Google
This is a digital copy of a book thaï was prcscrvod for générations on library shelves before it was carefully scanned by Google as part of a project
to make the world's bocks discoverablc online.
It has survived long enough for the copyright to expire and the book to enter the public domain. A public domain book is one that was never subject
to copyright or whose légal copyright term has expired. Whether a book is in the public domain may vary country to country. Public domain books
are our gateways to the past, representing a wealth of history, culture and knowledge that's often difficult to discover.
Marks, notations and other maiginalia présent in the original volume will appear in this file - a reminder of this book's long journcy from the
publisher to a library and finally to you.
Usage guidelines
Google is proud to partner with libraries to digitize public domain materials and make them widely accessible. Public domain books belong to the
public and we are merely their custodians. Nevertheless, this work is expensive, so in order to keep providing this resource, we hâve taken steps to
prcvcnt abuse by commercial parties, including placing lechnical restrictions on automated querying.
We also ask that you:
+ Make non-commercial use of the files We designed Google Book Search for use by individuals, and we request that you use thèse files for
Personal, non-commercial purposes.
+ Refrain fivm automated querying Do nol send automated queries of any sort to Google's System: If you are conducting research on machine
translation, optical character récognition or other areas where access to a laige amount of text is helpful, please contact us. We encourage the
use of public domain materials for thèse purposes and may be able to help.
+ Maintain attributionTht GoogX'S "watermark" you see on each file is essential for informingpcoplcabout this project and helping them find
additional materials through Google Book Search. Please do not remove it.
+ Keep it légal Whatever your use, remember that you are lesponsible for ensuring that what you are doing is légal. Do not assume that just
because we believe a book is in the public domain for users in the United States, that the work is also in the public domain for users in other
countiies. Whether a book is still in copyright varies from country to country, and we can'l offer guidance on whether any spécifie use of
any spécifie book is allowed. Please do not assume that a book's appearance in Google Book Search means it can be used in any manner
anywhere in the world. Copyright infringement liabili^ can be quite severe.
About Google Book Search
Google's mission is to organize the world's information and to make it universally accessible and useful. Google Book Search helps rcaders
discover the world's books while helping authors and publishers reach new audiences. You can search through the full icxi of ihis book on the web
at |http: //books. google .com/l
Google
A propos de ce livre
Ceci est une copie numérique d'un ouvrage conservé depuis des générations dans les rayonnages d'une bibliothèque avant d'être numérisé avec
précaution par Google dans le cadre d'un projet visant à permettre aux internautes de découvrir l'ensemble du patrimoine littéraire mondial en
ligne.
Ce livre étant relativement ancien, il n'est plus protégé par la loi sur les droits d'auteur et appartient à présent au domaine public. L'expression
"appartenir au domaine public" signifie que le livre en question n'a jamais été soumis aux droits d'auteur ou que ses droits légaux sont arrivés à
expiration. Les conditions requises pour qu'un livre tombe dans le domaine public peuvent varier d'un pays à l'autre. Les livres libres de droit sont
autant de liens avec le passé. Ils sont les témoins de la richesse de notre histoire, de notre patrimoine culturel et de la connaissance humaine et sont
trop souvent difficilement accessibles au public.
Les notes de bas de page et autres annotations en maige du texte présentes dans le volume original sont reprises dans ce fichier, comme un souvenir
du long chemin parcouru par l'ouvrage depuis la maison d'édition en passant par la bibliothèque pour finalement se retrouver entre vos mains.
Consignes d'utilisation
Google est fier de travailler en partenariat avec des bibliothèques à la numérisation des ouvrages apparienani au domaine public et de les rendre
ainsi accessibles à tous. Ces livres sont en effet la propriété de tous et de toutes et nous sommes tout simplement les gardiens de ce patrimoine.
Il s'agit toutefois d'un projet coûteux. Par conséquent et en vue de poursuivre la diffusion de ces ressources inépuisables, nous avons pris les
dispositions nécessaires afin de prévenir les éventuels abus auxquels pourraient se livrer des sites marchands tiers, notamment en instaurant des
contraintes techniques relatives aux requêtes automatisées.
Nous vous demandons également de:
+ Ne pas utiliser les fichiers à des fins commerciales Nous avons conçu le programme Google Recherche de Livres à l'usage des particuliers.
Nous vous demandons donc d'utiliser uniquement ces fichiers à des fins personnelles. Ils ne sauraient en effet être employés dans un
quelconque but commercial.
+ Ne pas procéder à des requêtes automatisées N'envoyez aucune requête automatisée quelle qu'elle soit au système Google. Si vous effectuez
des recherches concernant les logiciels de traduction, la reconnaissance optique de caractères ou tout autre domaine nécessitant de disposer
d'importantes quantités de texte, n'hésitez pas à nous contacter Nous encourageons pour la réalisation de ce type de travaux l'utilisation des
ouvrages et documents appartenant au domaine public et serions heureux de vous être utile.
+ Ne pas supprimer l'attribution Le filigrane Google contenu dans chaque fichier est indispensable pour informer les internautes de notre projet
et leur permettre d'accéder à davantage de documents par l'intermédiaire du Programme Google Recherche de Livres. Ne le supprimez en
aucun cas.
+ Rester dans la légalité Quelle que soit l'utilisation que vous comptez faire des fichiers, n'oubliez pas qu'il est de votre responsabilité de
veiller à respecter la loi. Si un ouvrage appartient au domaine public américain, n'en déduisez pas pour autant qu'il en va de même dans
les autres pays. La durée légale des droits d'auteur d'un livre varie d'un pays à l'autre. Nous ne sommes donc pas en mesure de répertorier
les ouvrages dont l'utilisation est autorisée et ceux dont elle ne l'est pas. Ne croyez pas que le simple fait d'afficher un livre sur Google
Recherche de Livres signifie que celui-ci peut être utilisé de quelque façon que ce soit dans le monde entier. La condamnation à laquelle vous
vous exposeriez en cas de violation des droits d'auteur peut être sévère.
A propos du service Google Recherche de Livres
En favorisant la recherche et l'accès à un nombre croissant de livres disponibles dans de nombreuses langues, dont le français, Google souhaite
contribuer à promouvoir la diversité culturelle grâce à Google Recherche de Livres. En effet, le Programme Google Recherche de Livres permet
aux internautes de découvrir le patrimoine littéraire mondial, tout en aidant les auteurs et les éditeurs à élargir leur public. Vous pouvez effectuer
des recherches en ligne dans le texte intégral de cet ouvrage à l'adresse fhttp: //book s .google . coïrïl
«};U>Z/.64/
HARVARD COLLEGE
LIBRARY
FKOM THE FUND OP
CHARLES MINOT
CLASSOF1838
SUOMALAISEN KIRJALLISUUDEN SEURAN
TOIMITUKSIA.
66 OS.^^
HELSINGISSÂ,
SnomAlaiten KlxjalliBvuden Seuran kJxjapalnoai»,
1877.
o
DICTIONNAIRE
FRANÇAIS-FINNOIS
PAB
^
^-7^' -n
A. MEUBMÂN.
Helslngfors 1877.
Imprimerie de la Société Littéraire Finlandaise.
SHanafalai^^Sttomalatnen
analitia
9* VUtntman^ilia.
■■ ^ ■■
@uoma(aifen Jtirialltfttuben ©euran Iiria))aino9fa,
1877.
a
.1/; ' V
/(^//
:r;,J 1837
f/LHA\v^
Aa
i^fltnntiiitn felit^S.
a(g. = algebra^fa.
adj, = abjeftikot.
€tdD. = ûbkDetbt.
al^. = al^ainen.
anat. = anatomiadfa.
St = a))tedidfa.
m. = epincrfifri.
/. = fcminmi.
^aatt). = ^aatourtn.
imp. = iin))erfonaIt.
inL = interjettioni.
iMin = iogonttn.
jriii = jofttt, iotaftti.
jfffin = ioï^ftiî.
jfu = jofu.
ifu^UTi = jobonfu^utt.
ifuip = iolphiffl.
jfiilla = ioAatulIa.
ifufle = ioSelutte.
jfnlta = ioîtafulta.
itun = iontun.
ihina = jonafuna.
ifn^fa = jodfafndfa.
jfndta = jodtahidta.
jfuta = jotatuta.
jlefin = jofletitt.
jltin = iottafin.
jltfin = ioUaftn.
jnatin = jonaCitt.
|. m. f. = ia muiita femmoidta.
i. n. e. = ja niiti ebed))ttin.
inltn = iontin.
iofp. = jofa)>(iitD{iinen.
jfïm = jo«fafm.
i^tltii = iodtatin.
inmal. op. = iumalnudo))i0fa.
t = ïûtfO.
i e. f« := !atfo ebetttdtil fanaa.
fa^m. = Ia9tt)io))idfa.
fem. B= ttmia9\a.
ttelto)). = tieUo))t8Ta.
fir. = ïirurgtaôfa.
firia)). = ttrîa))ainodfa.
konj. = louiunftioni.
luw. = fuwannollifedtt.
1. = cit, taiffa.
latno)). = Iaino))tdfa.
latip. = (aiipato&elIS.
laftt. = tafitietcc«fa.
(a^Iuop. = Ia9hioi)tdfa«
Io0. = logtladfa.
luonttont. = (uottnontieteedfîi.
mut = mutxtut^yd.
m. = tnodlulini.
met. = tnetanifadfa.
mcriw. = mcritofieôfa.
met[. = tnetfâ^otbo9[a, metf&^taiias.
mtttaudt. =s mtttaudtteteedftt.
n. ï. = ntin ïutn.
partie. = particitoi.
»)itï. = bittatttfeôtt.
pi = piuralid.
prep. = ^)rc)?ofttioni.
pran. = ))ronotnt.
Toam. = raamatudfa.
raf. = rafennuStaibodfa.
foit. = foitûnnoSfû.
fotam. = fotamenotdfa.
*. = fubpantitoi.
tti^tit = til^titietee^fa.
V. a. = verbum activum.
xoaat = to)aafunattetee9f&.
v. n. = verbum neutrum.
V. r. = ref(e!fîwi toerbi.
. m. = ^ttntt munta.
of ottaipat fittt eflnetttt, i o S t a ))tt<
ofottakvat, ettd fanaa fS^tetSttn \t*
lit^tfetitt.
s
A.
À^pnp. (t^^bUtett^nd arttIMnn le
ja les fn^iettttt aa'tfi \a auz'Ifi), tbI0,
luoffl, «lie, «Viif *9\a («fS), 'ÏÏa ('^uïï);
aitaan; ttarten; mufaan, fugteen, {ili'
mUrin (noin), Itt^ed. ^arfottaa: l:o
91Iatttoin ftiati merftt^fitô: écrire à
qn, firjottaa ifnSe; 2:o &uvmtaa, Ixï*
fmitoa mi^tn: aller à Rome, l^M
2l9maan; monter à cheval, aStiia ^e»
iDofen feHdfin, ratfa^taa; 3:o Olrmt^ta
iéfta: rester à la campagne, jdttbci
noûfeubaOe; 4:o SRatfan mittaa: de
Rome à Naples, 9(omadta 9{ea^eltin;
5:o Xfemaa: à droite, oileatta ))uo»
leSa, à ffenoux, ))oItt)tna, à cheval,
Tatfatn; 6:0 9tlaa: à midi, touon)>&t«
idSii otloan, à deux mois ae date,
taetft la^ben hrafauben lututtua; 7:o
OmtMamt^ta: ce livre est à ma soeur,
t&mS ftrja on fifarent; c'est à moi,
on minnn te^ttottnt; 8:0 j>tntaa: à
vingt francs Tanne, fa^teenl^mmeneen
froncHin f^^nfirS; à bon marché,
^ttofeatta^innaUa; 9:o 9)2tttaa: vendre
à l'aune, f^^niirtttain, à milliers, tit«
(anftttain; 10:o ^aatua, tarfotu^ta, ta«
^aa: à quatre roues. neli^tjBrSinen;
pêcher à la ligne, onita; aller à voile,
^ntie^tia; moulin à vent, tuuItm^K^;
mottlm à papier, ^af^mte^bad; à la
mode, mnobtn mnlaan; à dessein, ta-
^aflanfa; mot à mot, fanadta fattaati;
tenir à honneur, pxtM funntana; ll:o
Omtnaifuntta : homme à inrands mots,
fer^failema mie9; 12:o ©^^ttt, )ptxu9*
ttt^ta: juger à l'apparence, u(fontt69t&
t>aattatt; 13:o StttmlittTttif^^tta : de
quarante à cinquante ans, mlyin*,
iviibenfl^mniCTien ivuoben toai^eella. —
À oerbtn infinitiDin fandfa tarfottaa:
fo^twatfnntta, tar^eeïïtfuutta/ l^^Sb^tti*
fil^ttd, te^tftmSttt; un avis à suivre,
{enrattatna ntuxoo ; une affaire à nous
perdre, ofta, jola toot mettd ^uffaan
faattaa. — A infinitibin fan9fa io9îa»
Id^tetSdn gerunbton toerofita: à le voir
= en le voyant, fnn ^dnen itdiee.
Abaisse, /. bitralan altfuort.
Abaissemeni, m. alentaminenr Ia^«
feminen, tod^meminen; o(afuIoifuu9,
ndttr^t^d; ndtjr^^^; olennettu 1. ^IOn«
latfottu tita.
Abaisser, v. a olentoa, la^fea, munt"
taa alemmatfl; fdttett^ttdd alemmaffl;
Tultdtaa, nd^rljttdd, mafentaa; fauia*
ta ol^ucffi (tûtfina). — S'a., v. r. a(en-
tua, (a^Iea [toebe^td]; taantna [tuu<
ledta] ; nd^r^ttdd 1. alentaa ttfenfd.
Abaissenr, m. {dntdre, jola toaifut*
taa jdfenett a(ad]patnumidta. — adj.
(a«fu«.
Abalt, m. fatonfbdttt, fdttd.
Abajoue, /. ))09lt))udfi, jodfa erddt
eldimet fdirfittdn)dt ruotaanfa.
AbaUénaiion, /. luotvuttamtnen,
m^^minen (irtatnttdton).
Abaliéner, v. a. luoiouttaai mtj^bd
(Irtaimisto).
Abalovrolr, v. a. (iola)).) pa^oitt
pxttUmUU rafittoa, t^Ifentdtt (mieltd).
Abandon, m. turn)attomuu9, ^fflndt*
f^^d, Wi^^^f Wi^^j m^5eperdtf^9«,
Îittoltmattomund, iett>d^erdtftot»9, nu«
oud; Ta^))io; mtd![^ttdn)d 1. luonnoUt*
Tien Uïotti9 ))u§eedfaia!d9t6!fe«fd; ah
ttifft antamu^r tnrtoaunttnm; omaifun*
ben (uon)ntu9; tout est à l'a., fatffi
on ^ettettt) atttiffi; dans Ta. de tous,
fatlttta b^Iidtt^.
Abandonné, ée, adj. l^^^Qdtt^, afu'
maton, antio; tr^ta^, (urja.
Abandonnement, m. aitttffi anta^
minen, betttdm^«; ^^Ijdttç ttta, f^r^U
m^, ^Qij^6; irdtatfnnd.
Abandonner, t;. a. l^^Ijdtd. l^etttdd,
idttdd, Ivrnpna (omatfuubeMa) ; ^eretd.
Abaq
Aber
— S*a., V. r. el^bottotita^ti antautna;
eitttt irdtxia«tt, §nria«tl
Abaque, m. fanta^enfli Otixiotta*
mtdta koarten); la^futabeUit, lerronto^
tanin; ruofawarain*))&t)ttt; ttetilulmai*
nen Uïotf piiavin p'dUyà,
Abasourdir, v. a. ^nutnata; l^ttm*
Abassi, m. ^erfialainen ^opearo^a.
Abat, m. ta^))amtnen, faataminen;
tenradtaminen.
Abâtardir, v. a. (fuw.) turmetta,
SiCata, rai^fata, te^nontaa. •— S*a.. v. r.
uonontua (fuipudtatifa), {el^nontua.
Abâtardissement, m. turmeltumi»
nen, fe^notttumtnen.
Abat-ohauvée, / ^uononlaifet, Iar<'
leat xoxtlatf toïîian faciffeet.
Abatée,/. (attuan alentuminen Iatta«
tuttledfa; tuulen tttftntQminen antfu-
ridfa (et[oed[a.
Abat-faim, m. enr^ruola t^S^blldfâ,
n&liin fammute.
Abat-foin, m. Inuftu, iodta re^ua
taSfetaan.
Abat-Jour, m. lettartn* tal^i muu
aRuttan«auf(o, iofa on latfin ))UûUn
jifttSnpdin laltto.
Abattage, m. metfttn ^a!Iau9; met^
fttn'faatamtdt^d i« ))a(rta ftitd; ten^
radtud.
Abattant, m. farana, ^9t)bttn ta^fu»
^noliéfo; lunlln, IadIu*ott)t, (attia*
iuuftu.
Abattement, m. l^ermottomuud, toou
mattomuud; alaluloifuud.
Abattenr, m. (io(a)>.) faataia; ^uutt«
taataia; pS^^l^rt, femaiUia.
Abattis, m. ^afhtu; ajod (tadfen);
mnrrod; r^tS, roulfio; tappo (metfa*
ritdtan); latfentainen pnratun l^uoneen
Tomu; ladtut falkDott^Odfd; pfaîm^Ifet
ia td^teet ruoaift malmi6tettan)tdta
linnttUta; faitDoffedfa to^aUtut ttivet;
))etoien idtiet ja po(ut metfâ^fd.
Abattoir, m. teura9tu9))aiffa, *^uone.
Abattre, v. a. laataa, lumota; toa*
ttStaa ())Uttn ^ebelmid) ; lattatdta ; teu«
radtaa; ampna (metfdn rti^tao); pn*
rata (gnone); tootttaa (tui^olttnen) ;
(eifontaa; nS^r^ttdd; mafentaa; (me«
rito.) tddtitdd, fafûta. — S'a., v. r. lan*
geta, tom^etua; toatua; tulidtua;
laantua [tnnfedta]; tadfeutua; joutna
^dmifte; menettdd ro^feutenfa.
Abattnres, /. pL ot\at, iotta far*
mad iuodteefanfa on taittanut; tnulen
maridtamat offat 1. ^ebetmdt, j. n. e.
Abat-vent, m. nïma, Tatod (tunleit
fuoialfi); ollimotto fadtuiiilawan ^eit*
teeffi.
Abat-voix, m. faarnadtuoUn latod.
Abayer, v. n. tuunnetta fuu am«
moUanfa.
Abbatial, aie, adj. abbotin, abbo*
tUfan taiji abbotinluo^tarin orna.
Abbaye (= abe-t), /. abbotinluo^^
tari.
Abbé, m. abboti.
Abbesse, /. abbotidfa.
Aboéder, v. n. tnîLa nidritter mdr»
{id, ajiaa mdridd; aiettua ))atfeet{t.
Abcès, I». patfute
Abdérite, m. abberttt, ^5(md(dinenr
^u))fu t^minen.
Abdication,/. Iuo))umtnen 1. eroa»
mtneu omatfuubedta (œiradta); ^^U
{ddminen.
Abdiquer, v, a, (uo))na, erota (^atti*
tulfe^ta 1. lorfeadta rotradta); Iuo))ua
omatfitubedta ; ^i^Ijidtd.
Abdomen (men=meen), m. ma^an^
^o^ia, ^t)dntet9ten ^onlldnta^a.
Abdominal, aie, adj. mabaan tuu«^
luipa, rna^a*.
Abducteur, adj. (anat.) muscle a.
uIo«))di$td Uifuntoa loailuttama idn«
tdre.
Abduction,/. )dfenen Itifuttamineit
ulodtodtn tjUdmatnitun idntdreen mai*
futittfedta; erdd lait (uunmurtoa.
Abécédaire, m. aa))idftria, ao^^tnen;
aaftofta opettelema 1. opettakoa« — odj.
aalloftin luulutua, aaltod*.
Abèchement, Abéquement, m. no»
laUa ruotfiminen [Itnnuidta].
Abecquer, Abéquer, v. a. nofaHo:
ruoffta.
Abée, /. m^fl^nfulun InuRu.
AbeiUage, m. maan«onit9taian ot*
!eud iDcron faamtfeen ^dncn metfddfd
(d^bett^idtd me^ildirtdtd; me^ttdtdpatfad.
Abeille, f, me^itdinen.
Abeillon, m. me^ildtd))artt>t.
Abéquiter, v. n. ratfadtaa ))oi6.
Aberration, /. tdl^ttcn ndenndincit
Abêt
Abon
liifmito tobeQife^ta oIo|iaUadtaTifa;ftt»
tribcn mtiTtiiininni; (!uw.) (airau^,
^r^nd, ntte(en^airaH9.
Abêtir, V. a. muuttaa Iitontofa))))a<
I«tt fûttûifctp; t^j)crttffi faottûc. —
S*a., V. r. jfiriettdmdfrt, Ivumtoîappa*
lcc!fi mnuttna.
Abhorrer, v. a. iammota, tn^ota.
Abigéat, m. elifoii'iparfaitd, tarjatt'
Abîme, m. po^jaton f^to^^^, f^toStrae;
(htm.) ^eltoetti; fcirtttiimatSn afta;fQnt«
ttlSfirnu.
Abîmer, v. a. fçS^td ftjm^^teen,
n^ottaa; ))enn))0^im ^akotttdtt, tut*
meQa. — v.n. loaiota f^m^^teen, n^ota;
jostna ^crifatoon. — S'a., v. r. f^3«*
tiiibâ f^iot^^teen; itfmfii tunneQa; tttn«
vfi, ïoaïpna.
Ab-intestat, adv tedtamentttta.
Ab-irato, adv. n)t^oi«[anfa.
Al^eot, ote, adj. ^t^tfç, i}(9nfatfottu,
^a(pa, tlfeâ; xv9ta9.
Abjeetion, /. ^^(i^d, ^(iii^^^, ï^aU
pn]tf, al^atfuué, riettaud, irdtaiftiud.
Abjuration, f. u^Ioêta Iuo)mminen,
irttonjo tieïtam'tncn.
Abjurer, v. a, ttannomafia luobna
i«tftn; txtim udtonfa, luo^ua udiod»
tanfa.
.Ablactation, /. (adten toterottami"
nen rttraaéta.
Ablatif, m. ablattot.
Able, w. Ablette, / foIfK 6«(p«-
Ablégat, m. ^aornilûifen legatin {l«
iatnen.
Ableret, Ablerat, m. Ablerette, /
Abloe, m. tiiDiialta.
Ablier, v. a. n)tnittaa ; a. une écri-
ture, (odtuttoa ))û^eri nedteeltâ, jlolla
man^ fitiotu^ faabaan feliuemmin ntt«
t^miittn.
Ablution, /. roirutu^, ^efo; fatoli*
laifedfa iumalan^attoelutf eéfa : Ittfien
^tomtnen loiintfitt ja tuebellfl; kutini
\a tueft, joHa Ifibet ^u^botaan; luimi,
jota ))appt juo {serran e^toottidta iaet«
tuanfa; îdSfteen luintttaminen.
Abnégation, / Inopnmudr ftettâ-
m^0; a. de soi-même, itfenftt heUd*
nintn.
Abnoufl, m. fultafala.
Aboi, Aboiement, Aboîment, m.
^aufunta, ^aullu.
Abois, m. pi ajetun farn)aan ))on«
ntStuffet fuoltntuëfadfa; i^mtfen luO"
nn{amp))aud; e);)Stotn)otnen tila.
Abolir, V, a. foi^iaa, fumota, ffi'
luittâd; a. un crime, tt)a|)attttaa r(ut<*
foi«tulfe«tû. — S*a., v. r. poï9tua ïtt^-
tdnnttdtcl; raueta, aan^eta (laxmî^aian
fu^teen)*
AboÛssement, m. ^oi^tamincur fu^
moominen.
Abolition, /. ))ot9tanitnen, fumoc
utinen; ormaÇtaminen*
Abominable, adj. in^ottan)a, i(et«
tStud, ilfed.
Abominablement, adv, in^otta*
tuadti, tlfed^tt.
Abomination, J. in^o, tammo: a-
voir en a., lammotfua; itfië; itfittji).
Abondamment, adv, runfaadtt, fo*
foUa.
Abondance, / nuifau9, Qltttift)^^;
fanarilfaud: parler avec a^ ^u^na
fuiukoaétt ja runfad'fanaife^ti ; mebeKd
fetotettu luitmiuoma.
Abondant, nte, adj, runfad, 9len«
^alttnen. — D'à., adv, runfaadti.
Abonder, v. n. (en) olla runfaafti,
fofolta tarjona 1. iuaraiïa; (fuiu.) a. en
(dans) son sens, itfebtntat[e$tt p^ftaii
omaëfa mielt))iteedfdnfd; a. dans le
sens de qn, td^befiifcdti ^^t^d totfen
mielt^Ueefen.
Abonné, m. tilaaja (ticjan, fanoma*
le^ben).
Abonnement, m. fuodtumud mdd«
rdtt^^n ntaffoon epdttetoifedta faan*
ntdta; armtofaub^a ; ebeltdfdfln maffa«
mtnen, jotta jinn aftaa [atfl fitlpom*
mafia ^innafia omaffeufa; titand.
Abonner, v. a. tuourata e^dtietoid*
ten tuloien ^Iddlonto mddrdtt^d ma!*
foa ma^taan. — S'a., v. r. [uodtua mdd'
tdtt^^n maffoon e)>dttetot0ten tnlojen
^(ddfannodta; s'a. (avse qn pour
qc.) mddrdtt^d maffoa madtaan ebu^
toa itfellenfd jhilta jlfun ebun nautti*
midta; s'a. à un journal, ttlata fauo*
male^tt.
Abonnir, t7. a. ^arontaa, ))aremmaffi
Abor
Abri
te^b&. — V. n. ia S'a., v. r. ))arantua,
mnuttua kiaremmaffl
Abord, m. luoffifcit^nti, «tofiafë: port
de difficile a., fatatna, joçon on toai*
tea ^ttttf9; fuu (fataman); tootfatna;
rantaatmoufu ; tamaratttf e , • tuontt :
une place de grand a.; tou^eitta*
M^nti, t^tt^ttttdeminen, f o^teieminen :
son a. est gracieox, bttnen lo^telemt»
fenfa on mlea^ttatofi; a Ta., enfi ^^t^-
mife«f&; r^ntS^d. — D*abord, Tout
d'abord, An premier abord, De pri-
me abord, Des l'abord, adv. lo^ta,
alulfl. — D'abord que, conj. to§ta tun.
Abordable, adj. mvAexon rûntaan*
(Q^IuKe, ^&iif SHe ma^boltinen ; (uoffenfa
Abordage, m. entraxe, r^ntS^d tot«
l^oÏÏtfeen laitDaan; lattoain xfyttta^ilx*
mtt^d; t9rmll^9 (farille).
Aborder, v. a. (à, dans) faa))na, tulla
rantaan; la^fea taiman wtereen; tdr^^
mfitil t)^teen; (fum.) (tt^edt^tt ))n^utte«
temtdta tt^arten; r^l^ttott: a. une ques-
tion; ffi^mtci wi^ottifen ))ttaffe. — v. n.
(à, dani) ladlea rantaan; (de) Itt^ed*
t^a. — S'a., V. r. ^)ul^utteïcmt8ta tear*
ten ISI^tôt^il toinen totdtanfa; (à, en)
entrtt^^tS toarten IS^e^t^S.
Abordenr, m. (aima, jola r^ntfttt ta^t
tSrrnaa tot[een.
Aborigènes, m. pi. a(fu«afulfaat,
^erifanfa.
Abomement, m. raja^^i^tfien afet-
taminen; raianfd^nti.
Abomer, v. a. p^^fittcia rajat; ttt^btt
raja.
Abortif, ive, adj. leéfoinen, (noben
faatu; médicament a., ÎMtt, iola toau
Tuttaa (uomt^ta; !^p[tomSt0n.
Abosser, v. a. (latm.) litnntttall
trodfl
Abouchement, m. Iedlu9telu, patina;
la^ben fnonm 1. torn)en fuuta'fufftn
i)§t^mtnen.
Aboncber, v. a. a. deux person-
nes, ^^teenfaattaa le^fu^tetna warten.
— S'a., V. r. ^l^t^tf rc«lu«tctcmi«ta
marten; ^atinotta; fuuta'fuffln ^^d^il
[tortoi«ta, fuom«ta].
Abonement, Abotkment, m. ttittâ«
minen fuuta'fuffin.
Abongpî, t Kabottgri.
Abont, m. pmrn fuoraan letfattu |^5ft,
jobon toinen tappalt (titet&iln; funta*
fucftn jatfo9; assembler en a., ralen*
taa f^nnelattatfe^tt clatwa).
Aboutir, v. n. (à) ulottua, oQa ta*
iana, ^l^bidt^K: ce champ aboutit à
un marais ; a. en pointe ))fi{ittt)tt ^utt>«
^uun; a. à rien, ei faata, et voit mi«
Iftinltfiin, raufee t^^i&dn; fil^b& mttriUc,
[^atftttlelMa] ; loitoua [putdtaj.
Aboutissant, nte, adj. taïaUa elt*
ma; ulottuma raioan; — a-ts, pi. taiat,
Sdret: tenants et a. d'une terre; sa-
voir les tenants et a. d'une affaire,
tuntea afta ))ertn])0^iiu.
Abontissementj m. ^aifnfleen mtt*
rttte fd^mincn; ][at(o9 ((iian (^^l^een
tanlaafen).
Ab-OYO, adv. atu9ta alfain.
Aboyement, I. Aboï.
Aboyer, v. n. (auTfna; après qn,
^eriata, l^aulfua; a. (après qc) Uxl*
l\% §artaa«ti PW^% ^imota.
Aboyenr, m. Uxxa, jota J^autfuu
otudta finip))unn Id^mttttii; (!nm.) ^er-
iaaja, )>arjaaia; ^ttto^tSn melloja.
Abracadabra, m. loi^tofanat tau*
tien ^arannusta marten, taubtn f^nt^«
fanât; ^uttutnffta.
Abrégé, m. fupidtettu fertomud; fi»
faasn luettelo; fu|)tdtettu ficjotud'
muoto. — £n a., adv. (l^l^QT&ifedtt.
Abrègement, m. I^^enni)^.
Abréger, v. a. (t^l^^een tertomuffeen
fu^tdtaar (^^entdd.
Abreuver, v. a. juottaa (l^emodta);
la^taa, (o9tuttaa; mebelïtt ))aifuttaa
(a^tia); a(u9taa (maaUIÏa). — S'a.,
V. r. juotettaa; juo^ua; ladtua; (!u)n^
s'a. de lannes, otta I^^neleiben xoal*
ladfa; s'a. d'étranges préjugés, otta
td^nnâ lummaltifîa oiRaja.
AbrenYoir, m. efdtnten iuotto))atfIa.
Abréviatenr, m. jola lirjottaa fn«
^t^tetun laitoffen (ameammadta teoI«
fe«ta.
Abréviatif, ive, adj. signe a., Xt^*
^enni^^merYfi (firjotnffedfa).
Abréviation, /. l^^enn^^ (!triotuI«
feôfaV
Abri, m. ))uun marjo; fuojia; marjo;
(him.) tnrma, fuoja.
Abricot, m. a)}rt(ofi.
Abri
Âbsu
Abricotier, m. a))ntoft«ptttt.
Abriter, v. a. afettaa tnulen 1. fateen
fuoiaan, loriata fuoiaan. — Abrite,
adj, ja part {uoian puoitUa oltma;
Toile a., t>ttrie, jota on totfen fuojiaéfa.
Abrivent, m tuutenfuoia; olfi»
matto faeiDinlaioan Jf^HM; maâttfoiu.
Abrogation, / ^otdtamtnen, ramoo»
mtnen, epuuttamincn, peniuttantinen,
(latn).
Abroger, v. a. poidtaa, lumota,
tpmxttaa, ))eTiiuttaa (latt). — S'a., v. r.
fanotaan (a'tdtûr iofa itfe^tSnftt on
lontnnut ^010 lâi^tttnndetci.
Abrotone, Anrone, m. aa^rottt,
(fa^tot).
Abronti, ie, adh poilTt ^urtn, (fa«
notaan ^ntdta, iotben wtrfot ja uriout
on>at el&tnten fijdmftt).
Abrupt, te, adj. itfctt'à; (fnm.)
lattonamen; jd^ftii; ^uoltmaton; letoft*
per&tnen; style a-e, ^uoltntaton tir*
lotn^ta^^o.
ex Abrupto, adv. aatoi^tomatta;
loalmidtnff etta; tp^\tixo'à9ti.
Abrnption, /. erttd lajii (uunmurtoa.
Abrutir, v. a. faattaa miefcnt^lf^Q"
tcen, tt)(ft)ttâtt, munttaa eldimen iaU
tatfefft.
Abrutissement, m. mieïen tt^If^^^,
Abseisse, /. (mtttandt.) ab^cidfa.
Absence, /. pot^fa^oto; (lun).) a.
d'esprit, ^ajamtelif^Qd; a. de goût,
nta'nn ^ute; — a-s, pZ., ^ajamteli'
f^t^ben to^tauffet.
Absent, te, adj. ))oi9fa*oIen)a; ^oié«
fa»oItja; (htm.) çajamieUnen.
s'Absenter, v. r. (d^tett poi9f poï9*
tua; oUq ^a'odfa, ^^f^tt f^tjtt^ftt, pïu
Abside^. lah, hxpn (rafennnffîdfa);
fnori; armi, jodfa pMtn luita fdilti*
tetattn.
Absintbe, / foinio^o; (oiruo^o^
mitua.
Absolu, ue, adj. e^boton, tajaton,
t^Ijiniualtainen: pouvoir a.; ttfmal'
tomen, omopâtnen, Itt^temâ: caractère
a.; (ToQ.) e^boton, abfo(utt; (fcm.)
tjli)beaifeett pu^bad.
Absolument, adu. e^bottomadti, to^
(onoan; |)oifteuffftta.
Absolution, /. toa))aaffl tnomitfe*
minen; too^autud; )>âtt€t5 (f^nnin).
AbsolutiiBme, nu ^tfittaltatnen ^aQi*
tudmuoto.
Absolutoire, adj. tbopaaf^ ^tttte«
tttwfl.
Absorbant, nte, adj. ïmtxoH; vais-
seaux a-8, tmi^uo*ot (eldimt^ftt ja
fa9wetdfa); iUU, iola ^ot«taa f^aippoa
jia hr))e9ttfl.
Absorber, v, a. imeâ, toMa ))no'>
leenfa; nieKâ, moittaa; être absorbé
dans qc, oQa i^tin wal^nncena.
Absorptif, ive, adj. iolla on ime))d«
kootma; imm^.
Absorption, /. tmemincn, toettoi*
nen puoleenfa, nieleminen.
Absoudre, v. a. mapauttaa, tuo*
mita n)a))aaf{i; pàmu (f^nneiettt).
Absoute, / iulttnen la iu^(atttnen
f^nnin^attétb.
s'Abstenir, v. r. (dé) pMUU iU
fenfd i^tlin, tDOItttttt, larttoa; (lafit.)
Iatmin(^5btt.
Abstergentf nte, Abstersif, ive,ad^*.
^aan^oja ^u^bt^takoa. — m. 1^. p. (ddfe.
Abstersion, /. ^aawatn pn^bt^tu^.
Abstinence, / n)(i(tteltatf^i|9, fo^
tuu« , lo^tnumfttud ; ^aadtomtnen,
jours d'à., ^aa9to^(itn)dt; ((ddtet) fat-
raan ratotnto.
Abstinent, nte, adj. fo^tunKinen
ruo'an ia iuoman nautinno^fa.
Abstraction, /. erottammen (aja*
tuffi^ja); a. faite des circonstances,
aftan^aaroja lutuun ottamatta; ([(og.)
abôtraftioni:; — a-s, pi, être à ses
a., otta baiamieUnen.
Abstraotivement, adv. olewiin otot«
^in (atfomatta; itfe^fdnfd.
Abstraire, v. a. erottaa ûiatuh
fe^fa; etid^tfitt erottamatta ^leifeen
^ddttdd.
Abstrait, te, adj. aiatuffefltnen, aja<
teitu; oîewiin oloiçin ^uuttumaton.
Abstraetement, adv. t. Abstracti-
vement.
Abstrus, use, adj. \aiatttt, ^immett,
kuai!ea«a tdfitettdwtt.
Absurd, de, adj. mieletbn, idrjetiSii,
tolfuton.
Absurdement, adv. mielettSmtt^,
toIYnttomo9tt.
Absu
Acce
Absurdité, /. mtelettiim))t)9, fnun*
nattomuud, t^jper^^d.
Abus, m. ti)a&rtnf ât)ttiimmeti ; M^'
nxLt^tlS9: a. de confience; a. de soi-
même, ttfefaadtutttd; taHttomuud, tpJx^
iSrjedt^d: réformer les a-s; ere^b^d,
Sor^alttuto: a. dans le calcul; a.
ans les marchandises, ^etotttnen
faii^patakoarain l^uonontaminen; ou
tmbta forto.
Abuser, v. a. toUxinU^ma; pttm;
toiettStt. — a., (ds) v. n. toUtmUtiU
tu, pitU a^attidta tj^te^ttii. — S'a.,
V. r. ercl^t^a.
Abuseur, m. ))etturt, totetteltjd.
Abusif, ive, adj îatïa, ittriedtQdta,
fddntSd toadtaan oletua; sens a.,n)(i&r(l
mtett; procédure a-e, é))&(aHt(tnen me-
nett^d.
Abusivement, adv. epdIaHStfedti.
Abnter, v. n. ar))oar telTata (enft
^eitodta); td^bâtil maalitn.
Abyme, t Abîme.
Acabit, m. ^^tod 1. ^uono omina^
Tuud (erttt&tn ^ebetmidftt) ; {tuto.)
fnonner ominatfuud, axtoo; de même
a., famanioertatnen.
Aeada,/. atafia^fastoi Cmimota).
Académicien, m. aCatemian i^fen.
Académie, /. atatemia, obpinut
Teura; paiffa, io^fa fellatnen lof ouf «
fianfa^tta&; ^(to))tdto;; fotaf ou(u ; rat»
fadtud^foulu.
Académique, adj. afatemiaUtnen.
Académiser, v, n. taatoan mufoan
pnttHL
Académiste, m, fota« 1. ratfadtud*
foututt o))^t(aé.
Aoagnarder, v. a. totuuttaa laid*
fuuteen, teltuottomaffi faattaa. — S'a.,
V. r, xnxotta latdfaffi, turjudtella.
Acajou, m. amextfatainen pvin;\ a.
de meubles, ma^ognt«^uu.
Aoantbacé, ée, adj, ofatnen, o^«
batletn faltainen.
Acanthe, /. (tadtu.) fatJ^unf^nrt
(ueanthuê); le^tttortdtutfet forintttai»
ftSfa ))t(areidfa.
Acare, m. putittï, f^^^i^mato (aea-
Acariâtre, adj. ttfepainen, ttf%
dcctt, dtSinen, {otoa«o))j)inen, fokoa«
p&tnen.
Acame, m. etëd nterif a(an tait (tpa-
rus)] erad o^bate.
Acatalej^sie, f. mielentotfa, ^ou^
xnu9; tpMtmintn fatftdta.
Acaule, adj, (fadm.) koarteton.
Accablant, te, adL maa^an pat^
natua; raflttaïua, ifatod, ftufaCttnm.
furfea.
Accablement, m. atafutotfuud, raft«-
tettu mteti.; ^(tnmîiartn rafittaminen
(tti'éWi).
Accabler, v, a. patnaa maa^an; ra«
ftttaa; tDatmata (tti'ôU).
Accaparement, m. ebetta^oMo; fai«
fen |)ai!aaa oleman tatuaran odtamt*
nen, l^tnnan t)(0iq)a(ttfen forottamtfen
luuofft; a. de voix, 'd^nttn feriik)^.
Accaparer, t/. a. o9taa fatftt ta*
iDara; fetStil aaniS (f. e. f.).
Accapareur, m. ebelttt^odtaia; foT«
to^innan ft^turi.
Accarer, v. a, ^l^bedfS fuuludtoa
f^k^ttajaa îa f^t^tett^a.
Accastillaee, m. taitoan ffandfl ia
f)afft.
Accastiller, tr. a. (iaito,) rooru^toa
ffanrtiïa ia |)aftlla.
Accéder, v. n. ^^tt^a (mutben enneti
te^t^^n) ritttoon; fuodtua: a. à une
proposition.
Accélérateur, trice, adj. joubut*
tatoa.
Accélération,/ joubuttaminen, xitn*
Accélérer, v. a. joubuttaa.
Accense, f. jiofatnen taton aile fuu«
tutt)a maaj>a(dto: ce pré est une a.
de la ferme.
Aocenser, v. a. (a'tlltfedti tua^tt^td*
taa maopat^to tatoon fuutuiuaffl.
Accent, m. affentt, f orTo (taïuuien) ;
foronmerfft; aattuBô, murre; — a-s,
pi. aant, faiDel.
Accentuation, /. foron ))anemincit
fanoi^in: foton|»aiion iarje^teUna.
Acceptable, adj, otoUtnen, l^t^maf^
f^ttawa.
Acceptant, nte, adj. ^i^maiftoma;
atfeptanti, \t jofa ^tjroaff^^ tuefjferin
maara^aifana ntaffaaffenfa.
Accepter, v. a. ^i^ioaff^a, fuodtita
i^tin; atfeptetata; ottaa toeffeiii maf*
faaffeHfa.
Âcce
Acco
Aeeepteur, m. »elfe(tn l^t^kofitftitt.
Aoeeptilatioii, /. futtif)! ftrj[ottamt«
va, tnttin auto matfatnattomadta fum«
na^a.
AooeptioBf /. merfittod, mieti (\a*
hqii); a. figarée, futDoUinen mertit^d;
micpen muotoon tatfommen: sans a.
de personnes.
AeooB, m. td^edt^mtnen, p'àli\^ ; de
facile a., f^tippo lâ^edt^a; taubinfo^o
taii«')»iin«fa; fittHmen mielcnltif utu9 :
^ de colère.
Aecessible, adj, ï^tippo Idl^tôt^mi*
feSc, ^&ilfdlle; persoiiDe, lieu a , t^«
miiten 1. ^aiffa, joiita (uofft on l^tippo
Aceesaion, /. i^^tt^mmen, fuodtu*
mnd: a. à un traité; (aHnmufainen
tatfcitnud; (tf&tu(o, afttântt^mtnen.
Aeoessit, m. pallinto, onnettatoa
fiSe, jota filpattudfa on fuorittanut
te^tâtD&nfîl tnelfein ij^t&^^toin fnin
toarflnaifen |)attinnon faajla.
Accessoire, adj. iota hfftntbntt Iuu«
Inn ^ft'aftaan. -— m. Uf&ntii, fttou«
fcitfo; tartoe^amej — a- s, pi. ^ermo«>
^art, jota feït2t-t)ttme«t& §aaroo.
Accessoirement, adv. lifiintdnfi.
Accident, m. ta^au«, fol^tau^, fattu*
mnd (tatt). onneton); fatnnnamen
(eiRo, ommaifun^, jola et mnuta aftan
Inontoa; (maal) toalo, iota fatunnai*
fe^ti iaéttt tautuun, ))&&maIon teratta.
— Par a., adv. fotunnaife^tir fottn*
malta; tootttettatoa^ti.
Accidentel, elle, adj. fotunnomen.
Accise, /. toero 1. tuQi faii))ungtn
tonlïe tuobutdta ruota«tan)ûroidta.
Acclamation, /. i^adtud^uuto, fuod«
tnmudbuitto; par a., ^leifeQii fuodtu*
mulTeua.
Aodamer, v. a. i^adtud^uuboilKa
tertDe^ti&.
Acclimater, v. a. t(nia«alaan to^
tsnttaa. — S*a, v. r. i(ma'a(aan tot^
tua, tobidtua.
Accointable, adj. tuttatoatthten, fuo«>
^nifa.
Acoointanoe, /. ^Mlim&atntn 1. tut*
tanmninen feuraetud; falatouoteu^.
s'Accointer, v. r. (dé, aveu qn) vu«
iDcta t^9tiiiottStfent, tuttatoaflifeen {eu«
xQ^tffm.
Accoisement, m. mit^bi^ttttminen :
a. des humeurs.
Aoooiser, v. a. toitl^b^ttâtt, afcttaa.
Accolade,/, ^(audr f^Ietti^d; nto"
ritfi n>t^timtnen; ^atafet (jiotàa ert
iatfot ti(etd[ii ^. m. toittataan ^^teen*
tuututottfl).
Aceolage, tu. kotmitD^nnddten fitO'
mtnen fei^Stftn.
Accoler, v. a. patata, ft)tetl][&; fttoa
MttmtS^nnbtfet fet^iiifln; Q^bUtttd l^a»
taftOa; Utttdtt.
Accolnre, /. rintoto^S, rmnndttQ
(ftlotéfa); ftteet, jotUa n>iimt0^nni$tfet
ftbotaan fei^ïdifin; ftbenuorot firjan fe«
Accommodable, adj. iota on l^et^|)0
fokotttaa.
Aoeommodage, m. ruo'an Iatttami«
nen; ^iuêten flrominen.
Accommodant, nte, adj. fuo^utfa,
m^5«f)erft, fcitoj^tfd, l^iliamm; mntakoa.
Accommodation, /. fotointo, fo»
toitud.
Accommodement, m. l^uoneen mu»
tatoatfi, fomatfi tetemmen; fomitu^.
Accommoder, v. a. mutatoatfl' faat«
taa; idriedtdd mutaioatrv jttriedttttt;
fon)e(tua, fo))ta: cette pièce de terre
accommode mon jardin ; (à) afettaa
inttn mutaan: a. son goût au goût
des autres ; offa m^S^fierdinen, xatfivi*
t^todinenr tingata: ce marchand nous
a.; noubattaa mtetttt: cet hôte a. ses
locataires; fomittaa; molmtdtaa ruo'
tta; ftroa (^mtfia); j)a^otn ptlmuvit*
taa. — S'a, v. «*. etttd mutatonutta;
(à qe.) tb^t^d, pim ^mdndnfd; mttU
ti^d oîoonfa; afettua inttn mutaan; fltt»
t^d, n)dtdtt)d; fo))ia; firottta; koaura^*
tua; Uitoia nauttta. • Accommodé, 6e,
adj. ia part. a. à la française, ranS«
tan mnobtn mutaan ))uetttt; a. des
biens, rittautfitta toaru^tettn.
Accompagnateur, trice, «. iota
fdedtdd toifen (aulaedfa.
Accompagnement, m. feuraamtnen,
faatto; îifdtorut; fde^t^d; (maat.)
fikottfetfat. — Accompagner,' v. a.
fenrata, faattaa; fotoeittta: la garni-
ture a. robe; tori^toa; fdtôtdft. —
S'a, V. r. (de qn) )|^t^tt {tun fntraan,
ottaa feuraanfa 1. mi9dtdnftt.
Acco
8
Acer
Aoeompli, ie, aâj. td^beflinen; ta^ft,
A(NM>]iiplir, V. a. pdttttdtt, (o))ettaa,
ttt^ttfttt. ^ S'a., v. r. fci^ba totcen.
Aooompliflsemeiit, m. tdtjtântd, mat^
midtutntnen, pattttijmtttett.
Accon, m. erttd pteni aln^, ruu^t.
Aoooqniner, t. Acoq ....
Aeoord, m. fotntu, alforbi (yàxotU
im), ftodtit^d (foittofonetn); \owtU
tuminen, ^^teen«fo))in)atfimd: a. entre
toates les parties d'un édifice; \opUt
toffimietif^t^d: mettre d'à., fotoittaa;
être, tomber d'à., fopia i^tttn; j'en
demeure d'à., fuodtun llt^en, olfoon^a
min; fnoêtumnd; — a-s, pi todliftrja
naimatttto^fa; til^Iaué.
Accordable, adj, m^5nnettcitt)tt, (u^
maflinen, To^tunQinen.
. Accordant, nte, adj fo))tœa, fotm
tnxoa.
Accordâmes, /. pi (jota^.) ft^Ia»
iatfet.
Accordé, m. Ii^(attu (^(fd); — ée,
/. It^Iattu (morftan).
Accorder, v, a. (oinnuttaa, [àtotU
ttttt; fottittaa, fopuun faattaa; mtiSn"
tatt tobeïfl. — S'a., tr. r. foitttnû; fuo«*
tua idtfin, fo^ia.
Accordeur, m. fotttofonetben ftttDtl'
tttia.
Acoordoir, m. fdtDdlin, fotnturauta
1. ofal^toen.
Accore, m. t^nfi (jota lattoan ))ttâtt
telttteiHa ^k^dt^dfa). — odj. (laim.)
i^xîtà (ranta).
Accorer, v. a. ttjntiaa ))t)«t^ttaa.
Accort, te, odj. to^teliad, faSb^Ki-
nen, mteUtteleioa, tai|)nn)ainen, fuTfela:
esprit a.
Aceortifle,/. fo^teltaifnnd, mielitte»
Accostable, ckÇ. feotueeQineii, fer*
fed tuttamuuteen.
Accoster, v. a. vntotta ^u^eifln ifun
Tan^fa. — S'a., (d$ qn) v. r. aittantna
ifim pariin.
Accote-pot, m. ^abanialat.
Accoter, v. a. t^nfitt, jjontdta. —
S'a., V. r. nojata MJx \ïm ma^toan.
Accotoir, m. f^mnoia.
Acconçhée, /. lepfen-f^nn^ttan^t,
«f^itn^ttaja.
Accoiicliement, m. lo^fenfootitt^
Acooncher, v. a. (^<2é> f^nn^ttSd^
faaba (a^Jt; (fwm,) fuurella tntffalla
fetoîttaa jlu teod. — v. a. tirttottaa,
))aa9tait ftiimi^t^dtQatwoi^tQ.
Acconcnenr, m. (apfen ^aadtttift.
Acconchense, /. TStilbin, laStcn*
amnta.
s'Accoïïder, v. r. nojata tt^x^xM*
))ai^infa.
Accoudoir, m. fdftwarren^noja, Ma*
na«t^t)nQ.
Accouple, /. n^ttja^totrat; foira^
|)art.
Acconplement, m. i^^teen fomitta*
minen; ^artttamtnen (eldtnten).
Acconpler, v. a. afettoa t^l^teen, |>a«^
rtin: a. des boeufs; parittaa; partto
tain ^l^bidtaa, )>anna tofoon: a. des
bas.
Aoconrcir, v. a. I^l^entâd; a. son
chemin, tdçbd otto«>tieta. — S'a., v. r.
()}^entQd, XtfitVi.
Aoconrcissement, m. (Q^cntamineit^
(^^enemtnen.
Acconrir, v. n. juodta, rtentaa \<ia*
))utnttte.
Accoatrement, m. td^beflinen ^ufu',
t)I9n firotettu afu.
Accoutrer, v. a. flroa moatteita;
flroiUa Q(5n tanniiiïa maatteiHa; ^e(«
muuttaa.
Accoutnmence, f, tottumu^.
Accontnmer, v. a, totnttaa. — v. n.
olla tottunut. — S'a., v. r. tottna.
Acoonvé, ée, adj. lai^Ta, mttele^»
tija.
Accréditer, v. a. faattaa artooon,
(nottamutfeen; faattaa u^fotuffl: a.
une nouvelle; maltnuttaa (ia§cttita9«
ta). — S'a., V. «*. t)aa«ta armoon, (not*
tamnffeen; tuUa ^Uifeffl: cette opi-
nion s'accrédite.
Accroc (= afro), m. rel)eama maat*
tei^fa; terawa talu, jota ninni*tarttu«
malla re^aifec; (fum.) edte, ma^tnS.
Accroche,/, e^te, n)tin)i9t9d.
Accrochement, m. {tinni«tttrttitmi«
nen; entra^^ (tattoain); feflon fetfo§*
tumtnen.
Accrocher, v. a. nmnna vMimi'
maan (louffuun); tiinmttaa fonrauo;
Acro
9
Ache
flb)ba ftinni; toutotftm, t»m, -- 8*a.,
V. r. {à) tarttua fitttni.
Aeeiocheiir, ense, s. partttaia.
Aeeroire, v. a. faire a. (à qn)^
nétotefla, (nnloteOa; s'en faire a., t^U
pàîiû, ttfMftnfft fnuria tuuU.
AccTOissement, m. farttuminen, lu
fUnti^minen, enenemitteitr fadwaminen.
Aeeroître, v, a. Tartuttaa, enentUtt;
fnnrcittaa. — v. n, faittna, enent^tt,
8*AceT0iipîr, v. r. t^^ltdt^a, ît^*
Aceronpiflsement, m. t^^tt^t^mi*
nm.
Aeerae,/ mefittttQ; metfidtt^mmen
(sietfSn letDtttmaacl ennen metfatttt'»
maSe alallc) ; tverton Itfttttntinen uufllla
jUmnltUXa.
Accueil, m. To^tdu, toteraan toa9»
taon^ottaminen.
Accueillir, v. a. ^^toiti fo^bella, ter»
koetuSccna ))itil2i; otolfua, |^»a{f^&:
a. mie proposition; (orjata: la cha-
loape nons accueillit; {tnxoJ) la tem-
pête noas accueillit, nti^Td!)) faatvnttt,
Ht^^tti mettâ.
Aoeul (1 attnt^))), m. af|bad ^atffa,
joêta ci o(e nto^^&âfda; uin))t{atix;
la^ben po^juRa; tetnit^efân \oppx.
Aeenlè, ée, adj. a^bttifooit pato*
tettn; feltn nojaoma jfin maétoan.
Acicôlement, m. fo^ond, pulion^
(latuanV
Acenler, v, a, paîottaa a^binfoon.
— S'a., V. r. noiautna fcïtn i^fin.
Accnmnlateiir, trice, s, totooia,
fer&ajd
Acenmiilatioii) /. lâittdmtneiir lofoo*
mincn, fartnttaminen: a. de preuves,
Ittlojen tobt«tn9ten ejittttmiiten.
Accnsable, adj. jonfa pïiiïîit loot
(antaa.
Accnsateiir, trice, «. ftjQttttjâ,
||Kiaflcfatito{(L
Accusatif, m. attufatitot.
Aeenaatioii, / faune, f^^tS^.
Accnaatoire, adi ft^^ttëtoo, pKaflc
lantatoo; fannetta flfttttiiioa.
AccuBCr, V. a. inttife^ti fç^ttSil,
lontoû jfun pHïïtit ottenbe^fa; moit<
tia; f^^ttSii; toaittiitt: a. un acte de
faux, ttttlttatt afioftria koSaraift; a.
un testament, ^ofca ttttatnenttt rtffi;
a. la réception d'une lettre, tiinnu9«
taa, m^SntaS faabufft; (maai.) l^u
lunltaioan pctttcen atta nât^d. — S'a.,
V. r. f antaa itfcnfa ))ttatte; ifmtoantaa
ttfenftt.
Acens, m. Acense, /. n^erotalo.
Aoensement, m. tDourand, arennille
))ano.
AoenBcr, v. a. mourata, antaa aren»
nille.
Acéphale, adj. p'àmn.
À ce qne, eonj, jod, jod maan, fen !uin.
Acérain, adj, terâdmfttnen, terttlfen«
faltainen.
Acération, /. teriidtliminen.
Acerbe, adj. Tarmea? farfea, fatfera.
Acerbité, /. Tarmend, Tarleu^, tat»
feruuê.
Acéré, ée, adj. terttdtett^; (laaiet.)
îïxptU.
Acérer, v. a. terttêtSd.
Acéride, m. ma^atta tel^t^ ))(aadtan.
Acescence, /. tai^umud ï^appant^
maan; ^aped.
Aeétabule, m. ctiffa^nllo; era« mttta
(muin. rom.)
Acétate, m. ettffa^ajppoinen fuota.
Acétenx, euse, Acétique, adj. ttxtta»
^appoïmn.
Acétoselle,/. fetunlei^â (oxalis aee-
tosella).
Achalander, v. a. panifia odtaita,
lau))antetij[5ittt; la bonne marchan-
dise achaiende une boutique, faattaa
^aijon o^taita. — S'a., v. r. faaba
galion lau^pa»^dtan)ttt.
Acharné, ée, adj. '\a part, raatelc*
Mainen; combat a., tatwotfa ta^^elu;
a. contre qn, tt)tmmatndtt tt)i^ainen.
Acharnement, m. raateTen)atfnn9;
(tun).) mtmma, rai»o.
Acnamer, v. a. nfuttaa (ja^tifoto
rat); ^ilrf^ttaa; (!uw.) ^ttïjttaa, ïii*
l^ottaa, faattaa ratmoon. — S'a., v. r.
mtmmatudti tarttua faaiitfen; (fn».)
(contre qn) n^tntmaQa koatnota; (àqe.)
funre^ti ^imota.
Achat, m. o6to; o^tettu tamara.
Ache, /. (fa^m.) felïert (apium gra-
véoUnt); a. d'eau, forfan))utft (num
latifolium); a. de montagne, ranta*
pniix (liguêticum).
Aché
10
Acqu
Achée, /. ontlmato.
Acheminé, ée, adj» ratfadtamtfeen
l^oriotettu (l^emonen); altuun ^ââ9{t)t
(mtTlarabaua).
Acheminement, m. toalmidtud^anfe;
a))ufetno; atfu.
Acheminer, v, a. patina altuun;
jol^taa; n)iebâ (i^fln); toatmiëtaa (}tu»
ta i^ftn); ebed«auttaa; ^arjottaa ^emo»
nen vatfadtamtfeen. — S*a., v. r. Id^»
ted matfaau; (luiu.) oKa l^^kuiidfd
atudfa, niene^t^d.
Achéron, m. SRanatan tDirta; mana»
ta; ^e(n?ettt.
Acheter, v. a. o9taa: a. en gros,
en détaille, odtaa tufuUa, |)tentn mdd«
ttn; a. à terme, odtaa madrâ^ajada
fuoritettamaa matfua tnadtaon; a. (qc,
à qn) odtaa ifuîta; a. un homme,
^e^tdtd mie«td fotafjatkoelutfeen toifen
cbtôtd.
Acheteur, enae, «. o^taja.
Achevé, ée, adj. matmidtunut; tdQ«
beditien, ottoaEinen; ^ertn«o))))inut.
Achèvement, m. toalmt^tuminenr
^&&ttt)minen; (futo) td))betti{t)Qd; a.
du terme, mdârd«aian (o)>|)umtnen.
Achever, v a. teâbd malmttffi, iâ\)*
beaiferp, )>ddttdd; (him.) a. (qn), lo»
|)ettaa ^enli ^aaïuotetulta; topen ^d^
mittdd. - S'a., 1/. r. td^bettiferfi ^ar«
jaantua, toalmtdtua, ))ertit ))o^j[tn ^d«
mttd; lo^ettaa l^enfenfd.
Achevoir, m. paitta, iodfa lalu lo«
^ull[t(e«ti tDatmidtetaan ; à l'a, xi^aU
midtumatfliïanfa.
Achille, m. iatfajdntdre.
Achillée (ch = î), /. IdrfdmiJ, iDorc-
TUO^O (aehilUua),
Achoppement, m. fom^adtuminen;
(tuio.) louffaud, |)al^ennud: pierre d'à.
s'Achopper, v, r, tom))a^tua
Achores (=alor), m.pl. maitorutoet.
Achromatique, adj mdrttdn; afro«
mattnen.
Acicnlaire, adj. neuknmuotoinen.
Acide, m. ^a))po.
Acide, adj. f^apan, fir))ed.
Acidité, / f^appou^f f tr))ou0.
Addnle, Acidnlaire, adj ^a^a^To;
eaux a-8, ^a))eld^be
Acidnler, v, a. te^bd bopa^lolft.
Acier, m. terd»; (fum.) mieffa.
Aciérer, v. a. Ifttttdd rantaa terdtfeffi.
Aciérie,/, terdêtel^ba^r «uuni.
Aclimater, v. a- t Acclimater.
Acolyte, m. firfont)aIn)e(tia; (hikn.)
feuraaja
Aconit, «I. ufon^attu faeonitum na-
pelluê),
Acope, adj. (Iddret) kQdf^m99t&
))oUtatoa.
Acoquiner, v. a. |)a^an'eltt[elfi, tr««
taaffl, raidfaaffl faattaa. S'a., v. r.
tuKa pa^an'elftfetfi, trdtaatrt.
Acore, m fatmoiuuri, falmud (aeo-
rw ealamus).
Acotylédone, adj. (fadm.) prloton.
Acoustique, /. aindtifa, ddnUo^pt;
{uuIo«o|)))t. — adj afuêtiiltnen, ddni«
o))))ttn fuulutt)a; lortva*: maladie a.
Acquéreur, m. ^ûtiffija; odtaja.
Acquérir, v. a. ^anftta, faotouttaa,
iDoittaa, odtaa. — S'a., v. r. ^andia
ttfeaenfd.
Acquêt, m. ^anllio'r anftomaa; etu,
n)oitto, atiftû
Acquêter, v. a. faamuttaa 1. I^nftta
fitntedtd omatfuutta.
Acquiescement, m. m^Snn^tt^d ;
m^56))erâtfQt)d.
Acquiescer, v. n. (à qe.) fuo^tua,
mk)bntt)d, fuo^ua.
Acquis, m. I^anlittu 1. (aaU)utettn
tatto, tattatvatfuud; il a de l'a, ^d«
nettd on ^^tvd fd^tOé^dlQ.
Acquisitif, ive, adj. tottumutjen
fautta faamutettu.
Acquisition, / faantt, o9to.
Acquit, m. luttti, fuittaud, tutttu
f tria ; payer à l'a. de qn, malfaa toi<
fen ))noIe9ta; payer une chose à l'a.
d'une autre, malfaa toidta falua tot<
feda; pour, par a., maffctutfi (uita«
taan; pour, à l'a. de sa conscien-
ce, omantunnon rau^ottamtfeffi; par
manière d'à., ^uolettoma^ti, tpiratto*
ma^ti; a. à caution, maj^aa fuitti
(tuttimatfuidta).
Acquit-pat^t, m. I. Patent.
Acquittement, m. maffu; fuitti;
mapaafrfi f^t^ttëmttfft iuU6tamtnen.
Acquitter, v. a. motfaa; melotto^
malfl te^bd: a. sa terre; td^ttdd: a.
sa promesse; mo^aatTi iuUdtoa. —
S'a., V. r. fuortttaa mellanfa, ))ddMd
Acre
11
Adho
iD«Iot«ta wa^aafft; fuonttaa: s'a. de
ses obligations.
Acnre, /. randTatainen t^nk)rtn«ata.
Aère, adj. fir^ea, fartoad, fattera.
Aereté, /. fixptti^, latferuud.
Aerimonie, /. f. e. f. (m))âd tuïo,)
Acrimonieiiz, ense, adj. tiïptàtH
Acrobate, m. ja/ nuoraffa^tandftia.
Aeroeome, adj ^tttâ^iEtflnen.
Aeromion, m. felfôrangan çI2l|)uo(t
(artioiben tD&Uflii.
Aeropole, / (innOr ttnnoitud, jjola
ftifoo forfeammatta (utn ttfe fauf)ttnti.
AeroBtiehe, m. ja adj. atrodtifo,
Tuno, jo^fa rttoien alfutiriaimet ^^teen
biettnina tetemftt nimen ta§i mnun
fasoit.
Acte, m. tefo, totmttitd, totmi, t^S:
a. de foi, ii6tottnon«^arjotiid; teretti«
I&tdten tatoaUa ^olttamineit; a. hu-
nudn, tS^bedft attomuffeUa tebt^ t^5;
a. de rhomme, âfft^didfa te^t^ tyH;
faire a d'héritier, rukoeta JperiKtftn
loettDoQifnnffttn; aflatirja; (atutnen to«
bietsehrja; aftulirja; n'd^m (ntttjtel^
m&sf&).
Aetenr, trioe, s, n&^tteltia.
Actif, iye, adj toimtta^, toixtàf
snttera; otieutettu toaifuttamaan: voix
a-e et passive, oitcud roaltta ja tua^
Ittntft tufla; toatfuttama: un remède
a.; commerce a., fanotaan tau^adta
ftOatfcdfa maadfa, jlo^ta taroarat omiQa
aùitf[]Ia toiebS&n utod ; dettes a-es et
paaâyes, faatatoat ja xotlat
Actioi^f. maifutuSi telo, totmitud:
a-s de grâce, fiitottifuuben ofotud;
être en a., oKa totme^fa, UilfeeUS;
ncro: parler avec a., puf^ua nerotti*
fe^r tixUfe«ti; ottelUr fa^atta; toi*
minto nStjtdmddfft; ))n^uiait ertt))Ma))a
âfoen ja liifentSien fu^teen; mielen»
ofotn^, ilmou^; fanne, \tititbê (oiteubed"
fa); ofofc, ofaWiïja. — pL ivtaimidto.
Aotioiiiiaire, m. ja /. ofaReen'omi9«
toja, ofafad.
AJetioimer, v. a, fç^ttâft L fantaa
ifim pWlt ûifeubedfa.
AenTement, adv. te^olfaadti, p^n*
tetDtt^ti.
AetiTer, v. a. pâma ixitUtU, Uti*
m&Sn; ebt^tad.
Aotivité, f. totmi, uutteruud; tpU
Actuel, elle, adj. tobeQtnen; tt^f^i*
nen; toaitnttama.
Actaellement, adv. tobettife^tt; tdtS
nïftti'é.
Aonminé, ée, adj. tercttocitârttnen.
Août, te, adj. terfiluci; (Itrja^.) otn*
ti O Torto«merftIIH toarudtettu |hriain.
Aontangle, Acntangulaire, adj. tt*
rftto&futmainen.
Adage, m. (ananfiûifL fananladfu.
Adagio, adv. (fott.) ^ttaadtt.
Adamique, adj» terre a., niutamaa,
(uomaa.
Adaptation, /. fommtttetud, foiott»
tatntnen j^tin; ivitttaud.
Adapter, v. a. fommitettar fûtot»
tella, fotoittaa il^Ttn. ~ S*a., v. r. fo'
pia, fon)e(tua i|(tn.
Addition, /. (tfSfimtnen, ItfantS, lu
[âttf litte; ^6tetn(adtu.
Additionnel, elle, adj. Ufiitt^, Ui«
tettl); jota fopit Itfâtd; article a., (t"
fâ^d (ttttoflriaan, ofetuffeen j. n. e.
Additionner, v. a. Utttd& Ufdân; t)^*
ttmlaiUa.
Addnotenr, m. ia adj. iSntdre, iota
metcid idfentd ruumitfen p'din; ))dinfci
tPCtdiDd.
Adduction, /. ^Kdmainitun jdntd*
reen mattutud (t. e. f.)-
Ademption, /. teétamenttn, (a^io«
tuffen perd^ttdminen.
Adent, m. falaitmarna.
Adéphagie, t. Boulimie.
Adepte, m, ia / ionlun lol^fohtn^
nan ta^t tieteen fatatfuutrûn ojpetettu.
Adéquat, ate (qua = lua), adj. tdk)«
bellifedtt tvadtaatva eflneeQenfd; abe<»
quati.
Adhérence, /. tarttumtnen, litnt^«
minen; (tnxo.) ^artaud, u«ïoaifttu«,
(uopttmattomuud.
Adhérent, nte, adj. tarttunut, hin*
ttjn^t, tafertunut; filnnilaeiDûnutt^ar*
raô, u«fottittCtt. — «. m. lol^forainen,
udfolatnen.
Adhérer, v. n. (à) oUa tarttuneena,
fiint^neend, tafertuneena i^Iin; otta
jfutt lûftfolainen; pitdd iïun puotta.
Adhésion,/. 1. Adhérence.
Ad honores, fanotaan ntidtd, iotfa
Adiâ
12
Âdop
tantaroat orn)ontmed tDirfaa tefemStttt,
funnta^
Adiante, m. (fa^to.) fitmal^etnci, îx*
Adiaphore, m (tent.) wimifiroen
rotine; — adj t9^ben«teletDtt, artooton,
mttatSn, et ^t^ioa eifd paï^a.
Adien, adv. ^tjmfiMi. — s.m, idd*
^^tottifet
Adipeux, ense, adj. i^ramen, ra^"
toatnen.
Adirer, v. a. menett&a, ^nfata.
Adition, / ((aftt.) a. d'hérédité,
))eTtIlifen julttnen tunnustud, ettK ïiSn
j)ertnii5n tuadtaan'Ottamifeen fuodtuu.
Adjacent, nte, adj, rajatudten oleiDa,
liCedtt oUïoa.
Adjectif, m. abjiefttmt, laatufana.
Adjectivement, adv. laatufonana
ftt^tett^ita.
Adjection, /. Uyà, liittSminen.
Adjoindre, v. a iïtttM, (tfattt; on«
taa apviiaintn : il faut lui a. on, tttç*
tum bdnelle ontoa jlu a))u(aifet^.
Adjoint, m. a))n(atnen, a^urt ; Mlu
ajafTi mâttrtttt^ otteuéton ittfen.
Adj'onction, / jfun mttârSSminen
tDtrtQ«a))u(atfefft 1. niifeneffi otfeu^toon.
Adjudant, m. ajutanti.
Adjudicataire, m. ja /. fe, iolle Talu
^nutotaupûdfa annetaan 1. mSitrdtâân ;
a. d'un pont à construire, fe, j[o0e
nraffa>tauf>aêfa fUta annetaan rafen*
nettaiooffi.
Adjndicatif, ive, adl jugement a.,
tuomto, jota mtt&rdii jftn jirnn omafji.
Adjudication, /. tuomiolïa mâarâd»
mtnen ifun omaffl.
Adjuger, v. a. tuomita ifun omalfi.
Adjuration,/, manant.
Adjurer, v. a. manata; (fum.) f^ax*
taaéti pïf^m, rufoiSa.
Admettre, v. a. p'àHitU \aapvimiîLtf
fuobaf)ttiif5; otatf ua tobeffl: ^9»iifft)tt,
m^bbcn*antoa, fattia. — S*a,, v. r. fo-
p\a otoffuttawaffl.
Adminicule, m. ((afit) furiStobt^»
tn«. ))aâtobidtudta tnfema fttoufetffa.
Administrateur, trice, «. ^ottaia,
tafonben ^altia; ^aQttudtottita ^^n)în
tttflttfima.
Administratif, ive, adj. l^alïttnd'
^otboflinen.
Administration, /. ^allinto; ^Uu
tu«; n^irta^none.
Administrer, v. a. ^ottaa, ^attita;
a. des témoins, totmittaa tobtMajlta;
a. un remède, ontaa (d≤ a. les
sacrements, totmittaa ^erran e^toolli*
fen jatami^ta.
Admirable, adj. t^aétuttawa, t^me»
teltttkod, oimaQtnen.
Admirablement, adv. t^meteltfi*
tt>d9tt.
Admirateur, triée, «. ibatltia.
Admiratif, ive, adj. jota i^ailu9ta,
t^mettelemt^td ofottaa.
Admiration, /. t^atlu^r i^atleminen ;
i^itiettefemtnen.
Admirer, v. a. tbattta, t^metelIS. ^
S'a., V. r. ttfeanfil t^atUa.
Admissibilité,/. otoQtfund.
Admissible, adj. oto&tnen, toben*
ndfbtnen.
Admission, /. madtaan'Ottamtnen
(feuranidfenetfi); (u))a, mto5nn^t^«.
Admonété, m. tnomartita amiettama
tal^benfe^ttnen toarotud.
Admonéter, v. a. antaa taf^htaM*
tinen marotud [tuomartdta].
Admoniteur, m. marottaja.
Admonition, /. toarotn^.
Adné, ée, adj. (fadtD.) toifeen fiinnt
Tadtoanut.
Adolescence, /. nuorun^, nuornu»
ben ttd.
Adolescent, nte, m. ja /. nuoru"
tainen.
Adonide, /, Adonis, m. {tam.)
abonid'faémi; (fun).) Tannin nuorn*
fainen.
s'Adoniser, v. r. ^(bnpattife^tt f!«
roita, feifarotta.
Adonné, ée, adj. taipuna, ^etat.
Adonner, v. n. (mertm.) le vent
adonne, tuult Uti mt)Stdtferfi. — S'a.,
t;. r. (à qcj ^artaadti autautua ifnQe
tointelie, ^arra^toa î^ftn.
Adoptant, m. iota iap\tn omoffenfa
ottaa.
Adopter, v. a. omaffl (af>fetji ottaa;
(Tuio.) omoffenfa tunnudtaa, omaffna.
Adoptif, ive, adj. omafft lap\tt^
otettu.
Adoption, /. omaffi lapfefTi otta>
minot.
Ador
13
Aest
Adorablft, adj. i^atltatoa, rafa^tet*
\QXoa.
Adorateiir, trioe, «. i^aidja, in*
moloitftja.
Adorer, v, a. ^atweUa, futtntotttaa,
imnaloiba; (fuio.) tunnioitudta ofot«
toa, fumartaa.
AdM, m. pUmMu laitatoa taMïn»
twna, ttoioatoa jl^ttti muttiim.
Adosser, v. a. noiata felin iltn
loaMaan; ItffiraTentiudta ttinnttttttt. —
S'a^ V. r. nojautua.
Adouber, v. a. afettaa ^attaQettfa
nopdo (f^ant))eUdf2i); a. un vaisseau,
t Radouber.
Adonoi, «n. ta|tn 1. metattin ))oU«
rano 1. fitttottamuien.
Adonoir, v. a. mafenttaa, fu(o9tut«
taa; (tetDtttfifi, ^Uûientaa; Itf^ttSâ; po*
lerata; (maat) (teioentôli to&rtt. —
S'a., V r. mafeentua; timt% tau^'
tua, loantna.
Adonoiasage, m. aine, ioUa tv&rit
Itaoennetttâit.
Adoneissant, nte, adj. {ïttotaiHtoà,
4d|»ottan>a.
Adoucissement, m. (ictott^d, ^et^o«
tnO; oSrien ItetoentSmtnen.
Adoneiasenr, m. boteraja, fttttottajia.
Adoné, ée, adj, (metf.) ))aritntunut.
Adn^uit, nie, adj. gomme a-e,
braganti^gummt.
Adressant, nte, ad^. abvcdferattu.
Adresse, /. abreefi, nimûofotnd;
l^aftfletiriotuO ; toaiffa, mUftt iotu on
l^ettaioo 1. tntçin Tatu on td^etetttt"
mS; olamainen firiotue 1. anomud*
tirja; notfeud; tetter^t^dr fnffeluud.
Adresser, v. a. ^yttâtteflriotutfeiïa
loarudtaa; abredferata; o[ottaatS^etettci>
n>âl|t; ttt&ntStt ifun pnoUtn: a. la pa-
role à qn; a. ses prières à Dieu;
omietaa ifutte (!iria). — S'a., v. «*.
fS&ntt^ ffun puoleen aflata toarten;
omiotettaa.
Adroit, oite, adj. taitama, n<i))))&rttr
notfca; fuffela.
Adroitement, adv, tattakua^ti, j. n. e.
Adnlatenr, triée, «. tmartetlia, mat"
rittdiia.
Adulation, /. maUtema tmartefe*
minen.
Aduler, v. a. mateletoadti tmarvella.
Adulte, aii' tS^fifo^touinen, naima'
i&ll& otewa.
Adultération, /. toSttrentamintn.
Adultère, m. amionrttod. — m. ia
/. owioUtton*ri!foia. — adj. owiotiit-
toa rtffotoa; (futo.) to&ttrennettt).
Adultérer, v. a toâttrentfttt.
Adultérin, ine, adj. fatatouoteu*
bedfa ft)nt)}n^t; iitodrtt.
Aduste, adj {mut) tutel^tunut.
Adustion, /. tule^bud.
Adventice, adj. f^toutta tuQut;
plante a. idtuttamatta tadwanut.
Adyentif, ive, adj. (iaîit) fikou*
t)ertnt9nft faatu.
Adverbe, m. abiDerbi, mtt&rttfana.
Adverbial, aie, adj. abtoerbtnen.
Adversaire, m. ia /. »o«tu9taia,
tDt^oQincn.
Adversatif, ive, a<i; toa^toTo^tainen.
Adverse, adj. kuadtaffaineu; partie
a., rtitaweti.
Adversité, /. toadtad, fowa onni;
^âtd, xoaitoa.
Advertance,/. tarCaiïifuud, tartlnu^.
Advitalité,/ eltn*aifaintn nauttnto.
Adynamie,/. (tddtet) taubtdta tuttut
n^oimattomuud.
Adynamique, adj. kooimattomuutta
tt^aifuttawa.
Aéré, ée, adj. xoïttoaïta, ratttd.
Aérer, v. a. tuulettaa
Aérien, enne, adj. ïimaéta f^utt)*
n^t; ilmaan hiutuwa, t(ma«.
Aérifère, adj. ïimaa jo^tawa.
Aériflcation, /. aineen muuttumi*
ncn ilmanlaltaifefft.
Aériforme, adj. tfmantaatuintn.
Aérograpble, /. tlmatiebe.
Aérolithe, m. meteort«{tn)i, uton«
nnoli.
Aéromètre, m. timamittart, *pnvL*
tari.
Aéronante, m ilmapnrje^ttîa.
Aéropbobie, /. ilmanfau^u.
Aérostats, m. tlmo^aUo, itmataik9a.
Aérostateur, m. i(ma))U¥ie^tiia.
Aérostation, / ilma^urie^bu^.
Aérostatiqne, acH. aerodtatinen;
ilmo^iurje^buffeen funluwa. — f. aero^*
tatifa.
Aérostier, m. ifmapallon io^taja.
Aestétique, /. edtetifa, taunett^'Op)»t.
Âffa
14
Affi
Affabilité, /. tf^tôtodSif^^d, !o^te«
(tatfuud.
Affable, adj. (à qn) ^«tttmam«
tien, (o^teliad.
Affablement, adv. ^dtSmdKife^tt.
Affabulation, /. fabun flme^bellinen
mteli.
Affadir, v, a. mauttomafrtr .iittta*
n^tttft tel^bii; a. le coeur, Iun)ottaa.
Affadissement, m. luiuotud.
Affaiblir, v. a. f^tïîontaa, xautax^ia,
tooxïouitaa. — S*a., v, r. ^etfontua.
Affaiblissant, nte, adj. ^eitontawar
mottDitttûtoa.
Affaire, /. te!o, tottnir totmttu^r teV
ttttDd, ûfta, totrta; rttta«ofta; fa^affa;
ariioitfiû»totmt; ta))au0; avoir a. de,
oÔa ifun tar))eedfa; avoir a. à, 1. avec
qn, oUa aftoi^fa jilun Toitôfa. — Affai-
res, pi tDaUtO'totmet; a-s de la fi-
nance, waltiûra^aétO'toimet; homme
d'à., toimitudmie^r »a(tiiu«mted; char-
gé d'à., lualtton ^uole^ta n^altuutettu.
Affairé, ée, adj. toimtdfa o(e»a;
Affaissement, m. lûéfeuminen; fur*
fadtunut, welto^tunut tila.
Affaisser, v. a. lalaannuttaa, littd*
tftcl. — S'a., V. r. laéfta, toûjota; fur*
fadttta.
Affaiter, v. a. feft^ttâtt, ^ariottaa
))etoUittiia ia^tttn.
Affaler, v. a. (mertm.) lo^^entttd,
Ittôfca, fiirûta o(a«. — S'a., v. r ïa«*
feutua ala9; vaisseau affalé, (eefer^^
malCt^fa, Itila lïttM rantaa otma
laima.
Affamé, ée, adj. ttâlidtj^n^t, nSIfât*
nen; (furo.) a. de qc, jftn ^imoama.
Affamer, v. a. nmu nSann^ttâtt;
a. tonte une table, f^Sbd ntin etttt
muut p'ériU^yd oltmt timmtfi iatt«
tolkt
Afféagement,', m. (Attntt^ffelia loa*
rudtaminen.
Affeotation, /. f^aln, ^arradtnd: a.
des honneurs; teedfentelemtnen; tn9*
ttnmUtj meno; (laTit.) ftinnit^d, intef*
nintt, f>anttûu9; (tttlilet) mietenftifutit9.
Affecté, ée, adj. ttt9Unnti% teed«
fentelemci; fitnmtett^, intefnattu; (tau»
bin) to^taûma.
Affecter, v. a. ^aluta; ^imota; Uze*
TennelTd; a. de, oUa oteoinanfa, nft^t^
tdd iltCin; mtuttaa, lo^tea; ((Saiet.)
to^bata, ma^tngollife^tt toatfuttaa ; m&â*
rdtttj^n tarfotutfeen fddtdd (ra^oja^ ^
i. n. e.) ; titnnittdd, tnteftiata. ~ S'a.,
V. r. (dé ge.) pavma f^bdmeffcnfdr
))a^ottaa mteltdnfd itiin.
Affectif, ive, adj. f^bdntd litfatta^
ma 1. toétttoa.
Affection, /. mietenlitfutud, tunne;
Umft\i9, l^eà^^d; f^alUf tai^umud; tau*
binlo^taud.
Affectionné, ée, adj. fuoftollinenr
^effd, l^avra^.
Affectionnement, adv. ^artaa^tt,
ItmptUéti.
Affectionner, v. a. (em^td, fuoft*
tella; ^arra^toa; s'a. qn, te^bd ^^td«
todffcnfd. — S'a., v. r. (à qe.) §ûr*
taubetta, innotta antautua î^fin.
Affectnensement, adv. lem^eddtt^
futodti, rattaadti.
Affectnenr, ense, adj fijttdd Itifu*
tuëta of ottakoa, tunte^i!ad ; liituttoiDar
lodTema.
Afférent, nte, adj. portion, part
a-e, ofuud iafamattoma9fa lefitn. )^t*
rinnd«fd).
Affermer, v. a. loouralle ^anna
1. antaa.
Affermir, v. a. tt)a^totdtaa, tutea.
— S'a., V. r. toa^midtua.
Affermissement, m toa^koi^taminen^
tuTeminen.
Affé'té, ée, adj. tee^fennelt^, tet«
matlen^a.
Afféterie, /. tee^fennelt^ menor Tei«
matlemtnen.
Affetto, affettnoso, adv. (fott) Wx*
futtamatfedti.
Affiche, /. iudtfeen ))at!taan Vtfi^
timotué; ilmotud))a))eri ; ))aa(u me»
neen {itnntttdmtdtd toarten.
Afficher, v. a. ^anna t(motu9 [vl*
ftfeen ))atttaan; tiebotf! faattaa iulti»
fedfa |)atla9fa ilmottamafia ; otto ole«
iDinanfa: a. le bel esprit — S'a.,
V. t*. afettua ndfçmiin; s'a. pour, oQa
otewinanfa.
Afficheur, m. iofa afettaa ttmotuffia
iulfiflin f^atRot^tn.
Affidé, ée, ckI;. u^fottUr u^folltiie»^
(uotcttama. — m. ia /. fi^Uttu.
Affi
15
Affr
Affiler, V. a. j^ioa, terottaa.
AffileoT, m. ^ioja, terottaja.
Affiliation, /. ^^tibn ta^t f enran tixt*
ti^mtnen totfeen : ftttci F^nt^nt|t f eéf uu9»
oio: ifun ottamtnen feuran iâfenelft-
Affilier, v. a. la^fetfenfa ottaa; feu«
ran i&feneffl ottao. — S'a., v. r. t)^-
btetd& (aa^fanfa [feuroUta, ^^tt5i«tH].
Affina^, Affinement, m. pul^Mta^
minen, firla^taminen ; terotud.
Affinerie, / pufih\9tvi9*f tixta^tn^»
te^bad ; ^a^btdtu9«a^io : routa(anTa«
tr^bad; rautatangan titn))))u.
Affinenr, m. pnij^t^taia, f trladtaja ;
rautûlangan met&id; iantfe^|)d.
Affinité, / lanTouê, fufulaifnud;
lifdnen ^'^bidt^d.
Affinoir, m. ti^d ^Uîm.
Affiqnet, m. mvla* taffï ^vLÏÎatoax*
taon f ote(o : — a-s, pi. natdten loreet
Afflrmatif, ive, adp m^bntdtoilmen,
tobiétaioatnen; ratfatietoa: ton a.
Affirmation,/, mi^bnn^ttjd, tt)a§ml9'
tnd; n)a(aUinen tobi^tud.
Affirmative,/. m^iSntdtott tanfe.
Affleurer, v. a. tafaCorfoon afettaa.
— V. n. ^>ij«t^fuoraefa feifoa; ïlitt^a
^(tcen, ^innoilla l^t^mm fiitt^ct.
Affllctif, ive, adj, peine a-e, nm«
miinranfaidtud.
Affliction, /. murl^, furu, Yiirflm^d;
toa9totn«fô^mtnenr onneton lo^taud.
Affligé, ée, adj. mur^eellinen ; îi*
toimmà, yàxîmii (runmtm'iâfen).
Affligeant, nte, adj. furettatoa, fu«
rnfitnen.
Affliger, v. a. fuvettaa, f^uoUétnU
taa; maimata, ranfai^ta, etfiâ: dieu
a Yonlu a. son peuple; tncittaa, îi*
bvttaa (t^aanfa: a. par des jeûnes.
- S*a., v. r. (de qc.) l^noU^tta, ^uo«
(la, fnrra.
Afflnence, /. toebeniuoffu, tufttiaa*
minen, Q^t^mtnen; tungod, ))a(iou9.
Affluent, nte, culj. totfeen laefetoa
joli); tnl»aatt)a; — m. fitou^r ^aara^
joli; ^aifta, jodfa totnen iolt totfeen
(o0!et.
Affiner, v. a. inosta, tnltoota, \q»*
(ea [»ebe«tfi]; (lutD.) tnnfea; funrm
nSdrin faapua.
AJToiblir, AlToiblissement, f. Affai-
blir j. n. e.
Aflèlé, ée, adj. tumottn, ^nrja^tt ta*
taStunut: aiguille a-e, tniiiirin n)itt«
toama Tompaéft.
Aiforage, m. toero maanomidtaialle
tt)ttnin m^çmtfen oiteube^ta; taffa,
ionfa mnfaan m^^btiân.
Afforer, v. r. panna ^tnnan vMl*
râ^sta, talfaa.
Affonage, m. otIeu9 ottaa metfâ^tâ
))oItto|)uita.
Affonagement, m. tt)erotud tnten»
flioien lumnn mufaan.
Alfonrebe,/. ancre d'à. (latto.) t8tjit<'
anfturt.
Aifonrcber, v. a. ladfea t9tji<anffu«
rt; litnnttt(i(i datioa); ^angoffaafft
toei^tdd 1. ntuobodtaa.
Affonrrager, v. a. rnoflia, a^ata,
f^ëttâtt (tarioa).
Affraîeliir, v. n. tii^t^tt, tt)trent^(l
[tuulc«ta].
Affranchi, ie, adj, tt>a))autettu ; —
m. ja /. )oaj>antettu orja.
Affranchir, v. a. mapanttaa; ton*
))aatji te^bil; lirtDOttaa; a. une lettre,
fuonttaa |)o$ttra^a ttrjieedtK; (meritt).)
a. la pompe, ^umf>uta t^^i&tfi. —
S'a, V r. ma^pautna.
Afl^anchiseement, m. mo^auttamt'
nen; podtimaffun fuortttaminen.
Affre (= aafr), /. affres de la
mort tuoleman tu^ta.
Affirétement, m. raouraaminen, ra^«
taaminen ((aiioan).
Affréter, v. a, mourata, ral^bota
(taiiua).
Aflrétenr, m. taiiDonra^taaja.
Affrensement, adv, l^trmed^tt, Uvl*
l^eadti.
Affrenx, ense, adj, ^trweci, tau^eo.
Affriander, v. a. mafuifaffi te^bâ,
mateifiin totuttoa; ^onlutelïia. — S'a.,
V, T. tottua mafetftin.
AflHoler, V. a. ^oututeHa moteififfa,
ftturtQa (uf^aufptla.
Afliront, m. fofioan^, ^dt^aiet^d;
^a^ett.
Affrontaillee,/. j)2. taïonrajat; ptcn-
tareet.
Affronter, v. a. u^leaétt ^^iStdta;
t)eIfôAmattd wa^tudtaa; ptum.
Afh'onterie, /. ^dkoutbn ))etod.
Afl!rontenr, ense, «. çtttQ^tttn ))ettun.
Âfifu
16
Agir
Afltibleiiient, m, l^utitu; mauton ia
naurettatoa puta.
Affabler, v, a pnlta mauttomaan
ia tiaitrettakoaan ^itfuun. — S'a., v. r,
(de ae.) pntmtaa nanrettatoadti.
Aflftt, m. (atoetti; ))))dft)n|)uu; être
à Fa., oUa to&ii^ffi^fâ [metfS«taitt9ttt].
Aflfttage, m. lanuunain fuunnttud,
afettamtnen ïamt^Ut; fttflt^btttifen tt^S«
ta(u0to; t^i$Iatuien l^tominen.
Airaté, ée, adj. ïi^toim tt)Sta(ttd-
tûQa toarudtettu.
Aflftter, v.a, fuunntttaa fanunixaa;
l^tota t^Statut.
Afltitiaii, m. mitStSn afla, xHtx^. —
pi t^Staludto.
Afin que, Afin de, eonj. etttt, fiinfi
tartotuffe^fa ettd, iotta.
Aga, m. aga, turtftlameit ))tt(itti{f6.
Agaçant, nte, adj. tti^ottatoa^ ^ou*
futteletoa, mtell^ttttn)fi.
Agaoe, /. ^aralta.
Açacement, m. ^atn^aiben n)uote«
tud T. arlnud; fitl^ottatntnen, n)tettele»
tntnen.
Agacer, v. a. te^btt ^am^aat aroilft;
fti^ottaa; ^onfuteKa^mielitetta; pi^tm.
Agacene, /. ltt^b^d)9, l^oufutud,
feimaiteminen.
Agacin, m. {itlaiDartoa^.
Agame, adj. (ta9to.) futouton.
Agape, /. raftaubtn atrta.
Agapètes, /. pi natfet, jotfa ftU«
ttn«tt01on ettfi«at(oina afuitoat ^^be^ftt
l^artauben ^ariottamUta loarten.
Agaric, m. ertt^ fienen lajt (agariem).
Agasse, {. Alsace.
Agaate, /. eau d'à., tultoa'fabe.
Agate,/ agatt'Tiiot.
Agatia, m. farian koiliamaadfa te*
temtt loa^info.
Agayé, m. amertfatatnen aloe (aga-
ve am&rieana).
Age, m. ittt, climatta; t^mi9<*ellimfln
ûttafaufi, aifa: à. tendre, laMitnbm
otfa; entre denz â-s, îtStuimnta;
il n'est pas en â , et oie latQifedfa
iiaffa; Qifûlaufi: l'a. d'or.
Agé, ée, adj. msar&tt^^n tfSSn ion*
tunut: â. de deux ans, fal^ben touo-'
ben ildlncn; iiftidd.
Agence, / ofioitpio'toimt; ttJtrïo*,
aPoitfij[a*!onttort.
Agencement, m. i&rie^t&minen, fii*
tt)Oûmtnen; en«often fointu taulu^fa.
Agencer, v. a. foma^tt flt0tttl —
S'a., V. r. fli^ttittt.
Agenda, m. niut9toon)>ano'firia; fir«
iotelma.
Agénésie, /. !i)!enemattttmt)i9d.
Agenoniller, v. a. faottao poitoxfU
(a^teumaan. •— S'a., v. r. (a^Ieutua
^otkDiUenfa.
Agent, m. toaitttttakoa \tm, tooima;
afiamied; a. de banque, ^ontin»
metfort.
Agérat, m. (ta^to.) I9eriiuurt C<ig^'
monta)
Agglomération, /. tal^mautumtnen.
Agglomérer, v. a. tsittttt, foota,
to^mauttaa. — S'a., v. r. ta^mauntua
fttttrSIfi.
Agglutinant, nte, adj. tali^tutoa,
tarttntoa; ((ttttTet.) (aatoaa ^arantatoa.
Agglutination,/ ^an)an ^rannu^;
tafidtumtnen.
Agglutiner, v. a. toetaS fotoon,
))arantaa (^aakoati; tafertaa.
Aggravant, nte, adj. ra^fauttatoa.
Aggravation, /. a. de peine, ron«
{atstuTfen Tomentamtnen.
Aggrave, /. nubi^tettu n>arotu<
)>annan u^alla (Tatotife9fa firfodfa).
Aggraver, v. a. pafftataa, l^uonon*
taa; toaiteuttaa. — S'a., v. r. pafftn*
tua, l^uonontua; toaileutua.
Aggrédir, v a. f^t^mvi, r^ntttft*
Aggrég . . . !. Agrég. . .
Ague, adj. ftpt^, UxM, vLotUa, n)t<
rett, ItiftutDaiuen.
Agilement, adv. ttp^9tx j. n. e.
Agilité, /. ttptti^, ferfe^d, notfeud,
n)iret)d.
Agio, «M. agior laafi, tottlimaffu
(robantoat^boéfa).
Agiotage, m. ra^a«, tott^tlutajUppa;
foronfi^fominen.
Agioter, v. a. ptttttt ra^a«, tx>tt\ûu
UvLppaù.
Agioter, «i. ra^a«, tott\tMaiXppïa9;
foronftdturi.
Agir, V. n. tDotfuttaa; toimtttaa; oKa
ntlteedftt; a. sur. toaifuttaa îTul^un;
a. pour qn, ihin puoUUa toimtttaa;
a. en homme d'honneur, tttl^ttSttâ
Iunnonmie^end;il s'agit de, afia Mfee..
Agis
17
Ahan
Agissant, nte, aâj. toimelad, tot«
mtVxai.
Agitateur, m. ^tt^tt&iâ; fa))tnan'
vo^taja.
Agitation, /. ^uidfuminen, ^t)ii!t)'
mraen; leioottomuud; mtetenUitutud,
«Ino^n.
Agiter, v, a. ^uidlata, ^k)9ft)mtfeen
{aattoa; ^ll^ttSS, letoottotnaffi faattaa;
tunmaiilQ, i^xVSlSl f^fçmt)f)en atatfena:
a. une qaestion. — S'a., v- r. tut'
miiû (ttmia, 4^8It)S; tu^titetCa.
A^omération, f* Agglom . . .
Aglntinant, !. Ag^l . . .
Agnat, m. if2ln)?uo(tnen ^eimotainen.
Agnation, /. it&npuoltnen l^etmolat'
fond.
Açnatiqne, adj, tfân))uoUnen 1. nrod*
l^noltnen (futulatfuud).
Agnean. m. faritfa.
Agneler, v, n. n)uonta, faritfotta.
Agnelet, m. faritfanetir kDuonanen.
Âgnelin, m. Taritfannabfa toillometn.
Agneline, adj.f. taTitfati'; laine a.,
Uemenet.
Agnelins, m. pi. Uemenet; peitotut
tantfanna^at.
Agnès,/, nuort totaton t^ttS.
Agnng (r= aggntt^Q, m. kDt^it^dtS
ïoa^atta te^t^ larttfan hxxoa.
Agonie, f, fuotemanfam))paud, AxA»
la, fengenlo^tS.
Agonisant, nte, aà). hiolemanfie»
(Ufa, (engenl&^odfd oIe»a.
Agoniser, r. n. oSa htoIemaijtCanfa,
Agrafe,/, ^afonen, foITu
Agrafer, r. a, ^ata{tQo, fo(ieÏÏa ttin^
ntttaa.
Agraire, odj. loi a., ))ettotaft (!Ro'
malaiftHa).
Agrandir, v. a. ifontaa, fuurentaa;
foTottaa, ^(ent&â; Uiotella: a. un récit
Agnindissement, m, ifontaminen;
Ittdtoamtnen, ^çdt^minen, ifonemtnen.
Agravant, f. Aggr . . .
Agréable, ady fuloineit, otoQtnen,
teittainen.
Agréablement, air. fulotfe^ti, l^ert*
tatfe^ti.
Agréé, m. aftamted faup)>a«ottcube0fa.
Agréer, v. a. ^t^toaffi ottaar ^t)tvai«
f^â; (tairo.) tafîata.
Agréenr, m. taltaaia.
Agrégat, m. ))tentdttt oftdtQ foToon
))ano; taterru^; fins (ajifla f^nt^n^t
{at)pa(e.
Agrégation, / ottomtnen feuran ia«
fcneïfl; fcuro; totcrru«.
Agrégé, m. f. Agrégat; profe^fonn
fiiatnen.
Agréger, v. a. ittfenelfl ottaa; fiiat*
feïp afettûa; talcttao. — S*a,, c. r. \A'
fertna.
Agrément, m. fulo, fuîotfuu^; mte<
tuifuu^; ^utt)t, t4^bl)tt)d; ^umttud; —
a-8, pL mûotteenr ^uonelalujen forte*
teet; a. du chant, (aniudfa lâQtet^t fo»
retlemtfet; fottanto ja tandfit nS^tel*
mttdfS.
Agréner, v. a. ajaa luettS toen^ee^ta.
Agrès, m. p^ taftaaft.
Agres8enr,m.r^ntStDS))UoIi, r^ntaja.
Agressif, ive, aâj, r^ntâmâ; fïââl"
Ie{artaait)a.
Agression,/ r^nt&iid, paâQefarland.
Agreste, ad], maatainm, taIon))ot«
fainen; i)]ï^d.
Agricole, aàj, maata k9t(ielen)2i.
Agricnlteur, m. maantoiîieltitt.
Agricnltnre, /. maantt^iljeltjd.
Agrie,/. fatut^woli.
Agrier, t». -ère, / maamero iota
fuorttetaan fu^Uatutouffa*
s*A^ifer, v. r. t^nfin tartttta i(f tn.
Agriopbage, m. metfSnriidtalIa efft»'
toft fanfa.
Agripanme, /. (fa^n).) erdd fadtvt
A(;ripper, v. a. o^needti faapata 1.
^aalta.
Agronome, m. o))))tnut maanmUjeltiS.
Agronomie, /. maantotliel^d'ttebe.
Agronomique, ady maantQtQelQd^
tteteelltiten.
Agrostide, / tuo^o, Ta^te^etnii
(agrotfii),
Agrouper, f. Grouper.
Aguerrir, v. a. totuttaa fotaan, fo*
tatfcïfl faottaa; ïaroi«ta. — S'a,, r. r.
fota(untot{et{t tutta; (a qe.) tottua i^fin
iDatfeaan.
Aguets, m. pi aux aguets, iDûii^I'
ftdfa.
Abl int. oU 0^!
Ahan, m. rapttatpa t^S 1. ))uu^a.
2
Ahan
18
Ail
Abaner, v. a. toimtttaa raftttaloQQ
t^attt, pun^atQ.
Aheartement, m. t)fft))iitf^^6, ttfe^
^intaifuudr lokoafidloifuu^.
Ahenrter, v, a, loutata, fuutnttaa,
l^arfQtt&tt. - S'a.« p. r. (à qe.) llUf Otetta.
Abi! int, Mot!
Ahurir, v. a. ^âmm&et^ttas, tt)T«
mt9t)9tt&S, t^l^mtet^ttdci.
Aï, m. (efdtnt.) latdttainen.
Aide, /. apVL] îai^ptlitixtto; la^fet^
taïua (tammio); à Ta., auttafaat.
Aide, m. a))utatnen, apuri; a. de
camp, aiutanttt.
Aidean, m. paffaiid!urtT{a.
Aider v. a. auttaa; a. (à qe.), ebe9«
auttaa ji^Itn, ebidt^ttas. — S*a., v. r.
(de ^e.) M^tt&tt ^^bb^tfenfci.
Aie! int. oti tooi!
Aïenl, enle, s. ifan^fS, ifonfS, ïoaaxïf
ntto; dibtn^ifSr tuora; ifSn^fiiti, muori,
mummo; ttibin^âtti.
Aïeux, m. pi eft^fâtr efliDon^emmat.
Aigail, Aigayer, t. Aiguail, Ai-
guayer.
Aigle, m. totCa; fuparinen Iiria))u^
ptttx (fatot. !trfotd[a); fuurt(a^iatnen
mie0.
Aigle, /. lotfa (iDaafnnadf a) ; erttd
td^ttftferS; romalai^ten legionam fota^
mertti.
Aiglon, m. fotfan pottanen.
Aigre, ckIj. §apan, lir^ett, fortoad;
tûtfera; ^aurad, (imeâ, rSifett; un ton
a.; (tuto.) latlera; tokoa, ttred.
Aigre, m. ^opo^r ^appamuud.
Aiçre-donz, -donoe, culj. luarttoi^
Aigreàn, m. tonna, nimiS, ^irte^i:»
nen.
Aigrelet, ette, adj. l^apa^fo.
Aigrement, adv. latleroétt, far»»
iDoadtL
Aigremoine, /. kDeri'iuurt {agri-
monia).
Aigremore, m. f^fimnr^la.
Aigret, ette, adj, l^apo^fo.
Aigrette, /. waifoinen ^aifara; f^au
taxan fnUdta te^t^ tnpfn; jou^ttnpfu
^emofen pSftdfS; tnpfun muotoon te^«
b^t torUtuffet; ft^men^atu, ^aiœele;
crâd totctoifen (oit.
Aigreur,/. §appamnud, firpett ma«
!n; farn^au^; (lum.) tatterund; Io«
mundr aret)9; — a-s. pi nSrddt^d;
fan!ea, i^lfett paxtta ptirrodtun^tdfa.
Aigrir, r. a. ^a))antaa; f^auxa^inU
taa; (fum.) fotferotttaa, toi^ottaa ; pa*
f^vxtaa, — S'a., p. r. ^apata; (tum.)
totba^tua, ))a^entua.
Aign, né, adj. terâmtt; tt)m^a, tU
mecl; &irin&tnen, Ittt)i6tlimd (tautt);
tutma, dtfipifatnen.
Aignade, /. inomaioeben tuomtnen
latmaan; patffa mtdtd fttd tuobaan;
iuomaraeben toarat lattoadfa.
Aignail, m. aamula^te.
Aignayer, v. a. ^u^too, toirnttaa,
Aiçne-marine, /. aqnamartnt, fini*
fen^mi^ertdmtt fatu^tiroi.
Aignière, /. niefitannu; pefmtannu;
i&§bk)tQ$-antme.
Aigniérée, /. fannuQinen (mettâ).
Aignillade, f. tutfain, p'mivL jolla
^ftrtttt ajetaan.
Aiguille,/, ftfmdneuîa, neu(a; tubin<*
marrad; fte(t (niaa'an'tangodf a) ; tor«
ntn^uippu; n)uoren^utppu; obeltdft; lU
mipura; feUontotifart; erâ&t Ia(an(aitt»
Aiguillé, ée, adj. neu(anmuototnen.
Aiguillée,/. neu(anft(mS^d.
Aiguiller, v. a. leifata taif^i (ft(«
A^illetage, m. ((atm.) I5Qttdmtnen,
furntnfi.
AguiUeter. r. a. ntjdrtttdâ, pauUt'^
taa; (iam.) fb^ttad.
AiguUetier, m. n^brtnpunoia.
Aiguillette, /. n^brtnau^ar fnre*
^auta; fnrntnTt^tourot; pitftn'pdtn iti»
rattu It^a, U^atatétate; o(fanau^at (up*
{teriHa).
Aiguilletier, m. neulafeppd; neutan»
fotelo.
Aiguillon, m. ofa; pt^tin (me^tldt»
fen); tuttatn (fautoadfa, jolla §drftd
aietaan); (htn).) ftt^otin, ^Il^t^d, fe§o»
tud; a. du remords, omantunnon n)ai'
tt)at.
Aiguillonner, p. a. patottaa ^drltd
tntfaimeiïa; tit^ottaa, ^Ili^ttdd^ fe^ottaa.
Aiguisement, m. terottamtncn.
Aiguiser, v. a. terottaa.
Aiguiseur, m, ^ijoja, terottaja.
AiKUiseur,
Ail, m. t^n
fifaufla, ftpun.
Aile
19
Ajus
Aile, /. fti^i; fuoia; ([otam.) fota«
Tinnan 1ti))t; a. de Foreille, foTtPQ"
le^tt: a. du bâtiment, f^Iftrafennud.
Ailé, ée, adj. {titotlltnen, fttioilIS
marn^tettu.
Aileron, m, fii^tf^nfSn pM; ttoU,
tttmud; fit^t, ladta (meflrattaaiO.
Ailette, /. ftngUn ftfSf>uo(eue neu^
lotta na^fafatdta.
Aillade, /. fi))uliKenii, «fooft.
Aillenrs, ode, muuaOa; d'à., miinal*
ta; mnutoin.
Aimable, adj. xaXa^ttttatoùf ^erttaû
nm.
Aimant, m. magnetineula.
Aimant, nte, adj. taujitad, beffS,
Itmptà.
Aimanter, r. a. magnettfefft te^bd.
Aimer, v. a. xata9taa, lempiâ, ^*
tD&ntt pttilS; a. à, mtelutfadti jtin teq«
bâ, rofa^taa; a. mieux, mieluimmin
te^ba. — S'a., p. r. dans un lieu,
mieleSanfii oUOr ^tjiott olla j«ttn pau
ta«ya; s'a., rala^taa totnen toiManfa.
Aine,/, fntoe, ratt^afet.
Aîné, ée, adj. eflfotnen; toan^em))t,
nanl^in.
Ainesse, /. droit d'à., eftlote«oifeu9.
Ainsi, adv. xdin, ^ten, nitnm^dd;
fii9'j fUTfi taioaHa; a. Dieu me soit
en aide! nttn totta 3umala minua
onttafoon. — Ainsi qne, adv. fntn
mi)99.
Air, m. Uma; tuuU: prendre Ta..
(engttia& raitt^ta ilmoa; ntima, koeto;
fatfanto, nSI9, muoto: avoir l'a. de,
nSijttaS j(tTtn; U)fm, afu; ^^benfal'
taifnite ; ils ont bien de l'air l'un de
l'autre; (lauL) aria; ftoel, nitottt.
Airain, m. toa^tï, medfinft: d'à.,
(IniD.) totoa, ^âlD^tStt.
Aire, /. î^uimatanncr, tutoa, \art)i*
permanto; ^tnta, aia, atan fuurnud 1.
taaiitud; ))ctoUiituieit )^efâ; le^S (au*
Ttngon ^m))(irtïïtt); (mertU).) a. de
Tent, ilmofiranta.
Airée, /. laatttatttnen etoia (ferrai*
fanfa tatocttattiat).
Airelle,/, mudtiffa; a. rougOj^uo*
Inifa; a. veinée, iuoronfla.
Airer, v. n. f>cfiS, ratentaa pt\M,
Ais, m. (anta; tantanett.
Aieanee, /. fewe^^, Inontenuu^, fu«
Tetottu^ ())u^eeefa, fS^t^ffeeftt); toaxaU
lifmiô; — a- s, pi. mûtfi.
Aiscean, m. t. Aisseau.
Aise,/. ^tjXoH oto, mulatnuud; tot«
meentuto: à l'a., muTakoaMi; être à
son aise, oda mufatoa^fo, mteluifedfa
tttadfa. tulla B^iotn totmeen; iIo:ravi
d'à., ilo^ta païa^tunut; — a-6,|>2. mu«
tatDuud.
Aise, adj. itotnen; t^^t^tofttnen.
Aisé, ée, adj. ^e())po; mufama, ît*
toctt, (uonteraa; toaraiïtnen.
Aisément, m. mufamuue; maffi.
Aisément, adv. ^eI))odti, mutaroadti.
Aissean, m. . tçnn^rtn tuanne^tijan
nurre^S^IS, muurtroofara; faton))aans;
flnt.
Aisselier, m. jibebtrrt, iitélaf)uu.
Aisselle, /. tatnaioIuop|)a.
Aisselliére, /. uurre-adliain ))o^ia.
Aissette, /. I. Aisseau.
Aissien, f. Essieu.
Aisson, m. (tneri».) ttûtt, enteritraft.
Ajonc, m. (fadtt).) txU ta^rox (aiUx
êurùpaeia).
Ajouré, ée, adj. (iDca!.) retiitett^,
Ajonmement, m. (lalit.) ^aa^to;
totdtatfefrt \\)U^^.
Ajourner, v. a. otfeuteen ^oa^toa;
toietaifefft t^fSttt.
Ajontage, m. feoe mttallta fulat*
tae^a; It[a^e fôfinriotuTfeen tal^t for*
iati«*arf!tin.
Ajoutée,/ ))ttennett^ toittoa.
Ajouter, v. a. Ufiita, aitt&tl.
Ajoutoir, t. Ajoutage.
iuustage, m. ra§ala))))a(ten patnon
tamaaminen.
Ajuste, / (latto.) p\t\9\\^ pittft.
Ajustement, m. loriaamtneit, foiott*
tamtnen, ifiriedtdminen, tarffaamtnen
(mittoien); puhi.
Ajuster, r. a. tarfata, ojentaa 1. Iruu«
nata (mittoia); fotDttellû, ittrjledtdtt; fo«
»ittaa; pufea, foreiQa, firoa; tS^btttd;
rmcrim.) |)ïttfata; ruîota (ïctto); ro^o»
iaf>))aîtm ^atnoa tarfata. — S'a., o. r.
ff^ourj ^anffia, tDalmtdtaita; fuodtua
(l«tïtn); (à) fowcïtua; mufauntua; pvL*
rentua, flroutua.
Ajusteur, m. mittoien frunnaaia 1.
tarifaaia.
Ajus
26
Aléa
Ajafltoir, m. ra^atoaafa.
Ajutage, Ajntoir, Ajontoir, m. tof
ni j[o9ta fut^fntil^teen loeit ^uttaa.
Alabastrite,/. er&9 alaba^teriit (aji.
Alacrité, /. bit^et)^.
Alalie, /. ^uçumattomuu^.
Alambio, m. ti^laudtolmt.
Alambiqner, v. a. a. l'esprit, ))&&•
tSnfd toaiioata. — S*a., v. r. feUata,
fatmartaa.
Alan, m. metfttftan'totra.
Alangnir, v. a. ^eifontaOr tDotwut'
taa, utttouttaa.
Alangnissement, m. ^etfontatnintn.
Alarguer, v. n. (meriw.) ))it&S tner«
ta, (adiea uloêpâtn.
Alarme, /. jpau^u, tetnie, melu, me«
telt; §dtlir^m&{fii, ^tttâ^uuto: sonner,
donner Ta., pt&tt tlmottaa; fausse
a., tur^o ^(ita^uuto, (mt^d^) tnx^a fdi»
fd^b^d; ^ommaêt^d; fdifd(|b^«.
Alarmer, v. a. fdtfd^tdd, )>erottaa;
letoottomoffl faattaa. — S'a., v, r, [di*
Uffm, ))eliddt9d; oUa teiooton.
Alarmiste, m. jola ))erdtt8mien ia
|)elotton)ien ^ul^ujen (etoittdmdlld totee
letDOttomuutta no^taa; ^dtdtonoen foit«
taia, ^o^inten aatnidtaia.
Alateme, m. (tadm.) erdd penfad*
Albâtre, m. alaboêteri.
Albatros, m. albatro^rt (meri(tntu).
Alberge, /. erdd |)erfttan kit.
Albergeage, Albergement, m. pit'
fdttinen mourau^tontra^tt (forteintaan
99 tDUOtta).
Albergier, m. erdd toerfifa))uuu lojt.
Albicore, m, mafriuû
Albinos, m. pi ïoaito\\tt nttUxit
Albion, /. (Suglûnnin muinoinen
nimû
Albiqne, /. erdd Itibun (aji.
Albomos, Albomoz, m. jutinfar*
kootdtû te^t^ n^iitta ))ddl^ineeud.
Albran, m. {orfan tooitanen.
Albrené, ée, adj, |tt))tnI{otnm, ftt"
penfd taittanut; ^a^oin ))elmuutettu.
Albrener, r. a, forfait^otlaria am^ua.
Albnginé, ée, €tdj. toaaîatîa (fono*
taan erdidtd fatwoiéta i^mifen ruu-
miiefû).
Albnginenx, ense, adj. kDaa(a!oi$'
ta fattDoidta f^nt^n^t.
Aibngo, /. maalaRa ^tlRu ftfmddfd.
idbom (um = oom), m, mutdtof irjo.
Albnm graecnm (um=:oom), m,
fnitoattu loanotnen foiranfonta.
Albumine,/, munantnatlotnen; mtt«
naiDa(fo<»atne.
Albominenx, ense, <idj. tnnnantvaU
to'ûmetta flfdftdtod.
Aloade, m. (S0|)aniaIatnen tuomart.
Alcahest, m. aine jota alfemt^tat
(nultn^at Huttxntaman îaiftï muut ai*
neet.
Aleaïqne, adj. allailatnen runo«
mitta.
Alcalesoence, /. alfattnen mdtd.
Alcali, m. allait, li^idfuola.
Alcalin, ine, adj. oriatinen.
Alealisation, /. alfalifetft faattamt«
nen.
Aloalisert o. a, aUalifefft te^bd 1.
faottaa.
Alcé, m. ^irtoi.
Alcée, / (tadtt.) erd^ fa^mi (aleaea
rosêa).
Alchimie,/ at!emta, luttantefo'taito.
Alcbimille, /. (fa^ro.) ))oimule^tt,
fannuSruo^o, ^tiren^ame (alchemillaj.
Alchimique, adj. alkmtlltnen.
Alchimiste, m. allemtdta, luKante*
!iid.
Alcool, m. (fem.) alto^oti, ^btn«
intina.
Alcoolique, adj. allo^otia fifd(tdh)d;
allobolin faltainen.
Alcoolisation, /. alfo^olin fefotta^
mtnen mut^in oineifin.
Alcooliser, v. a. tt9(autfen tautta
erottaa luefi ludfitDiinaêta.
Alcoran, m. altorant, SRu^amcbi»
(aidten p^^d ttria.
Alcôve,/ altomt.
Alcyon, m. iddlintu; a. alburne,
meripmmd^dtlt.
Alcyonien, adj. jours a-s, (eitfen'
^dtiodtnen tijtoentb molemmin ^uoltn
talmeu'aifatdta f>dttt)dnfcifau9ta, joQoin
iddlintu pefdnfd ralentaa.
Alderman, m. oltermanni ((Snglan»
nidfa).
Aie, Aile,/ englantilatnen o(ut.
Aléatoire, adj. {iatït.) iota ))cvu«tuu
epdttetotfeen tapautfeen; contrat a., ton"
tra^ti tooiton ia taj)))ion ofaUifuubedta.
Alèg
31
Alin
Alégre, Alégrement, ÂlégresBe,
Alémtto, Alégro, I. Ail ... .
ilembie, t. Alambic.
Alêne,/, na^fali.
Alênier, m. na^talifeppK, 'faupt>iad.
Alénois, adj, ia m. cresson a., itou*
^ucno^O (Upidium êcUivum).
Mentir, t Ralentir.
Atontonr, adv. ftubu^fa, ^mp'àxï^^
to^â; d'à., feutuun luulutoa, i^mpû*
n^5n; — a-s, pi ïimplixïM olmat
fflibnt, ^mpliri«t5; ne ^ttldt, ioiben
Mnnbtefa ioht efôtt.
Alerte, adj, mal^a9, ^iïpeâ, toimc«
fû«. — int. fnffctoû!
Alerte, / fitttndinen f iiil&^btt^.
Aléser, Alésoir, Alésore, Alen, f.
Ail . . .
Alevin, Alevinage, m. faIonfift9
iota lammtRoi^in tdtittetaan.
Aleviner, v. a. tdtuttaa fatanfttiS
(ammtffoon.
Alexandrin, ine, (zdj. yers a-s,
oletfanbiinifet toârf^t.
Alexipharmaqne, Alezitère, adj.
iota ^ot^taa m^rt^n roaifututfcn. ~
m. m^rf^n n^aihttu^ta ^ot^tama aine.
Alezan 1. Alzan, ane, adj. \hmo'
{eeto] rantio. — m, rantto; a. brûlé,
muétonTUdtea.
Alèze, /. taptû raitt (fairaita ioar«
ten); maaja; Ia9ta.
Alfane, /. arabialainen tanima.
Alfange, /. (la^.) muo^enfaoli
(laehiea),
Algalie, /. (Itta!.) ïatetert.
Alganon, m. fa(erl«orian falote.
Algarade, /. tBrted louftoud, ^litn^»
tSn ^erjoud.
Algarot, m. erSd lait offennu9t>uI-
loena.
Algaselle, /. (elâint.) erii« gayeQtn
laji.
Algèbre, /. aTgebra, tjltxela^tn, ftr«
iatnIo9fn; (tun).) tftfittâmatdn 1. toi*
futon afta.
Algébrique, adj, algebtatnen, afge*
bxa^an {uu(un>a.
Algébrieer, v. n. ot>^ta algebrata.
— r. a. munttaa algebran mnotoon.
Algébriste, m. algebran tunttia.
Algide, adj. (Ittclf.) ivtluttatna;
Algie, /. \îix% lïtoi9tti9 toaxïoa»
Algorithme, m. lumunla^tu: l'a.
des fractions, ttinttoIun>un»(a9tu.
Alguazil (=: gna), m. e^^anjalainen
4)oItfl^aI»eIiia.
Algue, /. meriruo^o, meren^ajotae
(zostera).
Alibi, m. ilun olenttnen totfedfa pdx*
foSfa futn ftinii mtdfd ritod, joéta ^iintd
on f^^tettQ, tat>a^tui.
Alioiforain, m. tuerule.
Alibile, adj. ruoafft telraoKinen, ra*
ttttfema: substances a-s.
Aliboron, m. §9Im9; maître a., aafi.
AUboufler, m. floraffl-t>uu (ttyram
ofidnalis),
Alioa, m. ertid nifnn (aji.
Alicbon, m. m^H^n rattaan Ia9ta.
Alidade, /. bioj)teri«(tniaIt.
Aliénable, adj. iota on lumaQtnen
(nomuttaa 1. m^^bd.
Aliénation, /. luowuttaminen, nt^t)»
minen, toifede {tittttminen; (fum.) a.
d'esprit. ^oumu9, mielettSm^^d.
Aliéner, o. a. (uomuttaa; m^^bS,
toifette fttrtiiii; mierottaa ; faSntftd peid:
cela lui a aliéné les esprits ; (rum.)
a. l'esprit (à qn) faattaa (}0UTufft,
ntielettomdfft. — S'a., v. r. (de qnj
h)teraantua, fttdnt^d potd.
Alignement, m. ufeiben efineiben
oleminen fuora^fa Unia^fa: les bâti-
ments sont en a.; n^drtQd mitmaa*
minen: donner un a., Vixih'à. fuora
linja; (fotam.) adtutaa fuoraan!
Aligner, 9. o. afettaa fuoraan Itn«
jaan, n^Srtn mnfaan; adtua [toiQteldto
mt^td].
Aliment, m. rakointo-atne, ruofa; —
a-s, fl, elatu9.
Alimentaire, adj. ratottfetoa; plan-
tes a-s, ruoaffi felmoSifet fa^wit: ruof«
fimtfeen tuuluiua: régime a., )drieë«
tçe Tuoan nautinnon fu^teen; canaux
a^s, ruumitn ofat, ioiben fantta ruota
tulfee.
Alimentation, /. ruoRiminen, eldt"
tdminen.
Alimenter, v, o. ruoifta, eldttdd.
Alimentenx, ense, adj. ruottiioa,
ramttfetoa.
Alinéa, m. uufi timi 1. Ia))pale fit*
ia«fo.
Aliq
22
Aile
Aliqnante, adj. partie a., ofa iota
et maÇbtt t&^fltt lertoia tofonaifeen.
Aliqnote, adj. partie a., ofa iota
t(i))1Ui tertoja ma^tnu totonaifeett.
Aliter, r. a. faattoa louoteen omatfL
— S'a., V. r. tulla kouoteen omotft.
Alizé,/. ora't>i^(ajan maria.
Alizé, €k2i. yents a-és, ))asfabituu«
(et (fttttnnSUifet tuulet n^alau^^pttnen
tDâltQii).
Alizier, «i. ora'^i^Iaia.
Alkahest, Alkali i. n. e., t Aie . . .
Allah, m. 3J2u^amebi(aisten 3iuna«
lan ntmt.
Allaitement, m. imettiimtnen.
Allaiter, v, a. tinettii&.
Allant, m. allants et venants, tU'
(etoat ja menekottt.
Allantoïde, /. eldinten TitiSn ^m^S*
riKtt olekoa taltoo.
Allèoliement, m. koiettelti^, toieblitin.
Allécher, v. a. f^iJttlIii ^oututeHa;
koteteUd, ^oututtaa.
AUée, /. tâ^tttma, Iâ^itat)tiikD&;
^uiaa i^tutetttt td^tSkoti, le^totuia; tu«
ianto; allées et venues, ^uu^at ja
iuoffut ittn artata toaxUxi.
