; l^Bbtt, antaa fel* 
fôftn. — Se 0., V. r. fatuttaa itfenfK: 
se c. la tête. 

Cognitif, ive, aélj. iofia on ti^f^ tic« 
toon, o^toiin. 

Oogniiion, / ttebon lootma. 

Coçnonimer, v. a. (man^.) antaa 
(tilammt. 

Ooliabitation (h et ttttnn^ m\^ ja 
fcttt.), /. atoioOinen ij^beef&el&minen; 
Ittwatott n^bcéfA eUtminen. 

Ooliabiier, t;. n. omti)fum^))antna 
t)(be^tt et&tt; (u^attomaeti ^^beefâ 

Cohérence, /. fooSfa^^ft^nttt, îiva* 
tei^e. 

Cobére&t, nte, a<lf*. loosfo^^f^ttttr 
tiintett; (futn.) ^^tdjmorfninen, fo)»]i^ 
ialfomenr jlttrieetett^. 

Cohéritier, ière, «. lanSfajim&inen. 

Cohésion, /. to^efloni, tnmtetDoima, 
tooéfa^tlf^miS'tDotma. 

Cohier, m, ertte tantmen lait. 

Coliohation, /. toistamifeen tielaa» 
mtitot. 

Cohober, t/. a. toi^tomifeen tieiata. 

Cohorte,/, f o^ovti (romalainot toti" 
bnifaban«mte^tnen fotaiouRo); (hun.) 
iouffo, (auma. 

Cohne, /. (matt^.) ferttittbailla; r&» 
^tfetntt tottliiouRo. 

Coi, ite, adf. ^Uioinm, ttttnetSn; se 



tenir c, demeorer c, ^Mpflpft (iQoi^ 

fena, ttttneH. 

OoilB, / l^imtu, f<M)ftt2 4><UI^; f^ 
tuntouori; txM taUnneilfo; c. denoit, 
l)tal^ftt; c. de dentelles, ^ttfim)|;efl|. 

Coiffe, ée, adj. ia part, fttStitàlt 
^uetttt, flrettu [erittttin piiàm] ; vin c, 
toebeHii (dotcttu ttHtni; c. de qn, ta« 
tastumtt idi^im. 

Coiffer, v, a. mer^oa pWi itaUa p9A* 
i^mttU; fitetitK, ^utea pttft, fi|ert6tt 
^iulfet; c. une bouteille, fUoa tonu 
toufton punitif een; c. une liqueur, loe* 
oeStt felottaa iuoma; c. qn, faattaa 
l^iimaon, juotnuttaa; les chiens ont 
coiffé le sanglier, lotrot oioat tSt^f^* 
tdieet tnetfttftaa. ~- tf. n. fo^ta ^^« 
kvtn, r&pbtt ^^totn ifutte; ofaatoasti 
fttdttttt ^Stt; ce chapeau coiffe bien, 
^attu fo^it, !lit) ^t)totn; ce perruquier 
coiffe bien, tuo ^tixdten ft^erttfid fHs* 
tit ofaatna^ti ^ii&t&. — Se c., v. r. 
mer^a blittnfS; fli^ttttt ^tuffenfa; (de) 
faaba Ittin «ittii^anfâ, mteleenfK; il s'est 
coiffé de cette femme, l^Sn on rafoS* 
tunut fit^en naifeen; il s'est coiffé de 
cette opinion, ^Sn on faanut fen mit* 
a^itecn paa^nfd. 

Coiffeur, ense, «. ^d(i^inetben, |)UUi» 
foristulfien tefiitt; ^iuStcnfi^rtttitf 1. 
fli^ttitt. 

Coiflbre, /. ^atofortStnlfct; ImSi» 

Coignasse, f. Cogn 

Coin, m. bilma, totffa ; nttrffa, fojjit ; 
nutftataa^))!; afuinferta; fitta, iiafm; 
leima, fumafln; ^uli ((aula)idisftt): au 
c. du feu, ^efeiœatfeanlUitteftt; — G-8, 
pi irtonaifet fi^rat. 

Coïneidence, /. famaan atloan !*> 
pa^tuminen. 

Comeidsnt, nte, ^j. luttai ^NMec» 
fen 9^tMi9tDft; (tfttt.) famaan aîloMi 
ta^a^tnnut 1. ilmaantnnut: symptô- 
mes c-es. 

Coïncider, v. n. fattua ^l^teen a4« 
faan; (mittau^t.) tttSm&lIcen f«itta& 
tolnen toi9tanfa. 

Coïndioants, adf. fl m. ((W.) sig- 
nes c-s, fimtt'Otrectr ]totfai)nntt|Mkfl«ot« 
reiben fan^fa itmottamat tonbin laatva. 

CoSndioation, /. taubin flton-oirtct. 

Coing, m. fuitteni«|iun. 



Coin 



151 



Coll 



Goint, te, adj. fo^tdiad; fltdti, fieioci. 
Gointerie, Cointie, Cointide, /. loÇ" 

ComtétedSé, m. ofafad, ij^tiSniSfeiu 

Coîon, m. jpelfurt. 

COÎoiQLer, V. a. ))etfurilfl [anoa; !(&« 
tD«tt3mSda fo^beïïa, rSikDttt&. 

CrOÎomieTie, /. ))elfurimatftiu0; 4q(« 
^amie(iFl}l}9 ; (uriu^telemtnen ; narrt* 
maifttit9. 

Coït, m. parttu9, ftima. 

Coite, l. Couette. 

CkdoiùBBanee, f, ^^tetntn ^utottud 
1. nantinto. 

Cqinstieier. m. tuornartn^a^uri. 

Col, m. fauta; f. Cou. 

Col, m. foftUïauIaltina, faulattinan 
tDalltt; païhan fauluri; tuuorenfola, 
rotfotte; faux c, trto«!auIu9. 

Colaphiser, t/. a. I^9bii fortoa^iisu^ti. 

Colarin, m. friifi ())^In)at9f2i). 

Oolastre, f. Colostrum. 

Colatnre, /. fiiiDitt)^; filtr au9; fit* 
trattn nedte. 

Colback, m. far^uttnal^fatnen (afft; 
(ttfarilatti. 

Colehiqne, m. ttU fuffa (eolchium 

4iutuminalê). 

Golcotar, m. punatnen rauta^a))e. 

Colègataire, m. ia /. ofaUinen te9« 
tamenttitn. 

Coléoptère, adj. [a m. ro^^pafuoriai" 
nen; to))^ahtorta{9ten fum (eoleop- 

iêraj. 

Coléra-morbiiA, t Choléra-morbus. 

Colère, /. »t^o, fuuttumu9; être en 
c. olla totbainen; se mettre en c, 
toiBaStiia; décharger sa c, ))ur!aa 
toioanfa. — adj, tvi^ainen. 

Golériqne, adj, foterinen, tot^oluon* 
tomox. 

Coliart, m. ertU raudfafalan (ait. 

Colibri, m. folibri, mefiltntu. 

Colieitaats, m. pi, f iltootteUlat l^uu« 
tofait))a«fa, tamaïïtfe^ti bertïïtfi^tii, iot* 
fa buutofau)»a0fa m^^tvat ))ef&n omau 
fttuoen. 

CoUflchet, m. leiff'tfattt; forut, fc 
TtMimet, ftt(tofa(ut; tnauttoma^ti îli\f* 
lett^ forUtu9; tatootettn foffa))u^e. 

Cblimaçon, f. Limaçon. 

Collmbe, m. faaffun, futffa. 

Colin, m. ct&d tur9fafa(an (ail. 



Colin-maillard, m. foffo. 

Colin-tampon, m. s'en moquer com- 
me de c, ^uotia j^tftn kotif. 

Colique,/, fol^otauti, il^f^. 

Colis, m. follt, taioaramtottt). 

Colisée, m. f oltéfeo (amftteateri 9f o« 
ma^o). 

CoUabescense, /. f . Affaissement. 

Collaborateur, trice, «. t^Sfum^^om, 
apulainen. 

Collage, m. (tt9trau9, fitfu9tu9. 

Collant, nte, adj. tarttnloa, ta^mea; 
pantalon c, a^taat jiatamnufatfet ^ott« 
fut. 

Collataîre, m. ftrfoQidtotron ^a(tij[a. 

Collatéral, aie, adj, flioufantainen, 
fltoufufuinen; parents c-aux, fufutat:' 
fet flmuf annalta. — m, fltou^ftifutainen. 

Collateur, m. |)at)ittotto<'Otfeuben 
omt^taiaj firffopatrotta. 

Collatif, ive, adj, fanotaan ttla9ta 
1. feurofunnadta, iodfa on pfflt^tnen 
))a^tnotto«otteu9. 

Collation, f, f)at)inottO'Otfeu9 1. toalta 
(jus patronatuê); ^a)>mottaminen 1. 
mtt&raamitien; f iriotu9ten mertaamtnen. 

Collation (Il = I), /. fetoett e^tool* 
(tnen jpaaMon aifana; toSU^ateria el^* 
too))UoleUa 1. btfeen atfaati; faire une 
c, nauttia totmotuffia. 

Collationner, v, a. totxtaa ftrjiotuf' 
fio; tutfta f)ttuttuneefo mitfitttt ftrjan* 
fat)»)aïcc«ta. — v. n. (11 = ï), fjjCbtt 
femett e^too1ti9«aterta. 

Colle, / (itma, ftttt, fitfu; toaïîjt, 
ptlfta, pxiùpuf^t; c. à bouche, fuulti* 
ma-j c. forte, ttiffart(itma;c. de pois- 
son, falanlttma; c. de farine, iaubo^ 
fltfu. 

Collecte,/. tolIel^tt,ral^anfertt49;ra' 
^anfanto. 

Collecteur; m. ferftftitt: fantomitd. 

Collectif, lye, adj. foueftitot, ufetta 
[omanlaitfia ejineitS fttfitt&toS; mot c, 
jiottftojana; fouefttmifana. 

Collection,/ fofoefma. 

CoUectiyement, adv. foUeftttoife^ti. 

Collégataire, f. Colègataire. 

Collège, m. fottrato, lutrfafunta; tjHd* 
nen obetu9(aito9, fonifu. 

Collégial, aie, adj, foufuun fnn< 
(ntoa, tou(u«; église c-e. tnomtofirffo. 

Collégiale, /. tnomtofirffo. 



CoU 



152 



Colo 



CoUigiat, m. m|)enbiati. 

Goll^eii, m. loulttlainett. 

Collée, m. tDtrlafnm^jïant. 

Coller, V. a. (iimata, ielo^taa, t^* 
mm; ta^taa (iimaan; flUttAS; c. du 
vin, talaliitnaQa felfe^ttiUl loitni. — 
tf. ». ia se c, V. r. (à) punitua i^tin, 
i^te^ttt, tarttua; se c. contre, noiata 
iîin madtaan; Thabit est collé sur 
le corps, koaatteet omat ^^mtn ruu^ 
mttn mutaan. 

Collerette, /. naifen laulud, ))ûtmu« 
taulu^; (faSkD.) toer^o. 

Collet, m. faulu9; fauluri, faulattn; 
ïxpttït, Jf^apïntxaiï; ntonenlaifien eflnci« 
ben îaula; ^ermt; petit c, çaj))>i«' 
ftttttt); gens a petit c, les petits c-s, 
bapt^to; c. monté, jpiJnflâfauIud, i^* 
fe& i^minen; du temps des c-s mon- 
tés, manl^aan atlaan; prendre, sauter, 
saisir qn au c, tarttua faulunin; 
sauter a qn au c, (itft«arn)aamatta 
joutuo ffulle 1. tuHajInn omaffl; prê- 
ter le c. à qn, pïtixà pnoltan]a jiluta 
wodtaan. 

Colleter, v, a. tarttua faulurtin, 
fauïaan. — v. ». toirittad ptxml — 
Se c, tf. r. tarttua toinen toifenfa lau^ 
luritn, tapttla, pamxa. 

CoUetier, m. ISUertn 1. tofanantettid. 
llCoUetin, m. tDa^koana&fainen fofana; 
flm^fulotiïa neulottu uaqiatnen laulud, 
iota ))))§t9f(l>'Wae(taiat fâçtttmât. 

Collétique, adj. gaanooia ))arantan)a. 

Colleur, m. lit^traaio, ta^etin^at» 
naia. 

Collier, m. faulamttia, taulart^ma; 
tii^ttnaul^a; ttt^ttmitia (tauladfa);tau^ 
(a))anta ((oiran); erttarivatnen »^0ti 
mnutamten dtttnten tauladfa; rdnget; 
!aula|)ala teura^tetudta eitttmedtil; che- 
val de c, toetoitt^ta, t^S^ekoouen; che- 
val franc du c, ^ewonen, iola et tar« 
mitfe ^tielaa; chevalier du c, lauta» 
ttt^ben ritari. 

CoUiger, v. a. foloiiïa tttrleimmttt 
paxïat itrjioidta. 

Colline, / funnad, luftula» mUlï, 
îumpvL 

Colliquatif, ive (qua = tua), adj, 
Itumentama. 

CoUiquatioiL (qua = !ua), / tïu^ 
leamineu, mebelt^minen. 



CoUidon, /. ^^tecntdrmiU)^, rt^ti-* 
riita, ri6tt(o(ta. 

CoUoeation, /. luuoro» jodfa totlto» 
iat faainat maffunfa tontnrfltn luoton^ 
tetudta pefâdtft; funfin faama*ofa. 

Colloque, m. tata^apnfit, Ïjaa9ttiu, 

Colloquer, v. a. mttftrâtS tt)eno|im 
touoro maffun faamifedfa loetattifen 
ptmJi. 

CoUuder, v. n. rutueta fafaittttoon 
totfen tan^fa, tolmannen u>a^tngotfi. 

Collusion, /. fatatnen Ititto folman- 
nen toa^ingoffl. 

Collusoire, adj. falaifen liiton, knS» 
li^u^een lautta ta^a^tuuut. 

Collyre, fn. ultonatnen fltmttnro^to. 

Colombage, m. p^Imâftt !auta«ai' 
badfa. 

Colombe, /. f^^^t^, f^^^I^nen; tcl^tt' 
fltcriS etelfitaimaaUa. 

Colombier, m. I^^^f^tdtaffa, tytfy* 
t^i^^uone; erttd patno))a)>etin taji: — 
c-s, pi ttïtta, ionfa puan (aiwot la^* 
letaan nxidtilmdrtîl. 

Colombiu, m. (^ii^n malmt; — c-s, 
pi ttoQ^ft)t9fufutfet Itnnut. 

Colombin, ine, adj. I^^^f^i^taulan 
ttttrinen. 

Colombine, /. f^^^tijfen 1. Itnnuu« 
fonta. 

Colon, m. maamieé; flirtofainen, uu« 
bid«afu(ad; c. partiaire, wouraaia, iota 
maffaa puotet fabo9ta. 

Côlon, m. I^ntt^fnoti; feurau9'* 
merllt (:). 

Colonel, m. etoerdtî; c. général» 
^ttdlomentaia. 

Colonelle, adj, /. emer9ttn !omp))a<» 
nia; emerdttn ^uolifo. 

Colonial, lue, adj. {ItrtomaibeU'; 
fitrtomaa^an fuulutua. 

Colonie,/, flirtofunta, ftirtomaa. 

Colonisation, f. fiirtotuntten ptxn9* 
tamtnenj uubt9«afutu9. 

Coloniser, t;. a, afuttaa, ^emdtaa 
jlirtofuntia. 

Colonnade,/. )pt)ïma9rtroi. 

Colonne, /. )>i)(kott0, pat\a9; rfuiD.) 
tue, turtoa; armeiian tolonni; itrian 
patata, tolumna. 

Colophane, /. to(ofoni, iottfcn))i^ta. 

Colo([uinte, /. folotwintt, ertt9 gur* 
lan lajt. 



Cok) 



153 



Corné 



Colorer, v. a. »ilrjttt8, painaa; 
(la».) taunUtaa, œttrittafi, peiteffa. - 
Se e., V. r. faaba 1. ottaa toilri. 

Colorier, v. a, toMttMf folorerata. 

Geloriflqne, adj. tDariaSkofi. 

Coloris, m. mttritt)9, mârintnithi; 
toMIrifointis maaiautfedfa; (luh).) f^ïipt^ 
\a Tûttie ltrjotu0laatu. 

Colorisatioii, /. »9rittttminen. 

Coloriste, m. maalari, jota 6^tpin 
Ijmm&it&tt rdbttaa ja fefottaa toixxt 

Colossal, aie, adj. fuitnnaton, funn* 
nattomim fnnri, iattUttid». 

Colosse, m. i&tttfutva, ittttimiéruti' 
mis; folodfi; fuuitnattoman fuuri fa^' 
paît 1. tDaltafnnta. 

Colostnua (um = oom), m. iap\tn^ 
f^mnittajan enfimttinen maito. 

Colportage, m. tatoorain bm^ttrt 
lanntdferemtnen faupotfl; fulfuiauppa. 

Coh^rter, v. a. taïMa taloon ian« 
ntsfeaa tûtoaroita taupaffi. 

Colporteur, m. httifufau|>l>ta9, rq>« 
)»n(a]tî»))ia€; ioM fobisiUa quutaa la 
mp^ faitomaTe^ttS, ttrioroi^fojia, afetuN 
fia. 

Colymbe, t. Colimbe. 

Colza, m. ro^fatUnauri^. 

Coma, «t. unttantt. 

Gomaret, m. (ta9tt>,) ^an^enjatta 
(potenUlla), 

Comateux, ense, a4j, unitoutinen. 

Combat, m. tai^tttn, tamppau9, ot' 
tetii, Uhatta, fo^tetufi; ttl))ûtaidte(u; 
(fnkD.) Qcnttnen fam))patt9; c. singu- 
lier, iaf^ntnielfailu; c. à la latte, f)at« 
ntminen; c. homme à homme, tatd« 
telu mteS miedt& n)adtaan; c. à ou- 
trance, taidtelu etttmttdta jo fuo(ema9« 
ta. -- c*8, pi. fotû: l'art des com- 
bats. 

Combattant, m. fotija, foturt, ta\9* 
tcltia. 

Combattre, v. a, taidtella, [otia maé» 
taan; iïtitM, fumota; mttittad »&&' 
rat|i — V. n. tai^teSa, oteïïa, taptîia ; 
c. l'ennemi, toidtella n)t^olltdta mad" 
taati ; c. pour la patrie, tai^teUa i{&n« 
maan pnote^ta; c. à Tépée, tai^teKa 
mtefoifla; c. les raisons de qn, fu« 

mota, wttittaa loaaraifi itun mt 

Combe,/, (toon^.) luota, rotro. 



Combien, adv. ïnïnta |>aQon; htttila 

monta. 

Combinable, adh ma^boStnen tfy* 
teen^afettaor ma^bouifet tedtntanfa mer« 
rata. 

Combinaison, /. ^^teen afettaminen, 
rtnnan^ano^ ^^btSt^d; armaaminen 1. 
artoto aflotta mertaamalla, toertaami* 
nnt. 

Combinatenr, trice, adj. ^^teen* 
afettaiDû, miettitoa, toertailetoa. 

Combiné, m. (!fm.) Q^bidt^^, feod. 

Combiner, v. a. a\tttaa rtnnauc 1. 
Ql^teen, ^^teenfowittaa, ^^bi^taa; ar» 
mata, toertatHa, koertailemaUa ^^bi^** 
t^ffeen faattaa. 

Comble, o^;. fufuOanfû oXma, tut* 
fnro, tapttta^fC qlenta^fi. 

Comble, m. fuThira, fuffu; fulfu* 
mitta; ^Umaara; Ittfa, mttanpaaUtnen; 
tattorafennud; (fum.) fuffula, ^ui))))u ; 
pour c. de, lifatfi; pour c. de mal- 
heur, onnettomuuben (tfatfl. 

Comblement, m. reunoja m^ëben 
ta^ttamiuen, lufun paneminen. 

Combler, v. a. tat)ttaa reunoia m^a« 
ben, t|Ienmaarin; fufuta; touobattaû, 
^lenmaariu jiafattta 1. fuoba; c. qu de 
bienfaits, muobattaa jntn pUUt 1. ^\tn* 
maarin ofottaa ^^mij^tta jfuta fo^» 
taan; cela combla tous ses voeux, 
t|Ienmaarin ta^ttt banen totmeet. 

Combonrgeois, I. Gobourgeois. 

Combnger, v. a. loebedfa ))aifuttaa 
tuuotatoia a^tiotta. 

Comburant, nte, adj. (tem.) ))oIt« 
tatoa, f^ttjttama. 

Combustibilité, /. t)aran)at(uud, f^t' 

t^toaifti))^. 

Combustible, adj. palama, [^tt^koa. 

Combustion,/ f)a(amtnen;tttU^ato; 
(furo.) metelt, farina, flfaHineu fota. 

Comédiateur, m. toaiittdia, fotoit' 
taia 1. riibanratfoiflia ^nna muiben 
fan^fa. 

Comédie, / tomebia, tltoenatitelma, 
tlwetl^d; na^tclma; na^telma^uone; 
na^tte{t)taito; nai)teïmafat)pa(e; (futo.) 
naurettatoa to^aus, ilmebbpd; donner, 
la c, faattaa ttrenfa ^tïfan eflneetfl; 
jouer la c, (!uw.) tee«îenne!ïa. 

Comédien, enne, «. tttoetUia; nH^U 
tcftia; teedtenteliia, ipicfasteltia. 



Corne 



154 



Comm 



Comestible, adj. ft^StSmSffi ttipaa* 
koa, fl^tttâwtt. — c-8., m. pi tuota*au 
nttt 

Cométaire, adj. p^xMtïïhhvx't P^t9* 

Comète, /. ptjrdtSttf^ti, fometa. 
Cométographie, /. oppï pxixMt^^ 

Comiees, m. pi faufantofoue (9(o' 
tnaefa). 

Cominge, /. fuuri pommi^ onflfuu* 
(a; — m. fuuri mbrejttri. 

Comique, adj. tIkoet(i|tnen, ilmeinen, 
ttaurettatoa, rattoifa, ^u^aifa. — le c, 
«. fomtfitfuu9; fomtftinen Itrjotudta)>a; 
fomiOinen roUt; fontilltnen u&l^ttehjtt, 
tttnoUtja. 

Comiqnement, adv, titoeifeett, naU' 
rettatDaeti. 

Comité, m. ))erdmtte foleri^f a ; taie» 
ri'OTJain faitflja. 

Comité, m. tomitea; ttttttma 1. n^al* 
mtdteletoa toaltofunta. 

Comm&, m. ï^^))t intertoallt fa^ben 
nuotin »ttU0S: (f trial).) {eurau^merl^ 

Command, m. toaltuuttaja, })ilfimted, 
aflaii'omtdtaia otfeubeit'fii^nntdfii. 

Commandant, adJ. ia «. m. tinnan, 
!auj)unatn))asïïiff5 1. lomentajia; tau 
koatûttetni; pdttaitfS; c. de place, ))Iat$' 
tnaiuri. 

Commande, /. toaltun, toattuus, U9* 
ftl te^bS 1. totmtttaa ifin toifen ^uo* 
leeta; de c. tUauffe^ta te(ti), tilattu; 
maladie de c, tceefenneltl) fairaue. — 
c-B, pi (Iain>.) fetflngit 

Commandement, m. ISdf^; fomente, 
^atttltlAj^e ; tomtntofana. 

Commander, t;. a. (à qn de faire 
qc), f&dfttt; (an) fomentaa, io^taa; 
(qe. à an) tilata iftn ilulta; (luto.) 
toaUtta, qattita; cette montagne com- 
mende la ville, t&mS tDUort ^allitfee 
famjungin. — v. n. pïm p'àmïttt^t^m, 
l^auitueta. 

Commanderie, /. ritartfunnan tax* 
tano, fommanberta. 

Commandenr, m. fomottSri, fomen' 
tûjo; fommanbetton l^altiia; ertt^ nn« 
nunlaii (oriolus phamieus). 

Commanditaire, m. fe, jola pantt 
ta^aa i^ftn afiotmietotmeen, otta- 



matta ofaa afiatn io^tamtfem, totn« 
manbtferi. 

Commandite, /. lommanbtti'^QtlK; 
^l^tib, iodfa raian)>antjoina et oie pHH» 
tftntS'otreutta 4§tt8n afiotmtfedfa. 

Comme, adv, hiin, niittfuin, futen; 
•na (-ntt); femmoinen fuin; ntitt^al* 
ion ruin; ifddn fuin, meïfein; futnfa; 
tun, fo^ta fun, flllft aïtaa fun; com- 
me père je vous donne cet avis, 
tf&n2l annan teitte fen neutoon; un 
homme c. lui, mte« femmoinen, fuin 
l^Sn; rien ne me fait plaisir, c. de 
TOUS voir, et mifftttn oie minuSentin 
f^au^taa, fuin teit& nS^bS; c. il vous 
répond! futnfa ^&n teitte n^adtaa! c. 
ils étaient assemblés, fo^ta fun oIi« 
mat foo^fa; c. cela, jUIA tonaa, niin ia 
niiin; otfcin; c. quoi, fuinfa, mittd e|' 
botta. -- Comme, e^m;. fodfa, fun; 
comme si. ifftânfutn |od; comme si 
de rien n^éuit, if &9n fuin et olifi fitttt 
mttttttn; c. aussi, futen m^d9. 

Commémoration,/, ftrfottiuen mute* 
toju^Ia; ptjiffin mm^toiul^Ia} lac. des 
morts, la c, fieïuin muidtojiuMa (pJix* 
M) ; c. d'un saint, ruf oud initte f^» 

Îmt; faire c. de qn, mui^tuttaa let- 
in, faattaa jfu mui^toon; en c. de, 
mutdtoffl. 

Commençant, nte, «. alfatna, alfa- 
toainen. 

Commencement, m. alfu, f^nt^; aU 
fu))erii; au c, atudfa, — c-s, pi a(« 
feet (tieteen, taiteen). 

Commencer, v, a. ia n. alfoo, alot* 
taa, rumeta ; c. qn, opettaa ifutte enfi« 
alfeet. 

Commendataire, m, pappi, iofa et 
f uulu mi^inf fi&n muuf fifuntaan, mutta 
fantaa tulot (uodtaritila^ta. 

Commende, /. Inodtarittla, ionf a tu- 
lot otoat annetut papïUt, 

Commensal, m. b59tSfuni4)t>anL 

Commensnrabîliié, /. omtnaifuus 
e{!netdf&, ett& niit& ttotbaau faman- 
(aatuifeoa mitatta mttata. 

Commensnrable^ adj. jota woibaan 
famanlaatuifetta mitatta mitata; ^(tetd- 
mitattinen. 

Commensnration, /. famaufa(tai(e]Ia 
mitatta mittaamineu, n)ertaileminen, 
^^tei«mittan9. 



Comm 



155 



Comm 



Oniuiraiit, adv, tmnta, miÏÏd tawai* 
It; mml&ttflben? — in<. hiinla! tnttS! 

Oommoitiare, m. fommentorto, feli' 
tif9; feCtttftkofiifet mui^tutuffet iamiet- 
teet; tKmettelemiiten; point de c-^s! 
é nratinaa (atfittfaattt c-^s de Gae- 
sar, (Ettefarâ ^t^tortaCttfet mnt^toott' 

CmnaieiitateaT, m. f eltt^^en (aatijla, 
fcltttlii&; fommentatort. 

Commenter, v. a. tommenterata, fe« 
Ihum laatia, feItttiiS. 

Gommer, v. n. toertaittûr luertan^ta 
t^bfi; ToilÀ qui est bien commé^ fepil 
o(i foRtfa tvettauS. 

Oommérage, m. ttmm&in jnorUr fie* 
nttdcmtfet. 

Oommerçable, adj, faut)afft meneioS. 

Commerçant, nte, adi. tauppaa te* 
fcttHI, fan)>j^« — «. tufmIatM))^ta6. 

Commerce, m. favippa; fau^^afttft' 
t)^; (euTQ'^^te^d, landfûfttt^mtnen, tut- 
tatonsf; c. de lettres, hrieioai^to ; 
faire un c. honteux, ^ariottaa 6it> 

eiitft eltnfetnoa; le c. du monae, 
t-d&mtt; être d' un commerce 
agréable, mteiï^8toiifenradteItia;jeu 
de c, Ifompût 

Commoreer, v. n. (arjottaa l. tel^b& 
taxûfpatL 

Conmereial, aie, ad^, taupfa*. 

Commère, / nétt»fitti, Kitthimmi; 
ftdtttdiitt-offa; rt^fa^ atîa. 

Commettant^ m. toattuuttaia, te^ttt' 
to9n antdio. 

Commettre, v. a. te^bd; (à) mttfi- 
rStS, nimttttttt, ûfettaa (koitfaan, totmt- 
tnffeea) ; udtoa ihiUe, jtttttttt j[(un l^uod- 
taon; antaa tel^tfiiDttffl, totmeffl; faat* 
too ertpuraifttuteen. rtitaontumaan; 
^ttaa l. iftttttS oittttf ft, pntaan ; c. le 
nom de qn, kDSftrinfiil^ttttâ ifutt ntmi. 
— Se c, V. r. jontua ))u(aan; se c. 
avec qn, riitaantua ihtn landfa. 

Comnigration, f. Transmigration. 

Cnamination, /. u^faud. 

Comminatoire, odt'. u^faawa, u^Ia*; 
tt^fofaffba tntt&rftStDa; clausole c, fa> 
ton n^Oa ttt^tettfttod e^to. 

Cmnnisge, t Gominge. 

Comminntion, /. luun mufertumtnen ; 
nmfertaminen, ru^iomtnen-, iau^amt- 
noi (((Ittte'atneiben). 



Commis, m. ar|atnen lotrfamte^, )nu 
rmttotmittaia; fl^tteri, afiamit», taup' 
papalxoûtla; c. au ministère, mint9- 
terton ft^tierî; c. expéditionnaire, toi* 
mttud-^^tiert, c. aux portes, tuflilit' 
iurt; c. marchand, fau))))aTiriurt ; c. 
voyageur, mattu^taina Iau^))a'afla* 
mted. 

Commise, /. ïfiântt^ffen tuomitfemi* 
nen menetet^rft {a tafatfln otettaroaffi; 
fief tombé en c, menetet^Ifl tuomittu 

Commisération, /. fiifia, fiittlirodi- 
flî^«, fnrtu. 

Commissaire, m. aftamte^, toimitud* 
mxt9, mdftrdttt); c. des guerres, \o* 
tafomifarto; c. des vivres, muonaltr* 
jurt; c. d'artillerie, t^ffifaludton-^oi- 
taja. 

Commissariat, m. fomifariatt. 

Commission, /. toimttettaiDa, toimt' 
ta9f afia: fUfi^f ftt^fçfirie; aftamie^cn 
toimt 1. ^altinto ; tDftIt-atfatnen roxxta 1. 
kotrtamSSrtt^d; tomiteOir, maltofunta, 
toimitttêfuntû ; n)Sfiattatnen otfeu9to; 
f aa))^arif irJQ ; vaisseau en c. lao^^a- 
ïxiaxtoa. 

Commissionnaire, m. aftantotmitta- 
ja, aftamied; afian^oitaja; tatanfanta- 
ia, fôdf^Itttnen, r&dfettStoii. 

Commissionner, v. a. antaa te^ttt* 
wttfft, totmttetta»arfl iluKe; m&clrdttt 
kDîilt'ailaife^tt; antaa faaf)parifirja. 

Conunissoire, adj, clause c, c^to, 
jonfa latmtnl^bmtnen fumoo fofo ton- 
tra^btn; pacte c, tau))^a, iota ^urataan, 
iod et matfua fuonteta mfiârtt))tttn){intt. 

Commissure, /. pxtïi (t^mtfen ruu« 
mitdfa); c. de lèvres, fun^^ieli ; c. des 
paupières, fi(mtt^telt. 

Committant, t. Commettant. 

Gommodat, m. taxtia, jota matfetaan 
(uonno^fa ia torotta. 

Commodataire, m. jota on torotto* 
man lainon faanut. 

Commode, adj, mufatoa, luonnitad, 
Ittontetoa, altea, matmaton; ^tliatnen, 
tDerttatnen, ^tbad. 

Commode,/, totnobi, ))e{!ntaa)>^i. 

Commodément, adv. mntaroa^tx. 

Commodité,/ mutamuud, koaiioatto- 
mnu9, ^au$tuu9; bau^ta talu; otottinen 
tetno;mutama tiTatfuttS; §e(ppo faanti; 



Comm 



156 



Comp 



yme avec c, clâtt ^itpaifc^tt, toaitoatta; 
on carrosse est une grande c, kDounut 
otoat fititti inuTatt)iiud elâmS^fS; je 
Yous renverrai votre livre par la 

Îtremière c, I&^etttn litionne enfi ti- 
û^fa; il a la c. de l'eau, l)MtM on 
f^tippo tothtn faontt. 

Commotion^ /. mttfematSrtdt^d; m'a» 
!ckDtt mielenlitratu^; tttrtt^b^d ruumtin 
flf&Im^fri^ftt lanleemif eéta ; c. électri- 
que, eteftcittinen tttra^b^é. 

Gommnable, adj. jota tt)oibaan lie- 
mcnttttt. 

Commuer, v. a. toi[effi muuttaa 1. 
Itett)entdtt ranlaidtu^. 

Commun, une, adj, i^^tetnen; ))tfi' 
mtclinen; ^teinen; tatt)allinen; fe^no, 
l^uono, ^al^a. 

Commun, m. ^^tQt)^, ^^teif^^é: t)(ei> 
fi); ))btetnen MtXf mtte^tS, raçmad; 
balmeiudiodft, Mîx, n)tten'a[umud; feé« 
rinfertaifuud; en c, ij^teifeéti, ifl^ttu 
fiM waroilla; vivre, acheter en c, 
e(dtt, o^taa ^^teirittS waroiSa; ~ c-s, 
pi taloubcn vatennitljet. 

Commnnage, m. ^qtei^maa. 

Communal, aie, adj, tunnottinen, 
tuntû". 

Communaliste, m. tunnan jâfcn. 

Communauté, /. tunta, i^^teif ë ; f eu* 
rahtnta; (uo^tanfunta ; ammattitnnta; 
|)orn)aridto; ^l^teinen omt9tu9«oiIeu9, 
^^teinen nautinto. 

Communaux, m. pi t)^teiémaa. 

Commune, /. f unta, f au^unginfunta, 
T^Ittfunta; funtakifet; funta^uone, raa- 
tftuone; — c-s, pi, maaxoHm^; t^f^» 
tetdmaa; chambre des c, oli^uone, 
ttattttu ebu^Tunta (Snglanntdfa. 

Communément, adv. tatoallife^ti. 

Communiant, ante, s. ri^y^ittiera^, 
Serran e^toonifen toierad. 

Communicable, adj. ma^bodinen 
tuïlû Ittowutctuffl 1. toifeUe onnetufjl; 
le bien est c; ioita on ma^boHinen faa- 
ba ^^bidtet^iffi: ces deux rivières 
sont c-s. 

Communicatif, ive, adj. ^erflttfanai- 
nen, puf)dïa9, ternad tietoja antamaan, 
nSbrfi pu^umaan. 

Communication,/, tlmotud, ilmot- 
tamintn, tieto, tiebon antaminen; 94> 
te^d, te«fuu«, Ian«ra!ttt)nti,tuttaiouu«; 



tirietoat^to; Inlfn-ç^bift^^r tuRuncu- 
too. 

Communier, v. a, ioiaa Serran eb- 
toolltnen. — v. n. fd^btt ^rran eç» 
toollifella, ri))iad. 

Communion, u^ton-^^tet)^, feuratun» 
ta; xippï, ri^tnlttt^nti; rt|)|)in)irfl. 

Communiquer, v. o. itmottoa^ il- 
ntaidta, antaa ttettttmat|i, n^Ioa 0^' 
le); antaa o[aa (j^tlln). — v. n. otta 
^^te^beéftt, landfald^nntdfd, tuttaanu- 
bed[a; oUa Iulfu*bbte^bedftt; (de qe. 
avse qn) leéfu^teua, neumoteJIa. — 
Se c, V. r. ilmottaa ntielenftt, mai^- 
taa ^ul^etta; pïtU ^étttmftllidttt tntta- 
tt)Utttta, 00a alentumainen; olla Mfc* 
nanfcl fulfu-t)btet}be«fl 

Commutatii, ive, adj. œai^tofau^»* 
^aa tarlottama, nai^tofaup^a*; con- 
tract c, raai^tolonttal^ti ; justice c-e, 
Iaia)paa ia tt)ai^toa tarlottatoat laHt 

Commutation, /. totfelfl muuttami- 
nen, Iie»enn))d, ^|)otud (ranfaifitu!- 
fen). 

Compacité, /. tittoe^^, Itinteç^, aaV 
»uud. 

Compact, m. {uo^tumud, Httto. 

Compacte, adj, ttint^, maifna. 

Compare, /. nai6{um|)))ani, leifKfi- 
far; ^uoUfo. 

Compajpie, /. fcura, feurund, to« 
ton9, Q^ttd; fom^anta; c. de Jésus, 
jlefuita*feura; règle de c., t)§tii)(a0hi; 
de c, [euradfa, ^nntt, tan^fa. 

Compagnon, m. feuraaia, feuralai- 
nen, fum^^ont, tonieri, loertainen; tt« 
fdlli; (tum.) ^uUipili; petit c, mai- 
maifeni! 

Compagnonnage, m. {tfitttt'aila; am* 
tnatti'Iunta: lifiiUilunta. 

Comparable, adj, (à) jota taibetaan 
n)errata; n>errattan>a, ipertainen. (JHel- 
tamttéfil (aufee^fo fakjtetttttn avee.): il 
est c. à; il n'est c. avec. 

Comparaison, /. wertaud, œertailu, 
mertoaminen; en c. de, tDtrrattmto; 
par c, merraten. 

Comparaître, v. n. faa^ua, tnlU 
\aapnmUt, 

Comparant, nte, adj, faapunnt, faa- 
|)utQiIle tuflut. 

Comparatif, ive, adj, »ertaiIeiiMi, 
tnertau^-. 



Comp 



157 



Comp 



ComparatiTeinent, adv. tverraten. 

Goraparer, v. a, loerrata, loertatiïa; 
(à, wec) toet&S koerrotKe, J)it&& Mer- 
tatfena, ^^tS ^l^toSn»; (fielto)).) toev- 
ttttîa, fotnf^arerata. 

Comparoir, f. Comparaître. 

Comparse, /. turnoeleioten rttarien 
adttunraen tttntQUdfent&lle; ))u^umaton 
Irenfild n&ft^mSlItt. 

Compartimeiit, m. fSânnSHifttn ofad- 
toi^tn iafamtnen; fortteU, neltfarfa, 
Tuutu (^imtar^a^fa); ofadto. 

Gompartîr, v. a. (toan^.) f&ttnnbt* 
Itfltn ofa^toi^tn jataa. 

Oompartitear, m. oiteu^ton ittfen, 
toSa on eri (aufeenfa, io^on mnuta- 
mat jttfenet ^^bUt^tottt. 

Oomparation, /. oifeudton eteen faa> 
Imminen; faire acte de c. 

Compas, m. ftrhlli, ))a6favt; fom< 
fKt^fl; c. de route de mer, tnerisfom* 
i»Qtfl; c. de variation, fom))adfi, jofa 
oTottaa magnettisenlan ^otTIeudta. 

Compassement, Compassage, m. ftr« 
KrSflGK mtttaamtnen; (futo.) n)aron)at' 
Svm», tar(fuu«. 

Compaa^er, v. a. ftrfiMS mttata; 
mufawaftt iaottaa, (nonmltaûdti fomt* 
ttlla 1. afettaa, (nonntfaadtt fuunnata; 
compassé, Inonntffaadtt fuunnttettn; 
(fttto.) Xjitxi tûrffa, marott)ainen. 

Compassion, /. \m\, f&âato&if^^d. 

Compassnre, /. atbattu ))i^a ^uoneen 

Gompatemité, /. I. Compérage. 
Compatibilité, /. ^^teenf o))ttoatfuud, 
l|l^bmmulatfnnd. 
Conrpatible, adj. ^^teenfo))tn)a, ^^• 

Compatir, v. n. (à) \m\% ottaa 
efaa; fittoatta, armoteffa: (avec) fo))ta; 
c. aux faiblesses de l'humanité, fu' 
maita, armoteSa t^mtdfunnan ^etl- 
tontta; il ne peut c. avec personne, 
et Mn fotot fenenfttftn fandfa. 

Gompatissaiit, nte, adj, f^sntottinen, 
amm^toainen. 

Compatriote, «i. \a f. maanmte^, 
fanfaratnen. 

Compeller, f . Compulser. 

Compendiaire, m. o^^tott ftrjiotta- 
itt, fulnotetufi fifaUtt'eertomutfen tefija. 



Compendienx, euse, adj, fu^t^tettu, 

Compendinm (•ennbtoom), m. T^^^t 
o)>totItrj[a 1. o^a^to; fu^iistettu lertomnd. 

Compensable, adj, jota on nta^bot- 
Itnen forn^ata 1. famamoertaifeUa fo- 
tDtttaa 1. matfaa. 

Compensatenr, trioe, adj, formaa* 
œa, fotQtttawa. 

Compensation, /. lormaud, fomitnd, 
tna^ingon ))atf!io; c. de dettes, U)elan 
tuittaud toelfaa madtaan; il eut tant 

Sar c, fat fennierran lortoauffelfl; c. 
e dépens, rtitahxtunlien futttaud. 

Compenser, v. a, Torn)ataJokDtttaar 
ftiutûtu«ten ïuttata. — Se c, v. r. tuïïa 
Torivatuffi; ce défaut ne peut se c. 
par aucune vertu. 

Compérage, m. fummt'fum())anuu6. 

Compère, m. fummt«fum))))ant; »&&- 
rdn ^etaaian a^uti; c'est mon c, 
otemme ^l^bedftt oKeet to^fen fummtna ; 
\fivi on ottut (a|)feni Tummtna; mtnît 
oten ollut 6ânen (a))fenfa fummtna; 
rusé c, fufrela tnetttffa; bon c, alla 
toweri. 

Compétemment, adv. oifein, fttSIli" 
fe«tt, faannbOife«ti. 

Compétence,/. aflanomatfuu9, tfit)« 
fl'Otteud, tttljflYel^o ; tuomatin, oifeud- 
ton afian'omatfuud rtita-oflan fu^teen; 
cela n'est pas de ma c, en tlit aftan- 
omatnen tnomart pinâ ofta^fa; cela n'est 
pas de la c. de ce tribunal; mettre 
en c, avec qn, ^^tiltDertoifcîfl ofet- 
taa. 

Compétent, nte, adj. aflan*omûtnen; 
tS^flfetpaania; lo^tuuutnen, taiflinen. 

Compéter, v. a. (aitttfestt tulla ifuHe, 
oiïa iiun (aiKtnen ofa; cette affaire 
ne compète pas à ce tribunal, et ote 
fen oiteudton fitfltett&njft. 

Compétiteur, m. ftlpatltjia; toifen 
fandfalfamaa tntrtaa ^ajfema. 

Compilateur, m, ttriaittia, jlonla teo6 
on totdten firiotufftSta Ja miettetdttt lo- 
foonft^^Htt^, fofoonIt)6ttai&. 

Compilation, /. tot^ten ftrjotnffUta 
ia mtettetdttt folotitu teos, ft^^ttetmtt. 

Compiler, v. a. totsten firiotuffldta 
tofoonr^^iltS teoffenfa. 

Complalgnant, m. fantaia, f))4ttdi& 
(oifeube«fa). 



Comp 



156 



Comp 



Complaiiite, / tonne, ^t^t^iH (oUoi- 
Mfû). — c-8, pi tt)oikDotud, moUtu^* 
toirfi 

Comlaire, v. n. Cà jn; oUa mie- 
U!^ (intime); nonbattaa intn mteittt. — 
Se 0., V. r. (Ifiiy <Ia«M, à faire), mieltt^K, 
tl^adtna j^tin. 

Complaisamment, ookr. To^tettaodti, 
mieittt noubûttaen. 

Complaiflaiioe, /. f o^teliatfnnd, mte- 
Ien*nonbattanttnen; m^9d)}erfttf9^0, ^e^* 
mf^«; mieïtçraç^, mtcfi^^ttjtt; — c-s, 
pi (rûamot.) en lequel j'ai toutes 
mes c-8, jo^on nttntt mieUét^in. 

Complaisant, nte, adj. to^telia^, 
mtcUtt noubattatna, attniiad ; — m. fiU 
m2itn))a(n)eltia, Uufadtcliia. 

Complant, m. tt)iinttat^a, miinimâtt. 

Gomplanter, v. a. miinipuilla xétnU 
toa. 

Complément, m. tii^te, tat)te«ofa; 
(mtttaudt.) fomçUmentt. 

Complémentaire, adj, tâ^tteelfl f&k)* 
tettttmâ 1. olema. 

Complet, été, adj, tciçbellinen, td^ft, 
totonatnen. 

Complet, m. td^rt lulu, mUxH; titÇ' 
rtmciclrttif^Qé. 

Complètement, adv. td^belltfedti. 

Complètement, m. tS^bentâmtnen, 
tS^benfferfi 1. tâçrttulutfefTt faattami- 
nen. 

Compléter, v. a. tat^beÏÏifefft 1. tac* 
flïufuifcffl foattûû. 

Complétif, ive, adj. td^tteetrtr tit)^- 
bentâmtfetfl tclQtettSmtt. 

Complexe, adj, mont'Ofainen. 

Complexion,/. rumiinralennuë; luon* 
ne, mteli, luonto. 

Complexité, /. moni-ofaifund. 

Complication, /. felaannuê, fatnn* 
nainen ^^t^minen ; moni«ofaifuud; cet- 
te machine est d'une c. très difficile, 
mailea ntont'0[Qtfuuten[a muotrt- 

Complice, m. {andfarifloja, rifoffeen 
ofallinen. 

Complicité,/, fan^farifotttfuud, ofal- 
ïifuu« rifolfcen. 

Compliea, f. pi fe )mïx[x, jotta iofa* 
pttimSinen iumalan^alrcelu^ fatoliftdfa 
îirîoiôfû ïopetetûan. 

Compliment, m. lo^teliûtfuuben ofo« 



tud 1. îan\tf v3t)rtt tesmc^b^, tami* 
\tt, Inmarru^: onnentoitnotué. 

Comjilimentaire, m. fe ^entiU rfy^ 
ûUyAf ionfo nimedftt aflat ajetaon. 

Complimenter, v. a. toitoottaa on* 
nea ; t^itdttttt, lonfua mairefanoia, lomp* 
Itmenterata. 

Complimenteur, m. lumarteliia, mai* 
ritteltia. 

Compliqué, eé, adj. f etama ; monot' 
Tertatnen, montmuttainen, mont«ofat- 
nen. 

Compliquer, v. a. te^bft montnnit« 
tatfeffi; felfata, fotfeo. — Se e., v, r. 
felftautna, fotfentna. 

Complet, m. faUl^anhr faialtttto^ 
juoni. 

Coniploter, v. a. miettift fata^on!* 
leita, fatnaltamif ta, ot(a fala^nfteiefa. 

Componction,/, tatnmuf, fi)btoten 
fortumué, 1. murtnmn^. 

Comportement, m. (man^.) ftti^tttd. 

Comporter, t;. a. fannattaa, {iet&tt. 
— Se c, V. r. Utitm itfenftt, fftçt. 
tdibci. 

Composé, m. ofaperttinen, ofahtcn 
1. moni'Ofatnen toppalt. 

Composer, v. a. moneéta ofasta fo- 
foon^anna 1. ^^bt^tdâ; t)^bidtet9tn& 
olla; laattQ, toimittaa 1. firjottaa !anno« 
taiteeUifta teoffta; (ftrja^.) latoa; fo« 
mitella aftanl^aaro^a mi^iiben; antantua; 
le sénat et le peuple composent la 
république, fenati ia Ian[a okoat n^ 
bi^tetQtnft tafatnalta; c. sur le cla- 
vecin, laatta mnritifa))pale Ilamenïïa 
[oittnen; c. pour clavecin, laatia fia* 
n^eriffa f ottettatDûfft ; c. sa mine, afct* 
taa fadiQoianfa olojen mutaan. — v. n. 
(avec, de) fo^ia, fuo9tua; ^teroa fo- 
ttjinto. — Se c., v. r. (de) otta fotoon- 
^antuna oft^ta; ([Intn.) fon^ittaa ftt^tSt* 
fenfft afian^aarotn muYaan. 

Composenr, m. (tmal.) f^nâilijâ. 

Composite, adj, \cl «i. nombre c, 
(ulu, iota tooiboan iataa tafan. 

Compositeur, «». fttmeltâjittf nuot- 
ttteolfen (aottja, Iomj)ofit5ti; ktoia; 
amiable c, fott)ittaia, fominnonfoct* 
taia. 

Composition,/. Iotoon)}ano; eri ofid- 
ta toloon^antu la(u; fefotu^, feod; Ht* 
jlaSidten l.nuotti-teodten fuunnituel. (o* 



Comp 



15d 



Comp 



toitaf; fotointo; (fotatn.) ^etttSmt)^ 
antamitd; ((trJQ|).) lûtomtnen. 

CcmpaBOir, m. (lirja^.) (atomud* 
fonta. 

Oompoflt, m. {. Gompnt; lannotnd- 
aine, fefafonta. 

Composter, v. a. Tannottaa, fonnit' 
ton. 

Composteur, m. tt)ttt!fe(t, mittHelt- 
fyda, 

Compotateur, m. Tt)t)|)))^htm))))ani. 

Compote,/, tom^oti, ^ebeltnMofe. 
ComprêhensiliiUté, /. fttfltett&ioiii' 

Gomprélkensible, aé^, iota on ma§- 
hoUtam fô{tttil&, larttettamtt, felmtt. 

Compréhenflion, /. tajn, fttptt)«ft)!^. 

Corarendre, v. a. ftftttt&a, mttU] 
ottûa I. paxma (utunn; (fum.) ^mntftr- 

taa, fôftttas, tajua. 

Courpresse, /. tompxî»fi, patta 1. 
tafttt faatoan j^aana. 

Cmapressibilité, /. fe atneen omi« 
natfun^, ttt'i fe ^ufertamtfe^ta \up\9' 
tnu. 

Compreesible, a^. jota on ma^bot* 
Ihiai )»ttfertamaAa 1. ^ainamaffa fn))td« 
taa. 

Compresaif, ive, adj. ^nfertatoa, fo» 
!ooii ^inatoa. 

Comjj^reBsion,/ ))ufettamtnen, Yotoon 
painaminen. 

Comprimer, v. a. pufertaa 1. painaa 
tofoon, fu))tdtaa, ^ufertastaSa n)il^en« 
taâ foto; (fnto.) futdtoa, mafentaa, for» 
taa. 

Comprie, part, non c, Infematta; y 
c, fit^ luettu. 

Compromettre, v. n. t^tiM mdtit' 
tajA 1. fom|)Tomteft«tnontaTt ritban rat» 
titfcmifeffi. — v. a. ^attoftifeiDiitt feittot* 
btn 1. retteï5i]Jin faattaa. — Se c., v. r. 
^SIm8tet& itfenftt; joutna |a(tt>»tfen)tin 
feiffot^tn, rettetttt^tn; (avec qn) an» 
tomba qâlmfitfcwcUin ttitaan jhm fandfa. 

Compromis, m. ledttnttinen fuodtu^ 
mn« ritta-aflan (^ffttttmtfeen fon)into«ot« 
tentent, font))romt0fi«otteuteen: faire un 
c: fom^romi^fl'oiieud : mettre en c, 
iQfSttt fominto^ottenteen ; (hxtv.) toaa^ 
tait', liulan^'otainen tt(a» 

Compromissaire, Compromission- 



naire, m. lom^romidft-tuomarifti wa» 
(ittn, fom^romt^fart. 

Comptabilité (^ et ftfinn^ tillRi ia 
fenrr.),/. tiUn«atatfund; ebe^ma^taud; 
tiItni)tto*taito; titintelo, tiU; bureau de 
c, ttlintefo^mira^to. 

Comptable, adj, ia t. ttItnteon«alat» 
nen,'n)e(n)oIItnen ; ebedkoadtan!fen«aIat' 
nen; ttlinteltjtt; tilinteloon funlutoa; 
(][uittance c, ttt^{l*attootnen tnitti ; ar- 
ticle de dépense c, ttliin otettaroa 
nteno. 

Comptant, adj,m, argent c.,ia comp- 
tant m. ))u^bad 1. feimtt raça, Totoa 
ra^a. 

Compte, m. (nfn Ja^fu, ta|)))aleluht; 
r&tinft, (nettelo; etu, noitto; toime; 
ïamjpaj totmcentuîo ; tiU ; tonto ; titin» 
melroouifttu^; bon c, ^^toSatt fanf>aaa ; 
j'ai trouvé le c. de mon argent, olen 
IB^tSn^t ta^ben fa^^aletumnn rabots* 
tont; rendre un c, antao rattnlt; ren- 
dre c, de, tel^bd titi jétïin; faire bien 
son c, ^^tvin matmoa etunfa; faire 
c. sur qc, otta infin totmec^fa; faire c, 
de, |)itdtt anoodfa; avoir son c, tuUa 
^^tDtn totmeen; c. de profits et de 
pertes, moitto ya tap^iofonto; avoir 
en c, ^oitaa ittn tilinmelnottifuubeHa; 
à c, maîfcttaman fuorittomifeîfi; à 
votre c, teibdn tttin 1. aiatutfen mu« 
ïaan; au bout, du c, fun faiïti (ui* 
fuun otetaan. — Aoompte, m. ofan|uoTt' 
tud (maffudta). 

Compte-pas, m. matfanmittart. 

Compte-rendi, m. tilt 1. tilintefo 
jullifen ïaitoffcn toimiôta 1. ral^awa» 
roidta. 

Compter, v. a. lutta; tufea iouffoonf 
^anna lutuun; ^itdd tartcSnd 1. ina« 
rin, ^itatt arttjoôfo; armata. — v. n, 
(a«ïea; te^bd tilt; Ctur, que) toitooo, 
luottaa; atfoa; oQa (uettuna; (pour) oïïa 
pibctttina jnaftn.— Se c, v. r. otto j)ibct* 
t^ntt jinaftn, tutta tuetuffl (il«ïin). 

Compteur, m. luiDunlaéttja. 

Comptoir, m. tidft ; tonttort, fau^^a» 
faïtorta. 

Comptorist, m. lonttortdtt. 

Compulser, v. a. l^anftta itfeÏÏenfci 
ïaiïlinen oifcu« afiaîiriatn faamifcen; 
tarfadtaa 1. fo^toita afiatirjioia, (Irioja 
i. n. e.; te^bil ulo^metojia nttdtli. 



Comp 



160 



Conc 



CompnlBoire, m. (atïïinen fSdf^ afla< 
ftrjan VLM*antamx\tta. 

Computm.ftrnofalenterin aianta^Yu; 
(omputo. 

ComputîBte, m. (trioiïtfen lalentertn 

Comtal, aie, adj. fxtxtoitixnm. 

Comtat, m. Ireiwilnnta. 

Comte, esse, m. iaf. Irettoi, Itettotnna. 

Comté, m. Ireitouunta. 

Coneasaatioii, /. mufertaminen, ru^* 
iomtnen. 

Conoasser, v. a. tnitfertaa, ru^ioa. 

Concatéiiation, f. ^^tttiaffoifuud. 

Coneave, adj, ontewa, fotoera, to' 
ptxa, 

Coneavîté, /. ontewuud, (otoeruud. 

Concéder, v. a. mt^ttnttttt, \vioha, \n» 
koaita. 
Concélébrer, v. a. ^^teifedti mttm 

Concentration^, ^^bidtttmineit 1. fu- 
t^t^taminen Ie9!i))idteefen; (tem.) toe» 
teltfn otneiben faattamîntn iSJ^meiffl. 

Concentrer, v. a. t|l^btdttt2i 1. fut)td' 
tea ÏMïpx^te^tn*^ foota l^^teen ))atl* 
taan; faattaa fu)>tetuneefen muotoon. 

CoBoentriqne, adj. fanotaan ntt9tS, 
iolKa on ^^teinen fe«li))t9te. 

Conoentriqnement, adv. ^^tetfeOtt 
h^îxpï^tttU. 

Concept (p fiantt)!^), m. taiuetma, 
ojatuétuioa, xhta, aatt. 

Conception,/, fittttnttt; (înto,) tain, 
fttfit^e; mielifuioitud, leffint». 

Concernant, prep.. to9îma; loi c. 
le commerce, tau^)>aa todlema iatï, 
(ûft !ou))ûdta. 

Concerner, v. a. loelea, fuutua : ce- 
la concerne votre charge. 

Concert, m. lonfertt; Ionfcrti«Ia))))Qle; 
(lukD.) ^bttt(ttift)^«, ^^tS^itttwttift^k^d ; — 
0-8, pi lauïut, tpttrf^t. - De c, adv. 
^ffln neukooin. 

Concertant, nte, adj. tonfertidfa 
m^SttttoaiYuttatDa. - m. lonfertifoittaja, 
«(aulaia. 

Concerté, ée, part, [a adj. fonittu, 
t^ttbuttui (lutt).) teedtenne(tt). 

Concerter, v. a. (won^.) t^^be^^tt 



Se c, v. r. (avec qn tur qe.) fttOdtua 
1. \tpxa 1. fe^tu^tella ifun !anefa jettm. 

Concerto, m. mufIh«lQ^^a(e orlee« 
ten>ftte«t9lfeaa. 

Concession,/, fuodtutnud, mt)Bnttl)« 
t^d, lupa; (a^iotud; tooltiolta annettu 
mt)6nni9t^d rofmnutfetn. 

Concessionnaire, m. m^Snn^t^ffeit, 
(a^jotuffen faaja. 

ConccTable, <»(/. f Sfitettdkott, l)mntfir« 
rett&tDtt. 

ConccToir, v. a. ja n. fiittSftr tuHa 
ra«Iaaffl, (oJ^ttttfeffl; (hitt).} Ittflttaa, 
^mmttrttt&; taufua, taufelmtffl fommi* 
tefla. 

Conchoïde (eh = f tS^ffi ja feurr.), 
/. tierretotitt^a. 

Conohyle, m. |)ur))))ura«flm)>fttIfo. 

Conchyle, /. ia o^^'. ligne c, I. Con- 
choïde. 

Conchylioïde, adj. flm^fulan^mno' 
totncn, fterutatnen. 

Conchyliologie, /. tiebc fltnpfutoieta 
ja fotetotfl^ta. 

Conchyliolo^qne, adj. tttutuma tte-» 
teefen fim))[uIoi9ta. 

Conchyte, /. fIm|)fufan»muototneit 
fiioi. 

Concierge, m. \aj. tinnonkoouti, ta' 
louben^ottaja, tatonfattftjo; mançinmar" 
ttjo; kval^time^tan ; ^lortimoarttia. 

Conciergerie, f. tjIlSmatntttuien ((. 
e. f.) miedten totmi 1. afumu^; ittut^ 
nen tuanltlattod $artjl9(a. 

Concile, m. Itrlouidfolond; ftrfol^ 
(tdrofouffen pum. 

Conciliable, adj. iota on ma(bo(« 
linen fotoittaa, fon)inno0inen, \fyitxA\^» 
))ttoa. 

Conciliabnle, m. tatttomaeti to!oon« 
tuttut f irf ollidtolottd ; fatatnen 1. ()>&« 
(uu(on«alatnen toloud. 

Conciliant, nte, adj, fowittamo, fo<* 
))uifa. 

CSoneiliatenr, triée, «. kofilitt&itt, fo* 
tDtttaja. 

Conciliation, /. fomitud, f o))lmlnai. 

Condliatoire, adj. fowittatoa, Xtpi^i* 

tfttQtt. 

Concilier, v. a. fomittaa, Ie)»l)ttttA, 
fuo9tuttaa; (tun).) ^^teenfokDtttaa, ofoi 



^Qtiottaa inufirt'Ia))))ate -v. n. tot« taa ^(ttt))ttdtoat{)^t)tt& ; tuottoa, ^nf' 
mittaa (onferti; fe^fu^tetta, {o))ta', — (ta; c. des lois, ofottaa (aften J^^tS* 



Conc 



161 



Gond 



inMMiflM; m conduite loi oood- 
be l'estine i^énérale, ftt^tttffenftt tnoU 
ttta ^Sncfle t^uUttt fttmtiottitMa. 

Oimeû, ise, a«{^*. itiW V^ atnertfad, 
fu^tdtnnvt, aflaan meneiDtt (ttrjotu0« 

Ooneisioii,/. {iriotudtamon 1. i^u^een 
ll|^i|9 ia atneriHoKd. 
Cinteitoyen, eiine, #. (anfototnen. 

CondaTe, m. ))attfa,io^cmfarbinattt 
fotoontttiDat ^atoitnoaaha )>itfiiniiftn; 
tofond ^aatohtmaalta ivartett. 

Gondaviste, m. Tarbinatin aprxUu 
nm iiaatomiDaaUn toimttnTfen au 
fana 

Goneliiaiit, nte, adj, tobtdtotoa, fl' 
totoa, Inja: raison, preuve c-e. 

Gonclnre, v. a. te^bd, rafentaa, faaba 
totmeen; jpa&tt&â, te^bS iobto))a&ti$d; to« 
bUtaa; c une paix, teçbll rau^a; c. 
on mariage, ^erudtaa atototiitto; c. 
un marché, faoba toimeen fau|)))a; 
cela ne condut rien, et \t tobi^ta 
mttJUin; de là il conclut que, pttS 
»ett Ten ))(i{itelmau, toJiiitti. - v. n. tuOa 
^mwi) (à) tel^b& (o)))>itw&it5« ; 
tnontita 0^'^^)» ^^ procureur a con- 
clu à la mort, lantaja on Io|)uIfl 
loSittftnt^t Yuo(eman»ranIaiâhidta; le ju- 
ge conclue à Tamende, tuomari tuo* 
mttfl fatotettokoalfl. 

Conelnflif, ive, aâj. io^to)>liate(mSa 
fifSItSiDfi; io^buttakoainen. 

Conclnaion, /. teleminen, t)atttt{imi« 
SOI, (o))bu; )>afitelma, jo^tokdtDd. - 
e-8, o2. io)))>ukD2iite olleudtodfa. — Con- 
«huion, adif, VçI^VSl\\î»\x, to)»ullife«tt. 

ConeoctioB, /. ntoan fn(atn«. 

GwManbre, m. guTlfa. 

OenoemitagiM, /. k^^btôftt otenrinm, 
tynntt otantncn. — Per o., ado, (teoL) 
aMMMfi \a 4^bc0f& feutatm. 

Cmioomitant, nie, adj, ((&&!.) ^mitt» 
o^a fettraaiiNi; (teoL) ml^fttttttNiifut' 
taiDO. 

GmMTdaïuw, /. ^^ttt))ttmo(lifi|b0 
(erittainfin )>i^Ua]Ii0ten (irjottaiien); 

Îpi|»(tafltnen ton(orbanfi«flria; fonam 
iitti^minen toiflinfa Cie(i-o)»im«tettfttttn' 
tSfca sntfoon. 

CoBCwdaAt, m, f&mel tenorin )a 
(affon to^ixM, bart^toni 



Ooaoordaiit, nte, aàj. «^«Mnltoai^ 
nettr fointtttna. 

Conoordat, m. fuo^tunitd 1. tMu 
|)u|e ficfofl[t9«afiot«ta. 

Gonoorde, /. fot)u, f o|)uifuu6, fuofio. 

Concorder, v. n, (ew€o) Sopia, oSa 
tokohmo^fa; fo)>ia ^^tecn, f^iUltt l^l^; 
faire c, faattaa fommtoon, fointttm. 

Concourir, v. n. t^^ti^a, jnoMa i^^k 
teen; loloontna; (à) oUa atouHtineo, 
auttaa, ebUtatt; (vour) îïipaxîia* 

Conconrme, /. ntrfmeia (fa^wi). 

Concours, m. f ofoontulo, f olou0, ^f^ 
ti^m^d; ùpu, m^Otakoairutnf; filfHiUu; 
mettre au c, (aettakDUffi jntidtoa. 

Concréfler, v. a. tiitotiffl, toal^knoffi, 
tutetoafft te^bd; iuoffuttaa (mattea). 
- Se c, V. r, Um tiitoiilfl l n. e. 
ittodta [maibo^ta]. 

Concret, ète, adj, tovdtttti, aidti))^ 
rttinen; tt|fetoeratnni; (Ia«Yuo)>^ nombre 
c, lulu, iotaonlaatunfat^uoMtamttft" 
rattt) ; (tem.) ja^mcd^fa muobodfa oleipa, 
itt^melL 

Concrétion, Concrétation,/. paîtoAiu 
nu9| (iW.) ^^teenfa^toaminen; (fem.) 
tiitDt^t^mtnen, îuoffutu^. 

Concubinage, m. an)totou ^l{^bc<ftt 
etttminen; faian^atmoifuuf. 

Cononbinaire, m. iota elfitt amtotto^ 
madfo ^^bidtl^necfa, (alaumtmctfuu' 
bedfa. 

Concnbine^.folttioaimo, jalfakoaimo. 

Cononpifloonce, /. ^imo, Itl{^aiïtnen 
^mo. 

Concnpi8cible,a(l^*. appétit, c, ^imo, 
koattimud. 

Concurremment, adv. t^^tetfectt, ^]^# 
bedfa, ^ttttfb^tttt; tiipatSka, tïipaa; f^f^ 
be«ftt l^hen; )9^afôifeIUl ottabtOo. 

Concurrence, /. ftltiottu, filtt^otn^; 
Oafit.) t)|tatttinen oifœC; t^fiVi^iSûu 
fun6, famaSa oilaa totra^htmiscn; 
jusqu'à c de, aina fiil^ mfiitottttn, 
fummaott faaRa. 

Concurrent, nte, «. fil)»ai(tia, ixU 
«DCttdiia; Iandfa(altia. 

Concussion,/. (aitonfi0fomtncit(tDe' 
routantaian). 

ConoQssionnaire, m.tt>ir((Uttic9,iofa 
laittomacti ticfoo. 

t Condamnable (mn = n), adj, tuo» 
IwittaiiHi, I^Qtttt&ma, ranfat^totto* 



n 



Cond 



163 



Conf 



dadanmfttioii (mn = n),/ tuomto, 
langettoioa tuomto, ranfat«tu9«titomio; 

Srfii'Hq^f ftrottf; o-s, pi faffo, oifntbeti' 
almiQit, ja muut femntoifct ranlatdtitf' 
fet, jot^m iht on tuomittn ; passer c, 
tb^t^tt ))ttttt»ffeen; (tm.) mt^Bnttttt ttttd- 
raiftt o(einifen{a; sabir sa c, fttrfitt 
tnomittu ranfatdtité. 

CoEdamner (mn = it), v. a, (à) tuo« 
mita f^^^^n, faRoon, rontaUtuffeen; 
|)a6elfla, ç^Qttta, lirota; (httt).) futfea 
aulaitetnattomaffi, naitlata 1. mnnrata 
fititnt. — Se Om V. r. ("à; tuotntta itfenftt, 

f»(mna )oelti»ouifititbeffenfa;mt)9ntttatt« 
enm toito^ttaffl. 

Oondate, Coudé, m. (loott^.) fa^ben 
joen t)6t4mtt))atna. 

OonaeiiaaDilitéf/.fe amcibm ominat* 
\ura, etttt ne ))ufertamatta fn))i9tnn)at 
\a tiitotdt^mttt 

Condensable, ad/, iota on ma^bol- 
Unm tU»i«ti)ttfttt, ^fertamalla \vcç\%' 
toa. 

Oondensateiir, m. tone, iotta ttttt)t9' 
tetttUn ; ^b^r^n, itman ttitoi6tlli&, ton* 
benfatort. 

Condensatioii, /. titwiatttmtnen, fn* 
|)idtamtnen. 

Condenser, v. a. tittt)tettta, fnpi^taa. 

Omidesoendanee, /. alentnnjatfund ; 
m^bepertttf^t^e, mt^ont^mâifk^t^d, non* 
teltaifuné. 

Gondesoendant, nte, adj, alentun^ai* 
nen; in^Snt)y»ttinen, nontella^. 

Condeseendre, v, n. (à) mt)9nttttt, 
fuoetua, mulastna itmt ta^toon; (n* 
toatta, fttrjitt, armotdla. 

Condiotton, /. tt)aroetetutt, ))iitote« 
tnn tafaifln ttaatiminen. 

Condigne, ijtdj, ttt^bentehioa, ttt^t' 
ttott, tftlitcen toaetaaioa. 

Condignement, m. ttt^bentcfeiottifeett. 

Condignité, /. tS^bentelnottif^i^. 

Condiment, m. iflii^it, mandte; ^O^e* 
tttminen, mandtamtnen. 

Condiee^le, m. fandfa'0|))n(aé, !on« 
Inhim))|pant. 

Condit, m. foferiin Tettet^t atncet. 

Condition, /. tila, olo, afema; toatn 
taattttfnu«: fufn)>erS, fntu;fSdti^,enn' 
teino; mina; e^to, toAIif^upe. — Sons 
c^ À e. qne, honj. fiUtt e^boSa. 

Conditionna, ee, pan. ja adj. Iaa<« 



tttinm, tattainen, ioefatln tilaefa olma; 
bien c, ^ttwSeftt tilaefa oteioa; (fuw.) 
l^t^min teettttti, ^umafoefa olema. 

Conditionnel, elle, aâj, c^boii*a(ai« 
nen, cbboUinen. 

Conditionnellement, adv, c^bomalai* 
feeti, e^bottiftea. 

Conditionner, v. a. f^anna 1. afeu 
taa tuntoon. 

Condoléanoe,/. fntnn fftlUinitnm,fn^ 
rnn fnrtnttcleminen ; lettre de c, fnt^ 
futtelnlirie. 

Condor, m. fonbort, erfte 9[men(an 
l^etotintu. 

Se Gondonloir, v.r. (wan^.) f nrfntcSo. 

Condnctenr, triée, ». ti^cAf opa^te* 
liia, io^taja; tarTaeteHia; tonbnttbSn 
(rantatien«juna«fa)3 Ittm))Bman 1. \^%n 
fo^tajia: fonbnftort (ftt^tbfonce^fa); c 
de la tondre, uffofen«io|taj[a. 

Condnetion, /. toonrane, ttjonra, 
arentt. 

Condnire, v, a. ofKietaa, jo^battao^ 
o^jata, neunoa, otoettaa; tatnttaa, iol^o 
tao; io^taa, tat^ttfttt (t^O, toimt), aiaa, 
io^taa (n^annnt, tt)en(e^; xoiVii (nor* 
maefa; aiaa (!arja); totmittaa (firiol* 
(inen teoe). — Se c^ v. r. ontaefa mal* 
laefanfa oiïa; (tt^ttfttt itfenfft; toinot 
toidtanfa jio^battaa. 

Condnii, m. tortoi, tnoru; (tftttf.) 
fuont, pntti. 

Conduite, /. o)»aetne, iobbattamtncn^ 
o^iaaminen, tatnttaminen ; ftttjttSminenr 
îo^banto: ^affttne; Mçtbe. 

Condyle, m. (nnn \f!p)ç\ nttoeStttof' 
fcn tiaifaÏÏa. 

Condylome, m. (i^anlattainen fae* 
majainen tn^batantife^a. 

Cône, m. tei(ar ne))|)o; foferite)»an 
laan)a; ttalane^aetia; lft)>^ (fnvfen ja 
mSnn^n). 

Confaonlatenr,*!. (wan§.) (m^efmntK 
pani. 

Conliabnlation,/. (nran^.) i^OtftiodSt- 
nen ))aftna. 

Contobaler, v. n. (toonib.} (mlUioito^ 
^aaete&a, fanetta ^ettt^auifeeti feeft» 
nttnftt. 

Confeetion, /. «almiotaminen, teet* 
tttntinen; ramitantinen; toatmietnnti» 
nen, pttttttlyminen; ^f6e)>aneminen, tetc» 
minen, taatiminen; fofe. 



Gonf 



163 



Gonf 



OnfBetimiBMr, v. a. »aUni6taa, tttU 

m, te^btt; »atinU!rt tej^b&, loptttaa. 
Confédéral, 9l9,adjAutoîiïntn,iixU 

CoBf édératit m, adi. l Confédéral. 

Confédération, /. (tittofunta; toaU 
tiotiitto. 

Confédéré, ée, adj. liittotainen, Uit* 
toon futtlnma. 

86 Confédérer, v. r. rumcta Ulttoon, 
liittoUtftin rnmeto, ttittttt^t^a. 

Gonfffiranee,/. mertailcminen; totoud, 
ncmoottelemmen, ledfudte(u;!e0fudtelttt 
jo neniDOttefemifet fotouffe^fa: ^%tU 
linen pn^t faamatnoUdta; locoud pu* 
j^ccnliibon ^ariotntfia marten. 

Conférendor, m. |)ul^eenio^toia jpit» 
|ccii)>tbon ^ariotntfla marten fofoontU' 
HCtffa fcnradffu 

Conférer, v. a. koerrota; ontaa, ia« 
tao, fuoba, lo^iottaa; c les ordres 
sacrés, ))a^ttji lot^fitt. — v. n. Iedfn9« 
tdlOf neniootdlû. 

Confesse, / xippx; aller à c, ftt^bS 
n|rtfllt 

Confesser, v. a. hmnudtaa, m^Sn* 
tu, omi^taa; f&))btt rU^ilId, tuimu^taa 
f^imit iMipiSe; xxpxtm. — Se o., v. r. 
tnmmotaa fi^ntinftt. 

Confeosenr, «i. n))itt&iii, rit^^i-tftt. 

Confesfion, f, tnnnnetui; xippx; c. 
de foL nef ontmmnetisd. 

Confessionnal, m. rt))^itnoIt. 

Confesdonniste, m. Slug^burgtn ue* 
fontunnnetiiffen tnimuetaja. 

Conianoe, /. luottamn», u0lttC[ue; 
aiDomie(tf^t|e; ro^teud, udfaliaifuue; 
teinct^O; avoir c. en qn, luottaa ifu" 

Stn; prendre c. en qn, rutoeta jht|un 
ottomoan; homme de c, (uottomne* 
«tee; place de c, luottamuetotrfa. 

Conflant, nte, adj. (nottawa, (uot« 
totfa; ^ttt»neloinni; feimcft. 

Confidemment, adv. luottamuffcOo, 
lal{^bcn!cefcn. 

Conlldenee, /. falaifuuben u^tomi* 
ncn; nefominen, luottamne; (alainen 
\no9tmnu9, jonta fautta ^engefltfen mi* 
ron sntoia foa tnlot fitttt omolfcnfa. 

Conident^ nte, $. uetottu, tuttamo. 

Coniidentiaire, m. jota on faannt 
^eaifen toican foCaifm fon^n tantta, 
t. Confidence. 



Confidentiel, eUe, adj, ^«tjimafitfc^ 

ia IitottamuIfeUo ilmotettu 1. pu^nttn. 
Confidentiellement, adv. ^^tdiottau 
fe^tt ia luottamntfeKa. 

Confier, v. a. udfoa ihtflie, InottO" 
mutfeaa antaa; (à qn) luottamnffella 
toifen toatti'Oloon fcmoa 1. ilmottaa. — 
Se 0., V. T. (m^ dam) (ttottattr pwma 
luottomutfenfa jlu^un; luottamutfella 
toinen toifettenfa timettaa. 

Configiiration,/. f o^^ialeen ulf ornuo* 
to, nttomuoboetumtiicn, rojaptirto; ttt^« 
tien ledltntttnen ofema. 

Conflgorer, v. a. muoboetoa. 

Confiner, v. n. (à, avée) rajoiHa ^V 
teenfattua, oda rajaitao})urtna. — v. a. 
tiafenuttaa, lai^ettAfi ))afo(aifuntent, )»a« 
fottaa ole^fefemaanmttttrat^eftt^jaiToefa. 
— Se c., V, r, i)toftiJI futtettnna, erir- 
(8nfa, ttfeffenfa. 

Confins, m. pi. taxât 

Confire, v. a. foferun teittfia, ^ifiota; 
[uotota, pwmA etiffoait j. n. e., ^laitota; 
firnits confits sur l'arbre, ^uudfa tttQ« 
bellifeett tnleentnneet ^ebelmât; un 
homme confit, Çfttoinn^t mtee. 

Confinnatif, lye, adj. ma^mietatoa. 

Confirmation, /. toabtoidtud, otfeatfi 
tobi^tamtncn; faeteenlitton ttoçioietue, 
tjt^ tatolifen firfon fritfemaettt faYra* 
mentidta. 

Confirmer^ v. a. toa^wietaa, oileatfi 
tobidtaa, tDaçniidtoa fadteennitto;(Itttt).) 
antaa forn)a)»un0ti. — Se c. v. r. to« 
tcentua. 

Confiscable, adj, tafaiDarifon alat' 
nen, taramariloiïe a(ti9; iota faattaa 
Iruunun omatfi ottaa. 

Confiseant, nte, adi, tuomtttn otet* 
tamaffi fruttnun omaffi. 

Confisoation, /. omatfnnbat ottamt' 
ncu (rnnnun omaffi; fntnnnfle otettu 
omaifune. 

Confiseur, ense, «. fofertIci|)UTt* 

Confisqner, v. a. fruunnn omatfi 1. 
tatawarinoon ottaa; un homme con- 
ftsotté, )>ott(ae, ^wtnni^t miee. 

Confit, ite, pari, t Confire. 

Confltéor, «i. tatoltnrn f^nnintun* 
nnetnd. 

Confiture, /. tonfel^ti, fotetiUituoffet, 
-kitolfct. 



Conf 



164 



Gong 



(kmfitiirier, ière, # . foferiCei)»0ia, fon* 

bttOTt. 

Conjlagratloii, /. fuurt, ^(etnen tu* 
K^alo; (fukD.) futtrt fumond L mtd^ 
U^tai, k^tetnen Icwottomtiu^ mieit^ftt. 

Conflit, m. (rnavif.) ^^teentOdnttH 
ottelu; ntto, riftiriitaifitud. 

Oontuiit, m. (Hitff a, midftt talfi îofea 

Confluent, nto, aé^. t^lteeninoffetoa 

Confiner, v. n. iuodta 1. roicrata l)§o 
teen [toefldtStdttt]. 

Confondre, v, a, fclottaa, ^âmmen* 
tUi; (atrauttaa, ftHUt^ttM, foAttaa ^ft* 
mifle, ^atoe^n^mftdn; mafentaa (\fip€i9t); 
txmtfi te^btt (t^rittod). - Se e., v. r. 
ttluet^tt, tntta l^miae, ^toe^t^tt. 

ConformatîBte, (. Conformiste. 

Conformation, /. muoto, muoboe* 
tud, rafennud; la c. de notre corps, 
ruumiimme ratennnd; vice de c, ntu« 
mtin tDtt^c; maladie de c, tautt, iola 
tulee tDtr^eeUifcdttt runmiiniatennu(« 
fe0ta. 

Conforme, adj. (à) ^§benmuotot' 
ntn, famanmuotoinen; t)^tttt>itttto&, k^^« 
benlattainen; pour copie c, lopian 
l)4tS))ittttt)atr^^ben pmïxiotnTftn fanefa 
tobUtaa. 

Conformé, ée, adj. ja ^ort. muo 
boetanut, laabittu, (uotu; bien, mal c. 
launid, taunidmuotomen, epSmuotoineti 

Conformément, adv. t^f^t^pMtoïïx^titx 
mulaan. 

Conformer, v. a. (à) b^beumuotot 
TeTjl te^bft; fotoitetta, fototttaa, afettao 
intin mufaan. — Se c, v. r. (à) mutau 
twx, fotoietiia (i^ittin). 

Conformiste, m. ja/. (Sngtaimra mal 
ttofirlon i&fen. 

Conformité,/ t^^btnmuototfttue, ^^ 
tiU^ittoftif^S; en c. de, mutaon, mu 

Confort, m. (man^.) a)>n, tol^butud; 
tnuMtonue. 

Confortant, nte, Confértatif, iye, 
adj. toa^toietakoa. — m. toa^mittakoa 
IttSte. 

Confortation, /. (VkHt) toa^tbieta" 
minen, tootmietuttaminen. 

Conforter, v. a, UM^mietaa, toot» 
mietuttaa; ro^taieta, (oçbuttoa. 



Confraternité, / m^jcHf, «MUA i* 

Coafrère, «i. tanffatocli. 

Confrérie,/. J^engettinm mdiesluitta. 

Confrïoatlen, / mufertaminen, iaa« 
laminen. 

Confrontation,/ tobietaiten ja ^^tfU 
(tetm ^bbeefft f<û^)tttDif e tuorninen ia 
fnulueteleminen; (fum.) ftriotttf ton iDer« 
talteminea. 

Confhmter, v. a. ^^beefS faafiuoittc 
tuottaa ia fimluetaa tobietajat ia ft|i^ 
tet^t; (tiskD.) tverrata firiotttffct MEe- 
nSnfl 

Conftis, use, €m^'. fctonainen; feloiDa, 
e)»afel»2l, §amar&, e))ttHetoinen; ^ftmtOe 
tuttut, fiUmmUêt^ntft, ttOim^^t 

ConftisMnent, adv. fefaioaeti, i. n .c 

Confusion, / et>ttittriest^e, ^inb, fc^ 
faforto, felamiySl) : ^dmmcuttk^e, ftStSt^S, 
^ftttie; t^alioue, ^i6iU)aItttfuité. — Enc, 
adv. e^ittricet^tfeSfS, ^nian ^aian. 

Contbtation, / kottttrttffl nSlyttAmt' 
nen, tumoaminen. 

Confnter, v. a. mdftr&Ifi nâ^ttStt 1. 
tobistaa, htmota. 

Congé, m. ttttia mttaratt^ffl aialfi (tt^ 
ie& ^eie; (ttttfttdttia; mtrfaiDapave; 
{ouIuttt))a; loitta-ero, ()a(toeItte«ero; itttt* 
^k^totttfet; eronefl) ^t^tin^MifelTe; ero^ 
l^aefl, mcrttNiefi; tawaro^a^tne; c faute 
de plaider, tanteesta toa))attttamtttcii 
f^^ttttidn tooiefa otemifcn td^cn. 

Congéanle, adj, domaine c, e4>ftmftft« 
rttifetp aiatfi toontattu tita. 

Congédier, v.a. pU9M 1. erottoa toi* 
raeta, antaa toida^eto. 

Congélable, adj. iofa koei iwuft. 

Congélation, / ittStiymtnen, ^l^t^ 
minen; ti^)>nft»ett«mttoboSttte;-— o-s, 
pi. ûppnH)»m mttotoifet forietnffirt 
ratennufftefa. 

Cong^er, v. a. m^^tm, ^bi^ttUI; 
iuoffnttaa.— Se e., v. r, iUnfttr fft^t^ 
n^S; iuoeta. 

Congémination, /. la^entartaincn 1. 
1^1^ ^aaknaa ta^MiptuiiHi mnoboetiiiiil« 
tten. 

Congénère, adj. f omoan fuhnta fitii« 
tutta llamoeieta, eittimietil]; l^^boital- 
taittcn. 

CiMiféaital, Coagéaial, aie, a^. ^* 
t^pttàxnm, fi^nnk^nnftinen, fk^nttymtt*. 



Gong 



166 



CoBn 



(ncftcenfndm mitmitdfa). 
Oonglobatk», /. litauijini tobUtn!'* 

OoBglolié, 6e, €idj, ]uiOfiïmxitf tnr^o* 
untuiiitt. 

GoBgloiiiération, /. |)aUaaimn«r ta* 
ftmtd. 

Con^aBèrer, v. a. tahrtaa, T&^tni9» 
tilë. ~lto c. V. r. paltaantnar taiertua. 

GMgltttiiis&t, nte, adj, It^a^aatooia 
foloonttettott ia ^tantokoo. 

Conglutmatif, iye, adj. ta^mealft, 
nittiatfeffi tefetoS; )>ûra]itan}a« 

CdJi^stinatioii, / tMet)t^mhien, ta* 
fertnmtnen; ta^tncud, (timatfnuê. 

Coiglmtîiier, v. a. Uimaifefft 1. ta^« 
meaffl te^bâ, taf^mittla, ç^teen tétut* 
taa; loet&ft totoon, ))arantaa 0aatt)at). 

Gongratulatioii, f. onnentotmotus. 

GoBgratiiler, v. a. toiioottaa onnea. 

Congre, m. mcri'anfertad. 

Gmigrégaaiste, m. ^geUtfen mel' 
icelnniiaii iâftiL 

Congrégation,/, ^mgellinen 1. maaU 
ItRofeura, ionta idfenet dttœttt ^^bcdfd 
nonbattacn fomojla fttântSjtt; ^engelli- 
sm iDcIictfhuita; tarbinalien ja tor* 
teinten ^engcQi^ten fotoud dtomaéfa. 

ConnSèe, m. tongredfi; loaltiomie^ 
tcn feToné rau^an l. mutben n)ttU))Uo 

gbm rafcntamtfeffi; lainlaotikoa !an« 
ilofoud Stneriladfa. 

Oongrier, m. fala»aita, fatUta. 

CoDgm, ne, adj. fo))ttt)a, fomeUad, 
nafaincn; oifea, fattimSttmnlttnten (tte« 
liep.); portion c-e, f^mntentjgtcn fan« 
taion mttoihten maffu a|>n^a^n 1^(99- 
fplbofft; (Ittio.) pïttttf tiittttmatbn païttQ. 

Congniaire, m. apupappi, jota paU 
îatiÈên portion congrue' iUd (I. e. 9.). 

Onment, nte, adj. ^^Sincn; 
fttbmautncn, oifca, afiantnntainm. 

OoBgnité, /. 9^teelltf^^0; fo^itoai* 
fsae; (teoL) lumoMUen armon ^^ 
fcotfo^waifnni in^istittifett tt)a|)aaben 
IntOfa. 

Gmgrftment, odv. ffiannSaife^ti, ou 
teht, oj^anmiifaifcett. 

Conifère, adj. iaf. Vipt^ià to^toawa* 

Cottiglobe, m. iartionmuototnen ttt^« 
tilartta. 



j. terttou muotoinoii ieon 
muototncn, tonittincn* 

Coigeetaral, aie, adj. armctui^in ))t« 
radtettn. 

Coi^eetiiralement, adv. aru>aamalla, 
artt^aten. 

Conjectore,/. armiOf ariDaelu, Imtlo. 

Coigeotnrer, v. a. anoata, armeftar 
IwblÎUl 

Coi^Mtnrenr, m. arkoaaiOf arn)toU« 
tûia. 

Conjoindre, v. a. ^^bidt&a, Itittatt 
t^^teen. 

Conjoints, m. pi omiolum^^anit. 

Coigointement, adv. ^^teifedti. 

Conjonetif, ive, adj. ^f^Mïito'à, t)^« 
bt«t^9'. 

ConJonetif, m. (ftcno)).) tonjiunhiioi. 

Coqjonotion,/ ^I^I^Utt^d. 9^te^0, ^^» 
teenitttt&mtnen; (tietio|).) lonjunfttont, 
fibcfana; ta^ben ttt^ben ç^teentulo. 

CoigonetiTo, /. (anat) filmdn mal* 
fnainen* 

Conjonetare, /. aflan^aarain Q^bid- 
t^minen; afiain ti(a; ajanlo^bat, ajan* 
fn^teet, tt(ai[uud. 

Se Coigonir, v. r. (mait(^.) (avêc 
qn) ^^beéfii tlota itun lanflfa. 

Conjoniesance, / (loan^.) onnen« 
toitt)Otu9. 

Coigngable, adj. (ftelto)).) jiota on 
moBboflinen foniugerata. 

Coigngaiflon, /. (onjiugattoni, ViXi* 
telmâ. 

Conjugal, aie, adj. akoiolltnen. 

Conjugalement, adv. aiDÎoKifedti. 

Coojngner, v. a. lonjiugerata, tâ))t« 
iU te^btffbtt. 

Conjnratenr, m. faladiton, tapina* 
Uiton ratentaia. 

Coignration,/. falatiitto, to^tnaliitto; 
aatDctben noétamtnen 1. manaud ;^orrae 
ptjtyM, rutou^tnd. 

Conjuré, ée, «. fa|)tna(iittoIainen, \a* 
lalitttotainen. 

Conjurer, v. a. j^artoaëti ^^^tiUl; 
nodtoa, manata aatoeita, ^alttoita ; lotl^« 
timiflUa farfottaa 1. afettaa, (otçtimt' 
filla lannidtaa; (lum.) toriua, cdttt&. 
— V. n. (contrêj fatalttttoon, fa))tnaUit« 
toon ^^t^cl. 

ConnausaUe, adj. ^elpoétt tunnet- 
toma 1. tunnidteltaiva. 



Conn 



166 



Cons 



ConnaUsanoe, /. taju, ^uotnio ; tun« 
temitten, tieto, o))^t; tunto, tuttaiound; 
tttnnettu, tuttu l^enftltt; Romand, tiin« 
nn9, nttÂ^toiiii faaminen (meienfi); être 
en âge de c, otta flintt titt^fft, ettii 
toot totmia taintLa, ^uontioSa; agir en 
c. de cause, toimia tuntien aflan^a- 
rat; c. d'nne affaire, tieto ofiadto; perdre 
c, mennii tainnulfitn; faire c. avec qn, 
tttSa tutuffi, tullû titntemaan; avoir c. 
de terre, faaba maa nSft)tt)tin, tnaatnn* 
nud.— 0-8, p2. metfftrit^tan ittijet. 

ConnaisBemeiit, m. raJ^ttftrja, fon« 
no^fementi. 

GonnaisBeiiT, ense, t. afiantuntiia. 

Connaître, v. a. tuntea, erottao, tnn» 
niMaa; otta tuttu; tieta&, ûppïa tun« 
tcmoan. — v. n. tutfia (tuomartnû). — 
Së~ 0., V. T. tnntea itfenfil; otta tun« 
noÏÏanfa, tft^beSS mielettft; (m, à) t^m* 
mttrt&S, ofla tunttja; tutta tunuetuffi. 

Gonné, ée, adj. ^^teenladtvanut. 

Connecter, v. a. fotoittaa totnen toi* 
feenfa. - v. n. iSriettife^f & ^^btétt)ffedfa 
oSa. — 3e o., v. r. ^^bt^t^tt toirttnfa. 

Connétable, m. (man^.) rait^!a(at« 
nen ^ttn fota*))â8aiff9, fotamar9!t. 

Connétablie, /. mardfi«otIeudto. 

Connexe, adj. ^^bt^tett^, ^^bt«t^n^t, 
^^te^btôfit oima. 

Connexion,/, ittrjleffinen ^^bidt^d, f o^ 
lonatfund. 

Connexité,/. ^^tet)«, ^]^bt«t^9. 

Connil, k. Lapin. 

Connillière, /. (toan^.) fonttntn f^« 
nt^; (futo.) iDenife. 

Connivence, /. toetttoud, ^e^mebiS, 
(atmm^ ; falaifedtt oleminen ^tftn 
neuiooin. 

Connivent, nte, adj. tativutettn, tot« 
tmnut, tot))un)a totnen toidtottfa fo^ben. 

Conniver, v. n. (avecn à) futoiQa, 
^em))etll(i ; falaife^ti oDa ^ffm nenn)otn. 

Connoissable, k. Connaissable. 

Conoïdal, aie, adj. tonotbinen, fo* 
notbin muotoinen. 

Conoïde, m. !ontn muotoinen tumto 

Conqnaasation, /. ))uuroffi, fofeefp 
iau^amtnen. 

Conaney. nttfintenf a, lotetotnen, rtntp" 
ftttfa ; ttm))fttlatt f uori ; formanfof o ; trt» 
tonintortDÛ 



Conquérant, nte, adj. {o # . koaHot' 

tajla. 

Conqnérir, v. a. koaflottaa. 

Conqnêt,ifi.an)toUitodfa toottu ornai" 
fttttd. 

Conquête, /. maflotud. 

Consaerant, adj. m. ja #. ))itO))aa 
mtbttma. 

Consacrer, v, a. (i^^tSfi, loi^fift; 
{à) pti^ïtm, u^rota, mtt&rfitfi; ma^- 
roidtaa. — Se c, i;. r. (à qe.) ^W^t' 
ttttt ttfenfS, antautua, tumeta i^fm» 

Consanguin, ine (u ei Sfinn^), adj. ja 
8. I^etmolaintn, fut ulainen (if ân))uo(eita). 

Consanguinité (u et ttSnn^), /. (et* 
motatfuud tfttn ))uo(eIta. 

Conscience, /. tunto, omatunto.— 
Bn c, adv. omantunnon ))uoIeMa. 

Consciencieusement, adv. tunuol^ 
tifc«ti. 

Consciencieux, euse, adj. tunno(« 
linen. 

Conscription,/. fota))aIn)e(tt{feen met» 
wollidten tt)Uotuinen torfaétud; fotO' 
toften'Otto. 

Conscrit, adj. m. fotamttteen mfttt^ 
rStt^. 

Consécrateur, f. Consécraot. 

Consécration,/. mt([ftminen, pi^fiiU 
tftmtnen; TeikoSn \a toitntn |)t^^tttjimt« 
nen Serran e^tooHife^fa; paroles de 
la c, fanât, joilla ^t)^S e^tooUtnen afe« 
tctaan. 

Consection, /. ))a(ottammen,)>a(oit[c 
paneminen. 

Consécutif, ive, adj. iol^tuma, feu* 
raama, fcurau0'. 

Conséoution, /. htun tterto^aifa. 

Consécutivement, adu. feuraawatfeo* 
ti, io^tutt)atfedtt. 

ConseO, m. neumo, nenwottelemù 
nen; teino; ^iiiitSd; neumon^antoia, neu* 
woja; neumoofuntar nenioodto, nemDo«* 
totond, tottegio; neumo^faU, neuwo^ 
bnone; neuModfunnan i^tunto; c. jn- 
didaire, apviamtn ritta«ofian aiomi- 
fe^fa; c. d'état, U)aIttoneumodto ; c 
privé, ^al[ttttd*nettn)o9to; c. de cabi- 
net, tabinett'neukoooto ; aller au c, 
menn& nenmodton totuntoon. 

Conseiller, v. a. (qn^ qe. è qn) Xt* 

^ottaa, nctttuoa. 



Cous 



167 



Cons 



OMfliillnr, ère, $. neuMio, nctiiDtnu 
«ntoia; nmtoo0; nentootfen éuolifo. 
GoBsenteat, nte, adf. yno^Uitoa, 

GoBBentement, m. fuo^tumud, fuo9« 
tuittcu 

Consentir, v. n. (à) fno^tua, tn^Bn* 
tlHl; ((ai».) (ontUtua, notfi^tua, tn^Sn* 
It^tt. — V. a. (qe.) nt^dittSâ, m^Sbittftft. 

Ceneéqnemiaent, aàv, io^bonmutat^ 
feeti, ioçtnioaifedtt; c. à, i^l^tttinttlat* 
fteti, unutton. 

ConBèqnence, /. feuraué, ioÇtand, 
î^^onmttlaifnud; tttrf^fr artoofftfuud, 
«abtaiPtttt^; de c, tttrfeft, anooflinen, 
nto^tama. — En c. de, aàv. tnutaan, 
fenraten. 

Gonnéonent, m. iol^toite, io^to)>fttt« 
IM, iaauanfe. — Par o., hany fiie, 
fentfi^ben, nitnmnobotn. 

Gonnèqnent, nte, aày (à) io^boii' 
ntutaincn, io^bon'oiira,^eni9tud«aûttci'* 
ben mnfatnen: être c. à Ba conduite. 

CoBBeryatenr, triée, «. lonnattaia, 
ffttt)|ttft}tt, tooimadfa ))itiiitt, fuoieafa; 
motttotben toitfamieeten nitnit^e. 

Connervatenr, triée, adj, tannatta< 
x^ fttit^ttttiod, kooimadfa ))tt&kDtt, ^l» 
la^itfttott, fnoielewa. 

CoBsenration, /. fuoictemtnen, fSi« 
Imtftmineit, tootmaefa ))ttttmincnr ï/Wi* 
int&minen. 

Goosenratoke, ad), f. Conserva- 
tear, adj. 