Allégatenr, «i. ))uoIudtutfetfenfa
ittn efittelcwa.
Allégation, /. tobtdtutfetrt mainttfe»
mtnen l. efittâminen: a. d'un passage,
d'une loi; efttt^d.
Allège, /. proomu, ladtiioene; tne«
tudmuuri.
Allégeance,/, sennent d'à., eng«
(ontitatdten u^toQtfuuben toala tunin*
taalle, maaHifena ^errana.
Allégeance, /. ia Allégement, m.
'^uoiennud, (el^otud.
Alléger, v. a. ^uoientaa, ^el^ottaa;
lo^buttaa; toU^entâtt (adtta laimadta.
AUéçérir, v. a. totuttaa ^emodta te«
tDeâftn iuotfuun.
Allégir, V. a. md^ent&tt tofo, o^entaa.
Allégorie,/, allegoria, tunaud'efU^d.
Allégorique, adj. allegortlltnen.
Allégoriqnement, adc. aOegortSt'
fe«ti.
Allégoriser, 9. a. felittëfi 1. erttt&&
aQegortHifedti.
AUégorisenr, m. iota attegortQtfedtt
felitt&tt ittn.
Allègre, adj. fi\ipt&, rifieft, xnpa9,
h)tltad.
Allègrement, adv. I6tlt>ea«tt, ri^e&«tt,
ret))|)aadtt.
Allégresse,/, l^it^e^d, rtpe))«, tfo.
Allégretto, adv. iotenfatin fi'tlptmi,
koKttaadtt.
Allégro, adv. ^tl|)ed«tt, toilttaadtû
Alléguer, v. a. eftttâtt 1. matuita to«
bt^tutfeirt.
Allelnïa, m. ^atteluja; ^(i«tt)dtoirft;
(ta^tD.) fetunteitod (éxaUi océtotMa).
Allemand, nie, adj. m. ia $. fatfa«
(atnen.
Allemande,/. txàA tan^fl.
Aller, V. n. l:o ttttDeiïti, td^bd: ce
vieillara ne peut plus aller: a. à
pied, ialtatftn: a. au-devant de qn,
)tun mteltd noubattaa; a. aux bois,
t)o(tto^utta noutaxnaan; a. à bord,
adtna laitoaan; 2:o lultea, mattudtaa:
a. à cheval, ratfadtaa; a. en caresse,
en bateau, tultea kuannutdfa, tsen*
l^eedfd; a. par terre, par mer, mac'
ta, merta m^ëben mattndtaa; a. à
Paris, en Italie, mattudtaa $— ftin,
3 — aan; a. en ambassade, atruefft
Id^ted; a. à l'aviron, foutoen (ttttua;
3:o la^tea, Uittua, oSa liitteelld: les
rivières vont à la mer, ioet (alternat
mereen; faire a. un moulin, ^anna
mtjKk) iau^amaan; le feu va, tuU palaa
l^t^mtn; 4:o (tnto.) tartottaa: a) aiait
mittaa: ioutua: ce bâtiment est idlé
fort vite: ce cheval va sur quatre
ans, ^etoonen toetdd tolmatta reted;
b) ulottumi^ta, fuuntaa: ulottua, io^«
taa, kDtebd; ses cheveux vont jus-
qu'à la ceinture, ulottutoat; ce che-
min va à l'église, toie ttrtoUa; c)
mddrdd, fummaa ttlet^fd: noudto, to«
^ota: ses dettes vont bien haut, ^d«
nen koeltanfa noufett)at t^IId tortet^tn
fnmmitn; d) ebt^tçmtdtd: ebidt^d, tad*
kuaa: l'ouvrage va, i\fi ebidt^^; il
ira loin dans les arts, ^&n tnlee pal*
ion ebi^tl^mttdn tattet^fa; cet arbre
va bien, tdmft puu tadmaa ^Qn>in;
cela va de suite, t&md on Iuonnottt«
nen feuran^; e) aitomnSta: tartottaa,
attoa: cet homme va toujours au
bien, fe mie9 tartottaa aina ^^tt)d&;
il va partir, ^dn attoo Id§ted; je vais
Allé
23
Aloi
y aller, aton fo^ta Tà|teâ; f) tilaa,
oloa: tDoiba, otta; xneneét^â; comment
va votre santé? comment va-t-il?
fntnia tnottte; a. bien, menedt^ii ^^«
min; g) fo))tn)aifutttta: fo))ta; cet habit
lui Ta bien. fo))ii ^^min; a. ensemble,
Totoeltua ^çteen. — Aller de pair, me<
t&d iDectoja; a. aox voix, aux opini-
ons, rntoctû âânedt^ffeen; le vase va
an fen, adtia îtStM malleadf a ; l'étoffe
va à la lessive, fangad falitt, tt&tWi
pefoa; il va de ma vie, Renient on fQ«
fçm^^e^fft; être fait pour aller à
tout, luotu fatfidfa menedt^mâân; a.
par haut, offcntaa. —Allons, allez, no!
no ^^to&l — en Aller, s'en aller, lâ^«
te& poxé; allons-nous-en, Id^tefd&mme
^oid ! il s'en va mourant, ^'ân on (uo«
itmaiftICanfa; le vin s'en est allé,
toiint on mnotonut ulod; faire en al-
ler, toanna la^tem&dn, ))ot6taa.
Aller, m. fât)mtnen, meno; le pis-
aller, t^a^in mitli tuHa tattaa; au pis-
aller, i>a^immad[a ta^ouffesfa.
AUéser, v. a. Ifontaa tanuunan pnU
!cn atoaruutta; puraidta tanuunia; ta*
fottaa rQ^aIa))i>atten rennat.
AUésoir, m. latra, malfuri.
AHèsnre, /. tairan Iaétut«
AUen, m. ((afit.) franc a., attobioti,
raifitûlo.
Alliacé, ée, adj. fipvXufaétotïfiin
funlnma.
Alliage, m. ntetallia fulattaedfa Ia^«
tett^ fe!otud«atne; jalot^in metaHiin lu
f&ttç muu metatti rahata))|)aletta te^
be9{&; kgeraud; (fum.) fetotud: règle
d'à., feodtadht.
AlHaire, /. f^nrilaufta.
Alliance, /. ig^bt^tt^minen (fufutai*
fnuteen); lantoud; littto; ItMaformud.
Allie, ée, adj. Itttodfa oletoa; fefo«
tettu: argent a. — m, fufuïainen, ttit*
tolainen.
Allier, v. a. felottaa, legerata; \fy»
bi«t5a, îitnnittaa. — S'a., v. r, l^^bU*
tçtt naimifen tautta; liittoon mcnnS.
AlligatiOB, /. règle d'à., f. Alliage.
Alligator, m. ûmerilaloinen frolo»
bi(t.
Allittération, /. alTufointu.
Allobroge, m. mutnoinen aalltalût«
rxvx !an[a; (tnm.) p(m5; tSrtia.
Allocatioii, /. ^i^kodtf^ttt) utodmalfu
1.. ra^anmaara^d (maltiottleidfa).
Alloention, /. ^u^e; ))u§elma.
Allodial, aie, adj. allobialtnen; bien
a., anobiati'tato.
Allodialité, /. a1][obtaIt-koa))aud.
Allonge, /. jiatlo^; i)itentamifefrt ttt«
tett)) tappalt.
AUongement, m. ))itenn9d; (tuto.)
»tin)^t^d; toidtatfefrt I^ffa^S.
Allonger, v. a. ))ttentaa, iottaa, utoU
taa, ojentaa; ))itftttaa; koiiw^ttaa; a.
le bras, ojentaa fafttnarfi; a. un pro-
cès miim^ttaa nita«afta. — S'a., v, r.
pttent^a; letoittaa ftipenfa [linnudta].
Allonyme, m. ftrjailijia jola fô^ttaa
tefontmea.
Allonable, adj. ^^maff^ttakoa.
AUoné, m. aflamie^, toimttu^mie^;
o^^t<at(anfa Io))ettanut o))))i))ot!a.
Aliéner, v. a. ^t^maCf^a (maffumaa*»
ta); faataa i. mi^antaa ta^amaara^^.
Allnchon, m. rattaan^amma9.
Allumer, v. a. mirittaa; (lutn.) nod«
taa, fit^ottaa, eia^^ttaa; tule^buttaa.
— S'a., V. r. tt)irt«t^a, f^tttja; tuïc^*
tua.
Allumette,/, tuitttffu; miritin.
Allumeur, m. mirittaja (kmpun,
(^nttilan).
Allure, /. laijntt; meno: l'a. des
affaires, ajtatn meno; malmtfuoni; lu'»
ieet: j'ai reconnu ses a-s, mina ^uo**
mafln ^anen tujeenfa.
Allusion,/, miittaamtnen, tarfotta*
minen (um^tmieUfiOa, e))afeln>ille fa«
notlla).
AlluYion,/. maatumtuen.
Almageste, m. fofoud a^tronomidi*
fia Êamannoita.
Almanacli (t= a(manaa), m. attalfa,
ûtmanafta, falenteri.
Almandine, / era^ tumman{)unat«'
nen fattidftttji, farbun!eli«
Aloès (s aant^^), m. (tam.) aloe.
Aloétique, adj. aIoe»nedtetta flfa(>
tama.
Al0{;ie, /. fuunnaton 1. ^atoçtën puï^t,
Aloi, m. maarattt) fn^ta jalon me^
tatttn ia fti^en la^tet^n feolfen koaiiHa;
(metadin) ))u^toud, attno: de bas a.,
a(a«arn)otnen; (fum.) (aatn, luonto; \vl*
fu))era.
Alon
24
Alun
Alonge, AloBger, Alongement, T.
Ail . . .
Alopécie, /. tant!, iota pamt ^iut*
fet mftemttah.
Alopécnre, /. ^tiren^Htitit^sin^
Alors, adv. fittoin; fltten.
Alose,/, farbelli'fala.
Alonchi, m. koallotfeti fanceli^uun
AlonoMer, m. erttd puvm fait.
Alouette, /. Icitoonen, firmtSinen,
finru.
Alonrder, v. a. t Importuner.
Alourdir, v. a. ra^Iauttaa, raftttaa,
tatnnuttaa. — S'a., r. r. ftt^bii ra«*
{aaift.
AlonYi, ie, adj, tiilRS^inen fuin {uft.
Aloyage, m. t. Aloi.
Aloyan, m, teura^tetun cifttmen fel-
Aloyer, 9. a. fetottaa 1. legerata me^
tattia.
Alpaga, m. erfid totttalanfaan laji.
Alpargates, Alpargastes, m. p2.
tattufat.
Alpen, Alliage, m. f^dnnbdmaat,
(aitumet konortHa.
Alpes, /. pi %ippi'ïDUoxtt\ forfeat
kouoret.
Alpestre, adj. muorifeutui^in Iuu«
luwa.
Alpha, m. cnfim&inen {irjatn gree^
{ataifedfa aa))t9todfa; (tuki).) alfu.
Alphabet, m. aopidto.
Alphabétique, a^;. aa^idtolltncn.
Alphos, Alphns, m. tauti, jofa tuot'
taa iDoIfoifla ))t(ffuja i^oon.
Alpin, ine, adj. kouorifeubun», a\p*
pïrxzn.
Aljpiste, m. ^elptrito^o (phaîarisj;
fanann'ficmen.
Alsine, /. maltfa^a^ttmS, toefi^einâ
(tUllaria média).
Alte, {. Halte.
Altérable, adj. muuttutoainen, munU
teen^alainen.
Altérant, nte, adj. ionottamatnen. —
m. {iH'&t) to^ïttUttt ^arannudta n^at-
futtama l&Sfe.
Altératif, ive, adj. tnuuto^ta mat*
futtatoa.
Altération,/, kabun muuttaminen
((uonommaffl), ))a§entatntnen, ^uonon«
taminen, roâttridt^d; ^Smmiidti^^; faU
tii^b))^; foma jano.
Altercas, m. Altercation,/, ianfta.
Altérer, v. a. muuntaa, ^uonontaa,
turmella; iDâdrentttd ; ^dmmtt^tQttâcl,
fâifa^tita; ianoa maifuttaa. — S'a.,
V. r. t|uonontua, ^dmmttdtQtt, fdtfa^tQd.
Alternat, m. oiteud jtun tnuuit
tandfa muoroteffa 1. rouoroa te^bd.
Alternatif, ive, 04/. lonoroteHen
toatfuttaioa: mouvement a., Uilunto
touoroteHen eri fuuntitn; muoroteQen
te^tdrod; culture a-e, touoromilielud ;
proposition a-e, efitt^S ionta fa|be«ta
maëtaflaift^ta c^botdta toinen on niQ9n^
nettdiod.
Altemation, /. louoron, jdrie^t^ffeit
koaibteleminen.
Alternative, /. iDatj^e, mat^to; toa»
Unto (la^ben evi afiain n^dUHd): on
lui a donné l'a.
Alternativement, adv, touoxotttLta;
toaa\ïn*a\ax\c9tL
Alterne, adj. touoroteSen oletoa 1.
afetettu; angle a., alternati'tutma,
iDUorofutma.
Alterner, v. a. ja n. muorotellen afet*
taa 1. totmittaa.
Altesse, /. (orteud (artvontmt); son
a. impéiiaie, ^dnen feifariUtnen for»
leutenfa.
Althaea,/. altê<j[uuri.
Altier, ère, adj. xilpt^, pS^^Ied.
Altimètrie,/. {orteubenmittaud^ttebc
Alto, m. alttUtoinlu.
Alnco, m. taxf^apliU'ô, ^u^Iatn.
Alnde, /. rodrjdttç tamma^na^fa
lirian lanftffi.
Alndel, m. (fem.) ^drmddtîjd^adtta.
Alnine, /. totruo^o (artemisia ab-
tinthiufnj.
Alnmelle, /. neitfenterd, 4apt; mie*
lanterd.
Alumine, /. (!em.) alumini C^u^bad
famtmaa).
Alnminenz, ense, adj. alunan fefaU
nen.
Alnn, m. atuna.
Alnnage, m. alunan It^eefen Îa9ta*
minen, patttominen.
Alnner, r. a. a(unan»Itpee9fd fadtaa,
))attota; ftltttdd (f)af)ert).
Alun
25
Ambi
Alnnier, m. alunatifeittaiâ.
Alimière, /. alunate^bad.
Alvéolaire, €uij. ^amina8fotelon«.
Alvéole, /. ^ammaéf otelo ; tntla*,
^ebednft^foteio; tenno, fibed (me^ilili««
ten toa^afaalut^fa).
Alvin, ine, adj, mal^an', tna^a*.
Alysson, m. fuoruo^o (alyuum).
Amabilité, /. raf aStettaiDaifund, |ert'
toifutt^.
Amadote, /. erttd ^uu^ttHr^nSti lait;
Amadou, m. toufa.
Amadouer, v. a. ^^œ&tlia, matrttelCa.
Amaigrir, v. a. ia 0. n. lai^buttaa,
lat^tua.
Amaigrissement, m. (at^tuminen.
AmaJadir, v. n. fatradtua.
Amalgamation, /. eIo^o))ean fefotta*
minm muun metaflin fan^fa; ^fuiD.)
9^tenifttlau9, ^^bistt)9.
Amalgame, m, elo^opean feod, amaU
gama; t^^teenfutatu^.
Amalgamer, v. a. amalgamittao;
O^tcenfulattoû. — S'a., v. r. amalga*
motttua; t^^teenfttlautua.
Amalthéé, /. ^malt^ea, 3uptterin
Imctt&iS; Corne d'A., rutifaudfariDi.
Amande, /. mantett; f^b&n (luu^e*
befmidftt); a. amère, fartoa^ manteli;
a-s lissées, fofuroitut mantelit: a- s en
coques, fuoridfa oletoat mantelit, Ixal»
manteUt; pâte d'a-s, mantelttaiftna.
Amande, m. mantelimaito.
Amandier, m. mantelipuu.
Amant, nie, ». rafadtaja.
Amarante, /. omarantt. — adj, am*
rantin mârinen.
Amarantine, /. erSd milulufan tajt.
Amarelle,/. (futo.) tx'àî ladmi (gm-
tiana amarilla),
Amariner, v. a. mte^tttSii toaïIo«
tctta ïaitoa. — S'a., v. r. tottua me*
reen.
Amarqne,/. fum^JU, mtttta ta^i muu
merni fu(Tun)21t)I(l«ftt.
Amarrage, m. (tain?.) anflurtlle me-
nemincn, antfunn laêfeminen^ (airoan
fitnntttSminen rantaan; nitomtnen, fet*
finfi.
Amarre,/ laiisatro^ft; rantatoutoi;
le yaisseau est sur ses a-s, laima on
menn^t anifnrtin.
Amarrer, v. a. ftinntttdS; panna
1. tb^tt&d Ittnni.
Amas, m. ISia, lala, iouffo.
Amasser, v. a. Ittiâtâ, tafata, foota.
— S'a., V. r. lofoontua îôjiïïc, Icrô^*
t^d iouffoiÇtn, pamigin.
Amassette, /. maaltladta.
Amateloter. r. a. idriedtdd (aima*
mte^et fiarittain, touoroteUen.
Amatenr, triée. $. tteteiben ta^l tat^
tetben ^arra^taia 1. fuofiia.
Amatir, t;. a. faattaa tultaud ta^i
^opeitud ^immedfft.
Amanrose, /. [U ({i(md9ja).
Amazone,/, amafoni, ur^otar.
Ambages, / pL roeruTfeet, fujieet,
iuonet.
Ambassade. / Itt^et^d (tDalttotli^'
nen); IttiettilâdniQtrla: envoyer en a.,
IS^etttlddnd ))anna menemddn; Id^ettt»
(d^tunta; envoyer une a., panna (d«
^et^^funta menemddn; fananfaatto {t^l*
pt^iôtcn mvm,).
Ambassadeur, drice, / ld^etti(d«,
ambadfabfirt; ^dnen puoIt[on[a.
Ambassadorial, aie, adj. ambafa*
bSriin funlutoa; ambafabi-.
Ambe, m. ambi, œoitto arpapeltdfd.
Ambesas (s ddnt^^), m. Tun taitti
^eitet^t noppafet ndijttdmdt ^Ififfdd.
Ambi, m. firurgiCtinen fone jota
fdçtetddn idfenid fiioiHenfa panneSfa.
Ambiant, nte, ad^j. ^mpdrilld^oleroa,
çntpdrditfenjd.
Ambidextre, adj. jota (d^ttdd tna*
fenta fdttd Q^td^i)n)tn fuin oifeataftn.
Ambign, m. aterta iodfa annetaon
fetaifln Idmpimid ja ftjtmtd ruofia;
((uro.) fefajotfo.
Ambign, ne, adj. taffimielinen, epâ«
felmd; epdttetoinen.
Ambiguïté,/ lafflmtelifi)^^, epdfel*
Ambigûment, adc. tatfimtelifedti,
epdfeircddti.
Ambitieusement, adv, tunnian^i*
moifedti, «^imoQa.
Ambitieux, euse, adj. funntan^t"
moinen; pb^tdteleivd; tce^fennelt^, (ftr*
iotudtafa); ^imottfema.
Ambition, / funntan^imo.
Ambitionner, 9. a. funntan^imo^ta
p))9tdd, ^tmota, ^atuta.
Ambl
26
Ameu
Amble, m. ^tt^fdjuotfu, {onlarito^ntt.
Ambler, v. n. ^9dfQtttt&.
Amblygone, adj. t^lf&tulntainen.
Amblyopie, /. ^imtneft 1. ^Smârci
Ambon, m. {irfonle^teri; Iou(uf09ri.
Ambonchoir, Ambontir, Ambontis-
soir, f. £mb . . .
Ambrant, nte, adj. ambralta ISç^'
fçtDd 1. tulema.
Ambre, m. ambra; a. jaune, mercn*
lulta.
Ambré, 6e, t» Ambrant.
Ambréade, /. teto«ambra.
Ambrer, v. a. ambralla futtfuttaa.
Ambretie, /. întta jota tulee amb^
ralta.
Ambroisie, Ambrosie, f. ambrofia,
jumalten ruofa.
Ambrosien, enne, adj, ambrofinen.
Ambnlance, /. lotalafavcttt.
Ambulant, nte, adj. ftertâtoft, {ier-
teleroS, muutteUtoainen.
Ambulatoire, adj. paxîaîta toifeen
muuttatoainen, fierttttod; muutteletDai*
nen, ledtclmatSn.
Ambnler, v. a. tïtxtH^, muutetta, Iu«
leffta.
Âme,/, ftelu; ^enft; ft)b&n; tooima;
omatunto; (fuko.) pSS^ofla, tjbtn, tar«
totus, fuman fetttç^; maîtnfaama; »a-
Utta»ien gi^rt'tumien f^bttn 1. fi\vi9; à.
de boue, tifeît, ï^aipa i^mtnen; â.
damné de qn, e^bottomadtt jfun puoU
ta ))ttamâ; mon à.! fpbdntd|)9fentl Ta.
du canon, ntutilomero.
Amé, ée, adj. metlle rata9 (mtraÏÏi«
rt9fa ftrioitutridfa).
Amélanehe, /. tu^faj)uun marja.
Amélancbier, m. tui^îapnvi,
Améleon, m. omenamiini 9^orman«
bia^ta.
Amélioration, /. parantamtnen.
Améliorer, v. a. ))arantaa.
Améliorissement, m. ^arantaminen.
Amen (=:anteen). int. amen, nun
ottoon, tapa^tuloon.
Aménage, m. fulettamtncn, toet&mU
nen: matla, fuorma; aioneumo; meto»
)>airta.
Aménagement, m. fd&nuBStneK met-
fttn^oito çaffuun ia idtutut|cn puo*
Ie«ta.
Aménager, v. a. i&timu metf&n'
l^oito ^affuun ia i^tutuffen fu^teen.
Amendable, adj. iota on ma^boQi^
nen ))arantaa; falon-atainen*
Amende, /. faffo; a. honorable, iul«
ftnen anteeffl anomnd; Itrlonrantaid*^
tu9.
Amendement, m. t>arannu6, )iaran*
taminen ; muuto9«e§botu9 laf t'efit^tfeen ;
Ianta«atne.
Amender, v. a. parontaa; fafottaa.
— V. n. paxantna; alentua ^innadfa.
— S'a., V. r. |>arantua.
Amener, v. a. tuottaa, faattaa: ame-
nez votre frère, tnotaat meljennc
mua^fanne; no9taa, atottaa, ))erttdtaa:
a. une auerelle, nodtaa rtita; a. bien
un incident taitamadti ^eru^taa ta«
^audta (faunoIttiaUif rdfa teolfe^f a) ;
Intettaa Itfemmâtfl; (laiu).) ^utfeerata ;
(dbedtt^ii: a. un vaisseau, une terre,
i^t^t^H (aimaa, maata; ia9Ua ala9,
torjata (feiltt); ladlca taiman It))))u,
antantua.
Aménité, /. fulotfuud, b^rttatfuud.
Amentaoe, ée, adj. (la^m.) norlo^
linen.
Amenuiser, v. a. o^entaa, ^5l)(iit&,
toeidtfiS o^emmaffl.
Amer (r fidut^^), ère, adj. tatUxa,
taxtoas.
Amer, m. îaxtoaé juoma; faj[)t>t (la*
ïan).
Amèrement, adv. latteradtt.
Amers, m. pi. (latm.) maamerffU
Amertume, /. latferuud; (lum.) fat'
leruud, tu^ta, (armt.
Amesurement, m. (latit.) tat[elmu«,
armto; mddrS, fo^tuud.
Amesurer, v. a. armata, armiota
pit&S; mufonttaa, tuumiteUa.
Améthyste,/, ametidti.
Ameublement, m. mbBpelt^tb, buo«
nefafu^to.
Ameubler, I. Meubler.
Ameublir, v. a. liinteStd omaifuutta
irtatmeffi muuttaa; a. une terre, peb*^
mittttd 1. mu^entaa maa.
Ameublissement, m. tiinteSn ornai*
fuuben muuttaminen irtaimeffi; (maau)
mu^entamtnen.
Ameutement, m. toiraitt )>aneminen
tottjiot^m.
•Ameu
27
Amor
Imeater, v. a. ^crxaa tDttioi^iit
(totrot): (hitt).) ^tt^ttûtt. — S'a., v. r.
ntioeta i^^tcifttn inoniin.
âidA . . • Amphi . . .
Ami, m. ^^tâtDtt; a. jasqu'à la
bourse, ^dtdmS, tiurned et raçaa pt)Q<
beta; a. de bouteille, ittoma«^^tâtDS;
le vert est l'a. de Toeil, n)i^ertdinen
on fUniSUe otoStnen.
Ami, ie, adj, t^^tâtodUmeu, wcmcA,
fnofioSinen, mpdtdinen; la fortune
&-e, ^t^tDft onni; coaleurs a-es, ivtt'
rit, jotla ^^kDtn fo|)ttt>at ç^tecn.
Amiable, adj. ^dtcitoâllmen.
Amiante, m. amiatitti, fitoifuitu.
Amic»l, aie, ad}. ^dtâioaUinen, ^^«
Âiniealement, adv, ^dtâto&tttfedti.
Amiet (= amtt), m. mi^ttt^ me^fu*
tMote.
Amidoiit m. târtft, tangidtudiau^ot.
Imidoimier, m. t&rftnteltiS.
Amidonnerie, /. t&rff tte^bad.
Amie,/, ^«tâiott. naid-^dtSioa, Um*
mittli; m'amie, fultafent.
Amignarder, Amignoter, t;. a. ^^«
&)&tftâ, mairitellû.
A-mi-la^(foit) fdtoel a. 1. la, murttidfa.
Amilacé, ée, adj, tdtfli'atneen fe*
taïntiBL
Amincir, v. a. o^entaa, totventaa.
Ammciflsement, m. o^entominen, lo^
ipattaminen.
Aminear, m. koannotettu fuolanmit^
taajo.
Amiral, m. amiroli; amtrali^aima.
Amirale, /. omiralin puolifo, ami*
raltium; amirali'falert.
Amirante, m. ed^janjalaineii amtrali.
Amirauté. / amtraUn'anoo, axax*
rati*iDtra«to.
AmÎJBsibilité, /. fen omiuaifuud iota
on mo^toUtncn labottaa.
Amissible, adj. jota on ma^bollinen
!abottaa.
Amitié, /. ^«tatDt)^d, fuoftolltfuud;
— a-8, f.pl. t)«tdtt))j^ben, fo^teliaifutt-
ben ofotuffet.
Amman, m. amtmanni, f^toeitflldt^
nen koirtamie^.
Ammite, m. merenfulta.
Ammodyte, m. tobtd (er&d an!eTtot«
ira lajt, iofa tunfee rantafantaan) ; erdd
t^x/tixmtm lait — adj. fantamaalla
{adtoaioa 1. eldlod.
Ammon, m. corne d^a., ammonin
farkot (erd^ {otelotnen).
Ammoniac, aqne, adj. sel a., fal«
miafi; gomme a-e, ammonia!U|pt^Ia.
Ammoniacal, aie, adj. ammonialtm
felainen.
Ammoniaque, /. ammoniaft.
Ammonite, /. ammonin farioi (fo«
telotnen).
Amnésie, /. muidtittomund.
Amnios, m. taikoo, jiola on ftttSn
9m])drina.
Amnistie, /. ^leinen anteeffi onto^
mud (takoattifesti ttaltiollidten rif osten).
Amnistier, v. a. fdcltad ^(einen an«
teetrt«antamud ttaltioKirtdta riloffldta;
antceffi antaa maltiollinen rifod. -y
amnistié, adj. \a part. kDoItioIIidta ri*
fosta anteefft faanut.
Amodiateur, m. tDouraajia.
Amodiation,/, nionraud.
Amodier, t. a. mourata.
Amoindrir, v. a. Mâ^entdd, ^alkoen*
tao. — S'a., V. r. ipd^ent^ë.
Amoindrissement, m. tod^enemtnen,
md^enni)^.
Amollir, v. a. H^e^mittdS; (fum.)
^ennontaa, loennonttaa. — S*a., v. r.
pe^mitd: Igennontua, loennodtua.
Amollissement, m. ^e^menemtnen;
^ennontuminen.
Amoncellement, m. (diddminen, ta*
falIe«poneminen.
Amonceler, v. a. (atoa lofoon, lo^ota,
Idjdtd; fafata.
Amont, adv. ^Iddpdtn, »adten toir«
taa; pays d'à., ^lem^dnd olema maa;
venir d'à., ^Umaa^ta tulla; vent d'à.,
itdtuuli.
Amontal, aie, adj. ttdinen, ibddtd
tttlemo.
Amorce, /. ytfStti, mie^dtin; fantli*
muti; (fvLto.) tuie^dt^^.
Amorcer, v. a. panna ftjdttid, font*
timutia; (futn.) kotetettd, fii^ottaa.
Amorçoir, m. ))iifli'faira.
Amortir, v. a. tuta^uttaa; ^illitd;
feifa^uttoa: a. le feu, tufo^uttoa »at«
ieo; a. un coup de sabre, (illtttt 1.
feifa^uttaa mtefan I^dntt; a. les cou-
leurs, ^immentdd todrit; tuolettaa (ïotU
Amor
28
Amus
fa); Iuttû9taa tnaa koerottotnaffi. —
V. r. roau^tinfa menettHâ, ^eitonttta,
taantuQ.
Amortissable, adj. iota on faflittu
fuoUttaa [melaéta].
Amortissement, m. IuoIctu9; fuote»
tn^ra^adto.
Amour, m. rattaud; rallauben iu-
mala; a. propre, itferaf(au6; m'amour,
f^b(lnia|)^fcnt. — Amours, /. pi ïem-
ptjuttu, lemmenfauppa; lemmittt^, km*
mxîti, letnmelfet; il pense à ses a.,
aiattelee Ummitt^ilnfii.
Amouracher, v. a. mtelettdmSdti ra'
fa«tuo. — S*a., r. r. (de qn) m'ititU
t9mtt9tt rafadtua (ifu^un).
Amourette,/', lempi^aan^eet, tem|)iiut<'
tuncn; (tadkD.)ifinedruo^o (brizamedia).
Amonrensement, ode, raffaadtt, lem*
ped«tt.
Amonrenx, ense, adj. (de qn) xa*
fa^tunut; (de qe.J ^tmoaroa.
Amonrenx, m. rafadtaja, foftia.
Amovibilité. / nta^bolltfuud tuQa
U)iralta ))annutft.
Amovible, <tdj, iota «otbaan n^t*
ratta ^anna.
Ampan, {. Empan.
Ampasteler, r. a. fntfelft ^ainaa
(mittojia).
Ampélis, m. iou^Kintii.
Ampélite, /. maapt^fa.
Amphibie, adj. iota MU ]M xoz»
MYà ett(i maaUa, antfibtnen. — m.
amftbtnen eittin, amfibt.
Amphibiolithe, m. titoett^n^t amftbt.
Amphibiolo^e, /. anifibt*tiebe.
Amphibologie, /. tatjlmiedneit ))tt'
f^ttnpax^.
Amphibologique, adj, fatflmieltnen*
Amphibraqne, m. runoialfa ( — ^).
Amjl^higonri, m. efittel^, iodta pnuU
tuu mteltft ia i(irieëtt)«t(i, fetafottu*
Amphiprostyle, «n. ttmpptlXf jo^fa
on nelici piiavia fetH ttn* ett& tatapuo'
UUa,
Amphisbène, m. \tpu, m^O'fSdrme.
Amphisciens, m. pi afuiantct tro*
pxîtïn roauaa.
Amphithé&trale, adj. amfiteaterin«
ialtatnrn.
Amphithéâtre, m. amftteateri; ïoà'
^ittUttt ^lenmat idtninfiiat fatfoita
narttn teateridfa; a. d'anatomie, ruu-
mttn(etffau0>fa(i.
Amphore,/. »efl«amme(7omaIatnen).
Ample, adj. axoaxa, aatoa, mdlia;
laniea; rnnfad, çltttf^II&incn; habit a.,
ah)ara maate; rédt a., lamea fertontud.
Amplement, adv. latoeadtt; run«
faa^tt.
Ampleur,/, awamud, (an)eu9.
Ampliatif, ive, adi. felittcHnfi, iu
ffiârott: la bulle a-e da pape.
Ampliation, /. ttriotud, jota on pftâ^
ftrjoturfen fandfa ^^tSpitiitnâ, bupUtti,
{opta.
Amplier, v. o. tot^tafelft It^fâtâ,
fnoba aian ptbenn^dtS.
Amplificateur, m. iola (awea^ti ttr^
iottaa tabi fertoo.
Amplification,/, aineen latota tfiu
teleminen.
Amplifier, v. a. litotella; tamea^ti
erutâd.
Amplissime, adj. fangen lamea; fnu«
re^tt funnioitettu (armontmitçd).
Amplitude,/, (mtttaudt.) fuora mu
ma laaren ^^oedtS pdil^til toifecn; a.
de jet, pommt'ampuman maafafitora
tantomatfa; ero tS^ben tobeQtfen ia
n&enndifen noufn* to^i la^fupatlan md«
tm.
Ampoule, /. pttiïonen; funiafa^ a9*
tta; nieflfupla, merifeïïo. La sainte
a., puQo, iodfa fail^tetddn p^^d Uitj,
ioUa Tan^fafaifet tuninfaat fntunat-
tae^fanfa nïoibeltiin.
Ampoulé, ée, adj. p'àr^^tH, forfeofo*
^otnen.
Ampoulette, / pommien f^t^t^^*
pntfi; tttmalafl.
Ampusser, t Empnsser.
Amputation, /. idjenen leiffaud, id«
[enen fa^aamtnen.
Amputer, v. a. Icitata 1. fa§ata idfen.
Amulette,/, noitapudfi, iumou9taIu.
Amunitionner, v. a. n^aru^taa linna
tarpeelltfttta muonaroarotda.
Amurer, v. a. (meriko.) jdnntttdd
^alpt.
Amures, / pi (mtxxro.) ^alftt.
Amurgue,/. QQ^n ra^ta; Slj^n po^ia,
«falta.
Amusable, a^j. iota tooi ^umit-
taa.
Amus
29
Anas
Amnwmt, nte, odj* (ntoittatoa, rot-
tofo.
Amusement, m. ^umitud, ^uisi; iaa«
rimlemifet n)ii)o^ttcIemt9t& toarteu.
Amuser, v. a. ^ttiotttaa; ioarittele*
raiftfla toitivtoteas. — S*a., r. r. (à,
àé fc) ^ntottetta, I^dtttiUd; (de qn)
(ltâ& pi(na)}uuna; toittaitTa.
ArnuBette, /. p'xtnx ^uioitud; lap\tn^
Uo; txàé lanuunan iaii,
Âmiueiir, m. leifinla^Iiio; iaantte*
l'tia.
Amnsoire,/. t. Amusette.
Amygdale,/, nielurifa.
Amygdaiin, ine, adj\ monte(t«5Ii^(i
Amygdaloïde, /. mattteltfimi.
An, «s. œuoft; le jour de Ta., nuben-
nmoben'p&ttuâ; Fa du monde, tDUofi
nueilman luomtfen jâdeen; Ta. de
grâce, iDUofi ^rt^tutfen f^nt^miin j[3I«
fan; par an, kouobedfa, touoteenfa.
Alla, m. (IfiftL) liriotetoan aa ia mer»
titfce ettâ futaftn lajia |)annaan [aman
iccrran.
Anabaptisme (p ei fiSnn^), m. uu*
ètsta«fa«taiain udronla^Io, ^oppx.
Anabaptiste, m. uube9ta»fa9taia.
Analnsses, /. pi {tnifen ia »oIfoU
fcn rattafet touoteespeitot, ioita 9îand'
taéfa ja ÇoHanni^la U)almtdtetaan.
Anacarde, m. inbtatainen ^ebelmS,
jita laaneena fâ^tet&iiti.
Anacardier, m. pviu, iofa anocarbe«
^ebelmàft todwoa.
Anacathartiqne, adj, remède a.,
Anachorète (ch=f), m. eraiftd,
trâtfS.
Anachronisme, m. ajantadlu^toifa,
tre^b^d ûjonla^fu^fa: ^airou^ iontun
cjos luonteen lutoatlemife^fa.
Anaclastiqne, /. ttebe malo^âteiben
cmrroeta.
Anagallis, m. erttd fadtut (anagal-
An^Ogie,/. ftclun tjlcneminm tai«
naaHifun ajatutriin.
Analogique, o^?. interprétation a.,
'anojlen luonnoltifen mtefen fe(ttl)d mïj^*
tiHifeen tapaon.
Ânagrammatiser, r. a. anagrammia
ûptttaa.
Anagrammatiste, m. anagrammten
feptttâifi.
Anagramme,/, anagramma; uuflen
fanain fe^ittHminen mttttrfit^n fanan tir'
iaimi^ta.
Analeotes, m. pi. iDotitut otteet lir*
jailtian teolfi^ta.
Analème, m. erttd adtrofaBin (ajii;
aurinfoIeKon mitfart.
Analepsie, /. tointuminen taubin
i&Ifeett.
Analeptique, <. ja adj. tuolmia fartut*
totoat tafifïcet. — / tcrioe^ben-op^ji
Analogie, /. fuçta, fu^teelltfuud, ta*
fofu^taifuu9 ; famantaftoifuud.
Analogique, adj. fu^tainen, tafafu^*
tainen.
Analogiquement, adj. fu^toifedtt.
Analogisme, m. fu^baQtrtin oloi^tn
))eruëtettu jo^to^ittatbd.
Analogue, adj. fu^tainen, t)§teen \t*
pxxoa^ mufainen.
Analyse, / lap^iatten ïiutnotud a(«
Iuainetftn[a; matematillifen tc^tatofin
fuorittamiuen; fuuremman teoffen V^*
^^t eftttamtnen.
Analyser, v. a. Itumottaa aïfuainei^
Tmfa; iafoa alfu^opinfa ; tarfotn tut*
ti^tetta; te^tdtt)t& fuorittaa.
Analyste, adj. analçferaaja.
Analytique, adj. anali^tinen; —
-qnement, odAf. anaf^ttfedti.
Anamorphose, /. fuunnaton fuma,
jofa tar))ee((tfedta etaif^^bedttt tarfad'
tcttuna ncifQ^ fuunnalltfetta.
Ananas, m. ananaS'^ebelma.
Anapeste, m. runoiolla ( ^).
Anai|ohore, / faman fanan ferto*
mtnen jiotaifen eri laufeen ta^i laufeen
ofan alusfa.
Anaphrodisie, /. fçfenemattSm^ijd
(rtitantSSn).
Anaphrodite, adj. f^Ienem&tSn.
Anarchie, /. tualtio, jolta puuttuu
laittinen ^attitnd; iDattattomuud, latto*
muud.
Anarchique, adj. j^allttudta puuttU"
n^a; roallaton; opinions a-s, mtelipt*
itti, iotfa fuorttteleroat ta^i aaitutta»
roat roaiïattomimtta.
Anarchiste, m. toaHattomuuben fuo«
fitteUia.
Anasarque, / weruauti.
Anas
30
Ânéa
Ana4rtase, /. (Ië9f.) ne^teiben nou«
feminen (ruumiUfa).
Anastomose, /. toertfuonten fnut 1.
9^bt«t^Ifet.
s'Anastomoser, v. r. ^^tçtt (koerifno*
neidta).
Anastomotiqne, adj. merifuoniett
futta autatfema (ISttfe'aine).
Ânastrophe, /. fanain tatoûHifen
ittrie9tt)tfen muuttaminen.
Anathématiser, v. a. ^anna pan»
naan; ttrota (ifuta).
Ânathème, m. pannaan t>ano; fi*
X0U9; ^annaan pantu.
Anatocisme, m. foronfi^fomitien,
!un otetaan intre^p tntredft^tS.
Anatomie, / anatomia; ruutnttn«
(ei!faud'Op))t ; mnmttnleilfaud [en eri«
ofien tuttimidtatoarten: faire l'a. d'un
animal; a. végétale, fadmi^anatomia ;
(fum.) tarffa tutfimu^.
Anatomiqne, adj, anatomttttnen.
Ânatomiser, v. a. anatomiferata;
ruumt9ta leifata; (futo.) tarfadtt tuttta.
Ânatomiste, m. anatomidtt; ntU'
mtinleiffaaio.
Anatron, f. Natron.
Anandie, /. ^n^umattomund.
Ancêtres, m. pL cftman^emmat, efi«
if&t; fufuporttjct.
Ajiohan, m. adtta, jo^fa !a(ffta \am*
mutetaan.
Anche, /. nu^aiïud'foittimen fnuttn
1. ^nulifap))ale; lieli urtuin j[)tif)utdfa;
mt^S^ntonoi, jo^ta iaubot iuotSmat
falflin.
Ancher, v. a. funttimeSa, fuuIa))^Q'
leclla marudtaa.
Ancbilops (= anft • . .), m. aio9 [lU
wJàp'xtit»% naarannappt.
Anchois, m, farbetti»fata, anion)t9.
Ancien, enne, €uij. muinotnen, ifi«
tt>an^a; man^a (totra^fa); enttnen; an-
cien ministre, tntinen mtmdtcri.
Ancien, m. ii&f Sd §entt(0 ; toan^tn (I^*
I&n, faupungin); mutnotnen [loan^adfa
ajadfa eliinee^ttt, eritttttn &xtttalaxfi9ta
1. 9?omQlatf{dta] ; ttan^em^i tt>iradfa.
Anciennement, adv, muinoin, en*
nenmntnoin.
Ancienneté,/, toan^nud; totrfa-aian
^ttuu9; aifo, iodtamirtawuobet luetoan.
— De tonte a., adv. ifiman^oidta ajoi^to.
Ancolie /. afiUia.
Ancone,, /. f9))ntt«t>Sfin iântSte.
Ancrage, m. an(Iuri))o4iQ, *))aiffa;
droit d'à., fatamara^at
Ancre,/, anffuri; l'aile d'à., anf«
furtn lapa; mouiller l'a., annurotta,
mennii anffuriin; anffuri 1. rautafin'
fil& muutin tDa^ttitffeetfi ; (fnm.) tur^
koo, turwa))atfta.
Ancré, ée, adj, anffutoittu; ^^min
||)erc^tt)n^t; (roaaf.) croix ancrée, anf"
furiri^ti.
Ancrer, p. n. anffuroita, mennd
anffuriin. — S'a., v. r. pcfîint^a, pt*
re^tpd.
Andabate, m. a(abtaton, iofa taie*
tell rtlmdt pbottuuia.
Andaillots, m. pi. feilinrenfaat
Andain, m. lae^, lafe^tnen.
Andanté, adj, (foit.) fo^bin ^ttaadtt.
— m. anbante, anbante'ta§bi0fa foitet*
taroa teod.
Andonille, y. (t^amaffara; la robe
de l'a., mafrorana^fa; a. de tabac,
rutta-, ^5tfi)tu^affa.
Andoniller, m. alimmainen ^aaca
farnaan farmtdfa.
Andonillette, /. Ii^a))al][eroinen, fri*
fabetri.
Andratomle, /. t^mt^ruumtin ana«
tontia.
Andrienne,/. h)an^an<atfainen pit»
U\9ixtptintn naidpufu.
An^rogyne, m. fafflneutootntn, miee*
ttatmo. — adj. (fadm.) fafftneumotxen.
Androïde, m. foneettinen i^mid»
fuma.
Andromède, /. anbromeba (tft^tifi"
ferS); erttd penfaan lajt (andromeda).
Androphobe, adj. t^mifi& fat^titoa 1.
tammowa.
Androphobie, /. i^mtdfammo.
Androsaoé, m. (fod».) ruffi, f^nfi-
ruo^o (lysimaehia).
Androsème, /. er&e nurmifuidmon
(ait (hyperieum).
Ane, m. aafi; (tutn.) tu^nnti, ^ouf«
fio; â. rayé, febra.
Anéantir, v. a, otcmattomaffl te^bii
1. faattaa, f)ennpo^itn ff^mtiUlk; pox9*
taa. — S'a., v. r. xantta olematto»
maffl, ^ttmitd; na^rç^ttAfi ttfettu{&, mu
tiittbmt^^tt&nfii tunnu9taa.
Anéa
31
ÂnU
Aiéantissement, m. olemattomaffl
ttMnen 1. (atoiaminen; ^oidtamtnen;
Biitâttimti^ttnfa tunnu^tamineti, n9Q'
inecdote,/. anetbott; It^l^j^t, teriitDd
Istùmva; pteni, o(oia iDalaifetoa l^id^
toriûllincn fertomo^; fottûtoru. — adj.
isltaifematon.
Âiecdotier, m. anetbotien lertoia,
«totoiltia.
Âsecdotiqne, adj, anetbotta ttfat«
^3â, anefbotin taltatnen.
iiièe, /. aaftti taafattinen L fuor«
lallinen.
Anémographie, /. tiebe tuuUdta,
î-ilitiebe.
Anémomètre» m. tuulenmittari.
Ânémométrie,/. tuulenmtttaud«tiebe.
Aiiémone,/. touoffo, mtlufu!ta (ane-
mue).
Aiêmoscope, m. ilman ennudtaja.
iiépiçraphe, adj. nimile^tea, pUU
Wirjohiôtû ^JunttUTOa.
Anerie, /. aofttnatfixu9, t^^m^^d,
Aiiesse,/. ûûftntammo.
AAeth, fli. tiHita^mt (anethum).
Aiiéti^e, adj. farbd potdtatoo.
Aiiémsme, m. ttaitofuoncu re»c^*
m.
Aiifraetaenz, euse, adj. mutfoinett;
ïataîainen: foïea.
. Aafractuosité, /. mittto; ebtttûfoi'
'■w; !oïen«.
Aagar, m. njoio; liitcti.
Ange, m, enleit; a. exterminateur,
Jjrdû'Oiteli; les anges rebelles, pa^
^ tttWit; rire aux auges, t^^ja^ta
Muroo. — Anges 1. boulets aux an-
^ tDttja-fuulat.
Ange,/. crSô tncri!ûïan loit (^fgwa-
ABgéliq[iie, adj. enlcUnfottoinen. —
'■ rafitantitoincn fontelc; (lo«n).) on*
pila.
^elot, m. wa^aineu normantifat-
=^ lUttôtO.
^geltts (s aant^^), «i. fûtoliîten
jm ^itjWac neitfçOf, maarattçina
^^Diin ietfina.
.Aagine, /. Jurffntouti, jofû c3tao
Anglais, aise, aé^. ia s. engfantt^
lainen.
Anglaise, / engefdfa (era^ tan^fi).
Anglaiser, v. a. lotfaidta §e»ofett
^anta, t^))pt^annairt te^ba.
Angle, m. futma.
Angler, v. a. fu(man«muotoifef{l
te^ba.
Angiet, m. ptmt fuoralutmatnen Io«
ma rafennutfen fetna^ta ulonemten often
loattïïa.
Anglenz, ense, adj. fnlmata9; noix
a-es, fatfanpa^tina, roainfitti.
Anglican, ane, adj. eng(anti(atnen
[udfonnodta 1. ftrtodta].
Anglicisme, m. englannintieteHe omi«
tutnen pu^eenmuoto.
Angloir,m. fulmamttta, minffeli^ata.
Anglomane, a, ja s. euglanttlaid"
fii^totnen.
Anglomanie, /. englantttaidlii^to.
Angoisse, /. tu^la, ^ata, û^btdtud,
poire d'à., era^ paar^nait laii; fuu«
pùtxtta.
Angoisser, v. a. tudiauttaa.
Ançon, m. {|etttoIeti)a9; pt^bttiotUa
o^teroia ia ftm)){ufotta ))^^betaan.
Angora, s. îa adj. chèvre, chat a.,
pitfa» ia bienotarraainen tuttu 1. tï9\a.
Angnicnnre, / ja^tttormen ^t^na.
AngniUade, f, ^utlaud anteriaifen
na^aUa, pix^tata, fiebotnlla nenaiii*
naiïa j. m. f.
Angnille, /. anteriainen.
Angnillées,/. pi Angnilliers, m,pL
fuorut laman ruumadfa, iotfa tuotta»
iDat tothtn pum))))ut^tn.
Angnillière, /. anleriai^pata.
Angulaire, adj, hilmalad, joUa on
tvLima; mouvement a., Itifunto, jota
Utj tulmtttain, ta^i fiertaiDa Uihinto
jlun ejtneen ^mpari; pierre a., tutma*
fimt.
Angnlenz, ense, adj. fulmtfad, mo'
niftttmainen.
Angnstie, /. tudia, a^btdtnd (tau*
bi^ja); a^bad paiîta, abbinfo.
An^stié, ée, adj. açbad tapta.
Anicroche,/. t9tt, tDiim^tt)^.
Anier, ère, s. aaftn<'ajaia.
Anil, m. inbtgo«tadn)t, tnbigo«)oari.
Anille, /. mkjll^nton; t^nuMa^*
tDten larft'l. f terre.
Anim
32
Âanu
AnimadversiOB,/. nul^bc, nuf^tlma
mutdtntuë.
Animal, m. eitttn, nauta; t^^mfi i^»
minen.
Animalf aie, adj, etatmettinen, tMrx* ;
rè^ne a., ef&intnnta; les facultés a- es,
eldtmeKifet aidtit;rhomine a., ruutnttl"
Hnen, ai^tiOtnen i^minen, t^mtnen Mu
metft ajateltuna.
Animalcule, m. ^tent tl'àïn, iota au
noastaan fuurennudlaflICa uiotbaan ntt^«
bit, milrodto^inen et&itu
Anlmalisation,/. ruofa'ûinsen muut'
tuminen eïStn«atuee!{t.
s'Animaliser, v. r. ntuuttua elStn*
aineefft.
Animalité, /. e(dimen«(uonto, Mu
menlattaifuud.
Animation, /. filiSn etd^t^mtiten
emân lo^buêfa.
Animé, ée, adj. ntltod, ^tlped; fuut«
tunut.
Animer, p. dk ttoa tnottaa, e(ii^b^t«
m; elro^ttâd, toilfadtuttaa, rit^ottaa,
tt>trfidtSd, fc^ottaa; fuututtaa. — S*a.,
V. r, elâ^t^d, ivirfi$tt)â, inno^tua; fuut»
tua.
Animoâité, /. ëret)0, n^t^anuimma,
Ank, m. antfl (fadioi).
Aniser, v. a. onifiUa ^S^dtiicl.
Anisette, /. anifi'nfbSd.
Ankyloglosse, m. fteUidnne.
Ankylo&e,/. idfenien tanfeud.
Annal, aie, adj, luuofitauben fedtd«
M, rouobenmtttatnen.
Annales, /. pi aifaf triât.
Annaliste, m. atlatiriatn totmittaja.
Annate, /. ^aatotHe maffettatoat en«
fttDuoben tulot |)t9j[)an n)ira9ta.
Anneau, m. [ormud, rengad; (!uu>.)
{jtuêfutra.
Année, /. »uo{l; muoriferta; toue*
fttulo; a. solaire, aurtnfotDUoft; a. bis-
sextile, farlaudkDuoft; les belles a-s,
nuoruuben»aita.
Anneler, v. a. ti^aroiba, futrttte
panna.
Annelet, m. ptent formud 1. renga9.
Annelure, /. li^ertdmtnen, ^iuêten
futrtKe pano.
Annexe, /. pdd'Ofiaan f^rjiit'a^tana,
a^utcinona fuuluma; lifttntd, Iifdfe;
{appc(i*fcuroïunta, *t\xtto.
Annexer, v. a. Viïtm, It|fttii; ^V
bidtciii.
Annexion, /. (iittdmtneit, nfddmi-
ntn; Q^btdtSmtnen.
Annihilation, /. mttdttSmdIfl, oIe«
mattomatfl telemtnen.
Annihiler, v. a. mUdttbmdtp, oie»
mattomaffi te^bd.
Anniversaire, adj. nuoiittain fa«
tnaan atlaan ta^îa^too; fête a., touo^
piu^Ia. — nu wuofittain wietettdujtt
merfiflinen pdimd 1. tapaus, n>uofi||)di'
h)d; l'anniversaire de sa naissance,
^dnen f^nt^mttpditodnfd.
Annoise, /. maruna (artemitia).
Annomination,/. fananfuttaud, iouta
ptxu9tttna on itun ntmi.
Annonce, f, iultdtu^r ilmotud.
Annoncer, 9. a. iulidtaa. itmottaa,
tiebofft faattaa; ennu^taa, tietdd; cela
n'annonce rien de bon, et tdmd en*
nu^tOr tiebd mttddn ^tjmdd; un do-
mestique m'annonça, fialweliia \U
motti tuloant. — Sa., v. r. faattaa
ttfenfd tunnetuffi, Iguomatnfft, ilmi: il
s'annonça par ses manières polies;
ilmottaa itfenfd koiran ^tiiatfu
Annonciade, /. l'ordre de l'a., ncit»
f^t SÏRanan ilmrttijlfen mui«toffi pe*
ru^tettu rttari' tal^t tuodtartiunta; nun<»
na annunctata4uo9tart9fa.
Annonciatif, ive, adj. ilmottatoa,
ilmotud; lettre a-e, itmotuétirie.
Annonciation, /. 92ett(^t ai^anan
ilme^tt)^, 'i(medtt)dpdtmd.
Annone, /. muofliautinnt ruota,
«muona.
Annotateur, m. muidtitn pantia;
muidtutudten tettjd.
Annotation,/, mm^tutu^; mui^tiin*
pano; talauïarttfoon pannun omaifuu*
ben tuettelo.
Annoter, v. a. panna mutdttin; tel^*
bd mutdtututrta; ftriottaa omatfuud
tafaioarttfoon.
Annuaire, m. tDuoflttain t(maantu«
n)a teod; fertomu^ muoben tapauf**
fiêta.
Annualité, /. nuofifauttfuuS, n^uo*
tifuu«.
Annuel, eUe, aâj. tvuofifauttttcn,
wuotta feStdtod; le consulat à Rome
était a.; n^uotinen: fêté a-e.
Annu
33
Anth
AmeUsnent, adv, lottofittaiit, iofa
tDnofl
Aûmité, /. dtvfautinen touofira^a,
fvotetudfaman tonotinen forfo ja ftto«
letndfttmma.
Annulaire, adj. renfaan mttotomen;le
doigt a., nimetOn f ormi. — / le^timato.
Annnlatif, ive, aâj, mimavM[x
tefetoS, toernuttatoa.
Annulation, /. mitttttdmttïit te!emt«
uen, ^entattamtneu.
Annuler, v. a. mttâttSmfilfi Uf^hH,
{wrnuttaa.
Anoblir, t^. a. aoteloita.
Anoblissement, m. aatelottud.
Anodin, ine, UâcifO (ietocntfikott; kote«
sodti koailuttatoa; {tnto.) mttiitdn, t^«
Anomal, aie, adj. fSftnnStttn, poxh
îttWiL
Anomalie,/. fd&nn9ttSmt;t)«,))otffeu«.
Anomien, enne, adj. laiton.
Anomies, /. pi erK^ loii fitoettl)»
iintS totelotfta.
Anon, fl». aaftntoarfa.
AnonnenLont, m ônlpttttmtnen, font*
maltaminen, takoottelemtnen.
Anonner, v. o. ânl^Uttft, fammaltaa,
totootefla.
Anonyme, adj. ntmetSn; ntmenfa ïU
mottamaton.
Anordie, /. ^o^jatuuUr «m^rdf^.
Anorexie, / ruo!a^a(un punit.
Anormale, adj. \Mnnmn, [àlkanfiU
Uftftii olo^tanfa fioilfeema.
Anosmie, /. ^aju^ai^tin puutt,
Anonre, adj. ^SnnâtSn.
Anse, /. fdDenfiia, ta^toa, îoxtoa (ad^
tian), la^belma.
Anse,/, f Hanse.
Anséatiqne, f. Hanséatique.
Ansérine,/ f eto^an^iff i, ^an^enjoda,
(potêiUilla aruerina).
Ansette, /. ftimud, (meritD.) Ut^hm*
m, flati.
Anspeot, m. (meriko.) fctrtpoata.
Anspeesade, m. tori^raahn adulai*
nm, loa^aa-e^toinen.
Anta, m. ta|)iiri.
Antagonisme, m. rldtirittatfuu9,
Antagoniste, m. toa^tn^taja, rtita»
)DCU.
Antan, m. mennl^t konofL
Antanaelase, /. faman fanan fetto*
minen eri merfit^ffesfft.
Antanaire, adj. kouobentoanba [Mu
mïm}.
Antaretiqne, adj. etelSineii, poffiùx^*
natoaHe madtoîïttinen; pôle a^ tt^H*
nopa; terres a-s, etetôifen mxoûn maat.
Antarthritiqne, adj. (mttoaloa, Iet«
nt& parantatoa.
Antasthmati^ne, eidj. ^^m*afit\9*
tudta, fulhttautta ^arontaioa.
Antéoédemment, adif. ennen;(juma«
(uud'Opidfa): latfontatta; Dieu pré-
destine à la i^loire a. anx mentes,
3. mdSrtttt lunntaan anflotl^in îatfo^
matta.
Antécédent, nte, a^. ebellinen, ebel«
Antécédent, m. ebcflhten.
Antéoessenr, m. fotn<o^in ))tofe^fott
^U'Optdtodfû.
Antéchrist (st et fittun^), m. anti«
Ui9ta9.
Antédiluvien, enne, a^. enneu tôt*
benpatfumu^ta tapaj^tunut.
Antenne, /. burietaaia; tuntofartot
Antennules, /. pi f^apuin (^t)9ntet«
Ajitenois, !. Antanaire.
Anténuptiale, adj. emien koi^f hntdtS
tapafitonvit
Antépénultième, adi. fa^ben tott^
meifen tatoun ebelïtt oittoa. — /. foi*
mad tamu fonan Io))udta.
Antérieur, eure, adj, ebeïïtnen, en^
nen ta^a^tunut, isan^em^t: etupuoli*
nen; ce contract est a. à l'autre, t&«
m& fontta^tt on tt)an^em))t futn tttm&
totnen; la face a. d'un bâtiment, ra«
tennuffen etu^uolincn fetnS.
Antérieurement, adv. ennen.
Antériorité, /. ebeSif^^d ajan fu^
teen.
Antes, m. pi !n(ma))ilQrit litotra^
fennuffi^fa.
Antestature, /. (iireedfa te^t^ rinta»
n>anidtu9.
Anthélie, f. aurtngon ^appl
Anthelmintique, adj. matoa hioitU
tatocL.
Anthère,/, (fadm.) ponfl (^eteedfd)
Anth
34
Anti
Anthèse, /. (taM.) fnRiminen, fn«
fan pa^Uamtnm.
Anthologie, /. atttoloaiar toûlitut
tùppattti runotttfldta teofftdta.
Anthophile, adj. futlia ratadtatoa;
^(einen mmittod mti^fa MmfLt ^i^Sn*
teiftae.
Anthofl, m. rodmattni.
Anthospenne, m. ainbra*tocnfa6.
Anthracite, m. erftd fitot^ulen (ait.
Anthrax, m. (l&af.) toeripa^ta, rut«
topaife.
Anthropoforme, adj. t^intdmitotot«
nen.
Anthropologie, /. antro^ologta.
Anthropomorphisme, m. udfonnollt*
nen ofpïf jota omtdtaa Sumalotte in«
^tmillifen mnobon ia in^imtllifet omt*
naifunbet.
Anthropomorphite, m. ^Httlmainitun
o^tn tunnndtaia.
Anthropopathie, /. fnmallinen ^ube*
tafa» tun ^malaOe omtdtetaan tnçt'
mtQifet ^tmot.
Anthropophage, $. ja adj, t^mt««
Anthropophobe, «i. i^miflil lammol*
fuma.
Anthropophohie,/. tl^mtfitt lamntoN
fnmtnen.
Anti, ionfun fanan eteen (iitetti^nd
merittfee toaetu^tn^ta, ta^i ebelltf^^tt&
ajadfa.
Antiapoplectlqne, $. ia adj. f^aU
^au^ta ))arantatt)a 1. e9ttt»tt.
Antiarthritiqne t. Antarthridqne*
Antiasthmatfqne t Antasthmati-
que.
Antichambre,/. ctnÇnone, etetnen.
Antiehrèse, /. nauttntO'Oiteuben
))anttau6.
Antiehrétien, enne, adj. fri9ttn«op«
pia wa^tn^tama.
AntiehriatianiBme, m. tri9ttn<op))ia
wa^tudtaioa oppu
Anticipation, f. ennen mttttrlUaif oa,
ennaIo(ta te^t^ toimitn^: a. de paye-
ment, ennen m&iirii*atfaa fnoritettn
matfn; ennât)|9; ennSt^dlaina, malfet»
tawa tt>a9taifU![a maltiotnloiOa; ana9«
tn9, ionhtn oitenffien (onifaaminen ;
par a., ennololta, ebeIttttSfin.
Antieipé, 6e, adj. ennen«atfatuen;
enfer a., ^elttettOinen olo tSdfS eI2l«=
mâ^fii.
Anticiper, v. a. ennen mSSrS«atfao^
ennafolta te^btt; ebelttffttrm ))I50lantaa l.
ottaa; anadtaa; a. sur ses revenues,
ftt^tttta tttlojanfa, ennenfuin omat faa*
but.
Anticoenr, m. ^atfnfe ^emofen rtn^^
nadfa.
Anticonr f. Avant- conr.
Antidate, /. aftaftrjaan ta^t firiee*
fen panta anto))8tn)S, iofa on tobelltdta
attaifempt.
Antidater, v. a. ^anna nata^aifem»
pi antopfitmtt tuin tobeUtnen.
Antidote, m. ntt^rf^n n)adtin.
AntidysBcntériqne, adj. ^unatantta
paxantawa.
Antienne, /. mSrf^, iota Tuffart en«
fin laulaa ja feuratunta ta^t V6M pt*
ten fertoo; (fum.) tlSmtt uuttnen.
Antiépileptiqne, s. ia adj. f^aU
pùu^ta parantama, edtanitt.
Antiétiqne, s, ia adj. ^in^eïïQdtau*
tta parantama.
Antifébrile, s. ia adj. fuuntetantia
))arantan)a.
Antihydropiqne, s. ia adj. n)efitau»
tia ))arantania.
Antihypocondriaqne, s. ja adj. fç*
bttntautia ji^arantakoa.
Antilogie, /. n9ttrtitatfun9.
Antilope, /. antilo^i, gafelli.
Antimoine, m. anttmoni.
Antimonial, aie, adj. anttntontnen.
Antinational, aie, adj. e))dfanfaQi»
nen.
Antinomie,/, ridtirittatfuud fa^ben
lain ta^i latn ert oflen n)iiIiIC9.
Antipape, m. tnadta^aami.
Antiparalytiqne, adj. ja m. ram«
ptatta ^arantana.
Antipathie,/, tnl^o, tnadtenmiettfij^dr
anti))atta.
Antipatiqae, adj. in^ottama, h)a««
tenmteunen.
Antipestilentiel, elle, adj. ntttoa
))arantatt)a, e9tii»&.
Antlphate, m. etS9 foraOtn (aii.
Antiphone, /. fttloOinen n^noro*
(autu.
Antiphonier, m. firtoÏÏt9ten wuoro«
(auluien nuottiftrja.
Ânti
35
Aper
Antiphrase, /. fanain Iclijttôminen
ntiben oiteaUe merfit^Ifette )><iintt)adtai
îw}o merfit^ffcôfa.
Ântiphyaique, adj. (uonnonkoadtai
nra, [uonnoton.
Antipode, m. il^mifet, jlotfa afutoat
ica6tapd&tâ, maa|)aIIon totfetta ^uoIi«
lotta, ja ftis otDat jlaloin n^adtatuffm
[tuxD,) jonfun afian fuora uadtafoçta
Ântiptose, /. toifm {aftt9«rùan td^t
t&minen totfen weroêta.
Ântipyrotique, adj. ia s. pottiof^aa
ooja çarantatoa.
Antiquaille, /. ivanÇa |(it^.
Antiquaire, m* xnutnotdtteteen tut
(iJQ, muinotdtalnjen laupitrija.
Antiqne, adj. mutnoinen, mutnoi^
oifuinm; ivan]^Qn»ai!tttnen. — /. mni
not^talu.
Antiquité, /. inuinoid«ai!a, muinot
mii«; muinoi^faltt, imiinoiéiâdnn9tfet
itiman^uud; (tuto.) muinot^fanfat
Antirépublicain, aine, adj. ta\a
tDûItoa tDadtudtakoa.
Antîrévolutionnaire, adj. mattan
fsmottdta toa«tu9tau)a.
Antisalle, f. ctufali.
Antiseiens, m. |>2. famoien poïfli
alteiben aUa ofutoatfet.
Antiseorbutique, adj. ya s. UxpuU
fia ))araixtaiDa.
Antiseptique, m. ia adj. f^ëtodd
parantatoo.
Antisocial, aie, adj. ^^tei^tuntûa
va^tnetûtDo.
Antispasmodique, m. ja adj. fuo^
noitoetoa ))atantûkDa, e«td»d.
Antistrophe, /. totnen kodrjQ grée*
falaifeefa I9dn9fd; fanaiu mai^telu.
AntisyphiUtique, m. ja adj. hippa*
toutia l^atantatoa.
Antithèse,/, toaetalo^ta.
Antitéthique, adj. maetato^tia fifd(«
tatpd.
Antitrinltaire, m. fo(mi'^§te^ben
tidtdid.
Antivénérien, enne, f. ia adj, I.
Antisyphilitique.
AntîYerminenx, euse, s, ia adj.
matoa fnolettakoo.
Antlvérolique, f. ia adj. xnpuUa
()arantakoa.
Antonomase, /. a))^eSatitt)in fd^ttd*
minen ||)rof)rtum«fanan »ero9ta, ta^i
))dint9adtotn; c'est an Néron, = un
prince cruel.
Antre, m. luota.
s'Anuiter, v. r. matfuetaa (a|>t bdn.
Anus (s ddnt^^), perdfuolen retfd.
Anxiété,/ tum, a^bidtue.
Anxieux, euse, adj. tudIaUtnen.
Aorte,/ ifo tDaltaJnoni.
Aoftt (= uu), tn. (Slofuu; faire Ta.,
(eitata, toriata ctoa; avant l'a., ennm
eIo»at!aa.
Aoûter. t;. a. tnleentua.
Aoûteron (a et ddnu^), m. elonlelN
faaia.
Apagogie, / tobidtud n)o9tafo^ban
ma^bottomuutta nd^ttdmdHd.
Apaiser, t;. a. rau^ottaa, fotoittaa,
lipt^tm, mii^bttttdd; afettaa, fetfattaa,
(tetDittdd. — S^a., v. r. koiil^t^d, tîp»
^Qd, afettua, Uen)enttS.
Apanage, m. elhif autinen maan tâ^t
tulon nauttnto, iota ^erintQ^ofan me*
rodta annetaan ^aQttfiia»))er^etunnan
nuotemmiUe idfeniOe; erottamaton
ominaifuud: la raison est Pa. de
l'homme.
Apanager, v. a. eltnfautifeïïa nau«
timioSa toaru9taa; antaa m^dtdidtfet
(t^ttdreUe).
Apanagiste, m. ia adj. iofa etintan*
tieta ^I9«))itoa noutttt.
Apanthropie, / maaitmaan ia t^*
mifim fk)IId9tt)mtnen (fimnttotfuube^ta).
Aparté, m. nd^tteliidn f^xiddn taU'
futut fanât. — adv. f^riddn.
Apathie, / turtuttd, muure^bue,
^enluien tijlf^^e, a))atia.
Apathique, adj. tnrta, mnure^tnnttt,
t^Ifd.
Apédeute, m. iofa et oie mitddn op*
^inut, op|)imatou.
Apepsie, /. rnoan fntatuffen ^erfe»
nemtnen.
Aperoeption, / aiettminen, mdUtSn
^amamto, l^enge^fd ^amaitfeminen.
Aperoevahle, adj. iota on maj^bol*
tinen ^uomata, ^atoaita, nd^bd.
Apereevanee, / ^atoaintol^f^.
Apercevoir, v. a. ^amatta, ^noma«
ta, dtdtd, oimaltaa. — S'a., v. r. (de
qe.) ^uomata.
Aperçu, m. ^leinen fatfal^bn^, Iç^^t
Apér
36
Apop
fertomud (i«t!m), amiolta tc^t^ Iad«j Aplati8serie,/.!ait!irauta*))aia,Can
fu; a. de la dépense, fttIunfi>am)to;
au premier a., enli filmtt))ffedffi; a-s
heareux, aftaan fattutoat, f optkoat mtet*
teet.
Apéritif, ive, adj. toatfaa pif^mitt^
Mf ^erfaatoa.
Apétale, adj. (faêto.) terfttSn.
Apetissement, m. toS^eneminen (fau*
faifuuben touolfl).
Apetisser, v, a. toS^entttS, I^^enttttt;
Féloignement apetisse les objets, f au«
faifuu0 lodl^entfttt efineet; a. un man-
teau, I^&enttttt toittta. — S'a., v, r.
À peu près, adv. mel!ein, IS^ed,
milt^ci.
Aphélie, /. t^Ianettn fuurin ettttf))))«
aurinaodta.
Apnonie, /. ^u^umattomuud.
Aphorisme, m. aforidmt, ))(etnen o^«
pït^^itdmlL
Aphoristiqne, adj. aforidttnen, ^(et'
fi«fft tDttttelmt^ftt efitett^.
Aphrodite, /. ^frobtte, $cnud, xaf»
(auben jumalatar; erH^ nUtDtStfen (ait.
a. hérissée, luUatouffa.
Aphronitre, m. ))u§btdtettu faillie'
tari.
Aphte, m. fampaat (tauti).
Aphye, Aphie,/. altot; id))tntt (fa(a).
Aphylle, adj. le^bitSn.
Api, m. erâd lait pïtniH ^unatfia
omenta.
Apiter, !. Apitoyer.
Apitoyemenf, m, fStt(tn)ttif^^§, ax*
meUatfuud.
Apitoyer, fttarttofitf^^tem, armeltai-
fuuteen çett^ttttS, parma furfuttelemaan.
— S'a., V. r. ('«ur^armal^taa.
Aplaner, Aplaigner, v. a. totvîaa
))9r^«tsa.
Aplanir. V. a. tafottaa,fKtttft8; iînto.)
a. des difficultés, ^otdtaa l^anfatuuf*
fia. — S'a., V. r. tafaantua.
Aplanissement, m. tafottaminen, fl«
(tttlimtnen; (lu».) ))ot0tamtnen.
Aplanissenr, m. flUttttjtt; toeranfe
ritflia, •bliïeittoaja.
Aplatir, v. a. (tttettfj! (^Sba, (itt«.
m. — S'a., V. r. littôtça.
Aplatissement, m. (tttdt^minen; la*
ttdtuminen, ttttek)^. I
flt)a|a.
Aplatissoir, m. fanftrauta«tDafara.
Aplet, m fllltnuotta.
Aplester, v. a. ^i^fata fetltt î^tU
toarten.
Aplomb, m. ^^dt^fuora afema, ti^atu»
pa9^; r^^tt, knafatouud (t^mtfett afe«
madfa); koafatfuud (toimedfa); d'à.,
))))9t^fuora9fa; avoir de l'a., pt^^th*
fuora^fa olla; (futo.) toafainuubeua
ftt^tttttbtt; perdre l'a., ^oriua.
Apnée, /. î. Asphyxie.
Apocalypse, /. tlmedt^^firia.
Apooalyptiqne, adj. falamtelinen,
toatfea fft{ittft&.
Apocope, /. ftriatmen 1. tatoun
Setttdmtnen fattan totoudta; grande
uchesse = ^and' duchesse; j[ttfe«
nen murto, potdietffaamtneu.
Apocronstiqne, f. Répercussif.
Apocryphe, adj. ftrialltfet teoffet,
iotfa ^uouatfedti tfttl^tettiin, etfô faU
attu ^Ietf0n ttebolfl p^Ut^ ((Bxttîa*
latfiffa ja 9lomaIaifllIa); er&ât raama«
tun ftriat, jciben tefiiSt ia atfu^ertt
otT7at e))iittetotfet; e))d))eriiinen, a))ofr^<
finen.
Apode, adj. ialatou, lâ^tetddn fa*
(oi^ta ioilla et oie uima^etoSt, ia tin*
nui0ta, iotffa on nuit f^^^et ialat ett&
tudftn f^feneiDdt fd^madn.
Apodictiqne, adj. toadtaanfanoma*
ton, fteltdmtttSn, iDafuuttaioa (tobi^*
tvL9), a^obtftinen.
Apogée, /. planetin fuurin ettttf^^d
maa^ta; (fuiu.) lorletmmallaan otemi'
nen, forletn ]^in))))n.
Apographe, /. fopta.
Apollon, m. HpoIIo; (fuiu.) fuuri
runotUia.
Apologétique, adj. ^uolndtawa. —
m. ttrnoafdn SertuHtanon fri^ttt^ttd
^uoIudtatt)a firia.
Apologiste, m. pnotu^taia (^u^eetfa
tal^t firiotnffilla).
Apologue, m. o{)ettatuatnen fatu;fa<
bnn opettatuatnen miett.
Apoltronner, v. a. ^etfurtlfi faat<
taa.
Apophtegme, m. mietelmd, fitoe^s*
(aufe, fananla^fu.
Apophyge, /. pilarin aïin ofa.
Apop
37
Appa
Apophyse, /. iïiia (luUfa).
Apopleetione, adf. (aluaudta ennuS^
toiDo; iota çel^o^tt faattaa ^alttoan»
tua. — m. ^alwau^ta i^arantaiva.
Apoplexie,/, ^(loane.
Apoeiopèse, I. Réticence.
Apostasie, /. «étodta (uo|>uintiien.
Apostasier, v. n. Iuo))ua udf odtanfa,
mimf!tfafib^«tiL
Apostat, m. u«fon^))If&ttitt, (uopto.
Apostème, m. patfitfe.
Aposter, v. a. afettaa jofu tottij^*
mâftn, loafoomaan.
Apostille, / ftrjan reunot^in firio*
tetut mitt^ttttulfet; iaifiltfdçs.
ApostUler, v. a, !irjlan reunoil^in
mntdttttitffta ftriottaa.
Apostolat; m. a))odtonii »trta.
Apofltolioité, /. ûpo^toUen optit ja
clftman mitfatfuu^.
Apostolique, adj. a^odtolinen; paa*
mtUmta.
Apostoliser, v. a. fa(iut^m^d[aar«
soja ))ttS&.
Apostrophe, /. a^ojhofi, tatf onterKt
O; l^u^een {atiaifeminen ja ttfi^ti Ï9*
!emtnen tolfeeit ^enfU5i}n 1. atneefen;
tntma Ufu 1. pu^uttelcmttten.
Apostropher, v. a. apofiroferata,
latlomerffia fô^^ttâtt; Sfi«tt (ïu^ee^fa td-
fdl itn^un; tutnta^ti (ju^utcua, nu^«
beSa.
Apostnme, !. Apostème.
Apostnmer, v. n. mdrliâ, aiet'
tna.
Apothéose, /. iumatoitfemtnen.
Apothicaire, airesse, s. a^teefari.
Apothicairerie, /. aptttli; apttdaxu
totto.
Apôtre, m. a^o^toH.
Apozème, m. ^rttifettod, bcfofti.
Apparaître, v, o. nd^tt&^t^S, niif^tt,
ilmedt^d; faire a. de son pouvoir,
nSttttaa moItuu^tirieenfS.
Apparat, m. Iomeu9, |>rameud; ha-
ranguer avec, a., tomeitta fanoiSa
pvi^uttUa'j tox9îtVi9; étaler un grand
a. d'érudition, tox9ît\Via fnureÏÏa optOa;
i^hn toimeen tarkieelltnen taludto; a.
de chirurgie, fotelo ftfttltan)» ItïttavLV
ftin tar)»ewtfet talut.
Apparaux, m. pi taittï laiman »a*
mêtuffeen tarpcelufet !a(ut.
Appareille, / tnant^tuffct, l^aiAect
i^ftn jitt^Ianifunteeti; fomnte, pxamtu»;
tnnnusttt^ttj faifti ammatin J^arjotuN
feffl tar^eeStnen faludto; l^aaiourin fo*
ludto; ^oaiiian fitttt, fttttreet; a. d'une
pompe, ))um))un marfL
Appareiller, v. a. j)ariffi foiottella:
a. des chevaux; panifia ^aria jhtlle:
j'ai trouvé à a. mon cheval; appxt*
ttxata, cmtaa fainUt tnitmeinen xoaU
mietn^; (rat) mttftrdtd mitta bafatta*
mille {imille, ettâ ne i^ailfaanfa ^opu
mat; malmidtatba ))urjie|timaan: les
voiles. — S'a., V. r. oua {oitimtlla,
fotba [Hnttuidta]; (avec, qn) ^^bidt^tt
tomeriifi.
Appareillenr, m. (raf.) rafetmn0ft«
mien mttan mttttriiiiia; a))))reteraaio,
toalmtdtajla.
Apparemment, adv. nft^ttttotteti, ar«
toattamaeti, tobennâfOifedtt.
Apparence, A muoto, uttondtS; (aa»
mUr mario; tobennâfOtf^^e.
Apjj^arent, ente, aÀ*. nttti^mtt, fU
mitn^tdtdmfi; felmfi, tuneinen, fiimm*
nd^tdmd; ultondlStnen, nStd*, teIo«;
armollincn, armola^.
Apiiareiité, ée, adj. l^eimolainen,
fuhiîaifuube^fa olema; il est bien a.,
i^dneUd on {uuret fululaifct.
Apparenter, v. a. natmifen fautta
fufulatfuuteen faattaa: bien a. une
fille. — S'a., V r. fufu(atfuutetn iou«
tua naimifen fautta.
Apparesser, v. a. laMotfi faattaa.
- S'a., V. r. (d^bd (at«!a!fl.
Appariement, Apparîment, m. pa*
rittamtnen^ pax'Hfi fomittamtnen; \a»
manlaUaidten fa^^alten ^^bt^tdminen,
(uofitfemtnen.
Apparier, v. a. paxittain idrjedtdd;
Îiarittaa. — S'a., v. r. fitmatOa, fotba
Itnnuidtal.
Apparixenr, m. ))ebettt, !nrfort, koa^
timeétart (^Uo))tdtodfa).
Apparition, /. Ïimt»tïi9, ndfemd: a.
d'un esprit, aameen ilme^t^^.
Apparoir, v. n. {impers.) il appert,
fe(md0tt ndf^ç; faire a. de son bon
droit, ofottaa felmd otieutenfa.
Apparoitre, f. Apparaître.
Apparonner, v. o. mitta«adttotta
frunnata.
Appa
38
Appo
Appartement, m. afutnterta; Çuo«
neumrta, (uoneferta; cette maison
a trois a-s, folmifertatnen ro!ennii9.
Appartenance, /. mtttt jl^ftn hm*
Ittu; les a-s d'une maison, taittï mttâ
ta(on pttrttn fuuluu: pi^atf pmtax^atf
uRo^ttonect j. n. e.; les a-s et dépen-
dances, talon aile fuulukoat, maat tor»
pat, ialaïûthtt i n. e.
Appartenant, nte, adj. fuulutoa
i!nue, (itun) orna.
Appartenir, v. n. (à) oSa jlun oma;
fuuiua ifun fufuun; v. imp. on ifnn
\otitx>otiï]uu9, tel^tStott; ainsi qu'il ap-
partiendra, aftan^aaratn mufaan.
Appas, m. fti(otu0, ^alutud, mie^ft*
t^d.
Appât, m. f^Sttt, f^Ste, f&ta; (fuio.)
fitbotud, l^ontutud.
Appâter, Appâteler, v. a, panna
fl^Sttt; j^oufutefia, ttieteUft.
Appauvrir, v. a. fS^^b^ttSft; a. un
terrain, lai^buttaa maa. — S*a., v. r.
T&^^t^â.
Appauvrissement, m fB^l^t^^minen.
Apnean, m. iol^to^tSi, tnteteçtllt;
toieteuntu; Unnunfaan)e, jsultoaant.
Appel, m. mmeQil ^uutaminen, ni-
men^uuto; fofoontumidmerfft fotamie-
^ttte (rummutta, torwetla): battre l'ap-
pel; iDeto, loetoominen (oifeubedfa):
porter l'a. dun arrêt, koetoa tuomtota
koadtaan; mtelfatiuun maattmud.
Appellant, nte, adJ. tottootoa.
Appeler, v. a, ntmtttfttt, maintta,
fanoa (jf^fin); a. les lettres, taioata;
futfua, (uutaa, ))^t)t&& tutemaan: a. le
médecin; koaatta, !)aaetaa: la trom-
pette appelle au combat; a. en ju-
stice; a. en duel. — S'a., v. r. o0a
nimenS; matmttaa, Yanottaa.
Appelet, m. fouttuteimt, toela.
Appellatif, ive, adj. nom a., t)(tet«
nen ntmtfana, a^JpelattiDtnen ntmtfana.
Appellation, /. l^uutamtnen, futfu*
mtnen; toeto, netominen; a. des lettres,
tatDaamtnen.
Appendice, / lifftte, Itite.
Appendre, v. a. (à) ripu^taa, afet«
taa (miii«tof|l, !nt!nian*ofottecffl): a.
les drapeaux à la voûte du temple.
Appentis, m. maia, fnoja.
Appert, t Apparoir.
Appesantir, v. a. radfauttaa, te^bâ
rad!aaffi; (futn,) rau'atdta, toaiwuttaa.
— S'a., V. r. ra*ïaa«ti ^atnaa, ro«*
faantua, ftttibS ra«faa!ft; rQU'eta, tt^U
ftdt^tt; s'a. sur un sujet, Ittalfi pti\tfà
][{u9fa ainetôfa.
Appesantissement, m. radlaantumi«
nen; radfautettu tt(a, t^If^çd: l'a. de
corps et d'esprit.
Appétense, / (atu, (tnto, (uonnon*
»tet^t^«.
Appéter, v. a. ^atuto, ^tmota: a.
les viandes.
Appétissant, nte, adj. l^tmottana,
(a(ua nodtatt)a.
Appétit, m. (tmo, (a(u; ruofa^atu.
Appétitif, ive, adj. ^aluaroa, ^t«
tnootDa.
Appétition, /. (a(u, mielt, mteli*
te!o.
Appiéeer, f. Rapiécer.
Appiétrir, v. n. I^uonontua, turmel'
tua.
Appitoyer, i). m., t. Api —
Applaudir, v. n. (à) ja v. a. ta*
puttaa fartS micafuofton ofotteeffi; ]^t)<
ttjttifta, fiittaa. - S'a., v. r. (dê> mu
taa |t)tt)tn te^neenfa; onnena litttda:
s'a. d'un événement heureux.
Applaudissement, m. faften taputué,
mteufuofio.
Applaudisseur, m. ferfea f itttamaan,
tutodten (aufujla.
Applicable, adj. fotueltuma; Ie(paa«
ma, fomelta^; maaratt^ (jtu^un tarlo*
tutfeen): amende a. aux pauvres.
Application, /. f^anemtnen. ïaêttmu
tten,.fott)tttamtncn; ïd^ttamincn; a^fc»
ruu«, l^artaud, ^alu; tarfalltfuud; l^uolt.
Appliqué, ée, adj. a^Iera, uuttera,
l^arrad.
Appliquer, v. a. (à) paxma, taétta,
))atnaa, fototttaa; ta^ttaa; a. un em-
plâtre, toanna tolaaetari; a. un sceau,
pamaa fiMï; a. une loi, fa^ttaa la!!;
maarata; a. une amende aux pau-
vres. — S'a., V. r. Itfccnfa fowlttaa;
(à) ^arra^taa, a^Ieroiba: s'a. à la
musique.
Appoint, m. faatama (ra^a), faamt*
nen: j'ai un a. de mille francs; pie»
net rafiat; fuuremman fnmman tat|«
tannOtf! (tfattamat pienet ra^at.
Appo
39
Appr
AppoîntaBent, m. rtita«a(ian î^tt»
tâmmen afianomai^ten feIUettdn)ii!ft,
AppoÎBtementfi, m. pi pattta; tt&U.
Appointer, v. a. ^al!ata; i^tttU
afionomaUten {entettdœdtrir antaa ma»
Apport, m. marRlnapaifta, turu;
m^Stajalfet; ofuudinoffu.
Apportage, m. tautamiit^'é, tanta*
mx^paitta.
Apporter, v. a. tuoba, f antaa ebed;
tnottaa: a. du dommage; a. des ob-
stacles, afettaa e^teitS; a. du soin à
un travaU, ^uoIeHUe^ti te^b& t^anftt;
<futD.) eftttSS, citerata: a. plusieurs
autorités.
Apposer, v. a. patnaa: a. un sceau;
l^anna, lifâtft, tiittda: a. une condà-
lion.
Apposition,/. ))aiieintnen, painami*
ncn, lifddmtntn, Iiite.
Appréciable, adj. iota on ma^bol^
linen artt)ioon {)anna, ^tnnafjt amata.
Appréciatenr, m. armiomie^.
Appréciatif, ive, adj artoiota \i\aU
t&ioft, mdftrddmd; liste a-e, axtoiointU
tdo: aimer Dieu d'un amour a., I^Utfc
Tatifea rataêtaa 3uma(ata.
Appréciation, /. ^innan arkoand,
mdftrddminen, armio, armaamtnen.
Apprécier, v, a axxoata, panna ^tn«
to. — S'a., V. r. tïintca itfmfd.
Appréhendre, v. a. koaroa, ))cldtd;
a. au corps, n^angita.
Apprébensible, adj. fdfitettdtod, fd«
fntnntutua.
Appréhensif, ive, adj waroma, ptU
tdftmd.
Appréhension,/, peifo, naromtnen;
loangttfeminen; fdftt^^r^^mmdrtdmtnen.
Apprendre, v. a. {a v. n. (qe. de
qn) o|){)ta; faaba tietdd; (qc a qn)
o)iettaa; Umottaa, tteboffl antaa; tôt*
tna.
Apprenti, ie, s, ùppïla^f o|)))t))oifa;
koaSt'Ollaia.
Apprentissage, m. opinfd^ntt; oppi»
otia; optnfoe (ammatt^ta).
Apprêt, m. iDoImt^tntf, tooru^tud,
^anfe; apprtteran^, toUmeinen toatmx^*
tns jilnlu tnottecHe; (lum.) teedtente*
IpS; — pi toalmidtutfet, ^antteet.
Apprête, !. Mouillette.
Apprêter, v. a. koalmtdtaa, loaru^
taa, lanllta; a|)))rcterata. — S'a., v.
r. ^anffta, tDalmtdtaiba; fonnudtao.
Apprêtenr, m. a|)))rcteraaiOr koal^
midtaïa.
Appris, ise, f . Apprendre.
Apprivoisement, m. !ef^t^9, fef^ttdi^
mintn.
Apprivoiser, v. a. fef^ttdd, tl^mtfira
totuttaa; fuo))eaffi faattaa. — S'a., v.
r. tef^d, feî)}tti)d; talttua, mofentua;
(dansj ))ere^tk)d; (avec) tottna, tntue*
tua.
Approbatenr, trios, t. l^^todlfijd;
l^enaeuidten lirjain cenfori. — adj. ]|^'
kDdl{)}tt)d.
Approbatif, ive, adj. ^t^mdtf^mtt,
m^dntdtDd.
Approbation,/, ^^todff^mtncn, mïtU
t^mtnen; m^Snt^m^d, fuo^tumud; f^^»
todf[i)n)d laufunto.
Approcbant, nte, adj. œcltotfe^tt
iftn ndtSinen, mnototnen. — A. de,
prep., melletn, Uftmmiten.
Approclie, /. (d^meminen, faa))nmi«'
nen; lignes d'à., r^ntd^^rtnta; une
place de difficile a., Unna, iota on
koaitea r^ntdd; lunette d'à., liifari,
tnubt ; — a-B, /. pi faartofattoanto.
Approcher, v. a. (de) Id^tdd, Id«
fiemmdffi fitrtdd; a. de soi, pumn lu
tcm^ddn fonSfald^mifeen; toertailla;
(a. qn) ))dddtd jhin pn^ûUt. — v.
n. Id|e«t^d, fltrtl)d (d^mdtfi; oUa
ifun faUainen, mnototnen. — • S'a., v.
r. Id^eet^d.
Approfondir, v. a. f^toentdd; (tuto.)
ptïxnpof^iin tutlta; micttid.
Approfondissement, m. )iertn|>o^iai'
nm tutliminen, miettiminen.
Appropriation, /. omtdtaminen, a*
nadtaminen.
Approprier, v. a. fomiteHa; mufa*
toarfi te^bd, idriedtdd; Tutoca; ftrota.
— S'a., V. r. omidtaa, ana^taa.
Appronver, v. a. ^l^kpdff^d, antaa
fuoStumuffcnfar tiittdd; la et ap-
prouvé, ïerrottu ja ^towdff^tt^.
Approvisionnement, m. mnenttn^,
muonaUa toarnStamtnen.
Approvisionner, v. o. muonittaa,
muonalla œarndtaa.
Appr
40
Aram
ApproTiflionneur, m. m]lonalll^an^
fija; |)romiaiitttmeëtart.
Approximatif, ive, adj. lifimttdrai*
nen.
Approximatioii, /. Itfimftttrftitxen
(a6tu; par a., Ittimatn, Ufimâdrin.
Approximativement, adv. arioatcn,
Itfimttcinn, noin.
Approximer, v. n. ja S'a., v. r. ofla
melmn bbbenfaltainen, medem bâteen
Appui, m. tnti, nojla; (luto.) turtoa;
hauteur d'à., fôfimarren noian înxfnu
nen; point a'a., tnfifoâta; a. d'esca-
lier, fiift^un; ce cheval a Ta. fin, §e«
koonen on l^ëafifuinen.
Appui-main, m. maaiarten fttt^ttttmft
tilbennoia.
Appni-pot, m. ))abanjarta.
Appnyer, v. a. tutta, noiata, t><^i'
naa: a. la plume, Ittaift ))ainaa (i^ntt;
a. réperon, fannu6taa §en)onen; a. des
deux, fannu^taa molemnttlla tannud*
ttmilla; (fuin.) (luoUaa, i^noludtaa, no«
iaia, tumata; a. son opinion sur . . .,
noiata mtdipibettanfd j^ftn; a. la
ganche de l'armée a un bois, uoiata
fotarinnan mafenta ftt))ett mctf&itn. —
v. n. nojautua, nojata; le toit apjpuie
trop sur les murs, fatto nojaa Utatfl
{cimcn pttiUîe. — S'a., v. r. nojata;
(futoO tobidtnffetft tottU.
Apre, adj. e|>iltafainen, folea, far*
fea, rç^miyinen; chemin à.; peau à.;
ttr))ett, fartt>aé. latfcra: vin â.; fimed;
i!utt).) toaifea; lowa; anfara, tuima; a^ne.
Î prêle, f. Prêle.
prement, adv. anlara^ti, tnimasti.
Après, prep. ptxli9\% jAIfeen; atten-
dre a. qc., obottaa ifin; se mettre
a. qn., !tt^btt jfun finq}))uun; être a.
ac, 00a toimeOfa; a. que, flttentnin;
a'a., mufaan.
Après, adv. fttlimplixu, perttdtd;
après tout, nStu ollen, fummtnftn;
après-coup, Itian m^S^ttfin; ci-après,
ttt^jii alem^ano.
Après-demain, adv. ia < m. ^U^no«
ntenna.
Après-dinée, /., Après-midi, /. itt'
te^tîT pnoUn ^ftimân.
Après-sonpée, /. Après-sonper, m.
aiCa iHaffifen jillleen.
Âpreté, /. !oleu0; forfeu^; lattt^
rnud; ftme^d; tnimuuO; a§ncu9.
À-propos, m, t Propos.
Apsyohie, / tainnoé.
Apte, adj, fotoe(ta0, mnfama.
Aptère, m. ia adj. fiitoetfin.
Aptitude, /. tai)»umu9, mulakomi?.
Aptnmiste, m. jolla on tuonnolli»
nen taipnmnd monenfaltaijtin.
Apurement, m. ttlin tarta^tuO ja ^t^*
mttff^minen.
Apnrer, v. a. tartadtaa ia l^^m&Tf^d
tilt; ^u^toa, ftrIaOtaa (In(ta).
Apyre, adj, tutentedtttmtt.
Apyrètiqne, adj. fnnmeedta ma»
paa.
Apyrexie, /. n)a))au9 lunmeedta.
Aquarelle (qua = fua), /. tot^*
maaitSa maaiattu tanin; aqmareUt.
Aquatil, ile (qua = tua), adj. me*
bedftt eia»8 1. !a€tDama.
Aquatique (qua = fua), mefi', fuo**
pertttnen; œebedfd tîatoUi, ia9toati>a,
Aquedno, m. weflio^banto.
Aqnenx, ense (qu = ht), adj. tot^
tinen, hjebenfetainen, «{aUatnen.
Aqnilin, adj. {aarenia futn lottan
nofta; nez a., faartnenâ, lottannenfi.
Aquilon, m. po^jlatunlt.
Aquilonnaire, adj, ^o^jatnen.
Aqnosite (qu =r !n), / nettfii^^.
Aria, m. eràs ))a)m{atian lajit.
Arabe, adj, ara^atatnen. — m. ara*
^talatnen, arabt.
Arabesque, adj, ara))ialaiuen (ertt»
tfttn mol^TUaife^ta ra!ennndtaitee9ta pu^
Arabesques, /. pi. (raf.) arabedftt;
mo^rttaifeen ta^aan tel^bçt fort^tntfet
rafennutfi^fa.
Arable, adj. jota on ma^boHinen
f^ntaft, wilieUl
Araok, Raok, m. araffi.
Araignée, /. l^ttmmabârti; toerllo,
jotta Itntuia ^çtobet&ttn; (fotam^ maan*
olotnen !dt9tttn)a nttinotdfa; unerito.)
^aanfuntt, fn!on|aIfa; erttd falan (aji;
ertto fraœnn (aji; pattes d'à., pittitt
^oifat formet
Araigneux, euse, adj. ^ttmmtt^Sfin
n^erlon laftatnen.
Arambage, m. (mttixo.) enttauO.
Aramber, v. a. (meriw.) entrata.
Aras
41
Ârch
Arasemait, m. tiixn toaaiafuora fi«
miferrod munrt^fo.
Araaer, v. a. toaalafuoraffl tel^btt 1.
tafottaa ftnuuri).
Aratoire, adj. maantoUjel^ffeen fnit<
Intoa, maanioificl^^'.
ArbalestriUe, (Arbalète), / fone,
mt03 mereilft mttataan aunngon ta^t
ta^tien !orfeud-, aétemitta.
Arbalète,/, ionfl.
Arbalétrier, m. ioufimie^; ioufi^
Arbitn^e, m, tofiltt^e*, fom))ro«
mUfitnointo; eri tnatben koai^tolurfin
toertoilemincn.
Arbitraire, adî. toa\>aa*t^to\ntnf iU
fctoaltatnen, mieltkoaltatncn; iota ei oie
lai^o mttttratt^.
Arbitrairement, adv. ttfetoaltotfe^tt,
mtdtioaltatfe^ti.
Arbitral, aie, <tdj. sentence a-e.,
Arbitralement, adv. fom))romi0jln
!autta.
Arbitratenr, m. fotn^romiefttuo^
mari.
Arbitratioii,/ ))(tfummalnen artDao'
tnincn, artoioladlu.
Arbitre, m. foni))romidf!tuomart,
udfottn mtee; itfemaltatnen t)ttattfii» L
(erra; libre, franc a., xoapaa ta^to.
Arbitrer, v, a. ))tltttttttt riibanrat*
faifiiana, fompromi9fituontarina; fum*
mittain, tilimaltaan armata.
Arborer, v. a. pbdt^ttjltt, no9taa;
a. un pavillon, ^tdfata ï\p)^n; a. le
drapean, p^«t^tttttt, afettaa Itp))u;
(fntD.) inltifc^ti tunnuetaaj a Tim-
piété, inffifceti tunnustaa ttfniftt vi9»
tonnonç^Ifôâiatfi: a. Tétandard de la
révolte, noétaa T(U)tnaa.
Arboresoent, nie, adj. pnuntaitau
nen.
Arborisation, /. bcnbritt, !tn)i jo9fa
tntoautttu puita, pettfatta j. n. e.
Arborise, ée, adj. ))uunmuotoinen.
Arboose, /. era&n fa^min marja.
Arbousier, m. erttd tû9»i (arbutus
un^do).
Arbonsse, /. mefimeluuni.
Arbre, m. pun; a. franc, i9tutettu
ptnt; a. fruitier, ^ebetmSpiiu; a. de
hante fatale, (orfcaruufoinen puu; a.
de moulin, affeli, rattaântulfi; a, de
charme, auraii«oiad.
Arbrenz, ense, adj. ))uunla(tainen.
Arbrissean, m. pttni pun, m\a;
penfae.
Arbuste, m. penfas, pta\a€ÎQStol
Are, m. iouft; (aari, ^oltotfaan;
bander, débander un a., jSnuitttttt,
lanfatdta joufl.
Arcade, /. art abi, l^oltntfaarinen U\i»
tttn)2i, ^olkotfaaren auRo.
Arcane, m. (a(femt6tain) Jalûifet fe«
mtallifet tnenot; (S&fe, jonia aincffet
otnat faladfa pibet^t.
Arcane, Arcanée, /. f^unafltitu.
Arcanson, m. n^tntunpt^Ia, f olofonto.
Arcasse,/. ((aiioan) ))cr(i))eiU;pIof!t«
îoppa,
Arc-bontant (c et ttHnn^), m. pïia*
rit, iot!a bap&ttdttt ^^t^toSt ^olmifaa'
tefft; t^nfi, orianIHfl; (fuko.) pW^tn»
!i(5; ((aiko.) piira, puomi.
Arc-bouter (c ei ttcinn^), v. a. tueta
muuri ta^i ^olmi.
Arceau, m. ^oltnen fàareud, "fiotxou
faari; apitan le^ben muototnen torid»
tus.
Arc-en-ciel, m. tain)aantaari.
Archaïsme (ch = ï), nan^entunut
fana 1. bubeenparft.
Archal, !. Fil.
Archange (ch = f), m. artli^enleli.
Archangéliqne, adj. arfït^enfelin*.
•— /. (fa«».) putfi (angeliea).
Arche,/, ^flanfaari Arche de Noé,
9{oatin artti. Arche d'alliance, ixu
ton arflt.
Archéographe (ch = f), m. mui*
noi9muidto*mer(tien tutftia.
Archéographie ([ch = î), /. arfeo*
grafta, mutnot9muidto«merrfien feUtns.
Archéologie j[ch = f), /. arlcoio-
,ia, muinoidtutfinto, tiebe muinot^fan'
oita mut^tomer feints ja taknotdta.
Archéologue (ch = {), m. muinoté*
tutfijla.
Archer, m. jiourtmied; (tnan^.)
taupungitipaikoenja, «tnartija, poHtfl;
franc, a., notta^ampula.
Archet, m. tt)iuIunioujl; faari (fttt«
tijedftt peiton fannatteeffi); ialudtin;
terddfaari i&nteeQa (ttintUSn fieritta*
mi^ta toarten); pieni fa^a.
f.
Arch
42
Aren
Arohétype (ch = I), m. {^erifutoa,
Archevêolié, m. orffi*^it))|)a!unta.
Archevêque, m. arTftytt9))a.
ArcMchambeUan, m. ^It!ûmart«
(erra.
ArcMcliaiicellieT, m. arffifandieri.
Ardàdiaconat, m. arffibtafontii
toirïû.
Archidiacre, m. arffibiafont, tuo«
tntûpromadtt.
Archiduc, uchesse, s. arlti^erttua,
•l^crttuûtar.
Archiduché, /. arfti-^erttuafuuta.
Archie,/. ))erifafint9, ptxvLm.
Archiéchanson, m. ^(in juctnan*
ladfiia.
Archiépiscopal, aie (ch = f), adj.
axtlïpii9MViinm.
Archiepiscopat (ch = !), m. arf !t«
))tUpan tDtrfa.
Archifon, m. atfa^ullu
Archimandrite, m. artfimanbriti.
Archimaréchid, m. ^Un mardfi.
Archipel, m. ar!i))e(ûgi; faariéto;
montfaarinen toefl.
Archipreshytérat, m. ))ron)û9ttn
tuirfa.
Archiprêtre, m. ))rotoa9tt, ISZintu-
))rotDadtt.
Architect, m. arliteitt, ratennudtaU
tetUja.
Architectonique, Architectural,
alCj adj. rafennu0tatteefen fuututDa,
arhtettoniïïinen.
Architecture, / rafennu^tatbe; ta»
fennudntttoto, «^t)^(t.
Architrave, / arlitrami, fibe«anfad
fa^bett Yiiax'm pum.
Architrésorier,m ^Itn ral^antoartiia.
Archives, f. pi mandat afiattriat,
(tMoriattifet tobi^tudfiriat; axlmo.
Archiviste, m. arfidton (ottaja.
Achontat (ch = l), m. arfontitotr*
fa; artontotran oila.
Archonte (ch = f), m arfonti, ^Itu
toirlamte^ ^[tçenadfa.
Arçon, m. fatulanfaart, 'puu; être
ferme sur ses a-s. i9tua tufetoadtl
fatuladfa;(lun).) ))U2ia b^toin ))ail!aan'
fa, tonoltanfa; perdre les a-s, ioutua
j^ttmtlle; fatDÎtfln, toibin.
Arçonner, v. a, famito koittoja.
Arçonnenr, m. kotHan fatoittaia.
Arctier, m. Jouftfep)>(l.
Arctique, adj, ^o^iomen; pôle a.,
po]^ioidna))a; cercle a., t)o(j[ot9nan)an«^
i)ttrt.
Arctinm (um = oom), m. o^baft.
Arotos, m otaiDan t&çttflferS.
Arctore, Arctnms (s = SSnt^l^),
m. ?tttturu9 tfi^ttfiferS.
Arcnation, /. lutben fouttdtutntnen.
Ardasses, /. pi taxUa berflalainen
fllffi. -^
Ardassine,/. (ieno toerfiafainen filfft.
ArdéUon^ /. mm, ixuta9ttlna, fiU
mdin))aln)eliia.
Ardelle, /. eau d'ardelle, netltfan*
Ittbbrt.
Ardemment, adv. (artaaétt, tutt»
fcstt.
Ardent, nte, adj. palaroa, l^e^fuioa ;
feu a., tutma toallea; ))olttan)a; tutt*
nen, fittoad, tutma, l^arrad; tuttjpunai"
nen [(iufftdta, fanooiéta]; miroir a.,
poUepetti; verre a., aurtnfotafi: cham-
ore a-e, oileudto, jota lerettilttifia tuo«
mitfl.
Ardent, m. toirtoatuli, aamiotoal*
fea; erSd tauti.
Arder, tr. a. fioUtaa.
Ardeur, /. pa(o, fuumuud; (futo.)
ftitt)au0, tutmuu^f (artau^, l^tmo; a.
de Pestomac, uttrH, formennud.
ArdiUon, m. folfipalin, )>a(tdttn
Ardoise,/. Uudfafimi, muolufimt.
Ardoisé, ée, adj. (tu8!a!i»en Mxi*
nen, liu^fallmen».
jîrdoisier, ère, adj. ItuStalttoen taU
tainen.
Ardoisière, /. liudlaftiDen fatmos,
•Iou(o0.
Ardu, ne, adj. i^rflft, (uo!fi)>a(ife«
mtttSn; (fuio.) koatfea.
Are, m. randlalainen ))tnta«alan
mttta (= 100 nelidmeter'is;!.
Aréage, m. fiinnan mittaammen
are«mitalla.
Arec, m. arefapttbttnS.
Aréfaction, /. (!em.) !odtean atneen
futtDaamtnen.
Arénacée, adj, pierre a., btetafttol.
Arénation,/. (lilSf.) fantagaube.
Arendateur, m. arentaatori, toon*
raajia.
Aren
43
Aris
Arendatioii, /. toouraud.
Arène, / ^tetatatiner; taiétefutan*
ner.
Aréner, v, n. s'Aréner, v. r. ta9tta
[rafotnuf^^ta].
Arénenx, ense, adj. (tetaitten.
Aréole, /. œS^Stnen ptnta<a(a; fe^tt;
Aréomètre, m. areometeri, loefipun'
tari, ii))))opiintart, yoUa m&SrtttHSn loete*
l&in ametben fu^teelltnen ^atno.
Aréopage, m. torfetn otfeudto Slt^e*
Aror, V. n. (mcrito.) anffurllïa fan*
tâl
Arête, /. fatanruoto; iDt^ne, oa§;
tertoft f^TJS; ))arrad: erâd l^etoofen
tûsti; majatoati pittM ferfHfamat;
taillé à vive a., terSiDâfu(mat(eftl ^a«
fittn: voûte d*a., riétt^olmt
Arêtier, m. touotiainen.
Ai^anean, m. ((ai».) fûa))cltren'
Argémone, / (ladtD.) oadtDalmu
Argent, m. ^oj^ea; a. vierge, {)elffii,
^^bad (.; a. vif, elStoSl^opea; a. en
oeavre. koaltnUtettu ^.; a. fulminant,
))QitIfn^ot)ea; hoptaxaf^a; a. comptant,
foma ral^a; a. blanc, ^opeara^a; ^optan
màxXf matfotnen rn)aa!ttnot9fa).
Argenté, m. Argentine, /. (opea*
hfo.
Argenter, v. a. Bo^etta, (o))eoita;
gris argenté, f^tptan^axmaa.
Argenterie,/. ^opea«a9ttat;(opeaéta
te^t^ fa(n.
Argentenr, m. l^o))eottftJQ.
Argentenx, enfle, adj. xaffaxitaê,
ra^autntn.
Argentier, m. fadfan^oitaia.
Argentin, ine, adj. ^optan mStinen,
fioptan Sttntnnt. — /. (Ia«n).) ^an^en*
rno^o, «ialta (potêntilla anterina).
Argenture,/, (opeitud, 4o)>eoitud.
Argeste, m. tuobetnuU.
Aj^ile, /• \aïoi, fawimaa; a. à fou-
lon, oanntnsfatDt, »aal^tofawt.
Argileux, euse, adj. faminen.
Argonaute, m. argonautt, erfid ïi'6*
pcr^ojtn (ajt; txU lalan (aji; (fuko.)
mercnfnfftia.
Argot, m. ftanfaffa; tDarlaanftdi
(roartaiben ttSîm fâ^tet^t omttuifet \a^
nat ia (anfeet).
Argoulet, m. (loan^.) farabiniert;
(futD.) t^l^jiintotmtttaja.
ArgouBin, m. pit^Iurt (faUxïlau
troi9fû).
Argue (u et SSnn^), fiiUan* l. l^O'
ptanUfix'à\iê*ttfibaê; fiina fS^tet^t foneet.
Arguer (u et ftiinn^), v. a. fe^riltfi
fttltaa 1. f^optata,
Ai^er (u ttdnt^^) v a. f^^ttas,
fotmata; a. de faux, n^afiraf^ toait*
taa; paattaa.
Argument, m. tobtdtud, toteenna^te ;
f^^, ptxvL9tv, io]^to4)aata9; fifaaa, i^^
^^t rtfattan efit^«.
Argumentant, m. tDadta^aittaja
(tDait»«toimituffe«fa).
Argumentateur, m. (afuïïtnen toa9*
tatoaittaia.
Argumentation, /. tobidtuffien, f^i*
ben. ^eru9teiben efttte(eminen.
Argus (s aant^to), m. Srgud (iuma*
latdtûrulliiten ^enmb, joda oh fûta
fllmaa); tarfadtawa, tornafitmainen i^
mtnen; ivatoia; eraan talan, farmeeu,
(innun, per^ofen ja fulan ntnti.
Argutie (ti = p), f. it)iifa«tcïemi»
nen, rttittotifaud, nofleluud.
Argutieux. euse (ti = ft), adj. xoiu
^a^ttttma, noffela.
Arguropée, /. tuultu tatto munttaa
(almemmat mitaÏÏit ^opeaffi.
Arianisme, m. jhndtutfen iumatuu«
ben fteUamtnen.
Aride, adj. futtva; (lum.) bebe(ma«
t0n, lai^a, t^(^; esprit a., t^pia pM.
Aridité, / futround; (ebelmatta*
m\))9é; t^lQ^d.
Aridure, /. futkuuminen; f)xtottiri9*
tautt.
Ariens, m. pi. ^riantt, iotfa ^xx^*
tuffen iumalnutta (ieltamat
Ariette,/, pxtm aria, laulu.
Arigot, m. era^ foitto{)ilIi; chanter
à tire Ta., ta^fin lurlutn ^oilata, ïau«
(aa.
Arifltoerate, m. {a adj. aristofrati,
^Um^^; artdtofratiHinen, ^lim^^tDaltat'
nen.
Aristocratie (ti = fl) ari«tofratta;
^UmtodtDalta: ^lim^fttunta.
Aristocratique, adj. ariétofratîSinen,
Ans
44
Arom
AristocratiBer, v a. artdtotratitft
faattaa; ftt^ttfiibîi art^tofratin ta^aan.
Aristoloelie, /. (fasto.) (utruntan*
ÏIVL9 (aristoloehiaj.
Aritlimancie, /. numcrotïïa ))ootDaQ«
minen 1. ennu9taminen.
Arithméticien, m. luiounladfun o))'
fiinut.
Arithmétique, /. aritmetifa, fnniun»
Ia9ftt«oÇ))t. — adj. aritmettSinen, (a9«
Arlequin, m. arlefint, narri, f^ouî»
fio.
Arleqninade, /. narrinfuri, tltoet*
I9«.
Armadille, /. pieni (atioadto ; pxtnï
' [Sint.)
nen.
fotO'alu^; (tû
tot^mn, tv^Stiiii'
Armand, / ertts ÇctDofen ISttfe.
Armateur, m. (attoan-ifttntS; taop»
paxHaixoan toarudtaja; Iaap))anIai)oa.
Armatore, /. faifti rautafi«!ot, fie*
iat ia ma^tDtdtu^raubat jhtdfa to«
nee^fa; ÎMo, ^ela; — a-s, pi toaaftL*
nan muototfet foristulfet (rafennuf*
Mû).
Arme, /. afe, fiiDfiSrt: a. à feu, am»
^uma*afe; a. blanche, terfi-afe, (miefta,
i^atnettt) ; a. à lame et a. pointe, I^D"
mtt' ia pidto*afe; — a-s, pi afe, afu:
hautes a., ampnma»a]t; basses a.,
fitou'afe; homme d'à., ratfumted t&9«
bedftt a\u9\a; salle d'à., mtefIatIu§uo«
ne; faire passer par les a., tuomita
ammuttamatfl; être sous les a., oSa
afetdfa, tat^bedftt a[ndfa; prendre les
a., r^^tbtt a[etftn; mettre les a. bas,
rendre les a., luùpua afei^ta, antau*
tua, mçDntftfi itfenfâ moitetutft; foban*
ftt^ntt, tappîlrx, maino: en venir aux
a., T^^t^H fotaan; poser les a., Iuo«
pna fobûnt&^nniMd: reprendre les a.,
unbe^taan run)eta fobantttçtiin; sus-
pension d'à., afeIepo;fotatotmet, fota^
onnt; fotapalmeîu^: porter les a., olla
f ota))ûtmeIuffe9fa ; faire ses premières
a., enfifofeet fotatantereeQa; fait d'à.,
nro^t^S; eritaatuifillo afettta marn^te*
tut fotajoufon ofa^tot, jjadamte^idtfi,
ratfumie^idtd, t^fi^tS: dans quelles
armes sert-il?, mi^fil fotamte^tdt9efii
l^ttn ^almclee; a\vi, tamtneet: a. à
épreuve, luulaa fedtamd afn; miel^
fallu: faire les a., mieftatCui. (ariot«
taa micllatlua; toaafuna: a. de l'em-
pire, maltalunnan maatnna; a. de
succession, fieritt^ toaafuna; a. d'al-
liance, (etmofaifuuben fautta faatu
maafuna; a. parlantes, maafuna, lofa
futDalItfe^ti ofottaa fufumme&; cachet
d'à., tDaafunattinen {IfiQt.
Armée, /. armeiia, fotaiouffo; a.
navale, fotalatmadto.
Armeline,/. Uxpp'i.
Armement, m. afetOa warudtami»
nen; fotawaru^tud; (attoan manidta«
minen.
Armer, v. a. toarudtaa afeilla, ))Uo
fea afetfin; waru^taa (aima; raubottaa,
mannettaa, mourata; a. le canon. Iaa«
bâta fanuuna fuuIaSa; a. un tusil,
mirtttStt Ip^df^n ^ana; a. de fer, rau«
baSa mannettaa; a. les avirons, a^tU
taa atrot fouboïïe; a. un vaisseau en
marchandises, maruétaa fotalaima
fau^palatmafft. — v. n. maru«tatba,
maru^tella fotaan; laimalla ))almella:
a. sur un bâtiment. ~ S'a., v. r.
putta afetfin; xtfyt^H afetfin; ïoaxu^p
tatba.
Armet, m. f^pKrt.
Armifére, adj. afeita fantaioo, afeeU
ftnen.
Armillaire, adj. sphère a., taimaan*
fiiallo, ofottawa eri tatmaanfap)>alten
litfuntoa ja feëfenfu^taidta afemaa.
Armistice,/. a^tUpo.
Armoire, m. faa^pt.
Armoiries, /. f>2. maafuna.
Armoise, /. (fasm.) maruna (aru-
mina),
Armoisin, m. erdd o^ut fUffifangad.
Armoriai, «i. maafunafirja.
Armoriai, aie, adj. maafunotta ïo9*
fema.
Armorier, v. a. maafunaÏÏa marud*
taa, fortdtaa.
Armoriste, m. maatunotben tun*
ttio.
Armure, /. afn, tamtneet; fiéfo, ^(o.
Armurier, m. afefe)))>tt; afefauî>^ia«.
Aromate, m. iofatnen ^^mttUd jia
mdfemiidtt (emuama fasmi.
Aromatiqne, adj. aromattnen, (9»
Arom
45
Arrê
Armnatiflatioii, /. l^^miinl^aiutftaa
tineUIa ^d^M&minen.
ÀramatiiMT, v. a. l^^ioiinl^aiutfUIa
mnUa J^St^^taS.
Âioniatite, /. erâd ^^to&ttl^aittinen
ttioeii laji.
Arôme, m, (emu, r^^tt^ajlu.
Aronde, / )}âS$f9tien; queu d'à.,
f&io^n^aaTaan iattettu puu,
Arondelat, m. pSd^I^fen ^oifa.
AroBdelle, /. erttd pïîm ja fnveli
Arpafllenr, m. fullanl^uu^toia; mal*
Btm«ttfîj8.
Arpeggio, Arpège, Arpégement, m.
(otttanrinen ftten ettS ftttDeteet fuulu*
oat ^{{tteSen, mntta no)}eadti toinen
toifenfa ptxH&n, ^ar^e^gio.
Arpéger, v. a. fotttaa ^ar^eggtota
a e. f.)-
Arpent, m. t^nn^rtn«ala (= 100
Bclti^perches).
Arpentage, m. maanmtttau9;inaan«
mtttaudtaito.
Arpenter, v. a. mitata (matta);
(tniD.) pittiHa aeteteiaa fitllea, f^ax»
Arqnebneade, / J)^9f9n (aulaud,
'(aaleama; eau d^a., qaaiDatoefi.
Arqnebnse, /. n)ati^an«attattten pï^i*
f^; jeu d'à., tnaalun ûm))ummen, paxita
jo#fa maalun ammutaon.
Arjnebnser, v, a. ampua fuotemaan
tnomittna fotamtedtd.
Arqnebnserie, f. ^^d[^fe))ttn ûtn*
matti.
Argnebnsier, m, (toan^.) pt^df^mtes;
Arquer, v. a. îaaxtaa, !aaref|l tat^
ttmttaa. — v, n. (aaretoafft taipua, ntuto
fiétno.
Arraehement, m. tempomtnen, t\9»
tominen; paifta, ntidtd (oIiDtn laaritud
aCfaa.
Arracher, v a. ("à, de) lidfoa irft,
temmata, nonffta, nostaa; a. les pom-
mes de terre, nt9taa toerunat; (tnïo.)
lodfifm ettaa, ttxdfin faaba; il faut
loi a. les mots, tudfm ffttne^td fanait
îoa. — S'a., V. r, (à, de) crlaantua,
erita.
d'rArage-pied, adv. ^^ttimtttaa, (af «
faamatta.
Arraebeiir, ense, «. a. de dents,
^ampaantoetSiâ; a. de cors, Uifatoar^
^aitten leitlaajia.
Arrachis, m. fa^toatuten {)utxn)efatn
maradtatnmen; iuurineen no6tettu puu«
toefa.
Arraisonner, v. a. pu^uttelemtfella
faaba jfu mteltanfS maUtamaatt; (me*
ritt).) pretiata, ))u^utella. — S'a., v.
r. (avte qn) fo))ta ilun fandfa.
Arrangé, ée, adj. fdab^lltnen, iSr«
jedtett^, luntûon afetettu; (fuku.) un
air a., tee^fennelt^ ulfomuoto.
Arrangement, m. ittrjedtamtnett, iâr«
ie^t^ffeen, funtoon a[ettaminen;ittried<
t^d; tat))umud jttrjedt^Ifeen; foiDtnto;
— a-s, pi ^anrtcet, toolmiôtuïfet;
cette homme manque d'à., tdQd mit*
l^eQa et oie talpumudta iarje^t^ffeett.
Arranger, v. a. iSrje^tcia, afettaa
jttrjedt^ffeen, funtoon; latttaa, ^antfta;
foniittaa. — S'a., v. r. (avec qn) fo*
pia jtun fandfa.
Arrentement, m. arenntSe pano,
n)ouraud.
Arrenter, v. a. toonxata.
Arrérager, t;. n. se laisser a., ion»
tua rtldtiin toeronma(fud[a.
Arrérages, m. pi merorlidtit, iSt<
tect.
Arrestation, /. wangttfemtnen.
Arrêt, m. tnomto, f^atitbd; toelfa^
wanleu^; wangitfeminen; tatamartftoon
pano; (merin).) embargo; f^^fd^t^mt"
nen, fetfa^tumtnen; feifominen; ptbSfe,
])ibtfe; (tixtt)) sans a., ^illttfemdtSn,
trdtad; tren^fi, na|)tntdtt)en neulod;
fuitu joe^fa lauttatutften ptbdttdmt»
leffi; lepo^aita: temps d'à.; Teil^ddnno^
jaudlo^ta r^ntdedfd: mettre la lance
en a., ojentao ïeil^dS; — a-s, pi loti*
aredtt, «iDanfeud; rompre les a., Id]^«
ted are^tieta; lever les a., ))dddtdd
are^tidta.
Arrêté, m. (fofouTfen 1. mtradton)
pmm; ttltfiriatn ))ddttdminen.
Arrête-boeuf, m. (fadw.) oraffo
ConoHs spinosa).
Arrêter, v. a. pkjfdbb^ttdtt, fetfaut*
taa, tottw^ttdd, e«tdd;lttnntttdd;ared«
terata, ottaa !ttnnt, loangtta, welfa*
Arrê
46
Arro
iDanteuteen ))anna; tatamariïloon ^an«
na; ^ââttttâ, mâarcltâ; ))edtata, toou*
rata, ^^^rttta; {)it{lttas tilit. - v. n.
p^fabtt^a, tDit))btt. — S'a., V. r. (dans)
pt^m^^H, feifa^tua; (à) kuit))^», toit-
tDd^tââ; (crjetS: arrêtez-vous; s'a.
en beau chemin, Iuo))ua ^^iDttdtâ ^xu
Arrêtiste, m. iota tofoo ja juIfU
fuuteen totmtttaa afetutfia, fSdittSjid,
))ftat5rftd.
Arrhement, m fôfira^a; îanppa Ufu
ra^ain annotta (erittâinttn fadn^amadta
roiliadta).
Arrher, v. a. aittaa tdftra^aa.
Arrhes,/, pi. lâfira^at; ^anttira^a.
Arriéré, m. nxMx^mîana ma!fama«
ton toeffa; j[(ilet[& oktoa faataroa; ma!«
fui&Snn0d; (atminl^St^ totmttud.
Arriéré, ée, adj m&ttrd'aian ^U
lotin^^tett^; (aiminl99t^, m^S^ddtçtiiQt
Arriére, m. (airoan ^crli, a^tert.
Arriére, en Arriére, adv. jla pra>,
tataiftn, tafapertn; tatana, ))erttdfâ, fe«
Idn taf ana; rester en a., ittûbtt ^erdSn;
être en a., otta rddtUfd; trouver qn
en a., ^uomata jfu IekoSi)er2iifefft ; en
a. de qn, jtun felSn tafana, poi9[a
ofledfa; vent a., ))erttntalatnen tuuli;
en a. de, tafana.
Arriére, int, potd! tafaiftnl a. de
moi, satan! luotou minudta, faatana!
Axriére-ban, m aateU^ton ^(einen
nodto fotaait; aateHnen nodtoiDS!t.
Arriére-boutique, f. t^uottfamari.
Arriére-caation, /. toadtatataud, ta^
iavié tafaudmie^tfle.
Arriére-change, /. lorot foroidta.
Arriére-corps, m. fiddralennulfen
tafana fetfott)a rafennnd.
Arriére-oonr, /. tahpi^a.
Arriére-faix, m. itt(!tmenot, idifetfct.
Arriére-fermier, m. kuouraaialta
toouraaja.
Arriére-flef, m. fartanon 1. Idttn!«
t^lfen aile funtuma toeromaa.
Arriére-flenr, /. ot!ea9ta ajadtanfa
m^O^Sdt^n^t (ntfa.
Arriére-garant, m. toadtatafaala;
iofa tafau^mteBelIe tafaa.
Arriére-garde, / jiiKtiwartîa^to (fo*
tajioufon).
Arriére-goftt, m. idlfimalu.
Arriére-main, / tçdnti fibenfe*
Idttd; ^etoo[en tala))uoU, lanne, Iau«
tafct.
Arriére-neven, m. toeljen 1. ftfaren
Ï>oianJ|)otIa ta^t tuttdren t^tdr; nos a-x,
aulaifimmat idlleifemme.
Arriére-niéce, /. wcïicn L jlfaren
pojant^tdr 1 t^ttdrent^tdr.
Amére-pensée, f. fatatnen aiatu9 1.
tarfotud.
Arriére-petit-flls, m. poian 1. t\)U
tdren {loianpoila, 1. t^ttdrenl)0tla.
Arnére-petite-fllle, /. ))oian 1. t^t«
tdren ))oiant4tdr 1. t^ttdrent^tdr.
Arnére-petits-enfants, m. pi. lad»
ten(a«tenla^[et.
Arriére-ppint, m. tafatiftt, talafau»
maué.
Arriérer, v. a. tDtiko^ttdd bit ma!fu«
aian. — v. n. ja S*a., v. r. jiddbd jdï*
!een; joutua rdétiin.
Arriére-saison,/, ft^ff^n Io))pu^uoIt.
Arriére-vassal, m. Iddnitùdmtel^en,
n)afattin (ddnit^^mied; alait)a(alli.
Arrimage, m. ta^tinlatoud, «fdlçtt)^.
Arrimer, v. a. latoa 1. [dltjttdd ladtt.
Arrimenr, m. (adtintatoja.
Arriser, v. a. ((aiw.) retwata (feiftt).
Arrivage, m. (atioan ia ladtin faa«
))umtnen fatamaan.
Arrivée, /. tn(o, faa^umtnen; tn(o«
alla.
Arriver, v. n. ja imp. faa^ua, tuHa,
pdddtd ptxïtit; (luw.) joutua, mened'
tl^d: a. aux dignités, jioutua, to^ota
fortet^tn toirfoi^m; c'est un homme
fait pour a. à tout, fe mteS on (uotn
taili^fa mene^t^mddn; ta))a^tua, fat'
tua; ((aitt).) ^ttdd tunleen, alemnialfi,
fallata.
Arrobe, /. ed))ania(atnen paitio, noin
31 naulaa.
Arroche, /. maltfamol^o, fatoife
^atriplêx),
AiTOgamment, adj. ^nfe&^tt, x^f^*
fed«tt, u^tamtelifedtt.
Arrogant, nte, adj. ijnfed, rS^^fed,
iulfea, tt^tamteltnen.
s'iLrroger, v. r. anadtaa, juleta.
Arroi, f. Train.
Arrondir, v. a. 9m))^rittife({i, pï^H*
redifl te^bd; (hiro.) a. sa terre, te^bd
maanfa rajat luontewtlfl f o))ikoien ))a(d«
Arro
47
Arti
toien liTaSmSlIS; a. nne période, te^»
bâ (au^eratcnnud [ujumantmaTri ; (me»
riio.) a. un cap, purje^tia niemen ^m»
pari. — S'a., V. r. ^)uai«tuû; tï\m
maatanfa foptmtlla palétotHa.
Ârrondissemeiit, m. pt^Sriêfôtntnen,
qinp^nSifl)^d; tuontetvafft tefetninen
(rajojen fu^teen); fi^fatunta, funta
(^onéfanmaadfa).
AiTOflage, m maan tadtaminen, to9*
tuttamtnen (luebenio^boilla); canaux
d'à., roebenjo^tO'fatioannot.
Arrosement, m. ta9tamxntn, ttuthtM
tDalamiiten; ofajafo (tortti))eUd{(i); lu
fomaffo (ofafa0ten).
Arroser, v. a la^taa, lodtuttaa, tte*
bella rvalùa, pxuefottaa; (fuit).) a. de
larmes, ft))}nettlld fadtaa; xothtttioff"
boSa todtuttaa; (futD.) jataellta pxttiVd
ra^afummia ))aninnotfi: arrosez ces
g«ns-lÀ; iofûû ofût (ïortti|jeï*8fa);fuO'
rittoû fifamaffu [ofaîfatétû].
ArrosioiL, /. falkoaminett, nafertami*
nen.
Arrosoir, m. rutéfufannu, ruiéfuttn.
Arnidir, v. n. fâ^bii tMtUffi, ruo«
fottomafft, Qnfeâirt.
Ars, m. pi ^etuofen ta)>afuonet.
Arsenal, m. arfenalt; fota^ofefîltl^.
Arséniate, m. arFenifi^a))))oinen
Arsenic, m. arfenifi.
Arsenical, aie, Arsénienx, ense,
Ârséniqne, ad^. arfenifia flfa(t(in)tt,
m^rf^llinen; acide a., arFentIt]^a))po.
Arsin, ixdj. bois arsins, fulomaltean
polttamat metf&t.
Arsifl, m. totini, iota tuntuu fat*
vaafta; Mntn forotud.
Art, m. taibe; taito, tottatouud, tai«
boStfand; ammatti; âl^Rçt)^, fuffeluud ;
les beaux a-s, t^annetatteet, faunotai*
ttet; a-B libéraux, wapaat tatteet;fait
arec a., taiboStfedti tel^t^; maître de
ra., ammatinme^tari; affir ayec a.,
UtfltàHêû, (uffelaSti toimta.
Artère, / woUofuont.
Artériel, elle, adj, toaltafuoneen
bmintoa, toaïtafnonen^.
Artériole,/. pteni n^altafuom.
Artérioloj^e, /. loaïtafuonien ttrbe.
Ârtériotomie, /. toaltafuonen atoaa*
mtncn.
Artésien, adj. t. Puits.
Arthrite, /. (etnt nhveteidfa.
Arthritique, adj. leininlaltainen, (et*
nicl pdrantoma.
Arthron, m. Arthrose, /. nixotl, m*
wcïliitc.
Arthrodynie, / nihjcïfarftj.
Artichaut, m. artfotfa (txU f^Stiimci
ladiPt).
Article, m. ntiDet, f o(mu (fa^meiefa) ;
!o^ta, )f\)im, o[a; firjotud; (tïtlxop.)
artiWcïi.
Articulaire, adj. nitueleirm fuulu*
ma; maladie a., nilDeltauti, luun^alo.
Articulation, /. nitoettitte; ulodpu*
Îiuntû, dilnni)^, (Ittntaminen; eftt^d p^^
mtttttn.
Articulé, ée, adj ^tltoUn'MnttiVo'd;
feliDil; fo(mutttnen (fa^toi); (maal.)
tutua, ionta o[at felmd^tt adtuttat eftin.
Articuler, v. a. dântâd feln^détt; efit*
m p^faitttain; (lafit.) a. les faits,
lameadti ja fettoaSit ejitt&a afiaan n)ai«
(uttattjût îo^bat. — S'a., v. r. toifiinfa
aitt^a, ïiittaijt^a [iafeni«ta].
Artiel, elle, adj. totteefen tuuIuiDa,
taibe«.
Artifice, m. taiboQifuud, tatto, tai'
tatouud; juont, fuit, mutfa, {atoatuud;
feu d'à., ilotutt; pièces d'à.
Artificiel, elle, adj, taitotefoinen,
te'ennainen.
Artificiellement, adv. tattote!otfe9tt^
tc'cnnaifcôti.
Artificier, m. ilotuUttdija.
Artificiensement, adv, fatoataîti,
juonitfaadtt, [uftelaSti.
Artificieux, euse, adj. tan^ala, jiuo«
ntfad, ])a^an*etftnen.
Artiller, Artillier, m. t^ftntDalaia;
ttjlîïmït^.
Artillerie, /. artlllerta, t^ftdtS.
Artilleur, m. artitteridtt, t^ffimted.
Artimon, m. (laitû,) mefaani; la
voile d'à., tnefaampurje; le mât d'à.,
mefaantmadto.
Artisan, m. faftt^Biainen, ammatti*
(ainen; (lutv.) tcfija, f^nn^ttaja.
Artison, Artuson, m. fotmato.
Artisonné, ée, adj. loinf^ama, ma»
bonf^ama.
Artiste, m. taiteitija, taituri; a. vé-
térinaire, eiainiaafart.
Arti
48
Assa
Artistemeiit, adv. taiteeÏÏifeéti.
Artistiqiie, adj. tatteefen fuulutoa;
taiteeÏÏttten.
Artopliage, m. UxtoHn f^Sjtt, (etto&Hft
eittkott.
Anrnspice, m. rotnatainen pappi,
iota eifttnten fifttfalut^ta ennu6telt.
Arvâme, m. ((ttttl.) fttiimtfitOn fuo-
Ab, m. tt0ftt (!ortti); a9{l, romalai'
nen ))atno ja raça.
Asaphat, m. f^l^eltnl
Asaphie, /. ttânenforrud.
Asaret, m. pii^lintt'^rtti.
Asbeste, m. a9f)M\, fiipUuttu.
Ascaride, m. attoemato, fuolimato.
Ascendiuit, nte, (uf/ noufetoa, tjjlt*
nckoii.
ABoendant, m. (etmo(atnen tfitnt*
tDttSfâ futDudfa; fe païîta taxxoacmxan»
naUù jodfa ourinfo noufee; (adtrolo*
gtad[a) tS^tien afema jfuit f^nt^edfd;
toûttutud, tootmai toalta: onni (ipt*
ïiôfa).
ABcension, /. ttoufeminett, ^tenemi*
nen; j^ri^tuffen tattDaafen adtuminen;
^elatnordtai.
Ascensioimel, elle, adj. force a-e.,
noufemid', ^(enemiéiDOtma.
Ascète, m. aéfett, jofa u^r aa eI2i«
ntilnfft ^artûuben^arjiotuffttn; lil^anfa
ftbnttaia.
Ascétique, adj. aélettnen, iumalt"
nen, l^arrad; ouvrage a., l^engellinen
teo9.
Asciens, m pi p^\to^nta]aaian alla
afntDaifet.
Ascite, /. nta(a«n)efttautt.
Asciti^ne, adj. tvefttautinen.
Asclipiade, m. ia adj, greetatatnen
ia romatatnen runonmitta.
Asclépias (s ttttnt^^), m. ptrî^ù'
lutta.
Asiatique, adj, 9[{laan luulutoa, afla«
ttnen; (tnxo) luxe a., t^Iedtnen {)ra'
meu«. — ». HJîan afu!a«.
Asile, m, tunDa))ail!a, tnrtoa, fuojla.
Asine, adj, bête a., aafi, aafin»
tamma.
Asode, adj. fièvre a., txH fuume*
taubin lajt.
Aspalath, m. ertt0 pta\a9ta9toi, iota
fnttfntntfefft !ât)tet&iin.
Aspe, m. tur))a, fet))i (lata); I. Asple.
Aspect, m. nSfS, mnoto, ulfomuoto;
nSfOIanta; considérer un objet sous
tous ses a-8, tarlaStaa eflnettft (aifttt
puolin; (ttf^ttt) tatkoaanIap))a(ten fu^»
tatnen afema.
Asperge,/. ))arfa, ))arfaiuuri; couche
d'à., )}arfa(att)a.
Asperger, v. a. ))tr0{ottaa ())9^tttCâ
toebeua).
Aspergère, /. {)arfaIatoa.
Aspergés (s Klint^^), m. ptr^fotud*
^ui«ru; atfa, iottoin p\i^li ttettfi pird'
(otaan.
Aspérité,/. larteu^, rofoud; (tutu.)
larfeud, raantud, tat^umattomuu^.
Aspersion,/, ^trdtotnd.
Aspersoir, m. ptrdfotu^^tttélu.
Aspémle, / (Tad».) maratti (aspe-
rula odorata).
Asphalte, m. maa^t^Ia.
Asphodèle, m. (ta^xo. teltamo, fe(ta«
iuuri {chelidonium majus).
Asphyxie, /. tuf e^bud, (fiftt^t^s, ma«
tefuolema.
Asphyxier, v. a. htolettaa tnle^but*
tamaîla, ^afd^ttttmSlia. — S*a., v. r.
(ttolettaa ttfenftt Vdtmn.
Asphyxié, ée, adj (Sfftân fnoSut;
tulel^tunut.
Asphyxions, adj. walefnolemaa mai*
{uttawa; tuta6uttan)a.
Aspic, m. n)t){ârme; (futo.) banette*
lïia; (ta9ït>.) (an)enben; huile a'a., Ia«
n)enbe(t'9rjt).
Aspirant, nte, ». p^rfiiS, l^attja
(tntrtaan) ; corps des a-s, merilabetti'
loulu.
Aspirant, nte, adj pompe a-e, tmu«
pum^u; tuyau a., tmu))um^un torn)t.
Aspiration, f. fif^lânf tt l^engit^s ; ime«
minen ())um))un); tiriointa çengtil^tâen
dSntfimtnen.
Aspirer, v. a. ^engtttaa fifSanfâ;
imefi, n^etttit [pumtïutdtal ; (enga^tSen
dSntfia; a. 1% attntatt h rnulumaffi;
— v. n. (à oc) p^rfia j^ftn, J>t)Qtaa.
Asple, m. ie(a, m^t^^btn raaiaa fxït'
fia toarten.
Aspre, m. a9ptï, tnrfftiainen f^opta*
xaf^a.
Assa dnlcis, / benfoe; a. foetida,
/. {)trun))a0ta.
Assa
49
Âssi
Âflsablement, Assabler, I. Ensa-
blement, Ensabler.
Assagir, v, n. ja s'Assagir, v, r.
iDttfodtua.
Assaillant, m. r^ntttttja, pUUtWàt^
fâfijiL
Assaillir, v. a. r^nitStâ, ^^Sfôta
)»SâlIe; te^ba warir^nnatlS.
Assiainir, v. a. ratttiiff!, tern^eeÏÏt'»
ft!ft foûttaa.
Assainissement, m. ratttitffi, ttx*
tKefltfelft faattaminen.
Assaisonnement, m. p^dtaminen;
iS^Ste; (ht».) (u(otfuu0, mtelutfuud.
Assaisonner, v. a. ]^St)dtiia, maud*
taa; (hiiD.) ^St^^tas, fulodtuttaa; a.
ses reproches, Uetoentaa moitteenfa.
Assaisonnenr, m. ^bçdtajia, mau^'
taja.
Assassin, m. falatnur^aala, mur*
^aicL
Assassinat, m. mur^a, falamur^a;
fâtoda lunntanTounaus, itfttefo.
Assassiner, v, a. falaraur^ata, muv"
^ta; maijtoen paaue farata; (futo.)
toiDalaStt tunniata loulata; ^armtt:*
taa.
Assant, m. noafirçnnaftS, rt|nnan0,
Ttjnta^S; mieffailn; faire Ta., mïtV
laJSLa; Çtnto.) tUpaïtia; faire a. de
plaisanterie, fil^atOa foffa^u^eeëfa.
Assécher, t;. a. fnïtoata. — v. n.
fatmaa, futroeta.
Assemblage, m. fof oontumtneit, jouf*
fo; (Uttaminett, to^bidtamtnen.
Assemblée,/. iofou9; ^^btdtbd, feura;
totenepttxîta, fofoontutnt9{)atfIa; \ota*
mitffïà fofoonnnninuttamtnen: battre
Ta.; a. nationale, f anf attistoloud ;
quartier d'à., fofoonhitnidpaiffû.
Assembler, v. a. lo'ota, ^anftia lo*
foon; luttaa ^bteen {puntappaUtt ta^
liiffi); îutfuo rofoon. — S'a., v. r.
!ofoontua.
Assener, v. a, un coup à qn, fi«
iDaltoo, butmaiëta.
Assentiment, m. [uodtumud, tn^Bn«
Assentir, v. n. (à) fuodtua, antaa
fno^tnmuffenfa.
Asseoir, v. a. ^anna t«tualle, tdtu<
maan, tStuttaa; ^emdtaa, ia9îtaptxu9p
tnlfct; a. une rente sur une terre, maan<
panttaudta toadtaan ral^aa lainata; a.
son jugement, perudtaa paatëffenfa 1.
arkuelunfa; a. nn camp, afettaa letrt; a.
l'or, {)anna fultau^ta; a des impôts,
tadfea kueroja, maarata funliit meron*
matfajan ofa. — S'a., v. r. idtua, (a^^
leutua idtumaan.
Assermenter, v. a, ivannottaa.
Assertion, / toaitfid, n)a!uutu9, toa^
fuuttamtneit; paatelma, (aufelma.
Asservir, v, a. orjuuttaa; toattan^
alaifeffi te^ba, maltanfa aïïe faattaa.
— S'a.; V. r. antantna 1. ^eitta^t^a ït>aU
tan^atatfeffi; orjidtua.
Asservissement, m. toattan^alatfetfl
faattamtnen, oriuuttaminen.
Assesseur, m. adfe^fort; ia[en (ot^
feudtodfa).
Assez, adv. ïtfïim, f^Stlft, tarbeefrt;
jotenfûîm f^aatfi.
Assidn, ne, adj. uuttera, û^fera,
n)aft)matan.
Assidnité, /. uutteruu9, a^teruud;
— a-s, pi alitera fa^nti.
Assidnment, adv. uutteradtt, ai^tt^
xa9iï.
Assiégeant, nte, adj. pttrittama,
faartatra.
Assiéger, t;. a. pitrtttaa, faartaa;
(futt).) iDatmata, raftttaa (atttuifllla
))Qt}nn9ttta, fa^nmlia).
Assiette, /. afema, paifta, fija; mie«
(entaatu, mieli^ata; meronladfu, !unftn
tueron^alûifen maffettaiDan maaraami«
nen; lainan panttt 1. mafuud; tairtffi,
(autanen; j^alattûttaffl maaratt^ metfa*
(o^fo; )3eru$tud; !uttau!fen a(udtu9;
r^^tt (fatutadfa idtue^fa); tatœan ta*
fapaino; ta^tettaioatfi loalmid xo'dxu
pata.
Assiettée, / tatrtiilltnen.
Assignable, adj. jota on ma^boHi^
neit maarata; il n'y a de différence a.,
et oie erotudtar jiota tDOtfi tarfoiYt maa«
rata.
Assignat, m. ivettafiria, jota on
litnnttettl) maattlaan ; tDaItiopû])ert,
ionfa ttahiutena on toattion maattluf^
fia; adjtgnati, f^aperiral^a (nimm^o^
maan v^andfan toattanfumoulfen aï»
fana).
Assignation, / ral^anfaama^ftrie,
ral^anfaantt^ofotud; ^aa«to; fuodtuttu
As8i
50
Assu
fol^toamtnen; vous avez manqué à l'a.,
ctte oie faajpunect fuo9tutulIe paiXaUt.
Aflsigiier, v. a. (sur) antaa ra^an»
foanti'ofotu^; ^aaétaa oifeutecn; mâd*
Tfttft; fanoa, titnottaa, fertoa.
Asaimilatioiif /. n)ertaifet|i 1. îaitau
fetfi faattaminen, i»ertat(emtnen; mer*
tond; ratomtouedtcen muuttumtnen t*
âltii«atnef|t{i; ebeUtfen ferafleen mufaan^
taminett ittlleifen mulaan.
Aasimiler, v. a. loertatfeffl, îaitau
fdfji faattaa; koettatlla, loerrata, foiot*
teua; mntxttaa clâtn«atneeffl. — S'a.,
V. r. (à) itfenfci i^fin koerrata.
Assis, ise, adj, i^tutoa, olewa (pau
tan fn^teen).
Assise, /. ftmiferro6 muurtdfa; —
a-8, pi lattnit^^^errain otteudto; feo*
baUtnomarten iDâIi«aiIaifet idtunnot;
oifeu6ton idtnuta, ferftjttt; (koon^.) lait
ia a|etnf[et Cour d'a-s, raitdfalainen
adfifùoiftud (ritod'afiam oiteu^to).
iissistanee, /. Qpn\ toirtamie^cn toi*
fette antatna ifu ffUntn totratttotmititl^
te^fa; droit a'a., )otTla«att)u9ta mat*
jettatoa patttax taitti faa)»un)tna«o(e«
maifet; ntunfftrutinan fapitult.
Assistant, nte, adj. Itt^ntt'Oletoa.
— fli. adfiétentt; toirantotmttuffeSfa
aivtxllinen kotrlamied; faaputtilta'Oli'
iat. — /. abboti^fan a^ulatnen Iuod«
taridfa.
Asirister, v. a. (à qe.) oÏÏa faa))tt«
toxîLa, ISdntt: a. au sermon, oSa faar«
naa fuulemadfa; olla ofalltfcna, apn*
rtna, auttaa.
Assooiation, /. feura, ^^bi^t^é, tfy*
tia.
Associé, ée, s. ofafump^ani, ù\aîa9*
finnp)»ant, fau^fa^ofaStnen.
Associer, v. a. ottaa fcnraan 1. ^l^*
tetatetn, tt)tr{a'a{)ttlatfeffi, ofa!um))pa'
ïirfî. — S*a., V. r. (avec, à qn) i§*
te^teenr.t)§tt5Bn, ofafum))paItIfl rutoeta
inin fanéfa.
Assode, adj, mteleltattn rafitettu,
a(afuIotnen, nitfo (litoullotfuubc^ta).
Assolement, m, kouoromtljel^^.
Assoler, V. a, tDuorotoUjd^ffeen
pauna.
Assombrir, v. a. pïmtvLtMf tummen*
taa, f^nKgt^ttaa. — S'a., v. r. ^uo*
Ie«tua, mnre^tua.
Assommant, nte, adj. iltott, mttf))t«
ttitvit, tu^laetuttakoa.
AsÎBOmmer, v. a. furmata, ta))^aa;
faataa; teura^taa; pa^an^fttioatfeffl
pxtm, ^a!ata; tu«fa«tuttaa, M]^U
m.
Assommoir, m. !etutt))^9b^«<rauta;
Içtj^pftinen fautta.
Assomption, /. nettf^t aRaarton tai'
loaafen a^tunttnen.
Assonance, /. aefonanfi, tt&nifointu
fanatn psatteteffi.
Assenant, nte, adj. loppvipMttt\9\(i
fointutoa.
Assortiment, m. ^^teenfo))ttoatfuue;
[ointu ^^teen fuuluttteu ojlen tDâliSd:
un bel a. de fleurs, btitoin ^^teenfc
tottoatfet fttlat; t&^beutnen lotoelma
famanlaatuijla ja to^tecntuutuuota !a*
tuia: a. aes couleurs; tttttbdlinen
Iau)):patakoaradto; taufntt erUoften fotn«
tu ia loiirien 9^teenfo))itt)atfuud: ce
tableau présente un bel a.
Assortir, v. a. ^(teen fott)tttaa, foin*
tukoatfi iârje^tdtt; tauppatan^aroilta toa»
nidtaa; a. un chapeau, muobo^taa
l^attu. — V. n. fotDeltua.
Assortissant, nte, adj. \otitoa.
Assoté, ée, adj, (à) uitelettfimddti
ra!a9tunut.
Assoupir, V. a. nututtaa, uuttuttaa;
ItetDtttitft, ^uojentaa, ^iHitii, ttit^b^t*
tiid, faattaa mattoemaan. — S'a., v.
r. nuJfa^taa, uma^taa.
Assoupissant, nte, adj. uncttatoa^
nufuttatDo^ tainnuttakoa.
Assoupissement, m. l^orro^, taiiu
nodj uinal^bud; (futo.) t^If^^d; l^ittit*
femtnen.
Assouplir, V. a. noriaffl, notfeaffl
te^bii, ))e9mtttsa; (futD.) taitouttaa, to»
tuttaa (^^rotin tapot^tn).
Assourdir, v. a. luuroift te^bfi, buu«
meffiin faattaa; Itetoittatt lautatfem*
pim often »a(oa tanlu^fa.
Assouvir, v. a. ranitta; tt^^b^ttdd
Utoa nUU; (fnU).) ^iaitfi, t^çb^ttSft.
" S*a., v. r. ratoittaiba. faaba hiU
lilfi
AssouTissement, m. ratoitud, ît^U
r^^d; tto^b^t^f.
Assujettir, v. a. faattaa toaltanfa
aOe, iDaSottaa; (fu».) (à) |>a!ottaa.
Assu
51
Ater
fttoa; fitnnitt&a tutetoadti - S'a., v.
r. antautua toaQan^alatfeffl
Assujettissant, nte, adj, f^atottaaa,
toaatiroa, tooittaioa.
Assiijettissement, m. pafto; toaU
(an«alaifuu9; orjuud.
Assurance, /. »afud9, toarmnnd;
aafnutad, (u^aud, totaudr ^onttaud;
mafuutud (meri*, pa(o« ia innita aa*
Îfintoja madtaan); itfe(uottamu9, ro^«
camtelifiiQd, u^taUaifund; to^anfortoa
1. tannin.
Assuré, ée, adj. tsafuutettn, warma,
ro^feamiUinen, n^taliad. — m. fe, jota
Dn ttdfnuttannt
Assurer, v. a. afettaa n^onta^tt, ttin«
nittâtt, ma^midtaa: a. une couleur,
te^ba mari p^fQwtttfeffi; (hito.) a. son
visage, olla nttBItSnfd toàtaa, turn^al^
Itnen; turwata, marjiella: a. un état
contre ses voisins; warninubeHar
(anifta, toimtttaa: a. des vivre à une
armée; mafunttaa faatamatft: a. une
pension à qn; antaa tnatuntta, pauU
tia melaSta; ma!nuttaa wa^inloa wad*
taan; tnafunttaa tobelfi, ta'ata; toff*
lai9ta. — S*a., v, r. malaantua, p^f^«
loiiifeffl tafia; (de 90.; panifia »ar«
muntta, tnarma tteto (i^tfivL afia^ta),
loafnnttoiba; (qe.) ta'ata itfellenftt,
ano^taa; (de qn) mangita, ))anna tiin«
ni^ talteen; (en, dans an) (uottaa,
mnoata jtn^un; (qM) oua watuutet*
tuno.
ABsnrenr, m. adfurabttn, »aluut«
taja (»a^intoa »a9taan).
Astélsme, m. §ieno ironia, twa.
Aster, Astère, m. ((a9tt).) tS^IimS.
Astérisme, m. ta^ttr^^ma, ta^tiri*
fna.
Astérisqme, «1. ta^ti» 1. Atitta Iir«
ja4tfa.
Astéroïde, /. !a^»i ta^benmuotoi^
fefla fulafla.
Asthénie, /. tt»oimattonmu9, ran»
Ims^ nn;>umn9.
Asthéaiqno, a<2j. n^otntaton, uu^U"
imt, rauennut.
Asthmatique, adj. ^engen«a^bi6tndta
faira«tatt)a.
Asthme, m. ^engen«a^bt9tu8.
Astieoter, v. a. tinfatHa, pi^teHa.
Astngale, m. ))noU«i|ni^i|rtatnen ^nl*
pto ))i(arin ^lifiaaéfa; ttanteenta))atnen
Iort0tud ti)tin ^m^ari ; !anta(a0ta (fuu«
rin (un tanta^aa^fa) ; (fa^m.) htrien*^
^erne (aHragahu); gummt brûaantt.
Astral, aie. adj. ta^tt«; année a-e,
ta^titonoll, alla, jona maa ferran fier*
taa aunngon ^ntjpari.
Astre, m. ta^ti, taiinaan!a))^a(e.
Astreindre, v. a. (à) ^afottaa, faat«
taa jttn alaifeffi: a. à des travaux
pénibles. ~ S'a., v. r. fttoutna.
Astriotion, /. (laat.) nnt^eenweta^
minen.
Astringent, nte, adf. nmpîmwt'
tatoa. ~ m. nmmi^tana ISafe.
Astroïte, /. ta^ttforaHt.
Astrolabe, m. a^trolabi, tout, joSa
maarataan ta^tten lorfeud taitoaanran*
na9ta.
Astrolfttre, m. ta^tien))aln}elija, *In*
martaia.
Astrol&trie, /. ta^tten))aln}e(nd, «In*
marru9.
Astrologie, /. aStrotogia, ta^bidta
ennu^taminen.
Astrologique, adj, a^trologtllinen.
Astrologue, m. a^trologt, ta^bidta'
ennndtaia.
Astronome, m. a^tronomi, ta^titnt*
fija.
Astronomie, /. adtronomta; ta^tt«
tiebe.
Astuce, / ^a^ainonifnns, faaa*
ïund.
Astucieux, euse, adj. inomfaé, pa*
^an«e(Itnen, fatoala.
Astucieusement, adv. iuoniRaa^tt,
fawalaëti.
Asyle, f. Asile.
Asymétrie, /. fofinfn^taifnnben, ta«
famaaran ^uute.
Asyndéton, m, fibefanatn poi9j[atta«
minen Iaufee9ta.
Atarazie, /. Intidtamaton mxtttn*
ttpo,
Ataxique, àé^, fièvre a., e^afaan»
tStnen L ])a^atapatnen fuuntetanti.
Atechme, /. taiteeUtfnubfn ^nnte.
Atelier, m. ti^ë^none, te^ba9;(tutt).)
mte^idtb t^b^nonee9fa, te^taaëfa.
Atermoiement, m. tnelalltfen fnod»
tnmnd tt)eItoitenfa fan^fa matfn^aian
pitentamife^ta. ,
Ater
52
Atte
Atemoyer, v. a. fuoba ))itenuett^
inaffu*atla. — S*ft., v. r. [uodtua totU
foiimfa Ian9fa ^itennet^dttt malfit'
ajaéta.
Athée, m. atet^ta, iumalattlieltâiâ.
— adj. itttnalanlielttttDtt.
Athéisme, m. atei^mt, jutnalantiel*
tUmM.
Athéistiqne, adj, ateidtiSmen, inma*
UnïitMtoiL
Athénée, /. ïtt^eneo, op^ineiben Io«
fou^pailfa.
Athérine,/. ï^optafata.
Athennasie,/. ((ttftt.) UioKinen htii'
muud.
Athérome, m. ^aifute, iodfa on fa«
îta toi9toa.
Athlète, m. tai9te(tia (mumoidfan^
foi^fa); (fua.) toa^toa, toantta mit9;
ft. de la foi, u^tonfanfari.
Athlétique, adj. atlettHinen, fantariU
finen, erinomaifen manffa. — #./. tai9«
teUjataito.
Athymie, /. (mai.) alaluloifuud
(fairaadfa).
Atinter, v. a. t^ISlIifedti tondtettal.
firoa, ^len torealfi pntta.
Atlante, m. i^midtnuotoon te^t^ lan*
natu^^ilûri.
Atlantique, adj. atlanttnen, Ktlan*
tin ntereen htuluma; mer Atlantique,
^tlanttn toaltanteri. — m. SItlantin
meri.
Atlas (s ttdnt^^), atlad, fartadto;
nidtan enfimtttnen folntulun, nt^fan*
fannattaia; atlafl, ^(fttlangad.
Atmosphère, /. ttntale^a, tima; utu»
Atmosphérique, adj. atmo^ferinen,
ilntafe^dttn tumu»ar ximah^Uvi».
Atole, m. maidpunro.
Atome, m. atomi; pxtam, iaettama«
ton atne«ofa.
Atonie, /. rauteud, l^ermottomnud.
Atonique, adj. ^ermottomnubedta
f^tttnt^t.
Aiour. m. nat^putn ia fii^en Inuln*
n)at !on0tu!fet; dame d'à., routt)a««
natnen, iota l^oitaa funtnlaaQtfen ^en«
filBn ))n(ntt)aroia.
Atoumer, v. a. toreaift puîta, fu
roa.
Atout, m. mlttï (lortti^eltdfâ).
Atrahilaire, adj. ja «. fi|nRttmie(i*
nen, radladmielinen.
Atrabile, /. fa^))itautt, f^nRamte(t<
ttramentaire, /. tt>t^trittt.
tre, m. tulen^ef&, 'fija, Ueft, arina.
Atroee, culj: langea, lamala, julma.
Atroeement, adv. fan^ea^ti, i. n. e*
Atroeité, f. tau^i^tud, in^ottama
telo, idtt^B; julmnn9.
Atrophie, /. ^itoellt^étauti.
sAttabler, v. r. tdtua ateriaOe, ru^
n>eta xnoafit.
Attachant, nte, adj. wiebifttttmft.
Attache, /. fatffi milia riinnttetttân,.
fibotaan; flbe, nan^a, (t^na, fa^Ie, ^ata;
chien d'à., fa^Iefoira; mettre à Ta.,
fitoa liinni; a. de diamants, ttmanttt»
loridtud; lettres d'à., mÎTaffinen f â9(k)
tuomton totmeen))anemifeen; (fum.) ^a«
IU| taipumud, mtelti^m^^.
Attachement, m. mietti^m^d, ^éta**
n)^^«, tat))umu9.
Attacher, v. a. fiinnittdtt, fitoa, Ia^«
teifin ^anna, ^bbidtdd; a. de rimpor-
tance à qc, pxtM tdrfeand: il lui est
fort attaché, l^dn on [liiitn (^tt)in
mielt^nt^t; cette chose nous attache,
tdmd a[\a mtea^ttdd meitd. - S'a., v.
r. (à qe.) Itintl^d, tarttua; a^ferotba,
^arradtaa ilin; s'a. à son devoir,
^arradtaa toelwollifuntenfa tdt)ttdmt6td;
s'a. à ses intérêts, omaa §^5tl)d ^ac<
radtaa; s'a. aux pas de qn, lanta*
J)di8fd fcurata, - S'a., (à qn) mictt^d
jilu^un.
Attaquable, adj. ionla pddUe on
ma^botttnen r^ntdd.
Attaquant, nte, adj. r^ntdmd, hM*
Idâtt)d.
Attaquer, v. a. r^ntdd, ^t^dfdtd itun
))ddlle; (fum.) (an iur qe.) a^bi^taa
ifuta i«tfitt. — S'a., v. r. (à qn)
td^bd jfun fimppnun, rti^t^d.
Attarder, v. a. miîM^ttdd. — S'a.,
V. r. m^d^ddt^d.
Atteindre, v. a. faamnttaa; enndt«
tdd, tamata, ofata (maalitn); noudta
(i^ttn [ummaan)^ ulottua; a. (à qc.)
faatt)uttaa koatmoin.
Atteint, nte, adj. (dé) vafitettu, mat*
tt>attu; fairaStawa; fantem^afainen ; a.
et convaincu, ft^l^Sifetfi ndi^tettl^.
Atte
53
Atti
Atteinte, /. iefu, Ir^M'i, fitoaÏÏu^;
S'iiD.) fo^tattS; toamma, toa^into,
itta; louftaud, foltoaud; donner
porter a. à, toa^ingotttaa, loulata, \oU
JBoa\9ta, ana^taa; renfaafen lodfemtnen
(tumaud^Iidffi). ~ Hors d'à., adv, fao*
SDuttamaton, iota et tt)ot faatouttaa,
tttniti faoba.
Attelage, m. (f^tmo^*, ^ttrttt') xoaU
jaRo.
Atteler, v, a. toaQa^taa.
Attelle, /. r&nget^ (a^ta (mnrtutteU
ben ififenien fitomidta koarten).
Atteloir, m. toauttuntangon toaama,
printtt.
Attenant, nte, adj. rajot^tn toétt^
ma, rajatta oletoa, raïamainen.
Attenant, prep. (du) xhan mie*
Attendre, v, a. obottaa, tuarrota,
tofottaa; toaroa, toimoa; a. après, ^a»
luta, ttaro5tbd. - S'a., v, r. (à qc.)
totwoa, obottaa. — En attendant, €tdv.
ims aitoa, obottaen; en a. que, fitft'
tuin.
Attendrir, v. a. pe^mtttaa, mbtj*
^afft te^bci; (tuto,) Itthtttaa, ^ette^t'
taâ, taimuttaiii. — S*a., v. r, pe^mitd,
m^^fiUm, Uifutetufrt tntia, ^ett^â.
Attenarisaant, nte, adj. tithittatoa.
Attendrissement, m. (itfutud, §e(tt}«
minen.
Attendu, prep. touofft, na^ben; a.
son âge, ^9nen tfiittnfd nd^ben, iidnfd
tDuofft; a. que, lodia, fiiçen ndbbnt
tttd.
Attentat, m. ilttt^d, x\to9, TtfoHi'
ntn r^^t^ntinen; louttau^; toaQaton
tefo.
Attentatoire, adj. (à) ionttaatoa
(jfun etU'Otfeutta).
Attente, /. obotud, tolotn«; toitoo;
obotn««aita; table d'à., t^^id tointa
jota atotaan fori^taa maalauffiHa ,
loeUtohimiKa ^. tn.; (fnto.) c'est une
table d'à., ^dn on ïoïtl'd toataantn*
maton, ^dntd »oi ntitfi ^^mdndnfd tat«
tDuttaa; pierres d'à., ^befikoet nran*
ri^fa.
Attenter, v. n (contre, sur, à) tel^bd
todtttoaltaa (ifutte), ana^taa; a. à la
▼ie de qn, œdij^d }tun ^enled, Id^bd
i^engen pdâHe.
Attentii* ive, aâj. tarfaKinen, tari*
laanatnen.
Attention, /. tarlatttfund, tarRaa«
maifuu^, ^uomto; funnioitnd; amu'
Itaifuu^; ^^ndnta^toifnu^ ; faire a. à
qc, pitdd koaarin; Attention I l^uo»
ntattaat!
Attentivement, adv. tarlaStfeSti.
Atténuant, nte, koeteldfft tefend; ((a«
tit.) tten^tttdind, ^uoientatoa.
Atténuation, /. neteldffi telemtnen,
bienontamtnen ; (ruumtin aotntten)
$dl(ou0; fb^aif^^ttd Uementdmd to^ta;
requête d'à., toa^talanfe oileu^toon,
ioéfa f^^tdlfeen tno^tataan.
Atténuer, v. a. tneteldtttdd, netc
(dmmdffi te^bd; ^etlontaa, uumuttaa;
(tewittdd, ^uoientaa.
Atterrage, m. maantunnn^, maan
ndt^ntin^ulo; ladtemafija, tna(!ama;
maaMaêtu.
Atterrer, v. a. Tultdtaa, f aataa maa«
^an; (tum.) (open ^dmtttdd, futidtaa.
— V. n. faaba maa ndf^Miin: nous
atterrâmes sur le cap Nord.
Atterrir, v. a. ladtea i. nouéta maaile.
Atterrissage, m. maalle, rannaUe
meno 1. (a^temtnen.
Atterrissement, m. maatuminen.
Attestation, /. atedti, tir jatttnen tO'
bidtu^.
Attester, v. a. ftriattifedtt 1 fuuttt*
fedti tobtdtaa; tobidtajiatfi ^aa9taa 1.
Attieisme, m, atttctdmo, l^teno malu
pubee^fa ja firjotnffe^fa.
Attieurges, /. pi, nelilulmat(et;atti«
falatfet ptlarit.
Attiédir, v. a. ^aalealfi faattaa, mit'
(tdtdd, idd^b^ttdd. - S'a., V. r. ^aa<
(eatfi fdbbd, idd^t^d.
Attiéoissement, m. §aaleud, jdd^t^»
minen, ntiUët^minen.
Attifer, v. o. foreilla ^un^uHa pn*
teutua 1. firoa.
Attifet» m. naidten pddforistuffet.
Attinter, v. a. (meria.) latoa Iai«
tt)an ladtia.
Attiqne, od;. 9[t^enan«, attilalainen;
sel a., ^ienor mte]l9ttdtt)d letlttbn^e.
— m. attifa(ahien lirjatnjia; nUalfo*
^uonetéto, *terroS.
Atti
54
Aube
Attij^ne-faTUc, m. erft^ |)ttartn'a(ud«
tan lait.
Attirail, m. tartoe^aineet, taludto,
ÏQpivLttt, to'dttit, afeet, neutoot; a. de
guerre, fotafoludto; a. de ménage,
talouben la^ineet; a. de chasse, met*
ftt^t^dneukoot.
Attirant, nte, adj, toie^ttttfttott, miel*
b)ttiitD2i.
Attirer, v. a. touoïeenfa tt>etii&;^ou*
futetta; tuottaa, faattaa m^tttiinftt; a.
de grands malhears, tuottaa fuuret
otmettomnubet — S'a., v. r. faattaa l.
iuûttaa ^Sttllenftt.
Attiser, v, a, le feu, forjata ïoaU
fea; (tuto.) ffi^ttali, fti^ottaa: a. le
feu de la guerre.
Attisenr, m. toadean lorjaaia.
Attisoir, lortlo, uunmlola.
Attitré, ée, adj. tatoalltfedtt I&^'
tett^; médecin a., lottIâttISri; mar-
chand a., lau^^amted, jionta Ittona
iofu !aii^j)anfa telee; témoins, assa-
sins a., toallatut tobi^tajat, i. n. e.
Attitude, /. ^tbanttt, r^^ti, afema
(ruumttn).
Attonenement, m. todieminen.
Attractif, ive, adj. t>uo(eenfa tne*
taiDd.
Attraction, /. puoteenfa toetHminen;
koetotootma.
Attraire, v, a. (ouhtteQa.
Attrait, m. toie^ttt^^, l^ouhttud, Iu«
moudtnoima; mielt^m^^.
Attrape,/. ptM, anfa, ))att(a;Iuje,
obottamaton ^attdhtud; a.-minon, uU
tôt uHattu ^etturi ; a.-mouche, f âr j)iit^«
Up% tertnatutta; a. lourdaud, a. ni-
gaud, t^^mll, taitamaton fuie, narri*
tu9.
Attraper, v. a. faaba anfaan, pau*
faan; faaba; ttRi'artt)aamatta, itfe toi'
me^fa faatnuttaa; faaba Ittnni, faa*
konttaa ; fuReladti, ^ieno«ti ^etttta 1. pti*
jata.
Attrapenr, ense, #. fufleta 1. ^ieno
)>ettajtt; a. de qc, jola latoataéti, fuf«
teladtt auadtaa.
Attrapoir, m. anfa, t^auta, tt)(rIfo;
(tato.) mje, iuoni, mutla.
Attrayant, nte, aé^. kDte^fttt&mtt,
tniettelemtt.
Attremper, v, a. faradta (terS^ttt);
Itetoittdtt, ^tmttt.
Attribuer, v. a. antaa ofaffl, mM*
rttttt; lufea ifun ft^^irt, anriotrtr t^Stfi,
i. n. e.; ^dâttttft ifun omatfir omaifuu*
beffi. - S'a., V. r. pUtm anfioffenfa,
flj^ïfcnfa.
Attribut, m. ominaifuud, erottama*
ton omaifnud; ominaifuuben lumaud,
merffi 1. tunnndmerff t ; attribut! ; ce
droit est un a. de ma place, tâmct
oiteud fuutuu erottamattomana ornai*
fuutena mirfaant; une balance et une
glaive sont les a-s de la justice, (tnn«
nnëmeritt).
Attributif, ive, adj. (laftt.) omaf ft
tanfuma 1. pttiittâtod.
Attribution, /. ebnn L otf euben (att«
ntt^d Tnntnlaattifen roaltuudftrieen
tautta; koirfaan tunluina etn; mirfa*
ata; cette affaire est dans les a-s
du ministre de la guerre (luuluu
tt)irfa*a(aan).
Attristant, nto, adj. ^uolettaœa,
fnrettatoa, furulltnen.
Attrister, v. a. ^uole^tnttaa, furet«
taa. — S'a., v. r. j^uole^tua, ^uolia.
Attrition, /. ^ieromtnen, ^itontta*
mtnen; latumuë.
Attroupement, m. ^on^aana tvfien*
tnngo^, lapina.
Attrouper, v. a. fo'ota iouftoi^in.
— S'a., V. r. fofoontna iontottain.
Au, fu|)tdtunnt à le ; — pi aux fu«
ptétunnt à ia les, f. À.
Aubade, /. aamnfottanto ifun altu'
nan alla; (!uiu.) âff i*artoaamaton pau«
^ina L meidte; ft^fannaufuiaifet.
Aubain, m. utfomaaiainen, jotta ei
mieltt o(e lanfattid^oifeutta fitntt maaéfa
midfii ^ttn afnn.
Aubaine,/. Iuninlaanpertnt9, (luu).)
arn^aamaton etn 1. IKl^td; droit d'à., fu'
ninlaan 1. toaitton oifend pevid maa9fa
luottntta u(fomaalai0ta; f. Aubain.
Aube, /. me«fn))aita; (merito.) atfa
matrunfien e^toolltfe^ta enftmftifeen ))b«
ma^ttin ; ))dtn)itnIottto ; meflrattoan
ladta.
Aubépine, f. orafitl^Iaia' faffanptV
(ata (eratoéçiêt wcyaean^a).
Aubère, adj. koaaieanruuni; cheral
a., n)oi(af!a.
Aube
55
Auma
Anberge, /. ratointola, totera^maia.
Anbergisfe, m. ratt)intoIan«tf&tttli.
AmbeTOB, «n. fulfutin (utun pttdttl
Aiberoniiière, /. (ixfun fal^a.
Aubier, m. pmm nlitti; maxito, pttt'
ta^nu; (lad».) loiran^dl^fl^uu (vibur-
Aabifbm, i». finiwuollo (emtauréa
Aubin, m. tnunatttoalfoinen; ne(tfti<
iteit, htu))af!a.
Anbmer, t^. n. fuupalotta, ntîx9*
tua.
Anbinet, m. (merito.) finllitoerito,
TctUiititoaate.
Aubonr, t. Aubier.
Auenn, une, adf, iofu; mifôttn;
sans a-e difficulté, timan mttattn tt>at'
tenbetta; (berbitta 1. fteltStuSIId ne) et
Maan, et i^tttltt&n, et mtfcian; a. de
T08 amis, et l^IfifôSn l|dtS»i9tttnne.
Aueunement, adv. ioQatn tatootit;
(t»erBitta L fteftS»ttas ne) et miattto
mnotoa.
Audaee, /. rol^feud; ^atunnau^a.
Audaoieusement, adv. roblea^tt.
Audacieux, euse, adj. xo^îta, u9îa*
Itad. — m. u6(a(iIfo.
Au-deeà, adv» (a prep, tStta pm*
leOa.
Au-delà, €tdv. ya prtp. tuotta pvio*
UUa, totfella t^uoleffa, talana.
Au-dessous, prep. (de) aiapnoUtLa,
aVia, aUmpana; to^txtopï, (uonompt.
— adv. nuorenif t; les enfants de detix
ans et an d., la^benmuottfet (apfet Ja
ftttt nnoremmat.
Au-dessus, prm. (de) ^It, ^{tpuo*
le&a; (fun.) iorfeam))t, paxtmpl —
adv. isan^etn^t; soixante ans et an
d^ jajlttt loan^empt.
Au-deraut, adj. ja prep. fo^taaii,
loaMaon; ((nto.) aller au d., fo^te*
Itaadti m^Bntfttt.
Audience, /. funlemtnen, taxttaamu
ncn (pvL^tai)'j anbienfi. ^u^eeQejpaSfS
lorfetoen ](enh(5ttt luo; tdtunto (otfeu9'
ton totmttnfmtedten); t9tunto^atta;td«
tnnto^nime; e9^attîa(aitten fitrtomaa;
femmotfen i^U^alIttnd.
Audieuder, adi, m. ja m. huissier
a^t oifoidton ))auoeUia, iofa l^untaa
aftauomaifet; grand a., torlea fandUan
totrfamted 9tandfa9fa.
Auditeur, m. fuuliia, tuunteltia;
aubttSri; otIeuMon jttfen 1. neutood;
a. des comptes, toirtamied retoifiont*
oilenbedfa.
Auditif, ive, adj. fuuloa tarlottatua,
fuulo*; nerf a., luulo^etmo.
Audition, /. lunlemtnen, fuulo; a.
de témoins, tobidtaiten fuu(u9tami'
nen; a. de compte, ttlin tarta9tu9.
Auditoire, m. tuentofatt; lunltiat,
fanan hiuUiat; lerajafaU.
Auge, / ^urtilo, allad, lottt; mtfU
(^nrânnt, «louru.
Augée, / fottlltnen, faufatoQtnen.
Auger, V. a. onfittaa, totoertaa tan»
faloiti&Uaifelfi.
Auget, m. ruolaïaattffo ttttnun^tt*
!t9ftt; tortto rttdta9louru9fa.
Augite, /. erSd tafftdittoen lûjL
Augment, m. a. de dot, Mimai*
mon natma«ofa ^efiidftt.
Augmentatif, ive, adj. (titXiop,)
particoles a-es, fanan merfit^dtS lu
faamttt 1. toa^toidtatoat atontot.
Augmentation, /. lifâ^d, Itfttttmi'
nen.
Augmenter, v. a. tifattt, ifontaa,
forottaa. - S'a., v. r. (tfaant^ft, fart*
tna.
Augure, m. enteet, metfft; Itntuien
Ienno9ta ia ttSnedta ennu9taminen; au«
guri.
Augurer, v. a. ennuetaa.
Auf^iste, adj. toxtta, iaio, maje9^
teetiUttten.
Augustin, ine, s. Knguéttnimunffi,
'nnnna.
Aigourdliui, adv. ya s. m. tanSttt,
tttta n^f^a; tama ^aitoa; d'à., taman
aian, metban ajan; dès a., ta^ta pliu
toa^ta atfaen.
Aulète, m. ^utlun pn^altaja.
Aulique, adj. cour a., fei{art0iei>
fatfalatiten (oiot«otleu9to; conseiller a.,
90tt)i«otfeubenneukoo9.
Aulique, /. iumaïnu9«o))t]][tnen toV
toritoattelml
Aulnaïe, t Aun . . .
AumailleB, adj f.pl. bêtes a., [artot*
raakoa9.
Aumô
56
Auto
Aumône, /. a(mu, annitt; falto, iola
on mttttratt^ Vé^^itit.
Anmôner, v. a. fafottaa; tutta fa<
lotettifp 1. tottU faftoa ÎH^^m ^^toâffi.
Anmônerie, /. aumonierHn wïxta;
grande à., ^U'^ototfaarnaajan mirla;
«toir{a«afunto.
Aunônier, m. almunialaaia (mut*
noinen toirtamie^ ran^folaife^fo f^c»
mt^fa); ^owifaamaaia; laiioa^a^pi;
grand a., ^It^oto^aarnaaia.
Aumônier, ère, adj. auttlica t9Q«
^tlle, altnuja antatoa.
Anmônière, / erttd ra^aluttaro, jota
tannettitn fuolttoijddfd.
Anmnsse, /. turfttjtdta te^t^ latti,
jota randtalatfet tuomtotûpitlon jidfenet
riiQttânjiit.
Annage, m. t^^n&ranmitta; mtttaa'
mtnen tiçnttrâllci.
Annaie, /. ïepiét'6,
Anne, /. f^^nlirdpuu.
Année, /. aalanniniuuri (inula he-
Unium),
Anner, v. a. mitata t^^nSrtt^uuSa.
Annenr, m. toannotettu nttttaaia.
Anparavant, adv. ennen.
An-pis-aUer, adv. pa^tmmadfa ta«
(lanffe^fa; lun pa^itnmadtt Idt).
Anprès, prm, (de) roieredftt; tqVMi,
(uona; loerrainfedti, toerraten; par a.,
aWta, fimutfc.
Anrélie, /. lotero, luorud, lop^a^
mato.
Anréole,/. gloria, fâbeiruunu.
Anrieolaire, ad}, (ortoaa ta§i fuutoa
tartottatoa, fortoa*, tuu(o«; confession
a., forroarippi; témoin a., tobidtaia,
iota itfe on afian fuuttut.
Anricnle, /. for»an(e^tt; ^S^^en'
tupfu ((innun tornaSfa); (l&ât.) fQb2in«
forroa.
Anrifère, adj. fultaa rtf&l^tdmii.
Anriflqne, adj. fnHatfi muuttawa.
AnriUard, t. Orillard.
Anripean, t. Oripeau.
Anrone, /. aaprotti (arUmina abro-
tanwn).
Anrore, /. aamnrudlo, aamulot;
(fttto.) itd; a. boréal, rcwontulet. —
€ulj. aurorawfirinen.
Anmm-mnsiynm, m. mnritni'tuUa.
Anspice, /. ennndtud Itntujien Ien«
no^ta; (fuio.) enteet, ntertit; iol^bantOr
latfanto; fnoja, fuojelnd, turtoa: sous
vos a-s, teibdn jio^bannon L lalfannon
aïïa.
Aussi, adv mt)6«, «Itn; fentd^ben
mç9«, fcntd^ben^a, fttd; fen lifdffi;
nitn; a. (que) ç^td fuin; a. bien,
?ait^ fttd, muutoin; a. bien que, Xfytà
^»tn fuin; a. peu, ^^td »d^dn;
comme a., roatltapa.
Anssière, /. folmtfdtnen ÎM, trodfl.
Aussitôt, adv. f o^ta, ^eti, çetito^ta ;
a. que, ^eti hûn.
Anster (r ddnt^^), m. luuma eteld^
tuuU.
Austère, adj. iotoa, antaia, t^I^.
Austèrement, adv. tott)a«tt, anfa«
Austérité, /. loiuuud, t^Iij^e.
Austral, aie, adj. eteldinen (pdU
mdntafaajan tttiapuoUfia); les terres
a-es, eteldnawan ^m^dri olemat maat.
Autan, m. eteldtnult.
Autant, adv. ^gtd galion, ^^ttt mon*
ta; faman serran, t^^td ^^md, famoefa
fuj^ba^fa. — A. que, konj. fen merran^
mitd; d'à., fen werro^tar fen merrolla ;
d'à. que, femmentin luin; d'à. plus,
d'à. mieux, fttd enemmin, fen werrait
enemmin.
Autel, m. aittart; mattre a., grand
a., ^(i^atttari, ))dd«a(ttari.
Auteur, m. adaia, teftid, f^nn^ttdid^
peru^taja, tetftjidj tirianteltid, 'totmit*
taja^ ttriatUia; ttmottaja; (lafit) an*
tomteë, h)altnuttaia; les a-s d'une
race, efl^ifdt; une femme a., natd*'
ftrjiat(tia.
Authentieité, /. tobeUtfnudr ud!otta«
tt)uud, Iuotettatt)uuë, toben^erdif^^d.
Authentique, adj. (aftmoipa, latOi*
fe^fa notmaéfa olena; (uotettana, to*
benperdinen, otfea.
Authentiquement, adv. (uotettamad*
tt, tobenperdifedti.
Authentiquer, v. a. (aillifedti to»
teenndt)ttdd; laiéfa tt>a§tt)tdtaa; ntmeU
Idnfd n)a^mtdtaa toben^erdif^^d^ a. une
femme, toteen nd^ttdd ettd roatmo on
atotoliittonfo nffonut.
Autochtone, m. al!u«afutad, ^ri*
afufod.
Auto
57
Aval
Aitoerate, Antoerateiir, m. trioe,
/. ttfen)altta9.
Aitocratie (ti = ft), /. itf emaltiad
^aHitudinnoto.
Anto-da-fé, «. tnqtoifltionin (^en«
gcfltfcn otfeudton) tuomttfemim tetet*
tilfitdten ju^latttnnt ))oIttaminen.
Autographe, adj. omatdtifedti tirjo'
tcttu. — m. alniper&tnen fûfitiriotud.
Antographie, /. alfuperât^ten f&fu
ttriottt^ten tunteminen ya tutttmtnen.
Automate, m. automati, i&mtdmuo«
toon te^t^ fone, iota itfedtdnfft Uiltuu.
Automatique, adj, automatinen, to«
neento^atnen.
Automatisme, m. automattnen 1. îo*
necnta^atnen tUa; toneentapainen UU
lunto.
Automnal, aie, adj. f^tf^tnen.
Automne (mn = nn), m. ja/ \^t%
Autonome, adj. autonomt, omten
laficnfa mutaan qaHittama.
Autonomie, /. autoitomia, oifeud
M^tttaa omien laltenfa mutaan; ta^*
bon itfemâttrS^d'Woima.
Autorisation, / maftnu^, toaltuut*
tamtnen, fuodtumud.
Autoriser, v. a. toattuuttaa, otteut*
taa; (à ae.) otteuttaa, tueta. — S'a.,
V. r. ^(Utôtd ttiattaan, motmaan, ar«
moon, tâ))bd tamatfi; s'a. de, perudtaiba,
toet&â i^erudteetft.
Autorité, / toiraHinm malta, xx>\*
raUtnen ma'^tatt)uud; ^aOitudroaUa;
mattutuétooima; armo, arrooJKifuué;
tanfunto, tobUtnd, perudtud, tataud;
cftioalia, toiraétoj d'à. privée, omin
Inœin, omawaltatfe^ti; taire a., ar«
loonfa t&^ben telmata tobtdtutfetjt, ^e»
méteefTi; user d'à, toâttmaltaa t&tot«
tôtt.
Autour, |>r<^. ja adv. ^m^dritttt, ^m*
^dri; tout a., jota ^aaraua, qU tjm^dri.
Autour, m, ^tttta.
Autoursier, m. iota ^ariottaa ^ant*
toja ia^tiin.
Antre, adj, totnen, mun; l'un l'a.,
totnen toi^tanfa; l'un et l'a., mo(em«
taifla; sans a., ei fanaataan enddn;
nous a*8, meitdidtfet; parler de cho-
ces et d'a-8, pu^ua ^^be^td ia toi*
fe9ta.
Autrefois, adv, ennen, mntnoin.
Autrement, adv, muuOa tatootn^
toifella laiiKa: mnutoin, munten; pas
a., et atœantaan; tout a., ))aQoa ^a«
remmiu, enemmtn.
Autre^part, adv, muuaiïa; d'à. -part,
munalta; toifelta puolelta, muuten.
Autmolie, /. tameltturtt; estomac
d'à., a^matti; (tum.) mie^en jnltu.
Autrui, m. totnen ^i^minen), mnu;
le bien d'à., toifen, Idqtmmdifen ornai*
fuud; prendre son coeur par d'à.,
afettua totfen fiiaan.
Auvent, m, ritma, rdt^td.
Auvesque, m. omenamiint.
Auxiliaire, adj, auttatt)a, amuQinen^
a^u«; troupes a-s, apu-^ioutto; verbe
a., apuoerbt. — m. Uitto(ainen.
s'Avaehir, v. r, td^bd tanleatrt, tdm*
f)e(9tft, td^bd td^^dtrt; oOa rtiputfiefa,
riiba^fOf nuottna.
Aval, adv. m^dtdn^trtaan. — m.
fuunta, mtntd Mtrta iuotfee; pays d'à.,
koirran 1. ioen fuupuotetta otema maa;
vent d'à., Idnfituuii; à l'a. = à vau;
aller à vau-l'eau, (a^tea mbdtdwir'
taan; mtnnd mitdttdmiin. — En aval
de, prtp. en a. du pont, fiUan a\\*
puoletta.
Avalaj^e, m. la^teminen m^dtdnjîr'^
taon; mitnt«adttoiben ladteminen tel)[a«
riin.
Avalaison, Avalasse, /. ranttafa«
teedta f^nt^n^t mefttnlroa; ^ittdttinen
Idnruuuli.
Avalanehe,/. Iumitt)t)9r4, lumtaier'^
roe, (aœini.
Avalé, ée, ocf;. riif)putt)a, nuottun)a.
Avaler, v. a. niedd, bottia, a^mata;
a. le calice, iuoba taîtlt; a. des cou-
leuvres, nteSd 1. ^Qtt)dndnfd pitdd (ont*
taudta; tattaidta, patata: a. une bran-
che; tettariin lo^tea. — v n. (adtea
m^Stdmirtaan, aladpdtn; le montant
doit céder à l'avalant, t^Iddpdin tuU
tetoa n)dt«tdtd6n oIa9 XMtxoaiOi, -^
S'a., V. r. oUa nieltdmdtfi ma^bottinen,
painna matfaan; rtippua.
Avalette, /. poto, luppo.
Avaleur, o*. a^matti, f^dmdrt.
Aval
58
Avar
ÀTalie, /. millat tenradtetndta lam*
paa9t<x.
Avaloir, m. itielu, furfu; il a nn
bon a., l^ttneïïS on ^^tod ntelu (l^ân
jltto Tunfaa9tt); ^itntitto^B.
Avance, f, enntttt^d, ebelle pU]^;
ebeU&<maf|u,' entûmûffu; tijOn^anlfeet,
ebeltaf&rin te^t^ 1^9; uttoitema ralen*
1IU9; être en a., oua entamatfnUfa;
— a-8, pi enfitnttinen aélele (fotvitt*
toon j. m f.) — D'à., Par a., adv.
ebeUSfâfin, ennatoUa.
Avancé, / etumartija^iouffo.
Avancement, m. ebi^t^mmen, ebid»
ti)9: ^^Oti^minen; ^(enn^9 totra^fa; en*
nanomaffu.
Avancer, v. a. ftivtttii, kotebtt ebent'
marfi; afettaa efiin; ftirtdd ntemntttirt ;
jottbuttaa, toimittaa tamalltdta atfaa
waremmitt; ebi^tHii 1. fbe««attttaa me»
ntôt^midttt; ennalotta malfaa, melalfi
ontaa; (futo.) tfxtm, MittU tobrifi.
— V. n. fulfeor famota eteen^iitn; rien*
ttttt [IdIo«ta] ; ebt0t^S, mentôt^tt; foj^ota,
fetfoa mutta ebem^&tid, IS^bfi ^It. —
S'a., V. r. la^btt 1. adtvû ebemmcifflr IS-*
fit»M; ebidt^d, mene^t^d; fitoutnalu*
^anrfltta; ^Unttott (miradfa); ntfouta,
j)i«tiia uïo« (eftm. niemt nicreen). —
Avancé, ée, part, jla aci;. ebemmSffi
flirvett^; fuluttut, ioutnnut, ebidt^n^t:
Tannée fort a-e; un jeune homme a.
Avanie, /. ptiian^; (ou!fau9, \oU
tnaud.
Avant, adv. eteeiuittin, tuonne, tuon*
nem^ana, fauaé, efttn; la nuit d'à..
ebeUtnen ^9; en à., ebrn&^fiin; de ce
jour en a., tt)a9f ebed; en a.! eteen^ttinl
mettre en a., efittfia, tt>attttt&; se
mettre en a., tunleutua efttn.
Avant, prep. tnntn, etu^llll^lln; en
a., ebelltt.
Avant, m. fenïa, (attoanloflapnoU;
leutalaita.
Avanta^, m. etu, W\^; etetot^bd;
moitto^noit; (lalit.) ottcoilen^ (toertn*
tt5efa).
Avantager, v. a, ebuttta maru9taa.
Avantagenaement, adv. ebnllife^tt,
^^Sb^ttife^ti.
Avantageux, ense, adi. ebnlltnen,
^t^ttb^Htnen; etiii[a; pmM, fo^ea;
omaa moittoa t^^i^tttmtt.
Avant-bec, m. ittSmurtûfa flKadfa.
Avant-bras, m. ft^^n&dwarfî.
Avant-chemin couvert, fatettu ftt^'
tâtod (innan maiïien iunreOa.
Avant-coenr, m. f^bttnhto^t^a.
Avant-corps, m. pttttrafennuffe^ta
ultonen^a ratennud.
Avant-conr, / etut)t6a, mteé))t^a.
Avant-conrenr, m. Avant-conrriè-
re, /. ebeCtdinoIflja; (tnxo.) tntut, ou
reet.
Avant-dernier, ière, adj. n^itmeifen
ebellinen, ebettimmllinen.
Avant-dnc, m. ^aalndto fillan peru9«
tuffeffi.
Avant-faire-droit, m. n)ll(t))ilftt9«.
Avant-fossé, m. ulommatnen Itnnan
laitoanto.
Avant-garde, /. fotajonlon etun)&ft,
'mie^i^tB.
Avant-goût, m. eftmalu.
Avant-hier, adv. toid(a ))attt)Sntt.
Avantin, m. oalutoa, idtutad, Mefa.
Avant-jonr, m. ))ttttoiinfotte.
Avant-main, m I&mmen; ^emofen
etnpuolt: etufSfl ((^eliêfii).
Avant-midi, m. aamnpnolt, ebettï^
ptttmdttinen. — adv. ebettd puolmpHu
mdd.
Avant-mnr, m. efîmuuri.
Avant-part, /. otto^oilenS, etn«ofa
())erinnb^tt}.
Avant-peche, /. mar^atnen ^erftff a.
Avant-pied, m. ia(Qn))bt)td; \aQp*
paan pUmutn.
Avant-portail, m. etu^orttt.
Avant-poste, m. etun}arttia«jouf(o.
Avant-propos, m. affutanfe, eftpu^e.
Avant qne, Avant de, wmj. ennen
tvLxn, ennen.
Avant-scène, /. atoant^fceni, nSi^t*
tttmbn etn))otir foittohintaa ttlin ofa.
Avant-toit, m. rttma, rOt^td.
Avant-train, m. maunnjen etutami*
neet 1. etu))uoU; (etnofen tinta ia etu«
jialat.
Avant-veille, /. aaton«aatto, aaton
ebeHinen pdimd.
Avare, adi. faita, itara; a. de, al^ne,
a^m9. — *. faitnri.
Avarice, /. faituns, itaniud, al^eu^.
Avaridenx, ense, adj. fitfad, ttara,
faita. — s. faituri.
Avar
59
Avin
Avarie, /. ^atoert, merikoa^info;
fatamamaffu.
Ayarié, ée, adj. (ameritn jontunut,
loeben kva^tngoittama.
Avarier, v. n. turmeltua [(atmadfa
iulietetnidta tawaroUta].
Ayaate! int (merim.) fetfota! fetd!
À yan-l'ean, adv. f. Aval.
Avé, Avé Maria, m. terme SD^^arial
^telm terwe^b^sfanat SRariaUe; nttilIS
fonoilla alfama rufoud tteitf^t iDl^arialIe;
fe înnia rutoudtiûu(adfa, jota tarfottaa
tSm&n rnloutfeit (uletnieta; fe ^ttimSn
atla, joKotn tdmft nifoud on (nettamo.
Avec, prep. i^nnâ, fandfa; ofe, mïWi
L aine, mt^tS iotaltn tel^bSSn: on fait
un pantalon a. deux aunes de drap;
»a9taan, lo^taan: la France était en
guerre a. l'Allemagne ; sévère a. qn ;
affable a. qn; a. tout cela, laifedta
tMtfi ^oUœatta; la montre et l'ar-
gent a., feKo ia tt>teltt ra^atftn; d'à.,
po\9 i^tfin; séparer l'or d'avec l'ar-
gent.
Aveindre, v. a. ottaa efiin; a. du
lincre d'un coffre.
Aveine, I. Avoine.
Avelanède, /. ter^on fuort.
Aveline,/. lomBarbian pS^ttnft.
Avelinier, m. (ombarbian ))tt^ftntt«
pnvi,
Avénage, m. !auraf^mmen^ffet.
Avenant, nte, adj. foma, ftemU, \u*
iatoa; (laiït) fattne^fa, fattntta: le cas
a. que, jod nttn fattnifî ettS; fultefin
tvinoa ofa; à l'a., mutaan, fu^taifeétt.
Avènement, m. ))ttttfemtnen, nonfe»
mhien, aStumtnen (mafta^istuimeUe);
ihridtntfen tu(emu9.
Avenir, v. n. fûttua, ta^ia^tua.
Avenir, m. tuletnatfuudr tutekoatfu»
fu^olwet; à l'a., »adt'ebe9, tnadta.
Ayent, m. abtoenti; aux a-s, ah*
menti^attona.
Aventnre,/. fattnmudrlo^tauéJetRa,
maara; maaraSinen ^rttt^d; raRauben
«fia; à l'a., onnen ^Sfitte, onne9fa: à
tonte a., (atfi^fa taj^anffidfar ainaftn;
d'à., par a., fattumalta; dire la bonne
a., jioowata, ennudtaa.
Aventurer, v. a. pawna ul^aQe, Iau<
VoiHe, aittiilfi, ué!a(taa. - S'a., v. r.
antantna maaraan, udfaltaa.
Aventnrenz, enae, adj. ^urja, raju*
t^ainen, u^Iatiad.
Aventurier, m. fetltailtia; onnenta*
MotteUja; maanfuIIuTt| u9faUffo; vais-
seau a., fa(atuletn9*lattt>a.
Aventarière,/.maanItertSi(i,«fu(!nri.
Aventnrine, /. amentnrtnt, tx'M ia*
(olimen lait-
Avenue, /. IS^tlltttt, ion!a tautta
io^onltn ))Stt9tttdn, fota; quitta t^tu*
tettu tte, fe^toftttitttmd.
Avérage, m. fe«Iimttttr&; fe^It^tnta.
Avérer, t;. a. tobi^taa, ma^ttidtaa
tûbelfi l. otfearfi.
Averon, m. (la^tn.) uf ontaura (aw
nafatva).
Averse,/. ranHafabe.
Aversion, /. in^o, madtenmteltf^^^.
Avertin, m. ^t^dr^tautt ((ani))at9fa);
^Idpaif^^d, t)rme^6.
Avertinenx, ense, adj. ^fd^Sinen,
))95ri9patnen.
Avertir, v, a. antaa tietoa; iImot«
taa; marottaa.
Avertissement, m. ibnotud, tiebon«
anto; marotud; juliétud; alfufaufe.
Aven, m. tunnudtudr mt^Snn^ttttnti^
nen, fuo9tumnd; homme sans a., IS^fSr
ictonainen.
Aveugle, adj. fotca; à l'a., umpï*
ftlntin.
Aveuglement, m folend, nimenn^d.
Aveuglement, adv. nni|>tfilmtn.
Aveugler, v. a. ^tmittâtt, foai^ta;
(fum.) mimmata. -- S'a., v. r. ptMri*
hfH, U)imma9tua.
à l'Avenglette, adv. um^ifitmtn,
um))tma^rdiln.
Avide, adj. (de) a^ne, ptx\o, ^i»
ntoatna.
Avidement, adv. al^needtt.
Avidité, /. a^neu9, ^alu, l^imo.
Avilir, v. a. alentaa, ^attoentaa;
ortnodfa l. ^tnna^fa ladlea. — v. n.
(attnentna. — S'a., v. r. atmiaa xt*
fenftt, l^almentua.
Avilissant, nte, adj. l^atmentatta,
alentama.
Avilissement, m. alennn^, ^almen*
nu9, balpenemud.
AvÛissenr, m. alentaja, ^afmentaia.
Avillons, m. pi. ^aulan tafafi^nft
Aviné, ée, adj. tnitmin menm^t;
Avin
60
Aye
avoir les jambes a-es, (oipcrrella
ittopumutfedta.
Ayiner, v. a. liottaa totiméfâ.
Aviron, m. atro; — a-s, pi fii^ifu'
ht; ttima'Ctoiit
Avironner, v. a. foutaa, tneloa.
ATironnerie, / airote^ba^.
Aviroiinier, m. atrontefijS.
Avis, m. aiatu0, mteit, mielt^ibe;
Adni (d&ne«t^ffe«fâ) ; (anfuttto, tteumo ;
tiebon^anto, titnotud; lettre d'à., tirje,
jlotta jtin tiebolfi attnetaan.
Avisé, ée, adj, ntuxoota9, 'àtqtU,
toûroroa.
Aviser, v. a. neutooa; tiebolfi an«
taa; taufaa ^uomata 1. nd^b&. —v.n.
(à qe.) miettiS, tuumaitta. — S'a., v.
r. (d«) tnietttS, ajateSa; fetftd, ^uû«
tnata; mieleen ioutua; ro^ietar juleta.
AvisOj m. pa{ettt(aitDa, ^o^tiîaitoa.
Avitaillement, m. muonittantinen,
emd^tdmtnen; protoianttt, muona.
Avitailler, v. a.muûntttaa, etoddtUd.
Avitaillenr, m. muonittaja.
Avivage, m. peili'foliojien, metaKi*
letomnt nalmtstud lafiUe f^antawitft,
))eihd te^bedftt.
Aviver, v. a. (iittottaa, ^u^btdtaa,
tDirtt^tan, elm^ttdii; terdmdtÇ toeidtttd.
Avocassean, m. nurflaft^tteri.
Avocasser, v. a. ^\\M nurtfafi^tie*
rin notrtaa; ^uouo^ti oiaa ritta'afioita.
Avoeassene,/. nurffaft^tieritt toimi.
Avocat, m. abivofati, artatt^ajaja;
a. du roi, ^(einen ^dttKetantaia; a. du
diable, iumaIuuS«o))tUi«ta toiittddtir*
iaa toaêtudtamaan mdttrdtt^. — Avo-
cat, ate, $, aauttâjd; puoludtaja, ebedttt'
rufoiltja.
Avoine, /. taura ; ~ pi. laurata^koi.
Avoir, V. a, o0a (abedfitttn fan^fa),
omidtaa, omata, ^attudjanfa pttâtt:
l'homme a une tête, t^mifellâ on
:))da; a. de l'argent, omata ra^aa;
avez-vous faim? onfo tcibttn ndlïd?
a. sommeil, oUa nni; qu' ayez-vous?
mita teiban on? quel âge avez-vous?
tutnta tt)an§a olette? foaba: vous au-
rez ce cheval pour cent francs;
avoir (à; (torïottûû jfun welrooai*
fuutta, te^taioaa, ^a(ua, i. n. e.) j'ai à
vous remercier, minun on teita (iit» i
taminen; j*ai un mot à vous dire, «
ntinulla on teiiïe fana fanottama; vous
avez beau faire, »aitla mita telifitte.
— Avoir, V. imp. (y) il y 9i^ VH^J^^p
on; il y a lieu de crainœre, f^^taon
^eiata; il n'y a rien à faire, et fti^en
knoi mitaan te§ba; il y en a., fellaifta
on, Id^t^Q. — Avoir, v. n. wa6taa
fuomalaieta apuoerbia otta; j'ai lu,
olen lutenut; j'ai eu, minniïa on oKnt.
Avoir, m. omaifuu^, n^arat; mad»
tattatoa, (rebit (ti(tdfa).
Avoisiner, v, a. olla raîaHa, otta
raianaa^urina: l'Allemagne avoisine
la France.
Avorté, ée, adj. fedtoinen, lt»li*
eraiuen, ennen*attatnen; (futo.) t^^iaffl
menn^t.
Avortement, m. Inomtnen [eiaimeS*
ta]: tedfenmeno, fedlenf^nn^ttaminen.
Avorter, v. n. fe«fen f^nnpttaa, mnr»
tentua; tuleentumatta jadba; (lum.)
menna t^^jatft; se faire a., fedle^ttad
rtttbnfa.
Avorton, m. luoben lanto, e|>aftfiar
mjota^; tamatti^ta md^em^i eiain, pnn^
fa^ni \. n. e.
Avoné, m. aftan*aiaja; a. averse,
tt)a6ta^uo(en aflamie^.
Avoner, v. a. tunnudtaa, m^dntad^
omistaa; ^^tt^atft^a, otaffua. — S'a.,v.
r. tunnudtaa oleroanfa; (de qn) mit»
tata itu^un tobtdtufften ja tietojenan*
tamtéta marten.
Avoyer, m. tuoman (mnutamidfa
fmeitfUdirtdfa tantonetdfa).
Avril, m. ^u^tituu; poisson d'à.,
matrtdi; donner un poisson d'à.,
apriHia narvata.
Avnste, m. (mertm.) ^Ittft, fd^ben
jattod.
Avnster, v. a. pUtfata, iatfaa Id^bet.
Axe, m. a!feli, naroatti.
Axillaire, adj. (anat.) le nerf a.,
ollapddn idntdre; (tadtt).) jotta on po^»
iutjenfa (e^tt^angadfa.
Axiome, m. affiomi, fetoid; itfe«»
tanfa felwa maite.
Azonge, Aznnge, /. i^ra, \\\av^a\
a. de verre, laflmaal^to, lafia fulateefa
f^nt^md nedte.
Ayant-cause, Ayant-droit, m. aftan*
omatnen, otfenben*omi0taio.
Ayel Ayeol, \, n. e. I. Aie ....
Âzé
61
Bach
Asé, m. fiafi.
Aserole, m. tu^Ia))uun marja.
Aserolier, m. ofero(i|)tttt, îxM tul^'
ta^junit laji (eratoeguê azerolta),
Âzime, adj. I. Azyme.
Azimat, m. merttfan'tulma; toerti*
Azote, m. ((em.) tu!o.
Azotique, adj, tttfo^a))))oiiien.
Aznr, m. lafurtfttDt; taimaan fU
ttcrtofi.
Azuré, ée, <«2(. afuri«fimnen, tau
toaan«fmtncn; plaine a-e, ineren))tnta.
Azyme, adj. l^ap))amaton; la fête
des a— s, ^û^painattomatt letwttn
B.
BaazaSt m. ameritalainen neltltelt*
nm tantde.
Baba, m. criid |>attxm{aIon (aji.
fiabean, m. ^5^9, m'àxU.
Babel^ /. la tour de Babel, ®aa«
ficTm tontt; (Tum.) tntelten ja helten
fefotue.
fiabeure, m. ftmupiimtt.
Babiche, /. Babichon, ni. f^Iiloira,
p^imxaftu
Babil, m. iaarttud, (Srpbt^«.
Babill&rd, arde, adj. ttelûott, (9r-
))9ttelen)&. - #. (Sr^atteUia, I9r^^tt«
lidt.
Babillement, m, (Iftiif.) ttitoad t^u»
(uminoi ^ourauf(e9fa 1. muutotn taii^
bin t&bben.
BabÛler, v. n. lërpiJteUtt, iaarttdia.
Babine, /. fuono, tuxpa.
Babiole, / letfltfalu, te(u; (futt).)
jontatDta.
Bâbord, m. (mertm.) paapuun, (ai"
iDan loafen ^uoli ^erftdtll lufien.
Babouche, /. turfttlaifet ialfineet;
Babouin, m. Babtam;^uIIun^ttin)dt«
nen i^mtncn; (futo.) ^tent koallaton
flotta.
Bae, m. tautta, lûdft; t)roomu;!uur«
na; !autaïo.
Bacalian, m. futioattu tuuratala,
rimcfala.
Bacealanréat, m. snaidterin arkoo.
Baoebanal (cch = I ttt^ftt ja [eu*
raatoUfa), m. fuuri reu^ina 1. raeïu.
Bacchanale, /. battantien tandfl;
reu^ûûkoat juomtngit; — b-s, pi ^ac
c^ud'iumalan jiu^Ia.
Bacchante,/. idacâ^u^^iumaXan na\9*
)fapp\; nainen, iofa toietti ^acdfuê*
inmalaxt ju^ka; rattooifa nainen.
Bacchante, m. pi ^acd^ué'iuma(an
pQp'xt
Bacchas, m. fttTunt<ne9teen ra^Ia.
Bacchie, /. juomarirufo, iuo^^oubeu
Bacchne (us = ^d), m. ^acc^u^*
jnntala.
Baccifère, adj. marioia tantawa 1.
tuottatoa.
Bacciforme, adj. marian muotot*
nen.
Bâcha, m. $af^, turtlilainen axwo'
ntmtti)^.
Bâche, /. na^fainen 1. mafrttvaattet'
nen pûtt n^aunnien I. fuormien p^HM,
prefenntnii, tertoamaate; tpeft'antme,
«f&ilië (^nni^pulaitolfed(a); puotatop»
f)a; maduumn ruu^i; fadmilaman Ia«
tt
Bachelette, /. nnori, fietott t^ttB*
nen.
Bachelier, m. ntai^tevi; nuort aa«
telidmted; nuori mied.
Bâcher, v. a. istuttaaladioilatoaan;
ptïmn torefenningilid.
Bachique, adj. ^<xcâ)u9*inma\aîit
^^(itett^, i8ac(^on orna, baf(ana(inen;
chanson b., iuomalaulu; scène b.,
iuomingit (maa(ant(eefa efitet^t); air,
teint b., inomartn&IO, «i^o.
Bachot, m. ))te4i io9[i; menl^; mubi.
Bacholage, m. (odflda 1. (autaua
Bach
62
Baig
lulettamtnett; (anttaamtnen; tauttara^
Baohotenr, m. (auttamted, lautturt,
foutaja.
Bacile, m. {ta9ïo.) Mefl-wiinfooli.
Bâclage, m. (attoojen jdrie^tttmmen
fatamaan (aétau^ta 1. lo^faudta toar
ten; maffu Jiittt fûtamame^tarille; fa
taman 1. tuliunâ^latt fulteminen rau
tafa6(etlla j. m.
Bâcler, v. a. teijiets omi; rautafa^*
leiSa fudea; (f uto.) {^SttttâS, rat{at«ta ;
b. les bateaax, [ixitStM laïtoat Ia9«
tandta 1. lodfaudta roarten; c'est une
affaire bâclée, fe on rattaiCrtu afia.
Baonlomètre, m. erdd maanmittarin
tnittapuu 1. tanlo.
Baculométrie, /. tongoSa mittaami^
nen.
Badaud, ande, s, jota fuu ammodfa
ia tiç^midt^neend fatfeUe, l^Umli, toU
laîta.
Badandage, m. Badanderie, /. ^9(«
tn6(ittf996, tottaRunS, ^o^toud.
Badander, v. a. t^^mtdt^neend lat»
feKa; toflalfaadti ^utotteUa.
Badandisme, m. t. Badaadage.
Badiane,/, td^tt^anifi (ilUoium).
Badière, /. tinêtatitota tonoin.
Badigeon, m. teltaifenmotpa fetnii'
xuutï muferretui^ta fi»i9ttt, ioUa muu'
via fimea&att.
Badigeonner, v. a. ^ll&mainttulla
ntuliaa fitoeltdtt.
Badin, ine, adj. leittttt^, ))ila^u^ei»
nen, Itt^tiKinen. — m. Ietlink9ftia, pï*
(ait^nçuia.
Badinage, m. leiftQif^^d, pt{af)u^eU
Badine, /. pteni ffi^maieptoi; rat^ipa,
iotta toaattei^ta tomua 4)ti6tataan; —
b-8, pi atuimet, ndpitttmet.
Badiner, v. a. t)u§ua 1. kdtea leit^
Mf iaitta pïtaa.
Badinerie, /. t Badinage.
Bafoner, v. a, folioata, §eriata; ^(en»
latfeeUa fol^beïïa.
B&fre, /. ^laaitten ateria; f^9mttrî.
Bârer, t;. a. a^mn^taa, a^mia, ^BI*
lifedti f^Sbtt.
Bâfirenr, m. f^ttmttn, a^matti.
Bagaoe, Bagasse,. // fofunrnofo,
jodta ne^te on ^uferrettu.
Bagage, m. mattalalut, matlatawa*^
rot; fotatuorma^to; plier, trousser b.,
p5tfi& patoon.
Bigarre, m. mel^fe, metelt, rS^inttr
tût)f)elu.
Bagasse, /. aatta, ruofa.
Bagatelle,/, joutatoa afto, joutamio,
mitdttSmttt.
Bagne, m. rafennud, iodfa îatttu
orjia fttil^tetdân; orja^uone (2:urlin'
œaaUa).
Bagnolet, m. Bagnolette, /. ^refen*
ntnti, jota (emitetdftn faUntaitooieit
|)utinlien pddQe; naU^untu, iota ptïu
tu puolen pddtd.
Bagne,/, fantaformnd; turnau6Ten«
ga«; — b-s, pi. foto!uorma«to; sortir
vie et b-s sauves, pdd^td mallotetu^ta
linnadta ^engiëfd afeinenfa, faluinenfa.
Bagnenande, /. erdë ^erneen laji.
Ba^enander, t;. n. t^^idd toimit^
taa, ioutamtdfa ^utoiteHa.
Bagnenandier, m. erdd fa^mi (eo-
lutêa); t^^idntointittaia.
Bagner, v. a. Iû«fodtaa, poimuttaa^
t>anna ladlolftin (maate).
Bagnette, /. pieni ïtppï: xaxppa;
(aadtutft; rum))ufa))ula; rafetttfdie.
Bagaetter, v. a. toillojia 1. maatteita
raipaua ))tt6fata.
Bagoier, m. formutfen totero.
Bannt, m. fo^toortti, artht Tniout^
taaSa (anneHo.
Bahntier, m. to^roorttn teftid.
Baïadère, Bayadère, Bailladère,
Baliadère,/. Bajaberi, laulatoa ja tand*
fttoa nainen inbtalaifl^fa ttmppdti^ytL
Bai, aie, adj. tummancu^tca (f^mo*
nen).
Baie, /. merenla^tt, iolla on a^bad
fuu; omen 1. atfunan î^ï feinddfd;
(la^to.) maria: b. de café.
Baïette,/. erdd toittafanlaon laii
Baigner, v. a. I^Itoettdd^ pt»tïi;^ufi*
toa, lodtuttaa; ta^taa; la rivière baig-
ne les murs de la ville (^u^tooj;
elle baigne son visage de pleurs
(tadtaa). — v. n. otta itodfa.
Bai^enr, ense, s. tçlmettdld; tJ^U
t)dia.
Baigneuse, /. f^l))Qmaate.
Baignoir, m. tçlp^paitta.
Baig
63
Bala
trnAoai.
Bêu, m. axtaûf arentilontra^ti, mou*
roitôtontral^ti.
B«ile, m. Senetian tafatooHan Stou'
iaïïtmopùl\^\a okœan la^ettiliiSn nu
min)«; tuomari.
Baille,/ amme.
B&fllement, m. ^au!otu9; la^ben
SântiSn ^^tcenfattumttien toifen fanan
ie^mifa ja toifm aindfa.
Bâiller, v. n. ^ulotella ; (luto.) Il$(«
Bttfia, ammottaa.
BaiUer, v. a, (talit.) ûtttaa toifeSe;
b. à ferme, antaa tDOuralIe; b. cau-
tion, paima tatauë.
Baillet, adj, lu^ttaniimo (l^emonen).
. BaQlenl, m. ftiotltanfa inenneiben
iâîentcn parantaia.
B&iUenr, m. iota iifein ^aulottelee,
mtifdo.
Bailleur, m. toonratte antaja; b. de
fonds, jota antaa taxptttiï\tt ra^at
apoitfemifecn.
Bailli, m. huutiunaouti; tuomari;
naa^crra.
Bailliage, m. tttomarthtnta, fibla«
tsnta, (&toi.
Bailliager, ère, culf. bailli'n mit'
non fimluiDa.
Bailliye, /. bailirn ))uo(tfo.
BàiUoB, m. fnula))ula.
BâiUoiaier, v. a. ^anua fuufaputa.
BaiUoque, / tirjatoa lameltlurien
[nlfa.
Bain, m. f^I^^, tt^lp^finont, f^(çQ«
^ifta, ttjîp^i^ammt; meft 1 muu atne
mUfa f^tmetaUn; todrtf attila 1. fiintt Uif*
tettt) lottrUatitc; ^ontominen; b. de mer,
nmhjlpti; b. marie, fetttiimtnen a9ttan
ofettamaKa tie^utoaan iveteen; b. de sa-
ble, fantal^aube; l'ordre du bain, SBat^^*
otbeni (Snglonni^fa; — b-s, pi, fttï^^»
}n1ta; (uonnonlIlnifStfet f^lp^fô^teet.
Baïonnette,/ pamettt.
Baîoqne, / oaiocco, itatialainen fUi*
jurira^a.
Bamnif 1. Beiraiii,/ Sairamiu^k
^nrrmmaafla.
Baiaemais, m. tUbtn fuutelemtnen;
•* b-g, pi nï^rtt tcttoe^titminen 1. ter*
tt^rtbtad; à belles b-s, mied^t^maail jia
KitotfeSa; fitnrefla mtelt^^tottatt.
Baisement, m. funteleminen.
Baiser, v. a, fuubella, mutéfata;
je vous baise les mains, nëçrin paU
toelijanner etmar^an fiitft. — Se b.,
V. r. fuubeQo toifianfa; (luto.) fattua
1. fodtea totftinfa:les pains se baisent
au four.
Baiser, m. fuutelo, mntdfu.
Baisenr, ense, adj, lernaadtt fnu^
teletoa.
Baiaotter, v. a. tamantalaa fuu*
bella.
Baisse, / aUntuminen, aUntmintn
(^ttinan).
Baissé, ée, adj. alennettu ; les oreil-
les b-es, forioat Iut)Odfa, pitUM ne»
nllStt; (fum.) tète b-e, pdtdttftaa, fit*
mittSmttett, armelematta.
Baissement, m. alentaminen, la^Ie»
mtnen.
Baisser, v. a, alentaa, laUietaa, pai*
naa alad: (htn).) mafentaa; Jierft^t^tt;
(merim.) b. le pavillon, (adiea lippu.
— V. n. aïentua; iaitta, toâ^etil; le
jour baisse, pdtiott on loppumaiftHanfa;
le vin baisse, toiint menetttttft Mtt^
tt)^Qtenftt, ^uononee. — Se b., v. r,
f^i^ridt^ii, fumartua, tumartaa ; (fum.)
kottjent^d.
Baissière, / po^ia^uutod totini^ad*
tiadfa; être à la b., olla (oppumai*
fillanfa.
Bajoue, / ftan lentapieli; — b»s,
pi. tua^mat riipputoat pontet.
Bal, m. tandfifeura, paalt; tau^ft*
paitta.
Baladin, ine, s. lomeliautti, ilnetltitt.
Baladiuage, m. i(n)et(eminen.
Balafre, /. ^aatoa ladmoi^fa; arpt.
Balafrer, v. a. ^aamottaa ta^toot
Balai, m. tuuta; manche àb.,Iutt«
ban warft; ^ttnta; (merito.) b. du ciel,
ptltoetBn tuuU, luobetuuU.
Balais, ad}, m. Rubis b., tDaaIean'
punainen rubini (faUtdtttDt).
Balance, / maala, tDaalalanta;
maa'an orfl; (futo.) tafajjalno; fîirto*
fumma (ttlt^fS); cette raison emporte
la b., fe f^^ on ratfatfetoa; mettre en
b., tarta^tt oprifoiba; entrer en b.,
merrattamatri joutua; être en b., olla
ta^bella pttiittd; la b. de l'Europe,
maltioiben tafapatno (Suropadfa; b.
1
Bala
64
BaU
d'entrée, fitrtofnmma mennee0ttt n}uo«
ht»ta, atfufiirto; b. de sortie, fiirto
toifeen tonoteeu, lot^pufltrto.
Balanoé, /. txU tan9^*a9Ut
Balaneement, m. Utfunto ebe^tafai^
fin tafa^ainon fiiirt)ttdmtfelfi; fiiffu"
minen, betiumtnen, ^&â(t)minen; (futv.^
e|>2ltDûfaifuud, ^uilenteletoaifuud; (foit.)
kDttrtfemtnen.
Balanoer, v. a. pttii& tafa^ainodfa;
titluttaa, ^etluttaa; (!um.) \>\m ta\a*
patno^fa, toetâfi mertoja, otta toa^ta*
i)ainona; ledlenânfï toerrata, arrno^'
teSa; (maa(.) b. les groui>es, tt»U*
ndnfd foinnutcttû toulun eri ofot. —
V. n. fi'mtjHf raifb^tt; (lum.) oua fa^'
beCa p'àma, eplitiebodfa. — Se b., v.
r. ^ttâli^S, notfua fd^bedfa; fnnttttaa
itfe&nfa, toifiûnfa; Itibead.
Balancier, m. maa^an teltjd; mii^O'*
tin; Iti^ottn, ^entelt (tettoéfa);»iippa«
))uu; ^umt^nntanfo.
Balancine, /. (taito.) tobtenta.
Balanooire, /. leinu, Uuulauta.
Balandre, /. (merito.) erds Ia9ti(ai«
toan lajt.
Balanite,/. erftd latttdttwen (ait.
Bàlasse, /. faurantot^neimi td^tett^
matradfi.
Balassor, m. erttd fanga9 it8*3n«
btûdfa, ntint^tS fubottu.
Balast, m, paaxlaêti, ^ainola^ti.
Balanste, /. granatti»uun futfa.
Balanfltier, m. granati^iuu (puniea).
Balayage, m. latatfemine», fiinoo'
minen.
Balayer, v. a. taadta, lalaidta, fit*
n)ota.
Balayenr, euse, #. (alaifiia, fit*
koooja.
Balaynres, /. pi (afaifemat, tatax9*
tutfet; b. de mer, mittt meri rannaffe
f^fdtt.
Balbutiement (tie = fi), m. fam*
maltaminen, Snf^ttdminen.
Balbutier (ti = fi), v. n. famntal*
taar fo^erotba.
Balcon, m. ttfdrafennnd; baltongi,
oltani; ((aito.) lalteri.
Baldaquin, m. tettta toalta^etni*
men, aïttarin, faarna^tuotin 1. fftngt^n
ï^m, baihatml
Baleine, f. toala9tata; toaladfatan
(un; huile de b., traani.
Baleineau, Baleinon, m. »ala9fa«
lan poilanen.
Baleinier, m. ia adj. n>a\a9taïan
^^^ntitt toaxtvx marudiettu (latkoa);
maladfalanp^^ntt'faitoa.
Balèvre, /. atibnuti.
Balin, m. fil^tifangad.
Baline, /. larfea Iddrinfanga^.
Balisage, m. Iatn)att)dt)(dn iotitto<
minen; fataman 1. jioen ^u^bi9taminen
{ûitDû!uIfua tDarten.
Balise, /. Md^Idn koritta.
Baliser, v. a. n^iittoa tod^fô.
Baliseur, m. rantawouti; n)d)9ldn
miittoJQ.
Baliste, /. erdd muinoiftdfa fobi^fa
Idi^tett^ ^etttolone; erdd !a(an taji.
Balistique, / tatto radfaita tappù'
Itïta tox^tata] ^ommttuStatto.
Balivage, m. femmoidten ^utben
merfitminen, jotta metfdd taabettae^fa
idtetddn fadu^amaan.
Baliveau, m. pnu, iota on nterfttt^
!a9h)amaan idtettdmdfft.
Baliverne,/, iaarttud, loru.
Balivemer, v, n. iaaritetta, (dr^d'
teïïd.
Ballade, / baKabi (erdd runouben
ïaii).
Balladère, I. Baladère.
Balle, / palïo; fuula, (uott; tamara*
paXta, 'm^tt^; (faëw.) alanor l^elme;
(tiria^).) paÏÏo, jotta tiriatnroormu ^ai*
nomudteeua tootbettaan; b. à feu, tuU*
fuula; b. ramée, n)iIjaIuuTa; canoa
de douze livres de b., taffttoidta
naufainen t^Iti; marchandises de b.,
fd(^tan)ara; renvoyer la b., I^fdtd
toimi toifette, antaa fana fanadta; il
est un enfant de la b., ^dn ajaa
ifdnfd ammattto.
Baller, v. n. tandfla; aller les bras
ballants, Id^bd td^d (eituttaen.
Ballet, m. baSettt, teateritandfit.
Ballon, «I. tlntatoffo, tlmat^aSo;
(fem.) fo(n?i, tt«(an8^attu; b-s de bom-
bes, de cailloux, toommeitta 1. ftmtStt
td^tet^t ^n0flt, ioiua mdrfdrettd (aba«
taan; b. aérostatique, ilmapatto, Uma«
laiwa.
Bail
65
Band
BaUooné, ée, adj. ))uttUtunut, tt'
inalla tStjtett^.
Ballonier, m. tlma|)attoien tetijif.
Ballot, m tatt)arûf)affa, taîoarii'
nD^tto.
BailotîjL m. m^tt^nen.
fiallotaoe, /. ^emofexi ifmafetffau^
Ballota^e, m. hiulitta aane^tdmtnen.
Ballotte, /. fiânedt^éfuula.
BaUottement, m. ^ââli^minen, ï)tx*
tttttamtnett.
Ballotter, v. a. ^(iâl^ttd&; thtéta-
tatftn ^eittâd; rattaUta fnuta^Unt»'
ttifitM; patata, iaroaxapattoia te^ba;
(ftttp.) aprtiotba, mietttâ afiata ; b. qn,
pttsa ifuta ^iirtana. — v. n. ^dil^a;
oUa ^alloftlla.
Balnéable, adj. fçïn^t^tft foptma 1.
fclmollinen.
BalBOt, m erad lait Burgunbiit koiU
sis.
Baloise, /. (ladto.) todntm&rinen
tultoani.
Balourd, onrde, s. toltoana, tomf)*
pt\l
Balourdise,/. tom)>peUmûtfuud, p'ôU
Balisamier, I. Baumier.
Balsamine,/, (fadto.) balfamini.
BaLsamiqne, cidj. fulo^ajutnen, baU
faminen.
Balsamite, /. (fadio.) f)ietar»Qrttt,
fçbdmtntuna (tanacetum balsamita).
Balustrade,/, rinta^îitlt, mntanojla,
nntatoa^tin, n^titfo.
Balofltre, m. rtntanoja, lâllpuun
fi^IioSnen, ^))liottdn muototfet loris*
tnffet
Balnstrer, v. a. rinta^&f tdd roarud*
toa.
Balzan, aé^. cheval b., muéta l.
ntsfea bnoonen, jotta on waltoifet ia*
iatf funajalta.
Balzane. /. walfotnen ^enofen ia«
Iot<fa, fufnt.
Biunbin, tu. falara, nuttlla.
Bamboeliade,/. {ummattinen 1. Iuon«
noton maa(aud.
Bamboche, /. ntartonettt, nutli, iota
faabaan UlRumaan n^etonauqalla;
Vbm-) ti^b^t ia ^otfn. t^minen; bam«
inmofo; bambumetfd.
Ban, «t. U^ttjvi l. ficnon julfinen
fuuïuttamincn; fuututuS; battre lab.,
rummuii l^bnntlltt jultdtaa; b. de ma-
riage, aYQtoUitpn fnnlntiis; aateliston
nodto fotaan; b. et arrière-b., aate«
n«ton ia f^tetdlanfan no9to [otaan;
maan^afotatfuud; four à b., moulin
à b., letpo'uum ta^t m^fl^, iota (âfint«
t^d^erratn o(u9taIaifet olttoat totitooU
afet Ift^ttamttttn.
Banal, aie, adj. paIon«aIatiten, ionla
fSpttiimtfeen faa ))afottaa: moulin b.;
(tuto.) i^^tetnen, jofa mie^en ïa^ttU
tciroa; t^))erâ, iofapâitottinen, mitiltSn,
neroton.
Balanité, /. pano«otfeu9, mmt^9*
htxxan oittn9 ^alottaa aludtatatflanfa
lëk^ttdmdttn ^ttnen m^a^dnfd, i. n. e.;
Idâmt^d^atue.
Banane,/ banamf)uun ^ebetmd.
Bananier, m bananipuu.
Banatte, /. taltfitd.
Banc (c et d&nn^), m. panUï, n)at^<«
topanfft; ^enllt, ra^t, laroitfa; ^ieta<
[dxttà, ^tetafart, luoto; tttoilou^oS, «fer*
roS; b. de poisson, Iata))arn)t; b. de
?lace, ajoidd; être sur lesb-s, tdtibd
outua, futttta luennoita ^lio^tSto^fa.
BancaJ, aie, adj, fam^iura-ialfat*
nen.
Banoasse, /. Ia))teinin mafuu(att>ttfa
lalertSfa.
Bancelle, /. tod^dinen ral^i.
Banche, /. tafainen fomerotimtnen
(uoto mereéfd.
Banco, adj. panifo'.
Bancroche, adj. ia s. Idnfdfddrinen,
tamt)ura«iallatnen.
Bandage, m. pbe, f ddre, tuff o ; ti^rtt^
tDt)9, fo^junlannattn; ))^brdnn)anne.
Bandagiste, m. (trurgttltëten fibe«
mbiben tetiid.
Bande, / nauba, laidtale, reunu9,
bul^io; fibe; faateiirtmt uuniefa; pa(f«
tt, tD^b (maafunadfa) ; iouffo^ iou!fto,
parwi, feurue, cri|eura; (taitt).) ïoi-
wan ïtjui; envoyer sous b., rieti-
ptt»yd Id^ettdd; b. de voleurs, toa«
ra^iouffio; faire b. à part, erttd feu«
rueedta; (tain).) être à la b., ))ainua
fçlielleen.
Bandeau, m. pbe; oifanau^a, otfa*
fotfi; ^untu, §t^t)i; reunuS, Itidta;
Band
66
Baqu
(htw.) ptmit^S; b. royal, biabemi;
(!utt).) tuntittûalllncn artoo.
Bandelette, /. ri^manen; ptent fais»
taie 1. tti^ta.
Bander, v, a. fttoa, fdSrtd; ittnnit'
m, ^tnnidtdS; (tuto.) iDt^ottaa; b.
Bon esprit, |)tnntdtSS ^Sfttânfâ. — t;.
n. oïïa ^inni^ttin^t, ))uO[tdtitnut, iSnnt*
tctt^. — Se D., V. r. ïtitt^a ioul-
Kotfi.
Banderean, m. fanntte, jolla foitto*
tortoi oiaîia lannetaan.
Banderet, m. iouRion pSdïïtRS.
Banderole, / toitri, iaîUf Upvihf
mmptlï; tntefroio^S; litottrin^i^na.
BflAdière, /. merilatu; lippu; front
de b., eturtnta Uj^))utnetn; en front
de b., (tj^))utneen eturtnnadfa.
Banduis, m. pi rtntanoialla toarud*
tettu udonekoa ratennud laïïoan perd-
îeuladfa.
Bandit, m. ro^too, r^SœSri ;Xniaan«
luRija.
Bandoir, m. ptngotin, jdnnitm.
Bandorej /. loenSIdinen Tantele.
Bandonlier, m. |tdft, Itwetdd ; ntaan^
(uiftia: tonna.
Bandonlière, /. ntietanm^D, fanna*
tin.
Banlien, /. tanpnngin aine, alu^'»
funta.
Banne,/. Bannean, m. ))ref enninf t ;
fuoialanaad toannuien 1. laitoanfannen
fiddfld: f^Itttfi rtp))umaan bantn Ittna ;
nuri iuurista tounottu loppa] Wi*
mil
Banner, v. a. i)refenntngtlIH toeit*
m,
Banneret, m. ISdnit^dlberra, iofa
afetti ItpuSifen omaa mSied fotaan,';
— adj, seigneur b., baneri^crra.
Banneton, m. talafnmp))u.
Bannette, /. iuuri^ta punottu toppa.
Bannière, /. lippu, Itpule, laru;
(fum.) la^to.
Bannir, v. a. a;aa maanpafolaifuu*
teen, tarfottaa, potdtaa. — Se b., v. r.
fulteutua pois, erota.
Bannissable, adj, maanpafolatfuutta
onfattfetua.
Bannissement, m. maanpafolaifuu'
teen ajaminen.
Banqne, /. pantti; loat^topanRi ;
jttltinen (a6fa; panlto; b. à billet,.
feteltd antaroa panftt; jour de b., pdt»
n)d, iona te^taalaifet faatoatpalRanfa;
I faire la b., ajiaa loe!feIt« [a ra§a^
aftotta; monter en b., narritefia, puod*^
taroiba.
Banqueroute, /. panlrotti, ^ft»t9^
toarartifo; (tuit).) faire b. à qn, ^a*
nanfa f^Sbd; faire b. à Thonneur,
te^bd ifin funntaa ia re^eflif^^ttd loul^
faawaa.
Banqueroutier, ière, s, ^dmîoSn
joutunut, ^dtoertttS.
Banquet^ m. !e9ti, ju^IaUtnen ate*
ria.
Banqueter, v, n. tedtitd, femujia pi*
tdd.
Banquette, /. penRt topatuiSa t^9«
n^tUd; ^lenetDd fd^tdmd pttftn fatu*
jen fin)U)a, trottoart: tçnn^d rtntafuo*
jian jtfdpuoletta; affunanpenfft; pen^»
fad«atta.
Banquier, m. ))anftrt, loelfeittaup»
ptad; peltpantin ^ttdid.
Banquise, /. jiddtanner pol^ioidjiddi»
mere^fd.
Bans, m. pi. fotran mafuurûa.
Banse,/. tfo nelifulmainen talufoppa.
Baobab, m. (ta9to,) erdd puunlaji
^Ifrifadfa, fnurin maatlma9fa (adan-
êoniaj.
Baptême, (p et ddnnb td^fd ia feurr.)
m, ladte, ri^ttminen; (ruio.) kol^flm^s,
p^^it^«.
Baptiser, t;. a. Tadtaa, rtStid, antaa
nimt; p))^tttdd.
Baptismal, aie, <idj. tadteefen tuu*
Intoa; fadte-.
Baptistaire, ac^. registre b., fa^te^*
tiria, ri^tintdliria; extrait b., ladtc*
tobt«tu9, rtdttntdtobt^tuS.
Baptiste, m. fadtajia; Jean B., 3o«
l^anned tadtaja.
Baptistère, m. pt)^d patfta mtdf&
fadtetaan.
Baquet, m. fe^Io. pQnttB; ^u^to^
anime; lama midfd (aifenlaifla taimia
fadioatetaan.
Baqueter, v. a. ajaa ulod loefi (toen*
4ee«td t). m.).
Baquetures, /. pi tDttni, jofa t^n*
ttÇrid t^l^iennettdedfd tippuu tapin alla
fetfotoaan ammeefen.
Bar
67
Barc
Bar, f. Bard.
Baroâine,/. (a^fu^oja.
Baragomn, Baragouinage, m. fefa»
fotfn, ftanfaffa.
Baragouiner, v. a. feTafotfua| pu*
Baragoninenr, eue, $. fefafothtn
puffuia.
Baraqne, /. tiataRt, maafoin, fota«
mtedfojit; marfntiatoiit; ^9(Mt.
ee Baraqner, v. n ratentaa maa*
fojuja, afettna tnaafojm^in.
Barat, m. Baraterie,/. laitonnnl.
latmaiDSen ptt^ laiiDatt'ifttntttft 1. koa*
fnntutfen otitaita fol^taan.
Baratte,/, moitimu.
Baratter, v, a. firnuta )9oita.
Barbacane, /. am^umaretfft; etu'
loantftuffet; rettS mnuridfa loebenjo^*
tamieta toarten.
Barbar, m. raaia 1. julma i^minen,
iitlmnn; taa!alai9«t]^ininen.
Barbare, adj, xaata, jiutma, ^irmut*
nen.
Barbarement, m. )u(ma9tt, ]^imtut«
ft«tt, faaittnSttS.
Barbaresqne, adj, ja s. Serbtria^ta
fotoifin oUxoa.
Barbarie, /. raatuu^, raa!û(aifuu9 ;
inlmuue; fitDidt^tndtt5m^^9.
Barbariser, v. n. îitim fiittntbiâ
(oufata, l^uoTio^tt, iDtr^eeKtfedti tou^ua
(teittt. — V. a. raafalaifefft te^ba.
Barbarisme, m. fieliwir^e.
Barbe, /. ))arta; fuoitofarwat; afana,
Qca ; (einaamattotnan ))a|)erùarttn f Qr*
iât; ^omcr fanalfa; ottatmen te^ti;
b. de coque, hifon fieSat; b. debouc,
Q^belan^a; b. de chèTre, anaertoo;
b. de moine, fterre^eind; b. de re-
nard, bragantl«bettfae; se faire la b.,
ajoa ))artanfa; taire la b. à qn, a\aa
ihm patta: (fnto.) (Hff^ttSfi, torua
jfnta; rire dans sa b., \alaa nauraa;
jeune b., mattofuu. — Barbes, pi
tom, Wtoi (foulu^fa, nno(edfa);Tt|)«'
fit. ^it|it knaimotDilen j>aftTori«tufftdfa;
ni9to«utntit!fet (muutamtsfa !a(ania«
ii^fo); Uitefût maladfalan Unïoa9\a, io9»
ta lûlanlunta Itdfotaan, lualaslalan
^arta; ntnfarYoa f^ncln t^rittdfft; pï^*
bit
Barbe,* m. ia adj. 8erberian fjttoù»
ntn.
Barbean, m, erâd falon (aji (ewri-
nui barbuij; (fadu?.^ rut^hiRa, finu
faitno (cmtattrêa); bleu b., erttd waa*
(ean flntnen toftn.
Barbelé, ée, adj. otaxUa, f^Utoitili
toarudtettu.
Barberie, /. )>arranaiO'taito; pax*
ran«aj[amtnen.
Barbet, ette, f. ia adj, n)tIl[ûfotra.
Barbette, /. matala toaUx 1. rtnta*
fuoia, ionfa ))(ttfe fo))tt am))ua; nun«
nan ^nntu, eflliina iota ptxtm rinnan
jia toatfan.
Barbeyer, v. n. (latw.) Itebebtia,
tm [bvixitx9ta],
Baroiehon, m. tt)S]^Snen notllafotra.
Barbier, m. j^arrait^ajajla.
Barbifler, v. a. ajoa ilun ^arta.
Barbillon, m, tod^Snen waladfala;
falan paxta; tt'de ^tjlteen lajt; fonfun
tom.
Barbon, m. u!Io, l^armao^arta.
Barbonnage, m. uffomatfuud, nfi^
retiô.
Barbote,/, mabe.
Barboter, v. n. ^nlifotba ranta*
mnbasfa [mefiltnnnt^ta] ; xt^pM] mn«
txêta.
Barbotenr, m. anffa.
Barboteuse,/, portto; ^arittaja.
Barbotine, /. matofiulmcrt; !t)or9«
ïitnt»!ttti.
Barbouillage, m. ^uono, tu^rittn
ntaa(aii9 1. nrjotud; fntand, t^^tt^^;
tnbnminen; fopotnd, tpH^tlto^l puf^t.
Barbouiller, v. a. ta^rata, tn^rta,
fntta; l^uono^tt titiottao; ntnhSta,
\opottaa.
Barbouilleur, m, fntiitL ta^raaja,
^oro))eufa(o, l^nono !irj[aiiiia; fo)>ot«
taja.
Barboute, /. ronmfofen.
Barbu, ne, adj, ^artatnen; afanôiffa
toani^tettn; enfance b-e, inan^uuben
^eiffou^.
Barbue, /. ertt9 fam))elafalan (aji;
i9tufa9, taimt.
Barbuquet, m. ro^tuma ^unlt^fa.
Baroarolle, /. ttaUalatnen fonto*
laulu; itattolatnen iarx^fi,
Baroasse,/. toii^Snen alite.
Barc
68
Barr
BftToélOBnette, /. îcppa; pivxï iap*
fenfStit^.
Bard, m, ))uri(aat, ^aaret.
Bardane, /. tatiaiiten.
Barde, /. ^eiood^aamt^la; ftlaman
tiudfa.
Barde, m. haxhx, tnutnotd^teltttlJimen
runoUiia; t^^riHttien runotUia.
Bardeau, m. fattopaanu, fatto|>(ire.
Bardelle, /. t^^n^fatula.
Barder, v. a. toarudtaa l^etvonen
ÎfûarnidfaÙa; ^anna tannettatoat pnxu
atKe; fllaiooittaa.
Bardeur, m. purtiatlla fantaja, fU
toentantaja.
Bardis, m. (laito.) toaater^uurir ^ar«
ra^laubat (aimoidfa; laipxot, planfutdta
tcl^b^t loiiltfemiit, iot!a toifidtanfa jrot«
taioat eri ofta (atioasfa.
Bardit (t ttant^^), m. muinoU«{e(ttU
Ittinen fotalaulu.
Bardot, m. nuort muuIUaaft; n)atl«
tinatnen ftriafaj)^a(e; tDaittinatnen ta*
toaramtottto; tatmen fddfbldinen, jonfa
pumt taiift te^tdtDiit ladtetaan; piRta'
Barège, m. baregi, ^teno n)illafan<«
Barème, m. (adfumattt, fatfenlatfla
koaltnttta (adfuja ftfaitdtott firia.
Barer, v. a. i^aira^tua otuffen idliilttt.
Baret, m, tiorfun 1. fartoituonon
{arjunta.
Baréter, v. n. farjua [norfudta].
Barge, f. ^einttruto; m&^iinen f^aU
foittjid; Ittteâ))o^iainen aîvi9 ^^beUd ))ur'
jieella; fu¥))))a (teolopcwj.
BargQignage, m. roitfa^teleminen,
^anffiminen, fa^ben )9ai^eeIIa olemU
nen.
Barguigner, v. n. toUfaeteSa, l^t*
taadti (anlfta, oHa fa^beHa^ddattititt'
fid.
Bargnignenr, ense, $. e^drd, e))di«
Icttd, neroton i^minen; ttnftjd.
Bariga, m. itd«tntia(ainen ji(fft(anta.
Baril (1 et ddnn^), m. ^uoli'annuri;
aamx, tttttn^n.
Bûrillage, m. loiinin ladlemtnen pnU
totbin 1. anthtrei^in.
Éarillet, m. tod^dnen anffuri, na9*
faffa, ^uttalfa; t^niti^nn muotoinen xa*
fia; tolero fortoon rum))ulaIn)on ta*
fana; mtetertn !ote(o (felïo^fa); 4)um))«
puTannu, «dm|>dn ())umpuidfa).
Bariolage, m. Itriaioa todrien f«to«
Barioler, v. a. maakta i)(5n !trja«
loitta mdretttd.
Bariqnant, m. tod^dinen t^nn^rî,
anffuri.
Banque, I. Barrique.
Bariton, t. Baryton.
Barlong, gue, adj. fotfeadti ia fax*
faadtt ncTifuttnatnen, toino, fut^ulli'
nen.
Bamabite, m. erddtt muitllthinnan
jidfcn.
Bamaohe, /. fautud^anl^i (anat ber-
niela).
Baromètre, m. barotnetert, Uma|)un«
tari.
Baron, nne, s. toapafitxxa, toapa]^er«
ratar.
Baronnage, m. tDa))a^erraC[inen ax*
100, loapa^erratfuuê.
Baronnet, m. baronneti, englanti»
(ainen artoonimi.
Baronnie, /. ioa))a^erraIIin6n a(ue L
tUa, ^otot.
Baroque, adj. jota ei o(e tdkjbeSt-
fedtt ))^9red [^elmidtd]; epdfddntdinen,
jfarfad, totno; (fuio.) fummaStnen,
luonnoton, fuunnaton.
Baroeanème, m. i(ma*aa(to.
Barque, /. paxtta, ivd^dnen atud,
Inuppi, pVLxn.
Barquerolle, / lod^dncn paxtia,
toeit^e.
Barquette, / toenbeen muotoinen
))iiTana; I. Barquerolle.
Barra£;e, m. fa^)au«, aitaud (ttUiWi
oletoan tien 1. fabun ofatto); fi(ta> 1.
tiera^at, ioita falpauepnun utona maf*
fetaan; erdd laji fangadta.
Barrager, m. iof a f antaa tte< L fl(«
tara^oja.
Barre, / (anft, tanfo; ^aipa, telH;
^iena, )>oiIfipun; piiri^dffi, tudliraita;
»it|)otin, liejpotin fwinimedfa; tdfi|)uu;
letocd ^t^na mietanlannatttmefft; fol*
t)aud^uu; loiitoa fauojen alla fôfifirib»
tuffedfa; ta^tiioiima nuottitiriotnfftôfa;
(mcri».) luoto, fart; — h'B,pl erde
leini; jouer aux b., oda ^auffafiHa; fe
Barr
69
Base
faofaintct.
Barreau, m. nelifnlmaineit tanfo 1.
(anft, pïma puu9ta 1. raubadta: ri^
tiftotanfi; \alpa; (tirjiap.) |)aininlanlt;
aftaii'aia|aii idtuntopaitfa ottensf attifa;
aftaii>*aiaian ammattt; aftan'ajaian ftttt*
il): b-x magnétiques, magnetitttfet te«
rSdfanget.
Barrer, v. a. falmata, teliettt, fnl«
lea, tutfia; ma^toidtaa ^oiftitoienalIc4;
pt^i^M ^oid fanoia t(&fttiriotnt|edta; b.
des articles sur son livre, ftriadfa
Isttata ntaffettttja faatawia; b. une
obligation, te^bâ toeltaftria mttftttd'
mm.
Barrette, / lod^ttinen litted latti;
larbinalin ^attn.
Barreur, m, metfdtouo^en ajioon ^ar»
iotettn lotra.
Barricade, /. fal^aud, tuttiminen;
barrifabi, fûifenlairt^ta U[xiit tulia«ta
talni^ta te^t^ fal^ûud, warndtelma;
mitjoitta fal))aamineiu
Barricader, v. a. fatmata, fulfea,
tnffio. — Se b., v. r. \aVpant^tia xoaU
lïttaa afemanfa.
Barrière, /. ri9tt!foporttt, \tilpan9*
ptm l m. f., ma tBttmn ))ddf S (^{inl;
tnllifol^a, tutti; turnaud^aitau^; luon*
nottinen raja, luten loti, touorifetttnne
]. n. e.: e«te, fiidu; :|)oUifien tt)a^tt))aif«
ta ^anfldfa.
Barrique, /. aami, t^nnttrt.
Barris, m. erâé apinan laii (metftt«
i^tninen).
Barmre,/. ^otftitouu;(uutu6fo (tan*
Barse, /. ttinalainen teerafia.
Bartavelle, /. ))uiiainen ^eltotana
(perdûp ru/a).
Baryte, /. (fcm.) bar^tt, bar^ti*
maa.
Baryton, m. ia adj. ddnt, iota on
botffon ia tenorin wditttd; erd9 ba9fo«
»iu(n.
Bas, basse, adj. matala, al^atnen;;
alineut ait'; ^tijoinen; f)a\pa, l^uono,
ûd^ainen; fe§no, tifed, iUtdnr i^aitod*
fittama r^^QftttttTDd; basse mer, (uobe«
»efl; vue basse, I^^^tndfSif^^d; b.
éta^e, anitrto0; le bas-ventre, watfa,
mafa; le \i, Rbfii, ali«9tetni; les Pays-
Bas, Klanfomaat; parler d'un ton b.,
pu^ua ^iliatfetta ddnettd; le b. Em-
pire, Tomatainen n>attatunta rû))))to«
aifananfa; en b. âge, ^eilotta ijdttd;
basse justice, aU«otfeu0; b-es cartes,
lantnt (tortidfa); une àme basse, xU
Mf fe^no mit».
Bas, m. infin ali^noli; au b. de la
montagne, tDUoren jlunretta; les hauts
et les b. d'un vaisseau, taiman tôt*
ben ^ddttd ja iDeben atta oletoat ofat;
fnîfa; mataïat fdweteet.
Bas, adv. al^aallaf a(ad, ^tljûa;
plus D., alem^ana, ^iliemmin; être
chapeau b., §attu fdbe^fd; mettre b.
les armes, ta^f ea afeet, (uo))ua afeidta ;
mettre b., ))Otlia; du haut en b., t^U
6dd(td atad faaffa, fitreedtd Tantapdd'
$dn; parler b., Çu^uo ^iQûo; à b.,
a(a@.; à b. à b.! t^tufaatl; mettre à
b., purfaa; (une fabrique) laftauttaa
t^dntefo; à b. le traître, ala^, ^uttu*
toon faœaltajia; en b.^ al^aatta, aia9;
d'en b., at^aalta, alipdd«td; par b.,
al^aatta, alla; aUa))dtn; par en b.,
aladl)dtn, at^aattapdin; la b., tuolla
alâaalla; ici b., tddlld al^aaiïa.
Basalte,/, bafalti.
Basaltique, adJ. bafaltia fifdltd»d,
bofaïtincn.-
Basane, /. Itriannitetlft toalmtdtettu
lamma^na^ca.
Bas-bord, m. t Bâbord.
Bascule, / n)ipu. mit))ottn; fal^and-
pm, (a^fufalpa; hit{u^ §Q))p4(auta;
laMu'Otvi, '(ituttu; »enttitt; totjpnlanta;
])oIin, ^olfunen; tot))ottn h)i))ufittadfa ;
la b. d'un puits, faitoon mietta; la
b. d'une souricière, wipulauta bit*
renp^^b^!fe«fd; jouer à la b., fiifmo
tuftn Ïauban|)dd6fdnfd; faire la b.,
toti))))ua; mouvement de b., ^(d^alad
iittluminen.