GoBBenratoire, m. mufl(i'0))jpi(attod; 
tnnDOttomten nuoricn naifieit çol^oue* 
)MitRe; taibemu(eo; c. des arts et mé- 
tiers, teoUtfuud'O^^Uaitod $artftdfa. 

Coaserve, /. f&tli|trtt&n>itfi toalmi«« 
tetttt fasmit; matfamartiO'Iaitt^o, ton* 
iooi«(aiaa; toeftftttdfi f anatpta toarten ; 
— €-8, pi. fonfertvit, ertfd filmtttortcn 
(ait. 

Conserver, v. a. f&U^tt&a, fuojdla, 
nracieSa; taueOa ))it&ft, ^ttttft luonan* 
fa; laitnattaa, ^Q2iî)tt(ltt. — See.,v.r. 
ji^flA fâidytt (t)a^enematta) ; ^oitaa 1. )ç\* 
tsa (uolta tertQet)be^ânrâ. 

Gensidenee, /. fafo, Ynu)»)>u, )»o^ia« 

CoBsidérable, adj. melfett, mettot< 
nen, ntujof; artoofad, mal^tama. 
Consiaérant, m. io^batnSr fifsaiitott 



(aiit 1. t)fittt9ffeB fi9t9tia)>erneteet;ttto« 

mton^eni9te. 

Considération, /. tniettiminen, tut* 
timitten, a^riloiminen ; tarfadtud; f^k^, 
))entete;!unntoitue, armon-onto ; m^5e« 
i)er8ift)))d, fatoa^tatoaifund, arodtelemt' 
ncn, futoiteminen, arodtelu; anoo, 
htnttta; je Tai fait à votre c, oten 
te^n^t fltS teibfitt tft^btn, tettfi tarfot^ 
tant; en c. de, fllmSUtt l^itttni, lutuntt 
ottam; tfttben; diverses c-s Vj ont 
porté, (at{en(atfet arodtelemtfet otoat 
foattaneet ^fiitttt fii^en; une chose de 
peu de c, kvfifiK^artuoinen afla. 

Considéré} ee, adj. ja part, mit» 
tittt), aprtfotttu; tout bien c, tun 
fattfi t^^dtin mletttttan, (iifuun ote« 
taan. 

Considérément, adv. a))rtIolten, ox* 
toeteioatfedti. 

Considérer, v. a. nttettitt, tutfla, a)>« 
rttoita; tarfadtaa, ottaa (ufuun; !un« 
niotttaa, ))ttfttt fmima^fa. 

Consignataire, m. tatteen • ottaia , 
luottamu^'mtee, jonfa talteen ral^oja 1. 
muuta ndfotaan, funnes afiadfa on tuo« 
mittu; fe jonta (no fan))i)atakDara on 

Clonsignation, /. ra^ojen 1. muun 
taiDaran udfotnn ntte^en talteen ))ane- 
minen; tatteen pantu tan)ara; tama* 
rain (ft^ettSmtnen mt^t^tSio&ffi. • c-s, 
pi. caisse des c-s, tafletn9))antfi. 

Consigne, /. fôeft) 1. tlntotnd podti* 
miel^efle 1. munlle ntttttratt^tt ))aiRaa 
loartiottfeioafle; toti«are9ti; fotomte^tlle 
annettn fSef^ oÏÏa tDaroitta afeifln tart« 
tumaan; ^orttifirjnn (imiadfa. 

Consigner, v. a. ))anna talteen, ta(« 
(ttettan)a!n; la^ettas tamaroita mbttt* 
miffi; tiriottaa hiettelo ml^^ttttoitfl Vk* 
^tet^iettt tan>arot«ta ; antaa (ftsf^t 'i^tA* 
timiel^eSe; (qnj |)anna f ott«areettin ; c. 
qn à sa porte, fUtttttt jfnUa fiffittn« 

Ïia&fS, uloemeno; c. des troupes, fSe» 
ed fotantie^et o(emaan marotOaitfa afet' 
fin tarttnmaan; c. en papier, firiot* 
taa tnnietettattaffl; c. c^c en pro(^- 
verbal, ^iS^t&ftriaan tiriottaa. 

Consiniilitnde, /. famaunttfaif^^s, 
fantanfattatfttud. 

Consistaiiee, /. ia^mc^S, toantfuue, 
tttme^^, tnfetouue, (ajnne, koal^nmne, 



Cons 



166 



Cous 



anoo, Inottamu^. 

GoBBiataiit, nte, adj. (en, dans) ïoot* 
ta. tofoontoanta (eri ofl«a), jo«fo on 
ofltlû, ofûffî: une terre c-e en bois, 
en prés etc.; ^jçfçtott, ftftawit 

ÇoBBister, v. «. (en, dam, à) oUa 
mm Pttontertto, ominaifttiibtftol: la 
vertu consiste dans un luste milieu; 
tout consiste à savoir; la différence 
consiste en ce que . . .; offo i«tîin o|l«. 
ta fojroon|)antu; cette maison consis- 
te en tant de chambres, fiinU taïod- 
fû on fcntocrran ^uonctta. 

Conaistoire. m. fonfUtori. 

Confiistopial, aie, àdf. ïonfifitorin-; 
totm^toritn luuluwo, 

Conaolable, adj. itf^hnttttamf\i mah* 
bdutiien, to^butuéta toa^tûan^ottokoa. 

Conaolaat, nte, adf. ïo^buttaioû, 
loÇbuttlncn. 

Conflolatenr, triée, «. loBbuttaja. 

Consolatif, lye, adj, l ConBolant 

Consolation, /. lol^butu^; t^^b^ttfi* 
ntincn, rou^ottarainen ; tortoou^, lie* 

CoBsolatoire, adj. (toon^.) lo^bulli* 
ncn. 

Console, /. (val) niôïoïitti; pitni 
loreiltM fema^^à^; peiïi^ïô^a 

Consoler, v. a. ïoÇbuttûû. 

Consolidant, nte, adj, ja t. paxan 
toxoa; paxantatoa aine. 

Consolidation,/, ^aawan <)aranta« 
minen 1. ^arannu«; toa^toiWnô, wa- 
rauttorainen; omi«tu«*oifeubm, waltio- 
toelan toatauttaminen. 

Consolider^ v. a, parantaa (fica- 
woja); koal^intstaa, toafanttaa; c. une 
dette, malanttaa mïta, mflttrftttt warat 
fm Inolcttamtfeen; c. l'usufruit à la 
propriété, ti^himn omt^tnd' ia mw 
tmto-oifeus. 

hfefp, tpalmhffl faattojia 1. tefija; iwut* 
tiia, fiilnttaia. 

Consommation, /. «ylittttilniinni, tttjj* 
beUtffffl 1. lo^i^nnn faattomtncn; tu- 
ïttttammai, nauttiminen. 

C^mmé, m. ft^aliemi, ©attUcmi. 

Cwsaminé. ée, adj. tttt^bdlinen, ttt^* 



CoBMttiier, V. a, pëàttÊk, t^pÊlHa, 
ta^bdrifefll faattao; fulnttaa, nanttia. 

Consomptif, ive, adj, ftStD^ttltoa. 
îetffoawa. — m. f^ôtoijôn, \^9pà aine. 

Consomption, /. ft8n)^t^«, rciRott* 
mtnen; fulutus, meno; ^iioetti^^tanti. 

Consonnanoe, / fointu, ^^bi«foiutii. 
fo))nfotnttt. 

Consonnant, nte, adj, t^l^bisfotntn-^ 
toa, fointuioa. 

Consonne, adj. ^^bt^foiututoa. — 
/. feraïe, ïonfonautt. 

Consorts, m. pi ofottifet ritta«aftas^ 
fa, afiotmidtotmesfa j. vu c; (fn».> 
fum<)<»amt, ra^îolotftt. 

Consonde, /. (laS».) grande c, far* 
jan»^rttl (symphjifhim oftemaU); pe- 
tite c, atonïaah (ajuga)-. c. royale, 
futonfannud (dOphiwium). 
. Conspiratenr, m. fafaïiiton raïento- 
ja, faïaluttolatttcn, Ca^inan^anmjo* 

Conspiration, /. fapinalittto, fala-* 
Itttto. 

Conspirer, v. ». (à) \fyh\9t^^ tte 
ganfetta marten; Uittfit^ti^tt falame&Iet' 
fin, W^btt falaïiittoon, fojmialiittoa 
^anflta; (Vm.) wailuttaa t^bb^tt, bb* 
tecn funntaan. - v, a. ^^bcsftt tuumia^ 
çantlta: us conspirent sa mine. 

Conspner, v. a. (ttmnÇ.) i»aea, ir*^ 
ttïiételltt. 

Constable, m. cnglantilaiitcn Mifi* 
mit», ^ ^ 

Constamment, adv, iftrfa^titmflttS. 
mafamtetifesti ; ^btdmittaa, t^l^; mimt^ 
tumattomo«tt; (joan^) e|)tti(emdttft,. 

luittotttta. 

Constanoe,/.jftrfa|tttmttttBmi|H»a« 
Iowlcafi{t>S; te«tawt|99, ttttttcmss; mte>> 
tenmatttt; ^f^^ittif^^s. 

Constant, nte, adj, jarfft^tftmfttdn; 
altnomatnen, testakottinen; ioarma,e^* 

Constater, v. a. tobtétaa, tobeffi. 
na^ttaa; tDa^tDt^taa. 

Constellation, /. taÇttfWcrd, tS^tifU 
permet. 

,„.^nftdlé, ée. adj. (aétroï.) itou 

npt. 

Conster, v, imp, ftt^ba feïwttte, il. 
mt: u conste de cela. 



Cous 



169 



Gons 



, f, ^OBXWMMfi^ ëllf« 



Gvifltenier, «. a. ^nuxtttttittiUI, U» 

GoBstipatioii, /. nm^^itautt, umoie, 

GoBstiper, v. a. faattaa umtneOe, 

OiUtiteMit, nte, a<l|f. ofana Diema, 
nmobo^tatoa; les parties oes, aine- 
ofotf nutobe^moat ûfat; loaltmtttatta, 
»tfltttitii antaio; fdtttttiott; l'assemblée 
oe, io la Constitnante,/ fatftttfoloitf 
9lan«ta«fa 1789. — m. fen foronffen 

jftfclL 

ODiutitaé, ée, aài. ^u^tn^Iaittifc^ti 
fSAtti); foIoon|)antii, afetettn, tnttttrttttti; 
kitcttn; bien on mal c, ^t^win to» 
toon^antn, ^cni^tcttu. 

Coustitaer, v. a. ^^bt^tctt^ntt oOa 
jfn folonoifuu^; l'ftme et le corçs 
eonstitoent Thomme, ^eln ja nutmt^ 
ly^tmiJS otoat i^minen; (qe. dans^.) 
c la télidté dans les richesses, ^iittttt 
mmcOifiniben olctoau rtftenMfa; c. 
on en snspidon, pïtHli ep<iInit(on«aIai« 
(cm; se c. en prisonnier, antoutua 
ONmgitfi; c. qn en dépense, faattaa 
faMmtnnfflin; c. en dignité, afettaa 
airtoon, arwoon. 

OnMtttntif, iye, adj. loarftitatfe^ti 
Innlnma (i^f m) ; warftnainen, pàû^a^U 

OoMUtation, /. totoonpano; ofain 
Idfin&tnm jttrie^t^^ folonaifc^fa; tito, 
nooboetud, loltaifnnê, rttiumtnra(en« 
nui; {mrndtn^Cafi, ^aQitnfmnoto: ffitt* 
tM; afetii0, fiUlntO; ^aamUalnett 'bn(- 
lo; mattrttftmittoi, afcttomtnen; ar- 

Snt placé en c. de rente, torfoa 
iloamaan |K|iimit ra^at; ^ c-s, pi. 
itttrc0|lf moro. 

CSinuBtitatîoiiBaire, ». niiben nimi- 
t^<r jotia §t|tt)ttlft)imttt tiaamtQi^ta bnl« 

(oa UniffâmitUÈ 

CoBfltitationnàlité, f. ^eru^tu^Iaiti 
waM^nu9, |)entôtnf lainifuud. 

dmistitiitionnel, elle, adj. |>eTuMtt9* 
UttMmat, — $. ))cnt9tudlain ^moltaja. 

ConstitationBellement, aév. Mntd* 
laifdSIfe^ti. 

OQBBtiiet0«r, adf. \a m. totoonme» 
Uané iftntdrc 



OoBsIfMici, /. fotoomvtlHiiilucn* 

Gonstringent, nie, adf. tofoonioettt* 
ma. 

CoBstraotenr, m. ratentajia, laatoaajitu 

Gonstnetion, /. rolottantinen, ra* 
Ieuiit0 ; tafdtnndtâit» ; laimontolat* 
mt«; faattani; oflen jârieatttmincn va« 
toisitttfeifa, foneci^a: fanain hûïùifiU 
linen ittrjiedtiimineii laufcesfo. 

Coaatniire« v. a. ratentaa;faaiData; 
ittriedttta ofat; ittrje^tttd fanât fielio^Hn 
ntntaan. 

Constapration, /. toftlindiiien Tat4« 
!att« (natfrn). 

Constnprer, v. a. toftlinaife^ti rait* 
fata. 

GoBBiibstaiitialité, /. (teol.) olemtim 
9^tt)^9, ^i^t^^^ (olmt^j^tetf^^en oto* 
no^fa. 

Consnbstantiel, elle, adj. ûitimm 
)moieMo ^(bcntaltaincn. 

CkHisnl, m. tonfuli 

Consulaire, aé^. fonfult^, tonfnltB*. 

Consulat, m. fonfulati ; {onfulinioir* 
la 1. toirta«atta. 

Consultant, adi. m, [a t. netuootta 
moan ei itfe toimtttama afiamajato 1. 
im^ixï; aflan-ajajalta 1. IttftMrilttt nm- 
moa etfltod. 

Consultatif, ive, adi. ncuioottelcmo, 
nernoottelcmife^fo ofaumen; voix c-e, 
iofla on oifeud ottaa ofaa Ic9(u9teiiti* 
^in, waan et ofian rattaifemtfccn. 

ConsnltatioB, /. neumottdemtnen; 
afian*aiaian, tttttfartn laufimto 1. ncn* 
too; — c-s, pi. fe l^uone ))arlainentid> 
fa, mtdftt abtDotatit naimDtteiitoat;la 
chambre des c, paxtta, mtdfâ tawat» 
titn abtoolateia nenaottelemi^ta mux» 
ten. 

Consulter, v. a. ti^^ft 1. etfUl neniooa 
ifulta. — V. n. nentooteSo, tcdttt4te8a. 

Conaultenr, m. c, du saint-ofiice, 
juntalttuf '0))in to^toti, )ota ^laakoi mtttt- 
rttfl antamaan lanfnntoa jo^tatin va» 
fomafloéta. 

CoDBiltrioe, /. nentoottdiia. 

CoBsimiant, nte, adj. ffimïmtolà, 
falioaania. 

Gonsnmer, v. a. ^ttnitttttt, ft^(btt 
(cfbn. rnoMc rantaa); ftilMNio (efim. 
fura); tu^Iota, htlnttaa. — Se e^ v. r. 
9ttwtt&; tu^tata omaifnutenfa; tnnnel- 



Coat 



170 



Ckmt 



(a tetwa^tt n ftt, lintua; tar^M* fiibtt' 
toa 1. tnetwttIUI atfanfa. 
Contact (et sant^toSt), m. ItiUin», 

DKeDv* 

Contadin, in^/. (toan^.) maatnonRa. 

GuLtagienx, e«M, adj, tarttntoaû 
«en [tQttbUta] ; tarttumudta lewittawtt. 

Contagion, / tarttmnttd; tarttutoa 
touti, rutto. 

Contailles, /. pi soies c, toMmud* 
fURi. 

Contamination, /. (toan^.) tartittu^, 
faa«tuttt9. 

Contaminer, v. a. tartuttaa, faa«« 
tttttaa. 

Conte, m. fertomué, fatu, inttu; c. 
gras, tiirfe& 1. ftilooton iuttu; c. iaune, 
c. bleu, c. borgne, c. de vieille, c. 
de bonne femme, c. de ma mère 
Toie, c. de peau d'âne, c. de la ci- 
gogne, c. à dormir debout fimm&n« 
luoru: c. à rire, ti)«til&d jnttn; c. 
fait a plaisir, (umttuffelfi lecrottu 
ittttu. 

Contemplateur, triée, «. mietttj|&, 
miettetliitt. 

Contemplatif, ive, adj. miettimft, 
f^kvâ'aattetnen. 

Contemplation, /. miettieleminen; 
en c, ftimiin mictteifin mat^nnt; en 
c. de, (n>anl{^.)r tatfoot (it^en, lutunn 
ottaot. 

Contempler, v. a. ja n. mttttttt, tar- 
fo^taaf tnttiû. 

Contemporain, aine, aéy. ja «. fa« 
man«at{uinm; aifatainen. 

Contemporanéïté, /. faman<atlut« 

fUtt«. 

Contempteur (p ttant^^), m. t^len- 
fatfoja. 

Contemptible (p ttUnt^t^), adf. ^len* 
fatfottama, ^al^ia. 

Contenanee, /. toeto, metoifund, ala; 
afenui, r^j^tt, oCotto, ttt^ttt^; (fnto.) 
l^mmentt^mttttdml^H taju; une canne 
sert de c, tt^fi fftbe^ftt foottoa ma- 
toaam))aan rl^^tttn; faire bonne c, oU 
la (ttmmenttomtttttt, ^iif^fi ti^menentt. 

Contenant, nte, adj. flfttltttmtt. 

Contenant, m. flftttts. 

Contondant nte, adj, ^a t. ^^beefft 
^tiîa (miran); tilmotteliia. 

Contenir, tf. a. ^\mu, ttt{ittttli; tU 



(a atoltoBfa, fiW5ftttnfft; )wbiMli» ^l« 
t&tt: ^tiïtttt, woinaa. — Se e., v. n 
^Urttft 1. taaita itfenf&. 

Content, nte, adj, (de) \Xf^^)nà:> 
nen* 

Contentement, m. ttj^tt^mttifiik^i 
miett^fe, ^umitud. 

Contenter, v, a, t^^b^ttaft, mitO^U 
tu. — Se 0., V, r. (de qe.J ti^^m 
i^Iin. 

Contentiensement, a<itf. rtibaUifeoti. 

Contentieux, enae, aé^, ntban«alai' 
nm, riibeltfttoit; rcibaUtnen, rtitawa, 
riiteUtott. 

Contentif, ive, tidj, bandage c, pï* 
mttlmn 1. looefa Litton m^Sttn 1. 
lilttre. 

Contention, /. riita, flirta, iuKa; 
tuli«tu« toaittel^^fft; c. d'esprit, mit* 
(enjanmt^^. 

Contenu, m. flfftUb. 

Conter, v, a, (ertoa, iutdUi; en c 
à qn, en c. de beUes, u^f ote&a (nllnnl' 
fia, ioutakota ioariteSa itutte; en c. à 
une femme, pvifft&a mxtii^épvûitnUi 
natfettc. 

Conterie, /. monentaifet f^atpamûu 
fet )6enetflan (afiteoffet 

Contestable, adj, riiban'alatitcn, 
toadtoanfanottatoa. 

Contestant, nte, adj. riitapnoli ou 
leubc^fa. 

Contestation, / riita, toaêtatotttte. 

Contester, v. a. rttbdUl maOtoan, 

tmu. 

Conteur, enae, # . lertoja, tutteltio, 
iaarttteliia. 

Contexte, m. ttrian|ifait5, tet^tt; 
tri fo^bon tfyttta fo(»iininen ebeftifiat 
ja feuraatoten fandfa. 

Contexture,/. hitou«,fube;(Iftttt)hi^ 
toma, futou9; (facto.) rafennui; (fnio^ 
aiatttCten ratennuc firioSifctfa ttoi» 
fe9fa. 

Gontignation, /. aluitouotet, aino» 
ttt«. 

Contign, Contignë, a^, xaiaUt fat» 
tuma, rajafla otema. 

Contiguïté, /. raiaflie fattumtnen, ta» 
ianaa))uruttd. 

Continence, /. to^tuuStfuuf, !o^tau« 
ben ptto, ttfenftt |)tbtttt&mtnen;»^t« 
fuud, ala. 



Gont 



171 



Gont 



OorttaMBt, fite, oc^MoltaitSitieitrtt' 
fafft pibttttamtt, ^toeS^^^a^; fLèrre 
-€-€, l|btttiiitttatiitii fatntctttttti* 

CoBuB6]it, m. tnaitiicnnaa. 

Gotttfaieiiital, aie, ad;, mamtemtaaii', 
ntannermaa^on luututoa. 

Gostûigeiice, /. fatumutifvv^r œa^ 
botttfuud. 

Contbigeiit, nte, adj. fatutmatneiir 
mal^bollmen; portion c-e, mttâTii*ofa, 
ofnne. 

Oontiiigeiitpm. ofuu^, ofa; ofintomat* 
fa, oitiito*(M>u. 

Contîmit ne, adj. ^^tttmtttatnen, fftx* 
imem&tôttf (attoamaton. — m. tolo, 
fofonatnen; — À la oontume, adv. ajan 
pvMSn. 

GoBtinnatenr, m. iatfajia. 

Gontmiiatioii, /. iatfo, iatfomtnen. 

Cmtmnél, elle, adj. ^^tttmittainett, 
Mt&tpft, |)itftttt)»&. 

Contùmelleaieiit, adu. tfytikmittaï* 
feeti, I9|tmihiftt l n, e. 

Oontmner, v. a. iatiaa, ^tttittâli; 
(à, de; pitStt fUUt, te^btt ebeflem. — 
V, n. lama, ptttitt^^; nlottua: cette 
G6te continue jasqn'à. 

Gontinmté, /. te^IebmStbit tûm'^f^" 
te^e, i»^taiatfotfune, t)^mtttaifutt«. 

Contmfbnent, Contmnement, adv. 
i}^iSnitttitife0tt, (atfaatnatta. 

Centonoant, nte, adj. mnfettawa; 
ll|0nniflft ^amottakDtt. 

Gostoiniate, odL f. médaille c, 
«rtte lait toon^oja tu^rtra^oia to^oa* 
loatta xtanut\tîLa, tontontiati^ra^. 

Gontonion, /. iftntttretben 1. ittfenten 
toenlotue, mlUumeit^e; irma, tasmo» 
ien meuiotne, tDttttntelemtnen; QliSn« 
^ftifct nininttn'Uttunnot. 

Gommr, m. ^iirt, raja^iitir tonturi. 

Gontonnié, ée, part, jla adj. ^tinn* 
f&, rafoienfo i»no(e9ta m&ttrttttQ 1. t^iir* 
rett^; toenle, mino, font; (fnko.) teee*' 
taamtx^, raefae (tiriotuetojia). 

Contauner, v. a. mfiAittta 1. t^Hr* 
tM rai^itYrt^foittttrit rnooiaud* i. toeid* 
tofamaue; faattaa onteboltonfa ia ot« 
fttUta afemaltanfa )M)te; foattaa toi* 
noifl, mettlotft; ticttttà, tiertomatfoiffa 
iarttua: c. les douanes. — Sec., v.r. 
fiertaantuar fiert^tt. 

Gontraataait, ste, adj. ia «. tMu 



^^ectt, fotttvolbtii tefeii>& 1. teftift, fen* 
trttflCntt* 

Gontraete, adj. (CteUo^.) fu^titnnnt 

OoBtraeter, v. a. te^bâ 1. |»iUitttttt 
toSIiptt^e 1. littto, r^^& l. ruiwte 
luttoon, t)0t&tDi)4tem j. n. c; faattaa 
bîidÏÏenffti ioutua (i^Itn): c. une ma- 
ladie, des dettes; faaba, omtdtaa: c. 
une habitude; (fteliot).) fubt^taa; 
wctaa ïoloon rjiantilreiatil i. m.]. — V. 
I». (avee qn) teqba f ontra^tt 1. tott(i))tt(e. 
— Se e., V. r. metd^t^a toloon [ian« 
t&rei«ta i. m:\. 

Oentraetif, ive, adj. {ofoontoetStott, 
fu))idtatoa. 

Gontiractile, adj. iota on ma^olli* 
nen toet&tt tofoon 1. fupt^taa. 

Gontraetilité, / ominaifuud eTinec^ 
fa, etta ftta rootboan fu))tdtaa 1. tofoon* 

metaa. 

Gontraotion, /. (oloonmet&minen; 
fu^ietnminen, tt^(rant)« (fieltol).)* 

Gontraotuel, elle, adj. fontra||bin, 
mttli^ul^een mulatnen. 

Gontraotnre, /. ))Uarin foifeutumi* 
nen to(i^aa«ta; tanfend iantaret«f& ia 

iafentefa rtautt). 

Gontradictenr, m. maetaankDaittaia; 
koadtaaia (oifenbeeja);c. légitime, afian* 
omatnen rttta^uolt; acte sans c, vit' 
ta^uotta tnuludtamatta atmettu t>&a« 

m. 

Gontradiction, /. koadtatDaitb«;nd« 
tirittatfuue. 

Contradictoire, adj. \a f. rt^tirti' 
tatnen, madtafo^tatnen; tuomio longe^ 
tettu, flttentutn afianomaifia on fun* 
luetettu. 

Gontradiotoirement, adv. vidtiriitai« 
fcôti y. n. e. 

Gontraignable, adj. iota tootbaan 
latn^atolla faattaa tai^ttamaan ifin; 
c. par corps, iota tooibaan toanhu* 
betui ^atottaa. 

Gomtraindre, v. a. (à, de/aWe) ^ 
tottaa;tt>aituato, a^bt^toa; sa présence 
me contraint, tâena^olonfa tDOttooa mi' 
nna; cet habit me contraint, tamtt 
waate a^btdtaa minua. — Se c^ v. r. 
maiifin ))tta9tt^, ^ifltta itfenfa. 

Gentraint, ainte, adj. matinainen^ 
madtenmieUnen; luonnoton, e))akDO)raar 
tee«tenne(t^; a^bt^ttn* 



Cont 



178 



Cont 



Omtralitte, /. ^Ro; oAMfietm ÛUf 
a^bUtitd; tp\itoapavi9;ttmtnntît^ (hr« 
jotnftutDo^a); (ailItnen^aRofeisw;|)8&' 
tQ« latQife^ta ^afedta; c. par corps, 
welfamanfeubcit tuornio. 

Gontraire, adj. ri^ttriitainen, toad» 
tottttn, tDa^atttnen; mo^ittgoUitten. — 
Au c, adv. plïmxoa9tcm. 

Contraire, m. loadtato^ta ; aller au 
c. de, kDdtttilcl œa^taan, naetu^taa. 

Contrairement, adv, (à) too^totn 

Contralto, m. alti-Attiit laulu^fo. 
Contrapontiste, m. fdmeltiiitt, iota 
fji^tôin tantce fontroitunltin. 

Ltrariant, nte, adj. tta^taioilitat' 
fHn ^alntû«; ri^ttriitotnen» toa^tuMû' 
tooinen. 

Contrarier, v. a. tottttttttt, fanoa, te^* 
M toaMaan; wadtit«taa, estfitt, (oittaa. 
— Se 0., V. r. olla te^fenttnftt ri^tiriû 
tetfet. 

Contrariété, / riitatfuue, koaeta* 
febta; toaettt^tu^, e^te, baitta. 

Contraste, m. iDoetafo^ta, ertnfaltat« 
fnit«. 

Contraster, v. a. (avec) oQa îtulle 
wœtafo^tana; i^rlttdti erota (idtfin), 
oflo fotoeltnmatta i^tin. -> v. a. nrao* 
boetaa toaetato^baf^: ce peintre con- 
traste bien les têtes. 

Contrat, m. wttli^u^e, liitto, fon« 
trabtt; c. social, Q^tct^fnnnallincn liit' 
to 1. mttli^n^e. 

Contrayentenr, m. (wan^.) Iainri^ 
foia. 

Contravention,/. lainrifoS, rtftomi 
nen; ^enem|)i xifo«, iota favbun po 
Itfin tuomio-alaan. 

Contrayerva, /• pcrulatncn fotkoi 
ionfo \mtti (ft^tctttto m^rtçntiNtStnt' 
fena. 

Contre, prep. loadtaanr tt>aSta)>ttftttt, 
lifi; j'étais tout c, otin aiioan mtetes 
ftt. -* adv. fttft loaStoon; je suis c 
mtntt olen fitft loastaan. — m. fatfft 
wM ttotboan oflata nmSioan mttitttttt 
le pour et le c, afian mtfdtlU \a tooS* 
tof^uolet; par c, Iorn>onlicf|fi, »aSta 
untoroffl; faire c, pwma iftn loos 
m (^isrâ). 

Contre-ailée, /. fitsnlIh^tttM. 



usKn^iiMnratf m. couue«aiiiiMit ; 
fontrc^omitalin ItitM. 

Contre-a^Ml, «i. woStalenRn (utid» 
tailusfa); totitmcflin^anto(t4tiitSfa); 
toinen MosiitnmtS*fiiisaU (fafannctèfa^. 
IcirtSftt). 

Gontre-approehes, /. pi tDaStaoa* 
ruStuffet. 

Contre-lialanoe,/ tDaStoiNimo, mas^ 
tatinnnus. 

Contre-balancer, v. a. pit5fi tafo^i» 
noéfa, pitnntta; «ostata, otta tooSto- 
païnona. 

Contrebande, /. falafulictns, tnatn« 
fierto; fteSett^ tomara; faire la c^ fo» 
lafttljetnsta ^rj[otiaa. 

Contrebandier, iere, <. tuSinttertd^ 
ift, falahiljettaia;ficneti^nta»ax<niftiii» 
^ttteltjla. 

en Contre-bas, adv. ^l^lttt oke» 
pain. 

Contre-basse,/ fontrabasfo. 

Contre-battene, /. masto^atteri* 

à Contre*bl«is, adv. ^IM afos, nn^ 
rin nistoin. 

Contre-boitant, m. tuiemnnvt. 

Contre-bonter, v. a. rofentas mnitri 
toifette tttfeetfl; tnieta, t^nfifi. 

Contre-oalqner, v. a. te^bA toasta^ 
fntoauS. 

Centre-eaarène, / (lai» ) ftt01tfi!a 1. 
talfo^o^ja taleri^fa. 

Contre-earrer, v. a. loaSkuStaa, Tty^ 
t^A kDaStnStnstoimtin. 

Contre-ehame, m. iDaSta»noitnnti^ 
nen, loastatatfa. 

Contre-diftssis, m. flffij^noUfct laftt 

Contre-elef, /. tDttmetfcn J^oImtfU 
men oifeas 1* toaftn^nolinen fttm. 

Centre-eoeir, m. ranto^tnen lons*^ 
taus tnli^efflsftt. — À oontre»oteiir, 
adv. waStenmteUfeSti. 

Contre-eonp, m. talaiflmliinma^ii- 
ta», tolaifm-^onfa^bns, ammo^bns; 
IçOnnin tuntuiuincn fotntttnn ^cnlsK. 
wastaifella ^oleOla; (lum.)tiNiSt«iiHki- 
httnS, tafat{ht«»ailittns; agir par c 
sur, tt)aihtttaa tafatfin infin fifioSc 

Contra-danse,/, ristttansfl, fontra» 
tantp, latrilli; fen mnfili. 

Contre-dater, v. a.^nnatoinaian» 
topàïtoH. 

Osatre-déolanktîon, /. »astaftitt)|S. 



Cont 



173 



Cont 



uiKwaray V. a. npmnni- luuvHMnif 
IbÂIA; olla ti^timbaffo, otta ttraftat* 
sniy fotiit locidtiURi; fttiottaii ttNi0to* 
wàim nxttûpuHm kuttiUWin (oilat«« 
toon). — 8e e., v. r. ofla rt^thubo^a 
ttfcttnfS 1. toinen toUtonfa idoMimul 

Gontrediflaut, nte, a^;. riittriitaU 
«en; tDoetenittttSlfltn l^ulad. 

Contredit, «». toaMmiHtiter nNiStaatu> 
fonommoL — SaiLS c^ €uiv. maitaon- 
fonomatta, tielt&m&ttjl. — c-s, pU, mot' 
tofdtn^d oitcltteen. 

f 



Contra-éehange, m. toai^ehttf, koai^ 
to ^ en c, U)a9tau)Qoroon. 

Ckmtre-effort, m. koo^taan^omii^tttd, 
maftnetne. 

Contre-enquête, / tutf into, jlota rit' 
tUfnùii peaxtt toimeen toifen tUtotmo* 
Im tnmitoa htmotatfenfa. 

Contre-èprenye, /. futoa 1. tiiirro^, 
ieitt on painjtUu totfe^ta iocvelfdt& jiau 
nctneta futooeta; Kttnedtk^e loaéta^eqbo- 
tnffcoto. 

CoBtre-éprenreT, v. a. ottea toereN 
fdtft |)atnetneta tutoaeta toinen fntoa. 

Oontre-espilier. m. |)en(ao»otban 
npeito^ttolincn |)enfao»aUa. 

Contrefaçon, /. Iu»aton fa(nn 1. 
ù!fÊM ninfoôminen; (nnmtott nmfoclma 
L mnlaama; (uwaton ^ametun fitian 
toietoniifcen ^Minantinen, ittCfMNiinanta. 

Contrefîftotenr, m. lutoatta paxnat» 
tqo, toietamtfeen ))ainttttttia. 

Gontrefactùm, /. fntooton tototamt^ 
fcm {MiînattBmtnen; tolîojlett, moltio^O' 
tmden, nimefUnen mnloaminen 1. koAtt* 

Oontrefûre, v. a. i&ateM, ofotetta, 
nodota; olla olemonanf a, olla muta ; te» 
cefennelUi, nrnuttoa toif enktfeffl; ttttto' 
tu, ramcntaa; Intoattemaett ntnlata 
Lnainottaa. — Se o., v. r. teeolen' 

ContrefiMaenr, m. isatteltitt, ofot» 
teftio, ntaioaîa. 

Contnflut, te, a^. tnnatone tvma, 
xnioOtnnst 

Contre-fenàtre, /. ftf&|)no(ifet taflt; 
li^lnuSn. 

Coatre-fen, m. tuienkoarjootm. 

Contre-flche, f. tuti, tt^nlS, pfSMS^. 



CeKtg»ihiooee, / MMôtfMi, loae* 

tatouRn. 

CoBtre-foroes, /. pi »oetaan*k9at« 
tuttatoat tooimat. 

Contre*fort, m. tuetnomnun: ntpte, 
n^te^nu; tonon^orianteen {ikon^aara. 

Contre-ftigne, /. tontrafuaa (ntnfl* 
nofa)'. 

Contre-gage, m. panttXf koaOtine* 

Contre-gaide, m. fe toidanticO ra« 
^ate^taadfa, iofa ^tiitt tUitiriat fttla»> 
tcttattadta fnttaeto jia ^|)eadta. 

Contre-garde,/. boOtûmin nttett>a« 
nietHffet. 

Contre-haeher, v. a. koetlUt tiitittu* 
kooia marjlon tttntmentomtfeffi tDae(i« 
))Utroffeefa. 

Contr^-haolinre,/. rUtitotitoat toa9» 
hpxïxxofit9^a. 

Cantre-iiant, adv, alo^olta t^IfieMin. 

Contre-indioation, /. ((ttiil.) otreet, 
ioiben tOl^ben t&t^t^tt oOa I&k)tti&natta 
imtûta, mim mmita oim^ta iQoi|l 

pmma fo)>tkoiff!. 

Contre-jonr, m. ^atffa, iofa on toa^ 
to^ttttttt ^ttiwtttt 1. koatoa, fttoutoaio, 
toaOta#))lttkott. — Â c, adu. maOta^ili' 
ko&ttn; ttttttrttoftt toatoofa. 

Contre-latte, /. ruobe tit(t« 1. iïuê' 
foltmi-taton aOa. 

Contre-latter, v. a. ruotetCta waruf* 
taa, ))anna ruoteet. 

Contre-lettre, /. aflaïirio, iofa fu- 
ntoo ebeÏÏifen; toadta-toettafiria. 

Contre-maître, m. te^taan medtari, 
kottenfattftia; ^uriemedtan (tatkoadfa). 

Contremandement, m. toadtaliiefi), 
ftelto. 

Contremander, v, a. antoa tooMa- 
fttofi), fielUlft polo, te^b& annetnt tiie- 
t^t mitttttbmifrt. 

Contre-marehe, /. nmotamaroflr ta* 
f aiftn matdfintinen. 

Contre-marée, /. tatatulma; tp^" 
f&KnnbUinen (nobe ia »noffl. 

Contre^marqne, /. koaotamerfti. 

Ctmtre-marqner, v, a. ptama tooe* 
tametffi. 

Contre-mine,/, toa^ta^mina; toao- 
tafonffn. 

Contre-niiner, v. a. toaOta-mtnoifla 
toantOtaa. 



Cent 



174 



CODt 



OoiitM*]iii]ieitr, m. miita-niitum ïau 
toaia. 

Contre-mont, adv. (loan^.) madta» 
mttlett; à c, toa^tawirtaan. 

Contre-mot, m. ntuntettn tnimnif aita. 

Contre-mur, m. tnieoninri. 

Contre-mnrer, v. a. te^btt tniemnnn. 

Contre-ordre, m. »a«tcIK9f^; font- 
ra-orbeti. 

Contre-onyertare,/. (Ittilf.) ^aatoan 
avfaifcmiiten fiwulta mttr^ân ))ttftdtiitni« 
fefp, 

Contre-iMfftie, /. »a«taftttt)el, tôt' 
ntn bidfanti mnfifidfa; (tuto.) nmetO' 
riitaiiten mielit^ibe 1. ittrjcetelma. 

Contre-pereer, v, a. IttiDidttttt toadta- 
^tttt«ttt. 

à Contre-ptee, adv, faman^inoi* 
fc«a. 

CoEtre-peser, v. a. toœtata patnod» 
fa, olla wa^ta^tttnona; otta mertaintn. 
•— 8e 0^ v. r. otta toinen toifcnfa tter* 
tahien; ^ahio^a loaetata toinnt toifel- 
lenfa. 

Contre-pied, m, tofaittlfi; prendre 
le c, ajetta tafaittltiS; ajetta ))ttintt)a9- 
taifeen fuuntaan; (Îvlïo.) toadtafo^ta. 

Contre-pleige, m. tafauffen tataaia; 
tnaetatafaaia. 

Contre-pleiger, v. a, totmittaa ta- 
fan« 1. matnu^ talantfceta. 

Contre-poids, m. ma^taf^aino; nuo« 
raflaftttDtittn wippapun; fettonpuntti. 

Contre-poil, m. roadtalarmaan oU* 
toa ))itoU; à c, wa^tafarmaan; (fuko.) 
tafal^eroifeeti. 

Contre-point, m. fontra^nnftt mnfi' 
fiefa. 

Contre-pointer, v, a. nculoa, tifata 
mofcmxntn f^nolin; afettoa patttxï pau 
teria tooataan;(fnto.) koadtndtaa, toad* 
taanfanoa. 

Contre-poison, m. mastamiirff^. 

Contre-porte,/, ta^beaf^toinen etoi, 
fiftt»otoi; unnait fttonjborttt. 

Contre-porter, f. Colporter. 

Contre-portenr, f. Câportenr. 

Contre-poser, v. a. fionva 1. hrjot* 
taa iDttttrin fauj)^a«tirioi^in. 

Contre-poseor, m. mnuranit 1. ti- 
koen^aftaoïan asintt. 

Contre-posititn,/ toAttrin firjotta- 
mtnen lau^^afirjoiçin. 



CoHtre-prtiJet, •». tsaste^stnf. 

Contre-propos, m. fnffela 1. vaiftM 
naStanS; toa^tottinen ntielipibe 1. Um^ 
^wsto, tt^o^taSiitcn e^tni. 

Contre-qnille,/. tasunia, talta^o^t«. 

Contre-réTolniion, /. madtafatmons,. 
koa^to^rnoolntioni 

Contre-rérolitîonnjure, «k^'. ia «. fe^ 
iola ^vtfti madtafatmoa^to. 

Contre-ronde, /. toinen ma^bin tar* 
faetne. 

Contre-rose,/, roa^tatnie 1. fonfln. 

Contre-saint, m. (latto.) terme^b^^' 
anttonmifette koa^tanifetft ompuminen. 

Contresoaipe, /. uattifaitoaimon 
nlod^ttin (aitto itmu; latettn 1. fnoieftn 
tttK)ttt»ft mattitt nltojpnofefla. 

Contresoarper, v. a. tontreStar|nfla 
koantetoo. 

Contre-seel, m. finctti, jlola toirtohm» 
nadfa ^annaan afialtrjoia p^bt^totta 
nau^an |)&ttl^to. 

Contre-soeller, v. a. ^^btstttft afia^ 
tiriat ftatctitttt. 

Contre-seing, m. wastatitiotne. 

Contre-sens, m. kDtt&TttmieCi, nuria* 
mielir ^Aintoadtainext mieli 1. tâfltt^S; 
nuria^noli; to&Artt ta|o; à e. tala* 
petotfeeti, nutin, nuTinto^KtifeSti, nriUk 
rttltfl ta^olta. 

Contre-signal, m. uaStomerfti, ftel^ 
totttsfQ. 

Contre-signataire, m. nimeUtt ido^ 
kotitaja. 

Contre-signer. v. a. ninettftnfft »a^ 
mistaa 1. madtotitiottaa. 

Contre-taille, /. nstttnitioot vM» 
ft^nirroffeSfa. 

Contre-temps^ m. arkDaamaton cite 
1. loastomttt^intnen ; fo^maton aila, 

Î^a^a aila. — À e., adv, fs))tmattonaStiy 
o^hnattomaSa ajatta. 

Ceatre-teiant, m. tooitnstaia tuv« 
nanSfieUifiL 

Contre-tenir, v. a, tuafaralla tneta 
atta pHittr hm ^ttltlMittiit I^Hbftttn. 

Contre-tirer, v. a, ottoa htioosi 
fiotnamatta mcreffdttt fiainettoa httDa«, 
itita maetaan; ottaa fo^ia tnmonffetts 
Ulithmltatoatte pat^eritte. 

Contre-tranehée, /. faartotat»H, 
iota fiiititet^t laitsanot ))iinttttitil nms* 
taan. 



Cont 

à Ontre-Til, aât. (Kun^.) aïaB- 
aiMta, olamtqetnt. 

C<ntrenlUtiMi./.tDaIlitu«, jota Hi- 
iiM)at tOemit (liititcttqja toastoan. 

Ontrrrfliyt, ite, t. liffola. 

CoBtrarenir, v. n. ^à jo.) rittoo 
jtiit toallann. 

COBtnvent, m. oITunanfanlhi; tuu- 
Itnfnoia. 

ContraTonter, v a. tntto tunfta ici»- 
toan. 

Contn-Térité, /. fiu^c 1. !auFuntD, 
jola an tiSinniaâtoin fitil, mita midi' 
tMn, irrtit, iconio. 

Contre-violon, m. fontcabaffo. 

Contre-TÙite, /. nufi totfttmuS toi- 
\m riitapaelm )>îttlinliitlatftlmuf[ca tu- 
msamifcift 

ContribBftbIe, t. nnoii'alalntn, mt- 
leQinm. 

Cmtribier, v. n. (à, pour) amuU 
loafa ebifllBll, (bte-anttoa: maKaa 1. 
faotittoQ loneja; maljaa palotHreo ni* 

CnMbatain, adi. jo >. ncrott'aliii' 
an. 

Cwitribitu; iT«, «df. nnon', nno', 
rAle «-«^ tutrotuttltlo; portion oe, 
ofnufl utrotifa. 

Contribntion, / mno, uloittlo; c 
foncière, moanao ; c personnelle, 



c le frADc, nellojita niilliDJ 
liuyauiiati jactbinia )Kf3. 

Contrister, v. a. fniettoa, Inoltttao. 

Ontrit, lie, adj. fatanalnnt, foi* 
Ttttn; furnQinni, ^naftBtnnnt, alafulai' 
nca. 

CtmbrtOm,/. tatniinie,tatiimnimeti, 
fqbSmtn fottnmnt. 

CMtrOlo, M. ttultadutMo, natta' 
TtTJa Diftntfi ucrtsilemitta nartcn; ttua- 
itnpito, fontrrii, lontiotBrin nitta; Ion> 
ttoiimnfti TnKotfii (a ^ootatfa; (on> 
tiotiniiaMo; niieCInitttto, ifrBKlxutttto, 
tatMtvt, fUmuaa^ito. 

OmMler, v. a. pit&B wattolntttc 
loa, numtiTina; pltOtt fitmUS, toifa»» 
tu, Toitttnlnata; panna (otttrettmttRi 
hiltaan ja ^optaon; (tuTC.) tnolttla, 
fflttta. 

CostrUenr, m. lontrodJii; nmiTO' 



75 Coav 

laifttn pitnCfbK toIontai'^itÉia; fiU* 
fSpiljdin isiûtaan ottaja- 

Coitrtlenr, enso, m. |a /. ntMttija, 
flttija, mqMiia. 

CoitronTOr, n. a. fc^ittU fotsoii, 
nate^btlla. 

ControTme, /. aytiinnt HKta 1. 
ntlitBS jostalin ainnfta i. opmtafiff 
Ittita; pDlcmili. 

Centrevoni, ée, adj. mHitatftn-a(ai> 

ContrOTeraisto, m. iofa fclmittUii 
nflicantn'olaiftt Dpinfoypalctt 

Ooitmaee, /. tftcctOn poi*i&llmi« 
ntn oittnbtlta. 

CoBtnBHer, v. a. anlu pfldtBt tDi> 
fni riita|iuo(ni UDtSDOrtfa. 

ContuiAx, Coitana», mti. ia «. 
rttMttSmlKti oittubctta ttct(iltanqt. 

Cratunélle, /. (manb.) {oltnimS. 

Contns, ue, adj. nt^jottit, fatntrttn. 

ComtoBioiL, /. mbltnMtttnta, nt^jo^' 
but, (umous, tUTa^bVcmammn. 

(ûmtnBlonner, v. a. (man^.), rn^ 
toa, tninaieta. 

Conninoant, nte, aij. watnitttama, 
(latottana nilomiian. 

Convaincre, v. a. nafnnltaa, nu»' 
nnnttaa, faaba ntlamaan. 

ConvaleHoenee, /. taipnminni, p» 
rantuminni. 

CoxTsleMnt, nte, adj. ja «. toi> 
puma, parantuna. 

Convenable, adj. (à) fo^tDOrjDnt* 

ConTeuUenent, adv. foviwatti \. 

Convousee, /. ^^btnitralaifinifl, që* 
tlif«iirtirifun<; (o^tuullilune, fobinai- 
funfl, lDU»liatfnu«<Itl4tH[fMfti);M»ob 
rifnufl, ^qBtq. 

ConveiaBt, m. mtintn pTt«b4tni*> 
ttn liitto ebtianniflfa, 

Convenant, nte, adj. 1. Coavexable. 

Convenir, «. n. (apn». ttr») oSa 
M%rA mlclt»; futtna, fo|ilB (jetTin da); 
mqSntjULJÎHUiltaa f^^ibb \^^^ 
tno, foi ■ ~ 




Conn 



166 



Cons 



Oonnaissaiiee, /. taju, §uomto ; tun* 
teminen, tteto, oj)pt; tunto, tuttammid; 
tttttnetttt, tttttu 9flil!t$; ^omau«, tun* 
nu», n^îtfmm faamtnen (meretttt); être 
en âge de c, otta lliutt tift«ftt, ett& 
toot toimia tajutta, ^uomiolla; agir en 
c. de cftQse, toimia tuntini afian^a' 
rat; c. d'une affaire, ticto aflaita; perdre 
c, menntt tatnnuffitn; faire c. ayec qn, 
tnlla tutuffi, tn!Ia tnntemaon; avoir c. 
de terre, faaba maa nSA^toiin, maatuit* 
nu«.— e-8, pi. ntetfttrii^tan ifiQet. 

Gonnaisseinent, m. ra^ttttria, ton* 
no^fementi. 

Gonnaissenr, ense, 9. ofiontunttia. 

Connaître, v, a. tuntea, erottaa, tnn« 
ntdtaa; oîLa tuttu; tietStt, o))))ia tnn« 
temaan. — v. n. tutha (tuomarina). — 
S<6 u, V. r. tuvtea itftnfft; oOa tnn» 
noflanfa, tfii^beflft mielellâ; (m, à) t|m« 
mttttâS, ofla tuntija; ttifia tunnetutft. 

donné, ée, adj, ^^teenfadtoanut. 

Connecter, v. a. fototttaa totnen toi* 
f eenfa. - v. n. iârieaifedfS ^^bi^t^ffe^f tt 
otta. — Se c., V. r. Q^bi9tl)tt totfiinfa. 

Connétable, m. (tvan^.) ran^folat' 
nen l^lin fota«|)ttS0tR5, fotamar«{t. 

Connétablie, /. tnardft'Otfeu^to. 

Connexe, adj. ^^bi^tetti^, ^^bi^t^n^t, 
9^tet)be6ftt oletoa. 

Connexion,/, ittriefliiien t^l^bUt^^, f O' 
lonaifun^. 

Connexité,/. t^^tc^^, ^^bt«t^«. 

Connil, L Lapin. 

Connilliére, /. (wait^.) Tantintn it^' 
m^; (fum.) koerufe. 

Connivence, /. toe(ttou9, ^e^mebiS, 
latmend ; foIaifcMt olemmcn ^tfln 
nntmoin. 

Conniyent, nte, adj. tatwutettu, tat« 
)mnut, tat{>iima totnen toidtanfa fo^ben. 

ConniTer, v. n. (avêe, à) fnfoilla, 
l^^eittâ ; falatfedti olla ^ffln neunioin. 

Connoissable, k. Gonnaissable. 

Conoïdal, aie, adj. tonotbinen, fo» 
noibtn muototnen. 

Conoïde, m. fontn muototnen Intoio 
MSrefiHtt ^nibntta. 

Conqnassaiion, /. ))uuroffi, fofeeffl 
iau^ammtn. 

Cononey. nttftnfcnfii, toteloinen, fimp* 
fuffa ; ftm^fuf an fuori ; forwanf of ; tri» 
tonintoriot. 



Conquérant, nte, adj. ia «. toatlot' 

taja. 

Conquérir, v. a. toaSottaa. 

Conqndt,m.att)to(itto9fa foottu ornai» 
fnQ9. 

Conquête, /. toaflotn^. 

Consacrant, adj. m. ta s. p\\9paa 
kotbfitoa. 

ConBaorer, v. a. p^^entfitt, n)t^tt&; 
{à) pt^ffïttUf n^rato, mttttrtttii; toal)' 
rot^taa. — Se c, t;. r. (à qe.) ^k^^tt* 
ttttt itfenffi, antoutna, rumeta i^hn. 

Consanguin, ine (u et âfinn^), adj. ia 
8. ^ettnolatnen Jufulainen (tfânbuo(elta). 

Consanguiidté (u et KUnn^), /. ^et« 
molatfuitd tfSn puoletta. 

Conscience, /. tunto, omatunto. — 
En c, adv. omatttunnon puoledta. 

Consciencieusement, adv. tunnoI« 
lifceti. 

Consciencieux, euse, adj. tunnot^ 
linen. 

Conscription, /.fotat^almdnffeen ïotU 
toolltdten tvuotuinen tarloStud; fota« 
tDSeit'Otto. 

Conscrit, adj. m. fotatottteen m&S« 
rttttQ. 

Consécrateur, f. Consécraot. 

Consécration,/, ivi^fiminen, p^ftxU 
tttminen; (eitoSn jla toiimn |»9^tttttmU 
nett ^erran el^toodife^fa; paroles de 
la c, fanât, jotSa pt)^ e^tooKinen a\t^ 
tetaan. 

Consection, /. ^atottamtnen,))a(oille 
t^atteminen. 

Consécutif, iye, adj. io^tuma, feu* 
raaroa, feuraixd*. 

Conséontion, /. luun fterto«atla. 

ConsécutiTement, adv. feuraatoaifeS^ 
ti, io^tutoai(edtt. 

Conseil, m. neurao, neutootteUmt» 
ncn ; fetno ; pH^M ; neukDon«antoia, neu« 
roojla; neukoofitfunta, neutoosto, nentooS* 
toîou9, fodegto; neumodfali, neuioos« 

Snone; neutoo^fumian tdtunto; c. ja- 
idaire, a))n(ainen riita-afian aionti* 
fe^fa; c. d'état, toattioneniposto ; c 
privé, ^aQttttS-neuwoSto; c. de cabi- 
net, tabineti'neutoooto; aller an c, 
menntt nentooston idtuntoon. 

Conseiller, v. a. (qn^ qe. à qn) fe« 
^ottaOr ncuiDoa. 



Coqs 



167 



Cons 



OtBMÎIltr, ère, #. tmwùiti, nottooiu 
ontaja; nentDo^; netttootfeit touoUfo» 
Gauentaat, nte, aj^. fuodtumai 

Consentement, m. fuodtuœud, ftu)9« 
In II la. 

Coneentir, v, n. (à) fno^fua, nt^8n« 
nfi; ((aÙD.) tottfUtua, notfidtna, m^9n« 

CoiBBéanemment, adv. io^botratulat' 
fedti, io9tu»aife«tt; c. à, i^^ti&tnufau 
ftetlf Qinfiuin* 

Conséqnenoe, /. feuran«, jol^tand, 
iotèomnnfoifilue; tttrfe^^, amofltfuud, 
mahtatouu^; de c, tSrJfeSr anoolltnen, 
moçtotoa. — En c. de, adv. mnfaan, 
foiraten* 

Conaéqnent, m. jlo^tane, jo^topfitt* 
tde, ittmlaufe. — Par c., konj. flier 
fentâ^ben, ntinmuoboin. 

Ooneéqnent, nte, adj. (à) iobbon* 
mnfainen, iofi^on'0\îta,ptxn9ta^*aùtit\* 
ben mnfatnen: être c. à sa conduite. 

Gonseryatenr, triée, «. lannattata, 
Wti^tt&itt, lootmaefa pitHiji, fnoieltja; 
moniatben tttrfamieeten nimitt^e. 

Caneervatenr, triée, adj. tannatta^ 
nm, fflid^ttttiott, KDoima^fa pitUtûlif x^U 
tt^itfttoftr fnojetema. 

CoBservation, /. fnoieteminenr fSi« 
lifttSintnen, moima^fa ^ttttmincn, i)ttft« 
^ttttmmen. 

GoBservatoire, adj. t Coneerya- 
tenr, adj. 

GoBservatoire, m. mnftfUoptotlattod; 
tnnoattomten nuorien naiflen çol^one* 
iNnfta; taibemufeo; c. des arts etmé- 
tiers, teottifun^'Ot^t^tlaitod ^artfidfa. 

GoBserFe, /. f&ill^trttaioiirt maUnie' 
tctut (a^mtt; mQttamartto*Iaitoa, Ion* 
tDoi'Iaitta; toefif&iliS fanamia koartcn ; 
— c-8, pi. fonfertoit, erfid ftlmttlaften 
faii« 

Conserrer, v. a. fdil^ttiitt, fnoieSai 
varjefia; tattetto pttâft, pitftft luonan* 
fa; tannattaa, i^ttât^ittttt. — See.,v.r. 
pifi\f&, fâi(i)& (tia^enematta) ; (oitaa 1. pu 
tttft ^uolta ter»et)bedtSnfd. 

Gonaidenee, /. fafo, ruii))|)u, ^o^ja« 

JttNt. 

Considérable, adj. melfeS, mttUu 
ntn, ntnjo^; armofad, ma^tatoa. 
Considérant, m. jo^batn^, fif&Uiltoil 



loin L pmiif^m \^^tiapmLêtut;tt»' 
mton))enidte. 

Considération, /. miettiminen, tut* 
ttmtnen, aprtf otntincn ; tarfadtu9; ft|^, 
|)eni9te ; tunniottue, artoon-anto ; nt^Se^ 
perSif^^d, latDa^tatoatfuue, arodtelemt» 
nen, fufoUemtntn, arodtelu; anoo, 
tnnma; je Tai fait à votre c, o(en 
te^it^t {!tS tetbStt ttt^btn, teitfi tattot^ 
tatn; en c. de, fUntSCtil j^itKtn, tutuun 
ottaen; ta^ben; direrses c-s Vj ont 
porté, faifenlaifet arodtetemtfet on^at 
faattanect ^SntS flil^en; une chose de 
peu de c, tvSBS-amotnen ofia. 

Considéréj ee, adj. ia part, mit* 
tith), a))rtfotttn; tout bien c, !un 
taifft t^^9tiTt mietitttSn, (nfuun ott* 
taan. 

Considérément, adv. a|)tttoiten, ax* 
tt>e(ctt>atfedtt. 

Considérer, t;. a. miettitt, futfla, ap* 
rtfoita; tatfadtaa, ottaa (ufuun; tun^ 
motttaa, pMH funnia^fa. 

Consignatalre, m. ta(teen«ottaia» 
(uottantu9«mted, jonta tafteen ra^oja L 
muttta uefotaanr Iimne« afiadfa on tuo« 
mtttu; fe {onta (uo lan^^iataipara on 
m^^tStoItrfi (S^etettt). 

Consignation, /. ra^ojen l. muun 
tatoaran ndfotun mte^en taltm pane- 
minen; tafteen pantn tamara; tama« 
ratn (ft^ett&minen mi^i^tfitottffl. — c-s, 
pi. caisse des c-s, taïïetu9))an!fi. 

Consigne, /. IfteA^ 1. timotnd po^tU 
mie^eÏÏe l. ntuuÏÏe mlittrfttt^ll païttaa 
nmrtioitfetoatte; fott«are9tt; fotamie^tlïe 
annettn fftdf^ olla toarottta afelfln tart' 
tumaan; porttiltrinn (innadfa. 

Consigner, v. a. patma tafteen, ta{« 
fttettamafft; la^ettftft tawarotta mtot)ttt« 
toitfl; ftrjottaa fucttefo m^t^tStoilfl lH* 
^ett|tdttt tatoaroieta ; ontaa U9ft(t poe« 
ttmte^efle; Cqnj panna (oti^areettin; c. 
qn à sa porte, fi^fttttt ifnfta flfttSn* 
))iittf9, ufodmeno; c. des troupes, fttS' 
leii fotamte^et oUmaan toacotOanfa ajei* 
fin tarttuntaan; c. en papier, flriot* 
taa ntntdtetta»affl; c. q^c en procès- 
verbal, liO^taiiriaan tiriottaa. 

Consimilitiide, /. famannttf(tf))i)ei 
famantaftaifund. 

Gonsistanoe, /. itt^me^^, toanKnn^» 
tttwet^e, tttlett)nud, (uinue, toa^nntne, 



Cons 



168 



Cous 



MKfiittl, (Nrfl^mttif 49« ; (htm.) looliiiif, 
axtoo, (nottamnd. 

Consistaiit, nte. adj. (en, dam) toou 
txL Moonpantn (txï tfi^ta), jo^fa oit 
oftna, ofarfi: une terre c-e en bois, 
en prés etc.; ))4f9»ttr Ie«ttttt)fi« 

CoBsiflter, v. «. (m. doué, à) oSa 
istin Pttouteeéta, ominat^nubeltah la 
vertu consiste dans on juste muieu; 
tout consiste à savoir; la différence 
consiste en ce que . . .; oSa jl^tlin o{!d« 
ta fofoon|)(uitu; cette maison consis- 
te en tant de chambres, pin& talod* 
fa on fentoerran ^uonetta. 

Consistoire, m. tonfistort. 

GonslBtorial, aie, adj. tonlldtorin» ; 
lonfl^tortin fnnlutoa. 

Consolable, adj. (o^butetta»atfi ma^ 
boUtneit, lo^butudta toaStaan^ottatoa. 

Consolant, nte, adj, lo^buttama, 
lo^bnUinen. 

Consolatenri triée, 9. lobbnttaia. 

Consolatif, ive, adj, t Consolant. 

Consolation, /. lo^butu^; t^t^b^ttd' 
minett, rau^ottaminen; tormau^, lie^ 
loit^^. 

Consolatoire, adj. (loan^.) to^buSt* 
nen. 

Console, /. (ta!.) nidfatitoi; pitnï 
îoxtïita fetn^^àç; f^eilipd^ttt. 

Consoler, tf. a. lo^buttaa. 

Consolidant, nte, adj, ia 9, paxan* 
iatoa; |)arantama aine. 

Consolidation,/, ^aakoan paranta^ 
minen 1. ))arannu9; too^ipidtnS, ïoa* 
fauttaminen; omistud'^oifeuben, toaltio' 
toelan koalauttaœtnen. 

Consolider^ v. a. iiarantoa (fyia* 
looia); tna^mtstaa» matauttaa; c. une 
dette, matanttaa xotïîa, mJidrtttil toarat 
fea faolettamifeen; c. l'usufruit à la 
propriété, ç^bistttft emistnS* }a nau' 
ttntO'Otteus. 

Consommateur, m. fittttttttitt, td^bel* 
Ufeffi, ttw(mtirfi faattaja 1. tetiitt; naut« 
tijo, hiluttaia. 

Consommation, /. |)dflttanitnen, ttt^' 
belltftfp 1. lo^iran faattamtnen; tn« 
luttammen, nanttimincn. 

Consommé, m. li^alicmir mâtiliemt. 

Consommé, ée, adj. ttt^bellincn, ta^* 
fUeloinen, ttti^fi'O^imtt. 



CiBMittiop, V. «. ptAtm, un^màa, 

ttt^beSifeffl faattaa; fulttltoûi nanttia. 

Consomptif, iye, adj. ft^Sto^ttatott^ 
(eiftoatoa. — m. f^Omiynn, f^Sfia ahie. 

Consomption, /. fl^Siol^t^d, leiRoiu 
minen; fnlntns, meno; (itoett^^tauti 

Consonnaaee, /. fointUi ç^bidfointitr 
fot»ufotntn. 

Consonnant, nte, adj. ^^bisfointni» 
loa, fotntniDa. 

Consonne, adj. ^^bisfotntuioa. -— 
/. ferate, tonfonanti. 

Consorts, m. pi ofattifet riita«afla«* 
fa, affoimistotmeffa j. n. e«; (fnkD.> 
htmiiîianit, la^tolatfet. 

Consonde, /. (fasto.) grande c., far^ 
ian'l^rtti C9ymph^^Uim ofiemalê); pe- 
tite C, atantaaU (ajuga); c. royale» 
fufonfannuS (ddphimium). 

Conspirateur, m. falaltîton talenta» 
ia, falaiitttolainen, lo^tnan^anlliia. 

Conspiration, /. (apinaltitto, falo* 
liitto. 

Conspirer, v, n, (à) ^^btétijtt i!ln 

iianfetta loarten; Iittt&i|tt)& falaweçfei^ 
ivLf la^btt falaUittoon, fantnaltittoa 
panifia; (luto.) tvatlnttaa i^gbeSfdr ^^ 
teen fuuntaan. — v, a. ^^besfd tuumtar 
(anifia: ils conspirent sa ruine. 

Conspuer, v. a. (loan^.) imota, ir«^ 
toisteUa. 

Constable, m. engtantitainen poVt^* 
mtes. 

Constamment, adv. tftrfa^tamattft,. 
mafamtelifesti; ^^tamittaor t^^a; msnt» 
tnntattomastt; (ttanb.) ebailematta^ 

tieitamatta. 

Constanoe, /. jiarta^tamattamt^tys, toa* 
tamieliftt^d; leStatoly^S, mtttemnS; mie» 
lenmaltn; ^tpl^&U^^d- 

Constant, nte, adj, iarfa^tamatdn; 
altnomainen, lestakoaincn ; koavma, e)»ai* 
(ematan. 

Constater, v, a, tobi^aa, tobcffl 
na&ttaa; «a^toistao. 

ConsteUation, /. ta^tiflterd, ta^K» 
^erma. 

Constellé, ée, adj, (ostrol.) ihm 
ta^tififeran maUtte^fa te^t^ 1. f^nti)- 
u^t. 

Conster, v, imp, M^ba feltottte, il- 
mi: il conste de cela. 



C0D6 



169 



Gons 



ti^. 



.tfoB« /. ^tamM9«r «Sî^ 



liitlItUUL 
Oraifltipatioii, /. um^ttautt, umme, 

(Umstiper, v. a. foftttaa nmmette, 
vntntiftaa. 

Orastitmit, nte, adj. ofaxia oletoar 
sntobo^atoa; les parties c-es, aine' 
ofot, «mobo^totoat ofat; toaltauttaioa, 
mttltiiiiit aita|a; fAAtfiioâ; rassemblée 
oe, ia la Constituante,/. fSât^Iotoud 
3^aitffa«fa 1789. — m. fen fotovffen 

OiMutitaâ, ée, adj. pttnétû9laxtit^Mi 
fadtti); foloonf^antn, ofetettn, mtfttrtttt^; 
lattdtu; bien ou mal c, ^^loin to* 
tomi^antn, fiemitettu. 

GoBstitiier, v, a. Q^bt«tettt)ntt oOa 
ihi !o!onaifund; Tâme et le corçs 
eonstituent l'homme, flein ja ntumid 
ly^teenjd otoat i^minen; (qc, dans^.) 
c la félicité dans les richesses, piUiA 
emulKtfittiben olemait rttfonbe^fa; c. 
on en snspidon, ^itdfi e^âluitlon'alai- 
foui; se c. en prisonnier, sntantua 
mongiffi; c. qn en dépense, faattaa 
InitainintfKn; c. en dignité, ofettao 
ttirtoan, armoon. 

CoBatttntîf, hre, adj. kDatftitatfeftt 
fnnluma (j^tin) ; toatftnainen, pàà'afiaU 
lïoau 

OnatitatioB, /. lotoon^^ano; ofatn 
ftStintttnen jârje^t^d lofonaifedfa; tila, 
nmobo^tnd, faltaifnud, ruttmttnraten* 
an0; ^n^tndlati, ^aSitu^mvoto: ffitt* 
M; afetii0, fttSntii; |)aim)tlainett huU 
to; mSftrttttmiuen, afettominen; ar- 
gent placé en c. de rente, lorfoa 
mAnamaan ^anmit ra^ot; — c-s, pi 
indrcflfty mero. 

OsaiBtitBtîoiiiaire, $. nitben nimt* 
t)^, iotfû ^i^tottff^irottt |)aa»tttt«ta hnU 

Gonstitatîonnalité, /. ))eru«tit^Iain 
aalaifinidr pentôtnffaiHifitud. 

Constitiitionnel, elle, adj. ))ern9tit9> 
ImUtnaL — #. tiem^tn^Iain jiuoUajla. 

Constitiitionnéllement, <i<év. |ieru^ 
tnfUnttifefti. 

OtmaMetMir, adj. ja m. fofoonise' 
tAmfi jantttTt. 



Oiiatriflttoi, /. MoonkocttttRtttctt. 

Constringeni, nte, adj. fofoonmetfl« 
ttHI. 

Gonstrnotenr, m. ratentaia, taa»afti«« 

Gomatrttetion, /. tafentamtnen, xa» 
tenmtd ; raf ennudtaito ; laitoonrohit* 
ntt«; foaioaiK; ofien jKrjitftttminen ta* 
fdnmtfe^far fonceffa; faïuin {teIio)n(« 
Unen iflriedtUmtnen loufeedfa. 

CoBitroire, v. a. ratentaa; toamata; 
i<irje«tttd ofat; ittvie«ttttt fanât lieUo^tn 
mnlaan. 

Constapration, /. tottttnttinen rai^ 
fau« (natfen). 

Constnprer, v. a. mttfinttifedti roif* 
tata. 

Consnbstantialité, /. (teol.) olennon 
>oi\itsitfi, ^%tsiii^ {olmi^^teif^^ben olen^ 
nodfa. 

Consnbstantiel, elle, adj. olqtnim 
t^noIeMa ^^benfaltaincn. 

Conanl, m. lonfntL 

Counilaire, adj. fonfnU', fonfnltn*. 

Consulat, m. lonfulatt ; tonfn(inmir« 
fa 1. mtrfo^aita. 

Consnltant, adj. m. ia t. neumonNr 
waan ei itfe toimtttama afiamajaia 1. 
IttStâri; aflamaiaialta 1. Itt«tttrilttt nnt- 
moa etfittia. 

Consultatif, ire, ad^. nen»otteIctoo, 
nenoottelemtfedfa ofautnen; voix c-e, 
iotta on oifend ottaa ofaa te^fu^t^ni* 
\vx, maan et afian rattatfemifeen. 

Consultation, /. neumottelemtnen; 
afian*aj[aian, Itttttfrin laufnnto 1. nen« 
wo; •— c-s, pi. fe ^one ^arlomentii* 
fS, midftt ab»otatit nettiDette(iMot;la 
chambre des c, ))aif(a, ntidfil tawat* 
tiht abkDoIateja neutoottelemi^ta mat* 
ten. 

Consulter, v. n. It^f^&l. etp nenisoa 
ihtita. — V. n. neun^otefla, tedfit^teOa. 

Consnltenr, m. c. du saiat-oifiee, 
jnma(ttu9'0^in to^tori, jota fiaawi mfttt* 
rttfl antamaon laufuntoa io^totin n^« 
fon-afiadta. 

CoÔBiltrice, /. nenmotteliia. 

Consumant, nte, adj. ^tttoittttiott, 
taltoaoma. 

Consumer, v. a. ^witttttt, f^btt 
(efhn. ruoMe rantaa); la(maa (eflm. 
fum); tu^tatOr fninttaa. — Se e., v. t. 
^ttAittt; tu^taia omatfnutenfo; tunnel- 



COBt 



170 



Cent 



(a teciwi)tatft, thrtua; tur^nm iiilttt< 
Um 1. menettlltt atbmfx 
Contact (et aSnt^wfit), m. ItiUn», 

Gontadin, iiie,/. (loattl^.) maamouSa. 

Contagieux, mim, adj, tarttukDai* 
men [taubiMa]; tarttumu^ta tetoitttott. 

Conti^oii, /. tatttitmud; tarttukoa 
tautt, rutto. 

ContallIeB, /. pi soies c, to))|Kittd- 

Contaminatioii, /. (waitl^.) tattutnd, 
faadtutu9. 

Contaminer, v. a. tartuttaa, faae« 
tnttaa. 

Conte, «n. fertomu^, fatu, juttu; c. 
gras, tSrfett 1. fiimoton inttu; c. jaune, 
c. bleu, c. borgne, c. de vieille, c. 
de bonne femme, c. de ma mère 
i^oie, c. de peau d'âne, c. de la ci- 
gogne, c. à dormir debout, Smm&n* 
luoru: c. à rire, It^Miltt^ inttu; c. 
fait a plaisir, Intnttnffelfl fertottu 
inttu. 

Contemplateur, triée, s. mtcttijlii, 
ntiettetltitt. 

Contemplatif, ire, adj. miettitott, 
fi^iott-aattetnen. 

Contemj^lation, /. mtettieleminen; 
en c, ft^mitn mietteiftn mai^unt; en 
c. de, (ioan§.)r fatfoen fii^en, (ntuuu 
ottaen. 

Contempler, v. a, ia n. mietttâ, tar« 
îa^taa, tutfia. 

Contemporain, aine, aéb'. ia $. fa* 
man«atfuinen; atfafainen. 

Contemporaiiéïté, /. faman*atfui' 
fttue. 

Contempteur (p santi)^), m. i^Ien- 
latfoja. 

Oontemptible (p ttttntt)))), adj. i^len- 
fatfottoma, l^aipa, 

Contenanee, /. toeto, tvetoifuue, ata; 
afcma, rt)^ti, o(ente, fdl^tSe; (futti.) 
|ttmment^mfttt5ml)^e, ta ju; nne canne 
sert de c, ît^px fftbeefil faattoa n>a' 
toaam^aan ri^^tiin; faire bonne c, ol- 
ta ^ttmmenttomiitta, ptfW ti^inenenii. 

Contenant, nte, adj. flfaitttmfi. 

Contenant, m. flfttlttt. 

Contendant, nte, adj. jia $. t^^btfftt 
(afiia (tt>iran); lUmottettia. 

Contenir, v. a. flfttlt&«, tttfitt&tt; ol' 



(a otoltonfa, fif«89Uanfft; «MbMTM, pU 
t&&: ^ittittt, tooittaa. — Se e., v. r. 
^ilCtttt 1. ^ita ttfeuf tt. 
Content, nte, adj. (de) t^^ta^toàu 

VLfXU 

Contentement, m. t^i^tt^tt&ifi^^e, 
midù^fe, bukottue. 

Contenter, v. a. t^^b^tt&tt, mxt&tit* 
m. — Se c, V. r. (de qo.) t^XflXiVi 
i^fin. 

Contentieusement, adv. riibaflif eett. 

Contentieux, enae, a^. ritban«alai' 
uen, ritbettSioii; rlibaUtnen, riitamar 
riite(etoft. 

Contentif, ive, adj. bandage c, pi* 
btttteletoâ 1. fooefa pitftwtt toi^dttn 1. 
f&fire. 

Contention, / riita, ttieta, iuffa; 
tultdtud tuâtttef^dftt; c. d'esprit, mie< 
(emânnttt)^. 

Contenu, m. fif&US. 

Conter, v. a. fertoa, iutcUa; en c. 
à qn, en c. de belles, ueloteSa ^ttSm^* 
fia, ioutakota jaatttella ifulic; en c à 
une femme, {ju^etta mtditi^d^ul^ita 
natfelle. 

Conterie, /. monenkifet ^aM>amat« 
fet iBenetflan lariteoffet. 

Contestable, adj. ritban«alatnm, 
tDo^taanfanottama. 

Contestant, nte, adj. riitapneU oii' 
leubedfa. 

Contestation, / riita, toadtatt>&itc. 

Contester, v. a. rttbéll& maetaan, 
fteltiltt. 

Conteur, euse, «. lertoia, iuttdiia, 
iaartttetiia. 

Contexte, m. lirjanflfaitd, tefeti; 
eri fo^bon t^^teen fofiiminen ebettiften 
ja feuroatoten fandfa. 

Contextnre,/. fntoui,Iube;(Uât)ht« 
toma, futoud; (faSto.) rafenuus ; (tuto^ 
aiatueten rafennue tiriaflife^a teo^ 
fe«fa. 

Contignation, /. aludkouoUt, aine» 
tue. 

Contigu, Centiguë, adj. rajaSe fat» 
tutoa, raiatta oIen>a. 

Contigiuté, /. raialle fattumincn, ta» 
iauao^iuruue. 

Continenoe, /. tobtuullifutter fo^tnn* 
ben ^tto, itfenftt ^ibfttttoiinen;metot« 
fuue, aXa. 



Go&t 



171 



Gont 



OontiBtBt, nte, <M^.fo^taiiiEmeit,it' 
fafa i^tbttttfimttr ftoci, ptt^af; fièvre 
^-e, iil^mittstncii Inntctontù 

Gostteflnt, m. ntamtennaa. 

Covtfaieiitâl, aie.<u^'.siamterniaan>e 
nannemtaa^an fnniutoa. 

GtiiEtiiigenee, /. fatinmatfirad, maf^' 
bottifnnd. 

Contiiigait, nte, adj. fatunnamen, 
œa^bonincn; portion c-e, mttiirll'ofa, 
-ofsne. 

Oeiitmge&t,m. ofitud, ofa; ojUtfomaC* 

GoBtiai, ne, adj, ^^tttmtttainen, l^r» 
ientmâtUtt, lattoomatim. — m. Mù, 
foConainen; — À la oontmne, adv. ajon 

Oontinnatenr, m. iatfajia. 

Continiiation, /. iatfo, jatfaminen. 

Oontmiiel, elle, adj. ^^tttmittaincn, 
fefltsmtt, )»ttfittt9»tt. 

Contmnelieaient, adu, kj^tttmittaU 
feett, ^btenftnftt i. n. c. 

Gontumer, v. a. iatîaa, ^ttttt&tt; 
(à, de} MU fMUtr te^bii ebeflem. — 
tf. n. latntd, |f»tttttt^d; ulottua: cette 
G6te continue jusqu'à. 

Continuité, /. te^IebmStbn tt)tta«^^- 
feue, ti^taiatfoifune, o^mittaifund. 

Gontmûment, Continnement, adv. 
i^^tâmittatfe^r lalfaatnatta. 

Centondant, nte, adj. mnfertawa; 
UitattOft ^amottatta. 

Gontoiniate, adi. /. médaille c, 
«r&e (ait tocm^oia tu)»ama^oia to^oa* 
wafia reunutfdla, fontomiati'ra^a. 

GontoTSion, /. ittntttretben 1. ittfeuten 
loeslotue, w&jmneit^d; tma, tasmo* 
ien meulotne, m&ilntelemtnen; t^ilin* 
follifet n»tmtin«{iifttnnot 

Geatew, m. ^tin, raia^iirir tonturt. 

Gontonmé, ée, part, ia €u^. ^tinn* 
% raiojcnfa )moleeta oUUtrtttt^ 1. ^ir* 
ttttui; wculer mino, tant; (fuin.) teee^ 
tandt^, raetœ (ttrjlotuetaj>a). 

Gonteuner, v, a. mttftrWi 1. ^iir« 
tflfi rai^tiritrlonturtt moatane* i. toeie* 
tofumaue; faattaa muoboitanfa ia ot« 
feelta ofemaltanfa |»ot9; foftttaa toi* 
noffi, tt>ettIoffl; ItcttiUi, ttcttMRatfoifla 
tetfeiia: c. les douanes. — 8eo., v. r. 
tiertaantua, ftert^tt. 

Oontraeitant, ste, adj, j[a $, vMï* 



(nt^en, tentro^btn tritetott 1. tefiitt, fen« 
trioenti. 

Cfantraete, adj, {^iop.) fu4>ietnnut. 

Gontraoter, v. a. te^b& 1. pmmi 
to'dlipuf^t 1. {ittto, r^^t^tt 1. ruwete 
liittoon, ^etttkD^i^tent ). n. e.; faattaa 
p}iïï(im% ioutua (i^fin): c. une ma- 
ladie, des dettes; faaba, omidtaa: c. 
une habitude; (Iteliot).) fupidtaa; 
toet&K tofoon n&ntttreietii i. m.]. — v. 
n. (avec qn) te|^btt tontra^ti 1. tottU)>tt(e. 
— Se c., V. r. n>etii^ti)& fotoon \yjivi* 
t&reietci i. m.]. 

Gontraotif, ive, adj. toloontoettttott, 
fu)»iétan)a. 

Contractile, (uif. iota on ma^olli* 
nen loettttt tofoon L fu))ietaa. 

Gontraetilité, /. omtnaifund efineee^ 
fft, etttt fttS kootbaan fuptdtaa 1. foloon« 
toet&tt, 

Gontraetion, /. foloonmet&mtnen; 
fu^ietumtnen, (tyqenn^e (ftetto)).). 

Contractuel, elle, adj. Iontra||btnf 
tottli^tt^een mutatnen. 



Contraotnre, /. i)t(artn foifcutumi^ 
l«ta; fantett« ia 
ittfentefli (tautt). 



nen ^li^ii&dtô; 



icint&vetefft ia 



Gontradietenr, m. toaetaantottittttitt; 
madtaaia (otfeubeéfa); c. légitime, aflan* 
omainen tiitajpuolt; acte sans c, xîk» 
iapVLtixù, tuulu^tamatta annettu |»ttâ« 
iU. 

Contradiction,/, toadtatuttitde; rtd^ 
tirtttaifnue. 

Contradictoire, adj. ia /. riettriii» 
totnen, tuadtalo^tainen; tuomio tange* 
tettUr ftttentuin afianomatfia on fnn* 
luetettn. 

Contradiotoirement, adv. riettrittat« 
feeti i. n. c. 

Gontraignable, adj. iota moibaan 
latu^otofta faattaa tâçtt&m&iin ifin; 
c. par corps, iota tt)oibaan n>anleu<' 
beua |>atottaa. 

Contraindre, v. a. ^à, de/aWe) im* 
lottaa; »aitt)ata, a^bi^taa; sa présence 
me contraint, (&entt«otonfa loatmaa mt» 
nna; cet habit me contraint, tiUntt 
maate a^bt^taa mtnua. — Se o., v. r. 
mttrifin pxt&m^f ^ifltttt ttfenfA. 

Contraint, ainte, adj. kD&Itnttincn^ 
k9adtenmte(tnen; (uonnoton, e))iikixMNUi, 
teeefennelt^; a^btitettu. 



Cent 



178 



Gont 



Ontralnte, / ^Ifo; abMtftctta tlla, 
a^btdtitd; e^tttoapaud ; ttî»itnnttb^ (tir* 
jotuMUNi^fa); (aiianai^affofeino;|)8&« 
tM laillife^ta j^afoMa; c. par corps, 
nwlfatiianfeubcit tuomio. 

Contraire, adj, Tt^tirritainen, toad* 
tttitttn, iDa^atttnen; mo^ingollinen. — 
Au c, adv. pfiinma^ottt. 

Contraire, m. toaetafo^ta; aller au 
c. de, isclittild œa^taatt, toadtudtaa. 

Contrairement, adv, (à) toofitoïn 
pta . . . 

Contralto, m. altUttUni (aulu^fa. 

Contrapontiste, m. fdtDcItditt, iota 
l^l^tom tuntee fontroitunttin. 

Contrariant, nte, a^, loa^tatottttQI* 
fHn fydnîa^; rUtitiitattten, toa^tuftO' 
watneti. 

Contrarier, v. a. tottitttttt, fanoa, te^ 
tu toaetaan; iDa^tu^taa» eetfttt, ^aittaa. 
•— Se 0., V. r. 00a te^lenttnftt ri^tiriu 
teifet. 

Contrariété, /. rittatfnudr tva^a* 
fo|ta; toaetn^tudr cdte, battta. 

(Contraste, m. iDa^aloçta, ertnta(tat« 

Contraster, v. a. (av^e) oKa ihtile 
kDO^tofo^tana; i^rfAdti nota (i^tfin), 
otta fotoeltnmatta j^tin. ^ v. a, miio« 
boftaa madtafo^bof^: ce peintre con- 
traste bien les têtes. 

Contrat, m. toilli^n^e, liitto, fon« 
tra^tt; c. social, ç^tetdninnattincn liit* 
to 1. mftli^u^e. 

Contrayentenr, m. (loan^.) (ainrit* 
îoja. 

Contravention,/. Iainrifo9, riftomi* 
nen; ^enem|)t ri!o«, îola hinbiu ^o^^ 
lifin tuomto«a(oan. 

dmtrayerra, /. ^enttainen fa«toi, 
ionfa inmi ttt^tctdttn m^rl^moa^tn!* 
fena. 

Contre, pr^p, toodtaan, «adtapttftttt, 
litt; j'étais tout c, clin aiioan xoxttt»* 
fft. — adv. ptft iPO^toon; je sais c, 
nrma ofen ftttt loa^taan. — m. fatfft 
wM tooibaan afiata uoetaan tnttittaa ; 
le poar et le c, afian mt|9tiU ia von»* 
ta^otet; par c, toTn>anrfcf|fi| »aeta» 
amoroffl: fiûre c, i^anna ilin tDod" 
m (^i^fii). 

Contre-ailée, /. fhpnfttçttott. 



Cntn^aasiral, m. foulie^wiiiitfR ; 
hmtrc<a]intaUn UùtiKi. 

Contre-a^Ml, «i. oa«talonfftt (mid* 
tailn^a); Imitai efttn^anto(t4titt«f«); 
toinen fofooninmi^lianalt (lafanurt^fa,. 
Iein«ftt). 

Contre-approcheB, /. pL tnaetaoïu 
rn^tuffct. 

Contre-lialaaoe,/. »a9to)Nmto, maé*' 
tapnntiu0. 

Contre-balancer, v. a. pitas tafo^i» 
no^fOr punnita; kDûdtata» oflo iniiSta' 
^atnona. 

Contrebande, /. falaluQetud, tnStn* 
tierto; ttettett^ tamara; faire la c^ fa^» 
lafttljetn^ta ^ariottaa. 

Contrebandier, iere, <. tnUintierttt» 
ia, faIahtIjettaia;fidIett)ntaioaranlan» 
|)itteliia. 

en Contre-baa, ad». ^l^cUttt alae« 
))atn. 

Contre-basse,/, fontrabadfo. 

Contre-battene, /. naeto^attcri. 

à Coitre*biai8, adv. tjiH aia% un» 
rtn ni^fotn. 

Contre-boEtant, m. tuiemitnTi. 

Contre-bonter, v. a. ratentaa tnnnti 
totfette tufeeffl; tnjeto, t^ntttt. 

Contre-oalqner, v. a. te^btt toa^ta»^ 
tntoanf. 

Centre-earène, /. ((ai».) fttdltfila 1. 
talfo^o^ja faletiéfa. 

Contre-earrer, v. a. maéttsdtaa, xx/i^ 
tqH toa^tadtndtotmttn. 

Contre-ebame, m. tta^ta^noituntt» 
nen, toa^tataifa. 

Contre-diftaiia, ». flfâjintoliftt lofit. 

Contre-def, /. mitmetfen ^olmift* 
totn oifta^y 1. tiKiffti^odncn ftiot. 

Contre-ooenr, m. rauta^KKtnen lona» 
xwa» tnli^eftt«fd. — A oontra^eoenr» 
adv. tta^ttnmieUfedtt. 

Contre-eonp, m. ta(aifin<'Iiiniiia4ii» 
to», tolailin-^oufa^bn^, amma^btii; 
I^annin tvntnminen fatntetnn ^ailan. 
waetaifcSa ^oteOla; (tntD.)nNi^tatDat« 
httn^, tafatfi]t»maifatn«; agir par c 
sur, iDoihtttaa talaifht infin ^ttflc 

Contre-danse,/, rietitanefi, tontra» 
tanefi, fattint; fen mnfifi. 

Contre-dater, v. a.))anTiatoinaiaii> 
to^ttima. 

OMitre^édaration, / »aetaftitti|e. 



Cont 



173 



Cont 



HtftSft; otta rt^rtibo^ oflto nNiitat« 
WUL, fotiit iDttitMni; Kriottaci iBoStit* 
MttM mti4nii(at mttttMfittt (oie»«« 
toon). — 8e e., v. r. ofla riMiriibadfa 
itfcttnf& L toiuen toUtanfa madtaon. 

GoBtndiBaat, nte, adj. rtMirthaU 
«en; UHiêtewttitdfliht ^Ïnia9, 

Contredit, m. tooetotottite^ moetottii'' 
faaominat. — Suis c, €uiv. ksoetooii' 
faitoiitatttt,IieIt&m&tttt. — c-s, pi, mue* 
tafdttl^ oitattttiL 

Geatrée, /. feutu, patttafttitta, mai* 
fana. 

CSontre-éekange, m. loai^ehte, waiV 
te ^ en c., soa^tamuoroon. 

Contre-eflért, m. ioa9taanpomtt«tn«, 
iiMieiuetns. 

Contre-enquête, / tittfinto, jota rit' 
tn^ttoK potttt toineen toifen rtito^o- 
ta tntmitoa btmotatfenfa. 

'Contre-épreuve, /. fuioa 1. fiUrro^, 
fêla on tetnettn toifceta xotxdtfûtâ paï* 
netneta rnwaeta; SSne^n^ maeta^e^bo* 
tnffeOta. 

Gontre-éprenTor, v. a. ottaa meref' 
feftft tiainetneta tnttmdta toinen huoa. 

Oontre-espalier, m. )ienfae«atban 
nNâta^nefincn iienfae^atto. 

Contrefaçon, /. lumaton lalun L 
a^ ninfaamtnen; (uuMUon nmfadma 
L ntntaama; (a»aton |»ametnn ftrian 
teiitttnitfttn iiainaminen, iiUft^nanta. 

ContrefliMtenr, m. lutoatta ^tnat- 
taja, toietamtfttn ^ainottoia. 

Gontrefaetûm, /. Intoaton toteianit'' 
fcm iNonattunincn; rol^oiett, mottio^a* 
l^rien, ntntcftmen mulaaminen 1. kotttt' 
TCtttfinitncn. 

Contraliiiire, v. a. ittUteM, ofoteOar 
nndBta; olla oConananfo, otta ntnlo; te- 
cObnndUi, nmnttoa toifenlatf cffl; tofUa^ 
tift^ nmenioa; (ntsattomoett nmfata 
L noinattoa. — Se e., v. r. tcceta' 
scUt 

OMitreftdflenr, m. ittltttettift, ofot« 
Ifftia, nudaaia. 

Ootttreft dt, te, ad}, tnkooton, rantOr 
Tttteotnnnt* 

Contre-fenètre, /. flf&iinottfet laflt; 
li^lnnlln. 

Coitre-fea, m. tnlentoarioetin. 

Contre-flohe, f. tnti, tn^nU, pMti. 



Gentee^tneiie, /. tooitoînont, mae- 
tafonffn. 

Costre-foreM, /. pi ttitétaan»k9ai« 
tuttottat tootmat. 

Contre«foit, «i. tnetn^ntnnn; nifte, 
n^te^nu; nmort^arionteen fiton^aoca. 

Oestre-ftigae, /. bntrafnaa (mn|l« 
(Ufa). 

Contre-gage, m. panttt, loaettne» 

Contre*gaîde, m. fe wtctamtei ta- 
^ate^taadfa, iofa pana ttUfiriat fttla»> 
tettaua^ta tnttadta ia ^fieadta. 

Contre-gftrde, /. baftionin nttoiDa' 
metnffet. 

Gontre-hneher, v. a. koetttft n^timii* 
koojla ttation tnnunentaniifetfl ttoefi* 
pHrroffe9fa. 

Confere-luiohnre,/. rietttoiitDQt mae« 
fi)>ttrroIfe8fa. 

Contre'liant, adv. ala^olta t^lMMin. 

Contre-indiention, /. Oaai.) mreet, 
iotben tttl^ben tttl^tt oOa tât^ttttmttttft 
Ittttmttttr mitt& mn»ta oiretdta motfl 
^&ttttaa foliitoiffl* 

Contre-jonr, m. paitîa, iota on »a«« 
to^ttttttt ^&iwtttt L waloa, {it9utoa(o, 
toaeta«'))tttmtt. — - Â c, adv. ttaOta^tti* 
kottân; ttttftrtteftt koatoofa. 

Contre-latte, /. ruobe tiitt» 1. linO^i 
folitti-taton alla. 

Contre-latter, v. a. ruotetda warue* 
tao, |)anna ruoteet. 

Contre-lettre, /. aflaliria, iota fu- 
moo ebettifen; iDa^ta-ioetfafirja. 

Contre-miûtre, m. te^toan meOtact, 
tottenlaitftia; ^uriemeetari ((aimadfa). 

Contremandement, m. madtafttofl), 
fielto. 

Contremander, v. a. antaa moito* 
mt^, fiettttft pù\9, te^b& annetnt m* 
f^t mitttttbmiffi. 

Contre-nutfefae, /. maetamarofl, ta* 
laijin mavefhnnien. 

Contre-marée, /. tafatndoa; fph 
fttttnnbtttnen (nobe ia nmoCft 

Contre^marqne, /. vaetanterffi. 

Centre-marqner, v. a. pmma toae* 
tamerfft. 

Contre-mine,/. toaota«nttna; loao- 
talonRtt. 

Oontre^miner, v. a. n>aeta«mtnoifla 
toatnotaa. 



Cont 



174 



GODt 



OontM^ndaeiir, m. toctto-tniiifl» iau 
toaia. 

Contre-mont, adv. (moni^.) mo^ta* 
mttlett; à c, tvadtaroirtaan. 

Contre-mot, m. mnutettn tnimnif ana. 

Contre-mnr, m. txiiemnnri. 

Contre-mnrer, v. a. te^btt tniemnnri. 

Contre-ordre, m. iDa^tcKidf^; font- 
ra-orbeti 

Contre-onyertnre,/. (tHHt) ^aatoan 
anfaifeininen fimulta mflr'ttn tottJi«tStni« 

Contre-partie, /. toa^tafttioel, toi' 
ntn bietanti mnftfUfa; (turo.) iDû^ta- 
riitaineit midipibe 1. i^xiMûmà. 

Contre-perœr, v. a. (tf »idttttt roadta- 
))att«ttt. 

à Contre-pèoe, adv. faman^ainoi* 
fe«a. 

CoEtre-peeer, v. a. toadtata ))ainod« 
fa, 00a »a«ta))atnona; otta toertainen. 
•— Se e., V. r. olla toinen totfenfa mer» 
tahien; f^ainodfa waétata totneit totfel- 
(mfa. 

Contre-pied, m. tafaiâlti; prendre 
le c, ajcua talajttrftS; ajclla pttintoae- 
tatfeen fuuntaan; (luto.) madtato^ta. 

Gontre-p[leige, m. talaufftn tafaajia; 
kDoOtatalaajio. 

Contre-pleiger, v. a. toimtttaa ta» 
fond 1. watnnd tafantfedta. 

Contre-poidB, m. wa9ta|)aino; nno- 
raflattttoijttn nii))papuit; feaoni)nntti. 

Contre-poil, m. toa^tafarmaan oie- 
ma pnolt; à c, ivadtafarmaan; (fum.) 
tafa^eroifeett. 

Contre-point, m. fontrapunfti mnfi' 
fiofa. 

Contre-pointer, v. a. neuloar tifata 
noicmmtn ^tsolin; afettaa paitm paU 
ttxïa toaetaan;(fnio.) ma^tn^tao, wad- 
taanfanoo. 

Contre-poison, m. koostami^rfr^. 

Contre-porte,/, fa^benfcrtatnen omi, 
fiftt»o»i; unnan fttounortti. 

Contre-porter, f. Colporter. 

Contre-portonr, t Câportenr. 

Contre-peser, v, a. pcama 1. ^xfou 
iaa tottttrin tan^^a'firiot^in. 

Contre-poseor, m. mnurattn 1. tt- 
men^affùaian ai^ntt. 

CŒtre-podtieii,/ mttftrtn firjotta- 
minen taup^Kifirjoi^in. 



Cwtn-pNjet, m. t0a#t»«|tei«<. 

Contre-propoB. m. fnffela 1. wifldi 
maetouO; toa^tattineR midi^ibe 1. lan^ 
fimto, tt^o^tatthtcn c^otisd. 

Contre-qnille,/. fasiiftla, taIta^o(i<i. 

Contre-réTolniion, / toa^tahtœone^ 
ttoSta^rettoIntiom. 

Contre-réyolitionnjure, ad^, ia «. fc^ 
iola lanftii maitatnmottita. 

Contre-ronde, /. toinen toa^bin tar> 
laitue. 

Contre-mee, /. »a6tatuie 1. fonRiu 

Contre-saint, m. ((otm.) terme^b^S' 
am^umifelle loaetanifelfi am|)nmtneit. 

Contresoaipe, /. mattiloiiiMiitnon 
nlod|»ttin taltto filon; latettu 1. fnoieltn. 
fttk)tttkDtt toaSin ulfo^noleflo. 

Contresoarper, v. a, (ontredfat^ifla 
toant^taa. 

Contre-seel, m. finettir jola loirlatnii^ 
na^fa |)annaan aftalirjoia p^bistftnribi 
nau^on litttt^to. 

Contre-Boeller, v. a. ta^btstttft afia^ 
fitîat finetiOtt. 

Contre-seing, m. madtafttiotns. 

Contre-sens, m. tDttttTttmie(tr nnrjo' 
mieli, ))<lintDa9tainen mieli 1. !&fttttS; 
nucia^noli; tottttrft ta|o; à e. taxa* 
peroifeéti, nnriiii nnrtntofMiifeStt, lotti» 
rttittt ta^olta. 

Contre-signal, m. mastamcrffi, ficli> 
tofttSfQ. 

Contre-signataire, m. nimdltt ani^ 
toistaja. 

Contre-signer, v. a. nimettftnfft mdf^ 
mistaa 1. mastanriottaa. 

Contre-taille, /. ristiioittoat nurt» 
!t|»tinotfeefa. 

Contre-temps, m. armaamaton este 
1. toaStotnMtJiœinen; fo|nmaton otta, 

Î^a^a aila. — À e.^ adv. fo^imattomoStt, 
o^tmattomafla aïoQa. 

Contre-tenant, m. loastnstaia tnr* 
nane^elifftt. 

Contre-tenir, v. a. koafaraHa tacts 
alta ^ttin, bm ^WtlMiaiit (l^Ubdto. 