Bas-dessus, m. toinen bi^tanti, altt.^
Base, /. po^a, »>etd, J)eru«, pcru«ta '
jaïfa, ortu*otne, pU^axm; (hiw.) pt*
ru«te, ptxuaiatu9, poï^ia, îanta: (gcom.)
afema; (tcm.) tmU; la b. d'une co-
lonne, !|)tiarin ia(fa.
Basement, m. ))erudtud, pttn9.
Baser, v. a. ))erodtaa. — Se b., v.
r. !|)trn«tua.
Bas-f
70
Bâta
Bas-fond, m. luoto; atonfo^ noro*
maa, rSmemaa.
Basilaire, adj. (anat) iota on ^e«
rndtulfena, ta^i nojiûa ptcu^tai^tm;
vertèbre b., koumeinen feRSf olmu (jo*
ta on ifSfintnin toifen toerudtnffena).
Basilic, m. (tasm.) bafUtfa«^rtti
(oeymum) ; bafUUfi ; b. sauvage, touo*
ri^minttu CeUwwodiim),
BasiliooB 1. Basiliomn, m. bafi(iTa«
kDoibe.
Basilique, /. tuomtofirfto, fatebrati;
(anat.) ntaffa* ja pernafuont; — b-s,
/. pi. greetolaidten fetfarien ®afUion ia
2ton afetndIofou!fet
Basin, m. txU ))um))u(tfanfaan lajt.
Basqne, /. toaatteen lïmt,
Basqne, m. ®i9faiatainen, I9a6ftlat«
nen; tambour de b., erSd rummun
taji, jodfa on pltatt fultufet.
Bas-relief, m. badrettefi, puoUf[x
nïtonttoa mei^tofumau^.
Bassan, m. ptlitanïn tajlt.
Basse, /. badfo, badfolaulaia; b.
double, (ontraBadf ; b. de viole, bad«
foiDinlu; b. de violon, wiofoncctti; b.
continue, generatiba^fo.
Bas-conn*e, /. matadn ba^fo.
Basse-cour, / tariapt^a, tafa))t^a,
tar^a.
Basse-lice, Basse-lisse, / ))uon{iIf«
fifet 1. 'ttiaolfct fuwaaifet ta^etit. .
Basse-licier, Basse-lissier, m. ta*
ptûm tcfija (f. Basse-lice).
Bassement, adv, ideddti, §a(tnadti,
albatfedtt, ^an)^tti$mttdti.
Basse-pâte, /. ^o^jataitma ^ttra»
foidfa.
Basses, / pi. matafat l»aifat, tuo*
bot.
Bassesse,/. a(^atfuud, f^aipuu^, iU
Ut^^f funnottomnu^.
Basses-Yoiles,/. pi attpnrject.
Basset, m. tatfttotra, mâbrSfotra.
Basse-taJlle, /. bar^tont, Bad^ote*
nori.
Basse-terre, / ranta, jota on pai*
fabttnnlilta fnojaéfa.
Bassette, /. tx'd» onncn (Wûrti)
ptl'u
Bassier, m. l^ietafarfta ioedfa.
Bassin, m. adtia, ammtf malia, nyati;
b. à laver les mains, ))e{lnn)ati; b.
de ffarderobe, tatiDe«a«tta; aller au
b., fdt^b&tar^etCCaan; maa!annl)))t; me*
fiftttUtf, ottad, luto; laiknatofia; fata«
man ftfilfo))nffa; ttuorilla ^m^ArBitt^
alonfo; (anat.) (antio.
Bassine, f, ùtoaxa ia f^mft amme,
iota femidtat, a))tefant, foIen(ei)»oiat
i. n. e.; ra^ttttto&t; (ftria^.) !o«tutuS«
anime.
Bassiner, v. a. koebellîi ^antoa, (ul^'
toa; IttmmittâS konobe (&mmtt99«ad«
ttalla.
Bassinet, m. tt)&n!|)annu, fantti;
mnnnaidlantto; (fadtt).) leintffd (ra-
nunculiu bulbotuê).
Bassinoire, /. mnoteen tiimmtt^d«a^
tia.
Basson, m. badfonft, fagotti;fa0ottn
))n&altaia.
Bastant, nte, adj. k)dtett)tt; t&fene^
tott iWin.
Baste, m. risti'iidfttn ntmttt)d mo«
niaUfa t>e(ei«fd.
Baste, /. matto'adtta, fe^Io; fnnri
îopfa, iota ri^udtetaan iu^ban fatniaan;
adtta, iota n)itntr^|)iileiben foriuusfa
lâbtetddn.
Baste, ffit. Cuttint tt^mifH fx^U*
lai!
Bastide, /. §utt)i(a (ete(ft«9{andfa«fa).
Bastille, /. ^adtiljt, tt)an^a linna
$arirt«fa, ^dtottett^ ». 1789.
Bastingage, m. ((ai».) badtingee*
rintt.
Bastingne, /. ftonftmatradrttr joita
fd^tetddn taiman fuoielemifeffl mf^oU
ttdten luuUIta.
se Bastin^er, v. r. marudtaiba
fTanftmatcadfetlIa.
Bastion, m. badtiont, (tnnotud.
Bastionné, ée, adj, badttoneiQa Uw
notettu.
Bastonnable, adj. feddfannan an*
fainnnt.
Bastonnade, /. fe^iiti^^, ïtpïnît^limà,
^ofu, felfdfauna.
Bas-ventre, f. Bas.
Bastringue,/. Iroumitan^p; (înto.)
ren^ina, ^dlind.
Bat (t ddnttot)), m, !a(an)>t^rdt5.
Bât, m. fdfftfatula.
Bataclan, m. fdl^, rodia.
Bâtage, m. mero fuvcmainl^bt^ta.
Bâta
71
Batt
Batafl, m. Iteft ((e0o«fa). I
Bataille, /. tatdtelu, tappelu; fota* !
Tinta; taidtclua futpaUen^a maatand;!
erS« forttt|)eIi; b. rangée, jtttjle^tett))
tat«te(n; en b., fotarinnatfo; champ
de b., tûidtelntamier; cheval de b.,
fota^euMmen.
Batailler, v. n. anfaro^ti rttbettS,
ttietclld^ toratfla.
Bataillenr, m, topptlïla, pvLnftoivmV
larû
Bataillon, m. pataljnnna.
Bâtard, rde, t. at^Kraïa^fî, Badtarbt,
fefofiriS.
Bâtard, rde, adj, nplUxH, waattt,
ttale*; fcfaflttett^; lettre b-e, ((ttjo)).)
hetifofoifet ftrjaimet.
Bâtardean, m. fnIfnIatto9, paalu'
fnifn; ^aalu^atta; ((aim.) )»arraelau'
bat.
Bâtardière, /. 9m))Iitt9ien| ^uttn>e»
fain taimidto.
Bâtardise, /. àp^tH, amioton f^t^*
Batate, Patate, /. ptxrnia.
Bâté, adj. âne b., fatufoittu aafl;
<ht».) aifa tolmano.
Baiean, m. ucnbe, atnd, ^arfCû;
mannutn îohpa; b. a vapeur, ^S^rt)*
Iat»a; b.-bete, eIttinfuIetuMa morten
te^t^ koen^e; b.-maire, men^ fnolan
fnlietneta marten; b.-porte, fulhi^orttt;
b. délesteur, ladtifiarRa; ((atto.) b. de
loch, f)tnnafompa9fi, lofttauto.
BateUffe, m. wen^ecfltt fttliettamt«
nen; bafffa fiittt; jirmanMfintttminen.
Baiel^, /. men^eettinen^ men^eladti;
(tuio.) todhiouffo.
Baieler, v. a. fttQettoa toenl^cetlft;
— V. n. tfl^btt p^mfinfôfintKiftn fuieita.
Batelet, m. tnd^nen tnen^, runbû
Batelenr, ense, «. fi(mttnfaftnttt|%
(omeljantti.
Batelier, ère, f . roen^eelIS htljettaja,
{•ntajo.
Batéme, !. Baptême.
Bâter, V, a. fttfftfûtnlûSa toant^*
taa.
Bâtif m. (val.) btrjien raomt^niben
ly^teenUittammen; lurominen, hirfinta.
Bâtier, m. ffiff'tfatutan tettjS.
Batifolage, m. (eifti, ^en^on^ (loe*
ten).
Batifoler, v. n. (eifftft, ^en^ata [lap*
|t«to].
Bâtiment, m. rafrnnu^, ^nonen^;
(aikoa, a{u9.
Bâtir, V. a, vattntaa ; fnrota, f urfia,
tuttSft; bien bâti, foreakoartinen^ f oreai«
toartalotitcn.
Bâtisse, /. muuratt^tiyb rafennut'
Bâtisseur, m. ra!entaia, rafennn^*
fii^totnett; fc^no rafennu^medtart.
Batiste, /. ertttSin ^ieno Utnafau'
9û«.
Bâton, m. fautDo, Uppi, fantt; pa*
Ixtta, puxîto; tour de b., {tn)utu(oj[a
totra^fa; sauter le b., Wûdtenmielifedti
te^bft; tirer au court b. avec an,
!oettaa ifuQe kotrtoja toet&ft; blanc d.,
ferjStftt^fûUMa; b. de commendement,
fomentofûuwa; b. de cire d'Espajorne,
lûfta^niffo; b. de Jacob, o^temttta,
iollo mttftrfitttttn t&^tien forfend; à b-s
rompus, ajotttatit, hiurottain.
Batonnée, /. ((atiu.) b. d'eau, îtx*
rattaan ^um))Udta nonfetoa n)efi.
Bâtonner, v. a. fuomia, §ofna; ^^^'
!ttt j^otd (firiotueto); b. des serviet-
tes, ferwiettitt taiteua (muobodteUa).
Bâtonnet, m. molemmtsta pHiM
terotettu foumanen erSdttt fafifentetifttt
toartcn; erttd Ia)»fenteiffi.
Bâtonnier, m. toetjedfunnan, ant'
matttfunnan eftmiee Qonfa tnona Yun«
tian fauma tQl)[etctaan);aflanaiaia'!un<
nan eftmted.
Batrachite (ch == î\ m. (fi»tf.)
ufonnuoli.
Batraohns, m. (!tr.) oiettunnt fieit
((ajDfidfa).
Battage, m. finintlnen, ^utnti, kni(«
jantappo; rit§i«atta, putma«ai!û.
Baitant, m. titlï (fell[o9fa); puolt*
otot, otoent^noltdfo; falbcpnu, Iu^û;
ototl^afa; ))orttnto(tuttn; totti (mt^U
Battant, nte, adj. (^Swft; métier
b., !anga«|ittut htn ntisfS hibotaan;
porte-b-te, oioi, jota itfedtttSn menée
liinnt; pluie b-te, ranRofobe; toutb.
neuf, vfta nu|l; mener b., fatfottaa
ia ajaa tataa; (htm.) t)^tt moittaa; aï*
toan fnft^taa.
Batte, /. ta)»utin, ta))tttn, furlffa;
Batt
72
Bavo
tiitijia, pttlti; arleftitin punmielta; b.
À beurre, tiritun mantttt.
Batte-mare,/. ranta^âd^T^.
. Battement, m. (^dmtnen, ta^nttamt»
tittt, f^ttimtnen: b. de main, b. de
coear: iatterauS (tati^ftêfû); taffoid*
aritt)« (mupft«fa).
Batte-qaene, /. toâdtdrfitfû
Battene, /. ta^^elud, ruoêttminen;
tiatteri; rummunûjdnti; ^^^f^n ^ana;
lQ9nti fotttofoneen f&wcleiiïe; ^^bin
))o^ia; malmtcn murentammett; ioa«
nnttamtnen; ioanutu9(atto6 (§attuien);
tu|)artfep(in paia-, jiuntta; b. de cui-
sine, t^6tfifa))ineet.
Batteur, euse, s, WàiH, iota fer*
noa^ti 1^0; b. de gens, ta^peltia, ^ituf»
foiunffari; b-s, metfft^tdjiicnaioinie^et;
b. en crrange, riibenpmia; b. de pavé,
fatufufrurt; b. d'estrade, loafoama
ratfa^taja; (futo.) t)(d fu(u9fa olewa.
Battitnre, /. ranbanfar^ta, toafarait'
tofcet.
Battoire, m. noaura, rtufa, wor^ta;
maila; to))uin, furtffa.
Battologie, /. fantan ^uj^een atitni*
nen tertominen; ti)^jd jaaritud. .
Battre, v. a. IçBbd, fuomta, pte^td,
^ofua; tDOtttaa, ajaa ^atoon; ^^teen»
tatoa; furiooa, furtuai^ta; ta^uttaa;
^utba; Tirnuû, mtê^ata; (fotat.) ont*
j)ua; rummun (^dnntttd antaa mcrtft;
b. les cartes, fctottaa forttt; b. la
Diane, aamurumpua I^Sbd; b. en
brèche, am))ua muurt ^ajaUe; b. la
campagne, pittin fu(c!fta, ticppna;
(htm.) (eweddti iaartteiïa; olla afiadfa
p^f^mdttd, ^ouraiQa [fairaa^ta] ; b.
Tair, tuitUa pte^td; b. des pieox,
))aaliiia iuntata; b. la lessive, ta^nt*
taa pefomaatteet; b. du beurre, tir*
nnta; il y a longtemps qu'il bat le
fer, (dn on noan^a miedatîtia; (me*
xïtû.) frt)«{dtd, (uuRaiaa. — v. n. ta*
])uttaa; t^ft^ttâd, (etfua; le coeur lui
bat, f^bdmtnenfd tuf^ttdd; battre des
mains, tû^uttaa tdftd; le tambour bat,
rummutetaan; b. la retraite, rnmmut»
taa paCuumatfaan; le fer du cheval
bat, l^emofen fentd Êelftuu. — Se b.,
V. r. ta^ella, mieltaiua.
Batta, ne, ad}, tti^tj, taottu, fur*
mottu; fer b., rautapettt; chemin b.,
rmiuattH tie; yeux b-s, rauenneet fit**
mdt.
Battue, /. peboti'aio; ajûmetfddtt^tf.
Battnre, /. tultaué, ionfa ))o§ia te^«^
bddn f^unaïa^ta, liimawebe^td ja tti^
fa^ta; — b-s, pi luobot, fontafdrfftt.
Ban, m. latn^an an\aat
Banbi, m. tetun, idntifen 1. metfd*
{tjan<ajoon ^ariotettu foira.
Band, m. farwaan aioon fdiytett^
minttifoira.
Bandet, m. aaft; fa^a))ufft; (ttt».>
tottoana.
Baudir, v, a. ufuttaa, prf^ttdd foi^
rat aioon.
Bandrier, m, o(fafannife.
Baudruche, /. tatmo eldimen fuo^
It^ta, ^teno jpergamenti; futtantafoian
fe(mn; ^alewan miefta (td^tirtferS).
Baofrer, f. Bâfrer.
Bançe, /. metfdftidu t^udfiia; IfttdffS^
ioefa fe r^dmtt; erdd laii {arfafan»
gaêta; ntumenitla (efotettu fatoi ra^«
pan^ta toaxttn. — à b., adv. Qlltn ti^U
tin.
Bangne, Banque, /. tfo«aiofa6, mc«
ren'oiofad (goêtera).
Banme, jf. balfami, »otbe; (fuw.)
^otma, (ten)it^9.
Banmier,^ m. ba(famt^uu (amyris).
Banque, f. Baugue.
Banqnin, m. (aftpnl^aUaian ))it^aftu9«^
^illi.
Baux, pi. fana«ta Bail.
Bavaro, rde, s, jla adj, iaacittdiia^
fte(erod.
Bavardage, m. iaaritudr t0t))Ot^d^
forntud.
Bavarder, v, n. iaaritctto, ISr))dttttd^
lorutetta.
Bavarderie, Bavardise, /. 19t^S«
Bavaroise, /. fiira))itta fefotettu tf e<*
»eji.
Èave, /. fuola; nd(j[d ndfinfcnadn
ftfdad.
Baver, v. n. fnoki^ta.
Bavette,/. fuoCaliina.
Baveuse, /. elo^ta, fttoinuttinen
(bUnniia).
Baveux, euse, o^j. fuotainen, finat»
nen; omelette baveuse, %Wi foalfn.
Bavoehe, f. Bavochure.
Bavo
73
Becc
BarodbueT, v. n. tn^raife^tt huoata
I. ^irtAft, ^attiaa.
BaYOchiire, /. tu^rainen^ ta^tattu
paiao; tpà\îixoa ^tirudtud; ^uono9tt
)Miincttu toa6!tpiirro«.
BftYois, m. koerontadftfliria; totxo*
^nnait m&ttttt^^.
Bavolet, m. er&d talon^otfaid't^tt^*
jen ^ftS^ine.
BaYvre, /. loalaudmattin iâttdmtt
iSIh toalettuun tappaltt^tn.
Bayadère, !. Baladère.
Bayer, v. n. ammottaa, tStttdtiiâ; b.
iox corneilles, fatfoa t9tttdtetltt: b.
après qc, §arradtaa itin.
Bayenr, ense, s. tSttt^teltiâ.
Bayonnette, t. Baïonnette.
Bayoque, t. Baloque.
Baaar, m. t)(etnen tau))))a))atf{a ittt«
maidfa; xattimvL9, iodfa on fuuri iout»
to lau^^a^uotia, fanj)))a))uobidto, ha*
Tari
Bdellinm (nm = oom), m. erdSn
inntn piffia itrabtadfa.
Béant, nte, adj. ammotetten, ammoU
iaon, atoouahten; le lion vient la
gneale b-e, ialo^enra tutee fuu am«
moCUian; nn gouffre b., atDonatnen
^onto.
Béat, ate, s. ia adj. ulfotuttattu,
tdopufift.
Béatification, /. toimitud fatolifedfa
ttr!û«fa, ionfa fautta ttainaia iu(idte«
taan antuoiben jouffoon ptrretbfft.
Béatifier, v. a. autuaatft juii^tûa.
Béatiflqne, adj. outuuttama, autu«
aaffl teletott.
Béatîlles, /. pL taitenlatfta mafu*
iMifoia ))ttraIoidfa, Uemidfii, i. n. e.;
ptenet nunnatn fttflteoffet.
Béatitade, / aututt«.
Bean, Bel, Belle, adj. tannin, f orea,
foma; oinrallinen; meffoinen, ebufitnen;
ini)9tftinen, mnfama; le b. sexe, tau«
nid {ntu|»ttoU; b. parleur, oitoatttnen
pu^ma; faire b. feu, totrittftil fuuri
toalfdi: un b. mangeur, aifa f^tttfi;
avoir les armes beUes, ftt^ttâft afei*
tanfo ^^min; an bel esprit, faune*
bcnft; le b. monde, fitoi^t^neet I. t^U^Hu
(et (ffiëb^t); une belle place, ebulli«
nen totrfa; one belle occasion) mn*
hm tt(oifnu«; (ikoattû) vous voilà
b. garçon, eltttipa at!a n)ettiffQ; cou-
cher à la belle étoile, ntaota taikoad*
alla.
Bean, (bel), belle, s. t^anuud, i^ana;
beau, feiltart, teitari; une belle, taU'
noTatnett, i^ana natnen; il fait b., i(ma
OR (aunid; il fait b. marcher, tâ^mt^
nen ttUt ^bto^id; vous avez b. me
Erier, toattca luinla ptj^tcitfltte; il a
. faire, luaitfa l^n mttft tcîifu
Bean, odv. faunii^ti, ^t^mtn; bien
et beau, bel et beau, fuoradtt, tur*
faitematta: de plus belle, unbedtaan,
^artaammtn, fa^ta ^uSummin; tout
b., maUad, §Uiaa; en b.; voir qc.
en b., latfoa afiat ebnQtflmmalt^ Ian«
nalta.
Beanconp, adv. paljon; b. d'argent,
palion ra^aa; de b., fanaen, fuuredfa
maarttdftt; il s'en faut de b., fangen
pa(ion ^uuttuu.
Bean-flls, m. potta^uoHj tottioi).
Bean-frére, m. melipuolt; tanlo.
Bean-père, m, tfdpuoli; app'u
Beaupré, m. fottapuu, feutaraata.
Bean-revoir, m. (metfâdt.) il fait
b., on fftlppo ^nomata otutfen iftljet
maa($fa; foiran ponnidtelemtnen ta^*
Uidta pttttdtatfenfd, fun toainuu otu«ta.
Bean-semblant, m. teedfentdemtnen ;
totetadteltja.
Beanté, /. tauneud, i^annud; fauno»
tar.
Bec, m. noftû, noulfa; ptippu, tortot,
fdrfi; niemete, fttrft; coup de b.,|)td«
tofana; avoir le b. bien affilé, oQa
ttelemii, f^t^MM ^u^eenla^ialta 1. fu^'
ttttttta toarudtettu; faire le petit b.,
njodteQa, olla fuoradti u(od ^uqumatta ;
être pris par le b., tafettua omiin
fanot^mfa; blanc b. (c ei ddun^), teltu'
notfa.
Béoabnnga, m. ojatâb^fe (veroniea
beeeabunga).
Bec-à-cniller, m. Inftffa^an^t.
Bec-à-fanoon, m. ttU titpitonnon
loit.
Bécasse, /. îvixppa, rantafi))t (sco-
lopa^).
Bécasseau, m. fur^an^oifanen.
Bécassine, / taimaanmno^t, te^tii-
furfiipa (se^lapax galUnaço).
Beceard, m. naaradto^t.
Bec-d
74
Béna
B6o-d*ftae, m. )mtaftn.
Beo-de-oorbin, monenlalfet !or))tit'
ttofan muototfet terttdtalut; te|)infa'
fora.
Beo-de-gme, m. (Ïa9tû,) furjennoffa
f géranium),
Beo-de-lièvre, m. rtôtifuu/ ti«ti*
Beoflgae, m. m&dtttraftn futumen
Hntu fiyloia fiôidula).
Béchamel, m. ertt9 Itemen laji.
Bêche, /. lûpio; erdd ]^^9nteitien.
Bêchée,/. (a^ioUtnen.
Bêcher, v. a, lajilolla fattoaa.
Béchet, m. (atrif9ttt9r&tnen fameli.
Béchiqne, «. \a adj, rtntatautta pa*
rantaioa, «ISâte.
Becquée, Béqnée,/. notattinen; don-
ner la D., ruofna noladanfa [linnudta].
Beeqneter, Béqueter, v. a. toftia
noutaua, notlia. — Se b., v. r. toû
nen toUtanfa toftia, ^^loaittil (hiten
Bécime, /. fuuri tnml^ûuft.
Bedaine, /. ra^toama^a, ))9nlttmal^a.
Bedean, m. ^bcKi, fô^f^fôinen.
Bédegar, !. Églantier.
Bedon, t. Bedaine.
Bée, adj, an)onatnen; tonneau à
gueule b., toifedta pttftdttt atoonattien
tt)nn^rt.
Béer, v. n. (. Bayer.
Be-fa-8i, b \^xoû muriti^fa.
Beibroi, m. toartiiatomt, )odfa on
§tttSfeao; ^tttiifello; (tnuin.) neri^^9«
rdinen fotatoue.
Bégaiement, Bégaiement, m. fam*
maltammen, ttuti^t^d.
Bé[^e, f. jla adj, fammaItatDa;fam'
maltajia.
Bégenle, /. \a adj. (oretletoa 1. XM*
fetttcleioa t))tt9, l^empnlta.
Béguin, m. la^fen nUt^ 1. f8)>ftt.
Bégninage, m. ^egutniiuodtati.
Béguine, /. ^nininunna (9[Ianfo«
mai^); ulfohtuattu, teto)»9^tt nat«
nen.
Beige, /. ja ai;, miirittttmftttttmttt
wtttat; drap de b., iottrittttmtttt0mi«ttt
koiaotdta te^t^ merfa; serve b. 1. bei-
ge, farfi fen(altaifi9ta koiuoteta.
Beignet, m. taftonen; b. de pomme,
omenalaffu.
Béiiaiiie, m. feltanoRa; i)mmflTt&«
ntâtdn nuorutatnen.
Bel, Belle, (. Beau.
Bélandre, /. tott^tttnen io'i«fa fttt^'
tettftn>S ladttfiartta.
Bêlant, nte, adj. mtt<tott.
Bêlement, m. mttfttiminen.
Bélemnite, /. bclemnitt; era« tikoct*
tbn^t fotelotnen.
Bêler, V. n. mttttfttt.
Bel-esprit, !. Beau.
Belette, /. InmiRo, !dt))t>S (mvauila
vuUfaris),
âélier, m. oina«, pU^t iUté: mnu«
rtnmurtaia.
Belière, /. renga^, mtdfS (etton fteTt
ritppuu.
Belièvre, /. ruufnntetijto famt.
Belitraille, /. roidtotottti, metian*
ioufto.
Belitre, m. fulfutti toeiian.
Belîtrerie, /. »eiiau6.
Bella-dona, Belledone, Belle-dame,
/. bellûbonna, mtttifaaU (atrapa beUa-
donna).
Bellâtre, adj. fauniemaincn; tan*
nid, mntta fuloa waitta.
Belle,/, taunotar, tannotaineiL
Belle-a-Yoir, /. erftd ^uutar^an taé»
)9i: ^iinan ruufit.
Belle-de-jonr, m. (to^no.) erttd lait
eonvolvulus trieolor taeioia.
Belle-de-nnit,/. Sala^^afiuun tutta.
Belle-fille,/, ttjtttr^iuoli; minitt.
Bellegarde, /. erttd pnfilan taii
Bellement, adv. toreafti, ^ilioa!
Belle-mère, / ttitt|)uo(i, ano^))i.
Belle-Boenr,/. ftfar^uoU; nato; ffi(^.
Belligérant, nte, adj. fotaa tUtipà.
Belliqueux, euse, adj. fotaifa.
Bellissime, adj, fanamtanm«;ef&e
^ttftrtonttn laii; erttd tul)>^amtttlta.
Beilon, m. fnuti tunma tt)itni4)ufcr*
timen atta.
Bellone, /. fobon jumalatar.
Bellot otl;^ adj. fietod, taunoinen.
Belyédère 1. BelYéder, m. pmiU
jongt 1. ^lanne, jodta on tannie nttt^*
ala; (ta9xo.) tefttt^^reeft
Bémol, m. b:n taltatnen mertti nnc
tin ebedftt.
Bénarde, adj, \ùf, moUmmilta^uo*
(ilta amattatoa lum*
Béna
75
Béri
Béiate,/. jititrtfo^pafttolQMtotfl^fa.
Bénédieité, m. ^S^tSrufoud.
Béiédietin, ine, $. ^enebittinitiiiti^f i,
Bénèâiotion, /. Itnnoud, kot^dminen ;
b. nnptiale, otoioliittoon mt^timitien.
Béiéftoa, /. I^^fiti), ttoitto; etUK)t«
bn^, oitend, k0a))aud; ))a4)tlltiien mit'
fa^mlAt, fttftotunta; po^^tla; ntt^tel*
mS jhm cbntfi; b. d'inventaire, ^lerin'
sfolnokuittit^; il réside à son b., ^ttn
afim )Hii»)»t(a6fanfa.
Bénéfleenee, /. fy^xo^tdtMi^titfi.
Béséfieiaire, «. ja adj. héritier b.,
iota on faatmt otf eubcn ottoa ^erinnSn
taitannfar ftten (nin taluntiriotu^ on
)Htetn|, tarttiitfematta toelotdta tt>a9«
tata fmiretn)>aan mâttrdSn tnin mt^tn
^ntd noufee; fe jonfa ebntfi nttt^tclmtt
OBBctaan.
Bteéieial, aie, adj. papïtL\\txnroxx*
ta|Niifraan tuuinkoa.
Bènéfloier, m. fe ioUa on ^a)>tlttncn
t9tTfo)MitHa.
Bénéficier, v. n. (sur qe.) f^t^'àtUfà tau*
^0fa.
Benêt, t. jo adj. m. t^^mâ, ^tftn»
fertatnen; toI)9ana.
Bâiévole, adi. fno|loHtnen, armée.
BénéYOlemeni, adv, fuofioQifedtt
Bènignement, adv. ^dtttroaaifedti,
i^toSnta^toife^ti.
Bénignité, /. ^dtSmfiaif^^e, J^^toSno
fto^oifun^, atçaifund.
Bénin, igné, adj, tiMto'dUxmn, ^*
loSnta^otnen^ fuo^ea^ amtae, §iljat«
nen; ^uofea (tauti).
Bénir, v. a. ptfïiitim, »t^a; fbi«
BAta; fttttaa, funmotttaa.
Bénit, lie, part, œil^ttt^, ^^^ttett^;
eau b— e, kot^tiMefi, fi^^ttweft.
Bénitier, m. loi^Iln^eben maQo.
Benjamin (ben = b&ng), m. 9en«
jami; (htw.) ttao^Uap^.
Bo^oin (ben = Bdng), m, benjoe
((i^mfintajntnen ^i^ta).
Benne, /. (. Banne.
Benidte, /. (fad».) f^tâfeSuffa
(ç$wn).
Benzoate (ben = btfng), /. benjoe-
lioppQinm fuola.
Bennoïqne (ben = bSng), adî. ben«
ittta ftfortawtt.
Benzoïnite (ben = bfing), m. ben»
iotl^appointn aine.
Béqnée, Béqneter, f. Becqnée,
Becqueter.
Béqnettes, /. pi atutmet.
Béqnillard, m. fatnotofaumoifla U*
toeltitt»
Béquille, /. fatara, ivetara (fautoad*
fa); f^untarl^nrin rautabaraœa.
Béqniller, v. a. ^bççiii maata ^ara<
toaUa; fdt^btt (ainalofautnoiSa.
Béqnillon, m. fuifea le^tt; linnitn*
noffa.
Ber, m. Mtîa, joOa latœa (adfee te«
loiUa.
Berberifl, m. (ta9to.) farftainen.
Bercail, m. lammadnaMetta, Iam«
mae^uone; (futt).) friétiUtnen ftrtto.
Berce, /. mttdttttiff in fnfntnen lintu
(motacilla); (tadto.) ufon^utfi (hêra-
cleum).
Bereean, m. Idth^t, te^to, tuutu;
(a^fuuben iî'à; alfu; ^otmattu ^uoIi«
^mj)^ran muototnen fd^tâ»{i; (e^timaia,
lel^tomaja.
Bercer, v. a. tuubtttaa, fe^bottaa;
turl^itta pul^tïtia wit^btjttiid I. mxxotiU
tu. — Se b., V. r. itfenftt ttJti^bijt-
tdS.
Berceuse, /. tuubittaia; fe^tolaulu.
Berche, /. »tt^iiinen tatwat^ftt.
Béret, m. baretti; erSd patalalin
lajt; erâd matmotoden t>&(i^ine.
Bergamote, /. bergamotti; berga*
ntotti'Cttmuna; fen tuoriéta tel^t^ ma*
feidtafta.
Berge, /. fortea, i^ttfd joenranta;
Xt^xtU ^atrad; j^rltS mereMd noufctna
fadio; tatta iofiwen^e.
Berger, ère, s, ^aimen; (tuto.) ra«
fadtaja, (emmttt^; Tétoile du b., e^«
tootâ^tii aonitttot.
Bergère,/, tx'd^ natdwHen ptta^ine;
erde nojatuoli.
Bergerette, /. ^atnient))ttdnen;n)ii«
nidtd jia ^unajadta te^t^ iuoma.
Bergelade, /. fe(u(i wtRertdtli ia
faurafta.
Bergerie,/. lammadnan^etta; — b-s,
pi. patmenntnoelmat.
Bergeronnette, /. nnori, pema paï*
ment^ttbnen; md^târarti.
Bérichot, m. txd» tnar|E»ufen tait.
Béri
76
Beuv
BérU, m. ber^ttt, (faSttltkot).
Berle, /. forfanputtt (sium).
Berline, /. berlinitoannut.
Berlingot, Brelingot, m. ))itoUfat«
tetfet bcrltnttoaunut.
Berloqne, Breloque, /. nunmun*
I^bntt, ioiïa lutfutaan ruaHe.
Berlne, /. ^dt(at«t^«, ^uifaistu^;
(tuw.) lumou^, loitttttod.
Berme, /. fd^ttttoft linnatilatioannon
jia ïoaUxn tottltHâ, pta^tx loattUfa.
Bemable, adj. iota anfattfee tuHa
timmautetuirtf poufotetutfi; {îuïo,)p\U
fûttatoo, naurettatoa.
Bemacle, /. partaraaTfu; faulud*
Bernardin, ine, s. bernabinimunfft,
«itunna.
Berne, /. ftmmauttatntnen, goulot»
teleminen; (tuio.) pidta, iioa; mettre
le pavillon en b., nodtaa ptd(tp))ua.
Bemement, m. poufottcleminen.
Berner, v. a. {tmmauttaa, poutottaa;
imata.
Bemenr, m. poufotteltia; t^tdfaaja.
Bernique, adv. mït'd tuieldi
Bemiqnet, m. lerjdldidfautoa; être
au b., otta ioptn Idtoinn^t, joutua
mierontiette.
Bemon, Bonmons, m. wtitta pddl^t»
tietneen, burnu.
Béryl, f. Béril.
Besace, /. {atftpdinen pndft, ferid«
(dt^pudft.
Besacier, m. pu^ftnfantaia; terjld'
Idtncn.
Besaigre, adj, hap^^axima (wiint).
Besaignë,/. caffiterdinen tirtoe^.
Beset, m. ^f!5fet latli^fa ^eiteti^i^fd
nomjaftdfa.
Besi, m. p&dr^ndn (ajt.
Besicles, /. pi nau^atfa ))dd$fd ))i«
bettdtodt ftlmtttafit.
Besogne,/. t^Sr toimitu^.
Besogner, v. a. toimittaa, te^bd
t^Std.
Besoignenx, ense, adj, torkottfekDat«
nen, puutteni akinen.
Besoin, m. tartoe^ ^dtd, pnntt; avoir
b. de, otta iftn tarbce^fa. — An be-
soin, adv. tarbeen ouedfa, tarioittaidfa,
^dtdHIa^fa.
Beasière, t Baissière.
Beason, onne, adj. ja $. fatfetneit^
tatroi«Ia)>ft-
Bestiaire, m, pttoia toadtaan cir"
todfa tatStedia (9{otna(atdten luosa).
Bestial, aie, adj. etdtmen to^^aiiicn,
))etomainen, ruototon.
Bestialement, adv, petemaifc^tt^rao'
tottomaSti.
Bestialité, /. ))ebotttfuu6, rno!otto«
muu6; eldimitn fetaantuminen.
Bestiasse, /. t^bm^ nanta.
Bestianz, m. pL taria.
Bestiole, /. mdbditun eldtn.
Bêta, m. t^l^md nauta, tolwoniu
Bétail, m. faria, raama«.
Bête, /. (uontotop^ûU, nauta, ttutta,
raoïoad; otud, tnetfdn'eldtod, œilli'eltt*
tott; tomp))eU; b. sauvage, ttitti'eUitn
(iota ei o(e tcft)tettQ); b. farouche,
wai{eo«ti fdbtettdrod eldtod; b. féroce,
Mo^ûHïoH; D. privée, tef^t etdtn; b-s
a cornes, fartoifarjû; b. de charge,
iuïïta. — adj. tt)^md.
Bête./. erd9 torttifieU; pitti (pcliefS).
Bétel, m. htttlXf iuuri iota 3nbia6fa
^leifedtt purelfttaan.
Bêtement, adv. t^^md^tt.
Bêtise,/. t^^m^Qd.
Bétoine, /. betonta fa^toi.
Béton, m. cementi'ruuft, iofa fimcn*
totoafft Inimaa; iuu^tomaito.
Bêtre, m. brafUiatatnen pi^tiutù
Bette, /. iuuritta.
Bettëraye, /. pnnainnritfa; toaifo**
juuriffa.
Bétnse, /. atpotn t^nntjrt, jiodfa M*
tuid {aloja futjctetaan; ta(a»ati.
Benglement, m. m^Iwtminen, am<>
mominen.
Bengler, v. n. m^Iwid, ammoa^ md«
Idtd.
Benrre, m. koot; b. fondu, fulatcttit
moi; b. fort, dtaantunnt moi; b. de
cacao, fafao«moi; b. d'écrevisse, raf^n*
moi.
Beurré, m. erde ^ttnjnftn laii
Beurrée, /. motlei^d.
Beurrer, v. a. (emtttdtt moita, mot^
§tn tadtaa.
Beurrier, ière, $. motfiitt)))»tad.
Beuyailler, v. n. T^^fipiA, juoba.
BouYante, /. ^atjlafanntit laimiixtle,
jofa (atmanfa ^^^rdd.
Beuv
77
Bien
Beresa, t Birean.
Bème, /. erel^bt)^, ^atraud.
Bey, ^g, Bek, m. ^tt^, titrftt(at«
oen (iMUini.
Boset, !. Beset.
Biais, m. kDtnoud, n)u9tott9, tarfaitd,
tolttond; (htio.) (etito, neumo, iuoni;
le b. d'on mar, muurin mtnou9; ra-
cheter, sauver un b., formata iDinoud*
ta; prendre qc. du bon, mauvais b.,
t^Uffafi ûftaon l^^tvtn, pati^m feinotn,
oitea«ta, todara^tô )pUm: il y a plu-
sieurs b. dans cette affaire, flt^en
sfioan loot fetflft monta neutooa; cher-
cher des b., merufteita toetSd; sans
aucun b., fuoraan, mutfttta. — De b.,
aAf. loti^toon, n)inoon.
Biaiflement, m. meruf e, f outfu, mut! a.
Biaiser, v. n. oUa ïotno, totidto,
taifa«; Ur^bà mtnoon; (futo.) ttt^ttdtt
mnttitt, tt>eruftetta, tierreutt;tparon)adti
xi^^t^ft i^ftn.
Biaissenr, m, inonttteltia.
Biberon, m. imet^^fartni, mattofortot;
iuomori.
Bible, /. raamattu, ^i))Iia.
Bibliognosie, /. tirjoien tuntemt«
Bibliognoste, m. fitjoien tuntija.
Bibliographe, m. f. Bibliognoste.
Bibliographie, !. Bibliognosie.
Bibliomane, m. ftriatiiBioinen.
Bibliomaaie, /. ftrjafitçfo.
Bibliophile, m. firjojcn rafaStaja.
Bibliopole, m. (irjafau^^nad.
Bibliothécaire, m. tiria^ton f^u
Bibliothèque,/, firiadto; ïirja^iione;
ttrja^9tt)9«(aûp)>t; b. volante, totoud
lentofirioja^ )>tottâ firjojo.
Bibliqie, adj. ^i^ltallinen, raatna*
tan»; société b., ^i^Uafeuta.
Bîbliste, m. io!a tarfadti t»ïft)^ roa*
matnit fanoidfa.
Bibw (s ttttnt^^), m. ro«ta, fttl^;
ndsons de b., mitftttdntttt^ furiat f^ljt
Biceps (ps ailntl)tD2it), m. faIfi|iSi«
ven lipa^.
Bicbe, / naata^arioad; mafrtflt«fn'
fainen Cala.
Bioltet, m. î^lDtoitta (noin !ar|)ton
i9trtan).
BiehoB, omie, f. tM Coiran (ait
Biohoimer, v. a. fianna (tutfet fie^«
luYotl^in; foreilla 1. firoa ^inffet.
Bieolore, adj, fatfltottrinen.
Bicoque, /. Qdftelt.
Bieoran, ne, o^'. falfifarioinen.
Bidet, m. mxuu, toïïf^&mtn ratfu;
f^^tira^a; (lefinfao^^pi; nojatuoU; ta^*
fum^tooft.
Bidon, m. a9tia, jofa ftfttltatt ruoTa*
lunnade ^l^beffl bditottiri mttttrttt^n iuo«
ntan laiipa^fa; fotamie^en (Stfineniuo*
mû)}uQo; (tttti»odtia; ^uu^aartfla; foi*
tta tunîa.
Bief, m. t Biez.
Bien, m. latfft miftt on l^^mtt, Çt^tott,
))ûTOd, ^Qi$tQ; etu, menedt^d, onnt; ta«
xoaxa, n)araKtfuu9, toarat, rtftau9;
^urdfûud^ kDiI))ttti}ni^Qd; le b. publi-
que, t)]^tetnen parad 1. etu; le souverain
b., lorfetn l^^toii; homme de b.. ^ur9«
fa9f n)il|)iti$n mted; rendre le b. pour
le mal, païtïta pal^a ^^tottUtt; amas-
ser du b., toota riftautfia; faire ces-
sion de b-B, luopua omatfuube^ta; en
b., Çt)tt>a]][e puolette.
Bien, adv. §^totn, otfetn; paijon, au
toan, fangen, notn; être b., tvotba,
ialf aa ^^mtn; oQa taumtn nftfBtnen;
otta itun t^^tttio^^be^fS, fuofio«fa; b.
autrement attnan toifln; b. des gens,
balion toSteil; b. beau, fanaen fauntd;
il y a b. trois ans, nom folme muotta
fttten; nous voilà b., }ûpa n^t joubut"
ttin pulaan; eh b.! no, no ftid; b.
que, maifta; oui b., faifettfin.
Bien-aimé, ée, s. ia adj, ^^n)tn ra«
fadtettu; rafad, (emmiift.
Bien-aise, adj. ti^^t^tntttnen, tIot«
nen.
Bien-dire, m. fanno)>n^eItatfuu9.
Bien-disant, nte, adj. pu^tiia^t tau*
no))u^eItad.
Bien-être, m. toatatttfuud; ^l^tot^fK
koaroisfa oleminen.
Bien-fàisanee, /. ^i)mante!o, t^n)ttn«
tefemiiifto^d.
Biea-iaisaat, nte, adj. ^lyinttntetewtt,
]^t)tDHtt tefetPtt.
Bien-fait, m. f^t^M t^S, (totott tefo.
Bien-fait, aite, adj, ^^tt)tn te^t^;
foreomartaloinen; forea^tt muobo^tu'
nut.
Bienfaiteur, trise, $, ^))toante!iitt.
Bien
78
Bill
Bien-fonds, m. Ttintcft omatfuud.
Bienheureux, ense, adj, autua^.
Bien loin qne, 1. de, eor^, fantana
fiitd, fen fiiaan luin.
Biennal, aie, adj, tafflmnotinen.
Bien qne, !. Bien.
Bienséance, /. fttttb^Qtfi^^d, fo^twai'
fnud.
Bienséant, nte, adj, fKilbQtttnen, fO'
p'ma.
Bien-tenant, nte, «. (altija, ^ttftitt.
Bien-tenne, /. ^atttia«otteu9, nau>«
tlntO'Otfcu^.
Bientôt, adv, ^tanr fo^ta*
Bienveillance, /. ^^loanta^toifuud,
^QWdnfuonti, fuofio.
Bienveillant, nte, adj. ]§^iodnfuof)a,
l^^wânta^toinen.
Bien-venn, ne, adj. tertoetullut
Bien-yenne, /. tertoeeffi toimotite;
terioetuliaifet.
Bienyonin, ne, adj. fuoftttu, mie»
letnen.
Bière /. ruumiin«arRu;; ^auta|)aa'
ret.
Bière, 1. Bierre, /. fa^ti; b. dou-
ble, otïoi; petite b., taîia.
Bièvre, m. majiatoa; uu'todtdo (Wr-
g%*8 merganser).
Biess, m. mt^U^nruu^t.
BilTage, m. tirjotuffen poisp^ifimi*
nen 1. poid^imuttamlnen.
BilTer, v. a, poi^ptif^M, ^ois^itout'
taa (ttriotuS).
Bifide, adj. laffi^ûlfoinen, lalfi^aa^
raiiten.
Biflore, adj. iat[iîiiftaïntn.
Biliircation, /. tatft^aaraifuus.
se Bifftrqner, v. r. ^aaraantua fa^*
tia.
Bigaille, /. ^^Snteinen, mflfdrSinen.
Bigame, adj. fa^ta nainut; fal^belle
naitu.
Bigamie, /. fatfinaiminen ; toisteen
natnttnen.
Bigarade, /. f irt)ett pomeranfL
Bigarré, ée, adj. ftriawa.
Bigarreaa, m. oigarro (ertts pvmn*
^ebelma).
Bigarreantier, m. bigarro))uu.
Bigarrer, v. a. (iriomaffi te§btt, tix*
iottao.
Bigarrure, /. titiakonus; (biiD.>
fcfafottu.
Bigle, m. ertts ia^ttfotran lait.
Bigle, adj. fieroftlmâinen, tatfo.
Biçler, v, n. tarfaStoa^ fatfoa tav*
faa^tt, tieroon.
Bigne,/. tuâmu otfaSfa.
Bigorne, /. latrtlârliuen alafin; ma*
nutus^irft, ^oltu^irp.
Bigomean, «n. m&^&inen ataftn.
Bigot, ote, a^. ja $. ulfotuSattn;
iumalifuutta teeerniteleioS.
Bigoterie, /. ulfofuttaifuus; teee!en«
nettç iumalifund.
Bigotisme, m. tat^umuS ultofultai*
fnutcen.
Bigner, v. a. mai^ettaa(orttta;mai*
^ettaa ^emofia mSUfi te!emfttt&.
Bignes, /. pi ((aikD.) piita, raata;
teUncet, jialat
Bihorean, m. ttïï9 ^aifaran (oii (ar-
dêa nyetieorcm).
Bijon, m. ertts tat))&ttn (aji.
Bjjon, m. ittiodi, jolotikot; ^emmut^
^cm^ufalu.
Byonterie,/. iuiDdifan^pa, l^mpvi*
falujen taup^a.
B^ontier, ière, ê. invotlu, fftmpn*
talujen {au)>)9ia9.
Bil 1. Bill, m. lati'e§botnS «fog**
lanntn çarlamcntidfa.
Bilabié, ée, adj. faffl^uttlineiL
Bilan, m. meiio>arkDto; omatfuuben
ia medoien tilt.
Bilatéral, aie, adj. fofft|)uoItt!en;
contrat b., molemmin^ttoltnen, fcsh*
nttinen fuostnmud.
Bilboquet, m. pitai leiffitalu, ionfa
toifeen ))iia§&n on fu(atettu I^ij^tt, ntin
ttta ]t aina Mtf\i ^^st^sftt; bilbofe,
toii^&inen maija Qnntt fii^en (angaQa
ttinnitett^ pallonen, jota ttmaan ^ei»
tetttiin tnatjalla tamattamaffi.
Bile,/, ^appi; (tuto.) toi^a.
Biliaire, adj. \apptm tuntuma^ fa^^
pu; conduits b-s, fo^en !tti)ttttt»ttt.
Bilieux, ense, adj. \app\nttt; (fnto.)
îatUxa, iired.
Billard, m. biQatbitieti, biliarbt*
pl&M; biliarbifali.
Éillarder, v. n. la^teen lertaan \tfi9^
ttt bi(iarbt))aIIo.
Bille,/. bi(iarbi))atto ; mormoribiula^
Bm
79
Bise
jollo (a|»(et UiRikDftt; pUïttti, iaarina,
md^ISIe; (latlaudnuiia: (iam,) to))part;
tailmafarttu; inurtnefa; b. d'ader, te«
Billebarrer, v. a. maalata 1. te^bii
ttriamafft.
Billebande, /. felam^tt^, fefaforto,
(airtS; à la b., mulltn malltn.
Biller, v. a. ^aHaudnuiiaUa firid*
iWX nuorat patan ^mfàxïM] f^mofiUa
Ifïnata alutfla yitïui \otta.
Billet, fil. ^Uetti, tt&^âtnen firjie; iU
motud^ilettt ; fetett; tveltatirjia^ melfeli;
fâaft^^ttetti; lotteri^iUtti; toaadfeteU;
0. aonx, (emj^iftrie; b. d'enterrement,
tnoîeman tapauffcn Umotuëj b. de
part, Umotud (uoleman, naimifen jl.
n. e. topautfedta; b. de banque, panïtx*
fetelt; donner un b. sur qn, antaa
tocffelt itun j^Sftfte; b. blanc, kDaatU
feteli, jo^fa et ote mit&dn tiriotettu.
BÛleter, v. a. f. Étiqueter.
Billette, /. tuHtfetelt; t(motti6tauIu
tien*, ftltara^ojien matfamifedta; latâtri*
pttttfo; ^a(ot.
Billevesée,/. loru, j[aaritu$.
BilUon, m. btQona, mUiona mUio«
nia.
Billon, m. fu))arira]^a; afa^ariootnen
ra^; (laiRa, mid|â a(a*arn)otdta ra*
l^aa ioat^betaan 1. nube^ta iQëbddn;
XDo'on f^axia.
Billonnage, m. ala-armoifen ra^an
!au|)))a(unlnen; fotsan ra^an tuetëto 1.
leiftaud; ^arjoitte fçntâmtnen.
Billonnement, m. t. Billonnafe.
BiUonner, v. a. laufiata a!a«ar«
moiÂta ra^oa; koetdtHii 1. letfata ra^oja.
Billoimeiir, m. ala^artooifen ta^an
lan^aaja; ra^antneidtdjd, ra^antetf»
toaiCL
Billot, m. p'éïtttif j^SIfâre; medtau9«
tnlfi; ijed; tuttimerCIi; {iriac(im&; mo«
ntniatfet atudtuffet; ^aitilad.
Bimanye, f. Guimauve.
Blmbelot, m. (eitftfalu.
Bimbeloterie, /. (eifltfalu4e^bad;
Iei!!t!alu'fau^pa.
Bimbelotler, m. (eitfilatujen tefijâ.
Binage, m. ))eiïonr loiinitar^an fi^n'
tftminen totdtamifeen, fertoud.
Biliaire, adj, tafjhma t^lfiUm 1.
ofaSta !oloûn^antu«
Binard, «i. t^Rirattaat, taoxxnaiaU
iaat, toanlturit.
Binement, m. !. Bina/;e.
Biner, v. a. toiëta lertaa t^ntUtt,
lertoa.
Binet, «i. f^ntttiam^ti, !))ntti(dfet{lo.
Binocle, m. tatfifumdinen fltfart;
teaterifiilari; taffiftlmdtnen lornietti.
Binoculaire, adj. télescope b., t
Binocle.
Binôme, m. taffliftfeninen algebrat^
nen fuuruud.
Binnbe, adj. ia «. toifedfa naimifeëfa
oUïoa.
Biographe, m. elttmdferran firiot**
tajo.
Biographie,/, eldmdterta.
Biographique, adj. eldmdterralli^
nen.
Biothanate, a^. tDdttmaltaifen luo*
(eman fautta fuouut.
Bipédal, aie, adj. tal^ben iatan ntit«
tainen.
Bipède, adj. ia $. taffijaltainen.
Bique,/, tnuo^t, futtu.
Biquet, m. tuo^ta, tili, ttuo^enta*
rttfa; erdd fultapamo.
Biqneter, v. n. too^ixa, tDuo^ia» —
V. a. punnita tultamaa'aua.
Blrambrot (t ddnt^^), fa^tifo))))a Ut-
tt)dn fansfa.
Bire, /. falamerta.
Birème, /. laterilaitoa fa^bentertat'^
fllla foutotatooiHa.
Biribi, m. btribt, erdd peltn (ait*
Birloir, m. ofCunanl^ata.
Bis (s ddnt^^), adv. btd, tarfottaa
toidtamtdta foitannodfa; totdtaminen.
Bis, ise, adj. mudta [leituddtd];
tnmma [i^o^ta].
Bisage, m. tot^tamifeen tDdriddml*
nen.
Bisaïenl, m. tuaartn ifd; mummon
ifd.
Bisaïenle, /. toaarin 1. mummon
diti.
Bisaille,/ (idtiniau^ot; p^oxô la»
nottte.
Bisannuel,* elle, adj. taffimuotinen.
Bisbille, /. tina, ftna«tu6, ivipaîta.
Bis-blanc, /. riemd itxpà.
Biscaïen, m. tud^dinen rautaluula;
mudfetti.
Bise
80
Blan
Biflcornn, ne, ad}, e))2imuotottten,
luonnoton; fummollinen, outo, t^ala.
Biscotin, m. erdd fotertletmdn laii.
BiBouit, m. tor))))u, tatn)afort)))it; fo«
Terilei^d; ^oltettu maan ei lofitettu
^ordlitni; rautatitli; ))etoI[tnen tt)fir«
Bise, /. ^ol^iatuuli; erSd toûla^fatait
ïûjt.
Bisean, m, laltofpr toinooit fiiottu
t)intal.tera (terfita(utdfa), faltoTfi l^tottit
j>eKttireuna; louCattu letioftn f^riS; ja^
lolimen fafettt; urlutn^ti^un fuutin.
Biser, t/. n. tnuuttua tnudtafft, um*
tne^tttû fmtIia«to]. — v. a. totôtami*
feen ivUriatil.
Biset, metfttf^^^tçnen; n^tt^Stnen taV
fo; tanfalat^faartilaintn utitmormutta.
Bisette, /. ^aI))a'OrtDoifet pitftt.
Bisettière, /. ^aI))a»arn)oidten )^\U
pcn tutoja.
Bismnth, m, totdmutt (eriid me*
tatti).
Bison, m. amertfalaineit metfS^drtci.
Bisonne, / crâd farfea fangod.
Bisqnain, m. turtiffeffi tvalmi^tettu
lammadna^Ta.
Bisque, f. rojjuïicmi. — m. avoir,
rendre quinze et b., foaba tandfa«
^elaaialta 1. antaa ^âneue ivtifttot^ta
ebe(td))âtn ^attopeltdfS.
Bisqner, v. n. ftuht^tua, (armi^"
tua.
Bisqnière, / muol^en^aimen.
Bissac, m. talfl^Stnen ^udfi; fapu*
fatfi; renefett; tcriaiai«^u«fi.
Bissêtre, m. ta^aturma.
Bisseze, adj, (la^tD.) talfitteutoot'
nen.
Bissezte. m. fartan9)»2iin)a.
Bissextfl, ile, an b., année b-e,
fartaudiouofL
Bissexnel, elle, adj. faYflneutDoi«
nen.
Bistonides, /. ni. (. Bacchantes.
Bistoqnet, m. l^l^t^t btljarbtfauMa.
Bistorte, /. (fadtn.) neibonfteli (pc
lygonum hûtorta).
Bistortier, m. ^ntnen ^^martn))et<
feï.
Bistouri, m. §aatt)urin meitfi.
Bistourner, v. a. xoUniU 1. tlerta»
f jlattanfa, mattrin; tuo^ito.
Bistre, m. era9 ntudta watt.
Bitord, m. (laiw.) fajfpîaincn ter*
mattu merimte^en lanfa, jo^ta toutnia
))unotaan.
Bitte, /. (îaitt).) çiittnît.
Bitume, m. maa))t^fa; n)uon5Ijto.
Bitnminenz, ense, adj. ntaa)>T9faa
ftfaitawa, nuort^ay^n faltatnen.
Bivac, Bivouac, m. tattuadalla fet*
fott)a toarttjoiouITo ; tainiadatta lewa^*
tatua fctajouffo; (etoabbt)^ tattuadalla;
^ûtffa mtdfa fotûioufro tattDa^alIa le*
mal^taa.
Bivaquer, Bivouaquer ((ue: Vcma*
fee), V. n. (eiva^taa tatma^afta.
Èiyalye, adj.. {atpfuortnen [fote(ot<*
tl^tûj, — m. fofflfuorinen fotcloinen.
Bireau, m. lulmamitta, mtnneli.
Biviaire, adj. place b., tten^aara,
tienriôtinnj^.
Bivoie, /. tienri«tim^«.
Bivouac, Bivouaquer, t. Bivac, Bi-
vaquer.
Bizare, m. erad muuttoltnnun lait.
Bizarre, adj. fummalïtnen, outo,
eri^fummatnen ; tt[ef)atnen; otfullinen,
fuunnaton.
Bizarrement, adu. lummaKtfedtt, j.
tt. e.
Bizarrerie, /. funtmoffifitu«, ert«*
fummatfunS; ttfe))aifQQe, oifttfttfuus,
fuunnattomuud.
Blafard, rde, a((;. toaaiaffa, ^aletna
§tmntea [n^areista, roalo^ta].
Bla^e, /. tnpatfa'fuffaro.
Blaireau, m. metfaflfa; metfaftan
faTh)oi«ta te^ti) futi.
Blâmable, adj. moitittatoa, fotmat*
tatDQ.
Blâme, m. nu§be, motte, foimauS;
t^aataffen jo^bosta lûufuttawa iulfinen
nnBbe.
Blâmer, v. a. motttia, fotmata, ^q«
SefTta; paatd!fen jol^bodta lanfua iul*
cnen nu^be.
Blano, ncbe, adj. moïfoinen, xoixU
n)a!lQ; feffea, firfad; fttltawa, xny^t^*
h>a; ))u^baS; tern^aontaton ; eau b..
(ç^toe^; fer b., tinattu rautapellt;
argent b., ^o))eaTa^a; nuit b-e^ une*
ton toS; bière b-e, lirfa^ ottot; ar-
mes D-es, tera^ofect; se battre à l'ar-
me b-e, tûtSteSa tfra«afetlta; chemise
Blan
81
Blém
b-e, ^n^bod flatta; carte b*e, aïooiti
ttaftuud; Tttrs b., ntmttKn ruito.
Blanc, m. motloinenr tvalf oinen Mvx,
Bwflo, tDoIteatnen; ioa(tea4^otneti t^«
minen, enropolainen^ lanfetti; ampn*
nuuilin ^Uftn; ^or^Utnin lafttu^*^ rand»
falamen emoijt; (ftriap.) n)&(itâ^te;
ituutfe (t{&nti 1. ^eitto; ^tenot, toaltotfet
joii^; ftrjotuffcen iStett^ pu^bad païU
ta koadtaidta tâ^ttSmUttt koarten; b.
de baleine, toalraiot, mataêfatan Tad«
toa; b. de chaux, (atffitoefi; b. de
lait, pdmtntûàxx; b. de lessive, pt9*
ttft ninoioaatteet; b. d'oeil, d'oeuf, ft(«
m&n, mnnan toQlteatnrn; b. de plomb,
tt^tfXoMo, it^tjmtti; signature en b.,
aiDoitt a0e!triotud; livre en b., {trjan
dfan^fori 1. tappaU (fitomaton); met-
tre du b., xoalota fadtoonfa; tirer au
b., amfma maadtn; mettre qn au b.,
loottoa mitronttette.
Blanc-aune, I. Alizier.
Blano-bee, m. tertonoIfQ, nà\m9
nnoTuIainen.
Blanchaille, f, pxtntt toallofucmui*
fet falot.
Blanchâtre, adj, n)aa(affa, mal*
V9aïla,
Blanche, /. (foitan.) |)nonnuottt;
btIjaTbtpoïïo; (lorttip.) (anffu; toatîo*
i^oîsen (niropafatntn) natntn.
BlaBchement, adv, ^ul^taadtir fixi*
Itdti; tenir b., ^u^tattta Itinamaatteifta
iDant9taa.
Blancherie, t. Blanchisserie.
Blanchet, m. (tirjiap.) ^uo))amen
aindta; ft^btntongad; mtttamen i§o»
^ûita.
Blanchette, /. wno^enlaali (vale-
riana loeutta),
Blanchenr, /. toalteud, koadotfuud.
Blanchiment, m. toalfaifemttien.
Blanchir, v. a. n)alfai9ta, itiolfoifefft
paxnaa 1. mandata; pu^bi^taor ^edtd;
tmata; ^oleerata; ((ukD.) pu^bidtaa
()>nïït|t|bbf^tâ), ))uoiudtaa. — v. n.
iDûlfoifeirtr ^Qrmaaffi muuttna 1. fâ^bd ;
rooa^toîfeffi tS^biir t^aa^toa; tQ^jâân,
tnr^oan mennâ; cette femme me
blanchit, tdmtt maimo pefee minutte
toaatteet; être blanchi et nourri, faa>
ba ma^aan ^I96^tbon [a pefon; b. des
légumes, tte^auttaa ruofafa«)oia.
Blanchissage, m. liinatoaatteibni
Blanchissant, nte, adj, waa(enetDai«
nen, roûaleo.
Blanchisserie, /. Utnon walfaidtud ;
tnollaidtudtentta.
Blanchisseur, ense, t. walfatfijia,
Blanchoenvrier, m. terftlalujen te«
hifir «lauppta^.
Blanc-Biaiiger, m. taale^^^tdS.
Blandices, /. pi. bt^n^dK^^fanat.
Blanqne,/. erdé iotteri))e(i.
Blanquette^ /. erdd ^ddr^ndn (ait;
ptenet tualfotfet mttntrt)))âteet; erdd
ruofalaji mattoifdla liemellâ; raa!a
fuoba; ^dldkotina.
Blaqne, f. Blague.
Blaser, v, a, motkouttaa, tt)(f9ttdd
(Utadtfella nauttnnolla). — Se h., v.
r. motpua, t^Iftdt^d.
Blason, m. aatelinen n)aaluna;roaa'
(una; tt)oaIunatiebc, ^era(bt!a.
Blasonner, v. a. maaiata tnaafnna;
fetittdd tDaalunaa ^eralbitan mu!aan;
(futo.) panetella.
Blasonnenr, m. ^era(bi!an tuntija.
Blasphémateur, m. iumalan ))iIN
laa\a 1. ^erjaaia.
Blasphématoire, adj. iumalata ^t((*
laama.
Blasphème, m. iumotan pUKand 1.
^eriaud.
Bla^hémer, v, n. \a v, a. pxHaia
1. ^erjata iumatata.
Blatier, m. iQtDdIau))))tad.
Blatte,/, torafta.
Blande, /. t. Blouse.
Blé, Bled, m. xoxi\OL, e(o, rttdta;
(at^o; tt>atmo; grands b-s, ntfut ja
rufitt; petits b-s, o^rat \ù, taurat; b.
méteil, felult; b. noir, tattari; b. en
herbe, oraat; b. en tuyau, putle^fa
oletua xox\\a\ une pièce de b., kDi(ia'
tuatnto; les b-s sont beaux, toUjat
otuat taunttt.
Blêche, adj, ja $, meltto, jlo^on ei
fott)i (uottaa.
Blêchir, v . n. Melto^tua ; ^ettdd.
Bleime, /. fiiDÎfoppi (^ctt)o«tautt).
Blême, adj, Ulpta, maalea.
Blêmir, v, n. tuaafeta, Id^bd M*
))eafrt.
6
Blér
82
Boir
Blérean, I. Blaireau.
Bléser, v. «. fommaltaa, fopottaa.
Blesser, v. a. ^oawottaa, fatuttaa,
mammata, toiottaa; (fuœ.) loulato,
fotmato. — Se b., v. r. l^aatoottua,
louffaantisa; (tuto.) ^a^a^tua, nSrtttd*
Blessure,/, ^oatoa; lontloud.
Blette, Blête, /. maltfata§ttm9 (hli-
thum).
Blette, adj. /. nttttoett^n^t, mal^iin»
tnnut
Bien, ene, adj. fintnnt; cendres b-es,
tononfim; contes b-s, nottafabnt;
parti b., flefltetft.
Bien, m. fini, finitofin; flnifaioi; erSd
^ajfalan lait; b. clair, n)aalean»ftntnen;
b. foncé, tnmmanflmnen; b. de Prasse,
bernmu'fintnen; teindre b., ^ainaa fi«
ttifcffi.
Bleuâtre, adj, llnertttkott, fitntfitott,
finifen ïooipa.
Bleuet, Bleuette, !. Blnet, Bluette.
Bleuir, v, a. finetfi, fintttStt.
Blindage, m. falatoanidtufftita Itn«
nottamtnen.
Blinder, v. a, Ittmottaa falan)aru9>>
tuffitta.
Blindes, /. pi. falatoarndtu^, vc'Aê
linnotutfien lait.
Bloe, m. iatme,m»^fôIe;r(ii«,ionI«
lo, tulfu; vendre en b.. tutudfa o9*
taa; en b., ttmpimtt^tttSn.
Blocage, m. Blocaille, /. tS^ttdmt«
feffi fa^tet^t fikoet; ^196 ataé pantu
i)rSntttftriatn.
Blocus (eus = f^t)d), m. \nlhï9\a
^itttminen, |{itrttt)9, Mocabt.
Blond, nae, adj. moalaffa, toaalean*
fe(totnen. — m. ptndten toaolea toart;
toaûUa i^on tottrt.
Blonde, /. blonbt, tvU ))itfin (aii.
Blondier, m. b(onbt))itften teftia.
Blondin, ine, adj. maalea'^tulftuen.
— m. teitart.
Blondir, v. n. feUaStna.
Bloquer, v. a. ^ttrtttatt, fnlfea, bto*
ferata.
se Blottir, v. r. f^^fiM^a, I^^rtd*
t^a.
Blouse, /. btliarbi^n^fi; meffonen,
^annttu.
^n^fitn. — Se b., v. r. ftyfisttt enta
i>aiïo ^nefiin; (tum.) ^atra^tua, ti^^»
ma«tt fa^ttaiba.
Bluet, m. elofttlla, rutdfuffa (emêau-
rea).
Bluette, faoïr ftk)ina; k>teni lento*»
hrie.
Bluetter, v. «. fafenSiba, tipenSib».
Blutage, m. ian^oien fi^taaminen.
Bluteau, Blutoir, m. p^ti.
Bluter, V. a. fi^bata.
Boa, m. iatttiatdfaarme.
Bobèche, f. f^ntttian tormi (Ppit^^
ti(aniatadfa).
Bobine,/. Ma.
Bobiner, v. a. Mata ((anfoia).
Bobineuse, /. fdaoia.
Bobo, m. pient toamma, fattnnta
((adtenlielta).
Bocage, m. lej^to, (e^tomaia.
Bocager, ère, adj. (run.) (e^boiefa
afutoa.
Bocal, m. IafM)urltt, (afii^uno; ^ore«
(ttfitpurfft; koebeUa tat|tettt) taftlKiSo,
iota »a(on Itfaamifetfi rt))u«tetaan
I^ntttian eteen; ))u^a(Iu««foitttmten l^utr«
îiïappalt.
Bocard, m. ronJ^inm^K^r tamppx*
Bocarder, v. a. fumoa, rou^ta^
mufertaa.
Bodine, /. latman antnra, ema^uu^
(aaa.
Bodinerie, /. t. Bommerie.
Bodruche, c. Baudruche.
Boésse, / taaputin^aria.
Boesser, v. a. laaputin^ariaSa pnf^
btdtaa.
Boete, !. Botte.
Boeuf, m. ^aria; baranti^a; (Itttt).>
foofad, runmtifae ipmitien; b. à la
mode, era^ U^aruoon lait.
Bogue, m. erae falan lait.
Bogue, /. toa^tinan luon.
Bohème, Bohémien, enne, «. 95^«
mitainen; mudtalainen.
Bohémisson, m. nuori tntt9ta(at>*
nen.
Boie, /. boi(an(|ad.
Boire, v. a. iuobar r^9))ata; imeft^
ïatoaidta [paberieta]; b. à qn, inoba
ifun mniMorfi: donner pour b., an*
Blouser, v. a. ft^aeta ^atto btQarbin I taa iuomara^; b. un amront, nicSci
Boir
83
Bon
1. rSrfia ronftau^. — v. n. rs»ttt«tii
[|)a))fri6ta].
Boire, m. juoma.
Bois, m. )>niit, ^alot: tanoe^nnt,
^u^aineet; metfS; ))enranfarn)et: Uiia,
^ina^^ulo; lei^ttfiit toarft; b. de
liante futaie, forlearunfotnen metftt;
b. taillis, taabettu ntetfS; b. chablis,
tiulen faatamat pxmt; b. vif, sur le
Tiied, fadiuaioa pnn; b. mort, jluuretta
fnt»ettitnut puu; mort b., feltoottomat
^nt; b. en défends, talamariffoon
jyantn metfS; un train de b., çuu«
laittta; b. de bûche, ranla^nnt; b. à
tan, na^furin paxfîi; (fixiap.) b. de
marire, pun 1. ttt^ta, jioiïa tDoImitff
labottujen fitoujen toSIi t&QtetSSn; b.
de fusil, p^^f^n ^uu; porter bien
son b., a^tua ntiaadti.
Boisage, m. ^anettinft.
Boiflé, ée, adj. metfaia^, metfSinen;
paneilingilta koûnidtettu.
Boiser, v. a. poneittngtlta tDantd*
taa.
Boiserie,/, paneinnft.
Boisilier, m. io!a totmtttaa lattoaan
tanoittatoat ))o(tto))uiit.
Boisenx, ense, adj. pnvmtaïtaintn.
Bois-gentil, m. nttflttinen (daphne
wiêzerêum).
Boisseau, m. toatta (i^mttmitta).
Boiflselée, /. toalolltnen.
Boisselier, m. mitta'O^tiotben ja
otnibni ))nit«a«ttatit tefija.
Boisson, m. iuomo.
Boîte, /. xa^a, !ote(o, toofa, tipa9;
ntioelltto))))a; erSd pïtnx t^Ri
Boite, /. i8Ititt))))u kottmmarjatn
runt^ut^ta; totinin tnleentumtnen juc*
tatoafft; vin en b., iuotawalfi koalmid*
tnirat kotini.
Boiter, v. n. ontua, liifata, nïihiU
taa.
Boitenz, ense, adj. ontntoa, tïxf*
laatoa, nt((hx.
Boitement, m. ontnmtnrn.
Boîtier, m. Iaadtart<rafla; ^aatuan*
l^arantajon falultpa^.
Boitillon, m. fanfnrm !a(urafta; ffn*
litla (mk)ll9«ftt).
Boitent, m. ialaton L po^ia^ta ))Q9*
red pitart.
Bol, Bolns (JiJXB = (449), m. ertt^
ïaii tanbanfelat^ta famea, iofa mui^
notn ïttâfteena ta^tettitn; pUni ro^to^
paiïonen; malja.
Bolaire, adj. terre b., etft^ fatotn
(ait.
Bolet, m. erSS floien ïaji.
Bolnohe, /. erSe koerton lajt.
Bolns, f. Bol.
Bombance, /. te^ttt, temnt, fefrt;
^tSlItnen ft^Smtntt ja inominfi.
Bombarde, /. mutnoinen fotafone,
jlolta ttinia tDtdfattitn; erttd lait fuu*
rta t^tltS; t^ttttoen^e; i^red ftttoel
urutdfa.
Bombardement, m. ))ommtttamt«
nen.
Bombarder, v. a. pommxttaa.
Bombardier, m. pommtttaia.
Bombasin, m. vcM Uyi tDtltalan^
ga^ta; erS9 parfumin (ait.
Bombe, /. pomtni; b. d'artifice,
tultfuula.
Bombé, ée, adj. faarewa, fuputoa,
ftttoufaô; verre b., ïaf^mttuKa.
Bombement, m. faaicewuud, fuj)»»
WUU9, Rudolf atfttuS; ^umifemtnen (for*
iDten).
Bomber, v. a. faartttaa, futoertaa.
— V. n. oUa faarekDa, fukoufad.
Bombenr, m. (aflfu))uien teftitt,
Bome, /. toen^e^nrie.
Bommerie, /. mertiatna, ((aina ionfa
pantttna on ïottoa ta^i lastt).
Bon, Bonne, adj. ^t^ïoH, otwafftiten,
feltooHinen, lelpo; toUUM, tDotmaHi*
nen, at!a«; InnnoUtnen, fobttoa, b^B-
b^iïinen; mt)9ttttnenr onneutnen; luo'
tettan)a, tnafaa; ^un)tttan)a, fivipa;ltm*
p^, armiad; il a la main b-e, b{U
nellii on (Qtott fSfl«a(a; trouver b.,
fuoba, mQ5ntii&; les b-es fêtes, fuuret
in^ta]pttitt)St ; souhaiter la b-e an-
née, tottooa ^^toiitt uutta tunotta; de
b-e heure, de b. matin, atfaifin,
ajoidfa; à la b-e heure, mutatoadfa
aiaefa, atfoinaan; oIfoon))a nttnl ^^«
ma; de b-e foi, tDt(|)itt9mfi«tt ; être
de b-e foi, kotIpttSn, Inotettatoa;
b-e fortune, mnte^t^d tenipt'afioi^fa;
dire la b-e aventure, ennit^tena,
pontoata; b. marché, ^t^kott l^tnta; une
b-e foi, (etradfaan; un b. héritage,
Bon
84
Bora
alfa ))ertnt5; de b-e main, luotetta*
toa9ta ^erSdtS; faire deniers b-s, toa*
luuttaa tafatfin matfoa; c'est b. à vous,
!e on tettte mu!an)a, teibiln te^tfin)&;
K pour Paris, lelmollinen 1. latttinen
$artrt«fo (ttbtettan)ttrft.
Bon, m. 9^n)S; ^t)Wt)^«, ^^tn& omat«
fun«; knottto, etu;fuodtumu6,m9ënt^'
m^d; bi)n)fiff^m^d, atfe))ti;ra^annodtO''
firja, ttrialltnen ofotnd ra^ain ta^i ta'
knarain faamtfelfi; tafaud; faire b.
pour, ia'ata.
Bon, adv. ^^totn, ^t^tofir otfetn, no
ttitn; tout de b.. tâ^tttt totta.
Bonaoe, /. t^koentd, t^toen (merellft) ;
(fnw.) rauça, Iti^o, tau^allifnud.
Bonase, m. afrila(ainen metftt^drfd.
Bonasse, adj. ^btodfdmtiinen ja tjh
flnfertatnen. — m. ç^tnlinlainen $upfu.
Bombanc, m. erftd tixotn lait.
Bonbon, m. maletfia.
Bonbonnière,/, maleidrafta; nuffa*
l^uone.
Bonoore, m. erdd narfi^fan lajt.
Bond, m. * Itmmoamtnen, Itmma^«
bu«; ^bppd^d, ^or))f audr feinaud.
Bonde,/, taptnreifd, tutppa; fulun*
retia.
Bonder, v, a, td^teen (adtata 1. (atoa
(laima).
Bondir, v. n. limtnoa, limma^taa;
l^^pdtd, l^arpata; le cheval bondit, ^e«
koonen ^Q^pdd, lirmaa;' le coeur me
bondit, mmua tiettdd.
Bondissant, nte, adj. l^t^pptmd.
Bondissement, m. ^^ppd^e, ^arp^
pava; (tu».) rd^^d^d.
Bondon, m. t^nn^cin tappt; tapin*
rettd, tiitppa.
Bondonner, v. a. tulpata, furteata*
pinreifd; tulpatta fudca.
Bondonnière, / tapinldwen !aira.
Bondrée, /. amptai^^auna.
Bonheur, m. onni, onnelltfuud; par
b., latfeffi onnefft-
Bonhomie, /. fdpe^d, fnopeud.
Bonhomme, m. fdped 1. fuopea t^mt«
nen; uffo ^^»d; Jacques B., SHattt
aj^etldtdinen.
Boni, m. fdddtS tnenojen ^titfe.
Bonification, /. tuloien parannud,
(tfddnt^minen, farttuminen; cette af-
faire est susceptible d'une grande
b., tdtd aflotmt«'tointa on mabbollineir
faattaa paQoa (uotettatoammaift.
Bonifier, v. a. parantaa [miliamaid*
ta] ; ^^kodffenfd f d^ttdd ; lortnata mtt&
puuttuu.
Boigonr, m. §^todd pdt»ddt
Bonile, /. mamttt'Ialan taji.
Bonne, /. lapfentatttlja; tatu.
Bonnean, m. antfuripoiju.
Bonne-dame,/. I. Arroche.
Bonnement, m. tottfe^tt, totIptttS-
mddtt, fuoradtaan.
Bonnet, m. (afft, mM% ^tippa;
to^tortn^attn; larbinalin qtippa; Iuna«^
runifu; mdrel^tiroien eldinten toinen
ma^a (fatalalti); b. à prêtre, erd9
linnotnlfen laji; prendre le b., tutta
to^torifft; donner le b., antaa to^tortn
at»o; prendre le b. vert, jloutua ^d«
middn; avoir la tête près du b.,
oKa d!ftpi!atnen; opiner du b., faif«
Itin ni^dnt^d.
Bonnetade, /. tertoc^timinen batun
pot0»ottamtfeIIa; (tuto.) turfaitemtfet
Bonnetter, v. a. (^) ^^tndtlUi ifnta,
lurfaiKa, (ie^alotba jlelin.
Bonneterie, /. fulanfutojan am*
matti, «taito, «»aradto.
Bonnetenr, m. petturt, toeijocL
Bonnetier, m, fufan{utoia;iofan:iar«
ntidtaa to^i lanpitfee (aRta, fuftta ^.
m. f.
Bonnette, /. wd^dtnen watudtnd lin*
nan ebu^taua^ bonnetti; (latro.) itt*
putjc.
Bonne-voglie, m. n>apaa«e§totHen
folerif ontaja. — De b., »opoa*c^toffc«ti.
Bonsoir, m. l^^tDdd ebtooto: bbwdtt
^dtd.
Bonté, /. b^tt)Q^d, fdtoe^d, fuopend.
Bonti, m. ntnanjuuri.
Bon-tonr, m. (attoan p^Srimtnen ^*
ten ett'etmdt anfturttouroit tafeffn toi*
fiinfa.
Bonze, w. bonôp (fitnalomen pappi).
Boqueteau, m. wd^dinen metfd, lel^to.
Boraciqne, adj. acide b., borafft*
^appo.
boracite, m. boraciti^ boraffl^appei*
nen lalfft.
Borate, m. boralft^appeinen fuota.
Borax, m. borafp.
Borb
85
Boss
Borborygme, BorboriBme, m. fixri*
ftminen njatfadfa-
Bord, m. reuno, fQrjS, Mxi, koieri,
porrad; ronta; reunuétud, borbi; (latto.)
Dçdtelaibat; {aituatitt^Itt: lama; vais-
sean de haut, de bas d., fuuri, tod«
Ifimat atud; à b., latmadfa. — Bord,
i bord, adv. (JLaïïo.) îï)litt ç^bedfa;
rmnoja tn^Sten.
Bordage, m. laubotn^ ((atioan).
Bordailler, Bordayer, v. n. (tne«
dit).) (uoiota.
Bordé, m. pnnïita, reunus, lalnuna.
Bordée^ /. luon^t (jpurie^ttedfa); tQf«
lintDt lottoadfa: ampuminen Toifiâta
totfot t^Ijen tt|tet9ttt ^^r^aawaa, Iau«
fond tâ^be9tii f^Ije^ttt; b. d'injures,
^eriautften tultoa.
Bordel, m. borbelli, portto^uone.
Bordelière, /. forma; la^nanparlti
fcyprinus talîerut; c. blieca),
Bordement, m. febii 1. reunud emalitn
gtnpdriaii.
Border, v. a. reunudtaa; puxxf)îaUa,
faluttJiaCa œaruëtaa; (aibottaa; (me«
riiti.) ^urje^tia ^ttttn rantoia; b. an
lit t^9ntaâ aiaê pdtto pittin fttngtin
(aitoia; b. la haie, afettaa fotamie^et
nmei^in pitfin tien ftmuia.
Bordereau, m. (uettelo nit^tiS la^a^^
iai\9tat jotêfa jofu fumtna tnaffetaan:
faire un b. de l'argent qu'on reçoit!;
b. d'espèces; b. de caisse, luettelo
niiMâ ert ra^a« ja fetetiraîtêta, iotfa
lo^t^roât fad[a$fa; fummtttatnen tuet«
telo tuloidta ja menoiêta ^ b. de collo-
cation, luettflo kDelfamte^iatâ ftind jttr*
jest^ffe^fd fuin otoat maffoon otfeute*
tnt: b. d'inscription, omatfuuteen fttn«
nitett^ien xotlUytn (uettelo; ItintiSmel'
fain luetteto.
Bordier, ière, s. maan«omidtQia,
ionfa tilulfet otDût tien ))artaalIa;puo^
ItiDtliaïïa mouraaia.
Bordier, ière, adj. latma, jonla tot^
nnt f^Ki on ittmedmpi.
Bordigne, /. fortiôfa.
Bordure, /. ^mpar^e, tcfiS, reunuS,
nidta; là^t'droU tien ^artaaua.
Boréal, aie, adj. po^joinen.
Borée, m. po^iatnuU.
Borgne, adj. ia s. çffifUmâtnen, fxU
mâpuon ; radla^mlennen, tp'dlnulou
ncn.
Bor^esse, /. f!(nid))uo(t natnen.
Bonqne, adj. t Boracique.
Borin, m. t^Smted !in)i^it(en'fattt)oN
fl^fû.
Bornage, m. rajain ))]^i^ftttttmtnen.
Borne, /. jp^^ftifttot; raiap^Qftt;
wir«tûntoïp|)û; — b-s, pi rajût.
Borné, ée, adj. raiotettu, rajiattu^
Md^dmteiinen, t^^mii.
Borner, v. a. rajottaa, mfiilrttt& ra*»
jot; (tum.) ntûfentoa, ï^tfcft. — Se b.,
v. r. (àj rajautua 1. t^^t^ci mSltttt**
mfittSmiin.
Bomoyer, v. a. totfeiïa ftimillld ttt^**
bSttt Itnjian fuoruutta, jpinnan ta\au
fuutta; feimci^ttttt fuora linia.
Bomoyenr, m. iofa ttt^tSK, j. n. e.
(f. c. f.}.
Bosel, m. p)^'ôxta ItiSta pïiaxm ia*
ia9\a.
Bosqnet, m. md^dtnen (e^to, ^un)t«
le^to.
Bossage, m. ntf onen^a ton^tuS, (itdta
1. reuna rûfcnnuîjîôfû.
Bosse, /. f^tt^rd, ftt^fii, r^^d; fu^
mu, niufula, paifla, lupula; fuffula;
tltdtii; fo^oatoa furoafortdtu^; ft^fi»'
fuma ))ttrustu9mat(iffi; (nterim.) top«
part; tuHputto (f^t^t^d^aineiOa ta^tett^
pntto mt^ollifien (atmoien ftjt^ttdmtdtd
martcu); tapfuuta; t^nnljri (fuo(aa);
ntufu(a ^trmen pdddftt, loéta farmel
taëmamat.
Bosselage, m. fo^oamat tumaforid^
tuffet ^opcateolfiôfa.
Bosseler, v. a. lol^oamia {umaIortd«
tuffta te^bd. — Se b., v. r. faaba tu^'
muia; bosselé, (fa«m.) (upuma.
Bosselure, /. fupumuu« (ïe^ttcn,
eftm. fupufaaitn).
Bosseman, m. merimte^, pooemannt.
Bosser, v. a. afettaa anftnrt teUnei(«
(een; toumeitta fiinntttdd latma.
Bossetier, m. ïo^oamta futoafort^''
tutfien tefiid; lafinbu^altaja.
Bossette, /. ulfonemat fori^tulfct
flfoiôfa; pïmdfai^tintct (fmtpafa).
Bosseur, Bossoir, m. anffurituift.
Bossu, ue, adj. r^^dfeltdinen; mdt*
tdinen, et)dtafatnen.
Bossue, ée, adj. tupntoita td^fi.
Boss
86
Bouc
Bossner, v. a. i9lett fu)m(otta.
BoBuel, m. tx'&9 tttl^anm laji.
Bot, adj. m, {a m. pied b., tâmp^r&«
Bot, m. toen^e.
Botanique, /. ïa^touoppx, botanifa;
— adj. fa^tDt'OpilIinen.
Botaniser, v. a. la^toia foota, (or-
iottaa ta^mien tutlimtdta.
Botaniste, m. fadmien tutltjla, boto-
nidtt.
Botanologie, /. !a9tDi«opillmen tnU
fdma.
Botanophile, m. fadwt-optn ^arra^«
tûja.
Botean, Bottean, m. toS^ftinen ^et«
ntttimppu.
Botte, /. limppa, tuffu, palta, lupo,
(^^be; wt^fo, fafa; faa)>a9; faajppatfin
tarttttnut fatoi; mounuien adtuin;cr2id
tt^nnl^cin laji; mielanpidto (mtettai'
ludfa); (lut)).) pUtofana, fomppafana;
mettre, i)rendre ses b-s, ïottWi faap«
paat iaftaan; tirer les b-s, rtifua \aap'
paat; à propos de b-s, ilman f^^ttâ,
Bottelage, m, l^etnttn, o(tten fttomi'
tntfien fitotnttn, I^^teifin.
Botteler, v. a. jitoa I^^teifin, timp^
putain [§eintdttt, otji^tal.
Bottelenr, m. fltojia (elon, oQen).
Botter, V. a. (qn) te^btt faappaat
(iluffe), pttaâ ^appat«fa:; toetâd faap'
Îiaat ]iun ialtaan; b. un pied, toettttt
aap^aat ialfaon. — Se b., v. r. roe<
tSd faappaat jalfaanfa; fS^be^fK faaba
tarttufiutta fawea jladot^in.
Bottier, m. fuutari.
Bottine,/. puoUfaapad.
Boue (c SSnt^^), m. pul!t; b. émis-
saire, f^t^nfantaja, f^ntipuffi: les b-s,
(raamat.) rono^et, pa^at i^mtfet.
Boneage, m. fanga^tutnina, anid*
nto^o (pimpinéUa).
Boncar, m. ït^anfatoutis0«ptrtti: put'
nen ^at^tori; ca^ind, ^(ilin&; bois b.,
toutan f^Smd puu.
Boucanage, m. H^an famuttami*
nen.
Bonoaner, v. a. fatouttaa (t^aa;
fft^btt wtai^ttrfien aioéfa (louotien iû^*
ben).
Boucanier, m. ameritatainen toitti-
^art&in pQ]^tditt; er&d pitf&piipputnen
p^dft); mcriro^ioo.
Bouoard, m. tamaïïinen fuoba.
Boucars, m. |)unatfcnn)otpa faiot,
iodta te^bdttn adttoita.
Boucassin, «n. louoriparfhtmt.
Bouoaut, m. t^nnçrt.
Bouchage, m. latfenlatfet tutpat 1.
fuuaifet
Boucharde, /. (tiDenttftaûiau xoa»
fara.
Bouche,/, fuu, Itta; autfo; muona,
bISdpito; b. amère, pa^a matu fuudfa ;
flux de b., f^Ijen, fuo(an juoffu; (hiiv.)
fieleko^^d; b. béante, fuu ammottaan ;
faire la petite b., olk mtt^&ruofat*
nen; faire bonne b., jâttild ^t^ratt
mafu, oUa funnfa pu^taalft pu^u*
matta; munition de b., muonaluarat ;
la b. d'un canon, t^tin fuu; la bou-
che du four, uuntn fuu; b. cousue,
b. dose! fuu !iinni! — b^s, pi, joen
fuu: b. d(
fuuutfedti.
fuu: b. de feu,'.t^{it
— D-s, m.
. — De D,,
adv.
Bouchée, /. fuupala, fuullinen.
Bouchement, m. tufftminen, futfe*
nttneu.
Boucher, v. a. tuffta, tufeta, tu(*
pata, fuutttdtaUr fuuKifella futfea, foc
tita, falmata.
Boucher, Bouchère, t. teuradtaja;
(!un).) meriloira; ^uono ^aamuri.
Boucherie, /. teura^tud^none; li^a-
fauppa; (lum.) œerifauna.
Bouchot, m. kDebcdtâ, folertdta [a
fanelidta n)almtdtettu iuoma.
Bouche-trou, m. ^Q9bQt6n 1. (utvun
(If&nci o(e»a ^enti(9.
Bouchoir, m. uuninfuun pe(tt, omi.
Bouchon, m. tuIppOr fuuiïtnen, tutto,
forfft; otli^uofiOr olftrotl^fo; m^ttl),
fâ&r^; Miinitoupan f^Itti^ n)itnilaup«
pa; potfa enalannin kDiQoia; t]9linetn«
(aattnft; polo, fupo (ongenfttmadfa);
mon petit b.l poilafentt
Bouchonner, v, a. palato, lâ&nS,
furtooa, futtoa u6teen; b. un cheval,
§teroa ^ea)o0ta omtoi^oda; b. un en-
fant, (ttiDatag (a^ta.
Boucnot, m. fatidfa.
Boude, m. folfl, nadta; rengad; tte«
mura, tie^furo, futri; omen lintfu,
pantfu; erSd tauti fiot^fa.
Bouc
87
Boui
BoFieler, v. a. f olicKa fiimitttatt, toe*
t&ft fo(!i fUimi; panua l^uffet tte^fu«
toisât, fntri^ht; falioata, fullea.
Bomdier, m. til^t; (futo.) tnrtoa,
fujciitô.
BoQOOiif m. ml^rfY^f^iitti.
Bander, v. n. i^rëteUa, otta ntoreci,
a]E)»)iitnnmut, nurei^f o, f uutuffi^fa [ lo^^
|t«ta]; fnifadtita [fa^weUta]; b. con-
tre Bon rentre, jdrdçbedtâ f^bmtttta
Dlla.
Bouderie, /. i^rSmttif^^é, iuroud.
Boudeur, ense, aé^, inro, ntjrett,
mtitfâ. — «. )dr5.
Bondin, m. malfara; fatulaan fiin«
attetttott matfoloufhi; ^affu Uieta pu
lerm ialaefa; ruutilemt, ftot^t^eletm;
b. noir, loerimanara; b. blanc, lin*
nmili^a^atfara; b. de tabac, tnpallï*
ntlla; ressort à b., fterretDteteri.
BmtdJnade, / lam^aon loere^tâ tel^t^
maffara.
Bondiiiier, m. ntaftarantefiiâ.
Bondinière, /. matfarafariDi.
Boudoir, m. fxvm'd natdlammio, bu«
boori.
Boue, /. lifa^ (o!a, muta, Ileju;
stSTfa OKi^faejQ); fotfa (liiftdfd).
Bornée, /. antturi^oijiu; rettnari, koilt;'
Utotitta; IKt^^fl) uunUfa olemi^ta let*
n>iet&.
Boneir, m. (ofafueit; fabunlafaifija ;
jofa ^oitaa tatuien, toriot, fatamien
fmbtoana ^ttâmidta.
Boueiiz, eue, adj, Utainen, lofai*
ncn.
BonlTant, nte, adj. fo^oatoa, ^o^toa
\}àntnêi& fantaidta].
Booffée, /. tuuloipnudla, kot^uri,
mtulfa; rjjSl^a^e; (tnio.) lo^taud (tau*
btn); oiftu; par b-s, tD&Itpiiirmi ajott*
tain.
Bouffer, v, n. ^lullidtaa ^o^tet; p'ù^
^ï»tifà, paiSua, turroota; mutttdtua; b.
de colère, mi^adta ^aUea. — v, a.
)nibo(taa (teurodtettuia (t^oia).
Boniflette, /. nan§atort9tn9, tu))fu.;
erjie fetlt talerilaiioadfa.
Bonffl, ie, part, ia adi, pntiï^tittmtt
tsm^onnut: (htm.) pHtfiM, ^b^^Iet'
laodr bonoaetinen.
Bonffir, tf. a. fwHietuttaa, puttottaa.
— V. n. paifua, turtoota.
Bonffisinre. /. aioe, pax^nxaa; ((um.)
^d^^teil firiottt^Uatu.
Bonffoir, m. ^illi; ioUa H^oja pu*
^alletaan.
Bouffon, onne, s. ^ouRio, ^uHuttc-
Uio, narri. — adj. §iH)fu, ^uttun^ai*
fainen, nautettama.
Bouffonner, v. n. ^uHuteHa, narri*
tetta, fottapn^eita (adfeteSa.
Bouffonnerie, /. (uKutud, xitot, f uj[e.
Bonge, m. fotopeto, fo^^eli, ^bffeli;
puun, t^nn^rin taaretouu^; laiman !o«
çou^Iinja; taïrittn ^(enewtt (aita çob«
jlan ja reunan milltlltt; tultafe)>an pmn.
Bonçeoir, m. matala b^nttilttniaua
Iftbenfualla.
Bonger, v. n. ^ii^fa^taa^^enDa^taa;
(htto.) mutidta.
Bongette, /. mattalanlfu.
Bongie, /. wa^atijnttiKi; piQi, ioiïa
fttfi ^M^tetattu.
Bongier, v. a. maffita fanfaan fl^ritt,
ett'etmat langat Wm.
Bongon, onne, s. jofa aina mutifee,
mutidtaia.
Bongonner, v. a. mutidta, muridta.
Bongran, m. fanfea, jameii lantDadfi
(^uonom|)aa toillafangadta).
Bongranée, aéti. toile b., fam^ae*
fitft koatmistettu fangad.
Bongre, m. mie^en^tlaajia, fobomi*
(aincn.
Bonirrease, /. rietad nainen.
Bonulaison, /. mariatoitnin fft^mi*
nen.
Bonillant, nte, adj. fie^utoa, tuU«
nen; (htto.) tuima, tntinen.
Bonillard, m. pilxott, jotfa tuotta*
koat wettii ia m^rdtçtt.
Bouille,/, nuottalporffa; tulliteima;
matfo tatoaroiben temptouffedta.
Boniller, v. a. portata; temt)Iatata*
toaroita.
Bonillerie, /. n)iinan|)oIttimo.
BoiKÛlenr, m. n)iinaii|)oIttaia (wii-
nidttt); ^69ri)))annu ^di^rçmaflnadfa.
Bonilli, m, feitett^ It^a.
Bonillie, /. totUi, ^uuro.
BoniUir, v. n. ja a. fie^tta, It^idta;
f a^ba [juomtata] ; (fttw.) tuït«tua, !ii*
tnadtua; b. du lait à qn, noubattaa
ifun mielta.
Bouilloire, /. tattita, ^annu.
Boui
88
Bouq
Bouillon, m. ^ore, ftt))Ia (fitfpma^a
ttiebe«fa, fat)tDi«fa aitietôfa, j. m.); ti*
^aHemi; fiauMort«tii«; ^opetfet xïp»
fut; rol!o (ïû|lffû); flttipami; (futo.)
flitoaud; le vin bout à gros b-s,
»iim ïa^, etta nonfce fuurct ^oreet;
mettre un malade au b., maatata
faito^ta ptttîU Uenta ft)9maan; dans
les premiers b-s de sa colère, toi*
^anfa enfl tttmaube9fa.
Bouillon-blaiic, m. ttdfantt^nttiia,
peitfiruo^o (verbateum).
Booilloimant, nte, adj. fte^uioa.
Bonillonnemeiit, m. fie^uminen, fno»
^umtnen; §t)0l9, matmntt.
Bouillonner, v. a. [a n. feittaa:fie«
bna, poretta I^tata; fno^ua, ^^bt^a;
fummuta [ta^tee^ta]; nau^amufuitta
TortMaa.
Bouillotte,/, era^ forttt^iettn (ajit.
Bonis, i Buis.
Bonjaron, m. (aftttuop^t.
Bomaie, /. toimulel^to, foimutotita.
Boulanger, ère, t. lei^urt, tetpoia.
Boulanger, v. a. lei^oa.
Boulangerie,/. ïet^o^uone, (et^urt*
laitod; teipuvttotmi; patari.
Boule,/, paîio, tuula; b. de Mars,
rautatuuui; b. de chair haché, li^a*
!ûïfu.
Bouleau, m. loiiuu.
Boulée, /. ruuppa; jofa la^fec talta
fnlatcdfa.
Bouler, v, n. putttdtaa fupuanfa (hi'
ten f^^^ti^nen); ttaa; tuerfoa.
Boulet, m. t^ffifuula; mltfatun; era«
fotamie^en ranfat^tud; b. rouge, tu«
ttuen hiuta; b. creux, gronatt; b. in-
cendiaire, (^t^t^9tuuIo ; b. à chaînes,
ramé, à l'angle, à deux têtes, à bran-
ches, tt)ttiafuula.
Bouleté, èe, adj. Cheval b., nitt^
(anfa ratoa^tan^t çeiuonen.
Boulette, /. tua^ainen hivla; paU
lerOr mS^tf^nen; iWiapaHkxo; eras iuu««
ton fait; eta« fufta (globttlaria).
Boulenz, m. kuabtnaiafeninen 1. xaé*
Ïa9 t^a^emonen: (mtu.) nuttera t^Sn*
teftja, fel^o tt^amted.
Boulevard, Boulevart, m. Morud*
tud, ctutuarudtnd, (innotué; pmUa iê*
tutetut fa^tatoat l. tabut tan))ttn(|ei«fa.
BouleyeTsement, m. nraSi^tttê, îa^
fi6tu«; Iumou9; ^amit^«.
Bouleverser, v. a. muïïiftaa, bsiié*
taa, htmota, ^atoittaa.
Boulevue (à la, 1. à), ado. Wïpu
Un, mtetttmatta.
Boulimie, / uaifatanti.
Boulin, m. f^^^tt^i^pefa; t^^fjtaSm
))ef!mi«ta tuûrten jatet^t latuet; tdtne^
tnh; telinetuetta warten f etnaan iatettty
tapi.
Boulinage, m. (taitu.) (attatuutdKa
^urie^ttminen.
Bouline, /. ((aito.) ^uliina; vent de
b., ïattatunlt.
Bouliner, v, n. (tatm.) laitatnnledfa
purie^tia; ^aatata ))tt(iinat; fatjba )DaQ«
pottaa.
Boulineur, m. letridf a mata9taia (f o*
tamted).
Boulingrin, m. ruo^otentta; (et!!t*
fentta.
Boulin^e, /. ^ut4)))u^urîe, to^fetU.
Boulinier, m. laitatuutta ^urje^ttiDa.
Bouloir, m. fctotu9fauma;fnitafc^ati
^uu^toué'û^tia.
Boulon, m. foffanaula, nittiitaula^
putttt; b. à écrou, truukDi)^u(tti; b.
rivé, niitattu pvXiix.
Boulonner, v. a. tiimiittaa nttti«
nau(aUa, ))ultt(la.
Bouque, /. (merttt),) o^bod falmen
1. fataman fuu; a^bas falmi; (onatoa.
Bouquer, v. n. la v. a. ))afbttaa fuu*
tetemtfeen [la^ft^ta]; tuatiftn t|^bi«taa;
(fuœ.) tdt)tt)mQrfcdta m^Snt^a, nd^r*
t^a, toamamattsmaan t^^t^a.
Bouquet, m. futfatdiut^to, «timp)itt^
terttu; tu^fu; fuffaidtoridtutfct firiati
feia^fa; ntmi^aiwa^runo^ 4a§j[a; toii*
nin (emu; b. d'arbres, ^uur^^a;
b. de bois, (e^to, tuitta.
Bouquetier, m. fuffa'adtio, tul!a«
waafi.
Bouauetière, /. fn{(atau))^ta«; fut»
' tien teftja.
Bouquetin, m. mnohfauri^.
Bouquin, m. mon^a ^ntfi; totra»
ianié, iotrad taaniini; man^a 1. ^uono
firiarama; {^vlXo,) trsta^ i^minen.
Bouquiner, v, n. ja v. a. totoiQa
'1. Inica n)anfioja, ^uonoja tttjaramia;
titmata [ianirfe^ta].
Bouq
89
Bout
Boiqiinexie, /. tirjorttmieii fofon^;
hrjarftmien tanj^^o.
BoBqiiiiieiir, m. toan^oien tirioien
Io(oo)Q.
Boaqniiiiste, m. roanf^oitti tirioien
taiMJttfQo.
Bonra, /. farfea milloidta ia îax*
noilta te^t^ tanga«.
Bonracan, m. barafant, farfea tanu
(ottitangaé.
Bonracanier, m. baratantu malnti^*
taia.
Bonrace, Bonraqne, Booragne, /.
folamerta.
Bourbe,/, ruta, muta, (ita, ruo^pa.
Bonrbelier, m. metfdftan (a))a.
Bourbenz, ense, adj, mntaxnm, U*
taintïL, TUtainen.
Bourbier, m. IStaRS, ra))a!Io, fuQu;
(hitt).) ^uono afta.
BoarbUlon, m. ^atfu marftt ^atfuf^
Icefifa 1. bûatoodfa.
Bouroer, f. Carflriier.
Bonreet, m. (laim.) UulamaM, fof«
tamaéto.
Bonrcette, /. ttU taml
Bourdaine, Bonrgène, /. aro*^aat-
fama (rhofÊimuefrangula).
Bonrdalou, Bonrdaloae, m. Mtau
nen 1. ï^optintn palmttto ^atun ^m^tt"
rillS; foifea Q0«adtta.
Bonrde, /. jniftnen mol^e; (laito.)
prefoffa.
Bonrdelas, m. erad fuuri muni*
T^pàlttn lajii.
Bourder, v. n. woU^belIa, koal^eita
fnljtttaa, lieltteQtt.
Boordenr, euee, «. koate^teKia, loaU
^ben Inliettaia, lielitteUid.
BonrdiUon, m. tamntifet adttan loi*
tapunt
Bourdon, m. p^^tmivQeltaian fau»a ;
mettittinen (metf&me^ilâtiicn); Ioira6«
me^USincn; ba9fo, i^red iiant; paino*
tDtr^c, !nn toffl ta^t ufeat fanât otoat
|)oUiateti)t; faux b., ^fruoiltoinen fa«
mefteoe.
Bourdonnasse,/, mathidtoiafautoa;
ontelo !ei^«, jota turnaulfedfa td^tet"
titn.
Bourdonnement, m. furtfeminen, f)Xj*
Tifeminen, ^umifeminen; b. d'oreilles,
fonoicn ^nmifeminen.
Bourdonner, v. n. furtsto, ^i^rUttt^
^umUta; muti^ta; ^^rciilIS.
Bourdonne!, m. nb^tbCangat ((aa»
moi^in).
Bourdonneur, euse, adj. ia t. fnn«
fetoa, ^^rifemil [b^dnteift«td].
Bourdonnière, f. faranalouffu.
(g = f), m. îouwofa.
Bourgade, /. md^diunt lanj^^ala.
Bourg (g
Bourgène, t. Bourdaine.
Bourgeois, m. ^^ortoart, meetart,
ifântS; ratn)an«tfdnta.
Bourgeois, oise, adj. ))ortoarttttneit,
porioartnialtatiten; fttDttU; tur^an))dt«
todineUr mttdtOn.
Bourgeoisement, <idv. portuarilIU
fe«ti.
Bourgeoise,/, portoariittuaimo, nat@«
porkoari; erde lutta.
Bourgeoisie,/, portuariefadt^; pot*
toaristo; droit de b., poriDarUoiteud,
poriuaruud.
Bourgeon, m. fttmd, filmttto, nuppu
(taôwten); n^pp^, tirfuro (i^oefa).
Bourgeonné, ée, part, ya adj, n^p»
pl^inen, n^pp^Idinen (i^o).
Bourgeonner, v. n. pu^jcta, iDcifoOr
[ladmeUta]; td^bd nt)ppi)tdi{etri.
Bourgmestre, m. porme^tait.
Bourgogne, m. bur^ogne^iriint.
Bourguignon, m. ajiele^toma iddïoV
lare; erd8 wtinir^pdtecn (ajt.
Bourguignotte, /. rtinndlld«^))t^rd,
rautatalft; miettailudfa Id^tettdiDd votx*
^olattt.
Bouriquet, m. erdd njtntturin 1. pe«
ïitutin ïoit.
Bourlet, f. Bourrelet.
Bourme, m. erdé onttmabon Ifait.
Bourrache, /. erdd tutan lait (bo-
rago o/ficinalis).
Bourrade, /. totran purema aiettuun
otutfeen; ^dlmd^d, tolaud (p^df^ntu*
titta); pifitofana.
Bourras, m. i Bure.
Bourrasque, /. tuuleu puuêla, ïo'u
buri; (tutt).) dtIi-artt)aatnaton f^^'ôl»
*"V, otitu, ^dkD^tdn tottapu^e.
lourrasqueuz, euse, adj. tuulen
(d^; otitu, ^dkD^tdn tottapu^e.
Bourrasqueuz, eus
pnuétain alatnen.
Bourre, /. toitenlaifct eïdintcn far
koat, iotta td^tetddn toppaulfetfi; etu
Bout
90
Bous
{aattnït: naaraf^attlla; erSd ttttmatnen
^umpu(tlaitga9; utuinen fllmiffo (la^*
»ei«fQ); (tum.) \'à% xom\ f^mtoaxa;
b. lanice, top^audtoillat; b. tontice,
!eritt)t toittat; b. de soie, fi(tfito))«
nintt; geler en b., ))a{eltua fUmitt
te^bedfttnfd [miinila^weidto].
Bourreau, m. me^taaja, te(ottaia;
(hito,) tibuttaJQ, iutmurt, ftdfuri; b.
a'arffent, xafyim ^aa^faaiûr tu^ïart;
b. 06 soi-même, tertDCQteitfd turme*
ïiiû.
Bourrée, /. rifuftm^pu, «tot^to; tx^9
tandfl; ^eltop^^n aj[o.
Bourreler, v. a. luattbata, fibuttaa ;
la conscience le bourrelé, omatunto
tDaitDaa (ttntâ.
Bourrelerie, /. fatutamaafarin am<
motti; fatulamaalarin tQ5.
Bourrelet, m. topattu t^^n^ 1. tte^*
fura, iota fâ^tet&tln taatfoja pU9[â
fantaedfa; topattu Uidta otoen j^mj^d*
riU& fuojaa toarten; ajod lonfiëfa 1.
!u))ei€|ta; trandft (lanuunan fuudfû);
toumiua te^t^ ntoé (aiman ma^ton
^m^ârtUtt; i>otmu, (asfu (fantaadfa);
b. d'enfant, topattu fie^lura lùp\tn
^ttttn fuojatft lanteemi^ta toa^taan.
Bourrelier, m. fatutamaafart.
Bourrelle, /. medtaajan tPûtmo;
ChiTO.) iïfeil iliti.
Bourrellemeut, m, otnantunnon
loaikoa.
Bourrer, v, a. panna etulaattnii
))^dfQt)n; ajaedfa ^uvra [foiridta, jlotfa
ajakoat jittmffiâj; (tuto.) o^btdtaa; ruo»
taa t^rf^ttStt jful^un. — v. n. fefaan*
tua [m^^bisttt].
Bourriche, /. fuifea toppa, jo^fa
luQetetaan lintujia, laloja j. n. e.
Bourrier, m. ruumenet, lartKeet,
tttbteetr ruu))))a.
Bourrique, f. borilfa; aafi, font.
Bourriquet, m. toa^ttinen aaft; aa»
fin marfa; (aito«, joKa tiilttt ia muuri'
^ruutfia ^inataan x^Vé^.
Bourru, ue, adj. tt^% ^rmi), juro;
itfe)>fttnen; folmutnnt, e^tttafatnen; fe*
faantunut; tS^mfttën [miinidttt]; moine
b., p'ép^,
Boursault, m. ertt9 ))aiun (aji.
Bourse, f. fuftaro, ta|afut(aro, fo*
tdo, ^uotra, tQutraalt; fti^enbio; kuo'
paa l^tl^^ito; l^^Sral^atfto; ))Srefi; fa«
tulaf {ilf t; tantinitoerfto; flemento^^i;^
nenlatit; fa^fitratfo; — b-s,pl.mtt(Ru;
ra^ata^tn ^urttUatfiQa; b. à cheveux,
(ttt^pudfi; faire b. commune, ^^tei*
fe^ttt luRarodta tm.
Bonrse-à-pasteur, /. tadfu^etntt, tuf*
faro^einfi (thltupi huna p<utorùJ.
Bourseron, Y. Bourson.
Bourset, m. fo§o, ^oto, Iaubtt«.
Boursicaut, m. toâ^ttinen fnifaro;
ftt(idt»Ta6a.
Boursier, m. luRarontetiift; fttptn^
btati; raâadtou'^ottaja.
Boursiller, v, n. fectttit ra^aa; panna
xahaa ^§teifeen utodmaffoon; jianna
ta^aa fâttdtSSn.
Boursin, t. Bousin.
Bourson, m. ^oufunlaRan, fettolal*
!art.
Boursouflage, m. ^d^^feif^^^ [fitio*
tu^tatoadtal.
Boursouflé, ée, part, {a adi. pntii^
tnnnt, tuvioonnut; (fnto.) p^t^^m, bom*
baétinen.
Boursouflement, m. aineen tnr^oo'
minen Yuumuubedta.
Boursoufler, v. a. ^ulli^taa pot*
Ut
Boursouflure, /. ajo^, ^aifuma;
(fum.) pd^^te^d.
Bousculer, v. a. mniïidtoa; fht» ta»
latfin tuu))))ia.
Bouse,/. le^mttnlanta.
BousiÛage, m. tot^neilUi fetotettu
fatoiruufi; (fnm.) ^uttloita, ^uonodti
Bousilleur, euse, «. loi^neenfetaifelk
f atoetta ro^^aaia ; (fuw.) ^uttlud, ^oro«
pttttaio.
Bousin, Boursin, m. ftwilo^fareen
UM pinta.
Bousin{50t, m. merimitf «^attu; erft&u
tafomaltaifen ))uoIueen ntmtt^9 1832
wuoben inanantumouffen ittïteen.
Bousquer, v. a. i>atottaa tai^faa
merimie^ttt t^9^5n.
BousseroUe, /. flan)mola.
Boussoirs, m. pi ((aiw.) froau'
palïîl
Boussole,/, tomlm^fl; magnettncnla;
(tnxo.) io^battaia, o^iaaia; b. folle,
affolée, tnftKrin ofottatoa (ompad^
Bous
91
Bout
BoQstrophédon, m. titjotud, jota
U^ oittatta nafem^aan ja taad n)afem«
maîta tafaiftn oihaOe.
Bonsnre, /l aine, jodfa ^ojpeaftngot
tDalaidtaoïL
Bout, m. pJBA, Uxît, mppvif ^utp^u;
ffiatà, pXfxm] ioppvi] patia, pala, jSttn'
n$d: ^ela, fiia; paitta fengdit (Sr j[e«f d ;
nifibtpaa; (iam,) etufeula; b. de ca-
non à mousquet, p^9f9nj^ti{)uit fuu;
mettre b. à b., fotnittaa pUt ^^teen;
le hftut b., pSQbSn \iiiflili; tirer à b.
)orUnt, avxpua ntin ItfeltS, etttt pt^»*
^n^it^pn ulottuu ammuttaroaan; un
!.. de chandelle, tt)nttUSn pM^; un
b. d'homme, mie^en n^fa; au b. de
ran, ttJttoben tot>u9fa; b. de Tan, fte»
lumedfu, iofa ptbetSiin n^uoben lulut^
tna toainajan nxolemadta; être au b.,
otta |>fiilfeintttt5tnUfd^ neumotonna; ve-
nir à b. de qc, onnUtua, |)&Sdttt pt*
rtlle iodfaltn toimedfa; Tenir à b. de
qn, faaba wottto ifndta, faaba jfu
mljSnt^mSttn; pousser qn à b., faat«
taaihi ^ucii^tumaan, jfun Ittritwttfltf^^d
(oppnnn; au b. le b., pttfaa mtten pii*
foa ; aroir vent de b., oiïa maStatuu*
ie9fa; aller de b. au vent, purje^tia
loaetatuuleen; b. d'or, d'argent, fulta*
L bopeafanft, jodta tanfaa mebetddn.
âontade,/. futnmafltnen tntetiiuo^bc,
otitn, aHi; j^ ar b-s, ))&d§ttn pm^tm\}i,
ajoittam, oifutHrè^tt.
Boutage, m. (autanjo^tûiatt païRa
Ianta9fa; nuf)pitteu(atn ptdtttminen pa*
pmin.
Boutant, I. Arc-boutant.
Bontargae, Botargue, /. !a(anmd«
bina tDoImt^tettn ruoia, fatoiari.
Bout-dehors, m. ((atw.) paffapttra.
Boute. /. tneftt^nnprt ((aimadfa);
totinifSfri.
Bouté, ée, adj. cheval b., fuoraial*
tainen ^etoonen; vin b., fafea »tint.
Boutée, /. muurattis f^oimn Tanna*
tlu.
Boute-eu-train, m. Untu, iofa toiet'
tSS toifla lanlamaan; (tum.) tloon,
t^B^an ^tt^tt&itt.
Boute-feu, m. mur^opolttaja; (futn.)
nfibimin, nietteltiS; luntunmarfl; tau
loan lonflapett.
Boute-hors, m. (eiltt, jo^fa toinen
lofee toi9ta ^linen jatfaltanfa ftjfatS;
(tam.) rtt^ultt, poflaptira; (futu.) Ctc
Bouteille, /. putLo, pottï; puîLoUu
nen: pore, iu]pla; b. de Leyde, fâ^fS'
puuo.
Bouteiller, v. n, pu^altaa pulloja;
faaba raffojia, fli^bii ratoflifefft.
Bouteillerie, /. pullote^bad.
JBouteiller, t. Boutillier.
Bouter, v. a. panna; boutez dessus,
pantaat lalft pttft^ftn; b. labête, n)at«
nua otudta; b. tes épingles, pidtdtt
neulat paperille; (mertm.) b. à large,
(adtea aawatle mereUe; b. à lof, pur-
ie^tia ^ntatuuleen. — v. n, vuxotta
tatmUn [miimim].
JBouterolle,/. (ela mtefantupen pàM*
[dj nattait; pitrrudttn; er&d merran
tait.
Bouteroute, f. (ftflpuu; Iuo»uttn,
toadtu^ttn.
Boute-selle, m. tormen tottotud, jolla
tttdfetttSn adtumaan ^etnoftn fellâttn.
Bout-tout-cuire, m. aita-tu^Iaaia.
Bouteur, m, tata^aomt, latatitppi;
fatofumpulla warudtettu mcn^e.
Bouticlar, m. fatafumppu.
Boutillier, m. inomanlasltia; grand
b., Qttmmâinen iuomantadttia.
Boutique, /. tauppapuoti, puoti;
marffinatoiu, «puoti; ta»aradto;i te^*
bas, koerdtad; falafumppu laiiradfa.
Boutiquier, m. faupptad, rt^famo'
faupptad.
Boutoir, m. metfttftan tUrfS; §en)09«
fengittSjilin rottvf fS^Srauta ; na^htrin
wuotin; (futo.) coup de b., louftaawa
lontppafaua.
Bouton, m. tadmtn nuppu, fitmft,
fllmtffo; tit^pp^, n^pp^fô; nappt; ni-'
fanpatt; ta^tain, i^wafin (pwt9«f8);
toeratappt (t^tidra); fabenfija (luto^fa);
b. de culasse, peraniuroi t^ftdfa, p^d*
f^Sfa; b. d'or, n)0tlutra; ladtnit, jotOa
on montlertatfet feltaifet fufat.
Boutonné, ée, part, ja adj, napi-
tettu; n^p^lltnen; toarowainen, umpi*
mieltnen.
Boutonner, v, n. pu^jeta. — v. a.
naptttaa fitnnt.
Boutonnerie, /. napin teftjan am*
mattt, 'WaraSto.
Bout
92
Bran
Boutonnier, m. no^tntefiitt.
BoQtonnière, /. na^tnlci^t.
Bonts-rimés, m. pi mâiirfitiçt rit*
mtm (S^koiit fanât, jioita foaitetaan
njttrf^ttfi.
Bouture, /. toefa, merfo, idtufad^
kDe(a.
. Bouturer, v. n. kDtrfoa.
Bonvean, Bouvart, Bonvelet, m.
fonnimuflifta, talpl
Bonvement, m. aidta^S^ia; ^S^iatt^
IttSta.
BouVerie,/. Bouverin, m. fonnina-
wetta, «taUt.
Bouvier, ère, s. (ttrfdrenlt, ^{lrtâ«
pttia; ^âran«aiaja; (fum.) raaia t^«
mtnen.
Bonvillon, m. fonntmut(iI!a.
Bouvreuil, m. ))una^il!ht, tU^i.
Bouse, t Bouze.
Bovine, adj. bêtes b-s, nautafatia,
farlDifarjû.
Boxe, /. itt}rftlIS tap))e(emtnen; n^rN
ti^M olemtnen.
Boxer, v, n. taptUa n^rtetlia, ot(a
tnjrfîipad.
Boxeur, m. nt)rfiG(tt ta))pertia.
Boyard, m. lorleafufutnen ^erra Se«
ndiattâ.
Boyau, m, fuolt; ruîêfun (etfu;
pittci ia fapea coiffa; fuora fô^tSlua
Boyauderie, /. te^bad, tntêfa fuoli»
fieltS te^bSân.
Bo^raudier, m. fuoittielten teftia 1.
lauppiad.
Boyer, m. - Bojerti, ^ollanttlainen
lainia.
Brabans, m. rautaf idiot, fulmafi9«
!ot.
Bracelet, m. rannerengaS; fapeUn
tu^een fttnnitettu rengad.
Bracher, v. a. (laini.) pradfata,
(adntâa purjeet.
Brachet t. Braque.
Brachial, aie (ch = t), adj. fdf!«
»arren«; muscle b., fdfiroarren j[(in«
tdre.
Brachygraphie, /. toito Itriottaa IQ"
^enn^ffiad.
Brochylogie, /. taito It^^^fdtfedti ja
aibffdd«tt fomtttaa fanoianfa.
Braconnage, m. falametfddt^d.
Braconner, t/. n. ^ariottaa fûlatnet*
fddt^dtd.
Braconnier, m. falametfddtdjd.
Bractéate,/. IdKita^a; o^ut ^opea*
1. tultara^a.
Bractée. /. (fa^w.) tuflafuoittd.
Bractéolle, /. o§ut fultaletoç; (e^tii*
lutta; pïtni fuffafuojud.
Bradype, m. (eldin) laidftainen.
Brague, /. (latto.) toutot, iofo pu
mm t^ttn lamettta.
Braguette,/, ^oufunvetfd.
Brader, v. n. ^u^atfedti eidd.
Bri£niane, m, bramtnt, iitbialamen
pa^pi.
Brahmanique, adj. bramininen.
Brahmanisme, m. braminten u9fon«
oppi.
Brai, m. permt, fabin; ptti; mat*»
taat.
Baie, /. fapaCo; prefcnnmtt, tectuattu
purjefangad; — b-s, pi. potmt^oufitt.
Braillard, rde, Braûleur, euse, adj.
ia 5. Idrpdttelemd, ^otlailekvo; Idrppd^
|ot(o.
Brailler, v. n. ISrpSttdd, ^oUaeHa.
Braiment, m. ûafm ttljuna.
Braire, v. n. îiiina [aûfidta].
Braise,/, ^titoé.
Braiser, v. a. paiêtaa ^iifofffSa.
Braisier, m. astta, jo^on ^it(od paiu
naon; ^tiludta.
Braisière, /. ^ttU'adtta; patdtin'-
pannu.
Brame, Bramine, m. f. Brahmane.
Bramer, v. n, fUjua [^trmedtd].
Bran, m. ibmt^fonta; b. de son^
tartein U^tin; b. de scie, fal^ajau^ot;
b. de lui, ^iift ^dneStd ^uo(itoon.
Brancades, /. pi. manfivaubat.
Brancard, m. paaret, purtiaat; fan<»
totuoU; lantowuobe; rattaan alfa; lou»
terorûuta maunujen atatudrfiêfd; ïixou
xttif titoitaa^a.
Brancardier, m. pûaren 1. fantotuo»
Un tantajla.
Branchage, m. puun tatfti olfat
Q^teifedtt, oîfadto.
Branche, /. offa; ^aara; mietan
^anta; awaimen vt>ax\i; maîtresse b.,
fuurt 1. )oaItû«offa, joëta ^aaroo pienem»
ptd; b. à bois, ^ebelmdtSn of[a; b. à
fruits, ^ebe(md«of{a; chandelier à trois
Bran
93
Bras
1>-s, fodni^oarahien t9ntttI8niaHa;le8
b-s d'une montagne, mnoren l^aarat;
les b-8 de ciseaux, fatfien ^erat; les
b-s d'un bard, ))aatien aifat; b. de
la bride, Tnolaintet; b. de lunettes,
taftfUtnten fongat; (fnto.) la b. ainée,
loan^m^i fufu^aara; les b-s d'une
science, tieteen ^aarat L ofat; les dif-
férentes b-8 de Tadministration, §a(«
thmon en ofût; cette affaire a plu-
sieurs b-8, fltntt aftadfa on monta
l^notta, ^aaraa.
Brancher, v. a. n^ttstaa ^uun oh
faon; fetifua puun offadfa [ttnnuidta].
Branche-nrsine, /. (fadtt).) maite
(lotut eomiculatui).
Branchial, aie, adj. tibnffla tarfot*
tokoa; ftbufflffa marudtettu.
Branchier, adj. m. nuort petottntu,
iota ))Uttn olfatta ^^))))ti, ïoaan et pSSfe
IcntSmiito.
Brancha, ne, adj. offaïïtnen, ^aa«
raOtnen. I^aoro!a9.
Brande, /. nnmntt, fangad, faner*
tolKo; !anertt)o; ^ient offa.
Brandebourg, m. erftë ))SSiï^«taItn
laji, io9fa on atoarat ^tat; neulomuN
ftUa (orei(tu na^tnlSpt.
Branderie, /. kt)ttna))oItttmo.