Contre-tirer, v. a. ottoa hnoona 
fiainamofla «ereffdttt )»atnettna htiiMi«, 
uSta mastaan; ottaa topia fniooaffeits 
Ifl^ifunttatoaSe papaiVit, 

Contre-tranehée, /. faartotai»H| 
iota ^iritet^ taittmtoat ))itnttttiift oas» 
taon. 



Cont 



175 



Conv 



Gfmtrerallitioii^.toanitud, jota p^ 
tittSiftt tcttiottt ^tintctt^jfl tooitoiui. 

Omtrenrauitt, nie, «. ttffoja. 

OontieYeiiir, v. n, (à qe,) riftoû 
)fin tta^taaiu 

Contrevent, m. affuttanfnnffu; tnu* 
Irnfnoia. 

Gentrerenter, v. a. tueta tuufta toa^* 
taan. 

Contre-Yérité, /. pul^c 1. laufunto, 
jola on ))(liiuoadtoln fitd, mittt mieti' 
Uiàn, itlm, ironta. 

Crâitre-Yiolon, m. fontrabadfo. 

Contre-YiBite, /. nufi (atfelmud toi* 
fea rtitoimoleu |)tt&inSnfatfe)[muIfen fu« 
rnooinifctli 

Contribuable, <. ioeron«a(atnen, toe* 
rolltnnt. 

Contribner, tr. n. t'a, jxmri amut« 
lanfa cbidttttt, ebe^anttaa: matfaa 1. 
fuorittaa toeroja; maffaa |)alotoetoa n)i« 
^oflifcHe. 

Centribntaire, adj, iù «. tocron-atat" 
aoL 

Cmtribntîi; iye, ad}, toeron*, mero^, 
rôle c-e^ ttcrolndteio; portion c-e, 
ofnne loerot^fo. 

Contribution, /. toero, nloetelo; c. 
foncière, maaiocro; c. personnelle, 
^cnfira^a; (^alowero, ^atfomero; (loKt) 
c an marc le franc, toeltojien mttfilla 
fnl^bû0ifc«ti iûcttatoa ^eftt. 

ContriBter, v. a. furettaa, ^nolettaa. 

Contrit, ite, aâj. latntoatnen, for« 
tettn; fnruKinen, ^noli^htnut, alalulot* 



CniMtion,/. {atttmui,fatnmn9ttt«fa, 
f^bftmen fortnmud. 

Cnitrdlê, m. tQa4ta(uctte(o, wa4ta« 
firja oifeafft toertatlemt^ta toorten; maa* 
rtidiito, fontred, fontrotSrin wirfa; ton* 
trolimerfft fnOaifa ja ^obca^fa; (on» 
troUvirefto; nieelnettefo, çenfilnettdo, 
torla^tni, fKmftttfi^to. 

Contrôler, v. a. fiittttt toaitalnette* 
loa, maetafirjaa; pittta {Umftlia, tar(a«« 
ten, totttrolevattt; panaa fontroUmerffi 
fnltoan ja §o))eaan; (Tuw.) moittia, 
ftttHO. 

Contrôlenr, m. tonttoittrt; ran«fa« 



laietai |itin«fictt talonbta-l^ilaio; tAtti» 
f0|)t(ietin toadtaan ottaja. 

Contrttenr, enne, m. ja /. moittlio, 
fStttjtt, mi^Mitt. 

Controoyer, v, a. fe^itttttt fofoon, 
ttwle^beïïa. 

ControverBjB, /. o^nnt tiieto 1. 
tottttdd jodtatin oinee^ta 1. o)mi(tt)>^ 
teeeta; poltmitu 

Contreveraè, ée, ad}, wttitdtfen'atai» 
nen. 

OontroToraiBte, m. jota fcltoinftji 
»tttt5!fen^laifet o)ihiIa|»|)aIeet 

Contomaee, /. t9tttt»n ^oitfjflttmi* 
nen otienbeéta. 

Contnmaoer, v. a. antaa ^ttStOi toU 
fen rtitat^nolen pox9oUt9^a. 

Gontnmaz, Contnniaee, aéU, ja <. 
e«teettttinfl«ti ot!eubc«to toot«iaant)t 

Contamélie, /. (man^.) folmond. 

Contns, nse, ad}, m^jottu, fatntettn. 

Contadon,/. rubjewamma, nt^ja^ 
bn9, furtoau^, tavttçb^Mamma, 

Contusionner, v. a. (ivan^.)r ^V 
joa, furmaidta. 

Convaineant, nte, adj, niafnntta»a, 
fiatottama ndfomaan. 

Convainere, v. a. mahinttaa, nmr» 
mvnttaa, faoba n^fomaan. 

Convaleeeenee, /. toifjumincn, (mu 
rantnmtnen. 

ConTalesoent, nte, o^f. ja #. toû 
))n»a, parantuttia. 

Convenable, adj, (à) foniMaJotoe' 
(tad; mntatoa, fdroollinen, ç^ttbt^uinen. 

Convenablement, adv. fofiitDaeti j. 
n. e. 

Convenanee, /. t^^bennmfaifutte, ^^« 
tttfotntttifuue; fo^tunStfaner foj)imaw 
fnnd, fomdioifane (ttti^tQffeeftt); mmo^ 

Convenant, m. entinen if^tceb^ttrie* 
ten Uitto etottanniefa, 

Convenant, nte, ad}, t Convenable. 

Convenir, v. n, (a))nko. être) oQa 
t^^ttt mieltS; fnoetna, ^la (jetftn <!•); 
mi)8ttttttt, tnnnndtaa (de qe,); fowet» 
tnor fo^ta b4teen(a»inftnfanefa);(a|mn). 
avûir) \iip\a, Mmata, ùUa mielecn, oQo 
fotoelia^ (à an, à qc), — Se C., v. r, 
toinen totfdunfa foina; fomeltuo ^b* 
tecn;— v, ùnp, fo^iti, f&^, on fo)oen« 
aeta, ^ab^Oim. 



Conv 



176 



Conv 



C to Tiat to ilai «• folaiittii 1. ftÉKcttti 
tetou9. 

CkuiYmitîeii, / foioiitto, liitto, e^to, 
nSli^ul^e; lonmentt; c. nationale, latt" 
fd£Moittoentt 9l«itMa«fa; c. de ma- 
riage, tiatmo'el^bot; de c, ^leifeen fno^ 
tumuffeen 1. mi^ëiiti^mtfeen ptxn»Mtn: 
monnaie de c. 

GonventioBnel, elle a^, mi^Snt^mt* 
fcen, fnodtsmntfeen ptxnêttttu, toan» 
îan taioan mulatnen, mtelttoaltainen. 
•^ m. ranelalaifen timttienttit ittfca. 

Gonventionnellement, adv. fnoettt* 
mittfe9ta, toonl^an tawatt muftian, mie* 
UiDaltaife^ti. 

Conventoalité, f. Inoetari^eldmtt; 
(uodtariiïtfune. 

Gonyeniaél, elle, adj, ino^tmn», 
(ttû^tari*.— «I. (uo0tarth>eli. 

OoBFentnellement, adu. Iuoetorin« 
faItaHe«tt, I»o«tttTtmatfeeti 

Gonvemnee, /. i^^teen ^t«teefen k)^' 
ti^mtneit. nil^ba tottivan fiiunta t^^» 
«Se; c. électrique, f(l&t5fateibe& fumita 

CkmTensent, nte, adj. famoan pi»' 
teefen fttunniteitu; tottitn totfeenfa 
^in loltetoa. 

GonTerger, v, n. tttkybtt famoan 
litfteefàt ^fiUtn [otimeietal. 

GonyeTS, ene, adj. frère c. péU 
iDdtio'miinKi; soeor c-e, paUmïia* 
nunna. 

GonTenable, adj. feuraSutcn, fenra* 
attdtnctt. 

CkmYOTsation, /. fan^o^it^e, pûîu 
nûiminen, ^adtelu. 

OonyeneMi, m. m^tt^nia^on fanfl. 

Converser, v. n. (avêe) ^o^tetta, 

«laltnoita, fandla; (fiûo.) iittiUi lone* 
altti^ntttt ; (f otam.) f d&nt^tt. 

Oonvoraible, adj. f . Craivertible. 

Oonversion, /. mtmttmittnnir muu» 
toe, Mtlcttt^; (fotom.) Idfiatt; ffittn* 
tJ^mtf»; c des rentes, ïoûan, for on 
miœttaminat lorfeammalfi 1. alf^i* 
fcnuiuiffi. 

OoBverao, m. ((oiko.) tfonmadtoit jla 
foKamaetoit tofililUi oictoa tila lai- 
monlonnelKa. 

Converti, ie, adj. ta pari, mttuttu* 
sntr koat^bettu; fdttntijnl^t; nouveau c, 
nouvelle c-e, ddtent&tol^itt^t, (irofel^tt. 



Coftverfcible, aij. mo^MliMtt ««ut* 
taa 1. tnuuttuar iota tooi mai^toa 1. 
ttttnttttt. 

CMLvertir, v. a. mnuttoa, lotiV 
taa; uubettanfa fulattao, «nbc^tonfa 
mlyntdttt 1. ra^aCfi (ttSbtt; (eu».) mat' 
tu. — Se 0., V. r. fttttnt^tt. 

GonvertiflBement, m. muattuminen, 
muuttaminm, loatl^tamtnen; fulattami* 
nen, uubeotanfa m^Qttâttmmm. 

Convertisseur, m. la&ntttiS, Id&ii' 
tliià*pappi. 

Convexe, adj. îupta, tvLpttOf te^IerS, 
ml^fetoS, tmfhi'muototnen, 

Convexe-Convexe, adj. tnolemmin 
^uoltn tvipta. 

Convexité,/. tu^en9. 

Conviction, / toahiutuO, koalotua 
uolo; tobiotufflOa kooittaminen 1. 1tto« 
tnineu. 

Convié, m. p^^bett^ loierad. 

Convier, v. a. (à) pti^iM mteraafft; 
ttt^Mir faattaa, toaatta; (îmo.) Itt^ot* 
taa, t^H^ttfttt. 

Convive, m. ja /. toB^tatum))^ant. 

Convocation,/, fofoonfutfnmue. 

Convoi, m. ruumtinj[aattô, ruttmtiii« 
foattojat; fatt^))aIaimoia fuoidcmlfttt 
tuorten fouttama fotalaikuo 1. (atiuatto, 
fuoieltialatkoa; muonaluormaoto fno» 
ieluomttlincnftt. 

Covoiement, I. Convoyement 

Convoitable, adj. (toan(.) toimot' 
toioa, fuotatoa. 

Convoiter, v. a. tMtiH, ^l^tiUi, iU 
mota. 

Convoitenx, euae, adj. (ttHut^.) ^ 
tad, lOriae, f^nta^. 

Convoitise^. Ittrlf&^O, ^ettauO, l^n* 

Convoler, v. n, en secondes noces, 
natba totOtamtfeen. 

CenvoLité, 6e, adj. loIooufS&rtttiy. 

Convoquer, v. a. {vtfua fotoon. 

Convoyement, m. faoieIttefoattOr fo»* 
moi. 

Convoyer, v. a. fnoieUiaua^ i»tttt« 
jana faottaa, foumoietato. 

Coavoyear, m. fuoietiia* 1. UNiTtija' 
latUMi^ foniooilaittNU 

Cravnlsé, ée, adj. f uonentoetoo, 4iute« 
tnttaia«'tautia faira^tatoa. 

Convnlsit ive, adj. ))ut0tuttttimi, 
|>tiigottaipar Ko&to^tSkoS, ioaûiof(çllt« 



Conv 



177 



Coqu 



iieii,fuoneitVDcbon4c4)atnen;))ttt9ttttttdtar 
loahiodta toaifuttaiDO. 

GonYidsioii, /. ^ixt^tutud, toaiito^, 
:|»uigotu9, fttonemoeto. 

GoBViilaioiinaire, adj, fuonentoetoa, 
)midtutudta, wamoêta fairadtama. — 
m. (enge]ltfi9f& afiot9fa f^aatott^ia, jola 
jouhiu ^a(tioi|tn. 

Gomnilsioiuier, v. n. Se Convnlsi- 
oaner, v. r. (imal.) jouttta (aUtot^itt; 
ii1IUt^&. 

ConTolsioimiste, m. !. Convulsion- 
naire. 

dmjze, I. Gonise. 

Cooblîgé , m. f andf otoeîmoUtnen , 
^nntt totfen landfa i^Ttn tvetmotettu. 

Goopérateur, trice, #. t^5(umt>))ant; 

Goopératioii, / ^^tetfe^ti n>atftttta« 
mtneit 1. t^Bdlentelemmen. 

Coopérer, v. ». (à) oÏÏa akouQtnen, 

Cooptation, /. [euratt iâfeneffl toa* 
Ittfesitnen. 

Coopter, V. a. toalita i&feneT|i feu< 
taon, tatoattifia fttttntBiftttoubattamotta. 

Coordination, /. jdrie^tttmtnen, ittr* 
jeet^. 

Coordonner, v. a. i{lriedt(l&, afet» 
loa tartotutfen mutaifeen ittriedt^lfeen. 

Coordonnées,/ pi {tiûiop.) rtnnad« 
tetut (oufect. 

Copàhn, m. {o^at«6a(fatnt. 

€opal, m. Io))aIt«aumntt. 

Copartageant, nte, adj, ia s. ofal* 
linen. 

Gopartacer, v. a. ialaa jfun totfen 
lanefa. — Se o., v. r. ialaa ledlenttnfii. 

Copayer (ay=:ai), m. !o][»at«puu. 

Copean, m. (aetu, ^Sl^tSniaetu; yin 
de c, kvttm, iota on ^9l9(ttn«Ia9tuttta fel* 
fe^tett^. 

Copock, t Kopeck. 

Copermittant, m. ^engefitnen toxxta* 
«ici, jota totfen Ian9fa tnai^ettaa iotr« 
fa^ainaa. 

CopliOBe,/. ^eiRol^ermotfttubedta f Qn* 
tlfid^t funtoud. 

Oôphte, f. Copte. 

Copie, / Ioj)ia, jilIiennSd, ^ametta* 
nwf^atkpottu lafiHriotue; c. ûpirée.fo* 
}fia 1. iatiennft^, ioTa on nttn tanoin 



te^t^, ettS aifttteolfen loiirteetfin fiina 
IS^t^mttt. 

Copier, v. a. Io)»toita, ittlientâtt; mu« 
lata; ofotetta, mattta. 

GopienBement, adv. runfaa^ttr t^U 
tttft^atttfe^ti. 

Copienx, ense, adj. runfad, ^ItttA)l« 
(tttnen. 

Copiste, m. !o)»tottftia, ittliettetiitt, 
mufaajar tnatïtia. 

Coprenenr, t». fandfatoouraaia. 

Copropriétaire, m. {an«fa«omtdtaia. 

Copter, V, a. ))auluttaar Ift^tttii. 

Copnlatif, iye, adj. (txtUop,) t^m^* 
tdtutttnen. 

Copulation, /. c. charnelle, ti^aiït^ 
nen ^^bidt^d. 

CopnlatiTe,/. (tte(to)).)^^bi«t^efana. 

Copule,/. (lielio^.) tofiuta. 

Coq, m. luffo; U)itrt; firlonluflo, 
(fukP.) (eittari, mal^taja, ma^bttlt; coq 
dinde (q et ttttnn^), lalCIuna. 

Coq-à-rftne, m. jinoru, (oru, I8r:|>btt)«. 

Coqnard, m. naï9*uxo9, !ei(tari; I9r« 
))9ttertiii. 

Coqnfttre, m. ^ttoU(a][»uunt. 

Coque, / htori [munan, plMxnHn, 
manteïitt j. n. e.); fiemenïota, fiemen* 
tu^pi; ntabon(oi»^a; fllttimabon Io« 
(ongt; latmanmnfo; oetifs à la c. îo^ 
lonaifino letteti^t miinat 

Coqueeigme, / SmmSnjuoru, ionta^ 
toia. 

Coquelieoq, m. luTfufiifuu. 

Coquelicot, m. untfuffa, loalmu (pa* 
paver rhoea»). 

Coqueliner, v. ». fiefua, laulaa [ht- 
foetal. 

Coquelonrde, / faenrtlmiir ttteffb 
(aneuMne pulsatUla), 

Coqueliiehe, / pUfiïnt, fabe^u|)^u; 
temmiffi, ïemmettjinen; ^finïu, tul!u'^«W. 

Coqueluolion, m. txU mtt^&inen pU* 
^ine. 

Coquemar,!». iDebentSmntttQ9«][»annu. 

Coquereau, m. to&^ttinen ^urft 

Coquerelles, / pi tuteentumattomat 
^&bfinSt. 

Coqueret, m. iuutalai^ttrfiffa (phy 
êolis alkekêngi), 

Coquerico, m. tuffufittuu. 

Coqueriquer, v. n. Itefuar (autaa 
[tufo«ta]. 

n 



Coqu 



178 



Cord 



GoqneroB, m. hittnfeiu toft^fl^fa 

Coquet, m. cra« tott^ttinen iotualn9. 

Coquet, ette, cuij. mielieteletott, ivei» 
ftetelnott; fuofion^âithien. 

Coqneter, v. n. mielteteUfl, mcitt^" 
tefla. 

Coquetier, m. mutto' ia tonatait^' 
p\a9; niuitafn^)»i. 

Coquetterie,/, ntielietelemiiieii, met» 
ft9te(etntnen. 

Coqitillftge, m. ntttittfenattti, Utu 
lûtfen ftthtnn funlntoot eittnmt; nilftit« 
lengttn tuort; teoffet nillinfengttii tuo* 
rieto. 

Coqvillart, m. fota, joefa on tott» 
^aifîa nttfintengiin Inoria fcaefo. 

Coquille, /. nAKnfengttn, !oteIoifen 
fttOTt; t^titt mvman 1. ^a^hnttnfnori; 
ttdoforwa; lattnunan fanRi 1. toftiifU 
))annu; tueft^ietnimen oettniauta toatt* 
mxtffa; ^otnnlieri 1. rSt^ttt; ntttinfnigttn 
mnotoifet lonOtntfet ralennutfl^a; 
ittnttt 1. ^ottnin luhiefa; mic!an )ionfi; 
mttttrtt {triaiit patno^fa ; or en c, hxU 

Coqnllleaz, euse, adj. ntttinlenfitt 
të^fi, nttftnleng&n fetotnen. 

Coquilller, m. Moetma nttlinknfitt. 

Coqnillier, ière, adj. fanotaan tu 
wtdtft, iûtdfaontimett^nettauttfinkntitt. 

Coqidn, ine, t. lomutr wetiart, il!i0, 
rtikoio; weititfa; ^yelYurt; poxtto. 

CoqiiB, ine, adi. fonnamatnen, tlfett, 
rictaO, it^taO; métier c, vie c-e,t^^« 
iantotmittajan mirto 1. eittmft. 

CoquinalUe, /. irotoe roietoiofitt. 

Coquiner, v. n. elëil iretaaett 

Coqninerie, /. fonnont^S, foirantun. 

Coqninet, m. loeitilfa. 

Coquiole, / (faon.) a^o«nata (/»•• 

tuea omma) ; ufottlattva (avena/eOua). 

Cor, M. tOTiDt, foittotomt, metfS«' 
ti)etoi:tt)t;tDQrpaanUiIa.— À e. et à ori, 
adv. fnnteOa melvfla, faitin mofomtn. 

Coraeite, /. L fiélemnite. 

Corail, m, loirolli; c de jardin, cO' 
l^anjan j^iippuri; coraux, pi iOTaniIo!o« 
tlma, 

Coraiguee, / pi foratttfet Coma* 
xtntaat 

Corailler, v. «. foiRna [forpieta]; 
ptjQtâtt {oraffeia. 



Coraillère, Ceraillerio, / forofli^ 

ptjtmtiil marten toaru^tcttu ipurfi. 

Corailleur, m. (oraKin p^^ti&jJL 

Corallin, lue, ad}, forauinfauttincn» 
loTûClinwftritten. 

Coralliue,/. loratttfammat. 

Coralloïde, adj. (oraKinmuototnen. 
-— /. (^taéxo.) fyimma^ivLWCÏ (dmtaria) ; 
eroO iâtal&n lait. — m. txU puunfat' 
tatncn merlta^mt. 

Coran, Koran, Choran, Alooran,«i. 
îoxanï, ntu^amebtlateten p\i^ roo^ 
mattu. 

Corassin, m. tonxï, ruutana. 

Corbeau, m. forppi; ^aubanlatmaia 
Tuton atlana; ni^Iafmi 1. Mrfl; cntraue* 

ffafa, tdtu^ata; tft^tififeron nimi ete« 
tttftaë taimaolla. 

Corbeille, / tùppa, !S{iIo))4)a ; tjH* 
ittn Tt^(a«(Q^at; fttifaIop))a; ^ebelmfl^ 
toppa: wattilûppa. 

CorDeiUée,/. {opaUtnen. 

Corbillard, m. (ennen) tfo pooti* 
iaaia, jofa hxifi $artfin ja GorbeilHn 
wttaaa; (n^t^ttën) funttt S^etutta*» 
tuât koaunut; ntumttnmaunnt; (owin 
t^QtfttDaunnt. 

Corbillat, m. forptnpotfanen. 

Corbillon, m. toft^ttinen ftppa; erftf 
leilft (foppaftïïa olo). 

Corbin, m. !orp^t;becdec.,te|)intne' 
fara 1. fafara, feûtn touRn; fatarafeppt. 

Corbleu, !. Morbleu. 

Coreelet, I. Corselet. 

Cordage, m. tontoieto; Idt^fi; (arto* 
ien mittane f^Uttttin; c blanc, ter* 
moamattomat tounoit 

Cordager, v. n. punoa touioia. 

Corde, /. toutot, tSuft, nuora, (tina; 
^ttt&mte»nuota, ^irflpuu; pclinftelt; 
nnottt, ftttoel, ttttnt, afforbt; lanta (!an« 
lao^fa) : fitmar toabue: j&nne (ioufeefo); 
balYofiili, fuUmttta baifoja martm; htm 
(leHoefa); Corba (drfelte»); (Ittfit) 
ittntttrcoi ptngotu^; c. à îeu, fi^ttytin» 
iuttttti; tabac en c, ruSatùpaRa ; 
cet habit montre la c, loaate on 
htlanut. ettS (angat nttt^tottt 

Corde, ée, adj. iapari pttuottn,fttie* 
ttiti9, lxtxxttti9; mitattu [Moi^aj. 

Cordeau, m. ptinia, nijSrtr mttta* 
n^ttti; &tttane!5l){i (iolla alnlfct ^tna* 
taon pitfin jolco). 



Cord 



179 



Corn 



Gordeler, v. a. ))a(mifoita. 

Cordelette,/. n^Sri, nuora; xtuoran» 
pStIâ. 

Ck)rdelier, m.ftQitfid(ani»munni;Tor» 
beliertHutuin ittfen (rai(9fa(atfen roaU 
knlntnoutfen aifana). 

Cordelière,/, franft^tanùnnnna; fol» 
muineii faulari^ina; foimntnett nuora» 

Cordelle,/ »ar|)))au«f9Qft. 

Corder, v, a, ^unoa, fiiUtfia (fS^ttd); 
l]St)tt&d, niota ituoraICa, n^5rtuii, (an* 
gallû; latoa ^atfoia f^Umtttaan; pu* 
noa tupatfaa. — Se c., v. r. ttert^tt, 
pnnoutm. 

Corderie, /. I9^ptel^ba«; Ut^fipunou^* 
rata. 

Cordial, aie, adj. f^bdntd ma^tDt9« 
to»a; f^btttneSinen. 

Cordialement, adv. fDbttmelIifceti. 

Cordial, m. f^bftmtn n^t^ti; f^bttntfl 
»a^n)t0toma (ftftte. 

Cordialité, /. fi)bttmetti[^^«. 

Cordier, m. Uijbeit^imoia. 

Cordiforme, oclr- ^erttamainen; f^tv 
ta^tatoo. 

CordiUaa, m. erM tarlea fongad. 

Cordille, m. nuori malritti. 

Cordon, m. ftttt, ^unoe (tonoiefa); 
n^9n, lierre, rtl^ma; td^tinan^a ; nno« 
raœ^S (mnnffien) ; ^atnnri6ma;{i(ftU 
Tt^nta (îurfinntaaefa) ; rennner fe^tt, 
(iiâta, manne jnltn igm^iirilUi; faarto* 
jana, fotamieeforbongi; c. bleu, fini' 
nen nou^, rttari finifcEâ naul^tta; 
(fttto.) oiioa feittttitt; c. rouse, punatnen 
nau^a, fit^l^iiu Subtoigin tal^ben rttari. 

Cordonner, v. a, pnuoa, fttidtaa, paU 
mtfoita; reunottaa raiala))))aleet. 

Cordonnier, m. fnutari. 

Cordonan, .m. !arbnani. 

Cordonanier, m. farbuanin toatmi^* 
taja. 

Corée, !. Chorée. 

Co-rég^ee,/. tandfa^aHitud, {andfa* 
(aUttfemtnen. 

Co-réffent, nte, «. lanêfa^allitfijia. 

Co-reDgionnaire, m. ia /. ^ffi'Udf o« 
ïainen; udfoniven 1. fifar. 

Coriace, adj. fitfea. 

Coriace, ée, adj. na^fantainen. 

Coriaire, adj. parlitne^atnetta fifttl' 
tâ»&. 



Coriambe, !. Ghoriambe. 

Coriandre,/, forianberi. 

Coris, !. Gauris. 

Corlien, f. Courlis. 

Corme,/ pt^Iajanmarja. 

Cormier, m. pxfilaia; c. de Laponie, 
oro^t^taia. 

Cormoran, m. mertmetfo. 

Cornac^ m. etefantin«aj[aia. 

Cornaline, / fameolt. 

Comard, m. ja <xdj. t Cocu. 

Corne,/ farwi, fatuio ; ^aimentorU)i ; 
fenfiiformt ; reuna, f ttrft, tulma ; c. de 
cerf, ^irtuenfartoi teofflin ffi^tett^nd; 
c. d'abondance, runfauben farroi; (tin* 
not.) ouvrages à c., fartoimarue^' 
tnffet. 

Corné, ée, adj. fartpeiïtnen. 

Cornée, /. fartotfaltoo (fKmfidftt). 

ComeiUard, m. »aritfen))ottanen. 

Corneille, / marie; (!aen).) ranta* 
aipi, fuidntan^eintt (îyrimaehia). 

Comement, m. fortoain Rumina. 

Cornemuse,/ faffi))ittt, raffopiïïi. 

Corner, v. n. pnl^oltaa 1. tottottaa 
tormeen, tormeta; |>n^ua ^n^etortoeSa, 
tbm)|rtll&; ^umieta (formtdfa); tutta 
tomuifelta. — v. a. aiattelemattomaett 
lemitttttt ^ul^ua, tterto^ul^etta. 

Cornet, m. torwinen, œttl^iiinen mad» 
Ittormt, (utfnri; Tnulotorroi; ][»nl^etorttn; 
(afti^omo, (ttff itSrttS; Iu))))artnfartot; pu 
taxif jodfa no))^afet ratuietetaan ; pa* 
))erituntti; ruuttfartDi; tttperrett^ obut 
mo^weli; erdd nSTtnfengiin taji; (ttm« 
Tala; c. à bouquin, aippttortoi* 

Cometier, m. fartoitalnien teftjitt. 

Cornette, / ertte naifen ))iia|ine; 
kuiiri maeton ^uipuefa; (faetu.) ptïte* 
mattiRo fmêlampymm arvense). 

Cornette, m. lometti, ^etoofœSen 
upfteri. 

Comenr, m. toriuettaja, tortuentoi» 
tottaia. 

Comiebe, / reunuê, f amiifl (ralen* 
nn(fl«fo). 

Cornichon, m. mS^ttinen fartut; mtt» 
^Sinen fanitifi; mS^ttlfet toitniin 1. 
etiffaan Connut gurfat. 

Cornier, ière, adp. fulmaefa oletoo; 
pilastre c. 1. coraier, s. Mma^tfari. 

Cornière, / fnoru fatontaittetefa; 
fuImoTidfo. 



Corn 



180 



Corr 



Crorniole, /. htrffu; !urIfufuom. 

Cornillas, m. toartffm poïfantn. 

Cornonille,/. (fadto.) tattunamaTJa, 
{ornenimaria. 

Cornoniller, m. (fadto.) ^lenfadla* 
nuffa, {onteiïii)Uu (eomus). 

Gonm, ne, adj, faripeUmen, fartuitten, 
fartoitad; fulmamen^ ta^ofad,f&rmtttneit. 

Gomne, /. retortt, ttdlatn. 

Comaelle, /. f. Tribale. 

Gornuet, m. erdd ta9m drapa 'My- 
ians); \axïotn muotoitiett (eitood. 

Gornnpède, adj, {a «. latotoinen, !a« 
ttioiallatnen. 

Gorollaire, m. (oroiïarto, jio^tuma. 

Corolle, /. fu!an terS. 

Gorollnle, /. toft^ttinen fufantertt. 

Goronaire, adj. loaimifan 1. fe^Sn 
tnuototnen. 

Goronal, aie, adj. os c, otfatuu. 

GoroniUe,/ (Tadto.) (ConmUla), 

Goronoïde, a4j. (anat.) fel^Snmuo» 
tûtnen. 

Gorporal, m. it)t(ittt) 1. iibâitett^ a(t« 
tarilttna. 

Gorporation, /. \fyitqM, \fyit\^9* 
funta, ammattihtnta. 

Gorporéité, Gorporalité;/. ruumiil' 
Itfuud. 

Gorporel, elle, adj. mumitHineii. 

Ôorporellement, adv, ruumtiiïtfe^tt. 

Gorporiiloation, Gorj^orisatioii, /. 
<Iem.) ^ai^tutDten ametbett itt^meilfi 
faattaminm. 

Gorporiiler, v. a. atneellife!ft, xvlxl* 
tnitôlfelfl faattaa 1. ajatefta; ({em.) m» 
meiifrt faattaa. — Se c., v. r. ia^mid* 
t^tt; (avte qn) fulauta ^^teen. 

Gorps (ps et â&nn^), m. aine, lo^" 
|)ale; ruumtd, martalo; ruumtd ^enri' 
neen, (enfi, ^enftlb; fuoÏÏut ruumi9; 
4>9^fin e^toottifen fanramenti; koaatteen 
tnie^udta; ninifo, emttmarfl; !e|â, ))o^ia; 
!atfenlatfien tappaittn [a latujen ^âfi* 
ofa; (uiuud, toal^iouud, tiitoe^d, (tinte^d, 
ji&^n^t^d: f eura, ^^te)|«t5, lucfla; arnteia, 
fotaiouflo; armejan ofadto; mattahin' 
non QÏvit; (triaUt^en teodten 1. (ati« 
afetudteit jfofoedna; toToud, ))efS; (tir* 
ja|>.) f orpud'tiriaimet ; un c. léger, 
leioett aine 1. tappalt; un c. robuste, 
toal^toa ruumid; gens de c, orjat; 
prendre du c, ti^oa; condamner par 



c, manleuben ufiatia tuomita; prise au 
c, toartaloon tarttuminen; prise du c, 
foan^itf eminen ; garde du'c, l^gen» 
tvarttia; perdre c. et biens, menet* 
îM ^entenftt ja tatoaranfa; s'obliger 
c. et biens, koa^tato ^erfonattifedti ia 
ontatfunbe]Ianfa;le c. d'un arbre,J)uun' 
rnnf ; c. de carosse, waunnin lo^^a ; 
c. de navire, lainian runfû; c. de 
bataille, taidtelurinnan Tedlu9; c. vo- 
lant, |)arttofunta; ce papier n'a pas 
de c, fiintt )>a^ertdfa ei o(e Ininutta, 
kna^muutta; c. béréditaire, l>rrtnt9)»ef^; 
c. pour c, mied mte6elt&; h son 
c. défendant, ))anofuoieIu9, ^atâkoar* 
ietnd. ~ G. à c., adv. mit» miedttt n)a«< 
taan. — À c. perdn, adv. um^ifllmin. 

Gorps-de-garde, m. ma^ti^uoner toa^* 
tlfunta; c. avancé, etuU)arttj[a«iouf(o. 

Gorps-de-logis, m. )>iittratennu9. 

Gorpnlence,/. t^mtfen mumtinn)a^« 
X0VLU9 1. rotekDUttd; de grosse c, h« 
^aina, n^a^mo, rotera. 

Gorpulent nte, adj. koa^ma, It^ama, 
rotekoa. 

Gorpuacnlaire, adj. atomtn«, allu« 
aineen *. 

Gorpnsonle, m. tn&^ftinen ttippait 
1. aine; alfn«atne, atonti. 

Gorrect, cte (et ttiint^^), adj. otiea, 
U)ir^et9nr fildnn911inen. 

Gorreotement, adv. otfea^ti, mtr^eet' 
tSma^tt, [fiilnnsaifeda. 

Gorreotenr, m. oientaia, otiatfiia; 
torrefturinIu!tia; tartattaia; fnrittaia; 
Çranfl^fani'Iuodtartn fu^ertori. 

Gorreotif, lye^ adj. ojlentan^a, |>aran* 
ta»a. — m. OjiennndTeino, )>arannu0- 
{eino; (iemtt^d^ 

GorreotloB, /. oiennnd, otfotfUr (la* 
rannud; fttSnnbaif^^^, wtr^eett9nttol9< ; 
knarohid, nn^be, fnrir turttud, raniat<« 
tn« (parantamifen tarTotuffeSa); niatta, 
oi!eu« rantatfemaan; tarfa^tu^r rekoi* 
fionitonttori ; maison de c, ottatfn* 
laiton ; sauf, sous c, Inwatta fanottn. 

Gorreotiolmel, elle, <idj. ranjlatfeu)a, 
l^arantama; peine c-e, otlat[n«ranIat«« 
tn9; tribunal c, oitatftt<oiIen9to. 

Gorrectriee, /. oilaiftjia, ranfaifija; 
abbatidfa granftdlani^Ino^tart^fa. 

Gorréenoe, Corréggant, I. Go-r. 



Corr 



181 



Cory 



Corrègidor, m. Iau))ungtii«tiioinar 

Corrélatif, iye, àdj. toinen toifeenfa 
loitttQaioa; torrelatitpi. 

Corresponâanee, /. ^^tttfomtuifuud, 
^^bcnmnfatfuit9; ^^te^d, fedfnud; tir* 
ictoai^to; ftrieet, loai^betut tirieet; taU 
fit'^^bUt^d; service de c, f)0<tintlfn. 

Correspondant, nte, adj, toa^toomo ; 
^^tAfointuttûr 9^benmufatnen, ^^teen* 
{opitoa. 

Correspondant, m. ttrieenwai^taja; 
fe ionta tan9fa ottaon Qf!oimt«»^^btd' 
tçffedfa, tnttatounbedfa i. n. e. 

Correspondre, v. ». (avec) loadtata, 
oUa madtaaioQ, foiveltua u^tem, olla 
firiewat^bodfa; Cà; oUa ^Qbt^t^ffe^ftt 
1. ^^te^be^fS; — Se e^ v. r. oICa foin* 
tuwadfa ^^te^be^fS, toinen toifenfa 
tan^fa fotntua, fotoettuo; oICa ^^bid» 
t^tfeefd 1. 9^te^be«f(l. 

Corridor, «i. fa))ea ti&Qtttkott, ion!a 
ntotemmilla pnottffa on afnin^noneita; 
fnotdlnt !dt9ttt»ftt linnotutftSfa. 

Corrif^é, m. oitaUtn ^ariotn^-tirio* 
tnS 1. ame{irjotn9. 

Corriger, v. a. ottaisto, ojmtao, po^ 
rantaa; ranfaista, turittoa, nn^beua; 
rtentttdtt; (nfea tovreltnria. — Se o., 
V. r. oientao 1. parontaa it(enf&; se c. 
d'one faate, patantaa mitanfa. 

Corrigible, adj. ioto on ma^botti* 
nen parantaa 1. oiTatdta. 

Corroborant, nte, adj. koa^wiotamo, 
tt>irlt0td)od. — m. )Da(wt«tama (dëh. 

Corroboratif, ive, adj. xoafim9tatoa, 
)otrtt«tfin>tt. 

Corroborer, v. a. toaf^toxétaa, voix* 
{tetfitt. 

Corrodant, nte, adj. fi^dpa, f^bioi^u 
ttkDd, Ietffaa»a. 

Corroder, v. a. ft^Sbtt, ft^Sœ^ttSd, 
(tifata. 

Corroi, m. na^anmnolfand, fartuanS, 
patttoaminen. 

Corrompre, v. a. turmefla, pilota, 
roi«!ata; (a^jioo; mietellfi, ^oufnteiïa; 
mddrentttd. — Se c., v. r. pilantna, 
tnrmeltna, raidfoantna ; mttbilttt. 

Corrosif, ive, adj. f^9p<i, f^Stp^t^» 
ta»tt, Ieilfaa»a. 

Corrosion, /. f^Sro^t^^. 



Corrosiyité, /. f^Sm^tt&mtnen, (eif« 
laaminen. 

Corroyage, m. ^oitotus, parlitu^; 
feittttminen, unttamtnen (ranban). 

Corroyer, v. a. poitota, lamata, 
porfita, mnofata; fetttdtt, juottaa, uut^ 
taa (rantaa); mttânttttt muurif amea ; 
run^ta^b^îSStt ^b^Itttd. 

Corroyenr, m. {armari, paittnri, 
partttfiia. 

Cormde, /. (tadU).) parfan'iunri. 

Cormptenr, triée, «. turmelila; toiet* 
teliid, raidlaaja; toâftrentâitt. - adj. 
totette(en>ii, ^oufutteletoa. 

Cormptibilité, / mene^t^maif^^^, 
^toitttDrtfçQd. 

Cormptiole, adj. tnrmeltuma, pilan* 
tuma, mStttnekod; jota on ma^boKinm 
miiârentail 1. toïttîM', la^ioja ottama. 

* Corruption,/, tnnnellnd, pilant, md<» 
bSnn^«; tapain turmio; totettel^^feino ; 
la^iominen; wttSrentttminen ; rottârdl. 
turmeitu fanoien ttttntttmtnen. 
Cors, m. pi ^irmen farmen^aarat. 

Corsage, m. teartato ^arttoi9ta m^5« 
ttttfttn; roaatteen mie^n^ta. 

Corsaire, m. taapporilatma; taap'* 
pari; mertro^wo, torfari; (tnm.) lid» 
(ojlar n^If^ri. 

Corsé, ée, adj. drap c, ma^nia ja 
luja fanaad 1. totxta. 

Corselet, m. nnta^aamidfa; rtnta* 
fttori (^t^SntetSten]); loaatteeu mie^uMa. 

Corset, «». liimit, lorfetti. 

CortégB, m. iu^taflinen faattofenva. 

Certes (s ii&ntt)^), m. tanfadinen ; 
lainlaatiia'lotoud (Sdpanjiadfa. 

Corti(àJ, aie, adj, pnnnfttoren<' 
{aaman*. 

Cortiqnenx, ense, adj ptfettfuon« 
nen [l^ebelmtetft]. 

Comseation, /. f&teilemtncn, fxxM* 
mincn, ^eijadtno. 

Corvée,/. pttikDttt^b, »eropfiitt)S; fai« 
tenlatfet a^farctt, jlotta fotantie^et wno" 
rottoin toimitta»at (^altoien ^affn«r 
mebentuomtnen j. n. e.}; (futo.) iofai* 
nen radiai ia matfnton 1. tannottama* 
ton ti^b 1. toimitnd. 

Corvéïenr, m. pSimâmie^. 
Corvette,/, forwetti (ïaitua). 
Corymbe, m. (fa^».) ^ni^ftlo. 



Cory 



182 



Coti 



Cdtymbifère, adj. ^ut9f Koiïa toarud' 
tettu. — / ^idttloua warudtettu tadmi 

Gorypnée, m. tdSrin io^battaja muu 
itoi^IanToien n&^te(intdfë ; (futt).) pM» 
mit», jû^tajor fanlari. 

Goryxa, m. itul^a, unl^a, nenSntuffo. 

Cosaque, m. fafaffo. — /. era9 tatt^fi ; 
— adj. laf affalahien. 

Goseigneur, m. {an^fa^altija ((ttdnt* 

t^tmftau)* 

Gosmetiqne, cuij. ja #. m. il^oa fau* 
nUtatoa; t|oa Taunidtama aine. 

Cosmique, adj. maaidnatnen, Io9mi' 
nen; (fanotaan ttt^ben anrtngou lan^fa 
^^f atlaife^ta noufudta jo Iadtu9ta). 

Gosmooratie, /. moatlmantoalta. 

Cosmogouie, /. ttebe tnaatlmon f^n» 
n^StS; (ttfit^9 maatlmait luomtfedta. 

Cosmograplie, m. tnaailman Tafen* 
nuffen feitttâitt 1. tutfiia, fodmograflf 

Gosmograpliie, /. maaUman'0|)^t, 
ft^mogrofta. 

CosmograpUque, adj. Mmografinen. 

Cosmolabe, m. tostnolabto. 

Cosmologie, /. ttebe ftifUtifi^ttt maa« 
ilmaa ^allttfeu)i«ta (ai^to, Mmologto. 

Cosmologique, adj. lodmologmen ; 
ttebe maailmaa ^attitfeioidta (otdta. 

Cosmopolitaiu, aine, aé^. Io9mopoU« 
tinen, maaidnai^'fanfattinen, moatlma' 
lainen. — s. fo«mo|)oItta. 

Cosmojpolite, m. !o6tno|)oItta, t^mtd' 
htunon jiilfett, maai(tnat6-Iattfa(ainen. 

Cosmorama, m. t. Panorama. 

Cosse, /. [itmtttpaïte, fiementu)»))!; 
|>&2ilimmtttnen terrot ItuSCa!ttt)t-t9nû« 
re«fo. 

Cesser, v. n. Se o^ v. r. im^Iea, 
pneUiUa (fnten pu!lt). 

Cosson, m. i^tDttmato; totinifSt^unBf' 
fen pimiffo. 

Cossu, ne, adj. |>affu)>aI!otnen. pat* 
ftttuweïoineu; (lut».) kvaura«, tt)ûra- 
fa«, ^t^toidftt t^arûisfa oletua. 

Costal, aie, adj. t^ltûuu^un fuulu' 
koa, ftytfiluun». 

Costume, m. eri aitoien ja maiben eri 
tatuat, faiytttnnKt ja mteIM)tteet; pnît^ 
mtdmuoto; pnfn; toxvïapvîtt; puUilt» 
mtneu ifdtin; ^i^tonattlfen totuubett 
aoubottamtnen ^uhiien ia tapo'itn fu|- 
teen eri attofauria efltttteeftt. 

Costumer, v. a. puita iltn ottafau' 



ben ta))aan: tt)aatettaa, pnïta. — Se 
e., V. r. pnitifia il^Iin. 

Costumier, m. Ma ))ittttt toouratta* 
tuina 1. nt^QfStDtnS tandfl* ia ma9te« 
tabtfittluia; fellaiMen ))ufujen tDaIttttd- 
taia. 

Cote (o on l}iW)t / ftriain 1. 
numéro, )olIa ittriedt^9iar(o metf ttSftn ; 
tDero-ofuud, ofam&&rtt; !urf{*tlmotud; 
c. mal taillée, ariDioIadfn. 

Côte,/. Ibtrilnu; (futo.) rnobe, (ttS' 
ta; nuoren r^Ifi, {ikt)n; mîlft; ranntfto, 
rantafeutu; serrer les c-sêt qn, lokotn 
a^bidtaa ituta; c. de melon, melontn 
ttïttlu; c. rouge, blanche, lonia, ptff* 
mefi (oiïannin juudto; donner et la c, 
lo^fea rantaan; se briser à la c, faire 
la c, ajautua rantaan, [ttrf^& ran- 
natte. — C, à c, adv. nnnatn, rin- 
natnffin. — À mi-c., adv. pu9Ïim}it9\à. 

Côté, fi», fitovif ))no(i; être sur le c, 
otta touoteen omana; olla ^uono^o tt* 
(aSfa; la bouteille est sur le c, nuKo 
on t^^itt; prêter le c, (meriw.) rottn* 
t&tt (aiman f^lft iCuta tt^adtaan; us s'en 
vont chacun de leur c, menettSt Itt« 
fin omoa tietSnfft; le vent s'est tourné 
du c. du midi, tnuli on Ittfttttl|ttt)t ete* 
((Uin))Stn; mettre de c^^yannataQefle; 
le c. de l'envers, nnrja |moIi; le c. 
de l'endroit, otlea |nto(i; à c., fUnntta, 
fttvnOe, Çnoutfe, mtereen; de c, mt< 
noon, f^IjittSiu; fitpuun ii&in; taOeSe. 

Cotes», fil. rtnne, tnteremtt, n)uoren 
bipttt 1. f^Iiet; mttlt;lumpu; »tinam(itt. 

Côtelette, /. lotlettt, (tialaffu. 

Coter, V. a. merfitd iSriest^siaffo 
numeroiSa 1. tiriaimilla. 

Coterie,/, erit^i^feura, fnljettu feura. 

Cothurne, m. erttttt jattineet, joita 
nai^tteUiilt muinoifuube^fa M^tttm&t 
furn*n21^telmi9ftt; (fum) ju^IoUtnen, 
pl&MtH firiotudta^a. 

Côtier, adj. ia fi», rannif on tuntija ; 
pilote c, luotfi, ranta>o))aS. 

Côtière, /. rannittofentu; f alterna 
)>nutorl^an lama ^itlinjtiu muuria. 

Côtierement, adv. t)9teifesti. 

Cotiniao, m. futtteni«^iIIo. 

Cotillon, fi», alu^^ame, t0p9^ame; 
erSs tanop. 

Cotir, V. a. (onlatUr ^ilata ((ebelmt&). 

Cotisation,/. taffeeranS; toero'ofan 



Coti 



183 



Coud 



miSTfifiitttitfn; ra^nlerttl^ l)(eifeen tar* 

Ootiflêr, V. a. talfeerata. — 3e o., 
V. r. 9^teife9tt ^antia ra^a fofooit 

Cotûsnre, /. fattunut paitta ^el« 
tnttefft. 

Coton, m. |mm))ttU; utufama ta9* 
toetdfa; i^ofarwa. 

Cotonnade,/. ))ttin^Ittanoo9. 

Cotonné, 6e, adj. ft^tt, mtttaiiten; 
«heTeox c-es, fi^rttt çiuffct. 

Cotonnée, /. |)uoIiki)tfiahien pttin)>u« 
ftlangae ©nmtfieta. 

se Ootonner, v. r. Id^btt 69^tbtfe!fi, 
ti6rr9ife!fi; faaba utulartoofar içofar- 
tDoia. 

Cotonneux, ense, aé^, utnlattoatnen, 
41toti|tnen, (iemeninen; ^ol^tamainen. 

cotonnier, m. ^umi»u(i)>uu. 

Cotonnine, /. tvU ^urjetanga^ pum« 
^nïteta ia ^aml^ni^ta. 

Côtoyer, v. a. fô^bS, aiaa, mattue* 
tao L ^nrje^tta ^tthn jjftn, |>itfin fi- 
tono. 

Cotre, !. Catter. 

Cotret, «I. rifuttin)»)>u, mar^iztot^Io; 
^ttfârSt; tttfu; huile de c, le^ipirod' 
100, feRSfauna; être sec comme un 
€., offa htima fntn tifhs. 

Cotte, /. ^ame (taton|>oiIale«nQifeti); 
€. d'armes, kotitta, iota Tttatit Ut^ttu 
loSt tamtneiben ^fftt; c. de maflles, 
^NtnefaTt|mtta; c. morte, tnunftn {(!(• 
teen ittSn^t omatfuue. 

Cotteron, m. (man^.) (t^^^t ja îaita 
l^me. 

Cotnle, /. (!a9n>.) er&e tae»t, fuu« 
IttttHi faemifuraitn eorymbiferae. 

Cotntenr, m. fanefapotl^oia. 

Cotj^lo* /• toetelien ainetben mitta 
mninoiftôa fanfoiffa. 

Cotyle, m. nikQeî!ne|»|>a; îonffamer- 
ma. 

Cotylédon, m.ftrtfûÏ€^ti;na|>aruo^o 

(eoêt^lêcUm wnhiiiûutj. 

Cotylédonné, ée, aé^. firHalc^tinen, 
ftrRaie^btSft koaruêtettit. 

Coi rrunoiefa ia fittntti^ ebefltt tdt)- 
tetSfin Col, f. tSmfi fana), m. fauta; c. 
de pied, jalfatinta. 

Couard, m. ^Ifurt, rauffo* 

Conardioe, /. yitnunmatfuue. 



Confiant, m. ancingan taefu; tlkafi; 
fe paifta tatmaanirannalla, miefii au« 
rtnio taèfee; (fuio.) rmtumtnen, vane« 
ttomtnen; chien c, ptîtopt^^^toiva; 
(Imo.) l^al|>a mattittàya. 

Conohe, /. tvuobe; la^fentouobe, Ia)>< 
fenfaanti; aelenf^nti^neen iap\tn xxmut 
ia koaatteet; taetomiatoa; {erroe; atoe' 
ta; maaItKa aluetamitten, maaiaamt» 
nen; po^ia))ttrroe; mittt ferraefaan 
))annaat! ftlï9% ^elifianoe; ^^ef^n* 
punn fokoeituminen ammuteefa; faus se 
c, feefoifet; c. ligneuse, f^t^t 1. (ueto 
puudfa. — c-s, pi {a|>fenft)nn^t^d. 

Conehé, m. ertt« lirioneulomnffen (aji 
fûtiU, tuUaUa 1. l^of)eolla. 

Couchée, /. ^Bmaia, t^Brûa, ^Slortf 
tieri. 

Coucher, v. a. faataa, fumota, (^d« 
b& alaé; ^anna, afettao î^tin; ^anne 
maata, [aattaa maata; tatmuttaa, {aar^ 
taa, ^ainaa alad; maa(at(L aludtaa maa* 
liQa; panna fortiICe Çpni9\à); c. une 
chaise, afettaa tnoU; c. un article 
en recette, liriottaa 1. canna iftn tulo' 
ira jottffoon; c. une clause dans un 
acte, Uf&t& 1. ^onna e^to aflattriaan; 
c. par écrit, panna j)a))eritte^ liriottaa; 
c. qn par terre, i^0bd alod, taataa 
maa^an; c. à la belle étoile, maata 
tatiDa9«aiïa. — v. n. maata, olla ma* 
fuutia, otta r^m, ijSp^fi. — Se o,v.r. 
toanna maata, mrantt itxooUt; ladfea 
[auriugodta]. 

Coueker, m, maatatmao; faelemifra 
ai!a [ttt^bietft] ; ^Sfija, ^9f orttiert ; mno- 
bekoaattcet. 

Conehette, /. pimi fttnit) raerl^oitta; 
^trai tt^uobe. 

Coucheur, euse, «. konobefum^^ant. 

CouohiB, m. fanta« ja fora-aluotu^, 
ionfa |>tttt]Xe laefetaan latuttmet. 

Couci-eouei, adv. ntin ja n<itn. 

Coueou, m. !&ft; famifuRo; Mtfif 
tantftifet manmtt ^ariflefa, joita Itti)« 
tetë&n (^^^itt& matf otlla lonlwngtn lym* 

^att0t»et<(. 

Coude, m. ft)9nftTa))(ia; f^tanttrtt^ttttiu 
paiffa ^i^aefa; mntfo, pomï; haus- 
ser le c, lanutta fattietaa, Tt))|))t»t&. 

Coudé, ée, adj, tt>&ttr&, muttainen, 
poImeOe mttttnnetti^. 



Coud 



184 



Coup 



ftfornten {^ottàttn: fen ))ttutnen mitta. 

Cou-de-pied, Coude-pied, m. iolta» 
rinto. 

Conder, v. a. tatiouttaa, m&ttnttttt 
mudaUî, poltotîLt. 

Condoyer, v. a. (urwat^ta 1. totata 

Oondraie, /. pSl^tina)>utdto. 

Coudre, v. a. neuloa, ommetta ; pan» 
na mt^offe jtiria^ta]; totoonf^^tttft tix* 
iaîLï^a teoffta. 

Cendre, m. fitt^tinâpuu, p'iiiîMptn^ 
fûd. 

Condrer, v. a. paxtxta 1. nmofata 
iDuotta. 

Condrette,/. (toan^.) ))d§(tnil))uidto. 

Cendrier, m. ^ft^fintt^un. 

Condroir, m. adtia, joefa touotia 
)>aTtitaatt. 

Conenne,/. tamara, fitaioa; menfian» 
nabla; ^^l^t^n^t ra^tvaterroe. 

Couennenx, ense, adj, fitatuaEa ))et« 
tett^, ra^watncn. 

Conette, /. (roan^.) ^5^^enwuobe. 

Conlage, m. toajamatfuue tpuotamt* 
fdta; Tannunatn tpatanto. 

Conlamment, adv. fujuiDaKa, noU 
îtûUa, Up^M tawaïïa. 

Conlant, nte, cuij, fujuma, notlca, 
!c|)e8, fuftela: noeud c, iuotfufolmu. 

Coule, /. Sem^arbtnUmunRien ^tt* 
td tutitta. 

Coulé^ m. tDen^ttttminen fal^ben nuo« 
tin tDtthfftt; erttd tanefl; oludmaalt; 
wakueteolfet; U)eben taêtutonru (ai* 
iDoffieta. 

Coulée, /. futatnê'uuntn autto 1. 
laeturctfttr ioeta metaHtmelte iuûtfee 
uloe; erttd omttutnen (dfl'Ola (triotuN 
fe«fa. 

Conlenent, m. matuminen, juotfu; 
mtchn luteta^tominai |iit!in luaetne» 
tajan mtettaa (mieRatluefa). 

Gonler,v.n. tualua^iitoeta wirtaiCUi; 
(tuio.) iDtertd, fnlua [ataeta]; touotea 
[a^ttoieta] ; autua, Kt^td, foliuo, luie* 
toa; ^titotd, InttabbeKa: loarieta [^e» 
be{mtet&]; inoeta ff^nttUMtd]: mat^U 
tdtt (tau(u«fa); c des, à fona, u^otar 
uaijma 1. patnua ))o^pan; cela cou- 
le de source, on wiljattoa, runfa^te, 
luonnoaieta, td^{indt«td; le raeoir cou- 



le bien, liartauiettli luietoa, ititUa. 
^Qkoin; c. sur un fait, ^tnta)mort{edti 
tnatntta a[ia, — v. a., jitœtldttd, filt» 
rata; ^uomaamatta ^tiiDt^tcIld, ^uiot« 
taa, imita^taa, {itoa^taa; malaa faa» 
roaan; men^ttSd (lautaedfa); a fond, 
upottao, koajlottaa; (luiu.) lopettaa^ 
faaba walmttffl; il a coulé ce billet 
parmi d'autres papiers, on pujotta» 
nut fen hrieen mutben pa4>ecien fetaan. 
— Se 0., V. r. iwia^taa, Uiuaitaa. 

Couleur,/ mdri, !am>a; kDdr|dtt^ 
(et loallûtnett cttd mudta); kudridt^t 
maatteet; (furo.) ndfd, iuar)o; »etute^ 
tetof^l^. — c-8, pi (toan^.) fialmeliion 
pu!u, likorea. 

Couleuvre, /. (^^fdrme. 

Conlenyreau, m, (ddrnteen |)ottancn. 

Conlenvrée, /. (oirannauri^ (bryo^ 

nia alba). 

Coulenvrine, /. ^ieni t^fti, t^ltinen. 

Conlière,/. tantirauta. 

Coulis, m. tudkiod U^aCtemt; li^a^ 
Itemen ^^be; falffimeClt; futatettnmei* 
taOt ratojen td^ttdmtfefft ; fantotuoUn 
(antaio 3td4nbtadfa. 

Coulis, adj, m. vent c, koitma, xo> 
to, tt^a. 

Coulisse, / touru, ioefa j[noffn«at« 
!nna 1. omi fuKee; iuotfu'omi 1. afin* 
m, inoffnluttttu; hili«{l; fuIidflniottU. 

Oonlissenr, m. !onru^5t)Id. 

Conlissier, m. ^arrad teaterisfa td* 
koiid; jola Id^ttdd tointi«fanfa tûtsta^ 
itfe ndttymdttd Mfi^en. 

Couloir, m. fltmim, (dmiftS ; oStia» 
jota |>ibetddn tàpïn oiïa tt^un^rtd t^^*^ 
ientdcifd; ta^ea Idpttd^tdtod ^uoneibm 
mdaOd; fatotd^tdttd; td^tdmd teateri* 
logeUn ebudtaHa. 

Couloire, /. rûtuild, IdwittS; fUtranS» 
a^tta. 

Conlpe,/. [^nmnfnorma. 

Coulure, /. luttntmarjioien tui^tumi*^ 
nen ja wartfemtnen ennen ^bds tn* 
{eentumidtanfa; metaOtmelto, io(a))UT<> 
taa toalofaatua^ta; n>er(on)>auIa. 

Coup, m. Itjttmd, l^dntt, tsfu, ^nt* 

maus, fltuaKnS; jtodtfeminen, tt^Snti^^ 

ieto; ^aau>a, (etftûttS; ^ittdmmen^ 

eitto; laufaud, am))umo, futi; latin» 

1, |>atToni; jonfen ^tti)^tdi)9 1. fUoal* 

Iu0; rocto, roetdmd; fiemt, ficmaus, ln« 



Coup 



185 



Coup 



laitff nicfottd; erft; (fuio.) ftittottmaa* 
maton tapaud, mnrnaut, futtaud; tdù, 
totmi, t^i): \aai\9, i^tixo'd tatippa; c. de 
pied, puttUf odtcl; donner, frapper, 
porter, allonger, assener un c.^ I^SbS, 
t<!ed, fltoaltoo; porter c, koattuttoo, 
tc^ba te^tttmttnfa; c. de bec, de dent, 
de griffe, noufatta, f^ampaitia, t^nflfld 
i^feminen; (tn».) ^anetteleminen, pi9' 
tofanot; c da ciel, tQtroaan faCtima; 
c. de hasard, onnen(aup))a; être sûr 
de son c, oOa afladta toatuutettuna ; 
du premier c, cnfi idfulla, oitid; c 
de chapeau, ^atuti nodto terwel^b^f* 
fcifl; c. de jarnac, faioala ttfarinptd* 
to, faltuinont toifen tnrmtotrt; c. de 
dés, noj)|)a«ten (eitto : c. de fusil, tftf^» 
\^n Iauiau6; c. de feu, Qm))uma9aa« 
190 ; c. de but en blanc, ftob&ii«am' 
pnma; c. à l'eau, lontaud, jola on fat« 
tnnnt (aiwoan koefilinian aIi))uo(eC[e; 
sans c. férir, p^df^tt taufaifematta, 
mtefon(l(Anmttfi; un c. de poudre, 
rnntitotinlt^ c. de filet, apoia; c. 
d'archet, jonfen M))^ia^9; gagner 
deux c-s, tooittaa (açteen erddn; c. de 
théâtre, sni-armoamaton taraud nd^' 
tclmdoftt; c. d'état, tt)alttentulffan«; 
c. de main, dtfindinen ^t^dttdço; c. 
d'ami, l^Otdmdn t^d; c. d'essai, optn' 
!oe; méditer un nrand c, mtetttd 
fuurta t^rit^ftd, ^auietta; faire un bon 
c, ioutna ^9mddnfaii|)j>aan; c. d'oeil, 
fUmdnnOtu; nd(B<a(a; rotfanto; ftlmd* 
mddrd; (fot.) jo^taiaf^fç; c. de vent, 
tunlen^uuéto; c. de mer, ^^df^Iat* 
nej c. d'air, nttudtuminen tunlen* 
koitma^ta; c. de soleil, auringon f)a' 
nema; c. de sifflet, ptâin toi^eO^d. — 
Tovt à c^ adv. dff td, adoaamatta, oie* 
tio. — Tont d'QB c, adv. ^^td §aa« 
loaa, 9(tfl<ai(aa. — À c. sûr, adv. au 
ttunt monnoan, ttetçdti. - C. sur o., 
adv. ^^tdmtttoa, odnomaa. — Après 
c^ adv. |)eTd«td))dtn, Utan m^d^tteen. 
— Xtovs c-8, a^lv. olinomaa. — Pour 
le e^ À M e., adv. flUd fertaa, tdHd ter» 
tao. — Encore un c, adv. wteld ttc 
tan. — Sn un c, d'un seul c, adv. 
i^^belGi tcrtoo. — À o. perdu, adv. 
tU^tfittmdttd, ilmaan; onnenfou^aKa, 
utn^tmSblddn. 
(^«pable, adj. ritoflinen, f^^llinen; 



ranCatOtatoa* ~- m. rifofltnen, rtttoia, 
))abantcttid. 

Coupant, nte, adj. (eiffaaioa, tc« 
rdmd. 

Coupe,/ Xnttanéf letffuu; 6offuu; 
metfdn ^affuu; loabettakoatti latfottu 
metfd; Coiffa, nttdtd itin on {atlaidtu 
1. ]pottfi(ettattu; IdotUinaud (filirro!" 
fedfa); tanlaan, naqan teotfifft itittaa* 
minen; fiioen kouolemtnen; no^tami* 
nen (tortttpendfd); faire sauter la c, 
ntuuttaa tortit no^taeOfa; tirjiallifen 
teoffen tuotna; cefurt runomita^fa. 

Coupe, /. maljQ, ])ttart, tuppt, toU 
paRo; iuoma'a^tta; falflt ((j^^d^fd e^« 
tooaifcdfa). 

Coupe, m. erdd tan^ft. 

Coupé, ée, part, ia adj. tattaidtu, 
^alIUeifattu; ))oitfipdtn ioettu; pavs 
c, muorinen 1. tp'éta\amta maa; style 
c-e, (^^^t, fattonatnen (iriotu^tapa; 
lait, vin c, mebeQd jetotettu. 

Coupean, m. (toanq.) touoren^ui)))>u. 

Conpe-bourgeon, m. fUmttfomato 
((a«koetdfa). 

Coupe-gorge, m. v^9)odrin(uo(a, ro^* 
looinpefd. 

Coupe-Jarret, m. rodkoo, tt^dmdrt, 
folamur^aaia. 

Conpe-paille, m. fl(p))ufone. 

Conpellation, / (tem.) luKan, §0* 
pean ))ttbbt9tud 1. foettamtnen. 

Coupelle, /. tùptUif fuIatud'OOtta, 
iodfa fuftaa la §o)>eata ))u^bt«tetaan 1. 
îoetetaan. 

Coupeller, v. a. foettaa 1. ))u§bi9« 
toa htltaa, ^opeata. 

Couper, V. a. leifata, toitltdd, ][»ot!' 
tilnlata, lUpUntata, fattal^ta; fa(»eta; 
Muokta (tikoi); ot«tâd rfortti^eti^fd); 
fetottaa, panna fcfaan [toetcltstd ai» 
net9ta]; cotdd, lojpettaa, fetfattao, pu* 
fdb^ttdd; mennd ifuta ioa9taan; p^^q- 
Idi^td (mttta-astta); c. de l'herbe, 
nitttdd; le vent coupe le visage, 
tuuU jpuree fadioot; c. la bourse à 
qn, œaradtaa jtulta; c. du vin, fcfot' 
toa monenlaifet totinit; c. du lait, \t* 
fottaa toettd moitoon. — v. n. IctTata, 
oUa tcrdwd, totebd [wettfeétd]; nootaa 
(!oiitt))eHdf d) ; c. court, ma«tata tdr« 
feimmddtd I^^9m))ddn; dltid lopettoa; 
coupez court, tertofaat (^^^edti; c. 



Coup 



186 



Cour 



court à qn, SIftft Iat!aUto !an«fat»u(e; 
c. par le plus court, ntennS I^^tntK 
tiettt. — Se e., v. r. letfata itfeltttnftt 
(eflm. tttvffu, formi); (à) Uïîaia it' 
fenfa (eftm. formeen): tStjbd rtdtitn 
[tetdtfil; tatttua [fantaadta]; tnennli 
laltofftue [(t^atoten lùp^tn no^aéta]; 
^iedtata [l^emoft^ta] ; (f unO )>u^na xi9* 
titittaife^tt, toarontatta tuua fattoneelfi. 

Couperet, m. ^unf(o,teuroetud))uuYTo. 

Crouperose, /. tof^triHi. 

Couperosé, ée, adj. ^unate^nttinen, 

Coupe-tête, m. leiffi, iodfa totnen 
fim^^ totfcn pMn ^litfe. 

Coupeur, euse, «. ^affQaiar fetflaaja; 
wiinimarjûtn f or jaajia ; c. de bourses, 
taftaï'matae. 

Coupis, m. rtdtirattainen itS^tubiû' 
totnen ^umpunfangad. 

Couple,/, ^at'x'y texxapavl 

Couple, m. paxïînnta; itm^pxpati; 
Q$tS»^!fet. 

Coupler, tr. a. )>Qrtttaa; (hxm.) Tor< 
tterata (o^ta fomaan ^uoneefen. 

Couplet, m. n)<irf9, runo ; oioen, af< 
tunon Itéfot ia raubat. 

Coupleter, v. o. te^bft runo ifueta. 

Coupoir, m. faffet 1. wettfi metaUt' 
(en)9ien letltaamieto toarten. 

Coupole, f, fu^od, tnpuiafx. 

Coupou, m. (oi)))uj)afi, pMH', fu^on« 
gi, intre«filtto))u (forloa (a«tt)0tt)i9fa 
arn)o^a))ereidfQ). 

Coupure, f, (ettfaud, wtilto, raamu, 
firfuma; ^atfeama, rotfo; n)aàttu«. 

Cour,/. )>t^a, rinnan))tl^. 

Cour, / ^omt ; ^omtnjpito ; l^ommttfî, 
^otoitatfet ; tuomto«i«tuin, otfru^to ; 
rotrfatnnta; (ollegto; c. royale, d'ap- 
pel, ^omùotfnié. 

Courage, m. ntte^uud, ntjuud, ur« 
^oud, roçiend, uetaliatfuu^ : ht^fo, ^ar* 
tau9; hitmuue; courage! uljiaaMt! ro^* 
{ûiefoQt mtelenne! 

Courageusement, adv. mtel^uHife^tt 
i. n. c. 

Courageux, euse, adJ. mte^uiïtnen, 
uïia^f ur^eo, udfaHad, xtxpa9, 

Courai, m. erfie (ttin lait. 

Couramment, adv. fujunaett, ^e» 
h>8ett, ^(poett, e^teettSmaett. 

Courant, nte, adj, iuolfcma, ïoùÎvl* 



toQ, intrtama; fnluma, luftetoa [ajaeta]; 
fadVDah)a, iuoïfen^a [ral^antoroetaj; not< 
lea [faP'ataeta]; (hito.) t^pH, ^letnat; 
aune, toise c--e, mittaf^^nara, f^(t; 
))ttuu«ll))|nata 1. \tiHx. — Tout 0., adv, 
jitfotfedti, fiiree^tt, fnftetaett. 

Courant, m. wirta, iduoOc; tourna; 
olewa Qtia; iuolfetva ra^nlorfo: Ut^* 
^a ^inta; ntitta; meno, fnTfu; c. d'eau, 
iDcbeniuot(u; c. d'air, tnulen mitma; 
le cinq du c, toitbed p^xM olewata 
1. tata fttuta; le c. du marché, tort* 
(ittta; le c du comble, !aton mttta 
1. })ttttud; le c. du monde, maatlman 
meno 1. lulfu; dans le c. de l'année, 
wuoben {ulueéfa. 

Courante, /. erae tandfi; utfotautt, 
tnatfurt. 

Courautin, m. raletti. 

Courbatou, m, (tatm.) Inim^ultt. 

Courbatu, ue, a(2;.Ianfea'iaffatnen; 
utttounut. 

Courbature, /. (an!eud joloiffa, uu* 
^umud. 

Courbe, adj, maara, f5^r^, tonfero, 
muttatnen. 

Courbe, f. f ouTfumttma; f (athi.) Ixtan* 
^ulti; pattx ^ttoo^ta jalaefa. 

Courbé, ée, part, ja adi, tainm* 
tettu, tat^rtetett^, toutero, maara. 

Courbément, adv, maara^tt, tonfuffa. 

Courbement, m. maaraffl ^ainami* 
nen, tuaartdtamtncn, ^otmt. 

Courber, v, a, painaa n^aaraffi, fou* 
tulfe, polxotUt, waantaa, talrouttaa. 

Courbet, m. fatulanlaari. 
Courbette,/. tei!a^bu«, firmaue (^e* 
tnofcn). 

Courbetter, v. n. teita^bdla, tetta(« 

betta, ttpa^tdiù [l^noofeeta]. 
Courbure,/. tatn»e, mutfa, ppUol 
Conrcaillei, m. |>eIto))t)^n |)tt|»otue; 

p\f)9pxfi\, 

Courcier, !. Coursier. 

Couroiye, f. Coursive. 

Couroon, m. ttian I^^^t |>uu!a|)))ole; 
roeben alatnen ))aa(tt ; tanuunan naïaue* 
taan^an rengad. 

Courée, /. (laiw.) ^artfleta ja tulc« 
Itmeeta Tettett^ (attuonraemo, H^'^ff* 

Coureur; m. iuoffiio; fitie^Mija, 
maanftertajia, famottiia; iuofflia (|eioe« 



Cour 



187 



Cour 



nen); inofpia (^altoe(tja); lemett xaU 
fumiez. 

Conreiue, /. )>ortto, aatta. 

Courge,/. tuT))ttfa. 

Courier, t Courrier. 

Courir, v. n. inodta; toalua, xoxx* 
taxUa: ratfadtoa; rientttS, fttrul^aa; 
fuledna^ famota; ))UTJ[e^tta, fuuntia 
jonne^tttu; nlottno, UtoitH, fittfea, olla 
litfteelfft; !n(ua [aja^ta]; fa^n^aa [fo« 
xoMa]; taicDOttao; ^artaadtt f)to)|ttttt; c. 
à toute bride, tiiçttS neti^ttt ratjad" 
taa; c. sur im vaisseau, ajaa latn^a 
tafaa; c. terre à terre, {lurje^tia piU 
fin rantaa; une nouvelle court, ^u^u 
fftb, on (tiffectttt; faire c, panna (ttf« 
tttit, tenittt8&; une maladie, qui court, 
In(tntantt;ilcourtêtrévêché totoottaa 
|)ii^ann)iTfaa; — v. imp. il court une 
nouvelle, 6u^u on Iittleen&; — v, a. 
aiaa taîaa, aiaa; luITea (&))t, famota 
littfin; ^artaadti fa^btt idfftn; c. la 
poste, ajaa t^i^btUtt; c lamer, fr^d* 
fatft; (fnm.) te(b&, bommata; ontan^ 
tna dttiitfi: fâtjbtt (ttsnnottanfa). 

Courlis, Courlieu, m. tfoIuon>t; fno* 
fniRa. 

Couroime,/. \tpptU; frunnu; natta, 
^Sttn^n^alta; tooltto, n>a(tafunta; ton» 
furi, foljuf fl aiettu ))tlflu latoUfen pa» 
pin ibUdftt; feçtt (aurtnaon, funn ^nt' 
bSrinft); ^unn latn^a; pam^aan terS; 
latDton raia; erS« paptx'm (aitj eng* 
(ontilainen ra^a; !oridtn9 f)i(artn (at* 
tna^fa; c de laurier, iaatttu^îpptU; 
c. de martyre, martittran Irnnnn; la 
triple c, ^aawtn!mnnu; c. hérédi- 
taire, perinnSttinen ^attttndn^alta. 

Couronnement, m, huunaud; fe^^e* 
I5ttfeminen; feppeIeen»mnotoinen îon^* 
tttd; fort^tnlfet m99f)eltn bltrenna^fa; 
^nReen, t^^ttl^ffen tSt^beafferfl faatta« 
mtnen. 

CouTOBBer, t;. a. Imnnata, \tppz» 
(9tt(l; baittto, antaa ))a(tinto; \t^pu 
(cen fattatfllla foridtnffilla faunt«taa; 
i}m)>aT5tta; faattaa tSt^beflifeip, faattaa 
fnnnialltfeen ttt^tSntbbn. — Se c, v. r. 
fniiDcttna (attoadta. 

Couronnure,/. j^trtoenfartom l^aatat. 

Courre, v. a. aiaa, ajaa tafaa; — v, 
n, f. Courir. 

Courrier, m. fnritri; ratfa^tatt^a pod« 



tinfuQettaia; )>o«tt(iom: )>o«tin)anttut; 
lirjepodti; podttlla fniraoa mathi9ta<> 
hiatnen. 

Courrière, /. ^Sfunija [fuudta]. 

Courroie,/ ^t^na. 

Courroueer, v. a. wt^ottoar funtnt" 
taa. — Se c, v, r. kui^a^tna, fnuttna. 

Courroux, m. toi^a, fnuttnntn^. 

Cours^ m. jnolfu, fitlrn; n(od(a«fn; 
rata [tamaan fojp)>aItenJ; mittaj fnnn« 
ta, laimanmatla; o))))t)aIfo; tteteetti« 
nen o))j)tjaffo; fntlekoatfnudr YSt^tSntB; 
t'dtfpa çinta; (tu».) ^tetnen afema; ffu* 
tot«aio))atfIa (faupnnaet^fa); donner c. 
à une humeur, la^Iea n(o9 ne^e; c. 
de ventre, toaifurt; durant le c. de 
son règne, ^iinen ^attituffen alTana; 
donner c. à ses larmes, antaa tttto« 
neletben mapaadtl loirrata; cette étoffe 
a six aunes de c, on fnnfi liyl^nSrSS 
mttaltanfa; il a fait son c, ^ttn on 
(opettanut oppiiaffonfa; cours du mar- 
ché, Itt^ptt ^tnta, tori^inta; c. de 
change, h)at^totnrfl. 

Course, /. jnolfu; lUpa'aio; ftlpa^ 
rata; n)aeuud; t^i^ti^ajo; ft^^tï* 1. iuo^ 
marabat fty^timie^eUe; {uttn, retfi; par* 
tioretn; (lal».) faappauê; çtnto.) la 
c. du soleil, auringon n)aeuu6; il a 
terminé sa c, ^ttnen eltattnftt ïoatU 
înS on (opudfa; ce cocher n*a fait 
que deux c-s, fndft et oie te^n^t 
muuta fntn falft I^bttS, aioa; il est 
en c, ffin on ntlndfa, matfatta. 

Coursier, m. fotaratfn; u(ia9, forea 
^tooncn; mi)llt)n fonru; ratfadtajft'pat^ 
meltia, iode^ Itlparatfa^tulfldfa. 

Coursiers, /. fotettu M^tamS (ai* 
ttHiSfa. 

Coursive, /. ((atm.) tttt^tttiDtt laikoan 
rSil^patRatn mttlifltt. 

Courson, m. h^tinipunn wcfa; istn« 
lod'olfa. 

Court, te, adj. ir^Wi ritttftmtttttn, 
toS^apKtStnen; u^fitotmarttnen, rotema; 
(arh)apn^einen: iiuidt^n^t, toadtan^ta 
pnnttnma ; oilotnen, beippo ; il a la vue 
c-e, (^l^^tnttlStnen; des vues c-es, a^ 
taat ntttb«alat; être c. de, olla toS* 
^tsfa marotdfa; demeurer, rester c, 
olla ttetSm&ttS ntttS waêtata; se trou- 
ver c, iontna pfittfemSttbmtin; che- 



Cour 



188 



Goût 



min c, oifotie. — #. m. le plus c, 
ï^^in txt, ^tippoïn fetno. 

Court, adv, (^^^edtt, &((t&, i^rlM^ 
tt. — De c., adv. tenir qn de c, |)i« 
tfttt fowa^fa turi«fa. 

Courtage, m. menarimviTfQ; mena* 
Tinbotffa. 

Courtailles, /. pi med{tntt«romiu 

Courtaud, ande, adj, I^^^t, pQt\vL, 
rotenoa, jittntekDii; ^etoonen, iolta on 
!orn>Qt ia ^anttt t^^tdtettjt; [â((ipilltn 
poMa; (ik9al.) tau|»|)a^aln)e(tia. 

Conrtander, v, a. t)))>atâ, ttipimn 
toiran 1. ^etvofen ^ttnt& ia torwat. 

Conrt-bftton, t. Gourbaton. 

Conrt-bonlllon, m, erdd talan (adttn. 

Courte-botte, m. nuttlfa, nuQi. 

Conrte-bonle, /. erSd (eUayiett. 

Conrte-baleliie, / ^engen-a^btêtud. 

Courte-paille, /. artoan(^9mtnen oU 
titorfilla. 

Courte-paume, /. ertt^ ))a(Kot)e(t. 

Courte-pointe, /. titattu rouoteen* 
^eite. 

Courtier, m. meKart, faupan^teroja; 
»ttUTau|)k>ia9. 

Conrtilière, /. ntaaftrfta. 

Courtille,/. (tpan^.j pieni ta(o; ^uo<^ 
nontûtnen raiDtntota ^artfm ultopno* 
Iclla. 

Courtine, /. (wan^.) muoteen n>cr« 
^0, ranftnen; (hnnot.^ hirtint. 

Coartisan, m. bototmied; IteBaKiia, 
mtehnttchnen. 

Courtisane,/. (te§afla, (ic^ti&'nainen, 
f^mpx, itottjttd. 

Courtiser, v. a, Ite^iS, atma^UUa, 

Conrt-jointé, ée, adj Itj^^tfftatinen 
[^emofeeta]. 

Courtois, se, a<i;. tof^Ulta9, fletntt 
l^nàet^fû ia tttçtSffeeftt; armes c*es, 
t^ifttt afeet (turnautfeefa). 

Courtoisement, adv. îohttiiaa^tx, fte« 
w««ti. 

Conrton, m. (^^^ttadmuinen ^am)>^v. 

Conro, ne, part, ja adj. ojettu, ta» 
!aû*aiettu; fort c, ioôfa pation K^* 
bftttn; jota paljon ^alutaan; |ofà ^el- 
^o«ti Ut) taupatfu 

Cens, m. ftera, (omaftn. 

Covaense, / nainen, jota ^^teen ncu' 
loo patno'arnt nitomieta koartcn. 

Consin, ine, «. or))ana, ftfarenlatifif 



me(ienlat){i; ^^to& tuttatoa, tanlo; c 
germain, t2lQfi'0T))ana. 

Consin, m. ^t^tt^nen. 

Cousinage, m. orpannnd, (anfoue. 

Cousiner, tf. a. OT))anaC(t nimitt&S; 
— t/. n. futulatfena olemananfa !&9b& 
fuof famteroana jfun (uona ; ils ne cou- 
sinent pas ensemble, et niittS ote fo^ 
pna te^ienttnfâ. 

Cousinière, /. ^^tt^fenioer^o. 

Coussin, m. t^^nt^, iMn*alu9f poU*' 
tari, ^atia, ))aatfa, ^oçia. 

Coussinet, m. tti^ni^nen; r^i^tt^udft; 
patja. 

Cousu, ue, part, ja <idj. nenlottu» 
nibottu; (turo.) ^(en lat^a; roton» 
arptnen; tâpStii^tettç; bouche cousue! 
et IbitMaudtafaan! 

Coût, m. §inta, !u8tannud, meno. 

Coûtant, adj. prix c, oeto^inta. 

Couteau, m. toeitp, ^uuffo, titari; 
Itjfltft ti?Q9»afe; c. de tripière, !afftte» 
T&tnen mettri; c. fermant, pliant, fa« 
ranaweitft, (inffuwcttfl 

Coutelas, m. (i^^t^t ja Utoeft ta^)>a« 
ra; ((atto.) tetfeUt. 

Coutelier, m. tt)ettftfeto))S. 

Coutelière, /. iDettfl|e|)ttn koaimo; 
tDettfentuppt. 

Coutellerie, /. meitflfepan ammatti; 
koeitfite^bad ; toeitfenta'ûuta ; meitfl- 
tarvapa. 

Coûter, en Coftter, v. ». maffaa, olla 
(attid; coûte que coûte, maffao mtttt 
maffaa. 

Coûteux, euse, adj. taUi9, fuitri' 
malfutnen, maffntfa. 

Coutier, m. î)o(9tartfanfaan fanfurt 
1. httoja. 

Coutil (1. et asnnt)), m. ))oIdtan» 
langad. 

Coutillade, /. (wan^.) fuuri mcitfeiE 
1. mtefon ^aatoa. 

Coutille, / ))itfû tolmita^toinen 
mteffa. 

Coutillier, m. fotamie^, jota IS^ttûft 
Coutille afeenanfa. 

Contre, m. autan ruobtn 1. tutu^fo. 

Coutume,/. ta|)a, f&t^tfintS; taioaSt- 
fu»«, tamadta f^nt^nçt fttantS, toM; 
erSd tuttitoero ennenmuinotn; prendre 
une c, ottaa taïuatfi; avoir c, de c.» 



Coût 



189 



Crac 



tiUSft ta^ano, offa tottuncena ; de c, ta* 
loaOtfuuben mufaait. 

Gontunier, ère, adj. tatoaUinen, ta* 
tDoffi tiiHut, toan^an iaïoan mnhiiten ; 
droit c, toan&aan ta))aan pern^tettu 
1a!t; être c. du fait, otta aftaan tot« 
tnniit. 

Contnre,/. om^etue, neulomud ; mn* 
lominai; om^efudtaito; iteutod; axpï; 
Toton^ar^t; flatto.) [aumo; tufe, i'ôpt. 

Couturé, èe, adj. ar^men, roTon* 
ar^mcn. 

Couturier, m. otn))etija, neuîoia; 
maarfiâtsn. 

Coatnrière, /. om^eHjatar. 

Conya^e, m. munan ^autotntnen. 

CoiiYam, m. er&tben ^^Sntei^ten 
mnnat 

ConTaison, /. nntujen f^automiê* 
<nta, 

Comyée, /. ^efS munia 1. ))oi!afta; 
ttfiU. 

Couvent^ m. luodtart. 

ConYor, V. a. ^autoa, ^aubottaa; 
^artaaett ttfetfenftt mtetttS; mtele^fttnfft 
lantao; !ontaa fifttlISnffi^ couver des 
yeux, ïtm'pMtx, iaxtaa^U Tatfetia; mie*' 
ït|^to&0d litimtttliii fllmanfa ifu^un; c. 
une maladie, fatttaa fifaUdnfii tauti; 
il couve les cendres, ^&n iêtun aina 
tnUfijan astredftt. — v. n. j[q Se o., v. 
r. ^|fua tu^att alla; olla tulematfit' 
lonfo; laisser c, (futo.) antaa oUa 
aifonfa, antaa tuleentua. 

Conyerole, m. fanfi. 

Conyert, rte, part, ja adj. fiettett^; 
(fttto.) falainen, tuntematon; vin c, 
tmmnan^iniaitttn toitni ; çays c, met* 
fStnen tnaa; temps c, ^iltoinen, fu* 
muinen tima. 

Conyert, m. ^St^ttttiina ja fn^en 
Ittnlumat; !atRi [l^SmSneuwot ^çbeKe 
^etuiellc; toppxlo, jodfa on nettfi, taff* 
mm ia (ufilta; fnoia, »er^o, majar 
majanne; fitmed, mariofad ^aiffa; lu* 
toeti, firjeen ^aai^^tii; grand c, ju^^ 
laUtnen atenottfemtnen ^ott)idfa.— À e., 
adv. fuojadfa, tnr»a9fa. 

Conyerte, /. pordlinln lafitud. 

Conyerte, /. (man|.) lotmt. 

Covyertement, adv. (wanl^.) falaa, 
folotfnube^fa. 

Conyertore, /. ^eite; ptxitt; fatale; 



fatto; pm^9, pmnim, faSre; ftrian 
lanft; ((um.) tefof^to, toarjo: sous la 
c. de l'amitié; tDamud, toaluute, ta* 
faud (roelanmalfndta). 

Conyertnrier, m. ))eittoien ïoùimï9* 
taja 1. {au))ttflia. 

Couyet, m. (ttli^annu, tnU«adtta 
(ialfatn lammtttoîfclfl). 

Conyense, jf. çautotva !ana; munan« 
^automtd'uuni. 

Conyi, adj m. oeuf c, matamuna. 

Conyre-chef, m. (man^.) paa^tne, 
))aatDer^o; ^aanfaare (^aaman^aran* 
tajan). 

Conyre-fen, m. (tittodtoarjo^ttn^ tu* 
(en»ario9ttn ; e^tooTeCto. 

Conyre-pied, m. iaIfa))ettto. 

Gonyre-plat, m, ful^on 1. toabtn ptxit 
1. fanfl. 

Conyrenr, m. lattaja, {atotta|a. 

Conyrir, t;. a. !attaa, ))etttaa; totx* 

!)ota, toaatettaa; falata; ^etteUa, ^uo« 
udtaa, fauntdteSa; (hite.) fortuata, 
fuojclla, tearjetta; aandia motttaa; a^' 
tnttaa; nttoo (firjojia); fttoa (lauta^e* 
n«fa); c. la table, tattaa p'à^tH; c. 
d'or, tullata; c. la joue à qn, antaa 
lormaHe ; c. les pauvres, wcr^oa toaï* 
matfta; c. sa marche, folata max9* 
ftnfa mt^ottifllta; c. la frontière, ftto« 
leua raja; c. le déficit, formata ma« 
jamund; (lafit.) c. la prescription, 
te^ba fanne ennen maara^ajan fntut* 
tua. — Se e., v. r. ptit^ïï, J>eitta^« 
t^a, fuojetta ttfenfa; pavim laiîi pU* 
ban; t^ilkucdt^a, fa^ba ^tlmeen; ^uo« 
indtaa itfenfa; se c. d'un bois, [uo* 
jeÏÏa ttfeanfa metfasa; couvrez-vous, 
fianfaatl^attn ))aa6an;le ciel se couvre, 
tatmas menée pxmttn. 

Coyenant, !. Convenant 

Conyendenr, m. fandfant^i^ja. 

Coyer, f. Cous. 

Coyon, t. Colon. 

Crabe, m. xapu, txapu. 

Crabier, m. framnnf^bja (era^ tintn). 

Crao! int, ))aitaaa! ottoMata! 

Craebat, m. ^dftttt) rafa. 

Crachement, m. f^Ifemtnen, ra'an 
^dtiminen. 

Graeber, v. a. ja n. fl^tfea, rtofta, 
4«fia rataa; la plume crache, fi|na 

pXX9tVLVL. 



Crac 



190 



Cray 



Graoheiir, Mise, «. f^itt, ^^^itt, 

Crachoir, i». f^tli^afitta. 

Crachotement, m. r^fimincn, f^Re» 
minen. 

Crachoter, v. n. r^Ittt, f^Ije^teatt. 

Craie, /. Uitu. 

Craindre, v. a. )»el<its, toaroa. — 
V. n. (pour) ^uoUa, otta j^ttitt ^uo« 
leClienû. 

Crainte, /. petto, tuarominen. 

Craintif, iTC, adj. pdX&Hto'àintn, 
ptltuxï, arfa. 

Craintivement, adv, pelIttSkoâifedti, 
pelfurimatfe^ti. 

Cramoisi, m. {armoflni^mârt. 

Cramoisi, ie, adj. !armoflnm«pu« 
nainen. 

Crampe, /. fuonenweto, loetotatttt. 
ffoutte-c, jialanfttTl^, fuonenmcto ia« 
loidfa. 

Crampon, m. flnfiia, rautal^n|i, ^a» 
!or pnridtitt; naula, ^otti ^eiDofen Ien« 
gâ^ftt; attunan ^afa. 

Cramponner, v. a. fin!iltt(ia 1. rauta* 
r^nftatt fiiiuittlUi 1. puci9taa ; nau(ot« 
taa, loflttaa (bewofenftnttt). — Se c, 
V. r. tarttua, ro^bft titnnt; taltdtua. 

Cramponnet, m. më^ttinm ftntïiH, 
rautaf^nlir ^alanen; falpa, rotra ((u* 
!u«fa). 

Cran, m. (oiot, uurtoe, ura (rau« 
ba«fa, puudfa). 

Cr&ne, adl ia m. rSi^^efi, iuRea; 
pdb^t^rt, mefiaMaja. 

Crâne, m. ^ttâlaHo. 

Craneqnin, m, laiM, miffa ioufi 
ittunttetttSn. 

Craneqoinier, m. joufimied. 

Cr&nene, /. I0r))Bt^e. 

Crftniolog^e, /. ttebe, mitenftt pU* 
tùUovL (ttouttodta Ie!fltttftn t^mifen fftn* 
fifct otntnaifuubetr ptttttaCtû'Oiiipi. 

Crapand, m. !onna; fammacto; mâr* 
fttrtn laiDttti 

Crapandaille, /. ^rfu, ^orftmaate, 
linniRo. 

Crapandière, / fammaf Co4âtân9. 

Crapandine, /. bafoniti, tikoett^ni^t 
talan^ûmmad; (erSd lalù) mcrtfufi; ta» 
ptnretta; rtetiflo, fiitom uefitorwen 
fuuefa; pigeons à la c, erâaCtft ta« 
looffa ))at«tetut f^^l^I^fet. 



Crapelet, m. fommalon potlancn. 

Craponssin, «i. (uftihapu; (!un).> 
tç^fâ, tuaptS, ruiofa^. 

Crapule, /. iuo|)pou9, juopnmne; 
tretaifuu^. 

Crapnler, v, n. etfiS juopponbeefa^ 
ir^taifuubedfa. 

Crapnlenz, ense, adj, iuofipo, \x^ta9, 
nnttu. 

Craquelin, m. rinleU, forp))u; fuo« 
renfa Çetttiin^t fropu; fapa^tli. 

Craqnelot, m. tuore ^tU. 

Craquement, m. nattna, rouble, rone* 
lina, nartna, nar^Ie; c. des dents, 
^ampatbm ftviett^e 1. falifeminen. 

Craquer, v. n. natleta, roudtuo, na^ 
ri^ta, nardfua, r^dl^tt, r^tfa^tâtt; (htm.) 
ISrpSttâS, lerelata; c des dents, ÎU 
ridtttS, lalietaa ^mpaito. 

Craquerie, / I9rp9t^e, fer9taii9, 
mol^etteleminen.. 

Craqueter, v. n. natisteKa, roud* 
latUa, itanotella, n^ef^etttt. 

Craqueur, euse, «. (ërpBtteliift. 

Crase, /. (tieltop.) îtafit, (a^bm 
tûwun fupidtumtnen ^^betfL 

Crassane, f. Gresane. 

Crasse,/ (lia, \aa9ta, fiitoottomunS; 
fuona; raatuu9, ruûlottomuuê ; oQat' 
nen ft^nt^pertt; ttaruuS. 

CniAse, adj. pûtfu; (fnto.) raata; 
ruofoton. 

Crasses, /. pL ^tlpeet, iotfa Wfitp^ 
to&t tafoeéfa. 

Crasseux, euse, adj. (ilainen, faoS» 
tûtnen; itara, faite. — s. ûîamta L 
fitmoton i^minen; [aitnvi. 

Cratèl^, m. erAê romalatnen ptfart ; 
tuIttDuoreit'autfo. 

Cratiouler, v. a. iafaa foptottcttatna 
taulu neltSt^tn. 

Cravache, /. ratfuruoMa. 

Cravan, m. !aulu6^n^t. 

Cravate, m. IroatUatncn ratfumitf 
1. ratftt. 

Cravate,/, mtel^en lanlaliina. 

Crayon, m. piiru9ttn; I))ti^9pSmi&; 
punalutu-p&nna; I^ii9eplinnSa& te^t)^ 

Î^iirrod 1. muotohitoa; (fuio.) t^9, 
eltt^S; (uoma, fuunnitelma; c noir, 
(^lit^STimt; c rouge, punaltitn. 
Crayonner, v. a. ptutt^tao 1. tu* 



Cray 



191 



Crép 



mata U^iiifnMatiWi, putuiiiïtûUa i. n. 
c; fnnnnttcua. te^btt |»o§ia|»tirrod. 

Crayoïmoiir, m. i^oropcittalo (fitiruf « 
tudtatbo^fa). 

Gréanoe, /. u«fo; luottatnud; n9* 
lottatDatfnad, (aotcttaU)aifuu9 ; (toan^.) 
u^ton*oppv, falainen o))a9tu9 airucKe; 
donner c k, u^toa, (uottaa i^ttn; lettre 
de c, frebititDt. 

Gréaaoier, ière, t. toeRoja. 

Crèanter, v. a. (toan§.) toalafianfa 
na^mUtaa. 

Créât, m. an«o))ettaia cotfa^tu^tou' 

Créateur, m. (uoja, aRaja, fatttaid. 

Crétttevr, trioe, adj. (uotoa; fittta« 
idS^ tnottciioci* 

IMatioVy /. laominen^ (tuko.) !et« 
|int9; pcnidtaminen; totineeii))anemi' 
nen; mmitt&nttitcn; un homme de 
nonvelle c., ^iQait aatelUmie^etfi nU 
mitctt^. 

Gréatare, /. (uonto(a))))alc; olento, 
t^titen (taio. naifiita ia lap^^ta), 

Crébèbe, m. fubeberi. 

CréceUe, /. xaïltvi, riiti), faHfu. 

Créoerdle, /. leikpo* 1. jpouta^autla. 

Crêehe, /. \ttm\, fotmi; jttSnmnr- 
taia ftfta«ar(]tn ebe^ftt. 

Credeace, /. trebenfi>))tti)ttt (atoUjen 
ûtttartn loiereefA; muoiuuoaro^to (^itt« 
ftéfa laitoffiifa). 

Grédenoier, m. muonatoacain §oi' 
taia. 

Crédibilité, /. tt^tottatoaifundr tuo« 
tettatvatfnnd. 

Crédit, m. frebttt, (uottamud; ioa9« 
taatoa ^uo(i tiltdfa; loaltaifitu^r toalta, 
anoo; faire c. à qn, antaa toelaffi, 
tiltdc; lettre de c, trebitittrie; à c, 
toelofp, tiliUe, (fuio.) tur^aan, 4t)9« 
bl^tttt; ouTrir, faire nn & à qn, ru« 
totta frebiti'tilia |)ttftmattit ifnn fandfa. 

Créditer, v. a. (lanna tiUtt toadtaa* 
tDa>|ntoUÂe; être crédité sur, faaba 



trebitifirie ifun (uo; nauttia (uotta^ 
ms^ta inin (uona. 

Créditeur, m. meRoja (tilin jo^' 
bodtaV 

Credo, m. a))o9to(tnen ndfontitit* 
nu^tue. 

Crédule, adj. ^ert!H'U<toinen, ^eta8« 
nefoincn. 



CrédiUté, /. (crfUUnMeifun^. 

Créer, v. a. luoba ; ntuobo^taa, Iaa« 
tia, (uontaa, ptxnîtaa, ^ranna totmeeit, 
afettaa, nimittftd. 

Crémaillère,/. ^a§(ot; rauta» 1. pnu» 
foura, joSa itin tannetaan. 

Crémaillon, m. tutU^ttifct ^al^Ut. 

Crème,/, taaie, ferma; fofe; (tum.) 
I^arad ofa; c. de tartre, cremor tar« 
tari; c de riz, rift))uuro, rififofe; c. 
fouettée, taafefofe, fofe. 

Grément, m. (ftelio)).) fanan Iif&âii« 
t^minni tatouKa taitouttaedfa. 

Crémer, v. n. no^taa taaUtta; taa« 
lettua. 

Crémeux, ense, adj. taaieinen, ter* 
mainen. 

Crémière,/, taatcen mt^^iS. 

Cremaobate, m. (mutn.) naoraHa 
tandflia. 

Crénean, m. (arja, (amma^^aria 
(taton); am)iumaretfô. 

Crénelage, m. l)totineet rayait fi)r« 
ia«fa. 

Créneler, v. a. §amma9taa muuri, 
fatto; |»9tttt va^an ft^riil; am)>uma' 
vetHUa toaru^taa. 

Crénelnre, /. Bamtoatfefrti fui^niSe 
leiRaaminen, ))i)nneiue uurtamtnen ; 
dentelles en c, fut^)iuinen toitfl. 