Brandevin, m. lottna, ^alointina.
Brandevinier, ère, t. n)ttnan))ott«
taja, tDtinan m^^jii (Unnot^fa, Iei«
ri«fa).
Brandillement, m. fetnnmtnen, feif«
fnmtnen.
Brandiller, v. a. letnnttaa, feifut*
tao. — Se b., v. r. Uïnna, feinua,
^etlna.
Brandilloire, /. feinn.
Brandir, v. a. ^ettuttaa, camidtaa,
))nbidtaa.
Brandon, m. olftfoitfu; tuHpafo^fa
lentatDS fefâ(e; felSIe; feipStifen ptdtettt)
omtnffo, ioïïa merfitaan ettd tato to^t
mnn (tintett omatfund on tafomartl^
foon pantvi; (tuïoJ) le b. de la dis-
corde, eripuratfnuben tultfottfu.
Brandonner, v. a. merfttd tafan)a'
ttdoon ^antu omaifuud (f. Bran-
don).
Branlant, nte, adj. ^orjnnia, epil»
toafainen; château b., juotfemaOe fan«
natte rafettn, ^tan ^a»ib9n menetnl
Branle, m. (oriumtnen, §et(umtnen,
tttridti^d; rt^pumatto, uubiu; rtnfi*
tonefi, pot^fa; se mettre en b., ttt^*
tett liifîeette, tt^l^tt^S toimeen; donner
le b. à, panna Uiff cette; jouer un b.,
fotttaa potdfaa.
Branle-bas, m. rt))pumattoien ^oi9*
taminen fotataitoadfa fun ta))))e(uun
fuorttaan.
Branlement, m. I^ettumlnen, iM9*
t^«.
Branle-qnene, /. knttdt^raRt.
Branler, v. a. ^elluttaà, ^ntdfuttaa,
n^^f^tetta, tiirtf^ttaft, ^orjuttaa. — v.
n. ^orjua, tSridta, ^utdfna; (iidfna;
(fum.) otta la^betta ^astta, e^attebodfa;
ne branlez par de là, aifaat ^ii9*
fufo toattadta; ils n'osent b. devant
lui, etmat to^bt ^nen ebedfa ^itdfna.
Branlenr, ense, t. fitffuja, feinnia.
Branloire, /. Ittifulauta, feinutauta.
Braque, m. era^ jal^tifotran lajt;
(tntulotra; (laiw.) pniufi; (!uio.) ta*
jntoaa.
Braqnemart, m. (^^^t ia tetoea
mteffa.
Braqnement, m. fuunnttnd, ta^tai^d;
le b. du canon, tt)fin fuunnttu9.
Braqner, v. a. fuunntttaa, ta^bata.
Braqnes, m. pi ratoun I^nnet, *]ah
fet.
Bras, m. faritoarfi; monet fafiwar'
ren ta^i koarren laltatfet eftneet: n^ao'an
worfi; fangon, totnjun morfl; fapioar*
ren noja tuoltdfa; t^ntttianialan marfi
feinasfa:. joen iaora, pubad; {a^nnSd;
xatDun f^nfi; jpaann reibet; njatadfa*
tan etoa; l^iba; (ïatn).) pro«ftt; por-
ter sur ses b., fontaa f^Itôfanfa; vi-
vre de ses b., eiaa fafienfa t^Sdta;
recevoir à b. ouverts, atnoin f^ttn
ottaa madtaan; faire de grands b.,
mtlftaa^tt ele^tia; b. séculier, ntaal*
Hnen oifcnô. — A bras, adv. tafittot*
matta; moulin à b., faflm^tt^; à tour
de b., loltin woimtn; à b. raccourci,
aflt'artoaantatta, latftn n^otmtn; à b.
le corps, fabet jlfun rot^Staiflen ^ni^a-
rttta; b. dessus, b. dessous, tajl la*
beé^a.
Braser, v. a. juottaa, unttaa.
Brasier, m. $ttIo«, ^iilt^e^fu; l^ii*
Bras
94
Brel
Initai MUi^annu; wuotecn (ttminitin;
(!utt).) lemtnen ^e^fn.
Braflillement, m. mert^aaltoien f&i^*
f^; anrtngon ftte«t^9 koebedfd.
BraaiUer, v. a. pax9taa ^tt(o!fel][a,
fottuentûa. ^ v, n. fittM9& [meredtd].
Brasqïïe, /. f^fiiauçolla fefotettu
fûroi.
Brasqaer, v. a. fatuettaa f^flian^offa
te^bt^Ua ruuliffa.
Brassage, m. wero ra^ûiiI^Snnt^ttt ;
iuoman pano.
Brassardi^m. ranta^t^a.
Brasse, /. f^ti (lotmen f^^nStSit
mitta); pain de b.. fuuti noin ietn)t6«
Un païnatoa (eitott.
Brassée, /. f^ttllifien; à b., f^Itt*
tain.
Brasser, v, a. fetottaa tvetelid ai*
neita; panno iuontaa; (laitt).) pra^fato ;
(lum.) totVtm, \ataa fQ^atft.
Brasserie, /. luontanpaitimo; juo*
manpQitO'Iattod.
Brasseur, ense, s, iuoman pantjiar
«fetttdia.
Brasseyage, m. ((atto.) pradfaud.
Brasseyer, t/. a. (taitt).) Jiradfata.
Brassiage, m. (tatto.) ptilan9, me*
ren f^m^^ben mittaamtnen; meren mu
tattu fQtt)^i)d.
Brassicourt, m. ^en^onen, iolla on
touterot etujialat.
Brassières, /. pi toâ^aifet a^taat
lapfenlitkDtt; ^StrbiiQ.
Brassin, m. iuontanpanO'fattUa,
•pata; juomanpanod.
Bravache, m. fer«turt, pdt^Bf^ri.
Bravade, /. u^fald^tSd, u^tamielt"
f^t)9, u^Cap9Q^fei(emtneu.
rave, <idj. ur^ooUtnen, ur^ea, ut*
ia9/ ro^fea; lunnottinen, lelpo; toret*
letoo; elle aime à être b., ^dn taf^*
too mtelelldnfft loretHo. — m. nroe;
niiaê mied; se conduire en b., ut«
ioano miebend fd^ttdd ttfenfd; faux b.,
p6t)^t^rt, ferflfuri.
Bravement, adv. n^Ceadtt, ttQaodtt;
fnnnoQifedti, fetpo laitKa.
Braver, v. a. peRddmdttd fol^bata
1. tua^tudtaa.
Braverie,/. tordfea putu, torefeu^.
Bravo, m. palfattu mur^aaja. —
mi. ^^tutnl
Bravoure, /. ur^ond, mttH^vanê, nr*
l^ooiïifuud; air de b., brûn)urt*arta ;
— b-8, pL uro«t^d.
Brayer, m. to^jun'f annatin, ttotdmt)5;
maa^an napa; fellonlieten nauço; ^lO«
faudtoumt; petolinnun p^rétd.
Brayer, v, a. ptjittd 1. termata (aima.
Brayette, /. ^onfnnralo.
Brayon, m. fetunfaffet.
Bréant, Bryant, m. ruo^otoarpit'
nen.
Brebiage, m. maan«omidtajaSe mof*
fettatuo tammadkoero.
Brebiette,/. Mdl^dtnen (amma9.
Brebis, / lammad.
Brèohe, /. auffo, rtifo (ampumaHa
tel^tl) retfd muurtin 1. malUtn); lomt
terddfd; (luko.) tDa^tnto, f^aitta, wam^
ma; erde marmortn (aji.
Brèohe-dents, adj. ia t. etu^am^
ma^ta menettdn^t.
Breohet, m. nntatuu; ftjbdnfuoppo.
Bredi-Breda, adv. pdtdarfaa, pddti*
mk)dten.
Brédir, v. n. ^t^naSa paulottaa.
Brédissure,/. fuunmeto (tautt); ^t^
naïïa pau(omtnen 1. punominen.
Bredouille, /. ianni (kutapeli^fd);
ta^benfertoiftôtt menettdd peU; gafrner
la grande b., la partie b., moittaa
fa^benfectatfeett, fotlein koottto; sortir
b., tt)^itn totmtn (dl^ted; se coucher
b.. ft)5mdttd maota panna; être en b.,
oUa ^dmtlld.
Bredonillement, m. fopottamtnen.
Bredouiller, v. n, ja v. a. fopot*
taa.
Bredouilleur, euse, t. fopottaja.
Bref, m. paamtQtnen (d^etuétiria,.
breiue; ftcff ofatcntert ; mertpadfu
Bref, ève, adj. I^^^t; avoir le par-
ler b., pu^ua ÏQ^tje^tt ia liirtedtt. —
Brève, /. It^f^^t tamu; savoir les b-es
et les longues, pertnpo^iin ofata; en
b., I^^^edti.
Bref, adv. rtj^^edtt, (tj^^e^td tdrletm-
pddn.
Bréhaigne, adj. ma^o, flfidtdn, a^«
tera.
Bréolier, v. a. nautottaa bemofen»
fenid.
Brelan, m. forttipell; peU^uone.
Brel
95
Bnd
Breliader, v. «. ^^mittaa tovttto
ri)dbfi.
Bnlandier,* ière, s, ^^tamtttatnnt
forttnI^3jS.
Brelandinier, ère, t. fau))tt{iia, iofa
m^i^^t atoonatfedta pS^bttdttt.
Brelée, /. Iatnma9ten taltvtmnona.
Brelle, /. tixtftiautan erilfetn flbo«
tnt neliS^'Ofat.
Breloqne, /. Berloltt, ))tenet lotut
felIoi»oit)oidfa.
Brelnohe, /. toiHa^ ja aitotnaifldta
kngoi^ta fubottu fanga^, ))noUtDtIlai«
nen.
Brème,/, ta^ua.
Brenèche, /. nuort pSdr^nfin neSte.
Brenenx, ense, adj, i^mt^fonnalla
ta^rattn.
Brésil (silj), m. BrefiQa^ntt; breftiia
ndrl
Brésiller, v. a. Breftlialta mariattt;
murentaa pienttn palaflin.
Brésillet, m. ^uono breftfja.
Bressin, m. (latto.) fiinaudtoukoi.
Brétailler, v. a. oua ferteS mief<
taon n^^t^mttttn; o(edtetta mteffaitu'
fatndfa.
BrétaOlenr, m. mteffailtja, u§ta«
Bretaader, v. a. c^iitafaifeéti teritH;
Iftfata ^emofen foriDût.
Bretelle, /. fanto^i^na; tanntte;
Breton, onne, s. Sretagnelamen;
erSd nSttntengiin (ait.
Brette, /. fnro^tnieffa, ^Qtti))pn,
lalpa.
Bretté, ée, adj. ^antmadtaitatnen.
Bretteler, v. a. tDet^ttttt, feffedtd&;
ptirtad fulta 1. (opeûteoffia.
Brettelnre, / ))ttrroffet !uUa« 1.
(opeateetftdfa.
Bretter, v. «: f^atata 1. uuttaa ^om»
ma^Iattoffelfi.
Bretteur, m. ta^))enia, tnteffûiUia.
Brettnre, /. ^ommad (fo^n); ^am«
)Kian iam.
Brenil, m. atbattu metfftn^iatdta; ^i^
nos^toutoi.
Breniller, v. a. nodtaa pvLi\ttt
BreuTage, m. iuoma; toiinilia fe'
fotettn koefi meritniebille; (ttttfejuoma
ditotHe.
Brève, /. (^^^t tamit>'ttttntiB; fa^en
neIiSnnt)ffefi ûrmoinen nuottt; ^^be^tS
fulûulfc^ta faabttt ra4afa))pa(eet.
Brevet, m. m^Qnn^tij^ftric; wattuttr
Qtootn firie faatnun totrtoan, ormoii«
ofotteefen j. n. e.; pntDitegto, patnitt;
fùortnaliria; tt)Srtf^^|)pi; assesseur à
b., a^fe^forin amontmen faanut; b.
d'apprentissage, otopifontra^ti, o^itt'
fô^fitUtobi^tud; b. ^invention, patentt;
manier le b., ttttfia tnârtn htxooUx*
fuutta f^^pt^fa.
Brevetaire, m. ©retoet'tn (I. e. f.)
omidtaja ; l^geflifcen ttiirfaan koaltuun
faanut.
Breveter, v. a. tuarudtaa btetoetHUtt
(f. Brevet).
Bréviaire, m. bretniano, tnedfnftria,
rutou^ttria.
Brévipède, adj. t^^ljtjorfainen.
Brévipenne, adj, ii^i^^tfxipxntti.
Brévirostre, adj, t^^^tnonatnen.
Brévité,/. I^^^^d.
Brézi, m. fatoutcttu fuo(atnen (i^a.
Bribe, /. fuuri letknttn ^a(a; aterian
tttl^teet; b-s de latin, Iaufe(nia!o!ou9
romalatfldta {triatdjotdta.
Brio-à-Brao, m. fdl^, rodia; mar-
chand de b.
Briok, m. ^ritilatma.
Brioole, /. matfaio^S; tneto^i^nat;
oRafanntte; potton fimmand biljarbidfa;
jour de b., !tmmanlfell[a tan^ata paV
loa; coup de b., limntautfedtafatunto;
donner une b. à qn, f^rifitoe^fetlld
jfuta loufata; de, par b.- ïotxnttîxUùf
ntutftlla; — b-s, pi. vxttyd^tXjéxotxtto.
Briooler, v. a. faattaa paUon hxU
iarbidfa tttnntoomaan; (tutn.) toeruN
feita mm,
Brioolier, m. fimonta, jofa metO'
(i^noilla on afetettu aifal^etoofen tt)te»
recn.
Bride, /. fuitfet, bttitttmet; o^iaffet,
ol^ia; namnl&men iStttdd; (eufanau^a
Siatudfar leltonfa^wa; tourner b., ttfftft
dSnttttt;! (futn.) muuttaa mielenftt; à
b. abattue, t^m neli^tS; b-s à
yeaux, t^^jttt weruffeet.
Brider, v, a. futtflttaa, futdtaa; fl'
toa lotDo^in: a^btdtaa [toaatteidta] ;
(hxw.) ^tffttli, ^tbtttttttt; b. Fancre,
Brid
96
Bris
afettaa t)uu!enfS anffuttn foutaan; oi-
son b., totnatta, t^l^tn^n.
Bridoir, m. ^atun 1. (afin leufa*
nau^a.
Bridon, f». fuolatmet; ertt« futtften
ïûji.
Bridnre, / (mcritt).) anllurtn ttn*
^tttttmtnen.
Brie, f. (atoaime^, iotta (ei^oja taï*
finaa toaimaa.
Briée, /. f^rfSn toanule.
Brief, lève, adj. I^^tot<atfainen.
Brièyement, adv, Iblç^e^ti.
Brièyeté, /. I^^^t ledtatQâif^^d, II)'
Brifant, m. ja^ttloira.
Brife, /. fuuri (eitoSn |)ala.
Brifer, v. n. a^mta, ^otlaidta.
Brifenr, ense, s. a^matti.
Brig, m. I. Brick.
Brigade, /. brtgabt (faffl rt^tmen*
ti&); (manl^.) Ia|)raatihmta; poUpmie^;
t^Stnted fotafatama^fa.
Brigadier, m. Ia))raalt ^etoodkoSe^ftt ;
(tneiim.) en^mttinen matruufi faitoaë»
fa; b. de ^gendarmerie, fontarmiioii^
ton pumm.
Brigand, m. rodtoo, rt)0kottri;(fun).)
fidhtrt, ntolt^ri.
Brigandage, m. rodtooominenr r^d«
toS^d; it^Ifemtnen.
Brigandean, m. lurjud, toetiart,
lonna.
Brigander, v. n. rodtoota, r^5wftt&;
ftdfoa.
Brigandine, /. pan9fari))atta, rauta*
paita.
Brigantîn, m. etttd loiman (ajt.
Brigantine, / briganttni'alunen
^urje; kDttl^iimen brigantim.
Brigant, m. tuoteet ^a(ot.
Brignole, / br^nellt, erttd ^luntun
laji.
6rig[ne, /. barradtammen, îuoneilla
titjritmtnen i^tttt; juom; Itttto, |)uo«
lue.
Briguer, v. a. ^arra^taa ; f olea iuo«
netlla piéride pMm.
Brignenr, m. juonttteltia, juoneiSa
pttiUt p^rïija.
Brillamment, acfv. (oi«tatt>adtt, (oi^*
tatoalla tamatta.
Brillant, nte, adj. loiftatoa, ^o^*
tama, fordfea, lomea.
Brillant, m. lotdto, ^o^to; ^o^to*
ItkDt, briliantt; faux b., telobriijantt;
turl^a fanafordfu.
Brillanter, v. a. ^tota brtljiantiffl;
(futo.) tuottaa lotdtoa, faattaa (oi9to«
fûfTi.
Briller, v. n. loi^taa, l^o^taa, tititU,
(elottaa.
Brilloter, v. n. tpfi^in lolMaa 1. f ttl'
tûd.
Brimbale,/, pumputt tDtt^otin.
Brimbaler, v. a. ^etluttaa; ^elid«
mit
Brimborion, m. ioutatoia, ionnin*
joutamot.
Brin, m. orad, lorft; toefa; langan
1. muun pittiin ja pienen eftneen|)(it{&;
^itu; pttf& (nota (uunrunto; bois de
b., fa^atuffl — JBrin à brin, adv.
XappaUttain.
Brinde, / teriDel^btjëmalia; il est
dans les b-s, l^ttn on ^umalaëfa.
Brindille,/, pxtnx ^unn^offa.
Bringne, /. ^ett)odfaattt, tont; ^ttfS
(at^a natnen.
Brioche,/, crdd |)annufaafnn (aji.
Brioine, / foirannautid (bryonia
alba).
Brion, m, |)ui9fa, eritttttn tammiefa
taemama (animal.
Briotte, /. tx'àe lonoflofulan laji
(anémone).
Briqne, /. ttiïi, tiiïifiwt.
Briqnet, m. tnluffct, tulirauta; Iç*
Briqnetage, m. tiiltmuurt; tittin*
laltainen rap|)au0, fartttn^.
Briqneter, v. a. tit(tnlaltatfeffi ra*
pata, fatfila.
Briqueterie, /. ttilite^bad, tttdiato.
Briqnetier, m. tiilen^otttaîa, titlt«
lauppxa9.
Briquette, /. tur))et«ta, ^nunluo^
ri^ta, fitoi^tifen porodta te^t^ ^o(tto«
atne.
Bris, m. n)dttn)a(tatnen murtamt'
nen, murto; ftfftttnmurto; ^aatfirtffo;
latmal^^tf^; b. de prison, tarfaamt'
nen roanfcube^ta; b. de scellé, ftnettn
fârtemtnen, murtamtnen; droit de b.,
Bris
97
Broc
auunt'omiMaiait MeM twitMKtmttf
JCB tttlIHIVttûII»
BriMbl0, adf. fttïf^iDft, ioto Moi
iicfdL
BiiBaiit, m. Ittoto, latt, fatafari;
tfttfeBlatftt merea oaltoja murtakoat
laitolfft.
BriBeambille. I. Bnisquembille.
Brifla, /. toptunllttien tuuli, ))itrie'
tavlt; b. carabinée, Sftinen tnuleiu
Brisées, /. pL tattetut offat, ioltta
totitotoan ajetun otuffen tte; (tutt>.)
jCffi, cfitnerffi; aller aox b., ttttobtt
•fftffa totttattua tiettt; courir, aller
Bor les b. de 911, feurata îfun efU
merffifi, ftf^itla jfun fanSja; repren-
dre ses b., uiibe^taon r^çt^tt Mîe^
tctti)^ toitnetn.
Bfise-glaee, m. iSttmurtaia.
Brisement, m. murto; aaltojitn tttrS*
f^ L fuo^u; b. de coeor, f^bSmen (or*
tuiiro^.
Brise-mer, m. mcten''Qaftoia mur»
tatoa (aitoS.
Briser, V. a. muTtaa, ruiioa, riffoa;
tattaisto (|nt^e); untouttoa; loututtaa
(peflaiota); lartata (lotttoja); ladlea U*
f09ii (longa^). — V, n. fortua, (mV
jeta [aaffotdt(^; tSrmttttt (toaMaan);
toitetniSa offlua mciftt& (otutfen ittu
ict); brisons là, jKttA!ttttmi|te fiffem,
ci flitS fen enem^fttt; j'ai brisé avec
lui, tninft olen luo^unnt ^Sne^ttt;
être brisé (à), otta ^t^toin tottunut
ilfiiL — Se b., V. r. murtua, riffna;
•fia foloonpantowa [p((^btStft, la^vaa*
mrista].
Brise-raison, m. fefa{)iltnm (l$r)>ttN
ttjtt.
Briseor, m. nturta|a; b. damages,
(ntDonraaStaia.
Brise-Tsnt, m, tuntenfuojo, tuuleiu
UKirjo.
Brisis, m. fatontatte.
Brisoir, m. peflatoadfoulht.
Brisqne, /. ertts forttt|»ca.
Brisure, /. taitod, tatte, ptîtoï, tïï*
M; la b. d'une table, farana)>oifIa
p^h&9\li; mât à b., ufetdta fa|)|)aleista
littttt^ maSto.
Brisomanoie, /. unenfe(tt9S«taito.
Broc (c et ttttnni)), m. totini^aorina,
ksitmntttht; (ïoaitB.) (KnStiitfoemS;
de b. en bouche, ftttiittt fitu^; de
bric et de b., joS joSafin, ioS ioIa«
tin taiDolla.
Broosatage, m. faifenUiiSt» f sviS'
tns« ia taibdotnjien tmpttUUmbtau
Broeanter, v. «. Iau))tteS« taifen*
laifia foristns* ia tatbel(uuj[(u
Broeantenr, ense, t. tatfm(ai9tm
fortdttt^' ia taibefaluim fau^ttteliia.
Broeante, /. tanto. iosfa fulelfima
f&Ii)(ott))))iaS lantoa Iatt))))atatt)aranfa.
BroMrd, m. fomfil^Qfana, btstofana*
Broearder, v. &. ))tsta& 1. ^SteSft
lom^l^afattoilta.
Broeardeiir, ense, «. piltbSitm»,
inot^ammad.
Brocart, «n. brofatt, (uIta(anfa«fftU'
Brocatelle,/. l^altoent^t brolatt; erKS
marmorin (ajt.
Broehage, m. Itrion ttiifoomtnen.
Brochant, adj. b. snr le tout, uneltt
Ian))on)»fittatfeIflr ))attfl munta taïftta;
fntDQf |o!a kDoafnnaSfa fft^ ^oiffi tiU
kocn.
Broche, /. ))aiSttnioaTraS; loarrad,
fnRatoarraS; I^nttilttwarraS; ora; rin«
taneula, mtontaneula; tttrfi (maalttan*
Iu9f a) j amatmentieft ; t^uolaloro ; jpaUn ;
nadfah; t^nnttrinta))|pi; vendre an rin
à la b., toitmtt mtt^itttttn mt)l|btt; don-
ner dans la b., ofata tttsmttlteen. —
b-s. pi metfSflan tora^m^aat
Brochée,/. iDartaafltnen.
Brocher, v. a. fulta% ^ol^ea*, fitRt«
futectta tutoa, neuloa; loi^foa, ioif^Ut
panna flria; (^0bft uanloia ^mo]m
fenfôSn; to^mata, ^otifoiba.
Brochet, m. ^aufi.
Brocheton, m. koftl^Stnm ^citfi, ^auen*
^tttlfo.
Brochette, /. ))ai9ttn«ora; laeto,ioS«
ta ntotltaon itnnun))oifafia; koartaasfa
paistetttt n)aflfatt moffo ja ft)b2imt)tfet.
Brochetter, v. a. toartaaHe )>tctda.
Brochenr, ense, «. tirîanmtoja; fu*
tantutoia.
Brochoir, m. l^etvofen fengtt^ffeSftt
fttbtettâwft koafara.
Brochnro, /. Itrian kot^fomtnen;
toil^fo, (entofiria.
7
Broc
98
Broa
% V. a, Kriottoft KrjMtttf
fotttoKvioia, tml^fdtirioiiL
Broèhnrier, m. toitottriaiiir toi^fo*
ttriain tettjd 1. |)ama)a.
Broodi, m. italialaincn loali.
fiNdaqù, 1». )rilttlta banlotcttattat
))itoIifta)»))aat; naiftn, ia|)fcn !enltt;
puo(tfaa^i)aat, iotta muinoin f&tjttitottt
erittttin tomimfet nS^tteltiSt; (futo.)
lomebia; chausser le b., firiottaa !o«
mebia; itS^teHS fomebiadfa; — b-8.|>I.
e^ttaitiolotfet faa^^aat (ftbittii9foite).
Broder, v. a. brobetata, itenlomuf*
fUIa firiatOr fniDlflc nciUoa, tifata;
(fnm.) foriâtefla; b! au crochet, ttrir*
fata, rutoa.
Broderie, /. bxobertnf, titlcm^;
(InkD.) lortStnd.
Brodenr, eue, «. broberaio, tiftaeia;
(fuko.) autant pour le b., ndfofooit fen
tttbtoo*
Brodoir, m. {Uffi)>uoIa.
Broie, /. ^n^unlouttu.
Broiement, ftrolment, m. loi^ttO'
minen, ntl^ioominm, mnfertttmuiai.
Brome, Bromes, m. fatiorar (an*
^enfaura (hromuB).
Bromélie,/. enaïuiefaetti.
Bronéhade, /. Bronchement, m.
fem^oettttntttni*
Bronehe, /. ^Htortoi, iola tuottaa
ilman fntl^totl^tn.
Broneher, v, «. fotntoaetua, ^ottoata;
(fniD.) erbetti^fi, ^trobtna.
Bronchial, aie, aâf, ^fitorioen»!
Broncoeèle, m. aytA ^(itonoeffa.
Bronéhotomie, /. ^enlttomen refito»
mtnen.
Brontiae, m. Brontolite, /. ullofen
nuoli, nffofcn tDaaio; rtmfelQtnen
ranta.
Brontopliobe, aâj, tiI!ofeit«itmaa l»el«
fôBkofi.
Brontophobie,/ nHofen-idnan (effo.
Brosse, m. pron9fi; malmi; lello'
koaeti; ^ronSfUuwa; |)ionefira^a; pton^
fitottri; fondeur en b., ))ron9fikoa(aaja.
Bronzer, v. a. prousfinlaUaifeffi
tel^btt; ))roti9{ittaa ; fimdtt^tttttt texftettt;
muetuttaa na^loja.
Broqnart, m. tjffitoitotia^ ^trtot.
Broqietenr, m. foloiltia (elon).
Broqnette, /. pietii sianlar nupt.
BioaiaîllM, t BrouaeaiUeft.
Brosse, /. ^arjo; b. à barbe, ^rt»»
fitti; b. à peintre, moalanefnti.
Brosser, v, a. ^arjata; pn^btstaa
toiHoJQ. — Se b., v. r. I^ariato ttfenftt;
se b. la tête, ^arjata )>&Snftt. — v.
n. famota inetflSfK [j^trtoe^ttt].
Brosserie,/, ^aijannitoiao ammottt;
l^ariatau))|)a, ^arjatc^bad.
Brossier, m. ^ariannttoja.
Brossnre,/. no^toi^in ^liaOa lumts
kottri.
Brou, Bront, «». ))â^Iinao tot^ertSi*
ntn locrl^o.
Bronée, /. tot^nm, fumu, uetoa.
Bronet, m. er&é ItemifcttoS; b.noir,
f^rtdaieten muMa (icmt.
Brouette, / fotttt&rrt^t, faprottoat;
condamné à la b., Unnantiidtto tno*
mtttn*
Broietter, v. a. tottifttrt^iaa l^tlata;
fUfirattatdfa luliettaa.
Broietfeenr, m. IttfirattoUIa btljet*
tQJa.
Bronettier, m. lotttlSrr^ttta ^ileaja.
Brouhaha, m. ren^ina, ifiixvA, rie*
^niDa ilo.
Broullamini, m. IfixM, fefami^ll9^
felafottn.
Brouillard, m. fumn, sltoa. — adj.
panier b., tmupa^t.
Bronille, /. I. Brouillerie.
Bronillemeit, m. fefaforto, felafothi^
fefotne.
Brouiller, v. a. fcfottaa, bdmmm*
ttttt, fottcQ, tneHoa, feCtatar ^tttntft; foot-
taa eit))nratfuuteen; b. du vin, fcfot*
taa 1. t«(b(i fctafeffikntmi;b.de8Tins>
felottaa eri loUntCajta ^^teen; b. des
oeufs, munajurnoa fcttttttt; b. la cer-
velle de qn, ^ftmmenttttt mteli; b.
deux amis, foattaa ertpnraifttntta i^s«
tttkDtett tottittte; il est brouillé avec
le bon sens, yin et oie t2U)fimie(tnen.
— Se b., V. r. tat^btt ptlmeen, pilwit-
tt)S; fetaantua, ^fimmentt^tt; jontna eri»
|)nraifuuteen.
Bromlleiie,/ e|>2lf opn, ert|mratfttnl^
rtita.
Brouillon, onne, adj. ja «. rau^at*
tomuuttaa tnottamo; lemoton i^minen,
(emon^ttttfija.
Brou
99
Bras
BiMdlImi, m, iev^tptXf olfiifit)otii0 ;
nfmorialt.
Bronilloimer, v. a. lonfct^Hin, mc'
monulttii ftrjottaa.
Bronir, v. a. ^olttaa 1. lutmata tûxU
iùt [ûunngodta].
BrouissiiTe,/. (dUan telemfi toa^info
laMridfa.
BnnuMaJller, v. a. ttftnttoa |)en«
faiQo.
BroQBsaîUes, f. pi |)citfa^o, toUta;
o^bate, YoanDiRo.
BrouA d'érable, m. wifa; b. de
mer, sicrcattoo^to.
firoit, m. |)ititii werfo, loefa.
Bromter, tf. a. ia #». fçdbtt feboKa
[!aria0tûh Mt^ttAfi (attumetla.
BrovtulM, /. pi pxmtt offot ja
tDomnit, iotfta nfnfini|)|)iiia tc(bftttit;
(teiD.) ioutatoia.
Broyé, f. Broie.
Broyemeit, t. Broiement
BMyer, v. a. fonfuttaa, ntsfertaa,
rn^iota.
BroyoB, m. l^ictniiftiDi, {att^ntt,
fi^^ri (ioUa tottrit iau^etaait).
Brn, /. minift.
Biwit, !. Bréant
Bmeiii, m. ))ulfitniii.
BnifÊkfim, m. p&fita.
Brune, /. f^Imtt mibmafabe.
Bminè, ée, adj, f^imttit lot^mofo*
tccn tDa(iit§oittama.
Brailler, v. imp» fataa f^Imâtt nri^
tnaa.
Braire, v. ». fo^eta, j^umiete, fu«
rîeta; i^U^ttt Tuftofeeta].
BraiMemeni, m. J^nmina, fouina,
farina.
Brait, m. |)an^nr rfii^^t), it^ete^ i^'^r
folina, tSmintt, farina, ^SlinS, n^,
lalffe, ^mina, mntino, ^nfane; mm,
nteteit, me(0fe; §n§n, ^ol^, maine;
Inato.
Brûlant, ate, adj, tnllnen, tnU!nn<
ma; poUtatoa.
Brile-bee, m. totttewft AlttSri; pii^^u-
n9fS.
Brûlé, ée, adj. \ù paH, ^oUettu;
fin b., fnnmennctttt miini; cerreaa
b., ^att>e(fiia, ^uhnaattft.
Brlklemaat, m. poittantinen, poltto.
Brûler, v, «. polttaa» f^ti^ttfttt ^ato*
maon; tnlIetnitOQ, (laal^taa; b. la cer-
velle à qn, am^na ira aitonien Vipi,
— V. n. )>alaa, ^int^ta. — Se b., v.
r. j»o(ttantua, fttrtoenti^ft.
Brûlerie,/, mlino^olttimo.
Brûlear. m. b. de maisons, ntat^o*
polttaja; être fait comme un b. de
m., otta l^irte^ifen 1. rosn^on n&!8t«
ncn.
Brûlot, m. ^olttoIaiioQ: kottTctofiSti
l^B^etettto 1. fnolattn ntofa; tntmnri,
^StottAitt.
Brûlare, /. )>aIo^aama: tnlntmifa,
Joittama; noiir moste (Mtljo^fa) ; tot«
ût (tonti^; )>o(tinmerIh.
Bromam, m. wnoben totnen fun*
tanfi Tonetalaifnt tafatt)attan oianlae*
fuef a (Sofahtnn 22 pSimâetli Wiùxxa9*
funn 20 ftttmttttn).
Bramai, aie, adj, taltotnen.
Brome, /. ^nutu, nema, mmpi*
mes.
Brnmenx, ease, adj. nemainen, ntni^
nen.
Bnui, aae, adj, xn9ftù, rnnnt; tnm«
ma. — m. rnefea, muni wciri;m6fta«
merinen miee.
Bmnfttre, adj, rnnntiftnts, Tnfot«
takoa.
Brnae,/. msfeattertnen natnen; sur,
à la b., bttm^n aialla, bftmi^eftt.
Brnaelle,/. (fadni.) bninefft.
Brnnet, ette, aé^. Tn«Ieatt)erinen.
Bnmette, /. ^tent lemmenlauln.
Bruni, ie, adj. |)o(eerattnr fiiHotettu,
œam^ttjttffl ^tottn.
Brnnir, v. a. niefeuttoa, te^btt ni0'
fcoffi; fiiHottaa, firfastaa. — v. ».
ruStettna.
Brunissage, m. !n(ta« ja (o)>ea!aIn«
ien tiillottamtnm.
Brunisseur, m. fiiHottaia.
Brunissoir, m. flittotnetanta, mtt(«
I^ti^eranta.
Bmnissure, f, KtCfotetnn ta(nn fit!'
Ions; titïïotustatto; mflrin tnmme^tn*
mtnen.
BruBC, m. erSe fanaae'foneman lojt.
Brusque, adj. ttttutnen, aRi^tfatnen,
nuTja, t^I^, tntma, t^nfett.
BrusquembiUe, / erttd IoTttt))eIi.
Brusquement, adv. StiHtfe^tt, j. n.
t., !. Brusque.
Brus
100
Buis
Bruqner, v. «. nniioMt, tffi^
ïo&bclla; b. une affaire, aiaa afia tttti*
(lifaife^tt; b. une place de ffuerref
tt>tt!irt)undf9Sa loallottaa: b. Taven-
tore, otinen{a noia6fa rlypt^tt totmeen.
Broaquene, /. ttjlk{, nurja 1. tuima
Ittonne: ttolt^t)^: ituriuud, îMt^^ pw
Brut, nte (t ttSnt^ti), adf, xaata,
muottoamaton, tvilielemKtttii; (futo.)
roafa, tdtleft.
Brat (t tt&ntt))|), m. brutto, tuRu«
Kttto; mt^btitil^iiita tuotante«ht9tatutu^
))oi0luCematta.
Brutal, aie, adj. pthoUinmf tttrfett,
roafa, fltwoton. m. tSrIett titte<.
Brutalement, adv. t5rfrS«ti.
Bnitaliser, v. a. t9r!di«tt fol^bétta;
xmm.
Brutalité, / ))eboatfuu«, iMt^9,
raafuud; peboulnen §imo.
Bmte, /. ittrietfin eI5in, nauta;
(tu».) alfa t^9mft i^mincn.
Brute-bonne, /. er&d ))2ittr^nttn (ait.
Bruyamment, adv, fnureSa mebtOa,
|)au^uua.
Bruyant, nte, adj, ))att^aïoa, me*
luattui; fuuri'ttttntsien.
Bruyère,/. langadtauertoa; lanertua*
faugae.
Bryone, /. loiran uautid (bryoniaj.
Buandene,/. |)e(o^uone.
Buandier, lère, «. ))cflitt, ))l^i)tin))e'>
Bubale, m. antiIo))i.
Bube, /. ntipWf, ntfpp^i^
Buberon, 1. Biberon.
Bubon, m. aio« 1. paWutt Uptx9\<L
Bubonoeèle, m. futoelo^ju.
Bueoal, aie, «kff. fuu«: nerf b.
Buccin, m. trum^etti'Ioteloinen; )>a«
fuuna.
Buccinateur, «kff- iu m. Icnfaluun
iftntare.
Buoentaure, m. fomea (aima, ioefa
purje^tt Senetian 2)ogir merta It^(a«
tedfanfa.
Bucépbale, m. 9(effantert fuurea
ratfu; (futo.) taieteluratfu.
Bûche,/, ^ado; alajintuRi; (futo.)
toltoana; latadtaîalatma.
Bûcher, m. ladotuaia; liaIfo)>t§a;
polttolatoa.
BÛeher, v. a. ftrioceftft ofamitciUEc
tveUttttt: (latto.) ^ilaantuneas pmi^'
paUtn w^n afettaa uitfi.
Bûcheron, m. ^aRoien ^aftaaio.
Bûchette,/, ^alfonen; (aetu.
Bucolique, adj, ))atmen'e(ttm&n«; —
b-8, pi, / patmenlaulut
Budget, m. ïoaittofuittnhest armte;
tufojen ia menojen armio.
Buée,/. ))e(o; (eitodnttfn.
Buer, V. a. peettt (it^Qtft.
Buerie, /. ))ef o^nene, l^tit^ntbuottc
BulTet, m. (adiettawa; fntfttfaopi^i»
fenKt; fentftpël^ttt, ))tt|^ttt iol^im o»at
afetetut tarjottatoiffl otwotut nioat ja
iuomat; l^o))eifet p5i)ttt(alut; nrtnim
iinnt^5; b. d'orgues, faman«UTUt
Bulfeter, v. a. fanetaan rabtimte*
^eettt, iola matlaïïa (ttfitttfee tt>itutn|tt«
utérin maraetaalfenfa.
Buffeterie, /. pSt^ttt^opetete.
Buifetier, m. titoftatoterae, tn^U'
nuotija.
Bunetin, !. Bufifletin.
Buffle, m. pufitoûuhMIk; pûtPUu
tittbtoeltntalia; Uittvx, cofana.
Buffleterie,/. f otamiel^n f ai! ft na^f a«
fo^neet.
Buffletin, m. ))utoelin toafiHa; pnf^*
koeUn mafUan na^ra.
Bufflonne,/. puf^totluiàimXi,
Bugle, /. (faêw.) alanlaali, afaiii^
ftturud Cajuça hugulaj; erfte ÎW^xu
nen butiu.
Bugioee, /. (taeto.) ffix^aihdï (am^
ehu$a offcinaUê).
Bugnme, /. (taern.) otaKo (ononiê
tpinoia),
Bnire,/. l^aariRo.
Buis, m. pul|i)wu.
Buisson, m. pcnfaS; ^mifaieto, tutU
bafto; le^to.
Buissonner, v. n. oleeteûa mtiba*
lo^fa [(irme^ttt, fun on fattocnfa ^Au
tttnqt]; koerfoa.
Bnissonnet, «. ^teni pta\aê, toiite*
nen.
Buiflsonneuz, euse, aé^. ^enfa^tnau
BuisBonnier, ère, aé^, totibafoefa
oU9htttoa; faire Técole b-e, laieto*
teHa, iouttlotta [tott(u))oii«ta]
Buissonnier, m. ioen fulfumttt^ltttt
Bi2lb
101
But^
f«tlMi«io; fotaimm tatfoltaia; tmifof'
oébdiOa i^tntettii paiffa.
Bulbe, /. f^mlt tnfanjimrc^a.
Btlbeix, evBe, adj. f pvUmaivai.
finlbtfère, adj. fipviiïa tantaioa.
Bnlbiforrae, adj, fi|)iiImtnuototit«t.
Bnlçan, m. fobeli.
Bvlime, m. tïH foteloifeit laii.
Bnllaire, m. f^aaiottttdten huUûxn
lototlma; bnHa^to.
iDtStnen Dutta 1. afetud; — b-s, pi i»aa«
iDÎUtnen amotit koattnu ^engettifeeti tvir*
Bnllé, ée, adj. linetiHa wa^Mittettu.
Billetin, m. mao(ifete(t; bnltetini,
U(ffift iota p^ma antama f trjaQlnen Ui*
tomu6; fanoma ifun tttadta; toiraUt'
nat Umotué; majjotu^ettU; ttttûtxihtn^
Mk6tu9; tt)ttlt«aifaiiien fuitti; tnitti,
ÎBfa annetaan tDiratftotdta, flntte j[ttte«
tt^xtiû afiaftrioidta; b. des lois, afetn^*
Moia.
Bollenx, ense, adj. raffotnen.
Bnlliarde, / luiin tiipiat.
Bulteiui, «1. pvLU, ionfo (atioa on
paflonmvototfeffi letfattu.
Bnnette, /. (e{fttnt) rautiainen.
Budas, m. inetfdraj)fatt.
Bupreste, m. faunofuortatnett (^^dtt'
tdntn).
Burail, m. rrttd farfttantaan laji*
BnraliBte, m. ja /. tontonn eflmitf ,
{ouiccci.
Bvrat, m. ttU toa^wo, toonutettu
tmSatncn 1. pttoUiotffainen langad.
Bnratine,/. ^ienompi burat.
Bore,/ larYea »i({alaTtga9;tnaImU
fnimen aulto konoritamoffedfa.
Bureau, m. ftriotudp9^t(i, ftriotud*
pul)>etti ; nnrfa^uone, tçfifatnmiOr laxté*
lioi^oiie; toimttfto; ujaliofinita; ton*
ton; nfjtttn totrfafuntaon TuuIutDût
mtrfoitiid^t; tDtratttnen laitœ; b.
d'adresse, âfiatoimi^to; b. des finan-
ces, tDa(tfOkoaroj|en tointtfunta; b. de
placement, laitod, jo^fa neuiootaan
paltotïn9pa%tloia io ))altoc(tjlotta; b.de
charité, tvatwaU^oitohtnta; b. de paix,
fotDttn^'Otlcite; jour de b., mirlahin*
nan i^tnitto.
Boreanerate, m. mo^tatoa totrfa«
mit»; midaioattiad.
Bnreaaeratie (ti ss fi), /. tDirfo^
koalta.
Bnreaooratlqne, adj, totvtamaltot»
nett.
Burette, / loS^&tnen Jitnii))]toIe9fa
fii)»i9tettu fanitu; alttamaira«; b. à
monler, t^tittilttittoatajan fannu.
Bnrettier, m. a(ttant>a(»clij[a.
Bnrgandine, / erttd Îannï9 ptttt*
mon laii, iofa faaboan flmpfnfoieta*
Bnrgan, m. flntpfutfa (nautUu$p<m''
piliui).
Bnrgrave, m, nnnaheitot; f affolai*
ncn amontmtt^s.
Bnrmylat, m. linnafretntin alue.
Barm, m. ptirtoranta, ptim^tin.
Buriner, v, a. pttrttttt ntetallet^in.
Burlesque, a^. xlïotmtn, fujieellt-
nen. — m. il»et(^e.
Bnrlesqnenient, adv, ilweifcdti, fn>'
ieel[ife«ti.
Baron, m. muortpaimenen moia Aa-
vergne'«fo.
ëiirsai, aie, adj, édit b., tperon*
nodtO'Iil^fi^.
Buse, m. !a(an(uu«ta 1. terfiffcetfl
tebti9 o^ut la^tanen naisten Ititoiefa.
Busard, m. t. Buse.
Buse, /. l^ttri^anRa; (iuxo.) raulla.
Bus^uer, v. a, banna terttrflfet ta9»
tafet lûtttin; b. îortune, loettaa on«
nea faakouttaa: cheval busqué, lou'
fetoTnonotnen çen^onen.
Busquière, /. laetafen tappx lïu
toi^fii; neulottu Ia)>fen rintaltina.
Buflsard, m. n^itnattjnn^ri, notn 100
fannun toetdtvtt.
Busserole, /. fian|»noIa.
Buste, m. rtntafttroo, t^mtfen rnnfo.
Bustrophe, f. Boustrophédon.
Bustuaire, m. |)al(anit romalaifct
taieteliiût (glabtatorit), jotla wainajon
l^olttolanan ttttre^fft tatSteUivat.
But (t ttdnt^Q), m. maait, pilfhi,
ta^ttt^«t)U!tu; tartotue, tarfotn«4)erd
fllmttnttttttd; toucher le b., ofota pitt'
unn; passer le b., ampua {iwnun;
aller au b., fnoraan rttbt^tt afiaan;
b. à b., tafal)iittt8,fttutafuf^n; troquer
b. à b., matl^taa fnutafntjln, wfilU tu
femdttd; jouer b. à b., ouû tafa«{o t>e^
lateefa.
But-en-blanc, m. ))9«f9ntantomatfa;
Bute
102
Gaba
tirer de b:, attira fttora^tt |»itf«
tuun.
Rate, /. fûtoioranto, laïo&Mcttfi.
Bater, v. n. ofata moaUin {patLo»
mjaetua [^ofuta]; tueta J^ottot^iU
lariua. — Se b^ v. r. (à qp,} vcMt^
raett ^^i^tftll jtlin; se b. Tim contre
l'autre, \fyA rilbeOtt fe^tenënfa.
Bmtiire,/. ))t)efi) maanitt«am|)ttmieto
ttxirttii»
Bntin, m. faalie, rt)6et9.
Butiner, v. n. Idi^bil faaaUfa.
Batirenz, ense, ad>. kooita flfilUft<*
toil: les parties b-es du lait.
Butoir, m. lalkoitttteitfl, j^arttnrouta.
Butome, m. (faeto.) cttiq>i, far|»a
Butor, m. ruon)on))&ii«tâj(i; (lum.)
tt)btn& mie9; butorde, tl|(tna nainenr
tt^^S anfla.
Ltte, /. maatuffula; multalâift;
OM^kvalEt; poudre de b., ntuti
Hin«ain)>umi«ta koarten; être en b. k,
000 itteftii altieua.
Buttée, /. tuetuemmirt fUUm fmn'
Butter, V, a. tueta (^oltoi, munri) ;
muHaSa ))eitttttt, mulltta.
Buttière, t Butière.
Butyreuz, euee, ady !. Butireux.
Buvable, md), iuotaïoafft tedootttiien,
iuotatDo.
Buvant, ute, aâj, juc^
Buvetier, m. ratointolan tfttnttt.
Buvette,/, ratmntola.
Buveur, euae, «. juomah, iito|»|ie.
Buvotter, v. ». T^t)^|itft, maieteOa.
By, m. (aefu'oia netooefa.
Bysae, Buaeus, m. tattt«»artooinm
fangae muinaielonf ailla; aine, ioeta
flta n>a(mi6tettiin; ((o^w.) ertte Umta
(aii.
c.
Çà, adv. tMtttt, tttnne: çà et là,
jleOtt taaatt, flnne tftnne; de çà et de
là, Hnne t&nne; en çà, t&^ân faafta;
comme ça, t&flâ tawaHa; joltifeeti. —
Çà. fii<. uo, tet)]>^aaeti.
Qa {tti)tettt&n ioehte cela fanan we«
roeta.
Oaablé, adj. bois c, tuuten murta*
ma )»uur murioé, ri)tQ.
Oabal, Caban, m. tamara, iofa on
u^ottu ihttte mii^tâtotttfl.
Cabale, /. Suutalaieten tabbala;
iuont, falajttoni; taUKiInu^; (a^fo, ^uo«
luebmta.
Cabaler, v. ». inonitella, me^feiCUi,
nttt»oa fala^ntfeita, ^rjottaa (aiiHi«
(uutta.
Cabaleur, m. iuonitte(tia, fata^f'
leiben ntn»o)o, toe^eitiill.
Cabaliate, m. labbalieta, fabbalan
tuntija.
Cabalistique, adj. labbalidttnen, tob»
balotto.
Caballeroa, m. e6|)anialâifet mtOot
Caban, m. merimie^en miitta 1. ^dftl«
Ii^etaffi.
Cabanage, m. ameritalaieten mctfft^
(ttieten moja^ailfa.
Cabane,/, mbttt, l^^px, maia; nm«
nitttd^ttKi ^tenille linnuitte; l^^tti, fa«
iuttta mtt4emmief& alntfiefa; metffte*
tttittn toitt, tecritoju; toen^en teltta;
c. de ver à soie, iDartouieta te^ti)
^effi, mieftt fiitttmobot futotoat.
Cabaner, v, ». ia se Cabaner, v. r.
ratentaa foin ilmafuoiafrt.
Cabanon, m. tott^inen mbOtf te9»|»i;
Io|i)»t ^nt[ttin« ia manfene^onec^fa.
Cabaret, m. fo^atta, {roun»t, miint*
lettari; tariotn, tee» 1. Ia^ita)itneet; ertts
YaSmi (4uarum)\ bam^^ultntu; c bor-
Sne, ^nono fo^ana; c'est on piller
e c, ^n on atttutnen lalmnatoie'
rad.
Cabareter, v. ». tjtfi. otesfeQa Ca^a«
totdfa.
Caba
103
Caco
CMarvtier, ién, $. ta^alm, hou*
tDtii tfftnttt 1. emaitttt.
Gabaa, m. ntofofo^^a (totifunotta
tmirten); UHntnitt jiaiitMa iranotuHa !o»
fmlla: itatfen )rtl8§tne.
Caoaflset, m. mttinomen fotoniic*
Gabemuif m. Mfitotnttnrt, fimtiift.
Oabillaad, m. {a)»atiiT«Ia, IttbeI)o*
Oabiae, /. m^fiitien fajttuta 1. 4i)tti
ffiiii^^alatioot^Q.
OikbiBet, m. tabtnetti, tott^ttinen f Qin«
mlo; totrfo^none; {trjotit9«, t^Sfammio;
tatbê», ra^a«; luonnontuottetben )oa«
ra^ mufeo 1. labinetti; ^umtma|a, (e^«
timaja; (htw.). ^aKttudneutoodto, ifiXiU
tn9; afian^ajlaian ^otboflaat; le c. de
Fruice, 9tait9fan ^attttittf; secret de
€., tDattiofalalfnnd; grand homme de
c, ftturi iDattiomie0; c. d'aisaoce,
maffi; c. d'orffae, famacunnit.
C^ble, m. ma))c(itoumt, tro^fi, ml*
fnntoumt; faa^eitmttta; filer du c,
iDtim^teQS, mltfailla.
Gâblé, m. ^afftt i^unottu n^Srt.
Câblée, / Iaa|)e(tmttta (nom 120
ftïta).
Câbler, v. a. ))imota toukota.
Cablière, /. hkoe« (toerf osfa).
Cablian, m. f. Cabillaud.
Caboebe, / tetiMtffl, tet9e2M>atnen
(il^^t nauta; evcid falati (aji; (fum.)
fallo, f»fift.
Caboebon, m. tiittotettu mutta ^to'
maton latttdfiwt; nupi, tenlifainen.
Cabotage, m. ronto^urîe^bnd, ranta*
ftite.
Caboter, v. n. pntie^tta rantoia m^S'
ben 1. foaridtodfa.
Caboteur, m. tannan^nrie^ttia, ran*
tofulfija.
Cabotier, m. xwia*tXvA, faartMO'
otud.
Cabotin, m. fiertamft UweiUitt, U*
mdiantt; ^sono nK^tteliitt.
Cabro, /. teltneet, jalat.
80 Cabrer, v, r. ian)o^taa ^i|^)|n
^mofedta] ; (futo.) tutmidtua, nttrcM*
Cabri, m. moMa, fôno^tarttfa.
Cabriole, /. firman^^^i»^, ^^^ittffft.
Cabrioler, v. n. finnata, l^etttlia %Xj*
CabrMok, m. fobriolettt; fIciDilt M^
^l|»raifet aionnitoot, ffitt^t
Cabrioleir, m. firmaaia, |i9)»ttfdn
l^eittttift.
Cabron, m. oo^Iaunal^a; tnmtfft'
faa))U.
Cabna, adj. m. chou c, |)âttfaaii
Cacaber, v. n. litbottaa f|Mlto«
Caoade, /. tatpeen teto : it^lmâ teto.
Caeao, m. tafao^^u; rafao.
Cacaotier, Cacaoyer^ m. fofao^uu.
Cacaoyèro,/. lafoopnidto.
Cacarder, v. n. taafottaa.
Caohalot, m. ^^timaiaA, erS0 toatad^
foian lajli.
Cache, /. fatfb, ^ttIo))aiffa.
Cache-cache, m. iiitloffiQa olo
(ïdtti).
Caciiement, m. ^iilottominen.
Cachemir, m. faai^'anooimnfoitoas
Ca«4mtrl«ta 2:^ibetHn maa^fa; fad^"
mir^nitoi
Cacher, v, a. latfett, ^ittlottoa; |ieit«
tft&, kocr^ota; falata. -- Se o^ v. r.
{atfei^t^a, piiOtt, Ii)QUitt; merl^eta tt«
fenfa; se c. de qc, ^tttttt itin falo9fa;
se c. de qn, otta ttarotlUmfa jfnta
wadtaan, ))tt&tt fala^a jMta; so c. à
qn. Itt^teft ilulta ^iitoon.
Caohet, m. i^itfleri, finetti; werRi*
ral^a o)>etu9tunt|i^a, ntoCa^ateria^ta ).
n. e.; lettre de c. (wanl^.) Imtttifaa(«
UfcSa flnetiHtt fuljettn ftr(e, fifiUtttwd
iotaftn falai^ta laot^tt; cet ouvrage
porte le c, de son auteur, tttmtt teod
tuntnu t^IItt tetiittltttnftt.
Cacheter, v. a. fnïfea finetitta.
Cachette, /. piito^atRa, Ii^mt^^atlfa ;
en c, fatatotbfaa.
Cachot, m. ^tmett n)on(tuOtop|»t
Cachotterie, /. joutakoitfta fuurien
muta falatfttttfflen teleminen.
Cachon, m. catefu, 3nbio9fa la^toa*
toan ^nnn ))i]^Iatnett nedte.
Cacique, m. muinai9«metflfotatnai
ru^tmaO.
Cacochylie, /. ^ono nto'an fulatu9.
Cacochyme, aâj. ja $. taubiQifla ned«
teittt tttl^fl; (tnm.) othtilinen, ^mcffiia.
Cacochymie, /. ne^teiben toubittU
fuu9 t^mtfen ntumiUfa.
Caoodémoii, m. ))a^ §enlt.
Caco
104
Gagé
CMologie, /. toirl^ttittcn (attfclma.
GMophome, /. aftnicn c^ttfohttu.
Gaooeitie,/. motannio.
Caeosèle, m. tnrl^a^ttinai ttito 1. ht*
CSaietier, m. faftu^fa^iDt.
Cadastre, a», maafiria, \oïa \timxU
titt maatUoicn amantuben j[a ttuid^d'
tilon; maatiloien atoarnuben ia toilie*
ItietUan artoio.
Cadastrer, v. a. toimittaa cadastre
(ï. e. f.).
Cadayérenx, evse, adj. ruumitn*
laltaitien, raabou'; odeur c-e, rnumitii'
^alvi, raabon^aju; avoir le teint c,
t^ttU mnnttiittaltatfelta.
Cadayérique, adj, runntiin»; ouTer-
ture c, ntnmitn leiffanS.
Cadavre, «i. ntmntd, raato.
Cade, m. fnutiometeri (fuotamttta).
Cadeau, m. lal^ja; Mtït, pihot; U»
retitu olfufiriatn.
Cadeias, m. etnluKu, munalulht;
Inninfoatttnen |)5^tttfa(ttSto.
Cadenasser, v. a. (niita etnlufutta.
Cadenee, /. ta^tt, |)oIeiito; tabanfi,
(o))^iin>etât)S; Uerit^S; InouteiDuuS,
fotntu lanterafenimlfesfa; mar(]|aer la
c, kDtttata ta^tt; c. parfaite, impar-
faite, foto, ^noli tabanfi.
Cadeiieer, v. n. toaarin^ottaa ta^tt
1. lobattfi. — V. a. ta^tiin fotoittaa;
c. ses pas, a^tna ta^iit mnfaan; c.
ses périodes, autaa Inontetoitntta, foin'
tua (anfelmillenfa.
Cadèiie, /. laleri'oriatn laj^Ieet;
(tatm.) ))ittttn!t, rautarcn^a^ Iat»an«
^artaaefa; crttd lait ttfimatfta ta))etta.
Cadeaette, /. l^tudfKiImirro.
Cadet ette, €uij. jia s. nnorem^i 1.
nuorin totii\9tli, fifart^ta; nuorent^t
loiraMa; fabetti.
Cadette, / (aalafitoi, latttoifft ia
hbmttdiitakintfl; bt(iarbi»Ie|)))t.
Cadetter, v. a. laafaltiotlîitt fo^Iea.
Cadi, m. tttrnUatnen titomari.
Cadis, m. lartca lot0afar|t.
Cadmie,/. fmffi^a))po; iaImeiarftnfK«
titDî.
Cadogan, t Gatoffan.
Cadoïe, /. otoiUnfftt, \lippl
Cadraa, m. aarintonfelKo» liiaialsttttt;
feSoittanlu; erU )Nit>enn (aji.
Cadran, Cadnimre, /. f^bto^IIe*
mat tamtitt4»ui9fa; ertts )Ki|Krtn (sit.
Cadre, m. le^, reunii^, )|m)>dr^S;
fummitclma, faatoaud; lantamu^iitB
refr^tten (ariottamtdta koarten.
Cadrer, v. n, i^l^tecnfo4>tar feiatua.
Cadne, noue, aij. toon^ rtututtnt ;
rat|naS, fitula^; ra^pioQa oima; (fuio.)
latoatoaiuen; mal c, laatiuoatneii; legs
c, succession c-e, rauennut teSto*
menti; voix c-e, mitdttëmtttfi intiS*
tettu ttttnt (ftttnest^!fe«ftt); lot c, ofauS,
io9ta faaia (uopuu.
Cadaoéatear, m. romalainen fota«
aime.
Caducée, m. 2)f2erfurton fautta; ai^
meen farnoa.
Caducité, /. wanl^nud, rai^nuns,
rab)9iotiIa.
Cafard, rde, adj, ulfoluflattn, teeS«
fennelt^. — «. tee^Ienteltid, ultotuSattii,
tttoptffi^; damas c, |moît{t(f(tnen ba«
madtt.
Cafardage, m. utfofultatfuus, u(fo«
))^bt)tod, telo|)^^^^0.
Cafarder, v. ». tee^fenneffii, oUa uU
Cafarderie,/. f. Gafardafe.
Cafardise, / tee«lennelt^ Tcm^ietiS.
Café, m. ta^wt; la§mi)>a^u; fa^
n)tla.
Caféier, iére, s. fal^n)t|)ut«ton omis*
taia.
Caféiére, Caféyère, Caféine,/, ta^'
tttbutéto.
Cafetan, m. tau^tana (turRilainen
toxitta).
Cafetier, m. la^tvilan i[ttntd, fa^toi*
îeittia.
Cafetière, / Ia^n)i))annu, fa^tot»
lannu.
Caftan, m. I. Gafetau.
Cage, /. linnun^fifft; a^baS tom*
mto, fo|)pi; ^uoneen le^S; ratadlotelo
(leHoéfa); iaatttto, libad; affunauriS*
tiRo ; rauta(an(a»merRo ; lalolatisla ;
(latn.) mdr^fQ, m(irdf^to|»))a; c. d'un
escalier, l^ortaan fatoS; mettre en c,
^tsttttt lop^itn, n)anteuteen.
Cage, /. (etdint.) (anabitaincn ^an^i.
Cagée, /. ^ttltQineu, ^ttffi tâ^teniU
Gnge
105
Cala
dgier, m. limtnnTou^^ia^.
Cagiard, rde, adj. lai^U, laxAioU
tdma, ït^iQê. — m. iaiêUxï, tocte^
Gagiiarder, v. n. laidlotelk, n^ete*
GagnardîM, / laUfottelentmen, tôt*
tele^tamtnen.
(âmeux, ense, adj. I&nftâfattri; ut'
iia«, 9tba<, tottlûtlctua.
G^^t, ote, ad), ja f. tce^IentelnDâr
nITofnttattii.
Cigoterie, /. ttattnntSi^^^, MohxU
tatfnué.
GagotioiLe, m. teIot)t)6i)9d.
Cagon, m. toan^to; t]^mi{i& aroéte*
Icttw.
Gafae, /. foagt, ^offantilainen Iana«
Cahier (^ Ia«te), m. j>a|)erin)t^to;
KrioMiot^to, ^arjotn^wiçlo; (ueitto«
tti^lo; (wanÂ.) 9{andfan fttttt^ien toa«
(tdtit^Hritct ranintoalle.
GahiB-eaha, adv. itittt ja nHin, ^tto*
no<ti.
Cahot, m. j^etfûu^, m&tié (roauuu'
icn); lno);)|)atnen L c^&tafainen tie;
loo^tuft. •
Cahotige, Cahotement, m. aiolalu^
jen ^etlaud 1. tddjâtjd.
Cahoter, v. a. ja v. ». ^cttaJ^uttaa,
(cttabtaa.
Cahate, /. ^dUea.
Caïc, I. Caïque.
Caiepnt, m. faiet)ut*9ri^; fadtut, iodta
fttâ faabaan.
Caïea, m. fuflaripultn koefa.
Caille, /. )^Uop\m (perdix coImt-
mxj»
Caillé, m. )>itma.
CaiUebotte, /. koUUpiimtt, maanto*
pitmft; ))itmdIeqIo.
Caillebotter, v. n. k)timtd 1. totimit»
Caille-lait, m. (laéto.) matara (Va-
Uum V0rum).
Caillement, m. iuolfuttaminen (maU
bon).
Cailler, v. a. iuolfuttaa (maitoa).
— Se c^ V. r. juodta, iuolfcttua.
Cailletage, m. ISrpattjd, lorutu^.
CaiUeteM, m. nuort pelto^^ç.
Cailktto, / iisoffiitiii (maibon);
ma!o, ntûlonen; t9r)>StteInoa namn,
Caillot, m. ^tsbt^n^t ivcri, l^urme. .
Caillotie, m. ittoifnobOi
Caillot-rosat, m. era^ t^aar^nan laii.
Caillou, m. fuutito, (imfta.
Cailloatage, m. (tmfi6', htuttloteo!'
fct.
Caillouteux, ense, adl fuuti(o!i»ia
ta^p.
CailloiitiB, m. maanttenfora.
Cauaaoan, m. turffilaifen fnurikDt«
jlrtn fiiatnen.
Caïman, m. amerifolahten hofobUi.
Caimand, Caimandenr, Caimander,
t Qaém...
Caïqne, m. era^ 9rfit>elagt9(a ffit^
tttttf aittd; lalenptttfL
Caisse, /. ttr^tu, artlu, loari, foltvo;
ral^alirdtn; ra^M, ladfa; rum^n;
loattnnjen fo^^a; ^at)eriIaattRo; tar^*
fo(a (torma^fa); c. de marchandise,
lauy^^ataioaran tulhi 1. ))aIto; c. des
raisins, ntfmaloota; c. d'épargne,
faadta))anfti; tenir la c, ^ottaa xa*
^aSto; battre la c, rnmmitttaa; ban-
der la c, la^tea raVaiamafent.
Caissetin, m. rufinaloota.
Caissier, m. ra^a^ton ^oitaja.
Caisson, m. toannnt, joidfa futicte^
taan fotamte^ten muona ia faifntlatfet
fotatoarat, mnonanaunnte Tuittiman*
nut i. n. e.; mûununfaotiffo.
Ci^joler, v. o. ^^mailia, fntjûta, mai*
rtteHa; mûitttfemtflla mtetelia.
Csijolerie, /. ^^toaitemitieit, matri*
tttd, imarnitf.
Cajolenr, ense, $. matrtttelijla, tmor*
tcUfa, lie^aYoitflia.
Cajnte, /. laiutt, ^^tti (lattooSfa).
Cal, m. fanfa, famaia; muhila, !n(«
mu, jMbfa; (uumalon ^fara.
Calade, / tien »tectetn^i)6.
Calaison, /. (otwon f^n)^^^ loebe^fa.
Calambonc, m. ecad a(oe>))uun laii.
Calambonr, m. t. Calembour.
CaUonent, m. CaJamente, /. ïouqxu
minttu (môlista ealamintha).
Calaminaire, adj. latmejanfetainen.
Calamine, /. foCmeja, erae ftnKu
fitDi.
Calamistrer, v. a. ti^ertda ^iutfet
Gala
106
CaU
Calamité, /. fatmeja; floraffl; erd^
fùtmavL (ait.
Calamité, /. toaurto, onnettomutt*
ben !o^tttit9 (^(einen), maankoattDa;
tu^fa, loattoa, otinettomuuf.
Calamitenx, ense, adj. onneton, fur«
tecu [uriuteltatoa.
Calamus, m. lalmudiunti.
Calandrage, m. manleloiminen.
Calandre, /. manfeti, mûnlellkote^
Tta; ^^reneiCamett leitDo; tx^9toppiau
fen (ait; i^toUntato.
Calandrer, v. a. manMotta.
Calandrear, m. tnanletin koettti&.
Calao, m. noKa^aratta.
Calatrava, m. ed))aniatainen rita«
rtlitnta.
Calbas, f. Caleba«.
Calbotin, m. t. C«lebotin.
Caleaire, adj. !allmfelainett; tuf c,
folfflfitot — m. tairttferro^.
Calcédoine, /. lalcebonUfinDt.
Calcédonienx, ense, adj. wa(fottt))«
rifa^ [rallidttnjtdtii].
Calcinabilité, /. lairmoittaioatfuud.
Calcinable, adj. iota tuoi Ia(fi«
noita.
Calcination, /. lalflnotmttien.
Calciner, v. a. fatfinoita.
Calcium (um = oom), m. fattio,
metalloibt, iota on lodin a(fu»aine.
Calonl, m. ladtu, luwunladiu, artoio*
Ia«ht, feltoide ia^tn; ^arfinto; ((&of.)
ratfotttoi, munuai^tikot, mura; litoi'
tauti; faire le c. d'une somme, (od«
!ea fumma feftoitte; de fait c, l^^tvin
(arfittuanfa.
Calculable, adj. ma^bottinen ladfea,
arioata 1. ^arfita.
Calcnlatenr, m, (astunteliitt, (ukonn*
(adfiia; iota tt)t^6tin j^arttit. — adj,
tartoin l^arttiiva: esprit c.
Calculer, v. a. la^îta (utna, ladtea ;
anoata, ^artita.
Calcnlenx, enae, adj, ((&&t.) fitocn*
fctattieti, muranfeîatncn. — t. titoitou*
tinen.
Cale, /. (attoan alitt ofa, niuma;
(a^belma, poutama; ))urfin>attama; toie«
retott rantaporrad; tpaaial. (aatOrioSa
nodtetaan tafa|)tntaaTi, alit^te; engen
^atno; (mettto.) ronlatMvff^ (fthoan
alitfe toetSminett.
Calébas, m. (Mïo.) ratHYSt^fl.
CalebaMC,/. turpitfo; fur^jttfa^imtto.
Calebasûer, m. lur))itfo«i)uu.
Calebotin, m. funtannto^|»a, no^talU
Calèche, /. fa(et«fi, tott^tfet mouo
nut; txU ^untu.
Caleçon, m. alu^bonfut, laTfotigit.
CaJéractenr, m. Tetttotone (^O^r^Sft).
Caléfaction, /. (Smmit^d, lammitta*
minen.
Calemar, Calemare, m. t. Calmar.
Calembonr, m. tatamburi, fanaleifli
I^erudtutoa fanojen e(t 4^tft«ft8nt^n>ien
anatn eri mertit^ffitn.
Calembonriete, m. tatamburttn f^ax*
ra^taia 1. tefiifi.
Calembredaine, / (orutud, toa^t,
tDcntte.
Calencar, Calencaa, m. fallt9rar«
womnt toâritttt^ tnbtatamen tangae.
Calendaire, m. lirtonttria.
Calende, /. etttd no«to(atto« timi*
lo^ttmotdfa.
Calender (r &&nt^^), m. turfttlamen
muntfi, bertotfc^i.
Calendes, /. pi enfimUinen tuutait#
ben )>attott roma(at]e«fa ajanta^fn^fa;
le second des c. de mai. n^ttmtinen
tontofuun ))tttn>S; j>a^))tento!otte.
Calendrier, m. talenteri, almanoffa.
Calendnle, /. rtntitutta (ealmdulaj.
Calentnre, /. erSd tutma tumnetauti
merimtebt«f&.
Calepin, m. fanaluettelo, mut#toon«
^jano'tiria; C|rctr|?tittria.
Caler, v. a. ta^tea )>nrieet; toaaiafia
1. teïiitta tueta. — v. ». ïiian f^mttfla
ta^btt [ïaitt)a«ta] ; (tuio.) antoo m^ï*
ben, ^lerS^tt)»; c. une roue, faïmata
))t)9r&.
Calfait, m. tt(ttn, titttnranta.
Calfatage, m. tiltttminen; tule.
Calfàtenr, m. tlittiitt.
Calfater, v. a. titttttt.
Calfbtin, m. ttitttittn ùpnxx,
CiJfentrMC, m. ttitttminen, tutfimi»
nen, ttttaamtnen; tutttndta^^urat; fitti.
Calfeutrer, v. a. ttitttfi, tuttia, tt«
tata (ratoia).
Calibre, m. taCtberir am^nma<afent
CaU
107
Galv
omatno» 1. tentdiiurtfa; fmtratt
fofo; (xat) paf\vmî, ^mpttr^d; îaXU
bertfom (HeSofeMiit); faHoedit mttta;
malt, toûkoor mttta, o^je, ofra9; û9tu
mttta; latttHinfaama: fdtmtmie^ett toara
1. fmtimiiMiint; tiiltfe^; (futo.) taji,
loctH, lûltft, (ttonm^ amo.
Calibrer, v. a. foltbrerata, funntaa
fiwcn atoarnu0; mttata ^mjiHxibm
tDttlt rattaadfa t&^mttlleen.
Calice, m. fafRI, tnaQa; (upu (tu*
Ion); avaler le c, fomiti fttrflii.
Calieé, ée, ad}, (la^m.) lutoutta koo'
ru^tetttt.
Galiemal, aie, adj, tuSanfatoun»,
CaUeot, m. erSd )>uinpuli»tanfaûix
Itttt.
Calicnle, m. (fadto.) ^e(kDe, l^ilfe.
Califat, m. fadfln amo.
Calif, m. lalifi.
i CalifoiirehoiL, adv. xat\aïn, faffu
^aoroin; être à c. sur qc, ofata jiltn
vîtoa, t(i^bcl[ife0tt; c'est son c, fe on
I^taen hppt^ofenfo.
Cftlin, ine, adj, tmartetenja; malrtt«
Mtma; faidfa, metelii, toimeton.
Galin, m. titnalainen metaUif eo9 (I^ij^
ia finRi).
se Câliner, v. r. ïaMùttUa, toete*
Id^tttft.
GUinerie, /. matrtttt^, tmarrud.
Galiene, /. (latm.) ptnit, ru^ma,
kaniia.
Oaliomer, v. a. no^tao l^auftaffa,
^InltSa.
CaUenx, ense, 04/. fdnftttnen, pafi*
îaxavata.
Calligraphie, /. faunûf iriotnf.
GaUosité, /. fônftttf^^d, ))a^taraU
fuue.
Calmande, /. falnttnft«fangae.
Calmar, m. t^nUtottiû, ^nàtuppi;
<elciint.) imitaU (sêjna loligo).
Calme, «clj. tt^wen, tt^t^m. — m.
ti^iociitd, t^men; (fun).) rau^a, (e^o,
ti)ptic
Calma*, v. a. nnt^b^tttttt, ie^titm,
ron^ottaa, ^iSitS. — Se e., t;. r. tDttV
tiyil, Icpp^tt, afettua, tl^t^nttoiE.
Caimeao, «dj. ja 9. falmuffinen;
lelimitti; crtte ^ttCftlarkoaincn fanaae.
Calomel, Calomélas, m. fatomei.
Caiomniateitr, triée, ». ^eriaaia, p^
nettdtja.
Calomnie,/, i^anettelemuien, ^erjlQue,
parieue.
(âtlomnier, v. a. panetefia, ^eriota,
parjata.
Odemnieiisemest, «tv. ^iaaioot«
feeti, panetelleii.
Calomnieiz, ense, adi, i^erjeatoa,
parjûatoa.
CàUmière,/. ^cnfipi^efi) (la^ten Uîffi'
falu).
Galoricité, /. organiHieten fappalten
rtfSliincn Ittmmtn.
Calorifère, m. (ttmmiti^efone. umti,
iodta (ttmmtn (ctoitetS&n ufeaue ^aa«
caKe. — acE;. (ttmmintii ioljtama.
Calorifloatioii, /. organiflieten lofM
pûtten kootma f^nni^ttttmttttn Ittmnttnttt.
Caloriilaae, ndj. (Smmitttttt)!
Calorimètre, m. tttrnmSn'mittaaia.
Calorimâtrie, /. I&mmSnmittaui.
Calorique, m. Ittmm5n«otne.
Calot, m. I^atnnpefd, (atuntaft.
Calotte, /. tûbttt, pataUtft; fatolt*'
fen papin ^ippi; pUtoIttupen tanfl;
mtelanponfl: narrimafft; puneti VSm*
menetttt pfittla'elle; loripapuudti; c. rou-
ge, tarbinalin çitppa; c. des cienx,
tatioaanloft; c. du crâne, p<lttn(afi;
c. de sabre, mtefanponfi; donner une
c, antaa loittopuueti.
Calottier, m. latinteftitt.
Calottin, m. narrt, t(toeilu&.
Calottine, /. ptltfaruno, tnaruno.
Calqae, m. ifun fuioan ^a^momii^
kDain ptirroe Ittpituultatoaan poperUn;
orjatttnen muIoKu.
Calquer, v, a. IdpiluuUatDoan pa»
periin pttrttttt fntnan j^a^motoitxoat;
orjiallifedti mufaiQa.
Calnmet, tu. ifo pitppu. iota 3nbla«
nit fâ^ttâkDttt rau^anatttoiafolmiteefa;
ran^anpiippu.
Calas (s ttttnttii)), m. fttnfttsti^it^t
na^ta; folmu tatttuneedfa (uuefa; (tnm.)
paatomne.
Calvaire, m. pttttfatto'paifta Sentfa^
femtn luona; tummnlle afetettu rieti,
ioSa p&ftfallo'pailfaa fuwaiOaan.
Calville (= toiiO,fii. MtDiïvometia.
Calvinisme, m. Aaïwtntn oppi.
Calv
108
Camp
Calviniste, «. loItotBilaoïcn, tcfor«
mcrattu.
Calvitie (tie = {U>/. taIitt«»ttif)Md.
Ganuaen, m. maafant ^Çbclltt ai*
itDalIa tDttrilId; !iiDi^ticro«; {atpto&ri'
nen ialolttot, famea.
Camail, m. ))iid))on mtitta; erié ^en«
gettifen fsab^tt ta(wit)tthL
Camarade, m. totoert, Tamraoti,
Camaraderie, /. toroentu^r tomerU
funta, tomertdto.
Camard, rde, adj. [a s. IBtttttiend,
litteanentt.
Camarilla, /. ^ffitfiiaTt lemmtngtt.
Camarine, / juoiouffa.
Cambage, m. (toanl^.) inomaioero,
i8omait|)ano.
Cambiste, m. mcffelilanti^tas.
Cambiiim (um = oom). m. pvixhtn
elantonedteet, ma^Ia.
CamboïlB, m. p^OrilnradtDait ^i^Ia,
toan^a ra^tpa, iola luo^un ^^6r2lnna«
ttaMa.
Cambrer, v. a. loaretoûffl taitouttaa,
laartaa. — Se o., v. r. laoreutua, tte*
ro«tiia, fierot^ U^U.
Cambréfline, / ^imotn litnalQîtgod.
Cambriqne, adi la Iwngiie c, tàaU
(ifilaieten Itelt.
Cambrare,/. faari, faaretouu^.
Cambuse, /. ruo'anjatO'|)aiffa lat»
tPûdfa.
Cambnsier, m. mitonattrinn \au
tDaSfo.
Came,/ (eitttnt.) men^e-toteloinen.
Caméade,/ »ttort|)i^))nn.
Camée, m. lafftioftrtnen, futotÏÏelei*
lattu jatofiiof.
Camélée, /. eteId»enro))aIainen ptn»
\a9ta9t0X (enêorum).
Caméléon, m. (atneleonti; (fnko.) ^nt'
festtelema i^mtnen.
Caméléoparde, m. lamelcoparbi.
Cameline, /. Ittu^ttatoa (myagrum
faniùidatum) .
Camellia, /. tauni^fuRainen fa«iDt,
tameliatuna.
Camelot, m. famlottifangas.
Cameloté, ée, adj. lamlotintoltaû
fe!fi tttbottu.
Camelotier, m. ^uonon, aIa«artDOtfcn
•'••^F^e^^asa a^v^v^Favv«^pa^ vs^w^a^Fv ^aa^asr^^^wa^^^^
rit
CamélotiBe, /. buoao tamlottl
Camelotte. /. «nonedtt ie^ ttef ;
Iai!en(aifct aia^artooifet laiiMotoliHirttt;
meubles de c^ fttt^mi^Sf^mt
Camérier, m. ^smoin i^KmmttiMeii
famanbetra.
Camérière, /. eS|)anja(atnen lamon«
rouioa.
Camériste, Caméréra, /. lamari»
rontDo (fiototsfa).
Camerlingue, m. farbinali'tDalHo'
fi^tiert |)aûn)tn ^ototSfa.
Camion, m. ^ieni nn))|)inatla; ffifU
rottaat; reteitt; o^ba!Teeit)>3&t joita
taa^uttimtffi M^tetaSn; toSriâ^efat*
tila.
Camisade, /. Binen 1. a!Ii«amaama«
ton i^ntfttje.
Camisard, rde, $. tamtfarbii ))itf!(u
ntmi (Setoennilâiftlte reformcratuiSe
Submig XIY aifana.
Camisole, / aluelitioit; c de force,
))a{toUin)tt.
Camoïard, m. tutunlarn^oi^ta tel^
longad.
Camomille, / ju^annuffen fuRa
(matriearia ekamomiUa).
Gamonflet, m. f^t^tett^ toi^ùam,
iolla fatona ^itt^ttctaon totfenfKntihi;
(tuko.) tôrfed tonttanS 1. foI»titS;niu«
ti^auta.
Camp, m. (eirt, fotaUtn; Ictritett^
acmeija; tat^telntanner; c. retranché^
linnotettu (eiri; c. volante, ^lartiofunta;
c. de manoeuvres, l^ar jotusletri ; as-
seoir un c, afettoa (ein: lever le c,
|)0t9taa (eiri; prendre le c, (ft^tcfl
i^atofaOc; aide de c, objutanti.
Campagaard, rde, ady ja t. mea*
latnen, tâlon^oiCainen; niaaSa afnia;
maamonKa, maat50er9.
Campagne, /. tenttfi, tonner; maa*
fcutu, maolunta; fotaretli; maison de
c, maa^utotta; pièce de c, fenttât^ffi;
aller à la c, Id^teS maoUe; aller en
c, (d^tctt fotaan; battre la c, famota
^ttfin, tuttta afema; ifxam.) ^onraitta;
çairal^tua ajiaeta; en rase e^amonai*
feda tentâUit; bâtir une maison ea
trois c-B, lolmena ttuetcna rafrutsa
Canp
109
Gand
fooiie; la e. est belle, tviQet fèifeioat
nitmitiia.
Ganpagiel, m. iDft^tttiieK ^te|itvi.
Gmpan, m. ^t^reneatainen marmeri.
Gaamie, /. finfifet 1. l^o^eaii(aiifai«
fct Tit)fet hSonfaltoifiÏÏa tit^fuitta; fe(«
featoîtamen forietné forûttitaiftefa pi»
lamefo; éanle c, oaUmniniitun (inula
h e le m um).
Ctapanelle, Camptnetle, /. furien*
hSio, fettofuRo (eonvolvulta êepium).
Ctapaaifonne, tidj, leHottmuetot'
fiaiipanlle, m. hdoitûfnli, feSotae*
tan.
Ctapannle, /. teQofuffa; fellonmtio>*
tainm hitan fu|m 1. loer^o.
GampaanlA, ee, adj. fcuonfoltotnen.
Campe, m. trtte lanloan lait, bro«
i€ttt
Gampêche, m. bois de c, !atn)>ef(^U
|>iia.
Canpement, m. (etrtt^; (ctritiatffa;
retfirunta, jola fotaiouton ebeH& tullee
fdnf aiRoja tarfaetamaefa.
Camper, v. a. afettaa fotaiouffo tei«
ritn. - V. n. offa tetneffi;(tutQ.)eIe9'
KSa Mffin aifaa, oUa pti\)9Mt]tn fl«
ian pnuttn»\a, — Se o., v. r. afettua
Ictritii; afettua, afettaa otoitfa j^Iin
paxttaan; afettua mteflatInS'afemoan;
c. là qn, iftttfitt Oman onnenfa uoiaan;
TOUS voilà bien campé, flinS^ft n^t
olette alfa (miaefa.
Gampben>ta, f. Camphrée.
CampkoTate, m. Tanmerthi^^)»ottien
fuolo.
Camphorique, adj, acide c, fati*
»erttiqa))|)o.
Campbre, m. fanwertti.
Camphré, ée, adj. fanmerttil^|iona
fefotettu.
Camphrée, /. tanmetttU)|rtti (eam-
Camphrier, m. Ianmertti|»nu.
Campine, /. f^Stettyt Ianan)>ot!ofet.
CampoB, m. fatunnatnen ton(uIu)>a;
In^Ki^m; se donner c, pMH toatiaa«
pUmUà.
Camus, uae, adj, ta $. i^pMm^u
nen, n^taiteniltnen; t5^|)âneutt; (fnm.)
afCiet^utot, ^toe^t^nl^t.
Canaularohie, /. roistotoalta.
Canaille,/ roteteuHIfl.
Canal, m. fauanHi; toeflio^banto, oia;
toirratt nra, mirranjuoma, ttirran*
timo; ^ro; merenfalmt; fuoru; neétet*
htn îttïtapniîï (ruumiiefa); (fuw.)
fetno, neutoe.
Caaalicule, m. (fadio.) loana (tor*
reéfa, ItÇbeefft).
Canaheulé ée, adj, manatnen.
Canalieation, /. fanatDotttamtnen.
CanàUser, v. a. fanatooittaa.
Canapé, m. fo^wa, ^uofnufo^a.
Canapsa, m. rendfeU, re))t)n, feefefi;
ren«felinfatmattn.
Canard, m. forfo; c. sauvage, forf a;
c. privé, anf!a ; iol^toUntu, toteteitntn ;
c à duvet, eiberl^on^t.
Canarder, v. a. mStii)t^«^atfa9ta
am)>ua; am^ua forfia.
Canarderie, /. anffatar^a.
Canardiére, /. ^t|tti 1. maja forfien
toâiit^miettt toarten; |)ttta))tt))^tttuen
Canari, m. lanari^uu; fanatilintu.
Canaaae, Canaatre, m. fna«tert-tu«
pMa.
Canoan. m. fuuri melu jontauitdta;
flttootou tanefi; tieltttelemlnen.
Cancaner, v. n. tonifia cancan'ta;
ttelttenfi.
Cancel, Chaneel, m. !orfea!ueri ftc«
toefa; ^uone, mieftt malttoflnettiil flit«
Ii^tetfittn.
Canoellariat, Chanœllariat, m.
lanMermtoirfa.
Cancelle, m. tott^Atnen meriha|)n.
Canceller, v. a. mitttttSmâtfl te^bfi,
laiâifeu wotman menettttneeffi iuM*
taa.
Cancer (r aSnt))^), m. (Ittttf.) f))»i9ft;
(ta^ttt) ttapn, ta^tifferBn mmit^9.
Cancéreux, euse, adj. ft)9»ttn!oItat«
nen.
Canche, /. fa^ttfatnen, faete^etnft
(aira).
Cancre, m. trapu; fatturi, fltnluu'
fart; tpm\po, ioIf)|)t.
Cancriforme, adj. frawunmuotot*
nen.
Candélabre, m. tnont^aarainen f^nt»
ttlSniatfa.
Candelette, /. (iam.) ptxilMxta.
Candeur, /. tutl))ttt5m^^«, roaîaU
Cand
110
Cano
fitnd, aU)ofl|bttiiiifi^^; la c de ses
moeuTR. to))am(a ^n§tait«.
CftBdi, aé}. ia s. tonbi [foferUta];
sucre c, nmbtfoteii, tri^taStétunut
fotcTt, rtntafoleri.
Candidat, m. fanbibati; wtrEaan
p\9xm, mm»
Candioatore, /. lanbibattiia olo;
^^rltmtnen (ïoirfoan).
Candide, adj, n)t())ttën, tootainen,
atoof^bdminen.
Candidement, adv* toU^ittëmâett,
iDotaifc^tt.
se Candir, v. r. tridtoHietua, trie*
taHeitte (œlca [roferteta].
Candis, m. foferoitnt ^ebelmftt.
Cane, /. naarae^anffa, «forfa; (hxto.)
faire la c, oSa |)etoi0anfa.
Canefas, m. ))u(bant, ))urielangad.
Canéficier, m. fa9fla'))uu.
Canepetière, /. tra))i)ilintn, fatfan«
Canepin, m. faritfon na^ta.
Cane^nin, m. manoinen inbialainen
l^um^ndlangae.
Caneter, v. n. n)aa))ottaa anian ta«
koafla.
Caneton, m. anlan^oitanen.
Canette, /. wâ^clinen anfla; etâd
fopfenïeifit; tno|)))t; moto.
Canevas, m. lantoa^fi; fanetoatau'
gaê; jou^tlangae; (!uto.) fnunnitelma,
fttonno^^ laamau^; (merim.) ^urirton*
Canezon, m. naifen Ittmit.
Cangrène, I. Gangrène.
Can^e, /. Ittnafatnen fibntuefone.
Caniohe, /. tott^Sinen totllatotra.
Caniculaire, adj. jours c-s, m'dtH^
ton.
Canienle, /. loirontâ^tir @tnue.
Canide, m. ercie ^û^iufatian laji.
Canif, m. p'ànnlimxt^if t^n&weitfl;
c fermant, faranaaeitf!.
Canillée, /. (fa^to.) toebentoefor U«
maeta (lemna).
Canin, ine, adj. loiran-; faim c-e,
a^an niidil; dents c-es, ht(ma^am«
paat, fiimU^ampaat'j ris c, imanauru.
Canitie,/. ^iueten ^armaue;(fun).)
Man^uud.
CaaiYean, m. tvtbeniuotfuttomifefrt
fomerrettu Itmi; latu'oja.
QêMMàkÙÊ^ /. trëi leiiMiumwiloû*
nen noflonen (datisea).
Cauage, m. f)|9nttTtt)w«fla (can-
nera) mittaaminen.
Oanne, /. ruolo, fa^ila; ceiwnifllat»
nen rnofo; rnofof^^t; )»itttitbeit mttta
(2,ss metcr'ia); e. à sucre, loterimoto;
c à vent, tlma(>iyef^; c-s badines,
rottinlt.
Canneberge, /. larjMlo.
Cannelas, m. tanehfoferi.
Cannelé, m. er&e |l(fti(an{aan (ait.
Cannelé, ée, part, ja adj, uurretts;
!aneItntottrinm.
Canneler, v. a. fuoruetaa, uurtiuir
manata.
Cannelle,/. Candi, laneltnhtori;!»^
fnn^ono: c girofflée, r))i|tifancU.
Cannelier, m. IancU)»uu.
Cannelon, m. uurrettu |)nbbinlU*
luofL
Cannelure,/, uurre, fuorroe, nxuuu
Canner, v. a, mitato cannennt*
taHa.
Cannetille, /. ftenëde »ttttnnettl|
ffopta* 1. fultalanta, fantiyi.
Cannetiller, t^. a, neutoa fontil*
jeiÛa.
Cannette, I. Cannelle.
Cannibale, m. i^miefi|j(itt, totnin^
fttontotatncn.
Canon, «i. fanunna, ti)Ri; tiyfietë;
lit^ef^n^uttt: tormi (fonitun, fuomn);
i)i(Ii (fanturtn); ^oufnn lal^ie; (littnie;
ontelot tuelatmet; (ctoofen fttttnlutt.
Canon, m. fâëntS, o^jc, eiainuenuo*
ta; !tiRofttttntb:mnnI!iIunnanf&ttntS;
pt^i^ttn micften luettelo; ecfte lait fnu*
ria |)r(inttittrjatmia; IaetufaaiDto;(fott)
fanon; le droit c, fanoutStnen 1. fit*
f oSincn lati; c. des écritures, raama*
tun fanonittifet {triai
Canonial, aie, adj, fanonitttnen;
tnomto^erran»; heures c-es, mci&rft'>
t^t ta^nalcet fKftftrioeta (bren^tartoeta),
ioita latoUfet papït ffltttttjtnd ))tttmfin
§etttntt lufemat.
Caaonieat, m. tnomtol^erran miifo,
lanonifatt.
Canonidté, /. !anonitttnen artoo.
Canonique, adj. lanoniOinen.
Canoniquement, adv. f trffofttttnt5i
mutaan.
CODO
111
Capi
noL
Canoniser» v, a. iu^Kifc^ti ^)0Sfi
jalUtaa.
CanoniBte, m. tanoniHifen latn o^jet*
taio.
Canonnade, f. ttjfetlitt am))ttinmm.
Canonaai^e, m. taito t))Ilien Id^tttt'
mifedfa
Canoimer, v. a. t^teitit am))ua (toi*
^oÏÏiflin, muurttn).
Canonnier, m. tt^Ktmic^^ ti)f!tjiunl«
latt; c pointeur, ti9ttnt&]^tdtti&.
Canonnière,/, am^umareifa; tt^fH*
nrie^fn tdtta; toltimen^e; Umopkidf^.
Canot, f». ruuçt, fuutti; tnbtaiatnm
loen^e, te^t^ fonmita ^nn^a.
Canotier, m. ruu^enfoutaja.
Cantabile (e ttifnt^^), adj. îmilttia-
MNiIft fo^iwa. — m. (foit) mieno lau'
timta|>ainen f&mel 1. melobia.
Cantalonn, m. ertt^ tnelonin lajt.
CantareUe, m. tou!o§8r!a, f)a|)iitta^«
Cantate, f, fantati, in^Ialonln.
CantatiU'e, /. Aa^ainen faittaH.
Cantatrioe, /. (aulûiûtar.
Cantharide, /. ))an4luuta, iuntnffa.
Canthna (s ftttitt^ti), m. filma^ieli,
fUmatinrlfa.
Cantîlène,/. lonlunen, meifnnen.
Cantine, /. ^uttototelo; inatteteitta«
Ttn lan^^afiia, froumi.
Cantinier, ière, $. marfetentart;
mnoitafan^^iad leiri^fa.
Cantique, m. ^U^tt^dtotTf!, Iirf!o«
mtrfi; livre de c, ïDirpfirjû; le c. des
c-8, ^alotnon lortea metfit.
Canton, m. maafunta, pitrihinta,
lùntont.
Cantonal, aie, ad}, maafunnati^, lan^
tonin«.
Cantonade, /. fultdfien tandta ittx*
teri«fa; parler à la c, na^ttamaaa
^n^a ifnlte utTo^uoIena oletDoIIe.
Cantonné ée, adj, tutmidfa ||>i(atei£[a
loridtettu.
Cantonnement, m, fotamiedten ma*
iotitô laiM^unfttn.
Cantonner, v. a. maiottaa fotamie^*
l^a faupunfei^iit 1. I^ftin: pilareiiïa
foriétaa trnrlat. — v. n. ûQa majotet^
tnna, mojaiHo. -r Se c^ ti. r. Unao'
tuIfeSa njarndtaa afemanfa.
Cantonnier, m. timtarfadtaia.
Cantonnière, /. fâng^n uubin, ran«
ftnen; l^ela 1. lUfo tirdtun lutmadfa.
Cannle, /. pïm putfXf ruidiun ^utfl.
Caontohone, m. lautfd^uft, gummi
eladttcunt.
Cap (p aant^t)), m. ittemt; etufeula,
loffapuu: ^aa; de pied en c.«tttree0ta
Ianta))at6in; c à c, tal^benledten; che-
val c. de more, mudtû^atnen l^mo*
nen.
Capable, adj. Iijlenema, felkoottinen,
tilpo, taitatoa; capable (de), ftlmoViu
ntn, ma^boQmen i|ltn; faire le c., otta
taitajia oUtoananfa.
Capacité, /. ttïaiDUUd, toetoifuud;
îtjftif lelmoutfuud, taitamaiîuud.
Caparaçon, m. ^roofen totmi.
Caparaçonner, v. a. loimeHa ptiu
m.
Cape, /. mittaf faopu; fabetotitta;
((atto.) ifofeiU; sous c. falam^^iaa. .
Capéer, v. n. olla toeft^aioSa.
Capelan, m. ^Q))))t'))arla; tvai^dmen
tur^Ialala.
Capelet, m, tx'Aê l^etoofen tautt.
Capeline, / toarioâtin, l^untu : ^aa«
man fibe 1. taare; Sl'^erfurton ^attu;
rautataffi.
Caperon, m. t Capron.
Capillaire, m. txù ladtot (adian-
thiun).
Capillaire, adj. l^tud^illtn«; tuyau c,
^iuépxîll
Capillarité, /. fa^tQariteti; ^tu^^
)>it(imeto, ^uo!ot«»cto.
Capilotade,/. lt^a*raguu; mettre qn
en c. fuomia 1. ^tedta rutt.
Capitaine, m. latteint, ^aamte0, ))aai'
liffa, fotaio^taia; Itnnan^erra; c. de
cavallerie, ratfumedtart: c. de vais-
seau, fotataikoan ^aaHilfb: c. de na-
vire, lau^^ûtaltoan paafltita, laimuri;
c. des chasses, ^Uj[a§ttmedtan; c.
d'armes, rudtmedtart; c. en second,
taa))ifattetnt ; c. de pavillon, tafulat'
tcini; c. de port, ^ûtamQÏotteim; c
général, edpanjalaifen maatunnan ^al*
tiia; ttodto»a'en paaUtlfS.
Capitainerie, /. linnattl^erran loir*
Iq; Itnitan^erran afnnto.
Capi
112
Capt
CSapitamesse, /. fa ad}, galère c,
t Capitane.
Capital, aie, adi. ))Sii«ûfla1Iinen, ete^*
t»tn; crime c, pengennTo^, Çengen*
afla; peine c-e, fuolemanratifatdtnd.
Capital, m. )>Stl'oma, ^ttSfitmma;
)>tttt'alia.
Capitale,/. ^Stttau)»unft.
Capitaliser, v. a. ^Sfi«omatfi innut*
taa.
Capitaliste, m. ra^amied, ral^art«
Capitan, m. toaltaferdtaaia.
Capitane,/ amiralifatma.
Cai^itan-Pacha, m. turffifatneit fuu*
n«amtraûlt.
CapitatioB, / ^enftral^a, ^enftioeto.
Capiteux, ense, adj. )»asi^Sn ment'
lott, luoiouttatoa.
Capitole, m. fafntoltum 9^oma0fa.
Capiton, m. farfea fllffi, nxntufiIRt.
Capitnlaire, o^;. tuomtotapituUn*;
!fHç))ahinnan»; assemblée c, tuomio*
a^ttutin, ^a)|)^ten fofoud.
Capitolaires, m. pi, fron!ft(atSten
hmtntaitten f&SnnSt.
Capitolairement, adv. fa^ttuttttatn,
fa^itttlin tofiaûQ; les clianoines c. as-
semblés, fa))ttult!fi foloontuneina.
Capitnlant, m. fa^itulin jSfen.
Capitulation, /. antaumud, §etttS«
m^S (Itnnan, afetbcn); tvaolt'e^bot
(mntnoistett faffalaistcn leifarien tvaa*
lidfa); foto^altDeluS'fontra^tt; (futo.)
fomintOr fuostumud.
Capitule, / ^ient (ufu bretotartoSfa,
mesfnfiriadfa.
Capituler, v. n. antautua, l^etttfiS
(finna, afett); ^ieroa foiotntoa, perfib-
Capoc^ m. tnbtalainen ^um^uft.
Capolin, m. ntef fitofaiiten !trf!marj[a«
Capon, m. n)etjart, )»etturi, n)i(^illi«
nen f^elaaja; (tou(ndfa) fietenfantaja;
(merlto.) ïattt^tuft.
Caponner, v. n. pefata tDtlpiÏÏtfedtt ;
tottjata; (foutu«fû) fieliH ïantoa; — v.
a. (meriw.J fotata ûnTfuri.
Caponnière, /. am))umatuopf)a.
Capoqoier, m. inbiofoiiten puu, ioS<
fa fo«njûa capoc (f. t. f.).
Caporal, m. for))rQaH.
Capot, m. |ilt9intti)t (j^Ciefa); être
c, ^(itoittt; faire c, kooittaa ()»elief8);
(fnto.) demeurer c, ttliniStt;S>
Capote, f. ta)»ottt, natdmittta; fota«
uujen fopaitfatto; (merito.) c. d'échelle,
))orra9(atod.
Caponlière, / fttttrif{(mn!fatitett
ttîcrffo.
Câpre, m. faa)»^art(atn)a; faa^)»art«
matruufi.
Câpre, / fa))rt«fadtt>i.
Capriee, m. otffu, mirîtjuo^be, ^a«
toe, foure; itfe)»ttiftt^6.
Caprieiensemeni, adv, otluHtfe^tt,
ttfû)tttfe9tt.
Caprioienx, enae, aàj. otfuttinat,
ttfepiitnen.
Capricorne, «i. faurid (ttt^ttfUerSn
nimitiçS); feinftfe^pft, tiuftanen (er&<
^^0ntetnen.
Cftprier, m. Ia^ri9»^enfa«.
Capriflgnier, m. metfft«koithina|>uu.
Caprimnlgne, m. t^dtetlatla, fe^rd&ilL
Caprisant, adj, m. pouls c, e)>tt'
tafainen fuonent^f))t^^.
Capron, m. manfllfa, tdtutettu man«
riffa.
Capse, / U^ad âttnest^9n))))uia loar*
ten.
Capsnlaire, adj, fotelomatnen, fo^*
fcïi».
Capsule, /. la^feU, fiemenfotrîo; ni*
koeStitteen Uip^a^ itaut^ttu. .
Captateur, m. jola tvtetoteHen, mil*
pttto, juonittelematta faa ilin.
Captation, f. toxV^xM, luonittelc
matta faamtnen.
Captatoire, adj. tDtefottetetoa.
Capter, v. a. tvielotelltit; n>tr^lÏÏ&,
j[uoiittte(emalIa tamottao.
Capteur, m. Iaa^))QriIain)a.
Captieusement, adv. ftetotoaifeSo,
petoCftfeQa tan)oaa.
Captieux, ense, adj, ftetotoainen, ^e«
tollinen, iptetad.
Captif, ive, adl ja 9. fotatoanfi;
toangtttu, Ttbottu, Ia(le§btttu;n>tetelti),
(umottu.
Captiver, v. a. loatigita, fttoû, fal^
(f^tta; tnafentaa, tuaÏÏottaa, mteSl^ttfttt,
Wtcl^atttta, ïumota. — Se c., v. n ^tt»
(ttii, fut^taa 1. o^iata ttfenfa.
Capt
113
Gara
Capture, / tDangitfftnmen, f tomt<
iten; ivelfatoanfeud; latman toaffotta*
minen: maHotettu (aitoa; \acAi9, rl)5dt0;
foIafuijetn^'tatvaTatn pot9«ottaininen.
Oaptorer, v. a. ottaa fttnni, wan«
fitta; mallottaa 1. faa^ata laima.
Gapnce, Gapaclion, m. munf!tlaa)9u ;
toa))ini l^SS^ine; (fo^m.) fannu6.
CapnclKmné, ée, adj. (tastu.) tan*
nv^tia ioani9tettu.
Caj^cin, ine, $, fa|»uctni4nunffh fa«
^nctm«iiiinna; erttd iDâ^tttnen ruuRu.
Capneinière, /. fapuctnUIuo^art.
Capnt-mortanm (um = oom), m. t.
Tète-morte.
Caqnage, m. Çïïien fuotaantinen 1.
neliftoi^tn ))aitemtnen.
Caque, /. na9faf(a, pnUxïta, netiffo.
Caqner, v. a. berata, fuolata ja ne*
Ttrfot^in fuïïoa fl&it.
CaqueroUe, f. Casserole.
Caqnesangne, / punatoutt.
Caqnet, m. (orutud, ttfotn^, iaafo*
tné; c. bon bec, ^aroRa; (fnh).) fit»
lenfantaja, ïietttteUja; — c-s, pi fit'
ftmtnen.
Caqnetage, m. (orutu9, fttotud.
Caqnète,/ fala^^tt^.
Caqneter, v. n. faofottaa; (omtella,
ioariteSa, fifottoa; tl^^itttt ^auffua [ia^*
ttfotradtaj.
Caqneterie, /. f. Gaguet.
Gafjnetenr, eiue, «. loruttelija, iaa*
TitteliiO; filottaia.
Caquetoire, /. erS« tuoUn (aj[i.
Caqnenr, m. filltit fuo(aaja.
Caqaille, /. nadfaffatnen.
Car, eanj. fiaS.
Carabe, m. merenfufta.
Carabin, m. farabinleri, farbtntQa
loaruétettu ratfumieS; betaaja, jolo
ferron n^faHettuonJa raçatifar (Sl^tee
matfotl^infa; iota rtibatffa (a^trttuanfa
muutamta fanoja (â^tee pox9.
Carabin, m. ^oanourtn, paivan*a\a*
jan faUt'j (xxoal) (aatetaibetta eppitoa.
Carabinade, / farbinilla am)>umt«
nen; ratfadtaian fSttnn&^b^^; orla pt^
(aamincn.
Carabine, /. Iarbint*)»^df^; vi^fattu
tuù^^é\ti; tuefatt.
Carabiner, i;. a. ri^Iata ^^f^. —
V. n. tan^oeta, omt)ua; (fnto.) ferta
u^aitaa t^dieftt 1. ritba^fa; ladfea
mnntamia fano|a ia fttten ISI^tett mat*
fotbinfa.
Carabinevr, m. pti9^\^ rt^laaja.
Carabinier, m. f arBiniïïa koamdtettit
ratfodtaja.
Caraeo, m. tnntnoinen ttoi9))ttftt.
Caracol, m. escalier en c, fterot
aetutmet, ftertorû^nt.
Caracole, /. iifitn&tnen I&ttnna^bt»
(tatfa^taian).
Caracoler, v. n. ^^))))tt9tttttt l§e)t)Oo
nen, ))annû tepo^telemaan.
Caracoli, m. er&d tombaftn lajû
Caracolle, /. erISd tnbtalotnen ^apu*
Caraconler, v. n. f^^ertâd [{^k^(i9«
fc«ta].
Caraotèrej m. ntetfli, tuntomerffi;
ftriain; aa^tdto; ^rttnttifirjam, pun9^
taxoï; lolbtomerfli; tutinu^tdl^ti, omU
tuifixud; luotutt^ (uonnonlaatu; mtelea"
lnivLïL9, nero; luonteentutoaud; tvtrla^
artoo, artoommit^d; maltuud, te^ttoft:
il n'a point de c, et ffUntM oie toaU
tnvLtta, oifeutta fii^en.
Caractériser, v. n. (uetdla tumtu^'
tii^bet; fukoata ilun luonne, omttui*
fuu9; otta jfttn luonteena, omitui^
fuutena; la générosité qui Yona ca-
ractérise, jolomieliftotod, jofa on tei«
bttn ïuonteenanne, teiue omitutnen. -^
Se c, v. r. ilmatdta omituifnutcnfa.
Caractéristique, adj. omitutnen, fo«
raftertdtinen, jifun luonnetta ilntaifeloa
1. futoaatoa.
Caractéristique, / laraftertdtifa,
jllun l^engen tapi efmeen omituifunben
1. luonteen fukoaud; luonteen omttui«
fuuffien luetteleminen.
Carafe,/, farûfim.
Carafon, m. jtta^b^tt^d'adtia; ja&^«
b^t^^^uffo; notn ^uolenlorttedn tt>ettt«
M wiini^ttffu ran>intoIotdfa.
Caragacb, m. fm^malainen t^unt'
^u(t.
Caragne, /. laranna^gnmmt.
Carambolage, m. t^Sntttbd biQor*
bt^a» fun pcHio fatnttaa façta munta
^auoa.
Carambole, /. ))unainen patio h\U
iaxM\a,
8
Gara
114
Carè
OanaMer, t/. a. jtbctttt t49ntft4&
fettft tawottaa taffi )>auoa(]|tIiarbidfa).
Caraael, m. iaxamtSix, ))oItcttu f otert.
CaramovsBaQ, Garamoussat, m.
tnrtlilahien tanj^l^alaima, jionla )»ertt
on ectnomaifen lorfea.
Caraqne,/. ))ortu0a(t(atnen lattDo.
Canuiain, «. !ourt, ruutano.
Carat, «. taroti, fnOan )>ttl^taitben
mftttrft; tiniantti))aino (noin 4 gran'ia);
— ù-By pi, timantit, ioita ))amo(ta
mbttbattn.
(/aravane. /. bratoani; fnuri mat*
fafeurue fau))patniel^ttt 1. (9l^ttntoaeI«
tajiia Stftmaiffa; iouffo ^9be«fatulfe«
iota !atiJ|)^a(otkoeia; SRa{taiQi6>ntarien
ri^tiretft meritfe.
Caravanier, m, fotnclhi aiaia taxa»
toaiti^fa.
GaravaiLBérai, Caravanaérail, m,
(eyo^Kiiffa ja ratointola tatakoanetïïc.
Garayelle, / crttd tottl^&mcn )»0TtU'
gatitattien alii6; futtri, l^uono^ti raftxt«
iteths titrRilatnen fotalattoa.
Carbatine, /. ^Uiatt n^Qett^ clft^
mentonota, tal)a.
Carbonate, m. ^iiIil^a^))otneti fuofa.
Carbonde, m. farbunteli (crde ru*
bintu lait); (Ittttf.) erS0 paifnRecn loii.
Carbone, m. ^hlUaine.
Carboné, ée, ^iilttt fif<litod.
Carboniqne, oc^'.l^iUeafefainen; aci-
de c, ^uIt9a^))o.
Carboniser, v. a. po(ttoo f^fttt 1. f^*
fltfi, miUnta.
Carbonnade, /. I^UIoIfelIa fttrtt>cit«
nett^ li^a.
Carbnre, m. ^iiti'Otnecn ^l^bidtt)^
mnmt ainecn !anOfo; c. de fer, I^ij^*
(itoi, grafiti.
Careailler, v. n. knlaa, tDtferttttt
[pelto^^idta].
Carean, m. fanlarauta, lanlafa^Ie;
fanlaloridtuo taÏÏUtttotdttt.
Careasse, /. lunranto; (atttannttilo;
fiuoneenIc^&, ^noneenfaltood; rautalan*
latnen naiépUffxnna !eba; (angaSatie*
bottu rautalanta; tithtnulo; (ht».)
)|Uti tai^a i^minen*
Carobariaa, Caroharin, m. §at«(ala
Garoin
laltainen.
omatenx, enae, aé^» fk^fitoftit'
Careinome, m. fi)9ti>l
Cardamome, m. larbemnmtno.
Cardasse, /. rao9ttmet topainfifilli'
fttt koarten.
Carde, /. mutttasnain taMten fi^d*
ttttottiji tcl)>aatoa le^tten jia forficn fU
fud; lartta, roafi, fûtoitfiiL
Cardée, /. tattaumen, mitft torttaait
1. fatoitflmcen ferraUoan ^nnaatt.
Carder, v. a. tartata^ loafia, faiotta.
Cardenr, ense, $, tarttaaio, fakottfiia.
Cardiaire, adf. f^bâmen*; ver c.^
f^b&ntnato.
Cardialgie, /. fi^bStitauti.
Cardiaque, adj. ia m, f)|bttineu'; fty*
bttitttt toaqioidtatoa; fifbttmatr^^tt.
Cardiaque,/, (faito.) nuhtla, abbe»
ptUaïoa, ftlalatnen (leomina cardiaea}.
Cardier, m. farttoien tefija, «mMift.
Çardière, Cardère,/. erAd o^boHeeii
(ajii (dipsaoïa).
Cardinal, aie, adj, ))Stt*aftal][tiioi»
))ttd'; les quatre points c-aox, Unon
nditt )>ttttfuuntaa; les vents c-anx,
toattttfetoat tnulet; nombres c-aox,
toarfinaifet (oslufanot
Cardinal, m. farbinalt; (elSint) (^tt^*
natniffn, )mna))nlmnnen; ttf^i.
Cardinalat, m. tarbinatin anoo I.
X0XXÎ1L
Cardinale, /. crSe btfittr ïarbinoli*
fufta (hbelia); erttS punainm ^^9it»
tetiten.
Cardinaliser, v. a, pnnaifdft kodr^
m.
Cardon, m, t^panialamm artifoRa
L maamomena (foSioi).
Cardonette, /. metftt'artifolta («y-
nara).
Csxéme, m. paaUo, ^aSton^oifa,
(aSftatnen; fKtaStofaama.
Carème-prenant, «. ^iinaioitfoti
folme enftmttUttt (^âtiofttt, la^Iioinenj
(tuto.) ladfiatdnarri; naurcttaioasti
^uettu t^minen.
Carénage, m. (aitoan faSiStammeit
f)|rittttenftt toriousta loarten.
Carence, /. toarain punJU faoUnpe»
fttS[d; procès verbal de c, Itt^çftE
tobtdtuS, jota annttaan, fun r^6Stettd«
tottSft et o(e takoaroa.
Caréné, /. laimatuantura, laiioan^
em&{)un; latioon iotben)»tnnatt aSa ole^
Garé
115
Caro
19« ntnaoïi ofa; féSistoiiitla foriM*
ratncn; (lof».) tocn^o, fS^ti, pta^tm^
falttttnen Ic^ti
OarèAé, ée, a^. (fofto.) tten^on»
nmotoinen^ Ui^ibmltamta,
Ctréner^ v. a. faflif tamolla foriota
laitDa, tUntft, ttarontaa.
CMneamt, nte, adj. fuijiaaioa, ffi^
toàïimH, Ite^ûfottfeioa.
Caresse, /. fusioammen, l^^iottiti^f,
nriclit^s.
Caressé, ée, adj. luolcaifcdti te^t^
[maolatilfceta].
Caresser, v. a. fniioto, ^^toftiHtt;
wkïïttUà, matriteïïa.
Caret, «. ertts funri til^iifoima.
Cargaison, /. loitoanlostu
Gargae, f, (loi».) ^aalanltoutoti
aostotontoi
Cargaer, v. a. {taixo.) (oalata iioe«
totontoifla. — v. «. kDaarua [lattoadtol.
Cargaeur, m. (laito.) |>(ult, jolui
^ricet i&tiuttetttttti 1. noetetaan.
Cariatide, /. (rat) foriati, xafvu
nntflf fa natfen muotoon te^ti) tannatin
pilarin meroeta.
Caribou, m, fanabalatnen pmtiL
Garioatore,/ tatitaturi, ^tlffabitta,
tiDatutoa, trtDimtoa.
Carie, /. luumiittt; moete (totlja^fa).
Carié, ée, part, ja adj. k^onnnt,
mftbftniti^t, maçiinttmiit, t^e^Iaaittmiut.
Carier, v. a. mttbanttttt, m&bdnn^t'
tu, la^ottao* — V. n. mttbftttt, la^ota,
ptSfiaantna,
Carillon, «i. leffoim l^ititt; titeln,
^ratt; ennomatfcn §ieno rauta.
Carillonner, v. n. foittaa tettoiQa;
tti^fafelloia foittaa.
CariUonnear, m. IelIo)>fUn«foittaia,
teSonfoittaia; metelitinoetaja.
Carinaire, /. era^ totetotnen 1. tttt<
fiufenïa.
Garianenz, ense, adj, toïittmantaU
tainen f^aifulfeesta].
Cariset, m. erttd tarfea aitotnainen
longod.
Caristade, / aimn, annin.
Carlet, f. Carrelet.
Carlin, m. ino))fiIoira; itadaloinen
raba.
Carline, /. er&e o^bafteen taji (car-
Imaj; iiaara0tno))fi.
Carliagae, /. (laim.) m, »»ififa,
talfa))o(ja.i
Carmagnole, /. ertts taflt, jota V^U
tttoat ^uritmmat buitnobfi&t roitdfaIai«
fcn koaSanhunouIfen auana; txH fa«
man-ottainen tan9fi \a laulu.
Carme, m. ïarmcUti'niimffi; c. dé-
chaux, déchaussé, ))alia0iolfattien
munffi; acier de c, tertte o^nidfa nt^
Uta^toifi^fa fonjisfa: — c-s, pi, mo*
(emmiffa nelinStnen 1. ndifUma (no)M
))aflo J^eittaceftt).
Carméline, «mI;. /. laine c, t)igogna«
ttittan (ttonorn))! laii.
Carmélite, /. farmeittt'nutina.
Carmin, m. tarmini«))nna.
Carminatif, ive, adj, \a «. toaifan*
))iifiattu9ta ||>urfaawa; «))ttTfaatoa Ittttfe»
Carnage, m. uerentonobatne, toen«
fantia; ta))))o, faatumnd, inteetat)^o;
tnetfa«otu0ten laatammen: petoien raa«
telemten elttinten It^a; taire c. aux
chiens, antaa foiritte li^a.
Camaire, adj^, (i^adta eltt»!
Carnassier, lère, ady li^aa f^Sf^ft;
al^koatti, raataetta.
Carnassière,/, am^uivarain', metfa*
(aufht.
Carnation, / It^antoari, i^on ttttri,
i^on uatittod.
Carnaval, m. larnaioali, la^fiatS*
^utottnlfet.
Came,/, fk^ritt, ttari, fnlma«
Camé, ée, tl^on kottritien.
Camèle, /. ra^ata))))oIeen uurrettn
reuna.
Cameler, v. a. nnrtaa ra^ofa))pa'
leen reixna.
Gaméole, /. farneoli.
Gamet^ m. mutdtoonpano'firia, pxu
ni fontohrja.
Camifloation, /. tanti, |o«fa tnnt
^ebmiatoSt ia muuttntpat Ii^otiIaltai«
se Camifier, v. r. mnnttna li^atfl
Carnivore, adj. li§anf^9pa, a^ati*
f^Sja, raateletta.
Carnosité, /. U(a^a^!a.
Caronie, /. iretae nainen, aatta.
Carolin, ine, adj. ftaaxU fnnren ai«
fainen — m. fatfalainen fnUara^a.
Caroline, /. risotfalattien l^opeara^a;
Garo
116
Garr
erftB ol^bafleett lait (earUna); tarofitta
Mtjarbt^elidftt.
Caron, m. fUatoati iDii|>a(e; fefiilt«
xoïlia (nifua ia offvaa).
Caronade, /. tl)§i)t akoarafainenlai*
koat^fft, faronabi.
Garononle^. kDtt^ttmen (iJ^aliiCo.
CaroB, I. Carus.
Carosse, m. palmu\nnin BebelmS.
GaroBÛer, m. ertts ofrilalainen paU
mxOfViu.
Carotide, /. fanion, ^ttSn tt^tttfuont
Garotique, iMdj. uneliad, unitautinen.
Carotte,/ moKtainenf ))ornana;fa«
rotti; tu^ana))uif!o, joSta nuudlaa l^ie*
rotaan.
Carotter, v, n. pttata fûttodtt.
Carottenr, euse, Carottier, ière, t,
fatta 1. itara (lelaaia.
Caronbe, m. So^anneffen Iet))8, 3o«
l^annelfen leipSpuun ^ebelmii.
Caroubier, m, So^annelfen letptt»
Caronge, m. t^tfang-radtad.
Carpe, /. tur^a, tonta.
Carpe, m. ranne, ranmn.
Carpean, m. mtt^tttnen iuxpa; touta.
Carpette, /. f arfea, rattainen ^aRa*
fangod.
Cwrpien, enne, adj. ranteen^.
Carpière, /. tttr))aIamintffo, fafo'
lammufo.
Carpillon, m. wtt^tttnen tur^a.
Çarpin, m. pta^a^pt^Mi, erde )>i)bftii
laîi (earpinut betulùsj,
Carpophage, adj, iofa ^ebetmKta
CarqnoiB, m. nuottlopfa, koUni.
Carrare, m. farraralainen marntori.
Carre, /. &atitnla!t; mte^udtan ^It'
pVLOtx oïtapmtH] fengân fôr!t; une
bonne c, une solide c, I^arteto)uu9.
Carré, ée, adj. ncltta^fotnen, ne(t^«
fulmamen; tanoffa, ^artetna; nombre
t,, neli&Iiidïufn; partie c-ée, neltn oU»
minen; bataillon c-ée, nelidtulmaan
afetettu çataQoona; racine c-ée, nd*
i&Ittfiunri; période c-ée, ^bkntn \n*
iuMa laufelma; c. des épaules, l^ar*
tma, l^artilad.
Carré, m. nelitt, neQ&f S9, neUfnInta,
neltdfulmainen ala; t^elUauban ntutu;
Yo^n futoafht ; tatiibnait nntotiiit etcU
nœ ndiftd'Ofa; tamauuxen )»rtottt)>a))tn.
Carreau, m. nelt^fulmainen (aafa,
Itnela; faafeli; netiehilmatuen fatu*
1. (atttaftn^t; (isa*oteta ïa^ttttn (attia;
aRunanntntit^ allunantafi; rl^i^timaait
farfanen; neltdfulmainen ^o^iatoerlXo;
fttnf^tt^l^nn; neuIontuett^^u)|; rUjiraiita;
iarfea nelitabfoinen koiila; neltto^Iot*
nen mnn9t!^Rt;ruutu(fortidfa);nuon,
n^afama (ioutfen); c. de la foudre,
ntfoftn nnoli; c. de pierre, ndita^*
toifetfi ^atattu Itttt; coucher sur le
c, maata (atttalla; c. qn sur le c,
I^bbtt ihi ))itltt!fenftt: de meurer sur
le c., faatua, jftSbft ntoQeena ))atfaSe;
brochet c, fuuri ^aufi. — Carreaux,
pi (ïaito.) runl^ttttti, latRi alulfen run^
gon ^li^uolelle, t^urjetta marten afe*
tettu tanfotaludto*
Carreau, m. tDatfan^uSidtud (lap»
fentauti): {painajainen.
Carrefour, m, tienn^ti 1. «rieti^e,
tabuntulma, fabnnridteilkje; dans les
c-s, fabnnhiinttefa.
Carreger, v. n. (mertU).) (notoia.
Carre&ige, m. (attian (aefeminen
fimUaa^oifla; fitotloala, ioda fe Iae!e«
taan; t^b)>anta (a^lemtfedta.
Carreler, v. a. ladtea Ittoilaa'oiHa;
païiata fenfiâ.
Carrelet, m. neltta^fomen matraeii*
neuta; ^noU«i)m^t)r& n>tUa; miettafol*
mitablotfeOa terttll&; futfilS; Umtun«
knerno; (eitttnt.) !ammelta«, fantifta;
er&d nounaJ^tiri.
Carrelette, f, tnHùtnmnîa, fiïtn»
miilo.
Carreleur, m. Ittoenla^fija, fabna*
la^fiia; c. de souliers, rajafntttart,
fenattn))atl!uri.
Carrelure, / ^uon^anturoitfeminen;
^uoli^antura.
Carrément, adtf. nelifulmaan, nûu
fulmatfe^ti; ^^dt^fuoraon.
Carrer, v. a. nelttal^Ioifetft, ueliful*
ntaifelTt te^bd; afettaa neltStri; foret*
toa ntiVàbn 1. toifecn arwofertaan. —
Se 0., t;. r. p^fiitttM,
Carriok, «i. fapxùtli, miitta.
Carrier, m. fituenlou^tia, fttoen(o^«
foja.
Carrière,/, fimenloul^os; ftipûfentts.
Carr
117
Cas
tatfa«tit«ratft; (hm.) dtoftit nNttflud;
fUtootnd; toltlarata; donner g. à qc,
antaa afian menna menoanfa; se don-
ner c. aux dépens de qn, )>Ua)>tt^eita
tofea ifnêta.
GunrflloB» GarrillomieT, GanflloH-
neiiT, t. Gaiill . . .
Cwriole, /. rattaat, turm^rattoat
Carrosse, m. fuomt' 1. tattotoau*
imt; c. à deux fonds, ndittn'i9t»tta«
mot manant; c. coupé, ta^ben»Ututta«
nwt toannut.
Carrossée,/. toaunuOinen.
Garrossitr, m. toonnuinteftift; toan«
nnJ^twonen.