Créole, m. ia /. freolt, freolt»nataen. 

Cr^age, m. (arfotanlaan (t^ertil' 
minen. 

Crôpe, m. ^arfotanga^r tiera^arfo. 

Crêpe,/. ertt« {lannutattu. 

Crôpé, m. (t^eratuRa. 

Crêper, v, a. (i^ettaa, (i^aroita, ta* 
^artaa. — se o., v. r. nbertaa ^tuffenfa. 

Crépi, m. raj)^u9, laRttud. 

Crépin, m. Ari«|itnu9; saint C, 
t>t)ba tnd))inn9, fuutarien fuoielud' 
p^qH] fuittann ))u«fi {atutnem. 

Crépine,/, erad ri|»fun, ^eltun (aii; 
maba))atta (teuva^tetun e(aimen). 

Cnrepir, v a. ra))ata, laRtta; te^ba 
martio na^faan; (i^ertaa ^tuffet. 

Crépiflintre, /. faRitud. 

Crépitotlon, / ratifeminen, raidfaa* 
minen (tulen); tatttuneen Inun nax9* 
htminen. 

Crepodaille, (. Grapaudaille. 

Crépon, m. eras (t^erretl^n tvifla* L 
filRifanfaan tait. 



Crép 



192 



Cric 



Crépu, ne, ad}, ti^ecd ((iuffl«ta). 

Grépnscalaire, adj, (ttm^n*, ^m)). 

CrépiiBeiile, /. ^ttm^: c. du matin, 
c, du soir. 

OrépnsenliB, ine, f. Crépusculaire. 

Cresane, /. txH ))8ar^ntttt (ait. 

GreBeendo, m ))(tft«mtttatnen fatoe* 
(ent tootmatt {arttutntnen. 

Grésean, f Gariset. 

Cresson, tn. itoufumo^o (lêpidium). 

Cressonnière, /. paxttaf mtfftt Îa9* 
toaa noufunio^oa. 

Crésns, m. (futo.) rtfad mie^. 

Crétacé, ée, adj. Uitunfattainen, lïu 
tuinen. 

Crète, /. I^arja (tufon ja mutben 
(intujen ^SSdftt), ^&Q§entu]pfu ; ntuu« 
tamatn {alalajienetottt; fatiooffen ))ar' 
taatte nodtettu mittta; ^ut|)t)u, §arja; 
c. de coq., fufon^arja; luRaTo^etnd 
(rhinanthus); C. de blé, ^utpuntnno« 
totnen i^iottlâil 

Crété, ée, adj. haxiaUa n>aru9tettii. 

Crételer, v. n. taatottaa, fotfottao. 

Crétin, m. fretini, ^etffomtennen; 
(tnïo.) ^5)ier5. 

Cretinisme, m. hettnKaifuud, er98 
SBotttfin afuRalefa ufetn tatoottakoa 
f^nt^))eratneti ^eiffomieUf^))^. 

Cretonne, /. erttd malfoifen lima* 
fanlaan (aji. 

Crensement, m. {attoantinen, f omet' 
tamtnen. 

Crenser, v. a. ja n. taiiQaa, tototx* 
taa; ruobata, ptxata pof^iaxviOpa9ta; 
(futo.) mtettiil. — Se c., v. r. {(li^bd 
ontelotfi, foioeroffl. 

Crenset, m, fulatu^fau^a. 

Crenx, ense, adj, onfl, ontelo, îupn* 
fae; fuoj^atta otetoa; \\fM; viande c-e, 
ruoîfa, iota et rotoitfe; cerveau c. tête 
c-e, t^^ifi, tottS, tly^m^ri, to^fo; son» 
ger c, nttcicttSmitt aiattVia. 

Crenx, m. înoppa, loto, f^to&nne, 
(onRo; f^intt nuotti, fttmH, badfo; 
toalin, toaUnCaama. 

Creyaille, /. t^fenft^Smtnen. 

Crevasse,/, rato, ^atfeanta, re^eSmK. 

Crevasser, v. a, \aattaa repe&mttttn, 
fierottaa. — Se o., v. r. flcrottuû, f^aU 
tetHa, remets, paXafitua. 

Crève-coenr, m. fijbttnta ))o!a§tah>a 
furu. 



Crevé, ée, s. un gros c, une grosse, 
ra^watna^a, I5nttSntt ; manger comme 
un c, ft)9btt titin |)o^iaton. 

Crevé, m. auffo nai«iDûattctben ^t« 
^atn fuu^fa. 

Crever, v. a. ^affaista, f&rteS, tou« 
(ta; rtffoa, vtpï^ u(o9; c. les yeux, 
toiettttt fllmttt^tt8«ttt; cela tous crève 
les yeux, fe on tl^an ebe^ffinne; c. un 
cheval, ))afa(buttaa ^emonen; (hao.) 
c. qn, pafa^buttaa litafla ruoaua ia 
iuomalla. ~ v, n. (a(jeta, reiQetK, fte« 
rottua; pata^tua; faatnû, (uffua (tuo^ 
(emaan). — Se o., v. r. (alieta, fit* 
rottua, |»a{a(tua. 

Crevet, m pnnottu nau^a metatti« 
|»utrot pHim, 

Crevette, /. erSe (ratouu (aii (çam- 

nurui). 

Cri, m. (uuto, ftrftt, 88tti, ulmina; 
jultdtufftett ia tatoavatn inltinen (un* 
tammeit; (uuba^bn^; ^arfu, pocn; fo« 
ta^uuto; ieter un c, ^unba^taa; de- 
mander a grands c-s, fuurella (ttu« 
botta n>aatia; le cri du loup, fuben 
ulkDtna; le c. des orphelins, or|>oien 
parfutta; le c. de la nature, luonnon 
ttttni. 

Criailler, v. n. firfnctta, toracttar 
joutatotSta ))arfna. 

Criaillerie, /. Criage, m. joutaiotdta 
(irfumtnen, ^arfuniinen. 

Criaillenr, ense, «. ))orufnrthi, tïU 
iutita. 

Criant, nte, adj. (uutattKi, l^trme&. 

Criard, rde, adj. {trfniletoa, ^ar* 
futleiQa; dettes c-es, ptenet toelat, 
jotta ufetn toefotaan. 

Criarde,/. erSd ta^ifekoa Ittnafangad. 

Crible, m. feufa, n)fil|)))tt, tpaura; 
c. à pied, tot^fandfone. 

Cribler, v. a. feutoa, n>&()iSt&, U9t«« 
fata (jbkottt). 

Cribienr, ense, «. feuloia, lottl^lifiaiS. 

Criblenx, ense, adj. ratoeOtnen, ret« 
tttinen. 

Criblnre, /. fenlan'atatfet, fteCeU 
(tfet. 

Cribration, /. feufomtnen, flttnitSt' 
minen. 

Cric (c et fiSnn^), m. n>iifttei)itt, toi* 
pnfin. 

Criccrac, int. mur^ti^! ranffts! 



Crid 



193 



Croc 



Crid, m. malaiUatnen Hfari. 

Criée, /. mettre en criée, §uutO' 
faupaÏÏa œijçbil: toafaratnte^nt ^uubot. 

Crier, V. n. çuutaa, ttrfua; ^arfua, 
{lorata; nart^to, ftrdfua; {iitoata wad' 
taan; c à l'injustice, (uittaa wSS' 
T^t^tttt Krflneenfit; c. au voleur, au 
meurtre, Jçuutaa apna mara^ta, mur« 
^aajaa iQa^taan, koaradta 1. mttr^aajaa 
liinni'Ottamaan; on crie beaucoup 
contre ce fait, fitS tetoa toadtaan fo« 
tnin hitoadteHaan. — v. a. jultife^ti 
f anpatfi ^uutaa. 

Crierie (=:frtirii),/ fitluna, ntclu, 
ntel^fe. 

Crienr, ense, «. {irtuja; tau^affl 
^tttttaja. 

Crime, m. xxfo9f ))a^antefo; c. ca- 
pitalj ^engen^afta, «'ttlod. 

CnnuiudiBer, v, a, fltrtiitt ctDtlt'afta 



nfoé^aPûtn. 

linallflte, m. 



rtfodiaitt tntftia 1. 



Crimina] 

Criminalité,/. rtfoÏÏtfuud. 

Criminel, elle, adj. ntottinen; ton' 
fatitulftn'alainen; xxM^a^au». 

Criniinel, elle, t. nfolltnen, ^^al^on* 
teftift. 

Criminellement, adv, rifoÏÏife^tt. 

Crin, m. iou§t; c-s, pi ^etoofen* 
^arjo. 

Crincrin, m. loiulitriimf^. 

Crmier, m. ioul^tteodten teftitt. 

Crinière, /. ^arja (^eioofen, ialo*' 
)>enran); fanla)>dte; (futu.) {ar^eatiiN 
(a; ^ttono ptxntx, 

Cnnon, m. iou^tmato; attoemato. 

Criqne,/. la^betnta, loenbefatama. 

Criqner, v. n. tirdfuo [ftrfadta, ia 
fmfaltatft^ta]. 

Criqnet, m. firffa; ^eioo«faafft; wh* 

Criqnetm, m. ttrehtmtnen. 

CrlMfjf. tanbin taite 1. murre; tooi* 
Ijejratfaifetva ^etfi. 

Crispation,/, ft^err^^, ftàerti^mtnen; 
fn^tdtud; tDcto (fuoIt^K iantttrcidftt). 

Criflser, v. n. fîri^tail 9am))aita. 

CristaL m. ftbe, tridtam; c. de 
montre, fettontafl. 

Cristallerie, /. friMaHite^bad. 

Criatallier, m. fndtotttnta^foja; 
frtttaC(twora9to. 



Cristallin, m. rrî«ttiÏÏt»efl fllmS^m; 
tri^tamiafi. 

Cristallin, ine, aé^, fiteemSinen; 
fristaainen, IridtalKtrtrfod. 

Cristallisation, /. {rt^taffi^tumitren. 

Cristalliser, v, a. fiteçttttii, §i9^bttt« 
m ftteiffl, faattaa IrtdtaatttrrfQatfi. 
— V. n. fri^taUtStua, frt^taSttntua. 

Cristallographie, /. ûppx (uonnol* 
It^ten fitetben f. {nMoÏÏtm muoboidta 
ia f^nn^9tft. 

Crit, l Crid. 

Critérium (nm = oom), m. tunnii6« 
merRt, tunnn^tin. 

Crithe, /. naaranna))t)i. 

Critiquable, adj. artvoêtelun^afat' 
nen. 

Critique, adj. axtoe9\tUxoa, tutfttva, 
ttttftnnoÏÏinen, mottttn)a,motttelta§; xat* 
toifetua; artueluttama, maarattinen. — 
m. artt)09te(tja ; moittija. — /. ortoo9« 
telu (ftrjaStfen 1. faunotaiteetïifen te« 
ofien); motte, morffauë; motttttoatfuu^. 

Critiquer, v. a. axtoo^ttUa; moit- 
txa, morfata. 

Critiquenr, m. {. Critique, m. 

Croassement, m. forjptn fotffumttien. 

Croasser, v. n. fotfcua, roiffuo. 

Croate, m. f. Cravate, m. 

Croc (c et ftttnn^), m. touffu, ^ofa, 
men^e^afa; n^anfo; fouffuj^ammad, to« 
tal^ammod; tottftrtt pelaaja; Taffaire 
est au c, afta on ioutunut ))ft2ifemSt' 
tttmttn; — c-s, pi tottffet. 

Croc (c (ittnt^^), faire c, tiardfua 
l^m))atdfa. 

Croo-en-jambe, m. donner le c. à 
qn, fûmptttaa ifu, t)anna jfun iatia 
fam^fitin. 

Crocbe, adj. toftdrtt, fouffutnen. — 
/. fal^beffanue^ nuottta; c. double, 
fuube^totdtannes nuottta. 

Crochet, m. tott^ftinen fouffu, ^afa; 
titrtffa; ))untari; fouffu^ammad, tora* 
^amma6; ^otffimtitua nuotin faula^fa; 
tierto, mutfa. poWx; — c-s, pi §iu9« 
fi^otat otfaua 1. fortuan tafana; \ïlU 
fumerftt (); rautaf^nfl; faire un c, 
fierttttt, fai^bH ftettottettt; être sur ses 
c-s, sur les c-s d'autrui, eI2l2i omilla, 
muiben maroilla. 

Crocheter, v. a. aufat^ta (uffu tit« 
rifaCUi. — Se c, v. r. (iofo)).) tof^elUt. 

13 



Croc 



194 



Croq 



Croelieteiir, m. fiilftttatt|»|)tad; M» 
t^nfantaja; c. de serrure, titrtfaua 
anfaifija. 

Croclieton, m. fonifunen. 

Crochetier, m. ^afamaafart, Itttt^« 
maafari. 

Croclia, ne, adj, toilftrtt, foufhtmen. 

Crocline, I. Croche,^. 

Crocodile, m. IrotobtU. 

Crocnfl, (. Safran. 

Croire, v. a, vAtoa, IuuQq; Inottaa; 
pitttd ionafin, arkoata itdfiit. — v. n. 
uëtoa; (à qn) n9toa, (uottaa itu^un; 
(en) u^ioa Sumalaan: c. aux méde- 
cins, an paradis: en Dieu. — Se o., 
V. r, tnUa udlotufft; udtoa ttfenfd, luuHa 
itfenfd itdftti; udfoa totnen toidtanfa. 

Croisade,/, rtstiretli. 

Croisé, ée, part, ja adî. ridtt^fd 
olekua, ridtiin tnenemtt: chemin c, 
feu c'j kuat^telekua; ridtillcl matudtettu; 
nelinittinen, neUkvartineit (langad). 

Croisé, m. ri^ttrettetftinen. 

Croisée, /. atfunanreitd; aftunan 
te^tt; aRuna; (ube (tantaan); ri^tim^d 
(firton); neltkvartinen fangad; monett* 
taltaidten ri9tim^9ten ja t^Sfaluien nu 

Croisement, m. ridtttn meneminen, 
toadtatu^ten ia o^itfe meneminen: c. 
des vents, des courriers, des épées ; 
eri eitttnrotuien ))artttaminen. 

Croiser, v. a. ^anna ndttin, afettaa 
rt^ttt^dten; laçba ))oiiri; ptiW'i^ pox9 
(ridtin xoMmUH); tf^Uïm, e^teUtt; 
riëtiUJi merfitd; lutoa (fo))))ta); tutoa 
neUkuartidta; ))artttaa erirotnifia tiU* 
miH. — V. n. tm'd ri^tiin, pmiiiti^* 
ten; (tût».) It^^ftttd, — Se o., v. r. 
Id^ted ri0ttret(eae, ottaa rt^ti; Id^bd 
tomen toifenfa o^itje; fô^bd n^tit^d* 
ten; ^^arittua; til^attemaQa te^bd toaix* 
xxota totflKcnta; c la baïonnette, lad» 
Tea ))ainettt. 

Croiserie, /. fr^dfd^dfutln; topan» 
futoud. 

Croisette, /. ))temridtt; erdd tantôt 

(vïUantia eruciata). 

Croiseur, m, tr^dfdd^d. 

Croisière, /. Ir^dfdt}^; a(a, mtdfd 
frt^dfdtddn; fr^dfddtod latkua. 

Croisillon, m. {loiffi^^uu; ri^tin pM» 
ii)itut. 



Croissaaoe, /. fo^maminen, UfU|iio 
t^minen fadtoamaKa. 

Croissant, m. puoltfuu, nuftlnu; 
moUfuun muotoinen; !ou!ero toeitfi; 
\xpp\\ (tum.) Surfin toaltatunta; ma- 
iomettlainen udfonto. 

Croissant, nte, adj, fadtoatocu 

Croisnre, /. neUntttifelfl fntominen. 

Croît, m, larian lifdi^nt^minen \\Xku 
m^ffen hutta. 

Croître, v. n. ladtoaa, farttua, \\> 
fdljnt^d. 

Croix,/, ridti; (!un).) ri<ttn»ud!o; 
ridti, toaitoa, etflm^d; rttartrtdtt; plan- 
ter, élever une c, afettaa 1. ^i^dtt^ttdd 
Ttdtt; mettre en c, ri^timnaulita; 
Farbre de la c, ^ridtuffen ridtt; plan- 
ter la c, faarnata rt9tin*o))|)ia pala* 
noille. 

Croix de par Dien, /. aa|)inen, aa« 
pWvtia. 

Croma, m, fa6be{fanne9«))aufl 

Cromatiqne, i. Chromatique. 

Crôme, m. Iromi (metattt). 

Cromome, m. truni)>ettfdn9el urut^f a. 

Crône, m. rana, frana; fafanlçmt) 
(jdrn)ent)o^iadfa). 

Cronhyornèiréj m. (one, mtHd tt^uo' 
tutnen fateen ))aIioud mitataan. 

Croquant, m. paida^ maimainen, 
Toidto. 

Croquant, nte, adj. I^am))ai9fa murd* 
tutoa. 

Croquante,/, frofani (erdd fofnrt* 
leimod). 

Croque, f, manger qc à la c. au 
sel, f^iibd paliaan fnolan fandfa. 

Croque -lardon, m. tut)tnnuoUjla , 
tuoRatoierad. 

Croque-mort, m. ruumtin'ajurt. 

Croque-noix, m, pdl^tind^rotta. 

Croque-note, m. )>eltn toinguttaja. 

Croquer, v. n. mur9f ua ^am^aidfa ; 
— v. a. natertaa, mufertoa, riffa^ut* 
taa; a^mta; entrata; mutdtamidta xx>ùx* 
ten {liirtdd eflneen Jjddto^bat; te^bd 
k)ifainen laulun 1. tirjatttfen teolfen 
luoma; futteladti hl^mata ttfeSenfd; 
tu^Iata, ^utKoiba, ^aadlata; c. le 
marmot, obotetta fuuren l^erran ete« 
(ife^r^; jolie à c, i^ana, ettd fëift 
fun^unfa. 

Croque-sol, I. Croque-note. 



Croq 



195 



Crue 



Croquet, m. oifut ja htima pïpatx* 
taffn. 

Croquenr, m. hionatoierad; ttS^t9« 
tcttitt; ^utilit9. 

Croqvignole, /. nenSfimtoi, itentt' 

Croqugiioler, v. a. antaa nen&|)tu« 
»t 1. nenSnttppa^^. 

Croquis, m, altulnûma, atln^tirtod. 

Crosse,/. ))udpanfatt)Da, {oitfYufaU' 
ma; ^^ef^n^ecft; matta, tarttu; fou' 
tero t&benftja; (aïoetttt^tttttS ; — c-s, 
pi. aibanfetpftSt, aibantufliaiftt. 

Crosse, ée, adj, pn9panSautoaVia mo' 

XU9tttttt. 

Crosser, v. n. moUatta I))9bd ^afloa; 
(TntD.) fnurimmaHa t^lenCatfcelIa fo^ 
bcfla. 

Crossette, /. alutoa, obeïma. 

Crossenr, m. ))anoftlIa oliia. 

Crotte,/. Iota; erStben el&inten fonta* 

Crotté, ée, part j|a adj. lofatnen, 
ntainen. 

Crotter, V. a. fo'aUta, (i*ata, lo'ato. 

Crottin, m. ^mofen, lam^aan ia 
erSiben mutben ettttnten fonta. 

Croulant, nte, adj. rintunut, rttit9« 
itfiûitt ra|»t)ioti(adfa olewa. 

Cronlement, «n. fufietnnttnen. 

Crouler, v. n. hsftdtua; ioutua ^tt« 
mtSSn; la^tentua, ))atnua. — v. a. 
laefea lottMimSltd; koterttttt; c. la 
queue, wetttd ^ttntd ialtoien »ttliin, 
Ift^teS toafoon. 

Croulier, ière, adj. ^^Ki^inen [tnoa- 

Croulière, /. letto, l^^S^tnaa. 

Croup (p ûfint^Q), m. turietnetanti. 

Cron]Mae, /. ratfun ^i))>^49 1. te- 
)Ni0te(emtnen. 

Croupe, /. tantafet (l^ioofen); muo* 
rcni^i^lin; laton^aria; monter en c, 
hdm tarata^fa. 

Croupe, ée, adj. ioKa on tannitt 
Isntafet. 

& Croupetons, adv. f^^!^nsnf&. 

Croupier, m. peltpanttn |)ttlli(in o))n« 
n 1. him^))ani^ ofalltnen afloimietoi* 
men menoi^in )a tnlot^in. 

Croupière, /. (antttm^tt; ))eTdtonmt 
(taitoasfa). 

Croupion, m. tata)>uoU. ))ertt{nio(i 
(i^mifcn); ^ftntA, pi^xm (Itmmn). 



Croupir, v. n. feifooi mflbttttt [toe* 
beettt]; turmeltna, mSbtttS. 

Croupissant, nte, adj. feifotoa, (UN 
fumaton [mebeStS]; mttbSnnt^t, tunnel» 
tnnut 

Croupissement, m. ntofa^aineiben 
fnlaamtnen il^mifen ntumiiefo. 

Croustille,/. (etmSnntum, Itxp^aXa, 

Croustiller, v. n. ^antata Iett)Ktt ri^b* 
patt^ttnfâ. 

Croustilleusement, adv, narrintai^ 
fe^ti, hsieefftfeeti. 

Croustillenx, euse, adj. htieeKinen^ 
nammainen. 

Croûte, /. tetmanfanntffa; Iein)ttn« 
fuoTt; !alafuton'toi!ina ; t)aa§bettn lei^tt 
Itemedftt; fuori, tomettunut ptnto; l^no' 
no maalan^. 

Crofttelette, f. leimttnmnru. 

Crofttier, m. ^uonojen tanluien tan» 

Croûton, m. (ei^ttfannitan ^ala; 
))aa^bettu leilottnmitlu; §uono maalari. 

Croyable, adj. udfottama. 

Croyanee, /. u9fo, ajatn^, mteli; 
ttdfonto. 

Croyant, nte, t. udfomainen. 

Cru, ue, part, fana^ta Croire. 

Cm, ue, adj. raafa, leittdntdt&n; te« 
femtttSn, toalmtdtantaton; koattea^ti \n* 
latoa [ruofa«ainet^ta]; raafa, fdttb^tBn, 
e^ttfol^teliad; eau c, !oma mefi. — 
A om, adv. païiaaUtif fûtulatta. 

Cru, m. toUjel^dmaa; taerni; vin du 
c, fotifadmuinen totini ; foin de mon 
c, omafadtoattama (eintt; cela est de 
son c, fe on l|ttnen feffim&nfS, 

Cruauté,/, iulmnn^, ^irme^e. 

Cruche, /. runffu, ruuf!, pottu; 
(fnto.) totto. 

Cmcliée./. mnhsllinen. 

Cruoherie, /. t^^m^))9. 

Cruolion, m. ))ottunen, tnuRnnen. 

Crucial, aie, adj. ri^tinmuotoinett. 

Crucifère, adi. ionta pMîili on ridti; 
(tnto.) rietinfaftatnen. 

Crucifiement, Crucifîment, m. rte« 
titn naulttfeminen. 

Crucifier, v. a. ridtiinnanitta. 

Crucifix (x et dSnn^), m. ridtiinnan' 
Ittnn lutoa. 

Crucifixion, /. rietitn naultifeminen. 



Grue 



196 



Cuifi 



Cnudfonne, adj. rt^tinmitototnen. 

Gradité, /. raaluu^, e)»fth)|)f))t)9; \u* 
lamaton 1. tpaileadtt fulatua ruoCa; 
raafuttd, juReud. 

Gnie, /. {a9tt>u; ta^toaminen, fart' 
tuminen, Itf&t^nt^mtneit; noufit; ^leti' 
nti9f forotu9 (^innan, toeron). 

Grael, elle, adj. iu(ma, {oioa, ftttt« 
ItmtttSn, toeren^tmoinen. — «. iulma 
1. tùïoa i^minen, ifftmd 1. tafittama 
i^tninen. 

Graellement, adv, iutma^ti i. it. e. 

Grûment, adv. raa'adti, iuUife^i, 

Grnral, aie, adf. reifllnuit'. 

Grustaoé, ée, adj, topatttnen, fuo 
reStnen; animal c, 1. c-s, m. toppa 
tuoriat^'eltttott. 

Gmzade, /. Grusado, |)ortugott 
taineti ra^a. 

Crypte, /. I^autatammio ttr!on alla 
maan«alatnen luoîa. 

Gryptogame, adj. ja /. (r))))togami 
falafutttS. 

Gryptogamie, /. tr^fitogamiar fala 
fiittotfuud. 

Cryptographie, /. taito ftriottaa fa 
lamzïftïM. 

Cryptonyme, adj, ia «. nimenf& fa 
laaioa. 

Grystal, t Cris .... 

On, t Cul. 

Cubage, m. Cnbatnre, /. fuutiofifttt 
Ii^ffen IMtmmta, {utttioittaminett; fitu 
Hoftfttttt^d. 

Ciibe, m, fuutio. 

Cube, adj. fuudoinen, {uuttot^^ fuu 
tto«; pied c, htutioialta; racine c. 
fttutioiuuri. 

Cabèbe, {. Crebëbe. 

Cnber, v. a. tuutioita, (a^fea bat 

Cnbieolaire, m. (loan^.) (aman|»a( 
loeîtia. 
Cabiqiie, f. Cube, adj. 
Cubital, aie, adj. f^nftvtt^fittn*. 
Cubitus (8 Unttiti), m. ft^t^nttrfiluu, 

Cuboïde, m. fuittioumuotoinen (un 
iaaa))8ttbtt«fl 
Cucule, m. jouer à c, oKa ))ti(oifUl[a. 
Cueullau, m. erfid fuolimato. 
Cuculle, /. toiitta pttft^indneen. 



Cueurbitaoé, ée, Oié^. gucnafufmm 

fuufuma. 

Cuourbitain, Cueurbitaire, m. gurf' 
famato. 

Cuenrbite, /. tidlaudfoneen ^o^ja' 
pnoli. 

Cueillaçe, Cueillement, m. poïmu 
mtnen; ))otmtmtd'atta. 

Cueille,/, ((atto.) çuviefanCaau te* 
toto: ^ebelmttn (joimiminen. 

Cfueillée, /. neutotCfi te^tamft mee* 
finfilanfa. 

Cueillette, /. ^oimimtnen, fato (^e» 
bebnien); touel^tt; (laito.) tappaittu» 
toava; charger un vaisseau à la c. 

Cueilleur, euse, ê. (lotmtja, l^ebel* 
mSnCoriaaia. 

Cueillir, v. a. poimia, nouCfta ; too* 
ta, toriata. 

CueÛloir, m. fitbdm^îoppa. 

Cuider, m. foitea ^fbe(mtt{o))^a. 

Cuider, v. n. (ioan(.) arkoifoita, 
(uuHa. 

Cuiller (r ttftntl)!)), CuiUère,/. (ufiRa, 
fott^a: c. a fondre, loalinlau^a. 

Cuillerée,/, (uftfafftnen. 

Cnilleron, m. luflfan ^eftt 1. la)ia. 

Cuir, m. touota; na^fa; c. à rasoir, 
partakueitfm l^toftn; c. bouilli, raSma* 
na^fa; c. fort, anturana^fa; c vert, 
cru, tef emfitiyn kouota ; sentir des dou- 
leurs entre c. et chair, tuntea mai* 
kooja tbon ia lifian tu&IiHtt; jurer en 
c. et chair, (irota itfeffenfft. 

Cuirasse, /. rtuta^aarnista, fiyraSft 

Cuirassé, ée, part, ia adj. tinta* 
^aamt^tatta toaruStettu; (tuto.) ^t^tuhi 
toarustcttu; ^ttko^tttn, iulfea. 

Cuirasser, v. a. rinta^aamtstatta 
toaruStaa. 

Cuirassier, m. fi^raSfieri. 

Cuire, v. a. fetttttd, paa^taa, ^atStaa; 
ft^^fent&ii; leipoa; tutenuuttaa [aurtn* 
aosta]; futattaa (watfasta]. — v. «. 
lic^ua; paa^tua, t)aistua; tttp\tià; fir* 
luenneuft, tt»istfi&, i)a{ottaa; en c. à 
qn, faattaa tatuoiutteen. 

Cuiret, m. ))ar!isfa ottut muota. 

Cuisage, (. Cuisson. 

Cuisant, nte, adj. ^olttatoa, fptt()l, 
tttima, iixpt&f tatttxa, ^atfea, tanoaS, 
faltuaatua. 

Guiseor, m. tti(ot|»o(ttaia. 



Cuis 



197 



Cuit 



ntoatifaitod; ritoatiIatttO'taito; î^'éMtî^ 
mfia; feitinfojit taitoa^fa; être char- 
gé de c, oUa Ittalfi liffama 1. li^O' 
mSifttleen Taltainen. 

Ciaismer, v, n, toimittaa ntoan(ctit« 
tttmt^ta. 

Giifliiiier, ère, «. ntoanlatttaia, fofli. 

Guissard, m, reif^aamiéla. 

Oûsee,/. retfl. 

Cnîaaon, /. feittttminen, |»aa^tomi« 
ncn, HMiStammen, let^ominen, f^))fen- 
tttmUien; timi^t^d, ttrmenteleminen , 

pûtottt9. 

Cuissot, m. metffin'Otnffen retfl. 
Cuistre, m. nio^fija; (t»a(.) ToutU' 
potmixia; firjafot. 

Cnit, ite, part, \am9ta Cuir. 

Cuite,/. ttU«H)ottto; foterlnWtto. 

Cuivre, m. kvadft, fupari; c. noir, 
raofa madft; c. jaune, medflnti; c. de 
rosette, tafaritQa^tt; c. viergei natif, 
luontai^toadfi. 

Cnivré, ée, aâj. fut)artnn)dTtnett. 

Cuivrer, v. n, fitata tuparitta; ful^ 
îata \tfaîûUaUa. 

Cnivrette, /. medfinitnen tu^otin 
)>u&anud<foitttmidfa. 

Cnivreox, euse, adj. madienfetainen; 
koadtenfaltainen. 

Cal (1 et attim^), m. taIa))itoIi, ^c- 
rS|»ttolt, |»^tt4; §ttnttt; aIa))uolt, po^ia; 
c. de basse fosse, ))imeS manttlnola; 
c de jatte, raaiariRo (jota tatai^no* 
IcOttiifo loa^autnn); c. de chapeau, 
d'an verre, d'un tonneau, (atitn, ia» 
fin, t^imi^riit ))0^ia; c. de sac, itm* 
l^ilatn, nuotanpertt; (lum.) totrla, io9ta 
et Ole ebist^mifen toitooa; c. de plomb, 
io!a aina on t|i|5Sfii fitnni; être à c, 
o8a t»attfeiiittttomidftt; la tête a em- 
porte le c, ^Sn on joutnnut foitoet 
Jll^t^^n; mettre une charrette à c, 
un tonnean sur le c, toanna rattaat 
perftl][enf& aifot ))^St4^n 1. ti)uni)ri pt^ 
r&tteen. 

Culasse, /. t^fint^erd; ))erttniiin)t 

Cannte, /. httMrfeitfa, ^ttrftt^^fl^. 

Celbnter, v. a. htmota, luftstoar 
fl^SStft alaS; — tr. n. fufi^tno, mtntià 
nûftdàftûûf foctsa. 



Cidbvtis, m. f&I^ieitlto, jlo!a on mut* 
lin malltn. 

Cnlée, /. titoinen jloen iHirtasSa oie* 
ma fittan'ortfn; (latm.) tolmtttfS; nmo* 
ban l^ttnn(int)uoIt; c. d'arc-boutant, 
fUIûn])tlan. 

Cnler, v, n. (laim.) ^ertt^t))», fafata. 

Cnlier. adj, m. boyeau c, ))erÂfnoIi. 

Cnlière, /. l^dnttttP^S; tomero firat 
rft9ttt9(onntn alla. 

Cnlinaire, adj. t^Sfin^ f^SItl'. 

Colmifère, ad> forrellinen, fortta 
fadtoania. 

ColmiBant, aé^, point c, pnoltpdt' 
nttnfo^ta, torfeimmaHanfa 1. i^Iimmttl* 
I&nftt olema. 

Cnlmination, / ^noli^^tttmftn to^ta, 
^Ummttlliinftt oleminen. 

Culminer, v. n. oiïa ))uoH^ttt»ttn 
to^basfa 1. t^ltmmfttt&nftt. 

Culot, m. mitmeifefft f^nt^n^t pi>u 
fanen (intinnl. mutben eftttnten ^efddftt ; 
nnorin (a^fi per^eedftt, fno^ud; nuorin 
feurneen iSfen ; (!em.) metauinen po^ja' 
niopa; ))ii))uiira^ta. 

Culotte, /. l^onfut, p^i^tft; c. de pi- 
geon, f^ç^I^fen tafapuoli (reibet ia 
Çttnttt); c. de fusil, ptjsf^n^er&n §ela. 

Culotter, v. a. ^ettltt ^onfut ifun 
jalTaan. — Se c, v. r. metttd ^onfnt 
ialtaanfa. 

Calottier, m. na^fa^onfnjen, ^anftt* 
fatn 1. tan^ptenldin tefiid 1. m^^id. 

Ciilottiii, m. erds (ait a^tatta bou' 
fttja; (htm.) t)oita, Jota enftmdtftd çon* 
fujanfa luluttaa. 

Culpabilité,/. riColIifund, f^^Oif^^d. 

Culte, m. iumalan^altoetuS, inma* 
tottfeminen. 

Coltivable, o^;. wtTiel^tfeffe fel* 
paaxoa. 

Cultivateur, m. maann)t(ie(ijd; erdd 
anran tait. 

Cnltivation, /. milielt^^. 

Cultiver, V. a. n)tQelId, muofota, 
te^btt miliamaatfi; ^oitaa, ^ariottaa, 
totmittaa: c. des ûeurs, son esprit, 
les sciences. 

Cnltore, / toiQel^s, ntaanteiljet^é; 
tadwattatninen, (oito; (arjiottamtnen; 
grande c, fnuri maan»tI)e()|S (ioSfa 
Idt^tetddn ^tfla ia fonttta); petite 



Gumi 



198 



Cuva 



c, (û^iomiQelpf ; «. de la Tigne, mti« 

CiUDiiL, m, fumtna. 

Gamiil, m. Ittittfiminen, fofoomtnen; 

Cmiilatif, iye, adj. (laiït) lif&tfl 
tuUtoa. 

Cnmiilatiyemeiit, adv. fen o^edfa, 
t^nntt fen lan^fa. 

Camiiler, v. a. fo'ota, (ttiSta; ^^td^ 
Iftaatoaa {littttt 1. toimittaa (ufeita ipir* 
toia). 

Cnnctatenr, {. Temporisateur. 

Cimctatioii, f. TemporisatioiL 

Cunéiforme, adj. toaajan 1. dUau' 
muototnen. 

Cupide, adj. luotton^alufs^r oman* 
tt)Ottou ç^bttttDd, ^imotnen. 

Cupidité, /. b)ottou{)4Vntd, omatt' 
ti)oiton«pi)i)nto. 

Cupidon, m. lemmen jumata. 

Cupule,/, ({adb).) (ttu; fiemenfo))))a. 

Curable, adj. ma^boutneit paxan* 
nettaa, ))avanema. 

Curâge, m. ))u§bt9tamtneu, ^crfaa* 
tntnen, ^u^tomtnen, pt^tminm, fivtad* 
tamtnm; (fadm.) afantatar, rudfûTUO' 
(o (potyoonum hydropiperj. 

Curâmes, /. pi. pttîttt 

Curatelle, / {uratoriUr ^ol^oion« 
totmt. 

Curateur^ m. turatori, ^on^oja. 

Curatif, ive, aé^. ((ttttt.) parautama, 
parannn9«. 

Curation, /. Mrantamineit, )iaran« 
nud; parannu^femo. 

Curatrice,/. ^oG^oiatar, naiei^ol^oja. 

Cureuma, m. fnrfumetjiQ. 

Cure,/, (oito, ^uolen)>ito; (tt&tttrin- 

Îioito; parannudietno, jparantaminen; 
irftol^crratt toxxîa; firtfo^crronfunta, 
pitajftd; pQphila. 

Curé, m. tirtroberra, padtori. 

Cure-deut, m. çammadfaikoin. 

Cure-feu, m. loïa, jotta \tppHi ajaa 
Ittonan a^jlofta. 

Curée, /. mctfttn.otuïfcn flfaïm^lfct, 
ioita (otnlle amtetaan; âpre à la c, 
faaliin^imotnen ; sonner fa c, f oittaa 
faa(iin iatajaifUle. 

Cure-môle, m. mnbanluomari. 

Cure-oreille, m. {omafau^nen. 

Cure-pied, m. faMtorotito. 



Curer, v. a. bu^bifttaa, t^ecoto; ^ 
rata (atinamttt^ll 

Curette. /. ra(oit)>er!au6«afe; pi^^ 
fi)nra9fl; tatminrauta. 

Cureur, m. {itt^btdtajia, pertaaia: c 
de retraits; c de puits. 

Curial, aie, adj. firtCo^erran'iotraii^ 
tirRo^erran^funnan'; tirIto^erras<. 

Curie, /. contafomen turta. 

Curieux, euse, adj. uuteliad, tiebon- 
^alutad; uufi, eriuomainen, t^meetti* 
ttm, eriefmnmainen. — m. untdta^ 
i^minen; merfiStSten ia ^artotnai^tm 
ta)>iueiben tofooja. 

Curieusement, adv. tarta^tt, tart* 
fuubella. 

Curiosité, /. uutetiatfttu^r urftimai* 
fuud, ^aluHifuud; erUtummainen 1. 

!iarn)inatnm 1. mertidinen topint; f^lu 
emmotjlin fafui^tn. 

Curoir, Curon, m. aurantadta. ioilo 
auran ^tmedtil ntulta perataan. 

Curseur, m. Ittffutnainen koiifart 
mitta)mu^fa. 

Cursif, iye, adj. faffe&men 1. furfi- 
n^t firiotud. 

Curule, adi. (muin.) furuUnen; 
chaise c, norfunfutnen tuoti (orteim- 
pïa romalaifia wirfamiebift martm. 

Curures, /. pi. vanta 1. ruot)a, iota 
meren ))0^|a9ta no^tetaan; (ota. 

Curviligne, adj. tDSttrtttDtiloainen, 
fouRuttiittiatuen. 

Curvité, /. !ouf f umttmaifttud, mnt- 
taifuue. 

CuBoute,/. nntutaUtumata (euêouta 

êuropoea). 

Cussonné, ée, adj. mabonft^Smft 1. 

Custode, m. firton L (nodtartn ^oi* 
taia; luoetarin tarfastaja. 

Custode,/, alttartn eflioaate; îaU 
tiïô^ntto: i)t«too(tntotero; fulmoàil^i) 
maunniefa. 

Custodial, aie, adj. tarfastaia. 

Custodie, /. (uo^tarintarta^tn^. 

Custodi-nos, t. Gonfidentiaire. 

Cutambule, adj. Ter c, t^omato. 

Cutané ée, a^. i§o$fa oinoo, t^on*. 

Cutioule, /. efuia^ta. 

Cutter, m. ena(antt(ainen purjelatiDa. 

CuYace, m. fc alfa, iona wtini pU 
betSSn ftttUdi«fii feltmemiettt toartm; 



Cuve 



199 



Dagu 



tDihiin feîfenemtnen; ta))a, mittft felle> 
nemtnen toimitetaan. 

CuTe,/. amme, fammio; f aatoi, !^4t)))i. 

Cnveaa, m, lofi^fitnen ammt, fim» 

Cayée, f, ammeStnen, f aamtllinen ; 
monien wttittîaiien fefottaminen. 

Cayelage, m. touorifaitooffen auton 
pSittittâmtnen ^trfma. 

Onveler, v. a, ^trfilIS ))ënfttttta louo* 
Tttaitootfen anfto. 

Cuver, V. n. feifoo ommee^a felfe- 
non&dfil [tottm^tlil. — v. a. c. son 
vin, maata itfen{& feftQttffi; itttt^b^tttttt; 
ûiateUa, miettiii, mteledfS l^autoa. 

Cuvette, /. i>eftntt)att, j^efin^amme; 
a9tia, jo^on rttdtiidfourun koefl jiuotfee. 

Cavier, m. )jefu-ainme. 

Cycle, m. aianiaffo, touofliaffo. 

(^dique, adj, fanotttin tpan^oidta 
greelalaifleta runoiUjot^ta, j|ot!a (^' 

Îlt^tsftt rmioiatfoisfa efltttwttt juma* 
undtanin 1. muita fertomuffla; tita- 
pftidTunotUia. 

Cydoïde, /. p^brUmiitoo, c^Holbi. 

Cyclométne, /. ^ni|>^rfttn mittaud. 

Qrdope, m. f^Ko^i. 

Cyolopéen, adj. f^fto^Uamen, ft/îlo* 
pu. 

Cygne, m. loutfen; cour de c.,iout« 
feneit (aula (loauTtuidfa). 

Cylindre, m. c^Unben, te(i, toaU^, 



Cylindrer, v. a. ct^Itnbenn tnuotoi« 
fctft te^btt; i^rfi^tSft, iunfata. 

Cylindrique, adj. c^Imbriuen, toaU 
flumuotoinen, telanmuotoiiten. 

Cymaise, /. puolxp^^vtH Itidta (xa* 
fennutfi9fa). 

^mbale, /. c^mbati, œtôflnfiletD^t 
tttmilaifedfa fottto!unna9fa. 

Cymbiforme, adj. tQeit^cenmuotoU 
ueti. 

Cyme, !. Cime. 

Cynancie, /. luridtndtauti. 

Cvnique, adj. c^ntllinen; flimoton, 
ntofoton; raafa.— m. ntototott i^minen. 

Cynisme, m. ci^nilltnm fUof ofia ; ruo' 
tottomat takoat. 

Cynoglosse, /. (ta^to.) toiranfUU 
(eynoglonum). 

Cynosure, / ko&^tt otatoa. 

Cyprès, m. ttipvtS\i*pmi. 

Cyprière, /. H^pxtSpmttHH. 

Cyprine, /. (&ifi^xïa, 8enud«j[umalat« 
taren ntmtttj^. 

Cystite,/, raton tule^bud. 

Cystique, adj. ^apta*, \appu. 

Cystotome, m. afe, mïM raffotimt 
poi^ittaan, 

Cystotomie, /. raftof ttoen pox^tamï* 
nen. 

Czar, Czarine, $. tfart, tfaritar, SBe* 
niiiâit ^attitfiia. 

Czarovitêcli, m. cefaretottd, ntmit^^ 
SBenSjfin tDaltan^tuimett ))enffifeCle. 



D. 



Da, int, oui-da, ntm f^Ktt, tottafai, 
ttets^ti; nenni-dft, ei^&n toti, et futn^' 
faan. 

D'abord, f. Abord. 

Da eapo, adv. (foit.) ferta toieltt, 
imbe^tanfa. 

Daetyle, m. baft^ti, ntnomttantaii 
(—-'-); (muinoln.) ditfiûta pappt] 
taieteftiatit tan^i; (rodto.) foiranruo« 
^0 (daetylui). 

Daetylique, adj. batt^Imen. 



Daotylolalie, Dactylologie, /. for* 
mtpu^e. 

Dactylonomie, /. tutonvia^tminm 
formiffa. 

Dada, m. l^nmma, fe^^i^eiponeti (Ia9« 
ten tiele^ftt). 

Dadais, m. tov^o, toefo. 

Dagome, /. ^tflfartotnen 1. fartoi* 
pnoix U^mtt; (fu».) fial^aïuelf inen ttm^ 
mtt. 

Dague, /. er&d titarin taji; (merito.) 
pamppn, Açben^fttta. 



Dagu 



300 



Dans 



Dagaer, v. a. Ttoan^.) px^Wi tt!(u 
rtHo; o^tua [faffançimenparituTfedta]. 
~ V. n. tiitda, nuolena (entttd, i^feft 
[^autadta]. 

Dagaes, m. j?2. nuoren ^irtoen ettfl» 
mtttfet fartoet. 

Daçnet, m. totdtonotinen farmad, 
iota et oie tuieitt tabottanut en{!mdtritt 
fartuianfa. 

Dahlia, m. (tadto.) ba^tia, georgtni. 

Daigner, v. n. armotttfedtt, fuojlot' 
(ife^ti ta^toa 1. futoatta, b^toStrt nd^^ 
b^, alentua tefemdSn ; il n'a pas assig- 
né me regarder, ei ote (uolittut mi« 
nua tatfeïïalaan. 

D'ailleurs, t. Ailleurs. 

Daim, m. ttd^ Êtrtoen laii, metfS* 
»)uîfi. 

Daine, /. erSd naaradl^irmen taji; 
metfdiDuoqi. 

Dais, m. malta^^tuimen, aittarin 
teitta 1. fatod. 

Dalle, /. fimtpaaft; fiera, fokDaftn; 
laitoan pum^ypafouru; ))aafi«arina (ma» 
fuuntdfa); loçen ta^t muun tfonlalan 
ïoïipaU 

Daller, v. a. Ia9tta ttmtpaaftlla. 

Dalmatiqne, /. erdd me^fufafulan 
ïûii. 

Dalot, m. Claim ) f))^tattt. 

Dam, m. (man^.) ma^inlo, ta^t)i0; 
maurto. 

Damas, m. bamasti; bamadterattu 
a[e; ercid (uumun (ait; d. cafard, pVLO>> 
tifllftinen bomaêti; acier de D., ba0« 
ma^fotercid. 

Damasqnine, t. Damasquinure. 

Damasquiner, v. a, bamadferata. 

Damasqmnerie,/. bamadterau^tatto. 

Damasqninenr, m. bama^feraaia. 

Damasqninnre, /. bamadferaudtçd. 

Damassé, ee, part, ia adj, linge d., 
bamadttrettoad. 

Damasser, v. a. lutoa bama^tiTei* 
loaêta. 

Damasserie, /. bamastifutomifen 
taito; bamadttfubonto. 

Damasseur, m. bama^ttnfutoia. 

Damassnre, A bamadttfangad. 

Dame,/, routoa, rouiDa^nainen, tuai' 
ladnatnen; battitfliatar; rouioa (fortidfa 
ia f ^ant)}elt«ftt) ; na^u (Iauta))elidfd); 
funtngaô (feili>cli«ltt); labunla^fiian 



nuijia; notre dame, J^aSitfijiattartmme^ 
nettf^ SD^artan ntmiti^d tatoltfllla; les 
d-8 de France, ronélalaidten luniu' 
taatt^t^tdrten nimtt^^; les d-s de la 
Halle, tau^^a'afat ^arifidfa. 

Dame, /. pato, toe. 

Dame, int noi ^etl iumal>aut! 

Dame-dame, m. txM iuu^ton lajL 

Dame-damée, /. Ql^dtnen routna; 
bami (bami|)elidfd). 

Dame-jeanne, /. ifo, iuurilla k^m*^ 
pdrtpunottu t)uào. 

Damer, v. a. te^bd bamt (bamipe» 
li^rd). 

Dameret, m. t^ttdin ^empiii teitari. 

Damier, m. bamipelt'Iautanen. 

Damnable (m ei ddnn^ td«fd eild. 
feurr), adj. tuomtttama, lirottaroa, 
^^lidttdiDd; rattfaiétama, ranfatdtuf* 
fen attfainnut. 

Damnablement, adv, 4l)Iidttdn)dlI& 
1. ranfat^tuéta anfaitfetvalla tatoalla. 

Damnation, /. tuomttfemtnen, ft* 
roomtnen, tiiomto, ]^))IfdQ9r firoud, ta* 
botuê; tuomîon^alatfuud. 

Damné, s. ftrottu, ^^Qdtt^, fabotettu, 
tuomittu (i^mtnen). 

Damner^ v. a. langettaa tuornioUOr 
tuomita, ftrota, ^Qlidtd; cela me fait 
d., fe mtnua ilettdd. — Se d., v. r. 
antautua (fabotulfeen, turmioon). 

Damoisean, Damoisel, m. (toan§.) 
aatelinen nuori^erra; t^tt0tn l^empu. 

Damoiselle, /. routoa^nainen, rt^S» 
find, neitfi^t (tuan^aéfa laftltele^fft). 

Danché, ée, adj, itûdtxl.) ^amma^* 
tcttu. 

Dandin, m. lerppumainen to^fo. 

Dandinement, m. ruumiin ^etéfaut' 
tamtttett 1. fiefuttamitten. 

Dandiner, v. n. ja Se d., v. r. ^uo* 
Itmattoma^tt ^ei^futella 1. tethiteSa 
ruumtdtanfa. 

Danger, m. maara, ^dtd, turma. 

Dangerenz, ense, adj, toaaralltneii. 

Dangerensement, adv, tDaaraQife^tt. 

Danois, se, adj, tan^falatnen* — 
m. erd0 tandfalainen ja^tifoira. 

Dans, prep, — éfa (-^fd): être d. 
sa chambre; — ^«n: entrer d. une 
maison; ifun ajan fuluedfa, ptxHM: 
il partira d. quelque temps, ^dn 
Id^tee ioiitun ajan perd^td; olemineit 



Dans 



301 



De 



ionatin: il est d. son bon sens, ^n 
on ta^be«f(l iàxit^yàf t(i^fli<irttfentt; 
ntniaan: dans le senre le plus mo- 
derne, uttben«atfat|tmman (aabun mu- 
ïoan; — -«ta (»«ta): boire d. la bou- 
teille, iuoba puHodta; fumer d. une 
pipe de terre, ))oIttaa famit)iipu<ta; 
— lia («Htt): d. le chemin, matlaQa. 

Danse,/ tan^fl; tandfimurtlt. 

Danser, v. a. j[a v. n. tandfla, tan9* 
fftta. 

Dansenr, ense, /. tansflja. 

Dansoyer, v. n. (n)an^.) I^nonodtt 
tan^fta. 

D'après, t Après. 

Dard, m. ^eittolei^ttd ; (run.) ))i9« 
tin (kQO^fa^aifen, fârmeen); (futn.) pi9' 
tofana; mtelantupen lenfS; (Îa9m.) emi; 
CtS9 fa(a (eyprinus lêucisctu). 

Dardanaire, m. (man^.) j^mafalfa, 
ftSfuri. 

Darder, v. a. koisfata afe (^eittO' 
tei^ttn laiiSa); tatoata 1. ofata 1. faa« 
xouttaa ^etttofet^Saatt ; iti'ônm )}tsttn 
u(od rfSrmee^tS |. n. e.]; (fuu).) le so- 
leil aarde ses rayons, aurtnfo (uo 
f&teenfa. 

Dardenr, m, ^eittofeibiSdn ^etttajii. 

Dardille, /. neiliftarutan marfi 1. 
mana. 

Dardiller, v. n. itfl'àiii toaxtta, ma* 
luia. 

Dariole, / tt)}t)are!pa. 

Darne, / mïpaU ifo^ta tatadta. 

Daron, m. (n^an^.) (iufad 1. totefad 
ttRo. 

Darse, Darsine, /. flfimmainen fa« 
tama. 

Dartre, /. fan)it)uoU. 

Dartrenz, ense, adj, \axo\pnoitn* 
taltatnen; fan)i^uofen«. 

Dataire, m. poan)iIItnen tanSltan 
eflmied. 

Date, /. ))attt)amaSra, antopaima, 

l»ain)aiuht. 

Dater, v. a. tirjottaa antotoattoa, 
faiwaiuru. — v, ». (de) otta jrun ai- 
fainen^ cet homme date de loin, ta* 
ma mteS on atfa-itainen, pnf^viVL tnan* 
(ot^ta aiotdta. 

Daterie, /. ))aan)tttinen fanslta 9^0- 
masfa; tandlian rflmte^en totrfa (Y. 
Dataire). 



Datif, m. (lidto)).) batlmi. 

Datif, ive, adj. latlllfedtt maaratt^; 
tutelle d-e, ^ol^ojan tohta, io^on 
lai^fa on maaratti). 

Dation, /. idf^ia (f titottifuuben of ot- 
teeffl). 

Datisme, m. [çnon^mten ItiaSinat 
fabttaminen; fieltmtr^e. 

Datte,/ babett. 

Dattier, m. babeli))uu. 

Datnra, m. ^ulluruobo (datura). 

Daube,/ erad (i§anietttamtS*feitio; 
fenfaltainen (t^aruofa; à la d., ata- 
boBi 

Danber, v. a. I^bba n))rfi£[a; foi' 
matû, poriato. — Se d., v. r. tapette 
fesfenanfa. 

Danbeur, m. pariaaja, piTffaftrn)e4. 

Danpbin, m. betfini, merififa; ta^- 
ttfiteran nimit^S; ransfalotfen funtn- 
taatttfen l)erint5ru§ttnaan nimit^d. 

Danpmne, /. ran^falaifen pcrtntS' 
rubtinaan puoltfon nimit^d. 

Danrade, f. Dorade. 

D'autant, f. Autant. 

Davantage, adv. enemmtn, toïiVi 
enemmin. 

Davéridion, m. lamenbeli-aHQ. 

Davier, m. bammaépi^ti (jotta ^am« 
patta n^ebetaan). 

Dé, m. !uutio, noppanen ; formtStin, 
mingerpori; dés chargés, maarat peli* 
noppafet. 

De, prep. (fupi^tuu Q^btétett^na ar« 
tiffcain: le jo les du'ffi ja des'ffl), 
tatfottaa, l:o paifan fu^teen: la^te* 
midta jstlin pattadta, -«ta («Sta): 
descendre de cheval, adtua ^eniofen 
fefôéta; venir de Paris, tutta ^axu 
^9ta; s'écarter de la règle, batra^« 
tua faannddta; regarder de près, fat« 
foa litelta; il vient de sortir, ^an on 
wadtHtaan la^ten^t; il y a grande 
différence de vous à moi, teiban ia 
minun matttta on fnuri erotud; de 
TOUS à moi, labben Mttn, meiban Tes* 
fen ; défendre ae . . . fnojietta ittn ma^ 
taan; (luw.) futuperaa: né de pa- 
rents obscurs, î^ntlanbt al^aifiéta toan* 
^emmi^ta; allemand a'origine, fçnn^U 
tanfa faffalainen: pain, puofette, puotecn: 
aller du coté d'Orléans, mennaOrfean' 
{in puoleen 1. pain; se ranger du parti 



Déal 



203 



Déba 



de qn, afcttita ifttn pviûléir, 2:o ajan 
ftt^teen: du matin au soir, aamudta 
e^toofm; de nuit, de jour, ^51ltt, pHu 
MM; de mémoire d'homme, i^mi« 
fen mutdtin otfaan; 3:o mutdfa \nh* 
td«fa, mt«ffi t)lt))ttanfa erottamidta 1. 
|)0t9taini6ta aiateflûan: a) fofonaidta, 
\o9ta io(u ofa otetaan, -Ma («6t&), «Ita 
('M) \tU paxtitiïDÏmtxfimt^i: un hom- 
me du peuple, mxt9 tanfadta; la plu- 
part des hommes, fuuriti ofa içmi' 
|l&; combien de soldats, httnfa paU 
)on fotamie^ift; je ne suis pas connu 
de Tousj en oie teiUtt tunnettu; b) au 
netta, mtdtA ittn on te^t^: bâtir de 
bois, ralentaa ))uudta; que faire de 
cela? mita fllltt, fittS te^nen; pu^een, 
ajatuf f en aine : çjirler, penser de qc; 
c) f^^ttt: mourir de faim; je n^en 
puis plus de fatigue, todf^m^ffedttt en 
wot enSSn: remercier de qc., flittfitt 
j^thn; d) fn^teen: pour ce qui est de 
lui, (finen fu^teen, mtt& 68neen tulee; 
c'est de cela comme du reste, fen 
tandfa on fnten munnfin; e) otemi^ta 
mntaan: ce n'est pas de mon goût, 
et fe oie minnn matuni mufaan; !et* 
no, miStt jtin te^bttttn: insulter de 
paroles, foimata fanoiÏÏa; fj omi6ta* 
mtdta ja omatfuutta: le livre du fils, 
^ojan iïxia ; la guerre de trents ans, 
iolmif^mmen«mttotinen fota; le royau- 
me d' Italie, ptaltan maltafunta; g) 
topaa, ioBon jftn tel^bSttn: de force, 
Mttfimattaua; marcher d'un pas fer- 
me, o§tua loafatffQ a^feletlla; h) mtttaa: 
de beaucoup plus grand, jialioa fuu* 
xtmpx; âgé ae du ans, tçmmen' 
mnotta^; De on m^Sd moniatben ah* 
ieittmten j[a tnerbten régime'tnA: ca- 
pable de tout, faiff tin I^fenemtt, hum- 
ble de coeur, f^bftmedtttnS^rtt; man- 
quer d'argent, {luuttna ra^aa; olla 
Ta4an))uuttce^fa: rivaliser de coura- 
ge, filfiaiÏÏa nrçoubedfa. 

Béalbatlon, /. ttialfaifemtnen, toaU 
foifeffi fetttSminen. 

IMbftcle. /. Débâdige, m. Débâcle- 
ment, m. lattntft^tS, jiStben Inoma; fit' 
ft-anoaamaton tapant, tfltïnm (toi; 
laitooien poidtoriaamtnen 1. fiirtttmi' 
nen fatama^ta. 

Débâoler, v. a. fltrtftll 1. foriato 



pax9 laimat fatama^ta; poi^tùa foIiDat 
omelta 1. altnnalta, murtaa omi 1. af- 
!nna; k^u^bi^tûa i&aM&. — v. n. Ifi^tcfi, 
fulaa Qfittdttt]; (tuw.) iontna (ttmtSe. 

Déb&olenr, m. fataman'tarta^taia. 

Débagonler, v. n. offentoa; l^nrata 
itfedtttnfa. 

Débagonlenr, m. I5rt)6ttSia. 

Déballage, m. tatvarotn ))ttrtaami« 
nen mt^ttytdttt, fuorma^ta. 

Déballer, v. a. i^urata tamarat m^* 
ti^ïM, hsorma^ta. 

Débandade (à la), adv. l^nfln (a« 
fin, mullin mautn. 

Débandement, m. fotaioufou (aioo* 
minen omtn tuiotn. 

Débander, v. a, irtottaa, ottoa tr(t 
(mxt, fiteet); laufai^ta, (elIittttS 0)M« 
f^» mv)' — Se d., V. r. ^fajota [fo* 
tamtte^tttj; irtaontna, IS^^t^ft, (eltott; 
laneta [))))«f^9ttt] ; m^6tt)S, toettti^t^tt !t^ 
rol^ tarfaaffi. 

Débanqner, v. a. (ttmttttttt 1. faat« 
taa ^anm (amiSUe, ftlrteS l^anm. 

DebaptiBer (p et ttSnn^), v. a. rîie^ 
tii& ifuita tadteen ebut; se faire d., 
Iuo))ua ladteenfa liitosta; il se ferait 
plutôt d. que . . . ^ttn Yn)>etfi tDatfta 
paf anatp, mtelutmmin htin ... ; munt< 
taa ifnn ridtint&niœt. — Se du, v. r. 
muuttaa ridtintSnimenfS. 

Débarbouiller, v. a. ))u(bt«taa It'a^* 



ta; )»^V4fiii ))u§ta^!fi. 
Débarcaf 



^ ibarcadère, DéDareadonr, m. fa* 

tamalaitnrt, Iodtau9))aiRa. 

Débardage, m. (altola^tin pnttaa' 
minen l. Io8fau9. 

Débarder, v. a. pnrata (alfoIaMi 
(alf ojpurredta ; metSd (alToia metftt9t&. 

Débardeur, m. (altoladtin ))urtaaia. 

Débarqné, ée, $, Iatn>a«ta maaHe 
a«tunttt; (fnm.) un nouveau d., (U« 
ian maaita ^atttanpttnfiin tnSnt, mao' 
mouKa; avoir l'air d'un d., fbmj^elQIttt 
ntttottttft. 

Débarquement, m. maaSe a^tumi* 
nen (laiwadta); Ia9ttn))ntfatt<. 

Débarquer, v. a. ladfea maaOe; )>n' 
rata laitnanla^ti. — v. n. a^tua maaSt 

Débarras, m. raimaamînen, poidta- 
minen. 

Débarrassement, m. edtetben |»oi«« 
taminen 1. |»ol9raitoaaminen. 



Déba 



203 



Débo 



DélNimMser, v, a. fuorittaa t»tn9* 
tu, (ttmmenni^fft^tô, ^&inmittgtdtô ; fuo* 
tittaa trfi, tDo^aaffl; taitoata ))oi9. — 
fie d., V. r, (de) fuonta, fjiortutua 
i«tTtn, pHA^ta irti 1. koapaat^. 

Débarrer, v. a. J)ot9taa fal)>a. 

Débat, m. rttta, lii^tar fananu)at|to, 
fedfndteTu; d-s,p{. (lattt.) tuttmto ; M* 
fuMelut (atnlaatiioQ^fa tofouffe§fa. 

Débattable, adj, riitainen, rttban« 
«tatnen. 

Débatelage, m. latkDan purfaomt- 
ven. 

Débateler, v. a, puxata Iaitoûn« 

îtaH. 

Débâter, v. a. rttfiia fatula. 

Débattre, v. a. îïi^ttU, xûbm, oU 
(a (attantoat^boifa; toftitelltt, (edhtdtel- 
la, ttttfia, Qttoodteiïa. — Se d., v. r. 
tponm^taa kDadtaan, tettSdtdtt, fatKn 
tDoimin madtudtoa 1. trrottaa tt{enf&. 

Débanche, /. t^Ien^f^Sminen ja iuo* 
minen, ft)9mar^i)9, iuo))|)oud; xx9tau 
finie. 

Débanobé, m. f^SmKri, iuo))po; ir^« 
tae. 

Débancbement, m. ûetaif uuteen toiet* 
tdemmen. 

Débaucher, v. a. toieteflâ, ^outu' 
tfJia, raietata; ^oufutella uéfottomutt 
teen, mdfottefemifeen, fartaamifeen [Jo 
toinie^Uta]; ^oufuteffa t^S^tii; ma^tn 
gotttaa, turmeHa. — Se d., v. r. ru* 
locta tretaaffL 

Débanebeur, ense, s. toxttttîifi. 

Débeller, v. a. (koon^.) wadtudtaa, 
tootttaa. 

Débet, m. totlta, maffcttatoa, toaé* 
tattatoa. 

Débèter, v. a. faattaa raafunben tt« 
(aeta: fikDietttft, fitoidt^tttttt. 

Débiffé, èB^part. ^eifontunut, tnx* 
mdtunut; naatafœ, ^atiafta (laMoiU 
taitfa). 

Débile, adj, ^etffo, ran'ennut, tott« 
{^ii^t iooM)uitttt 

Déoilemeiit, adv. (eifodti, moimat^ 
tomaett. 

Débilitation, /. ^eiRonemtnen, rau« 
(ecminen, ^ennottomutte. 

Débilité,/ ^eiRoud, raufeud. 

Débiliter, v. a. (ettontaa, raufoie* 
ta. 



Débillardement, m. ofamuruttte ^af' 
faamintn 1. fa^aammen, o[atnuniiSe 
metétâminetu 

Débillarder, v, a. ^afato 1. fa^ata 
L meidttta ofamuniiHe. 

Débit, m. m^))ntt, menefft, titfe; ri6« 
!amafau))pa; rt^!antafau))ait<'Otfeu^; eft« 
t^dtapa (pu^ueefû); (uonntfad io miel' 
l^ttâmâ laulutaba; toa^tottatoa ))iioft 

(aa«fa), bcbct. 

Débitant, nte, s. x\\itaxaù.tanppia9; 
ti)&^tttdfattt)udtaj[a. 

Débiter, v. a. mQ^b&; efitt&tt (^u^e, 
(au(u), tertoa, faneHa; f^^ttSft; nriot^ 
taa toelûffi. 

Débiteur, ense, s. fertoja, faneliia; 
d. de nouvelles, uutisten ttet&iS. 

Débiteur, triée, ^ toefaOtnen. 

Déblai, m. taitoetun mullatt ^oie(no« 
tninen; luotu multa; — d-s, pi. maan» 
fatkoatuetl^St; (fum.) voilà un beau d., 
aifa tataeta olen pdtteft^t. 

Déblatérer, v. n. ^ittittSma^a fttt' 
tid, fabûtetta 1. panetella ifuta. 

Déblayer, v. a. ^ot^toa, taitoata 1. 
^erata poi^ romu. 

Déblocage, Débloqnement, m. fata« 
manfudemtfen, piirtt^ffen pevU^ttttmi- 
ntn 1. Io))ettaminen. 

Débloquer, v, a. ptx^ttM fataman* 
funeminen; (firio^.) tâttnt&tt )i&ttattnfft 
feifomia lirjiaimia. 

Déboire, m. paÇa iâ(fimafu;(tutt).) 
i(et^^, inbo; ^armt, koadtud. 

Déboîte, ée, adj, nurial^tunut, l^or* 

ia^tanut, fljaltanfa ta^ten^t. 

Déboîtement, m. nurial^bue, niufo^« 
bud. 

Déboîter, v. a. tottttntatt, fijaltonfa 
nuriauttaa, niulauttaa. — Se d., v. r. 
nurjia^tua, ntutal^tua, menn& fijaltanfo. 

Débondement, m. adtian t^^ittffl lae« 
teminen. 

Débonder, v. a. tottM tappx utoe, 
aufaieta tul))^a. — v. n. ia Se d., v. 
r, tûaîua, tutmata uloe. 

Débondonner, v. a. aufaidta a9ttan 
tulp^a. 

Débonnaire, adj. faioeft, t^koen, fti' 
tno. 

Débonnairement, adv, fatoeSeti {. 
n, t. 



Débo 



204 



Débu 



Débonnaireté, /. (manl^.) fame^é, 

Débord, m. malummeit. 
Débordé, ée, adj, irdtad. 
Débordement, m. tnttoa, tultvtmi- 
nen, »eben))atfumu9. 

Déborder, v. a. Uitata pox^ reunat; 
ulottua reunaa ulomtnafftr noudta ^Ieni« 
mttffl; (fot) ttlottua toifen fotarinnan 

Ï^mp'dxl — V. n. tuIkDta, tuîmata ^aU 
ua Qli reunojenfa; la doublure dé- 
borde, wuort on ^ttilÏÏieta «îotn))i. — 
Se d., V. r. tulmata, tuttoia, rutueta 
tuItDtffe; (fuud.) se d. en iigures, foi" 
mauffia rotmta. 

DéDotter, v. a. rttfua faat)))aat ilnU 
ta. — Se d., V. r. rltfua faap))aanfa. 

Débouché, m. kouorirotton, a^bin* 
gon fttu; (luto.) m^t^nti^ailfa 1. •tilatr 
fttud: il cherche un d. pour ses 
marchandises; feino, neutoo. 

Débonehement, m. fuuttifen, fn(un 
)ioi0tamtnen; laétun, meneftn ^anfti' 
mtnen. 

Déboucher, v, a. aufatéta 1. ^anl- 
tta ladfu 1. tneno 1. meiteftt. — v. n. 
famota ulod a^bingodta. 

Débonder, v. a. pdii^taii, riifua 
[tt)l)50td ia fenlaltaifldta]; fuorittaa 1. 
))tttt«ttt& ftbarat. 

Débonllu, Débonillissage, m. mit* 
rinloe; kuttrtn tettt&tninen lantaaSta. 

DébonilUr, v. a. toettao 1. tutfia 
tottrit; teitttttt »ttrt ^oid. 

Débonqnement, m. a^bad f almt ; ^ur« 
ie^ttminen a^taadta tottçliidtâ aaroaan 
meteen. 

Débonqner, v. n. purje^tia al^taad'^ 
ta toSk)(tt«tii aatt)alle« 

Débonrber, v. a. perata ))oi« 1. rai* 
toata mutaa 1. Utaa; kuetiid mubadta, 
It'aéta. 

Débonrgeoiser, v. a. fietoi^tdd, fi* 
mi^t^ttâtt. 

Débonrrer. v. a. erotetta tarleat toiU 
lanf armât; (ruto.) fletoidtda, fikoidt^t' 
m-, pm^taa etulatinti to^dft^^ttt. — Se 
d., V. r. fiiSb^^tÇâ, fltt)t«tQtt. 

Débonrs, m, ennaTtomalfu, ebeltH» 
matfu. 

Débonrsé, m. ennattomalfu; tu^tan' 
ntt«ten fuontu« ifun {luole^ta. 



Débonrser, v. a. antaa ra^oa uM^ 
maffaa toifen ))uoIe^ta. 

Débont, adv. to^dtt^dftt; ialoiOanfa^ 
être d., oQa ialotdanfa, ialfetHa fci« 
foa; tomber d., j^nhota jatotUenfa; 
(fun).) onne(l[ife9ti fuorua {la^dta 
^ula^ta. — int. i^Itfdl noufel 

Débouter, v. a. ^^Icltâ fanne. 

Déboutonner, v. a. ^dfldttttt na|>i«ta. 
— Se d., V. r. ^iia9tdttna))|)tnfaanti; 
^fum.) aroota f^bdmenfd; rire à ventre 
aéboutonné, nasraa ^o^ottaa t&^ttit 
furffua. 

Débontonnement, m. na))i9ta p&li9* 
tSminen. 

se Débrailler, v. r. fSdbi^ttdmâ^H 
))a(ia^taa fanta ja tinta. 

Débrider, v. a. riifua fuitfet, riifua 
(§en)onen); (tum.) fiiru^taen toimit» 
taa; sans d., lemdbtdmdttâ, ç^tdmit' 
taa; d. la pierre, irrottâa Id^fl no9« 
tetudta timedtd. 

Débris, m. pirata, fd))dU; W% ^o- 
mùf v^td. 

Débronillement, m. fetaniaifen aftan 
feln)ittdmincn. 

Débrouiller, v. a. fuorittaa 1. felioit' 
tdd itin fefaroai«ta. idrjedtdd. 

Débronillenr, m. fetatoien felRain 
fttorittaia 1. felwittdjd. 

Débrutaliser, v. a. tuierottaa pùi9 
raa'oi^ta tamoidta. 

Débmtir, v. a. fitittdo, (iota, Itil- 
(ottaa. 

Débmtissement, m. ritittdmincn, 
(iominen, tiittottamiuen. 

Débucher, v, a. mainua, ajaa metftt' 
ottt^ta. — V. n. (d^ted f9m^|)aita9' 
tonfa, ))efddtdnfd [otuffedta]. — m. 
être au d., oSa ajetun otntfen mo<« 
tadfa; sonner le d., foittaa Id^tdfi. 

Débnsquement, m. ebudtfedta afe- 
madta (arlottaminen 1. |)atottaminni. 

Débusquer, v. a. tarfottaa 1. }^» 
lottaa ebuuifedta afemadta; (futti.) kooit» 
taa (tif^aiUjiata). 

Début, «I. enfl I^dnti, enfi (titto, 
(erdi^fd Relief d); alfu; tafia mt^iniofu 
^rit^9 ))annaan altunn; enfi a^tumi» 
nen n^irantoimren i. n. e.; enfitertoi* 
uen nd^tteUmincn nft^ttdmSas, bciuti. 

Débutant, m. alottelijia, enflfntolai* 
nen. 



Débu 



205 



Déce 



Délmter, v. n. t^Sntttïi 1. (^9bS 1. 
^ttsa en^fTt (çeU^ra); atfaa; ottoa 
tnfl adMeet maailma^fa, ntt^ttSmQlItt. 

Deçi, prep. t&Hd t)Uofen; Deçà et 
delà, finne t&nne, ebe« tafaifm. — An 
d., Par d., pr^,, tMntp'&tn, tStnSn 
tautta. 

Déeftcheter, v. a. murtoa 1. oufat^ta 
finetti. 

Décadaire, adj. {^mmenfnntainen, 
f))mtnetita fifttltâma. 

Décade, /. ft)mmen))(iitt)ftineii ajan* 
iatfo; Ttommenfunta ftTJaa 1. tntedttt. 

Déeaaenee, /. rappio, rtutumud. 

Déeadt m. belabtn 1. TQminent)Si« 
wii\tn koiifon koumetnen pjUxM ran«' 
fafatfen koaUattfumouffen ajantadfudfa. 

Décaèdre, adj. f^mmen^muinen. 

Déoaflde, adj. fpmmen|afotnen. 

Décagone, adj. f^mmenfulmainen; $. 
ftymmennitmio. 

Décagramme, m. f^mmenen gram- 
me'ia. , 

Décaisser, v. a. pvLxata m^t^dttt, 
firdtttdtQ. 

Décalitre, m. t^mmenni litreHtt. 

Décalogue, m. 3uma(an bmmetien 

Décalotter, v. a. palja^taa. 

Décalquer, {. Contrepreuver. 

Décamètre, m. f^mmenen mètre'itt. 

Décampement, m. (S^tS 1. fftrt^mt* 
nen (eiri^tS. 

Décamper, v. n. (tt^tett 1. flirtas (et^ 
xxM, înor«Pû %)oi«; (lu».) forjûta 
(mrafa. 

Décamyron, m. f^mmeneStft ert ta« 
iiSta te^t^ lao^tori. 

Décan, m. befani. 

Décaaal, aie, adj. betantn*. 

Déoanat, m. befantntotrfa. 

Décandrie, /. ï^mmenl^etcifct, îin* 
iié*ii ft^mmtati ta9ïoïinofla. 

Décaniser, t;. n. toimittaa befanin 
toivfaa* 

Décanoniser, v. a. fuffea botd )»)' 
^tn ruetterodta; (futo.)f Htoimn 
ifuUa entinen artoonfa. 

Décantation, /. to&^iteÏÏm toaiutta* 
mtnen. 

Décanter, v. a. toS^itelIen toaluttaa, 
faotaa erISeen. 
Déoaparti, le, adj. f^mmeniafoinen. 



Déoapelage, m. (lattu.) (attoan xxu 
fumtnen. 

Déoapeler, v. a. (tain).) tttfua (atn>a. 

Décaper, v, a. pn^hxttaa fu^art(o< 
mee^ta. 

Décaper, v. n. (taitD.) finrie^tia nie' 
men ^mpitri. 

Décapitation, /. fu))ari^omeedtQ 
^u^btstamtnen; mmau9, faufan(eil« 
laud. 

Décapiter, v. a. nte^tata. 

Décarreler, v. a. ))urata fiwtlattia. 

Décastère, m. ^otfomitta flffiltttmli 
f^mmenen stèreHtt. 

Décastyle, m. rafennud, jodfa on 
fçntmenen j)to(n)tt^ta etnfiwudfa. 

Décasyllaoe, Décasyllabiqne, adj. 
t)|mmentan>utnen. 

Décatir, v. a. befaterata. 

Décatissage, m. befoteraud. 

Décatissenr, m. befateroaia. 

Décayer, v. a. motttaa ihtn ^di^fa 
|»ttamat ra^at; être décavé, meuettatt 
t)e(tin pannut ra^anfa. 

Décéder, v. n. luoKa. 

Déceindre, v. a. paàmn »^5t. 

Déoèlement, m. Umt^faattaminen, 
itmi^ontaminen. 

Déceler, v. a. itmtfaattaa, t(mt*an* 
taa. 

Décembre, m. ioutufuu. 

Décemment, adv. fitdtidtt, fit»oéti. 

Décemvir (em = eem ta^fa ia 
feurr.)r m. becemmtr, Y^mmenmted (ro' 
ma(atnen mirfamted). 

Décemviral, aie, adj. becemtt)trin«. 

Décemvirat, m. becemwirin koirta. 

Décence, /. fltrooud, flmet)^; flidte^«, 
faabtiïïif^^d. 

Décennal, aie, adj. !pmmenn)uott« 
nen; iota T^mmene^nuotinen. 

Décent, nte, adj. fiimo, flwea, fttdti, 
faab^ttinen. 

Déception, /. ptio9, xoxlppl 

Décercler, v. a. )}ot9taa toantttt (tt)n« 
n^rt^ta). 

Décerner, v. a. fuoba, (atdtfedtt 
maarata, tuomtto jfutte, ifun ontatfl 
tunnudtaa. 

Décès, m. tviottma, fuolo. 

Déceyable, adj. l^elpodtt u^fotelta* 
mo 1. ))etjattan)a. 

DécBTOir, v. a. (letJQto, pettaa. 



Déch 



206 



Déch 



DéoliAgriiier, v. a, ^umittaa, faat* 
taa BçtottlCe ntielette. 

DéohaîBement, m. ratmo, mtntma. 

Déchaîner, v. a. trrottaa, |)tt&«ttta 
fa^Iddta; (fnto.) ttrf^tttttt, |)anita rat* 
moomaan. ^ Se d., v. r. (Voitfrv^ rai« 
mota jfttta toaetaan, mimmoÏÏa Itt^btt 
ifuit ))attfle. 

Déchalaader, !. Desachalander. 

Déchanter, v. n. tiB^rt^tt |)u^eeefa, 
tDaotimiiffldfa, toitoeiefa. 

Déchaiige, /. latman, luormatt |)ur« 
ItM 1. lodfaud; (aulaiid, ^^ttt^aatoat* 
nen lautaud; loeben laefu, (a^fuiuo* 
toa; meben(ad!n«tortt>i; (futt>.) Uetoi* 
t^«, bel^otud^ ^uoientiud; luittt; tt)a« 
|)aafft pttttttttmitien; tanteentoo^aus; 
ro)ntt^uone, ladlettatoa; tufi, pSnltt^d, 
orianlilfi; ntuurattn toart lafin 1. 
otoen ^It; ttdto; d. de coups de bâ- 
tons, felliifanna. 

Déchargement, m. |)ur!and, fuor* 
man t^^jentttnttnen. 

Déchargeoir, m. fanga^tnffi, fu« 
tnaffo; (adlutortoen auffo; xoùxwotn» 
tili (^8t)r^!onee«fa). 

Décharger, v. a. f urata 1. t^^ien* 
ttttt 1. lodfata laiioa, ntorma; liemen* 
tiltt, tuoientaa, belpottaa; koatoaatfl 
)>ttttttttâ, fti^ttbmttirt laufua; futtata; 
d. on contract, firiottaa lontral^ttiti, 
mittt on f uortUttu ; d. son livre, f^an* 
na tiriaan ntaffetuffi; ma^auttaa; (an* 
fai0ta, ))otdtoa (atinfi; d. on coup 
de bâton, i^tett le^\M\ la^fea, I)(ld0« 
ttttt [tt>ebc«t{i]; ((ttttt.) (a^Iea tt>erta 1. 
ntutta nedteitâ; (fuw.) aufai«ta, to&âd* 
ttttt tulmintaan: d. son coeur; larfla 
«)ttn); tuictû (wuoïiûifet). — v. n. 
fo'ai«to. — Se d., v. r. ritfuû taafla 
^(tanftt; (ftttt).) tt)a^autna raaimadta 
(i. n. tX pnxata ttetenfa [joesta] ; toaa» 
Itta [ïokvnm]. 

Déchargenr, m. ))urfaaja; pUi^t» 

Décnanner, v. a. ))tta9tda ten^of' 
fisto, notbuffidta, lumouffe^ta. 

Décharné, ée, part, ia a4j. (ai^a; 
sol d., (ai^a maa|)eril. 

Déchamement, m. lail^tuminen. 

Déchamer, v. a. (anat.) irrottaa li^a 
Iut«ta; lai^bnttaa. 



Déchaeser, v. a. ipafottaa uIo9 moat' 
na 1. napa. 

Déchaomer, v. a. rtltoo pdioùf (^n* 
tâ& rilontao, fefantoa; raimata ptUot^, 

DéchaoBsé, ée, part, ja adj. paU 
iûdiadainen* 

Déchannsement, m. ^uiben muUu 
tn^; ^ntntûdjuunen |)al|adtamtnen. 

Déchanaeer, v. a. riifua jalfincct; 
d. une dent, ^aQadtaa (am^aanjun* 
ret; d. des arbres, luofKa ruo^ot 
))uuniuurt«ta, mulltta ^uuniuuret; d. 
un bâtiment, panna rahnnuffen ^e« 
rudtuffet paQaaue. — Se d., v. r. iti« 
fua lengilt ja fulat. 

Déohaosaoir, m. lalu, mitttt ^atn* 
paan juuret ))ai[jadtetaan. 

Dédianssnre, /. fubeninola. 

Déchanz, m. paliadjallainen. 

Déchéance, /. |)u^emallan 1. •oifat» 
ben menettttminen; à çeine de d. de 
son action, toubecn pattteeSa. 

Décheoir, i. Déchoir. 

Déchet, m. toarletett; to&^enemtnen 

imtnonr mttan, Inmunr Iclniollifunbat 
nbteen. 

Décheveler, v. a. xtpïà itulta taU 
!a; rtimata. 

Déchevètrer, v. a. riifua riimu ^t» 
mojen pum. 

Décmfflrable, adj. iota on ma^boN 
linen faaba felmille; fclitetttoa. 

Déchriflirenient, m. falalirjotutfen 
felmitte faattaminen. 

Déchiiffrer, v. a. faattaa felmttte 1. 
felitta» faîaliriotud; (fnm.) feltnitttta, 
ilmifaattaa, armata jfin falaista. 

Déchiffirenr, m. falafiriotnffen fc' 
litt&jtt. 

Déchiqueter, v. a. letlota îototUt, 
tomu; leittautfia 1. uurrofTta te^btt 
reunaan. 

Déchiqnetnre, /. (otoelle (etffaami* 
nen, miiitilmtnen. 

Déchirage, m. (aittan 1. lantan ha* 
jottaminen; laitoan (aRaamincn qa* 
lotfft; bois de d., ))o(tto))nut ^ajotc 
tudta laiwadta. 

Déchirant, nte, adj. ^alfaifekua, )>a« 
la^tama (f^bttnttt). 

Déchirement, m. riffire))iminen; ^» 
iottamtnen; le d. d'un empire, mal* 



Déch 



207 



Décl 



tafnitiuiit l^iottantiiten; le d. d'en- 
trailles, tDatfan))unt. 

Déchirer, v. a, rejnâ, re^itt riffi; 
haiottaa, (atata ^aloirfi ûiitoa; (luko.) 
(olaUtû, paîafitaa, fdriett (f^bttntil); 
^riata, foimata; elle n'est pas si 
déchirée, et fflxt to!i o(e (ttan rtutu« 
nut (toatt^unbedta). 

Déchirenr, m. laitoan ^ajottaja 1. 
I^tottft ^afïaaja. 

Déchirure,/, xtft&mïi, I(i))t. 

Déchoir, v. n. nutua, rau'eta, xap* 
pttttnû; furtaStua, tott^ent^ft; (de) for« 
tnùf kngcta; d. de ses espérances, 
l^ett^S toitoddfanfa; déchu, ne, part. 
nntunnt, (angennut: on ange d. 

Déchoner, v. a. faattaa (aiioa ïu 
Tollenfa, uimillenfa. 

Déeiare, m. f^mmened^ofa are'dta. 

Décidé, ée, adj. pmtttti, xaïtax9ta; 
nerotad, udfalia^. 

Décidément, adv, ratlaifetoa^ti, war* 
nuutn, ntmtn omaan. 

Décider, v. a. ratfatdta, pUttU; 
faottûo, pafottaa (ifuta ^dattamdttn). 
— v. n. (de) rotïûi«tû (jïun waii); 
ratfaifetoadti mie(t^iteenf& ttmottao. — 
Se d^ V. r. r^^t^tt ratloifemaan p&H* 
t9Ifeen. 

Décigramme,m. !^mmened«ofagram- 
me'i0ta. 

Décilitre, m. Ii^nttnene^'Ofalitre'idttt. 

Déciller, I. Dessiller. 

Décimahle, eidj. ttunttn«alatnen. 

Décimal, aie, adj. f^mmen^^*; cal- 
cul d., f))inmen^d'tadfu. 

Décimale, /. t^mmenqd, fçmmened» 
ofa. 

Décimatenr, m. f^mmen^stenfaaia 
1. nauttija. 

Dédmation, /. jofa f^mntenennen 
mte^en ronlaifeminen. 

Décime, /. I^mmeneS^o^a pa^idton 
tnlot^ta, iota iodfud koaabttttin ïoaU 
ttoUcl. ftrtoiïe; — d-s, pi touotifet it^m* 
menMtoerot fruuituUe ^a^))i9ttIotdta. 

Décime, m. f^mmene^^ofa franc'idta. 

Décimer, v. a. rantaista jofa f^m^ 
menc^ xnicd. 

Décimètre, m. t^mmened^ofa mè- 
tre'i«ta. 

Décintrer, v. a. poidtaa teltneet ra* 
tennnlfc^ta. 



Décintroir, m. moulart, (KiQa. 

Décirer, v. a. poi9iaa toa^a jdttin. 

Décisif, ive, adj. tattaifetva. 

Décisivement, adv. rattaifemaHa ta** 
toalCa. 

Décision, /. tattatfu, ^Sâtdd. 

Décisoire, adj. rattaifcma; serment 
d., rtitapuolen toata, jota ratfaifee 
aflan, jpuDbUtudnoala. 

Décistère, m. I^mmene^'ofa stè- 
re'iôta. 

Déclamatenr, m. benamottflja ; (au* 
fuja. — adj. beflamatorinen, ^tt^^Iett» 
))ubeinen, torfeafo^oinen. 

Déclamation, /. beKamoitu^, (anfu* 
minen; ))8^feii))u^etfuud; f&ttimineu. 

Déclamatoire, adj. t. Déclamatear, 
adj. 

Dédamer, i;. a. beflamotta; Iau« 
fua; fitioaadti ia (atoeadti toadtndteiïa; 
Ittnoaadtt puf^na jifuta toadtaati. 

Déclarateur, m. ilmottaja, tteboffl 
antaja. 

Déclaratif, ive, ad4. ilmottama. 

Déclaration, /. tteSoIjl anto, tImo« 
tvi9, iultdtudj laufunto, mtete; afetud, 
felit^d afetu^een; tatoarain luettelo; 
d. de son bien, de son avoir, totU 
laantuneen luettelo pefttnfS tiladta. 

Déclaratoire, adj. t Déclaratif. 

Déclarer, v. a. tteboffl antaa, il* 
mottaa, juliétaa; f Kiltclâ, mâttrdttt ; ni' 
mttttttt (totrfaan); tlnti^antoa, antaa 
(uettelo. — Se d., v. r. ontaa laufun* 
tonfa, ilmottaa mtelenf&i mieli^iteenfd; 
itmaantua, ilmottaa itfenfS, iuliêtaa 
itfenfil; (pour^ enfavturf centre) ju* 
li9taa olemanfa inin ))uo(efla, jfuta 
loadtaan. 

Déclasser, v. a. fulfea luofaSta; 
^&mittttli ftt(it^«erotuffet; (lath).) ontaa 
))(i&«t9futtti matruufetae. 

Déclencher, v. a. oufaidta otuen 
linffu. 

Déclic, m. iuntta, ju^murt. 

Déclimater, v. a. totuttaa uuteen 
ttnia«alaan [fadiotdta]; (futo.) ïoïtxou 
taa enttft9t(i totootdta. 

Déclin, m. riutuminen, furfadtumt« 
nen, lo^untefo, laéfemtuen; el^ba^ta* 
minen [fuueta]; pctfaifin (^)^ôft«fa). 

Décimahle, adj. jota on mal^botti' 
nen fijottaa; fijotettama. 



Décl 



208 



Déco 



Déolinaison, /. fijoteTina; tatmaan* 
fa))))aleen tnatia pStmttntafaaiadta; loot' 

Déolmant, nte, adj. cadran d., plan 
d., faltaioa îafeus. 

Déelinatoire, m. ja adj, exceptions, 
fins d-8, tuomartti jftSmdttmtnen. 

Déoliner, v. n. rtutua, rau^eta; oQa 
noiûHanfa; tDtt^etS, c^badtaa [lundta]; 
erota 1. Itt^bS ebfmmfi!fl toSitvantafaa* 
iadta; ofottaa §ar^aan [iom))adft9ta]. 
— v. a. (tielio)).) fljottaa ; iSttkDtttS tiio* 
mari 1. otïeu«to. — Se d., v. r. fljottno. 

Déclive, adj, faltatva, lotettSiott, 
tt)Uru. 

Déclivité, /. laltamuud, lotettttmç^d. 

Décloîtrer, v, a. tttaa luodtandta 
iilod. •— Se d., V, r. lâ^ted luodtaridta. 

Déolore, v. a. pox^taa aitaulfet. 

Déclos, se, adj. aitaantaton, aïoo* 
nainen. 

Déclouer, v. a, trrottaa nautitul^ 

Décocliemeiit,m.nuolen am^umiiten. 

Décoeher, v. a. (ennttttiitt nnolt. 

Décoction, /. Déoootnm (am=ioom), 
m. befoftt. 

Décoiffer, v. a. ritfua 1. ^tttnmen^ 
tsa natfen ^iu^^ufu; (futo.) aufatdta 
<)uttonfttuffinett. — Se d., v. r. tottU 
tuffanuottaa. 

Décollation,/, medtaud. 

Décollement, m. tulpan poifft^aN 
faaminen; irtaantnmtnen (timauffeéta. 

Décoller, v. a. mtôtata. 

Décoller, v, a, trrottaa (Hmauffe^ta; 
t^dtitaa paUo biliarbin reunadta. — 
Se d., V. r irtaantna Uimaulfe^ta ; 
tatttua, trtaanma [loefotdta, offldta]. 

Décolleter, v, a, ))a(iadtaa lanta ja 
rtnta. 

Décoloration, /. lottrin tûaaUntmu 
nen. 

Décolorer, v. a, ^tttottttttt lodri; 
toaaientaa. — - Se d., v. r. maaieta, 
menettafi tofirmftt. 

Décombrer, v. a. ))ix^bi6taa fora«ta, 
fttoidta, romu«ta. 

Décombres, m. pi. )>iiratun rafcn* 
ttttffen iaannaffct, forât, fiwet ja murot 

Décommander, t Contremander. 

Décomposer, v. a. (ïem.) Ihiroen* 
taa, iafaa alftt'araeiflnfar analiiferata; 



(lato.) îAïtm, tiitfta, fetttttttt; a. une 
phrase, çajlottaa lanfe alht'Ofiinfo. 

Décomposition, /. alfu'atnetfln, a^ 
fu'ofttn §ajottamtnen. 

Décompte, m. ||)otdTufeminen, tott' 
^ennQ0r fuorthxd; il y a tant de d., 
fen tDtrta on l^oUIuettotva, tvâ^mnet' 
taipa, fuoritetttttia; il y trouvera bien 
du d., ^ân ^ttomaa ^l9tt>tn ere^t^neenfA. 

Décompter, v. a, poï9lutta, wa^m* 
tSd; (futt).) luopua mtelt|)ttee«tânfl 

Déconcert, m. (man^.) e^ttfo|>u, eri* 
^uratfuud. 

Déconcertement, m. ^ammennty^, 

as». 

Déconcerter, v. a. l^ammtnta&fott«< 
tajat (lonferttdfa); ^amma^t^ttas, HU 
mm ; (airtta, faattaa ^amitte. — Se 

d., V. r. aaam^^t^a, ^amma^t^a, ^a« 

felt^a, fefoutua. 

Déconflre, v. a, (toan^.) ))crtn^o^« 
jtn I^9ba I. motttaa, )>ertn))o^iin ffi' 
mittaa (mi^ollidta); (futt).) pttinpofi' 
itn ana^taa, felottaa. 

Déconfiture, /. (wan^.) ta^beSincn 
tappïo] (Tum.) ta^beUtnen ^atuttt. 

Déconiort, m. (manl^.) lo^butto*" 
muud, nuloutumtneit. 

Déoonforter, v, a. (tvan^.) nu(o9« 
tiittaa, mafentaa mieli. — Se d., v. r. 
nulodtua, nulofft ta^ba. 

Déconseiller, v. a. neuiDoa (uopu^ 
maan ^rtt^fîedta, fteltaa. 

Déconsidération,/, f. Défaveur. 

Déconsidéré, ée, adj. faiftea fun« 
nioitudta menettan^t, ^lenfatfottu. 

Déconsidérer, v, a, faattaa p(enfat' 
fecfcn, bïenfotfotuffl. — Se d., v. r. 
faattaa ttfenfa ^(enfatfotuffi. 

Déconstniire, v, a, qajottaa 1. ^anna 
oflHe; erottao aIIu«ofltnfa (Taufe). 

Décontenance, /. t^J^mt«tt^9, (ain< 

ma^t^^. 

Décontenancer, v. a. (ammadti^ttfta, 
aaa«taa, t^^mt^tbttaa, fetottaa. - Se 
d., V. r. joutua çamittCr tk^^mtdtt^a. 

Déconvenue, /. tapaturma, pVLÏa, 

Décor, m. teatcrtlortdtn^. 

Décorateur; m. foridtudmaaiart, fo« 
rUteltia, beforatart. 

Décoration, /. fort«ttt«, Ianni«tu«; 
tunniamerfft. 

Décorder, v. a, p\imu puM^t^ta. 



Déco 



209 



Décr 



Décorer, v. a, fori^teHa, fatmUtaa; 
fnofttaa ntnntamtrfiQS, artoonimit^^ 
\tMf toiranfototittfeUa. 

Déoortioatioii, /. luortmttien, hto** 
xen folomtnen 1. ndtomtnen. 

Décorum (um = oom), m. mtfft on 
jttttbtallmen ia fo^itoa; fotoc^^. 

Découcher, v. n. maata lobt^ta uU 
tona 1. totfen touoteedfa. — v. a, (qn) 
^afottoa touoteeltanfa. — Se d., v. r. 
iSl^te&totfelIetouoteelIe; (koan^.) nou^ta 
tottotcetta. 

Découdre, v. a. ratfoa, Ie6ttttttt auft. 
— Su d., tr. ». ))ttttttfift taihn kooimin 
t^iltifi toitneen. — Se d., v. r. rat- 
fda; (fmo.) ^uonontua: itttt^t^tt [^' 
tdwiytybeettt]. 

DéeoQlement, m. ti^^uminen, ^ent>' 
mtnen, toadunitteit. 

Découler, v. n. (ds) ttj»|»iiar (erua, 
toolua; (S^tett 1. faoba allunfa 1. feit^ 
Tflta |et(iu. 

Découpé, adj. (eilattu, rifftlcifattit: 
ftian efitii'adtuma (maalauffedfa); piea 
bien d., \fy\Q\n muobo^tunut iada. 

Déconper, v. a. Uttata palafltter lei* 
taia ()>atett); letlata tutota; leilata i* 
lin ulod idtttn. 

Déconpenr, m. tumatnleinaaia, \t\l* 
faaio. 

Déoonple, Déconpler, m. ta^teieta 
^etftmtnen (ia^titoiriMaJ. 

Déconpler, v. a. pSftdtaa la^Ieieta, 
^eta& trit (ta^tiCotria); (futo.) ^fir^i* 
188, tii^ottaa; découplé, ée, part, ja 
iiâj, bien d., ^pn^tn muoboetuunt, fo« 
rcamûitinen. 

Déoon|inre, /. letffaue; tt>almit!fl 
leifattu atne. 

Décourageant, nte, adj, mteltft, 
Tofifeutta lanntdtatoa 1. mafentatoa. 

Déconragement, m. mtelen Iannldtu« 
mtnen 1. mafentuminen, nulodtnminen. 

Décourager, v, a. mteittt, ro^leutta 
lannietaa 1. mafentaa, nuloetuttaa. — 
Se d., V. r. lannidtua [ro^teubeeta], 
fdbbtt nuloffi, menettdd uijuntenfa. 

Décourouner, v. a. erottaa ^atfitnC" 
feeta; ntdtStt Cruunu ifulta. 

Décours, m. atafuu; Uetoeneminen 
(tonbtn). 

Découaeur, euse, «. rotfoja. 

Décousu, ne, adj. neulomuffedta taU 



fenmtt; (fnto.) l^|t8ia!fotftttttta }pnmU 
tnuMi; tefioletnen. 

Décousure, /. ratlennnt neulomud. 

Découvert, rte, adj. paijiadr paliai» 
ttttn, aladton, amoin; pays d., metftt* 
tttn feutu. -—À d., ad». ^aljaaUaan; 
fuojatta, totmae-afla; (fum.) ^eitteSe' 
m8tttt, ro^Ceoeti, felkottsti; il est à 
d.,- (8neQ8 et oie knofuutta faota^ 
toaetonfo. 

Découverte, /. I6i)t8, ilmifaottamU 
nen; (fot) tootontinen; aller à la. d., 
VSbM koûlomaan. 

Découvreur, m. I»9t8i&, Itim, ÏU 
mtfaattaja. 

Découvrir, v. a. patia^iaa, aladtaa ; 
(fnio.) ifttttttt fuoiattû, aïootntetfi; faut* 
tao ilmi, timaista; I5t)t88, teffl8. — 
Se d., V. r. ^aliaetaa ^88nfâ; antau* 
tua tt>i^oaif en ^^Sfttt^tfeae altttttrt ; il* 
matsta itfenftt 1. mmcnfft, tImaUta aja* 
tnipanfa; tnlla ilnti; toinen totfeflenfa 
ilmaidta; le temps se découvre, tinta 
fem8&. 

Décrasser, v. a. ^jn^bietaa; (futo.) 
(an) ontaa jlfntte opetnlfen alteet, fl*^ 
imstâft. - Se d., V. r. al^atfe^ta f&8« 
bi^etd 1. titoeta pum noufemaan 1. 
{oBoomaan. 

Décréditement, m. luottamuffen, ar« 
koou, amoUtfuuben menettdminen. 

Décréditer, v. a. faattaa luottamnl* 
fenfa» artoonfa menettdmddn, faottaa 
epttluottamuffeen. — Se d., v. r. faat* 
taa itfenf8 e^ttluottamulfeen. 

Décrépit, ite, adj. ïUloppvi, riutn* 
nut, A^fenemUtSn. 

Déorépitation, /. îuolan rdiK^b^e 
tule^fa. 

Décrépiter, v. n. rdjd^tttd, |)au< 
la^taa. 

Décrépitude, /. riutumnd, ftjttnt» 
m8tt5m^i)6; t^Ienemfitdn Man^uuS. 

Décret, m. m% rSdntS, afetud, 
ni8&r8^S; pUm. 

Décrétale, /. loan^a paatoidinen 
fa^ftofirie; paan^itttnen f88nt». 

Décréter, v, a. ^ttëttttâ, radt&tt, mëd" 
r8t8: )>tt8tt88 tatamaritfoon. 

Décreuser, I. Décruser. 

Déori, m. mnutamatn ro^alaiien 1. 
tatuaram tooidIieU8mtnen; (tu».) ^uo* 
no ^nnto 1. maine. 

14 



Décr 



310 



Déda 



Déffiri«r, v. a. ffcttas Mi«, Hmlitt* 
taa ))0t9 fô^tfinnSdttt; (ntm.) ftt«ttaa 
îuonoon ^nutoott. 

Décrire, v. «. fcftttiitt, fertMr fu^ 
loaiQa, cfitdlii. 

Déorookemoit, m. ^'a^ta irfi )»tttt«« 
tftmtticit 

Décrocher, t^. a. )»fta#tlNI ^'oieta, 
aulûieta l^^ot 

Décroire, V. a. oÏÏa udtomatta, c^ilid. 

DéëroiMcment, m. lott^tt^minen, 
I^cneminen; ladfemtitcn [toefl^ttt]. 

Décroître, v. n. tott^cntiiiK, (^J^^ 
t^tt; (û^tea t»ef{«til]. 

Décrotter, v. a. ton^btdtaa, flemte* 
ttttt, ^arjota pu^taoffi. 

Décrottenr, m. faa^yaC^rjaaia. 

Décrottoir, m. rauta 1. Ijiatia otocn 
cbt^fclr jo^on (otatfct jalfinect t^t^^^i^ 
t&Stt. 

Décrottoir, m. faa^ae^t(a. 

Déeme, /. tocben ladhminett 1. «le» 
ttemincn. 

Décrner, v. a. feittttS (angot eiraen 
learittâmietë. 

Déorûment, m. lanfoien feittttmttten 
entien mttrjttttmiettt. 

DécruBement, m. filTfillotelueten ^tt« 
tomtnen fuumadfa mebe^ftt, ntneit Ie« 
^ttAmiettt. 

Décmser, v, a. Bcntoa fUffifotttftl^ 
fet tuumaefa webedfft. 

Décnire, v. a. tocbeHJI felottaa, toete« 
tdUttttt titan foleata tdto^te. --. Se d., 
V. r. fô^btt wettiaffL 

Décuple, acfo*. Y^mtnenlertainen ; f^m* 
meiten tettac fuurein|)i. 

Décupler, v. a. ftjtmnmfertûtfelfl 
te^ba, tertoa Ii^mtneneïïtt. 

Décurie, /. t^ntmcnfmttQ (romatai' 
fia fotamie^tâ 1. tanfatatfia), befurta. 

Décnrion, m. befuriatt )>att]itie0. 

DécuYcr, V. a. iMta totini toMù» 

rieta. 

Dédaignable, adj, t^Ienfotfottatoa; 
l^alwetfittawa. 

Dédaigner, v. «. lytenfatfoa, J^" 
tocffia. 

Dédai^ensement, adv, rSç^Mett, 
foréfea^tt. 

Dédaignenx, ense, a^, lylenfotfotna, 
rBl9^tea, lor«tea. 

Dédain, m. ^Intfotfc, ^Imefflminen. 



DédalCt m. fofftf 0. lab^thiti. 

Dedans, odv. fifaiia, fifSefa, fifa^*^ 
(eïïa; là d., tnonne fifaik, tnoOa fi« 
fana; mettre les Toilee d., forjata 
fetUt; donner d^ fa^bë panlaan, tut* 
faen, antaa ttfenfa tottiata. — De d., 
adu. fiftt|mo(eIta, flfaita. - En d., adv. 
fifaefa, llfa^noldla; jifaan4»ahi. — En 
d. de, ftep, fifa^noietta. -^ Par d., 
aéu, fifaaa, flfa^oldta; par d. et 

Sar dehors, ^faittt \a ultoa. *- Par 
. de, prep. (aj)itfe, fautta. 

Dedans, «. îifabaoU, ftfn. 

Dédicace, /. kotçfiminen, {>t)|ittamt« 
ntn (firton, aittarin); wnotntncn itti^a 
tirfott tti^fimifen mnietotfi; (fnm.jf omi- 
tudtirje, omittamtnen (jfnn fmintatfi). 

Dédicatoire, adj, tni^timie*, omt* 
tvA*\ epître d., omttttCltric. 

Dédier, v. a. totblia, {i^^tttaa, omtt« 
taa (jfun Tunniafft). — Se di, v. r. 
antautua jl^fin totmeen; (arraetaa jfhi. 

Dédire, t^. a. fteltaa 1. ^KCttnttaa 
ilun fanât, tnmota jfun fonat, ajaa 
koale^teltjlalfi. — Se d., v. r. ft^bd 
fananfa, fieltaa mita on (ntoonnut; 
se d. de, Ino^tu 1. ^era^t^a i«tlin. 

Dédit, m. ))emuttaniinm, |nnlaami« 
nen; fau^anjnirfaiatfet; il a son dit 
et son d., et oie ^anen fanoi^in tnet* 
tamitfta. 

DédommagenMnt, m. mo^ngon fer* 
luattC. 

Dédemmajcer, v. a. (de) fortoata 
toa^tnto, |)ainta, fo^toa, maffaa. 

Dédorer, v. a. poietaa Inltatue. — 
Se d., V. r. mencttaa fnttatnifenfa. 

Dédormir, t/. a. te^ba ^aleoffi (ft|U 
ntan loeben (tfaamaffa). 

Dédonblenmnt, m. fal^teen j[alaamt« 
ncn, )pno(rffi koa^taminen. 

Dédonbler, v. a. ratloa wnori inaat* 
tceCta; ^olfateta fiioi; (fot) d. les 
rangs, afettaa Ca^beHa rhotlia fetfo» 
toat fotamte^ct ^^tecn riUHtn; d. iin 
rériment jafaa ri^tmenti fa^béffi. 

Dédnction, /. ))ot«Infeminen, ma* 
^enn^d; )>erin))oâjatnat fcrtomuel. eft* 
t^d; )>aatelma, lo^tand; latStnen tt* 
tttnna^tta. 

Dédnire, V. a. ^oielnfea, ma^tia ; 
))erin))0^itn eflttaa, hrtoa; nai^ttaa to» 
beffi. 



Dé4a 



SU 



Défô 



Déduit, m. (toan^.) ajatitoictto; {a^ 
Ufmita; mener joyenx d., tnn ^aud* 
to9H. 

Dédnrefr, v. a. i^el^tttatt. 

Déesse,/, jutnalatar. 

se Défâolier, v. r. ttp^p^ïï, 

DéfaiUanoe, /. taintnmnd, ttoipu^ 
mix9, rauhnd; (fem.) lintootud ttman 
iDattntutfe^ta. 

Défaillant, nte, adj. tDoimaton, rau« 
ftû, tamtnitut; li^e d-e, fammunut 
fuTvbaara. — «. otftndto^a poi«iii8n^t. 

Défaillir, v. n. touuttiia, xatunH t^V 
jasn, iaabS fe^!t«erdifefii; utt^na, 
tatnttia. 

Défaire, v. a. te^bK mitfittamatli, 
l^nrata; ratloa, ))ttadt(ia; futnota, tur^ 
mella; ^futtaa, tap^iaa; tvotttaa: pt^ 
rin^o^jtti ^fitoittSA; mtwnttaa, ^etfon^ 
taa, lai^buttaa; tta|)a§taa, p&SétSâ toa* 
^aaffl. — Se d^ V. r. ratfcta ; ^jur* 
fautna, pHHm [fo(ntu0ta]; tami9* 
tua [wHnteta]; (éU) mapautua, pHU* 
ta i«t!in; ^anna pi>i9, toriua, (ritt&S: 
86 d. d'un domestique, d'an ennemi; 
tnopua (i^tfin tatvadta, loira^a): dé- 
faites-vous de ce mot, de cette 
charge; (ufuttaa 1. iappaa itfenfa; 
(tuvoT) ioutua (dmiUe, fetaantno. 

Défaite,/. ta))))io, ^anjt» (fotajott* 
fon); OT^^nti, foii|)of|l fa^ntt, meneffl; 
(futn.^ mtmft. 

Défaleation, /. mtt^enn^^, xo^tntU* 
mitint, poi^Iufemmen. 

Défalquer, v. a, (nfea ))oi9, tott' 
^tS8. 

Défaut, m, xoïta, tutrice, patto, mail* 
ttnatfitu9, toamma; ))vnte; ))oi9iaKmt' 
mil otfeu9to9ta ; condamner qn par 
d., titomita Çuutofaffoon; d. de con- 
tomace, potdoteiuan tuomitfeminen; 
d. des côtes, totidtfitfet; être en 
d., ajoo tofiaritt imn [metfadtaitt^tfi]; 
(fnm.) et^ftt^a, ^aira^tuû, etf^a, )>uut« 
tua: mettre en d., jo^taa loAttrittc 
jSIUIe, ))otmÏÏe; faattaa erel^t^mttan, 
rtfpmaan, pnuttumoan ; — d-s, x>î. ïo«» 
tolfet maatteidfa. — An, à d. ie,prep. 
itnn toutttttt^fa I. puuttne^fa. 
Défavenr, /. epafuofio; epattiotta« 

Défavorable, ac^. epafuofioQincn, 
madtainen, toa^ta^anfainen. 



DéfaTorablement, adv» t^\wfioU 
tiff^tl, na^tataitfaifedti. 

Défécation, /. tirfa^amhien, fdfM^t» 
tamintn (loeteuen ainetbeny 

Défecttf, ive, adj. (fiefiot).) punt** 
tumahteit. 

Défeetion, /. Tuo))innit9, erranemi*^ 
nen; toimenemtnen (attringon, fuun). 

Défectnensement, adv, ))uuttuto)at» 
fe^tt, toûiffinatfe^ti. 

Défectnenx, ense, adj, ^uuttnioai* 
nen, maittinatnen, majaa. 

Défeetnosité, /. toatQinaifnnS, pnnt^ 
tntoaijuu^. 

DéiBdation, / fotaifemtnen, tïtaa* 
minen. 

Défendable, Défensable, adj. iota 
on ma^boKinen ))no(u9toa. 

Défendeur, eresse, s. olta'toadtaaia,. 
ma^taaia (riita^afio^fa). 

Défendre, v. a. ^nolnstaa; htiHIA, 
cMtttt. — V. n. (lafit.) toaftata* — Se 
d^ V. r. ^noludtaiba, finolu^taa it* 
feanfa; (de) mxitUa 1. fuoieOa ïu 
fcastfa i«t!tn; Ittoi)ua ietltu, fleltatt 
Ufeltanfa ilin; tieltttiyt^a, farttta; 
etData,fteItaa; totnen toiétanfa ^nolne-' 
taa; oïïa fieSetttina; à son corps 
défendant ^no)>uo(n«tuffedfa, l^ata*» 
warielnffeéfa; se d. du prix, tintoa, 
tinhJL 

Défene, m. être en d., o0a tafa* 
toattfloon, fieïïen affe ))antiina [met» 
fSéta ia fenfalt.]. 

Défense, /. ))iiotudtn0, madtariitta; 
))noIu9tudIir]e (oifeudtoon); pnotn9* 
tu«to|)a; tafûtt)ûrlffo, ïielto; — d-s, 
pi, nja^taaminen oifenSto9fa; pnolus» 
nt9totmet. — m. Itnnotut[et; eraiben 
))eto<eiainten tora^am^aat. 

Défenseur, m. ))uoIudtala. 

Défensible, adj, f. Défendable. 

Défensive, /. fuoieindieîno. 

Défensif, fve, adj, ^iiotu9tnIfeffl 
atottu, ))uoin9tud«; armes d-es,toriU' 
mié^afeet. — /. se tenir sur la d., 
toriumada fa^ba fotaa, t^l^t^a atnoas* 
tanfa toriumtfeen. 

Déféquer, v. a. erottaa faffa, fef» 

fetjttaa. 

Déférant, nte, adj, m^ant^toainen, 
fo^ntfa, famea. 



Défé 



212 



Défr 



Déférence, /. m^dnt^tDdif^l^d, fo' 

Déférer, v. a. (à) mt)9ntd&, fuoba, 
omidtaa intiïe, tutinudtaa itun omaip; 
ttmottaa; lantaa jtuéta; d. le ser- 
ment à qn, ))ttildtttS walatla rattaife» 
maan. — v. n. m^Snt^S, fopia, mu* 
fautua; ofottaa funmoitudta. 

Déferler, v. a. (meritt).) lemlttSS 
pttxitttf ^)itaa ^urjcet luarmima; — 
V. n. murtua [aalloidta]. 

Défenner, v. a. p'àJi^t^^ utoi, ma* 
))aaf{i. 

Déferrer, v. a. riidt&ft raubotuffet 
jétftn; riifua fengat ^etoofelta; (lutt.) 
faattoa ^toille, (taidtlittSii. — Se d., 
v. r. pubottûû ïcngat [ûcwofeôto]; ir* 
taantua [rautaftsfotdta] ; ioutua f^i* 

mxtit, satdt^a. 

Défet, m. (liria^.) ^uuttuma prStittt* 
artft 

Défemllaiflon, /. te^benmanfeminen. 

Défenillér, v. a. rii^itt, tvari^taa 
le^bet. 

Défais, Deffaiz, Défoix, m. (bois, ri- 
vière), tatamarittooit, Keltoon pantu 
œetfil 1. talawefl. 

Deihibler, v. a. (toanl^.) ^aliadtaa. 

Défi, m. toaatimud taUteluun; ïoaa* 
timudftrie tatdteluun; waattmus tïU 
))atlemaan 1. ptiaamaan ji. n. c. 

Défiance, /. e^iituulOr e^iiileminen, 
(uottamattomuud ; ))uuttun)a ttfetttot* 
tamud. 

Défiant, nte, adj. e^dluulctnen, Inu* 
Tetoainen. 

Déficit, m. tt>aiatt)uu9, koatUnf t (Ia«« 
fa^fa, inmentariodfa i. n. e.). 

Déflement, m. maatimué taiételuunr 
ft(patluun. 

Défier, v, a, tuaatta taidtetuun, fit* 
^ailuun; u^mata. — Se d., v, r, (de) 
roaroa, ti^'éxM, (uuQa, oiïa luottamaU 
ta; aaroidtaa. 

Défignrement, m. fumattomud. 

Déflgnrer, v. a. tuivattomafft, ru* 
maffl te^bd. 

Défilé, m. kouorenfota, a^binf o ; pu* 
(a; ritoittâin o^it[c marftmtnen. 

Défiler, v. a. jpoidtaa ifin langaë* 
ta, rt^madta, iol^on fe on ottut ^ue« 
tettuna. — Se d., v. r. iuo«to Ion* 
gadta, rt^madta. 



Défiler, v. n. It^^i^in rttotn ISt^M 
o^ttfe, I&tottfe. 

Défini, le, adj. mttttr&t^. 

Définir, v. a. md&rtteim, beflntetata; 
mSftrilt&, l^aattafi ; i\fy\^î»û futoata 1. 
eflteiïd. 

Définitenr, m. mun!!tfunuan ^&&- 
mte^en a))ulatuen. 

Définitif, ive, adj, to))uStnm, ^a&« 
tett^» ratlaUeioa: jugement d.; en d-e, 
(o))uIIifen t^aatSIfen fautta; U^nVà* 
fe«ti. 

Définition,/. maatite(ma, befluttU* 
ni; featl}«: f&antë, ))&ttt6«; la d. du 
concUe, firloUi^forouffen fttfintd 1. 

Définitivement, adv, Io))ullCiTe0tt 

Défiagration, /. (fem.) ilmituteen 
f^tt^minen. 

Déflegmation, /. (lem.) mctt^ten 
o[atn poidtaminen. 

Déflegmer, v. a. (fem.) |)oUtaa me« 
ttfet ofat atnee^ta. 

Déflenraison, /. fultain tt>arifemi« 
nen; alfa, ioQoin htlat koartfekuat. 

Déflenrir, v. n. tuffio loppuun, (a* 
Idia fuHima«ta. — v. a. rti«tôa fulot 

Déflexion, /. rabattu ipoiRetminen, 
fuunnan muuto4. 

Défloration, /. tt^tdn raidfaamintn. 

Déflorer, v, a. raUIata t^ttS; d. 
une matière, efittaa aineenfa ntin, 
etta mita fitna on uutta ia mieSl^ttai' 
toaa batl^tuu. 

Défoncement, m. ))o^ian ))oi9tami« 
nen 1. pu^tatfeminen ti;nn^ri«ta 1. o^* 
ttadta ; f^roaita laimammen (|)uutar^a* 

Défoncer, v, a. pot^aa L ))u(fatdta 
t^nn^rin, aétian ))o]^ia; tattuaa \^* 
loarta ; f aantaa nurml. — se d., V, r. 
menettaa ))o&ianfa. 

Déformation, /. alfuperaifm muo* 
bon 1. futoau toiteffi muuttaminen. 

Déformer, v. a. faattaa mnobol* 
tan[a ))oid (J^attua, lentaa). — Se d., 
V, r. menettaa muotonfa. 

Déformité, /. t. Diff . . . . 

Défortnne (man^.)» t* Infortune. 

Défonmer, v. a. ottaa \t\)çlA uuntdta. 

Défirai, Défrayement, m. lulunfien 
fuorittaminen jtun )>uole0ta. 

Défrayer, v. a. fuorittaa t!un lu* 



Défr 



213 



Dégo 




Jt; (fnto.) d. la compagnie, %n* 
taUttHa fettttte omiffa lOûroiCiitfa. 

Défrayenr, m. fulnnfitn fitorittaja 
jfim j^soMto. 

Détriehé, m. mttidmaa, untid^elto, 
ptxM, rattoio. 

Défriéher, v. a. raitoata, raatoa 
mittdinaa 1. nuti^l^ctto; fdittttil, ))anna 
fdkotfle. 

DéfrielieiiT, m, uutiêmaan raataja 
1. taitoaaia. 

Défriser, v. a. l^fimtnettttttt 1. p8r< 
TSttaa tutan laebhita. 

Défroneer, v, a. fUittUtt fadfoffct 1. 
rto)il^t: ftfdfffi Mtonttaa; d. le sour- 
cà, munttna ilotfen«nfi(8tfeffi. 

Déflroqne, /. mttnftn ifilfeen illttnt)t 
omatfnud; ^erintS, io^ta ei oie mfi2l« 
tttMta; mandat ^eiteti^t waatteet. 

Défiroqner, v, a. nifua tnunff t|)nht ; 
foûttaa luo^mmaan munffi^efônittdtS. 
— Se d., V. r. luopua munff i«etilinttét{i. 

Dèfimt. nte, adj. moinaja. 

Dégage, ée, part, jia a<i;. wa))aa, 
miorteû, fuiuipa; ret))ae, atoof^bttntt* 
nen; chambre d-e, erit^ifctttt fifSHn* 
lii^tStDëlIâ loarttetettu ^uone. 

Déga([ement, m. irtt 1. n)o))ûoffl 

Saetâmtnen 1. (aelemitien; ^el))0tud, 
nrit^e, mapav»] ttotfeue, tiuorteud; 
(tum.) iDO^^aa 1. ituortea olo 1. ri^^ti; 
l^ntin lunadtne; Iu))ûulfen tS^ttami* 
ncn, (mt^5«) lu^anlfen riffominen; ert« 
ti^en rtPUltifttl)ttttt)a ^noneefett; \aia* 
IStitttoa. 

Dégacer, v. a, Iwiaetaa ipantotut 
folut; fimtttaa, tfOpottaa; (de) toa* 
Mttttaa; ]»ot«taa foltoat 1. eeteet; (Cem.) 
»)9t8ta, temata: d. sa poitrine, lie* 
oitUld fi^bttmenftt; d. on de sa pa- 
role, too^auttda jfu iu))anlfedtanfa; 
d. sa parole, )>eraQttaa jananfa; (m^dd) 
tS^ttSa (u^auffetifa; d. un apparte- 
ment mamdtaa ^none ecit^ifefla flfttdn' 
fai^tiimfilltt; d. nne porte, ^oidtaa fa(« 
^a oneeta; d. le fer, ))alia«taa mtef* 
ta; d. la taille, faattaa tt>artaIon muo« 
to l^toin n&f^totffe [maatteieta]. — 
Se d», V. r, (dé) ïDùpantna, irtoait* 
tua, pàmn felmiffe; le^itt^a. 

Draine, / d'une belle d., nan« 
rcttamaOa, fom^elolfa taioaïïa; voilà 
une belle d., mtfd tul^a îtppentnl 



Dégainer, v, a. tottH afe tu^eeta 
1. frnotraeto. 

Dégunenr, m. tatopeftia, pnufIo« 
lunfhrt. 

Dégalonner, v. a. ratfoa pox9 Iulta« 
fattmat 1. gatonit. 

Déganter, v, a. rtifua ifnîta (an* 
fifat 

Dégarnir, v. a. rtidtaa 1. |)ot«taa !o- 
ri^tnifet; toieba ))Otd (nonefaïut (uo* 
nee^ta; (fotam.) flîrtatt poid fotatnte* 
(idtS, muonan^arat; ((atto.) nifna lat* 
toa. — Se d., v. r. rtifua taltotmaat* 
teet, ^nfeutua o^emmin; te^ba ttfenfa 
ra^oidta t^Biaffi; furfaetiia [fadmei^ta]. 

Dégarroxer, v. a. paaétaa nuorot 
(m^t^n ). n. e.). 

Dégât, m. (atuit^d, (att)t9, toa^tnlo, 
piUa; (dé qe,J tn^laud, (aa^taud. 

Déganchir, v. a. xotxttM, (alata. 

DégaacMssement, m. toeidtaminen, 
(affaamtnen. 

Dégel, m. fuoja-ilma, iaanfulaud. 

Dégeler, v, a. fulattaa (iaa); lau^* 
buttaa. — V. ». ia Se d., v. r. fulata 

gaaéta]; fuojata, (au^tua. ~ v. imp. 
dégèle, fuojaa. 

Dégénération, /. (nononeminen 1. 
tnrmelud (futt>udtanfa, laiidtanfa). 

Dégénérer, v. n. (uonontnar tnr* 
meltua, Jial^entua (futondtanfa, laitd» 
tanfa); la^ba toatteammaffi, ))a(entua 
[taubidta]. 

Dégénéreaeence, /. tat|>ttmud pa* 
(entnmtfeen. 

Dégingandé, ée, adj. lotia, (otero, 
weteia, mltfu, litffaatoa, l))^§a. 

Déglner, v. a. Itnnun Uimadta 1. Ht' 
mafauara^ta irrottaa; poidtaa ifin 
ïitnai«ta; se d. les yeux, J)u^bi«taa 
tUpfà Tilmt^ta. 

Déglutition,/, ntelemtnen. 

Dégobiller, v. a, otfentaa. 

Dégobillis, m. offeet. 

DégoiBer,v a.ian. (tt)att6.) lotfertaa, 
lautaa [ftttnutdta]; iaartteua, loruteQa. 

Dégommer, v. a. d. la soie, feti* 
taa not« aummi ftlttdta. 

Dégonfler, v. a. ia Se d., v. r. ma* 
(entaa 1. (ei^ottaa turmutnd. 

Dégorgement, m. meben, tian ma- 
Inmtnen 1. mtntmtnen; ((aat.) fa)»en 



Dégo a 1 

1. mutbnt ntttcibm walnmtnm; palf 
biUn*. pn^trictamlntn. 

Dégorgeoir, m. ots, miKa tqtin 
fanltinitd vn^etttaan; alU pafttn, 
intllll tninalRa tanattcitn pcflUllii; pnlf 
bi«tn«' la raitqs-jHinfi ; mUfimti laelu- 
oja. 

Dégorger, v. a. pitfibittaa I. pcratu 
Tathi, aulaiflto (aStu; mUuttiia. -: 
tr. it. purata uCo< fulueta. — Se d., 
ti. r. tuiTtontua [JD'itta], nalua [ncS- 
ttietfij ; flu^bîetuQ (tmittla ja Iiba«ta 
[Uloieta]. 

Dégotér, V. a. noillna, ))itIotlaa tuo' 
immaan [afcmaStanFo i- »- t.]. 

Dégourdi, ie, ojf. fuRck, nulaa, 

DégoDidir, V. a. pe^mittsa, Iilni> 
mittJiS roilueta ja^mietànut jlfcnct; 
tcbbtt E)aaltatf! [)ticbc«ta]; (tun.) fie 
wtat^tttia 1. flifltia jtuta. — Se d-, 
V. r. pt^mita, Iflmmilï, fnlata; (hira.) 
tDttnii ftmietqnmi i^ntiftn topaigin. 

Dégonrdlssement, m. ia^ntietqnetn, 
pvuitunmi, wtluttuttctn iB{uitu 'pt^' 
mittamhim 1. (flinmittflinmtn. 

Dtopflt, m. inbo, iittqe, tnaltni- 
mitftfqq»; (him.) ^atmt, waim*. 

Dégofltsnt, nto. adj. in^ottana, 
iftnaufl, nMrtUtiinitliiuii. 

DéROfiter, v. a. in^ottaa, tfdtaa; 
fdé) \aattaa jtuta ihiQt maettninicli- 
{(ir>' - 3e d., V. r. (de) iiimcta in> 
^omaan jCnUt; tuntiu iicttiwttda; fai- 
re le dé)ri>uté Dïïa fiiteS, ArriL 

DégODttant, nte, adj. tt)))inHM, Wito- 
latoa. 

^—^- .,.;.»Mto. 

Spitter, t/. n. tippun, lipa^Stna, 



Dégu 



roirïa. 

^aniilinintn; 
fSn), TQppio. 



n,/. 

aln. ... , .._ „., 

mo^intg, ^aSfaut (met' 



lanlaibm )iu(bi8tiuiiùiat toinoifiata 
aincitta. 

ïeraÙMr, v. a. poiiUia tatvoa L 

(iituituiU; pubbifltoa Tatn)a))itlBifta 

ittut); Iraboietaa laCuueta; laxb- 

Ëattoa inaa; (tuiD.) pàyala jtuIU t\a 

^Sncn omat|uubtSta. 

Dé^Taisaenr, m. TaSmaptlIfujai ^n^ 
btStoja. 

Dégrappiner, v. a. irtottoa laioa 
iaiittt. 

Dégras, n. xatma, jota uuobitU 
|)uftinUan. 

DégraTOiement, DtoraTOÎDunt, a». 
Wtbtn leiltoama ). UiRauS- 

Dé^TOjter, v. a. (cilata L wirot- 
tua fait tuoato, umtaa ))tnietu([tt [u>e> 
bcâtaj. 

Degré, m. bortaot', portaibtn atim, 
poxxat; (luis.) a«{el, rottla-artoD, u- 
tDo, roula; tam|)ii-a«U L pbtïltt; fn- 
lupDlroi; mSâca; de d. en d., aetclit' 
tain, arrooeta aruioon; (Ittliop.) d. 
de comparaison, uxctatlunifm oSIc; 
BU plus haut d., fuuiimniaeja maii> 
laera. — Par d., adv. iDb^ittlUii, 
astelittain. 

Dégréer, v. a- liifna loiroa. 

D^râvement, m. weronna4a»ii)8 
1. tafotue. 

Dégrever, v. a. na^tnlSS, aUtdaa 
tntinut rotro. 

Dégriigolade, /. Icllatbu« 1. tM* 
fo^buB ala«maitï. 

DégilBgolsr, *. n. îtHafftM \. ta- 
labtaa «laS, tu))(attaa ala«. 

Déi^rUement, m. jnoputnvffttta fd> 
niltiniiini. 

DéErfaer, v. a. faattaa juDt^nmnt' 
[eetoTCIroifiniSiln : (Ïuid.) (aattaa jBr* 
tKnfS, altlaicta iîun filmât. 

DéçrosHeS^ a. Bmnifltaa fntta l. 
^optûlanfa ptnrtoijjiatfi- 

Dégroaair, u. oT^tiaiitaa babinlai- 
Ituî; d. un aia, Mâin&B^tfilia m- 
lattt louta; d. les ràfoi". taÇ'otta 
poittaa (otituî purtoroV'f**'* i " * 
dégroBsi la besogne, ^Œï on ïo^Rip- 
mat 1. vactainiinat lointif^' 
ia|i.) d. une épreuve, 
joua 1. [oncbturî. \ 

Déguenillé, ée, a*, t^itrtïntn- 



^ge on laTÏtim- 
imiffonut; rtir- 

, lui!» M? »!• 



Dégu 



215 



DélA 



ontdifinfbcMft. 

D^eipiBsement, m. fihttt&étft o« 
inatfu«b(0ta Inoliumiiicii. 

Dég«0iil«r, V. «t. olfciitaa. 

Dégoignonner, v, a. anttaa imiadta, 
^ito«i>«ta onntôta (erittttm todUftt). 

Dégsi00meBt)m. loal^uni; (hno.) 

DéguiBer, v. a. ^nfta ipa(^e|mhtunr 
tmttemattomaffi; t^dtetttt, fntoilla; 

8e d^ V. r. jmfcutua niaQe))ntitnn, 
titRtcmatto»a{ft; tee9leimdUt 

Dégustateur, m. mMtala, foettajl«, 
tutfija; commissaire d., toiraffUien 
tDÎHiiiittttfiia. 

Dégastatioii, /. iuomatn «mUtamu 
neft tiitlimUta loarteit. 

Dég«0t0r, V. a. tutfimUta toavten 
moi#toa iuomia. 

D61iâler (h ei ttttnn)) tâm ia f enrr.), 
V* a. ))0t9taa q^ido. — Se d^ v. r. 
toUetft a^tt09ta, mmittua koalfoifrffi 
[a^toettuneesta i^o^taj. 

DAbanehé, ée, adj, lonftanimt>a, niR* 
fn, Itttta. 

Déharder, v, a. pumu laixat fa^ 
(eleta. 

DèhaniaoliemeBti m. filoien riifu» 
mineiL 

IKUiamaelier, v. a. ritfua filat. 

Délionté, ée, od^*. ^lot^tQit, ^«« 
ntlItiHL 

Débouter, v. a. faattaa ^fttoi^ttë' 
m&ffi. — Se d., V. r. tutoeto I^SYvi^t* 
t9mS!f{. 

Dehors, adv. uITona, ullo))ttotettû; 
uToS, utTo)>no{eHc, (tincefen: ((aiiD.) 
ùatoaUt merdie, ula^aQe; de a., ultoa; 
en d., itIo«J)Stn, (de) uîlo^uoleïïa; ut* 

Dehors, m. MûpuoW ; au d. de, ut* 
îûpaoUM; — pi ulfopnoltfet t^^bat; 
etmoaru^ttttfet; ulfonâcS, ullomuoto. 

Déhortatoire, adj, ttffottaxoa, fOS^ 
ftioft. 

Déidde, m. SumQtonwnrl^a; Samo' 
lanmnr^aaia Oautafaifieta]. 

Déioole, m. i^^ dninafota palmtim^ 

Déifleatioii, f, jumatoUfeminen. 

Défflert «. a. iamaloita. 



M. Mi mtr beiitaia iiM^ti* 



0^))t. 



Déiste, s, beisto, iota uelse 3ume« 
(asn, nditto et Umotettuun fanaan. 

Déité, /. jttamlalIifttttS, iumabuie. 

DéiTiiolf fls, adf, iumal'in^tntilli' 
tint. 

Déj^ aAr. ÎO. 

DéDeotion, /. ttapmdtîo, kootfaiii' 
))er!auS; rttta,.ia(tt. 

se Déjeter, v. r. loetftljtt^ji fievoffii 
Catfoalfl, IsamlfL 

Déjeuné, Déjeuner, m. aamiainmi 
fuurnS, ctnc; fnttrud^fo^iitett; d. di- 
natoire, t^uoti^&twiiti'Otfaan f^Stln {ttiu* 
rud. 

Déjeaner, tr. ». {^9btt fimrn^, tu 
nebtitt. 

Dé(jiolttdre, tr. a. I^aiottaa, ottaa ofat 
erUfenfft -^ Se d., i/. r. ^ajota i\\» 
toffldta, aatoidtua. 

Déjoier, v. a. te^ba t^§i&ffir mu 
tKttSmiiirtr tumota (wû^tngoQifta toe^ 
feitft); 4. çn, fatmota itun tor^feet. — 
V. n. Relata tan)aauta ^uonommm; 
((aitQ.)ite^a: un pavillon qui d^oue. 

Délno, m. fe nmorofauben atta, itU 
(oitt linimt t^HMt tal^i la^temttt 
(entttmttan. 

Déiaelier, v. n. (enttt& alas ocrelta 
(fanotMa].' — v. a, aiaapo'xê ocrdta;. 
(tum.) ^aMna 4>oid ^UtottMft ia eba(« 
itfedta afemadta. 

Delà, pr«p. toifettatouoIeKa; au d., 
par d.. tafana toifeua puoleQa; fen 
^li, fltft bit; en d., taa!fem|»aiia; de- 
çà et delà, fitine t&nae; jambe deçà» 
jambe delà, ratfain, j^afareifln. 

Délabré, ée, adj. nutnnntr xc^pta» 
tnnvitf ^oionnut. 

Délabrement, m. mtumns, ra)>))to^ 

Délabrer, v. a. re^itt rtitt; tnp' 
ntctta, ^mittiHt 

Délacer, v. a. )i&tt«ttttt ^nnofflsta. 
— Se d., V, r. puma 1. irtauntaft 
tonnolff^to. 

Délai, m. totétaifeffl ittttttmhien» 
obotue«atfa, mitmi^e; sans plus de 
d., mttt^^mStttt, tsietaifetfl iatt&mfttttt; 
à bref d., (^^k^cttil l^aa^to^ 1. k^tfiefo» 
nemte«aiflllo. 

Délaissement^ m. attmttomun^i tnv^ 



Delà 



216 



DéU 



Dttai80er, v. a. jiSttiUI tumatto* 
matfi, oman oimenfo noioait, MQttttt, 
t^ten-ontoa; (iio|)ita, ittttttd. 

DéUdter, v. a. i>nfertaa maito ffiU 
ian limutttdta tooidta. 

Délardement, m. f^rittftminen, ft^x* 
iim ))oid lociMtoiinnt. 

Délarder, v. a. \\9xim 1. ioei«t&tt 
pot« terâkpat ftotjttt. 

Délassemeni, m. minootud, (nott^* 

Délasser, v. a. toirmottaa, IttottttM, 
Imttt^ttStt. -- Se d^ V. r. tmàX^tHA, 
kotrtidtaibd. 

Délateur, triée, «. ilmiftiatteiar ebtei' 
antaja. 

Délatter, v. a. ottea rneteet fatoïta. 

Délavé, ée, a<ft. moalea, folmeo, 
Maalafla [wttreidtttj. 

Délaver, v. a. te^bft mooleatfi, oaa« 
laffaoffl (mttri). 

Délayant, m. loetdSittttM aine. — 

adl wtttmmM. 

Délavement, DéUdemeni, m. koe« 
bdlft felottamineiir toeteliitftminen. 
Délayer, v. a. fetottoa «oebdltt, »e« 

tdbtttal 

Délébile, 04^'. iota en mo^oOinen 
pQX9taa 1. bai^buttaa. 

Déleetable, adj. falomeit, mtelut* 
nen, otoflmtn. 

Délectation, /. ^kottu^, ^nkotle, 
mteUttle. 

Déleeter, v. «. ^toittaa, ilottaa, 
mieUbtttttt. — Se d., v. r. (à) bntoU 
tefla ttrmftt iHin. 

Dél^taire, adj, ja «. I. Délégué. 

Délégation, / tvaltuue toimimaan 
ihni ttttole^ttt; r«^(ni{aanti«Iiria. 

Délégné, ée, s. ya <Mdj, toaltuudmtee; 
uwltnutettn* 

Délégner, v. «. atitaa toimitetta« 
koalfi; mftttrttttt ttoCtnuemic^effi; antaa 
vabanfaonti'ttTîti. 

Délestage, m. ^^ialaetin, ^inoi- 
laetht JtmnaaaHtnoL 

Délester, v, «. ^rata )>o^ja(a«ti. 

Délestenr, m. ^^jataetin }^xfaut* 
fca toimittaja. 

Délétère, adj. icr)oet|belU toa^in* 
gefllnen^ fnoIettaiMU 



fcefu^telcioa; assemblée d-e, fcdtaS* 
teletos !o!ett#. 

Délibératif, ive, t Délibérant 
• Délibération^ f. f eSf n«tc(n, neamot* 
te(n; MttttM. 

Délibéré, m. iopntixnm tesfusteitt 
afioefa annettamaa ip&ttt99ta martcn. 

Délibéré, ée, part, ja adj, tnicttttiyf 
fcdfudtelts, ^atêtti); XQatfaa, ret)MS^ 
neroCa^; de propos d., tapattonfa, td))« 
befltt ailomuifelui; marcher d'un pas 
d., ftt^btt ret^tiailla a«!detlla. 

Délibérément, adv. tal^attanfa; ret^* 
)Kmeti, neroftaa^. 

Délibérer, v. n. leltu^tetta, nnttoo* 
teHa, miettitt, tuumatfla, af^rilotbav 
l^attttttiL • 

Délicat, ate, adj. ^fluUten, iman* 
neS, l^mftmafutnen; bertfufuinen; tatU 
ta, terttma, ^erfia [fuutodta, tia^^ettt,. 
une^ta j. n. c]; bteno, toieno, ftetofi^ 
nnortea; ^ento, BeiKo, fftxHH, orta; 
arttelnttatoa, maitea, tutalo; artatnn» 
toinen, tifirfôd. 

Délicatement, adv. (erRutfedti j. n. e. 

Délicater, V. a. (emmotefla, fftmptt^t^ 
tafl. — Se d., 0. r. oéfoteHa, ^em^neflo. 

Délicatesse, /. ^erllu, ^erffutfuud; 
tacRnu^r terttm^^^r ^rln^i^^; ^tenous^ 
loienoud, fieio^^é, fiiett^d;^entou0, f^tiU 
tcu9, ^tmpfXfê, ^cU^^^; arfuus; arfa- 
tmitoi{utt«, nttrftdt^S. 

Délice, m. Délices, /. l^arminatnen 
1. fnio nantinto; ^erfra; ^etuma, ^' 
lumaflifuud. 

Délicieusement, adv. iffûna9ix, fu* 
(oifedti, ^erfttlltfedtt. 

Délicieux, ense, adj. xf^ana, ftttoi» 
tien, fierfuttinen. 

se Délicoter, v. r. f^xt^aa ritmit 
pUmn\JBL. 

Délié, ée, a^;. (oina, fnilla, bteno,. 
pxtni: (htto.) futfi, nenmofas, Sit^tSe. 

Délier, p. a. phmu fittxM, mata 
fitett; (Ynio.) wofiauttaa, ^ttd^ttttt: d. 
d'an serment 

Déligation, /. ^aatoanl^ttulien 9^ 
teen lynftïtamtnen. 

Délimitation, /. rajainlS^nti 1. miUU 
tSM; mtttttttttti rnio, raici|)9Q(fi. 

Délimiter, v. a, IftQbtt 1. mfUlrttta raiat 

Délinéation,/. ^iirr od, (uoma))itrroS* 



DéU 



ai 7 



Déma 



HéUaqiaiit, ite, #. tifolUiten, taxu 
laMaxoiL 

Délinqner, 9. n, riffoa (latia). 

Déliquescence (u ttânt^^), /. ntsu" 
tomain aineiben fentaltainen omtnaU 
\avi9, cttd koettttoSt -fodteuben tlmadta, 
lù9ta (tufenetoat; Uman lo^toibedta 
Imteneminen. 

Délianescent nte (n ttttiitt)^), adj. 
iUaan MttnMta tinfenetoa. 

lyèlirant, nte, adj. ^onrailetoa, koim' 
mciiiten, raimotod. 

Délire, m. ^ouru, totmma, raimo. 

Délirer, v, n. ^ouraiSaf raiioota. 

Délissa^^e, m. Iwsippuita laitttete* 
minoL 

DéliBser, 9. a. (aiiteHa (um))puia. 

Délit, m. vxlo9, :|m^anteto; prendre 
en flagrant d., taioata toerelfeUtt. 

Déliter, 9. a. afettûo fimet wttftraile 
toBoOe muuriin. 

DWtescense, /. ajotfen fttfinftinen 
(aéftminen. 

Délivraison, f, iSttQ; anto, ViM*an* 
tominen. 

Délivrance,/ toa|)auttaminen, wa< 

antnd, ptta9tn9, pttttetb; f^nn^^^ 
pfenfaanti ; (m^) iâlfimenot, ittllet' 
fet; poid^antaminen, tuotvuttantinen iu 
ftltanftt toifette. 
Délivre, m. idiftmeno, ittftetfet. 
Délivrer, 9. a. n)a)>auttaa, )>ela9toû, 
^^m-, fHUm f^nitl^ttaitt ; antaa 
nfoe 1. ^otd, luDonttaa. 

Délivrenr, m. muonatDaroien )afat« 
liio. 

Délogement, m. munttamtnen; lii^td, 
maiîaanl^t'ù. 

Déloger, v, n. ntnnttaa |)oi9 ^uo« 
netdta; Ift^teâ ntatfaan. marfla ))ol6. 
— 9. a. ajaa u(oé, tarlottoa. 

Déloyal, aie, adj, udtoton, ioli|)tI« 
linen, ^etolltnen. 
Dtioyalement, adv. u^fottoma^ti, 

Déloyauté,/, ndtottomund, tt)il)>pt, 
petoe. 

Deltoïde. ad4. folmifnimainen. — 
M. folmtlnlma. 

Délnge, m. loeben^aifumu^ ; loeben 
tnlma; (futt.) ^koittfd. 

Délnrarer, v. a, ))oidtaa tiilto. 



Délnter, 9. a. (fenu) onki^ta fi' 
tatttt tistaud^a^tio. 

Démagogie, / tanfono^ll^tti^, ral^- 
^aantoalta, bemagogta. 

Démagogique, adj. tanfaa-toll^ttttmil; 
ratoadtoaltatnen, bentagogitttnen. 

Démagogisme, m. bentagogten ittr« 
ie^teltnâ. 

Déma(;og[ae, m. lanfan^^Htittdil 

Démaignr, 9. a. tt>ei9tttâ o^uem" 
moffi, ter&iuiimmdffl. — v. n. rameta 
U^oatnaan. 

Démaigrissement, m. o^uemmaffi, 
terftm&mmafft loeidtttminen; terttioftrfl 
toeidtett^ toatfla. 

Démajlloter, 9. a. ritfua 1. ^Hadtttifc 
lûpfl lapalodta. 

Demain, adv. ^uomenna ; d. matin, 

Suomenna tuar^ain, ^nomen'aamuÏÏa; 
. au soir, ^uomen-el^tooÏÏa; après d., 
^UBuomcnno. — m. Çuomen. 

Démanché, m. Part du d., fotmten 
afetud'taito fottannodfa. 

Démancliement, m. marren irrotta« 
mtnen (tirmeen i. n. c); taulan \x* 
rottammen (foittofoneteta). 

Démancher, 9. a. trrottaa 1. ))d{idtdtt 
toarredta, ottaa koarfi irti; ottaa foit* 
tofûïun ïauïa irfi. — Se d., 9. r. W§* 
teâ toarredta, fl(ma«t2l [Iirwee«ta i. 
n. t]. 

Demande, /. ))^^ntb, anomud; §ate« 
mud, ^alu; tanne (oifeube^f a) ; r^f^" 

Demander, 9. a. ja n. p^^tiift, anoa ; 
ferjattt; Maatta, tartDita; panna tir** 
jaUtnen anomu^ (oiteuteen) ; Cqe, à qn) 
f^f^tt; ^afea, etflS. 

Demandeur, euse, «. lerjiStftinen; It)" 

Demandeur, eresse, «. paaitaianta- 
ja, tantaja. 

Démangeaison, / futfutud, fb^^el* 
ma; (futt).) ^imo, ^ilïimatbn f^ain. 

Démanger, v. ». futfua, ftjti^^a. 

Démantèlement, m. linnon munrien 
))urtaamtnen. 

Démanteler, 9. a. )rarata Itnnan 1. 
fau^ungin muurit. 

Démantibuler, 9. a. toaantaa (eufa« 
tttut fljûltanfo ; (îunj.) turmeïla, riffoo, 
farfca. 

Démarcation,/ rajotud; raiaUnjia. 



Déma 



218 



Demi 



Oémarohe,/. fSi^H, 09tinninen ; fS^* 
ti(«la))a, mttiétl||^ta)»a; adtel; je le re- 
connais à 8a d., tunnen pnet Itt^nnld- 
tttnftt, a9tumtfe9tanfa; faire les pre- 
mières d-8, T^^t^Il enfltoimitn. 

Démarier, r. a. erottaa att)tofum)p« 
toanit — Se d., 9. r. ottaa ero [atoto* 

Démarquer, v. a. |)oi<tûa 1. ^fimtttlitt 
merfit. - v. n. fanotoan ^etoofedta, 
io9ta ifKtDUo|len merfit otoat ^(xxso^oX^* 
ta futuneet: ce cheval à démarqué. 

Démarrage, m. fttnnltet|^n ktioan 
irtûontuminen anffuritouiptdta. 

Démarrer, v. a. (tatm.) irrottaa, 
^mvsXi irft. — v. n. (tt^teK pnrie^ti' 
maan; tem)>autua trfi; fltrtt^tt ^oxla»* 
tan(a. 

Démasqner, v. a. riifua naomari 
ihilta; faattaa i(mi, ilmatdta, |)aliad« 
taa ifu. — Se d., v. r. ilmatdto xU 
\tvL% poXya^ïatk itfmftt. 

Dém&tage, m. madtoim rtifumtttQt. 

Démâter, v. a. riifua nta0tot. — 
V. n. menett&tt madtot 

Démêlé, m. ritta, janffar jutta. 

Démêler, v. a. (eftoittSft, fuortttaa, 
erottaa toineti toife9taufa ; ioutodta tun^^ 
tea 1. erottaa; faaba lelmtSe, tulla pt* 
titte; (avec qn) ritbeutt, ttnata. — Se 
d., v. r. felioetâ, fuortintua. 

Démêloir, m. to^^binpuut; ^arfu 
l^iudtam|)a. 

Démembrement, m. fl(^otu9, ^aIo« 
tttd, patottaminen, (o^fomtnen; lo^fo, 
lo^aidtu ta))|>ate. 

Démembrer, v. a. fU))oa, trrottaa 
jttfoiet, |)aIottaa, (o^foa: d. un état 

Déménagement, m. ^uonefaluien 
muuttaminen toijeen afuntoon; t^^jen* 
tSminen ^uoneloiutdta. 

Déménager, v. a. muuttaa ))otd ^uo« 
netalut. — v. n. muuttaa, flirt^tt 
)»ot9. 

Démenée, /. (ulluu9, mieleniuifa, 
mle(etttfm^t)«, mieli^uolituu^. 

ae Démener, v. r. reutoa, puu'^ata. 

Démenti, m. mal^eedta fi^^ttttmtnen, 
koal^eetrt n&t)tt&mtnen ; donner un d. 
à qn, ipa^eeffl nSbtt&S jfun fanât; 
il en aura le d., iflipMt ^ttn fltttt 
tutee. 

Démentir, v. a. fçt^tttttt toaf^etdta, 



n&t)ttft& rvot^eeffl; lotttttM twif^ecrfl; 
Itelttta, e)o&td; )itr2lt)ttttS (fananfa, Tu* 
toaulfenfa), i&tttt& tiit)tt2hntitt9; faattoa 
ivar^etteltialft: oEa ^(tS «)itamatta: 
ses actions oémentent ses discours. 

— Se d., v. r. }ïttbua ri«ttriitaife«ti, 
tuaeta^afaan, ajaa itfenfft n)ale^te(tiaffi; 

SeittSK, 4len«antaa: sa fermeté s'est 
émentie; (uo))ua, ))Otfeta ))ertooiatut' 
flManfa; (furo.) rtutua, fufi^tua: la 
muraille se dément. 

Démérite, m. f^^lltf^^d, rifotttfuuf, 
ranfaidta)puu9: quel est le d. de cette 
action. 

Démériter, v. n. (auprh de, de) 
menettiitt ifun fuofio 1. lunnioitud, ri(« 
foa ifuta tDadtoan, Idtjtttttbft fnnnot« 
toma9ti jfuta n>a9taau; tangeta 3it« 
malan armo9ta. 

Démesuré, ée, aâj, fuunnattoman 
fuuri, ^uoleton. 

DémesBremeut, adj. t^uolettoma^, 
fuunnottomadti. 

Démettre, v. a. mftttntfttt fijaltaufa, 
ntjritt^tt&H; ))anna ^traita ))oi« } antaa 
n)trfa«ero. •— Se d., v. r. niyrift^tiift; 
Iviopua (n)tra9ta). 

Démeublement, m. ^uonefaluien 
))ot«torioamnien. 

Démenbler, v. a. loriota po'x9 (tto« 
neta(ut. 

Demeurant, nte, adj. afuma. ~ Au 
d., adv. muutotn. 

Demeure, /. afunto, afumudi to* 
tinatlta; oledfelu, oledfelemifen alfa; 
»ttroQti)«, toldtaifelft jattâmlnen. — À 
d., adu. i)))f9m&ife6ti; semeràd^M* 
tD&ft flemen femmotfeen |)aiffaau, ett^d 
taimia enftiin muuteta. 

Demeurer, v. n. (aputo. avoir) afuo» 
n)ti))Q&; (a^uko. être) iS&bS, pri]\fi, 
ole^tefla, tafertua, tuua itdlln; en d. 
là, jSttbS fiffenfa, )ttSbS famaÏÏe pau 
fauenfa, ))))]&^t))tt; la gloire lui en 
demeure, ^ttnelle i^Upt funuta fittS; 
d. confus, Hdidtljft; d. d'accord, fo* 
))ta i^ttiu, oUa ^ffimteflfet, tulla 4rfi« 
mieltfeffl; d. court, tafertua )>u^et6' 
fanfa, ^ttmmtt9tk)tt, id&bft tt)a^taamatta ; 
il en demeurera plus de la moitié, 
iSS enemmftn hiiu ))uo(et. 

Demi, ie, adj. pnolt, ))uonmainen. 

— m. ^uo(i, ))uoIt!al; à d., ))nofeffi. 



Demi 



019 



Démo 



Demie, /. biutltitnH. 

Pemi-ceroie, m. ^non-^a^^rS, ))U0' 
ticirtelt. 
' Bémi-denfl, m. |)uon<uni, ))uonftt« 
nœ t)ufu 1. a\la; erSd ))er(onen (pa- 
pilio çalathea). 

'Dem-UlBU, m. puolilumala. 

Demi-fortime,/. ^^ben (etoofm toau* 
ttnt, triHat. 

Demi-lnne, /. erfi9 ^ttoHfuus muo* 
totnœ linnotud. 

Demi-mesure, /. puoti ta^ti; tt»tU 
ct&inen tolmi. 

Demi-métal, m. pnoiïmtta'dl 

Demi-pont, m. )>uonianfi lattvadfa. 

Demi-savoir, m. )>iiormamen oippi 
1. tteto. 

Démis, ise, part, \am9ta Démettre. 

Demi-soeoT, /. fifarjmoïi. 

Demi-solde, /. i)uo(t^a(Ifa. 

Démission, /. mirfo-ero ; donner sa 
d., ))^^tStt toirfO'ero. 

Démiasiouiaiie, m. totrla^eron t»t^« 
tftn^t. 

D«mi*teiBte, / nmlon tosi^e flttneN 
fetp (tnoalautffifa). 

Demi-tonr, m. jpuolifS&nnttS. 

Dèttoerate, m. fanfanottna ffotvat* 
tatoa, bemolrati. 

Dteoeratîe (t = 9), /. ftmfottmtta, 
mohatta. 

Dèttoeratifie, adj, fanfonxiltaitien, 
bemofratinen. 

Démoeratiqnannt, «h^\ fattfs»a(« 
tatfeeti. 

Démoiseille, /. ttetti^ tiettft^t, mam* 
\dix, r^Sttntt; roniDa9't^nrinen;fnbciu 
fonnto (tctts ^er^en taji); erM ^ai^ 
taran lajt; tt»en(a«ftian nuifo. 

Démolir, v. a, ^urata, ^âmitttttt. 

Démolisseur, m. pvdmc^, ffixokU 
t&iS. 

Démolition, /. pnxiaamxnm, ffinAU 
tiltnmœ; pBratun vafnmuffeii ittttn»> 
niffet. 

Démon, m. pa^a fitntXf ^tru; t^ml' 
len ^oltija (|^a^ tabi b^kott); (futvv) 
jMi^a i^minen; taire le d^ teimitt, mtU 
laftaa, reutocu 

Démonétisation, /. rû^att^artoon 
dUntaminen. 

Démonétiser, v. a, olentoa ra^an* 
onoo. 



Démoniaqne, adj, ià m. pkxnn xiu 
kooama, ))iruttinen; (fum.) rattDofaS. 

Démono^aphe, m. iota on firxot' 
tanut pa^otdta ^engidiS. 

Démonoffraphie, /. o))})i ^d^oitta 
l^enûtstS, nitben (uonno^ta ja ominaU 
fuuffldta. 

Démonolfttrie, /. |>a^aitt Renflât 
))aItoeIeminn!. 

Démonomanie, /. mlelettSm^^?, icU 
(oin i^mtnen luufee oTetvanfa pa^on 
^gen rtitDoamana. 

Démonstrabilité, /. tôteenfaatatvai" 
fuud, tobi^tettaioaifund. 

Démonstrable, adL toteenfaatawa, 
ma^boHinen tobeffl na^ttsa. 

Démonstratenr, m. felittSi^l, optU 
taja: d. en botanique, de physique; 
d. en anatomie, çrofeftorl. 

Démonstratif, ive, adj. tobt9tûwa, 
feth)S&n ntt^ttSwa, felbtttttwtt, toalaU 
\ma, tultïoa; ofottama; (tidiop^) o]oU 
tatvotnen; il est d., l^Sn on pui^tUa^, 
timaifee ajiatufjlanfa. 

Démonstration, /. fettott ia tvittuoa 
toteemttiQttd; ^ertn^jo^iatnen eflttjd, \t* 
nt^9, f))]^, tobidtud; ojotud, nH^te, ma* 
fuutu^; nS^tânt9; koi^oaifen etî^tttt* 
miéta toarten te^t^ ri^nta^d tal^t fota" 
ioufon marftttaminett. 

Démonstrativement, adv. \tlvo\M, 
tuTemiUa tobistuffllla ; fltminnS^tii- 

Démonter, v. a. ^anna pala^Viî, pan* 
na (ajaHenfa; te^bS felwottomûffltfti)» 
tttnnëfie; ^etttii&I. t^SntttA ratfunfeta«« 
ttt, ^afottaa ))oid xat\un feia^tft; (lum.) 
^ttmmmtaa, faattoa ^amiSe; d. un 
canon, nodtaa t^IIl lometiltaitfa, tel^ba 
fe Mtvottomaffi; d. une batterie, am* 
i)ua ^trdtotfîi t^ffien (atvetit; d. un 
luth, ottaa ftetet foitttme^ta; le che; 
val démonta son homme, ratfu ^etttt 
mte^en fetastanfa; d. la cavallerie, 
tabttaa rûtfumte^et iattamle^ina. 

Démontrable, adj, t Démonstrable. 

Démontrer, v, a. tobelfl nat^ttaa» 
tobUtaa; ejlttaa. 

Démoralisation, /. ta))ain turmlo 
1. turmelud. 

Démoralisé, ée, adi, ja part, ta* 
tooKtanfa turmeltunnt: fUoe^beniMil 
tooimoa fntuttutoa; ataiulomen. 



Démo 



320 



Denr 



SénoTalifler, v. a. pa^cntoa 1. tnc* 
meSa (tawat). 

Démordre, v. n. )>tttt«til& fiampai^tû, 
irrottaa l^ain))aat ))ttrema9ta; (futt).) 
(dé qc.) înopm ())rtt^tfe«ttt). 

Bâaotiqiie, adj. ra^toaan-, totten*. 

DémouYoir, v, a. (laKt.) faattaa 
tuopismaan loaatimntfcdta. 

Démimir, v. a, tebbii amt^ntnatoo' 
roi«ta 1. muona^ta ttoqiiitfl. — Se d., 
V. r. (dé) pQÏiaêtaa ttfmftt toaroienfa 
tttMaomalIa. 

Bèmurer, v. a. auht^ta mtttt on 
fiinni muurattn. 

Dénaire, adj. t^mmeit*; arithmé- 
tique d., t^ntmenilld ladfemitieiL 

se Dénantir, v. r. ((a!tt) tuopna 
(faobndta ))antt0ta); ))aiiadtaa itfenftt. 

Dénationaliser, v, a. ffitoïitm iUlta 
fanfallidluonne. 

Dénatter, v. a. pU9m palmiîo9ta, 
letiéttt. 

Dénatoraliser, v, a. ^erttqtttttt jilnlta 
f^nto^erSifen afutfaan oileubet 

Dtiiatnré, ée, adj. (uonnoton, ar« 
moton, julma. 

Dénaturer, v. a. tnnnttaa j!un tuon* 
to; ra^aTfl muuttaa ; futoattomaffl te^* 
bQ; to&ttrenttttt; d son bien, toaït^tt* 
taa tiititett omatfuutenfa ra^aan 1. 
ninu^nn taknaraan. 

Dendrite, /. benbrtti (ertte !tnen« 

Dendroïde, Dendreïte, /. I. r. f . 

Dendrolithe, /. fttoettijn^t pun. 

Dénégatenr, m. (toan^.) fteltttjiil. 

Dénégation, /. rieltâmmeu (oi(eu« 
ben ebedfttV 

Dénéral, m. ra^an n&^tetaakna. 

Déni, m. fielto, ej)dt)6. 

Déniaisé, m. toxtia9 1. loettertt mit». 

Déniaiser, v. a. faattaa miifaaffi, 
loiifa^tuttaa, lll^ttdtt; pûyata, ptttU, 
— Se d., V. r. mttfaStua, ttlMt^l 

Déniaisenr, o». t. Déniaisé. 

Dénicher, v. a. farlottaa peffidt&nftt; 
ottûa pt^Hm; ottaa fomero^ta; ((ntn.) 
tarfottaa jfu ^Snen t^^efljadtanfa; faa« 
ba mi^t ifun t^^eflia^ta. — v. n. ïta* 
m ptimH] (tnxo.) (ft^tett tie^enftt. 

Denier, v. a. ftc(tatt, ewttttt. 

Denier, m. benario (romalainen ra« 
^); ranelatatnen fu^iarira^a x^ sou'^ta; 



(wan^.) intre^, (ainan torto; ofim^ 
(kooitoefa): d. à dieu, tttflta^, pt9û* 
ral^a; a. de S:t Pierre, ^ietarin ra* 
6a (muinoinen mero (laoïoitte); d. de 
nn, de loi, metaQin nu^tauben mSiU 
rd ^o))cara^ae{a; à douze d-s, fun* 
fttoidta (uottnen f^opta; d. de mon- 
nayage» m^nttttti) §o))ea; placer son 
argent au d. vingt, (atnata mtiteen 
^rofenttiin; le d. de Tordonnaoce, 
(aiUtnen ra^anfotto; — d-s, pi ta* 
^aa ; ne donner pour d-s d'or, oSa mil* 
Ittf&ttn ^innaÏÏa antantatta; vendre an 
à beaux d-s comptants, fûknaltoa int 
»otton^94nn99td; d-s oisifs, fft^ttlk 
mdtOn ^dd«oma; à d-s découverts, 
towadfa ra^adfa; d-s royaux, pub* 
lies, toaUiokoarat. 

Dénigrement^ a». |)anettdemtnen^ 
mu^tentamincn. 

Dénigror, v. a. panH^Bia, nmetata* 

Dénigreur, m. )»ancttdiia. 

Dénombrementi m. Inettclemtnen, 
(nicminen; (uettelo. 

Dénombrer, v, a. Inetefla^ (nlco. 

Dénominateur, m. utmtttdjd (mnr* 
tolumnn). 

Dénominatjt ive, odt. nimittttkod* 

Dénomination,/, ntmtt^e. 

Dénommer, v. a. nimtttttd. fanoa 

Dénoncer, v. a. iuUstaa, ilmoieta; 
lantaa |)ddffe, i(mt>antaa. 

Dénoneiatear, triée, «. tlnti'antftia, 
fantaja. 

Dénonciation,/, jnlistne, iimoto^; 
ilmi'onto, fanne. 

Dénotation, /. merfttfemtnen, tor» 
tottamtnen. 

Dénoter, v. a. of ottaa, tarfottaa; 
ilmaieta, antaa tiettdtt>d!{t. 

Dénouement, f. Denoûment. 

Dénouer, v. o. pddetdd folmuéta; 
ttbbd not!ear|i 1. nuorteaffi, |)e^mitttttt; 
lej^ittdd, fuorittaa; (fum.)|^ttrata(att)io« 
littto). - Se d., v. r. laneta, ^urfan* 
tua, tc^etd; td^bd notfealfi, nuorteaffL 

Dénotkment^ m. folmun )»dddtdsii'i 
nen, te^ittdminen, felwenemtnen. fuo* 
riutumtncn, fuoritne, to))puratfatfit. 

Denrée, /. ruolatoara, mofatatn, 
mofa-ainc; tatoara. 



DeiiB 



221 



Dépê 



Dense, adj, tt^eS, tnu^ea; ttifma, 
pùKn, 

Denntê, /. ttl^e^d, tuu^eud; tule* 
tonsi, )kiffnu9. 

Dent» /. ^antmas; piiftï, ISrft, (am« 
ma$; aioatmenlc^ti; (otDt (tertteftt); 
faire des d-s, faaba ^anU)aita; man- 
ger de tontes ses d-s, fi^bbft a^mta; 
prendre le mors aux d-s, tarata [l^e» 
tnofetfta], (futo.) MU \x9taa9tx; avoir 
une d. contre qn, )>ttiiil falaidta toi' 
^aa ituta tt)a0taan; avoir la mort 
entre les d-s, o0a ^engentS^bO^ftt; 
mettre qn sur les d-s, uutouttaa ifn, 
jftttSS ))âiifem&tt5mtin; dent de loup, 
^olerau^^ammaS. — D. de lion, {.Pis- 
senlit (fadft).)* 

Dentaire, adj, l^ammad*, ^mpatai', 
— /. (fa0tt).) ^ammadiuuri (dentaria). 

Dental, aie, adj. fanotaon puudta* 
tot^ta, ionlû ft&nt&cdfâ fieti fattuu ^am« 
^aita U)a0taan: lettre d-e. 

Denté, ée, adj. ^ammadtattainen, 
otainen. 

Dentée,/, l^am^aanflia. 

Dentelé, ée, adj. ^atn))aonmuotot« 
nen, ^^titrinm^ 4am))aat[tnen, monitttr* 
ttnen; ^atnpaïUa ttarudtettu, l^ammad' 
tettu. 

Denteler, v. a. §ammadtaa, letlata 
(ampaiQe, fui^uitte. 

Dentelle, /. (ttfl, u\p}fn. 

Dentellier, iere, ».j)ttrtnlau))it|lja. 

Dentelure, /. wîpumt (etfattu 1. ^a« 
fattu forietud; ni))ut. 

Dentienle, m. toS^SinenBamma^.— 
d-8, pi (raf.) erSd ^mfln roridtud. 

Dentier, m. (amma^ritoi. 

Dentiforme, adj. ^am^aan'muotot- 
nen. • 

Dentifrïce, m. l^amma«tiiâfe, j^am* 
mo^iau^ot. 

Dentiste, m. ^ammadiasidri. 

Dentition, /. ^tntnadten faanti, 
'pu^teud. 

Denture,/, l^amma^rtiot; lomma^'» 
ratad. 

Dénudation,/ aTadton aia, ))QliaaIfl 
|>onemtnen. 
Dénué, ée, adj. ota^ton, )}atio8tettu. 
Dénuement, t. Denûment. 
Dénuer, v, a. poXiaitaa. 
Déntment, m. patiadtamtnen. 



Dépaqueter, v. a, butata nt4t))9tll, 
t)&Wfi0tS. 

De par, prep. Uitt^M, (luoIeMa. 

Déparager, v, a. uaittaa t^ttD a(- 
l^ûtfempaan fftSt^^n. 

Dépareiller, v. a, erottaa ^^teenfnu* 
tnwût; pûrittomaffl te^bS. 

Déparer, v. a. rtifna 1. riietSft fo« 
ridtuffct; rumentaa. 

Déparier, v. a. erottaa partt, atoio* 
fnmppantt; tt^H )»artttomaffl. 

Déparler, v. n. (uof)ua ))ufinmaeta. 

Départ, m. IS^tS, matfaania^tB, toots- 
marfimtnen, ()otd))urie§ttmtnnt; (rem.) 
pu^btdtud. 

Départager, i;. a. ratlaifetoalta Sft* 
utm pSttttâS, fun Sâne^t^ffeefft me 
(emmin puoltn on ^^ttt monta dttntS. 

Département, m. iafo, jlafamtnen; 
oMto (^aditudhinnan); be^artemtnti, 
ran0fa(atnen VxHnx; jfun te^titmii 1. 
ofaQe tutetoa; cette affaire est de 
mon d., on mtnun ^^ttttoilnt, minun 
ofaQent tnlema. 

Dépatemental, aie, Départemen- 
taire, adj. be)>artementiin (nutuma, 
Ittttnin*. 

Départie, / (wan^.) Itt^td, ))ois« 
Iii6t6. 

Départir, v. a. iataella, iafaa. — 
Se d., V. r. (de) tuo))ua, iUttU; se d. 
de son droit, luo))ua oileubedtanfa. 

Dépasser, v. a pumn 1. e^bfittliii 
ihtn ebeUe, }tn)utfc; olla ))atemj>i, cte" 
vi>lSLmpï, Motttaa; lo^ota ^(ttfe, làm^H 
^(ttfe; ^(inmttilrtn ))onntdtaa; metSil 
ulo0 nau^a 1. lanta, jlofa on ouut puf 
tettuna i^fin. 

Dépaver, v. a. murtaa litoit^d. 

Dépayser, v. a. lâ^ett&ft urfomattte; 
erottaa l.Iuotouttaa fotipailoilta; (futt).) 
elf^ttâtt, io^taa ^ar^ateiQe; puçue^fa 
faattaa tuntemattomaan fe0fudte(u*ai« 
neefen. — Se d., v. r. lâ^ted fott)>at' 
fotîta; ioutua ^ar^ateiOe. 

Dépèoement, m. ))atottamtnen, pala* 
fiÏÏe paneminen. 

Dépecer, v. a. pcîiottîLa, ^alata ))a« 
tafttfi; |t())oa, panm ^ajalle. 

Dépêche, /. Itriotud toatticartoiSfa; 
— d-s. vl fau))palirie; liriekDai^to. 

Dépêoner, v. a. joubuttaa, Itiru^ 
taa, rtennâttaa; la^ettâtt, panna la^te* 



Dégo ai 

1. mutb» ncctctbcn tnalutnlnot ; )u4' 

DéjgoKooir, <n. ora, miltil tqtin 
fantliKini fu^bietetann; a&e foxUa, 
mim tDiïïaiRa loaatteita pietUan; puf;- 
bi(tuS'iafUit4<<tamfi; n)Hl|em)ii loatu- 
oia. 

Dégorger, v. a. )>u^bi<taa 1. V'icta 
latta, antaiflta laflfu; tDkuttaa. — ; 
V. n. pxttala uloe fulueta. — Se d., 
t>. r. fiurlautua [JD'tata], œalua [mi- 
tciAtS]; BuÇibUtua ItmaBla ia libaeu 
PoIoietQ]. 

Dégoter, v-a. nwittaa.palottaaliU' 
pnmaan {aF^ctnaitanfa j. n. e.]. 

Dégoordi, le, adj. fuRtla, tvtifac, 



Dégourdir, v. a. ptiimitm, ISm- 
mtttiia toilueta jli^niifltqncet iH^tnti; 
tcfibli ^auleatfl (ttitbe«ta]; (tun.) flf 
ttUtçHaa 1. fltîtitt ihito. — Se d., 
V. r. tic^mitd, Ifimmita, fulnta; (hiTD.) 
totlui firoieiÇiiKn i^uiilni topoiSra, 

Dégonrdlasement, m. jttfimietqntni, 
liuuttuntni, niliittuncen iaftncn pc^- 
mHtammnt 1. lammittBntiticn. 

DËgoftt, m. tn^s, itttqfl, naettti< 
midlf^qe; (tum,) garnit, iMitue. 

DégoQtant, iite. adj. tn^ottawa, 
ilettanill, raattcnmttlitun. 

Dégotter, v. a. inljottoo, ittttaii; 
Cde) Tonttaa jtuta jlulle nmeUninittl- 
ftiri- - Se d-, V. r. (dt) tnntta in- 
^oraoan Itnta; tuntua Ucttaiofilta ; fai- 
re le dérnuié oQa tmti, Stti. 

DégonttaBt, nU,ad}. rippttne, tnuo- 
tana. 

Dégeitttwmt.^ m. 'tifvu.'ivatn. 
, QMgïîtter, V. n. tippua, tipa^btKa 
traotoD. 



Dégu 



_ jcnisoer, i>. a. poittaji vaeuu 1. 
Itnuifuiie; pubbittoa TosiDopilbiitta 
(iDantteet); pubbittaa laSioaSta; lai^ 
buttaa moa; (tuiD.) ptijata jlulu >[a 
-"nen omoifuubtflU. 

Dé^nuBsenr, m. lastvaptlltuint pu^ 
bUtaïu. 

Dégrappiner, v. a. irtottna laitoa 
iaieta. 

Dégru, m. laiioa, jota nuiobieu 
puleiTctoan. 

Dégravoiement, Dégiaridiiuiit, m. 
tDcbtn Iclltoama 1. Itinaui. 

Dé^vOf«r, V. a. Icitata L totrni* 
taa pDis ntoata, uurtaa pcru0hit|ct [utc 
bcetaj. 

Degré, m. portaat; poTtaibtn oflliit, 
poirai} ((un.) ae(e(, inii(a-ai 



tupolivt; mSiitai de d. en d., aslclit 
tain, amBflta aTioDon; (liclLop.) d. 
de corop&r&ison, ucctailunifen aett; 
ta plus haut d., Fuuiiinmag|a nilia' 
t&tn. — Par d., adv. nij^itclleit, 
atltlittain. 

Dégréer, c a. TiiFuo laina. 

Dégrèvement, m. lucionmit^nm))! 
I. tafotue. 

Dégrever, v. a. ma^entaK, aUntoB 
cntincn riho. 

DégriBgolade, /. Mùiibat L bUf 
fa^bue otafltnaica. 

Dégriigolar. •. n. ttOa^taa 1. (d* 
laUaa afaC, (npfattoa afaC. 

DéçiifleiBeni ■ ' "" * 



roitta-atroon 
Hraiaminra 
fan), tappio 


oïennu*; tintnmintti, 
mol)in(o, ^oiirau« <mït. 








m- 


tu 














i; 


le 






r 



jnopnmutfMta \tU 
DittniTnn. 
Dégriser, v. a. faattaa JQDpmiml' 
feeiiP'Jroianiaan : (tun.) faattaa iBr» 
lunfa, ofaicta jtun filmât. 

DégTOSsei,o. a. pinnietaa hilta 1. 
loptalanla pitntnntaffl. 

Dégrossir, v. a.\)o\ttaa bobin tot- 
Iciie; d. uo ui, ^iitn^Bqiaua (HU' 
lacd loutn; d. lea rgoUa, ta^'ooa 
pgietaa loctuB paitaicitfcsta ; il a 
dégrossi ia besogne, ^ on lorUli- 
mat 1. laetaîmmat toimitanut; Wr> 
jap.) d. une épreure, luta cn^-Wri 

joua 1. lOTTC^tUlL 

Dégnenille, é«, ad}, rtflffincn. 



Dégu 



215 



Delà 



MMArpfaf, V. m. hapm fclidUMl IMéma» m. M^wH, bet^ain «Mtttp 
«mttlmttbctfta. ^pp'u 



IHgnerpiBsement, m. fihiti&dttt t* 
tnatfuabtfto luofiumiiiea. 

Dégtmilttr, V. fi. olfentao. 

D^vigiioimer, v. a, auttaa ^islodta, 
^OBO^ta onncMa (entt&m todt^tt). 

DégidB0m«it,m. mal^uni; (hno.) 

DégaiBer, v. a. pvîta toal^eiMihiun, 
tnntemattomaffl; ^itellft, futoiOa; 
toU«t«l, tofitttlMdlfi, UtêhaaOllL — 
Se (L, V. r. jbufaitita tDaC^e)mhiiin, 
tuntemattonaffl; UMtaxuXiSu 

Dégostatenr, m. titaiftaja, foettoia, 
tntfija; commissaire d., roixatUnta 
imitthittttftia. 

Dégustation, /. iuomatn nmtôtaml- 
ncs tutftmleto toarten. 

Déguster, v. a. tut!imUta ttiûrtcn 
maietaa iuomta. 

Déh&ler (h et ttttnii)) tMf & ja fenrt.), 
ff. o. ^oîetaa a^too. — Se d^ v. r. 
tUetft a^tooeta, mtuittua toallolfcffi 
[o^mettunee^ta t^o^tol. 

Déhaaehé, ée, adj. iofitfotiim))a, niS^ 
ÎUf liitta. 

Déharder, tr. a. t^îittdtdft f oixat la^ 
U\9ta. 

DélianiaeliemeHti m. fitoien nifn* 
minen. 

Déluffsaelier, v. a. rlifua filat. 

Délionté, ée, at^. l^wi^tQn, ^ee* 
ntfitSiL 

Démonter , v, a. [aattaa l^ilnrt)tt5« 
maflt — Se d., V. r. tuttjetû l^ttwijt» 
tamSfft 

Dehors, ci<fv. nllona, Mo^^nùlttLa; 
uM, uÏÏot)uo(eHe, Tiifleefen: ((airo.) 
oamalle mereOe, nlapatiz; de a., uftoû; 
en d^ uIoë))dtn, r(ie> utfo))uoIefla; u(« 
foa)>dtn, utto|)uo(eIta, uI{oi)uo(ttfe. 

Dehors, m. ulUpûoix; au d. de, tiU 
fo)MioIetta; — p{. utlopuorifet îofj^t; 
ctwiKtntetittfet; u(totifiltt, ulfomuoto. 

Déhortatoire, adj. le^ottawa, tSa* 
ftM, 

Déieide, m. Sumalonittut^a; Samo' 
(omMUT^oia [3auta(ai{ieta1. 

DéieelOff». ^|ttt 3nma(ota paiwtima. 

Détteatioa, /. iumolottfemtneti. 

Déifier, v, a. imnaloita. 



Déiste, «. beieta, iola u^fee 3tttRM 
(aon, mmtta et tlmoitttnun fanaan. 

Déité, /. ituBûIaUiftiue, junuiùuie. 

DéiTinl, île, adf. iumaMn^imitti" 
nett. 

D^&^ a4iv. je. 

DéQeotioii, /. ttT|»ccittcfo, keatfoiu 
))erfûue; fitta,.W!t. 

se Déjeter, v. r. tod&k^ti^tt tittot^ 
farfoûill, lenraffL 

Déjeuné, Déjenner, m. aamiaitteiif 
fiutrué, dnc; fiiurue«ta|)intet; d. di- 
natoire, )»uo(t))âtn)&ii«ftitaan ft)5tt| fuiu* 
rue. 

Déjeiner, v. n. \^hH [nnrnd, et' 
nebtlii. 

Déijoiiiâre, v. a. ^ajlottaa, ottoa ofat 
ertlfcnfd — Se d., v, r. ^ajota lii* 
toffi^ta, aaU)idtua. 

D^oaer, v. a. te^bft t^^âffi, mu 
t&tt6mdlft, fumota (n>a^tii0ollifta toe^ 
teitS); iL ^n, fumota iluit toe^ileet. ^ 
V. fi. Relata tomattieta ^uonommiu; 
(lattQ.) iiel^a: on pavillon qui d^oue. 

Déjno, m. fe nmorolaubeu aiia, io(« 
(oitt Itttutit ^ttttt9ttt ta^i rtt^tciottt 
lentttmttiin. 

Déinelier, «. n. (enttt& alae orrelta 
(fanotdta).- — v. a. aiaa t)oU orrelta; 
(huo.) ^abtttia 4K>te ^letpttdttt ja ebtti' 
lifedta afemaeta. 

Déi&, ptvp. toifelIaj)uoIeQa; au d., 
par d.. tafana totfeua ^uoIeQa; im 
^li, fUtt bit; en d., taalfem^aua; ae- 
cà et delà, ftnne tSnne: jambe deçà, 
jambe delà, ratfatn, l^iareifln. 

Délabré, ée, adj. rtutmtnt, rai^t^en* 
tunnt, ^aionnut. 

Délabrement, m. rtutumu^r xoppxù, 

Délabrer, v. a. re^iii rt!ft; tm» 
mcllai ^tottHUL 

Délacer, «. a. ^i&ttetttii (^unoffleta. 
— Se d., V. r. pU^H L trtautttna 
tornielfleta. 

Délai, m. toietaifeffl ittttfimiuaie 
obotue^aitd, toiiiok^e; sans plus de 
d., mttfitymftttS* toietaifcffi i&ttdmfttttt; 
à bref d., I^^^elld l^aaeto^ 1. l^ISefa» 
nomte#aiatfa» 

Délaissement^ «k amuttomuns, tttf 



Déla 



216 



Déli 



Délai80or, v. a, jiftttftft tunvattfi« 
mafft, Oman onncnfa nojoan, ^li&til, 
tyîctt'ûntaa; (nopnû, ittttM. 

Délaiter, v. a. ^nfertoa maito f^U 
jan tinttttudta tooidta. 

Délardement, m. f^ritt&minm, f^r« 
iten pox^ koctMttminen. 

Délarder, v. a. \^xim 1. wetdttttt 
))0t9 terSmttt ftorjttt. 

Délassemeni m. toimotud, tettitt^" 

Délasser, v. a. totnoottaa, lemtttttttt, 
lettttt^ttad. — Se d., tr. r. Icmftl^ttttt, 
iDirftdtdtbtt. 

Délateur, triée, «. ilmifaattaia, tM* 
antaia. 

Délatter, v. a, ottoa ntotcct lotelta. 

Délayé, ée, adj, moaleo, falmea, 
ttiaalaffa [wiltei^ttt]. 

Délaver, v. a. te^b& tMoStaf^ toaa* 
laffaaffl (tottrt). 

Délayant, m. metelSiltUM aine. — 
<kK. »ete(5tttttmtt. 

Délayement, Délaiement, m. »e« 



lay 
felc 



btllft fefottamtnm, nKttlittftminm. 

Délayer, v. a. fetottaa loebeOtt, me« 
tddtttiiâ. 

Délébile, o^^'. ieta en ma^boSinen 
^oi^taa 1. ^ai^bttttaa. 

Déleetable, adj, fatotneii, mielni' 
nen, otoOinen. 

Délectation, /. ^tvitit^, ^utoitt, 
mieflufc. 

Déleeter, v. a. ^toittoa, ilottaa, 
micUbtttttt. — Se d., V. r. (à) fmtou 
Ma ttfm^ ilfin. 

Délégataire, a^, ja «. !. Délégué. 

Délégation, /. waltttixe totmttnaan 
ifttn pnolt»Ui\ re^asfaanti'ltria. 

Délégaé, ée, «. )a <m2j. iDattun^mied; 
tealtutttettn. 

Déléguer, v. «. antaa toimitetta^ 

maffl; nUlttrtttttimiCiuudmic^etrt; antaa 
rabonfaontt'fttia. 

Délestage, m. ^^jala^tin, t^ainoi* 
loetin ^uitaaniaaL 

Délester, v, «. ^rata po^jolaett 

Délestenr, m. ^§ia(a<ttn ^nrlonf* 
fcn totmittaia. 

Délétère, ad}. ttxm^héU wafftn* 
gittlnen^ fnoIettoML 



Délibérint. vUl aàù nesMUeliM. 
léehteteletoa; assemblée d-e, fe^fnd' 
tcleioa fofottd. 

Délibératif, iye, L Délibérant 
• Délibération^ /. feSf nSte(u, ncnmot* 
tcln; bSiitiM. 

Délibéré, m. Io))ull[inen feShtStelit 
afiasfa annettatoaa pfttttSetd toarttn. 

Délibéré, ée, part, ja adj. mtetitt^r 
fedhtdtcltn, (liittiett^; toai^aa, rei|>as^ 
nerotaé; de propos d., tatallanfa, ttt))« 
beUtt attomntfelu; marcher d'un pas 
d., !&çbtt ttïppaiîia a^MtïUa. 

Délibérément, adv, ta^attanfa; xtxp'- 
pcui^ti, nerettaaéti. 

Délibérer, v. n. Mhi^UUa, nntmo* 
UUa, mtettitt, tunmatQa, a^nloiba;. 

Délicat, ate, adj. ^erffuinen, irnan* 
neS, §^mllmafumen; ^erttufuincn; tar{« 
ta, teramtt, §erf» [!uuIo«ta, nii'^Sttt,. 
nnesta ). n. e]; Btcno, mieno, fletofi,. 
nnortca; ^ento, utîîU, ^ertfd, arta; 
armeluttama, watfea, tufala; arlatnn<» 
toinen. n&rtiiS. 

Délieatement, adv. l^erlluif eSti i. n. e. 

Délicater,i/. a. ^cmmoteQa, l^tmpttt^ 
tfttt. — Se dl, «. r. adfoteUa, ^em^ueua. 

Délicatesse, /. l^erflu, ^erlfutfuuSf 
tarRmi0, ittUto^t^f ^ertt^^S; ^itnou», 
toienoud, flem^Q^, fiîdti^^; ^entoud, ^eil* 
tond, ^empe^d, ^^^^^y arfuu«; arfa* 
tuntotjuu^, nflrtfd^S. 

Délice, m. Délices, /. j^ortoinaineit 
1. fulo nautinto; l^erffu; ^efuma, ^t* 
Iumalltfuu6. 

Déliciensement, adv. t^anadli, fu* 
loife^a, ^erlttHifedtt. 

Délicienz, ense, adj. xf^ana, fntoù 
nen, Berfullinen. 

se Délicoter, r. r. ^ie^taa ritmu 
pttft«tan[&. 

Délié, ée, adj. boifla, fnifto, ^teno,^ 
pïtnï: (futt.) {nfft, nennyotoe, ftC^tttd. 

Délier, v. a. pU9m ftteietô, amata 
fitcet; ((um.) ma))auttaa, t>ttii0tiUl: d. 
d'un serment. 

Déligation, /. l^aatoan^untien t)^« 
teen toufertaminen. 

Délimitation, /. rajainlttlynti L mttil* 
r&M; mttfirtttt^ vaia, rajap^^Itt. 

Délimiter, v. a. fâi^btt 1. mUxUH reiat. 

Délinéation,/. ^Urtod^Iuoma^iiirroS. 



DéU 



217 



Déma 



BéliBtwat. Kte, t. tilolUitat, ron^ 
IsiUatoo. 

Mlinqner, 9. n. riffoa (IaKa). 

DéliqueBoence (u ftttnt^^), /. mnn* 
tttmain aineiben fentaltainen omtnat* 
\un$, cttft loctôkD&t fodtettben ilma^ta, 
)o«ta Utt!enetoat; ilman fo^teube^ta 
(infeneminen. 

DèUqneseent nte (u adnt^^), adj, 
ilntan fo^tenbc^ta Ituteitma. 

Délirant, nte, ad^'. ^ouratlema, tt)im« 
mainen, raimota^. 

Délire, m. ^onns, wtmma, ratioo. 

Délirer, v. n. J^ouraiflOf rattooto. 

Déliesage, m. lumpfiuien kiittete^ 
ntracn. 

DéliBser, r. a. taiitetta Ittm))^uia. 

Délit, m. xïM, pa^anteto ; prendre 
en flagrant d., taïoata werelfcltâ. 

Déliter, v. a, afcttaa ttwet wttttraae 
toboÏÏe muuriin. 

Déliteseense, /. aioffen ttffinttinen 
(aefemtnen. 

DéliTraiflon, f. iâttfi, anto, ttIoe»an' 
tamtnen. 

Délivrance, /. wo^auttominen, xoa* 

Kttt9, pda^tné, pMM; f^nit^tt^d, 
enfaanti ; (mt^M) i&mntenot, i&IIet' 
fet; poi^'antaminen, tuotonttammen tt« 
fdtSnfa toifclle. 
Délivre, m. iâlfimeno, jdffetfet. 
Délivrer, 9. a. wo^auttaoi ptitmaa, 
p9Aim; fUma [t^nn^ttttitt; antaa 
niod 1. pex9, luowutttta. 

Délivrenr, m. ntuonatoorojen iatai* 
Itia. 

Délogement, m. mnnttamintn; Itt^tS, 
mattaonia^td. 

Déloger, v. n. muttttaa ^otd ^itc« 
ndeta; ttt^tett matlaan, matfla ))ote. 
~ V. a. aiaa nlo^, fartottaa. 

Déloyal, aie, adj. udioton, mipïi' 
lïata, ^etollinen. 

Déloyalement, adv, u^fottomadti, 
toiIt)taifeett. 

Déloyauté,/, ndfottomuué, toil))))!, 
^ctoe. 

Deltoïde, adj, lotmthilmainen. — 
m. folmthilma. 

Délnge, m, ïothtttpax]nmu9 ; tothttt 
tvlioa; (futt>.) I^ai9it^«. 

Délnitrer, v, a. )ioi«taa fitito. 



Débiter, v. a. (Uau) aufeifta K** 
tattu tidlau^adtio. 

Démagogie, /. tanfan^^Q^t^^, ral^- 
toaantoafta, bemagogia* 

Démagogique, adj, fanfaû-çH^tttttoa; 
rabiDa^toaltûtnen, bemagogiUmen. 

Démagogiflme, m. bemaaoaien ittr« 
itSttlmU. 

Démagiogpe, m. tanfan'^ÏÏ^ttaitt. 

Démaigrir, v, a, tod^taii oluent" 
mûfft, tertttDttmmtttfl. — v. n. rutotta 
li^oamaan. 

Démaigriflsement, m. o^ntmmaffi, 
terawammSIfi ioeidtttmtnoi; teratoarfi 
tDdétettto paifta. 

Démailloter, r. a. ritfua 1. pU9m 
lap^ ïapatoéta. 

Demain, adv, ^uomenna; d. matin, 
l^uomenna loar^ain, ^uomen-aamuÏÏa; 
d. au soir, ^uornen^e^tooda ; après d., 
^liBuomenna. — m. ^uomen. 

Démanché, m. Tart du d., formten 
ofetu0»tatto fottannodfa. 

Démanchement, m. warren irrotta* 
minen (lixtottn y. n. e.); laulan ir* 
rottaminen (foittofonetdta). 

Démancher, r. a. irrottaa 1. ))att9taa 
»arredta, ottaa koarfi trti; ottaa foit* 
tofalun fauta irfi. — Se d., r. r. IHÎ^* 
tea worre^ta, filmaéta [firmee^ta i. 
n. t.]. 

Demande, /. pt^^nta, anomu0;^ale> 
mud, ^afu; tanne (oitobe^fo) ; nj(4« 

bemander, r. a. [a n. ))t))9taa, anoa; 
feriata; toaatta, tarkoita; paxma tir* 
iatttnen anomud (oitenteen) ; ("qe. à qn) 
t^fba; ^alea, etfia. 

Demandeur, euse, «. ferjiarainen; ft^* 

Demandeur, eresse, $. t>aauaianta« 
ia, fantaja. 

Démangeaison, /. futfutud, \^tfyû* 
ma; (hiw.) ^imo, ^iHtmatan ^oiu. 

Démanger, 1/. n. futlua, fk^^^^a. 

Démantèlement, m. linnan muurien 
))urtaamtnen. 

Démanteler, r. a. purata linnan 1. 
taupungtn muurtt. 

Démantibuler, 9. a. maantaa tenla« 
ïuut Pialtanfa j (fnw.) turmcflo, tiffoop 
farfca. 

Démarcation,/, raiotnd; raiaUniu* 



Déma 



218 



Demi 



Démarotae, /. (St^tt, ostumineti ; fS^* 
t8«ta)>o, tata^tt^9tapa; adtel; je le re- 
connais à sa d., tutinen j^ttnet ftttynnle* 
tttnftt, o^tumifestanfa; faire les pre- 
mières d-8, r^]^tl)tt enfitotmtin. 

Démarier, r. a. erottaa amioTum))' 
^anlt. — Se d., 9. r. ottaa ero [atoio< 
tutn^t>anet0ta]. 

Démarquer, v. a. poi9taa 1. J^Kn^ittSli 
tnerfit. ~ v. n. fanotaan J^emofedta, 
io9to tffitDtto{!en tnerfit oioat l§am)>aid<' 
ta lutuncet: ce cheval à démarque. 

Démarrage, m. fiinntte^n Iai»an 
irtaantuminen onfluritoutpidta. 

Démarrer, v. a. {laxtt>.) irrottoa, 
))li&0ttta irfi. — V, n. cartes pnrje^ti' 
maan; tem))ûuttta irfi; fltrt^ft paitaê* 
tanfû. 

Démasquer, v. a. riifua naamari 
jfufta; faûttaa ilmi, ilmat^ta, ))a(jad« 
taa ifu. — Se d., v, r. ilmat^ta it« 
fenffi, ^atjadtaa itfenfii. 

Démâtage, m. maetoien riifuminqt- 

Démâter, v. a, riifua madtot. — 
V. n. mntettdtt ma^tot 

Démêlé, m. ritta, jauffa, {uffa. 

Démêler, v. a. feln^tttfttt, fuorittaa, 
erottaa totnen totfe^tanfa; ioufo^to tun^ 
teo 1. erottaa; faaba leltoide, tulla pt» 
xxUt'y (avec qn) rtibeufi, ftnata. — Se 
d., V. r. {eltoetft, fuoriintua. 

Démêloir, m. n)^§bin^uut; ^arfu 
]6iudfam))a. 

Démembrement, m. fU|potu9, palo» 
ttt9, ^latottaminen, (o^fomnten; (o^To, 
lo^ai^tu fa))pa(^ 

Démembrer, v. a. fUpoa, irrottaa 
jiafaiet, palottaa, (o^foa: d. un état 

Déménagement, m. I^uonefafuien 
muuttamtnen toifeen afuntoon; t^^jeu' 
tttminen ^uoncfaluidta. 

Déménager, v. a. muuttaa ))oi9 ^uo^ 
nefafut — v, n. muuttaa, fitrt^tt 
poi9. 

Démenée, /. J^uttuud, mieleniotfa, 
mteTettSm^t99, mteli^uolituu^. 

Be Démener, v. r. reutoa, ))un'^ata. 

Démenti, m. it>al(ee9ta f^Qttdminen, 
tooll^eetri ntt^ttttminen; donner un d. 
à qn, loal^eeffl uStott&tt jfun fanât; 
il en aura le d., WettOe ^2in flit& 
tttlec 

Démentir, v. a. fçt^tttttf toaf^etMa, 



ttSuttfttt tDotl^eeffl^ lofttttÛ toat^eM; 
fielttttt, eto)iUtt; (ler&^ttiiS (fanaujo, ln« 
bauffenfa), \\mu ttt^ttSmtttta; faattaa 
mal^ettertiaffi: olla ^(tS (litttmfitta: 
ses actions oémentent ses discours. 

— Se d., V. r. Jïubua ri«ttriitaife«ti, 
tnaêto^afaon, aiaa itfenftt toate^teftiaffi; 

Seittttii, t^leu'ontaa: sa fermeté s'est 
émentie; (uo)>ua, potfeta ))en<'aiatttf« 
ftétanfa; (fuR).) riutua, fuft^tua: la 
muraille se dément. 

Démérite, m. [^^ÏÏtf^^d, rlfoUifuttê, 
raufaidtatouud: quel est le d. de cette 
action. 

Démériter, v. n. (auprè$ de, de) 
menetttttt jfun fuofto 1. funntoitud, xxU 
foa ifuta toadtoan, fS^tt&ibS funnot** 
tomo9ti ifuta loadtaan; langeta 3n« 
malan armoêta. 

Démeanré, ée, adj. fuunnattomon 
fuuti, ^uoteton. 

Démesurément, adj. tiuoUttomaiti, 
fuunnattomadtt. 

Démettre, v. a. U)attntfi& flialtanfa, 
ni^rja^ttiiil; panna n^trafta ))ot0 j antea 
kDtrfa'ero. — Se d., v, r. nt^ntt^tlift; 
luopua (tt)tra9ta). 

Démeublement, m. j^uonefatuien 
))oi9foriaamtnen. 

Démeubler, v. a. forjata po\9 (uo* 
nefalut. 

Demeurant, nte, a^j. afuma. — Au 
d., adv. muutoin. 

Demeure, / afunto, a[umu9, fo« 
tttoaitfa; oledfelu, oledfelemtfen olfu; 
tottm^t^«, totdtaifeffl iattttmtnen. -- k 
d., adu, p^f^ro&tfedti ; semer à d., fttt» 
toSa flemen femmoifeen t>aif(aau, ettM 
taimia enilttn muuteta. 

Demeurer, v. n. (a))un). avoir) afua« 
totip^tt; (aputo. être) i&SbS, ))^i^S, 
oledfeKa, tafertua, tuua ifdfin; en d. 
là, itt&bii fiffenffi, jft&btt famaffe t)ai« 
fallenfa, ti^jtt^tptt; la gloire lui en 
demeure, ^SueQe iaapt funnta flttft; 
d. confus, iiKt^t^d; d. d'accord, fo< 
pia idtfiu, otfa ^fftmieafet, tnlla l^ffi- 
mieltfeffl; d. court, tafertua pnfftxê* 
[anfa, ^fimmil^t^tt, ift&b8 toa9taamatto ; 
il en demeurera plus de la moitié, 
itttt enemmttn futn ))uofet 

Demi, le, adj. puoU, ))uo(imainen. 

— m. pvioiï, t)nottfa9; à d., puoltffl. 



Demi 



219 



Démd 



Demie, /. bnoTitunH. . 

Demi-cerde, m. t^uolt^^mt^^rli, pno* 
Itctrfelt. 