CarrossiB, m. fuotmon fuljcttaio,
lonnnnannt.
Oanronsel, m. rttan!tI)Mi, turnand*
peli; tnntou^; tntnan^fentttt; tarafdi.
Oanrwuse, /. faire c, clonnoita,
iiiobcn, mxxta citttt.
Carrare, /. l^arttaleto^ (i^mifnt 1.
UNUittcai).
Cartanx, m. pi (latto.) merilartto.
Gartayer, v. «. wttltttttt nratfet a*
jlae^fa.
Carte, /. o^at t^a^tot: )»al^toiCanft;
forttij ra»intoIan rtttinn; tartta; c.
de Tisite, tertoc^b^^lortti; c. de sû-
reté, pù$fi; c. du dîner, ruofaittta;
c. géographique, maatartta; c. ma-
rine, mmfartta; c. généalogique, fa*
fatoaln; c. blanche, an)oin tooltuu;
fonftu ())eIUftt) ; jouer aux c-s, I^0btt
torttio; à oui la c?, tenen on loaoro
l]|9bft? pérore la c, ioutua ))oiS uralta,
tntta Camille; — c-s, pi ptîïxafyit
Cartel, m. fobaainUltnd'tlrja; toaa*
bintaftrje laffintot^tduun; tottli^u^
fotoioanfien ioat|ettamtfe«ta 1. tarfu-
rien aIo6*antamtfeSta; fominto î»tttt*
tSmttstA !au)»anhtlB«ta meritfe foboa^
aifana; fatua, jota fnQettaa loanHa;
fcSontotere, »lo^^i; tttt^incn fciatt*
lello.
Cartelet, m, er&9 ridtiraitaiaen toxU
latongad.
Cartelette, /. ivâ^ttinen tonotaltmen
Cartelle, /. (iniattu )Krgamcnti«(c^tt;
nd^ifct ))ttuUtoi)t Ino^telt^itt teotflo
narten.
Cartero, m. tirlclaattn.
CarteroB, I. Quarteron.
Carthame, m. (fa«to.) faflori*
Cartier, m. lortiattftitt; tortti!an)i^
|na9.
Cartilage, m. ru9to.
Cartilagineux, ense, adj. rnltontol"
tainen.
Cartisaae, /. larttfaai: UtotiUt te»
rtttç fulta«, §of)ea« 1. filmlanfa !orn«
neniomuïfla koarten.
Cartonaneie, /. taito fortiMa en«
mataa.
Carton, m. pd^toi; taTtnafl))a^eri;
)Ki^iDtIaatiRo, i^î^voïiïpaê: nubestaaa
i>ainettn le^ti ftrio6fa; iaatoa|nirTo9
toûbmatte pa^tùtU', paptxïtU tcto aimj.
taaffen faaanUelma; c. lammé, In^
lotlle n^uferretta paf^tox; c. pierre, tU
»i|)a^toi; c. cuir, na^fa))a9»i; relié
en c, )»al^ioi!aajitn ntottn.
Cartonnage, m, ^l^iounnitontinca;
tmbtotntbc; (Ki^ttitcod.
Cartonner, v. a, nitoa )»a^tt>iin; )mi^^
toïtia ioarn9toa;^annannbeStQnfa)Kit*^
nettnja arftia ttnaan.
Cartonnier, m. t)ûl^n)tnteltjtt; ^1^»
totfaup||>ia9.
Cartouche, m. rennaloridtutfet; maa^
lontfiaa 1. idîtanma lori^tettn t^
tottafanan, nintiaierfia j. m. ^ai^Sriatt.
Cartonehe,/. (nattant, (atinn; tar«
teé^i, laaiatotero; fotantie^ ^àM*
ttria; c. à balles, faaIaSa woradtetta
tMitruni; c à mitraille, rac^an'))a«
trani; c. à fusil, ^^dft^n ^attaat.
Cartonchier, m. ^atrani'taefa.
Cartnlaire, ». lno9taxï*, hrffo'ar»
{i«to.
Carns (s tt&nt^b), m. aattoati.
Carve, /. ertts Iala»erff o.
Carvi, m. tamina.
Caryatide,/. I. Cariatide.
Carybde, m, G^r^bbid; tomber
de C. en ScyUa, jontaa oia^ta otti!*
toon.
Caryophyllé, ée, adj, netlifan fafai*
acn.
Cas, m. tapau9, to^taad, fottamae,
fetfla; tïia, tttotfaa^; orn>o, ))aino;
te!o; afla (otteabea), Tttta«a{ia; {Uttu
o)>0 Plû, tafad; (iota)).) tatpeentefo;
en c. de mort, jo^ fattaiti laolema;
ce n'est pas le c, aiin et oU aflaa
Cas
118
Ca88
(atta; au c, en e. que, iù^ ttlin tie*
née; en tout g., !aifif(a tajH^tttfldfa;
par c. fortuit, fattnmalta, fatunnai*
fedtt; faire c. de qn, de qc, pit&S
jhi attoù^a, pMU jftn tttrfeilntt; enc.
de, fltn& ta||)attlfe<fa.
Cas, casse, adj. (toûnb.) raufea,
Touennnt; voix casse, topuinen, to«
l^ifekva ttSnt.
Casanier, ière, adj. ia $. fotona !0«
nttttia; iofa ^^a fotona o(e«fe(ee; vie
c-e, lottnurlisfa elSminen.
Oasaqne, /. okoara^i^ainen ratfu*
IDtttta; tourner c, mnuttaa mieltttnftt.
Oasaqnin, m. (^l^^t fototallt; nat««
nuttu.
Casoade, /. mebent)tttott0; (htm.)
Sffinttinen f^axfpan^ toife^ta atneedta
totfeen (pvLf^tt^ia),
Cascane, /. (linnot) fala^anta.
Casearille, /. fadtorillt; etâttn ptxvi*
latfen ^uun (croton ûoêearillaj fane*
linfaltotnen luori.
Caseatelle, /. pïeax meben|>utoud.
. Case,/. mSfft, neeferinm5ttt;nitttn
(]|>eli(auba9fa); nibe (Iauta^elt«fjl); Iûa«
titfo, lomero, ^qllk|; ruutu (ofadtoil^iii
tniinatnefa ^a^ertôfa); patron de la
c, l^uoneen tf&ntft.
Caséenx, ense, adj. iuudtonfaltai*
nen; iundtoa fifttUttioâ.
Casemate, /. jpommeia te^tilmSt ^ot*
knit tinnan maUten atLa, lafemattt.
Casemate, ée, adj. fafematetlla wa*
rnetettn.
Caser, v. n. nitetttt te^bH (lautobc
(Uftt); mt$m eri (aatiRoi^infa. ~
V. a. toimittaa îluffe H^aitta. — Se c,
V. r. ruttieta ofumaan, afnttua; le voi-
là casé, n^t ffin on faanut t^^d^*
Jan.
Caserette, /. iundtotanfalo.
Caserne, /. laformi.
Casernement, m. lofarnttm majotta*
mtnen.
Casemer, v. n. afna fafanntefa. —
V. a. maiottaa tafarmiin.
Casier, m. moni^t^nt^men îaùppx afla»
firiain fdil^ttâmietft marten.
Casillenz, ense, adj. (auras, l^a^
^era.
Casimir, m. fafimtri (fangad).
Casoar, m. fafuari (Untu).
Casque, m. f^^Srtt, fosti*
Casqué, ée, adj. tcfi^MWâ toants*
tetttt.
Casquette,/. laRi, mM^
Cassade, /. ^tauiaf^t, ^tufaamtnen;
enem4>tftt tariomincn ()^Ii6ftt).
Cassaille, / ^eEon rifonta.
Cassant, nte, adj. fftrdyiolir riffuma,
l^onradr (o^era.
Cassation, /. fnmoominen, e))liftmi'
nen; se pourvoir en c, ^lea ptttttM
fumoon, toebota; cour de c, ^It'Otleuete
9tan9fadfa.
Cassaye, /. maniof'jttnresta te§t^
iaul^o ia let^ft.
Casse, /. fadfla«))uu; fasrta«|)nnn l^e«
betma.
Casse, /. rtfhtmtnen, fUrhyminen;
tua^tnlo fârt^mifen fautta; tattos 1.
tattteen ittdt (raubadfa);(ommaSroffo;
Îi^ItttSmtnen, erottamtnen (fotajialiDe»
uffeeta).
Classe, /. tiriamiaattfot; haut de c,
ifot liriatmet; bas de c, ^ienet Iir«
jaimet; travailler à la c, offa (ato*
iana; ttjnttlotelo; toal^tofan(a;toefifott»
fa; tua(anSfuo|>ba; ertts farmeSta te^ti)
îat^e; neulanftim&; tnbialatnen fan*
gad.
Cassé, ée, adj. ia part. fSrjlett^, rt«
fottu j. n. e. f. Casser; (fnio.) rantea,
rauennut, rtutunnt.
Cassean, m. ftijlaintaattfon ||)no(t«
tad.
Casse-oon, m. paifla^ iodfa faattaa
menntt nnrin ni^totn, tatttaa nidfanfa;
rain ratfastaia; fe, jota (a^etttttn nMia«
rallifeen ^aîRaan; toarotus^ttuto foRo«
filla offe^fa: ««lolttaa!"
Casse-cnl, m. feittffenftt ïanfeeminen.
Casse-mnsean, m. ishi n>a9tett fiU
mtft, nentt^tutoi; Iumi))aïïo (ertts tet«
tood).
Casse-noisette, m. ^tt^ftniln'f&thia.
Casse-noix, m. ^tt^finSn'ftttltiii; ^fi^«
ftntt«^f(tnen (tintu).
Casse-nole, /. ta(«e^^elt.
Casse-pierre, m. erSd timen^affaajan
t^8fa(tt.
Casser, v. a. filrfea, riltoa, I))Sb&
riRi; mnrtaa, toittaa; fumota, polfea,
e^uttttaa, ^entuttaa; kotra«ta erottaa;
toirlaa 1. toirfa*artt)oa afentaa; l^eifon*
Casa
119
Cata
toa, tonfûlM. -* V. n. ia se e., tr. r.
riffua, mttrtua; fatnttoa itfetiffi; c. le
bras à qn, toittaa I8f{ jifttito; c. la
tête, ftttiToffi faattaa [fuuredta ))ati|i»
vadta]; se c. le nez, fatuttaanmStiftt;
ela Dtiiietoit ^ritijIfeéfSiiftt; se c. la
tête, fatnttaa ^fiSnftt; (tuto.) ivaitoata
sfiSnftt; se c. le cou, fatuttao ttfenfft
umgete9fa; f^Sff^tt tunntoon: c. aux
gages, erottaa totraMa [a paiîa9ta.
Casserole,/. fadtruQi.
Casseron, t. Calmar.
Gasse-têtiB, m. fotanitiia fitoedttt 1.
)»itu0ta, iota totlIlfanfatftt^ttan)ftt;fota«
to)»pata} loSIetoS, iixon)uttah)a totttti;
^Sfintoatioaud, ^S&n^allalfemtnen; ^u«
tDtte^tfitott, futi taufun en fa^))a(ei8ta
^anttaan fofoon taufu; erttd toerffo.
Gassetm, «i. (ttrio)).) ofadto tixioxn"
laotitoefo.
Cassette,/, arihtnen, ib^, fatullt.
Casseur, ense, «. f&rfijS, murtaja;
warotnoton; grand c. de raquettes,
atfo^iDtttetntt rnie^; c. d'assiettes, to«
rannoetaiar tora^ommad, riitaftttli.
Gassidoine; /. erttd falcebonm loii.
Gasrie, /. mbialainen puu, ioCUi on
Gassier, m. faefla^pun.
Cassis (s attnt^))), m. tntietattoimt'
marjût; iDttnamarja-nedte.
Cassolette, /. firitfntue«ûdHa; lemu
Tuttfntu6>a9ttadta; (tn>a(.) tau^ea (aju*
rapa!
Casson, m. tnnrtunnt folerito^pn;
tafaon murmot; fafin nturenot.
Cassonade, /. )>nbfTt'fofett, foferi'
jan^o.
Cassure, /. I^ûlleema, viffo; tatte
(metalll9fa).
Casta^ette, /. pitati ontetot )>ttu«
lialafet, )oita tonefleefa ta^btn mufaan
nojpfantetaan, fadtanjetit; erâe fanfaott
lajit.
Castagnenz, m. ertte Urninn lait
fpodicepi),
Castanite,/. fœtanjanfaltalnen fttvt.
Caste, /. faeti, f^itt^fftftt^, fttftt^luol'
fa; (fttto.) i^nitMitûRa.
Castel, m. (tuan(.) linna.
Castélane, /. er&9 fait loi^eriaifiS
fnunniia.
Castéllaiiie,/. (tDmt|.){lit]taitti>onbiit
alue (Çuoladfa).
Castelogne, f, ^ieno toiffatnen toito*
tttnptïtto,
Castille,/. ianna, iui^oRo*
Castine,/. finWpatû.
Castor, m. maiaiva, tnaiamannal^a;
maiatoan fartootdta te^t^ ^attu.
Castorénm (um = oom), ». maia^
toan^ousta.
Castoriiae, /. moiatoan^andtan ton*
knerttt; erS9 koiHalanlaan (ail.
Castojement, m. (ma»^.) ranfaie*
tnsfaama, na^betni^e.
Castramétatioii, /. (eir{))atfan )>ao«
Iutu0.
Castrat, m. hte^tlaf, fattmo.
Castration, /. falkDaaminen, fuo^i'
minen.
Casnalité, /. fattumnd.
Casnar, f. Gasoar.
Casnel, elle, aâj. fattttmatnen, tpH*
tietoinen.
Casnel, m. fatnnnainen tnlo, flton*
tn(o.
Casnellement, adv, fatmmaifeeti.
Casniste, m. teologt, iofa ratfaifee
omantitnnon afiotto.
Cataolirèse, /. et)ftt)erlltnen Xav^t^
ta))a.
Cataolase, /. fltmtrn minoon toetS*
sntnen; jttfenmnrto.
Cataclysme, m. ttieben))aifnmtt9, loe*
bentuïwa.
Catacombes, /. vl maan'aloifet fiau*
tau9l^oIn)tt tnntnotfifla fanfotÏÏa; rata*
fombtt.
Cataeonstiqne, /. o^))i ftttnen faial^'
bttffrdta.
Catadioptriqne, adj, foefcma malon
^etiaetttSta ia tatttumieta. — /. fata*
biobtrtla.
Catadonpe, Catadnpe;/. koebm^^tt»
toue.
Catafalqne. m. fatûfatft, !ori9tttut
teUnett runmun'arfun aQa.
Catagmatiqne, adj, tnunnffoa pm*
rantatDa. — m. luàntiftoa ))atantatoa
mu.
Cataire, /. li^fan mtnttu (n^^
eataria).
Cataieote, Cataleotiqne, adj, vers
Cata
130
Gati
Cy vOxfh ioeto )^nitttntt t^ffl taioitit
CataleetM, «i. pL fattetmia mni*
noijidta firlaililotdta; latfetmatn fo«
toeima.
Catalepsie, /. f^alpanî, io^fa iafenet
tattgUtnttat, mutta bengen jo loeren
fulm on enttfensnfil, latigidtitdtauti.
Cataleptique, adj. ^oltoattu, tangU'
tnitantia fatraetatoa.
Catalocne, m, luettelo.
GatamMal, aie, adj. ((&«.) htu«
fantitten: flux c, httifatitifet.
Cataj^nraete. m. ^amiefa, tamittect;
ratfntnteé ttt^ftdfft tamineiefa; rinto'
totottte; ctfte talan lajii; tt^Stittincn
(cfttin).
Cataplaane, m. r^^ftil^aube; kod'
tari.
Cataplezie, /. ttfilltnen rampant.
Catapuee, /. tx9a tantôt (w^pharlna
êtula).
Catapulte^. Itkoi^eittO'^tone muinoi^'
tanfoillo.
Cataracte, /. lai^i, m ({i(mUf&);
tofitetDJI n>ebeii))utoite: tatianfutuinen
lintu; les c-s du ciel, foitenbtn, tai'
loaaii affunat.
Cataracte, ée, adj. tail^tfUmttinen.
se Cataraoter, v. r, faoba îaï^i, iU
fitmtin.
Catarrbal, aie, a4j. un^an% nu^an^
ta^ainen; fièvre c-e, nu^atouti.
Catarrhe, m. nnf^a, unH ^^t^*
Catarrheux, ense, adj, nu^ainett;
nnfiomolaincn; nu^aa faicaetatoa.
Catastroplie, /. lopuEtnen rattatje»
too fo^taud; ratfatfetoa îoppu; fuma
^téehèse (ch = T), f. hidttU'ne»
Ion o)itttaminen.
Catéehète (ch = Or m. tattUtx,
trtetin<ueIon o^ettaja.
Catéchiser, v. a. (lyfcOen o^ettaa
htOtin'Uéfoa; lateft^muéta I^fcfltt;
(htto.) ncutooa luo^umaau, fofea tai*
ttuttaa ifu; ti^cft^ttlUl.
Catéchisme, m. tatefi^mue; Ik^^bt
o))))i ft)f^mk)ffieftt ja loaétauffidfa efU
tclt^; faire le c, pMU latett^mltut*
fiuto.
Catéchiste, m. ta9ten«ot>ettaia frU«
tiU'O^^iefa.
CatééUstiflue. adi. f a trftfuinTy fit
mnotoon tc^t^.
Catéchuméuat (ch = f), m. Je aiCa,
loua iolu !n«tm«tt«Ion o))etuIfetta toal«
mietetaan toetcttaioatfL
Gatéchuméue, (ch = 1), m. fe, jota
malmiétctaan ta^ttttatoatfi, tatefnnteai
Catégorie. / tategoria, iâricett^e*
luolfa; Inotia (famauMltaifia cfiueit&);
(tuA).) laatUr lait^ luonne.
Catégorique, adj, tateaorinen, e(«
boton, todlttamatOn, ittrlsi^tamtttfin.
Catégoriquement, adu, e^bottotnaeti»
idrffi6tamatt5nta9ti, feltoSeH.
Catégoriser, v. a. ittriecttttt luoN
titit.
Cathartique, adj. n)atfaa ))er!aama
1. pttrtaatoa.
Cathédrale, a^. f. église c, tuo*
miotirtto. — /. tuomtofirlfo.
Cathédrant, m. cflmtcc w&it(eti'
(asfa.
Cathérétique, a^. f99tui)ttan»ft.
Cathète, /. fotcH, ^St^fucra toitioa;
c. d'incidence, ))^stt)fttoraan tuinoo
talal|in ^jastatoa fftbc.
Cathéter (er = ftttr), m. (atcteri;
tonicto ^tttt, iolla ^&stetttft]i tafi L
tutfttaan raRo*
Cathétériame, m. lateteraue, fatete*
nlla toimtttamiuen.
Catholicisme, m. fatoltnen uston*
tunnuCtuC.
Catholicité,/, fatoltnen udlon«op)»t;
fatolinen fenralunta; latolincn Iri^ti'
Innta.
Catholicon, «. taiRta tautia parant
tatoa laaie.
Catholique, at^. nietnen, latolinen;
remède c, l^Ietnen ift&Ie faiRttn ton*
tisn; cadran a, tatttdfa j»aiIot<fa ou
tttn na^ttaiott aurtngonteuo. — «. Ia«
toUIainen.
Catholiquemeut, adv. fatoltfeett.
Cati, m. toecan ftiltonalmistnS, be»
faterauC.
Catiche,/. fau(on)iefa.
eu Catiuuui, adv. falami^foa.
Catiu,/. poxtto, aatta.
Catir, V. a. fttttatoUffi ttalmiétaa
ttcrfa, betaterata.
CatiBsenr, m. totxan fiillottaia.
Gato
131
Cav&
GUanHi, m. uHUtM folmtttu ^iu^
|Ni(mtno.
GatoptriqiLe, /. fatot^trifa, oppi ma*
(on l^eiiadturfe^ta.
GuealiB, m. (ladto.) metfttfinoeli.
Cmclieiiuir, m. ^ainajainen; (futo.)
totmii ïUtoIX \a tm^ttttUma t^tninen.
CSaneliolg, adi, m. pigeons c, tr2l0
Xoli fttnria tt)t)^!)9{id C^ax mmtfe^tô
tanpnnatéta iRotmanbta<fa«
Gandataîre, m. farbinafitt ïxtptm'
finitaja.
Candé, 6e, adj. fi^nnim warudtettu,
(Siinaflinm.
Oivdebee, m. (ieno totSal^attn.
CSudicifonne, adj. rungoitotuototnen,
jeu^ifiuim-faltatiien, (aaraton, oTfaton.
(«ndinume, adj. fanotaon efStmt^ttt,
jotfa moitoat J^ttnnfiu&nfS tatttua j^ftn,
fosrû^ntfttaen.
Candide, /. ()|^^t ^ntft.
CaaleBcent, nte, adj. lorreflinen.
OMdJfonie, wiU. lorrenmuotoinen.
Oanlinalre, o^'* lonreefa ladœama.
CMirin, Corin, m. erSd nttfinfenfd,
i«ta %fnta9\a ftt^tetSSn u^ana, tauri.
Cannai, aie, adj. l Gansatif.
Gnnsalité, /. f^^n ia feurautfen moi'
taoaifntnd. )>fns«teetttfnu«.
Cannant, nte, adj. fn^ttxa^.
Cannati^ ive, adj. nx^tik ilmottakoa;
conjonction c-e, (helio^.) ))erudtanai«
ncn flbcfana.
Canne,/, ft)^, a(fu, alfu^erd, f^nt^;
twrn^tui; aflo, tarmc, etu; riitO'afia,
oifenben afta; il a fait cela pour
c^ ^ on fitjl f9^«ttt tc^n^t; la c.
pnbÛque, ^^teinen tartoe; la c. de
rétat^ koaltion etu; ayant c, afion*
tontniai aflan»onii9taia; connaissance
de c, aflan^aaratn tuntemtnen; défen»
dre in c de qn, pitâtt jhin ^nolta. — À
e. de, prép. ta^bcn. — À o. que, pr^p.
f^^etft ettd. — Pour o., prep. \^^m.
Canner; v. a. toatfuttoa, faattao,
tnottoa; autetta, jututa, ))a{iuoita.
Cannérie, /. jutteleminen, inttc(nd,
patina.
Cannenr, enne, adj. ia *. pu^eltad;
)»a!tnottftia.
Cannenne,/. faJ^beu'ietttttakoa fo|wa.
Canntieiti,/ îtoSpttif^t)^; ((um.) taf^a
pu^ua 4»i4tetciotttfe«tt, tlffuifund.
Canntiqne. «4;. Wp^t \^l^»^taMi;
(futo.) pï^mm^, ilfniinen. — m. ft|9«
ko^tin, f)|âw)|ttiikoa aine. — /. pùUto^
toiitt>a.
Cantèle, / koieffand, neutoolbiu^,
funeittud; (laftt.) el^to, kodHpu^e.
Cantelenaement, adv. oiettaadti j.
n. e.
Cauteleux, enne, aé^, Mielae, nen*
ttotad.
Cautère, m. toilkoantoetSItt, fonta*
ntUl
Cautérétique, adj. ia $. ftSto^ttAioS;
f^Sw^tttttott aine.
Cautérination, / f^Sm^t^^; fonta*
nelltn toetdminen.
Cantériner, v. a. f^Su^ttttS; poma
fontauetti.
Caution, /. tafan9; tafan^mie^; c.
bourgeoise, koofaa, luotettatoatafâue;
c. banale, epdiltSmd tafau^; fournir
une c, panna tatau^; se rendre c
de, pour, mennft tatauffeen.
Cautionnage, Cautionnement, m.
tafaaminen.
Cautionner, v, a. (de) memtji ta*
fauffeen, ta'ata; c. d'une somme, ta*ata
jietttn fumma^ta.
Cayaniole, m. erft9 ^afarti^ett.
Cavucade, m. jln^fnltn ratfain;
^tttoiratfodtu^.
Cavaloadour^ adj. m. écuyer c,
^otoitatttme^tan.
Cavale, /. tamma.
Cavalerie,/. ratfnmie^UtS; grosse
c, radtaadtt maruMettu ratfumtel^tdtl^.
Cavalier, m. ratfaotaia, ratinmied;
ritari; lamatieri; ^etoonen (nadi pj>
Udfd); t^fftioafli; erdd patnot^aperin
toit.
Cavalier, ière, adj. xoapaa, luon^
tekoa. to^teliae, nioetelematon (U^tHU
fe^fa); nljad, re^emd, u^fea; §U)>ea«tt
^uohmaton; à la c-e, ratfadtalan ta»
umSa; fakoalierin taloaSa, to^teUaadtt,
nliaadti.
Cavalièrement, adv. A)a))aa4tt, Io§«
teUaadtt, j. n. e.
Cavalot, m. nuoti ^etoonen; (loan^.)
era« ta'otusta rûubodta tel^t^ t^tli.
Cavalin, lue, adj. ^ekooe», ^ekoofen*.
Gaval^net , m. ratf umden « mar^fi
ttumpetetCta ^u^adettatoa.
Gava
m
CéLé
Oa^atiae, /. foiDotina, (t^^i^t fonfu
1. aria.
Caye, /. fellan; l^oIkDt; ^olioi^nta;
^nffototero; tottnttoaradto lellantffa;
ttamitttaattffo (tnuonaa koarteii); i8â«
taa))))i; ra^a^anod (pelt^S); monter
la c, ponna lottnttt feSaritit; rat de
c, toal^atqntttltt, jotta fellartdfa lft^«
bëSn; nntnhoeron'tantaia.
Gave, adj, onfi, ontelo, ta^Unnnt,
fuo})alIattfa ofetoa; veine c, ouffofuont;
oeil c, hio^toaan))atnunut{tIintt;lime
c, fuun fuulaufl (29 ))ttin)aa).
Cayean, m. M^ fettari, fno^))a;
n)dl^S (olwtbauta.
Cayeoé, ee, adj, mu^to^ainen [fit*
toofedta].
Cayeçon, m. turpafuitfet, ta^fuuna.
Cayée, /. folatie, folaffo, rotlotte.
Gayer, v. a. onfla, fûtoertoa, taitoer*
taa. — V, n, tottt^te&ft, ))arcrata (rnief*
failudfa).
Gayer, v. a. ^anna mebolle (fortin*
It^BnntdfS); (luio.) c. au plus fort,
ii<fa(taa tottmeifeen faafta.
Gayerne, / (uo(a, f 0(0, louffo.
Gayemenx, evse, aâj. luotatnen,
(ottffotnen; (anat.) turfa6; voix c-e,
to^tfnoa, lumifekoa &&itt.
GayemoBlté, /. onfi, ontto.
Gayeaee, m. c. de more, ntnnt be*
toonen ntudtaSa pUHH ja mn^ttHa ia«
foilla.
Gayesson, m. Gayesaiiie, /. f. Oa-
veçon.
Gayet, m. fokoerrettn lii^to.
Gayiar, m. lamiart, fam))tfa(on fuo«
tottn mSti.
Gayillation, /. kniifadteleminen, tr«
t9i6tf(emtnen.
GayiBte, m. leïïartmedtan, fettartn*
tfantfi.
Gayité, /. ontekDuuf, ontto.
Gaves, /|)Z. ^IctofarWa, forani-farTO
Xntiuten faarKto^fa.
Gayorne, !. Galiorne.
Gazerette, /. ))aiudta ))nnotttt Io)|))|)a.
Ge, cet, m. Gette, /. pron, tamtt,
tuo. — Ges,^ pi nttmU, nuo; ce qui,
ce que, mita; en yertn de ce que
dessus, l^QSfanotun nojasfa 1. jo^bosto.
GéaoB, adv, tUU, ttts|a; le maître
de c, tamSn talsn ifttKt&; il dtnera
c, f^9 ))ttitoaatsta tasfa taiosfa.
Geci, pron. tama, jaiflmainen.
Gécité, /. fofeus.
Gédant, nie, adj. oifeubestanfa luo*
)>itn?a.
Géder, v. a. iattaa, ^etttaa, luotoixt*
taa. — V. n. notf istua, loaipua, antaa
^eraan; (à qn) m^bntaa, antaa peraSn,
^cra^tt^a, maiSt^a; c. à qn en qc,
oiïa ma^boton metamaan toertoia iUtnn,
otta ^uonom))i iluta.
Gédille, /. cebtiia, ^tent merHi c^it
alla (ç), ofottaioa etta c aannettfAn
Inin s.
Gédon, m. (lasro.) fattoIauRo.
Gédrat, m. evas l^)|tt)an^iutnen fi«
truuna; ^tvuuna))ttu.
Gédre, m. lebnpnu; aigre de c,
eras limonabin (ait.
Gédrie, /. f cbti^unn ))t(Ia.
Gédule, /. nyeCfoftrja; plaider con-
tre sa propre c, Iteltaa omaa ait*
{triotustanfa.
Geindre, v, a. m^ttttaa, ttetoa itmi
çm^ariÏÏe; ^m))ar6ita, ))ttnttaa.
Geintes, /. pi ((atto.) mt^Stefaibat.
Geintra^e, m. (latm.) fnmtnft, fS^tSS.
Geintnre, f. lo^S, lotoS^^t, m^atarë
(l^onfuien, ^ameen), tni|6ttttfft; f^rjai^s,
rennuS.
Geintnrette, /. ja^tttortoen ^i^na 1.
fannatin.
Geintarier, m. m^attimten tefija,
laitermaafari.
GeintnroB, m. l^anRKn^, lannin, fan*
tntn, fanntle.
Gela, pron. tama, ebeÏÏinen.
Géladon, m. I^arras ia îtm\^ ta»
fastaia.
Géladon, adj. tnaalean mi^iainen.
Gélébrant, m. pap)^ï, jota f>erTan
e^tooïïtsta ialaa.
Gélébration, /. iu^tattinen Hnttta*
mtnen. inJ^Iattinen mtetto 1. toimttuS.
Gélebre, <idj, funfutfa, motnto.
Gélébrer, v. a. ju^faOtfeSti lotettaB;
fnnnioittoa, funrestt riittaa; iafaa^i«
ran ebtootttsta.
Gélebrité,/. funTuifuné, mainejhtU'
toifa 1. matnto ]^entt(0; Jn^ta, inçfollt*
fuu6.
Cele
128
Cens
Célcnr, v. o. fafata, ))tt«8 fo(o<fo 1. i(«
mttamatta.
GtterL m. fettert (rt^l^ti).
Gélérifère, m. ^ifatoamutt
CtteriB, «I. tarbefti (falo).
Cèléripède, adj. ferfc&iauaineit.
Célérité, /. tiopeul, lotflel^i^d.
Céleste, adj, tattoaaOtnen.
Célestin, m. (2[e(e0ttnt«munf!t.
Géliaqne, <m$. artère c^ ma^n.t^f'
Alfiiottt; flux c^ œaitofttont.
Célibat, m. noimattomuud.
CéUbataiTe, m. naimaton mied, tpan*
(a )iotIa.
Celle, t Celui.
Cellérerie (ell = eO,//tafoiietotmt
ffteetariefa.
CeUérier, ière, 9. luodtann tûIoti«
ben^ltaja.
Cellulaire, aé^. foliiffei^tn jaettu,
fofntnen; membrane, tisane c, i^ra«
)»aita, tnetfû)|)atta; système c, foIu«
rotoiirae.
Cellule, /. fammto, Io)i^t (Iuo«to*
xiefa, toanft^noneeefa); lofeto; fenno,
fibee (me^t(8te^effi9f&); fotero; fofu.
Célliilenx, enee, <idj, foCuinm, folu*.
Celni, celle, pi. ceux, celles, pron.
ttott, fe, nttnta, nuo; celni-là, tuo
tvolla, ebemneit; celui-ci, tttmft tfittfftt,
jftfftmKtnen^ tt)ttmeffl*matntttn.
Cément, m. cementt, ttmtfitti; ttttt.
Cémentation,/, cementilia muutoa^
minen; metoflint (m^btétne cementilltt.
Cémenter, v. a, mnnrata cementillfi ;
fttttta.
Cémétérial, aie, ad}, ftrffotar^an^
ftrffo^t^an'.
Cénacle, m. atrta^none (muinote*
toi).
Cendre,/. tuj^Ia; c. de plomb, l^te*
votmmot n)ar)mt96anUt; c. verte, xono*
nmt^erifimen; c. oleue, wuoriftninen ;
c d'azur, jonl^ettu ultrantartnt; mer-
credi des c-8, ^tinan>Ufon te^fttvitffo;
prendre la c. et la diice, fSftSftt îa
tn^aofa fatua.
Cendré, ée, ady tu^anwttrtnen, tu«
(anfartDatnen.
Cendrée, /. Ii^ti^tul^fa, toar^miO'
Iftnttt.
Cendrer, v, a. toSri&ttt tu^anfamai*
fetp; te^btt tn^oOto (tmetta.
Ceniraz, ense, aâi. tn^fntiett; tu«
(anfaltainen; tu^foa latoft
Cendrier, m. tii|fa»efS.
Cendriette, /. I. Gméraire.
Cendrille, / f . Mésange.
CendrUlon, m. tu^fimo, ))tto(itDatt«
^mtlta l^Ttoeffitttt ia mi^ttn lo^fl;
fiimoton f^5tti))iita.
Cendmres, /. pi. tuHafnonet (bito*
noofa terfttfcOfa).
Cène, /. )ftjiA e^tooïïinen; le jonr
de la c, ftirtetuerOtat; faire la c,
tttçba ^)ififlM e^toollifeffa.
Cénobite, m. (noetcirimttnfR.
Cénobitique, adj. lvoetort<eiamttn«.
Cénotaphe, m. mutdte^ae fno(*
leette.
Cens (s ftanti)^), m-maûmero, roero;
cenfne 1. locromttttrfi, io!a otfeuttaa toc*
litfemaati ebudmtedtft Maltioffifeen ebtt#«
hintaan, ta^i tulla ebtt9mie^f{ toalt*
tnlfl: c. électoral; c. d'éligibilité.
Censal, m. Ioit||)|Ki'afiomiee 1. mdFlaii
ttttmatefa.
Censé,/, arentitalo; tariatalo.
Censé, ée, ad}, ^tbett^ ionoftn, tx»
mattix ifftin.
Censerie, f. !aii))^a«artomte^en, to^Xu
fûn^)>taan, meflann totmi 1. paîffû.
Censeur, m. cenfori (9?oma(atflÏÏii
mutnotn); tn^^oien tarMtaia;moitttta,
nnfitdtjo.
Censier, ad}, m. smgneur c, farta»
noiuornistoia, lâfinit^eçerra*
Censitaire, m. kvcronmaf faja, loerotu
alatnm.
Censite, ad}, (tvan^.) koeron» afainen.
Censive, /. maatoero ; weron'atatnen
alue.
Censivement, adv. n)eroa roa^taon;
arennille.
Censnel, elle, ad}, maameroit'; xot*
roit«a(ahten.
Censnrable, ad}, motttttatoa, ttuV
teen<alamen; ronfaistulen'alainen.
Censure, /. cenfortn lotrfa (9{oma«
fatfiïïa mutnotn).
Censure,/ taTfaetue;Iaufnnto;nn^
be; cenfurt; firfoÏÏttten nu^be; tuttaOï-
nen nu^be.
Censurer, v. a. motttta, mi^bella;
nmf aieta ; wSttrS « o^)>if e!f! iuHétaa
(ïtrjû).
Ceat
134
Géré
Ont, oéf. ja «I. f«li, J«to(fthi; c.
pesant, centneri (fala naituui).
Gentaine, /. fatolsfu; patmci, Uia;
fatalanto.
OentMiréa, / ÇUM.) fomolti (mh-
Ce&tcnain, «4^'. fatatonotiol; nom-
bre c, fataitthi.
Ce&tiiier, m. ceitturiont, faboa ^U
l\m Stomalatfiaa; fabatM)ttftlIiR8 pox*
kparitaartiéfa.
Ceatenllle, /. erttd tulta (cênumm-
lutL
Centéflimal, ak, adj. fataou iatm*
toa. fata^ofatncn.
Ca&tîare, m. faba^^ofa are^Ma.
CeBtième, adj. fabas. — m. faba^
ofa«
Ceatigrada, ad;, fataan adtcefen
iaetttt.
Ceatigraiime, «». faba^ofa gram-
me*Uto.
CeatUitre, m. faba««ofa litre'Ktft.
Centime, m. fabad'Ofa francidta.
Centimètre, m. {aba^ofa mètreH0ttt.
Centinode, /. Unnntutattari ^p^ly
^onum avieularê).
Centiatère, m. {aba<»ofa sièreHftd.
Ceaton, m. mniben mtettei^Ul to«
loinM>arfUttt teo6, ^nono tt^ffi^é.
Cestraire, «df. feefnffcéfa o(e»a.
Central, adj. Mtu,Mînnta;^omt
c, tHhpi9it, tffjitiimtf^paifta.
Centralisation. /. y^ttta fe^fnitteen
fofoominen; toalttotootman b^teen tt9*
butteen foloominen, centralttationt.
Centraliser, v. a. kj^teen fediuutetn
fo*ota, centraliferata.
Centre, m. tt»ta9, îMïUf^ta, fe^fi*
piêtt; c. de mvité, battiofo^ta; c.
d'équilibre, ta|o||>ainofo9ta.
Centrer, v. a. ta§foa fiiarcnnn^Iaft
fc<fi(obtaifcffi.
Centeiftiffè, adj. centrifugaU, leêtû
ptêum ^feneioa.
Centripète, adj, centrita pttx, le^teefen
1. te<ti|)t«tettjl to^tt p^xîïïo^
Ceatroaoopie, /. o^i»i Uppoitm ttê*
ti|)Utee<ttt ja ^ainolo^ba^ta.
Centunvir (um =: oom), m. ccit«
tnmioic, ntte toirtamice (muinoifcefa
9loma6fa).
Centuavirat (om s= oom), m. cm*
tumiotnn toirfa.
Centnple, aéÇ, ja m. fatalertahten;
fatafertatfime.
Centupler, v. a. fata!ertatfef|i te^fi,
fabaffa rtrtoa.
Centurie, /. centuria; fatafiifainen
Inoffa lanfoloifla 9ïoina9fa; fataluhi
Centnrion, m. centurtont, fabanpSfil"
lif!0 9{otnaIai9ten Ittona.
Cep, m. n)ttni|)uu, kx>imlf0k)nn6e. —
pi Rtfiranbat; jaftaraubat
Cèpe, m. monen!aItai6ten f^Btftioten
iitnicn nimiti^e.
Cépée, / fama^ta iuuredta toerfinmt
toefadto*
Cependant, adv, futtenltn, himmi»»
fin; fifftt to&Iin.
Céphalalgie, /. fokoa ^lattnttioUtiyf*
Cépbalalogie, / oppï aimoi^ta.
Céphalée, /. ))ttf ttOinen ^dttnfttrf^.
Céphaliqne, adj. pUti'\ pUa\idtfi
lUtoentttiD& 1. tKtrantaioa.
Céphaloïde, adj. ^ttnmuotomou
Céphalotomie, /. ^ttttn ia aitoeien
anatomia.
Cérat, «I». tDa^Ioa^tan.
Cératoïde, adj, famentaltainm [fU«
mttn farioifaliDoeta].
Cerbère, m. (SerbcnK; înoncn totra;
(tuiD.) ttred oioenkDartiia»
Cereean, m. ti^nntiriii loanne; laan^
iic0 (tticbenlantamUta toarten); ItDnnni»
fabtn. — Cerceaux, pi Mmpp&ftyiUlt
)»eto(tntujcn fiitoidfft*
CeroeUe, /. tam. ertté focfan lait.
Cerohe, f. Cherche.
Cercle, m. ctrlelt; ptf^vH, ^mp^xà,
tc^, ))iiKt; alte)|)t)8rft; tt^nn^rin manne;
tonoftf^t^ (^uu6fa); (hito.) fenrOf fee»
tuej vin en c-s, kotini tl^nn^retafd;
tenir c, tâi^ttfttt toiaaita (uonanfa;
aller an c., I&^teft feurailemaan.
Cender, v. a. nanne^tia.
Cerelier, m. koanue^tiia; t^nn^rm*
tcftia.
Cereueil, m. Tuumitn«orffu.
Céréale, «A'. /. ia $. loilia*; plante
c, totliofaStot; c-s, toiljat; (Stre^'hi
iwa.
Cérébrale, adj. aimoicn*.
Géré
125
GeBS
aremoniaU.
CérémoBialt aie, adj. lirfoniiieuon*:
loiz c-es.
Cérémonie, /. cercmonta, in^Iameno,
inf(iaiûpa; Umtta, iu^laUx^ma, (oifto,;
htrfaUafl; sans c, tefaUematta.
Cérémonieix, ense, adj. inl^laninni;
fatrfailenm.
Cérés (s ttfint^i)), /. toUieien juma^
latar.
Ceif j[numtfo«fa f et attitnt^), m. fal*
{an^txtoi, fartoae.
usrfeiiil, m. c. saurage, foiran^utli;
c. d'Espagne, antdltrweti.
Geif-TOlaai m. tatnmil^rftt (^^Sn*
tetnen^. .
Cerisaie, /. Itrftpuieto.
Cerise,/, firfttnario.
Cerisier, m. lirfi^uu.
Cerne, /. tuuli^to&ttn tefemtt ler^o
ntoodfa tabt fonnadfa; fiitmen fe^ttfil«
mien ta^i (aaioan )|mt>ttrtC[d; noita!($tt;
tt»ttoftfi|to ())uitôfa).
Cerne, ee, adj. fintnen filnttttn a(ta :
avoir les yeux c-s.
Ceraean, m. tuleentumattoman pHfi*
findn fl^bttmen ^uolttae; vin de c-x,
^mtatnm untnt, iofo on jnotatDatft
malmi^tunut pmka&n tnleentnmtfen
aifano.
Cemement» m. Hfiicittttmtnen, fult^
niincn*
Cerner, v. a. fulfea te^ttUtt; pïixit^
tàà, folmata; c. des noix, fuoria pûff»
hnHitâ; c. Técorce d'un arbre, tel^bU
Iet!tau9 t)Ii«^m))firt ^nnta.
Céroféraire, m. tt>a§al^nttt(&n lan*
taîa (fatoUfcSfa lirfodfa).
Céroïde, adj. mal^ûnfaUatntn.
Céromanee, Céronanoie,/. toal^dta
ennudtaminen.
Céromel, m. too^adta ia ^nnaioeta
te^ looibe.
Céropisse, /. ^t'edtd ja toa^adta te^tt|
moibe.
Céroplastiqne, /. tatbe koa^ahiinta
mnobodtaa.
Cer(^nemanage,'m. (toan^.) maamit*
tartntotifa.
. Cerqnemanement, m. (mau^.) raia«
ftnioim ftt^ti ia p^\jjtit^9.
Cerqnemaner, v. a. (toan^.) ttti^Mt
1. M))ftMlft roidaiiat; catleleta faft»
riittja.
Cerqnemanenr, m. (koanl^.) mMmrit*
tort.
Cerre, m. raubuftantmi.
Certain, aine, adj. toarma, tviefi,
InotettottKi; mttttrftttt^, tiett^; ertte. —
$. m. |e mxU on toarma, ttett^, tnieft
Certainement, adv. n>armaan, to«
belk, ttet^eti.
Certes, adv. ttett^iti, toarmoan.
Certifleat, m. ttrioflinen tobietnS.
Certifloatenr, m. jota tobietaa ta»
fanifen teltnofiifnntta; tobtdtntfai on«
taja.
Certmoation, /. f triomfedtt tobif tO'
minen.
Certiiier, v, a. tobi^toa, toofnuttaa.
Certitude,/, toarmnne, toiefe^^ino*
tettamuud, ^^f^iottif^^d.
Cémmen (en = eot), m. forman
tnaitlu.
Cémmineux, ense, adj. toaittninen,
ttainu'.
Cérose, / I^iibmuta, Ik|ti^n)oRo.
Ceiraison, /. Qtnoen*a][on aita.
Cerveau, m. axït>ot, aiu; (tuA).) j&vli;
c. brûlé, raiulïttS, tuuli^ulln, tunten*
Cervelas, m, ertts motlaran taji.
Cervelet, m. »ttl^t L talarain)a«at«
n)ot
Cervelle, /. aitoot, aiu; (fnto.) ittxft;
c. de palmier, ))almun«t|biu; se brû-
ler la c, ampna itfenfS; brûler la c.
à <^n, ampna jhi; bonne c.,&^k9tt)»lUi;
petite c, ^ttono pûH; c. de lièvre,
çuono muidtt.
Cervieal, aie, ad^. faula*, niefa^.
Cervoise, /. r^^tfolut.
Cervoisier, m. oluen^antia.
César, m. iSaefat; tetfart.
Césarienne, tidj. /. opération c,
fo^bun leitfand, fun tap^ (etftaamalla
otetaon Hibin to^busta.
Cessant, nte, adj. laKaatoa, tan*
fotta.
Cessation, /. laflaaminen; (atfantto*
minen, feifoi^bnd.
Cesse, /. (e^o, rauH (alfaaminen;
sans c, laftaamatta: il n'a point de
C et ^<inea& oie tott^intafttftn Itpoti.
Cesser, v. a. ia n. laflanttaa, (o«
défit
12C
Chai
^Kttta; Iftlftia, ^ctKr tonota^ &>)»•>
pua; cessez yos cris, ^erjetfiUl ^uiu
toniifta.
Cessible, adj» io^ta looibaan Ino»
pua, Inotontcttotoa.
Oesaton, /. Iuo|mmit«, luonntiita; c.
de biens, otnaifimbai îiiotonnta toct*
toiitte.
GeasioniAire, m. fe, ioOe îfu otfend
on luotDutettu; jota on omaifuutcnfa
toedoiitte tuotouttanut
Geste, /. fota^anfUIa; c. de Venus,
Césure,/, ccfuri, fananjafo tottrf^eftt.
Cet, Cette, t. Ce.
Cètàoé, ée, adj, [a #. moladtalan fu*
futnen; toalaMûIa.
Cétalogie,/. o^^i wala^tdoista.
Cétérae, m. (faeto.) ^ttrc]i))otra6
({UpUnium).
Gétbie,/. loalaelalan rasnw'aine.
Cétraire, /. {itoenfammal (cetraria),
Ceu, {. Celui
CéTadiUe,/. fababiUi'^rtti; fababifli»
fiemen.
Chablis, m. rt^tS, tunlenmurto met*
Gbabiii, m. tiwitala, rantamaiKo.
Cbabraqae, I. Schabraque.
Chaeal, m. filait, afriiolainen fuft.
Chftoelas, t. Chasselas.
Chaeonne, /. tx'dê n)an^an«attanien
ton^; fen mnfttt.
Chaonn, une, pron. jotainen.
Chafouin, ine, adj. #. |iieni ja (ai^a,
^IioannSlBinen, n^rt|.
Chafonrer, v. a. ^aralan<tallu6tneta
firjlottaa; rumcntaa.
(%agrin, m. fnni, tat^o, hnfa, tt)09«
tue, ^armi, tn^ïa; f^ogrin ()»ienin4)»«
ptlintn na^ta).
Chagrin, ine, adj. ttteS, linlfmnen,
ni^tt^râ, ^rmett; tunallinen, Icwoton.
Chagrinant, nte, adj, ^anntSinen,
^armittatoa, tuSfaHinen ttttatt.
Chagriner, v. a. ^armittaa, n^t»
toftietS, (uoicttaa, toaitoata, fnrettaa;
toolmiltaa f^agrin1f(t. — Se e., v. r.
tttetiteSa, fiufutetta, htioaStua, fnnttita.
Chacrinidr, m. f^agtin'na^an tcfijtt.
Chaue, /. witjlat, trtiut, (ftttbt^t; fo^
Icct, raubat; taurt'ranlai^tnS; lalen-
ivangtt; ttanteué, otînne; fanlaanlnon-
ses; pthinMtt; (lot».), ^«ttiag^; c
de montagne, kouori^arianne, 'fciftnie.
Chajneaa, m. vaetttetoant.
Chaînetier, m. {&&tbien, mitîojen te»
ttitt.
Chaînette, /. pxtntt tftftbt^t, tdLtm^
f&âb^t; point de c, witianenlomitS.
C9iair, /. li^a, ibo, i^onmftri; (fnto.)
li^an (imo, ^tmoatfuud; être bien en
c, olla ^^iDftdftt ti^aefa; c-s baTeu-
ses, litfattqa, niodut tt^a (^aatnoisfa).
Chaire, /. ietutn; faamatuoli; opt^
tncfiia, {afeberi; c. apostolique, pia^
»in tt)alta«i0tniu, |iaatoitoaIta; (btiu.)
))rofe0forintDirIa.
Chaise, /. tuoti, ietuin; ^enltt; tÊU"
totuoli, tantokouobe; Idttftt; c. de clo-
ches, fclIon|>ni(ti; c. percée, tonDe*
tuoU; c. longue, mafuu'p^uofutttatli;
c. à porteurs, tontotuoU.
Chako, t Shako.
Chaland, nde, «. (au|>))atnttn, ofio*
tnttu. — adj. pain c, erttS ntftttehoda
lajt.
Chaland, m. fuuti alud iotifuSua
tnarten, ioli«aItt6.
Chalandise, /. odtaiien Itt^uti; îon^
)>atuttatmtud.
Chalastique (ch = î), adj. (UUi!.)
^enuottatoo, unettatoo.
Chaloofpnaphe (ch = t), m. umS*
{mi)itrttti&; metauiiniitictttid.
Chalcographie (ch r= f), f, tuas»
feoipiirto ; metatfUn))itrto.
Chale, «I. fbalt, (utmi.
Chalet, m. (tneitrUttinen m0ni;mueo
ri|»aimenen maia.
Chaleur, /. ((im))5, InumunS; Kima,
I&T|»tt; (fuko.) tnto, tiitoouS, Iti^o^
(artaue.
Chaleureux, euse, adj. Ittmmtnrfnu*
ma; tulinen.
Chalibé, ée, I. Chalybé.
Châlit, m. (koan^.) touobe, mafnn»
fiio.
Chaloir, v. imp. (man^.) il ne m'en
chaut, ta mtutt ftttli ^uoli.
Chaion, m. fa(toi;uotta ; ertt^ fangaS:
shàlong.
Chaloupe, /. (mrfl, puximnd^t; c.
canonnière, t^flt^urfi.
Chaleureux, euse, adj. tntoos, tnit»
ti^ttincn.
Ghal
127
Gham
ChfllUMM, M. )»tmi mtfo; eticn»
forH; |»iSi, ^atmtii)»tttt, f ora^illt ; raff o*
pxfii; mottop'iUï; itmatortot; imii^noto.
dialiaiet» «t. pixpvm atnndtt^Ifi.
OialyH ée (ch = f), adj. tcrft«*
tettto.
Cbaaade, /. autoumifcn ttmotn««
mertfi: battre, sonner la c.
Caïamailler, v. «. ia se Chamailler,
V. r. ^ofua, t«|»cQa; toma, riibellilr
mftdffittt.
Ghajnaillis, m. tora, riita.
CkaBum, m. f^amaui, inbtalainm
dumiaiTer, v. a. (mau^.) toridtaa
ramnffUla, n^SreilItt j. n. t.; (hito.)
firlatlla; ^len Kriamatjir naurcttaioaii
fomeofft lattefla 1. foridtella.
Chamamire, /. tiriaileminen, firio*
waKt ^oUttdeminen.
Cdiambellage, «i. erttd »ero IttSui*
tlyéfieTToflc
(àiambellaii, m. (amah^ra: mord"
fi))9^tft; grand c^ ^limmStnen tamaci»
^rra.
GhambonriiL, m. iïm^bîixoi, jolta
friftoKMafia te^&to.
Chambranle, m. atfunatit, omien f^uU
yio 1. resBtitf.
Chambre, /. lamart, lammio, fuoia,
afatn^none; mnintaan tainatt;^man'>
|»a(tneinlfeen fnulnaa (otoikottti; tt^tin
runtifolo; ii)>flmen (aiiita laiwadfa;
fafifaon^a; meniaibcn tDtrlafmttien ja
koaltioiaitodten nimit^d ; c. à coucher,
mafunf ammio ; c. ganie, (atn^tettu
^Bone; c. à feo, Ittmmttcttttmii ^uone;
garder la c, )»^f^tt ^uonec^fa mené*
mttttft n(oé; la c. haute, la c. basse,
ttlu ia ali^one <Sng(anmdfa;lac.de8
aéj^utés, toalittu ebn^fnnta; la c. des
Pairs, |»ttritamari dtinaîa^^a; c. des
comptes, tnattiora^alto-fonton.
Chambrée,/, teltatunta; totoerîfnnta
(fotamte^ift); famadfa ^onee^fa 1. 9^*
bitfftt aftttnat; Iat(oia!unta ntti)te(mtt«
(nonee^fa; tutot uSi^telmtt^ta.
Chambrelaii, «1. IttfitiiSIttmen, jolla
ei oie meétaritirjaa, ^ntiiu9;iofau)oit«
toa ^^ben ainoan famarin.
Chambrer, v. a. famadfa famavidfa
L i^^bedfft ofna. — v. a. fulfea {ain(M
riis; tm^teSaffenfa t^^t^tttâ ifnftyriiUln.
Chambirerie,/. toimituémie^ ttMrta
luo^torUfa.
Chambrier, m. toimitu^mted ino9^
tari^fa 1. tuontioIa)»itu(tdfa; grand c^
(tt)on^.) ^It'^oioimarfattti 9tan«fa«fc.
Chambrière,/, (amarineitfi^; ^ii^a^
iota ratfa«tit«'0^aia lat^ttttâ ratfa«<'
tudtaballo.
Chameau, m. fameU; famelintarmat;
laiioannodtimet, tatto« Iatn»ain no^to^
midta toatten.
Chamelier, m. famelin ajaia.
Chamois, m. kouorifanrid; toalmi^*
tetttt touorilauriiu na^Ia; tfabellaiottri ;
peaux à la c, passées en c, ftttt*
mi«Ki.
Chamoiser, v. o. fdttmidtSffl ttaf*
mt^taa.
Chamoiserie,/. fttami«ftl«te|bad; ffttt-
mt«tJi«teotfet
Chamoisenr, m. fS&mi^tSn tetiitt*
Champ, m. feto, fenttiir tatiner;^eIto^
wainto; aia, po^a; tiia, tUaifnn^; —
c-8, pi maafeutn; lafea; maa, ptUo*
maa; en plein c, aufeaSa tebolk, taU
mo^'alla; c. clos, tnrnan^fenttâ; juge
de c, tttTnaud'tuomari ; c. de battulle,
tai^telutanner; il a le c. libre, oti
n)a))aa tilatfuué i^tin; courir lesc-s,
famota pittin; être au c-s, oledfeSa
maafeubntta; battre aux c-s, rnni'
muttaa Itt^tbtt; à travers c*s, febon
poïfti; aller aux c*s, til^bit païmu
nedfa; à chaque bout de c, iofai«
fe«fa fitmttnrS^tt^lfedfft. — Sur le c.,
adv. oieti.
Champagne, /. d^ampa^nt'tovm,
f^am^onia.
Champeanx, m. pi (man^.) ntit^t«
Champêtre, adj, maanta)»atnen, ntao*.
— m. maafeutn.
Champfrain, !. Cfaanfrain.
Champi, m. SQt^^fii Uotettu ^t»eri^
JiiiWfaptxl
Champignon, m. fieni; U^atitta ni*
toeleieftt; turfa« li^a; ^atimpMtb), tuN
fa^5t!fl); f^nttil&n tarfi^ venir comme
un c, ta^tnaa fuin fienttt.
Champignonnière, /. Ia<n)i(an>a fie*
niS loarten.
Champion, m. tai^tefija, fotnrt, uro«.
Championne, /. fotaifa nainen; !e*
lot^tmieltnen nainen.
Chan
128
Chan
ttiK&r Ktt^ fifmfitufu moittaa; tooittatoâ
fUmStnfit; l^eittoiouoro; (fuio.) wo^bol*
Itnen feitfa, fattumud, woibe; otinen»
fait))t)a, onni, )»a^a«onni; at^e, toime,
tobenn&(Bifty^«; livrer c. à qn, loaatia
teftin; (futo.) maatia ottetuitn; calco-
ier les c-s, armo^teda nta^boVifet fat*
tnmat; eourir la c, offo loaavodfa,
otta tt)ai^9fa*{ conter ses c-s, ttvtta
toat^ettanfa, feiffoianfa.
Chaneel, t. Gancel.
Chftiioelaiit, nte, adj. ^otinioa, J^ot*
pttt^ma, tp^ïoaUintn; (htio.) I^tfeit*
ttima, tpikxJMtoli.
Clumoeler, v. n. j^otjtta, l^ot|»ertao;
(luio.) oOa ^mlenteletpo, e^rbUoft, tp^*
nafaa.
ChaiiMlier, m. lanMeri.
Chancelière,/. fandletin toaimo; iaX*
Ghanoelleiiieiit, m. ^oriumtiten, ^t*
{entetetpaifuud, e^fiioafaifiiuC.
Chancellerie,/. lan^da.
Chancenx, ense, adj, otmen noiadfa
otetoa; itdlaVcttn; une g:uerre c-se^itS"
faOettu fota.
Chaacir, v. n. l^ome^tua.
Ghanoissnre, /. ^ome.
Chancre, m, f^Siott; f^fimttn l^aatta,
mllttt^aanm; ^w^antaubin l^aotoa; ro^*
tuma tieledftt (eliffoicn); ruolte())ttidfa).
Chanorenz, eiiBe, adj. f^StDâttlattat*
nen.
Chandeleur, /. f^tittiCfin^tllimif.
Chandelier, m. ti^nttilttnjatfa; f^utti*
Untoataja: {^ntttIdntou^|iia9.
Chandelle, /. t^nttiia, talit^uttUtt;
c. de yeille, ^aA^nttitii.
Chaaeletto, /. |»ieni fuoni, iofa jo^'
battaa meben toifcdta altta^ta toifeen.
Chanfrein, m. rautalaafa, jota fno»
jelcc vitarin ^cnofen otf aa; l^emo9)»Sftn
ttnpuùïï, otfa ia fuono; taulfi; ptitt
rttumiin faatto^etoofen p}iU%
Chanfreiner, v. a. p^MM bnlpiot.
Change, m. tpai^to, tt)at|toCaii^))a;
tt)at§to))atifft, 'fontori; meffe(tfau^)>a,
f8r«fi; laa^ tDoi^to)»ainio; toai^to*
furéfl; perdre au c, toai6tofoti))a9fa
joutna ta^toiolte; perdre le c, tuVa
liettittbn; il lui a rendu le c, bttn
on malfanut famatta mitaCa; billet,
lettre de c, toeffdt; prix des e-s,
fnTffi; le c. est au pair, futtfl em
al jfûxl
Changeant, nte, a^, maatteinen,
tnunttmoainen, niuutteeii«a(atnenr moi'
(ettelema, nai^eeStnen.
Changement, m. • tnnttttunKiifmtt,
tvat^etteleiDatfunS; timuto^.
Chaaj^r, v. a. (pour, contre) ttmt*
^taa K^Iin; mnitttaa; c an, antaa
jttetin pu^taat toaatteet; c. ror pour
rarffent, tooi^ettoa futttt ^t^cean; c.
de bord, fd&nttttt laitoa. — v. «.niunt*
tua; c. de chemise, tnnuttaa patta;
c. de couleur, totrtt^tt: c en pis,
en mieux, muuttna pafftmmal^ pa»
remmatfi; c. de batterie, r^^tl^tt mut*
(in tetnot^n.
Changeur, m. ral^anwai^tajla.
Chanoine, m. fonilt, tnomto^rra.
Chanoinesse, /. hrfoSifen faMatné*
taitoffen emSntS.
Chanoinie, /. tuomio^erran ïoïtta,
lanoitifati.
Chanson, /. (aulu, toetfu; (fntn.)
lorn, iuoru.
Chansonner, v. a. (qn) tcl^btt pïVtla*
ntuo i^tfln.
Chansonnette, /. ïouïvtatn.
Chansonnier, m. laulnfiria.
Chansonnier, ère, #. loulnfe^l^tt,
runoniefta.
Chant, m. laulu, weifn; nnotti, fS«
tocl; Itntnien tanin; fufon (aulu; 9et«
n&ftrtan litintt.
Chantable, Chantant, nte, adj, I«n«
(ettatoatfi feljiaatoa, tanlettotoo.
Chantean, m, lettottnfaimilfa, *p^M\
tol^^ttett^ UxpH ({atoUftfla); fantaon*
lai^ta; ftila, jattod kDaattettfa, futi^fa
). n. e.; tilta, tiefin.
Chanteplenre, /. futttnant 1. fnotOi»
tratti; rnt^fnlonnun flitoilK: loiemftri.
Chanter, v, n. lauloa; totfertiUl, Ii«
totcxtUa, pHx^ffm [tinnuiMa]; loutO'
matta ftttnefltt fufea. — v, a, tautaa,
lauluitta ^tietftfi; Ititt&li,l9ti«t«S;pai]i
à c, obtati, {^tran e(tooui0fei^8.
Chanterelle, /. qtointt fSmcIfotttt-
mc«fa; toietettntn; ertt^ f^StSkoft fient.
Chanteur, euae, «. (au(aj[a, (oula*
iatar.
Chantier, m. (alfotarH pwnpi^ti;
Chan
199
Chap
tmttetafl^; rafeiiiiit6<miielbni Ubt', Uà^
WQXotïMiimli, latmotelat; atu^to.
Chutigiiole, /. ))&I!(i)nen, jofa afe*
ictaait (atonfannattimen aSe; tvta laji
tiUift.
Caiftntoimé, ée, adj. papier c, ^nono
pQjpfxXf ta^taantunut pùpfxïf ffi^i^pu^
pm,
ChantoimeT, v. n. ^t)rttta&, ^^r^tdltt.
Ghantoumé, m. lettfoitffitta fordltix
ffina^n |>ftttii|)ttoIinen laita.
âumionmer, v. «.leittanffittamal"
lin nintaon îoxnfia,
Ouuitro, m. fnoritanlttii io^taia
iitûdtandfa; (tn»^ lantaior mnotUia.
€9uuitrerie, /. lantortn witta.
€9uui¥Te, m. f^amppvi.
C9ianYrier, m. ^m^nnniolfoojla;
Ghâos (ch = î), m. (ao6, aïtuXfim*
mcntti^; fefafofa, jefoforto.
Chape, / taapu) fuorifaa^u, 'lotitta;
faTbtttaUntoa))u 1. totitta; tiêlanêpan*
mm l^attn; fnl^oTttoiifi;m55^eItn|>ttftI»
It|«ta; fe foljen o\a, io^to ftttt Ittitnt"
tetftfin l^t^naan; werfon piaula; cher-
cher c-chnte, loettaa ebuffenfa ftt^t»
tfiji toifen onnettomuutta; trouver c-
chnte, ioutua tettelBi^tn.
CShapeau, m. ^ttu; farbinatiitl^attu;
iirietf^nfUS; fienen lâtti; anutiantoat'
io9ttii; tatod, tiette; ti6{auf(e0ta jâttii^t
^o^jo^nutod; ftHan ni^fapunt; ^^btd*
ti^mcrlfi (itttoteiéfa); tatt^on)>ttaiItfet
(talon O0to4fa); fa))Iaft, laiœiirm ofa
tuIeUta; coup de c, tectpcl^b^ l^atuit
noMomotta; c. de fleurs, Intla^e^pdt,
jota morftatt ri^Iaud^ttitotoâ ta^ttttft;
nrder son c, t)it(iii ^ottu pttttéfdnfft;
oter le c. (à qn), ottaa (attu ifan
^a«ttt.
Chapelam, m. fa))^alainen, !ott))a)}))t.
Chapeler, v. a. ttifata luoret (et'
tofttftfl; pain chapelé, furn^ottn Uip^.
Ghapeiet, m. rulonénau^a (fatolû
(aUten, mainitaan m^bdPatemoster);
nos^ttr jo^on itin on ^uiotettn; (rai.)
patemo9ttx*iaitoe; ^^naan ftinnttet^t
jatndtimet, iotta )»annaan fatntan ^It;
pOTctt 0ttomi^a); txU lait rantflan
pùptxxa; laotaratad; HUm&t otfaSfa;
lire son c, rnloilla nan^anfa (op«
pUOXL»
Ctapey«r, ière, # . I^atinttefijtt, ^atto*
maafari; 4attnfan))^tad.
Chapelle, /. fapptlïn îixîh, mfott««
(uone; maMinlanta, to^bafta (foittt'
men); vunin^otoi; c du roi, f^eto'u
iapptli, jiosfa funinga^ {ft^ inma(an<
palmelntftf(a; ^okoifotttolnnta; c. ar-
dente, mudtatfi ))uettn ia wataidtn
tuoHeen^one.
Chapelienie, /. Ia)))»a(aUtt(a.
Chapellerie,/. I^atontef liKn ammatti ;
^attutei^bad.
Chaperon, m. erttd (iKft^tne, jota
mninom fâ^ttimSt fefft mie^et etttt nat«
fet; ftiffi 1. famettman^a, iota pUfftn
fibotttin; Ite^umat nau^afortStnffct \iU
^Kifempten |»op))ten ia o)»))tneiben n»tU
totsfa; foriotutfet mnnfti* 1. tnorifaa*
pui^fa; tQp&rinjsette; ial^tt^aufan (aitt;
j>i«too(ifoteron Io)>^a; mnurtn tatod
weben ))otdiuoffttttami0ta toartm; toan-
f)tmpi nainen, ionfa jo^bonnon alla
nuoremntat naifet tii^toiit feutoi^fa,
bnenna.
Chaperonner, v. a, toettttt iaitï ia|^<«
ti^aufan ))ttS^ttn; panna latod mnurtn
))ttttne; c. une jeune personne, io§«
battaa nnorta naidta feuroUfa.
Chapier, m. hiortTaapun fantaia.
Chapiteau, •». faptteeli, tod9tn« pu
(arin )»ttâ6fii; reunu^, l^u(|»to (nitfari«
teolfiêja); tnulim^Qt^n ^attu; lanunan
fantti(dn>en Iop)»a; ^attn (ttdlan^fo*
neidfo); l^attu, fo))]pa; ptitt.
Chapitrai, aie, adj. tuorniotapitu*
lin*; fa^ttulin*.
Chapitre, m. tutu, lo^fo, luoff a (fir^
ia«fa); tuomtota))ttuli; ritaritunnan
ta))ituti; fapttulin idtuntofolt 1. té*
tunto; inlltfet nn^teet; (tum.) pu^een
amtf aincr afia; on en était sur vo-
tre c, tetdtK oU ))u|^e; il est fort
sur ce c, ^ttn on pinfi atnee^fa ^4«
n>in o))Çtnnt.
Chapitrer, v. a. ta^ituliefa iulft*
fedti nn^befia; ((un.) (iitfi^ttiifi, torua.
Chapon, m. {a))uuni, fa(tt)ofntfo;
n^aliemedfa tettett^ leipâ; fipuixUa fe«
totetut Ieii>dmumt; tt)tini|)uun tdtutad*
koefa; raafa ^n!in l. ^trn>ennal^la; le
vol du c, rttariftnnan lâ^in t^mpâ'
rtdtS; deux c-s de rente, taffl ^en*
tilM, ioï9ta toinen on It^atoa, totnen
Ghap
130
Char
Xtnffa; il a les raams faites an c.
r6ti, ^aneSa on ^ittttt fortnet, ff&n on
pitetetotttnen.
Chaponnean, m. nuori faloofuffo.
Ghapoimer, v. a, hto^ita (Inito).
Chaponnière, /. ertt« ta^trnUin lait.
Ghapoter, v. a. ofamuruifle ^tata.
Ghaqne, pr<m. jotainen.
Ghar, m, Iaff!)»^5râtfet ju^Iatoannut
mutnoi^tta tonfoifla; c. de deuil, fu-
nèbre, rnnmtintt)annut; c. numéroté,
wouraioaunut; c-à-bancsi ia^tikoau*
nnt.
Gharade, /. fl^arabi, tatou^armotn^.
Gharançon, m. roUjamato.
Gharançonné, ée, adj. toitiamabon
fijSmci 1. ))ilaanta.
GharaTari, m. tt'à9 iaii atoaxia ^ou«
fuio.
Gliarbon, m. ^iili, f^fl; ruodte (xoxU
ia^fa); mtttS^aatta i^mifidftt ia Mu
mi^fd; c. de terre, c. minéral, tttt)i«
^ti(i.
Gharboimée, /. ^IKoffcfla )»ai9tettu
U§a.
harbonner, v. a, notta, te^btt noti«
fefft; ^iikatt pnxm; te^btt ^tttttinen
alhifuunnttelnta (i^ftn). — Se o., v.
r. (iitt^a; blés charbonnés, rnodtci^
nen toilia.
Gharbonneiix, eose, adj. mtttd^oa'
tt)an taltainen; mttopaifcen laltainen.
Gliarbonnier^ m. f^ben^olttajo, f^ft*
mie«; ft^fitauti^tad.
Gharbonnière, /. fi^fil^auta; ft)ben«
poUtala, \tifitanpp\a^ (natncn).
Ghiurboniller, v. a, ruodteeOa pïtata
witiat; maihittaa ruodtetta toilioidfa;
blés charbouillés, nto^teifet koiQat.
Cbarbnele, /. ruo^te (xoiiia9\a).
Chareanas, m. erd6 tt21«inbiauiinen
)»uoIifiIKi.
Gharcnter, v. a. iau^aa 1. I^alata
lil^aa )>ienetfl; (futo.) r^)itt, roabeOa
((€irate«fa).
Gharenterie, /. filama' ja maffara-
!anto)»a.
Gnarentier, ière, #. maltaratau^'
pita.
Ghardon, m. ntonentaiifet o^baftmt
fntuun !unluwat faetoit; rautaifet titi"
fit munieiefa 1. lanta»aiboi9fa; c. bénit,
farbebencbtlti (cmuawrêa fnfninen latf» |
mi); c à foulons, voaflsi'e^bate (àq
Ghardonner, v. o. taafin<^^bal(tttta
faappta.
Ghardonneret, m. tttliâinen.
Ghardonnette, /. txH metf(ief& Îa9^
marna artifofta.
Gbardonnière,/. o^baKetta ta^mama
^aifta.
Gharée, t. Gharrée.
Cbarge, /• taffa, tantamué; paxno;
fuorma, latmanladti; (!um.) maima,
rofitud, fu^tannuC; menot; mcro, u(o«»
telo; rorittama mdmottifuud, totmi, te^*
tdmtt; ^nolenpito, ^oito; ammatH, mir»
fa; t^5, a6fare; r^ntii^ r9nnttffd;rt)n'
nttfSn merffi; tobt«tne f)|btettt)a ma««
taan; Uiottdemtnen efit^ffe^fâ, trmt«
fuma; tatinfir tuli«afem rnutimitta;
latan^r lataaminen; c. d'un bateau,
menl^een fantamn^; ligne de c^ lai*
man ladttlinia: il est à ma c, l^ttn
on mtnnn tudtantamaua, m^foilUini;
les c-s de Fétat, maitton menot; il y
a de grandes c-s à cette terre, me»
rotOa rafltettu maa; c-s personnelles,
itfeu'omatfc^ti ta^tettfimttt me(moC(ifntt«
bet; c. lucrative, tuottamo mirf a 1. toi*
mi; revenir à la c, unbistaa r^O'
ta^é; sonner la c, pn^altaa riyntft^f'
feen; informer à c, fuuIu9toa tobie*
tajia. -- c-s, pi afiafirjat rifo6«afladfa.
-- À la eharge, à etaarge (ds, que)^
adv, fina e^boua; à c. d'autant, adv,
e^boKa etta tefee faman merran; à c
de payer, maffamifen u^atta.
Gnargé, ée, adi. rafitettu, ra^u»
tcttu, maimattu; lettre c-ée, mafttu*
tettu ftrje; temps c, fumninen, piU
minen ilma; dés c-s, maarat nùppa*
fct; yeux c-s, tutpoontuneet fUmat;
couleur c-ée, tfim tumma, Itiotettu
mari.
Ghargé d'aflàires, m. a(^ifem|ii ia«
l^tttta^ 1. aime utfomaan ^ttitnffen
tuona.
G]iar(|;ement, m. {aimanladtan<;laci»
mantadtt; la^tifiria 1. fonnodfementi.
Ghargeoir, m. tt)fin tatafln.
Gharger, v. a. fattottaa, fuormatar
Iaetata,jbanna taffa 1. ntorma; raefant»
taa, raftttaa, maimata; f^^ttaa, tobié*
taa madtaan; (iiotefla, irmifumoffi tc^
Cbar
131
Char
bft (fotmolirialifidfa teofftdfa); antoa
t^imetfi, te^tfitoâfft, toitaffl; r^nntttô,
f3i9t^ p^UVy fttomia, ^ofua; (abata;
tlù^ma aMxa; te^bH toM Uian tum«
matfl; c. de fers, ^atma rautoi6in;c.
qn d'injures, t&ïfh'à itnn pàHUt f oltoaud'
fnoilla; c. un registre, panna imitdti"
fhjmn, çS^tâfirioan; c. un compte, te]^«
bâ tilt Itian falliiffu — Se C^ v. r. (ds)
ottaa ))iiattenftt, ottaa te^bd^enfS, fttoxf
tua teienUl&n; ottaa koadtatatfen[a;|)iI<'
loesti^d, ))i(toett^a.
Chargeur, m. fuorman))aniia; ^aton*
(atoja; laimanra^taaia.
Gbanage, t Charriage.
Charier, t. Charrier.
Chariot, m. rattaat, n)anftttrtt;taid»
telntuaunut: (a^tenttaunut; otatra.
Charitahie, adj. îaupiaê, artnelia^,
antelia^, ^^aiintetemtt, ^^tt)iifuontot«
ncti.
Charitablement, adv. hmptUtif auU
tdtaa^tt j. n. e.
Charité,/, fridtidtnen raffaud, tau*
pna, armeliatfuud; (au))euben t^6;
altnit; feura, iofa ^ariottaa tau|)euben
tSittt; fatraǤuoite, Ibtol^aiti^ttone; ne
faites pas Faumone, laites la c, HU
Uà antaîù almuia, ttaan ttî^U^ (an«
^otben tStttt; (imalla) faire des c-s
à qn, ttol^efltfe^tt ft^^tttttt; bureau
de c, koatmoid*$oitofunta; les frères,
les soeurs de la c, lau^^enben totU
ititat 1. (tfaru^ten frura; charité, nâi^
bcn fenratn ^oitamat fairad^noiteet.
Charités (ch = î\ l Qraces.
ChariTari, m., ttdfannaufuiaifet;
nteln, rtt^ititt t^ijt^tnttttSm^t^ben o\qU
tedfi; tatten(atnen tdtne; ^nono tnu"
ffi; ntlià ron»aa (lombte ^eli^fii);
ratfa^tnd^oufut
Charlatan, Charlatane, s. pvL09îavif
|Uinfiii(ttantlii»; (fun).) {cr«furi; ton»
lari.
Charlataner, v. n. wciiata, ))uodla'
toita. — V. a. lontttelemaHa ^ettStt.
Charlatanerie, /. wei^au^, pvLMa*
rointisen, ftlntiinfilSntttintnen; ter^tao^
mincn.
Charlataneaqne, adj, tnetiaawa.fet^*
faama. ^
Charlatanieme, m. »eiiarimainen
fSiytM.
Chanoant, nte, adj, t^ltnttotoa,
mie^ttâioS, i^antaiDa.
Clkarme, m. noituti9, (oi^tu, ten^»
^ou9; noitateino, loibtitneutoo; loïfita*
tooima; lumoul; {tnto,) \vdo, ^cm*
Charme, m. ptn\a9pi9'6tti, eril« i^t^afin
tait.
Chamer, v. a, nottua, Cot^tia, totU
Charmeur, m. toi^tija, noita; lu»
tnooia.
Charmeuse,/, portto.
Charmille, / ^enfa^^^aiti; ^^SRinen
penfad^aita.
Charmoie,/. |)t)9tttnen n)iibaKor pti^U
IttDttta.
Chantage, m. atfar jolloin (atoltfet
[aatvat f^dbii U^aa; dîme de c, tar*
jat^mmen^ffet.
Chamaigre. m. ^urttatotra.
Charnel, elle, adj. U^aainnt, f)u
moSineit.
Charnellement) adv. It^attife^ti.
Chameuz, euse, adj. li^ainen.
Charnier, m. lij|a«aitta; fawutue^
^uone; luu^uone; ftnfa witntÂuun fet«
ptttttl; (merin).) jnoma'^aarilio.
Charnière, /. farana; nikocSiite itli«
tintengaefa.
Charnu, ue, adj. Ix\^aîa9, It^âinen.
Chamure,/. li^a, Uhatonu9; i^o.
Charogne, /. raato, çaa^fa.
Charoyeur, f . Charr
Charpente, /. rafennud^aineet, fal»
n)o))unt, ^irfltvarat; l^uoncenfatioo^;
ruumttn luuvatennu^, luuranfo; funn*
nttelma (teo(fen): c. de bois; c. du
coips; c. d'un poème.
Cnarpenter, v. a. falioaa, toeietfift;
(futo.) re^tft, raabetta aeifatc^fa).
Charpenterie, /. faimomicl^cn an*
mattt; falmot^b; fattood.
Charpentier, m. fa(tt)omted.
Charpie,/. ItinaitnS^^ttt.
Charrée, /. Uotettu tu^fa, titl^an*
))oro; §^9nt€t0mato, touffa.
Charretée, /. rata^fuorma, rattaaSi*
tien.
Charretier, m. fuormanfnliettaia,
ajuri; I^ntSmied,
Char
133
Chas
Ckarretler, ière, adj. rattaon bt"
IttOe fo|)ttDa; porte c-e, aio)»ortd;yoie
c-e, ^^0rten tottUnen Xmttj9; pt^HtUn*
strat; maître c, renfitooutt.
Charrelin, m. tofi^fiifet totittomat
rattaat.
Obamtte, /. toS^ttlfet rattaat; c. à
bras, fâprattaat.
Charriaçef m. fuormftn'*fuIjctit9; tot^
to^alffa; ajotatut.
Charrier, m. rattt, jo^on tu^!a)}an«
naan ))cfoItn)ett8 te^be^ftt.
Charrier, v. a. ajûa rattaidfa; îaU
iettaa hiormaa, faattaa; faattaa tn^9«
t&nfâ; la rivière charrie, joti ajaa 1.
faattaa m^Otfinftt itttttt.
Charroi, m. ajo; matfafuortna; ft)t)ti;
t^ItdtOn muonamaroia futiettatoa fuoti»
ma^to.
Charron, m. toaunutnteltjK, n>aunu«
maafatt.
Charronage, m. tDaunttinteftjttn axa*
tnatti; koaunutntefijttn teoffet.
Charroyer, v. a. t. Charrier.
Charnie,/. aura, fa^ra; auran«a(a.
Charte, Chartre, /. loan^a tobié*
tttSfirja, aflaftrja, periftrja; pttu9tVL9*
(afi; fartta; Itttto, tt){ilt))u]^e; c. coo-
stitutionnelle, farttOr 9tandtaii pttn9*
tudlatt tvuobclta 1815—1848; ((atn.)
c. partie, certe^arttia, ra^ttfuofttumud.
Chartil (1 ei d&nn^), m. wiliatoant*
furtt, ^etnii^fitfi; rata^maaia.
Chartre,/. (n^an^.) >i'<tnft^iione;l^i«
tDeUt^dtautt la))fidfa.
Chartreuse, /. fattuflani^uo^tari,
•nunna; txH monentaltaiftdta ))a(fo«
laemetSta te^t^ ruotalaii.
Chartreux, m. tartuftanimunifi; l^at"
maa tidfa; crtt« f^Stâtott fient.
Chartrier, m. Iirffo«, (uodtart«ar'
fi9to.
Chas, m. neutatifltmfi; tanfaanfitfu
L tit^teri; matu^adfi.
Chaseret, m. f. Caserette.
Chasse,/. metfSdt^d, metffi<aio, ja^ti ;
jia^tt«a(a; metfâMâjlS, lotrot ja <atfft
mctfaet^9fat)tncet ij^teenftt; metfttdt^^'
faa(t«, ta))ettu otu9; metftt^t^d* 1.
tnuitaa fotttotorkveHa foitettama ja^ti»
fiimel; moufari; lonent Ittffumatila ;
wau^ti; taitta, toctsttn; fa^antaari;
fanga0tufK; |iaiRa, mi^in ^llo fint"
tnottuanfa filiffi^ti^ty; (Uto.) pato;fiift,
ti(a; €. aux chiens, inetftt«ti)9 tomm
(aitsfa; c. du loup, fnben-ajo; aller
à la c, (K^teS metffiStftmttfin; donner
la c. à qn, ajaa itnta taf aa; prendre
la c, (tt^tett |»aIooit.
Châsse, /. Ix^ùê ^n^&tn j&SitnSrfUi
iDarten; reltft'It^ad; fltmâtarten fait*
fiat; tvaa'an ))i^ti; (lartatoettfen marfl;
tpa9, laattfto.
Chassé, m. erttd tan9fi«a»ter.
Chasse-avant, m. t^fiwoutt.
Chasse-bondien, m. ftttamoufari.
Chasse-bosse, /. !. Lysîmacbie.
Chasse-eoqnin, m. t9i9fdtit«fattftja.
Chasse-elon, m. retfâtaltta.
Chasse-consin, m. ^uono tolini;
l^uono feMit^d; fanfea fforetti 1. ^ar«
jotixdmteffa.
Chasse-cranpand, m. fe^r&SiS, ta9«
tei(a»a (Cintu).
Chasselas, m. erftd n^adoidten tpiim«
marioien (ait.
Chasse-marée, m. fatafau))^iad; fa«
lafaupjf)iaan tatoara«rattaat; tx^9 alnî*
fen lait; Ia(afum))pu.
Chasse-morte, /. (uHa^eitto (patto'
))e(i6f{i); (futo.) ^rtt^s, {odta on tuo«
n»uttu, ^uffaan menn^t tuattoa.
Chasse-monche, m. iar^&i«(â||ftt.
Chasse-mnlet, m. muuhn ajaia.
Chasse-pointe, /. ntittimafora.
Chasser, v, a. metfa^tatt, ja^bata;
ajaa; tortottaa; ))aIottaa; ajaa tataa;
c. du fusil, metfttdtaa, rat)ba jaàtia
)»^0f^aa; c. le lièvre, aiaa iamtfia;
c. Tennemi devant soi, aioa tt)i^oflû
fet ebcQanfa; c. l'ennemi d'une ville,
tartottaa wi^oflifet lautmngi^ta; c. un
clou, t^Sba nauta flfaan. — v. n. met*
fa«taa; la^ba ^i^maa »au^tia; aid^»
taa, ojetta; (ftrjal).) kvaatta fuurto tt*
(aa; td^ttaa tan^U'adtet chassé; c
aux perdrix, fa^ba ^eltofanoja met*
fadtamasfa; c. de race, tutta, olla fn«
fuunfa; le vaisseau chasse sur les
ancres, (aitoa on tnur'ajolUi anfhi«
ri^fa.
Chasseresse,/, naitfmetfastaja.
Chasse-rivet, m. ntittauêioafara.
Chasseur, ense, # . metfastaja.
Châssis, m. fllmanraama 1. t&ûppti.
Chas
133
Chau
Ghaaâenz, rase, aéj. ^^x^vM*
Ben, ti^nifidn&Uien.
Ghft88i8, m. !e^a, fe^itld, ))mtteet,
ifinialni; MtoUamftn (af!t; c double,
flfSIaftt, faffinlertaifet la^t
Gkaate, adj. ftkoed, )>u^^a«.
(Siasteté, / ^toetod, ^u^tau^.
Ghasable,/ mcdfufafufta.
Ghasablier, m. (trtto4>uhtjm tettift
L tan^itfija.
Chat, m. fidfa;fUfan(ufuinenetiitn;
tl)ftn fnfa; tattajan telineet; ^arftt,
naara; (meritt).) naara^anlfuri ; mon*
nifàfa; au c, au c.!, ^uid fUfaI c.
▼olant, lentdtDtt orana; argent de c,
ft4fan!ulta. — c-s, pi. (ta^io.) norffo,
nrpa
Cliâtaigne, /. ta^tanja.
Cbâtaigneraie, / tûdtania))itidto.
Cbâtaignier, m. fa^tanja^uu.
Chàtam, Châtaigne, ady m. lad*
tonjanrudfea.
Chat-cervier, m. fidfa<'i(tued.
Château, «i. linna; Unnotu9; (laiko.)
c de poupe, tatafanfi; c. de proue,
etufanfi; c. d'eau, mefifm^fu'taitod;
e-x d'Espagne, tuuten tunat.
Châtel, 1 Château.
Châtelain, m. Unnanmouti, fa^tC"
kui; seigneur c, (innan4fttntii ; ju-
ge c. tinnantuotnari.
Châtalet» m. (nan^.) todi^ttinen lin*
m; grand c, mninoinen ali-oiltu^to
^nftiSfa; petit c, tuanti^uone $ari«
Mû.
Châtellenie, /. Unnanmoubin loirfa;
limian a(ue.
Chat-hnant (h ttdntt)^), «». tarha»
Châtiable, adj. ranfai^tatva, ran'
bt9ttttfeii alainen.
Châtier, v. a. funttaa, raitfat^ta;
taTta^toû; fitioota firiotn^.
Chatière, /. tt«faniâ))t, ))uia^bu^
M.
Châtiment, m. furitud, ranfotdtud,
ttitfaité.
Chaton* m. tidfaïq^oita; (c^d 1. jiuo'
to« tafli^tinien t^mt^ariHd; tattidfiiot
fe^«fan{d: (tad».) nortfo.
ChatoniUe» /. cvad y^tcni merifilmun
Hh iota t&t)tctttiin fi)dtitfi.
Ghatoeilkment, m. fatitit^, tntt»*
Chatouiller, v. a. futittoa, futfnt"
taa ; f ti^ottaa ; mieHi^ttdâ.
tihatonillenx, ense, odj, {ittinen,
tut!uinen; (fuko.) ttrrett, Idrtt^.
Chatoyante, / ttdfanfirmd {txU fal*
Udtinii).
Chatoyer, v. n. (imeltdtt, fiUna, bofi«
taa [laa&rimidtd].
Chat-pard, m. tiifertft«fa.
Châtré, m, fuo^ito^, faitoio.
Châtrer, v. a. (almeta, tuo^tta, lu*
fata; (tum.) tcifafta tiiatolfati^uu^ta;
t^^jentttd me^i(atd)>ejd ; ))09^Ittt Iouf«
faaioat )>aitat |)oid firia^ta.
Châtrenr, m. fatmuri, fuo^art.
Chatte,/, naara^tidfa; (fum.) (eti*
fttfnu; ((atto.) ladttioen^c; erttd {oImt«
mo^toinen taladtudtpcn^e.
Chattée, / ))oifue L ^jef&llinen fid«
fam>oifafla.
Chattemite, / intarteUio, Itufa^te*
Itja; tetot>i9^d.
Chatter, v. n. fantaai ))oitta [fid*
fotdta].
Chand, ande, a<2j. hiuma, titituen;
(fuU).) raju, ttiwad, tulttut)dinen ; lti«
matnen, tariad; être c. de vin, olla
mitntdtd rtemadtunut ; tout c, aittan
tuore, nuft.
Chaud, m. tuumuud, (dmmin; il a
c, ^ncn on (dmmin 1. tuuma ; il fait
c, on fuuma ilma; (tum.) tuUfe^ti
otellaan.
Chand, adv. tulife^ti, hiuma^ti;
tout c, tdfld ^ettefld; oiettd.
CSiande, /. tu(i, tuunittu9, tnlifund;
^e^tu, tuUdtu^; fulonnut (afl«atne; fn*
(aamar fu(atud (metallien) ; ))efdnldm«
mtt^d; à la c, enfi tnnoSfa, enflkDi»
^adfa; sur la c, enfi^ettedfd, fllmdn*
rd))d^ffedfd.
Chandean, m. (toan^.) etdd Idmntin
jnoma roadtanaineilïe.
Chandement, adv. tuttfcdti, tuu'
ma«ti; (tum.) fitmaa^tt, innofiifc«ti.
Chanaer, v. a. c. un champ, toi'
lita ^e(to.
Chandier, v. n. ttimoiSa Oû^^lot"
ri«to).
Chaudière, /. ifo fu))ari{atti(a; vxm*
ti^)»ata; c. de bragserie, )»ata inovta*
Chau
134
Chef
l^âttddta tDarten; c. de teinturier,
ki>21rt))ata, tt)&rtf)î))t)|)i; c. à vapeur,
^(tortylattila 1. pata.
Chaudron, m. tatttla.
Ckandronnée. / tattilaSinen.
Chaudronnerie, /. iva^ftfe^Sn am«
matti; Ma^fife^ttn teoTfet; ioa9ltfe))iin
paia.
Chaudronnier, ière, #. tDaefifeti))^;
toa^titeo^tni fauj)|)tad.
Chauffage, m. (ttmmittttminen, Ittm«
tnit^d; tuuotutnen potttopuun mfi8r&;
^lot; droit de c, oifeud ottoo met*
fttettt nttt«rttttQ iouffo ))oltto|)utta.
Chauffe, m. tult))eftt tualaud'uunt^fa.
Chauffe-ohemise, m. tuIt«aetio liina^'
kDûaltetben Ittmmtti^^tîi toarten, Ittna«
toaatteiben l&mmtttaitt.
Chauffe-lit, m. loisoteenifimmtttttifi.
Chauffe-pied, m. îalûuIftmmtttttjS,
iadopu^.
Chaulier, v. a. Ittmmtttttfi, fuumen^
taa. — V. n. (Smmittl, (fimmetft, (ttm*
tntnt^ii — Se o., t/. r. (fimmitelld.
Chaufferette, /. tuli-o«tia, ^tiCod*
a«tia ialtojen Ittmmtt^^tfi koarteu.
Chaufferie, /. fanttrûuta*))aia; fanfi*
rauta<û^jo.
Chauffoir, m. (âmtnttiyd^uone; (ttm«
mittodtoaate (fatraita loarten).
Cnaufour, m. talHi'Uunt.
Chaufournier, m. taltinpolttaja.
Chaulage, m. j)|n>ten falfitfeminen.
Chauler, v. a. taltïta jt^wifi.
Chaumage, m. fttngen niitt&mincn
ia fofoominen peQoeta.
Chaume, m. fttnfi; fttnti^elto; tatto*
otjet.
Chaumer, v. a. ia n. nitttti& )»eItof 8nfi.
Channder, m. o(tt«auma.
Chaumière, / odirattoinen mSf ft.
Chaumine, /. mOffinen, lotopto.
ChauBsage, m. iaiftne, joITutn.
Chaussant, nte, adj. HP)>o n^^t&ii
jatraait [fengidtS, futietaj.
Chausse//: fidttfet otranau^ot, iotta
ttt^ttttkoat 8fane!an t)(iopi«toien profee*
forit; fi(tronSrte))tt; nuotanpertt; c.
d'aiaance, tviem&ntorn)t maft^fa.
Chaussé, ée, adj. tiit^p^fS ja(ttntt9fa
oletva.
Chausséage, m. tiera^at.
Chaussée, / muttatootti, koaQtmuT-
loe mertû, (otea, ittmell UNietacm; mao«
fl(ta; maontie. ftwif^erueteinen tort*
tettu tie, fttoitie.
Chausse-pied, m. fanoi 1. ^l^a,
iota Mt^tttttn Unm iattaan toMt9^,
tcnf^farmi.
Chausser, t^. a. pulea fufat ia ia(«
tineet; fqn) te^bfi tentitt ifutle. — v.
n. ]op\a, fotoettua [ialtineidta ja fu*
fista]; un soulier qui chausse bien,
ttnU, iota ^^totn fonxttuu ialfoan. —
Se 0., V. r. pnîta fufat ia iolftneet.
Chausses, /. pi ^oufut, falfougtt;
la femme porte les c, matmolla on
toaita talosfa; il a la clef de ses c,
^iln on omatafeinen mled.
Chaussetier, «i. futantutoja; fuf!a«
fau))|)tad.
Chausse-trape, /. ialfa«anfa; !etun«
raubat; ttU tourpurafotefoifen tait;
er&d o^baffecn lait (eorduui $tellarit).
Chaussette,/. pnoUfuna.
Chausson,/, iatfotn, fufanialfa; (uo"
l^a^anturainen, foroton lenIS, to^tveU;
txM (ait omenatorttua.
Chaussure, / iatfaputu, iafftneet,
fufot, {(ng8t, faa|)paat, i. n. e.
ChauTO, adj. taliupHS.
Chauve-souris, /. tiUipatto, na^îa*
W.
ChauTOté, /. {alitttfuu9, {a(iu)>at«
Chauvir, v. n. c. des oreilles, mil*
fat^ta formtSonfa, no^taa format fn»
rolle.
Chaux, /. falfti; c. vive, fa^tamaton
faltti.
Chavirer, v. n. {uutertua, fttfert^tt
[atuffesta].
Cheheo, m. f ^ebefi, er&d atuffen (aji.
Chef (f ttdntifti), m. (runonbe^fa ia
t))9^tmtiffl9tS) pttS; (fum.) ^(lSlIt)emie#,
^a«mn5, epmîed; io^taia; plià^fia, pU*
patfta, J>aii«; fanfaan affu^^aa, etu^uoK;
tenfalotta (latman); c. de saint Jeaui
Sobanned la^toian pU] c. de Vétat^
maitton efimiee; général en c, ^Un
io^taia, t)(t!enraalt; c. de pièce. tt)tft«
iunifart; c. d'ordre, munffttnnnan
paaittoetart; c. d'accusation, ^S^aflo
rantec^fa; c. d'atelier. tt^Snio^taia; c.
d'eau, ttoufmoefl, tuimamefl. — De
son c, adv. omasta ))Uo(edta [perin»
Chef
135
Cher
sMK]; omaittt ta|bo«la, imiaSa Klal*
(aifa; du c de sa femme, toaimon
dolmen (^tntë); dn c. de qn, itmi
pu9\t»ta, p\mnai9tà.
Ckef-eoBs, m. ^enttnoero Ittttttit^^'
Gief-d'oea¥Te (f et ftttnnt)), marnée*
tartteod, tattitntco«.
Ckefeder, f. GheTeder.
Chef-lieii, m. p^^Sû^xtta, t>tttt«afnmtt6,
GhègroBy m. pifi(anta.
CMk, M. f 5eifi, arabtalatnen futoun*
putam.
Gbélidoine (ch = I), /. feltamo,
)»3&df9feii ruo^o.
GhelJii, f. Schellini^.
Ghélonée, /. men«ft(|»ttonna.
Cliémage, m. koaunitra^at
se Oiener, v. r. lui^tna, TofaStua,
rhitua.
Ckemin, m. tie; ranta|iOTrad; mal*
mifttoni toitonfaimoffeefa; lattiamatto,
ttMi^tanga«; (futo.) tttno, mcno (oflan);
frand c, toattamaantie; c. fourchu,
ri^titie; c. de traverse, oifotie; c.
creux, folfitte, folatfo; c. de 8t. Jac-
ques, linnunrata; rebrousser c, pa*
uta famaa tietft m^Stcn; faire son c,
tbitftlyS; couper c. à qc, c^ttttt aflan
mcnoa; c battu, ratmattu tie, t^^tei'
nm tie; faire du c, !u(fca eteen^ttin»
— C. falBant, adu. matfaKa; o^imeit"
nen, fatnnnatfeeti.
Cheminée, /. tulenfijar liefl, tolta;
tûUaBûfi^pu; sous la c, ^itiaifunbeefa,
fdatDi^tûi.
Cheminer, v. n. tnotfudtaa, !u(fea,
«HMltaa; (tuJn.) ebi^tt; fuiaa [(irio«
tv0tattKieta] ; faire c. une montre,
^nna Mo ftt)^mftAn.
Chemineuz, enae, adj. patjon toaet'
toiDa 1. tUtoamH,
ChemiM, /. ^aita; fâttre, totttttt^eta;
(linnot.) tottoraulmuuri; c. de maille,
^ontfart^atta; pommes de terre en
€., fttorimattomat |»eninat; fruits en
Cf foteioitttt (ebetmttt; c. blanche, pvf^*
bel ^eita; c. d'homme, mie^n pcàta.
Chemisette, /. rinto^aita; ^dr5ii^;
(iitoit.
Chémosis, Chémose (ch = f), /.
csae fUmtttouti.
Chênaie, /. tammiéto, ta»mt)»nt0to.
Chenalt m. fuICutanama, a^boe hiU
fuiDttt|(tt; m^lU^puro; vttet&efonnt.
Chenaler, v. o. fâiybft a^boito fnU
!un>S^att.
Chenapan, m. fl^fl, fiioetlid, reMQO.
Chêne, m. tammijpuu; c yert, ran*
budtammi.
Chêftean, m. nuoti tommi
Chénean, m. r&dtft«fonni.
Chenet, m. rantaridtiffo tulifiefan
âiêneteai, m. tommenmefa.
Chèneyière, /. f^artippiiptitù.
Chènevia, m. l^am^naflemen.
Chènevotte, /. ))ttidtiir ^m^u«fa,
tiefiatoidfa.
ChèneTotter, v. n. fitueti faetpoo.
Chenil (1 et ttttnn^), m, foiratar^a,
toirataiïi.
Chenille, /. le^timato; (fnto.) i(!e»,
roftttama içminen; fametti-rennuffet
koaatteUfo; txU tniitta; en c, oamiu
pntimefa.
CheniUette,/. eritô ^a(f of a^mi (tcor-
piurug).
Chenn, ne, cUK. I^armaû))ttinen, |ar«
maal^iutfiiten; (mn?.) (umeQa |»eitett^;
arbre c, ^nn, ionfa (attoa on pnU
Cheptel, Chepteil (p ei âttnn^), m.
etuftoin ontominen ruofotte t^nolta tit«
(oa toodtaan; tnololle annetut elufat.
Cher, ère, adj. rafae, armae, (allie.
— - adv, Miteti; coûter c, maffoa
l^alioHr otta fattie.
Cherche, Cerohe, /. rmon^.) J^olmt*
laaren laottja (tafennntfidfa); (eatoa,
ofottakoa ))tlarin toa^oenemieta.
Cherche, f. tutltmluen.
Cherchée, /. ^ettaMOr tuntematon
((a^tttdfa).
Chercher, v. a. ^afea, etfi&; (à) ta*
koottaa, (otea; tutfia, tiebu9tella;miet'
tift; il cherche à tous tromper, ^ân
toettaa pttt^H teib&t; aller, Tenir c,
mennftr tufta ^afemaon, noutamaan;
aller c. qn, (tt^bS (alemoifa, trrn>e^«
timtteîtt ilnta.
iCherchenr, ense, /. etflitt, ^ftia.
Chère, /. rnota, ateria, leetiti^e, ^M*
5ito; on y fait bonne c.,ftetttt aeta^n
erfttttifedti; il ne sut quelle c. me
Cher
136
Ghev
âûre, d ^ Hennit, f ainta nàawa ft»*
titffl; homme de bonne c, ^erfutti*
fe^ti Mxoà iiiie9, ^evttnfuit.
Chiremeiit, adv. tem^iettiti, fattiUtt.
Chérif, m. fl^iffir arabtalainen rn^
tînatf.
Ghârir, v. a. (em))UI, (em^cfl^ti va*
taztaa,
Chérissable, adf. xaU9t€tUMa, ax*
ma9f arma^inen.
CheraonèBe (ch = f), / faarento,
ntemimaa.
Cherté,/. lolltii^; faSt« alfa.
Ghérabln, m. lembi.
Ghenrii, m. fotmjitturt; grand c,
péi9ttxnaït(L
Chesnée, /. loitiamttta; n^ttialla mit«
toamtnen.
Ghétit iTe, adj, tntia, toi^etiftinen,
ïataia, Uf^no, huono, f^aipa.
ChétiTemeni, adv. htriadtt i. n. e.
GhètiTeté,/ turjun^, loi^elittif^^^,
Ghétolier, m. tarian ruotolte ottaja
^uo(ta tnloa ma^taon.
Ghétron, m. loetolaattfto flt^tudfa.
Cheral, m. ^eooiien; chevaux, rat*
fumie^idtS; c. entier, orl; c. hongre,
conpé, ttalaffa; c. neuf, ^arjaantu*
maton ^etoonen; c. fait, rat^uétcttn 1^.;
c. de trait, meto^^ c. de bat, taffal^.;
a de selle, ratfu; c. de frise, pua*
Ittiéta te^bttt ttarudteùnat: c. de ter-
re, fUta; bon homme de c, l^roK
vatfa^taja; bel homme de c, taunid
ratfitmie^; c. à deux mains, toetoon
ia tatfadtnffeen lel^aatoa ^onen; c.
marin, mnrfu; c à vapeur, f^ttooi9*
tDoima l^(^r^tonee0fa; aller à c, rat«
faétaa; être à c, i^tna ^ettofen fe«
Uidftt; se tenir à c, i^tua 1. oQo rat«
fatn; se tenir à c. sur une fleuve,
afettaa fotûiouHo mo(emmtn ^uotin
ioïeo.
Chevalement, m. tufi, tuetn«|iun.
Chevaler, v. n. (mani) cbe^tataifin
ri^adtaa. -- v. a. tuUfla koantétaa,
mtmnta; no^tûa fa^atuRt ptiîiUt; f^nU
ttttt etuialat riétim [^mofedta].
Ghevaleresqne, adj. vitanICincn,
folo; feiffaileioo.
GheTalerie, /. ritan«to; ritanfiUlt^;
ritari^arwo; ordre de c, ritaribtnta.
Chevaltt, m. fibutnaUmia; teMa,
(annatin (minlu^fa); (mmttarieit, fol*
ioomt€0ten) tdxnttt;^é^9,ptïtti]p^iii^
titth tntt, pHnm,
CneralieT, m. titart; nuorem)ii iioifa
aatelife^fa )»fr^eedftt; ^cmonen (fpaffU
toeli^fil); c. de l'arquebose, om|mma»
(eurait ittfen; c. de Malte, maftolaie»
ritari; c. d'honneur, ^otoifamaQeri;
c. d'industrie, weijan, ^etturi.
Chevaline, adj, f, bête c, i^o, ^e*
toonen.
Ghevaaehable, adj. (tnon^.) xq^q»*^
tntfeen ttitooUxnta,
Chevanchôe, /. (man|.) mirtarat^
fa^tiid, mirtafutni ratfatn.
Chevanohement, m. ^ewofcn fdfSttn
iétumtnen; murtunciben luiben )>ailat'
tanfa ftirt^minen.
Chevanoher, v. n. (man^.) ratfad^
taa; ^eittâd jatat ri^ttiin [^emofedta] ;
oSa tt)ino9fa, epatafainen [patnorimet««
ttt] ; oOû ^Uaait^tfin, (Inten tattotiUet);
ioutua oitealta ))atlaltanfa [mnrtnneiMa
(ntStal; c. long, court, ratfo^taa piu
tiU 1. {^^tjtaa ialu^timilla.
& Chevauchons, adv. Tatfain.
Chevan-légers, m. pL erttd diandi'
fan funintaan ^entimartiioi^in htultttna
(ettctt ratfiimtef|idt9.
Chevelu, ne, adj. )»itttt^ittffiiien,
funritntfatnen; racine c-e, ^|>fUIa
mam^tettu iuurt; comète o-e, \ïïbt*
^^rdtSinen ))^rdt5ta^tt.
Chevelu, m. iuunba^rtf inurifAtie.
Chevelure, /. tiiKa; p^ntSta^bm
t^tordtS; iuuri^apfet; (tutn.) ^utbcntc^'
bt«t0.
Chevet, m. ^Mn«o(ainen, |>ttttn«aln«;
lonoteen |»ttii))uoU; ^lem^i î^aifla for«
teafuotin tafana tatoUfl«fa firloi^fa;
c. de la mort, hioUmonobc
Chevêtre, m. riimu, ^ttttfet; ^uottecn
nurheta uttonctoa ^tvrenpatt (trltneitii
moTten); leuwanflbe (tnn (enta on
miaéfa).
Gheven, m. l^tu0;le8cheTeiix,biuf'
fet, tuffa; faire les c-x à qn, lam«
mattt ifmt (lâtt; c-x de Vénus, (faM.)
tl^otft (droiera).
Chevillage, m. latkoan naulaami»
tten.
Cheville, /. rattta 1. ^NORDOonia;
Chev
137
Gfaie
Ytvtet^sltti; tuutktMif^Ia, 4wlia{i;ti('
liRa; mutoi (tielifoittime^o); c. du
pied, nURatmt; e. oavrière, toaunuiit'
(oRo; être en c, otta tottltUbe^ftt (lie»
Chevillé, ée, atU. maantoUttn, liiii»
nitettk); ^aarainen [^imienfarmieto].
CSieviller, v. a. toaarnottaa, nau*
lata.
C&eviUette, f» f ottanen, toaarminen.
Chevillons, Chevillote, m. pi. (faiu).)
fo^eri'noafeiit.
ChevUlnre, /. ^imenfartoen ^aara.
Chevir, v. n. (toan^.) (dé an) tufla
atfoi^tn jfun tandfa, faaba jnt tai))u«
moan; (de qe.) ^opxa [ntto*afiaeto].
Cheviesanoe, /. Chevieeement, m.
(iDan^.) foiDîntOr fo)>iininen.
Chèvre,/, futtn, kouo^i; ni))ufone;
rana; fa^^utti.
Chevreau, m. too^ta, loo^Iûnen, tono*
^cntarttfa.
Chèvrefenille, m. tttufama, tunfain
(UmieêraJ,
Chèvre-pied, adj. m. (lutinjaltainen :
dieux c-8.
Chevrette, /. metfttmuo^ir naara««
(tnDt; ^ûbaniolfa, fo(niijalta;erd«toi'
l^nfone; ^or^Itninen a]9teIt^i(nU0.
Chevreuil, m. metffifautid, muol^û
ptuta.
Chevrenee, /. ertte ^erfilan lûjt.
Chevrier, m. touo^en^imen.
Chevrlllard, m. metfdtouo^en loo^Ia
1. farttfa.
Chevron, m. muolt, nï^fa, otj!, ^arft;
)MiItDelue«ajan tnerfft fotamie^n uni'
looTQinefa.
ChevTOtage, m. loero maan^omt^'
taialle otieubceta iDUo^im ^itSmifeen.
Chevrotement, m. mttftftmtnett;lirt'
Chevroter, v. n. mo^liûr touonta;
te^ft kotto^n tamaSa;inenett(lttma(ttt;
linteHtt laulac^fa.
Chevrotin, «t. ^eitottu too^tannafata.
Chevrotine, /. metfAtaunin bonlt.
CheflE, j»r0p. (nona, ttytëntt, lotona;
Ino, Iuof|i; c'est comme c. nous, ai«
loan tutn meiSattn; j'ai été c. tous,
olen teifltt fft^n^t; je viens de c. vous,
tnlm tttittt; j'ai passé par c tous,
olen wcmi^t teibfin tâtonne latitta; c.
soi, loti, totone; un e.-Boi, toti; quand
j'aurai un c-moi, tnn faan oman lo^
tint.
Chiaonz, m. turttKainen oifen^ton
paltoelija.
Chiasee, / metaSien !nona; c. de
mouche, !ttr))ttfenlt!a.
Chihoig, m. àfïbvi'^ummï, malfoinen
gummi|»i(!a.
Chicane, /. afîan«aiaian (nieet L
f ouf ut; latntDttdnnellQd; iuoniiettelS,
merute, ^(llmë^^, l^&to&tdt^e; gens de
c, nurlta^crot, nurtfatirjurtt
Chicaner, v, n. fd^ttcld iuonia, fout
tuia aftan«aio9fa; fouIuteEûi iuonttetta.
- V. a. U^mm rtibeUd; f^^tttt foi^
mata, ^tt(wttt«t(i; moittio, {dttiii; (htm.)
fiufata, ^armittaa.
Chicanerie, /. afmu'ajaian juonet;
oifeuben todUntefeminen.
Chicaneur, ense, «. juonttftltja rit*
ta«afioidfa.
Cldcanier, ière, «. ja adj. riiteUidr
toranno^taja; riitatfa, torainen.
Chiche, adj. ttara, fatta, !itfa0;pois
c-8. mima (eieer).
Chichement, adv. ttaradtt, faibadti,
titfaadti.
Chicheté,/. (»anfi.) itorune.
Chicon, m. wuo^enioalt (lactuca f«a-
riola),
Chicoracé, ée, adj, fifutinfaltalnen.
Chicorée,/, ftfurt.
Chicot, m. ^uuntanto; pnnnftiréttet;
otfan mutura; lo^ienucnt ^am^Nian
tirfo.
Chicoter, v. n. joutami^ta rtibcSd.
Chicotin, m. foloftointin nc^te, Uu
mae neéte.
Chien, m. loira; ^^«ft^tufnn §ana;
c. de basse^cour, tarjiûtoiTa; c. cou-
chant, de perdrix, ]pefto))9^n foira,
Untufoira; c. muet, ^urtta; c. d'atta-
che, ta^letoita; c. pour le loup, fuft«
foira; c. savant, pariotcttu fotra; c.
de mer, marin, ^at«tala, ^^le; c. rat,
vftf«rra«fufttincn elftin; un c. de temps,
iufma t(ma; entre c. et loup, çtt*
m^dftt.
Chiendent, m. juolad^eind, tttilf'
l^tttft (triticum rêpêm),
C^eane, /. narttu; (htm.) irftad
nainen; une c. d'affaire, tlfcA jlntht.
Chie
138
Chir
COdeiuier, v. n. iienKotta, f oaba Im* |
Kiloita.
Ghiennine, adj. foiratnainen.
CAiflr, V. n. io a. te^b& tar^eenfa.
Ghienr, ense, «. tar^eenfa tettitt.
Chiffe, /. o^ut, §ttono fanga«; rttttf)^,
vtetou.
Chiffon, m. xxtpvi, t&ttfi); ((utD.) mi'
ttttSn fatu; naUten fori^tuffet.
Chiffon, nne, adj, tottttrttffl fa^ma'
nut [))tti9ta].
Chiffonner, v. a. t^tt^tttK, tn^fertSfi,
)^al^otn ))tbens; (htn).) ^uolcttoor ^tti*
xxVL ftufata.
Ciiiffonnier, ère, «. Inm|)ttnlertt&itt;
(!uw.) itutidten eerâ&itt, fieCitteliifi.
Chiffonnier, m. naifnt ))itronti ; nai»
fen tçSpa^tl
Chiihre, m. numéro, tutDunmerRt;
firiotudptirre; ftfKt^9ten firiotetut ni«
men alfutiriaimet: graver un c. sur
un cachet; falamerm, falamerfiSâ f lr«
iottamtnen: écrire en c.
Chiifrer, v. n. numcrctSa merttttt;
la^fea numerotSa; falamerfeilltt firjot^
taa: numerotta. — Se c., v. r. nume*
rotua mttdtStii: Pinfini ne peut se c.
Chifl^nr, m. fukounla^fua, lumun*
ladtumied.
Chignon, m. tafaraitua; tafaraitoan
^iuffet.
Chile, r. Chyle.
Ghiliade (ch = t tttdftt jo foirt.),
/. tu^at(utu: une c. d'années.
Chiliarqne, m. tu^anten ))iiSmied.
ChiliasM, m, tu^atn>uotidta malta«
htntaa udtouïa.
Chiliogone, adj. tubatfulmainen.
Chilone, adj, ])a!fu^uulinen.
Chimère, / tabullmen tummitud,
JirtDtë; (lutD.) §oure, ^aatueffima, tt)al«
etuwa.
Chimérique, adj. ^aatDelftttu, luuUu,
)^txmn.
Chimériser, v. n. ^aakoetfia, (ou«
raidar iKtàttttmift tuiuitellla.
Chimie, /. femia; c. végétale, Ia««
tt)ifemia; c. animale, efôinlemia.
Chimique, adj. femtaUinen.
Chimiste, m. (emiantutliio, femUta.
Chimoine, m. inbiataincn fittifittt.
China, t. Squine.
Chinehe, ChinoUUa, m. ((h)^K6 (m^
phiti» putoTÎui).
Chinoilla, m. lierulatnen elfiin, io^ta
foabaûn tûSidooriooifet turtlffet
Chiner, v. a. firiamatri tutoa; bas
chinés, firjiatoat fntat.
Chinois, oiae, #. ttnalainen.
Chinoiserie, / finalaifeen tafiaan
te§bt)t tcoffet.
Chionrme, /. tatecin foutaiafunta;
fatcri-oriafunta.
Chipoter, v. n. (tturotta, toittaé*
tetta, nu^iatttû; fi)5b& ^itaa^ti, jonta*
midta iantata.
Chipoteur, euse, ia
Chipotier, ière, #. ^itutt, mittaO*
telija, nu^ud; joutami^ta riiteliid.
Chique,/, turmettunutftftfifofongi;
jtittt faattt ftltti; tu^affamiiai; t^uru"
tubalfa; mâ^âtuen fa^wi!u|i|»t; )»atto,
ioua (o^fct ^eitte(oottt;erâ«ft)i9^k)mato
^nttllein faartdtodfa.
Chiquenaude, /. nenttn>n&)))»at)^.
Chiquer, v. n. mSUtd puria, |>itftft
tn|>aftaa.
Chiquet, m. ]^i))e, ^i))a(e, ertt;c.Àc.
muTuttain, tipottatn, koâ^tn erin.
Chiqueter, v. a. nouttien fuorta
tt)iQoj[a; uurtaa ^iirafan reunat; mar»
morin taUaifetfl firjlaitta.
Chiquette, /. na^fa^alanen, jota Iam«
masta fcritedm |)oidteitataan.
Chiragre (ch = f), /. luntoalo, (et*
ni (fitri^fii). — m. (uumaloa fairaO'
tama.
Chirite (ch = f), /. ffibeumnotot'
nen jïalattttt 1. tt^|m(twi.
Chirographaire (ch = f), adj. t&ft'
liriotntfen*; créancier c, medola, jota
et o(e muuta toalauttûf (uin (ain«n*
faaian omalàtifedti liijiotetttt ioe(Ia«
tiria.
Chirologie (ch = I), /. fonnipn^
■ = f), / mtm
ennudtaminen.
Chiromanoie (ch
Chiromaneien, ienne (ch = î), t.
fiibedttt ennu^taia.
Chirurgical, aie, adj. lirurgiaUinen,
^att)au(ââtiti^6*o))||iin fuuluma.
Chirurgie, /. tinirgia, ^atuanlAtt*
Chirurgien, m. f irnrgi, ^atoal&ftftttt,
(aanmn; c mi^or, fotalftftfttvi*
Chir
139
Chos
CUnirgiqne, ttdj. t Ghirargical.
Ghiste, t Kyste.
Oiivre, /. fartiSfcnlifn.
GUftmyde, / roinatût9'^Iimt)«teR
fotaputn.
Cnlorate, m. àfi^xW^'pexMXi fnola.
GUore, m. i^lori.
CUoriqne, adj. acide c, (^lori*
Colorite, «t. (^torttt^ koi^ritttfentootpa
tatm.
Chloroforme, m. (^(orofonnt.
Chlorose, / fftln)et^«tauti.
Chlorure, m. d^Iorinfefainen tnetotti;
€. de zioc, c^torsiitRi.
Choe, m. t5(m21^9, fol^auS; r^nt&t^d;
<hitt).) tiKt^tnfo, Xap'pxa, onnettomuiid.
Choeolai, m. f^ofotati. — adj. f^o«
foIatinioâTtiten.
Chocolatier, m. f^ofotatin n>a(mt««
taia 1. fait|»pia0.
Chocolatière, /. f^tolatitannu.
Choevr (ch = I), m. fittonfuori;
tanfut99rt; enfants de c, fuott|)0)at,
ftrfonlaiiloii^to.
Choir, V. n. langetQ, toat^uo; il est
Gha en pauvreté, l^iin on joutunut
t6i)tot)teen.
Choisir, v. a. xooXxta, kooUfoita.
Choisi, m. c'est du c, fe on ^a«
radta laito.
Choix, m. n)aoU; molitoima.
Cholagogne (ch = I), adj, fap))ea
ynrfaatoa.
Cholédographie, Cholédologie (ch
= ï)r /• oppt fope«to.
Cholédoque (ch = {), adj. canal
€., fa))en fultu^utfî.
Cholélithe (ch = f), / fo))))t{imî.
Choléra-morhns, Choléra (ch = t),
411. (oitratonti.
Cholérique, adj, \a s. (otertnen, fa)»«
^itotttttien; !o(era«; foteratauttnen, to*
leraa fairadtaioa.
Chômable, adj. ^^^ttcttatott, toïtitt*
tawtt [in^Ia^iiDi«ttt]: jour c, jn^ta*
^ttoS.
Chômage, m. joutitaifund, jouto^aifa;
ti|9n laRauttamintn (te^tai9fa); c. de
fêtes, iu^lan ))ito.
Chômer, v. n. oQa jonttlaona, oiïa
t^Sn imntteeofa; otta tifitA tefemtttttt,
ttxMKioiittittntt iHttttt; oHo lefasrtona, f^U
tneeno; oSa taRautettu, oEa feifomoOfa
[te^badti)59ttt]; c. de qc, otta infm
Àuttttee^fa. — v. a, miettllfi, |»itfi8 (iu^«
laa).
Chondrographie, Chondrologie (ch
r= f), /. o))))i ruMoSta.
Chopine, /. ran€fa(atnen metelten
atueiben mitta (noin 1V« torttelia)/
Chopiner, v. n. tt^^fti^UM, ^^PP^^
Ghopinette, /. tott^tttnen chopine;
c. de pompe, pnmpnn fannu.
Choppement, m. fom))a9tumtnen.
Chopper, v. n. tom))a9tua, (otmata;
tdrmttttt tDQdtaan; (atra^taa.
Choquant, nte, adj. ii>VLtïaau>a, \oU
toaùtoa, nurja, outo.
Choquer, v. a. tBImftttt toa^taan;
(futu.) loufata, ^armittaa, (la^ottaa
mieltâ. — Se c, v. r. tSCmdttt ^(teen
[fotaioufoidta] ; (dé qej fuuttua, tntta
loutatuffi Odtftn).
Choraïque (ch « t), adj. troc^ato*
tainen (runomttta).
Choral (ch « f), m. {irffomitren
nuottt, toxaii.
Chordapse (ch « t), m. fnoUwttân«
ne, fttoUnfotmn.
Ghorée (ch » t), m. erSd rnnon*
jolta, ^ttfâl^^^t 1. trod^aio (- ^).
Chorège, m. fuortn iobtàjo mni*
noi^ten ©reefalatdtm nii^telmi^fâ.
Chorégraphie (ch » f), /. tan^fl*
(aobtnnon taito.
ChoréTèque (ch — l), m. pïx9pan*
fijûtnen.
Choriambe (ch » f), m. eriid ni'
nonjatta (— w w — ).
Choriste (ch « t), m. luorifon'
laja.
Chorégraphie (ch = t), /. paxtta*
funnan felit^d.
Choroïde (ch -» t), /. filmân lalkoo.
Chorus («B lor^^d), m. faire c.,^^«
t^a tuortin, fuonlouusmt.
Chose, /. afta, {atu; ta)>au9r tefo;
ter&iii<afia; Dieu a créé toutes c-s,
3ttmo(a on faiiti olmaifet (uonut;
c'est une c. sans ezemiple, fen toet'
taieta ta))ouétû et o(e; faire de gran-
des c-s, te^bS fuuria tefoja; la c. pu-
blique, ^^tetélunta, loaltio; sur tou-
tes c-s, laifen molomin; quelque c,
iotafin.
Chou
140
Chry
Ghffli, m. laali; c fleur, falfaltali;
c. pommé, cabu89tu|iufaali;c. navet,
siauris, vtttttlfftt; c. blanc, tDalfofaali;
c. salé, ^o))antaaU; c. marin, txà»
ftertonto^on (aii (eofwùhmlui •oldo"
n^la); petit c, erttd fafun lait ; aller
à travers c, fi(mitt0mâ9ti {^9«tttefitn;
aller planter ses c-z, Itt^teft maatte
afitmoan, (uo))ua moailmaéto; faire c.
blanc, ^etttttft {Iwutfe, \tixiUn (Wu
jveltdfd); mon choul mon chou-chou 1
io))fu!atfem!
Ghonl Ghom làl ChouplUel int, ^ad,
1^06 Itinntl (metfddtttidn ^uuto fou
x'tSLt).
Ghonant, m. ^axtoMU, metfa^SHS.
Chouans, m. pi. (S^ouanHt, tunin^
faanmteUfet ^etagne'dfa 9tan«fan \oaU
(anfumoulfen aitûno.