^ Demi-denîL, m. {moTi^funt, puolifu* 
nm tmfn 1. alfa; er99 ))erl^onen Cpa- 

Demi-^ien, m. ))uotij[ttmaIa. 

Demi-fortniie,/. ^^tn letoofen ttau« 
imt, triSût. 

Demi-lime,/. erâ9 (moIiluuR muo« 
tofaien Itnnotud. 

Demi-mesure, /. ))U0lt tal^ti; fedfi* 
€t&lnen tolmt. 

Demi-métal, m. ))uonmetoïïi. 

Demi-pont, m. ))uoItfanfl Iath)adfa. 

Demi-savoir, m. ))uontioinen oj>))t 
1. tîeto. 

Démis, ise, fart, fanaeta Démettre. 

Demi-Boenr, /. flfar|moIt. 

Demi-solde, /. jpuoltpallfa. 

Démission,/. iinrfo«ero ; donner sa 
«L, p^^tSâ iDttfarero. 

Démissionnaire, m. »tYfa«eron fc(s^ 
t&n^t. 

Demi-teinte, /. toaton »Bil^ fiimef 
fcffi (tnoalontfesfa). 

Demi-tonr, m. puoIifttttnn5«. 

Dèmoerate, m. fonfakoaUsa ^rtdd 
tûtoa, bfmottatt 

Démoeratie (t = s), /. ftnifatmiCta 
mohûtia. 

Démoeratiqne, ad^. fonfomoltaiiien 
bemofratinen. 

DémoeratiqnaBent, «mK. fonfmoar 
totfceti. 

DémoiseUe, /. tietti, ncttfi^t, mam 
fefli, r^Sttntt; routoae'i^minen; fnbou 
forento (erfte perMen kj!); erfts ^at 
faran (oit; Itmeniaeftian nuiia. 

Démolir, v. a, |iurota, ^ttioUtda. 

Démolisseur, m. burfaaia, b&toH- 
tfiil 

Démolition, /. pnrlaominen, ^ttkmt« 
tftmincn; ))nTatvn (atrmnsffen i<ittn*> 
nSffet 

Iwmon, M. ))a(a (rattr pim; il^mU 
{en §o(tiia ()ia^ tabt bl^tt); (fum^^ 
|<i(a i^minen; faire le a., teimiitr meu 
la9taa, reutoa. 

Démonétisation, /. ra^an^arkoon 
olestaminra. 

Démonétiser, v. a. alentaa ral^an» 
amo. 



Démoniaque, aé^, \t «. pirun rtt* 
tDooma, )>tvuKinenj (Tuto.) raiipofae. 

Démono^aplie, m. jofa on ttriot* 
tanut pa^oidtû ^etigietl 

Démonographie, /. o))))t pa^otsta 
^enatdtS, tutben (uonnoeta j[a ominoi* 
fuurflsta. 

Démonolfttrie, /. ))a9ûttt l^cnfieit 
)ial»eleminett. 

Démonomanie, /. mtetett9m)}^9, io(« 
tom il^mtnen luulee oleioanfa pa^on 
^engen rtitpoamana. 

Démonstrabillté, /. toteenfûatatvai" 
fuu8, tobidtettakoaifttttd. 

Démonstrable, adL toteenfaataifl^ar 
ma^bolltnen tcbeffi nal^ttâS. 

Démonstrateur, m. fe(ttt8i2i, cpet" 
taia: d. en botanique, de physique; 
d. en anatomie, Çrofettort» 

Démonstratif; ive, aày tobiMatoa, 
fettoa&n nft^tttttott, feTiotttttma, n)a(ai« 
tett)a, tnfetua; ofottan^a; (lieliop.) ofot" 
tattiatnen; il est d., ^{in on puqetiûd, 
Umatfee ajatufjlanfa. 

Démonstration, /. Jélmtl la tufeioa 
toteemtSQttS; pertnpo^iainm eflt^é, \t* 
Ut^d, fQ^, tobiétud; ofotue, nS^te, n)a« 
tuutud; nS^tântS; kDt^oHiyen tV^^W^ 
mt0td koarten te^t^ ri^ntii^d ta^i fota« 
ioulon marftttaminett. 

DémonstratiTement, aàv, feliDUm, 
tuTekDtttû tobidtuffllla ; fltminn&^ttt- 

tO&0tt. 

Démonter, v. a. panna poIapSe, pan* 
na ^ajaSenfa; te^btt feltocttomalfl !tt^« 
tttnnane ; \i\vm i. t^OntSA ratfun îelSe- 
ta, palottaa poU ratfun feta^tS; (tutt).) 
(ttmmentiitl, foattoa famille; d. un 
canon, nodtoa t^tli (atoetiltanfa, td^btt 
ft lelwottomaffl; d. une batterie, am« 
î)ua ptrétotffl t^ffien tatvettt; d. un 
luth, ottaa nelet fotttimeéta; le che- 
val démonta son homme, ratfu l^tttt 
ntie^en feiaétanftt; d. la cavallerie, 
!&ta^tatt ratfumte^et iattamte^ina. 

Démontrable, aày t. Démonstrable. 

Démontrer, v. a. tobelfl n&^ttas, 
tobUtaa; erttt&&. 

Démoralisation, /. tapain turmio 
1. turmetud. 

Démoralisé, ée, oÂy ja fart. to« 
tooUtanfa turmeltunut: fUoe^beïïUttt 
looimaa puuttutoa; akrulotnen. 



Démo 



320 



Dezir 



r, V. a. ^a^oitOA 1. tsx* 
mtUa (ta»at). 

Dtaiordre, v. n. piiliêm 4amt>ai«ta, 
irrottaa f^ampaat pnremadto; (tuio.) 
(de qc.) Inopua (^rit^Ife^tli). 

Bânotiqne, adj. ra^toûan*, totten*. 

DémouYOir, v. a. (lafit.) faattaa 
(«o))ttituian ttaatimuffe^ta. 

Démimir, v. a. te^bii amt^utnawa* 
roidta 1. tnuonadta t^liiilfl. — Se d., 
V. r. ^(20; )>aliadtaa itfenftt warojenfa 
ttt^Taamada. 

Démnrer, v. a. autaidta tnittt on 
fiinnt muntattu. 

Dénaire, ac0. t^mmen»; arithmé- 
tique d.. f^mmeniKtt la^feminetu 

se Denantir, v. r. (lafit) Iuo))ua 
(faabudta pantt9ta); paljadtaa ttfenfa. 

Bénatioliàliser, v. a. ^tttotttdd ifxdta 
fattfallidluonne. 

Dénatter, v. a. piiiidtaK ))a(mi!o9ta, 
Utxm. 

Dénaturaliser, v, a. ptt^mn ifulta 
f^ntb)>eraifeu afulfaan oitenbet. 

Dénaturé, ée, adj, luonncton, ar* 
moton, iu(ina. 

Dénaturer, v. a. mnuttaa jlnn Ttton* 
to; ra^alf! muuttaa ; futoattomairt te§' 
bd; loattrentttfi; d son bien, toai^et* 
taa Itihteft otnatfuutenfa ra^aan 1. 
mnu^nn tatoaraan. 

Dendrite, /. benbrtti (ertts fïtotn* 
ïoii). 

Dendroïde, Dendroïte, /. f. e. f. 
Dendrolithe, /. Ittt)ettt)n^t pnn, 
Dénégatenr, m. (toan^.) fieltajtt. 
Dénégation, /. fîelt&mtnen (oife«« 
bcn ebe«TO. 

Dénéml, m. ra^an ntt^tefaatoa. 

Déni, m. ftelto, tp^9. 

Déniaisé, m. tptela« 1. loeiterS mte0. 

Déniaiser, v. a. faattaa »itfaaff!, 
wiifastnttoa, «ï^tta»; ))etiata, ;>cttatt. 
— Se d., V. r. wUfaStua, aîMt^a. 

Déniaisenr, m. I. Déniaisé. 

Dénicher, v. a. fattottaa pefttstanf S ; 
ottaa ))efadta; ottaa fomerodta; (Into.) 
ïarfottaa ihi ^anen t^^«flia«anfa; faa- 
ba tti^i ifun tp^spiaôta. — v. n. len* 

taa fcfawa; (tu».) raçtea tic^enfa. 

Dénier, v. a. fieltaa, e»ata. 
Denier, m. benorio (romaïaincn ta* 
Ça); ron^ïaïainen !u;>arira]Ja A sou'Sta; 



(wonÇ.) itttreSfl, (ainan fodo; ofnit» 
(kDOitoSfa); d. à dieu, fa^ra^, pîS6* 
raÇa; d. de 8:t Pierre, Çtctariit ta* 
ba (muinotnen mero )>aatoitte); d. d» 
nn, de loi, metatlin puÇtauben niaa« 
ra |o))earoÇadfa; à douze d-s, futt* 
fitotsta luotinni Ço)»ea; d. de mon- 
nayage, m^ntatt^ ffopta; placer son 
argent au d. vingt, fainata mtitcen 
jprojenttiin; le d. de Vordonnance, 
latutnen raÇanforlo; — d-s, pi ra* 
Çaa ; ne donner pour d-s d'or, oQa mil* 
(afaan ÇinnaUa antamatta; vendre qn 
à beaux d-s comptants, faioaltaa int 
looitoni^^^nnadta; d-s oisifs, fa^tta* 
matSn ^aa*oma; à d-s découverts, 
fokoaéfa raÇaSfa; d-s royaux, pub- 
lics, toaltiowarat 

Dénigrement, m. (lanetteleminen^ 
muStentaminen. 

Dénigrer, t^. a. ^mnetetta, mttstata. 

Dénigreur, m. panettdiia. 

Dénombrement, m. (netteleminm, 
Infemtnen; (ttettelo. 

Dénombrer, v, a. Incttfla, (ufto. 

Dénominateur, m. nimittaja (mnr* 
toIntt)nn). 

Dénominatif, Iyo, adj. ntmittatoa* 

Dénomination,/, nimit^s. 

Dénommer, v. a. nimittaa. fanoa 

Dénoneer. v. a. inltStaa, Umatsta; 
fantaa paaile, irmt-antaa. 

Dénonciateur, trioe, s. t(mi«antaia, 
fantaja. 

Dénonciation,/. inCtStuS, tImotttS; 
ilmi'anto, faune. 

Dénotation, /. merKtfeminen, tar* 
lottaminen. 

Dénoter, v, a. of ottaa, tarfottaa; 
ilmaidta, antaa tiettawaf^. 

Dénouement, f. Denoûment. 

Dénouer, v. a. pU9m folmueta; 
te&ba notfeaI|i 1. nuorteaffl, peÇmittaa*, 
fcjittaa, fuonttaa; (rnip.)pnrata(att)io* 
liitto). - Se d., V. r. laueta, pntftm* 
tua, feÇeta; fai^ba notfeaffi, mtorteaffL 

Dénotment, m. foimnn i^aastami* 
nen, fc^ittamtnen, felwenemmen, fao» 
riutuminen, fuoritn«, Iop))urotfatfu. 

Denrée, /. ruolatnaro, rnofalalu, 
ruofa'aine; tatoata. 



Deus 



221 



Dépé 



Denae, adj, tt^eS, tuu^ea; tufetoa, 

Densité, /. tt^e^d, tixu^eu9; tute* 
tomiê, paffuu^. 

Dent, /. ^amtnad; pïïfti, I&rft, (am« 
ma»; atoaimenlc^ti; (otDt (terS0fS); 
ûdre des d-s, faaba ^anU)atta; man- 
ger de toutes ses d-B, f^9b& û^mia; 
prendre le mors aux d-s, farata [l^e» 
tDofeSta], (futo.) tlM trdtaadtt; avoir 
une d. contre qn, f)itSS falatStû idI* 
^ao ituta toadtaan; avoir la mort 
entre les d-s, otta ^engenlSi^bSdftt; 
mettre qn sur les d-s, uutouttaa ihi, 
iattsa ^aafcmlittdmim; dent de loup, 
))oreratt«^omma0. — D. de lion, f. Pis- 
senlit (fa^ip.). 

Dentaire, adj. ^ammas*, ^am^aon-, 
— -/. (faSkD.) l^ammaéjluutt (dentaria). 

Dental, aie, adj, fanotaan puudta* 
tttsta, ionta a&ntded[a lieli [attuu ^omo 
^atta toastaan: lettre d-e. 

Denté, ée, adj, ^ammadtaitainen, 
otainen. 

Dentée,/. (Qm))aanfiia. 

Dentelé, ée, adj. ^atn))aonmuotot' 
nen, ))ii!finenf f^ampaaUinta, monildr* 
ttnen; ^am))otna uarustettu, l^ammaS' 
tettu. 

Denteler, v. a. ^amma^taa, letfata 

Dentelle, / tottfl, ni^))u. 

Dentellier, iere, ».j)ttfinfau))ttflia. 

Dentelure, /. ni|)mtte Utfattu 1. ^a* 
tattu foridtuS; nt^ut. 

Denticnle, m, kDft^Stntti&ammaS.— 
d-B, pi (rat.) erfts flmfUt mi^tud. 

Dentier, m. (ammasrikot. 

Dentiforme, cuij, ^am))oan«muotot- 
îicn. • 

Dentifrice, m. ^amma^laHU, ^am* 
œasiau^ot. 

Dentiste, m. ^ammadlS&fâri. 

Dentition, /. ^ammasten [aanti, 
*pnfjittaê. 

Denture,/, ^ammadrttpt; ^ammad* 
ratas. 

Dénudation,/. atoston ttia, ))atiaalfi 
tianeminen. 

Dénué, ée, adj. atadton, ))atia9tettu. 

Dénuement, t. Denûment. 

Dénuer, v. a. ^o(jastaa. 

Déntment, m. ))alia9taminen. 



Dépaqueter, v. a. burata nt^tl^dtK, 
))af(it2lSt2i. 

De par, prep. fUsA^stS, ))itoIeSta. 

Déparager, v. a. naittaa t^ttB al* 
^atfem))aan ftldt^^n. 

Dépareiller, v. a. erottaa ^^teenfnu- 
(nmot; partttomaffl te^bS. 

Déparer, v. a. riifna 1. riistttft fo« 
ristuffet; ntmentaa. 

Déparier, v. a. erottaa ))arit, amie* 
tnmp))anit; te^bK ))artttoma!fl. 

Déparler, v. n. ïnopua ))ufiumaSta. 

Départ, m. (tt^tS, matfaanltt^tB, pois- 
marftmitten, ))oiS))urie^ttmttten; (fem.) 

))U^btStuS. 

Départager, v. a. ratlaifetoalla dii* 
neïïS pâatt&a, fun âânest^tfesfft mo- 
(emmin buolin on ^^ttt monta ttttntii. 

Département m. ialo, jafaminen; 
ofasto (^attitnscunnan); be^artemmti, 
ronStaCamen liiant; ihin te^tttmtt 1. 
ofaQe tulen^a; cette affaire est de 
mon d., on mtnun ^e^tttmdni, mtnun 
ofatttnt tulemo. 

Dépatemental, aie, Départemsn- 
taire, adj, be^artementitn fuuluioa, 
I&ttnin-. 

Départie, /. (wan^.) lii^td, po\»* 

mm. 

Départir, v. a. iafaetta, jiafaa. — 
Se d., V. r. (de) iuopna, i&tt&&; se d. 
de son droit, inopna oifeubeStanfa. 

Dépasser, v. a p'àmu 1. e^bttttliii 
ihtn ebeSc, fin^utfe; oOa pavtmpïj ete* 
mdm))t, tDOtttaa; fo^ota ^(itfe, tdk^btt 
^Utfe; t)Unmâttrin ))onntStaa: metâ& 
u(oS nau^a 1. lanfa, iota on ouut )>ue- 
tettuna i^tin. 

Dépaver, v. a. murtaa litoit^S. 

Dépayser, v. a. lU^ettStt urfomaitte; 
erottaal.IuotDUttaa lotipaifotita; (tuto.) 
etf^ttdS, io^taa ^ar^ateide; puQueSfa 
faattaa tuntemattomaan feStuSte(U'at« 
neefen. — Se d., v, r. t&^teë totïpau 
foiîta; ioutua ^ar^ateille. 

Dépècement, m. ))a(ottamtnen, pala* 
flQe ))aneminen. 

Dépecer, v. a. palfotella, patata pa* 
(afitfi; fttpoa, panna ^ajalle. 

Dépêche, /. f trjionid tcaltto^aftoUfa ; 
— d-8. vl. fau))paflrie; firjekDai^to. 

Dépècner, v, a. ioubuttaa, ttini^ 
taa, rienniittad; Id^ettiid, pâma Itt^te* 



Dépo 



234 



Déra 



fuêta; muttttaa tDiini totfltn a#ttot« 

Dépondrer, v, a. tam))atû fo'x9 1. 
ratoidtaa po\9 punittï 1. tuffaïau^ot 
— Se d., 9. r. ta^bâ t>ttutertttoma!ft 

Dépoidlle, /. elfitmen ^ettett^ L luo' 
tu na§fa 1. Io})pa; tatja; (Into.) i^mi* 
fen moadinen ma|a, ruitmi^; tU0ueni 
IjSIftenittttneet maatteet; (luto.) ittffeett- 
ittttn^t omoifuu^; ^ebefmttfûto; faaUd, 
tootttofûolld, D^SdtS tvt^olIifKta. 

Dépouillement, m. rtjSdttointn, 
omaifttuben riidtttmtnen, paiiaitamu 
nen; a(a«tontuu0, (uriuu9, fBtj^^^é, 
punît; utû9n)eto tUtdm; aanediçélud' 
tain aulaifemtnen. 

Dépouiller, r. a. paQadtaa, rttfua; 
n))fleil; ajaa jfarroat, polttaa ]poie toa* 
rttta; ru^tâtt, r^Kdttttt; (uo))ua i^tfin; 
(eifata, forjata (maan fato); te^bâ 
ufo^ioeto tilidttt, ))0))ta(iriadta ; aufaU» 
ta sanedtpeliidtat; d. les préjuffés, 
(no^ita ennatfoIuttloUtaj d. ses ha- 
bits, ritfua maatteenfa: il à dépouillé 
pour mille écus de blé, (Sn on lor« 
jannut n^Kjaa tu^annen taaierin ar* 
toosta. — Se d.. r. r. (dé) riifua toaat* 
teenfa; ^ettttta 1. (uoba na^fanfa, top' 
panfa; u^aridtaa (e^tenfti; luo))ua, ittt« 
ttttt. 

Déponrroir, v. a. (dé) te^btt tD^iaffi, 
titdtaa, ritfua t^^ittlfl. 

Dépourvu, ne, part, ja adj. (de) 
Xtfyitvimttt), t^^ia, rtidtettto. — An d., 
adv. a!ft-artt)aamatta, aflia, toalmid* 
tefematta. 

Dépravation,/. ))ilaantumtnen, ^uo- 
nonemtnen, topatnturmetud. 

Dépraver, v, a. ^ifata, turmeHa.— 
Se d., r. r. turmeïtua, bitaantua. 

Dépréoation, /. anteerfi anomud. 

Dépréciation,/, arraon, §innan alen- 
taminen. 

Déprécier, r. a. atentaa artooefa 
ta^i Çinnadfa; l^alnxntaa, ^a(n>e({!a. 

Dé|{rédatenr, m. r^d^taja, tidhiri, 
peiiooja. 

Déprédation,/. r^99taminen, ftdfo* 
mtnen, peijand. 

Dépreder, r. a. rt^Setaa, lisfoo, ptx* 
iûta. 

Déprendre, r. a. panna oftÏÏe, ^a« 
Jatte. — Se d., v. r, irtountua. 



Dépreeser, v. a. ottaa n(oe ^atni« 
medta; ^ot«taa t>ointnlii(to fanfaaeto. 

Dépression, /. alae))ainaminm, (i' 
tietSminen; (fnw.) forto, a^iêtui. 

Dépréyenir, 9. a. (noiottttaa eitital« 
folttulotilta. 

Dépri, m. toientitotoaran ilmotne. 

Déprier, 9. a. la^ettaa fiettofana 
ftttfutuitte ttieraitte, |ierftt|ttaa toievai* 
ben futfumue; Umottaa mientitaliNira 
tuttiin. 

Déprimer,* 9. a, ppxnaa aloe; for* 
taa, mafentaa, (anntdtaa, na^r^ttsa, 
^almentaa. 

Danser, 9. a, l^weffla, ^^Iftftr \im* 
lelfitt, tttvjota polful^htta. 

Déprisonner, 9. a. (wanl^.) ^aaetaa 
manfeubedta. 

De profundis, m. fuoUntotrfi (fatolt* 
laitften). 

Dépromettre, 9. a. peraijttaa bi* 
))att!fen{a. 

Dépncelage, Dépnoellement, m. tiii* 
fuuben ottaminen, raiefaamtnen. 

Dépnoeler, 9. a. ottaa )>ttfune, rote* 
tata. 

Depnis, prep. faa!Ia [toailadta ia 
ajlaeta] ; d. Paris jusqu'à Reims, ^a* 
rtifleta 92etme'tin [aana; d. le matin, 
aamueta \aM{i\ d. hier, etlifedta; d. 
gnand, miet& aiaeta faaffa; d. lors, 
ftita faa{!a; d. peu. ^iUafloin, nt^tbt' 
fin. — adv. flttcn, ^tXtfX enaan. — D. 
qne, konj. fiita aiaeta faoKa fnn. 

Dépnratif; iye, adj. (laat) pn^bie* 
ïQXoa, pMxXaaxo^. 

Dépuration, /. ))n^bietaminen, pux* 
taommen. 

Dépnratoire, adj. pu^^tx^iatoa. 

Dépnrer, 9. a. pu^bietaa. 

Dépntation, /. ta^et^dlunta, ebne* 
funta; ebudmiee; ebudmte^en ^aiKa. 

Dépnté, m. ebuemtedr n)a(tto))atma' 
mie«: la^titae. 
Dépnter, 9. a. (a^cttaa 1. maarattt 

ebttdmiee. 

Déracinement, m. iuurten fidlomt* 
nen, iuurten ^arotttaminen. 

Déraciner, r. a. juurineen tidloa 1. 
temmata; ^attittaa. 

Dérader, r. a. tuu(en n^otma^ta 
ajaantua anthtrt))ailaeta. 



Déca 



936 



Déio 



DéniMO,/ ilkxitmmifi^. 
Déraiaoimable,a4f.i&riet9ti| mteletiht. 
Déraiaonnement, i&rjietSn 1. miele^ 
tdn )>u^elemmeit* 
Déraisoiuier, 9. a. pn^ua ittriett(» 

Bérftngé, ée, adj. ^tomennett^, ittr' 
je^t&mdton, fefaannufjlixt faatettu; çur- 
ia, e^af&élb^Umen; ra))))eutitnut, xap' 
))tolIa o(etoa. 

Dérangement, m. ^fimmenn^d, tp^ 
i&Tit«t^«, felaannué. 

Déranger, v. a. ^mmentS&, ]aaU 
toa e^iârjeet^ffentr fetaannulfiiii; ^fii' 
ritfi, ^urmata; totuttaa ^uviaatt ettt* 
mUit — Se d., v. r. rutoeta ^nrioeti 
etamâ&n, joutuû ra^felKautfim ; jou- 
tua MiiixitStXft\ttn, tixHa toVaXLt; iatttttt 
fijanfa toîfctte, loatkoata itfenftt. 

Déraper, v. n. (tai».) irtaontua 
)io4iaeta [anffuridta]. 

Dératé, ée, $, toïxa, iolta ptxnù on 
yoieleifattu; Iijétidinen 1. ^urjiatnatnen 
t^minen; counr comme un d., iuoe« 
ta ^rjadti» 

Dérater, v. a. (etCata pot« perna 
clfttniedttt. 

Dérajnre, /. vaiakoato ptUi>im 1. 
eri Ii^ftotfien tomWL 

Derechef, adv, (wan^.) uubeétanfa, 
toUtamifeen. 

Déréglé, ée, adj. e))2lf ttâbl^mnen, fatt- 
bl^tiin, fnnnnatott, Ifturia, ivetad. 

Dérèglement, m. [aannSttamt^ç^, 
epajarie^tiDd; ^urinue, trdtaue. 

Dérèglement, adv. fuunnattomaeti, 

faabtottsmadH. 

Dérégler, v. a. faattaa tp^J^xlt»* 
tiflitm, fefaannulfeen. — Se d., v, r. 
joutua e^ajarje^t^ffeen, fefaannnffcnt; 
le temps se dérègle, ilma U19 e)>a« 
ta(at{e!{t. 

Dérider, v. a. jUlteUa c^lpbt 1. (ur* 
tnt; (htto.) ^t())ea(fl, Uoifetfl faattaa, 
^U^ottaa. — Se d., v. r. fUe^ta rt^« 
))t|teta; ^tlwidttja, Ua^tua. 

Dérision, /. jpUffa, iwa ; par d., p\U 
Ma. 

Dérisoire, adl itoalltnenr itTfulneit, 
t^lttallraen, irtotetaioa; ikoan ttuoffl 
ti^ttj. 

Dérivatif, iye, adi, (fte(to)>.) io^* 
tnkoa; (laat.) |>ot0iuocfuttaioa. 



Dérivation, /. io^to, ioJ^tnmmtn; 
poU iuoTfitttamtneiu 

Dérive, /. (laiio.) f orto, tuulen alen« 
tama; {tt|pt ((atuelojyol^iaifedfa (attoos* 
fa); en d., tnulen ajamana, tuu(en ï»aU 
Uiefa. 

Dérivé, ée, adj, jol^tuuut (fana). 

Dériver, v. n. (aefea 1. (a^tea rosi' 
no9ta; fuCCea mirran tnallaefa; jortua, 
tuQa tuuten tooimadta afennetuffl [lai* 
U)a*eta]; ^oifeta Inonnofftfedta uoma6« 
tanfa; io^tua, Stfntifi idtfin. — v. a. 
jlo^taa, lotettaa |>otd; (Itelto)).) io^bat* 
taa i^tfin; ))ot«taa niittaud. 

Derme, m. i^o, t^mtfen na^fa. 
Dermeéte, m. f^^^etmamato. 
Dermologie, /. ttebc t^mifen na« 



Dermotomie, /. t^mi^na^an anato* 
mia. 

Dernier, ère, adj. toitmeinen, n^tt* 
mcU*; n)thnelfi futnnnt; ebeUtnen; aa» 
rtmmatnen; lorlein; ^uonotn; l'année 
d-e, ebeQtnen touofl; cela est du d. 
ridicule, tama on {orfefmmaéfa maa« 
ra^fa nautettamaa; il est le d. des 
hommes, l^n on t^mifldta ^uonotn, 
tunnottomtn; rendre les d-s devoirs, 
ofottaa mitmcinen funntottnd, faattaa 
^outaan; en d. lieu, toi^botn mit» 
metn; au d. point, f orfetm))aan maa« 
raan faaffa. — m. totimetnen (faitt9« 
ta); avoir le d., ))ttaa n^timetnen fana. 

Dernièrement, adv. ^iQaftoin, a<< 
!en, tuonnoin.* 

Dérobé, ée, adj. fuortttn, fltn^ottu 
[pamui^ta j. m.]; n^aradtettn, falat- 
tu, falainen; heures d-es, joutol^etlet, 
loattbetlet; escalier d., fala^otra^, 
f alotfet raf)))ufet ~ À la dérobée, adv. 
falami^Iaa. 

Dérobement, m. txxoïm n)ei0tamtnen 
^olwiin t^antamiffl. 

Dérober, v. a. na^^tdtelia, n^aradtaa; 
(àf maradtaa ihilta; riidtaa, ottaa 
jitutta; temmai^ta poti, ))anna i)ti(oon, 
faitij^u, fataan, nai^mattSmlin; d. la 
montre à qn, Mara^taa fello ifuUa; 
cela me dérobe tout mon temps, fe 
ruétaa, toit minutta; d. une marche 
marfla wi^otttdtcn naicmatta. — Se 
d., V. r. (dât à) pttita^taa t>otd, fa^« 

15 



Déro 



236 



Désa 



teS fenenfftSn (ttomaatnatta, meimS tift« 
f^mttttSmiin; p^^^H fola^fa 1. px\li)9\a. 

Dèroeher, v. a. (metfttm.) potottaa 
tftl^tentttttn tvnorettl^iii)>u(ta; ))it^bUtaa 
metalli 

Dérogation^ /. laini fontra|tiii ht^ 
moominen, et^imttamintn L mttuttamt'* 
not* 

Dérogatoire, adj. htmookoa, ti^ntiU 
tatoOf muuttattCL 

Déorogeanee, /. aatcli^ten ttn*oxtmt* 
fien menettdminen 1. fabottaminen. 

Déroger, v. n. (à) \um 1. màHvm 
femtnoieta, iota ntuitttaa ta^t ofalfi In* 
tnoo laiit: d. à une loi; !oe!ca ifun 
oilentfltn, al^bi^toa mittt: d. aux droits 
de qn; fabottaa, menetttt&. Itto))na idt« 
!tn: il vaut mieux d. à la noblesse 
qu' à la vertu; tc^b& ilin olentatoaid* 
ta: d. à son caractère. 

Déroidir, v. a. pel^mitttttt, I(to|i9« 
ttttt. — Se d., V, r. ))e^mettt, V^rfyitfL 

Dérongir, v. a. (loi^taa ))imo&>Srt. 
— t^. fi. ia Se d., V. r. &>aaleta, !a« 
bottaa ))ttnanfa. 

Déronillement, m. nto9tec«ta )ml§' 
bt^tamtnen. 

Dérouiller, v. a. pu^bi^taa vuo^' 
teedta; (ht».) fttot^ttttt, fietut^tttft. — 
Se d., V. r. t>Q^^i^ti>tt rtto0tec9ta; fi» 
Miet^tt. 

Déroulement, m. oufi fe^ittftminen 
1. wttrittttminen. 

Dérouler, r. a. fe^itttttt, letDtttttlL ft- 
mtm aufi; d. l'étoffe, fe^itttttt Ion- 
gae (uYfarij)Utt9ta; d. la vie, efitetttt 
nxtoauffta eiSmS^ttt. 

Déroute, /. Qleinen ja iftrie^tttmâtSn 
toafo 1. t>ûIoon ttt^tS; (futo.) tpHiHu 
ledt^d, ^dmmenn^d; rat>t>to, ^tttoiQ; 
mettre en d., faattaa ^millc, ajaa 
))Mtii[oIfaû patoon. 

Dérouter, v. a. elf^ttKS, ^aironttaa; 
(tu».) faattaa famille, tttli^t^tttttt ; te§- 
btt ifun ^anReet t^^iiiffi. 

Derrière, prep. tafana, taaffc — 
adv, tûtanapoixt, tafana; sens devant 
d., taloferin, tafaperoife^tt — Par d., 
adv. taiaa, taIa))uoIeen, taaip. 

Derrière, m. talapuoU, tafaincn 

Denriche, Dervis, m. berioie^i, ma- 
(ometilahten mnnffi. 



DerTiclie, /. erSe bemif^ien tantfL 

Des, fnpidtettn De les. 

Dès, prw. -eta (»m) (paxtaita ja 
ajadta); dès-là, fiita ajaéta, flitft; 
dès- lors, fiittt aja^ta faaifa, fittft faaN 
fa, fillotn j[o; Jiie. — Dès que, hmf, 
fo^ta fun; foéla, f^^eta etta; dès que 
vous le souhaitez, fodfa flta tottuotte. 

Désabusement, m. er^et^ffen olfatfe- 
mtnen, oiennue; emtaffoluufoéta Iuo« 
pmamttL 

Désabuser, v. a, otfaieta erl^eti^s, 
oifai^ta, [aattaa erbeti^tfeeta. ^ Se d^ 
V. r. tutta oifaiétttffi er^et^ffesta, fno« 
kotttettaa er^et^f(c«ta, tnHa j>aremnitn 
tietamaan L tnnttmaan. 

Désaeeord, f. Discorde. 

Désaooorder, v. a, te^ba et^afoin* 
tutfcfft, toaartn fameQ^ttaa. 

Désaeeoupler, v. a. nifna 1. ))aaei» 
taa tfec^ta; erottaa parit. 

Désaoooutomaaee, /. (toon^.) toic» 
rottamtnen. 

Désaoooutuner, v. a. mterottaa to« 
tutndta taioasta. 

Désaohalaiider, r. a. (qn) faattaa 
fau^i^a-^Statoat (nopumaan ifneta. — 
Se cL, V, r. farfottaa fani)pa*bSta* 
iDtanfa. 

Désaflàmé, ée, adj. naifanfa tt^^b^t- 
tantôt, ratotttu. 

Désaffection, /. maetemnieltf^t^s, 
nnrinud, epafnoflo. 

Désaffeotionné, ée, part, ia adj. etriU 
fttofiollinen, nuriamielinen. 

Désaffectionner, v. a. tnoionttaa 
raffanbeeta, faattaa raffand §at^tn« 
maan. — Se d., v. r. (de) fabottao 
raffaud, A^Imeta. 

Désaflleurer, v. a. te^ba fafft toterel* 
lieta rafennueta erif orfetffi, enle»eiffl. 

Désaffourclier, v. «. (tatU).) nostaa 
tSii^anffuri. 

Désagenoer, v. a. faattaa cpaiarjeS' 
t^ffern. 

Désagréable, adj. toadtenmteltnen, 
wadtenluontoinen, ^armiïïtnen. 

Désagréablement, adv. tuaetenmte* 
lifeSti i. n. e. 

Désagréer, v. ». ofla MaStenmielt' 
nen, panua pabaffi, pitaa pavana. 

Désagrément, m. toaetenmielif^i^, 



Défia 



327 



Désa 



^rmi, (aitto; vOiiiaiiicn ntmmtaioa 
1. in^ottatoa wlr^dfb^^. 

Désaigri, ie, adj. pa^omnttteitfo la* 
^ottanttt. 

Désaîiuter, v. a. faattaa ttilaSe, 
tttmittae, epttittrie«ti}Ifceii. — Se d., 
9. r. ioiitito ^ilaQc, tttrtotëSe, c)>&iftr* 
îeftiyffecsi. 

Désallaiter, p. a. e^bi)tt2liU 

se Déeallier, v. r. menntt \t)^vmX* 
tomoati naimifeen. 

Désaltérer, v. a. fammuttaa iano. 

Désttserer, v. «. sodtaa anHitri. 

Désaparager, f. Déparager. 

Pésappareiller, t. Dépareiller. 

Désapparier, v. a. crottoa Untu^t^a* 
ridfiinta. 

Désappétiser, v, a. pot^toa mofa* 

Dés^iqpliqiier, p. a. luotouttaa 1. to« 
tnnttaa o^Ienmbedto. — Se d., r. r. 
nuoeta lautottclemaan. 

Déflappointement, m. rauennut tov* 
190, t))$iilffl ronennnt toitoo, ))a^otn 

Désappointer, v. a. t>^^^ltfi t>oi9 fo» 
tamie^muista, )ianna fotamte<tt)tra(ta 
tooi«; ))etttt& jhtn totioeet; faattaa pU' 
taan; anfat^ta Iangadfap;^a(e. 

Désapprendre, p. a. un^ottaa o))^t» 
snanfa. 

Désapprobateur, triée, odL paM* 
fiioa, ^auoeffiaa; — t, t>a4ef{lia, pal* 
iDcffiio. 

Désapprobation, /. ^a^elflminett, 
^ftDetftmincn. 

Désappropriation, /. luo^nmnd 
omietu^'oifeubedta. 

se Désapproprier, p. r. Ino^na 
omt^tn^'Otraibeeta. 

Désapprouver, p. a. t>a4(Ipar ^ûf« 
IDcffia, ptttttt ))a4ana. 

Désarborer, p. a. (a#Ièa 1. toct&S 
(alti>avU))))n ala<; fattaieta maeto. 

Sésarçonner, v. a. t^bntiia fatulas^ 
ta; Om.) ttlliet^tt&it L looittaa fU)>ai- 
fijanfa. 

Désargenter, p. a. hilnttaa |ot>d* 
ttt« i)oi«; (httt).) fieiiata ra^aa ifuUa. 

Desarmenieni m. afeibcn riiftttni' 
nen; fotaso&en la^teminen t)a(tDc(itlfe4« 
ta 1. I^aiallc; taitoon riifttttttnai. 



Désarmer, v, a, riifiia afeet; nie* 
tStt afeet, ))atottaa afeieta luopumaan ; 
riifna laitpa; let^^tttttt, Ueiotttfttt lotba. 

— V. n. Inopua afeteta, tadiea aios 
afeet; m«m fotaioulot (aiaïïe; fuo- 
pua tot^otttfunffi«ta; ^anna laiwa tal« 
toimaioan* — Se d^ p. r. ciifua afeet 
«(tilnfft. 

Désarraager, p. a. (koati§.) faattaa 
e))ttiariedt^ffeen. 

Désarrimer, p. a. fotoittaa lattpan 
la^ti totfeen (aatvnn. 
Désarroi, m. et^ftiftrieet^e, ^Hmmtn^ 

Désassaisonner, p. a. tooi^taa ^Sk^e^ 
teen mafn idtttn; toifiaa imtnU 

Désassembler, p. a. ^aiottaa. 
Désassié^r, v, o. (o^iettaa ptiritt^e. 
Désassocier, p. a. erottaa ij^tttttfttt. 

— Se d., p. r. ftto^ua ^^ttdetS, feu* 
raMa. 

Désassortir, p. a. ^ajottao, tnttci t)^ 
teen tun(nu; fefottaa muQtn tnaKtn« 

Désassnrer, p. a. erottaa mafnQ« 
tuffe^ta (^uoneita j. n. e.); faattaa e))ft' 
tietoon 1. fa^beSe pUUt. 

Désastre, m. onnettomnud, cnnetto* 
muuben fo§tau9, toantio, tnnnio. 

Désastrensement, adv, tnnnioIli« 
feSti. 

Désastreux, ense, a^. tnrmioHU 
nen, onneton. 

Désattrister, p. a. |at§bnttaa fnm. 

Désantoriser, p. a. riietfiit ifulta 
toalta 1. »altntt«. 

Désavantage, m. ta)i^io, loa^info, 
^aitta. 

Désavantager, p. a. xxïMH ilnlta 
^ftnen etnnfa; lonfata ihtn etn. 

Désavanti^nsement, adv, ebntto* 
madtt j. n. e. 

Désavantageux, ense, adj. e^itt-ebul* 
Unen, ebuton, ^atttatoa, fo^tmaton. 

Désaveu, m. fieftttminen; ^^entutta* 
mtnen. 

Désaveugler, p. a. anfat«ta ifnn 
fUmiit; antaa ifuHe Hettttt, tlmai^ta 
jlhtffe. 

Désavouer, p. a. fie(tatt, ewata; of» 
la tunnnétamatta; j^emnttaa, mttittfttt 

t9al^; v^Mf^a, wim, imnm. 



DesG 



338 



DéBe 



DMOelleT, 9. a. ivvottoa fitiMIi 1. 
têfotfe^ta; po\9taa finetti ftrietfttt. 

Desœnduioe, /. ft|ntty)mtt; ifiReen- 
tnïmai\tt, pttxVix]tt 

Descendant, nte, adj. f a9f euwa, aleit» 
tuioa, ûfenekoa. 

Descendant, nie, $. ttnta)imttineii, 

DesoendrCj v,n, (dé, iMitn, à^^hn) 
a9tua alad^&tn, a(a0; a9tua utod; tote* 
vitt; a^tua maalle; Mltutna, Cadiea, 
loat))ua;tDiett&tt a(al|biitn, toiertftfi; ritto* 
pua atû9, ufottna aiad; a«tua maaue 
fotaioufolla; farata fotajioufoQa maa« 
ban; olla f^nt^^ierttft, oQa f^nt^ifln; 
(ftttt).) atetttna, ûlentaa itfenfK; (latm.) 
^uvieçtta 1. foutaa nt^Stlimtrtaan; ^lat) 
toimittaa tatf elmu6 ; d. en soi-même, 
tutlia itfniftt: d. dans le particulier, 
r^^t^a fitonfciRoi^tn, erifetffoi^tn. — 
p. a. d. Tescalier, la montagne, la 
rivière, adtua alad ^ortaita m^9ten, 
t9uore6ta, foutaa tntodtStoirtaan; ottaa, 
pU,9tU a(ad; d. du Tin à la caye, 
lantaa kolini feiïartin; d. un homme 
de cheyal, auttaa ntiedttt (eipofen fe- 
Um: aXtntaa, tt^hH atemmatfi; \àïotU 
tâ& aummalft; ladlea f otaioufto maaHe; 
d. la garde, pU9m n)a^btn})tbo<ta. 

Deicension,/. la^feumlnen (ttt^ben). 

Descente, /. atad'adtumtnen, la^ten^ 
tntnen; |)utoomincn; fattetound. iPtev* 
tttmb^d; ala^'Ottamtnen; toiçottifcn 
^jlftttetartaue; fotaioufon maolleadtu' 
tntnen; (aillinen latfclmud; ((iittl.) lol^iu; 
tttdttt^Ioumn ladtutortti; ma^bin'))tttt0« 

Desoriptenr, m. feitttttjtt, futoaaia. 
Desoriptif, m, adj. {elittttmtt. 
Description, /. felitt^^, (utoau^. 
Déséohoner, o. a. faattaa (atkoa 
(uobolta itroiSenfa 1. uimaan. 

Dèsemliallage, m. m^tt^^ttt niurtao* 
mineit. 

Désemballer, v, a. puxata m^ti^ttt. 

Désembarqnement m. (a^tin nint^ 
faamtnen ennen mttttttt|)aiflaan \Mpn* 
mtdta* 

Désembarqner, r. a. ))urata (adti 
ennen lû^m, 1. mttttrtt)>ait(aan faapu< 
mtcta. 

Déseabamsaer, f. Débarrasser. 



Déf«botrb«r,»0. a. neMa mnM^ 

ta, (tita^ta. 

DèBtnparement, m. ifnn (wilan 
ittttftminen 1. ^eittttminen totfen ukiI» 
taan; )>»t«(tt^t9. 

Désemparer, v. a. ia n.i&ttfta,^elttiUI 
i!tt païffa toifen ^(tnnn, fnorta ttc» 
lenfft; am^na lattoa ))uoIettcmnnteai| 
afeettomaffl, ^aQtttomaffl; sans d., ptâ' 
faeta fitfa^tamatta. 

Désempenné, ée, adj, fnlaton [nno* 
(e^tal. 

DMempeeer, v. a. ptM tftvRi fan* 
Iaa0ta. 

Désemplir, v. a, ofaffi tt^f^ienttta; 
faataa pot^ ionfun loerran. ~ v. f». ia 
Se d., 9. r. ti)^jenti)ft. 

Désemprisonner, v. a. )){ltt9t&S man* 
feubf^ta tDa))aaffl. 

Désenamonrer, o. a. (manl^.) faat' 
taa roffaud ^at^tumaan. 

Désenchaîner, v, a. (i&ttdtSS la^tei^ 
ta ir!i. 

Désenchantement, m. tnmouffeftà 
t)ttSdt&minen. 

Désenchanter, v. a, )>Sttsttttt (nntonN 
fe^ta. 

Désencloner, v. a. loetfttt u(od ftn* 
glin naulat ^eipofetta; puxata nanto« 

tud tt^nm. 

Désencombrer, v. a. ^ot^toa 1. fitttio« 
ta pot« romut 

Desendormi, le, adj. l^orrolfldfo oU* 
tt)a, |>uoIeffi ^erdnn^t. 

Déeeniiler, v. a. ottaa ))uiotnffe9tai 
ri^macta poi9. 

Désenfler, v. a. faaba ))atfuma (aC< 
feumaan 1. »il^enemli&n ; d. un bal- 
lon, tt^^ientiitt Uma^atto. — v. ». ia 
Se d., V. r. tadfeutua [ajettunee^ta], 
fft^bft tDO^emm&n puUeatft. 

Désenflnre, /. ajolfen, puSi^tuffcn 
lott^eneminen* 

Désencagw, v. a. plimu 1. too* 
t^auttoa fitoumuffeéta. 

Dései^er, v. a. f^Oi^mifl^ttt puf^hïê' 
taa. 

Désengonrdir, I. Dégourdir. 

Désengrener, v. a. |)tttt6tatt ^aou 
maScata^ (am)>aiMa. ^ v, «. ja Se 
d^ iafatû U))mtt«ttt [^amma^rattatstal. 

Désenivrer (en= an),r. «. itto))umuJ« 



Dése 



339 



Dé8h 



fe^a fcUDitti». — v, n. fdnHitt jiiO' 
tmmiifreéta. 

Désenlaeement, m. (imila^o ^9* 
tftmtnnt: anfi fefHmhieit. 

Désenlacer, v. a. ^ilttdtfia t^nto^ta, 
ffcîTolfetfta, fe)ntt onh. 

Déeeiilaidir, v. a. ))9t9taa ntmnttf. 

MMHirayer (en = «»()), v. a. ^u« 
ttittaa. — Se d., v. r. ^utoiteHa, l^ue^ 
ftattOa, tToino. 

Déseiirayer, v. a. i^%m, )ii»Srtt 
^^HimcetS. 

Désenrinuier, v. «. porontaa nu^o. 
* Se d., «. r. ))fttt«td nu^a^ta. 

Désenrôlement, m. fotamic^Inette' 

Désenrôler, v. a (i^t^^fttt ))oie foto« 
]iiiee*IiietteCoieta; ctottoa foiamic^* 
loivadta. - Se d., v. r. ottaa toit!a« 
ero* 

Déeeirover, v. «. trarantaa (tt^eftil, 
fortntiutta ftSnttt. — Se d., v, r. pa» 
rentna tt^eaettt ttftnef ttt. 

Déseneeigner, v. a. faûttaa un^ot* 
tamaait opittua. 

Dèsenseyelir, v. a. ottaa runmie 
Mrinliineieta. 

Déseneoreeler, v. a. ))tttt9tttS lu* 
Monffeeta, itotbntulfe^ta; (pito,) plSi^9* 
tttft m^UUtâ ralfaubedta. 

DéseiiBoreellemeiit, m. futnonffeeta 
l^fitt^tdininen. 

Déaentdter, v, a, (qn de qe.) tuo- 
wuttaa mitUfiitt^tâ. 

Désentortiller, t^. a. fc^itttta 1. fe* 
pitt ou{t; pU9m }^mof\î9ta. 

DéMBtrayer. v. a. pàHmiX licaeta, 
fammitfadta; (tnio.) fuorittaa ^ulaeta, 
^ttoi«ta. 

DéseiiTeiiiiiier, v. «. mtttittttdmttffi 

DéseiiTergaer, 9. a. (loiw.) rii^taft 
^icet raafatangoieta. 

Déséquiper, v. a. ))oietaa Tattoan 
afv ia mteçt^ta. 

Meert, m. erttmaa, toxpï. 

Désert, rte, oéH, antio, afttmaton, 
jipM; toitidcmAtto. 

Déaerter, v. a. jtttttta, ^dtttta. — 
r. «. )Hieta, faroto; Iuo)iua. 

Déaeitev, m. feThiIeinen; nriboOi» 

al^ttolefle larfaaia; (no^o, n^Mi* 
peu 9^fiitn. 



Béeertkni, /. fftrfàemiiioi, jfê^tat' 
minen ; (uo^nmisien ; autiottla ; d. d'i^- 
pel, (lafit) a€to»aian (aiminl^ami» 
nen. 

à la Déeeepérade, adv, (nriadti, 
e))atotiPOtfe«tt. 

DéeeflpéraBt, nte, adj. e)>atoltDOon 
faattaioa, Icwin fnrfea, ijlen tutiniet' 
linnt. 

Dtoespéré, ée, adj. cpatoiwotnen, 
toiiDOton; anttamaton; ^rjla; en d., 
(nrian tamaïïa. 

Désespérément, ode. toitoottomaeti; 
^tttia^ti. 

Désespérer, v. n. o0a et^atoitooefa 
1. toitooa uetaltantatta. ~ v, a. faat« 
taa e))atoitt)00ii, lo^biittomattomaffi. — 
Se d., V. r. oUa e))atottt)odfa 1. fo^but* 
tamaton. 

Désespoir, m. ct>^^<>^^<^r toitootto^ 
nittud. lo^buttamattotnuue, ^ai!ca fu* 
ru; faire qc. en d. de canse, tc^ba 
e)iatotn}09fa, rtj^t^a ma^bottomiin Ici* 
not^in; lîliade est le d. des poètes, 
SHabi faattaa mnotltîat ef^atoitDOon, 
lo^buttontuntem ffuit eiwfit tooi ^^ta 
merratonta teodta luoba); c'est là mon 
d., ftina on f)99 ntinun ^aiteaon fu» 
ninn, fc faa minun e^^atoitooon. 

Désestimer, t;. a. luownttaa i^tSi* 
ten Innniottntf ifnlta, faattaa ^IvxtaU 
feefen. 

Désevrer, v. a. (loan^.) lafata, Iuo« 
pua ttibdta. 

DésnabiUé, m. ^6)inhi, aainit)rafn; 
io!a))attt)ainen pulu. 

Déshabiller, v. a. ritfna (iTu). — v. 
n. rlifua itfcnfft. - Se d., v. r. ritfna 
mirlajpnht* 

Déshablté, ée, adj. afumaton. 

Déshabituer, v. a. (qn ds qc.) tolc» 
rottaa, totuttaa çoid (toan^otSta ta* 
ttoidta). — Se d., v. r. totcroastna^ 
tottna pote ietttn. 

Déehamaeher, t Dèharnacher. 

Déshérence, /. ((afit.) tnmtinnper 
tint». 

Déshériter, v. a. perinn5tt0marfl 
tc^ba. 

Déshenrer, t^. «. ^airita ihi tii%t» 
thia 1. fopimattontalla aiatta. — Se d., 
V. r. l^ammrnt^a oitcasta t^d^aioeton* 

fa- 



Désh 



330 



Dé80 



Dédtoiudte, aétf- flimoton, ttttttiotoit, 
l^fttoeftïïinett. 

Béshonnêtemeat, adv. fliwottomadtir 
lunnottotnadtt. 

Déshoimêteté,/. flttoottomuu9, fun* 
nottotnuud. 

Déshonneur, m. epahtnnia, J^&jDctt. 

Déahononmt, nte, adj. l^iM)tti{etott. 
Bôahonorer, v. a. nidtâtt funnia, 

DéflliiuminiaeT, v, a, pùï^taa t^mt- 
f^^ben tunne. — Se d., v. r. tulk iu^ 
maffi, )>etomaifeIfi. 

DéBignatif; ive, €tdj, t^ntm omt< 
natfnutta merfitfeiott 1. o^ottatoa. 

Désignation, /. omtnatfuuben met' 
fttfemtnen; mtitir&âmtnen, ntmitttimt' 
nen iHfin. 

Désigner, v. a. merftttt, ofottaa^ tax* 
!ottaa; miiartttS, nxmïtm iMin. 

Désinoorporor, v. a. erottaa ^^bU» 
tett)t. ' 

Désinenoe, /. fanan )>ttSte. 

Désinfatner, v. a. (^^n de qe.) \wi* 
taa ^ar^atnulotdtar mielenfukoituffl^ta 
(tto^umaan. 

Désinfeeter, v. a. ))u§bUtaa tarttu* 
koaififta ametdta. 

Désinfeotion, /. ^u^biftud tarttu* 
toatfidta aineieta. 

Désintéressé, ée, adj. omaa etua 
)>9btttmfit6nr tafa^uolinen. 

Désintéressement, m. oman tDotton 
)>^t)tôtn&ttSm^^d, tafa)>uo(ifttu0. 

Désintéressement, adv. n)oittoo^t))|« 
tatnattttr tafa^uolifeett. 

Désintéresser, t/. a. (ijn de qe.) 
lorkoata toalinfo; fo)»ta |htn lanefa 
f ormaulfeeta ; (unadtaa jfnn ofuu9 
afu>iiitte''toiincefa. — Se d., v. r. §er« 
iettt ^ttodtnadta ietthi. 

Désir, m. ]^a(u, (a(aiamtnen, tnie« 
tentefo, tottoo, ifôwSiminen ; au d., 
(kftt.), mutaan, jo^bo^ta. 

Désirable, adj. ^aluttatoa, toikoot' 
tttttm. 

Désirer, v. a. (aluta, patata (^ian), 
toitDoa, wmf ifôtoStta. 

Défiirenx, ense, adj. (de) (tmoatt>a, 

Désistement, m. (uo))ummett. 



M Désister, v, r. (de) (uo|Nta. 

Desmograpliie, Desmologie, /. tie* 
be nimelittnt&reiettt i^mifen vuumiiefa. 

Désobéir, v. n. oSa toUelematon, 
tottelematta. 

Désobéissance, /. tottetemattomuuf, 
fokoofomatfuttS. 

Désobéissant, nte, adj. tottelematonr 
fokoalortoamen. 

Désobligeamment, adv. e))tttol^te^ 
Iiaaett, foçtelemattomaett. 

Désobligeanoe, ./. e^jttro^teltaifnite^ 
fobtelemattomuttd, fli&b)|tt9m^k^e. 

Désobligeant, nte, adj. e^fifo^tcUaS, 
fttttbbtSn. 

Désobligeante, /. f a^bennStuttatoal 
al^taat toaunut. 

Désobliger, v. a. e^ttfo^teltaasH, 
ftittbtyttSmttett to^beOû, (oufata '\hx, )»a« 
(ottaa mien. 

Désobstnietif, m. matfaa )>erfaatt>a 

xmxt. 

Désobstraer, v. a. ))oietaa {a(ttiat 
1. eeteet; i^erata toatfa. 

Désooonpation,/. jioutUatfuue, tt^ttU 
tëmbk^d. 

Desoocnpé, ée, adj. ioutilae, t^S^ 
t5n. . 

Désoocnper, v. a. faattaa ioutilaaffif 
t^i^ttdmfiffl. 

DésoenTTé, ée, adj. iouti(a«, tt|(- 
itintoimtttama. 

Désoeuvrement, m. joutilaifuue. 

DésoUnt, nte, adj. furettaioa, fur*» 
leo; ttdwli [t^mife^tti]. 

Désolatenr, m. ^ttmitt&ia. 

Désolatif, ive, adj. futettatottr on* 
neton. 

Désolation, /. ^tttvtt^^, tul^o^ cai« 
looaminen; lol^outtomune, furu. 

Désoler, v. a. I^&tottt&tt, raiwoto» 
tebbtt tu|oa; furettaa, larkoaetuttaa 
mteU; te^bii {o^uUomafrM tooitoato. 
Se d., V. r. (de qe.) olla (o|bttttttma« 
ton. 

Désopilatif, ive, adj. matfaa fntot» 
takoa. 

Désopilation, /. koatfatt ^erfaamU 
nen. 

Désopiler, v. a. )>ttttetfttt umme^ 
bulfesta; d. la rate, faattaa Bouta' 
nuMUir ^uioittaa. 

Désordonné, ée, adj. ittne^tttmMtei, 



Dé80 



231 



Dess 



Tttb^n, tatMtM, ^iffttf emtttfo, \x9ta9, 

DéBordoiméiaait, adv. i&rledt&mttt' 
tBmftdti i. n. e. 

Bésordonner, v. a. faattoa e)>Si(ir« 
iedt^tfeen; ))eruuttaa U9t^, 

Désordre, m. îpUMt^Ui^, f&dbtytt»' 
ini9t)0, taioattomuud; kottftioalta; ^ta« 
mmat9, ^fimi; tretaifuud. 

Désorganisateiir, trice, €idj. ya «. 
c^&i&ric«tttdta tuottatua, i2lriedtl)dtd tu* 

ritjia. 

DéBoncanisation, / eUn«raf ennuf fen 
I. erimeDtfen k)^bteà)Ifen ^ttioit^d; ^tt' 

DéflorganiBer, v. a. ^ttiDtttdS 1. tnx* 
metta eUmtdtS 1. organiltinen rafennud. 

DéBorienter, v. a, effQtttta tlma« 
fnnntien fu^teen; (futu.) eff^ttâtt, ^ttm« 
œent&tt. 

Désonnaîfl, odv. \9a9Vtht9, loadta, 

Désonier, v. a. ))0t9taa foridtuffet; 
rumentaa. 

BésoBsement, m. ruottminen, ruo* 
tojcn fuoriminen; (uiben ))oUottamU 
nen fi^adta. 

Démser, v. a. ruotia; ottaa luut 
)>oU îi^o^ta. 

Désonfrer, t Dessoafrer. 

Désonci, m. furuttomuu9. 

Déflonrdir, v. a. te^ittdd tanfaan 
iottnt; (lutt).) feiwittsa, faaba felmitte. 

DéBonrler, v. a. xattoa (a8fo<. 

Désozydation, DéBOxygénatioii, /. 
(leœ.) ^a)»ettotnaIfi tetemtnen. 

Désozyder, Déaozygéner, v. a. 
(fcm.) erottaa 1. ))oUtaa f^appo, f^opti» 
tomatfi te^btt. 

Despeetaenz, euse, adj. ^lenfatfo' 
lottr §a(koetfitt)a, tunutoittamatou. 

Desponaation. /. (n>an^.) ti^Iaud. 

Despotat, m. çoMobaûmoirla (@er« 
»ta«far SSaHafiatfa). 

Despote, m. tylfltikDaUiaé, ^(cnkoal* 
tiod, be^^oti; ^od))obart. 

Dîespotiqae, adj. l^ffinmaltatfedti, 
beépottfltfeBti. 

Defipotiqneiaent, a<lv. (^ffUimaltai' 
fcett i. lu t. 

Deepotiaer, v. a. ia n. t^tflnmaSita, 
fortoa; tat^tttttba omat9a(taife«tt. 



Dei^otUme, m. l^ffUuoalta, coiaten 
toalta. 

Deaj^mnatioii, /. (fcm.) toaa^bott 
fuoriminen L ottaminen. 

Despomer, v. a. fuoria toaa^to. 

Desquamation, /. felfien, l^ildmoim 
fel^tedmintn i^oetcu 

se Dessaisir, v. a. (de) pa&dtttd 
fafl^t&nftt, m^iU d^fbttnftt; Ino))na. 

Dessaiidssefflent, m. Iuo))umtnen, 
tatatfin«antaminen. 

Dessaisonner, v. a. tDtQdia ())elto) 
fo^imattomatta ataHa, muuttaa xoWyu 
i^e^aifa; faattaa fufftmaan tatoatto* 
maïïa tt)Uoben*aia]Ia. 

Dessalé, ée, ady tuetterft, fufft. — 
m. loeitiffa. 

Dessaler, v. a. ))oidtaa fuolomafu; 
(iottaa toebedfft. 

Dessangler, v. a. ))aa0ttttt tuatfa* 

Dessaouler, f. Dessoûler. 

Desséchant nte, adi. fuimaotoo» 

Dessécliement, m. fuitoaaminm; 
fuiiDUud, fuituettumtnen. 

Dessein, m. tarfolue, atfomu9, mie* 
U, ^xiVq^'i (uornor (uonnod; il est ve- 
nu dans le d., l^dn tuU aifomuffe^fa. 
— À d., adv. talaïïanfa, e^bollanfa; à 
d. de, aitomuffe^fa; de d. formé, tttty* 
belia aifomuffeiïa, tal^boÏÏa. 

Desseller, v. a. ntfua fatuta. 

Desserre, /. (rr = r), ^QUittU' 
minen; être dur à la d., olla §tbae 
futfaron nau^ojen ^SHitt&mifeen. 

Desserrer, v. a. (Sllittaa, irrottoa; 
d. un soufflet, fltnattaa f ortoa^uu^ti ; 
ne pas d. les dents, oOa fuutanfa ou* 
faifematta. 

Desserroir, m. afe, miHtt erotetaan 
1. atoarammaffl te^baan. 

Dessert, m. beéferti, ittlfittidruofa, 
))ftattaiâtdruofa, mofeifet. 

Desserte, /. pd^bSdta fannettamat 
tuo*an t&^tett;))a))tnfljai{enaiumoIan' 
iiolmeluffe n toimittamtnen. 

Dessiooatif, ive, adj. (laaf.) fut* 
toaamci. 

Dessiooation, /. (laaf.) futU)aami« 
nen. 

Dessiller, v. a. erottaa fUm&nfaU' 
net toifl^tonfa; d. les yeux, antaifta 
fKmat. 



Dess 



333 



Déta 



»au<r fuwaatna; fuioatttotattoj faaxoa* 
ftttoauf (neuIomuffiHe i. m.), inonnod, 
Ittomar fttunnitu9, fnunmtelma. 
Dessmateur, m. futoaaia, ^ini^ta* 

DesfliiieT, v. a. fuioata, piiru^taa, 
(nobar (ttunnittaor (aattaa muototoiU 
loat tarTotn ndf^mSdn. — Se d., v, t. 
ofottaa ulfomuotonfa, ^Smttrttttt, a«tua 
{Umiin. 

DesBOler, v. a. lutoertaa ^eiDOfen 
laiDto; mttuttaa totljetç^ta^a. 

Dessouder, v, a. irrottaa inotoIfe9« 
ta, fulattaa iuote. 

Dessonfrage, m. tnlifitoen ^ai^bttt* 
tamtnen !ttoiqtiU9ttt. 

Dessonfrer, v. a. ^aibbuttaa tnli* 
Ittt)i fiioibiilidttt. 

DessoQler, v. a. fettoittStt ino^U' 
nutlfeéta. — v. n. feltoettt itto))umu!' 
frtta. 

Dessons, a<it/. ja pr^p. affa, atQ))uo« 
leVa; de d., a(ta; par d., atta^atn, 
oOe, aUa; au d. de, alla. alapuofeUa, 
alempana, ^altt)em|)ana; en d., ala^uo* 
(cUa, alopuoletta; ci-d., ttt^ftt a(em^a« 
viSi\ là d., tuolla a(em))ana; regarder 
en d., latfoa futmainfa alta. 

Dessous, m. ala^uoU, (kXu9, alneta; 
talaïooitto; avoir le a. en qc, offa 
toloioottolla j9ftn. 

Dessus, adv. ia pr^p. )»tt&lUl, ^li- 
puoltSia ; par d., ^U))no(mo, l^lt^iuoleit, 
rfixpnolxt^t, ^Ittfe; par d. cela, Ufâffi, 
ttliaQifefft, koieitt; par d. toat ennen 
iaittta; au d.^ Jûlipuoïtîia, ^Ittfe, lor* 
îtammaVia, plimt, ^ittSïïtt^ftin; en d., 
4»e))am; là-d., ]tnpmLt, pattmrelft; 
ci-d., tttftlltt i^Iemlj&ntt; sens d. des- 
sous, nurtn nidiotn, mnllm maQtn. 

Dessus, m. ^lipuoli, fanfi; ^ttaHefir* 
iottt« (Itrieen); ^Upatt; ^li^istum; avoir 
le d., tdtua ^Ibdttdftt; tooitto))uolt, ete* 
104^9; avoir le d. sur qn, otta toou 
tottt^uoIcOa; bt^fantt, fofiram; fo)»ra« 
nitilanlaia. 

Destin, m. to^tato, faHimnS. 

Destination, /. mttftrtt, Intftttmi9, 
lottfar te^ttttott; tarlotnf, aitootu^; 
mttfirlbaiRa, tarfotndfKrft. 

Destinée, /. lo^talo, faHimnS. 

Destiner, v. a. (àf poyif qc.) oriHI' 



rtttfl, tarfottaa, aitoû {Min. — Se d., 
V. T, (à) pmm rutoetoffenfa i^n. 

Destitnable, aâj. fe, iota tooibaan 
koiralta ))anna. 

Destituer, v. a. panna tmraltapotS; 
etottoa toiratta. 

Destitution, f, tutralta ^aneminni. 

Destrier, m. (loait^.) fotaratfu. 

Destmotenr, triée, «. ^ttwttt&ja^ 
tnrmeltjla. -— <idj, ^âmttttttoS, turme^ 
Ictt>a. 

Destmotilyilité,/ ^tuitttu&tf^^f , ^ 
lutttSwtitf^^s. 

Destructible, adj, ^Stottti^tDtt, iota 
kooi ^timtttâd. 

Destmetif, ive, adj. ^&wtttau>tt, tnv' 
mioQinen. 

Destruction, /. ^dwit^S; (fnw.) pu 
ritato. 

Dteudation, /. etinomatnen ^tfotle* 
minen. 

Désuétude, / IS^tanndM, tatooiSta 

Îiot^tuminen; tomber en d., iovtita 
abtKnn6«ttt ^oi0, tulla tatoattomaffi. 
Désunion, /. ert))uraifuud, rttta. 
Désunir, r. a. erottaa palafifle, f&r* 
lett, f^ttit^ttas eTt))uraifuutta 1. riitaa 
mfiUile. — Se d., v. t. mennS ^oiaSe^ 

λalaftlle; trtaantua; ioutua ertpurai' 
uuteen. 

Désusité, ée, adj. loan^entumtt, ta* 
loattomaffl joutunut 

Détachement, m. mtelenrau^a, «lefio; 
(fotam.) parttofunta, erilfmt mvtfta 
totmitoa fotaiouftto. 

Détacher, r. a. erottacr trrottaa,. 
))(lil«teatt; (dé) erottaa; rai^eHtttt ^at« 
tioretteSe (fotaiouffto. — Se d., 0. r. 
(de) temmata itfettffi trtt, trrottaa \X* 
fenftt; irtauntua, tottâdtji trft, anft;er' 
faantua )>as<armeiiaSta. 

Détachenr, I. Dégraissenr. 

Détail, m. roS^i^fa m^^ntt ; wft^Stf «> 
fau))))a: ofa)>erttinenIttettt(o;)»ettn)»o^« 
iainen 1. ofojierfiinen eflt^S^jent^i^'Ofat, 
|aara«ofatr rritt^td^aarat — In d.^ 
ad», ))ennpo§iatfcett, ofa)»erSifcett, p^t^ 
nht etit^if ^aarotn, to&^in mttttrhi, tuA» 
^in ertn; avoir le d. de, ^oitaa afiatt 
erit^id^aarat. 

Détaillant, adj, ia «. m. lott^if« 
tou)>t»iafr ri4famafantot)to9. 

Détailler, 0. a. (wloteSa, ^nna )ni* 



Déta 



288 



Déto 



crm; lertoa 1. efiteOft eritiiid^aroja 
mtodben, IneteQa erit^î^badrot. 
Détafllenr, Detailliste, m. wa^tti^* 

Dètalage, m. fifSttnt^anemhien, tov« 
itntn ipaneminen. 

D6tal0r, 0. a. patma fiffittn, tor* 
junit, !o!oon. — v. n. ))9tifttt matfoi* 
^tnfa. 

DètaUnroer, r. n. (meritt.) ptttt^* 
tM anttun toumi^attfa. 

Bètaper, p. a. )>urata etultttmft t^« 
fîM. 

Déteindre, v. a. ))oietaa toSrt. 

Dételer, p. a. ritfua nialiateta. 

Détendre, v, a. Vit^^ttU, ^ttatttttil; 
pBdetSS; pnxùta (telta): ottaa ala^ta* 

S lit. — Se d^ v. r. Id^^t^ttr ^ttlt^ttr 
It^ft. 

Détenir, p. a. tteltsa toifelta (Onen 
emanfa, ))ttfttt toifen omaa; ^itdtt toon* 
toibeefa. 

Détente, f. |)^ff^n ltt)>at{ln; (it^ai- 
femiiten. 

Détenter, p. a. |)fia«taa fiufouffe^ta. 

Détenteur, triée, «. wattr^tobeaS ))i' 
tftja, iùta tottar^^btUa ^atlttfee 1. pu 
tdtt Jftttt falna. 

Détention,/. ))tbattttminen, pxhUt^^ ; 
HMinlm^, arre^ti ; maison de d., watt» 
fi^uone. 

Détenu, ne, «. mangittitr manfi. 

Détergent, nte, aéK. I. Détereif. 

Déterrer, p. a. puçbiMao (^aatoa). 

Détérioration, /. buonontnminen. 

Détériorer, p. a. ^uonontaa. 

Déterminant, nte, Déterminatif, 
ire, adj. maftrttttwft, i^afttmtoa. 

Détermination, /. mâ&ttt&minen; 

Déterminé, ée, part, Ja aétf, rntta* 
rtttti), paatcttto; nerolae, nefaliae, to^« 
feo; joueur a., ^nria ^elooia. 

Déterminé, m, ffuriaUfiH, uefoHtto; 
un petit d., raallaton fafaca. 

Determinément, adv, neroffaa^ti, 
mannaan; ntmenoutaait; ro^fca<tt, n9* 
Idiûoeti. 

Déterminer, p. a. (qe.) mttdtatft, 
fMtia; pûUm; (qn) (aattaa t»aatta- 
nUit, m^antlfmaau; rottatMa; d. le 
sneoès d'une affiaire, ratfQtfta afiini 



meneet^miM; d. un eheral, ^totta» 
^oneit eteen))atit. — Se d., 0. a, (à) 
pmilUi rti^t^affcnfa j^n. 

Déterrer, p. «. Idtoaa maadta ^Ibe; 
(fum.) feffia, ^onRia Hetoa, ^ttt 
a{lan pmUt, faaba onteenfa; avoir la 
mine d'un déterré, otta tolmûXM^à* 
Wtntn. 

Déterrenr, m. maa^ta fatkoajla; aat' 
tetben, mninai^Ialuien latmaja. 

Détersif, ive, adj. (Uai.) ^atoeia 
))u6bi«tama. — m. pn^bidtama taan. 

Détestable, 04;. tn^ottama, ilettama. 

Détestablement, adv. tn^ottaioaeti. 

Détestation, /l in^o, xltt^9, lammo. 

Détester, p. a. lommoa, tommotfua; 
inbottaa (minua). 

Détignonner, p. a. !. Décoiffer. 

Détirer, p. a. toetaa ittoe, tncn^t* 
taa (pefokoaatteita). 

Déiiser, p. o. ^ajottaa Ictaieet un* 
niefa. 

Détisser, p. a. le^ttaa an!t fanaaf . 

Détonation, /. lanfeeminen, ))aii!a^ 
tamtnen. 

Détoner, v. n. (au'eta, ))oufa^taa. 

Détonner, v, n. laulaa loaarin; §ai« 
Ta^tuo nnottSta; (tuto.) otta epafoiti' 
tuiua. 

Détordre, p. a. |>aa«taa tounoffeéta; 
waantaa (waattetta ^leeteefa). — Se 
d., p. r. (le bras, le pied) n^ria^k^t^ 
taa L ntnta^iittaa tafi, ia»a. 

Détorqner, p. a. toaantaa; toaari^i' 

taa. 

Détors, se, adj. pnnofHt9ta (tcétett^, 
taaifctiaiii koaatinctt^. 

Détorse, /. nbrjia^btoe, ntnfa^bne; 
se donner une d., mura^uttaa jfu ja* 
fen. 

Détortiller, p. a. i>aa«taa 1. fuorit- 
taa ilin felotettva, felffaantmtutta. 

Détonper, p. a. jpurata tatitottratotH 
ntnfi: (nitti*) se d. les oreilles, tar« 
foin niunneua; (itfoa o^baffeita. 

Détonr, m. mutta, ptltox, faatto, f^r* 
iatie: (futo.) mutla, toerute. 

Détourné, ée, adl f^riainen, eril« 

lanfa 1. etaaaa oima ; (ruto.) fttiaita, 

etaaua tarlottamar lanf aa ct^ttl) ; lou- 
ange d-e, ^ieno, falainen fiittelemt« 
ntn. 
Détourner, p. a, tUniU pox9, jo^ 



Détr 



234 



Deva 



Mtoa i^oifl; ((nm.) wiec^ttoa, cMft, 
pmmii, mtàH; (futo.) tottan^m, 
ioaari<telI&; i^Ktttii fakan, falota; mai' 
ttitto (otudta). — V. n. fftttntett ^oU; 
lioifcta; Itt^tett f^riatiettt, muttattetft. 

Détnioter, v. a. ^a 9. ». ((Eia qn) 
^arjatOr fttttitt, l^oltota. 

Détraotenr, m. ))ariaaiar (olioafti 

DétraetioA, /. ^arjaue, ^o(mat<tn«. 

Détranger, v. a. farfottaa (tnt9^rt& 
1. nuita koa^ingollifla itilotta). 

Détraper, v. a. pU^tU 1. tDa))aut' 
taa anfadta. 

Détraquer, v. a. aiaa pilaHe (Et' 
kooneti); tftrn)elltt, Iti^mttdttt faattaa (fo« 
ne); f^ammtntU, feClata; turmella, ))t- 
lata; rai^fata, mtetelltt. — Se d., t/. r. 
tutta ^toidUe, ))t(aae. 

Détrempe, /. loefimaaii; toefiinaa« 
liUa maalaontinen; (futo.) mariage 
en d., fala'amio. 

Détremper, v, a. fefottaa ^^teen; 
{dCottaa loebelitt, toeteen; faetoa toftrt- 
aiiteita; ^oietaa tarfaUtud (teraifc«tft), 
)>ebmttmii ttxm^. 

Détresae, /. tueta, 4&ttt, al^bietud; 
siçial de d., ^ttbfinmerKi. 

Détresser, v. a. pU^m ))a(mirodta 
1. jalmilfo. 

Détrier, I. Destrier. 

Détriment, m. tt)a^tnIo,maetud, l^it* 
ta, ivamtna. — pL iUnnht\tt, tâ^teet. 

Détroit, m. faInii;tt>ttorenfo(a; (kpan§.) 
tiiomtotunta. 

Détrompement, m. ^arl^alunloeta, 
erlen^tfc^ttt faattaminen. 

Détromper, V. a. Iftor^lnuloeto, es* 
^ettytfe^ta faattoa, nentooa. — Se d., 
V. r. ^uomata erJ^t^tfenftt. 

Détronoation, /. pUn irrottantinen 
mnqoeta. 

Détrônement, «1. »a(ttt«idtutme(ta 
fl^tttfeminen. 

Détrôner, v. a. tarlottaa 1. f^ttdttt 
tt>a(ta«t4tuimelta. 

Détrônisation, f. lartotue iiMi(ta« 
t^tuimeUa. 

DétroQflser, v. a. loetca 1. )>ttaetfia 
ake fonnuetetut |e(mat; nydettta^nytt* 
tottttt. — Se d., V. r. ta0tca a(af fon< 
nu«tetnt Hmanfa. 

Détronssenr, m, (man^.) tnaantien* 



Détnire, v. a. fuxata^ UMm; 
turmefloi pïieAa, telftott tt)4i(i!fi, nitilt* 
tOmttffi. — Se d., V. r. f^ntata L fus* 
mata ttfenftt; faattaa toinen totstanfa 
^nttaau, J^amittëtt toinen toietanfa; 
rtutna; toinen toietanfa fumota. 

Dette,./, metfa; d. active, faatanmt; 
d. passive, malfettakoat; d-s criardes, 
ptmît koelat 

Détamesoenoe, /. f . Désenflore. 

Denil, m. fnrn; mur^e, lai^Nme; 
murbetonfu; mur^e«aita; mnr§e»ftft, 
murçetaatto; faire son d. d'une cho- 
se, ^ttfië ofla menetetti^ntt, ^nftaan 
menneenâ; être en d. de qn, f&ttbS 
mnrl^e)>nwndfa jtun mnolfl; prendre 
le d. ponr qn., ))nfeutna mnrl^tt« 
fuun; quitter le d., luopua mnr^ 
))U»ufta. 

Dentéronome,m.9)>lofelfen loiibef (Iria. 

Denz. adj. tatfL — • m. fanonen; 
tous d., tous les d., mo(emmat; d. 
à d., laffittatn, laffltetten, ))artttaia; 
en deux, !a^tta; de d. jours Ton, 
jola toifm pttimtn; de d. fois Tune, 
iola totfin ferrotn; donner ^ piqner 
des d., tannustaa molemmttta lan« 
nuffifla, (tum.) rlentâtt; page d., tot^ 
nen flmu; article, tome d., toinen 
l^tytaitt, ofa; Henri dL, ^enrit toinen; 
le d. du mois, toinen |»tttkP& tundfa; 
être entre d., oda fa^beHa (ladlltt. 

Deuxième, adj, toinen; loger au d., 
afua totfeéfa ^uonelerrasfa. — ème- 
ment, €idD. toifeffi. 

Dévaler, v. a. ia v. n. fantaa, mie* 
bii alaS; a^tua alae)>ain, alas. 

Devancer, v. a. fa^btt ebeUft; ennftt- 
tu, e^tia, terettt ennen, ennttl^t&ii; î$* 
ta& enntt^t&maa&; pum, û^bHtm, 
ioutua jlun fitouife, ebette; ((un).) ipoit* 
taa, offa ttmUmpl 

Devanoier, ière, «. ebettinen, ebd* 
taitt; — d-s, pi, efl'ifat. 

Devant, prtp, {a ado, eteen, ebeOft, 
ebeéftt; u(to4)tto(eKa; au d. do, ad», 
fo^toan, wastaan; aller au d. de, 
menna ihtta mastaan; (m^os) eetaft. 
De d., prep, ebeSta. Par d., prm. 
ebesfa, Uisnaooïïedfa; ebeStd)>atn. CS- 
devaat, ado. lyUm^ana, tata cnnoi 
(ItriaSfa); ennen, mninoin, entinen; 
d-devant ministre, entinen mini^tevu 



De^a 



3S5 



DeTO 



Mvant» m. ttiû^tiii, etnfiMii; es* 
nfttMr e^Mtt^S, tbèn^tfl; prendre le 
d., totttua ebeKe, cnneit; (tuto.) faaba 
etBWoitto^ oQa eteiDAmi»i; gAgaer le 
<L, |»&aetft ebelle, etu^uoIeSe. 

Devastier, m. efUtina, eftioaate. 

Devantière, /. naifen râtfadtu«|}ttht. 

DeYantnre, /. etu^uoU. 

DéYastateur, triée, (»dj. ia $. I^tt- 
loitt&tDA; ^âtDittttja. 

DéYMtatioii, /. Mn)iti)<. 

DéTMter, t^. a. ^fttvitt&tt, autioittao. 

Dèrèlopiiable, adj. iota tootbaan 
fe^ittftS. 

Développée, /. mo(uti, iitateinatt(« 
lines fouRutotikoa. 

Déyelopper, v. a. fe^itttttt 1. (etott* 
ttt& anfi, f terttt& auti; (futo.) \tiittU, 
fdunttftfi, ^enna feltoitte; Umottao. 

Deyenir, v. n. tuOa iUîtn; d. grand» 
maûire, riche, Îa9tx)aa, farttua, tnUa 
ifotft, lai^tua, rifa^tua; que voulez 
▼oos d., ini!fll& te alkootte; que de- 
viendra-t-il, mittt ^ftntôtîl tuuee; qui 
esl il devenu, mi^intft ^Hn on jou- 
lunut; que sont deyenus vos ser- 
ments, mieftt okoût n^t teib^n toa* 
Xfiime; que devins-je à cette vue, 
mira minuun tuUIaan t&tii na^bedfttnt. 

Dévergondage, m. juttea ir<tatfuu0. 

Dévergondé, ée, adj. la $, ivdtta, 
^atol^tttn, ir^tad* 

se Dévergonder, v. r. (cittâtt faim 

Déverrouiller, v, a. pumn \aU 
nméta 1. tertimeeta. 

Devera, prep. luona, Ufetta, in^UnH, 
mai^llâ. De d., pr^, (tfclta, tt>at« 
fftata. Par d., pr^p, tl^f 9na. 

Dévore, ree, adj. !oni, tomo, lar* 
fae. — «. todara puu; ))o(tt)t, mutfa. 

Déversé, ée, acb'. koaara, larfad. 

Déverser, v, n. ia a. otta faOettan^ 
fOi laSietua; feifoa, rii)>)»ua fattettanfa, 
oraodfa; ))anna latteUenfa, kotnoon, 
loSietoa; (futo.) touobattaa, laiatd: 
à, Finfamie, l'opprobre sur qn. 

Déversoir, m. Uitatoebtn totemart 
1. moioa. 

Dévêtir, v. a, riifua maatteet. ^ 
8e d., V. r. rtifna maatteenfa; )»ufcu'* 
tna o^uem^itn toaatteifin; (de} bto^ 
twt if tKin. 



DévètIsseBoitl, «I. (iielwtiiiitca (o« 
maifuttbesta). 

DéviatieB,/. rabaétonfa t>oiffeemt« 
nen; (tuo.) rffl^mitten; sans d., ptïU 
teematta. 

Dévidage, Dévidement, m. ttlalta, 
tobj^melta îeriminen. 

Dévider, tf. a, leria tob^ttmdta, 
felalta. 

Dévidenr, ense, #. tiectia, felaaia. 

Dévidoir, m. tot^^timet, tok^^bin^itn, 
Ma. 

Dévier, v, n. poittta tabalta, tteittt; 
efftaa, ^atra^ttto* ^ Se d., v. r. kau 
raçtua oitcalta tielta. 

Devin, Devineresse, $, ennuf taia. 

Devin, m. (eiaint.) iattittietarme 

(boa eonêtrùftor), 

Devination, l. Divination. 

Deviner, v, a. la n. ennuOtaa; ar< 
toata, otta arioottuIfUla, anoata ax* 
tt)oititI(la. 

Devineresse, I. Devin. 

Dévirer, v. n. (latto.) (uifta^toa 
aia9, — 9. a. fe^ittaa. 

Devis, m. rafennulfen luftannue^ ût* 
h)io; ^Umadainen artoto; tuttatool* 
linen fandfa))u^e. 

Dévisager, v. a. f^nfia fUtnat L 
fafmot. 

Devise, /. toertausfutoa, merRituloa 
mieUIaufeineen; mieUtaufe; chaque 
chevalier portait sa d., jolatnen tU 
tan fantot merntfukoanfa; le corps 
de la d., merlttfnkuan htkoauf; rame 
de la d., merttthttoau mtelilaufe. 

Deviser, v, n. tuttakooUifeeti nutefla, 
iaal^to. 

Dévisser, v. a. toaantaa anfi mntt>i, 
ntutoata anfi. 

Dévoiement, m. utfotauti, rt)>uli, 
ipatfun; mino 1. laltcma afema. 

Dévoilement, m. ))aliaf taminen, ïU 
mifaûttomtnen. 

Dévoiler, v. a. (^aliaftaOr i(mtfaat« 
taa, ilmîtitoba. 

Devoir, v. a. otta koetfaa 1. koelaeja, 
ofla loelattincn 1. toelkoottmm; otta fti* 
totttfnuben koelaOfa; je lui en dois, 
f^tta jjfanette fitta toetan; je me dois 
à ma patrie, olen tneAnoainen, kotHo* 
toaa antamoan itfeni olttitffl tfanmoal' 
leni. — 9. n. (minittt j. n. e.) piWHp 



Devo 



236 



Diab 



mitait, tomttfee; «niwttMoa^ tcû^li* 
tua; aifoa; il doit venir demain, §ttit 
ntice toiHtt (nomeima ; je dois partir 
demain, minft ai'oti la^tttf l^iKmteitno. 
— Dû. ne, part, kodta^tttt, ilnffe ttt« 
ktoa, fo^tniiatiien; la somme d-e par 
loi, fumma, iota banni on xottta; être 
d. à, faaba alfunfo, f^nt^tt {«tTin; le 
respect qui lui est d., fe !unntoitu9, 
iota ^ttneutt on otfeu^ maatia, iofa ^(t« 
ndte on tutctoa; payer, réclamer son 
d., maffaa toefionfa, tDoatta faata* 
ttMittfa* 

Devoir, m. loeltDoIItfnud, td^tâmS; 
firiaUinen àariotu<«atne fonTn^fa; xoa^* 
tattama (ttltifa); se mettre en d. 
de, r^^ttttt ittn teIcmftSn, l^anffta; d. 
pascal, latoUfen toeliooCtifund Id^bil 
rt))iatt p&Sfiatfcna; ^ d-8 pi Innnian^ 
ofotit^, funntatertoelfct; rendre ses 
d-8 à, la^bft funniatertoeiflïïa; der- 
niers d-s, witmeinen tunnian«ofotn4. 

Dévole, /. faire la d., iUH ptlïm 
^atc^a. 

Dévoler, v, n. i&ttbtt i^ditta. 

Béveln, ne, adj, ittffeen omietaiaQe 
tmtttot^toa 1. omaifi meneiofi. 

Dévolu, Dévolnt, m. toiran«onit9ta« 
ian f^fenemttttam^^ben tai^ben onio' 
naifeffi iaan^t ))a|)tnttla; jeter son 
Cnn) d. snr qn, sur qc, )>ttaa fiTmaSa 
Mtttami^ta warten. 

Dévolntaire, m. fe, iode 4)a)>in)oirla 
oitifen omi^taian Itofenemattam^^ben 
tft^n annetoan (!. Dévolu). 

Dévolntif, ive, «kif. appel, d., me- 
tmninen ^U'Oifeit^toon. 

Dévolntion,/. enttfen tfannan ontaffi 
)ierattt^mtiten. 

Dévorant, nte, adj. nieletoa, ^inel* 
latoa, l^atnia, ol^maaioa, a^motttr rao" 
teleiDo; (fnto.) taimoM, ^uria, tûU 
maatoa, aj^maffa; tuima, nin^a [tuu« 
ledtal. 

Dévoratew, triée, aé^. ja m. raa« 
telema; nielewa; raitoofae, Inria, tni« 
sitt^ al^inatti. 

Déverer, 9. a, re^a, raabeSo, niella; 
•|mata, l^ottaiMa: fi|0n)i|ttaa, fo(tnaa. 
Mloittad; d. ses uurmes, nielta te^ne* 
lecnfa; d. nn aftront, tottaa louftiine 

aananfa, farfia lonnnie; d. les 
cultes, «littofti MittM MMnffct; 



d. un livre, a^ecM Inlea; Vaaibi- 
don le dévore, funnian^ime fatm^m. 

^anta. 

Dévoreiur, f. Dévoratenr. 

Dévot, ote, <uif. iumalinen, ittma* 
tata ^ydfaaioa. -— «. iumafinen; nlfo* 
(uflattn. 

Dévotement, adv. imnalife^ti. 

Dévotiieux, euse, <u^, jumalhicn, 
^arrad. 

Dévotion, /. iuntatifnne, ^ortauf, 
iumalifttuben ^ariotue; tuo^iitmaton 
tt«taw^^«, ^arra^tamatfuue; faire ses 
d-8, ta^ba ri^iaa; être à la d. de 
qn, oCta altie ihita ^altoelemaon. 

Dévoué, ée, adj. omi^tettu 1. }^f^ 
tttVf iîuUt; Iuo))umaton, ^rrae, »e« 
foCtinen. 

Dévouement, m. neloKifnn^r ^ta« 
W9^9, tarrû9takoaifnn9, (uo^mmattO' 
muu«; aittitfl antamu^ (ifanmaan i. 
n. e. ebe«ta). 

Dévouer, v. a. (à) omietaa, fi^^it* 
taa, u^rata. — Sio d., r. r,'(powr) 
p^^tttaa, u^rata itfenfa ifun ebeeta, 
ponna ttfcnfa aittittfl. 

Dévoyer, v. a. effl^ttaa, loieba (arl^« 
teitte; tarmeCta toatfa, tuottaa watfttri. 
— Se d., V. r, ioutua otfealta tttlta 

Dextérité, /. nai^fiari^i^er leHer^i^, 

Dextre, /. oit ea faf , oitea |>noU. 

Dextrement, adv. MppISixM^, ftfte» 
ra^ti. 

Dextribord, I. Stirbord. 

Dey, m. bei (2:nnt«Hn ^aflitfiia). 

Dia, int. tDafemntalle (aiaian ^nti^ 
^emofettenfû). 

Diabète, m. (taat) (tiattinen fnfcn 
tottobattaminen. 

Diable, m. ^int, btifi, paf^a ^enfi^ 
pttttU; nn pauvre d., Ib^^a ronfla; 
nn bon d., fatototfa, ]^l|iDainontotncit 
toffo. — ti»(. no ottfl! 

Diable, m. t^nntoatmttn, toMrt; 
munrann fafirattaat; loanKnri; j^iirra. 

Diablement, adv. t^ntOifeSti, ^« 
^nlfen (aiilia. 

Diablerie, /. )>inin time, ^lerMen 
»e6fe; nottnnâ, inel^one. 

Diablewe, /. iffea aHè. 

DiableKOtl int. io)Ni! no ^ibcifai 



Diab 



337 



Diar 



DiaUotiii, «. pmà jhw; t^Ofm^ 
iOfaot taîata; fotertiii mMi^ f^!o« 
tatilaffo. 

DÎAboliqiie, adj ^intStnen; t^lta 

DiAboliqnement, adv, i^truttifeeti 

IHabrose, /. m&tK^ioa. 

Diaohvloii, «i. nt»ttiaaêtan. 

Diaooae, m. uittfuRa«rtita^^t. 

DiMonal, aie, ad;, biatoutn*. 

Diaoonat, m. bialonintotrfa; apn» 
U\»pQ3fxvi toirla; feuratunitatt ))a(we(t« 
iov tDtrto. 

Diaconesse,/, bialoniefa. 

DiaooAie,/. kQatioaid', fairaebuone 
(enfijnatrtiïci tx'mïtùiU); koattoaieloito; 
ecfte lirffo fftoma9]a* 

Diaconstlqne, /. o^))t fittneti taia^* 
buffcittt* 

Diacre, m. biafont, o)>u(aU^a)>)>t. 

Diadelplie, adj. (taeto.) biabelj^l^ia, 
ftttfUnntatntn. 

Diadelphie, /. (laeto.) laffifuntat' 
{iwe. 

Diadème, m. biabemi, funinlaaSt' 
nca otfart^a, (Xuïo,) tuninfaanhien 
Initmu, tnaiedtceti 

Dia^oee,/. ((&&!.) taubin oireibeu 
tDtfhntnen, btagnort. 

Diagneetio, m. oppx tantien oireUta, 
^teoiwetila. 

Inagnostiane, a<l;. taubin (uontoa 
tattiioa 1. tlnaifeioa; biagnoetitti* 
nen; signes d-s, oireet, iotta taubin 
Inentoa fcltotnimin ilmaifekoot. 




», adj. )>ttitt)^inen, iofa eT&tt 1. 
feetttS ainoadtanfa k^çben ))ttin)&n. 
Dialeete, m. ïitlïmunt. 
Dtaleetieien, m. blalettifan o^ettaia. 
IHalaetiqne, /. bialettilo, (ogtta, 

Dialectiqnement, adv. biatefttHifedttr 
fofiifan mufaifeeti. 

Dialogiqae, adj. teetusteluu mw* 
boefa efttett^. 

Dialogiser, v. a. efltt&tt (eefneteiun 
L fa^oi^u^een muobo^fa. 

Dialogisme, m. taito efltttttt fe^fue*' 
tdun 1. ta§ben))u^en muoboefa. 



Diatoglrta, m. laiiefà|at|iUMi, !a^« 
bcn^ubetooi Ktiottaia. 

Dialogne, m. lanef a^uBe, f a^ben^n&e. 

Dîaloner, v. n. feecueteua, tton* 
noito; eftttâtt taffi tabi ufcanU^i pcnfi 
le^fenttttn ^aadteUmalfi. 

Dialo^neor, m. (toan^.) teinm fa^* 
ben^tt^uùeto. 

Dialtbée,/. aIte«tt)oibe. 

Diamant, m. timantti. 

Diamantaire, m. timontin^ioja; tt* 
manttihtt^^iae. 

Diamanter, v. a. timonteiKa koa^ 
tuetaa 1. toridtaa; timantiffi mnuttaa. 

Diamétral, aie, adf. lâ^imittatnaii 
^alfifuorainen, biametrali. 

Diamètre, m. itShmiH, Itt^itmittar 
biameteri. 

Diamomm (um = oom), «i. filf* 
fittiemaTian flira)»pl 

Diandrie, /. tatji^eieten tadmiluof* 
fa, btanbria. 

Diane, /. 2>tanar m^tfttdt^tfen iu* 
malatar S^omalaifitta; aamurumt»|iu, 
^er&tt)eruni4»))tt. 

Diantre, m. I^iiflr ))tru. 

Diapalme, m. ^olmuwoibe. 

Diapasme, m. ^tjwft^aiuinen moibe. 

Diapason, m. tffinen ta^i foittolo* 
neen fttn)el«a(a; f&meQin. 

Diapédèse,/. totxm tunfeminen l^uo* 
topen Up\t\t, 

Diaphane, adj. (&^ihitt(tan>a, (uu- 
tafta. 

Diaplianéité, /. funlaffuue, tuntta' 
n^uue. 

Diajfliorèse, Diaphose, /. §i*cettott« 
nen, ^t'e^tt^e, ^ifi. 

Diaphorétiqne, adj. ^t'ottamainen, 
li'ostttUiainen. 

Diaphragmatiqne, adj. (^bttnfal" 
toou». 

Diaphragme, m. ft^b&nfalmo, lottli* 
talmo. 

Diapré, ée, adj. monimttrinen, ht* 
ian>a. 

Diaprer, v. a. te^bH liriatoatft 

Diapmn, m. (uumuista lettetti^ nmi* 
faa tourleama aine. 

Diapnire, /. Itrioniune. 

Diapyétiqne, adj. nittr{imtet& iou* 
buttan^a.- 

Diarohie,/. to^bat^tUtue* 



Diâr 



338 



Diff 



martéê,/. uwtfttn» ri)niU. vllitaiiti. 

IHarthroie, /. nfeaSe }fàxn Wkntti* 
loft nitocL 

DîaBtMê, /. mnta^bué, nt^rjmbiye* 

Diastole, / fi^bttmen Utoe^tiimtf' 
Ilimet. 

Diatonique, oifo*. (foit.) biatoninen. 

Diatribe, /. fatlera 1. tutma 1. tinf* 
fninen artooetelntiriotnd; §etiaaioaftr« 
jiotu^. 

Dieadté, f. (loati^.) Uioeftte (nonne. 

Dieastère, «i. tnomavituntOr fi^Io* 
fwnta* 

DiiAotome (ch = ï), adl imoltffl 
nttfi^mtt [fnn^ta]; Çta9to.) ^amitetn. 

Dichotomie, (ch = I), /. puoUt^ 
ttttll^ntinen (tuun); )»nonnin. 

Didinie. adj. (îaM.) ta(fifo)»ttinen. 

Diootylédoiie, «utf. ja /. iaffifirRat« 
ncn; !ai{ifir!tainen tamu 

Diotame, m. erfte fadmi (dUtanmuê 
albusj, 

Dictamen (en = ecn), m. (ttan§.) 
hl^otne, t^S^t^d ; le d. de la consci- 
ence, omantunnon fe^otuS 1. ttttni. 

Dietatenr, m. bittaton, ^ffinmattias. 

Dietatorial, aie, adj, blftatoriai* 
nen, ^tfinmalttae. 

Dietatnre, /. bittatotmwirfa; ^ffin' 
toalta» 

Dictée,/. ebeUtt'fanelenttnen, firio* 
tettomalfl fanelemtnen. 

Dicter, &. a. cbelUl«faneffa; ftrjotet* 
tamatrifanetta; mM, mttttrttttt, fKtttatt. 

Dietion, /. lau^ttopù, Ïxx\ûta9tapa, 

Dictionnaire, m. fanatiria. 

Dieton, m. fana ta^ puf^ttnpax^, 
lofa on fananlasintfi mnnttunnt; pïUo» 
pnhtf Ioni)))>afatta. 

Dietua (nm = oom), m. tnemio* 

Didaetiqne, adj, btbattitttnen, of^et* 
taioa, nenmott^a. — / o^ctnetiebe. 

Didaotiqnement, adv. opettawat» 
feeti. 

Didean, m. ItertowcrKo. 

DidyMO, adj, ^nttatnenr )»anttatn 
olen^o. 

Didyname, adj. (faSto.) {atfitt»altat« 
fet. btb^namta. 

DièdrOr adj, angle d., tafafitntat' 
ncn tttlma. 

Dièrtee, /. (^m.) {nomtottomasti 



n^tccttfoenNnieibfn ntmnifat'OlIfn tril^ 
loifft leiffaontincn; latfUttftntttnAifcn 
iataaminen la^tccn taion^nn. 

Dièse, Diesis, m. riettr forotnemcrffi 
nnotin ebesftt; (orotudnterlilltt mcrfittl^ 
nnotti. 

Diéser, r. a. pcaina fototnemerfTi 
nnotin ebeffe. 

Diète, /. ratointoittricetne, efintapa 
((iittlttrUta mattratt^), n&IUl^aranmie; 
n)a(tio)>ai»at. 

Diététiqne, adj. btetetiatncn, tcp- 
tt>ek^s«o))in mnfatnen; temye^S'O^iflinai; 
— /. tertt^(l)e«o|)ni. 

Diétiite, / nriUi^aildtfet ttMiItio(iai' 
mt ($nora0fa). 

Dion, m. Snmala; entre D. et soi, 
falatfnnbeOfa. 

Diendonné, m. Snmalan fnonia (rie« 
tintttnimt). 

DiiTamant, nte, adj, paraît fftm» 
toon foottan^Or ^ft^tttfemtt, fnnniata 
lonHaatta. 

Diifamatenr, m. fnnntan^ftt|iift, 
l^ttttt^t^tften {emttt&ift. 

Diifamation,/. ^a^aan ^nntoon faat« 
taminen; Innntan ^tt^fttfeminen. 

Diflkmatoire, a^, t Dlifamant 

Diifamer, r. a. (aattaa ))a^oan ^nn* 
toon, bAMiktOttt fnnnta^ ^erjata. 

Diiferemment, adv, enlaitCta, exi* 
totoatta. 

Dilférenee, /. erotns, erinf altatfnuo, 
erottawa ontinaifnnSr toftU. 

Différencier, v. a. erottaa 1. nM* 
rttta erottatoaifet ominoifnnbet. 

Différend, Différent, m. riita, nito# 
jnttu: nitara^ ({au))|)aa ^tevoesfa). 

Différent, nte, adj. enntaftainen, 
eroamatnen; taitenlaincn. 

Différentiel, elle, adj. calcul d^ 
biffercnttali-laotttr tobenwat^etOi'Iaetn. 

Différentier, v, a, bifferentierata. 

Différer, r. a. I^ttttft 1. iattttd toiOtai« 
felfl — V. n. tt)ti))^a, ttilmt^telia; (dé) 
oUa erinlaltoinenr erottna, erota^ oQe 
erimielinen. — Se d., r. r. mitmaS' 
tt^a, ntlyb^Ott^a; tnCta totOtaifeffi (I)' 
fa^tft. 

Iiijficile, adj, toûïtta, tntala, ^« 
fa(a, watwûlotncn, (fum.) area, firrea; 
faire le d., te^bd cOteita, toaihnffla, 
00a nnrjo, t^li^. 



Diff 



389 



DQi 



IMUdlmoit, adv. VMàhaM i. n. e. 

IKlDcvilté, /. ttmiftitf, ^anfûfimd, 
tnMuui; ioattt)olotfiiit<, toama; Mt, 
ioa«tii9, riita, en^iitraifitii^. 

Diffienlter, v. a, tuaitenttaa, t^S* 
MtifttU. 

Diffiealtaeiix, ense, adf. nnri«tnte- 
(Inen, toafta^anlâtneit, ma^ta^atomen. 

KnoTme, adi» tnmatoiir ntma, ru* 
joftmtiit. 

Difformer, v. a. tnuuttaa totfen 
mitotoif c!fi ; rumentaa , futoattomaffi 

Difformité/, futoattomnn^, nitnuu9. 

DiAraetion, / toaloftttetbcB tmttn* 
minen. 

IMiRu, iM, adj, laaiafanatnen, tno« 
stifcnaincn, iiKmimiitfainen. 

jMftflèment, adv. loojafonatfe^ti 

Bifftainoii, /. letotâminot (loetelten 
aincitcn); monifanatfntte, mommtittat' 
fmif. 

Bigame, !. Bigame. 

Biîérer, v. a. fulattaa (xnotû'ûx* 
neita); t^béttn mtettttt, tuumata, a))n« 
fotta; f&m, pxtU ^^wttnttnfa. — v. n. 
fntato. 

Bigeete, m. ))aiibeltit, romalaincn 
ofctnelofoue. 

Bigestenr, Bigeetolre, m. lemiaUii* 
HCR Rtttolone. 

Bigeetif, ive, adj, ritofaa fulottawa, 
(aakDOJa ^antoioa* — «. rtiofaa fitlaN 
taioQ 1. ^aaiooja l^utoma IftSfe. 

Bigestion, /. ruo^an fntatne; ^oit« 
tommen; (lent.) uuttaminen. 

Bigital, aie, adj. forment fotmi*. 

Bigitale, /. (fa«to.) crtte ra<tot c<i«- 

Bigitè, ée, adj, (tadio.) f ortneit tntto« 
toincn; ivar^tua waruetettu [imett&« 
MtÇeta elAhntmi. 

Digitigrade, (tdj, toat)>atll[û odtuma 
[iwettftie&tfleta]. 

Blgne, adj, (de) anfaitfetoa, maf^ 
bollraen; ar»ofad, aTWotttnen, anftol* 
(bien. 

Biçnement, adv. armoflaa^tt, ax* 
looflife^tt. 

Biniifler, r. a. tna^boSifeffi, ûnfait* 
fciDatfl tel^btf. 

BigHitaire, m. anoo^iaifon ^(tijû, 
forfto toirfatnte^. 



BigBité,/. arme, anooOifttne; artoo^ 
twifla, rnnttianfiia; (laet) armofmtt. 
BigOB, fM. (laito.) Miinfalfe. 
Bigressioii, /. fioiReeminen, )ioi!f^ 

Bigne, / (lato, toc, fttlfn; (fnto.) 
cete. 

Bigner, t^. a. rafentaa fulhir toc; 
tatmnetaa. 

Biffyne, adj. Çta9to.) !alji«emitien. 

Bilaeératioii, /. reptminen. 

Bilaeérer, v, a. tejittt, ^aaefttto» 

Dilapidatenr, triée, o^f. le «. t»^ 
katottr tn^tari. 

Bilapidatiei, /. tn^Iomiitiien, tn^ 
Ime. 

Bilapider, v, a. tn§(ata, ^utata. 

Bilatabilité, /. toen^toaif^ii^, loaie* 
itetoaifuue. 

Bilatable, aé^. toenbiofi, laaiennoa. 

Bilatatear, m. !. Dilatatoire. 

Bilatation, /. laajentatninm, tocn^t* 
tfiminnt. 

Bilatatoire, m. crSe ^atoutin afe, 
iotta toen^tetaan. 

Bilater, v, a. laaitntaa, loeii^iUl. 
— Se d.. 9. r. laajentua, xotnt^lL 

Bilatoire, aéK. (lalit.) ^tttit^e» 1. 
kotikDi^t^dta maimttaioa. 

Bilatoirement, adv, »iiio^ttttett, 
totdtaifetfl I^fôten. 

Bilayer, v. a. (tuan^.) koiiio^ttaft, 
(^!tfta toiétaifeiru 

Bileetion,/. frietiSinett raflaue: yo- 
tre d., armonimit^^r iotta )>aaot ni* 
mittaa fruunattttia ^cnlitëtta. 

Bilemme, m. bilemnta, epajo^tattf ; 
))ula, a^btnlo. 

Bilettante, m. ifun tattecn ^rtae« 
taia. 

Bilettantisme, m. taiteen ^arroetne. 

Biligemment, adv. mireaettr rci)>« 

Biligeoee, /. toire^i, nojpeue: obfe» 
xvLVi9f uutterutte; ^uoteUtfutt^, çuoicn' 
|)ito; txM po9t\toûumin 1. tioetiiaitoan 
taji; (kfit.) toalwomtnen ; faire d., 
rientaa; en d., liiruueti, rientamasa. 

Biligent, nte, adj. koirea, reifiai, 
ffïïptU; ^noleflinen; o^fera, nutttra, 
maltooe. 

Inligenter, v. a. ioubnltoa, !iini^« 



Désh 



330 



Déso 



BMMmsète, aéff. flttDototi, ttnmohm, 

Déelieiiiiêteiiieat, adv, fiituottomaeti, 
funnottomadti. 

Déshoimèteté,/. flitoottomuu^r fvax* 
nottomuud. 

Déshonnefir. m. etiSfunnia, J^ttftett. 

Béshonorable, adi* etiftiunniaumett, 
ffipt&ainm. 

Déahonorant, nte, adj, ffépHï^mà. 

Béahonorer, v. a. rttdt&tt funnta, 

DèsliuiuuiiiseT, v. a, peï^taa if^mu 
f^^ben tunne. — Se d., v. r. tutta iu^ 
matfl, ^etomatfetfi. 

Btei^piatit ive, adj, cfineen omt' 
natfttutta mettitfeiott 1. ofottawa. 

Désignation, / ominatfuuben mer« 
Ittfemtnett; mtittrtttttninen, nimitt&mi« 
nen jHfin. 

Désigner, v. a. merfittt, ofottaa^ tar< 
fottaa; mUxm, nïmïtm ifdlin. 

Désboorporer, i/. a. erottaa i^^bU' 
tett)t ' 

Désinence, /. fattûit ^ttSte. 

Désinfataer, v. a. (^n cla 90.^ \mU 
taa ^ar^atuulotdta, mieUnfutuituffl^ta 
(uo^umaan. 

Désinfecter, v. a. ))u^btf taa tarttU' 
koaiflMa aineista* 

Désinfection, /. )m^bisttt« tarttu* 
toatfidta aineidta. 

Désintéressé, ée, adj. omaa etua 
)»9|itttmSt0n, tafa|)uoUnen. 

Désintéressement, m. oman tooiton 
pt)i)tiim&tt0m^^d, tafa)>uoItfuuS. 

Désintéressement, adv, iDoittoa^rt^t)* 
ttttnKtttt, tafo^uolifeeti. 

Désintéresser, v, a. (m de qe,) 
tomata toalinto; \ùpïa ftnn tan^fa 
tortoanffedta; luna^taa itnn o\mi9 
aftoimie^toimcefa. — Se d., v. r. f^v 
iettt ^uolimaeta i«ttm. 

Désir, m. ^alu, ^taiamtnen, mie* 
(entelo, toimo, ilSmttitntnen; au d., 
((alit.) mutoan, io^boeta. 

Désirable, adj. l^aluttatoa, toitoot* 
tatoa. 

Désirer, v. a. f^alnta, ffaïata (*ion), 
totioottr PW^H, ifôtoStta. 

Dédrenx, ense, adj, (de) (imoama, 

désistement, m. luopuminett. 



M Délister, v, r. (de) (ne|Nta. 

Desmograpnie, Desmologie, /. He^ 
be nitoeliint&reisttt i^mifen ruumiiefa. 

Désobéir, v. n. oOa totteUmaton, 
tottelematta. 

Désobéissance, /. totteUmattomiinS, 
fotoalortoaifntte. 

Désobéissant, nte, adj, tottdematonr 
tomalonoatiten. 

Désobligeamment, adv. tp^Sitof^tt^ 
Itaa^ti, (oçttfemattomaeti. 

Désobligeanoe,./. epttfo^tdtaifnnS^ 
lobtetemattomuue, fft&bt^ttOm^^s. 

Désobligeant, nte, adj. e^STo^teUad, 
f&ftbbtSn. 

Désobligeante,/, fa^bcnnetuttatoat 
a^taat toaunnt. 

Désobliger, t^. a. e^ttlo^tetiaaSti, 
fadb^tt5m8ett fo^beOa, (oufata itn, )»a- 
fottaa mtelt. 

Désobstnictif, m. matfaa \Hxtaatoa 

mu. 

Désobstraer, v. a. poietaa falmat 
1. e0teet; ptxata toat^a. 
Désoconpation,/. j[ottti(at(uuer tt^HU 

Desoconpé, ée, adj. touti(a<, t^l^ 
t9n. 

Désoocnper, v. a. faattaa iouttlaatflr 
t^^ttbmtiffi. 

DésoenTTé, ée, adj. ioutilas, tt|^- 
ittntoimittama. 

Désoenvrement, m. ionttlaifuus. 

Désol&nt, nte, adj. furettaioar fnto 
fta; tftttott [itmife^ttt]. 

Désolatenr, m. Ifttttottt&ia. 

Désolatif, iyc, adj. furettatoa, on« 
neton. 

Désolation, /. I^ttwit^d, tu^o, tai« 
toeaminen; (o^outtomnne, [uni. 

Désoler, v. a. I^totttftli, raiwota» 
tebbtt tu^oa; fttrettaa, fsrmaetiittaa 
mte(t; te^btt lo^nttomaTrt ; koaikDato. 
Se d., V. r. (de qe.) otta (oJ^buttama* 
ton. 

Désopilatif, ive, adj. tpotfaa futot* 
takoa. 

Désopilation, /. koatfait ^ertosiiti* 
nnt. 

Désopiler, v. a. ^ttttStStt umme^* 
bulfesta; d. la rate, faattaa naura' 
maan, ^utoittaa. 

Désordonné, ée, adj. ittridtttniltiti, 



Déso 



231 



Dess 



T58i>^tt, tatMtoitr ^iKttfeiiUttaii, ix9tta, 
qvtxia. 

liiéBordomiémeiit, adv. jiirie^t&niftt' 
tBmftdti i. IL e. 

Désordonner, v. a, faattaa e)>tti&r« 
iedt^ffecn; ))entuttaa U9Î^» 

Désordre, m. e^ttittriedt^d, f&iib^ttS' 
m^tf^, ta»attomttu0; tofitiioalta; ^&m« 
mmOiê, ^3mi; irdtaifuud. 

Désorganiflateiir, trice, adj, ia «. 
<^ilittrie«ttidtft tuottatoa, idrie«tl)dttt {u« 
moûtoa; 9&tntfett)&'; i&ricdtt^tfnt §(&t' 
rttfii&. 

DéBontaniflationt / elin«ratennunett 
I. eTimelufeii k^^bietljlfen ^fttuit^d; ^tt' 

Imorganiaer, v. a. &Stt)ttt&tt 1. tnr* 
mtSia timïM 1. organtuinen rafennu^. 

Désorienter, v. a. effbttfitt Uma« 
fuuntieit {u^teen; (luto.) elf^ttM, ^Sm^ 
mmt&ft. 

Désormais, adv. madt'ebed, tuadta, 

Désorner, v. a. potetaa toridtutfet; 
Tumentaa. 

Désossement, m. ruottmlnett, ruo' 
toien {uoriminen; luiben ))oidottamti* 
ven li^adta. 

Désosser, v. a. ruotia; ottaa (uut 

Désonfrer, f. Dessoofrer. 

Désonci, m. furuttomuud. 

Désonrdir, v. a. le^ittttS tanfaan 
iotini; (fmo.) feltoittttfi, faaba felwilk. 

Désourler, v. a. ratfoa ladfod. 

Désosydation, Désoxygénation, /. 
(fetn.) ^afiettomaffi tetemtnen. 

Désozyder, Désozygéner, v. a. 
(lem.) eiottaa 1. ))oidtaa ^a))))0, ^a))et' 
tomatfi te^btt. 

Despectaenx, ense, adj. \fltatat\o* 
toa, §a(koeffitoa, tunitioittomatott. 

DesponsatioiL /. (toan^.) ti^Iau^* 

Despotat, m. 90d))obarintt)irfa (0er« 
tota<fo, fBaQafia^fa)» 

Despote, m. ^Iflnmalttad, tfltnxoài' 
tiad, be^^oti; ^od))oban. 

Despotiqae, adj. tfi^xmaltaiîtfiû, 
beS))ottmfesti. 

D)e8potiqnemeat, adv. l^ffinkoaltat' 
fcsH j. lu e. 

Despotiser, v. a. ia n. i)ffintt>aSitai 
fertoa; tilt^ttttiba omak^aftaife^ti. 



Despotiaiae, m. l^tfbttoalta, tajiatsti 
koalto. 

Desjgnmatioii, /. (fem.) toaa^bott 
fuoritntnen L ottamtnen. 

Despnmer, v. a. fuoria maa^to. 

Desquamation, /. teipetir f^ïUmoim 
fel^tedmintit i^o^to. 

se Dessaisir, v. a. (de) paftétiUl 
fiifl^tttnftt, ^&ii0t&a tximaW, luo^jua. 

Dessaiidssement, m. Iuo))ummeii, 
tataiflu^antaminen. 

Dessaisonner, v. a. kottjdia ())eIto) 
fo))imattomalIa aialkr muuttaa toUje* 
l^d'aita; faattaa fuffimaan takoatto* 
maïïa touoben'aiaÏÏa. 

Dessalé, ée, adj. koelterS, fuRl. — 
m. meitiRa. 

Dessaler, v. a. potdtaa fuolamafn; 
(iottoa mebedfa. 

Dessangler, v. a. ))a&dtaa matfa' 

Dessaouler, f. Dessoûler. 

Desséeliant, nte, adj. htimaaioa. 

Desséoliement, m. fuikDaamtum; 
!uin>uud. tuiioettuminen. 

Dessein, m. tarlotud, aifomud, mit' 
V\, ^rit^é; (uom(L (uounod; il est ve- 
nu dans le d., ifixi tuU aifomutfedfa. 
— À d., adAt. talallanfa, e^bollaufa; à 
d. de, aitomutfedfa ; de d. formé, taty* 
beSa atfomutfeiïar tal^boÏÏa. 

Desseller, v. a. rttfua fatulo. 

Desserre, / (rr = r), l^aUttta' 
minen; être dur à la d., olla ^ibae 
ftttlaron nau^oien ^bUtttamifeen. 

Desserrer, v. a. pttittaa, trrottaa; 
d. un soufflet, fltualtaa tortt>a|)ttnett; 
ne pas d. les dents, oIUi fuutanfa au« 
taifematta. 

Desserroir, m. afe, mtlia erotetaan 
1. atuarammaffi te^baan. 

Dessert, m. beéferti, iailiaidniola, 
))aattaiatdruoro, moteifet 

Desserte, /. pb^ba^ta tannettaioat 
ruo*an ta^teet;)»aptnfljatfntaiumatan' 
polwelntfen toimittammnt. 

Dessieoatif, ive, adj. (taa!.) fui' 
tuaatua. 

Dessiooation, /. (laai.) fuikuaami' 
nen. 

Dessiller, v. a. erottaa fUmanfau* 
net toifletanfa; d. les yeux, aufaifta 
fl(mat 



Dess 



333 



Déta 



umuf, htioaama; htioantotaitoj faaioa' 
fnioaud (neufomulftSe l mX itionno^, 
(ttoma, fuunititué, (nuimitelma. 
Deasinateiir, m. fntoaaia, pitni9ta« 

Dessiller, v. a. hixoataf pïixn^taa, 
Ittoba, fttunntttaûr (aattaa muototoU* 
mot tarfoin ndf^miittn. — Se d., v. r. 
ofottaa ulfomuotonfa, ^(tmftrtdS, a«tua 
{Umtin. 

Bessoler, v. a, lutoertaa ^eiDofen 
loioio; muuttaa wtQelç^ta^a. 

Dessouder, r. a. irrottaa iuotoIfed« 
ta, fulattaa iuote. 

Dessonfrage, m. tnlifctoen ^ot^bttt' 
taminm (itotqiiCi^ttt. 

Dessonfrer, v. a, ^aibbuttaa tttU* 
tik9i rimiMiU^a 

DessoQler, v. a. felmitttttt juo)>u« 
tnulfeéta. — v. n. felioettt iuo))umuI' 
fc^ta. 

Dessous, adv. ja pr^p. alla, ato^no* 
leVa; de d., a(ta; par d., attapàïn, 
dXUf alta; au d. de, alla, alapmitiiaf 
alem^Nina, ^almem^ana; en d., alapno* 
UVia, alapuotelta; ci-d., tftd(2l alemtoa' 
lia; là d., tuolla alem|)ana; regarder 
en d., fatfoa fulmainfa a(ta. 

Dessous, m. aIa))uoU, alu9, alusta; 
talatooitto; avoir le a. en qc, offa 
talatoottotta i^Itn. 

Dessus, adv, ja pr^p, ))ft&att, bit- 
|)tto(eaa; par d,,tftxpviùUUa, ^Vipvioitn, 
^(ttmolitfe, ^litfe; par d. cela, Ufâlft, 
^aSQifefft, wielft; par d. toat ennen 
faiffta; au d.^ toIi))uo(ella, ^(ttfe, Ior< 
teammaÏÏa, ^ttttoe, )»&ailtt^atn; en d., 
4»f^tttn; là-d., \txû^Uîit, )>a»ffifelft; 
ci-d., taaOtt ^tem))ana; sens d. des- 
sous, nurtn ni^foitir mnÏÏm maQin. 

Dessus, m. ^It^uoli, tanfl; ^aftffeftr« 
iotnS ((irieen); 9ltptt(t; ^IMStutn; avoir 
le d., tdtna ^ItpâSdf ë ; moitto))uolt, ete« 
lo^^S; avoir le d. sur qn, otta njot^ 
ton^aoUOa; bidfantt, foj^rani; fo))ra' 
nitiianlaia. 

Destin, m. {o^tolo, fattimud. 

Destination, /. mWkxH, tutfnnrad, 
tûixta, tt^tUxoà; tarfotn^i aitootud; 
in(Ulrft])aiRa, tartotnS^Krtt. 

Destinée, /. fo^talo, faSinraf . 

Destiner, v. a, (àf poyif qc.) vifttt> 



rtttll, tarfottaa, attoa jMht. — Se i.» 
V. r. (à) pumXi ntioetarfenfa i^n. 

Destitnable, aâj, \t, jota toolbaon 
toiralta ))anna. 

Destituer, v. a. panna lotraltapoiS; 
erottaa loiraSta. 

Destitution, f. totralta paneminen. 

Destrier, m. (loan^.) fotaratfn. 

Destruetenr, triée, $, ^ëwittftjft^ 
tnrmeltia. -- <idj, l^ttkottttttott, turme* 
(ftoa. 

Destruotilrilité,/. ^tottoAif^i^f , 1^ 

tDtttaiomf^^s. 

Destructible, adj. ^fitoitti^tott, iota 
loot ^ttmittsa. 

Destructif, ive, adj, ^ttwitttttoll, tnt' 
tntolltnett. 

Destruction, /. ^finiit^^; (fn».) pt^ 
rtfato. 

Désudation, /. erinomatnen ^lotle*» 
minen. 

Désuétude, / la^tannS^ta, tamots ta 
^otdtuminen; tomber en d., jontna 
Idbtttnnd^a ))oiS, tiiCta tatoattomaffi. 

Désunion, /. eri))uratfuud, rttta. 

Désunir, v, a, erottaa ^alaftUe, far* 
tea, f^nn^ttaa en|)uratfuutta 1. riitaa 
maUJle. — Se d., v. r. memta ^ayaUt,, 

Î^alafille; irtaantua; joutua en))iirai» 
uutcen. 

Désusité, ée, adj, man^fittunnt, ta» 
loattomafji ioutunut. 

Détachement, m. mielotrau^a, «letio; 
(fotam.) l^arttofuuta, eritfeen mntfta 
totmiwa fotajouftto. 

Détacher, r. a, erottaa, irrottua^ 
))aasteaa; Cds) erottaa; td^ettaa t»0T« 
tioretfeffe (fotaiouffio. — Se d., r. r. 
(de) temmata itfenfa irli, irrottaa xU 
fenfa; irtaantua, paasta trft, auft; er«^ 
iaantua ))aa«armetiaeta. 

Détacheur, I. Dégraissenr. 

Détail, m. ma^isf a m^^ntt ; »ai|ats« 
tau|>t>a; of a^erainen luettelo ; t>enn)»o^« 
jatnen 1. ofa^ierainen e11tQS;ent9is«ofat, 
^oara«ofat, erit^i^^aarat. — In d.^ 
adv. |»enn))o4JatJcett, ofa))eratfedti, pxt^ 
nivL ertt^if^aaroin, toa^tn maarhi, iva' 
^in ertn; avoir le d. de, ^ottaa afian 
ertt^is^arat. 

Détaillant, adj. ja $, m. \o9iffi\»* 
(èn|)pias, ri^famalanMiaS. 

Détailler, v. a. (wiotefla, parma pû^ 



Déta 



388 



Dëto 



lafiSe, iafoifla (Nilottaiit; mt^ tolS^in 
enn; tertoa 1. cfiteUtt eriti|t9^atoia 
nMhtïLlntMa erittoi«baatat. 
Détafllenr, Detailliste, m. »a^i«- 

Détalsge, m. fifttttnt^anemtneti, lot' 
jtntii ))<iiifntiittn. 

Dételer, 9. a. panna fifttttn, for» 
innn, loloon. — v. n. ))5tTttt matfoi' 

DéteUBroer, 9. n. (merim.) )»tttté' 
tM anttun touwidtmifa. 

Dèteper, r. a. tourota etntttttnfi tto* 
n«tft. 

Déteindre, v. a. }>otétaa loSrt. 

Dételer, r. a. nifua tDoljat^ta. 

Détendre, 9. a. {S^^ittaa, (Sffittail; 
))UetS&; puxùia (telta): ottaa ala<ta« 
Mit. — Se d^ V. r. iStt^t^a, ^»rti^, 

Détenir^ 9. a. Iteltaa toifelta ^Sncn 
omanfa, pttftft toifen omaa; pïtlïfi maïf 
fcnbc^fo. 

Détente, /. |)^éf^n fit4»atfin ; Ui|)ai« 
fftittiicn. 

Détenter, 9. a. |)attetttii tinfouffeeta. 

Détenteur, triée, t. mattr^^beatt pi' 
taja, jota iDaar^^belia ^aaitfee 1. p\' 
tas ifutt îaina. 

Détention,/ )»tbattamtneii, pibat^é; 
nranfene, arredti ; maison de d., matt' 
fi^none. 

Détenn, ne, «. toangittu, nianfi. 

Détei^gent, nte, aéK, t. Détersif. 

Déter{;er, 9. a. pnçbi^taa (§aatoa). 

Détérioration, /. buonoittnminen. 

Détériorer, 9. a. çuonontaa. 

Déterminant, nte, Détenninatif, 

iTo, adj, maaraama, i^aattakoa. 

Détermination, /. ntaataaminen; 

^atae. 

Déterminé, ée, part, ia aâj. maa« 
rfttt^r paatettto; nerofae, nélaliaO, to^« 
fca; joueur a., ^nrja ^lelaaia. 

Déterminé, m. ^vriapaa, uetalifto; 
on petit d., nallaton falara. 

Déterminément, adv, ncToRaeeti, 
oarmaau; nimenotnaon ; ro^fea^ti, 00* 
Mioaeti. 

Déterminer, 9. a. (gc) maarata, 

fiMa; t>aattaa; (qn) faattaa )>aatta- 

mMn, m^antlfmaan; rattaieta; d. le 
floecèe d'une affaire^ ratfQtOto afian 



mcneett^miOta; d. nn cheyal, ^Mm 
^etoonen eteen)>aiii. — Se d^ 9. a. (à) 

l)aattaa rtii^t^tfhifa j^n. 

Déterrer, 9. a. fatioaa maaeta ^lat ; 
(tuM.) Um, ^onRia Hetoo, ^^aaettt 
aflan ptxxut, faaba ontcenfa; ayoir la 
mine d'an déterré, otta lalmonma* 
tStnen. 

Déterrenr, m. moadta toimaja ; aat' 
teiben, tnninaielafuien laimaîa. 

Détersif, ive, adj, (taat) ^amoia 
|)iibbietatt)a. — m. pn^bi^tatoa (aaie. 

Détestable, adj. in^ottatoa, ilettamd. 

Déteetoblement, adv. in^ottatoaeti. 

Détestotion, f. in^o, tlet^e, !ammo. 

Détester, 9. a. tammoa, lammoffita; 
tnbottaa (minua). 

Détignonner, 9. a. (. Décoiffer. 

Détirer, 9. a. »etaa uloé, tocn^t' 
taa (befoniaattdta). 

Déiiser, 9. a, §ajottaa MUitti utt< 
niefa. 

Détisser, 9. a. fr^ittaa aitft fengaé. 

Détonation, /. lauteemtnen, pamaf^ 
taminen. 

Détoner, v, n. lait*eta, ^yaufol^taa. 

Détonner, t^. n. ianiaa toaatin; §ai<* 
To^tua nuotieta; (futo.) o0a epafoin* 
tniua. 

Détordre, 9. a. pU9m punoffeeta; 
waantaa (moattctta ))eeteefa). — 8e 
d., 9. r. (\e bras, le pied) n^tfai^t^t' 
taa 1. ninra^ttttaa tap, jalfa. 

Détorqner, 9. a. toaantaa; waarié* 

taa. 

Détors, se, adj. punoffcSta licOtett^, 
taoKcfiain toaannct^. 

Détorse, /. itbria^bb9, ntnra^bné; 
se donner une d., mula^uttaa jfu ia« 
fen. 

Détortiller, 9. a. m^m 1. fnotit- 
taa i(tn felotettnûr femaantnnntta. 

Détonper, 9. a. ))urata tabburato^ 
ntttfi: (nimO se d. les oreilles, tar» 
foin niunneua; (itfoa o^balleita. 

Détour, m. mutta, l^oltot, laarto, fi^r* 
iatie; (futo.) mut!a, wcntfe. 

Detonmé, ée, adj. f^tiainen, eril« 
lanfa 1. etaaaa otema ; (Tnio.) f^riaita, 
etaaua torlottaioar (aulaa ctfitt^ ; lou- 
ange d-e, §ieno, falainen hittclemi* 
ntn. 

Détonner, 9. a. taantaa ^loio, ie^ 



Détr 



2S4 



Deva 



Mtea lieU; (tu».) i»ter»ttaa« têm, 

)itbattad, ^âtttttS; (fuko.) mtt&rUt&tt, 
toattritteatt; pi9m fatoan, fafoto; koat* 
tmta (otudta)* — v. n. fSttntett )>oU; 
liotteta; Itt^teft f^rittttettt, mttttatcet&. 

Détraeter, v. a. ia 9. n. C(i« qn) 
^ariatttr fttttitt, foliota. 

Détraotenr, m. ^ariaaia, (oltoa«ti 

DétraetioA, /. friand, ^oltoatétnd. 

BétraBger, v. a. lartottaa (tn^^citt 
L mnita koa^ingottifla itiloita). 

Détraper, v. a. j^ttS^t&tt 1. uiat»aut« 
taa anfadta. 

Détraquer, v, a. aiaa pïlaUt (ht^ 
koonen); ittctoeSii, ftt^mâeta faattaa (f o« 
ne); (aminenttt&, feffota; turmdla, f)t' 
kta; rai^fata, toieteSâ. — Se d., v. r. 
tuffa ^ttioidUe, ^ilaiïe. 

Détrempe, /. toefimaali; meftmaa' 
tïtia maalaamtnen; (fum.) mariage 
en d., fala«an)to. 

Détremper, v. a. fefottaa k^^teen; 
fctottoa mebeSa, n>eteen; taetaa toati- 
ainetta; fioidtaa tartaietue (teratfeettt), 
^e^mtttaa teradta. 

Détresse, /. tueta, ^ata, a^bt^tu»; 
siçial de d., ^abanmerCti. 

Détreseer, v. a, pumu ))a(mtIodta 
1. jalmiRo. 

Détrier, t Destrier. 

Détriment, m. tt)a(info,wadtu9r M^* 
ta, koamma. — pi j[aaiiii8ffet, ta^teet 

Détroit, m. faImi;n)Uorenfo(a; (loan^.) 
tttomiûtunta. 

Détrompement, m. ^arl^aluulo^ta, 
eï&ett)Ifceta faattamtuen. 

Détromper, V. a. ^ar^alunloeta, er* 
l^etkytfeSta faattaa, neuiooa. — Se d., 
V. r. ^uomata erl^t^Ifenfa. 

Détroneation, /. pMn irrottamtnm 
rttuqosta. 

Détrônemeat, «1. loalta^^tuimelta 
fk^affeminen. 

Détrôner, v. a. larlottaa 1. f^Seta 
koaUa'ietuimelta. 

Détrdnisation, f, tar!otud koalta' 
idtutmetta. 

Détronsser, v. a. lasfea 1. pU»m 
aies fotinuetetut ^elmat; rk^aetaa, rk^b- 
koata. •- Se d., V. r. (astea a(as fou* 
uitstctttt (eCmanfa. 

Détronssenr, m. (koait^.) maantien* 
roSkoo, «rt^a^ati. 



Bétnlfe^ v. a. Imvata, UkoUlU; 
turmcSo, ^Uata, tel^ba tt)(ia(|l, mitat« 
tttmaf|l. ^ Se d., V. r. ^ttlata 1. fnr« 
mata itfckifa; faattaa toinen toietoafa 
^ultaan, ^aiDtttaa toinen toldtanfa; 
rttttua; toinen toi^anfa tnmota. 

Dette,./, koelfa; d. active, faatamat; 
d. passive, malfettamat; d-s criardes, 
pxttttt melat. 

Détomeseenoe, /. t. Désenflore. 

Deuil, m. furn; knur^e, faillis; 
murbetoulu; mnr^e^ita; mur^ekoaii, 
murçetaatto; faire son d. d'une cho- 
se, f)ttaa afla menetettpna, ^ullaan 
menneena; être en d. de qn, tak^ba 
mnr§e^nkon9fa itun konolfi; prendre 
le d. pour qn., ^uleutna mnrlfte|m' 
(unn; quitter le d., lno))ua mnrte^ 
}fViXon9ta. 

Dentéronome,m.aHofelfen kDiibeStuia. 

Denz, adj, falfi. -— m. laffonen; 
tous d., tous les d., moUmmat; d. 
à d., (alfittain, (alflteHen, ^avittaia; 
en deux, !a^tia; ae d. jours ron^ 
joTa toiftn paikotn; de d. fois Tune, 
jota totfin {errotn; donner ^ piquer 
des d., lannustaa molemmklla ton* 
nufflUa, (luko.) rientaa; page d., tôt* 
nen fin)n; article, tome d., totnrn 
k)k)ta(a, ofa; Henri d^ ^enrit totuen; 
le d. du mois, toinen |»aitt)a Inuefa; 
être entre d., otta fa^bella p^HM, 

Deuxième, adj. toinen; loger au d., 
afua totfeéfa ^uoneferraSfa. — ème- 
ment, ado, toifetfi. 

Dévaler, v. a. ta v. n. lantaa, mie* 
ba alaS; astua a(aS)>atn, a(aS. 

Deyanoer, v, a. fat)ba ebeHa; ennat- 
taa, e^tia, eereta ennen, enna^taa; ee« 

taa enna^tamaaa; ))aasta, e^battaa, 

jontua jfun fikoutfe, ebelle; (fuko.) moit* 
taa, otta etemam^^t 
DeYanoier, ière, $. ebeHinen, ebe(» 

taia; — d-s, pi efi'tfat. 

Devant, pr^, ia adv, eteen, ebéfia, 
ebedfa; nitipnolt&a; au d. de, ado. 
tolfttaan, koastaan; aller au d. de, 
menna iluta mastaan; (m^bs) eetaa. 
De d., pr^. ebc^ta. Par d., pt». 
ebesfa, lâ^na'OSeefa; ebeeta)>ain. CS- 
devaat, ado, iitem^ana, tata ennca 
(Itriasfa); ennen, mninoin, entinen; 
oi-deyant ministre, entinen mtnt^tevû 



DeTa 



at5 



Devo 



DvfWt» «. ctoimtHr ctit|ii»u; en* 
nSM, e|^ftti)f| eteim^))«; prendre le 
d., iontua ebette, ennen; (ItikD.) faoba 
etakDottto, ûOa etcwAm^i; gagner le 
d., tféXim ebefle» etu^noIeSe. 

]>e¥Uitier, m. cfUtina, efikoaate. 

Devantière, / natfen râtfa9titet>uliu 

Deranture, /. etn^moU. 

DévBatateur, trioe, adi, ia $. (tt* 

BèTMtation, /. Wtottt^f. 

DéYMter, v. a. ^tt»itt&tt, onttoittoa. 

Dévelop^ble, adj. ioto kooibaon 
feWttWL 

Déyebmpée, /. moluû, matematil* 
Ihten foufhikDtitiia. 

BéTelopper, v. a, It^itm 1. letoit* 
tSS anfijterttttt anti; (tato,) feIttettJl, 
fHiDitt&ft, pMm feltotfle; Umottoa. 

DeTenir, v. n, htfla iNftn; d. grand, 
maûEre, riche, fa^toaa, farttua, tufla 
ifoffl^ (ai^tua, ritadtua; que voulez 
vous d., mtlfitft te atkootte; que de- 
viendra-t-il, tnitft ^ftnedtft tuuce; qui 
est il devenu, mt^intâ (ttn on iou» 
tmittt; que sont devenus vos ser- 
ments, midftt onmt n^t tetbttu ma* 
lame; que devins-je à cette vne, 
mittt minttun tulifaan tttt& na^bedfttni. 

DéyergondAge, m. iultea ir^tatfuue. 

DéTergoBdé, ée, adj. ia $. initia, 
^dmi^tSn, ir«ta9. 

ae DérergOBder, v. r. ^ttiUl f aif tt 

DéTerroniller, v. a. ))att9ttttt \aU 
loaeta 1. ttitïmmiL 

Derera, pr^. luona, {ifedd, tt^tSnft, 
tPoi^ceHa. De d., j»r0/>. Itfettâ, mai* 
^Ito. Par d., prw, ttytSntt. 

Dévera, rae, adf. fani, totno, far» 
foe. — $. mttttrtt ^uu; t)oltot, mutfa. 

Déveraé, ée, a^. toàHxH, Îax\a9. 

Déveraer, v. n. ja a. ofla foUeflano 
fa^ faSiatua; fetfoa, xiippua taUtSian^a, 
nmioafa; ^anna talleftenfa, koinoou, 
lattiatoa; (îm.) tvuobattaa, Ittittta: 
d. l'infamie, l'opprobre sur qn. 

Déveraoir, m. (titatoeben tDtemtttt 
1. inotoa. 

Mrdtir, v, a. riifua looatteet — 
8e d^ V. r. rtifna toaotteenla; pvAvx* 
tua o^enM)un n^aatteifln; (de) luo* 
ima i#trin. 



DèrAttiaaaMl» «. Xwa^iiïïuàxm (o^ 
matfuubcata). 

DéYistian,/. sabaitanfa )»eiRcemt^ 
nen; (lum.) elfiyminen; sans d., t^ai^ 
feematto. 

DévidAge, Déyidement, «i. felalta, 
tDbj^timcItd îeriminen. 

Dévider, v. a. feriil tol^^timcfttt, 
fela(ta. 

Dévidenr, enae, $, fteriitt, felaaia. 

Dévidoir, m. mt^^timet, mt^^bin^nn, 
fela. 

Dévier, v. n. t)oifeto rabalta, tieltft; 
efftoft, ^aira^tua. — 8e d., v. r. %a\* 
raotua oifealta tidttt. 

Devin, Devinereaae, «. ennuataia. 

Devin, m. (clttint.) iftttiUliafttrme 
(boa eofutrictar), 

Devination, f. Divination. 

Deviner, v. a, ia ». ennuataa; at* 
loatai olla ariDottntfUIa, anvata ar« 
mottufjla. 

Devineresse, f. Devin. 

Dévirer, v, n. (latm.) (uiafa^taa 
ala«. — V. a. fe^itittâ. 

Dévia, m. rof ennutfen f ttétanAtté* ar* 
tDto; ^(imaRamen artoto; tuttataaU 
linen lan^fapu^e. 

Dévisager, v. a. ft^ufitt filmttt L 
ta^toot. 

Devise, /. loertanafutoo, merftif utaa 
mtdtlauf eineen ; mtelitaute ; chaque 
chevalier portait sa d., iofainen ri' 
tari tantôt merfftfuttanfa; le corps 
de la d., merttthttoan futoauf; l'âme 
de la d., merKituioan mieltlanfe. 

Deviser, v, n, tuttatoattifeett lutetto, 
ioa^ata. 

Dévisser, v, a. n>ftAntft& anfi ntntiHf 
muttata ault* 

Dévoiement, m. unotauti, x\pnl\f 
koatfurt; toino 1. taltewa afema. 

Dévoilement, m, ))a(iaataminen, iU 
mifaattamtnen. 

Dévoiler, v. a, fiaQaatûa, t(mt{aat« 
taar ilmttuoba. 

Devoir, v. a. oîLa tottlaa 1. tDdaSfa, 
oUa toelattincn 1. tocltDofltnen; alla fii' 
tofltfnuben toelaéfa; je lui en doia» 
ft^ttft ^toelle flittt foStan; je me dois 
à ma patrie, o(cn mdiooutnen, mcffa^ 
pu antamoan ttfent alttiiffl ifAnmaat" 
leni. — 9. ». (minun |. n. c) piM^ 



Dwo 



236 



Diab 



iM^, iomitftc; mwiMMM ta^^« 
tita; otfoo; il doit venir demfda, ^An 
tittte ioihti l^ttomnntt; je âois partir 
demain, miitH ai^on If^tett l^omettna. 
— Dû. ue, part. toîitapMf ifnUt tn* 
ktoa, Tol^tnuainni; la somme d-e par 
loi, fummo, joto Ittneit on iveTIa; être 
d. à, faaba alfutifû, f^nt^d iftttit; le 
respect qui lui est d., fe futtntoitud, 
jota ^dneutt on oifeu^ waotia, jjofa ]^tt< 
îMt on tulettia; payer, réclamer son 
d., moffûa toettonfo, moûtia foata* 
tDanfo. 

Devoir, m. toelwotttfnu^, tcl^tttn)^; 
firiottinen bariotntf-alne fontn^a; n>a«« 
tattatoa (tuidftt); se mettre en d. 
de, r^l^ttta ifin tefemttSn, l^anffta; d. 
pascal, latolifen tDeltooQifnntf Ttt^btt 
n))iatt t)aHfiaifena; — d-s pi fnnnian- 
ofotttd, fttnntotertDctfet; rendre ses 
d-s à, la^btt funniatetn^eifiÏÏtt; der- 
niers d-s, toitmetnen !nnmon«ofotnd. 

Dévoie, /. faire la d., iattbtt ptlïm 
pefat€«fa. 

Dévoler, v. n. jifaba ))elitta. 

Dévolu, ne, aéK. jfiÏÏent omi^tajatte 
(ytrfttot^mtt 1. ontûffi menemtt. 

Dévolu, Dévolut, m. tt)iran«omf«ta« 
ian ttofntentttttdm^^ben ta^ben ano« 
naifefn iaan^t f)a))tntira; jeter son 
(\m) d. snr qn, sar qc, pitaa flTmaSa 
Mbtamidttt toorten. 

Dévolntaire^ m. fe, joVe ^a)>inwtrfa 
cntifen omi«ta)an f^fenemdttam^^ben 
tftbben ûnnetaon (f. Dévolu). 

Dévolntif, ivo, adj. appel, d., tôt* 
tomtnen ^li'oifmttoon. 

Dévolution,/, entifen tfdnnan omoffl 
^letant^minen* 

Dévorant, nte, adj, nielema, f^roû* 
temar ^Qn)ia, al^mooma, a^mattt, xaa* 
ttltïoa; (tn».) raiwofo^, ^nria, UU 
nMakoa, a^mafta; tnima, nin^ [tuu« 
(e«tal. 

Devoratenr, triée, aé^. {a m. raa« 
tetewa; nieletoa; rat»ofa9, |ntjla, tni« 
ma; a^loatti. 

Dévorer, 0. a. repia, raobeÏÏa, niella; 

S mata, (ottat^ta: f^9»tyttaa, fafttaa, 
mittad; d. ses lannes^ nicOa fbpne* 
nfa; d. un aiiront, mtia (onRJin^ 
aMnanfa, fatfia Xonnau^; d. les 
Heiiltés, nliooaH looittoa nNrttnffet; 



d. nn Hyre, al^eeltt InHa; PmÉfci* 
tîon le dévore, fnnnian^lmo faltMO. 
I^nta. 

Dévonor, t Dévoratenr. 

Dévot, ote, adj. iumalinen, imno* 
Iota ^elfaawa. — b. iumalinen; viSt^* 
fttttattn. 

Dévotement, adv. iumalifciti. 

Dévotienx, enae, adj, nnmaltnen, 
^arrad. 

Dévotion, /. inmalifnn^, ^rtan^, 
imnali|nttben ^atjlotut; (no))ttmaton 
tt«tawi)9«, ^rradtawaifnnd; faire ses 
d-s, ta^ba ri))iaa; être à la d. de 
qn, olla altid ifnta t^alh^elemaan. 

Dévoué, ée, adj. omtMettn 1. (n^^U 
tett^ îtttlle; Iuo))nmaton, (arra^, vA^ 
foQtnen. 

Dévouement, m. u^foQtfnnér i^9ta- 
n)^))d, l^arraétamatfnu^, Ino^nmatto* 
muu«; atttitfi antamnd (ifanmaan ). 
n. e. ebe9ta). 

Dévouer, r. a. (à) omi^taa, pW^* 
taa, n^rata. — Se d., r. r.'fpowr) 
pr^ffim^, n^rata itfenfa ifun ebe^ta, 
pamta itfenfa amiitfl. 

Dévoyer, v. a. eff^ttaa, wieba ^ar^' 
tetHe; tartoetta watfa, tnottaa ttatfitrt. 
— ' Se d., V. r. ioutua oifealta ttttta 
po\9. 

Dextérité, /. na»)^ar^9«, !etter^^«, 

Dextre, / oifea Vk% oitea ))nott. 

Dextrement, adv. naf)))aTa<ti, lette^^ 
ra«ti. 

Dextribord, t Stirbord. 

Dey, m. bei (2:ttnt«Hn ^allitfiia). 

Dia, int. mafemmatte (aiajan ^nto* 
bewofeffenfa). 

Diabète, m. (laat) liioUtnen fnfnt 
muobattaminen. 

Diable, m. ^int, §tiji, ))a4a ^enfl, 
ptxttU; on pauvre d., f9l)^a rauRa; 
un bon d., fa^^tfa, ^^matnontohutt 
toïïo. — int no Dttfl! 

Diable, m. tt^nnfaa^ntin, to^tarl; 
munTorin fUfirattaat; nanftnrt; ^^rra. 

Diablement, adv. (nmllifcott, f^» 
^nlfen lajttta. 

Diablerie, /. ^intn ilme, ptthUm 
n>eb9e; noitnné, Mel^one. 

Diablewe, /. i(M afta. 

Diableeotl tfii. io)>aI no (Hlfifai 



Dîab 



937 



Dm 



MêMMo^ «. ftm jNw; )M|aii' 
iOkmn fofara; focerihi mtctài fl^efo* 
lottfaRo. 

IHftboliq«e, adj H^nttinat; t)Ien 

Diaboliquement, adv, ^trullifedti. 

Diabnee,/ tti&ttt^aawû. 

Diaehvlon, m. neetelaodtan. 

DiMoae, m. ttmfittfQ'rûra^))t. 

DiaMBal, aie, adj. biaronm*. 

Diaconat m. biafonintoirta; apw 
lat«^<mtti toirfo; feuraluiiiian t)aln)elt> 
îan iDirta. 

DiaooBesse, /. bialoniefa. 

DiaooBie, / toaitoat^', fatra<6noxte 
(tafimmu fxï^tïtùm); m\ïoax9^oxtt; 
ttàê ftrffo 9ïoinadfa. 

Diaconstiqne, /. t>ppx ttttneti taio^« 
bntfeita. 

Diacre, m. bioTont, apulai9))op)K. 

Diadelplie, adj. (ta«w.) biabel^^ia, 
falftfmttatnm. 

Diadelphie, /. (ta^to.) falfifuntai" 
famé. 

Diadème, m. btabcmt, tunintûatti* 
tim otfari^ar (hito.) hinintaaUinen 
fntntm, moieeteeti. 

Dii^oee,/. (fttaf.) taubin oireiben 
tathiKtiicii, btagnoft. 

Diagnostic, m. ot>|)i tautien oireiéta, 
Moanodtifo. 

DiagnoBtiqne, oc!;, taubin luontoa 
tattitoa 1. tlmoifema; biagnoctitti' 
nen; signes d-s, otrcet, iotla taubin 
tuButoa feltDtmmtn ilmatfetoat. 

Diagonal, aie, adl ^altaifetoa, bat* 
ftleiRaama, btogonalmen; ligne d-e, 
Diagonale, ^auaiflia, biogonali. 

Diaire, adj, pHitotiinm, iofa ettttt 1. 
ftftAA atnoa9tanfa ))^ben t)atn>ftn. 
Dialecte, m. lielimurre. 
Dialecticien, m. biateftifon ot>ettaio. 
Dialectiqne, / bioUftifa, logifa, 

Dialectiqnement, adv, biaTtfttÏÏiftdti, 
fogtton mulaifeett. 

Dialogiqne, adj. tedhtdtelun muo' 
bo9fa tfUett^. 

Dûilogiaer, v. a. eflttttd tecfuetelun 
L !a^ent>u4een muobocfa. 

Dialogieme, m. teito efltttttt feehtd* 
tclun 1. la^benpu^een muobotfa. 



DialMiate, m. Iaitffii|utlïiiliaw le^- 
bm^ttbctoe» tirjottaio. 

Dialogne, m. tondfabuâe, fa[iben|>it6e. 

Dialogner, v. n. teecuetdlar l»an« 
noita; ejittjitt (afft tabi u(eaDH>i Ibenti 
teetenattu (aa^telekoaffi. 

Dialoi^ear, m. (umn^) toinen fa^ 
ben^ubttiidta. 

Dialtiiée,/. aIte»kooibe. 

Diamant, m. timanttt. 

Diamantaire, m. timantin^toic; tt* 
manttitaut>)»iae. 

Diamanter, v. a, timanteiUa t»a^ 
rudtoa 1. toridtaa; timantit^ mituttaa. 

Diamétral, aie, adj. (ii^imittaincii, 
^Ififuorainen, biametraU. 

Diamètre, m. feefietttitt, Itt^mitta, 
biametert. 

Diamonun (am = oom), m. fi(N 
tiâtdmarian fiira^))t. 

Diandrie,/ taffl^teieten !aetDtIuo& 
ta, bianbrta. 

Diane. /. 2)tano, mrtffidt^ffen in* 
molatar womalaiftlîa; aamunini|»)iu, 
^er&tt)9rum^^tt. 

Diantre, m. ^iifl, ^iru. 

Diapalme, m. patmutootbe* 

Diapasme, m. ^^m&^ojutnen kooibe. 

Diapason, m. ttanen to^i fotttoto* 
neen fttn)el«a(a; ftoellin. 

Diapédèse,/. totttn tunfeminen ^uo* 
forten llip'\t\t. 

Diaphane, adj, I&t>^^i^^^o^^r ^^' 
latta. 

Diaphanéité, /. htulaftuuc, futtlta* 
n)uu9. 

Diaphorèse, Diapbose, /. I^i'eetttmi' 
nen, (t'e«tt^e, (ifi. 

Diaphorétique, adj, ^i'ottakoalnen, 
^i'octatootnen. 

Diapliragmatiqne, adj. f^bttnCot' 
toon«. 

Diaphragme, m. f^bttntaimo, loiUi- 
falmo. 

Diapré, ée, adj. monttottrinen, fir« 
ia»a. 

Diaprer, v, a. te^bd ftriattafft 

Diapmn, m. (unmuieta feitetti) toat" 
faa purfaawa aine. 

Diapmre, /. firiatound. 

Diapyétiqne, adj. mfirlimt^ta lou* 
buttama.- 

Diarohie,/. la^bm^ttituc 



Diar 



338 



Diff 



Diirkéé,/ mtfitn, ri^ntli. aflttaistt. 

Diarfhrose, / «feaSc ptàn tttftnt^* 
lott niUMt 

IKastase, /. ntulol^btif, m^ria^bi^é. 

Diastole, /. ft^bttmcii tmtn^t^vxi^» 
litReet. 

DiatoniqiLe, adj, (foit.) biotoninen. 

Diatribe, /. iamta 1. takma 1. ft»f« 
fninen orioo9teltttirjotud; l^eriaatDalir« 

Dieadt^ f. (toan^.) itioeftte (ttonne. 

Dleastère, m. tuornarifimto, !t(Ia« 
Iimta. 

Didurtome (ch = f), adj, Meleffi 
titttiitott rtnii^ta]; (faeio.) ^affatetn. 

DichotOBue, (en = f), /. puolelfi 
ntthyminni (fuuii); ))uon(uit. 

Dielinie. adj. (ta^w.) fatfifo)>mnni. 

Dieotyledone, a^, ja /. taffifirRat* 
nen; falfifirRatnen ta^mi. 

Diotame, m. tt(k9 to9toi fciietamfiiM 

Dietamen (en = een), m. (»axil^.) 
fc^otne, ^flt)t^4; le d. de la consci- 
ence, omantnnnon te^otné 1. ttttni. 

Dictateur, «i. biftatori, ^Ifintoaltia». 

Dictatorial, aie, adj. biftatoriOt' 
nen, ^tfmmalttae. 

Dietatore, /. biftatOTtnioirta; tyffin* 
ttiaUa. 

Dictée, /. ebcfltt'faneleminen, (trio* 
tcttowûffi faneteminen. 

Dicter, V, a, ebetttt»fanella; fiviotet* 
tûtDorflfaneHo; mt^, mttttrtttd, fttâtttS. 

Diction, / Ianfeta|)a, tir|otneta)»a. 

Dictionnaire, m. fanaftrja. 

Dicton, m. fana tal^t |pnl^een))arf!, 
iofa on fanan(a«tntfi mnuttnnnt; ptcto- 
^u&e, lom))))afana. 

Dictiun (om = oom), m. tnomioo 

Didactique, adj, bibaltilltnen, optt» 
tatoa, neumoioa. — /. o)>ctnettebe. 

Didactiqnement, adv. obettamai* 
feett. 

Didean, m. (terton^erffo. 

Didyme, adj, paxittaïnta, i^arittain 
otoa. 

Didyname, adj. (taeto.) taffittiaUat' 
fet, biot^namia. 

Dièdre, adj, angle d., tafa^intaU 
nen fafma. 

Diérèee, /. ((aais.) Inoanottomafti 



tt^tcenfooioaneibcn nismiin«o(icn cril^ 
lenftt fetflaoniinen; fa(fi»ftttntftniftif(n 
iafaominen la^teen tanm^nn. 

Dièse, Diesis, m, riett, forotnfmerffi 
nnotin ebcOfd; forotnemerfiStt mcdlttl^ 
nuotti. 

Diéser, r. a. patina forotnCmerlH 
nnotin ebeQe. 

Diète, /. rotointojttrieettoc, elinto^ 
((ttttfftrilttt mttttrttttti), nttRttpaTannttO; 
»aUto))ftiioat. 

Diététique, adj. bietetidinen, tcc^ 
n^e^C'Opin mufainen; tenoe^C^o^itlincn; 
— /. tetwe^f'omii. 

Diétîne, / mttlûailaifft ttoltio^t^ 
mttt ($no(a6fa). 

Dieu, m. Snmala; entre D. et soi, 
falaifunbeefa. 

Dieudonné, m. 3nmalan fnoma (xi€* 
tintdnimt). 

DifliMoant, nte, a^\ >ataan l^nn* 
toon faattawa, ^lip^x\mà, funntatt 
lonffaattia. 

DilTamateur, m. fnnnian^tt))aiflitt, 
^toSiet^rrten (etoittaitt. 

Diffiunation,/. pa^an ^nutoon foat* 
tamtnen; tunntan l^fi))tttfeniinen. 

Diffiunatoire, adj. t. Diffamant 

DilTamer, v. a, faattaa patron §nn« 
toon, bttmftiettt funnia, ^eriata. 

DilTerenunent, adv. erilaiida, eri« 
tatoalla. 

DilTérenee, /. erotne, erinlaUaifnnS, 
erottama omtnaifnnCr wttli. 

DilTéreneier, p. a. etottaa 1. nttta» 
rfitd erottawaifet omtnaifunbet. 

DilTérend, Différent, m. riita, riita* 
inttu: riitara^ (fon^))aa ^teroeefa). 

Différent nte, adj. ertntaltoinen, 
eroan>ainen; lotlenlatnen. 

Différentiel, elle, adj. calcul d., 
bifferenttalt'laetu, tobenkDat^a>Ia9fn. 

Différentier, v. a. btffercntietata. 

Différer, v. a. I^Ittttt 1. ittttttd totetai« 
felfl — 0. n. toïiprfii, wiikD^telltt; (dé) 
oKa erinfoltainen, erottno, erotaj ode 
ertmielinen. — Se d., p. r. ipittoSe* 
t^fi, nt^b^^t^tt; tnHa totctatfeffi l^* 
tàïm. 

Difficile, adj. »oifea, tnfela, ^« 
!ala, »aitt)a(otnen, (him.) ttrttt, firted; 
faire le d., te^btt cCtcttft, mihuffia, 
olla nnrjo, t^Ip. 



Diff 



389 



DOi 



IMflleflemmt» aâv. wailMH j. n. e. 

INffieiilté, /. loaiftaé, ^nfalmtf, 
tufalim^; toQttoafoifmt^, toaitoa; e^te, 
koMtitd, riita, etipnraifuit^. 

Diffienlter, 9. a. wotfeuttaai tt)d« 
ISdtiitttttt. 

Diffienltaenx, evse, adj. iiitriainie« 
Itnen, tva^ta^antatnett, loaMa^axoiitcn. 

Difforme, adj. fumaton, rutna, ru« 
jlodtmtitt. 

Diffonner, v. a. mnuttaa toifen 
mitotoifctfi; nttnentûo, ftttoattomat{i 

Diffoimité,/. fnmattomnit^, mniuu^. 

Diffiraetion, /. maloftttetben taittn^ 
minen. 

HifliB, use, adj. laaiafanatiten, mo* 
nifenotnen, monimutfaiiten. 

jMfltasèment, <u2v. laaiafonatfetfti. 

Difftarion, /. lemittminen (toetelien 
dncibcn); monifonaifnntf, monttntittoi« 

Digame, f. Bigame. 

Diiérer, p. a. fulattaa (ruo!a«ai' 
ncita); t^bdtin miettift, tuurnato, HL'pxx* 
fotta; ISr^fl, pittttt ^t^iottniiiiftt. — v, n, 
fntota. 

DigMte, m. t>anbelttt, Tomalûtnen 
ofetiiftofoii«. 

IHgesteiir, Digestoire, m. Tetnialli« 
nen féittofone. 

Digestif, ive, ad}, ruotaa fulottama, 
^tooia l^autoioa. — b, Tuofaa ftilot* 
toioa 1. l^aaiDoia tantoioa (ftttfe. 

DigeetioB, /. nto^an fulatn^; ^au* 
tomkien; (Tcm.) nnttaminen. 

Digital, aie, adj, fonnen*, formi*. 

Digitale, / (fadto.) ertts fo^toi {di- 
gUaliiJ, 

Digité, ée, a^, (taêto,) formeit muo* 
totnen; toaxpaïta want9tettit [itnetttt* 
MiÇetS etaimidtfil. 

Digitigrade, adj. toaxpaïtia aftntoa 
[Itnettttioaifi^tS]. 

Digae, adj. (dé) anfaitfen)a, ma^ 
boOtnen; artoola^, onoottinen, anflot« 
HneiL 

Dicnemeat, adtf. arn>offaaftt, ax* 
tooUtjt^ti 

DiiDiifler, r. a. tna^boQifeffl, attfait« 
feioa^le^ba. 

Dignitaire, m. aTioo)»aif<m ^ItiiOr 
fotfca totrfamtee. 



Dignité/, omo, omoStfimé; artoo^ 
(laiRa, tnumanfHa; ((aft) amoferta. 

DigOB, m. (tatio.) toiirtfalfo. 

Digreasion, /. pûïftnrninm, pitïfta^ 
mne. 

Digne, /. i^ato, toe, futfu; (fnio.) 
eete. 

Digaer, v, a. rafentaa fulfn, toc; 
famtuetaa. 

Diffyne, adj. ((adto.) fatft'eminoL 

Dilaeératloii, /. reptmtnen. 

DHaeérer, v. a. rej^ttt, ^aotato. 

Dilapidatenr, triée, aé^. ia 9. ti^ 
faatoo, tn^Iari. 

DOapidatiOB, /. ta^Ioomincn, tn^ 
lane. 

Dilapider, v. a. tn^tato, ^ufato. 

Dilatabilité, /. toentytotttf^^e, toaie^ 
netoaifuuo. 

Dilatable, aé^. loentowa, (aaieneioo. 

Dflatatenr, m. t Dilatatoire. 

Dilatation, / laaietttaminm, totat^U 
tStntnm. 

Dilatatoire, m. ertte ^aawnrm afe, 
jotta tttn^tetttttn. 

Dilater, v. a. laaiattao, toeni^ttatt. 
— Se d.. 9. r. (aajentua, mcn^tt. 

Dilatoire, acK. (lofit.) t^ttfit^etd 1. 
toiiw^t^^ta watntttaioa. 

Dilatoirement, adv. tpittoi^ttaen, 
toi^taifefft ttiUttn. 

Dilayer, v. a. (tDon^.) toiiœ^tttttt, 
(^ftfttt toiOtaifelfL 

Dileetion,/. (ri^tiUtnett ralloue^ to- 
tre d., arn)ommit^e, iolla paam ni* 
mittaa frnunattuia ^ttldita. 

Dilemme, m. btlemma, epajo^tane; 
pulûf a^binfo. 

Dilettante, m. ifnn toiteen f^vcaê* 
toja. 

Dilettantisme, m. tatteen l^arroStne. 

Diligemment, adv. wtrcaetl, rci^M 
paaétt, ^ilpea«tt; a^feroétt; t^^^ttn. 

Diligcmee, /. ttire^d, no^cuO: abfe* 
niiid, uutteruu^; l^uolettifune, çnoien' 
)»ito; erae po^titsaunun 1. ))oeHIattoan 
lait; (loftt.) loalioomiitett ; faire d., 
rtentaa; en d., fitrnnSti, rlentamaiia. 

Diligent, nte, adj. wirca, reitiof, 
^tl)»ca; ^uotdlincn; a^fera, nnttera, 
toalpae. 

Diligenter, v. a. jioubnttao, tiirn^* 



DUu 



840 



Dire 



toa. — V. n. ia Se d^ 9. r. fttruV 
taa, tientSS, otta a^feva. 

Dilnvieii, euie, a<2j. toeben^mifumuN 
fén», ioebetM>atfisinit0'. 

Dimftnolie, m. funnuntoi, t>^^iM>tti« 
tott; d. gras, ))iinatDttt0tt ebeKincn fuit- 
nuntot; d. de carême, ta6!iat6funniin« 
toi ; d. des rameaux, |»o(tnufunituntat; 
d. de quasi modo, jpttftfittifen ittlfet* 
nen funnutitai. 

Dîme, /. ft^mmenelfet, ti^nuti. 

Dûnenaion, /. mittaifuue, a»aruu6, 
(aaiuu9, mtUa; (futD.) prendre ses 
d-s dans une affaire, m&ttrtttft mené» 
tt^tfenfd iufttt aflan ful^tetn. 

Dîmer, 0. n. tantaa fk^mmetteffet; 
oUa oifeutettu tt^unntit faottttin. 

Dîmerie, /. ti^unttlunta, alue, iodta 
ifu tantaa fk^mmeneffet. 

Dîmeiir, m. ft^mmene^tcti fantaia. 

Dîmier, m. f^mmene^ten totooja. 

Bminuer, v. a. Mfftntlià, ^almn* 
taa. — V. n. toâ^eitt^tt. 

DJbniniitii; ive, adi. tott^nttttott, f^aU 
loentatoa. 

Bininvtif; m. (he(.) toS^ni^efana. 

DimiiLtttion, /. tott^eneminen, t^alpu 
neminen; ^(potu«; }fifitoUvL taptatmu 
nen ^Ii))ttildr2l. 

Huûssoire, m. lettres dimittoria- 
les, /. pi ijtid^an firialltnen Itipa Wj» 
ttmMn papïnmvtaa totmtttomaan tot« 
feefa §ttf)))afuniiaefa. 

Dinanderie, /. medrtnftteoffet. 

Dînandier, m. me^fintitoaloiQ; mt9» 
ftitifaluien fau))^tae. 

Dinatoire, adf. heure d., pliïtomx9* 
innti; d^eûner d., t. D^eûner. 

Dinde, m. io/. tatfhtttoht!! ; talU 
fttnafaita; ({uio.) toifo, ^an^t. 

Dindom m. !a(!htno; toltpana. 

DiAdonnean, m. falttunaii^oifaiten. 

Dindomiier, ière, s. foithinau paï* 
mm; (fuw.) niûamoufla. 

Dînée, /. paitoaUixten, ))&i)oamd«, 
ft^anti^^aiRa (ntattotHa). 

Dîner, 9. n. f^ëbtt ))(itioaai«td, at« 
riotta. 

Dîner, Dîné, m. ))ttin>ttmi«atria; 
^ttitottaidruolo. 

Dînette, /. pitui ))aitDJiaitttn. 

Dînenr, m. ^âttoftKieioicrad ; fe ion* 
fa )»(iK«atria ))ttiti>ttainen on; a^watti. 



Dieeèeaiw, aine, adj. ^iiMMmmn'; 
— i, ffHïppahintQiaxnta, 

Dioeècrâ, m. btt^|»afttnta. 

Dioecie, / (radm.) taffilototrten ta^ 
tnten (uoRa. 

Dioïqne, adj. (fadto.) (alfUototnen 
(laewi). 

Dioptre, m. biot>ten. 

Dioptriqne, /. btoptrtfa. •— adj. 
biof)tTtnm. 

Diorama, m. biorama, taulu, jo^fa 
fntoûtaau taitoaanranta tDai^teleïoodfa 
kvaloSfa, ifâdnfuin f)(ittDdn eri oifotna. 

Dioaenres, m. pi. btodfurit: (Sa9tor 
ia $offu|; td^tiftferB ^offotfet. 

Diphthongne, /. fofru&ânttttD&inai, 
biftonau 

DipnyUe, adj. (îam.) fatriU^tinen. 

Diplomate, m. biplomatt, tûaitio» 
mtee, UJalttoioiifaS. 

Diplomatie,/. bi^Iomatia, tiebe »a(« 
ttotben tedfindtftdta fu^tetdta ia nttbes 
ebutdta; tuttliti^etatto toaittoiben le^fi* 
niiifidfft ototdfa; mtnidtertiunta, toaU 
tioltt^ettilild'funta. 

Diplomatique, /. bi^Iomattfo, taito 
fetwitttta kDan^oja ^idtortoSipa aHu* 
ttrjoia 1. tobtdtu0ltrioio. 

Diplomatique, adj. btplomatidtnen; 
corps d., n)aItioIa^etti(&e*Iunt(u 

Diplomatiste, m. bif)lomatt{an ffax* 
xa9ta\a» 

Diplôme, m. bi|>Iomt, olfufiria; l»e» 
rudtudttria, toon^a ariattria; tvirta* 
toaltuu^, oatelUfiria. 

Diplopie, /. lafrtttain n&femmen, 
loita filmidfd, ionla f^l^^td taiftt efl» 
ueet mtftûikt tafrtttoin. 

Dipode, adj. fafftialfatnen, lalfi' 
ewttinen. 

Dipeaa, m. crtt9 mneta h^tjf^tmt. 

Diptère, adj. tat^Çiïpïuvx, — m. 
fatfifitptncn ^^ontemrn. 

Diptère, m. ralenttu9, io9fa on pifi^ 
mttentvtt 1. fitturalrnnulfet ta^ben* 
^uolen. 

Dire, v. a. fanoa, (aufua, pu^ua, 
fertoa, faneSa; mertittt; lauIuSfa, nt' 
no0fQ fertoa; (ertoa Idtf^nfft; Tanfue 
(taibotttfeeti), betlamerata; ttmottaa, 
felwttttttt; d. la bonne aventure, en* 
ttuftaa ; cela va sans d., on ttfe^tttnf & 
felioS; on dit, fanotoon, ffui^u; trou- 



Dire 



241 



Disc 



Ter à d. à qc, te^bS mut9tutuf{ia 
jfm aflato too^toan, nu^betla i(tn; il 
s'y trouve à dire un écu, flinfi on 
-muiétuttomidto ^l§ben morfan fu^teen; 
faire d., fanoa fanoneetjt, (m^b9) 
foattaa jfn pu^umaan; qu'est ce a 
d,, mittt [e merfttfee; l'art de bien 
d., faunopu^eltaifuud'tatto; d. la mes- 
se, lafea mc«fu, — Se d., v. r, nu 
mtttaa ttfenfa, ))it(lil itfenftt inatïn, otLa 
oleiDtnaan, fanoa olen^anfa; fanoa tt« 
fettenfii; fanoa totnen totfettenfa. 

Dire, m. (aufnnto, fertomud; au d. 
de tout le monde, !olo maailman pu* 
(een mufaan; au d. des anciens, mut' 
not^ten Tuulon, artoelun mutaan ; au d. 
des experts, aftantuntijain artDelun 
mufaan. 

IHrect, cte, adj. fuora, fuorafuun» 
tatnen; »ttUt5n. 

Direotement, adv. fuoradti, n^SUt' 
t9mtt«a. 

Direete, /. n^iilttSn tUnitti^. 

Directeur, triée, t. iol^tajia, eflmte9 ; 
Ttbbt»if(i, ]lefun*|ïaimcn. 

Directii, ive, adj. ^adttfewa. 

Direction, /. ^atttnto, jo^tolunta; 
fuunta; biens en d., omaifuud, iota 
«n çantu j^ol^onïfen aile. 

Directoire, m. bireftorio, J^aUttud* 
funta; ftr!fora(enteri. 

Directorial, aie, adj, btre!torion«, 
(anitndfunnan*. 

Diriger, v. a. io^taa, fuunntttaa; 
^aOtta, io^battaa. 

Dirimant, nte, adj. taitltfedti an^io* 
litttoa f)ur!aan)a. 

Disant, Soi-disant, nte, adj. tt* 
feSnfS i!0f in fanokna, mainttfetna, mu!a 
otemo. 

Discale, /. païuon toH^eneminen. 

Discant, m. bt^fanti. 

Disceptation, /. ttriaUinen 1. fuut« 
Itnen tniiittel^. 

Discernement, m. erottaminen; cil^, 
atijlltf^^d, taju. 

Discerner, v. a. erottaa ; ai^tii, taiuta. 

Disciple, m. o))))ila0, opetu^Iapfi, 
o^HIatnen, foululatnen; lal^folatnen. 

Discijplinable, adj. o))f)ttt)ainen, ^^^ 
»fi«op))tnfn. 

Disciplinaire, adj. turta (odfekoa, 
fuTtnf)ibon'. 



Discipline, f. o^etu9, (adn^atnd; 
turt, !urin))ito, htntu^i ranfaidtud; 
fâSntb, afetu9; ruodfa. 

Discipliner, v. a. pMh furi^fa, to« 
tuuttaa furitUr htntoon; furtttaa. — 
Se d., V. T. tottua luritn, funtoon. 

Discompte, f. Escompte. 

Discontinnation, /. fedlel)ttamtnen, 
feifa^taminen. 

Discontinner, v. a. fe9!e^tta&, fet' 
fabtaa. 

Disconvenable, adj. fopimaton, faa- 
b^tBn. 

Disconvenance, /. foptmattomuud ; 
epafo))u; et>afo^ta. 

Disconvenir, v. n. olla ertmielinen, 
eri mielt^fa; (de) (ieftaa, etuata. - Se 
d., V. r. ot(a fedienanfa rtitaifet; (de) 
otta totnen toifeSenfa Mpaamattomat. 

Discord, m. (man^.) cri|mraifuu«. 
— adj. m. epafomtttinen. 

Discordamment, adv. e^afointutfe^tt. 

Discordance, /. cpafointu; (luh).) 
ertpuratfuu^. 

Discordant, nte, a^. et)af ointuma ; 
koaartn faneHett^, pal^a^aaninen; fo<* 
)>tmaton. 

Discorde, /. ert))uraifuud, riita. 

Discorder, v. n. olla t^^teen fotntu* 
matto. 

Disconrenr, ense, s. jaartttenja, (Or" 
piitteltia; fananfa f^Sia. 

Discourir, v. n. iutettaf pubtSia. 

Discours, m. pu^e, fan^fa^^uçe, ^aa«' 
têtu, ))altna; efitelma, tut!tmu9. 

Discourtois, oise, adj. (nian^.) epa« 
foMeltad. 

Discourtoisie, /. (tuan^.) tp^off" 
teliaifund. 

Discrédit, m. e))aiuottamud. 

Discrédité, ée, adj, epaïuottamu!^ 
feen joutunut; luottamu^ta fabottanut. 

Discréditer, v. a. faattaa epaïuot* 
tamulfeen. 

Discret, été. adj. armeletoainen, 
mtetttn)a, luarotoa, 'dl^Uê, tavffa; toaiti* 
oletDa, waiteUad,]|tIiatntn; (laaf.) pe- 
tite vérole d-e, ertSanfa oletoat ro** 
!onn^))))^iat, jiotia ettoat ote ^l^teen^ 
iuodfeet, ^tjtuan'Iaatutnen rolfo. 

Discrètement, ado. artoetetuat^e^ti 
1. n. e. 

Discrétion, /. artoelewatfuud, mtetti'* 

16 



Disc 



24a 



Disp 



ttdlf^4«, tarUnuS, faittatoaifutt^; toai* 
teUat|uu4; mielttoatto; âge de d., tft^ft 
ils, jiirïetp^^bett iftt; se remettre a 
la d. de qn, luottoa jfun jlirTekv^^teett, 
ttl^^n; se mettre à la d. de qn, an** 
tautua ilun mieltœaUaan, ilun IS^tet* 
ttt»df{i. — - À d., adv, mtelen muTaon; 
les soldats vivent à d., Jotamte^et 
eIfttDttt omatoaltoife^ti, mleienfil mu« 
toan; se rendre à d., antautua e^bot" 
tomadti ifun armot^in. 

DiscrétioniLaire, adj, pouvoir d., 
tnomion tautta maltuutettu. 

DisoQlpation, /. fk)^t5rfedttt pu^bid* 
tamtnen 1. wapauttaminen. 

Disonlper, v.a. f^^tëffe^td ))U^bidtaa 
1. wapauttao. — Se d., v. r. |)u^bU' 
taa itfenfa f^k^tSffedta. 

Discursif, ive, adJ. faculté d-e, 
tijtt) jo^belmten ttlemtfeen. 

Discnssif, ive, adj. (Idttl.) ^autott^a. 

Disenssion, / tarffa tutltmudr "tts* 
fttdtelu, roSitteli); fanafit^ta, ianifa; 
latKttun r^bdtd; sans division m 
d., fatllt ^^ben ja ^Ift fatffien |)U0' 
U«ta. 

Disonter, v, a. tar!adti tutda, ipSt* 
tedd; (Qtntfe^ti riirua. 

Disert, erte, adj. pu^eltad, launo* 
pu^eltad. 

Disette, /. punit, nSIdn^ilttt; être 
dans la d. de, oKa jftn puutteedfa. 

Disettenx, ease, adj. (toan^.) punU 
teen^alainen, ^iibttn«alatnen. 

Diseur, euse, s. faneliio, Tertoja; 
un beau d., IBTpdtteiija, jlaaTitteltjla ; 
d. de bonne aventure, ennudtajû, 

foutDaajla; d. de nouvelles, nuttdten 
, juttuien juoïfttttajia. 

Disgrftee, /. tpH^uo^o, tpli»axmo; 
ta^Kiturma, onnettomuud; f^tmpt^btnf 
fulon punit. 

Disgracié, éej adj. e))ilfuo|Ioon iou« 
tiinut; (futo.) Ttttvaton, runta. 

Disgracier, v. a. (uotDUttaa 1. liel' 
iWk fuoftonfa ifnlia. 

Di^raciensement, adv. fulotto* 
madtt; toadtenmieltftdti. 

Disgracieux, euse, adj. fuloa, ^em» 
|)e^ttt puuttutoa; tnaMenmielinen. 

Disgrégation, /. furtoontitten ; koa^ 
lofatelben l^aioamtnen; (iiitfiidt^d, ^ei' 
ia^tii^. 



Disgréger, v. a. fitrwoa, ^icnoutoa; 

Siajiottaa woîonf&tect; d. la vue, ff&u 
Stdttt. ^eiiadtao. 

Disuarmouie, /. ep&fotntu. 

Difijjoindre, v. a. erottaa, erittdS. — 
Se d., V. r. irtaantua, crittt totnm 
toifedta. 

Disjouctif, ive, adj. erottoioa; (tte» 
(ioto.^ crtttfimfiinen, bidiunfttoi. 

Dislooatioii, /. niuh^bu^, tt^rifi^» 
b^d; fotamietten |Iiotu4. 

Disloquer, v. a. niufol^taa, n^ritt^ 
tfitt; faattaa foneen ert ofat ^aitoilton* 
fû, e^ajariefit^lfccn. — Se d^ v. n 
ntu!a^tita, n^ri&^ti^tt. 

Dispacbe, /. tapa^tuneett meritua- 
l^ingon artpio'tadhx 1. (oxtDaudIadfu. 

Dispacheur, m. merttoaBingon ar* 
toiomted 1. arwaaia; meriioaçingon for* 
tDûtt^Iadïutt tefija. 

Disparade, /. (ai^tuminen, fatomi* 
nen. 

Disparaître, v. ». latoa, (abota, ^ 
nU&, ^ai^tua. 

Disparate, adj. erUaatuinen, ttU 
(uontotnen, rtdtinttatnen; — /. cri» 
luontotfuud, iSriedti)!fen puute, tuonte» 
tDUUben puute; faire d., iijrlftdti p\9* 
tttd toife^ta eriSenftt; moments d-s, 
mielen^atral^tumifct. 

Disparité, / erilaifuttd, ertn(altai« 
fuud. 

Disparition, Disparution, /. fato« 
mtnen, ^ai^tuminot. 

Disparoître, f. Disparaître. 

Dispendieux, euse, adj. fuurimal' 
futnen, maffatoatnen. 

Dispensaire, m. nentDO Itt&Reiben 
molmtdtamifedta; apteelarifiria; toat* 
wat^-apteefi. 

DispensateuTj triée, t. ialaiUia. 

Dispensatif, ive, adj. iofaiCema. 

Dispensation, /. jaCaileminett 

Dispense, /. ioa))autudr fitlpotn9, 
(uwon'anto botReemifeen fâftiinSidta; d. 
d'âge, mtjonnett^ fiotReud mftttrttl^N 
fidttt tittn fu^teen; d. d'épouser une 

Sarente, natmi9(upQ fufutatfitte; d. 
es degrés, tDa|>autud atabemtalli^ten 
arwojen ffi^mtfe^ttt. 

Diqienser, v. a. toapauiiaa; fmtba 
I fitlpotu9 1. p9itïtu9 fiiftntttien \uhttm; 
; jatûeflû; toalmistaa CftttReittt. — Se d.. 



Disp 



243 



Diss 



V, r. (de) mu idtmUm, ^etttHtt te- 
feoifitta, ^tt&tt itfenftt tDat)QUtethma 
i«tfm te!tmife9t8. 

Disperme, adj. (fo9n).) falfifinne'' 
nineii. 

Disperser, v. a. {^(weHSf liputeKa, 
^aioteua, (etoiteSli, jalaello. 

Dispersion, /. ^aiottelemitieii, tmxU 
telemincn. 

Disponibilité, /. efinecn oleminen fit* 
ntt tiia9fa etttt ftttt Motbaon n)a))oa0tt 
Ift^tttta; officier en d., palroelulfe^ta 
loa^autettn, mutta tar^een tulledfa taad 
totnoon a^tumoon toeltootettu tt))ftert. 

Disponible, adj. fa^tetttttDiiffi aItU, 
jonfa fandfo fo|)ii mielenfd mulaan 
meneteUd. 

Dispos, <idi. m. lotffelS, rti))a9, nijad. 

Dis]^sé, ee, adj. ^aluttmen, ^alua* 
ma, taipnxoa, îfentad, fitta9. 

Disposer, v. a. ittrie^tH», fatitSd; 
fft^tettaioiirfi af ettaa; malmtétaa, pxtU 
bvolta. — V. n. r<2e; J^aQtto 1. ïoaUita 
jfun ^Utfe, filKtdtt, miidr&tli i^tîin; 
mMbtt t)Ot0; (futo.) Dieu a disposé 
de lai, 3umala on fntfunnt ^dnet poié. 
— Se d., V. r. (à) tt)ûïmi«toibû iïefin, 
(anitiû. 

Dispositif, ive, adj. ipalmtdtaroai* 
nen, ebelltnen. — m. f)ddti$Ifen, afetul* 
fcn ofa, io«fa itfe fddtdmifet lO^tljtodt. 

Disposition, / ittriedtttminen, (ait- 
tamtnen, laiton, fomeunttaminen; ftttt« 
tftmtncn, mm; oileus ntddtdttt 1. j(itt« 
tad 1. a{cttûa; fddntd, afetn«; taipU' 
inu9, totett^m^d, ^alu, ntieit; !))fl), 
Inomtonlo^ia; tila» laatn (terkoe^ben); 
mieli'ala, miclenlaatu (mutta foç^ 
taon); aifomud, (ante; d-s entre vifs, 
fedfindinen testament! ; cela est à 
ma (en ma) d., fe on minun fd^tettd* 
mdffi annettttr mtnnn fdt^tettdiodnd; 
être en d., en la d. de, otta atfo» 
mnffe^fa, ^nffeeSfa; être en bonne, 
manvaise d., oUa ^^œddfd, l^uouodfa 
tcttoe^bedfd; avoir bonne d. pour qc, 
otta œarnetcttnna ^^uiilld luonnono 
la^ioilla i^lin. 

Disproportion,/, e^dfn^ta; erintat* 
taifnns. 

Disproportionné, ée, adj. e|>dfn^>' 
tcrhien, fu^baton. 



Disproportionner, v. a. faottaa epd^ 
fufitaifttrtr fu^battomalfi. 

Dispntable, adj. ntban'alatnen, rit* 
tûinen. 
I Dispntailler, v. n. janata, ianfata. 

Dispntaillerie, /. jonaudf iuf!o, 
ianna. 

Dispnte,/. mdittcl^, fanariita; tndt« 

m. 

Dispnter, v. n. riibefid, ftidteffd, 
iulata; tDdtttdd, roditeffd; d. de, ftl« 
ttotella idtftn, olla »ertoinen. — - v. a. 
tel^bd rtiban'alatfefft, fittootetta, !oet« 
taa faatouttaa emien muito; il lui 
disputa le prix, ^dn ftlMotteH ^dnm 
fanSfanfa f)a(finno0ta; le d. à qn, 
ttetdd kpertojo ifulle: Thèbe le pou- 
vait d., avec les plus belles villes. 
— Se d. V. r. fesfendnfd fttdteUd 1. Itl' 
ïoottUa. 

Dispntenr, m. ja adj. ritteltid, 
toro^ammad; rtttatfa. 

Disque, m. fieflo, ioto muinoifet l^eit* 
tttodt ttltDotu^Idftefd, bi0lo; taitpaan^ 
tafpaltm ndft^wdinen tel^rd; (fa^kp.) 
leçrd, tafû. 

Disqnisition, /. tieteettinen tutftmu9, 
pp^tnut efitelmd. 

Disseotenr, 1 Dissé^uenr. 

Dissection, /. mnmtin leiffand. 

Dissemblable, adj. erinloUotnen, ttu 
ndidinm. 

Dissemblablement, adv. erinfattai' 
fedti, ertndfôtftôti. 

Dissemblance, /. erinfaltatfuu^i crû' 
ndldlf^^s. 

Dissémination, /. f^I»dmtnen. 
Disséminer, v. a. f^Itodd, (aiotetta, 
letottead. 

Dissension, /. m))uratf uud, e|>df o))n, 
rtita. 

Dissentiment, m. crimieUfiii^e. 

Disséquer, v. a. (eifata (runmi^), 
leiRaamatta tut!ta orgamOifen run^ 
miin fifdrafennud. 

Disséqueur, m. mnmtin (eiffoaia, 
anatomt^, ^rofeltori. 

Dissertatenr, m. opptnetben efttelo 
mien teltjd. 

Dissertatif, ive, àdj. oppïntta efU 
telmdn luontoinen. 

Dissertation, /. o))pinnt efitelmd. 



Diss 



244 



Dist 



Disserter, v. n. eflteHll 1. felmitditt 

Dissidenoe, /. Iuo))umud, (uo^umi* 
nett, ertaneminen. 

Dissident, nte, adj. uStoit(a(foIai< 
nen, ns!onIa^toon hiututoa. ~ m. bis« 
flbenti, Sut^ertlat^ten [a reformeerat* 
tuien nimtti^d $uo(ae[a; btSfentert 
((Sn^tanni^fa). 

Dissimilaire, adj. erinfaltamm, eri* 
Ittoutoinen. 

Dissimilitade, /. erintattaifuuS, txï» 
ntttdtf^^e. 

Dissimulateur, triée, t, tee^Tenteliitt. 

Dissimnlation, /. ttMtntt% teee« 

Dissimulé, ée, adj. teedfmnelt^, la* 
ïoala, to\tta9; lui^u; ullofuttattu. 

Dissimuler, o. a. ptiMUi, falata, o0a 
nftA^totin f)da9tttmattâ. — v. n. tee«« 
fenneKtt. 

Dissipateur, triée, s, tu^tari, tul^« 
laaja. 

Dissipation,/. ttt^Iaaminen, (Stoit* 
tlimtnen, ^ultaamtnen; l^utoitlt; ^u« 
wittelemtnen. 

Dissiper, v. a. tn^Iotûr l^fimitt&tt, 
^nfata; ^umiteQa. — Se du, v. r. f^u* 
toxttUa ttfenftt, ^utvttuffitta Êat^but* 
toa; ^aibtua, ^ajota ; dissipé, 6e,par<. 
ia a(l;. qaiamteltnen; ^utDttutfiin tai* 
putoa 1. ^eta9. 

Dissociable,. a<i^\ e|)tt[euratttnen, feu» 
roja fammoioa. 

Dissolu, ue, adj. xx9ta9, ^nria. 

Dissoluble, adj. (fem.) (iufeneioa, 

Dissolument, adv. iretaa^ti. 

Dissolutif, ive, adj. (inottatoo. 

Dissolution, /. Ituottaminen, erotta*' 
mintn; trdtatfuue. 

Dissolyant, nte, a4;. Uuottaioa, pnv* 
taatoa. * m. (tnotue*, ^urlaue^aine. 

Dissonance, /. e|)ttfotntit. 

Dissonant, nte, adj. epttfointutDa. 

Dissoner, v. a. e|)afotntutDaUa (uu* 
IttOr paf^alta fuulua. 

Dissoudre, v. a. lïuota, fulattaa; 
^aibttttaa; ^nrataf (aiottao, funtota. — 
Se d., V. r. pvxlautnay (aiota. 

Dissuader, 9. a. (de) tïtim, eet&a, 
fe^ottaa (uo^umaan. 

Dissuasion, / fteitttminen, le^etud 
In^pumaan. 



Dissyllabe, Dissyllabique, adj. toi* 
tltatoutnen. 

Dissyllabe, m. faffitatDuinen fana. 

Distance, /. loaiimatto, kottlt, (omo, 
etSif^^d; (tuto.) erotu^, ertnlaltaifuud; 
tenir à d., pitU etftiftybbeeffir litette 
toiidetlimttttii; de d. en d., miittramat« 

bien m9^iSi, fitm mm. 

Distant, nte, adj. fautaintn, etftinen. 

Distendre, 9. a. ^ingottoa utod, ptd* 
lietaa ulo0. 

Distension, /. ptngotud 1. (etottt&mt« 
nen u(odto&tn. 

Distillateur (111 = iOr m. ttdtaoia, 
btdtillatort. 

Distillation, /. tielau^r ttdlaami« 
nen; tUIaama. 

Distillatoire, adj. tielauffeen luuîu* 
tta, ttdlau9«. 

Distiller, v. a. ti9(ata; kouobattaa. 
— V. n. wuotaa, ttpa^belîa. 

Distillerie,/ ttdtaudtattoe. 

Distinct, cie, adj. erotettu; felm&, 
\tXM, t^^dtin eroatoa. 

Distinctement, adv. fettod^ti. 

Distînotif, ive, adj. erottawo, mtxt* 
tiiod. 

Distinction, /. erottamtnen, etiffen 
fd merlitfemtnen 1. (uetteleminen; ero 
tu0, todli; (unntan*met!ft, (unntan 
ofotud, (unniottud; oimaf untoifuue ; 
felioit^^, feltt^e: de d., oiwaluntoi- 
nen, u^inen; la place de d., hin» 
nia'ietuln, toU«ietuin. 

Distingue, ée, part, ia adj. erotettu; 
matnio, merfidinen, oiwauinen, at* 
Mottinen, l^I^dinen. 

Distinguer, v. a, erottaa; (de, d'à* 
vee) ^uomata erotue, erottaa: d. Ta- 
mi d'avec le flatteur; te^bd mainîofjp, 
^omatntfi. — Se d., v. t. (par, «n- 
tre) te^bd itfenfd ^nomatufrt, olïa iet< 
fin merfiQtnen 1. mainio. 

Distique, m. btSttto, ^arie»drf)). 

Distorsion,/ mddnt^minen. 

Distraction,/ lol^fominen (maan); 
(lot) totfeen oifenteen IijRdomtnen; 
çoiamielif^^d; mtelen ttitrfidt^e, (n* 
tt)itte(eminen, ^ntot. 

Distraire, v. a. erottoa 1. toetdd 
poie; (diritd, eetdd; te^bd baiamieK' 
(effl — Se d., 9. r. ^ukviteaa, btttot« 
tuffina tt)irtt0tdt)t^d. 



Dist 



245 



Divî 



IHstrait, te, odj. fiaiamielitien, %oU 
faainatoii, c))tt]^uomiouinen. 

Distribuer, v. a. jafacQo, tafata, 
ûfitdla; (fotam.) fiioteno; jttriedtdii. 

Difltribvtenr, triée, s. lalaittîa, otlt> 
tajla. 

Difltribntif, ive, adj, iafatletoa; erot* 
teletDQ. 

Distribution, /. jafo, jalaaminen, 
oflttaminm, ittrie^tSminen, ja'otud. 

District, m, ûlue, hintû, It^lhfunta; 
cela n'est pas de mon d., et \t tnvdn 
mitiun tuomiofnntaan. 

Dit, 1». (oufunto, laufe, mietelmtt, 
faiiûn))arfi; il a son d. et son redit, 
^fin ton^nu ri^arittoife^ti, t>erii9tt&tt 
fananfo. 

Dit, te, part, iû adj. fanottu, (au« 
fittht, pttatett^; motnittu. 

Dithéisme, m. ud!onto, jofa ftt^t^i 
vXù9 fa^be^to aTfut>entdtec«to. 

Dithyrambe, m. bit^rambi, iimod« 
titnnt luomalaulu. 

Dithyrambique, adj, btt^rambinen. 

Dite, Ditto, adv. famoin, bitto. 

Ditome, adj. taffijaloinm. 

Ditou, m. fa!jlftttDe(etnen interwalli. 

Diurétique, adj. ht«ta ))afottatDa. 

Diurual, m. tatoltlainen ruloudfirja. 

Diurne, adj. ioIa))ttttDtttnen; pdikottn 
otnoû 1. TedtdiDtt. 

Divagation, /. ainee^ta ))oiff eemtnetu 

Divaguer, v. n. ))oi!eto aineHtanfa, 
^ar^atua. 

Divan, m. tnrfftiaifen fnftattin »q(' 
tionenkoodto; \ofycoa. 

Dive, adj. (wan^.) !. Divin. 

Divergence, /. atiiooien 1. fSteiben 
^ajoominen 1. criïïenftt meneminen; 
mielten ja aiatulflen erinfaltaifuud 1. 
eroamatfuu9. 

Divergent, nte, adj. ^ajocipa, eri 
fnnnniSe menemS. 

Diverge^ v. n. fiaioutna, menitS ert 
fsuttntHe; (fnw.) oua ridtiritba^fa, oSa 
eroomo. 

Divers, se, adj. eri, ertnSinen, (oi« 
fenfainen. 

Diversement, adv. erinfattaifedH, 
eri tatoalla. 

Diversiflable, adj. muuttntoa, mont* 
teletoainen. 

Diversifter, v. a. motienlatfe^ti 



munttaa, te^btt montnatfeffi, koai^tele* 
ttotfe^ti toimittaa, ipai^etedo, tnottaa 
wai^tetoa. 

Diversion, /. ))ot9foattamtnen, t>oi^ 
io^tamtnen, ^atl^buttomtnen; fttoitrbn 
tttl9« iDt^olItfeett ^dnen tDoimotnfa yx 
lomifetji to^i (nomtonfo ))ot0tamife!fl 
))tt(i^airodta; faire d. au chagrin de 
qn, §ai^buttaa ilun furu, tuottaa lit* 
wit^^tft ifnn fnrudfa. 

Diversité, /. monenfoltatfuud, erin« 
(altatfuud. 

Divertir, v. a. jlo^taa t>oi^, e^ttttt, 

Îfttirittt; laittoma^ti anadtaa, falaa 1. 
utDûttomadtt omatfenfo ottaa, lotebtt 
|)ot9; l^ntoittaa, bnioata. — Se d., v, 
r. (a) ^utt)ite]Ia iltittr ^uwia etfidfefitt 
i9tftn. 

Divertissant, nte, adj. ^u|>aifa, rat^ 
toifa. 

Divertissement, m. oianioiete, \à* 
wife, ^urattud, ratto; tandftt ja tau* 
lut nd^telmttdfd 1. nd^telmdit |9erttet&; 
anodtud, falaa omidtamttten 1. ^ti\%* 
tDtemtnen. 

Dividende, m. jaettatoa; ofuud, ofmo 
lo, faama'Ofo. 

Divin, ine, adj. inntalaSinen, tai* 
tDaaKinen. 

Divinateur, trice, «. ennu^taja, tie» 
tdjd. 

Divination, /. ennudtudtaito; en« 
nit«tud. 

Divinatoire, adj, ennu^tuS*; emtud» 
tatoa: bague d., tailas lot^tutoa^a; 
art d., ennu^tudtaito, tattatatto. 

Divinement, adv, iumalallifedtt, tai« 
tDaaSifeSti. 

Diviniser, v. a. jumoloita, tel^bd iu* 
malatfi. 

Divinité, /. iumalattifuné, inma* 
(un9. 

Divis, m. par d., oftttain, eriffeen. 

Divisement^ adv. (roan^.) ertffenftt. 

Diviser, p. a, ialùa, iofaiKa, ofk^ 
tcfla, ia'ottaa, luohttaa; erottaa, te^btt 
riitatjlip, erimieft|if|l. — Se d., v. r, 
iafaantua; fd^btt ertt)nraifil{l, rittuan* 
tua. 

Diviseur, m. ialaia. 

Divisibilité, /. iafaantumtfen ma^ 
bottifutte, ia(ann)aifuu9. 



Divi 



246 



Dogm 



DiTiflible, adj. ma^bofltnen iatao, 
iatantoamm. 

Division,/, iafo, iafamtnext; (o^fo, 
Inoffa, oMto; iaïola^fu; fotajioulon 
t\a9to, btroiflo; eri^urûtfuud, ertmteli» 
[^^0; (ftriaf).) flbekotttDa. 

Divisionnaire, adf, (fotam.) bitoi* 
flan»; général d., bmiflon fenraait. 

Divoroe, m. atoto«ero; ero touoteedta 
ia afutnuffedta; ertpuraifnit^; faire 
d. avec qn, ottaa eronfa itu9ta ; faire 
d. avec le bon sens, antautua tailett* 
moifiin l^uttutuirtin. 

Divorcer, v. n. (â^avéo) erota atoio» 
litto^ta. purata otDtoItitto. 

Divulgation, /. letvittâminen, itmot^ 
tominen (^ul^nn, [a(oifuuben). 

Divnlgner, v. a. Ukoittdtt (^ul^u); 
tlmai^ta, iulistaa. 

Divnlsion, / ((aau).) ir!ire|)tminen. 

Dix, adj. f^mntenen, f^mmene^. — 
f. f^mmSnen, I^mmennumero ; dix- 
sept, fettfemttntotdta; dix-huit, fa^« 
beifantoidta; dix-neof, ^^belfdntotdto. 

Dixième, adj, f^mmenes. — m. ftuta* 
mened ofa. 