Choucas, m. naatta»
Choncronte, /. 6a))anfaalt.
Chouette,/. tarqatidttS; faire lac,
Î|!ftn ta§ta tabi ufeam))ia loadtaon pt*
ata; il est leur c, ^ân on ^eibdn
pWtïana.
Chonqnet, m. ((aim.) eefelt))iitt.
Choyer, v. a. ^uoicttife^ti (ottaa,
hotboa 1. toaaita; tDarotoadti {tt^ttttS;
bertt^ljbeail to^befla; l^emntoteKa. —
Se e., V. r. ^HUm itfenfttr ttcmt^U
t\in[A ^etnmotetta.
Chrême, m. p^^tt 6(i^, jola fatod*
fe«fa ttrtodfa tjit)tetttan noitelcmtfetjl.
Chrèmeau, m. ri^ttâi^m^df^.
Chrestomathie, /. tufuttrjia 1. tnle*
mtdto, fiftttt&md toalituita fa^^aleita
|»arbaimmtdta tttiaiCiiotdta.
chrétien, enne, aij. ja #. !ri9ttQi«
ncn, trt9titt^; sa majesté très c-e,
^nen taiffein trl^tillifin maje^teeti
(9tandtan funtntaan nimiti^d).
Chrétiennement, <tdv trietiQifedti.
Chrétienté,/. hi^tlEtf^t^d.
Chris, /. aincfirjotnd tontudfa.
Grinui, m. aStia, jodfa ftttl^tetttiin
Ghrimnation, /. p^^ffd Sli^Od moi*
teienttncn.
Christ (st dSnt^^, patt^ ^^bisttjf'
fe0f& 3e{u« fanan tan^Ja), m. jerietnd;
rietitnnaulitun fmoa, frufifl^t.
Ghriste-mariBs, /. er&e fù9»\ (m-
Ucornia herbaeêa).
Chrittiaiiser, v. a. tc^bd, fMtttftft
fridtit^ep; pïm rriititU^ntt.
Christianisme, m. Irtittn'ntffo, fris^
tthinta.
Chromate, m, fromiJ^afi^otncn faolo.
Chromatiqne, aéK, (foit) {lometi"
oa jla
teiSa.
ncn; ^tenetoa ja altama ^uo(tnno<
Chromatiqne, /. todttnfetotu^'taito.
Chromatiqnement, adv. fromatt»
fc6ti.
Chrome, m. fromi (mctattt).
Chromiqne, adj. acide c, homi^
Chronicité, /. ))ittttmfQt)e (taabtn).
CSironiqne, /. trontfa, aitafiria; c.
scandaleuse, inoxnpvifittt, tierto|)n^t
Chronique, adj. jiitf&Uinen, fconilii'
nen [taubidta].
Chroniqueur, m. trouilan tiriottajur-
Qtfalirian tetiitt; tuthi^u^iben tectoia»
Chronogramme, m. mno, io^fa al*
fuhriatmet lattnalairma nnmeroina
ofottatoat tDUofiIuttttn, iollotn terrotta
atia ta)»al^tui.
Chronographe, m. aiantiebon tettiâ.
Caironographie, /. aiantieto, n»uofi^
tuetteto ^nntt tieto mtttt niin& lottofina
on tapa^tunut.
Chronologie, /. aianlulu, fronotoi»
gia.
Chronologique, adj. aiontutouHtuen^
attaa m)|aten i^xit»tît% Ironotogiai*
nen.
Chronolof^iste, Chronologue, m. !to<'
noiogt, aifatn tutttia.
Chronomètre, Chronoeeope, m. fro*
nometerir tone tarifaa ajanmitton^to
toarten, fangen tattta tello.
iry /
toppa 1. fuomd.
Chry sali
laen ta
de, /.
Io)))»amato, mabon»
se Chrysalider, tr. r. muuttua top'
^mabolft, fôt^btt mabonfo))t)aan, mo^
bontopatfl.
Chrysanthème, Chrysanthémum
(um «B oom), m. fitttko&ntnfta.
Chrysobéril, m. (r^fober^at, finincn
berbSi.
Chrysoeale, m. htttennttldinoi me»
taflifeoS.
Chrysolithe, /. Irttfoitti (laaidftmi).
Chrysomèle, m. bt^itnttanen.
Chryaefée,/. hiuaniefo-taito.
Chry
141
cm
fd^fopTofl (tMaleantoi^etittinen faai0*
Ghrygtal, f . Crist . .
Ctrymùd^, f. (fem.') fnttiitftuiti mcjl.
Chneheter, v. n. t)tq)ottaa, mtfert&tt.
Cîhaehoter, v. a. ja n. Îm9!tatû, fuis*
tittaa.
GbMhoterie, /. Gbvohotemeiit, m.
fiii«te, fui«fiir fuidfutud.
Ghnehotenr, enee, «. fut^tija, fnt«*
Inttcltia; fteitttdtjtt, fielenfantaîa, f te(t'
tonttu
Ghnt (t atfnt^^), im. ^fdl ^tljaa!
Chnte, / t)utoud, faûtumu9, (anfee*
mix^; luo^uminen, (tto))ttmit0; (fnio.)
oiiiiettoinuutf; lofijruffiiie (mArf^fa 1.
lanfcedfa); fittuen alctitutninen (lait«
Uedfa); la c. d'une maison, ^uoneeti
faatttminen; c. d'eau, tocbenjpittoud;
(fUtD.) la c. du jour» ^ttitoSn Uppu,
litôht.
Qqrle, m. koatfan tnattoiie«te, 6f\i*
Ua.
Chylenx, ense, adj, maitone^teen
taftattten 1. fefainen.
Ckylifère, adj, maitonedtetttt tatU
tatDo 1. jolitûtna.
Ghylifleation, Ghylose, /. tvo'an
munttutnmen motfadfa maitone^teetft.
Chymie, /. t. Ghim..
Ci, adv, tdtttta; ci-après, koa^febed,
olcm^ana; ci-dessous, tttdfttaUtn)»aitû;
ci-deasas, tttâffl l|Ietn^ttntt; ci-contre,
tDQMajliftâttt; ci-devant, tttttt ennen;
par-ci, par là, fitUH, tUM, tMtatau
ftn; entre ci et demain, tttmttti ja
(iionti^tottiinfin tofiliatt; ce drap-ci,
tlim& fançaa ttt^ftf; quatre aunes
d'étoffes a vingt francs, ci quatre-
▼ingt francs, — tefee 80 franna; ci-
joint, ci-inclus, tttttt feutaama, tâ^ttn
inljettu.
Cibe, Cible, /. ntaoltthutu; tirer à
la c, ampua ntaaitin.
Ciboir, «i. ript^ilet^il'rafia, Sl^ffittt'
Tofla.
Ciboide^. fi))nU, fanffa.
Cibonletto, / nto^olatiffa.
Cieatrice, /. ar%)i, naarma; (fuw.)
^tocpiirhi.
Çioatrioé, ée, adf. atpxntn, naat"
inatiien.
Cioatrienle, / voUf^VAnm axpï 1.
itoarma.
Cieatrisant, nte, ia
Cicatrisatif, ive, adj. ^aamoia pa^
rantatoa; arpca teten)&.
CioatnBatioii, /. ^aïnan^rannu^;
artDettitmtnen.
Cicatriser, v, a. ^arantaa ^aarna;
naarmaa 1. avpta te^bd. — Se c^ v.
r. barantua [^aatoa^ta] ; amettua.
Cicéro, m. er(i0 lûii j)atnotiriatmia.
Cicérole, /. mtt^tttnen toima.
Cicérone (= tfc^itf d)eroone), m. mat*
fudtatoatdten, outojen o^ad \a mtxtïU
ttttoien ))airroien nîi^ttaid; firiaUinen
o))ad mathtdtûwttte.
Cieéronien, enne, adj. Cicero'tt mn«
(ûinen rftriotudtomadtaj.
Cicisbée, f. Si^isbée.
Cicntaire, /. fetfo, ni^rf!^}>ttt!t, tfo*
^rtti (eicuta).
Ci-devant, adv. T. Ci.
Cid, m. t)attniff 5 (arabialotnen fana).
Cidre, m. ctberi, omenonne^te, omota*
wHna.
Ciel (pi. cienx), «i. taitoa^, tal«
maantanfi, tattoa^'ala; t(ma«ata, \U
manlaatu; (tuto.) 2vio\a, 3uina(a; le
royaume des cieux. tairoaan Y^afta»
funto ; c. étoile, tai^titot^a. — Ciel,
pi. dels, fûtto, fato9; c. d'un lit fttn*
gt|n teitta; c. du trône, maUa«i9tut«
men funntatatma^.
Cierge, m. mabaf^nttiltt; c. du Pé-
rou, (Mxo.) tuoçn^'O^bafe (eaettupe'
ruvianut).
Ciergier, m. h)a^aft)ittttlfiin teftiK l.
Îùupp\ù9.
Cigale,/, ^nnaflïffa.
Cigare, m. flfari.
Cigne, f. Cygne.
Cigogne,/, çaifara.
Cigognean, m. ^atfaran»))otIatten.
Ciguë,/, fatfo, tfo*^rtti (eoniimj;
ifo«brtt0ta tel^t^ m^rtf^jucma.
Cil (= citi), m. Pfmarit^fct.
Cilice, m. jou^t^ûita ((t^an fibutta*'
mifet^ ia fatumtfen tetemifctf!).
Cilié, ée, adj. (fadm.) ^ariafftnen.
Cillé, ée, adj. loïïa on ^armaat Iar«
mat filmten ^mpdrilia: cheval c.
Cillement, m. fl(mfin«i«fu 1. rtt«
cm
142
Cire
Cfll«r, V. a. rttpa^tatt 1. loUIttttaa i ttitmero tDtififi^iiiinenttt; aroir la c.
* (I
filmtd, idfett ^ïmU. — v. n. faaba
^armatta farwoia fUmien ^m^rilKe.
Cimaise, f. Cymaise.
Gimbalt^e, !. Gymbalaire.
Cime,/. fuffu(a,'^m^t)ii, ^uittu.
Ciment, m. cementi^ruislt, cemnitU
jait^o; fttti.
Cimenter, v. a. mnuxaia cementtlIS;
ra))ata cententiKS; Tttata; (furo.) roa^*
wi9taa, nafunttaa; c. la paix; c. l'a-
mitié.
Cimentier, m. maurifaroen » ittïia,
fûtoettaia; fittaajia.
Cimeterre, m. turfftlaincn foufero*
mieltû.
Cimetière, /. {irfto))t§a, ^autaud
maa.
Cimette, /. faannioerfo.
Cimier, m. f^^firdn'foridtuê; reifir
reifi^ùt^ti (^ârttn, ^trtoen, tauctin).
Cimmérique, adj, ténèbres c-s, ^a!*
fu, tluinen f^tme^d.
Cimolée, /. ctmonti (erSd famen
(aj[i). — adj, matière c-e, cimolie,
/. ta§(oIuort*
Cinabre, m. cinoberi.
Cinéfier, v. a. ttt^ûtft t)oIttaa.
Cinéraire, adj, \ime c, uurna tuo^
Icibcn tu^laa wartcn. — /. (ïû«tt).)
tttata (einêraria),
Cinération, Cinéfaction, /. tu^affi
t)o(ttamtnen.
Cinéthmiqne, /. o^))t Uttunno^ta.
Cinçlage, m. (atwan fiâtkottmatfa;
mertmted'pedtt.
Cingler, v. n. purje^tta; (a^tea (^Hin,
fo^ben). — V. a. 1^9btt ruo^raHar pxx9^
îata; c. à l'ouest, ladfea itttft to^ben;
c. le Tisage d'an coup de fouet, I^5bd
ruodfaUa ftlmiUe; le vent cingle le
visapre, tuuli ^titflaa, ^u^altaa tnadt'*
fUinitt*
Cinnamome, m. faneli.
Cinq, adj. luiibed. — «. m. tolifi;
wittonenr miiptto.
Cinquantaine, /. nDttftl^mmcnlutu ;
nom kotififtontmenttt; loiifît^mmen'tDttO'
tia0; tDitftf^mmen«tDnotineniuMa:fnf«
ta^attt i. n. e.
Cinquante, adj» miifir^mmentâ; toit*
bc^f^mmene^. — m. roitftt^mmenilIS,
oUa tttîbenf^mmenen mnoben n>an^.
Cinqnantenier, m. tniibentijmmcncii
pMÎLïm
Cinquantième, adj. wiibeeA^mmenc^.
— m. tniibe^Ajmmene^ (ofa).
Cinquième, adj, koiibc^. — «. toiu
bennes, miht» ofa. — /. mitbee Inaflt.
C^nièmement, adv, miibenneffl.
Cinqnille, /. (oœbre«^e(t toit^in mie^
^in.
Cintrage, f. Geintrage.
Cintre, m. faarir ^oimt, hipn; taa*
vttoa tcltne tubottakDan §o(kottt oKa.
Cintré, ée, part, ia adj. tnxotxar
^o(tt)ifa9, ^olmattu.
Cintrer, v. a, tutoertaa, tutoa ^oI«
tnia, ^ofmittaa, ^o(wata, ^ottDtfaareQe
ratentao.
Ciontat, m. tx'i9 mtinimarion laiu
Cipaye (ay = ot), m. @i»>oi, ittt-
inbialatnen fotamte^.
Cipolin, Cipolini, m. mi^ertâfuoni*
nen marmori.
Cippe, /. ))^(tt)S6 latkoalort^tnffetto,
Cirage, m. n)a§au9r toa^ottamtnen;
ma^otetut teoffet; koa^a; faa))admQ!flr
IiiUott>ûibe.
CircajiLçon, m. tn^Stiâinen, tt)t|9ffd.
Circée, /. erâd tadtDt (drcoôa).
Cireompolaire, adj, maan-naioan
^mtodrtOâ olewa: terres c-s.
Circonoire, v, a. ^m^ttriUifato.
Cireoneieenr, m. ^mpiirtletftaaia.
Cirooneision, /. i^m^ïriïetf Ian0.
Cireondnire, v, a, fujiuttaa (anfd'
mat.
Cireonférenee, /. i^m^r^er ^^W^
^m^ttrtdtë.
Circonflexe, aij, accent c, circum*
fïeji (A).
Cireoqjacent, nte, ad), ijmn&TUtS^ftt
oletna; pays 6., ^mfiâttdtd, litifeutn.
Cireonlocntion, /. ufeiUa fanoifia fe«
ItttSmineni perifrafl
Circonaeription, /. rajotnd, ^tirit»
tdminnir raiaOa i|mjpttr0tmtnen, raiot*
§tn fu^i^taminen; (mittautfo^.) t)n^>tt«
rttné; ^tirt
Ciroonscrire, v, a, raiottoa, pxmX*
taa, raiotta I)mt)âr9tttt;fn|)t0taa;(mit-
tatt«o|i.) ^itrtaa ^nq^ttrilïe.
Cire
143
Cita
CSroonspeet, «ete, aé^. tarno^noli»
neii, (uoltfad, toarotoa.
Cirêoiispeotion, /. tartlun^, ^nolen*
^tttottif^i}^, maromaifmt^.
CircoBstâiiee, /. aflan^aara, afian«
laxta, ûfla, fo^ta, fattumitô; fetffa;
règlement de c. fotunnaifet fâfiu*
n5t; ouvrage de c, tila^dincn teod.
(^eoBstancié, 6e, adj. pttïnpofiiau
ntn, îuvrtaiaffamen, îaxota.
Circonstanciel, elle^ ad^. aftan^ao*
roUta rit^putoa; perin^o^iainen; mot
c., inS&rttfana, abtierbi.
drocBstancier, v. a. iuurtoiatfaiit,
pinnpoffiin tertoa 1. efiteKâ.
Circonvàllation,/.uiotmmainen ïoùU
Ïxin9, pxïtxtoaiiï; ligne de c, toaUx*
tudltnia; faire la c. d'an camp, ïoaU
liUa fnllea 1. maru^taa (eirt.
Girconvenir, v, a. ))etiata. fawo(«
taa, loteffaubeUa ^etttttt 1. motttaa; tïtx*
CirconTention, /. miellaud, lama*
Iitii9, ^diûtt^.
drconvoiain, ine, adj, ^m^rt 1.
)^)»&rtdtil«fa ûUtoa, rûjaua otema.
Circonvolntion, /. tterimtiten 1. p\^*é*
riminen Itôfutfen ^m))dtt; lietotninen.
Circnit, m. pitrt, ^m^âr^d; fterto,
mntfa; foutfu, tDcmfe ^n^ecdfa; le c.
de la ville, fait^imgin ^itri; la route
fait un long c, tie tefee fuuren Itet"
ron, muttatL
Circulaire, adj, ^i^grefi, nmpï^ï^u
ncn; lettre c, 1. circulaire, tierto*
firie.
Cironlairement, adv. ))t)9rënfaltat«
fe^ti, dtfeUnmuotoifedti.
Cnrenlant, nte, adj. litRee^fâ 1. fu*
Ua\a olemo.
Circnlatenr, m. {iIniântHantaid,)»uo0«
fari; toerenfiertO'Opin puolu^taja.
C^enlation, / fterto, ItertoIu(fn,
fiertSminen; liife; la c. du sang, koe*
rcn fîextolulht; mettre en c, patina
1. to&a^taa UtReefen.
Circnlatoire, adj. toeren liertoiuol'
fiutn funlutoa.
Circnler, v. n. ficrt&d Qmgttri, îaU
fta ^m^idrt; ebeétafaifln (iiltua; olla
(iiffeedfil, fnlfea mteé mtel^eltil. — v,
a. panna titfleefen.
ârct /. toaïfa, knatfi; »a§a!4nttt(tt;
lanéUanftitetti; fotttait n)«tffii;nMtfai9«
tu9 tt)al|af^ntttl0tllii; c. d'Espagne,
latta.
Cirer, v. a, toa^atû, toa^ottoa, îxiU
lottaa (ialfinetta).
Cirier, m. na^at^nttUdin malajki;
ma^an maltatfijia; toafyknxoolaya, koa^
^alukoaitt tetii&; n)a]^alau))^iad ; (lo^tv.)
loa^a^uu (myrica eeri/era).
Ciroëne, m. ma^a>^Iaa$tart.
Ciron, m. f^^^mato, ^unfft; niç^p^
f^^timabon f)ureniaéta; (luko.) aiman
mâ^ciinen raté fa.
Cirque, m. nHt)te(miUrafennué 92o'
matai jtiïa; ratfaétuérata; circué.
Cirre, Cirrhe, m. (!a«w.) fdr§t, fier*
rc, tartuin.
Cirrhé, ée, Cirrhiforme, adj. titv*
teenmnotoinen.
Cirrheux, ense, adj. ftertetÏÏS ma*
ruétettu.
Cirsàkas, f. Sirsacas.
Cirnre, /. koa^otué; faa))aéma]^a 1.
raétoa.
Cisailler, v. a, Uxîata riffl feltoot*
tomat, tuddrdt 1. n)aiaa))ainotfet ra^a*
fa^paîeet.
Cisailles, /. pi. peUifatfet; (etlfauf"
feéta jHâneet fartneet.
Cisalpin, ine, adj. tttUtt ^uolen ^tp*
))elo okma; ciéal))^tlatnen.
Ciseau, m. taitta, ))inrt; ))urafln;
))ttrtorauta, ptiruétin.
Ciseaux, pi. m. fatfet.
Ciseler, v. a, ctfelerata; uffonemtlla
^intatukDtïïa loriétao, foreifta metalli'
teoffla.
Ciseleur, m. ctfeleraaia.
Ciselure, /. cifeïerauôtaito ; cifele*
rattu teoe.
Cismontain, aine, adj. tHU^puottn
wuoria oUtoa.
Cistercien, enne, adj. ci^terclnt'
munKt 1. nunna.
Cistre, t. Sistre.
Citadelle, /. tuaruétettu linna, (tU'
notué fan^ungtéfa.
Citadin, ine, adj. fau^ungin afU'
iattt, (mutnotn) al^aifem^t portDaTt
tnuutamiéfa 3taUan fau))ungri9fa.
C^tateur, m. cttatort, jlota cfltntno
ottcita ftriaaift«ta tcotfléta lodittcenftt
tobiétulfefft.
CiU
144
Clai
CitMdoB, /. |aa«to, matmtt; cita*
ttoni.
Gitatoire, ad}, ^aadtoon, manuitn
Ittitfttkoa.
Cité,/, faist^unfi; tcdfifait^mtfi.
Citer, V. a. ^Qûftaa, monata; ctte*
rata, tobi^tulfelfl matntta.
Citérienr, enre, adj. t&]Ittf)iso(en
oleioa.
Citerne, /. wcflf&tït», ctetcrnt.
Citemean, m. lott^fitneit, ifomman
f^ïjccftt oîcrtû wcftfttiïtb, io«fû tfom*
jpaan juolfema meft pu^bidtetaon.
Cithare, /. f^tra, litara.
Citise, {. Cytise.
Citole, m. er(i9 fttaran (aii 9^oma<*
laijiaa.
Citoyen, enne, «. lanfatainen.
Citrate, Citronite, m. fltruunal^a^«
))otnen (uota.
Citré, ée, adj. fltruunannedteellii \t*
totettu.
Citrin, ine, adj. fitntunanMtainen.
Citrine, / fltvuunanne^te.
Citriqne, adj. acide c, fitruuna^
Citron, m. fitruuna. — adj, fitruu'
nanivSrtnen.
Citronat, m. fofertfeittoifet fltruu»
nan hioret.
Citroné, ée, adj. jolla on fitrun»
nan maTu 1. ^aju; fitruunonnedteettd
mûu9tettu.
Citronelle, /. fitruunah)tina.
Citronnier, m. fitruunapuu.
Citrouille,/, furpitfl, tDefimetûna.
Ciradière, /. (laim.) er&d ItvSa*
raa'an fetli.
Cive, Civette,/, ruo^otauffa.
Civet, m. ittnitfen ti^adta te^t^ ra^
fluu.
Civette, /. tuoffutidfa, ^i^ctt'Iidfa;
tuoffulidfan tuoffu^aine.
Civière, /. fanttmet, ^urikat.
Civil, Ûe, adj. fanfalainen; cikoiU;
to^tctiad; droit c, ctnili'Oileu^; droits
c-B, fanfakU'Oifeubet; mort c-e, fan*
\iiax9Axititvxaf (anfalai^'oileufrtcn me*
nett&minen.
Civilement, adv. fanfalaife^ti, fan«
ftlaifena; (o^tetiaaéti; cikDtlUifirje^t^f'
CiviUiatlon,/. fl»tett«; nfot'afUtt
mnuttumtnen ctioUUafiaCfL
Civiliser, tf. a. fl»t«tfttt, f&ttb^tiitt,
ftetoenttttt; munttao ribe^afla cvailu
a^at^ — Se e., v. r. fimUti^tt; (a*oii«
tua [rttboUtol.
Civilité, / fo^teUaifutt^, Sm^Viu
f^^0, fiemtj^d; fiekoidtdntiir fo^tehai*
fuuben lanfe.
Civique, adj. lanfatoinen; couronne
c, fanfatai^lruunu.
Civisme, /. lanf atttncn mtelt«ata.
Claband, m. altnomaa j^aufu^Idcna
foira, t^^jiitt ^aufIukoaia^ttfoira;(him.)
t^^mtt t^minen; chapeau c, ixii^pa*
^atttt.
Clabandage, m. ^autunta; mclnn^tto
ioutotoieto.
Clabauder, v. a. tt)ài&& ^anflua
[ia^titoiraeta] ; (tu».) ^ittta ntelua 1.
jianfata joutakoi^ta.
Clabanderie, / janaud, iantta, toro,
melu.
Clabandeur, ense, «. toroturffn;me«
lun ttoetaja joutamt^ta.
Claie, /. h)ttl))pii, jolla ^uutar^aefa
maata toïl^ât&an; tuaafepfin t^5^5^'
bfttt atta oleœa fubottu ^o^ia, io^ou
fattffeet (lutoomat; passer à la c,
feulan, h)tt(|)ttu (d)»t j^anna.
Claim, m. manuu oileuteen; tanne
oiteuteen.
Clain, m. uurre adtian latbaefa.
Clair, aire, adj. maloifa, felttil; tun«
tea; firta«, ftittâma; bcUtt, maalea;
))u§bad; metefâ; o^ut, çarma; (tu».)
fefkDtt, tttfitettiimft; teint c, tuuica i^o;
rouge c, ^elettnjmnatnen; verre c,
funfea 1. firtae laFt; sirop trop c,
Utan toetelS f^^^t^i^ît cheveux c-s*
^anoot ^iutfet; toile c-e, ^ama tan*
gad; lait c, ^eva; profit c, ^u^bae
raoitto; tirer du vin au c, (aStca fe*
linntjt tuttnt ^uttoi^tn.
Clair, m. tt)a(o, Iot9to, ftrttauer ^
ïeto«; fe(h)^t)d.
Clair, adj. Sûhmï, fdtt)tteti;ilfait
c, on Mtn^â, on felfett ilma; c. etnet,
(^^t^tiitfeetS tttrteint^&ttn; faitti hx^^
tannutfet ^oi^Iuettutna.
Claire, f. (tem.) ^u^bietudtu^ftt.
Clairée,'/. fclte^tettp foterl.
Clairement, ad», felteâeti, fetœtteH.
Clai
145
Clav
Clairet, ette, adj. Belf&it]|)iinainen
{witmdtttl; eau c-e, Itrfimaria'kDUiti.
dairet m. maletnen ^B^dtettu toit"
ni; ))unatnen randlaniotint; ^etrfoivKo
rmen faÏÏUftiot.
Clair-voie, /. puutat^an aitauffeen
nàWaiùn loiomtanti^ta toarten iiitetti|,
rtetifoQa fuQettu autto; oufto; avoo*
tofili, (orna; panier à c, j^armaanfu*
bottu iDttfu; un tissu à c, ^artoa fan'
gae; semer à c, f^Iiofifi bavtoaan.
Clairière, /. aufta paiîta metfUdfd;
f^ttoa patifa fanfaadfa.
Clair-obscur, m. n^alon ia tuarion
toajthtdo maatauffedfa.
Ctairon, m. er&9 ^eUIldti fotpa tor*
n»t; tnxmpett«&2ini uruidfa.
Clair-semé, ée, adj. ^artoaan f^(«
n^ett^f barkDinatnen; rargent est c.
chez lui, ^fineQd on bariooin ra^aa.
ClaiiToyance, /. feih>(itaiutfund, te*
rSkD&i&rlifi)^^; ^aUiotSfû oUmtnen.
Clairvoyant, nte, adj. terttn)tii&rft«
nen, fe(tt)fitaiutnen. — m. ^olttotdfa
oinoa.
Clameur, / ^uuto, me(u, pau^u,
T8t)btn&, rieYfunû (moitteen tlntaifentt"
fctfl); la c. publique, ^teinen moites
^ttuto; les c-s des sots, ti^^mien moite'
tteftuna.
Clampin, danpin, ine, adj. ja s.
(manf^.) ontutoa; §ibad, nu^;u0te(ema,
tDttfaUtnen; nu^jud, tottlatfiia.
dan, m. ftotlontitatntn ^^teidtft pm*
ItKSft tottelewa futnhinta.
Clandestin, ine, adj. falûinen; tau
ton.
Clandestinenient, adv. falaifedtt,
falamt^taa; (atttomadti.
Clandestinité, /. {atatnen ia tatton
nenet^O.
Clapet, m. })uni))unIteU.
Clapier, m. famni^tiRt 1. foin.
se Clapir, v. r. ^i^ttt^bil ^iiloon,
fnten fantnt.
Clapotage, Clapotis, m. (laxto.) §))9'
t^minen, maininft.
Clapotense, adj. f. mer c, ^^Bf^i'
letoA mert.
daqnade, /. mttlS^b^d, ^utf au9, ^ui*
mau^.
daqae, /. mttitt^b^^ fdmmenitltt;
erlis fatoeflen (ait; ^tnftlQt, joita on
^e9tatttt teateri^fa fSflS ta))uttamaan.
— m. battu, jota fo|)it (tttettffl bainaa
fatnalotofa fannettatoaffl^ erSO itntn.
Claqnebois, m. otftmtuin, pnviîiax*
monita.
daqnedent, m. r^^f^meffo, retfale;
iaaritteftia.
Claqnement, m. c. des maûis, fS»
jiento))tttnd; c. des dents, ^ammadteu
falidtn9.
Claquemurer, v. a. fnifea tt)anfeu*
teen, toangita. — Se c., v. r. fnifea
ttfenfli fifKlle, p^f^d fifailtt.
Claque-oreille, m. rtt))^o(attu; tôt*
ttlMf koetfo, lotfo.
Claquer, v. n. ^anfata, mttid^&tt;
falidto. — V. a. imW^^^f fitoaltaa;
ta^uttaa fttfitt.
Claquet, m. ml)II^nfa(ffa 1. fart^ttn.
Claqueur, m. pe^tattn fiiftenta^ut«
taia teateri^fa.
darette, /. erKd matfotnen waal^'
toatoa mttni.
Clarifleation, /. felfe^ttfiminen*
dariiler, v. a. felfebtt&tt.
darine,/. le^mttnfeuo.
Clarinette,/, ftarinettt.
darté, /. h^alo, firffau9, §eUt)«,
fnultatouud; felfe^d, fetw^^9.
das, f. Glas.
Classe, /. Inoffa, iafotuoffa; fattt^;
tuotfa^none; Infu^atta ((nofaéfa); c.
moyenne, fedftf&ttt^; artiste de la pre-
mière c, etett)im^&tn jonffoon (uetta*
tDa taiteiltjia.
dassement, m. tuoffajafo.
Classer, v. a. luofita, jataa luof'
filn.
Classique, adj. fta^flUinen; efifu*
tooffl Uipaatoa', tfuid'arkooinen.
Clathre, m. ertt9 fient (elathrut).
datir, t;. n. raindti ^anffna [aia"
toa^a fotradta].
daude, 8. \a adj. itifimH, ^fflnfer*
tainen; bBimB, toiwana.
Claudication, /. ontumtnen.
Clause, /. to&U'el^to, xo^iïpufit,
dausoir, m. toitmeffl (a9fettu tttoi
munrt^fo.
Claustral, aie, adj. {uo^tartUtnen,
ïno^tart'*
davaire, /. eril8 flcni (clavaHa).
— m. arft^tonl^oitaia.
10
ClET
146
CUii
GUv^ ée, adl nuilatumutolnoL
d^ivean, m. iamf)a(mroR9l.nt))uIt;
lit(«|t mitotoiuen fikoi ^oltofn n)ttmet«
fe^îtt !erroIfc«fa.
ClAveoii^ m. ftatoeri.
daveemirte, m. Katocrin foittajo.
Oavelé, 6e, adj. ru^isltnen [lam*
Oavelée,/ t Claveau.
Clavette, /. f oRa, foRanauIa.
davieorde, m. flamitorbi, erd« tia*
tpctin (ait.
dayieide,/. foddlun, olfalnu.
davieiilé, ée, adj. foIidïuuKa toa*
tndtettn.
Qayier, m. utoainratgad; natoia*
titri.
daviforme, adj, ûwaimenmuotoi'
ncn.
daye, t Claie.
Glayer, m. fuuri n>ai^))tt, rtdtiRo.
dayon, m. innetofe^d; fubottu bo^«
j[a, Jonta pHM lutkoataan ^ebelmtS.
Glayoïmage, m. toimidttt lubottu
ndtifio; mimiéttt htbottu atta.
Clef (f et aantt^),/. a)oain; Kakot
(nuotttf iriotuff edja) ; falattriotudmerl'
rien o^ae, flami; (fu».) cpa^, ioff*
hanto, neu»o!ft; raialtnna; faifenlat'
fet ejineet, joilla ûtDataan, futjetaan,
{iinmtetiiati j. n. e.; c. de montre,
(eïïon a.; c. de piano, ftttDeU^t^é a.;
c. à écrou, TUttn)i«a.; c. d'an poêle,
ttttntn))elli; c. d'an voûte, fumtitmt
^olkotdfa; fausse c, titrttia, tottdrâ
atoatn; fermer à c, (ufita; garder
sous la c., ))itdtt lufun talana; gen-
tilhomme de la c, (amari^erra; la
puissance des c-s, malta ^tbtttttttt ja
pumu fttnntt.
Clématite, /. txU fadmi Celémati»),
démenée, /. lau^eud, arma^takoai*
fuud.
dément, nte, adj. lais^tad, armal^"
tatuainen.
denohe, !. Clinche.
Clepsycbre,/. nDefl-tuntilafi*
Clerc (c et ddnnp), m. f(erlt, ^en«
aeQtfeen fddt^^ti fnulutoa; aflan^ajûjan
miuri; (manl.) o^))inut mied; con-
seiller c, ^engeQtnen jiifen maalliffo'
neutDoeto^fo; c. de la chambre, paa» <
kotOinen ^ototfoarnaaia; vice de c, ftr« |
jotn^tDita; pas de c, er^et^^ ti^^mll
dergé, m. toopt^to*
der^e./. (kDon^.) oppt.
dénoal, aie, adj, ^engellincn, pa^
^IQtnen.
Clérioalemeat, adv. ^opinifeftt.
dérioat, m. (Uérioatiire, /. ^ge(«
Itnen [tt&t^.
déromancie, /. ennuMamiuen nop*
pùfxUa.
déronomie, /. anDan^eitofla iala*
minen.
Client, nte, «. tur»an«alatnen, Ktcntt.
dientélaire, o^'. îixtnû», flicntin^.
Clientèle, / latRi ne, jotia oliwat
to^ben batronan turtDan*a(aifet, nienti*
funta (Seomadfa); faiffi ne, jotta ttt^ttS'*
mdt faman aflan«aia|an a^ua janeniDoa.
difoire, /. )»utftrut9m ((eilfirolu).
Clignement, m. tirttdteleminen, mUr**
fnminen.
digne-mnsette, /. ^tKotfiKa olo.
Clignotement, m, toilffuminen.
dignoter, v. n. ttrttdteUS, mtRfna.
Climat, m. tlma«ala.
dimatéri^ne, adj, année c, fano«
taon fudtalin (ettfemfinne^td i^mifen
irdmuobesta, iotta mntnoin ))tbettitn
erittdin ratfaifenitna; la grande c,
6d:ad itdmnofl: époque c, ratfatfema^
tdrfed Betlt iqmticn ruumitUtfen eld«
mdn fuQteen.
Clim&z, /. i)^tdmtttatnen fu^t^mt»
nen j^^u^een).
Clin, m. c. d'oeil, »ttfntnd, fllmdn«
xlip'A\}9,
Clin, m. ((aiU).) ranfti; border à
c, flinlifld rafentaa.
dinoaille, j. 'm. f., f. Quinc
Clinoart, m. îtinliUd rafennettn laitta.
Clinche, / ))aintn, (tnlfu.
Cliniqae, adj. njuobe», ninoteen*;
muoteen'Oma; médecine c, nuoteen»
omten fatradten (ddIetieteeUtnen §oito;
médecin c, (ddfdri, jota Idp fatra^tett
ïobt«fû. — 8, /. Iddletleteettinen o))a««
tud fairadn)uoteen ddredfd. — «. m.
erdd la^folunta, jonfa jdfenet antotn)at
itfenfd iaitaa luoUnkouoteetta.
dinopode, m. (ta9to.) mdfimtnttu
CeUnopodium),
Clinquant, m, fulta 1. topeahtitu;
Clin
147
aym
fe^fttlto; faifentoincn ItUtofain, toUU
CaiBqaâater, v. a. nenloa fnltahtt»
bBfia; loaif^ttttnilltt torUtetta.
€3ie, /. ^tdtoTian jumalatftr.
GUqiÎKrt, m. ertte ratomnéfiioen lait.
Clique, /. ^arwi, Iû^!ofnitto, laitmo.
Cliquet, ffi. mi^a^foina; (it^otin
(t)))«f^«f&); j^mtin (fettodfa).
Cliqueter, v. n. taftlna, faldhta (fu^
ten in)|fit)).
Cliquetis, m. afeiben, fotû^afetben
tcifUtf mtctfotti îaUh.
Cliquette, /. ?alt9tin, faiffare; tott*
Ton fiioed.
diqueur, m. (toan^-) §trtel§inen, xxu
mis, fonna.
Clisse,/, juudtole^d; la^ta, joUa [x*
botaan tatttunut (uu.
Cliflser, v, a. lastottaa (tatttunnt
luu).
(âiver, t/. a. ^affaUta tttnantti.
Cloaque, /. floatt, faIa«oiat ja toit*
m&rtt, jotben fautta Itta iuoffee.
Clcwque, m, çaiffa, mt^infft Itfa
locbet&ttn; faaétatnen paxtta; (fuh).)
faadtainett, ruototon tânttnen.
doohe, /. leflo: (affetto; vaffo (t^od«
fa); iDcftteuo; teuonmnotomen fanfi; c.
de plongeur, fuffltaiafetto.
Gtoehement, m. ontumtnen.
Cloclie-pied, (à) adu. tfyhtUH ja«
laSo; sauter à c, ^^^ttttt ^^bcStt ia«
loUa.
docHer, m. fellotonit, fellota^iitt;
(hito.) lUfonti^lJi, feurahinta; course
au c, fit^aratfa^tnd.
Goeher, v. n. ontua; (tun).) otta
tmstteinen, raaiflinaiiten; ))citttttt {a^«
tott puntar^adfa lafifeUoitta.
Qoehetou, m. tDâb&itten teSo.
doehette, /. kottbttinen teflo; lel^
nUtafeSo; fitllitnen| lettofnlfû.
Cloison, /. wfthfeinâ, aitau^, far*
fîna.
Qoisonnage, m. mâUfeintttdminen,
aitaaminen.
doisonner, v. a. te^bii todUfeinttii,
laxfhiaar aitau^ta.
Cl<âtre, m. luodtart; rtettfa^tiima
Ino^tariêfa; neltfulmaan idtntettu Uf^tx»
maia ^nutar^a^fa.
Cloîtrer, v. a. fullea (noetacitn* —
Se e., V. r. mennfi Inoetartin.
Cloîlarier, m. Iuo9tartmnnIfi.
Clopin-elopait, aàu, ontnoir ^o^^
inen.
Clopiner, v. n. ontuo, niHnteUo*
Cloporte, m. fitra, famijoaRo, fait^
naiaaffo (oimmm cuîeUus).
Clopoteuz, euse, adj. mtixéf^xnm
[meredtttl.
Cloque, ée, adj. htrtidtnnut, rbk)t9»
Clore, V, a. fnifea; otbato, pixtiU
ttttt; ioptttaa, faattaa (o||>^uun. — v.
n. tcll^bii um^een, ntenttti tarfadti tiinni.
Clos, se, part, ia adj. fntiettn, au
battu; à huis c, fuliettuien otoien ta*
fana; à nuit c-e, ^iin tuttedfa, tee!i«
dos, f». atbattu ala.
Closeau, m. doserie, /. pm\<a*a>
baHa t)ni4)Sr9ittt| ^rttimaa.
dosier, m. fitenen ^rttimaan omid"
taia.
dossement, m. fanojen fottotud.
Closser, v. n. fottottaa [lanoiéta^.
dôture, /. atta, aitaud, muun,nai>
titto, |)enfa9»atta; (fum.) luo^tarikoala;
afian Io^))uun 1. p&fttBffeen faattaminen.
dôtorer, v. a. axbata, fultca; faat*
taa lo))))uun.
don, m. nau(a; tttttmtt, ^utlama;
c. à river, niitinaula; c. à cheval,
^ekoofennauta; c. à soufflet, tenUffa;
c. d'épingle, nup'x, tenliRa.
douoourde,/ ffteufllmtt, fdefld (ane-^
mone puUatUia).
dou-de-girôfie, m. §5i)0tenn(t!fa.
douer, t;. a. naulata.
douière, / t Cloutière.
douter, V. a. taaiaan naulottoa.
douterie, /. naulapaia] naukinta'
lominen; naulaf an))t)a.
dentier, m. naniafe^))ii;nan(a(an))'
))tad.
Cloutière, /. naulatoofaran ataftn;
naulalaattffo monenfa(tai|ta nauloia
toarten.
doTère, /. o^trealo^^a; lalafo^^a.
dub^ m. tiu^ir feucuu^, feuruu^uone.
duhiste, m. flukDtn ittfen.
Clymène, /. erttd nîittimen (aji (la-
ihyrtu).
Clyp
148
Coch
Glypélforme, adj, tUkoenmnotoiiten.
Clysoir, m. wett84)ttttn>tt0ttt tanlûa^ta
te^ttt laiDemangiit fflUië.
Gl^gtère, m. (aïoemaitgi, Ki^tiri.
Cnidose, /. fi|)9^elmft.
GoaeciiBé, ée, adj, i^nnfi toi^tett
(au0fa fçt^tettt).
Coaotif, ire, adi. patottatoa,patto»;
puissance c-e, jiactotDoima l. toalta.
Coaction, /. )>aRo ((atit, omantnit»
non).
Coaâjntenr, m. foabiuton; t^it^pon
a^nlatnen ja ma^tainen itttleittinen.
Goadjutorerie, /. toabjutorin to'xxta.
Goadjutriee, /. abbott9fan adulai*
nen iû ifilfeliitnen.
Goagnlation, /. inoffemtnenr piimt*
otincn.
Goag^er, v. a. jiuoffnttaa, f)umtN
taa. — Se c., v. r. iuoéta, ^timitf^it,
ivoffettua, ^^^ti^tt.
Goa^om (um = oont), m. iuo<*
fnt, t)itmtttt)n^t aine.
Goailler, v. n. ^uidfia ^&nnti0tt [ja^
tttoira^tû fun faa watnua otulfe^ta].
Goi^ m. tultnn)e0t& ^u^bidtettu fu
tttbiUt.
Goalescenoe, / ((S&I.) ^^teenfadioa'
minen»
Goaliser, t;. a. t^^bidtdft litttoon [uo«
ietulfefrt 1. ^ttaaer^nt&^ffeffl. •- Se e.,
V. r. ^^bidri^tt ^^tetfen tarfotuffen faa«
mnttamifeffi.
Goalition, / Hitto, ^^bttnttt.
se Goalitionner, t/. r. (itttptt, ii^t^â
(ttttoon.
Goaptation, / ((&ttt) tarRa t^bteen*
fomtttaminen.
GoarotatioiL, /. (Ittttf.) a^bi^tumi"
nen, fut)i9tnminen.
Goartioiilatioii, /. f. Synarthrose.
Goase, m. antertfalatnen ^aifu^elttin,
(BbbtiB.
GiMBsemeAt, m. fammaRojen {nvtff
ntinen, lutfutud.
Goaaser, v. n. furt^ta, (utfnttaa
[fantmofoUta].
GoasBOoié, m. i^^ttBIum^pani.
Goati, m. fn^pt Cinvarra na$ua).
Gobait, m. loooUt.
Gobite, m. ^artiainen, tûla r^o^t^w^-
Gobourgeois, m. (aintan ^^tt5mte0
L tondfanT&nttt.
Gooagne, /. morflngon CiaaHi Une-
toria) Itt^MiH te^tt) kottri^^ainc; fan»
fan^uwit, ioi0fa rnofaa ia mltnttt tar«
iotaan; mât de c, (inlad rinfn, ioto
nt^bben futoet&ttn pttfieftt otemata pol*
fintoa faamttttamaan; pays de c, on^
nettaren ofunto.
Goearde, f. Mavbi, lotriamerfft (o^
tx9[a.
Gooasse, adj. hiieellinen, l^^titLinm,
kDeftuU.
Coofttre, 1». ))ttoUIa{)uuni.
Coooinelle, /. (mmnl&tnen, fSnnd,
itpmtxttn.
Goeooliihe, /. mabeftwi.
GoecothrauBte, m. noflamar^untn.
CoeciiB (s &ttnt4^), f. Kermès.
Goche, m. maunut matfn^tawaifla
toavten; ti)^ttn)annttt; femmoijldfa n)au«
nuUfa matlu9tatt)atnen; c. d'eau, ntat«
fndtaia)»nrfl; manquer le c, (aimUt'
I^Bbtt it^rn aiatruud.
Goehe, /. nurre, uurro9, loxoi; man*
^a (t^awa imiftt; (htm.) nat9l9ntSre.
Goehé, ée, adj. Itian tumma (maa*
(auffedfû): ombre c-e.
Goohemar, I. Cauchemar.
Gocbenillage, m. lod^enUjiatt wHv»
iikilminen.
Goohenille, /. toe^enKjt, er&d (çdn-
teinen, io^ta faabûan tuli^uuatneit
»ttri'atne.
Gooheniller, v. a. tod^tliia& ))au
naa, 1. mariatl
Cocher, m. huîti, aiaja; erftd ttt^tt»
flferB ))o^iaifetta tattt>aaSa.
Gôcher, v. a. potîta [tinnuiâta] ; (o«
tt)t9taQr unrtaa.
Gochère, a^, /. porte c, Qio))ortti,
flfttftn«aio^orttt.
Cochet, m. nnori fuffo.
Cochevis. m. tujifufelkoonen.
Cochléana, m. fuitimo, fuitimol^o
(eodiUaria),
Gochlite, /. fitt>etti)nt)t nSItnhngftn
hiort.
Cochoir, m. ninoUn, lotoelin.
Cochon, m. fila; ^orfa^; c. de lait»
tmekntt ^orfa«; c. d'engrais, f))5Htt«
fUa; c. d'Inde, mertflta; c. marron,
metfttflfa Smcrifa^fa.
Cochonnée, /. )»orfa«)»al^nn«.
Coch
149
Coff
faita.
Coduninerie, / {iitoottomuit^, xuo*
tottommi^; tOidn^d.
Ooehoioiet, m. fiiffitoiMa«1in)ititieti
Goeo, m, !oto^^afilin&; lafritfltitoma.
Cocon, m. mabi)nro})tKi; Motigf, ftlRû
^a 1. fotdo, iota priltmato fe^rttd tfm'
Coeoimière, /. ^aifta, m\9\^ ftiffû
mabût ^oibetaon.
Cocotier, m. Iofo0'))U]i.
Cocréaneier, m. tataûja^fump^ant,
t^^bedftt tataaia.
CoctioB, /. leittSminm; ruo^n fu»
lattamtnen.
Coco, m. ûtfantonnattaia.
Cocnage, m. aifantannatue.
Cocnlier, tf. a. faattaa atfanfannat*
tajafft
Code, m. lafifirja, latifoloelmo; c.
ciTil, ctœtlUaft; c. Napoléon, ^dpo»
léonin lafttiria.
Codébiteur, m. totlîatixmppamt tan9^
fakoeloSinen.
CodéeimateiLr, m. I^nimen9ffidf2l
ofaHInen.
Codétenteiir, m. i)^be«f& ^itttia 1.
^altia.
Codicillaire (ill d ^c^mene), adi.
tcetamenttn liftt^ffeen fuulutoa, nfd^t*
fcen toantn.
CodidUe (ill d ptfimtni), m. lifttçd
tcetamenttiin; fobidKo.
Codifleatevr, m. latttotoelman te«
ftiS; lafitotoelman ittric^tttitt.
Codifier, v. a. lafifotodniaffi i(iTJle««
tu.
Codille, m, tobilit (J^casftt).
Codonataire, m. iota ^nntt toidten
tenéfa on f aanut ofaa la^jiotulf een, taf^
iotn^ttlan ojafa^.
Coecale (oe = e), adj. f. veine c,
mm^ifnolen fnoni.
CoeenBi (= fttoom), m. nm^tfnoli.
Coeffe, f. Coiffe.
Coefficient m. toeffldenti, tcliitt.
Coégal, aie, adj, ^§ben»or»oinen,
i^^benkoertatnen.
Coégalité, /. ^l^ben'omoifnne, t^^*
bnimertaifune.
Coelicole (oe = e), m. taitoacm^al^
totlïia 1. rnfoiUiû.
Coemi^lâon, /. ^^bc^ftt oetaminctt.
CoereiMe, aâj. jiota on mo^boSinen
fn))i«taa ttlaountenfa pu^lMa; fafen»
nettan^a: la vapeur de l'eau est c.
Coereitif, ive, aé^.païoUaxoa; pfdîo*.
CoereitioB, f, |)aRonenkoot4in t^^«
t^minen, fittt koastaan, iota ei tai»n
lain fdef^tt aUt; droit de c, paîotXL9*
oileud.
Coétat, m. toaltio 1. ^attttfùa, ioKa
on toifen fandfa ofa ^aKitntfeéfa.
Coétemel, elle, adj, ^^td^ionfaitli'*
nen.
Coeur, m. fl)bttn; (lum.) tnnto, tnn'
ne; mteit, mtelenlaûtu, tat))uniu6,j^QlH;
mtelifuofio, ralfan9; ^leMttmteltf^^e,
ur^oÛifuttd, utiuttd; 4il)>ej99, œotnta;
n)atfû; monenlotdten efindbm fifneta,
feefû; jFunnf^bttn; flementota; filkoen
!e^; ifertta (tortidfa); avoir le c
gros, ofia ^uole^tnnut, ntuteidfonfa;
parler au c, toaifnttaa ifnn tnntdfln;
cela me tient au c, fe on minnUe
f^bSmen'ajla; parler à c. ouvert, pu*
iiua fuuufa puçtaafft; prendre c, ro^»
aidta mteltdnfd; abaisser le c. à qn,
mafentaa jfun mieltd, ro^feutta; pren-
dre à c, ))onna pal^affenfa; mal de
c, fnmotué; avoir mal au c, fntoot^
taa; à contre c, toadtenmielifedtt; de
bon c, mteluifeétt; par c, nltomnt^
ûtta, n(toa; à c. jeûne, eine^timftttd;
au c. de l'hiver, le^Iettd ialtota, taU
mtf^bdnnd.
CoéTêqne, m. nara^ii^jpa.
Coexistant, nte, adj, ^l^t'aitao oIe«
ntadfa oletea.
Coexistanee,/. ^^t'aifainen olemadfa
oto.
Coexister, v, n, otta ç^t'ottaa oIe«
maéfa.
Coffin, m. fangattinen toppa.
se Coffiner, v. r. nabî^tna^ fairtid*
tua [^ebelmtdtd, Ie§bt«td]; (onrietna,
fiero^tua [puu6ta].
Coifre, m. fo^wortti^ arfin, hretn;
ttannuin fo^^a; mnmtin mnfo; !an«
teleen, fttaran fnpu; rnutt^d; les c-s
de l'état, waltioknarat; c. fort, ran*
botettn ra^aftretu; cela va sur mes
c-s, ftt^ minnn fn^tannnffellani; fille
Coff
150
Coin
belle au c, tl^ttS ci ote f aunie, toaan
nta«.
Ooftw, V. a. (Kinna iDanftttteen.
Ooflirat, m. arffHtteti, ïxpa^.
MtrefAèv; m. avfun, (i^jKian te«
OositatiOB, f. Méditation.
GogBMse, /. (fa9to.) metf&Iuittem
(ertta otnencm lait).
Cognassier, m. metftthiittctit«t»uu
(pwrui evdonia),
Cogiat (gn = 0gn), m. fufnkinen
(tttbin puomta).
CognatioB (gn = ggn),/. fiihitot»
fuiie (&ibin iiuole(ta).
CegiDatiqae (gn = gan), ad^. suc-
cession c, nat^^itoldle 4uTtî)tD& loalta*
istttimen 9>mnt0f&ttnt».
Oogaée. y. firmee, Jk>it(tt, tatobara.
Cogne-fétii, m. l^tttiRi^, t^otino.
Oegner, v. a. <^9btt, toatottaa flfâSit ;
ttySntSS; ta^uttao; l^Bbtt, antaa fel*
fôftn. — Se 0., V. r. fatuttaa itfenfK:
se c. la tête.
Cognitif, ive, aélj. iofia on ti^f^ tic«
toon, o^toiin.
Oogniiion, / ttebon lootma.
Coçnonimer, v. a. (man^.) antaa
(tilammt.
Ooliabitation (h et ttttnn^ m\^ ja
fcttt.), /. atoioOinen ij^beef&el&minen;
Ittwatott n^bcéfA eUtminen.
Ooliabiier, t;. n. omti)fum^))antna
t)(be^tt et&tt; (u^attomaeti ^^beefâ
Cohérence, /. fooSfa^^ft^nttt, îiva*
tei^e.
Cobére&t, nte, a<lf*. loosfo^^f^ttttr
tiintett; (futn.) ^^tdjmorfninen, fo)»]i^
ialfomenr jlttrieetett^.
Cohéritier, ière, «. lanSfajim&inen.
Cohésion, /. to^efloni, tnmtetDoima,
tooéfa^tlf^miS'tDotma.
Cohier, m, ertte tantmen lait.
Coliohation, /. toistamifeen tielaa»
mtitot.
Cohober, t/. a. toi^tomifeen tieiata.
Cohorte,/, f o^ovti (romalainot toti"
bnifaban«mte^tnen fotaiouRo); (hun.)
iouffo, (auma.
Cohne, /. (matt^.) ferttittbailla; r&»
^tfetntt tottliiouRo.
Coi, ite, adf. ^Uioinm, ttttnetSn; se
tenir c, demeorer c, ^Mpflpft (iQoi^
fena, ttttneH.
OoilB, / l^imtu, f<M)ftt2 4><UI^; f^
tuntouori; txM taUnneilfo; c. denoit,
l)tal^ftt; c. de dentelles, ^ttfim)|;efl|.
Coiffe, ée, adj. ia part, fttStitàlt
^uetttt, flrettu [erittttin piiàm] ; vin c,
toebeHii (dotcttu ttHtni; c. de qn, ta«
tastumtt idi^im.
Coiffer, v, a. mer^oa pWi itaUa p9A*
i^mttU; fitetitK, ^utea pttft, fi|ert6tt
^iulfet; c. une bouteille, fUoa tonu
toufton punitif een; c. une liqueur, loe*
oeStt felottaa iuoma; c. qn, faattaa
l^iimaon, juotnuttaa; les chiens ont
coiffé le sanglier, lotrot oioat tSt^f^*
tdieet tnetfttftaa. ~- tf. n. fo^ta ^^«
kvtn, r&pbtt ^^totn ifutte; ofaatoasti
fttdttttt ^Stt; ce chapeau coiffe bien,
^attu fo^it, !lit) ^t)totn; ce perruquier
coiffe bien, tuo ^tixdten ft^erttfid fHs*
tit ofaatna^ti ^ii&t&. — Se c., v. r.
mer^a blittnfS; fli^ttttt ^tuffenfa; (de)
faaba Ittin «ittii^anfâ, mteleenfK; il s'est
coiffé de cette femme, l^Sn on rafoS*
tunut fit^en naifeen; il s'est coiffé de
cette opinion, ^Sn on faanut fen mit*
a^itecn paa^nfd.
Coiffeur, ense, «. ^d(i^inetben, |)UUi»
foristulfien tefiitt; ^iuStcnfi^rtttitf 1.
fli^ttitt.
Coiflbre, /. ^atofortStnlfct; ImSi»
Coignasse, f. Cogn
Coin, m. bilma, totffa ; nttrffa, fojjit ;
nutftataa^))!; afuinferta; fitta, iiafm;
leima, fumafln; ^uli ((aula)idisftt): au
c. du feu, ^efeiœatfeanlUitteftt; — G-8,
pi irtonaifet fi^rat.
Coïneidence, /. famaan atloan !*>
pa^tuminen.
Comeidsnt, nte, ^j. luttai ^NMec»
fen 9^tMi9tDft; (tfttt.) famaan aîloMi
ta^a^tnnut 1. ilmaantnnut: symptô-
mes c-es.
Coïncider, v. n. fattua ^l^teen a4«
faan; (mittau^t.) tttSm&lIcen f«itta&
tolnen toi9tanfa.
Coïndioants, adf. fl m. ((W.) sig-
nes c-s, fimtt'Otrectr ]totfai)nntt|Mkfl«ot«
reiben fan^fa itmottamat tonbin laatva.
CoSndioation, /. taubin flton-oirtct.
Coing, m. fuitteni«|iun.
Coin
151
Coll
Goint, te, adj. fo^tdiad; fltdti, fieioci.
Gointerie, Cointie, Cointide, /. loÇ"
ComtétedSé, m. ofafad, ij^tiSniSfeiu
Coîon, m. jpelfurt.
COÎoiQLer, V. a. ))etfurilfl [anoa; !(&«
tD«tt3mSda fo^beïïa, rSikDttt&.
CrOÎomieTie, /. ))elfurimatftiu0; 4q(«
^amie(iFl}l}9 ; (uriu^telemtnen ; narrt*
maifttit9.
Coït, m. parttu9, ftima.
Coite, l. Couette.
CkdoiùBBanee, f, ^^tetntn ^utottud
1. nantinto.
Cqinstieier. m. tuornartn^a^uri.
Col, m. fauta; f. Cou.
Col, m. foftUïauIaltina, faulattinan
tDalltt; païhan fauluri; tuuorenfola,
rotfotte; faux c, trto«!auIu9.
Colaphiser, t/. a. I^9bii fortoa^iisu^ti.
Colarin, m. friifi ())^In)at9f2i).
Oolastre, f. Colostrum.
Colatnre, /. fiiiDitt)^; filtr au9; fit*
trattn nedte.
Colback, m. far^uttnal^fatnen (afft;
(ttfarilatti.
Colehiqne, m. ttU fuffa (eolchium
4iutuminalê).
Golcotar, m. punatnen rauta^a))e.
Colègataire, m. ia /. ofaUinen te9«
tamenttitn.
Coléoptère, adj. [a m. ro^^pafuoriai"
nen; to))^ahtorta{9ten fum (eoleop-
iêraj.
Coléra-morbiiA, t Choléra-morbus.
Colère, /. »t^o, fuuttumu9; être en
c. olla totbainen; se mettre en c,
toiBaStiia; décharger sa c, ))ur!aa
toioanfa. — adj, tvi^ainen.
Golériqne, adj, foterinen, tot^oluon*
tomox.
Coliart, m. ertU raudfafalan (ait.
Colibri, m. folibri, mefiltntu.
Colieitaats, m. pi, f iltootteUlat l^uu«
tofait))a«fa, tamaïïtfe^ti bertïïtfi^tii, iot*
fa buutofau)»a0fa m^^tvat ))ef&n omau
fttuoen.
CoUflchet, m. leiff'tfattt; forut, fc
TtMimet, ftt(tofa(ut; tnauttoma^ti îli\f*
lett^ forUtu9; tatootettn foffa))u^e.
Cblimaçon, f. Limaçon.
Collmbe, m. faaffun, futffa.
Colin, m. ct&d tur9fafa(an (ail.
Colin-maillard, m. foffo.
Colin-tampon, m. s'en moquer com-
me de c, ^uotia j^tftn kotif.
Colique,/, fol^otauti, il^f^.
Colis, m. follt, taioaramtottt).
Colisée, m. f oltéfeo (amftteateri 9f o«
ma^o).
CoUabescense, /. f . Affaissement.
Collaborateur, trice, «. t^Sfum^^om,
apulainen.
Collage, m. (tt9trau9, fitfu9tu9.
Collant, nte, adj. tarttnloa, ta^mea;
pantalon c, a^taat jiatamnufatfet ^ott«
fut.
Collataîre, m. ftrfoQidtotron ^a(tij[a.
Collatéral, aie, adj, flioufantainen,
fltoufufuinen; parents c-aux, fufutat:'
fet flmuf annalta. — m, fltou^ftifutainen.
Collateur, m. |)at)ittotto<'Otfeuben
omt^taiaj firffopatrotta.
Collatif, ive, adj, fanotaan ttla9ta
1. feurofunnadta, iodfa on pfflt^tnen
))a^tnotto«otteu9.
Collation, f, f)at)inottO'Otfeu9 1. toalta
(jus patronatuê); ^a)>mottaminen 1.
mtt&raamitien; f iriotu9ten mertaamtnen.
Collation (Il = I), /. fetoett e^tool*
(tnen jpaaMon aifana; toSU^ateria el^*
too))UoleUa 1. btfeen atfaati; faire une
c, nauttia totmotuffia.
Collationner, v, a. totxtaa ftrjiotuf'
fio; tutfta f)ttuttuneefo mitfitttt ftrjan*
fat)»)aïcc«ta. — v. n. (11 = ï), fjjCbtt
femett e^too1ti9«aterta.
Colle, / (itma, ftttt, fitfu; toaïîjt,
ptlfta, pxiùpuf^t; c. à bouche, fuulti*
ma-j c. forte, ttiffart(itma;c. de pois-
son, falanlttma; c. de farine, iaubo^
fltfu.
Collecte,/. tolIel^tt,ral^anfertt49;ra'
^anfanto.
Collecteur; m. ferftftitt: fantomitd.
Collectif, lye, adj. foueftitot, ufetta
[omanlaitfia ejineitS fttfitt&toS; mot c,
jiottftojana; fouefttmifana.
Collection,/ fofoefma.
CoUectiyement, adv. foUeftttoife^ti.
Collégataire, f. Colègataire.
Collège, m. fottrato, lutrfafunta; tjHd*
nen obetu9(aito9, fonifu.
Collégial, aie, adj, foufuun fnn<
(ntoa, tou(u«; église c-e. tnomtofirffo.
Collégiale, /. tnomtofirffo.
CoU
152
Colo
CoUigiat, m. m|)enbiati.
Goll^eii, m. loulttlainett.
Collée, m. tDtrlafnm^jïant.
Coller, V. a. (iimata, ielo^taa, t^*
mm; ta^taa (iimaan; flUttAS; c. du
vin, talaliitnaQa felfe^ttiUl loitni. —
tf. ». ia se c, V. r. (à) punitua i^tin,
i^te^ttt, tarttua; se c. contre, noiata
iîin madtaan; Thabit est collé sur
le corps, koaatteet omat ^^mtn ruu^
mttn mutaan.
Collerette, /. naifen laulud, ))ûtmu«
taulu^; (faSkD.) toer^o.
Collet, m. faulu9; fauluri, faulattn;
ïxpttït, Jf^apïntxaiï; ntonenlaifien eflnci«
ben îaula; ^ermt; petit c, çaj))>i«'
ftttttt); gens a petit c, les petits c-s,
bapt^to; c. monté, jpiJnflâfauIud, i^*
fe& i^minen; du temps des c-s mon-
tés, manl^aan atlaan; prendre, sauter,
saisir qn au c, tarttua faulunin;
sauter a qn au c, (itft«arn)aamatta
joutuo ffulle 1. tuHajInn omaffl; prê-
ter le c. à qn, pïtixà pnoltan]a jiluta
wodtaan.
Colleter, v, a. tarttua faulurtin,
fauïaan. — v. ». toirittad ptxml —
Se c, tf. r. tarttua toinen toifenfa lau^
luritn, tapttla, pamxa.
CoUetier, m. ISUertn 1. tofanantettid.
llCoUetin, m. tDa^koana&fainen fofana;
flm^fulotiïa neulottu uaqiatnen laulud,
iota ))))§t9f(l>'Wae(taiat fâçtttmât.
Collétique, adj. gaanooia ))arantan)a.
Colleur, m. lit^traaio, ta^etin^at»
naia.
Collier, m. faulamttia, taulart^ma;
tii^ttnaul^a; ttt^ttmitia (tauladfa);tau^
(a))anta ((oiran); erttarivatnen »^0ti
mnutamten dtttnten tauladfa; rdnget;
!aula|)ala teura^tetudta eitttmedtil; che-
val de c, toetoitt^ta, t^S^ekoouen; che-
val franc du c, ^ewonen, iola et tar«
mitfe ^tielaa; chevalier du c, lauta»
ttt^ben ritari.
CoUiger, v. a. foloiiïa tttrleimmttt
paxïat itrjioidta.
Colline, / funnad, luftula» mUlï,
îumpvL
Colliquatif, ive (qua = tua), adj,
Itumentama.
CoUiquatioiL (qua = !ua), / tïu^
leamineu, mebelt^minen.
CoUidon, /. ^^tecntdrmiU)^, rt^ti-*
riita, ri6tt(o(ta.
CoUoeation, /. luuoro» jodfa totlto»
iat faainat maffunfa tontnrfltn luoton^
tetudta pefâdtft; funfin faama*ofa.
Colloque, m. tata^apnfit, Ïjaa9ttiu,
Colloquer, v. a. mttftrâtS tt)eno|im
touoro maffun faamifedfa loetattifen
ptmJi.
CoUuder, v. n. rutueta fafaittttoon
totfen tan^fa, tolmannen u>a^tngotfi.
Collusion, /. fatatnen Ititto folman-
nen toa^ingoffl.
Collusoire, adj. falaifen liiton, knS»
li^u^een lautta ta^a^tuuut.
Collyre, fn. ultonatnen fltmttnro^to.
Colombage, m. p^Imâftt !auta«ai'
badfa.
Colombe, /. f^^^t^, f^^^I^nen; tcl^tt'
fltcriS etelfitaimaaUa.
Colombier, m. I^^^f^tdtaffa, tytfy*
t^i^^uone; erttd patno))a)>etin taji: —
c-s, pi ttïtta, ionfa puan (aiwot la^*
letaan nxidtilmdrtîl.
Colombiu, m. (^ii^n malmt; — c-s,
pi ttoQ^ft)t9fufutfet Itnnut.
Colombin, ine, adj. I^^^f^i^taulan
ttttrinen.
Colombine, /. f^^^tijfen 1. Itnnuu«
fonta.
Colon, m. maamieé; flirtofainen, uu«
bid«afu(ad; c. partiaire, wouraaia, iota
maffaa puotet fabo9ta.
Côlon, m. I^ntt^fnoti; feurau9'*
merllt (:).
Colonel, m. etoerdtî; c. général»
^ttdlomentaia.
Colonelle, adj, /. emer9ttn !omp))a<»
nia; emerdttn ^uolifo.
Colonial, lue, adj. {ItrtomaibeU';
fitrtomaa^an fuulutua.
Colonie,/, flirtofunta, ftirtomaa.
Colonisation, f. fiirtotuntten ptxn9*
tamtnenj uubt9«afutu9.
Coloniser, t;. a, afuttaa, ^emdtaa
jlirtofuntia.
Colonnade,/. )pt)ïma9rtroi.
Colonne, /. )>i)(kott0, pat\a9; rfuiD.)
tue, turtoa; armeiian tolonni; itrian
patata, tolumna.
Colophane, /. to(ofoni, iottfcn))i^ta.
Colo([uinte, /. folotwintt, ertt9 gur*
lan lajt.
Cok)
153
Corné
Colorer, v. a. »ilrjttt8, painaa;
(la».) taunUtaa, œttrittafi, peiteffa. -
Se e., V. r. faaba 1. ottaa toilri.
Colorier, v. a, toMttMf folorerata.
Geloriflqne, adj. tDariaSkofi.
Coloris, m. mttritt)9, mârintnithi;
toMIrifointis maaiautfedfa; (luh).) f^ïipt^
\a Tûttie ltrjotu0laatu.
Colorisatioii, /. »9rittttminen.
Coloriste, m. maalari, jota 6^tpin
Ijmm&it&tt rdbttaa ja fefottaa toixxt
Colossal, aie, adj. fuitnnaton, funn*
nattomim fnnri, iattUttid».
Colosse, m. i&tttfutva, ittttimiéruti'
mis; folodfi; fuuitnattoman fuuri fa^'
paît 1. tDaltafnnta.
Colostnua (um = oom), m. iap\tn^
f^mnittajan enfimttinen maito.
Colportage, m. tatoorain bm^ttrt
lanntdferemtnen faupotfl; fulfuiauppa.
Coh^rter, v. a. taïMa taloon ian«
ntsfeaa tûtoaroita taupaffi.
Colporteur, m. httifufau|>l>ta9, rq>«
)»n(a]tî»))ia€; ioM fobisiUa quutaa la
mp^ faitomaTe^ttS, ttrioroi^fojia, afetuN
fia.
Colymbe, t. Colimbe.
Colza, m. ro^fatUnauri^.
Coma, «t. unttantt.
Gomaret, m. (ta9tt>,) ^an^enjatta
(potenUlla),
Comateux, ense, a4j, unitoutinen.
Combat, m. tai^tttn, tamppau9, ot'
tetii, Uhatta, fo^tetufi; ttl))ûtaidte(u;
(fnkD.) Qcnttnen fam))patt9; c. singu-
lier, iaf^ntnielfailu; c. à la latte, f)at«
ntminen; c. homme à homme, tatd«
telu mteS miedt& n)adtaan; c. à ou-
trance, taidtelu etttmttdta jo fuo(ema9«
ta. -- c*8, pi. fotû: l'art des com-
bats.
Combattant, m. fotija, foturt, ta\9*
tcltia.
Combattre, v. a, taidtella, [otia maé»
taan; iïtitM, fumota; mttittad »&&'
rat|i — V. n. tai^teSa, oteïïa, taptîia ;
c. l'ennemi, toidtella n)t^olltdta mad"
taati ; c. pour la patrie, tai^teUa i{&n«
maan pnote^ta; c. à Tépée, tai^teKa
mtefoifla; c. les raisons de qn, fu«
mota, wttittaa loaaraifi itun mt
Combe,/, (toon^.) luota, rotro.
Combien, adv. ïnïnta |>aQon; htttila
monta.
Combinable, adh ma^boStnen tfy*
teen^afettaor ma^bouifet tedtntanfa mer«
rata.
Combinaison, /. ^^teen afettaminen,
rtnnan^ano^ ^^btSt^d; armaaminen 1.
artoto aflotta mertaamalla, toertaami*
nnt.
Combinatenr, trice, adj. ^^teen*
afettaiDû, miettitoa, toertailetoa.
Combiné, m. (!fm.) Q^bidt^^, feod.
Combiner, v. a. a\tttaa rtnnauc 1.
Ql^teen, ^^teenfowittaa, ^^bi^taa; ar»
mata, toertatHa, koertailemaUa ^^bi^**
t^ffeen faattaa.
Comble, o^;. fufuOanfû oXma, tut*
fnro, tapttta^fC qlenta^fi.
Comble, m. fuThira, fuffu; fulfu*
mitta; ^Umaara; Ittfa, mttanpaaUtnen;
tattorafennud; (fum.) fuffula, ^ui))))u ;
pour c. de, lifatfi; pour c. de mal-
heur, onnettomuuben (tfatfl.
Comblement, m. reunoja m^ëben
ta^ttamiuen, lufun paneminen.
Combler, v. a. tat)ttaa reunoia m^a«
ben, t|Ienmaarin; fufuta; touobattaû,
^lenmaariu jiafattta 1. fuoba; c. qu de
bienfaits, muobattaa jntn pUUt 1. ^\tn*
maarin ofottaa ^^mij^tta jfuta fo^»
taan; cela combla tous ses voeux,
t|Ienmaarin ta^ttt banen totmeet.
Combonrgeois, I. Gobourgeois.
Combnger, v. a. loebedfa ))aifuttaa
tuuotatoia a^tiotta.
Comburant, nte, adj. (tem.) ))oIt«
tatoa, f^ttjttama.
Combustibilité, /. t)aran)at(uud, f^t'
t^toaifti))^.
Combustible, adj. palama, [^tt^koa.
Combustion,/ f)a(amtnen;tttU^ato;
(furo.) metelt, farina, flfaHineu fota.
Comédiateur, m. toaiittdia, fotoit'
taia 1. riibanratfoiflia ^nna muiben
fan^fa.
Comédie, / tomebia, tltoenatitelma,
tlwetl^d; na^tclma; na^telma^uone;
na^tte{t)taito; nai)teïmafat)pa(e; (futo.)
naurettatoa to^aus, ilmebbpd; donner,
la c, faattaa ttrenfa ^tïfan eflneetfl;
jouer la c, (!uw.) tee«îenne!ïa.
Comédien, enne, «. tttoetUia; nH^U
tcftia; teedtenteliia, ipicfasteltia.
Corne
154
Comm
Comestible, adj. ft^StSmSffi ttipaa*
koa, fl^tttâwtt. — c-8., m. pi tuota*au
nttt
Cométaire, adj. p^xMtïïhhvx't P^t9*
Comète, /. ptjrdtSttf^ti, fometa.
Cométographie, /. oppï pxixMt^^
Comiees, m. pi faufantofoue (9(o'
tnaefa).
Cominge, /. fuuri pommi^ onflfuu*
(a; — m. fuuri mbrejttri.
Comique, adj. tIkoet(i|tnen, ilmeinen,
ttaurettatoa, rattoifa, ^u^aifa. — le c,
«. fomtfitfuu9; fomtftinen Itrjotudta)>a;
fomiOinen roUt; fontilltnen u&l^ttehjtt,
tttnoUtja.
Comiqnement, adv, titoeifeett, naU'
rettatDaeti.
Comité, m. ))erdmtte foleri^f a ; taie»
ri'OTJain faitflja.
Comité, m. tomitea; ttttttma 1. n^al*
mtdteletoa toaltofunta.
Comm&, m. ï^^))t intertoallt fa^ben
nuotin »ttU0S: (f trial).) {eurau^merl^
Command, m. toaltuuttaja, })ilfimted,
aflaii'omtdtaia otfeubeit'fii^nntdfii.
Commandant, adJ. ia «. m. tinnan,
!auj)unatn))asïïiff5 1. lomentajia; tau
koatûttetni; pdttaitfS; c. de place, ))Iat$'
tnaiuri.
Commande, /. toaltun, toattuus, U9*
ftl te^bS 1. totmtttaa ifin toifen ^uo*
leeta; de c. tUauffe^ta te(ti), tilattu;
maladie de c, tceefenneltl) fairaue. —
c-B, pi (Iain>.) fetflngit
Commandement, m. ISdf^; fomente,
^atttltlAj^e ; tomtntofana.
Commander, t;. a. (à qn de faire
qc), f&dfttt; (an) fomentaa, io^taa;
(qe. à an) tilata iftn ilulta; (luto.)
toaUtta, qattita; cette montagne com-
mende la ville, t&mS tDUort ^allitfee
famjungin. — v. n. pïm p'àmïttt^t^m,
l^auitueta.
Commanderie, /. ritartfunnan tax*
tano, fommanberta.
Commandenr, m. fomottSri, fomen'
tûjo; fommanbetton l^altiia; ertt^ nn«
nunlaii (oriolus phamieus).
Commanditaire, m. fe, jola pantt
ta^aa i^ftn afiotmietotmeen, otta-
matta ofaa afiatn io^tamtfem, totn«
manbtferi.
Commandite, /. lommanbtti'^QtlK;
^l^tib, iodfa raian)>antjoina et oie pHH»
tftntS'otreutta 4§tt8n afiotmtfedfa.
Comme, adv, hiin, niittfuin, futen;
•na (-ntt); femmoinen fuin; ntitt^al*
ion ruin; ifddn fuin, meïfein; futnfa;
tun, fo^ta fun, flllft aïtaa fun; com-
me père je vous donne cet avis,
tf&n2l annan teitte fen neutoon; un
homme c. lui, mte« femmoinen, fuin
l^Sn; rien ne me fait plaisir, c. de
TOUS voir, et mifftttn oie minuSentin
f^au^taa, fuin teit& nS^bS; c. il vous
répond! futnfa ^&n teitte n^adtaa! c.
ils étaient assemblés, fo^ta fun oIi«
mat foo^fa; c. cela, jUIA tonaa, niin ia
niiin; otfcin; c. quoi, fuinfa, mittd e|'
botta. -- Comme, e^m;. fodfa, fun;
comme si. ifftânfutn |od; comme si
de rien n^éuit, if &9n fuin et olifi fitttt
mttttttn; c. aussi, futen m^d9.
Commémoration,/, ftrfottiuen mute*
toju^Ia; ptjiffin mm^toiul^Ia} lac. des
morts, la c, fieïuin muidtojiuMa (pJix*
M) ; c. d'un saint, ruf oud initte f^»
Îmt; faire c. de qn, mui^tuttaa let-
in, faattaa jfu mui^toon; en c. de,
mutdtoffl.
Commençant, nte, «. alfatna, alfa-
toainen.
Commencement, m. alfu, f^nt^; aU
fu))erii; au c, atudfa, — c-s, pi a(«
feet (tieteen, taiteen).
Commencer, v, a. ia n. alfoo, alot*
taa, rumeta ; c. qn, opettaa ifutte enfi«
alfeet.
Commendataire, m, pappi, iofa et
f uulu mi^inf fi&n muuf fifuntaan, mutta
fantaa tulot (uodtaritila^ta.
Commende, /. Inodtarittla, ionf a tu-
lot otoat annetut papïUt,
Commensal, m. b59tSfuni4)t>anL
Commensnrabîliié, /. omtnaifuus
e{!netdf&, ett& niit& ttotbaau faman-
(aatuifeoa mitatta mttata.
Commensnrable^ adj. jota woibaan
famanlaatuifetta mitatta mitata; ^(tetd-
mitattinen.
Commensnration, /. famaufa(tai(e]Ia
mitatta mittaamineu, n)ertaileminen,
^^tei«mittan9.
Comm
155
Comm
Oniuiraiit, adv, tmnta, miÏÏd tawai*
It; mml&ttflben? — in<. hiinla! tnttS!
Oommoitiare, m. fommentorto, feli'
tif9; feCtttftkofiifet mui^tutuffet iamiet-
teet; tKmettelemiiten; point de c-^s!
é nratinaa (atfittfaattt c-^s de Gae-
sar, (Ettefarâ ^t^tortaCttfet mnt^toott'
CmnaieiitateaT, m. f eltt^^en (aatijla,
fcltttlii&; fommentatort.
Commenter, v. a. tommenterata, fe«
Ihum laatia, feItttiiS.
Gommer, v. n. toertaittûr luertan^ta
t^bfi; ToilÀ qui est bien commé^ fepil
o(i foRtfa tvettauS.
Oommérage, m. ttmm&in jnorUr fie*
nttdcmtfet.
Oommerçable, adj, faut)afft meneioS.
Commerçant, nte, adi. tauppaa te*
fcttHI, fan)>j^« — «. tufmIatM))^ta6.
Commerce, m. favippa; fau^^afttft'
t)^; (euTQ'^^te^d, landfûfttt^mtnen, tut-
tatonsf; c. de lettres, hrieioai^to ;
faire un c. honteux, ^ariottaa 6it>
eiitft eltnfetnoa; le c. du monae,
t-d&mtt; être d' un commerce
agréable, mteiï^8toiifenradteItia;jeu
de c, Ifompût
Commoreer, v. n. (arjottaa l. tel^b&
taxûfpatL
Conmereial, aie, ad^, taupfa*.
Commère, / nétt»fitti, Kitthimmi;
ftdtttdiitt-offa; rt^fa^ atîa.
Commettant^ m. toattuuttaia, te^ttt'
to9n antdio.
Commettre, v. a. te^bd; (à) mttfi-
rStS, nimttttttt, ûfettaa (koitfaan, totmt-
tnffeea) ; udtoa ihiUe, jtttttttt j[(un l^uod-
taon; antaa tel^tfiiDttffl, totmeffl; faat*
too ertpuraifttuteen. rtitaontumaan;
^ttaa l. iftttttS oittttf ft, pntaan ; c. le
nom de qn, kDSftrinfiil^ttttâ ifutt ntmi.
— Se c, V. r. jontua ))u(aan; se c.
avec qn, riitaantua ihtn landfa.
Comnigration, f. Transmigration.
Cnamination, /. u^faud.
Comminatoire, odt'. u^faawa, u^Ia*;
tt^fofaffba tntt&rftStDa; clausole c, fa>
ton n^Oa ttt^tettfttod e^to.
Cmnnisge, t Gominge.
Comminntion, /. luun mufertumtnen ;
nmfertaminen, ru^iomtnen-, iau^amt-
noi (((Ittte'atneiben).
Commis, m. ar|atnen lotrfamte^, )nu
rmttotmittaia; fl^tteri, afiamit», taup'
papalxoûtla; c. au ministère, mint9-
terton ft^tierî; c. expéditionnaire, toi*
mttud-^^tiert, c. aux portes, tuflilit'
iurt; c. marchand, fau))))aTiriurt ; c.
voyageur, mattu^taina Iau^))a'afla*
mted.
Commise, /. ïfiântt^ffen tuomitfemi*
nen menetet^rft {a tafatfln otettaroaffi;
fief tombé en c, menetet^Ifl tuomittu
Commisération, /. fiifia, fiittlirodi-
flî^«, fnrtu.
Commissaire, m. aftamte^, toimitud*
mxt9, mdftrdttt); c. des guerres, \o*
tafomifarto; c. des vivres, muonaltr*
jurt; c. d'artillerie, t^ffifaludton-^oi-
taja.
Commissariat, m. fomifariatt.
Commission, /. toimttettaiDa, toimt'
ta9f afia: fUfi^f ftt^fçfirie; aftamie^cn
toimt 1. ^altinto ; tDftIt-atfatnen roxxta 1.
kotrtamSSrtt^d; tomiteOir, maltofunta,
toimitttêfuntû ; n)Sfiattatnen otfeu9to;
f aa))^arif irJQ ; vaisseau en c. lao^^a-
ïxiaxtoa.
Commissionnaire, m. aftantotmitta-
ja, aftamied; afian^oitaja; tatanfanta-
ia, fôdf^Itttnen, r&dfettStoii.
Commissionner, v. a. antaa te^ttt*
wttfft, totmttetta»arfl iluKe; m&clrdttt
kDîilt'ailaife^tt; antaa faaf)parifirja.
Conunissoire, adj, clause c, c^to,
jonfa latmtnl^bmtnen fumoo fofo ton-
tra^btn; pacte c, tau))^a, iota ^urataan,
iod et matfua fuonteta mfiârtt))tttn){intt.
Commissure, /. pxtïi (t^mtfen ruu«
mitdfa); c. de lèvres, fun^^ieli ; c. des
paupières, fi(mtt^telt.
Committant, t. Commettant.
Gommodat, m. taxtia, jota matfetaan
(uonno^fa ia torotta.
Commodataire, m. jota on torotto*
man lainon faanut.
Commode, adj, mufatoa, luonnitad,
Ittontetoa, altea, matmaton; ^tliatnen,
tDerttatnen, ^tbad.
Commode,/, totnobi, ))e{!ntaa)>^i.
Commodément, adv. mntaroa^tx.
Commodité,/ mutamuud, koaiioatto-
mnu9, ^au$tuu9; bau^ta talu; otottinen
tetno;mutama tiTatfuttS; §e(ppo faanti;
Comm
156
Comp
yme avec c, clâtt ^itpaifc^tt, toaitoatta;
on carrosse est une grande c, kDounut
otoat fititti inuTatt)iiud elâmS^fS; je
Yous renverrai votre livre par la
Îtremière c, I&^etttn litionne enfi ti-
û^fa; il a la c. de l'eau, l)MtM on
f^tippo tothtn faontt.
Commotion^ /. mttfematSrtdt^d; m'a»
!ckDtt mielenlitratu^; tttrtt^b^d ruumtin
flf&Im^fri^ftt lanleemif eéta ; c. électri-
que, eteftcittinen tttra^b^é.
Gommnable, adj. jota tt)oibaan lie-
mcnttttt.
Commuer, v. a. toi[effi muuttaa 1.
Itett)entdtt ranlaidtu^.
Commun, une, adj, i^^tetnen; ))tfi'
mtclinen; ^teinen; tatt)allinen; fe^no,
l^uono, ^al^a.
Commun, m. ^^tQt)^, ^^teif^^é: t)(ei>
fi); ))btetnen MtXf mtte^tS, raçmad;
balmeiudiodft, Mîx, n)tten'a[umud; feé«
rinfertaifuud; en c, ij^teifeéti, ifl^ttu
fiM waroilla; vivre, acheter en c,
e(dtt, o^taa ^^teirittS waroiSa; ~ c-s,
pi taloubcn vatennitljet.
Commnnage, m. ^qtei^maa.
Communal, aie, adj, tunnottinen,
tuntû".
Communaliste, m. tunnan jâfcn.
Communauté, /. tunta, i^^teif ë ; f eu*
rahtnta; (uo^tanfunta ; ammattitnnta;
|)orn)aridto; ^l^teinen omt9tu9«oiIeu9,
^^teinen nautinto.
Communaux, m. pi t)^teiémaa.
Commune, /. f unta, f au^unginfunta,
T^Ittfunta; funtakifet; funta^uone, raa-
tftuone; — c-s, pi, maaxoHm^; t^f^»
tetdmaa; chambre des c, oli^uone,
ttattttu ebu^Tunta (Snglanntdfa.
Communément, adv. tatoallife^ti.
Communiant, ante, s. ri^y^ittiera^,
Serran e^toonifen toierad.
Communicable, adj. ma^bodinen
tuïlû Ittowutctuffl 1. toifeUe onnetufjl;
le bien est c; ioita on ma^boHinen faa-
ba ^^bidtet^iffi: ces deux rivières
sont c-s.
Communicatif, ive, adj. ^erflttfanai-
nen, puf)dïa9, ternad tietoja antamaan,
nSbrfi pu^umaan.
Communication,/, tlmotud, ilmot-
tamintn, tieto, tiebon antaminen; 94>
te^d, te«fuu«, Ian«ra!ttt)nti,tuttaiouu«;
tirietoat^to; Inlfn-ç^bift^^r tuRuncu-
too.
Communier, v. a, ioiaa Serran eb-
toolltnen. — v. n. fd^btt ^rran eç»
toollifella, ri))iad.
Communion, u^ton-^^tet)^, feuratun»
ta; xippï, ri^tnlttt^nti; rt|)|)in)irfl.
Communiquer, v. o. itmottoa^ il-
ntaidta, antaa ttettttmat|i, n^Ioa 0^'
le); antaa o[aa (j^tlln). — v. n. otta
^^te^beéftt, landfald^nntdfd, tuttaanu-
bed[a; oUa Iulfu*bbte^bedftt; (de qe.
avse qn) leéfu^teua, neumoteJIa. —
Se c, V. r. ilmottaa ntielenftt, mai^-
taa ^ul^etta; pïtU ^étttmftllidttt tntta-
tt)Utttta, 00a alentumainen; olla Mfc*
nanfcl fulfu-t)btet}be«fl
Commutatii, ive, adj. œai^tofau^»*
^aa tarlottama, nai^tofaup^a*; con-
tract c, raai^tolonttal^ti ; justice c-e,
Iaia)paa ia tt)ai^toa tarlottatoat laHt
Commutation, /. totfelfl muuttami-
nen, Iie»enn))d, ^|)otud (ranfaifitu!-
fen).
Compacité, /. tittoe^^, Itinteç^, aaV
»uud.
Compact, m. {uo^tumud, Httto.
Compacte, adj, ttint^, maifna.
Compare, /. nai6{um|)))ani, leifKfi-
far; ^uoUfo.
Compajpie, /. fcura, feurund, to«
ton9, Q^ttd; fom^anta; c. de Jésus,
jlefuita*feura; règle de c., t)§tii)(a0hi;
de c, [euradfa, ^nntt, tan^fa.
Compagnon, m. feuraaia, feuralai-
nen, fum^^ont, tonieri, loertainen; tt«
fdlli; (tum.) ^uUipili; petit c, mai-
maifeni!
Compagnonnage, m. {tfitttt'aila; am*
tnatti'Iunta: lifiiUilunta.
Comparable, adj, (à) jota taibetaan
n)errata; n>errattan>a, ipertainen. (JHel-
tamttéfil (aufee^fo fakjtetttttn avee.): il
est c. à; il n'est c. avec.
Comparaison, /. wertaud, œertailu,
mertoaminen; en c. de, tDtrrattmto;
par c, merraten.
Comparaître, v. n. faa^ua, tnlU
\aapnmUt,
Comparant, nte, adj, faapunnt, faa-
|)utQiIle tuflut.
Comparatif, ive, adj, »ertaiIeiiMi,
tnertau^-.
Comp
157
Comp
ComparatiTeinent, adv. tverraten.
Goraparer, v. a, loerrata, loertatiïa;
(à, wec) toet&S koerrotKe, J)it&& Mer-
tatfena, ^^tS ^l^toSn»; (fielto)).) toev-
ttttîa, fotnf^arerata.
Comparoir, f. Comparaître.
Comparse, /. turnoeleioten rttarien
adttunraen tttntQUdfent&lle; ))u^umaton
Irenfild n&ft^mSlItt.
Compartimeiit, m. fSânnSHifttn ofad-
toi^tn iafamtnen; fortteU, neltfarfa,
Tuutu (^imtar^a^fa); ofadto.
Gompartîr, v. a. (toan^.) f&ttnnbt*
Itfltn ofa^toi^tn jataa.
Oompartitear, m. oiteu^ton ittfen,
toSa on eri (aufeenfa, io^on mnuta-
mat jttfenet ^^bUt^tottt.
Oomparation, /. oifeudton eteen faa>
Imminen; faire acte de c.
Compas, m. ftrhlli, ))a6favt; fom<
fKt^fl; c. de route de mer, tnerisfom*
i»Qtfl; c. de variation, fom))adfi, jofa
oTottaa magnettisenlan ^otTIeudta.
Compassement, Compassage, m. ftr«
KrSflGK mtttaamtnen; (futo.) n)aron)at'
Svm», tar(fuu«.
Compaa^er, v. a. ftrfiMS mttata;
mufawaftt iaottaa, (nonmltaûdti fomt*
ttlla 1. afettaa, (nonntfaadtt fuunnata;
compassé, Inonntffaadtt fuunnttettn;
(fttto.) Xjitxi tûrffa, marott)ainen.
Compassion, /. \m\, f&âato&if^^d.
Compassnre, /. atbattu ))i^a ^uoneen
Gompatemité, /. I. Compérage.
Compatibilité, /. ^^teenf o))ttoatfuud,
l|l^bmmulatfnnd.
Conrpatible, adj. ^^teenfo))tn)a, ^^•
Compatir, v. n. (à) \m\% ottaa
efaa; fittoatta, armoteffa: (avec) fo))ta;
c. aux faiblesses de l'humanité, fu'
maita, armoteSa t^mtdfunnan ^etl-
tontta; il ne peut c. avec personne,
et Mn fotot fenenfttftn fandfa.
Gompatissaiit, nte, adj, f^sntottinen,
amm^toainen.
Compatriote, «i. \a f. maanmte^,
fanfaratnen.
Compeller, f . Compulser.
Compendiaire, m. o^^tott ftrjiotta-
itt, fulnotetufi fifaUtt'eertomutfen tefija.
Compendienx, euse, adj, fu^t^tettu,
Compendinm (•ennbtoom), m. T^^^t
o)>totItrj[a 1. o^a^to; fu^iistettu lertomnd.
Compensable, adj, jota on nta^bot-
Itnen forn^ata 1. famamoertaifeUa fo-
tDtttaa 1. matfaa.
Compensatenr, trioe, adj, formaa*
œa, fotQtttawa.
Compensation, /. lormaud, fomitnd,
tna^ingon ))atf!io; c. de dettes, U)elan
tuittaud toelfaa madtaan; il eut tant
Sar c, fat fennierran lortoauffelfl; c.
e dépens, rtitahxtunlien futttaud.
Compenser, v. a, Torn)ataJokDtttaar
ftiutûtu«ten ïuttata. — Se c, v. r. tuïïa
Torivatuffi; ce défaut ne peut se c.
par aucune vertu.
Compérage, m. fummt'fum())anuu6.
Compère, m. fummt«fum))))ant; »&&-
rdn ^etaaian a^uti; c'est mon c,
otemme ^l^bedftt oKeet to^fen fummtna ;
\fivi on ottut (a|)feni Tummtna; mtnît
oten ollut 6ânen (a))fenfa fummtna;
rusé c, fufrela tnetttffa; bon c, alla
toweri.
Compétemment, adv. oifein, fttSIli"
fe«tt, faannbOife«ti.
Compétence,/. aflanomatfuu9, tfit)«
fl'Otteud, tttljflYel^o ; tuomatin, oifeud-
ton afian'omatfuud rtita-oflan fu^teen;
cela n'est pas de ma c, en tlit aftan-
omatnen tnomart pinâ ofta^fa; cela n'est
pas de la c. de ce tribunal; mettre
en c, avec qn, ^^tiltDertoifcîfl ofet-
taa.
Compétent, nte, adj. aflan*omûtnen;
tS^flfetpaania; lo^tuuutnen, taiflinen.
Compéter, v. a. (aitttfestt tulla ifuHe,
oiïa iiun (aiKtnen ofa; cette affaire
ne compète pas à ce tribunal, et ote
fen oiteudton fitfltett&njft.
Compétiteur, m. ftlpatltjia; toifen
fandfalfamaa tntrtaa ^ajfema.
Compilateur, m, ttriaittia, jlonla teo6
on totdten firiotufftSta Ja miettetdttt lo-
foonft^^Htt^, fofoonIt)6ttai&.
Compilation, /. tot^ten ftrjotnffUta
ia mtettetdttt folotitu teos, ft^^ttetmtt.
Compiler, v. a. totsten firiotuffldta
tofoonr^^iltS teoffenfa.
Complalgnant, m. fantaia, f))4ttdi&
(oifeube«fa).
Comp
156
Comp
Complaiiite, / tonne, ^t^t^iH (oUoi-
Mfû). — c-8, pi tt)oikDotud, moUtu^*
toirfi
Comlaire, v. n. Cà jn; oUa mie-
U!^ (intime); nonbattaa intn mteittt. —
Se 0., V. r. (Ifiiy <Ia«M, à faire), mieltt^K,
tl^adtna j^tin.
Complaisamment, ookr. To^tettaodti,
mieittt noubûttaen.
Complaiflaiioe, /. f o^teliatfnnd, mte-
Ien*nonbattanttnen; m^9d)}erfttf9^0, ^e^*
mf^«; mieïtçraç^, mtcfi^^ttjtt; — c-s,
pi (rûamot.) en lequel j'ai toutes
mes c-8, jo^on nttntt mieUét^in.
Complaisant, nte, adj. to^telia^,
mtcUtt noubattatna, attniiad ; — m. fiU
m2itn))a(n)eltia, Uufadtcliia.
Complant, m. tt)iinttat^a, miinimâtt.
Gomplanter, v. a. miinipuilla xétnU
toa.
Complément, m. tii^te, tat)te«ofa;
(mtttaudt.) fomçUmentt.
Complémentaire, adj, tâ^tteelfl f&k)*
tettttmâ 1. olema.
Complet, été, adj, tciçbellinen, td^ft,
totonatnen.
Complet, m. td^rt lulu, mUxH; titÇ'
rtmciclrttif^Qé.
Complètement, adv. td^belltfedti.
Complètement, m. tS^bentâmtnen,
tS^benfferfi 1. tâçrttulutfefTt faattami-
nen.
Compléter, v. a. tat^beÏÏifefft 1. tac*
flïufuifcffl foattûû.
Complétif, ive, adj. td^tteetrtr tit)^-
bentâmtfetfl tclQtettSmtt.
Complexe, adj, mont'Ofainen.
Complexion,/. rumiinralennuë; luon*
ne, mteli, luonto.
Complexité, /. moni-ofaifund.
Complication, /. felaannuê, fatnn*
nainen ^^t^minen ; moni«ofaifuud; cet-
te machine est d'une c. très difficile,
mailea ntont'0[Qtfuuten[a muotrt-
Complice, m. {andfarifloja, rifoffeen
ofallinen.
Complicité,/, fan^farifotttfuud, ofal-
ïifuu« rifolfcen.
Compliea, f. pi fe )mïx[x, jotta iofa*
pttimSinen iumalan^alrcelu^ fatoliftdfa
îirîoiôfû ïopetetûan.
Compliment, m. lo^teliûtfuuben ofo«
tud 1. îan\tf v3t)rtt tesmc^b^, tami*
\tt, Inmarru^: onnentoitnotué.
Comjilimentaire, m. fe ^entiU rfy^
ûUyAf ionfo nimedftt aflat ajetaon.
Complimenter, v. a. toitoottaa on*
nea ; t^itdttttt, lonfua mairefanoia, lomp*
Itmenterata.
Complimenteur, m. lumarteliia, mai*
ritteltia.
Compliqué, eé, adj. f etama ; monot'
Tertatnen, montmuttainen, mont«ofat-
nen.
Compliquer, v. a. te^bft montnnit«
tatfeffi; felfata, fotfeo. — Se e., v, r.
felftautna, fotfentna.
Complet, m. faUl^anhr faialtttto^
juoni.
Coniploter, v. a. miettift fata^on!*
leita, fatnaltamif ta, ot(a fala^nfteiefa.
Componction,/, tatnmuf, fi)btoten
fortumué, 1. murtnmn^.
Comportement, m. (man^.) ftti^tttd.
Comporter, t;. a. fannattaa, {iet&tt.
— Se c, V. r. Utitm itfenftt, fftçt.
tdibci.
Composé, m. ofaperttinen, ofahtcn
1. moni'Ofatnen toppalt.
Composer, v. a. moneéta ofasta fo-
foon^anna 1. ^^bt^tdâ; t)^bidtet9tn&
olla; laattQ, toimittaa 1. firjottaa !anno«
taiteeUifta teoffta; (ftrja^.) latoa; fo«
mitella aftanl^aaro^a mi^iiben; antantua;
le sénat et le peuple composent la
république, fenati ia Ian[a okoat n^
bi^tetQtnft tafatnalta; c. sur le cla-
vecin, laatta mnritifa))pale Ilamenïïa
[oittnen; c. pour clavecin, laatia fia*
n^eriffa f ottettatDûfft ; c. sa mine, afct*
taa fadiQoianfa olojen mutaan. — v. n.
(avec, de) fo^ia, fuo9tua; ^teroa fo-
ttjinto. — Se c., v. r. (de) otta fotoon-
^antuna oft^ta; ([Intn.) fon^ittaa ftt^tSt*
fenfft afian^aarotn muYaan.
Composenr, m. (tmal.) f^nâilijâ.
Composite, adj, \cl «i. nombre c,
(ulu, iota tooiboan iataa tafan.
Compositeur, «». fttmeltâjittf nuot-
ttteolfen (aottja, Iomj)ofit5ti; ktoia;
amiable c, fott)ittaia, fominnonfoct*
taia.
Composition,/. Iotoon)}ano; eri ofid-
ta toloon^antu la(u; fefotu^, feod; Ht*
jlaSidten l.nuotti-teodten fuunnituel. (o*
Comp
15d
Comp
toitaf; fotointo; (fotatn.) ^etttSmt)^
antamitd; ((trJQ|).) lûtomtnen.
CcmpaBOir, m. (lirja^.) (atomud*
fonta.
Oompoflt, m. {. Gompnt; lannotnd-
aine, fefafonta.
Composter, v. a. Tannottaa, fonnit'
ton.
Composteur, m. tt)ttt!fe(t, mittHelt-
fyda,
Compotateur, m. Tt)t)|)))^htm))))ani.
Compote,/, tom^oti, ^ebeltnMofe.
ComprêhensiliiUté, /. fttfltett&ioiii'
Gomprélkensible, aé^, iota on ma§-
hoUtam fô{tttil&, larttettamtt, felmtt.
Compréhenflion, /. tajn, fttptt)«ft)!^.
Corarendre, v. a. ftftttt&a, mttU]
ottûa I. paxma (utunn; (fum.) ^mntftr-
taa, fôftttas, tajua.
Courpresse, /. tompxî»fi, patta 1.
tafttt faatoan j^aana.
Cmapressibilité, /. fe atneen omi«
natfun^, ttt'i fe ^ufertamtfe^ta \up\9'
tnu.
Compreesible, a^. jota on ma^bot*
Ihiai )»ttfertamaAa 1. ^ainamaffa fn))td«
taa.
Compresaif, ive, adj. ^nfertatoa, fo»
!ooii ^inatoa.
Comjj^reBsion,/ ))ufettamtnen, Yotoon
painaminen.
Comprimer, v. a. pufertaa 1. painaa
tofoon, fu))tdtaa, ^ufertastaSa n)il^en«
taâ foto; (fnto.) futdtoa, mafentaa, for»
taa.
Comprie, part, non c, Infematta; y
c, fit^ luettu.
Compromettre, v. n. t^tiM mdtit'
tajA 1. fom|)Tomteft«tnontaTt ritban rat»
titfcmifeffi. — v. a. ^attoftifeiDiitt feittot*
btn 1. retteï5i]Jin faattaa. — Se c., v. r.
^SIm8tet& itfenftt; joutna |a(tt>»tfen)tin
feiffot^tn, rettetttt^tn; (avec qn) an»
tomba qâlmfitfcwcUin ttitaan jhm fandfa.
Compromis, m. ledttnttinen fuodtu^
mn« ritta-aflan (^ffttttmtfeen fon)into«ot«
tentent, font))romt0fi«otteuteen: faire un
c: fom^romi^fl'oiieud : mettre en c,
iQfSttt fominto^ottenteen ; (hxtv.) toaa^
tait', liulan^'otainen tt(a»
Compromissaire, Compromission-
naire, m. lom^romidft-tuomarifti wa»
(ittn, fom^romt^fart.
Comptabilité (^ et ftfinn^ tillRi ia
fenrr.),/. tiUn«atatfund; ebe^ma^taud;
tiItni)tto*taito; titintelo, tiU; bureau de
c, ttlintefo^mira^to.
Comptable, adj, ia t. ttItnteon«alat»
nen,'n)e(n)oIItnen ; ebedkoadtan!fen«aIat'
nen; ttlinteltjtt; tilinteloon funlutoa;
(][uittance c, ttt^{l*attootnen tnitti ; ar-
ticle de dépense c, ttliin otettaroa
nteno.
Comptant, adj,m, argent c.,ia comp-
tant m. ))u^bad 1. feimtt raça, Totoa
ra^a.
Compte, m. (nfn Ja^fu, ta|)))aleluht;
r&tinft, (nettelo; etu, noitto; toime;
ïamjpaj totmcentuîo ; tiU ; tonto ; titin»
melroouifttu^; bon c, ^^toSatt fanf>aaa ;
j'ai trouvé le c. de mon argent, olen
IB^tSn^t ta^ben fa^^aletumnn rabots*
tont; rendre un c, antao rattnlt; ren-
dre c, de, tel^bd titi jétïin; faire bien
son c, ^^tvin matmoa etunfa; faire
c. sur qc, otta infin totmec^fa; faire c,
de, |)itdtt anoodfa; avoir son c, tuUa
^^tDtn totmeen; c. de profits et de
pertes, moitto ya tap^iofonto; avoir
en c, ^oitaa ittn tilinmelnottifuubeHa;
à c, maîfcttaman fuorittomifeîfi; à
votre c, teibdn tttin 1. aiatutfen mu«
ïaan; au bout, du c, fun faiïti (ui*
fuun otetaan. — Aoompte, m. ofan|uoTt'
tud (maffudta).
Compte-pas, m. matfanmittart.
Compte-rendi, m. tilt 1. tilintefo
jullifen ïaitoffcn toimiôta 1. ral^awa»
roidta.
Compter, v. a. lutta; tufea iouffoonf
^anna lutuun; ^itdd tartcSnd 1. ina«
rin, ^itatt arttjoôfo; armata. — v. n,
(a«ïea; te^bd tilt; Ctur, que) toitooo,
luottaa; atfoa; oQa (uettuna; (pour) oïïa
pibctttina jnaftn.— Se c, v. r. otto j)ibct*
t^ntt jinaftn, tutta tuetuffl (il«ïin).
Compteur, m. luiDunlaéttja.
Comptoir, m. tidft ; tonttort, fau^^a»
faïtorta.
Comptorist, m. lonttortdtt.
Compulser, v. a. l^anftta itfeÏÏenfci
ïaiïlinen oifcu« afiaîiriatn faamifcen;
tarfadtaa 1. fo^toita afiatirjioia, (Irioja
i. n. e.; te^bil ulo^metojia nttdtli.
Comp
160
Conc
CompnlBoire, m. (atïïinen fSdf^ afla<
ftrjan VLM*antamx\tta.
Computm.ftrnofalenterin aianta^Yu;
(omputo.
ComputîBte, m. (trioiïtfen lalentertn
Comtal, aie, adj. fxtxtoitixnm.
Comtat, m. Ireiwilnnta.
Comte, esse, m. iaf. Irettoi, Itettotnna.
Comté, m. Ireitouunta.
Coneasaatioii, /. mufertaminen, ru^*
iomtnen.
Conoasser, v. a. tnitfertaa, ru^ioa.
Concatéiiation, f. ^^tttiaffoifuud.
Coneave, adj, ontewa, fotoera, to'
ptxa,
Coneavîté, /. ontewuud, (otoeruud.
Concéder, v. a. mt^ttnttttt, \vioha, \n»
koaita.
Concélébrer, v. a. ^^teifedti mttm
Concentration^, ^^bidtttmineit 1. fu-
t^t^taminen Ie9!i))idteefen; (tem.) toe»
teltfn otneiben faattamîntn iSJ^meiffl.
Concentrer, v. a. t|l^btdttt2i 1. fut)td'
tea ÏMïpx^te^tn*^ foota l^^teen ))atl*
taan; faattaa fu)>tetuneefen muotoon.
CoBoentriqne, adj. fanotaan ntt9tS,
iolKa on ^^teinen fe«li))t9te.
Conoentriqnement, adv. ^^tetfeOtt
h^îxpï^tttU.
Concept (p fiantt)!^), m. taiuetma,
ojatuétuioa, xhta, aatt.
Conception,/, fittttnttt; (înto,) tain,
fttfit^e; mielifuioitud, leffint».
Concernant, prep.. to9îma; loi c.
le commerce, tau^)>aa todlema iatï,
(ûft !ou))ûdta.
Concerner, v. a. loelea, fuutua : ce-
la concerne votre charge.
Concert, m. lonfertt; Ionfcrti«Ia))))Qle;
(lukD.) ^bttt(ttift)^«, ^^tS^itttwttift^k^d ; —
0-8, pi lauïut, tpttrf^t. - De c, adv.
^ffln neukooin.
Concertant, nte, adj. tonfertidfa
m^SttttoaiYuttatDa. - m. lonfertifoittaja,
«(aulaia.
Concerté, ée, part, [a adj. fonittu,
t^ttbuttui (lutt).) teedtenne(tt).
Concerter, v. a. (won^.) t^^be^^tt
Se c, v. r. (avec qn tur qe.) fttOdtua
1. \tpxa 1. fe^tu^tella ifun !anefa jettm.
Concerto, m. mufIh«lQ^^a(e orlee«
ten>ftte«t9lfeaa.
Concession,/, fuodtutnud, mt)Bnttl)«
t^d, lupa; (a^iotud; tooltiolta annettu
mt)6nni9t^d rofmnutfetn.
Concessionnaire, m. m^Snn^t^ffeit,
(a^jotuffen faaja.
ConccTable, <»(/. f Sfitettdkott, l)mntfir«
rett&tDtt.
ConccToir, v. a. ja n. fiittSftr tuHa
ra«Iaaffl, (oJ^ttttfeffl; (hitt).} Ittflttaa,
^mmttrttt&; taufua, taufelmtffl fommi*
tefla.
Conchoïde (eh = f tS^ffi ja feurr.),
/. tierretotitt^a.
Conohyle, m. |)ur))))ura«flm)>fttIfo.
Conchyle, /. ia o^^'. ligne c, I. Con-
choïde.
Conchylioïde, adj. flm^fulan^mno'
totncn, fterutatnen.
Conchyliologie, /. tiebc fltnpfutoieta
ja fotetotfl^ta.
Conchyliolo^qne, adj. tttutuma tte-»
teefen fim))[uIoi9ta.
Conchyte, /. fIm|)fufan»muototneit
fiioi.
Concierge, m. \aj. tinnonkoouti, ta'
louben^ottaja, tatonfattftjo; mançinmar"
ttjo; kval^time^tan ; ^lortimoarttia.
Conciergerie, f. tjIlSmatntttuien ((.
e. f.) miedten totmi 1. afumu^; ittut^
nen tuanltlattod $artjl9(a.
Concile, m. Itrlouidfolond; ftrfol^
(tdrofouffen pum.
Conciliable, adj. iota on ma(bo(«
linen fotoittaa, fon)inno0inen, \fyitxA\^»
))ttoa.
Conciliabnle, m. tatttomaeti to!oon«
tuttut f irf ollidtolottd ; fatatnen 1. ()>&«
(uu(on«alatnen toloud.
Conciliant, nte, adj, fowittamo, fo<*
))uifa.
CSoneiliatenr, triée, «. kofilitt&itt, fo*
tDtttaja.
Conciliation, /. fomitud, f o))lmlnai.
Condliatoire, adj. fowittatoa, Xtpi^i*
tfttQtt.
Concilier, v. a. fomittaa, Ie)»l)ttttA,
fuo9tuttaa; (tun).) ^^teenfokDtttaa, ofoi
^Qtiottaa inufirt'Ia))))ate -v. n. tot« taa ^(ttt))ttdtoat{)^t)tt& ; tuottoa, ^nf'
mittaa (onferti; fe^fu^tetta, {o))ta', — (ta; c. des lois, ofottaa (aften J^^tS*
Conc
161
Gond
inMMiflM; m conduite loi oood-
be l'estine i^énérale, ftt^tttffenftt tnoU
ttta ^Sncfle t^uUttt fttmtiottitMa.
Oimeû, ise, a«{^*. itiW V^ atnertfad,
fu^tdtnnvt, aflaan meneiDtt (ttrjotu0«
Ooneisioii,/. {iriotudtamon 1. i^u^een
ll|^i|9 ia atneriHoKd.
Cinteitoyen, eiine, #. (anfototnen.
CondaTe, m. ))attfa,io^cmfarbinattt
fotoontttiDat ^atoitnoaaha )>itfiiniiftn;
tofond ^aatohtmaalta ivartett.
Gondaviste, m. Tarbinatin aprxUu
nm iiaatomiDaaUn toimttnTfen au
fana
Goneliiaiit, nte, adj, tobtdtotoa, fl'
totoa, Inja: raison, preuve c-e.
Gonclnre, v. a. te^bd, rafentaa, faaba
totmeen; jpa&tt&â, te^bS iobto))a&ti$d; to«
bUtaa; c une paix, teçbll rau^a; c.
on mariage, ^erudtaa atototiitto; c.
un marché, faoba toimeen fau|)))a;
cela ne condut rien, et \t tobi^ta
mttJUin; de là il conclut que, pttS
»ett Ten ))(i{itelmau, toJiiitti. - v. n. tuOa
^mwi) (à) tel^b& (o)))>itw&it5« ;
tnontita 0^'^^)» ^^ procureur a con-
clu à la mort, lantaja on Io|)uIfl
loSittftnt^t Yuo(eman»ranIaiâhidta; le ju-
ge conclue à Tamende, tuomari tuo*
mttfl fatotettokoalfl.
Conelnflif, ive, aâj. io^to)>liate(mSa
fifSItSiDfi; io^buttakoainen.
Conclnaion, /. teleminen, t)atttt{imi«
SOI, (o))bu; )>afitelma, jo^tokdtDd. -
e-8, o2. io)))>ukD2iite olleudtodfa. — Con-
«huion, adif, VçI^VSl\\î»\x, to)»ullife«tt.
ConeoctioB, /. ntoan fn(atn«.
GwManbre, m. guTlfa.
OenoemitagiM, /. k^^btôftt otenrinm,
tynntt otantncn. — Per o., ado, (teoL)
aMMMfi \a 4^bc0f& feutatm.
Cmioomitant, nie, adj, ((&&!.) ^mitt»
o^a fettraaiiNi; (teoL) ml^fttttttNiifut'
taiDO.
GmMTdaïuw, /. ^^ttt))ttmo(lifi|b0
(erittainfin )>i^Ua]Ii0ten (irjottaiien);
Îpi|»(tafltnen ton(orbanfi«flria; fonam
iitti^minen toiflinfa Cie(i-o)»im«tettfttttn'
tSfca sntfoon.
CoBCwdaAt, m, f&mel tenorin )a
(affon to^ixM, bart^toni
Ooaoordaiit, nte, aàj. «^«Mnltoai^
nettr fointtttna.
Conoordat, m. fuo^tunitd 1. tMu
|)u|e ficfofl[t9«afiot«ta.
Gonoorde, /. fot)u, f o|)uifuu6, fuofio.
Concorder, v. n, (ew€o) Sopia, oSa
tokohmo^fa; fo)>ia ^^tecn, f^iUltt l^l^;
faire c, faattaa fommtoon, fointttm.
Concourir, v. n. t^^ti^a, jnoMa i^^k
teen; loloontna; (à) oUa atouHtineo,
auttaa, ebUtatt; (vour) îïipaxîia*
Conconrme, /. ntrfmeia (fa^wi).
Concours, m. f ofoontulo, f olou0, ^f^
ti^m^d; ùpu, m^Otakoairutnf; filfHiUu;
mettre au c, (aettakDUffi jntidtoa.
Concréfler, v. a. tiitotiffl, toal^knoffi,
tutetoafft te^bd; iuoffuttaa (mattea).
- Se c, V. r, Um tiitoiilfl l n. e.
ittodta [maibo^ta].
Concret, ète, adj, tovdtttti, aidti))^
rttinen; tt|fetoeratnni; (Ia«Yuo)>^ nombre
c, lulu, iotaonlaatunfat^uoMtamttft"
rattt) ; (tem.) ja^mcd^fa muobodfa oleipa,
itt^melL
Concrétion, Concrétation,/. paîtoAiu
nu9| (iW.) ^^teenfa^toaminen; (fem.)
tiitDt^t^mtnen, îuoffutu^.
Concubinage, m. an)totou ^l{^bc<ftt
etttminen; faian^atmoifuuf.
Cononbinaire, m. iota elfitt amtotto^
madfo ^^bidtl^necfa, (alaumtmctfuu'
bedfa.
Concnbine^.folttioaimo, jalfakoaimo.
Cononpifloonce, /. ^imo, Itl{^aiïtnen
^mo.
Concnpi8cible,a(l^*. appétit, c, ^imo,
koattimud.
Concurremment, adv. t^^tetfectt, ^]^#
bedfa, ^ttttfb^tttt; tiipatSka, tïipaa; f^f^
be«ftt l^hen; )9^afôifeIUl ottabtOo.
Concurrence, /. ftltiottu, filtt^otn^;
Oafit.) t)|tatttinen oifœC; t^fiVi^iSûu
fun6, famaSa oilaa totra^htmiscn;
jusqu'à c de, aina fiil^ mfiitottttn,
fummaott faaRa.
Concurrent, nte, «. fil)»ai(tia, ixU
«DCttdiia; Iandfa(altia.
Concussion,/. (aitonfi0fomtncit(tDe'
routantaian).
ConoQssionnaire, m.tt>ir((Uttic9,iofa
laittomacti ticfoo.
t Condamnable (mn = n), adj, tuo»
IwittaiiHi, I^Qtttt&ma, ranfat^totto*
n
Cond
163
Conf
dadanmfttioii (mn = n),/ tuomto,
langettoioa tuomto, ranfat«tu9«titomio;
Srfii'Hq^f ftrottf; o-s, pi faffo, oifntbeti'
almiQit, ja muut femntoifct ranlatdtitf'
fet, jot^m iht on tuomittn ; passer c,
tb^t^tt ))ttttt»ffeen; (tm.) mt^Bnttttt ttttd-
raiftt o(einifen{a; sabir sa c, fttrfitt
tnomittu ranfatdtité.
CoEdamner (mn = it), v. a, (à) tuo«
mita f^^^^n, faRoon, rontaUtuffeen;
|)a6elfla, ç^Qttta, lirota; (httt).) futfea
aulaitetnattomaffi, naitlata 1. mnnrata
fititnt. — Se Om V. r. ("à; tuotntta itfenftt,
f»(mna )oelti»ouifititbeffenfa;mt)9ntttatt«
enm toito^ttaffl.
Oondate, Coudé, m. (loott^.) fa^ben
joen t)6t4mtt))atna.
OonaeiiaaDilitéf/.fe amcibm ominat*
\ura, etttt ne ))ufertamatta fn))i9tnn)at
\a tiitotdt^mttt
Condensable, ad/, iota on ma^bol-
Unm tU»i«ti)ttfttt, ^fertamalla \vcç\%'
toa.
Oondensateiir, m. tone, iotta ttttt)t9'
tetttUn ; ^b^r^n, itman ttitoi6tlli&, ton*
benfatort.
Condensatioii, /. titwiatttmtnen, fn*
|)idtamtnen.
Condenser, v. a. tittt)tettta, fnpi^taa.
Omidesoendanee, /. alentnnjatfund ;
m^bepertttf^t^e, mt^ont^mâifk^t^d, non*
teltaifuné.
Gondesoendant, nte, adj, alentun^ai*
nen; in^Snt)y»ttinen, nontella^.
Condeseendre, v, n. (à) mt)9nttttt,
fuoetua, mulastna itmt ta^toon; (n*
toatta, fttrjitt, armotdla.
Condiotton, /. tt)aroetetutt, ))iitote«
tnn tafaifln ttaatiminen.
Condigne, ijtdj, ttt^bentehioa, ttt^t'
ttott, tftlitcen toaetaaioa.
Condignement, m. ttt^bentcfeiottifeett.
Condignité, /. tS^bentelnottif^i^.
Condiment, m. iflii^it, mandte; ^O^e*
tttminen, mandtamtnen.
Condiee^le, m. fandfa'0|))n(aé, !on«
Inhim))|pant.
Condit, m. foferiin Tettet^t atncet.
Condition, /. tila, olo, afema; toatn
taattttfnu«: fufn)>erS, fntu;fSdti^,enn'
teino; mina; e^to, toAIif^upe. — Sons
c^ À e. qne, honj. fiUtt e^boSa.
Conditionna, ee, pan. ja adj. Iaa<«
tttinm, tattainen, ioefatln tilaefa olma;
bien c, ^ttwSeftt tilaefa oteioa; (fuw.)
l^t^min teettttti, ^umafoefa olema.
Conditionnel, elle, aâj, c^boii*a(ai«
nen, cbboUinen.
Conditionnellement, adv, c^bomalai*
feeti, e^bottiftea.
Conditionner, v. a. f^anna 1. afeu
taa tuntoon.
Condoléanoe,/. fntnn fftlUinitnm,fn^
rnn fnrtnttcleminen ; lettre de c, fnt^
futtelnlirie.
Condor, m. fonbort, erfte 9[men(an
l^etotintu.
Se Gondonloir, v.r. (wan^.) f nrfntcSo.
Condnctenr, triée, ». ti^cAf opa^te*
liia, io^taja; tarTaeteHia; tonbnttbSn
(rantatien«juna«fa)3 Ittm))Bman 1. \^%n
fo^tajia: fonbnftort (ftt^tbfonce^fa); c
de la tondre, uffofen«io|taj[a.
Condnetion, /. toonrane, ttjonra,
arentt.
Condnire, v, a. ofKietaa, jo^battao^
o^jata, neunoa, otoettaa; tatnttaa, iol^o
tao; io^taa, tat^ttfttt (t^O, toimt), aiaa,
io^taa (n^annnt, tt)en(e^; xoiVii (nor*
maefa; aiaa (!arja); totmittaa (firiol*
(inen teoe). — Se c^ v. r. ontaefa mal*
laefanfa oiïa; (tt^ttfttt itfenfft; toinot
toidtanfa jio^battaa.
Condnii, m. tortoi, tnoru; (tftttf.)
fuont, pntti.
Conduite, /. o)»aetne, iobbattamtncn^
o^iaaminen, tatnttaminen ; ftttjttSminenr
îo^banto: ^affttne; Mçtbe.
Condyle, m. (nnn \f!p)ç\ nttoeStttof'
fcn tiaifaÏÏa.
Condylome, m. (i^anlattainen fae*
majainen tn^batantife^a.
Cône, m. tei(ar ne))|)o; foferite)»an
laan)a; ttalane^aetia; lft)>^ (fnvfen ja
mSnn^n).
Confaonlatenr,*!. (wan§.) (m^efmntK
pani.
Conliabnlation,/. (nran^.) i^OtftiodSt-
nen ))aftna.
Contobaler, v. n. (toonib.} (mlUioito^
^aaete&a, fanetta ^ettt^auifeeti feeft»
nttnftt.
Confeetion, /. «almiotaminen, teet*
tttntinen; ramitantinen; toatmietnnti»
nen, pttttttlyminen; ^f6e)>aneminen, tetc»
minen, taatiminen; fofe.
Gonf
163
Gonf
OnfBetimiBMr, v. a. »aUni6taa, tttU
m, te^btt; »atinU!rt tej^b&, loptttaa.
Confédéral, 9l9,adjAutoîiïntn,iixU
CoBf édératit m, adi. l Confédéral.
Confédération, /. (tittofunta; toaU
tiotiitto.
Confédéré, ée, adj. liittotainen, Uit*
toon futtlnma.
86 Confédérer, v. r. rumcta Ulttoon,
liittoUtftin rnmeto, ttittttt^t^a.
Gonfffiranee,/. mertailcminen; totoud,
ncmoottelemmen, ledfudte(u;!e0fudtelttt
jo neniDOttefemifet fotouffe^fa: ^%tU
linen pn^t faamatnoUdta; locoud pu*
j^ccnliibon ^ariotntfia marten.