Dixièmement, adu, fijmmeneunelfl. 

Dixme, t Dîme.* 

Dizain, m. !i)mmen»Sr[toinen runo« 
etma ; Ajmntenrminen rottrf^; f^xtmtn* 
hiulatnen rulondnau^a; f^mmenlunta. 

Dizaine, /. f^mmenfnnta; par d., 
f^mmentttdin. 

Dizean, m. fu^ila^, io9fa on fttm* 
menen fitomaa; f^mmenen ^eintttaaRaa. 

Dizenier, Dizainier, m. f^mmenen 
^Sftmie«. 

Docile, adj. ^)fpé\a%, tarda ob))i« 
maan, B^»tt', l^er!fâ«o)))»tnen; funuas, 
norea, lerna«r nd^rtt. 

Docilement, adw, o^beliaaeti î. n* e. 

Docilité, /. o))peItaifttud, fuuliai* 
funs, nS^r^^d. 

Dooimasie, Dociaastiqne, /. foe« 
tuStaito, ^oberauetaito. 

Docte, ad^. o|)))inut. 

Doctement, adv, oppineedti. 

Doetenr, m. to^tori; o)»ettaia, VSA* 
fiirt; (fu».) me«tart, tattnrt; d. en 
trois lettres, aila^narri. 

Doctoral, aie, adj. to^tonn-, ^erin* 
o))))inut. 



Doctoralemont, odv. )»etut«o|)t)i« 
neestt. 

Doctorerie, /. inma(uu9«ot>iu toV 
tortn tti^fiaifet. 

Doctoresse, /. tol^torinna; o)>))tnnt 
natnen. 

Doctrinaire, adj. )>a))()i 1. munffi, 
fuulutoa feuraan 'IriStilIinen op))i'; 
boftvinttri. 

Doctrinal, aie, adj. opptnut, juma* 
tuuS'O^ilIinen; avis d., op))ineen tiebe* 
(itnnan (aufunto. 

Doctrine, /. oppi, o))pifuud; qM^ 
jdrjedtelmii ; d. chrétienne, er&d ^en* 
geUtnen feura 9{and(anmaaS(a. 

Document, m. tobistusfirjia, i^tcvi»* 
tuSfiria; afiatiria. 

Dodécagone, m. fttorattiitwatnen faf« 
{Itotsta'fulmatnen ftttt)to. 

Dodécaèdre, m. Iat>(ale, jonfa flmui* 
na on !affitotdta tafa{in)utdta ia tafa^ 
tulmatsta wUfituImtota, faIfltoidta*fttr« 
mdfPt. 

Dodécandrie, /. ((as».) !atfitoiSto« 
^etetsten Tuofta, bobetanbria. 

Dodécatémorie, /. la^bedtotdta ofa 

Dodinage, m. (eilumtnen. 

Dodiner, v. n. ^eilua, ^d&t^jt — 
Se d., V. r. aS^oteKa, l^emt)ua. 

Dodo, «I. faire d., tuSfata, mam^ 
mata, maata ((a|>fm liettd). 

Dodn, ne, adj. po^vi ia It^ama. 

Dogaresse, /. bogtn ^uonfo. 

Dogat, m. boain artoo, bogtn ^aSi« 
tus-atia (SenetfTaSfa). 

Doge, m. bogi, muinotnen ^aSitfiia 
Senetfiasfa. 

DogniAtiqne, adj. bogmatillincn, vA* 
(of&dnt0inen. — m. bogmattta, ttS« 
(onidrieStelmtt; ton d., o))^if&dntdmen 

Su^etopa, ratfaifema ^u^etapa, }oIa et 
ebli ttastustusto. 

Dogmatiquement, adv. bogmatifli* 
festi.. 

Dogmatiser, v. n. (emitttttt ^arj^a» 
oti()ta; ^n§ua vatlaif ematta }a p&ttttft« 
ttdttci tonialla. 

Dogmatisenr, m. ^ar^«opettaja, 
^ar^aan opettaja; ratfatfeœalïa ia 
otiin'i^Il^eftlUi taioaSa ))n^nia. 

Dogmatiste, m. ttetceflifen uSCott* 
i&riestelmttn (ariottaia; bogmatilo. 



Dogm 



247 



Domi 



Dogme, m. bogma, n^onfSfintS. 

Do^, Dogreoot, m. erSd ftttett' 
f obiamen (ollatitttotnen tala9tu9«a(u9. 

Dogae, m. boQQt, ipertfotro. 

se Doguer, v. r. pusfedhffo (otnaan 
taioalla). 

Dogm, ine, g, toft^fiinen boggt, 
tnopfl. 

Doigt (gt d ttSimto ta^fa ia feurrOr 
in. fonni; wartoo^; f^nft; fortnenlett)^, 
tnuma; savoir sur le bout des d-s, 
ottoalltfeStt, perin))ol§iht ofata 1. ttetaa, 
:|i|ethi))o^iii tuntea; un d. de, tilffa, 
tippa, Jfxpt. 

Doigter, v. n. fttdnniJIIifedtt ofettaa 
formet fotttofoneeAe; doigté, ée, adj. 
formien ofettamtdta ofottatoa [nuo« 
tetdtoj. 

Doigter, m. fortnten«afetue (fottto* 
foiteeuf). 

Doigtier, m. f ormentn|)pt, formudtm. 

Doite, /. longan toa^iouud. 

Doitée,/. longaiind^te, longanmallt. 

Dol, m. tûtoamu9f Mo9, iuoni. 

Dolee, adv. (foit.) futotfe^tt. 

Doléanoe, /. walitud; — d-s pi 
(toan^O fSAtt^ien tvalttud'eflt^ffet ^aU 
UtitlfeUe (9tan0fa9fa). 

Dolemment, adv. toatittaen, furuHt* 
fedtt. 

Doleat, nte, adj. n)aUtettan)a, fu* 
Tuflmen. 

se Dolenter, v. r. looItteQa, toaife* 
rotta. 

Doler, 1^. a. ^d^mta. 

DolimsiL, m. turffitoinett (aul^tona. 

Dollar, m. amertfalainm ra^o, noin 
5V| marRaa. 

Doboaii, m. ^nfarin rQii^t. 

Doloire, /. tDonnemeitfi, witotin. 

Dom, Don, m. ^rta (e9)>anialQinen 
«rwontmit^e). 

Domame, m. maottdtd, maa^otnai' 
fims, fartano; n>a(ttotiIu9; »a(ttott« 
tnsten ^allitu^; koaUaj cela n'est pas 
de mon d., d fe o(e mtnun toaHa^font, 
tel^tfttofini, afiani. 

Domanial, aie, adj. n)aIttotiTueten«. 

Domaniatiser, v. a. loaltiotifnffltn 
^l^bistftd. 

Domaaialité,/. toaltiottluffen (uonto. 

Domanier, m. lottltiotilnffen ^ottaio. 

Dôme, m. Iiq)ttlatto, fit))ttfattoinm 



tomi, bonti; tuomioftrffo; l^ottu (tis« 
lauS'a^tiadfa). 

Domerie, /. abBotifuoStart, abboti' 
funta. 

Domestieité, /. parfotttstila; païtoU 
(ifet, t>ûln)erudipait ; M^if^tjd. 

Domestique, adj. lotomen, fobin« 
ontainen, foto*; loto^erainen, (otomaU 
ttcn; îef^tctt^r fotifef^. 

Domestique, m. ja / ))aItDeIiio, 
trenïi, ^ith. — m. palïottu^toïïti, paU 
foUifet, foton^aft; roa<>a{iat. 

Domestiquement, adv. pattoUtfen ta« 
toûlla; fototftôtt, tnttatoadti. 

Domestiquer, v. a. tef^ttaa, totnt* 
taa loti'Olotl^in, tuUa fobtffoafji. 

Domicile, m. afunto, afuntud, loti; 
à d., ïotona, ^uoneedfanfa. 

Domiciliaire, adj. visite d., fobiU' 
fatfelmud, lobiittutnnto. 

DomlcUié, ée, adj. a\vitoa, ofettu* 
nnt, afttdtunut. 

se Domicilier, v. r. (m) afustua, 
maiautttQr rutoeta afumaon. — v. a. 
d. une lettre de change, mSarata 
toeffeliu malfu^jaifla. 

Dominanoe, /. ^UtDoIta, ^errauS. 

Dominant, nte, adj. ^aftitfetDOv mol* 
IttfetDO. 

Dominante, f. (foit) bominanti, 
po^iafatoeteen huintt. 

Dominatenr, triée, t. fiattitfiia, toaU 
tiad. ~ adj. tOQltia9, \flïtoaltxa9. 

Domination, /. l^errand, l^erniud, 
^limatta. 

Dominer, v. a. ^aUïta, toaUxta, pi* 
taa ^npuolta, n)oitto))uo(ta. ~ v. n. 
^Qttita, otta ^lempana, ^lett^a ^(i. 

Dominicain, aine, s. bominitani« 
ntnnfti, -tiunna. 

Dominical, aie, adj. ^zxxaxt', $er« 
ran orna; oraison d-e, $erran ru(o« 
n^; lettre d-e, funnuntaiCiriain. 

Dominical, m. buntu, iota nûifet 
ettnen fa^ttitoat vxpm (a^be^fanfa. 

Dominicale, /. funnuntait)aitDan 
ekoanfetittmi ; funttuntaifaonto. — d-s, 
pi. po^tilla. 

Domino, m. erae modfrabi))iiipnn 
iQJi; bomtnoon ^uettu ^enliia; era9 
munflilaapu; bomino«peIi. 

Dominoterie, /. iparillinen pùi^txx; 
ItttDa'arffi. 



Domi 



248 



Don 



BondBOtier, m. mttrittifm )Hit»erin, 
futoa^arRien fau))tt{iia. 

Dommage, m. koal^mlo, ta))))to; d-s 
et intérêtB, toa^ingon!ortDau9. 

Dommageable, adj, koa^tngoSinen. 

Domptable (p et ttttnn^ tadf& ja 
fenrr.), adj. fef^tettdkoii, ^imttttwS, 
tannidtettatpo. 

Dompter, v. a. lufidtaa, mafentaa, 
lannidtoa, tulel^uttao, tootttaa; left^ttsa. 

Dompteur, m. mafentaia, (ef^ttttjtt. 

Don, m. la^ja, anti; faire d. de, 
ïûMottûû; — d-B, pi (luw.) (a^iot 

Don, I. Dom. 

Donataire, m. ia /. la^janfaaia. 

Donatenr, triée, «. la^ian^antaia. 

Donation,/. la^iotud, la^ia. 

Done, conj, fit9, nitn muobotn, «po ; 
dites nous d., fano!aatf)a meille; ré- 
pondez d., no, MûStatlaat. 

Dondon/. natd45nttiirej puteleafitfa. 
Donjon, m. (tnnantorni, loa^titomi; 
^utottornt. 

Donnant, nte, adj, antttia9, toertSd. 
Donne, /. antimnoro forttti)eltdfd; 
bonna (cd))an)o(amen tDoQa^natnen). 

Donnée, / ntftHriitt^ fuuruud (lad'* 
ht^fa); mttarâtt^ tientslaufe. 

Donner, v. a. antaa, tabiottaa, fuo« 
ha, jietdd, ittttdS, u«Ioa (jrulle) ; mal* 
foa; totmittaa (f trja^ainodta) ; In!eo 
anfioffi; omi^taa 1. u^rata ifuSe; toi- 
mittaa nft^tettttkoSfji; tuottaa, f^nn^t** 
tiili; toaifuttaa, faottaa, nodtattoa; ftf&« 
iU, afettod, mattrdtd; t^Sntatt, f^ddtd; 
Ca> antaa, tuottaaatâettQi^ftn; (poi*r) 
antaa ionaltn, loaniuttaa }M'm; d. 
les mains à qc, olla jo^fatm toime^* 
fa atonttinen; d. cours à., panm tiiî* 
teeSe, fulïemaan; d. à entendre, con- 
naître, tDtitata, tel^bd aettatodlp; d. 
le bonjour, terioebtid ^^todd l^uornen^ 
ta; quel âge lui donnez-vous, mintd 
tfttifelfl ^dntd artoelette; d. jour, heu- 
re et Ueu, mddrdttt ^dtkod, tuntt j[a 
{atffa; la terre donne beaucoup de 
miits, maa tuottaa ^aQon ^ebeuntd; 
d. la peste, tnottoa ruttoa, faadtut* 
taa; d. à qn pour bon, loahtuttaa 
^^todtfi} d. la chasse aux ennemis, 

Saa »t6oatfet tafaa; donner échec, 
afata (f^am))eU«fd); d. de la cou- 



leur, too6tata mttriin (tovttit^eTtffS); 
d. du pied, t>ot(ai9ta* 

Donner, v. n. (contre, en, dont) 
t9rmdt«td, fattna, ofata, louffantua; 
antautua 1. I^eittdi^t^d ilun ^tmon toal* 
taan; d. contre un écueil, tSrmftiMft 
lalltobon ; d. du nez en terre, lavL* 
geta fuuueen; d. dans les ennemis, 
a{It'arn)aamatta joutua toibollidten pa^ 
riin; d. dans un piège, joutua ^an» 
taan, anfaan; d. dans le ridicule» 
ioutna naurettatoaffi; d. au but, 
ofata maalitn; d. dans le jeu, antatt*» 
tua ))en^tmon toaltoan; le vin don- 
ne dans la tête, tDttni menée |>dd« 
(dn: (twr) ^^dldtd, r^nndtd, td^tdta 
^ddne; fietdd ndtd'alaa ionneltnpdtn; 
d. sur les ennemis, ^^dldtd ttt^oQU 
jiin: nos fenêtres donnent sur le 
jardin, a!tunat o»at |>uutarl^aan ndin; 
d. dessus, antaa feltddn, ^ofua; d. du 
dessous à qn, patottaa perdtot^mttdne 
m^OntUmddn; d, à tout, r^^t^d mi» 
(tnld ^^tt)ân{d. — Se d., v. r. ta|>a^ 
tua, totmitettaa; ^anffia ttfedenfd, faa« 
muttaa, nratttaa; antaa toinen totfeC* 
lenfa; se d. à qn, antautua ihin maC« 
taan, olla jfuHe altid: se d. pour, otta 
olettinanfa; se d. rhonneur, la li> 
berté, faaba funnia, rol^jeta. 

Donnenr, ense, e, antaja. 

Dont, pron, ion(a, jodta, joKa, }o(ta^ 
iota. 

Donte,/. foittimcn Iu))u!fa. 

Donzelle, /. t^ttd, ))iila ; ^nioinat' 
nen. 

Dorade,/, fultalala. 

Doradille, /. (fadto.) l^iiren^orra» 

(tM^Unium), 

Dorage, m, tultaud. 

Dorone, m. turdta (lala). 

Doré, ée, adj. lullattu; htlIanM- 
tainen. 

Dorée, /. »oi(eipd; erdd tala (Meue 
faher). 

Dorénavant, adv, tdét'ebed, toa^t*» 
ebed, ebe^t^^in. 

Dorer, v. a. luttata; tvotbeSa mu' 
nan rttdfuatfeOa. — Se d., v. r. fel- 

Dorenr, enae, «. !ultaaia. 
Dorien, adj. borilainen. -» m. bori« 
lainen mnrre. 



Dori 



249 



Douç 



DofifBe, adj. borUtinoL — m. bo« 
niatnen raItnnudto|)a. 

Dorloter, v. o. ^moieSa, tnaifailla, 
mttminitelld. — Se d., v. r. adfotetta, 

Domuuit, nto. adj. mafaatoa, nvUu* 
wa; feifotoa, liilromaton; verre, chassi 
d., oRuno, iota ei fotvi aufai^ta; pont 
d., Uitfnmatonkoi^ttjilta; Ugnes a-es, 
toaaia!ottRu. — m. les sept d-s, feit" 
fcmttti unitefoo. 

Donneur, enee, s. uinailtia, nuilcfo. 

Domenee, /. ertte matfawaunuien 
(ait; txà9 nai9§untu. 

DomJr, V. fi. maata, nuthta, nu 
nota; oSa feifowa, Itinumaton; d. 
dessiu, mtettitt aflata. 

Dormir, m. um. 

Dorfldtif; ive, adj, unettatottr uni-; 
— m. uniti^Hit. 

Doroir, m. toSLatnêptaWi' 

Doronie, m. ertt9 la^n^i (amiea), 

Dorophage, m. (wan^.) (a^ioi^ta 
cUitt. 

Dorsal, aie, adj. \tïW, feittn. 

Dortoir, m. mamufantari Incita* 
Ttdfa. 

Domre,/. htttaue; (ultau^taito. 

Dos, m. fedtt, taTa)iuo(i; le d. d*un 
couteau, loeitfen ^mara; à dos, fel< 
Win; monter à d., ratfadtaa fatu' 
(atta; d. à d., fclittttin, feiftt fetltttt 
loadtaan; en d. d*âne, fatou muotoon. 

Dose, /. antomttttrtt, annod, fatft; 
ofamâflrH tutafiu (dttfteefcn |>antawaa 
ainetta. 

Doser, v. a. [tttttatt ofamclttrttt im» 
fcffen. 

Dosse,/. pintaloutû, tetted; (anRu, 
tapanto. 

Dosseret, m. tott^ttinen nltontma 
pUart. 

Dossier, m. idtuimen felttnnoia, tuo» 
Tm fdfttin; ^ftttn^uoU, ))ftttlouta fttn« 
g^éfK; aftûftria'tot^to. 

Dosaière,/. toeto^i^na fUoisfa* 

Dot (t àUntùt^),/. ntt»5tttitttfet 1. (ttt- 
fUie*antimet| ioti))eru. 

Dotal, aie, adj, mt^milkï^; m^Sta* 
jdiftin (unlutoo. 

wtatioli, /. tnlotlla waru^taminen, 
tnloien labjottaminen ietftn ifutte; lah» 
jotetnt tulot; maatUit», la^iotettit jUltt I 



c^boSa, ctt& fe mtc^ifcn mtolcn fnoI« 

tua lantee fruunuHe tatatttu. 

Doter, V. a. m^0tttiftt{itttt maruetaa, 
antaa m^Stdiilifet; warudtaa tuIoUIa. 

Douaire, m. (edten elttte, leelotttlnd; 
mtt&rdra^a Uefen eltttfeetft. 

Douairier, m. (toanb.) (a^fl, iola 
|>eni ainoa^taan leelen cifiletulot, loaoït 
ei ifttnpuolelta mitttdn. 

Douairière, /. ia adj, /. n)a]la0[ft&' 
t^inen (eélt, le^Itroutoa; reine d.,lef« 
ftluningatar. 

Douane,/ tuflt; tuHt^uoue, tutti' 
tamari; tuttimirta; paKa^uone; tutti* 
malfu. 

Douaner, v. a. tuttimerlittd tuante* 
taa. 

Douanier, m. tuttt))aI»eIiio, tutti* 
ntiee. 

Doublage, m. laiwan kua^fitonovi 
tu9 1. tpadfitttd; ftlRilaugan fertomi 
ueu; tatfinlertatnen (dënit^e^iuelMotti 

fUtt«. 

Double, adj. !atfintertainenr Ia§ta^ 
moinen, (afftnatnen; (futn.) fanola, 
ef)dIttotettab)a; atfa«, fuuri; — adv. 
ta!ftnf ertatfedti ; au d., latrmtertaifeeti. 

Double, m. latflnfertatnen mttdrtt; 
toinen famanlaltatnen, !a^tamo, bu^* 
letti, tùp\a\ (»an^.) pïtni ran«talai* 
ueu ral^a. 

Double,/, mttre^titoien eldinten ma^. 

Doubleau, m. n^a^ioa ))arrtt, ))o(ia* 
l>arru; bolioitaari la^ben pitarin tuft* 

îm. 

Doublement, adv, la^bentertaife^ti. 

Doublement, m. ta^bietaminen, fa^ 
benlertaifetfl telemineu. 

Doubler, v. a. fa^btdtaa, tel^bd (a|* 
bentertaifetfi; touoratOr wuorttta tua* 
ruétaa; ^m^dri, o^itfe purief^Ha ; waS* 
littaa taima. — v. n. td^bd taffinler- 
taijetfl. 

Doublet, m. bublettt, fattidttttien 
mutaue; Inn noptoatla ^eittdeefd fama 
filmdlufu fattuu lainiin nop^afiin* 

Doublette, /. erde ddntterta uruiefa. 

Doubleur, euse, t, (angan tertoia 
1. fiertdid, (angan puuoia. 

Doublon, m. e^|>anialainen htltotaH 

Doublure, /. wuori (tDaatteiefa); 
fddnne (unitoormuefa); miefan tuM. 

Douçain, m. erde omeno)>uun tail 



Doue 



250 



Drac 



nafoifo (ulamwm duleamara), 

Dovoefttre, adj. imatrne^, tmara, 
itnettt. 

Doaeemeiit, adv. ^tljacr l^t(}aan, ftt 
too9tï, fâto^iftt^tt, koerRatfe0tt, toetlat 
leen, koarotoadti, fekoett^ti, htipo^tï, (ei 
!o«ti, Ienu^ett0ti, toienodtt, tet))>efi0ti, 
fulotfedtt, loiafe^H, mtïftUtx ; tout d., 
|U}aaI malta mieltttfll no, noi fit* 
toodtil 

Doneerette, /. imarrut, fimafuu, fu* 
rofuu [tt^tttdtft]. 

Dovoerenz, ease, adj. tmeltt, ime« 
(i&d; aittiH, jfa(jiama0, ça^^A^'A; ^^^' 
!Sf^b&mtnen. 

Donoet, ette, adj. ta t. tmartut, 
fulomen. 

Doneette, /. fofurifitra^^t; f^aipa 
fttoba; erttd œtenofUnifangad; (ladko.) 
(valeriana locinta). 

Doneettement, €idv. t Doucement. 

Donoenr, /. ntaleud, fulotfuud, t^a* 
nund, Umpt^9f f&w^tfta^d, koienou^; 
fiitolltfuuben ofotc; — d-s, pi matei- 
fet; (fnn).) ntafu^u^eet, futo^n^eet. 

Donohe, /. midlutu^I^I))^. 

Doucher, v. a. antaa rnt9futu9t^I^^. 

Donoin^ m. merimeben'felatnen mefi; 
t Douçain. 

Doncme, I. Cymaise. 

Doncir, v. a. ftriadtaa peittCafla. 

Donènie, f. Duègne. 

Doneiie, /. ^olmtn, (otttilitDen faa* 
tetQunS; a^ttan (aita|)uu. 

Douer, v. a. (de) mftSrSttt MU toai* 
motte Ic9(Uaiaffl; la^iottaa, fnoba, toa* 
nt0taa. 

Douille, / lotelo, tn))^eIo, tSrttS, 

tttttttë. 

Donillet, ette, adj. be^med, lonfea, 
l^ieno; ^ento, mento, am, bettS. — m. 
mennotad, melto^tunut iBmtnen. 

Doullette, / topattu funincn pm* 
I^Maate. 

Douillettement, adv. ptf^mMû l n. e. 

Donleur, /. tn9la, maima, fnrn. 

M Donloir, v, r. maiteroita, kooi« 
iDOttaa. 

Donlonrensement, adv, tu^Iattife^ti, 
fnr(a«tt. 

Doilonrenx, eue, o^^'. tn^Iattinen, 
ftttuttinen, fnrfea. 



Dtnlomié, ée, adj, (toan^.) mur* 

(eetttnen. 

Dontanoe, /. (man^.) tifi\i^9, tp^* 
Inuto, maromtnen. 

Doute, m. e|)ftUt)d, e))&t(emtnen, tna- 
romtnen, amelud; sans d., hors de 
d. e|)ttifemttttft. 

Donter, v. n. tpïïxHti, atmetta. — 
Se d., V. r. armatOr (nuba, e)>&itttt. 

Dontenr, m. epftiUitt. 

Dontensement, adv, e)>fttftttmttMt, 
arttieInttatDadtt. 

Dontenz, euBO, adj. tp^iltlktolk, e^K* 
tietoinenr arwduttama. 

Donyain, m. (aita^un aine. 

Donye, /. adttan Iaita))nn: (innou' 
fatttianto; (ladtn.) iofUetnifltt; maa> 
)>tt^Iintt (ranuncuka lingtM), 

Donx, once, adj. fuIoinen,t^4Aa, ^t« 
taincn; ^teno, (tenteS, flleS; toieno, fjM* 
iatnen, 9eI))|)o, mteto, lanfen, tente; 
fttm^iftt, r^tno, fo^ntfa, l|t(iamie(tnen; 
tem^ett, ^«tttm&tttnen; nnortea [mctal* 
(ei«ta1; faire les yeux d., (empefiMt 
latfeua j^fu^nn. — Tont donx, ad9. 
malttafaot miélenne! fiimoftil ^Ujao. 

Donzaine, /. tufing, toitti; à la d., 
par d., tnflnotttain; (fnm.) ^nono^ 

Donze, adj. !atfltoi«ta; faffltot0ta« 
f^mmened, fa^be^toidta. 

DonEième, adj, fa^be^tftto. — m. 
fal^be«toi9ta ofa, Iaffitot0ttt«f9mmetten« 
ned. 

Donzil <^ 8tttm^)r m. tt^nn^rin» 
ttippu 

Dozoloffie,/. tflx^tti^ Aotmtnatfnn' 
bette fatoittaieten 6ren)iarto9fa; ^en« 

([etttfen tjli^tt^dmirren mitmetnen rnllt- 
^' 

Doyen, m. to)an(in; belano, befanti; 
^rott)a9tt, tuomto^ron)adti; ammathu 
man^in. 

Doyenne, /. i^rnuetinno, befontht 

maimo. 

Dojenné, m. befanon, befantin, ^ro« 
toadttn, tnomtofirotDaMin oirla I. 
afnnto; ertte pSttrt^nttn taii. 

Dracène, /. naara^ lol^itttrme. 

Drachme (eh = g), /. btafmo (o^ 
tedifraino). 

Draocoéphale, m. oni)itaiMrtti 

(dr€ieocêphaium) . 



Drac 



2S1 



Drog 



mato, jou^imato. 

Dragao, m. talerilaiioan ptxhp^U. 

Dragée, /. folenr^tjntt; folerim fet« 
let^t (ebdtnttt ia l^$^0teet; ^icttoim' 
mat ^anltt, rae|aultt; fefujftiotljla ^ 
iDofeD a)))>eef{L 

Drageoir, m. tonioe^ti4i))a0. 

Drageon, m. tvefa, tperfo. 

Drageonner, v. n. koefota, koerfoa. 

Dragoman, I. Drogmao. 

Dragon, m. (o^tlftrtne; raluuna; iU 
te& osa; babanfurtnen t(U)fi; ertt^ fl« 
fin^fon laft; ^tHfu I. îaxfi ft(mtt0ftt. 

Dragonnade, ^. rondfakidten ))rote0<' 
tantt oi to ttinoommeu rafumtoiua £ub« 
nia XIY ^aUituf^en aitana. 

Dragonne,/, tntefantu^fu; ^(en pittà 
natnen; rafuunamar|i. 

Dn^onnean, f. Draconcole. 

se Dragonner, v. r. toatmata L Iiu« 
fata itfeânftt. 

Dragae, /. mutalau^a; ^arffittuoro, 
noaromtoTa; falta; toata, toatanuotta. 

Dragaer, v. a, pttata muta ^o^> 
iofta; ^arffta, naarata. 

Draffuenr, m. mutalodfl, mutalautta. 

Dramette,/. ajotperifo. 

Dramatique, adj. bramalltnen -^ m. 
bramatila. 

Dramatiste, m. ia /. nS^tdm&n ftr« 
jottaja. 

Dramatnrge, m. ia /. bramoien Itt" 
iottaio. 

Drame, m. n^tûrnU, bramaQuien 
Ceod; brama. 

Drap, m. fangad, tottîa, ratti; d. 
d'or, d. d'argent, d. de soie, fulto», 
ffopîù^, fUffilangae; d. mortuaire, )>aa« 
rimoate. 

Dranean, m. tida, tie^u, lnm^))u; 
ttp)m, Totalt^^u, fotatoiirt; lo^alotoaat' 
tcct 

Drapé, ée, adj. toaunnut, toanutettn; 
^Si^tett [ladtoieta]; bas drapés, maun** 
met ^epafulat. 

Draper, v. a. |utea funi|)tt(uttn; 
|»oîmntefla, mer^oeua (lotmumer^oitta; 
(tuto.) tioneteSa, fattttt. 

Draperie, /. werlate^bo^; mevla* 
tauMia; tvertateoffet; ))oimute(ma, poi* 
nmt^m iûêlmxoa t^utu; ta^etit 1. gar- 
bhtit, iotia laeleukoat j^oimui^m. 



Drapier, m. mevontDalmietttia, ioet' 
îataupptta. 

Drapière, /. tu!hmeula» 

Drastique, adj. ia m. pïtaa ia ra^ 
iueti koatnittatta ; fenlaUatnen tftttle. 

Drave, /. f^nflruo^o, fi^nfimS (dra- 
ha). 

Drayer, v. a. ^angata (kouotia). 

Drayoire, /. ^anfatauta (nal^turiu). 

Drayure, /. umobadta )>oie^uga- 
tut ri^toeet. 

Drêone,/. fatia; tapa. 

Drège,yr^aItaankuemo; u^ibtn (pel« 
lattian). 

Dréger, v. a. toitoa. 

Dreun, int. Ititu laltui 

Dresse, /. |>inni«anturar fiftt^uoIU 
nen antura. 

Dressé, ée, part, ia adj. p^9t\^x\li, 
fttora; taitoutettu, ^ariotettu [àfti« 
me^ttt]. 

Dresser, v. a. oientaa, fnorenfaa, 
oifaUta; t)9«tbtttttt, afettaa ))^9t^^n 1. 
fetfomaan, (oçottaa, uodtaa; (aatta, 
teÇbtt; ralentaa, afettaa; (tuto.) toaU 
mt^taa, toarudtaa, iiiriedttttt; (toanl^.) 
fuunnittaa; totuttaa, tatmuttaa, ^ar* 
iottaa (elttimitt); filentas, fllottaa, r^t)* 
Ittttt; tafottaa, tebbS tafatfeffl. — v. n. 
noudta. — Se d., v. r. noudta pt^^* 
t^bn, nou6ta feifomaau; uoudta ta!a« 
iaioilleen, fatoa^taa t)^etto9u \hmo' 
fedta]; otta ^arjiotettakoafft ma^boSt* 
nen, tnïïa ^atiotetulfl. 

Dressoir,*!». fennt^S^ttt,rttota«a9tiaitt 
^5^tft; fuunnitudrauta, tbtuKeli, taU 
ma^afa; ^oletanSranta. 

Drille, m. (man^.) fotamted; url^io, 
mieS; luintiltt, fterntin; bon d., atfa 
koettiRa; pauvre d., mie9 paxta; vieux 
d., fuRela tntiu6. 

Driller, v. n. ^uia^taa pù\9, rien* 
ttttt pû\$. 

Drilles, /. pi. (umt>ut. 

Drillier, m. {ttm)»unlolooia. 

Drisse, /. mi))ulbt)fl. 

Drogman, m. tuIKt tt&mate[a. 

Drogue, /. atoteefiro^to, brogt; mKri^ 
aine; çS^ste; fftl^tamara. 

Drogueman, t Drogmaa« 

Droguer, v. a. alin^emaa ouniefella 
(ttttif eittt ifuSe. — Se d., v. r. atuiomt 
I (attRnt& nanttto. 



Brog 



263 



Duem 



atncct; apteefitatoaratn 1. ttttri«ainci» 
ben taii)>^a. 

Drof^et, m. |)uo(twtKatnen langad, 
broicttt. 

Dnmenr, m. ro^toIau)»^iad; ^uo9' 
laroitpla. 

Dropder, m. (tttt^telaatiffo, ro^to» 
laatiifo, matla«a^tccn. 

Dropiste, m. ro(toIau))|>tad. 

Droit, ite, oclf. fuora, oifoinen, oi« 
lea; (futo.) oifea, oifeinen, oileubeUi* 
ncn; tottnen, toil^itttn, rel^cttinen, ^urd* 
!a«; ))^9t))fuora, ))k)«tk)fft; otiea (^uolt). 

Droit, qAv, fnora^ti j. n. e. 

Droit, m. otlnid, otieubetlifuud; oi« 
teu9«op^i, htn^oppt, latittebe; oileud, 
luM, tpalta; fâclntd, jittriedt^d; toero, 
tuut, tnalfu; f^Q. — De droit. De 
plein d., aàv. f^Qdta. oilea^tt, ttt^bet« 
itt oitenbetta; à bon d., f^Q^ttt, afla^ta; 
à tort ou à d., oitoon todârin tat oi* 
fdn; qoi de droit, aftanomaifet; avant 
faire d., ennetitmn (opiiQinen ))adt9d 
annetaan. 

Droite,/ oi!ea Xt% ot!ea ^uolt; à 
d., oilealle, otteatla IttbeUcl; à d. de, 
à la d. de, jfun oileaQa ))uo(eIIa. 

Droitement, adv. fuoraan, oitein, 
rebeaife^ti, lobtuuaifedtt. 

Droitier, iere, aày oileatû ISttd 
!tt^tttttt)S, oileatatinen. 

Droiture. /. re^etti(i)^d, fuoruud, to« 
ttfuud. — £m d., aèv, fuoraan ebed- 
^ttin. 

Droitnrier, ère, 04/. (toan§.) re^e(« 
linen, »il))ttdn, §urdla«. 

Drdle, aày nanimoinen, narrtnkoeV 
tctnen, buttutteUioa, buSum»artnen. — 
m. ^tt))(u, ^ulimilt, tDCttiRa; metian, 
lurjud; toltoana. 

Drôlement, cdn. narrimaifedti j. 
n. e. 

Drôlerie, /. narnntoel^Ie, ^uQitttele» 
tninen, (nt^fune, toeitiflamatfnue. 

Drôleaee, f, lutiana, ^e))a!fQ. 

Dromadaire, m. bronebario. 

Dronte, m. fafnart'fhrutfl 

Dropaz, m. pifilaa^tari. 

DrosMurt, m. maamouti; grand d., 
ti^fatmman t^ttttmiee. 

Drosse,/, fierttftnnuora. 



Drovflser, v. a. rof mata ia roalia 
toiSoia. 

Dronssette, / fatvitfUi, raafi, mifla* 
!am))a. 

Dronssenr, m. toiflanraafiîo 1. !am» 
))aaia. 

Dm, ne, ckij. (entoon If feneioK [lin- 
nun^oilafedta] ; toil^ad, totrteft, ret^ae; 
taaja, ^otfn. — aâ». taaiaan. 

Dmide, m. ntntnoinen gaQialainen 
^a{ijpt. 

Dmldiqne, aày bruibtnen. 

Droidisme, m. bmtbien iiinta(an« 
))aIkoetitd. 

Dmpe, / luumaria, Itmtmaria, '(e« 
belma. 

Dmse, / ft»ennSt0rt)^m&; )>SStaittt, 
furfhxtautt {^etoofidfa). 

Dryade, / metfdn nette, ^ongatar. 

Dn, art, fu})tdtettu de le. 

Dû, m. todia, maffettama; (ttan^.) 
tteltoollifuud. 

Dft, ûe, fari, ja aâ%. f. Devoir. 

Dnalisme, m. maatfman f^nt^d Ia^« 
bedta alfu^erudteedta jio^tatoa o))))i, 
bualiamo. 

Dnbitatenr. m. (»an§.) epdiUitt. 

Dubitatif, ive, ody epailçdtd ofot- 
taiDû. 

Dnbitation, / tefo^epatlt^d. 

Dubitativement, odv. e^dtleœdttft 
tatoaQa, eptttlekpd^ti. 

Dnc, m. ^erttua, rul^ttnad; çttOfl; 
grand d., {uuri^erttua, fuurtru^tina9; 
Çu^Ia; petit duc, ^u^Ianm. 

Dneaï, aie, ady ^erttuaQinen, rn^ti* 
naaHinen. 

Dnoat, m. bntatt, (ultara^a. 

Dneaton, m. finoltbulatt 

Dnehé, m. (erttualiuita, m^tinaan' 
maa. 

Dnehesse, / ^crttuatar, ru^tinatar; 
^uolauattnobe. 

Dnetile, ady men^tott, nuortea. 

Dnotilité, /. koeni^wttif^^e, nnor* 
tcue. 

Dnègne, / buenna, iiftiftd naincn, 
ionta Çoibettatoana on nuori ti|ttd. 

Dnel, m. fa^bentaietelu, mteffailn; 
(tiélioto.) bnafi. 
Dneluste, m. mtdtailtia; tap)>e{iia. 
Dnement, t Dament. 



Duir 



253 



Dusi 



Dure, V. n. (toan^.) fomeChta^ oSa 
mieleen. • 

BuiBUit, Dnisible, adj. f o^ittoa, mte< 

ICttIClL. 

Doit, m. tata«tami«ta toarten tel^t^ 
toe ioen ^otffi. 

Dnite,/. Inbelanta. 

Doleamara, I. Douce-amère. 

IHdeiilcatif, ive, adj, mahatfi itlt* 
toS, mafeuttatpo. 

Dnlcifleation, /. mafeuttaminen. 

Dnlcifier, v, a, ma!euttaa; Uetott' 
tM, bel^ottaa. 

DnlGUiée, /. futta^ ^eUtRo, Iautio« 
fainen. 

IXnlcorer, t. Dulcifier. 

Dnlie, /. culte de d. ptlifim ^a(« 
toeleminen. 

Dûment, adt. fo^tuuïïifedtt, ottein, 
Tttten pttdtt. 

Dune,/. (ietafttrffS merenrannotÏÏa. 

Dnnetis, /. pertt^^tti (aitoa^fa. 

Dno, m. b.uettt, fal^ben (au(u. 

Dnodennm (um = oom), m. po^ia' 
faidfnolt, po^iafuott. 

Dnodi, m. betabin toinen ^fttioft rand* 
falaifen toallanlumoulfen ajank^Iu^fa. 

Daodrame, m. ntt^telmd, iodfa fafji 

Dupe, /. ))etjattu, petett^ 1. uef otettu 
i^mtnen; iota on 4e[pt>o ndtotella 1. 
pettfitt, ^onffto, ^6(më, narri, ]^u))fu; 
er&d lorttipelt; être la de d. qn, oQa 
ihin petiaama; il a été d. de son bon 
coeur, l^toS fubttmenfft on ^ânet ))et' 
tSnt)t; être la d. d'un marché, jou^ 
tna fau)ia6fa pettnfoon. 

Dnper, v. a. peiiata, narrato, toet« 
tftd. 

Dnperie,/. petinfo, petiaud. 
Dnplioata, m. oflaftrjlan Iaffo9, fo« 

Dnplieatif, iye, «Mi;, fa&btdtaioa, 
ta^benrertaifetfl teletott. 

Duplication, Dnplicatnre, /. lal^' 
bi«tu6, tû^bcnfertotfefp teïcmtnen, Itx* 
tomtnen. 

Dirolieité,/. fa^benfertoifuue, toat- 
^etaifune, loteffaud. 

Dnpligne, /. ((ofU.) buplili, koa«« 
tauMelit^fflin. 

Dnîiliqner, tf. n. antaa toa^taud fe* 
Itt^ffUn. 



Dnqnel, I. fu)>tttunnt fanoUtd de 
}a lequel. 

Dnr, nre, adj. Uto% iS^fftt, tanfea, 
tûipnmaton; tnima, t^(^, larlea; rafitta» 
kDOrtutûta, (anlala, t^bltt«; finfaStnen, 
tfômS, tt)adtenmte(tnen, otmcton; rttifett; 
lottiûlidfotnat, fanlea opptmaan; oeuf 
d.,fott)at{l lettett^ mnna; avoir l'oreille 
d-e. être d. à Toreille, olla l^uono* 
fuulotnen; d. à la détente, raaitea 
lautai^a; d. à la desserre, litfad, 
faita; d. à la vente, koaifea faaba fau« 
patfl. — ado, totoadti i. n.e.; enten- 
dre d., (uuKa l^uonodtt; croire d. com- 
me le fer, (itoen (ottaon udtoa. 

Durable, adj. (e^tttiDtt, ))t)y^wa, fet- 
fomatnen. 

Dnracine, /. erSd perfifan tajlt. 

Durant, prep. attana, fuluedfa, led- 
tSedfd; d. rété, fnmen atfana, luluedfa, 
mtttaan ; six ans d., f uuttna touotena, 
fuuben touoben aifano; d. toute sa 
vie, loto elin^^atlananfa. 

Durcir, v. a. lonientaa, (arai^ta. — 
v. n. Se d., t7. r. foroettua, {otteta. 

Durcissement, m. loMentaminen, 
(arfatfemtnen, fotouud. 

Dure, /. patjad, fotoa maa, (attta; 
coucher sur la d., maata jpaliaaSa 
maûSa. 

Durée, /. aita, ioSoin ilin ledttttt, 
ledtdmtfen oi!a, Ie0ttttt9fttfl99«. 

Durement, adv, lotoadtt, Iott>tn ). 
n. e. 

Dure-mère, /. uffopuoltmmamen ai« 
koo'fejl. 

Durer, v. n. !e9tafi, p^f^a, o0o, me* 
tas ))tt!ttfft; le temps lui dure, Ma 
ftttt l^Snette pttfaeTt* 

Duret, ette, adj. !omamatnen, to« 
toancn. 

Dureté, /. fotijuus, tniuud, x»t^* 
touu9; foioettunotnen, (ottettnma, ft)^« 
la; (arleud; tunnottomuud, ))aatnmud, 
armottomuud, fSttltm&ttbm^tjd, raa« 
fuud; d. de ventre, nm))t-tattti, um^ 
metti; d. d'oreille, huiroud. 

Durillon, m. tttnfâ, (tt^tt, lamata 
(t^odfo). 

Durjilonner, v. n. (toan^.) tttnfet' 
t^it. 

Duriuscule, aé^. fokoanen, Ion»a. 

Dusil, I. Douzil. 



Dute 



254 



Ëbaa 



Dute, /. ^oflantUatncn fu|)arira^a 
(deut). 

Dmunvir (um = oom), m. ertt9 tpir' 
famied mutnoifedfa 9{omadfa. 

Dnnmvirat (um = oom)^ m. buum' 
tDtrin tpirfa. 

Duvet, m. imtukoa, utii; utufiarta, 
ntaitofiarto^ liemen|)arta, il^olanoa; 
(la^to.) ^aitoen; canard à d., ^aa^fa* 
tttm, fiaafftaf Îaita9. 

DvTetenx, ense, adj. ututnen, vav 
tutoainen; fartoainen. 

Dyarehie, I. Diarchie. 

Dynamique, adj. tooima*, IHIetooi» 
mati*f bl^namiflineii. — /. o)>;^i (itfutta« 
tpidta tooimtdtar btjnatnita. 

Dvnamoiniètre, m. tooimanmittau^', 
«m&artt^dlone. 



Dynaste, m. ^icnen loaitton ^ftija ; 
alaru^tfhad. 

Dynaitie, /. ^aHitftiiMfacia famûfta 
^uonehinna^ta. 

Dyscole, adj. homme d., t^minen, 
ioitla Ian0fa on toaïtta tuÏÏa toimcen 
1. !an9fa(S^nttft ))itatt, lummalltnen, U« 
fepfttnen i^minen. 

Dyspepsie, /. ^uono ruo'anfitlatta* 
minen. 

Dyspnée, /. ^engen-a^bUtue, rtn* 
nan*a4bidtn9. 

Dyssenterie, /. ))unataitti. 

Dyssentériqne^ adj, ^unataubiiufal- 
tainen; ||uuatauttnen ; j)ttnataitbtfi«. 

Dysnrie, /. toaifea ttetenftt toetcmi* 
unit 



E. 



Eau, /. toefi; tnert; ioti; iSrtoi; (atn* 
milfo; fabe; koefitultoa; fk)Ih; t^Qtteleet; 
!u|i; ^iii; mefltauti; txU ^etoofen tauti; 
mel^u, ntstt] nâlitt; Itemt; totina; kott* 
fikoiina; — e-x, pi termet^dlâ^be, 
f9lt)^t>aina: e. bénite^ pM toefl, loi^ 
tikoefi; e. olanche, jauoojuoma (^e« 
koofUIe); e. forte, fietoefi; e. douce, 
matea, fuolaton toefi; e. vive, juol* 
\ma, lotrtatoa toefi; e. dormante, fei* 
fokoa toeft; tout en e., ^iedttt llip\ta9* 
tuimt; fondre en e., rutoeta itfemttSn, 
toitobattaa fi^^neltultoa; faire de Te., 
tuottaa raittdta toetttt (aitoaon; (a^Iea 
toctenftt; faire e., touotaa [ûlutfedta]; 
aller par e., luRea toefitfe, meritfe; 
rompre Te. à un cheval, e^ttttt ^e« 
koo^ta tarpeeffi iuomaMa; revenir sur 
Te., ^ttddttt ttubedtanfa tooimiinfa; 
battre Te., tuuUa pttStH; e. mon- 
tante, nottfuioefl, tonolfi; le tempe 
est à Te., ntt^tt&tt fatcifelta; aller 
aux e- z, Ifi^teâ I^l^^îaitolfeen; pren- 
dre les e- X, jitoba tertoe^MS^betttt; 
e. de poulet, fanaUemi; e. de vie, 
Motoiiita; e. d'orge, o^rannttlitt; 



un diamant de la première e., fan* 
gen lirhd timantti 

Eanx et forets, /. pi fmunun met* 
ftttn ia tala^tusten baSitud. 

Ebahi, ie, adj. ïïmt^iùit, tlj^mistt^ 
ntjt. 

s* Ebahir, v. r. ttStSttifi, t^^miSt^S. 

Ebahissement, m. ttfltst^d, tt^^mts* 



ébarbement, m. fit9tttt)S, ))n^bts« 
tus. 

Ebarber, v. a. leifata oots farfcn* 
bet, ajaa )Hirta; A)niS (fulfia); ^i» 
konttaa, ^ieroa 1. faa|^))ia ^ois; tafottaa. 

Ëbarboir, m. toeitfi, joQa piotetooiv 
(ettataan Çlotfeffi, tafatfelfl 
fibaroni, ie, ai}, ratoistitnut. 

gat, m. ajanioiete, ^umile. 
attement^ m. (toan^.) I. Ébat; 
liittumifen, ^eilumifen, (ftt^mifcit tila. 

s* Ébattre, v. r. (toon^.) ^uioltella. 

Ebavbi, ie, adj. ^dmtnttstt^n^t, tt^r* 
mtft^n^t. 

Ebaaehe, / anulnonnos, fnmmi^ 
telma, faatoaus (teoffeit). 



Êbau 



255 



Écai 




tbaneber, v. a, tel^ba teoffen ettfU 
m&tncn fuunnitelma 1. taatuaud, ^anna 

io^ntotteen; patata ofamuruiHt: enfi* 
»taan ^StUbitS; (fnm.) te^bd ftriallU 
fentwffen Iuonno«. 

Sbanchoir, m. luiDantoetdtdidti j)o« 

lerauMuu; paffu inltta; tarlea ^ttltld. 

b' Ebavdir, t;. r. (toanl^.) riemuta, 

tlota. 

Sbandissement, m. ^Itn rtemu, rte« 

Rbe, Ebbe, /. toeben luobe; pa!o« 
totfl. 

Sbène, / tbtnpvLHf eben^oltfl. 
'léner, v. a. mudtaffi ^etfata. 
allier, m. eben^uu. 
^énlste, m. ebenpuun teoffien toal* 
miftaja; taitomlfari. 

lénisterie, /. taitontffartn teoffet. 
liber, v. a. (toanb.) inoba, imeci 

Eblouir, v. a. ^difaidtd, ^etiadtoa, 
^n^ot^ta; elft^ttsa, mie^ttttda, lumota. 

Sbloniflsant, nte, o^fj. ^tttt&tfetDa, 
^nUaifetoa, lumootoa. 

EbloniBsemeiit, m. (dtfdtst^d, In* 
mogs. 

Sborgner, v. a. tel^bd fiImd))uotelf!; 
(fnto.) edtdd ïoalo (^uonddta, ralen* 
nnffîdta). 

Sbotter, v. a, tarfla, lattooa (puu). 

8* Èbonffer (de rire), v. r. Idlâç* 
t^fi iiûitrndta. 

Èbouillir, v. n. letttda 1. Ite^uttoa 
fo!£on. 

îbonlement, m. maaniDterttninen, 

Sbonler, v. n. s* Ebouler, v. r. 
toxtdIX, rauetQ, tol^liella, (uma^taa. 

Ebonlis, m. toietimfi, faim tnittt 
on ala9 loterin^t. 

Sbourgeoimemeiit, m. tlitoien fll« 
mien ja aefojlen |>oidtaniinen ^ebeluid* 
t^nnéto. 

Ebonrgeoimer, v. a. ))otdtaa litat 
fitmSt ia koefat ^ebelmil^uudta. 

Ebouriffé, 6e, adj. pa^oin ))9rrU' 
tetti) tnffa. 

Sbraillé, 6e, t Débraillé, 
trancbement, m. larflminen. 
Sbrancher, v. a, tarfta. 
>ranchoir, m. mefnrt, o!fûfirn)e9« 
iranlement, m. tdridt^d, tdrd^b^^. 



ibraaler, v. a. t&riet&S, tôridt^t* 
tdS, ))anna liiReelIe; (fum.) faattoa 
perd^tt)mddn; te^bcl alofutotfefrtf mf 
loffl, faattaa ulinn^ rauteemaan. ~ 
S'é., V. r. tdridtd, idridtd; borjua, be* 
rSbt^tt; m^ted ItilIeeUe. 

Ebrasement, m. allnnon* 1. otoen* 
Idmen taltemund fifdditpttin. 

Ëbraser, v. a, td^bd afiunatn, otoien 
))ielet ftfddn^dtn laltetoitft, aiDartnt' 
miW. 

Ebrécber, v. a. lo^Iaidta |>a(anen 
(toettfen terddtd, ^ampaadta i. n. e.). 

Ebrener, v. a. moRoa lapfi fo'adta. 

Ebrillade, f. nt^l^Id^d 1. nd))pd^d o^« 
iaiia l^etDofeen. 

Èbronage, m. mtlloien Uottamtnen 
a^tinmebedfd. 

Ebrondaj^e, m. metafltkngan toetd" 
minen ^ientmmdn reifdrauban Idpttfe. 

Ebrondenr, m. metaQilangan toetdjd. 

Ebrondin^ m. erdd (ajii ]pientd me* 
taHilanfûa. 

Ebronement, m, pdristdminen, Inor- 
fnmmen [^etoole^taj. 

Ebroner, v. a, toirnttaa (fanlatta). 
- S' 6., V, r. ))dndtdd, hiorfua [^etoo^ 

petûL 

Ebruiter, v. a. (ieittetld, jinRifun* 
teen ^dddtdd 1. letoittdd; foattaa ^uu* 
toon. — S' é., v. r. tnlïo ^ïeifeôti 
tte^!fi, ^letfetfi ))u^e«ainee{ft. 

Ebnard, m. toaaia, \otia ^nnta ^a* 
(otgon. 

Ëbollition, /. fie^unttnen, luo^umt* 
nen, |)ore^timtnen; luumann^^Id. 

Eeac]i6, ée, part. \a adj. Itti^t^n^t, 
Utted, ruttdtunut, pufertnnut. 

Eeaelier, v. a. liti^tdd, rntidtaa, 
mufertoa, ^nfertaa. 

Ëeachenr d'or, m. le^ttlnUan tofoia. 

Eoaillage,m. o^treain fuortminen 1. 
au!ai(emtnen; fnokferrolfen hiorimi^ 
nen (fuolaleitttmotdfa). 

Ecaille,/, fuomn^; fnori; ItI))ifon' 
nan'fuort; ^i(fe, ï^tixot, fxxtait, Itudfa; 
rauban!nona, fitoa; é. d'une holtre, 
O0treanfnori ; é. ae fer. toafaran taleet 

Ëctûllement, m. firtateiftn, nndtoi* 
^tn, ^Ufetfln ^ûioomtnen; fnomn^ta* 
minen. 

Écailler, v. a. fnomudtaa; fnoiial. 
ûufûietû o^treoito. — S'6., v. r. ïiu«* 



Écai 



256 



Ëcha 



tottua, mureta; écaillé, ée, part [a 
adj. fuonttt^tettu: fuomutflnen; fuo« 
rettttteii. 

Écailler, ère, s. o^treoitn Iou))piad; 
odtreoien ^allaiflja. 

Ëcaillenr, m. f. Ecailler. 

Ëcaillenz, ense, adj. fuomutflnen; 
^tï^eincn, ^cïtoeincn, (iu«ïotnen. 

Ëcale, /. luort ())tt^ftnftn, munan); 
païto; faire é., (laxto.) ^urje^tia fa* 
tamaan. 

Ëcaler, v. a. îuoria. — S' é., v. r. 
^etttaa fuorenfa; pnbottaa paltonfa. 

Ëoangner, v. a. rou^ia, Itl^tûta ptU 

(atvi<t i- f* (• 
Ëcarboniller, v, a. ntufertao, ntn< 

rentao. 

Ëcarlate, /. tult^una; tultpunainen 
longad, [(artaft. 

Ëcarlatin, m. ttU punaxntn Tan« 
gaf; tvM punainen omtnakotint. 

Ecarlatiiie, adj. f. Scarlatine. 

Ëoarqmllemeni;, m. ^artttamtnen, 
Inmttfimtnen. 

Ëcarqniller, v. a. ^artttaa, letttttSd; 
é. les jambes, ^arittao jalfanfa. 

Ëeart, m. ^otlfeenttnen, l^atrand, er* 
^ct^d; ^etttolorttt (toelt^fS); (fum.) tr^ 
taifuud; à l'é.. fQr]tt«f&. 

seart, m. (latro.) fauma, jatlod. 
Scarté, m. erSd lortttpelt. 
Bcartelé, ée, adj. netiftfin ofaon ia* 
ettu. 

Ëoartélement, m. ia!aminen 1. ^tt^- 
tomtnen neljSSn ofaan. 

Ëcarteler, v, a. \ataa nelittSn ofaon. 

Ëoartelnre, /. toaafnnan lilmen ia< 
laminen nelifiSn eri olûan. 

Ëcartement, m. letoittfimtnen, l^a» 
rittaminen; erottamtnen, eroamtnen, 
(lem.) rttidftt^tttmtnen. 

Ëcarter, v. a. ertttttfi, ^aiottoa; ^5* 
koitttttt, ^ûifibuttaa; (en)ittfitt, J)anna 
^jaUenfa; çorittaa, {tirottaa; tarlot* 
taa; etf^tt&a, mtebft etf^IT^n, ^atraut- 
taa; n)tti«tfitt, fttSnt&U pox9, f^mU; 
^n!ata, ))Qnna ttetamattSmitn; ^etttttS 
ioi« (ïortttû ^)cH«f(l). — S' é., v. r. 
i86te& ))otd, erota; ^aeta; eff^îi, ^at< 
raltua. 

^artiller, f . Ecarqu 

Ecboliqae, /. ïap\m ft)nntott&mtdt& 
ebidttttttt. 



Bceathartiqne, adj. toatfaa (^ut* 
faûMa; — m. matfan^nrlcet. 

Eeoe-homo, m. taulu^fa taffx met^to' 
futtadfa efttett^ Jtrtdtud otiQnta)>))ttra« 
frnunu ))tta«ffi. 

Ecchymose (cchy = fi), / fini* 
maria, ruoUut mert, flnifet la teltaifet 
tSpint [t)Bnnidtfi. 

Ecdésiarqne, m. lirlon eftmicd. 

Ecdésiaste, m. @a(omon ©aamaaia 
(9^aamatu9fa). 

Ecdésiasticnie, adj. ^engeÏÏinm, ))a« 
|)i]Iinen, ftrioutnen. — m. ^cnaeUtnen 
mie^, ))appi; @^rac^in !irj[a (9raoma« 
tuefo). 

Ëcervelé, ée, adj. ja t. mieletSn, 
attjt'én, t^J^mft; lurjo; mielipuoti, ra» 
iupad, ^uimilad, tnuUl^nlItt. 

Ëohafand, m. t^Bteltneet; latfeliia- 
paxto'x] medtaudiama. 

Ëohafandage, m. telineiben ptf^tt^t 
taminen; telineratennu^; fuuret l^anf 
leet ioutawiin, mttttttSmitn; ^aQon to 
ruja t^^iidtS. 

Ëcbafiaiider, v. a. ^^dt^ttttci te(ineet; 
rk)^t^& fuurtin ^onlteifin mttiittSmitt 
ttJOTten. 

Ëcbalas, m. nuoren punti 1. witui* 
la^nnStftn n^tteeffi !at)tett^ feimtt^. 

Ëchalassement, m. miorten |)tttben, 
Miinira^nnSdten tuleminen feipttilUl. 

Ëchalier, m. rifu^aito, tDar|>u«attar 
portaat fen tjlitfe. 

Ëohalote,/. (la^m.) a9(a(ontn(anfta; 
))drrl)tin (nruidfa). 

Ëdiampean, m. ra^e 1. lidufe 1. 
tap^ fapatur0fan louindfa. 

Ëchampir, f. Réchampir. 

Ëchaneré, ée, adj. taarrettu, faa* 
reen leilattn; ((a^w.) Itudloinen. 

Ëehanerer, v. a. Uïtata (oaremaffi 
1. laareen, pk)9ndtttS. 

Ëchancmre, /. faareen, faaretDaffi 
retffau9, pp5ri0t^«. 

Îohandole,/. ^aanu, !atto^oanu. 
change, m. tooi^to, koai^etue; en 
é. de, fljoan, rù^^fû- 

Echangeable, adj. jota motbaon 
tt)ai^ettaa, wat^bettawa. 

changer, v. a. Moi^taa, mat^ettaa. 
Ichangiste, m. wat^taja, nmi^ettaift. 
Echanson, m. iuomanladttja. 



Écha 



257 



Éché 



ic]uul«o]meri^ /. inomanla^ian 
tDtrfa; iuomattladflian fialtoeUjat; ^o« 
toiMati. 

Èchaiitaioi, m. nai^te; ntt^tt&ttRa, 
«tt|j|»]i; laaioa, maUx; mittotnMrtt. 

Èchantilloiuier, v. a. ma'ûta, totv* 
rata, truunata (tntttoja, ^atnoia); an* 
taa na^ttStUIoia. 

âehanYTer, v. a. ro^Ita ()>eKakoiû, 
^am))^ttia). 

ScluuiTTOir, m. ^eHatDaro^fa. 
~ Bliappade, /. ^ar^aleiffaud. 
sliappatoire, /. loSUtel^s, totxuft, 
shappe, /. §aufan irfttodâdtftminett 
(tnttffidtSedfS f^aufoiUa). 

Echappé, ée, adj. )a m. ^utma))âtt, 
tttuUl^uun; cheval é., (ef^tttoStSn ^e- 
toonen; é. des petites maisons, ^uÏÏu« 

Îfuoneelad, l^uÏÏuIatnen; é. de prison, 
arlulainen; (arfulaifen nSfStnen. 

Échappée, /. ^tfaifuud, ajattelemat' 
tomuud, maUtamattomuud; ))ttatfuu» 
be«fa pSiiSf^t fana, ))i!atfuubedfa te^t^ 
teto; ))otfatnatfuu$, toallattomuud ; é. 
de vue, pmhen )n)liîWà faulaifeen au<' 
Uttttoa nat9«a(a; é. de lumière, toa^ 
ïon, paitDttn rûito L fdbe. — Par é-s, 
<idy. aioittaiftn, Rltoin taU8in. 

Echappement, m. uIo9totrtaaminen 
(^a^T^n); ^ibaïc (fettoefa). 

Échapper, v, a. ia n. p'àmu, pum 
^otoon, )>ujabtaa botd; (à) toUittU 



Ëcharnnre,/. pot9 ^angatut xippttt. 

Ëcharpe,/. lo^9^9t,pitf&Itina; fafl« 
marrenfibe L lannin; en é., poxîtïpno* 
tittain; porter le bras en é., lantaa 
(afUnarri tt>95dfa, fautinte^a, flteedfd. 

Echarper, v. a. i«!ed iluta )>ot((i« 
|)itoUttatn; ^o^oin pttm; folntia tou' 
loi l^inattatoan ^m)>art; (fotam.) ntar* 
fta tetnoon. 

Eohars, rse, adj. (roan^.) niuffa; 
toU^tt^artooinen, a(a'arn)otnen [ra^a6« 

Écharser, v, n, (latto.) (oantua 
[tunteéta]. 

ichasse,/. ^itia, ^jnujalta; te(inei« 
ben lannattn^irfi; mitta))Utt (tïmn* 
balfaajlan): monter sur des é-s, Mtia, 
la^bd ))ttuiaroiaa; <futo.) p'ôi)f)Um, 

Echanbonlé, ée, adj, n^^t^rainen, 
(u^man n^plia ta^r^- 

chanboulnre, /. luumann^pia. 
chaude, m, tx'à^ letroo^. 
chander, v. a. faltata L poUtoa 
maritta; faétao toariin, l^ul^toa tt)o« 
riUa. — S'é., v. r. poittoa itfenfa 
morilla; (luto.) (ortoentaa, poittaa it« 
fenfa; tuaçingoittua. 

Ëchandoir, m. n)ari^oto, fûtttau^' 
fat^ila, o^uone. 

Echanffaison,/. rol^tumat ^teflife^ta 
luumuubedta. 

chauffe, /. l^tfominm (wuotien). 
Ichanffé, ée, adj. tultnen; bois é., 



^aa^ta; (à) laaba ^uomaamatta, na« nottfet ^uut; sentir Té., tutla far^Ita. 



fematta* (être) ))ubota, paa^ta (la^ 

Mta, fttu^ta), tnUti fanoneeffi; un 
mot lui a échappé, ^fji fana i'dx f^'à* 
nelta ^uomaamatta, fuulematta; un 
mot lui est échappé, ^tfi fana tnU 
tanelta (tapaturmadfa) fanotulfi, tuU 
fanonceffi fanan. — S'é., v. r. paa«« 
ta 1. ^uja^taa patoon, farata; ^orja^ 
tua, 6aira^taa (fabtbffe^fanfa), ^ilaid' 
tua, çurmoittua; çuRua, ioutua tieta- 
mattamttn [Ia))inetdta]. 
Echarboi m. n)eft|)a6fina. 
Echarde, /. oa9, tinu (i^oon tun* 
fenjit). 

shardonner, v. a. ))erata o^baffeita. 

Ichardoimoir, m. o^bafemettft. 

Scharné, ée, ad}. lowin (atl^a. 

Scharaer, v. a. ^angata (koiiota). 

Schamoir, m. (antarauta. 



Schauffement, m. luumentaminen, 
(amittaminen. 

Échauffer, v. a. (ammittaa, fuumtt« 
taa, tultdtaa; é. le sang, la bile, les 
oreilles à qn, l^armittaa, fuututtaa 
jfu. — S'é., V. r. lammtta, ïuumcta; 
(lutt.) tulidtua, tulentua, fuuttua, îïu 
ïoaptvia. 

Ëchauffourée,/ maittamaton 1. ajat« 
telematon telo; a{fioarn)aamaton Ia« 
^altal. ottelu. 

Ëchauffure, /. fuumann^^ia. 

Échauçuette, /. noa^tt, roa^til^uone, 
toaj^titorni. 

'chauler, t Chauler, 
chaux, m. pi. ntitt^'Oiat. 
chéable, adj. malfettatoaffl joutu* 
nut, ma! fu^atfanfa tat^ttan^t [toelfeltdta, 
»e(fatiria9ta]. 

17 



Ëché 



358 



£cla 



Èehéaaoe, /. maffn^aifa, moffun 
nt&Srtt'aifo. 

Boheo, m. f^aftaud (f^atfi^eUdfa); 
toanrio, ta|)^to; tenir en é., pUtttt 
u^'a^fa, l^tttl^t)tttttt; donner é., fbatata, 

Ï)anua f|afftin; é. et mat, ratfUfbat» 
au«, f^ofmat. — é-s, pi f^allt|^li; f pal« 
{inojpelot; jouer aox é-8, ^(ata f^affio. 

Ïchée, /. tatùf pa9ma. 
chelette, /. xapm\tt, tttt^ttifet tu 
lùpVLUi', Ittlft, bam«)ttnt (rattaUfa); 
ecttjS ^armonitan lait, 
ficnelier, m. tita«'))nn, ))orrad)>uu. 
Echelle,/. ttla))uut, tifa^; laitoan* 
xapnt; (luto.) ebtdt^diaffo, tttoRajlSr» 
ie^t^9; (foit.) ftttoelifta, ftoel-ffala; 
a^ttraittûf ptfîHiïtt'à't tt&mamen laup* 
papaxfîa. 

Èehelon, m. tifa^uun la^nla, ^or» 
rad; (tura.) fanta, adte; par é-s, fa» 
notaan fotamied«ofadtoidta, fnn otoat 
flîotetut mftttrStt^ien kottlimattoicn pU» 
ffln toifi0tanfq, adteittain, 

Èchenal, Ëchenan, tehenet, m. 
I^ninen rSStâdlouru. 

Ëchenillage, m. mabotMa ^u^bidta* 
minen. 

)heBiller, v. a. ^nl^bt^taa maboidto. 
sheoir, t. Échoir. 
Schet, m. lata, ))a9ma. 
shevean, m. tp^l^tt, |>aMa; totffi* 
ttnen, totta. 
É( 




(autamie^en, neu« 



mai^traatinittfen. 

Eehevinaige, « 
tpo^mie^en toirla. 

Èohif, iye, adj. nandt^t^n^t Qa^t' 
(oirodtal. 

Ëchifbre, m. l^ortaait |)erudtuffena 
olepa muurt. 

Echillon, m. tpeft^atfo^ (luonnon 
ilmiB meretitt). 

Echimose,/. f. Ecchymose. 

Echine, /. fellttranla, feira^ii ; lon- 
gue, maigre é., pttitt, (ai^a i^mines. 
hiné, ée, €idj, piitxUmta. 
hinée,/. fion fe(!Sfa)»))aIe. 
hiner, v, a. murtaa 1. I^bbS potflt 
feUfiranfa ifuUa; (fum.) ^alata raaia* 
rifotft; fuomia. 

Ëchinite, /. fitoett^n^t tîUmato. 



Èchinope, m. er&6 o^baffcett lait 

(êMiiopt). 

Echinophore, /. tcH laStoi (éthi- 
novhoraj, — adj. t)tiftttinen. 

Echinorhin, m. crtt« maladtalan 



ïoij. 
Schinorhynqne, m. erae fitoUmabon 

ihiqueté, ée, adj. runtuinen (toaa« 
fnnasta). 
E< 



laa. . 
Bchi 

ehiqnier, m. fl^alfi^ bamilauta; 
ne(t!u(mainen ta(aU))^o; toaltiomara^* 
ton ^oitofunta (iSnglannidfo); en é., 
bamilanban muotoon, ri^tirattainen. 

Echo (ch = f), m. fallu, faia^bu^; 
(fiuD.) matftia. 

Echoir, v. n. tuSa 1. (augeta ifnllt 
omatfi, ofatfi; ta^a^tua; lulua Io)>» 
pVLnxtf Io))))ua [mttartt«aia«tal; (êwr^ 
(atunnaife^tt Ib^t&tt; é. mal, bien,, 
ioutua ^abaan t)tt(aan, pUM ^tjtoin 
afiodta ; il lui est échu une succession, 
ofui faamaan |>ennti5n; cette dette 
écherra demain, tftmttn todan mtt&r&* 
atta (o|)))uu ^uomenna, totian maffu* 
^ttin)<l on ^uomenna; si le cas échet^ 
)0d nttn ta))o^tuit, ofnu 1. fattun. 

Echome, /. toeneen^anfa. 

Echomètre, m. faiun mittaaia L 
m&tttasitt. 

tchométrie, /. laiun mittaud. 
choppe, / lavippafoittf lauta^uott ; 
))ttrrtn, pitrtorauta, tatmernt^neuta. 

Echopper, v. a. tç SdfenncStt ))tirto« 
roubaQa; ^tirtSft, fatn)ertoa. 

Echonage, Echonement, m. rantcan, 
(arifle, matolatte aiautumtnen 1. ftt^* 
minen. 

Echouer, v. n. aiautua 1. fS^btt ran« 
natle, farille, matataSe, iontna ^aa!fi« 
riffoon; (fuio.) raueta t^^i&tPf mennft 
ti)(itt&n. — V. a. Ia$!ea rannatte, ma* 
talalle. 

Ëcimer, v. a. lattnoa (|»utta). 

Eclabonsser, v. a. lo'aHa tiirdfot^ 
toa 1. raUfitt. 

Eolabonssore, /. rtttdf^nt^t (ola, (o» 
latal^ra. 

Eclair, m. falama, (eimanS; (fum.) 
m^ft), tt)aitt^bl)«; il fait des é-s, fa- 
lamottfee, i^fee tntta. 

Eclairage, m. ttalatdtns, fotumo» 
(otdtu^; é. au gas, laafnwalaidtnd. 



Ëcla 



259 



Écon 



tolairant, nte, adj, gaz é., roaU* 
faofv. 

EolaÎToi, m. l^atattn, anfeo paifla 
tnetj[S«fS. 

Belaircie, /. tirflaat pai!at iç\\m* 
fedfâ taitDoadfa. 

Bolaireir, v. a. firtadtaa, t^ul^btd- 
taa, faattaa ^eTeafTtr ftmeâtft, raiRaotf! ; 
o^taa, toeteiaittsa; wân^tetta, te^b& 
loiltiiifri; ^armentaa, tt>il^enta&; StX'mxU 
tttft, fttorittaa, koalatdta; ((ukD.) fqn) 
tlmal^ta 1. antaa tieto iluSe. — S^é., 
V. r. fcIitS, tt)aa(eta; ^artoentua; o|en« 
tna, tofi^ent^tt; (tur, dé) ^anffta tie» 
tocf, toaloa, felkott^^tit Q^ûdfa. 

£clairci88ement, m. feliott^d, toa* 
Iai£tu6, loato. 

Bdaire, / (ladto.) leUamo, Ielta<> 

Sdairé, ée, part, ya adj. toaUd» 
timnt, flmtdt^n^t. 

Selairer, v. a. ttatai^ta, loaltdtaa; 
titt^ttaa mafleaUo, toalodtaa; tarlad' 
taa, t^todtin fllmSitia; (fotam.) par« 
tioretftuâ tiebudtella feutu. — v. n. 
Kilttttt, (oi^taa; (à qn) maloMaa ifnffe; 
falamoita. -~ S'é., v. r. tuKa koalai^^ 
tnfji, toalidtuneefjl. 

Eclaîreiir, m. kDaloja; les é-s de 
l'armée, fotaioufon ttebudteliiat. 

Eelamé, ée, adj, {li^tritlotnen, fit" 
^cnja tatttanut. 

ficlanohe, /. tatn))aan, oinaan reift. 

^dat, m. ^itdte, ra^no, flr))ale, flru, 

{are, (a^tu; j)autan9r ^amo^bu^, miU 

ifi^bk)^; pau^ttia, )>att]^u, me(u; fin^u, 

Îininu, ^uomio; todltmaltainen leino; 
oidto, !tr!taud; fomeud, ^ramend, (oid« 
tatonud : é. de rire, naurun ))ur$ta4' 
bti9, l^oçotttd; faire de Pé, nodtaa me« 
Itto, ^ttomioto. 

Eelataiit, nte, adj, loi^tatoa; timeS, 
raifa^ [dttnedttt]; ^eltil; lomea; metua 
1. bttomlota nodtama. 

Èlatante, /. erli^ ro!ettten laii. 
later, v. n. riiitt^t^d, ^oiota flr« 
palettte; rSitt^tatt, toanla^taa, ))ama^« 
taa, rt9«!il^tôa; ^u^ieta, rema^taa, f))t- 
ttttt; tuSa ilmi, tutla k)Ietfe«tt Het^Ifi; 
mMd, (ot«taa, !|)tdtail filmun; no6taa 
l^uomtota; la tonnerre éclata, nfto« 
nen ^atnantti, paufa^i; é. de rire, 



rtma^taa nauritnn; il éclate aisé- 
ment, ifixi ft)ttQ^ l^elpo^ti n^t^aon. -^ 
V. a, \Mt% ^)irôtata. — S'é., v, r. ttt* 
ittbt^tt f!r))a(eilfl. 

Ëclectiqne, adj, ennStft«ta filofofili' 
aitdta i^xmtimïm toottu, erielttnen. 

Éclectisme, m. eflettinen i^xiî^ttU 
m^l. filofofia. 

iclegme, m. ro^tofafo. 
icli, m. ftriale, ^tr^te, ftru. 
elipse, /. ))tntenenitnen ; é. dn so- 
leil, auringon ))imettemtnen; faire nne 
&., (d^tett ttetttmattamitn, fabota; faire 
une longue é., oUa lauan ^oife^fa. 

Eclipser, r. a. toimentsa, Bimmen* 
m, ttoittûo. — S*é., V, r. pxmtntt)^, 
^imment^a, IH^M ttetttmâttdmiin, !a« 
boto. 

Ëcliptiqae, /. eflt^tifa, maanrata; 
pSitodn nttenniltnen rata maan ^m^Srt. 
— ,adh ^ïimencmtfen*. 

Ecliàse, /. ral^na, fdle, (a«to; jund* 
toîpppa. 

Eelisser, v, a, fSIeittsa, (adtottaa 
(murtunut luu). 

Ëelogne, t. Églogue. 

Ëoloppé, ée, adj. iat. ontntoa, liiltoa" 
tt)a; raajianfto. 

Ëdore, v. n. I^antua, fotnpia 1. 
tontata muttadta; |pu^ieta [ladttetdtal; 
loinaa [^atma^ta]; Umedt^a, tulla ilmt. 

Ëclosion, /. ^autuneen munan !uO' 
ritu«; futan pu^feamtnen. 

Ëclnse, /. fut!u(attod; fuIun))orttt ; 
patfi, tn^Q^nfuIfu, fulunlnufht. 

Ëclnsee, /. lerradfaan fuludfa ole^ 
toa wcfl. 

iclnsier, m. Jtttuntoatttia. 
oobans, I. Ecubier. 

xiCobnage, m. fuon))oItto, f^bbt^d. 

Scobner, v. a. njh^ttUf poittaa fuota. 

scofrai, Ëepfroi, m. t^a))6^ta. 

Ecoinçon, Ëcoinson, m, futmattmi 
atfuna^fû, oxot»\a, 

llcolfttre, m. fonluntarfadtaja. 

Ecole, /. foutu, opttn^iaïM ; 4ar« 
iotudtattoa nterthbeteille. 

Ëooleté, ée, adj. pmtza, fotlea. 

Ecolier, ière, t. foulula^fl, tott(n« 
lûiucn, ïottïtt^)oifa, foutut^tt»; oppi- 

|)oita. 

Ëcondnire, v. a. laittaa nlod; trot* 
taa feuradta. 



£con 



260 



Ëcou 



Èoonomat» m. talouben^ottaian koir« 
Ta, amonatfen ^û^))tdttlûn ^ottaja; ta« 

Econome, adj, fiiadteltdd, [dUm* 
mttineit. — «. toloubenl^ottaia, em&n« 
nbitflift; talonl^altijia, toimitudmied. 

Economie, /. taloué ; fâddtdwaif ^^9; 
(futD.) fttUntiMinen idrie^t^d, (uolt^ 
tvi9f laitoé; é. rurale, maatalouS; é. 
politique, tpaltiotatoud^tiebe. 

Economique . adi, eTonomiltinen ; 
f a&«tâ»dinen, fââdteltdd ; talouben^ ta* 
touj-. — /. tûïou«'0^)^)i. 

Economiquement, adv. f&S^tStD&t» 

Economiser, v. a. fctasttta, tarfadti 
p'xtM. — V. n. ^ottaa taloutta. 

Economiste, m. malttotaloud^tteteen 
^aj[iottaia. 

cope, /. luobtn. 
coperche, /. Irana|)a((ti. 

^coroe, /. i)uunluori, ïaania; ^c» 
betmdn ^affu tuort. 

Ecorcement, m. folomtnen, ))uun 
fuqrimtnen. 

Ëcorcer, v. a. Moa, !uoria» —S'é», 
9. r. beitttttt !uorcnfa. 

à Ëcorche-cnl, adv. idtuaiïanfa 
lui^telemmen; (luio.) n)Qdta^aIot[edtt, 
paU9ta. 

Ecorchée, /. ercld nSIinlengân lajt. 

Ëcorcher, v. a. n^ITett, ttdfoa; l^ted« 
taa, l^ieroa nal^fû ^otd: fo(oa buu: 
(tuto.) fi«ïoa; rdëfata (fieïta). ^ S'é., 
V. r- ^te^taa nol^fanfa xïtîu 

Ecorcherie, /. paxtîa, tnidfa fotrta, 
^emofta i n. e. nt)Ijetdan; (tuïo.) xa* 
wxntoiaf mi^fa matlu^totoia ))eijatûQn. 

Ecorchenr, m. n^If^ri; (lutD.) n^I* 
ftiq, It«(oi(u 

Ecorohnre, /. ^iert^md: Ii^Bttama. 

Ecore, /. itjrffa 1. offinjiettoinen 
ranta; tutt, pMU. 

Ecorner, v. a. tt^ëntaa po\9 1. mur« 
taa pûi^ fartoet, m'mUa 1. ^S^iata 
)iot9 fulmat; t^rtiéitaa; (lum.) toa<> 
(entaa, fiujtdtaa, çeifontaa. 

Ecorniner, v. a. nortata, oUa !uof« 
latoteraana, farfh^toieraana. 

ficomiflerie, /. norflattemmen, tar!« 
f^mtnen. 

Ecomiflenr, ense, t. norffailiio, 
larftQv (uoflaaierad. 



Èoomnre, /. lo^tai^tu fulma. 
Ecossaise, / toan^a ftottanttfainen 
tat^fl; fen mufilt. 

icosse, /. lotero, tuppûo, ^oUo. 
Icosser, v. a. fU))oa 1. fuoltaa pa* 
puia, ^erneita. 

Îoossenr, ense, «. fitpo\a. 
oot, m. iuomtnftfuinngit, «fudtoit» 
utttfet; ofa«maffu iuomingi^to, atrio* 
feura; offainett ^uunrunfo, tutti; pa- 
yer bien son é., l^^mtn fuorittoa te§« 

taiûanfa. 

Eoonane, /. I^ieno n^itïa. 
Econaner, v. a, mittata. 
Èconer, v. a. f^atata l^anta ^otttt^ 
tattaidta l^anta. 

iconfle, m. itma^autta; ^o^eriletio. 
loonlement, m, tualuminen, tadtu 
(iDeben j. n. c). 

Econler, v. n. s*£conler, v. r. ma* 
(ua, tvuotaa ^oid, laéteutua [toebedta]; 

ituto.) tulua, menna [aiadta]: j^ajoto, 
ai^tua, tobota; ta^ba tauf^affl; faire 
é., Jû8!co (jartot). 

Econloir, m. toiemaritouru, ladtu^ 
torpi. 

Ëconpe, Econpée, /. (mtxito.) tfii)ft« 
(uttto, kDaakoeli; rauta(a))io. 

Econrgeon, m. aitoincn o^ra, fefutL 

Econrter, v. a. I^^mtaa, leitota tk)« 
^^emmaifi ; patata ^oilti, ti^^iétaa (^e« 
toqfen l^anta). 

Ecoutant, nte, adj. fuuntetetoa; avo- 
cat é., af\aïL*aiaia, iota ei tutoan §ae. 

Écoute, / ^aitta, midta fo^ii fa(y 
fuuitnefta; être aux é-s, oua falaa 
fuunteicmadfa, loaij^madfa. 

Écoute,/, (taxxo,) jafudnuora, ))ur' 
jenuora. 

Écouter, v, «. fuuKa, tuunttefla; 
toteHa, tuutta; fuo^tua; paa^taa pw 
^eilïcnfa. — S'é., v. r. il s'écoute 
parler 1. il s'écoute, ^dn innïtt faU' 
nti^tt liu^umanfa; il s'écoute trop, 
^an arodtelee (itatfi tern^e^ttanfa. 

Écoute s*il pleut, m. jatl am^Ht^; ma* 
l^ametinen m^UQ. 

Écouteur, euse, s. tuuntelija, tuu^ 
ledleliia. 

Ëcouteuz, euse, adj. mau^to (^e« 
njonen). 

Éooutille, /. (uuttu faimantannedfa* 



Êcou 



S61 



Écum 



ÈcNnitilloii, m. t^SntStuuIfu, Mtt* 
^inen ïuuffn. 

Eoonyillon, m. t^ltn !|)9^l^iat{tn, 
^noftatn; nuntiuuta. 

Seonvinonner, v, a. ^noflaimeSa 
)ni|bt9taa; (a!atdta nvm\. 

Ecp]iractiq]ie,a<2;.n)atfaa ))erfaa»a. 

EcraigBe, /. utofofoud 1. iltafeura 
maaUa. 

fieran, m. titlentoaTJodtin. 

Seraneher, v. a. flnttStt po\9ptxmn^ 
ien, ta^todten ftiat !ati!aa9ta. 

fierasé, ée, part ia adj. muferrettn, 
Itti^tett^; patnnnut; mataïa, iQl^^t: 
tulle, édifice é. 

Ecraflement, m. mnfertaminen. 

Ecraser, v. a. mufertaa, rnttdtaa, 
rifltpoffea; (futo.) murtoa, mnneÏÏa, 
fortaa, poUta, )»enIatoon ^dtoittfid. 

Ecr&mer, v. a. tuoria tnaito; (fuiv.) 
ottga paxa9 ofa. 

Eerémoire, / fuorinluf tta, taoltlu* 
fHfû. 

Ecrêter, v. a. am^ua j^ajallte lin- 
nanmnurtn Qlit^noli. 

Ëcrevisse, /. rapu; yeux d'é., ra« 

s'Écrier, v. r. ^itubal^taa, ^uutaa. 

Sorille,/. attaud lolan^^^t^b^dtâ toor^' 
ttn, !otl«fû. 

Ecrin, m. iutt)eIt'Ii))od. 

Ecrire, v. a. io n. ftrjottoo. — 
S'é., V. r. ftrjotettaa ; votre nom com- 
ment s'écrit il? futii!a nimenne Tirio» 
tctoan? 

irisée, /. timantttian^o. 
irit, m. îirjotti^, fepfirjotu«; afla* 
Krja; firiattinen fnodtumud 1. tooluu*' 
tu0; — é-s, pi fir^atlinen ttoé, fïxia. 
Paf é., adv. lirjialltfeétt. 

Bcritean, m. pUîltlixiotvi9] tlmo» 
tn^, inlietudftrie. 

Ecritoire, /. f triotu^neumo; ftriotin. 

Ecritnre, /. ftriotudtaitoj firjotu^, 
fBfifiriotu^: ïafl*ûïa; ûPoïino. 

Ecriyailier, v. a, ))itaidta ia ^no» 
noo tiriotudta tn^^m; ra^pttttt fo^ 
toon, t9|ertâ& Io!oon. 

ËcriTaillerie, f, f^ndi(Q!utfa. 

Eerivailleiir, Êcnvassier, m. to^ 

foont^j^amia, foroonts^ertaja* 

Ecrivain, m. ftriatUja, firjiottaia, 
nxiantefija. 



Ècron, m. niutDtnmutteri, ^ema; 
tDonftluetteloon liriottamtnen. 

Ëoroner, v. a, ftrjottaa itn tuanfi' 
furtteloon. 

Ecrones, /. pi tUi l^on)in))ibott mv» 
nor^ta, tulungtdta. 

Ecronir, v. a. tolïito ('ttfcn), t^U 
m^tanfa tatoa. 

Ecronissemeiit, m. taiïitud, f^Ima^ 
tattfa ta!omtnen. 

Ëoronlemeiit, m. fuftétumtneit, xan* 
featmnen, toteriminen. 

s'Ecrouler, v. r. luttdtua, hima^taa 
fifaan, xan'tta, mteria. 

Îcroûter, v. a. fuoria (ïei^a). 
cm, ne, adj. raafa; soie é-e, raa<° 
fa fiîtfx; toile é-e, loaRaifematon Ian« 
go«. 

Eosarcôme, m. li^aliita, Itl^alu^mo. 

Ectylotiqne, adj. Ut!atpar))atta ^a* 
rontania 1. ))oi9ton)a. 

Ectype, /. muidtora^an, flnetin In- 
tDoanned, ))ainoluïoa. 

Ëcn, m. kpoaluna, toaalunamerlfi 
rûn«Iaïûincn ra^a, rilfî. — é-s, pi xa* 
^aq ; rillau9. 

Ecnbier, m. ((aim.) tlt^^fl, anRuri 
tomDtn reita. 

Ëcneil (= eta(j), m. taUio, luoto. 

Ëcnelle (= tfx^tti), /. malja, ful^o, 
fttbj)i, mati. 

Ecaellée, /. tnaliaUinen, tuI^of[t« 
nen. 

Ëcnisser, v. a. iaataa puu farbtte; 
(hiio.) I^abd raajartlotft. 

Ëodler, v. a. la^ba 1. adtua (engat 
faQeQenfa, f annallenf a ; é. une aiguil- 
le, taittaa neutanfUma. 

Ëcnmant, nte, adj. maal^toroa, toaa^< 
toinen. 

Ëcnme, /. kvaa^to, manto, (no§n; 

i^^rtiat, rot^toipan. 

Ëcnméniqne, t. Oec .... 

Ëcnmer, v. a. ottaa tDaa^to ^oi9, 
fuorta manto; é. les mers, roStooa 
mereHa. — v. n. niaal^bota, fnol^ua; 
(futn.) raimota n)tmmaMa; é. des nou- 
velles, ta^ba uutifta ontima^fa; le 
cheval commançait à é., ^etoonen 
tiilt waa^toon. 

«.Ëcnmeur, m. é. de marmites, pa* 
bon nuolt ja, fuoltamterad ; é. de mer, 
mtriroewo. ^ 



Êcum 



262 



Effe 



Èonmenz, ense, adj. maa^totnen, 
tuofiutoa. 

Eonmoire, /. maa^toIuftWo. 
Ecnrer, v. a. îuuïato, ))u4bi9taa, 
nrfadtaa. 

ionrenil, m. orama. 

tovrenrf ense. *. û«tioin toiruttoia. 

tome,/ tûffi; taai^)ûï»cliiût. 

leiiBsoiL, m. ti)ûoIunûIt(t)t; Ie9ft« 
waoîuno; |crttûrouta ïufoôfû; îoôtotn 
ftïmate; enter en é., i^tuttaa fUmuïe 
totfe«tû »)uu«tû totfcen, oïulcrato. 

ÉonsBonner, v. a. oïutcrata (î. É- 
casson). 

Ecnssonnoir, m. ofuïerau^toeitfl. 

Bcnyer, m. afcentantajo, Wwentan' 
ta|û, fnûû»)j)t; taaimeetQn; rotfuttûia; 
rûtfa«ue.o»)ettaia ; ratfaMûjû; fiotoi* 
fotoolien; tocfan tutceffl ^ontu fei»aô; 
toum^uun mefa; roMuîen Wf^mu; é. 
tranchant,- ruoon iciffaaia 6o»t«fa: 
é. de cuisine, f^ii!ftmc«tûrt. 

- Jddii, /J£bba, i«rûnttlatncn Rrja, 
nîoitûwa fîanbinûmilûifcn iumotai«« 
tarjin. 

Idème, i Oedème, 
îden (en = een), m. (Sbeni, ^arottifl. 
identé, ée, adj, ^am^aoton. 
'denter, v. a. murtao 1. toetaa u(od 
pommas. 

|dictal, aie, ad;, fttttntd*; mta*. 

Ediflaiit, nte, adj, o^ettû»ûtnen, 
mtçlta ^rcnttttooinen. 

EdiflcateiiT, m. rofennii«me«tûri, 
roïjntûia, rofenturt. 

) 



itcntûia, rofenturt. 

Edification, /. rofentominen; (fti». 

Édifice, m. rofennud. 
Edifier, v. a, roïentoo; (îun).) obet- 
too, jlenttto miclttt; otto ImMSi efl- 

"»«««»; miettjttaa, t^^bijttaa. 

Bdue, m. ebtri, wirfomic« muinoi* 
fcôfû 8îomo«fo. 

Édit, m. iuti«tu«, ofctu«, faantfi. 
Editeur, w. (Krioti) totmittoio, tue- 
tontoîo. 

Jdition, /. ))atno« (firion). 

Edredon, m. ^ool^fon utu 1. untuwo. 

Sdncatciir, trice, ad;, toôwottotto, 
ïoejDotu«.. - ,. eo«»ottoia. 

Education,/. ïû«toûtu«; fimiôt^g; 
e. dun cheval, §cttJo[tn ^oriottomU 



neu; é. des abeilles, meJ^UttU^ofto; 
faire Té. de qn, foôtoottoo jlu. 

Ednlcoration,/ mofeuttomitten; Ite- 
toittamittcn; fiottomincn. 

idnoper, v. a. todtnottoo. 

Ifanfiler, v. a. te^ittaa (onaat fou* 
lûo«to. 

Effaçable, adj, jlota on ma(bolK« 
nen to^^^tta, fuluttoo, ^atnittaa pax». 

EfflAoer, t/. a. ))^l9l^Iia, fuluttoo, ét« 
touttao, root)^io J)oi«, ^atnittaa; (fuw.) 
(tmmentaa, tooittoo, ofettoo toarjoon, 
nafbmadta; il s'effaça pour faire 
briller son ami, ofcttui itfe monoon, 
nar^masta, jotto ^«tatoanfa (ol^taifl; 
e. le corps, les épaules, tnetaa olfo** 
mi tooffc^ain. 

Effaçure, / ^oid^tj^^ttt^ 1. ^ttoit* 
nut boiffû tirjotuffjfo. 

Effaner, v. a. leiloto Itton ^nubteo* 
ladmuinen (ot^o. 

Effarer, v, a, j^irtoittaa, foul^idtao, 
fommouttoo. — S'é., v. r. îouftiôtuo, 

^eiast^a. 

Effaroveher, v, a, faiia^bbtiaa, De» 
tottoo, ^irtnittaa. 

Effectif, ive, adj. tobcfftnen, tobetto 
oietno; luotettonia. 

Effectif, m. tobeSo foo^nmillo oie* 
xoa Mvi (fotamte^ia); tobeOo IBi^t^. 
kt>at muonotDorot. 

Effectivement, adv, tobeïïifedti, ofl« 
oïïifeôti. 

Effectuer, v, a. toimtttoo, bonno 
totmecn, fuorittoo, taijttaa: un paye- 
ment, sa promesse. 

Efféminé, ée, adj, ^ento, xoûttù, 



^emjea, noi^moinen, oKomomen. 

Efféminer, v. a. I^entouttoo, 6em* 
^c^ttaa, merttouttoo. - S'e., v. r. 
fabba IJennoïfl, ttcïtoffl, oWomoifeïfl 

Effendifin. turflilotnen (oin'Oi)i)tnut; 
Reis-e., olfeue-ofloin mim«teri a:ur* 
finmao^fo. 

Effervescence, /. Iito^umttten, fai^ 
minen; (lu».) fttmo6tumtnen, lettot» 
tomuud. 

Effervescent, nte, adj. hio^utoo, 
Wtotoa; (fuw.) eiiwo«, Utooton. 

Effet, m. tt)oifutu6, mo^ti; toimeen* 
))ono; — e-s, pi, omoifuu«, toorot, 
trtoimtdto, foludto; e. de commerce, 
koetfelt, onno^o^erl ; e-s publics, ivol» 



Effe 



263 



Effii 



tton mellafM^iertt; les e-s d'une succes- 
sion, ^(ffin irtaimiMo; avoir son e., teV 
hH toathitulfcnfa; en tenir à l'e., r^^tl^K 
tofltotmiin; en e., tobellafm; pour cet 
e., à cet e., flitiâ tarfotnlfe^fQ, fttfi 
tat^eeffi; à ré. de, flfj! tar^eetfl; a 
quel e., niilfl tar^edfl? 

EffenillaiBon, /. le^tien rtt))iminen, 
te^ben loaridtud. 

Effeuiller, v. a. rii^iS ïe^bet. — 
S*e., V, r. tvQtt^taa le^tenftt; erota 
obtttatfina liu^Ioina; loMeiSa Itud» 
lottle. 

Bffioace, ad^. te^oUtnen, ttffota^, ti^ai» 
fnttatoa, {lonttnen. 

JBfieaeement, adv. te^oRaa^ti, pon* 

ttttfÙ^Û. 

Effieaee, / Eflleaoité,/. te^o, t)onfl, 
lootma, tpauuhtd. 

SfAeient, nte, adj. toatfuttatoa» 

Effigie,/, futoa, tnnotofutDa; exé- 
cuter en e., ta§i 

Effigier, v, a. me^tata 1. ranfatdta 
fumalltfedti (hin f^^Hidttt et oie toottu 
tamottaa). 

EflOé, ée, adj, ^ûtnitit feBitett^, le* 
fittetd) [fanfaastaj; Coiffa, fntfea, fo- 
lafta. (at^a. — tu. ^eïtut; ^erttitinen 
imtrqeUma. 

Effiler, p. a. fe^ttttttt 1. firtoottaa tan- 
gat tantaaeto. — S'e., v. r. ttfjHt^* 

Effiloqner, v, a. te^itt&ii, nrttottaa 
fonaot fuflilantaadta. 

âSloqnee, /. pi nuffa*, koatin- 
fURi ; pîlfi^eltut. 

EiGliire, /. (e^itetijt, tirti^otetut (an* 
0at. 

Effioler, t. Effaner. 

Efflanqué, ée, part, {a aéb'. lat^bu* 
tettu, nntputettn. 

Bfflanqner, v. a. lai^bnttaa, uuuint- 
taa (Bewodta). 

Bfllenrage, m. mareen ^oi«^tedtami« 
ncn na^dta« 

Effleurer, v. a. ^oimta fulat poi9; 
(tedtaa, hioria ^oid ^inta j^ttin; rit* 
4iateta; ^iedtaa mare naba^ta; Iod!ca 
jiintaan, fut^faidta, (^^btâidttt; (fuko.) 
)itntaf>uoItfe«ti U^tm L !o9!ea. 

8'Sffleurir, v. r. ^omel^tua, I&^btt 
l^iftfeffl, mureta; (fem.) ruostua. 

Effloreseenoe, /. fu!o9ttt«, fufo0« 



tu^'Oila; ntoMuminen; mureneminen; 
ro^tuma; htufautifet; tomber en e., 
mureta. 

Efflnence,/. uIodtDtrtaamineUr *\Vith 
femtnen. 

Effluent, nte, adj, ulo^toirtaaioa, 
-juotfema. 

EfEluer, V, fli. koirrata ulod, ^u^jeta 
tuttoana. 

Effondrement, m. moan lâSntttmt* 
nen ft)tP&Utt; lefttnnbn I^ntSminen, te« 
fSntttmmen. 

Effondrer, v, a. f^tottltS ajaa, lai' 
xomci ia fonnittaa maa, fefSntfitt; ti)bn« 
t&a, fl^&dta I. fnrkoai^ta rlRt 1. fi* 
fttttn; (kDanb.) ottaa fifSIm^ffet (lin* 
nudta). — Se., v. r. Inma^taa ft- 

fasn. 

Eff^ondilles, / pi, fafo, ruu^)>u, 
|>o^ia*u))^a. 

s'Efforcer, v, r. îtonitttttt 1. ^pn* 
nidtaa tooimianfa; a^Ieroita, failtn 
kooimtn foettaa. 

Effort, m. ))onnidtu0, aj^ferottfemt' 
nen; maitoa; fat tin kooimtn )>^rtimi' 
nen; retoel^b^^ (J^emofen jilfeneeftt); 
faire un e. sur soi-même, to)âfttDaI' 
taifella ^onni^tnlfeUa ttfettnfK moittaa, 
(tuttâ i. n. e.; cheval qui a un e., 
^etoonen, jiolla on retoe^t^nt^t ittfen. 

Effraction,/, fifttttnmurto. 

Eflhûe, /. I. Fresaie. 

Eflhiyant, nte, adj, laul^i^tatoa