Conférendor, m. |)ul^eenio^toia jpit»
|ccii)>tbon ^ariotntfla marten fofoontU'
HCtffa fcnradffu
Conférer, v. a. koerrota; ontaa, ia«
tao, fuoba, lo^iottaa; c les ordres
sacrés, ))a^ttji lot^fitt. — v. n. Iedfn9«
tdlOf neniootdlû.
Confesse, / xippx; aller à c, ftt^bS
n|rtfllt
Confesser, v. a. hmnudtaa, m^Sn*
tu, omi^taa; f&))btt rU^ilId, tuimu^taa
f^imit iMipiSe; xxpxtm. — Se o., v. r.
tnmmotaa fi^ntinftt.
Confeosenr, «i. n))itt&iii, rit^^i-tftt.
Confesfion, f, tnnnnetui; xippx; c.
de foL nef ontmmnetisd.
Confessionnal, m. rt))^itnoIt.
Confesdonniste, m. Slug^burgtn ue*
fontunnnetiiffen tnimuetaja.
Conianoe, /. luottamn», u0lttC[ue;
aiDomie(tf^t|e; ro^teud, udfaliaifuue;
teinct^O; avoir c. en qn, luottaa ifu"
Stn; prendre c. en qn, rutoeta jht|un
ottomoan; homme de c, (uottomne*
«tee; place de c, luottamuetotrfa.
Conflant, nte, adj. (nottawa, (uot«
totfa; ^ttt»neloinni; feimcft.
Confidemment, adv. luottamuffcOo,
lal{^bcn!cefcn.
Conlldenee, /. falaifuuben u^tomi*
ncn; nefominen, luottamne; (alainen
\no9tmnu9, jonta fautta ^engefltfen mi*
ron sntoia foa tnlot fitttt omolfcnfa.
Conident^ nte, $. uetottu, tuttamo.
Coniidentiaire, m. jota on faannt
^eaifen toican foCaifm fon^n tantta,
t. Confidence.
Confidentiel, eUe, adj, ^«tjimafitfc^
ia IitottamuIfeUo ilmotettu 1. pu^nttn.
Confidentiellement, adv. ^^tdiottau
fe^tt ia luottamntfeKa.
Confier, v. a. udfoa ihtflie, InottO"
mutfeaa antaa; (à qn) luottamnffella
toifen toatti'Oloon fcmoa 1. ilmottaa. —
Se 0., V. T. (m^ dam) (ttottattr pwma
luottomutfenfa jlu^un; luottamutfella
toinen toifettenfa timettaa.
Configiiration,/. f o^^ialeen ulf ornuo*
to, nttomuoboetumtiicn, rojaptirto; ttt^«
tien ledltntttnen ofema.
Conflgorer, v. a. muoboetoa.
Confiner, v. n. (à, avée) rajoiHa ^V
teenfattua, oda rajaitao})urtna. — v. a.
tiafenuttaa, lai^ettAfi ))afo(aifuntent, )»a«
fottaa ole^fefemaanmttttrat^eftt^jaiToefa.
— Se c., V, r, i)toftiJI futtettnna, erir-
(8nfa, ttfeffenfa.
Confins, m. pi. taxât
Confire, v. a. foferun teittfia, ^ifiota;
[uotota, pwmA etiffoait j. n. e., ^laitota;
firnits confits sur l'arbre, ^uudfa tttQ«
bellifeett tnleentnneet ^ebelmât; un
homme confit, Çfttoinn^t mtee.
Confinnatif, lye, adj. ma^mietatoa.
Confirmation, /. toabtoidtud, otfeatfi
tobi^tamtncn; faeteenlitton ttoçioietue,
tjt^ tatolifen firfon fritfemaettt faYra*
mentidta.
Confirmer^ v. a. toa^wietaa, oileatfi
tobidtaa, tDaçniidtoa fadteennitto;(Itttt).)
antaa forn)a)»un0ti. — Se c. v. r. to«
tcentua.
Confiscable, adj, tafaiDarifon alat'
nen, taramariloiïe a(ti9; iota faattaa
Iruunun omatfi ottaa.
Confiseant, nte, adi, tuomtttn otet*
tamaffi fruttnun omaffi.
Confisoation, /. omatfnnbat ottamt'
ncu (rnnnun omaffi; fntnnnfle otettu
omaifune.
Confiseur, ense, «. fofertIci|)UTt*
Confisqner, v. a. fruunnn omatfi 1.
tatawarinoon ottaa; un homme con-
ftsotté, )>ott(ae, ^wtnni^t miee.
Confit, ite, pari, t Confire.
Confltéor, «i. tatoltnrn f^nnintun*
nnetnd.
Confiture, /. tonfel^ti, fotetiUituoffet,
-kitolfct.
Conf
164
Gong
(kmfitiirier, ière, # . foferiCei)»0ia, fon*
bttOTt.
Conjlagratloii, /. fuurt, ^(etnen tu*
K^alo; (fukD.) futtrt fumond L mtd^
U^tai, k^tetnen Icwottomtiu^ mieit^ftt.
Conflit, m. (rnavif.) ^^teentOdnttH
ottelu; ntto, riftiriitaifitud.
Oontuiit, m. (Hitff a, midftt talfi îofea
Confluent, nto, aé^. t^lteeninoffetoa
Confiner, v. n. iuodta 1. roicrata l)§o
teen [toefldtStdttt].
Confondre, v, a, fclottaa, ^âmmen*
tUi; (atrauttaa, ftHUt^ttM, foAttaa ^ft*
mifle, ^atoe^n^mftdn; mafentaa (\fip€i9t);
txmtfi te^btt (t^rittod). - Se e., v. r.
ttluet^tt, tntta l^miae, ^toe^t^tt.
ConformatîBte, (. Conformiste.
Conformation, /. muoto, muoboe*
tud, rafennud; la c. de notre corps,
ruumiimme ratennnd; vice de c, ntu«
mtin tDtt^c; maladie de c, tautt, iola
tulee tDtr^eeUifcdttt runmiiniatennu(«
fe0ta.
Conforme, adj. (à) ^§benmuotot'
ntn, famanmuotoinen; t)^tttt>itttto&, k^^«
benlattainen; pour copie c, lopian
l)4tS))ittttt)atr^^ben pmïxiotnTftn fanefa
tobUtaa.
Conformé, ée, adj. ja ^ort. muo
boetanut, laabittu, (uotu; bien, mal c.
launid, taunidmuotomen, epSmuotoineti
Conformément, adv. t^f^t^pMtoïïx^titx
mulaan.
Conformer, v. a. (à) b^beumuotot
TeTjl te^bft; fotoitetta, fototttaa, afettao
intin mufaan. — Se c, v. r. (à) mutau
twx, fotoietiia (i^ittin).
Conformiste, m. ja/. (Sngtaimra mal
ttofirlon i&fen.
Conformité,/ t^^btnmuototfttue, ^^
tiU^ittoftif^S; en c. de, mutaon, mu
Confort, m. (man^.) a)>n, tol^butud;
tnuMtonue.
Confortant, nte, Confértatif, iye,
adj. toa^toietakoa. — m. toa^mittakoa
IttSte.
Confortation, /. (VkHt) toa^tbieta"
minen, tootmietuttaminen.
Conforter, v. a, UM^mietaa, toot»
mietuttaa; ro^taieta, (oçbuttoa.
Confraternité, / m^jcHf, «MUA i*
Coafrère, «i. tanffatocli.
Confrérie,/. J^engettinm mdiesluitta.
Confrïoatlen, / mufertaminen, iaa«
laminen.
Confrontation,/ tobietaiten ja ^^tfU
(tetm ^bbeefft f<û^)tttDif e tuorninen ia
fnulueteleminen; (fum.) ftriotttf ton iDer«
talteminea.
Confhmter, v. a. ^^beefS faafiuoittc
tuottaa ia fimluetaa tobietajat ia ft|i^
tet^t; (tiskD.) tverrata firiotttffct MEe-
nSnfl
Conftis, use, €m^'. fctonainen; feloiDa,
e)»afel»2l, §amar&, e))ttHetoinen; ^ftmtOe
tuttut, fiUmmUêt^ntft, ttOim^^t
ConftisMnent, adv. fefaioaeti, i. n .c
Confusion, / et>ttittriest^e, ^inb, fc^
faforto, felamiySl) : ^dmmcuttk^e, ftStSt^S,
^ftttie; t^alioue, ^i6iU)aItttfuité. — Enc,
adv. e^ittricet^tfeSfS, ^nian ^aian.
Contbtation, / kottttrttffl nSlyttAmt'
nen, tumoaminen.
Confnter, v. a. mdftr&Ifi nâ^ttStt 1.
tobistaa, htmota.
Congé, m. ttttia mttaratt^ffl aialfi (tt^
ie& ^eie; (ttttfttdttia; mtrfaiDapave;
{ouIuttt))a; loitta-ero, ()a(toeItte«ero; itttt*
^k^totttfet; eronefl) ^t^tin^MifelTe; ero^
l^aefl, mcrttNiefi; tawaro^a^tne; c faute
de plaider, tanteesta toa))attttamtttcii
f^^ttttidn tooiefa otemifcn td^cn.
Congéanle, adj, domaine c, e4>ftmftft«
rttifetp aiatfi toontattu tita.
Congédier, v.a. pU9M 1. erottoa toi*
raeta, antaa toida^eto.
Congélable, adj. iofa koei iwuft.
Congélation, / ittStiymtnen, ^l^t^
minen; ti^)>nft»ett«mttoboSttte;-— o-s,
pi. ûppnH)»m mttotoifet forietnffirt
ratennufftefa.
Cong^er, v. a. m^^tm, ^bi^ttUI;
iuoffnttaa.— Se e., v. r, iUnfttr fft^t^
n^S; iuoeta.
Congémination, /. la^entartaincn 1.
1^1^ ^aaknaa ta^MiptuiiHi mnoboetiiiiil«
tten.
Congénère, adj. f omoan fuhnta fitii«
tutta llamoeieta, eittimietil]; l^^boital-
taittcn.
CiMiféaital, Coagéaial, aie, a^. ^*
t^pttàxnm, fi^nnk^nnftinen, fk^nttymtt*.
Gong
166
CoBn
(ncftcenfndm mitmitdfa).
Oonglobatk», /. litauijini tobUtn!'*
OoBglolié, 6e, €idj, ]uiOfiïmxitf tnr^o*
untuiiitt.
GoBgloiiiération, /. |)aUaaimn«r ta*
ftmtd.
Con^aBèrer, v. a. tahrtaa, T&^tni9»
tilë. ~lto c. V. r. paltaantnar taiertua.
GMgltttiiis&t, nte, adj, It^a^aatooia
foloonttettott ia ^tantokoo.
Conglutmatif, iye, adj. ta^mealft,
nittiatfeffi tefetoS; )>ûra]itan}a«
CdJi^stinatioii, / tMet)t^mhien, ta*
fertnmtnen; ta^tncud, (timatfnuê.
Coiglmtîiier, v. a. Uimaifefft 1. ta^«
meaffl te^bâ, taf^mittla, ç^teen tétut*
taa; loet&ft totoon, ))arantaa 0aatt)at).
Gongratulatioii, f. onnentotmotus.
GoBgratiiler, v. a. toiioottaa onnea.
Congre, m. mcri'anfertad.
Gmigrégaaiste, m. ^geUtfen mel'
icelnniiaii iâftiL
Congrégation,/, ^mgellinen 1. maaU
ItRofeura, ionta idfenet dttœttt ^^bcdfd
nonbattacn fomojla fttântSjtt; ^engelli-
sm iDcIictfhuita; tarbinalien ja tor*
teinten ^engcQi^ten fotoud dtomaéfa.
ConnSèe, m. tongredfi; loaltiomie^
tcn feToné rau^an l. mutben n)ttU))Uo
gbm rafcntamtfeffi; lainlaotikoa !an«
ilofoud Stneriladfa.
Oongrier, m. fala»aita, fatUta.
CoDgm, ne, adj. fo))ttt)a, fomeUad,
nafaincn; oifea, fattimSttmnlttnten (tte«
liep.); portion c-e, f^mntentjgtcn fan«
taion mttoihten maffu a|>n^a^n 1^(99-
fplbofft; (Ittio.) pïttttf tiittttmatbn païttQ.
Congniaire, m. apupappi, jota paU
îatiÈên portion congrue' iUd (I. e. 9.).
Onment, nte, adj. ^^Sincn;
fttbmautncn, oifca, afiantnntainm.
OoBgnité, /. 9^teelltf^^0; fo^itoai*
fsae; (teoL) lumoMUen armon ^^
fcotfo^waifnni in^istittifett tt)a|)aaben
IntOfa.
Gmgrftment, odv. ffiannSaife^ti, ou
teht, oj^anmiifaifcett.
Conifère, adj. iaf. Vipt^ià to^toawa*
Cottiglobe, m. iartionmuototnen ttt^«
tilartta.
j. terttou muotoinoii ieon
muototncn, tonittincn*
Coigeetaral, aie, adj. armctui^in ))t«
radtettn.
Coi^eetiiralement, adv. aru>aamalla,
artt^aten.
Conjectore,/. armiOf ariDaelu, Imtlo.
Coigeotnrer, v. a. anoata, armeftar
IwblÎUl
Coi^Mtnrenr, m. arkoaaiOf arn)toU«
tûia.
Conjoindre, v. a. ^^bidt&a, Itittatt
t^^teen.
Conjoints, m. pi omiolum^^anit.
Coigointement, adv. ^^teifedti.
Conjonetif, ive, adj. ^f^Mïito'à, t)^«
bt«t^9'.
ConJonetif, m. (ftcno)).) tonjiunhiioi.
Coqjonotion,/ ^I^I^Utt^d. 9^te^0, ^^»
teenitttt&mtnen; (tietio|).) lonjunfttont,
fibcfana; ta^ben ttt^ben ç^teentulo.
CoigonetiTo, /. (anat) filmdn mal*
fnainen*
Conjonetare, /. aflan^aarain Q^bid-
t^minen; afiain ti(a; ajanlo^bat, ajan*
fn^teet, tt(ai[uud.
Se Coigonir, v. r. (mait(^.) (avêc
qn) ^^beéfii tlota itun lanflfa.
Conjoniesance, / (loan^.) onnen«
toitt)Otu9.
Coigngable, adj. (ftelto)).) jiota on
moBboflinen foniugerata.
Coigngaiflon, /. (onjiugattoni, ViXi*
telmâ.
Conjugal, aie, adj. akoiolltnen.
Conjugalement, adv. aiDÎoKifedti.
Coojngner, v. a. lonjiugerata, tâ))t«
iU te^btffbtt.
Conjnratenr, m. faladiton, tapina*
Uiton ratentaia.
Coignration,/. falatiitto, to^tnaliitto;
aatDctben noétamtnen 1. manaud ;^orrae
ptjtyM, rutou^tnd.
Conjuré, ée, «. fa|)tna(iittoIainen, \a*
lalitttotainen.
Conjurer, v. a. j^artoaëti ^^^tiUl;
nodtoa, manata aatoeita, ^alttoita ; lotl^«
timiflUa farfottaa 1. afettaa, (otçtimt'
filla lannidtaa; (lum.) toriua, cdttt&.
— V. n. (contrêj fatalttttoon, fa))tnaUit«
toon ^^t^cl.
ConnausaUe, adj. ^elpoétt tunnet-
toma 1. tunnidteltaiva.
Conn
166
Cons
ConnaUsanoe, /. taju, ^uotnio ; tun«
temitten, tieto, o))^t; tunto, tuttaiound;
tttnnettu, tuttu l^enftltt; Romand, tiin«
nn9, nttÂ^toiiii faaminen (meienfi); être
en âge de c, otta flintt titt^fft, ettii
toot totmia taintLa, ^uontioSa; agir en
c. de cause, toimia tuntien aflan^a-
rat; c. d'nne affaire, tieto ofiadto; perdre
c, mennii tainnulfitn; faire c. avec qn,
tttSa tutuffi, tullû titntemaan; avoir c.
de terre, faaba maa nSft)tt)tin, tnaatnn*
nud.— 0-8, p2. metfftrit^tan ittijet.
ConnaisBemeiit, m. raJ^ttftrja, fon«
no^fementi.
GonnaisBeiiT, ense, t. afiantuntiia.
Connaître, v. a. tuntea, erottao, tnn»
niMaa; otta tuttu; tieta&, ûppïa tun«
tcmoan. — v. n. tutfia (tuomartnû). —
Së~ 0., V. T. tnntea itfenfil; otta tun«
noÏÏanfa, tft^beSS mielettft; (m, à) t^m*
mttrt&S, ofla tunttja; tutta tunuetuffi.
Gonné, ée, adj. ^^teenladtvanut.
Connecter, v. a. fotoittaa totnen toi*
feenfa. - v. n. iSriettife^f & ^^btétt)ffedfa
oSa. — 3e o., v. r. ^^bt^t^tt toirttnfa.
Connétable, m. (man^.) rait^!a(at«
nen ^ttn fota*))â8aiff9, fotamar9!t.
Connétablie, /. mardfi«otIeudto.
Connexe, adj. ^^bt^tett^, ^^bt«t^n^t,
^^te^btôfit oima.
Connexion,/, ittrjleffinen ^^bidt^d, f o^
lonatfund.
Connexité,/. ^^tet)«, ^]^bt«t^9.
Connil, k. Lapin.
Connillière, /. (toan^.) fonttntn f^«
nt^; (futo.) iDenife.
Connivence, /. toetttoud, ^e^mebiS,
(atmm^ ; falaifedtt oleminen ^tftn
neuiooin.
Connivent, nte, adj. tativutettn, tot«
tmnut, tot))un)a totnen toidtottfa fo^ben.
Conniver, v. n. (avecn à) futoiQa,
^em))etll(i ; falaife^ti oDa ^ffm nenn)otn.
Connoissable, k. Connaissable.
Conoïdal, aie, adj. tonotbinen, fo*
notbin muotoinen.
Conoïde, m. !ontn muotoinen tumto
Conqnaasation, /. ))uuroffi, fofeefp
iau^amtnen.
Conaney. nttfintenf a, lotetotnen, rtntp"
ftttfa ; ttm))fttlatt f uori ; formanfof o ; trt»
tonintortDÛ
Conquérant, nte, adj. {o # . koaHot'
tajla.
Conqnérir, v. a. koaflottaa.
Conqnêt,ifi.an)toUitodfa toottu ornai"
fttttd.
Conquête, /. maflotud.
Consaerant, adj. m. ja #. ))itO))aa
mtbttma.
Consacrer, v, a. (i^^tSfi, loi^fift;
{à) pti^ïtm, u^rota, mtt&rfitfi; ma^-
roidtaa. — Se c, i;. r. (à qe.) ^W^t'
ttttt ttfenfS, antautua, tumeta i^fm»
Consanguin, ine (u ei Sfinn^), adj. ja
8. I^etmolaintn, fut ulainen (if ân))uo(eita).
Consanguinité (u et ttSnn^), /. (et*
motatfuud tfttn ))uo(eIta.
Conscience, /. tunto, omatunto.—
Bn c, adv. omantunnon ))uoIeMa.
Consciencieusement, adv. tunuol^
tifc«ti.
Consciencieux, euse, adj. tunno(«
linen.
Conscription,/. fota))aIn)e(tt{feen met»
wollidten tt)Uotuinen torfaétud; fotO'
toften'Otto.
Conscrit, adj. m. fotamttteen mfttt^
rStt^.
Consécrateur, f. Consécraot.
Consécration,/. mt([ftminen, pi^fiiU
tftmtnen; TeikoSn \a toitntn |)t^^tttjimt«
nen Serran e^tooHife^fa; paroles de
la c, fanât, joilla ^t)^S e^tooUtnen afe«
tctaan.
Consection, /. ))a(ottammen,)>a(oit[c
paneminen.
Consécutif, ive, adj. iol^tuma, feu*
raama, fcurau0'.
Conséoution, /. htun tterto^aifa.
Consécutivement, adu. feuraawatfeo*
ti, io^tutt)atfedtt.
ConseO, m. neumo, nenwottelemù
nen; teino; ^iiiitSd; neumon^antoia, neu*
woja; neumoofuntar nenioodto, nemDo«*
totond, tottegio; neumo^faU, neuwo^
bnone; neuModfunnan i^tunto; c. jn-
didaire, apviamtn ritta«ofian aiomi-
fe^fa; c. d'état, U)aIttoneumodto ; c
privé, ^al[ttttd*nettn)o9to; c. de cabi-
net, tabinett'neukoooto ; aller au c,
menn& nenmodton totuntoon.
Conseiller, v. a. (qn^ qe. è qn) Xt*
^ottaa, nctttuoa.
Cous
167
Cons
OMfliillnr, ère, $. neuMio, nctiiDtnu
«ntoia; nmtoo0; nentootfen éuolifo.
GoBsenteat, nte, adf. yno^Uitoa,
GoBBentement, m. fuo^tumud, fuo9«
tuittcu
Consentir, v. n. (à) fno^tua, tn^Bn*
tlHl; ((ai».) (ontUtua, notfi^tua, tn^Sn*
It^tt. — V. a. (qe.) nt^dittSâ, m^Sbittftft.
Ceneéqnemiaent, aàv, io^bonmutat^
feeti, ioçtnioaifedtt; c. à, i^l^tttinttlat*
fteti, unutton.
ConBèqnence, /. feuraué, ioÇtand,
î^^onmttlaifnud; tttrf^fr artoofftfuud,
«abtaiPtttt^; de c, tttrfeft, anooflinen,
nto^tama. — En c. de, aàv. tnutaan,
fenraten.
Gonnéonent, m. iol^toite, io^to)>fttt«
IM, iaauanfe. — Par o., hany fiie,
fentfi^ben, nitnmnobotn.
Gonnèqnent, nte, aày (à) io^boii'
ntutaincn, io^bon'oiira,^eni9tud«aûttci'*
ben mnfatnen: être c. à Ba conduite.
CoBBeryatenr, triée, «. lonnattaia,
ffttt)|ttft}tt, tooimadfa ))itiiitt, fuoieafa;
motttotben toitfamieeten nitnit^e.
Connervatenr, triée, adj, tannatta<
x^ fttit^ttttiod, kooimadfa ))tt&kDtt, ^l»
la^itfttott, fnoielewa.
CoBsenration, /. fuoictemtnen, fSi«
Imtftmineit, tootmaefa ))ttttmincnr ï/Wi*
int&minen.
Goosenratoke, ad), f. Conserva-
tear, adj.
GoBBenratoire, m. mufl(i'0))jpi(attod;
tnnDOttomten nuoricn naifieit çol^oue*
)MitRe; taibemu(eo; c. des arts et mé-
tiers, teoUtfuud'O^^Uaitod $artftdfa.
Coaserve, /. f&tli|trtt&n>itfi toalmi««
tetttt fasmit; matfamartiO'Iaitt^o, ton*
iooi«(aiaa; toeftftttdfi f anatpta toarten ;
— €-8, pi. fonfertvit, ertfd filmtttortcn
(ait.
Conserver, v. a. f&U^tt&a, fuojdla,
nracieSa; taueOa ))it&ft, ^ttttft luonan*
fa; laitnattaa, ^Q2iî)tt(ltt. — See.,v.r.
ji^flA fâidytt (t)a^enematta) ; ^oitaa 1. )ç\*
tsa (uolta tertQet)be^ânrâ.
Gensidenee, /. fafo, Ynu)»)>u, )»o^ia«
CoBsidérable, adj. melfett, mettot<
nen, ntujof; artoofad, mal^tama.
Consiaérant, m. io^batnSr fifsaiitott
(aiit 1. t)fittt9ffeB fi9t9tia)>erneteet;ttto«
mton^eni9te.
Considération, /. tniettiminen, tut*
timitten, a^riloiminen ; tarfadtud; f^k^,
))entete;!unntoitue, armon-onto ; m^5e«
i)er8ift)))d, fatoa^tatoaifund, arodtelemt'
ncn, futoiteminen, arodtelu; anoo,
htnttta; je Tai fait à votre c, oten
te^n^t fltS teibfitt tft^btn, tettfi tarfot^
tant; en c. de, fllmSUtt l^itttni, lutuntt
ottam; tfttben; diverses c-s Vj ont
porté, (at{en(atfet arodtelemtfet otoat
foattaneet ^fiitttt fii^en; une chose de
peu de c, kvfifiK^artuoinen afla.
Considéré} ee, adj. ja part, mit»
tittt), aprtfotttu; tout bien c, tun
fattfi t^^dtin mletttttan, (iifuun ote«
taan.
Considérément, adv. a))rtIolten, ox*
toeteioatfedti.
Considérer, v. a. nttettitt, tutfla, a)>«
rttoita; tarfadtaa, ottaa (ufuun; !un«
niotttaa, ))ttfttt fmima^fa.
Consignataire, m. tatteen • ottaia ,
luottamu^'mtee, jonfa talteen ral^oja 1.
muuta ndfotaan, funnes afiadfa on tuo«
mittu; fe jonta (no fan))i)atakDara on
Clonsignation, /. ra^ojen 1. muun
taiDaran udfotnn ntte^en talteen ))ane-
minen; tatteen pantu tan)ara; tama*
rain (ft^ettSmtnen mt^t^tSio&ffi. • c-s,
pi. caisse des c-s, tafletn9))antfi.
Consigne, /. fôeft) 1. tlntotnd podti*
miel^efle 1. munlle ntttttratt^tt ))aiRaa
loartiottfeioafle; toti«are9ti; fotomte^tlle
annettn fSef^ oÏÏa tDaroitta afeifln tart«
tumaan; ^orttifirjnn (imiadfa.
Consigner, v. a. ))anna talteen, ta(«
(ttettan)a!n; la^ettas tamaroita mbttt*
miffi; tiriottaa hiettelo ml^^ttttoitfl Vk*
^tet^iettt tan>arot«ta ; antaa (ftsf^t 'i^tA*
timiel^eSe; (qnj |)anna f ott«areettin ; c.
qn à sa porte, fUtttttt jfnUa fiffittn«
Ïia&fS, uloemeno; c. des troupes, fSe»
ed fotantie^et o(emaan marotOaitfa afet'
fin tarttnmaan; c. en papier, firiot*
taa tnnietettattaffl; c. c^c en pro(^-
verbal, ^iS^t&ftriaan tiriottaa.
Consiniilitnde, /. famaunttfaif^^s,
fantanfattatfttud.
Consistaiiee, /. ia^mc^S, toantfuue,
tttme^^, tnfetouue, (ajnne, koal^nmne,
Cons
166
Cous
anoo, Inottamu^.
GoBBiataiit, nte, adj. (en, dans) ïoot*
ta. tofoontoanta (eri ofl«a), jo«fo on
ofltlû, ofûffî: une terre c-e en bois,
en prés etc.; ^jçfçtott, ftftawit
ÇoBBister, v. «. (en, dam, à) oUa
mm Pttontertto, ominaifttiibtftol: la
vertu consiste dans un luste milieu;
tout consiste à savoir; la différence
consiste en ce que . . .; offo i«tîin o|l«.
ta fojroon|)antu; cette maison consis-
te en tant de chambres, fiinU taïod-
fû on fcntocrran ^uonctta.
Conaistoire. m. fonfUtori.
Confiistopial, aie, àdf. ïonfifitorin-;
totm^toritn luuluwo,
Conaolable, adj. itf^hnttttamf\i mah*
bdutiien, to^butuéta toa^tûan^ottokoa.
Conaolaat, nte, adf. ïo^buttaioû,
loÇbuttlncn.
Conflolatenr, triée, «. loBbuttaja.
Consolatif, lye, adj, l ConBolant
Consolation, /. lol^butu^; t^^b^ttfi*
ntincn, rou^ottarainen ; tortoou^, lie*
CoBsolatoire, adj. (toon^.) lo^bulli*
ncn.
Console, /. (val) niôïoïitti; pitni
loreiltM fema^^à^; peiïi^ïô^a
Consoler, v. a. ïoÇbuttûû.
Consolidant, nte, adj, ja t. paxan
toxoa; paxantatoa aine.
Consolidation,/, ^aawan <)aranta«
minen 1. ^arannu«; toa^toiWnô, wa-
rauttorainen; omi«tu«*oifeubm, waltio-
toelan toatauttaminen.
Consolider^ v. a, parantaa (fica-
woja); koal^intstaa, toafanttaa; c. une
dette, malanttaa mïta, mflttrftttt warat
fm Inolcttamtfeen; c. l'usufruit à la
propriété, ti^himn omt^tnd' ia mw
tmto-oifeus.
hfefp, tpalmhffl faattojia 1. tefija; iwut*
tiia, fiilnttaia.
Consommation, /. «ylittttilniinni, tttjj*
beUtffffl 1. lo^i^nnn faattomtncn; tu-
ïttttammai, nauttiminen.
C^mmé, m. ft^aliemi, ©attUcmi.
Cwsaminé. ée, adj. tttt^bdlinen, ttt^*
CoBMttiier, V. a, pëàttÊk, t^pÊlHa,
ta^bdrifefll faattao; fulnttaa, nanttia.
Consomptif, ive, adj, ftStD^ttltoa.
îetffoawa. — m. f^ôtoijôn, \^9pà aine.
Consomption, /. ft8n)^t^«, rciRott*
mtnen; fulutus, meno; ^iioetti^^tanti.
Consonnanoe, / fointu, ^^bi«foiutii.
fo))nfotnttt.
Consonnant, nte, adj, t^l^bisfotntn-^
toa, fointuioa.
Consonne, adj. ^^bt^foiututoa. —
/. feraïe, ïonfonautt.
Consorts, m. pi ofottifet ritta«aftas^
fa, afiotmidtotmesfa j. vu c; (fn».>
fum<)<»amt, ra^îolotftt.
Consonde, /. (laS».) grande c, far*
jan»^rttl (symphjifhim oftemaU); pe-
tite c, atonïaah (ajuga)-. c. royale,
futonfannud (dOphiwium).
. Conspiratenr, m. fafaïiiton raïento-
ja, faïaluttolatttcn, Ca^inan^anmjo*
Conspiration, /. fapinalittto, fala-*
Itttto.
Conspirer, v. ». (à) \fyh\9t^^ tte
ganfetta marten; Uittfit^ti^tt falame&Iet'
fin, W^btt falaïiittoon, fojmialiittoa
^anflta; (Vm.) wailuttaa t^bb^tt, bb*
tecn funntaan. - v, a. ^^bcsftt tuumia^
çantlta: us conspirent sa mine.
Conspner, v. a. (ttmnÇ.) i»aea, ir*^
ttïiételltt.
Constable, m. cnglantilaiitcn Mifi*
mit», ^ ^
Constamment, adv, iftrfa^titmflttS.
mafamtetifesti ; ^btdmittaa, t^l^; mimt^
tumattomo«tt; (joan^) e|)tti(emdttft,.
luittotttta.
Constanoe,/.jftrfa|tttmttttBmi|H»a«
Iowlcafi{t>S; te«tawt|99, ttttttcmss; mte>>
tenmatttt; ^f^^ittif^^s.
Constant, nte, adj, jarfft^tftmfttdn;
altnomatnen, testakottinen; ioarma,e^*
Constater, v. a. tobtétaa, tobeffi.
na^ttaa; tDa^tDt^taa.
Constellation, /. taÇttfWcrd, tS^tifU
permet.
,„.^nftdlé, ée. adj. (aétroï.) itou
npt.
Conster, v, imp, ftt^ba feïwttte, il.
mt: u conste de cela.
Cous
169
Gons
, f, ^OBXWMMfi^ ëllf«
Gvifltenier, «. a. ^nuxtttttittiUI, U»
GoBstipatioii, /. nm^^itautt, umoie,
GoBstiper, v. a. faattaa umtneOe,
OiUtiteMit, nte, a<l|f. ofana Diema,
nmobo^tatoa; les parties oes, aine-
ofotf nutobe^moat ûfat; loaltmtttatta,
»tfltttitii antaio; fdtttttiott; l'assemblée
oe, io la Constitnante,/ fatftttfoloitf
9lan«ta«fa 1789. — m. fen foronffen
jftfclL
ODiutitaé, ée, aài. ^u^tn^Iaittifc^ti
fSAtti); foIoon|)antii, afetettn, tnttttrttttti;
kitcttn; bien on mal c, ^t^win to»
toon^antn, ^cni^tcttu.
Coustitaer, v. a. ^^bt^tctt^ntt oOa
jfn folonoifuu^; l'ftme et le corçs
eonstitoent Thomme, ^eln ja nutmt^
ly^tmiJS otoat i^minen; (qe. dans^.)
c la télidté dans les richesses, ^iittttt
mmcOifiniben olctoau rtftenMfa; c.
on en snspidon, pïtHli ep<iInit(on«aIai«
(cm; se c. en prisonnier, antoutua
ONmgitfi; c. qn en dépense, faattaa
faMmtnnfflin; c. en dignité, afettaa
airtoon, arwoon.
OnMtttntif, iye, adj. loarftitatfe^ti
Innlnma (i^f m) ; warftnainen, pàû^a^U
OoMUtation, /. totoonpano; ofain
Idfin&tnm jttrie^t^^ folonaifc^fa; tito,
nooboetud, loltaifnnê, rttiumtnra(en«
nui; {mrndtn^Cafi, ^aQitnfmnoto: ffitt*
tM; afetii0, fiUlntO; ^aamUalnett 'bn(-
lo; mattrttftmittoi, afcttomtnen; ar-
Snt placé en c. de rente, torfoa
iloamaan |K|iimit ra^at; ^ c-s, pi.
itttrc0|lf moro.
CSinuBtitatîoiiBaire, ». niiben nimi-
t^<r jotia §t|tt)ttlft)imttt tiaamtQi^ta bnl«
(oa UniffâmitUÈ
CoBfltitationnàlité, f. ^eru^tu^Iaiti
waM^nu9, |)entôtnf lainifuud.
dmistitiitionnel, elle, adj. |>eTuMtt9*
UttMmat, — $. ))cnt9tudlain ^moltaja.
ConstitationBellement, aév. Mntd*
laifdSIfe^ti.
OQBBtiiet0«r, adf. \a m. totoonme»
Uané iftntdrc
OoBsIfMici, /. fotoomvtlHiiilucn*
Gonstringent, nie, adf. tofoonioettt*
ma.
CoBstraotenr, m. ratentajia, laatoaajitu
Gonstnetion, /. rolottantinen, ra*
Ieuiit0 ; tafdtnndtâit» ; laimontolat*
mt«; faattani; oflen jârieatttmincn va«
toisitttfeifa, foneci^a: fanain hûïùifiU
linen ittrjiedtiimineii laufcesfo.
Coaatniire« v. a. ratentaa;faaiData;
ittriedttta ofat; ittrje^tttd fanât fielio^Hn
ntntaan.
Constapration, /. toftlindiiien Tat4«
!att« (natfrn).
Constnprer, v. a. toftlinaife^ti rait*
fata.
GoBBiibstaiitialité, /. (teol.) olemtim
9^tt)^9, ^i^t^^^ (olmt^j^tetf^^en oto*
no^fa.
Consnbstantiel, elle, adj. ûitimm
)moieMo ^(bcntaltaincn.
CkHisnl, m. tonfuli
Consulaire, aé^. fonfult^, tonfnltB*.
Consulat, m. fonfulati ; {onfulinioir*
la 1. toirta«atta.
Consultant, adi. m, [a t. netuootta
moan ei itfe toimtttama afiamajato 1.
im^ixï; aflan-ajajalta 1. IttftMrilttt nm-
moa etfltod.
Consultatif, ive, adi. ncuioottelcmo,
nernoottelcmife^fo ofaumen; voix c-e,
iofla on oifeud ottaa ofaa Ic9(u9teiiti*
^in, waan et ofian rattaifemtfccn.
ConsnltatioB, /. neumottdemtnen;
afian*aiaian, tttttfartn laufimto 1. ncn*
too; — c-s, pi. fe l^uone ))arlainentid>
fa, mtdftt abtDotatit naimDtteiitoat;la
chambre des c, paxtta, mtdfâ tawat»
titn abtoolateia nenaottelemi^ta mux»
ten.
Consulter, v. a. ti^^ft 1. etfUl neniooa
ifulta. — V. n. nentooteSo, tcdttt4te8a.
Conaultenr, m. c, du saint-ofiice,
juntalttuf '0))in to^toti, )ota ^laakoi mtttt-
rttfl antamaan lanfnntoa jo^tatin va»
fomafloéta.
CoDBiltrioe, /. nentoottdiia.
CoBsimiant, nte, adj. ffimïmtolà,
falioaania.
Gonsnmer, v. a. ^ttnitttttt, ft^(btt
(cfbn. rnoMc rantaa); ftilMNio (efim.
fura); tu^Iota, htlnttaa. — Se e^ v. r.
9ttwtt&; tu^tata omaifnutenfa; tnnnel-
Coat
170
Ckmt
(a tetwa^tt n ftt, lintua; tar^M* fiibtt'
toa 1. tnetwttIUI atfanfa.
Contact (et sant^toSt), m. ItiUin»,
DKeDv*
Contadin, in^/. (toan^.) maatnonRa.
GuLtagienx, e«M, adj, tarttntoaû
«en [tQttbUta] ; tarttumudta lewittawtt.
Contagion, / tarttmnttd; tarttutoa
touti, rutto.
Contailles, /. pi soies c, toMmud*
fURi.
Contamination, /. (toan^.) tartittu^,
faa«tuttt9.
Contaminer, v. a. tartuttaa, faa««
tttttaa.
Conte, m. fertomué, fatu, inttu; c.
gras, tiirfe& 1. ftilooton iuttu; c. iaune,
c. bleu, c. borgne, c. de vieille, c.
de bonne femme, c. de ma mère
Toie, c. de peau d'âne, c. de la ci-
gogne, c. à dormir debout fimm&n«
luoru: c. à rire, ti)«til&d jnttn; c.
fait a plaisir, (umttuffelfi lecrottu
ittttu.
Contemplateur, triée, «. mietttj|&,
miettetliitt.
Contemplatif, ive, adj. miettimft,
f^kvâ'aattetnen.
Contemplation, /. miettieleminen;
en c, ftimiin mictteifin mat^nnt; en
c. de, (n>anl{^.)r tatfoot (it^en, lutunn
ottaot.
Contempler, v. a. ja n. mttttttt, tar-
fo^taaf tnttiû.
Contemporain, aine, aéy. ja «. fa«
man«at{uinm; aifatainen.
Contemporanéïté, /. faman<atlut«
fUtt«.
Contempteur (p ttant^^), m. t^len-
fatfoja.
Contemptible (p ttUnt^t^), adf. ^len*
fatfottama, ^al^ia.
Contenanee, /. toeto, metoifund, ala;
afenui, r^j^tt, oCotto, ttt^ttt^; (fnto.)
l^mmentt^mttttdml^H taju; une canne
sert de c, tt^fi fftbe^ftt foottoa ma-
toaam))aan rl^^tttn; faire bonne c, oU
la (ttmmenttomtttttt, ^iif^fi ti^menentt.
Contenant, nte, adj. flfttltttmtt.
Contenant, m. flftttts.
Contondant nte, adj, ^a t. ^^beefft
^tiîa (miran); tilmotteliia.
Contenir, tf. a. ^\mu, ttt{ittttli; tU
(a atoltoBfa, fiW5ftttnfft; )wbiMli» ^l«
t&tt: ^tiïtttt, woinaa. — Se e., v. n
^Urttft 1. taaita itfenf&.
Content, nte, adj, (de) \Xf^^)nà:>
nen*
Contentement, m. ttj^tt^mttifiik^i
miett^fe, ^umitud.
Contenter, v, a, t^^b^ttaft, mitO^U
tu. — Se 0., V, r. (de qe.J ti^^m
i^Iin.
Contentiensement, a<itf. rtibaUifeoti.
Contentieux, enae, aé^, ntban«alai'
nm, riibeltfttoit; rcibaUtnen, rtitawa,
riiteUtott.
Contentif, ive, tidj, bandage c, pï*
mttlmn 1. looefa Litton m^Sttn 1.
lilttre.
Contention, /. riita, flirta, iuKa;
tuli«tu« toaittel^^fft; c. d'esprit, mit*
(enjanmt^^.
Contenu, m. flfftUb.
Conter, v, a, (ertoa, iutdUi; en c
à qn, en c. de beUes, u^f ote&a (nllnnl'
fia, ioutakota ioariteSa itutte; en c. à
une femme, pvifft&a mxtii^épvûitnUi
natfettc.
Conterie, /. monentaifet f^atpamûu
fet )6enetflan (afiteoffet
Contestable, adj, riiban'alatitcn,
toadtoanfanottatoa.
Contestant, nte, adj. riitapnoli ou
leubc^fa.
Contestation, / riita, toaêtatotttte.
Contester, v. a. rttbdUl maOtoan,
tmu.
Conteur, enae, # . lertoja, tutteltio,
iaarttteliia.
Contexte, m. ttrian|ifait5, tet^tt;
tri fo^bon tfyttta fo(»iininen ebeftifiat
ja feuraatoten fandfa.
Contexture,/. hitou«,fube;(Iftttt)hi^
toma, futou9; (facto.) rafennui; (fnio^
aiatttCten ratennuc firioSifctfa ttoi»
fe9fa.
Gontignation, /. aluitouotet, aino»
ttt«.
Contign, Contignë, a^, xaiaUt fat»
tuma, rajafla otema.
Contiguïté, /. raiaflie fattumtnen, ta»
ianaa))uruttd.
Continence, /. to^tuuStfuuf, !o^tau«
ben ptto, ttfenftt |)tbtttt&mtnen;»^t«
fuud, ala.
Gont
171
Gont
OorttaMBt, fite, oc^MoltaitSitieitrtt'
fafft pibttttamtt, ^toeS^^^a^; fLèrre
-€-€, l|btttiiitttatiitii fatntctttttti*
CoBuB6]it, m. tnaitiicnnaa.
Gotttfaieiiital, aie, ad;, mamtemtaaii',
ntannermaa^on luututoa.
Gostûigeiice, /. fatumutifvv^r œa^
botttfuud.
Contbigeiit, nte, adj. fatutmatneiir
mal^bollmen; portion c-e, mttâTii*ofa,
ofnne.
Oontiiigeiitpm. ofuu^, ofa; ofintomat*
fa, oitiito*(M>u.
Contîmit ne, adj. ^^tttmtttatnen, fftx*
imem&tôttf (attoamaton. — m. tolo,
fofonatnen; — À la oontume, adv. ajan
pvMSn.
GoBtinnatenr, m. iatfajia.
Gontmiiatioii, /. iatfo, iatfomtnen.
Cmtmnél, elle, adj. ^^tttmittainett,
Mt&tpft, |)itftttt)»&.
Contùmelleaieiit, adu. tfytikmittaï*
feeti, I9|tmihiftt l n, e.
Oontmner, v. a. iatiaa, ^tttittâli;
(à, de; pitStt fUUt, te^btt ebeflem. —
V, n. lama, ptttitt^^; nlottua: cette
G6te continue jasqn'à.
Gontinmté, /. te^IebmStbit tûm'^f^"
te^e, i»^taiatfotfune, t)^mtttaifutt«.
Contmfbnent, Contmnement, adv.
i}^iSnitttitife0tt, (atfaatnatta.
Centonoant, nte, adj. mnfettawa;
ll|0nniflft ^amottakDtt.
Gostoiniate, odL f. médaille c,
«rtte lait toon^oja tu^rtra^oia to^oa*
loatta xtanut\tîLa, tontontiati^ra^.
Gontonion, /. iftntttretben 1. ittfenten
toenlotue, mlUumeit^e; irma, tasmo»
ien meuiotne, tDttttntelemtnen; QliSn«
^ftifct nininttn'Uttunnot.
Gommr, m. ^iirt, raja^iitir tonturi.
Gontonnié, ée, part, jla adj. ^tinn*
f&, rafoienfo i»no(e9ta m&ttrttttQ 1. t^iir*
rett^; toenle, mino, font; (fnko.) teee*'
taamtx^, raefae (tiriotuetojia).
Contauner, v. a. mfiAittta 1. t^Hr*
tM rai^itYrt^foittttrit rnooiaud* i. toeid*
tofamaue; faattaa onteboltonfa ia ot«
fttUta afemaltanfa )M)te; foattaa toi*
noifl, mettlotft; ticttttà, tiertomatfoiffa
iarttua: c. les douanes. — Sec., v.r.
fiertaantuar fiert^tt.
Gontraataait, ste, adj. ia «. tMu
^^ectt, fotttvolbtii tefeii>& 1. teftift, fen*
trttflCntt*
Gontraete, adj. (CteUo^.) fu^titnnnt
OoBtraeter, v. a. te^bâ 1. |»iUitttttt
toSIiptt^e 1. littto, r^^& l. ruiwte
luttoon, t)0t&tDi)4tem j. n. c; faattaa
bîidÏÏenffti ioutua (i^Itn): c. une ma-
ladie, des dettes; faaba, omtdtaa: c.
une habitude; (fteliot).) fubt^taa;
wctaa ïoloon rjiantilreiatil i. m.]. — V.
I». (avee qn) teqba f ontra^tt 1. tott(i))tt(e.
— Se e., V. r. metd^t^a toloon [ian«
t&rei«ta i. m:\.
Oentraetif, ive, adj. {ofoontoetStott,
fu))idtatoa.
Gontiractile, adj. iota on ma^olli*
nen toet&tt tofoon 1. fupt^taa.
Gontraetilité, / ominaifuud eTinec^
fa, etta ftta rootboan fu))tdtaa 1. tofoon*
metaa.
Gontraotion, /. (oloonmet&minen;
fu^ietnminen, tt^(rant)« (fieltol).)*
Gontraotuel, elle, adj. fontra||bin,
mttli^ul^een mulatnen.
Gontraotnre, /. ))Uarin foifeutumi*
nen to(i^aa«ta; tanfend iantaret«f& ia
iafentefa rtautt).
Gontradictenr, m. maetaankDaittaia;
koadtaaia (oifenbeeja);c. légitime, afian*
omatnen rttta^uolt; acte sans c, vit'
ta^uotta tnuludtamatta atmettu t>&a«
m.
Gontradiction, /. koadtatDaitb«;nd«
tirittatfuue.
Contradictoire, adj. \a f. rt^tirti'
tatnen, madtafo^tatnen; tuomio longe^
tettu, flttentutn afianomaifia on fun*
luetettu.
Gontradiotoirement, adv. vidtiriitai«
fcôti y. n. e.
Gontraignable, adj. iota tootbaan
latn^atolla faattaa tai^ttamaan ifin;
c. par corps, iota tooibaan toanhu*
betui ^atottaa.
Gomtraindre, v. a. (à, de/aWe) ^
tottaa;tt>aituato, a^bt^toa; sa présence
me contraint, tâena^olonfa tDOttooa mi'
nna; cet habit me contraint, tamtt
waate a^btdtaa minua. — Se c^ v. r.
maiifin ))tta9tt^, ^ifltta itfenfa.
Gentraint, ainte, adj. matinainen^
madtenmieUnen; luonnoton, e))akDO)raar
tee«tenne(t^; a^bt^ttn*
Cont
178
Cont
Omtralitte, /. ^Ro; oAMfietm ÛUf
a^bUtitd; tp\itoapavi9;ttmtnntît^ (hr«
jotnftutDo^a); (ailItnen^aRofeisw;|)8&'
tQ« latQife^ta ^afedta; c. par corps,
welfamanfeubcit tuornio.
Gontraire, adj. ri^ttriitainen, toad»
tottttn, tDa^atttnen; mo^ittgoUitten. —
Au c, adv. plïmxoa9tcm.
Contraire, m. loadtato^ta ; aller au
c. de, kDdtttilcl œa^taan, naetu^taa.
Contrairement, adv, (à) too^totn
Contralto, m. alti-Attiit laulu^fo.
Contrapontiste, m. fdmeltiiitt, iota
fji^tôin tantce fontroitunltin.
Ltrariant, nte, adj. tta^taioilitat'
fHn ^alntû«; ri^ttriitotnen» toa^tuMû'
tooinen.
Contrarier, v. a. tottttttttt, fanoa, te^*
M toaMaan; wadtit«taa, estfitt, (oittaa.
— Se 0., V. r. olla te^fenttnftt ri^tiriû
tetfet.
Contrariété, / riitatfuue, koaeta*
febta; toaettt^tu^, e^te, baitta.
Contraste, m. iDoetafo^ta, ertnfaltat«
fnit«.
Contraster, v. a. (avec) oQa îtulle
wœtafo^tana; i^rlttdti erota (idtfin),
oflo fotoeltnmatta i^tin. -> v. a. nrao*
boetaa toaetato^baf^: ce peintre con-
traste bien les têtes.
Contrat, m. wttli^u^e, liitto, fon«
trabtt; c. social, Q^tct^fnnnallincn liit'
to 1. mttli^n^e.
Contrayentenr, m. (wan^.) Iainri^
foia.
Contravention,/. lainrifoS, rtftomi
nen; ^enem|)i xifo«, iota favbun po
Itfin tuomio-alaan.
Contrayerva, /• pcrulatncn fotkoi
ionfo \mtti (ft^tctttto m^rtçntiNtStnt'
fena.
Contre, prep. loadtaanr tt>aSta)>ttftttt,
lifi; j'étais tout c, otin aiioan mtetes
ftt. -* adv. fttft loaStoon; je suis c
mtntt olen fitft loastaan. — m. fatfft
wM ttotboan oflata nmSioan mttitttttt
le pour et le c, afian mtfdtlU \a tooS*
tof^uolet; par c, Iorn>onlicf|fi, »aSta
untoroffl; faire c, pwma iftn loos
m (^isrâ).
Contre-ailée, /. fitsnlIh^tttM.
usKn^iiMnratf m. couue«aiiiiMit ;
fontrc^omitalin ItitM.
Contre-a^Ml, «i. woStalenRn (utid»
tailusfa); totitmcflin^anto(t4tiitSfa);
toinen MosiitnmtS*fiiisaU (fafannctèfa^.
IcirtSftt).
Gontre-approehes, /. pi tDaStaoa*
ruStuffet.
Contre-lialanoe,/ tDaStoiNimo, mas^
tatinnnus.
Contre-balancer, v. a. pit5fi tafo^i»
noéfa, pitnntta; «ostata, otta tooSto-
païnona.
Contrebande, /. falafulictns, tnatn«
fierto; fteSett^ tomara; faire la c^ fo»
lafttljetnsta ^rj[otiaa.
Contrebandier, iere, <. tuSinttertd^
ift, falahiljettaia;ficneti^nta»ax<niftiii»
^ttteltjla.
en Contre-bas, adv. ^l^lttt oke»
pain.
Contre-basse,/ fontrabasfo.
Contre-battene, /. masto^atteri*
à Contre*bl«is, adv. ^IM afos, nn^
rin nistoin.
Contre-boitant, m. tuiemnnvt.
Contre-bonter, v. a. rofentas mnitri
toifette tttfeetfl; tnieta, t^nfifi.
Contre-oalqner, v. a. te^bA toasta^
fntoauS.
Centre-eaarène, / (lai» ) ftt01tfi!a 1.
talfo^o^ja taleri^fa.
Contre-earrer, v. a. loaSkuStaa, Tty^
t^A kDaStnStnstoimtin.
Contre-ehame, m. iDaSta»noitnnti^
nen, loastatatfa.
Contre-diftssis, m. flffij^noUfct laftt
Contre-elef, /. tDttmetfcn J^oImtfU
men oifeas 1* toaftn^nolinen fttm.
Centre-eoeir, m. ranto^tnen lons*^
taus tnli^efflsftt. — À oontre»oteiir,
adv. waStenmteUfeSti.
Contre-eonp, m. talaiflmliinma^ii-
ta», tolaifm-^onfa^bns, ammo^bns;
IçOnnin tuntuiuincn fotntttnn ^cnlsK.
wastaifella ^oleOla; (lum.)tiNiSt«iiHki-
httnS, tafat{ht«»ailittns; agir par c
sur, tt)aihtttaa tafatfin infin fifioSc
Contra-danse,/, ristttansfl, fontra»
tantp, latrilli; fen mnfili.
Contre-dater, v. a.^nnatoinaian»
topàïtoH.
Osatre-déolanktîon, /. »astaftitt)|S.
Cont
173
Cont
uiKwaray V. a. npmnni- luuvHMnif
IbÂIA; olla ti^timbaffo, otta ttraftat*
sniy fotiit locidtiURi; fttiottaii ttNi0to*
wàim nxttûpuHm kuttiUWin (oilat««
toon). — 8e e., v. r. ofla rt^thubo^a
ttfcttnfS 1. toinen toUtonfa idoMimul
Gontrediflaut, nte, a^;. riittriitaU
«en; tDoetenittttSlfltn l^ulad.
Contredit, «». toaMmiHtiter nNiStaatu>
fonommoL — SaiLS c^ €uiv. maitaon-
fonomatta, tielt&m&ttjl. — c-s, pU, mot'
tofdtn^d oitcltteen.
f
Contra-éehange, m. toai^ehttf, koai^
to ^ en c, U)a9tau)Qoroon.
Ckmtre-effort, m. koo^taan^omii^tttd,
maftnetne.
Contre-enquête, / tutf into, jlota rit'
tUfnùii peaxtt toimeen toifen tUtotmo*
Im tnmitoa htmotatfenfa.
Contre-èprenye, /. futoa 1. tiiirro^,
ieitt on painjtUu totfe^ta iocvelfdt& jiau
nctneta futooeta; Kttnedtk^e loaéta^eqbo-
tnffcoto.
CoBtre-éprenreT, v. a. ottea toereN
fdtft |)atnetneta tutoaeta toinen fntoa.
Oontre-espilier. m. |)en(ao»otban
npeito^ttolincn |)enfao»aUa.
Contrefaçon, /. Iu»aton fa(nn 1.
ù!fÊM ninfoôminen; (nnmtott nmfoclma
L mnlaama; (uwaton ^ametun fitian
toietoniifcen ^Minantinen, ittCfMNiinanta.
Contrefîftotenr, m. lutoatta paxnat»
tqo, toietamtfeen ))ainttttttia.
Gontrefactùm, /. fntooton tototamt^
fcm {MiînattBmtnen; tolîojlett, moltio^O'
tmden, nimefUnen mnloaminen 1. koAtt*
Oontrefûre, v. a. i&ateM, ofotetta,
nodota; olla olemonanf a, olla muta ; te»
cefennelUi, nrnuttoa toif enktfeffl; ttttto'
tu, ramcntaa; Intoattemaett ntnlata
Lnainottaa. — Se o., v. r. teeolen'
ContrefiMaenr, m. isatteltitt, ofot»
teftio, ntaioaîa.
Contnflut, te, a^. tnnatone tvma,
xnioOtnnst
Contre-fenàtre, /. ftf&|)no(ifet taflt;
li^lnuSn.
Coatre-fen, m. tuienkoarjootm.
Contre-flche, f. tuti, tt^nlS, pfSMS^.
CeKtg»ihiooee, / MMôtfMi, loae*
tatouRn.
CoBtre-foroes, /. pi »oetaan*k9at«
tuttatoat tooimat.
Contre*fort, m. tuetnomnun: ntpte,
n^te^nu; tonon^orianteen {ikon^aara.
Contre-ftigne, /. tontrafuaa (ntnfl*
nofa)'.
Contre-gage, m. panttXf koaOtine*
Contre-gaide, m. fe toidanticO ra«
^ate^taadfa, iofa ^tiitt tUitiriat fttla»>
tcttattadta fnttaeto jia ^|)eadta.
Contre-garde,/. boOtûmin nttett>a«
nietHffet.
Contre-haeher, v. a. koetlUt tiitittu*
kooia marjlon tttntmentomtfeffi tDae(i«
))Utroffeefa.
Contr^-haolinre,/. rUtitotitoat toa9»
hpxïxxofit9^a.
Cantre-iiant, adv, alo^olta t^IfieMin.
Contre-indioation, /. ((ttiil.) otreet,
ioiben tOl^ben t&t^t^tt oOa I&k)tti&natta
imtûta, mim mmita oim^ta iQoi|l
pmma fo)>tkoiff!.
Contre-jonr, m. ^atffa, iofa on toa^
to^ttttttt ^ttiwtttt 1. koatoa, fttoutoaio,
toaOta#))lttkott. — Â c, adu. maOta^ili'
ko&ttn; ttttttrttoftt toatoofa.
Contre-latte, /. ruobe tit(t« 1. iïuê'
foltmi-taton aOa.
Contre-latter, v. a. ruotetCta waruf*
taa, ))anna ruoteet.
Contre-lettre, /. aflaïirio, iofa fu-
ntoo ebeÏÏifen; toadta-toettafiria.
Contre-maître, m. te^taan medtari,
kottenfattftia; ^uriemedtan (tatkoadfa).
Contremandement, m. toadtaliiefi),
ftelto.
Contremander, v, a. antoa tooMa-
fttofi), fielUlft polo, te^b& annetnt tiie-
t^t mitttttbmifrt.
Contre-marehe, /. nmotamaroflr ta*
f aiftn matdfintinen.
Contre-marée, /. tatatulma; tp^"
f&KnnbUinen (nobe ia »noffl.
Contre^marqne, /. koaotamerfti.
Ctmtre-marqner, v, a. ptama tooe*
tametffi.
Contre-mine,/, toa^ta^mina; toao-
tafonffn.
Contre-niiner, v. a. toaOta-mtnoifla
toantOtaa.
Cent
174
CODt
OoiitM*]iii]ieitr, m. miita-niitum ïau
toaia.
Contre-mont, adv. (loan^.) madta»
mttlett; à c, toa^tawirtaan.
Contre-mot, m. ntuntettn tnimnif aita.
Contre-mur, m. tnieoninri.
Contre-mnrer, v. a. te^btt tniemnnn.
Contre-ordre, m. »a«tcIK9f^; font-
ra-orbeti.
Contre-onyertare,/. (Ittilf.) ^aatoan
avfaifcmiiten fiwulta mttr^ân ))ttftdtiitni«
fefp,
Contre-iMfftie, /. »a«taftttt)el, tôt'
ntn bidfanti mnfifidfa; (tuto.) nmetO'
riitaiiten mielit^ibe 1. ittrjcetelma.
Contre-pereer, v, a. IttiDidttttt toadta-
^tttt«ttt.
à Contre-ptee, adv, faman^inoi*
fc«a.
CoEtre-peser, v. a. toœtata patnod»
fa, olla wa^ta^tttnona; otta mertaintn.
•— 8e 0^ v. r. otta toinen toifcnfa tter*
tahien; ^ahio^a loaetata toinnt toifel-
lenfa.
Contre-pied, m, tofaittlfi; prendre
le c, ajetta tafaittltiS; ajetta ))ttintt)a9-
taifeen fuuntaan; (Îvlïo.) toadtafo^ta.
Contre-pleige, m. tafauffen tataaia;
tnaetatafaaia.
Contre-pleiger, v. a, totmittaa ta-
fan« 1. matnu^ talantfceta.
Contre-poids, m. ma^taf^aino; nuo«
raflaftttDtittn wippapun; fettonpuntti.
Contre-poil, m. roadtalarmaan oU*
toa ))itoU; à c, wa^tafarmaan; (fuko.)
tafal^eroifeeti.
Contre-point, m. fontra^nnftt mnfi'
fiefa.
Contre-pointer, v, a. nculoa, tifata
mofcmxntn f^nolin; afettoa patttxï pau
teria tooataan;(fnto.) koadtndtaa, toad*
taanfanoa.
Contre-poison, m. mastamiirff^.
Contre-porte,/, ta^beaf^toinen etoi,
fiftt»otoi; unnait fttonjborttt.
Contre-porter, f. Colporter.
Contre-portenr, f. Câportenr.
Contre-poser, v. a. fionva 1. hrjot*
taa iDttttrin fauj)^a«tirioi^in.
Contre-poseor, m. mnuranit 1. ti-
koen^aftaoïan asintt.
Contre-posititn,/ toAttrin firjotta-
mtnen lau^^afirjoiçin.
CoHtre-prtiJet, •». tsaste^stnf.
Contre-propos, m. fnffela 1. vaiftM
naStanS; toa^tottinen ntielipibe 1. Um^
^wsto, tt^o^taSiitcn e^tni.
Contre-qnille,/. tasunia, talta^o^t«.
Contre-réTolniion, /. madtafatmons,.
koa^to^rnoolntioni
Contre-rérolitîonnjure, «k^'. ia «. fe^
iola ^vtfti madtafatmoa^to.
Contre-ronde, /. toinen ma^bin tar*
faetne.
Contre-rose,/, roa^tatnie 1. fonfln.
Contre-saint, m. (latto.) terme^b^^'
anttonmifette koa^tanifetft ompuminen.
Contresoaipe, /. uattifaitoaimon
nlod^ttin (aitto itmu; latettn 1. fnoieftn
tttK)ttt»ft mattitt nltojpnofefla.
Contresoarper, v. a. tontreStar|nfla
koantetoo.
Contre-seel, m. finctti, jlola toirtohm»
nadfa ^annaan afialtrjoia p^bt^totta
nau^an |)&ttl^to.
Contre-soeller, v. a. ^^btstttft afia^
tiriat ftatctitttt.
Contre-seing, m. wastatitiotne.
Contre-sens, m. kDtt&TttmieCi, nuria*
mielir ^Aintoadtainext mieli 1. tâfltt^S;
nuria^noli; to&Artt ta|o; à e. tala*
petotfeeti, nutin, nuTinto^KtifeSti, nriUk
rttltfl ta^olta.
Contre-signal, m. uaStomerfti, ftel^
totttsfQ.
Contre-signataire, m. nimeUtt ido^
kotitaja.
Contre-signer. v. a. ninettftnfft »a^
mistaa 1. madtotitiottaa.
Contre-taille, /. nstttnitioot vM»
ft^nirroffeSfa.
Contre-temps^ m. arkDaamaton cite
1. loastomttt^intnen ; fo^maton aila,
Î^a^a aila. — À e., adv, fs))tmattonaStiy
o^hnattomaSa ajatta.
Ceatre-teiant, m. tooitnstaia tuv«
nanSfieUifiL
Contre-tenir, v. a, tuafaralla tneta
atta pHittr hm ^ttltlMittiit I^Hbftttn.
Contre-tirer, v. a, ottoa htioosi
fiotnamatta mcreffdttt fiainettoa httDa«,
itita maetaan; ottaa fo^ia tnmonffetts
Ulithmltatoatte pat^eritte.
Contre-tranehée, /. faartotat»H,
iota fiiititet^t laitsanot ))iinttttitil nms*
taan.
Cont
à Ontre-Til, aât. (Kun^.) aïaB-
aiMta, olamtqetnt.
C<ntrenlUtiMi./.tDaIlitu«, jota Hi-
iiM)at tOemit (liititcttqja toastoan.
Ontrrrfliyt, ite, t. liffola.
CoBtrarenir, v. n. ^à jo.) rittoo
jtiit toallann.
COBtnvent, m. oITunanfanlhi; tuu-
Itnfnoia.
ContraTonter, v a. tntto tunfta ici»-
toan.
Contn-Térité, /. fiu^c 1. !auFuntD,
jola an tiSinniaâtoin fitil, mita midi'
tMn, irrtit, iconio.
Contre-violon, m. fontcabaffo.
Contre-TÙite, /. nufi totfttmuS toi-
\m riitapaelm )>îttlinliitlatftlmuf[ca tu-
msamifcift
ContribBftbIe, t. nnoii'alalntn, mt-
leQinm.
Cmtribier, v. n. (à, pour) amuU
loafa ebifllBll, (bte-anttoa: maKaa 1.
faotittoQ loneja; maljaa palotHreo ni*
CnMbatain, adi. jo >. ncrott'aliii'
an.
Cwitribitu; iT«, «df. nnon', nno',
rAle «-«^ tutrotuttltlo; portion oe,
ofnufl utrotifa.
Contribntion, / mno, uloittlo; c
foncière, moanao ; c personnelle,
c le frADc, nellojita niilliDJ
liuyauiiati jactbinia )Kf3.
Contrister, v. a. fniettoa, Inoltttao.
Ontrit, lie, adj. fatanalnnt, foi*
Ttttn; furnQinni, ^naftBtnnnt, alafulai'
nca.
CtmbrtOm,/. tatniinie,tatiimnimeti,
fqbSmtn fottnmnt.
CMtrOlo, M. ttultadutMo, natta'
TtTJa Diftntfi ucrtsilemitta nartcn; ttua-
itnpito, fontrrii, lontiotBrin nitta; Ion>
ttoiimnfti TnKotfii (a ^ootatfa; (on>
tiotiniiaMo; niieCInitttto, ifrBKlxutttto,
tatMtvt, fUmuaa^ito.
OmMler, v. a. pit&B wattolntttc
loa, numtiTina; pltOtt fitmUS, toifa»»
tu, Toitttnlnata; panna (otttrettmttRi
hiltaan ja ^optaon; (tuTC.) tnolttla,
fflttta.
CostrUenr, m. lontrodJii; nmiTO'
75 Coav
laifttn pitnCfbK toIontai'^itÉia; fiU*
fSpiljdin isiûtaan ottaja-
Coitrtlenr, enso, m. |a /. ntMttija,
flttija, mqMiia.
CoitronTOr, n. a. fc^ittU fotsoii,
nate^btlla.
ControTme, /. aytiinnt HKta 1.
ntlitBS jostalin ainnfta i. opmtafiff
Ittita; pDlcmili.
Centrevoni, ée, adj. mHitatftn-a(ai>
ContrOTeraisto, m. iofa fclmittUii
nflicantn'olaiftt Dpinfoypalctt
Ooitmaee, /. tftcctOn poi*i&llmi«
ntn oittnbtlta.
CoBtnBHer, v. a. anlu pfldtBt tDi>
fni riita|iuo(ni UDtSDOrtfa.
ContuiAx, Coitana», mti. ia «.
rttMttSmlKti oittubctta ttct(iltanqt.
Cratunélle, /. (manb.) {oltnimS.
Contns, ue, adj. nt^jottit, fatntrttn.
ComtoBioiL, /. mbltnMtttnta, nt^jo^'
but, (umous, tUTa^bVcmammn.
(ûmtnBlonner, v. a. (man^.), rn^
toa, tninaieta.
Conninoant, nte, aij. watnitttama,
(latottana nilomiian.
Convaincre, v. a. nafnnltaa, nu»'
nnnttaa, faaba ntlamaan.
ConvaleHoenee, /. taipnminni, p»
rantuminni.
CoxTsleMnt, nte, adj. ja «. toi>
puma, parantuna.
Convenable, adj. (à) fo^tDOrjDnt*
ConTeuUenent, adv. foviwatti \.
Convousee, /. ^^btnitralaifinifl, që*
tlif«iirtirifun<; (o^tuullilune, fobinai-
funfl, lDU»liatfnu«<Itl4tH[fMfti);M»ob
rifnufl, ^qBtq.
ConveiaBt, m. mtintn pTt«b4tni*>
ttn liitto ebtianniflfa,
Convenant, nte, adj. 1. Coavexable.
Convenir, «. n. (apn». ttr») oSa
M%rA mlclt»; futtna, fo|ilB (jetTin da);
mqSntjULJÎHUiltaa f^^ibb \^^^
tno, foi ■ ~
Conn
166
Cons
Oonnaissaiiee, /. taju, §uomto ; tun*
teminen, tteto, oj)pt; tunto, tuttammid;
tttttnetttt, tttttu 9flil!t$; ^omau«, tun*
nu», n^îtfmm faamtnen (meretttt); être
en âge de c, otta lliutt tift«ftt, ett&
toot toimia tajutta, ^uomiolla; agir en
c. de cftQse, toimia tuntini afian^a'
rat; c. d'une affaire, ticto aflaita; perdre
c, menntt tatnnuffitn; faire c. ayec qn,
tnlla tutuffi, tn!Ia tnntemaon; avoir c.
de terre, faaba maa nSA^toiin, maatuit*
nu«.— e-8, pi. ntetfttrii^tan ifiQet.
Gonnaisseinent, m. ra^ttttria, ton*
no^fementi.
Gonnaissenr, ense, 9. ofiontunttia.
Connaître, v, a. tuntea, erottaa, tnn«
ntdtaa; oîLa tuttu; tietStt, o))))ia tnn«
temaan. — v. n. tutha (tuomarina). —
S<6 u, V. r. tuvtea itftnfft; oOa tnn»
noflanfa, tfii^beflft mielellâ; (m, à) t|m«
mttttâS, ofla tuntija; ttifia tunnetutft.
donné, ée, adj, ^^teenfadtoanut.
Connecter, v. a. fototttaa totnen toi*
f eenfa. - v. n. iârieaifedfS ^^bi^t^ffe^f tt
otta. — Se c., V. r. Q^bi9tl)tt totfiinfa.
Connétable, m. (tvan^.) ran^folat'
nen l^lin fota«|)ttS0tR5, fotamar«{t.
Connétablie, /. tnardft'Otfeu^to.
Connexe, adj. ^^bi^tetti^, ^^bi^t^n^t,
9^tet)be6ftt oletoa.
Connexion,/, ittriefliiien t^l^bUt^^, f O'
lonaifun^.
Connexité,/. t^^tc^^, ^^bt«t^«.
Connil, L Lapin.
Connilliére, /. (wait^.) Tantintn it^'
m^; (fum.) koerufe.
Connivence, /. toe(ttou9, ^e^mebiS,
latmend ; foIaifcMt olemmcn ^tfln
nntmoin.
Conniyent, nte, adj. tatwutettu, tat«
)mnut, tat{>iima totnen toidtanfa fo^ben.
ConniTer, v. n. (avêe, à) fnfoilla,
l^^eittâ ; falatfedti olla ^ffln neunioin.
Connoissable, k. Gonnaissable.
Conoïdal, aie, adj. tonotbinen, fo»
noibtn muototnen.
Conoïde, m. fontn muototnen Intoio
MSrefiHtt ^nibntta.
Conqnassaiion, /. ))uuroffi, fofeeffl
iau^ammtn.
Cononey. nttftnfcnfii, toteloinen, fimp*
fuffa ; ftm^fuf an fuori ; forwanf of ; tri»
tonintoriot.
Conquérant, nte, adj. ia «. toatlot'
taja.
Conquérir, v. a. toaSottaa.
Conqndt,m.att)to(itto9fa foottu ornai»
fnQ9.
Conquête, /. toaflotn^.
Consacrant, adj. m. ta s. p\\9paa
kotbfitoa.
ConBaorer, v. a. p^^entfitt, n)t^tt&;
{à) pt^ffïttUf n^rato, mttttrtttii; toal)'
rot^taa. — Se c, t;. r. (à qe.) ^k^^tt*
ttttt itfenffi, antoutna, rumeta i^hn.
Consanguin, ine (u et âfinn^), adj. ia
8. ^ettnolatnen Jufulainen (tfânbuo(elta).
Consanguiidté (u et KUnn^), /. ^et«
molatfuitd tfSn puoletta.
Conscience, /. tunto, omatunto. —
En c, adv. omatttunnon puoledta.
Consciencieusement, adv. tunnoI«
lifceti.
Consciencieux, euse, adj. tunnot^
linen.
Conscription, /.fotat^almdnffeen ïotU
toolltdten tvuotuinen tarloStud; fota«
tDSeit'Otto.
Conscrit, adj. m. fotatottteen m&S«
rttttQ.
Consécrateur, f. Consécraot.
Consécration,/, ivi^fiminen, p^ftxU
tttminen; (eitoSn jla toiimn |»9^tttttmU
nett ^erran el^toodife^fa; paroles de
la c, fanât, jotSa pt)^ e^tooKinen a\t^
tetaan.
Consection, /. ^atottamtnen,))a(oille
t^atteminen.
Consécutif, iye, adj. io^tuma, feu*
raaroa, feuraixd*.
Conséontion, /. luun fterto«atla.
ConsécutiTement, adv. feuraatoaifeS^
ti, io^tutoai(edtt.
Conseil, m. neurao, neutootteUmt»
ncn ; fetno ; pH^M ; neukDon«antoia, neu«
roojla; neukoofitfunta, neutoosto, nentooS*
toîou9, fodegto; neumodfali, neuioos«
Snone; neutoo^fumian tdtunto; c. ja-
idaire, a))n(ainen riita-afian aionti*
fe^fa; c. d'état, toattioneniposto ; c
privé, ^aQttttS-neuwoSto; c. de cabi-
net, tabineti'neutoooto; aller an c,
menntt nentooston idtuntoon.
Conseiller, v. a. (qn^ qe. à qn) fe«
^ottaOr ncuiDoa.
Coqs
167
Cons
OtBMÎIltr, ère, #. tmwùiti, nottooiu
ontaja; nentDo^; netttootfeit touoUfo»
Gauentaat, nte, aj^. fuodtumai
Consentement, m. fuodtuœud, ftu)9«
In II la.
Coneentir, v, n. (à) fno^fua, nt^8n«
nfi; ((aÙD.) tottfUtua, notfidtna, m^9n«
CoiBBéanemment, adv. io^botratulat'
fedti, io9tu»aife«tt; c. à, i^^ti&tnufau
ftetlf Qinfiuin*
Conséqnenoe, /. feuran«, jol^tand,
iotèomnnfoifilue; tttrfe^^, amofltfuud,
mahtatouu^; de c, tSrJfeSr anoolltnen,
moçtotoa. — En c. de, adv. mnfaan,
foiraten*
Conaéqnent, m. jlo^tane, jo^topfitt*
tde, ittmlaufe. — Par c., konj. flier
fentâ^ben, ntinmuoboin.
Ooneéqnent, nte, adj. (à) iobbon*
mnfainen, iofi^on'0\îta,ptxn9ta^*aùtit\*
ben mnfatnen: être c. à sa conduite.
Gonseryatenr, triée, «. lannattata,
Wti^tt&itt, lootmaefa pitHiji, fnoieltja;
moniatben tttrfamieeten nimitt^e.
Caneervatenr, triée, adj. tannatta^
nm, fflid^ttttiott, KDoima^fa pitUtûlif x^U
tt^itfttoftr fnojetema.
CoBservation, /. fnoieteminenr fSi«
lifttSintnen, moima^fa ^ttttmincn, i)ttft«
^ttttmmen.
GoBservatoire, adj. t Coneerya-
tenr, adj.
GoBservatoire, m. mnftfUoptotlattod;
tnnoattomten nuorien naiflen çol^one*
iNnfta; taibemufeo; c. des arts etmé-
tiers, teottifun^'Ot^t^tlaitod ^artfidfa.
GoBserFe, /. f&ill^trttaioiirt maUnie'
tctut (a^mtt; mQttamartto*Iaitoa, Ion*
tDoi'Iaitta; toefif&iliS fanamia koartcn ;
— c-8, pi. fonfertoit, erfid ftlmttlaften
faii«
Conserrer, v. a. fdil^ttiitt, fnoieSai
varjefia; tattetto pttâft, pitftft luonan*
fa; tannattaa, i^ttât^ittttt. — See.,v.r.
pifi\f&, fâi(i)& (tia^enematta) ; (oitaa 1. pu
tttft ^uolta ter»et)bedtSnfd.
Gonaidenee, /. fafo, ruii))|)u, ^o^ja«
JttNt.
Considérable, adj. melfeS, mttUu
ntn, ntnjo^; armofad, ma^tatoa.
Considérant, m. jo^batn^, fif&Uiltoil
loin L pmiif^m \^^tiapmLêtut;tt»'
mton))enidte.
Considération, /. miettiminen, tut*
ttmtnen, aprtf otntincn ; tarfadtu9; ft|^,
|)eni9te ; tunniottue, artoon-anto ; nt^Se^
perSif^^d, latDa^tatoatfuue, arodtelemt»
nen, fufoUemtntn, arodtelu; anoo,
tnnma; je Tai fait à votre c, o(en
te^it^t {!tS tetbStt ttt^btn, teitfi tattot^
tatn; en c. de, fUntSCtil j^itKtn, tutuun
ottaen; ta^ben; direrses c-s Vj ont
porté, faifenlaifet arodtetemtfet on^at
faattanect ^SntS flil^en; une chose de
peu de c, tvSBS-amotnen ofia.
Considéréj ee, adj. ia part, mit*
tith), a))rtfotttn; tout bien c, !un
taifft t^^9tiTt mietitttSn, (nfuun ott*
taan.
Considérément, adv. a|)tttoiten, ax*
tt>e(ctt>atfedtt.
Considérer, t;. a. miettitt, futfla, ap*
rtfoita; tatfadtaa, ottaa (ufuun; tun^
motttaa, pMH funnia^fa.
Consignatalre, m. ta(teen«ottaia»
(uottantu9«mted, jonta tafteen ra^oja L
muttta uefotaanr Iimne« afiadfa on tuo«
mtttu; fe {onta (uo lan^^iataipara on
m^^tStoItrfi (S^etettt).
Consignation, /. ra^ojen l. muun
tatoaran ndfotun mte^en taltm pane-
minen; tafteen pantn tamara; tama«
ratn (ft^ett&minen mi^i^tfitottffl. — c-s,
pi. caisse des c-s, taïïetu9))an!fi.
Consigne, /. IfteA^ 1. timotnd po^tU
mie^eÏÏe l. ntuuÏÏe mlittrfttt^ll païttaa
nmrtioitfetoatte; fott«are9tt; fotamie^tlïe
annettn fftdf^ olla toarottta afelfln tart'
tumaan; porttiltrinn (innadfa.
Consigner, v. a. patma tafteen, ta{«
fttettamafft; la^ettftft tawarotta mtot)ttt«
toitfl; ftrjottaa fucttefo m^t^tStoilfl lH*
^ett|tdttt tatoaroieta ; ontaa U9ft(t poe«
ttmte^efle; Cqnj panna (oti^areettin; c.
qn à sa porte, fi^fttttt ifnfta flfttSn*
))iittf9, ufodmeno; c. des troupes, fttS'
leii fotamte^et oUmaan toacotOanfa ajei*
fin tarttuntaan; c. en papier, flriot*
taa ntntdtetta»affl; c. q^c en procès-
verbal, liO^taiiriaan tiriottaa.
Consimilitiide, /. famannttf(tf))i)ei
famantaftaifund.
Gonsistanoe, /. itt^me^^, toanKnn^»
tttwet^e, tttlett)nud, (uinue, toa^nntne,
Cons
168
Cous
MKfiittl, (Nrfl^mttif 49« ; (htm.) looliiiif,
axtoo, (nottamnd.
Consistaiit, nte. adj. (en, dam) toou
txL Moonpantn (txï tfi^ta), jo^fa oit
oftna, ofarfi: une terre c-e en bois,
en prés etc.; ))4f9»ttr Ie«ttttt)fi«
CoBsiflter, v. «. (m. doué, à) oSa
istin Pttouteeéta, ominat^nubeltah la
vertu consiste dans on juste muieu;
tout consiste à savoir; la différence
consiste en ce que . . .; oSa jl^tlin o{!d«
ta fofoon|)(uitu; cette maison consis-
te en tant de chambres, pin& talod*
fa on fentoerran ^uonetta.
Consistoire, m. tonfistort.
GonslBtorial, aie, adj. tonlldtorin» ;
lonfl^tortin fnnlutoa.
Consolable, adj. (o^butetta»atfi ma^
boUtneit, lo^butudta toaStaan^ottatoa.
Consolant, nte, adj, lo^buttama,
lo^bnUinen.
Consolatenri triée, 9. lobbnttaia.
Consolatif, ive, adj, t Consolant.
Consolation, /. lo^butu^; t^t^b^ttd'
minett, rau^ottaminen; tormau^, lie^
loit^^.
Consolatoire, adj. (loan^.) to^buSt*
nen.
Console, /. (ta!.) nidfatitoi; pitnï
îoxtïita fetn^^àç; f^eilipd^ttt.
Consoler, tf. a. lo^buttaa.
Consolidant, nte, adj, ia 9, paxan*
iatoa; |)arantama aine.
Consolidation,/, ^aakoan paranta^
minen 1. ))arannu9; too^ipidtnS, ïoa*
fauttaminen; omistud'^oifeuben, toaltio'
toelan koalauttaœtnen.
Consolider^ v. a. iiarantoa (fyia*
looia); tna^mtstaa» matauttaa; c. une
dette, matanttaa xotïîa, mJidrtttil toarat
fea faolettamifeen; c. l'usufruit à la
propriété, ç^bistttft emistnS* }a nau'
ttntO'Otteus.
Consommateur, m. fittttttttitt, td^bel*
Ufeffi, ttw(mtirfi faattaja 1. tetiitt; naut«
tijo, hiluttaia.
Consommation, /. |)dflttanitnen, ttt^'
belltftfp 1. lo^iran faattamtnen; tn«
luttammen, nanttimincn.
Consommé, m. li^alicmir mâtiliemt.
Consommé, ée, adj. ttt^bellincn, ta^*
fUeloinen, ttti^fi'O^imtt.
CiBMittiop, V. «. ptAtm, un^màa,
ttt^beSifeffl faattaa; fulttltoûi nanttia.
Consomptif, iye, adj. ft^Sto^ttatott^
(eiftoatoa. — m. f^Omiynn, f^Sfia ahie.
Consomption, /. fl^Siol^t^d, leiRoiu
minen; fnlntns, meno; (itoett^^tauti
Consonnaaee, /. fointUi ç^bidfointitr
fot»ufotntn.
Consonnant, nte, adj. ^^bisfointni»
loa, fotntniDa.
Consonne, adj. ^^bisfotntuioa. -—
/. ferate, tonfonanti.
Consorts, m. pi ofattifet riita«afla«*
fa, affoimistotmeffa j. n. e«; (fnkD.>
htmiiîianit, la^tolatfet.
Consonde, /. (fasto.) grande c., far^
ian'l^rtti C9ymph^^Uim ofiemalê); pe-
tite C, atantaaU (ajuga); c. royale»
fufonfannuS (ddphimium).
Conspirateur, m. falaltîton talenta»
ia, falaiitttolainen, lo^tnan^anlliia.
Conspiration, /. (apinaltitto, falo*
liitto.
Conspirer, v, n, (à) ^^btétijtt i!ln
iianfetta loarten; Iittt&i|tt)& falaweçfei^
ivLf la^btt falaUittoon, fantnaltittoa
panifia; (luto.) tvatlnttaa i^gbeSfdr ^^
teen fuuntaan. — v, a. ^^besfd tuumtar
(anifia: ils conspirent sa ruine.
Conspuer, v. a. (loan^.) imota, ir«^
toisteUa.
Constable, m. engtantitainen poVt^*
mtes.
Constamment, adv. tftrfa^tamattft,.
mafamtelifesti; ^^tamittaor t^^a; msnt»
tnntattomastt; (ttanb.) ebailematta^
tieitamatta.
Constanoe, /. jiarta^tamattamt^tys, toa*
tamieliftt^d; leStatoly^S, mtttemnS; mie»
lenmaltn; ^tpl^&U^^d-
Constant, nte, adj, iarfa^tamatdn;
altnomainen, lestakoaincn ; koavma, e)»ai*
(ematan.
Constater, v, a, tobi^aa, tobcffl
na&ttaa; «a^toistao.
ConsteUation, /. ta^tiflterd, ta^K»
^erma.
Constellé, ée, adj, (ostrol.) ihm
ta^tififeran maUtte^fa te^t^ 1. f^nti)-
u^t.
Conster, v, imp, M^ba feltottte, il-
mi: il conste de cela.
C0D6
169
Gons
ti^.
.tfoB« /. ^tamM9«r «Sî^
liitlItUUL
Oraifltipatioii, /. um^ttautt, umme,
(Umstiper, v. a. foftttaa nmmette,
vntntiftaa.
Orastitmit, nte, adj. ofaxia oletoar
sntobo^atoa; les parties c-es, aine'
ofot, «mobo^totoat ofat; toaltauttaioa,
mttltiiiiit aita|a; fAAtfiioâ; rassemblée
oe, ia la Constituante,/. fSât^Iotoud
3^aitffa«fa 1789. — m. fen fotovffen
OiMutitaâ, ée, adj. pttnétû9laxtit^Mi
fadtti); foloonf^antn, ofetettn, mtfttrtttt^;
lattdtu; bien ou mal c, ^^loin to*
tomi^antn, fiemitettu.
GoBstitiier, v, a. Q^bt«tettt)ntt oOa
ihi !o!onaifund; Tâme et le corçs
eonstituent l'homme, flein ja ntumid
ly^teenjd otoat i^minen; (qc, dans^.)
c la félicité dans les richesses, piUiA
emulKtfittiben olemait rttfonbe^fa; c.
on en snspidon, ^itdfi e^âluitlon'alai-
foui; se c. en prisonnier, sntantua
mongiffi; c. qn en dépense, faattaa
InitainintfKn; c. en dignité, ofettao
ttirtoan, armoon.
CoBatttntîf, hre, adj. kDatftitatfeftt
fnnluma (j^tin) ; toatftnainen, pàà'afiaU
lïoau
OnatitatioB, /. lotoon^^ano; ofatn
ftStintttnen jârje^t^d lofonaifedfa; tila,
nmobo^tnd, faltaifnud, ruttmttnraten*
an0; ^n^tndlati, ^aSitu^mvoto: ffitt*
M; afetii0, fttSntii; |)aim)tlainett huU
to; mSftrttttmiuen, afettominen; ar-
gent placé en c. de rente, lorfoa
mAnamaan ^anmit ra^ot; — c-s, pi
indrcflfty mero.
OsaiBtitBtîoiiiaire, $. nitben nimt*
t)^, iotfû ^i^tottff^irottt |)aa»tttt«ta hnU
Gonstitatîonnalité, /. ))eru«tit^Iain
aalaifinidr pentôtnffaiHifitud.
Constitiitionnel, elle, adj. ))ern9tit9>
ImUtnaL — #. tiem^tn^Iain jiuoUajla.
Constitiitionnéllement, <i<év. |ieru^
tnfUnttifefti.
OtmaMetMir, adj. ja m. fofoonise'
tAmfi jantttTt.
Oiiatriflttoi, /. MoonkocttttRtttctt.
Constringeni, nte, adj. fofoonmetfl«
ttHI.
Gonstrnotenr, m. ratentaia, taa»afti««
Gomatrttetion, /. tafentamtnen, xa»
tenmtd ; raf ennudtaito ; laitoonrohit*
ntt«; foaioaiK; ofien jKrjitftttminen ta*
fdnmtfe^far fonceffa; faïuin {teIio)n(«
Unen iflriedtUmtnen loufeedfa.
CoBitroire, v. a. ratentaa; toamata;
i<irje«tttd ofat; ittvie«ttttt fanât lieUo^tn
mnlaan.
Constapration, /. tottttnttinen rai^
fau« (natfen).
Constnprer, v. a. mttfinttifedti roif*
tata.
Consnbstantialité, /. (teol.) olennon
>oi\itsitfi, ^%tsiii^ {olmi^^teif^^ben olen^
nodfa.
Consnbstantiel, elle, adj. olqtnim
t^noIeMa ^^benfaltaincn.
Conanl, m. lonfntL
Counilaire, adj. fonfnU', fonfnltn*.
Consulat, m. lonfulatt ; tonfn(inmir«
fa 1. mtrfo^aita.
Consnltant, adj. m. ia t. neumonNr
waan ei itfe toimtttama afiamajaia 1.
IttStâri; aflamaiaialta 1. Itt«tttrilttt nnt-
moa etfittia.
Consultatif, ire, ad^. nen»otteIctoo,
nenoottelemtfedfa ofautnen; voix c-e,
iotta on oifend ottaa ofaa te^fu^t^ni*
\vx, maan et afian rattatfemifeen.
Consultation, /. neumottelemtnen;
afian*aj[aian, Itttttfrin laufnnto 1. nen«
wo; •— c-s, pi. fe ^one ^arlomentii*
fS, midftt ab»otatit nettiDette(iMot;la
chambre des c, ))aif(a, ntidfil tawat*
tiht abkDoIateja neutoottelemi^ta mat*
ten.
Consulter, v. n. It^f^&l. etp nenisoa
ihtita. — V. n. neun^otefla, tedfit^teOa.
Consnltenr, m. c. du saiat-oifiee,
jnma(ttu9'0^in to^tori, jota fiaawi mfttt*
rttfl antamaon laufuntoa io^totin n^«
fon-afiadta.
CoÔBiltrice, /. nenmotteliia.
Consumant, nte, adj. ^tttoittttiott,
taltoaoma.
Consumer, v. a. ^witttttt, f^btt
(efhn. ruoMe rantaa); la(maa (eflm.
fum); tu^tatOr fninttaa. — Se e., v. t.
^ttAittt; tu^taia omatfnutenfo; tunnel-
COBt
170
Cent
(a teciwi)tatft, thrtua; tur^nm iiilttt<
Um 1. menettlltt atbmfx
Contact (et aSnt^wfit), m. ItiUn»,
Gontadin, iiie,/. (loattl^.) maamouSa.
Contagieux, mim, adj, tarttukDai*
men [taubiMa]; tarttumu^ta tetoitttott.
Conti^oii, /. tatttitmud; tarttukoa
tautt, rutto.
ContallIeB, /. pi soies c, to))|Kittd-
Contaminatioii, /. (waitl^.) tattutnd,
faadtutu9.
Contaminer, v. a. tartuttaa, faae«
tnttaa.
Conte, «n. fertomu^, fatu, juttu; c.
gras, tSrfett 1. fiimoton inttu; c. jaune,
c. bleu, c. borgne, c. de vieille, c.
de bonne femme, c. de ma mère
i^oie, c. de peau d'âne, c. de la ci-
gogne, c. à dormir debout, Smm&n*
luoru: c. à rire, It^Miltt^ inttu; c.
fait a plaisir, Intnttnffelfl fertottu
inttu.
Contemplateur, triée, s. mtcttijlii,
ntiettetltitt.
Contemplatif, ire, adj. miettitott,
fi^iott-aattetnen.
Contemj^lation, /. mtettieleminen;
en c, ft^mitn mietteiftn mai^unt; en
c. de, (ioan§.)r fatfoen fii^en, (ntuuu
ottaen.
Contempler, v. a, ia n. mietttâ, tar«
îa^taa, tutfia.
Contemporain, aine, aéb'. ia $. fa*
man«atfuinen; atfafainen.
Contemporaiiéïté, /. faman*atfui'
fttue.
Contempteur (p santi)^), m. i^Ien-
latfoja.
Oontemptible (p ttttntt)))), adj. i^len-
fatfottoma, l^aipa,
Contenanee, /. toeto, tvetoifuue, ata;
afcma, rt)^ti, o(ente, fdl^tSe; (futti.)
|ttmment^mfttt5ml)^e, ta ju; nne canne
sert de c, ît^px fftbeefil faattoa n>a'
toaam^aan ri^^tiin; faire bonne c, ol-
ta ^ttmmenttomiitta, ptfW ti^inenenii.
Contenant, nte, adj. flfaitttmfi.
Contenant, m. flfttlttt.
Contendant, nte, adj. jia $. t^^btfftt
(afiia (tt>iran); lUmottettia.
Contenir, v. a. flfttlt&«, tttfitt&tt; ol'
(a otoltonfa, fif«89Uanfft; «MbMTM, pU
t&&: ^ittittt, tooittaa. — Se e., v. r.
^ilCtttt 1. ^ita ttfeuf tt.
Content, nte, adj. (de) t^^ta^toàu
VLfXU
Contentement, m. t^i^tt^tt&ifi^^e,
midù^fe, bukottue.
Contenter, v. a. t^^b^tt&tt, mxt&tit*
m. — Se c, V. r. (de qo.) t^XflXiVi
i^fin.
Contentieusement, adv. riibaflif eett.
Contentieux, enae, a^. ritban«alai'
uen, ritbettSioii; rlibaUtnen, riitamar
riite(etoft.
Contentif, ive, adj. bandage c, pi*
btttteletoâ 1. fooefa pitftwtt toi^dttn 1.
f&fire.
Contention, / riita, ttieta, iuffa;
tultdtud tuâtttef^dftt; c. d'esprit, mie<
(emânnttt)^.
Contenu, m. fif&US.
Conter, v. a. fertoa, iutcUa; en c.
à qn, en c. de belles, ueloteSa ^ttSm^*
fia, ioutakota jaatttella ifulic; en c à
une femme, {ju^etta mtditi^d^ul^ita
natfelle.
Conterie, /. monenkifet ^aM>amat«
fet iBenetflan lariteoffet.
Contestable, adj. ritban«alatnm,
tDo^taanfanottama.
Contestant, nte, adj. riitapneU oii'
leubedfa.
Contestation, / riita, toadtatt>&itc.
Contester, v. a. rttbéll& maetaan,
fteltiltt.
Conteur, euse, «. lertoia, iuttdiia,
iaartttetiia.
Contexte, m. lirjanflfaitd, tefeti;
eri fo^bon t^^teen fofiiminen ebettiften
ja feuroatoten fandfa.
Contextnre,/. fntoui,Iube;(Uât)ht«
toma, futoud; (faSto.) rafenuus ; (tuto^
aiatueten rafennue tiriaflife^a teo^
fe«fa.
Contignation, /. aludkouoUt, aine»
tue.
Contigu, Centiguë, adj. rajaSe fat»
tutoa, raiatta oIen>a.
Contigiuté, /. raialle fattumincn, ta»
iauao^iuruue.
Continenoe, /. tobtuullifutter fo^tnn*
ben ^tto, itfenftt ^ibfttttoiinen;metot«
fuue, aXa.
Go&t
171
Gont
OontiBtBt, nte, <M^.fo^taiiiEmeit,it'
fafa i^tbttttfimttr ftoci, ptt^af; fièvre
^-e, iil^mittstncii Inntctontù
Gostteflnt, m. ntamtennaa.
Covtfaieiitâl, aie.<u^'.siamterniaan>e
nannemtaa^an fnniutoa.
GtiiEtiiigenee, /. fatinmatfirad, maf^'
bottifnnd.
Contiiigait, nte, adj. fatunnamen,
œa^bonincn; portion c-e, mttiirll'ofa,
-ofsne.
Oeiitmge&t,m. ofitud, ofa; ojUtfomaC*
GoBtiai, ne, adj, ^^tttmtttainen, l^r»
ientmâtUtt, lattoomatim. — m. Mù,
foConainen; — À la oontmne, adv. ajon
Oontinnatenr, m. iatfajia.
Continiiation, /. iatfo, jatfaminen.
Oontmiiel, elle, adj. ^^tttmittaincn,
fefltsmtt, )»ttfittt9»tt.
Contmnelieaient, adu, kj^tttmittaU
feett, ^btenftnftt i. n. c.
Gontumer, v. a. iatîaa, ^ttttt&tt;
(à, de} MU fMUtr te^bii ebeflem. —
tf. n. latntd, |f»tttttt^d; ulottua: cette
G6te continue jusqu'à.
Continuité, /. te^IebmStbn tt)tta«^^-
feue, ti^taiatfoifune, o^mittaifund.
Gontmûment, Continnement, adv.
i^^tâmittatfe^r lalfaatnatta.
Centondant, nte, adj. mnfertawa;
UitattOft ^amottatta.
Gontoiniate, adi. /. médaille c,
«r&e (ait tocm^oia tu)»ama^oia to^oa*
wafia reunutfdla, fontomiati'ra^a.
GontoTSion, /. ittntttretben 1. ittfeuten
loeslotue, w&jmneit^d; tma, tasmo*
ien meulotne, m&ilntelemtnen; t^ilin*
follifet n»tmtin«{iifttnnot
Geatew, m. ^tin, raia^iirir tonturt.
Gontonmé, ée, part, ia €u^. ^tinn*
% raiojcnfa )moleeta oUUtrtttt^ 1. ^ir*
ttttui; wculer mino, tant; (fuin.) teee^
tandt^, raetœ (ttrjlotuetaj>a).
Gonteuner, v, a. mttftrWi 1. ^iir«
tflfi rai^tiritrlonturtt moatane* i. toeie*
tofumaue; faattaa muoboitanfa ia ot«
feelta ofemaltanfa |»ot9; foftttaa toi*
noffi, tt>ettIoffl; ItcttiUi, ttcttMRatfoifla
tetfeiia: c. les douanes. — 8eo., v. r.
tiertaantua, ftert^tt.
Oontraeitant, ste, adj, j[a $, vMï*
(nt^en, tentro^btn tritetott 1. tefiitt, fen«
trioenti.
Cfantraete, adj, {^iop.) fu4>ietnnut.
Gontraoter, v. a. te^b& 1. pmmi
to'dlipuf^t 1. {ittto, r^^t^tt 1. ruwete
liittoon, ^etttkD^i^tent ). n. e.; faattaa
p}iïï(im% ioutua (i^fin): c. une ma-
ladie, des dettes; faaba, omidtaa: c.
une habitude; (Iteliot).) fupidtaa;
toet&K tofoon n&ntttreietii i. m.]. — v.
n. (avec qn) te|^btt tontra^ti 1. tottU)>tt(e.
— Se c., V. r. n>etii^ti)& fotoon \yjivi*
t&reietci i. m.].
Gontraotif, ive, adj. toloontoettttott,
fu)»iétan)a.
Contractile, (uif. iota on ma^olli*
nen loettttt tofoon L fu))ietaa.
Gontraetilité, /. omtnaifund efineee^
fft, etttt fttS kootbaan fuptdtaa 1. foloon«
toet&tt,
Gontraetion, /. foloonmet&mtnen;
fu^ietumtnen, (tyqenn^e (ftetto)).).
Contractuel, elle, adj. Iontra||btnf
tottli^tt^een mutatnen.
Contraotnre, /. i)t(artn foifcutumi^
l«ta; fantett« ia
ittfentefli (tautt).
nen ^li^ii&dtô;
icint&vetefft ia
Gontradietenr, m. toaetaantottittttitt;
madtaaia (otfeubeéfa); c. légitime, aflan*
omainen tiitajpuolt; acte sans c, xîk»
iapVLtixù, tuulu^tamatta annettu |»ttâ«
iU.
Contradiction,/, toadtatuttitde; rtd^
tirtttaifnue.
Contradictoire, adj. ia /. riettriii»
totnen, tuadtalo^tainen; tuomio tange*
tettUr ftttentuin afianomatfia on fnn*
luetettn.
Contradiotoirement, adv. riettrittat«
feeti i. n. c.
Gontraignable, adj. iota moibaan
latu^otofta faattaa tâçtt&m&iin ifin;
c. par corps, iota tt)oibaan n>anleu<'
beua |>atottaa.
Contraindre, v. a. ^à, de/aWe) im*
lottaa; »aitt)ata, a^bi^taa; sa présence
me contraint, (&entt«otonfa loatmaa mt»
nna; cet habit me contraint, tiUntt
maate a^bt^taa mtnua. — Se o., v. r.
mttrifin pxt&m^f ^ifltttt ttfenfA.
Contraint, ainte, adj. kD&Itnttincn^
k9adtenmte(tnen; (uonnoton, e))iikixMNUi,
teeefennelt^; a^btitettu.
Cent
178
Gont
Ontralnte, / ^Ifo; abMtftctta tlla,
a^btdtitd; e^tttoapaud ; ttî»itnnttb^ (tir*
jotuMUNi^fa); (aiianai^affofeino;|)8&«
tM laillife^ta j^afoMa; c. par corps,
nwlfatiianfeubcit tuomio.
Contraire, adj, Tt^tirritainen, toad*
tttitttn, iDa^atttnen; mo^ingollinen. —
Au c, adv. pfiinma^ottt.
Contraire, m. toaetafo^ta; aller au
c. de, isclittild œa^taatt, toadtudtaa.
Contrairement, adv, (à) toofitoïn
pta . . .
Contralto, m. altUttUni (aulu^fa.
Contrapontiste, m. fdtDcItditt, iota
l^l^tom tuntee fontroitunttin.
Contrariant, nte, a^, loa^tatottttQI*
fHn fydnîa^; rUtitiitattten, toa^tuftO'
watneti.
Contrarier, v. a. tottitttttt, fanoa, te^
tu toaetaan; iDa^tu^taa» eetfttt, ^aittaa.
•— Se 0., V. r. 00a te^lenttnftt ri^tiriu
teifet.
Contrariété, /. rittatfnudr tva^a*
fo|ta; toaetn^tudr cdte, battta.
(Contraste, m. iDa^aloçta, ertnta(tat«
Contraster, v. a. (av^e) oKa ihtile
kDO^tofo^tana; i^rfAdti nota (i^tfin),
otta fotoeltnmatta j^tin. ^ v. a, miio«
boftaa madtafo^bof^: ce peintre con-
traste bien les têtes.
Contrat, m. toilli^n^e, liitto, fon«
tra^tt; c. social, ç^tetdninnattincn liit*
to 1. mftli^u^e.
Contrayentenr, m. (loan^.) (ainrit*
îoja.
Contravention,/. Iainrifo9, riftomi*
nen; ^enem|)t ri!o«, îola hinbiu ^o^^
lifin tuomto«a(oan.
dmtrayerra, /. ^enttainen fa«toi,
ionfa inmi ttt^tctdttn m^rl^moa^tn!*
fena.
Contre, pr^p, toodtaan, «adtapttftttt,
litt; j'étais tout c, clin aiioan xoxttt»*
fft. — adv. ptft iPO^toon; je sais c,
nrma ofen ftttt loa^taan. — m. fatfft
wM tooibaan afiata uoetaan tnttittaa ;
le poar et le c, afian mt|9tiU ia von»*
ta^otet; par c, toTn>anrfcf|fi| »aeta»
amoroffl: fiûre c, i^anna ilin tDod"
m (^i^fii).
Contre-ailée, /. fhpnfttçttott.
Cntn^aasiral, m. foulie^wiiiitfR ;
hmtrc<a]intaUn UùtiKi.
Contre-a^Ml, «i. oa«talonfftt (mid*
tailn^a); Imitai efttn^anto(t4titt«f«);
toinen fofooninmi^lianalt (lafanurt^fa,.
Iein«ftt).
Contre-approcheB, /. pL tnaetaoïu
rn^tuffct.
Contre-lialaaoe,/. »a9to)Nmto, maé*'
tapnntiu0.
Contre-balancer, v. a. pitas tafo^i»
no^fOr punnita; kDûdtata» oflo iniiSta'
^atnona.
Contrebande, /. falaluQetud, tnStn*
tierto; ttettett^ tamara; faire la c^ fa^»
lafttljetn^ta ^ariottaa.
Contrebandier, iere, <. tnUintierttt»
ia, faIahtIjettaia;fidIett)ntaioaranlan»
|)itteliia.
en Contre-baa, ad». ^l^cUttt alae«
))atn.
Contre-basse,/, fontrabadfo.
Contre-battene, /. naeto^attcri.
à Coitre*biai8, adv. tjiH aia% un»
rtn ni^fotn.
Contre-boEtant, m. tuiemitnTi.
Contre-bonter, v. a. ratentaa tnnnti
totfette tufeeffl; tnjeto, t^ntttt.
Contre-oalqner, v. a. te^btt toa^ta»^
tntoanf.
Centre-earène, /. ((ai».) fttdltfila 1.
talfo^o^ja faletiéfa.
Contre-earrer, v. a. maéttsdtaa, xx/i^
tqH toa^tadtndtotmttn.
Contre-ebame, m. tta^ta^noituntt»
nen, toa^tataifa.
Contre-diftaiia, ». flfâjintoliftt lofit.
Contre-def, /. mitmetfen ^olmift*
totn oifta^y 1. tiKiffti^odncn ftiot.
Contre-ooenr, m. rauta^KKtnen lona»
xwa» tnli^eftt«fd. — A oontra^eoenr»
adv. tta^ttnmieUfedtt.
Contre-eonp, m. ta(aifin<'Iiiniiia4ii»
to», tolailin-^oufa^bn^, amma^btii;
I^annin tvntnminen fatntetnn ^ailan.
waetaifcSa ^oteOla; (tntD.)nNi^tatDat«
httn^, tafatfi]t»maifatn«; agir par c
sur, iDoihtttaa talaifht infin ^ttflc
Contre-danse,/, rietitanefi, tontra»
tanefi, fattint; fen mnfifi.
Contre-dater, v. a.))anTiatoinaiaii>
to^ttima.
OMitre^édaration, / »aetaftitti|e.
Cont
173
Cont
HtftSft; otta rt^rtibo^ oflto nNiitat«
WUL, fotiit iDttitMni; Kriottaci iBoStit*
MttM mti4nii(at mttttMfittt (oie»««
toon). — 8e e., v. r. ofla riMiriibadfa
itfcttnf& L toiuen toUtanfa madtaon.
GoBtndiBaat, nte, adj. rtMirthaU
«en; UHiêtewttitdfliht ^Ïnia9,
Contredit, m. tooetotottite^ moetottii''
faaominat. — Suis c, €uiv. ksoetooii'
faitoiitatttt,IieIt&m&tttt. — c-s, pi, mue*
tafdttl^ oitattttiL
Geatrée, /. feutu, patttafttitta, mai*
fana.
CSontre-éekange, m. loai^ehte, waiV
te ^ en c., soa^tamuoroon.
Contre-eflért, m. ioa9taanpomtt«tn«,
iiMieiuetns.
Contre-enquête, / tittfinto, jota rit'
tn^ttoK potttt toineen toifen rtito^o-
ta tntmitoa btmotatfenfa.
'Contre-épreuve, /. fuioa 1. fiUrro^,
fêla on tetnettn toifceta xotxdtfûtâ paï*
netneta rnwaeta; SSne^n^ maeta^e^bo*
tnffeOta.
Gontre-éprenTor, v. a. ottaa meref'
feftft tiainetneta tnttmdta toinen huoa.
Oontre-espalier, m. )ienfae«atban
nNâta^nefincn iienfae^atto.
Contrefaçon, /. lumaton lalun L
a^ ninfaamtnen; (uuMUon nmfadma
L ntntaama; (a»aton |»ametnn ftrian
teiitttnitfttn iiainaminen, iiUft^nanta.
ContrefliMtenr, m. lutoatta ^tnat-
taja, toietamtfttn ^ainottoia.
Gontrefaetûm, /. Intoaton toteianit''
fcm iNonattunincn; rol^oiett, mottio^a*
l^rien, ntntcftmen mulaaminen 1. kotttt'
TCtttfinitncn.
Contraliiiire, v. a. ittUteM, ofoteOar
nndBta; olla oConananfo, otta ntnlo; te-
cObnndUi, nmnttoa toifenlatf cffl; tofUa^
tift^ nmenioa; (ntsattomoett nmfata
L noinattoa. — Se e., v. r. tcceta'
scUt
OMitreftdflenr, m. ittltttettift, ofot«
Ifftia, nudaaia.
Ootttreft dt, te, ad}, tnkooton, rantOr
Tttteotnnnt*
Contre-fenètre, /. flf&iinottfet laflt;
li^lnnlln.
Coitre-fea, m. tnlentoarioetin.
Contre-flohe, f. tnti, tn^nU, pMti.
Gentee^tneiie, /. tooitoînont, mae-
tafonffn.
Costre-foreM, /. pi ttitétaan»k9ai«
tuttottat tootmat.
Contre«foit, «i. tnetn^ntnnn; nifte,
n^te^nu; nmort^arionteen fiton^aoca.
Oestre-ftigae, /. bntrafnaa (mn|l«
(Ufa).
Contre-gage, m. panttt, loaettne»
Contre*gaîde, m. fe wtctamtei ta-
^ate^taadfa, iofa pana ttUfiriat fttla»>
tettaua^ta tnttadta ia ^fieadta.
Contre-gftrde, /. baftionin nttoiDa'
metnffet.
Gontre-hneher, v. a. koetttft n^timii*
koojla ttation tnnunentaniifetfl ttoefi*
pHrroffe9fa.
Confere-luiohnre,/. rietttoiitDQt mae«
fi)>ttrroIfe8fa.
Contre'liant, adv. ala^olta t^lMMin.
Contre-indiention, /. Oaai.) mreet,
iotben tttl^ben tttl^tt oOa tât^ttttmttttft
Ittttmttttr mitt& mn»ta oiretdta motfl
^&ttttaa foliitoiffl*
Contre-jonr, m. paitîa, iota on »a««
to^ttttttt ^&iwtttt L waloa, {it9utoa(o,
toaeta«'))tttmtt. — - Â c, adv. ttaOta^tti*
kottân; ttttftrtteftt koatoofa.
Contre-latte, /. ruobe tiitt» 1. linO^i
folitti-taton alla.
Contre-latter, v. a. ruotetda warue*
tao, |)anna ruoteet.
Contre-lettre, /. aflaliria, iota fu-
moo ebettifen; iDa^ta-ioetfafirja.
Contre-miûtre, m. te^toan meOtact,
tottenlaitftia; ^uriemeetari ((aimadfa).
Contremandement, m. madtafttofl),
fielto.
Contremander, v. a. antaa moito*
mt^, fiettttft pù\9, te^b& annetnt m*
f^t mitttttbmiffi.
Contre-nutfefae, /. maetamarofl, ta*
laijin mavefhnnien.
Contre-marée, /. tafatndoa; fph
fttttnnbtttnen (nobe ia nmoCft
Contre^marqne, /. vaetanterffi.
Centre-marqner, v. a. pmma toae*
tamerfft.
Contre-mine,/. toaota«nttna; loao-
talonRtt.
Oontre^miner, v. a. n>aeta«mtnoifla
toatnotaa.
Cont
174
GODt
OontM^ndaeiir, m. toctto-tniiifl» iau
toaia.
Contre-mont, adv. (moni^.) mo^ta*
mttlett; à c, tvadtaroirtaan.
Contre-mot, m. mnutettn tnimnif ana.
Contre-mnr, m. txiiemnnri.
Contre-mnrer, v. a. te^btt tniemnnri.
Contre-ordre, m. iDa^tcKidf^; font-
ra-orbeti
Contre-onyertnre,/. (tHHt) ^aatoan
anfaifeininen fimulta mflr'ttn tottJi«tStni«
Contre-partie, /. toa^tafttioel, toi'
ntn bietanti mnftfUfa; (turo.) iDû^ta-
riitaineit midipibe 1. i^xiMûmà.
Contre-perœr, v. a. (tf »idttttt roadta-
))att«ttt.
à Contre-pèoe, adv. faman^ainoi*
fe«a.
CoEtre-peeer, v. a. toadtata ))ainod«
fa, 00a »a«ta))atnona; otta toertainen.
•— Se e., V. r. olla toinen totfenfa mer»
tahien; f^ainodfa waétata totneit totfel-
(mfa.
Contre-pied, m. tafaiâlti; prendre
le c, ajcua talajttrftS; ajclla pttintoae-
tatfeen fuuntaan; (luto.) madtato^ta.
Gontre-p[leige, m. talaufftn tafaajia;
kDoOtatalaajio.
Contre-pleiger, v. a. toimtttaa ta»
fond 1. watnnd tafantfedta.
Contre-poidB, m. wa9ta|)aino; nno-
raflattttoijttn nii))papuit; feaoni)nntti.
Contre-poil, m. toa^tafarmaan oie-
ma pnolt; à c, ivadtafarmaan; (fum.)
tafa^eroifeett.
Contre-point, m. fontrapunfti mnfi'
fiofa.
Contre-pointer, v. a. neuloar tifata
noicmmtn ^tsolin; afettaa paitm paU
ttxïa toaetaan;(fnio.) ma^tn^tao, wad-
taanfanoo.
Contre-poison, m. koostami^rfr^.
Contre-porte,/, fa^benfcrtatnen omi,
fiftt»o»i; unnan fttounortti.
Contre-porter, f. Colporter.
Contre-portonr, t Câportenr.
Contre-peser, v, a. pcama 1. ^xfou
iaa tottttrin tan^^a'firiot^in.
Contre-poseor, m. mnurattn 1. tt-
men^affùaian ai^ntt.
CŒtre-podtieii,/ mttftrtn firjotta-
minen taup^Kifirjoi^in.
Cwtn-pNjet, m. t0a#t»«|tei«<.
Contre-propoB. m. fnffela 1. wifldi
maetouO; toa^tattineR midi^ibe 1. lan^
fimto, tt^o^tatthtcn c^otisd.
Contre-qnille,/. fasiiftla, taIta^o(i<i.
Contre-réTolniion, / toa^tahtœone^
ttoSta^rettoIntiom.
Contre-réyolitionnjure, ad^, ia «. fc^
iola lanftii maitatnmottita.
Contre-ronde, /. toinen toa^bin tar>
laitue.
Contre-mee, /. »a6tatuie 1. fonRiu
Contre-saint, m. ((otm.) terme^b^S'
am^umifelle loaetanifelfi am|)nmtneit.
Contresoaipe, /. mattiloiiiMiitnon
nlod|»ttin taltto filon; latettu 1. fnoieltn.
fttk)tttkDtt toaSin ulfo^noleflo.
Contresoarper, v. a, (ontredfat^ifla
toant^taa.
Contre-seel, m. finettir jola loirlatnii^
na^fa |)annaan aftalirjoia p^bistftnribi
nau^on litttt^to.
Contre-Boeller, v. a. ta^btstttft afia^
fitîat finetiOtt.
Contre-seing, m. madtafttiotns.
Contre-sens, m. tDttttTttmie(tr nnrjo'
mieli, ))<lintDa9tainen mieli 1. !&fttttS;
nucia^noli; tottttrft ta|o; à e. taxa*
peroifeéti, nnriiii nnrtntofMiifeStt, lotti»
rttittt ta^olta.
Contre-signal, m. mastamcrffi, ficli>
tofttSfQ.
Contre-signataire, m. nimdltt ani^
toistaja.
Contre-signer, v. a. nimettftnfft mdf^
mistaa 1. mastanriottaa.
Contre-taille, /. ristiioittoat nurt»
!t|»tinotfeefa.
Contre-temps, m. armaamaton este
1. toaStotnMtJiœinen; fo|nmaton otta,
Î^a^a aila. — À e.^ adv. fo^imattomoStt,
o^tmattomafla aïoQa.
Contre-tenant, m. loastnstaia tnr*
nane^elifftt.
Contre-tenir, v. a. koafaraHa tacts
alta ^ttin, bm ^WtlMiaiit (l^Ubdto.
Contre-tirer, v. a. ottoa hnoona
fiainamofla «ereffdttt )»atnettna htiiMi«,
uSta mastaan; ottaa topia fniooaffeits
Ifl^ifunttatoaSe papaiVit,
Contre-tranehée, /. faartotai»H|
iota ^iritet^ taittmtoat ))itnttttiift oas»
taon.
Cont
175
Conv
Gfmtrerallitioii^.toanitud, jota p^
tittSiftt tcttiottt ^tintctt^jfl tooitoiui.
Omtrenrauitt, nie, «. ttffoja.
OontieYeiiir, v. n, (à qe,) riftoû
)fin tta^taaiu
Contrevent, m. affuttanfnnffu; tnu*
Irnfnoia.
Gentrerenter, v. a. tueta tuufta toa^*
taan.
Contre-Yérité, /. pul^c 1. laufunto,
jola on ))(liiuoadtoln fitd, mittt mieti'
Uiàn, itlm, ironta.
Crâitre-Yiolon, m. fontrabadfo.
Contre-YiBite, /. nufi (atfelmud toi*
fea rtitoimoleu |)tt&inSnfatfe)[muIfen fu«
rnooinifctli
Contribuable, <. ioeron«a(atnen, toe*
rolltnnt.
Contribner, tr. n. t'a, jxmri amut«
lanfa cbidttttt, ebe^anttaa: matfaa 1.
fuorittaa toeroja; maffaa |)alotoetoa n)i«
^oflifcHe.
Centribntaire, adj, iù «. tocron-atat"
aoL
Cmtribntîi; iye, ad}, toeron*, mero^,
rôle c-e^ ttcrolndteio; portion c-e,
ofnne loerot^fo.
Contribution, /. toero, nloetelo; c.
foncière, maaiocro; c. personnelle,
^cnfira^a; (^alowero, ^atfomero; (loKt)
c an marc le franc, toeltojien mttfilla
fnl^bû0ifc«ti iûcttatoa ^eftt.
ContriBter, v. a. furettaa, ^nolettaa.
Contrit, ite, aâj. latntoatnen, for«
tettn; fnruKinen, ^noli^htnut, alalulot*
CniMtion,/. {atttmui,fatnmn9ttt«fa,
f^bftmen fortnmud.
Cnitrdlê, m. tQa4ta(uctte(o, wa4ta«
firja oifeafft toertatlemt^ta toorten; maa*
rtidiito, fontred, fontrotSrin wirfa; ton*
trolimerfft fnOaifa ja ^obca^fa; (on»
troUvirefto; nieelnettefo, çenfilnettdo,
torla^tni, fKmftttfi^to.
Contrôler, v. a. fiittttt toaitalnette*
loa, maetafirjaa; pittta {Umftlia, tar(a««
ten, totttrolevattt; panaa fontroUmerffi
fnltoan ja §o))eaan; (Tuw.) moittia,
ftttHO.
Contrôlenr, m. tonttoittrt; ran«fa«
laietai |itin«fictt talonbta-l^ilaio; tAtti»
f0|)t(ietin toadtaan ottaja.
Contrttenr, enne, m. ja /. moittlio,
fStttjtt, mi^Mitt.
Controoyer, v, a. fe^itttttt fofoon,
ttwle^beïïa.
ControverBjB, /. o^nnt tiieto 1.
tottttdd jodtatin oinee^ta 1. o)mi(tt)>^
teeeta; poltmitu
Contreveraè, ée, ad}, wttitdtfen'atai»
nen.
OontroToraiBte, m. jota fcltoinftji
»tttt5!fen^laifet o)ihiIa|»|)aIeet
Contomaee, /. t9tttt»n ^oitfjflttmi*
nen otienbeéta.
Contnmaoer, v. a. antaa ^ttStOi toU
fen rtitat^nolen pox9oUt9^a.
Gontnmaz, Contnniaee, aéU, ja <.
e«teettttinfl«ti ot!eubc«to toot«iaant)t
Contamélie, /. (man^.) folmond.
Contns, nse, ad}, m^jottu, fatntettn.
Contadon,/. rubjewamma, nt^ja^
bn9, furtoau^, tavttçb^Mamma,
Contusionner, v. a. (ivan^.)r ^V
joa, furmaidta.
Convaineant, nte, adj, niafnntta»a,
fiatottama ndfomaan.
Convainere, v. a. mahinttaa, nmr»
mvnttaa, faoba n^fomaan.
Convaleeeenee, /. toifjumincn, (mu
rantnmtnen.
ConTalesoent, nte, o^f. ja #. toû
))n»a, parantuttia.
Convenable, adj, (à) foniMaJotoe'
(tad; mntatoa, fdroollinen, ç^ttbt^uinen.
Convenablement, adv. fofiitDaeti j.
n. e.
Convenanee, /. t^^bennmfaifutte, ^^«
tttfotntttifuue; fo^tunStfaner foj)imaw
fnnd, fomdioifane (ttti^tQffeeftt); mmo^
Convenant, m. entinen if^tceb^ttrie*
ten Uitto etottanniefa,
Convenant, nte, ad}, t Convenable.
Convenir, v. n, (a))nko. être) oQa
t^^ttt mieltS; fnoetna, ^la (jetftn <!•);
mi)8ttttttt, tnnnndtaa (de qe,); fowet»
tnor fo^ta b4teen(a»inftnfanefa);(a|mn).
avûir) \iip\a, Mmata, ùUa mielecn, oQo
fotoelia^ (à an, à qc), — Se C., v. r,
toinen totfdunfa foina; fomeltuo ^b*
tecn;— v, ùnp, fo^iti, f&^, on fo)oen«
aeta, ^ab^Oim.
Conv
176
Conv
C to Tiat to ilai «• folaiittii 1. ftÉKcttti
tetou9.
CkuiYmitîeii, / foioiitto, liitto, e^to,
nSli^ul^e; lonmentt; c. nationale, latt"
fd£Moittoentt 9l«itMa«fa; c. de ma-
riage, tiatmo'el^bot; de c, ^leifeen fno^
tumuffeen 1. mi^ëiiti^mtfeen ptxn»Mtn:
monnaie de c.
GonventioBnel, elle a^, mi^Snt^mt*
fcen, fnodtsmntfeen ptxnêttttu, toan»
îan taioan mulatnen, mtelttoaltainen.
•^ m. ranelalaifen timttienttit ittfca.
Gonventionnellement, adv. fnoettt*
mittfe9ta, toonl^an tawatt muftian, mie*
UiDaltaife^ti.
Conventoalité, f. Inoetari^eldmtt;
(uodtariiïtfune.
Gonyeniaél, elle, adj, ino^tmn»,
(ttû^tari*.— «I. (uo0tarth>eli.
OoBFentnellement, adu. Iuoetorin«
faItaHe«tt, I»o«tttTtmatfeeti
Gonvemnee, /. i^^teen ^t«teefen k)^'
ti^mtneit. nil^ba tottivan fiiunta t^^»
«Se; c. électrique, f(l&t5fateibe& fumita
CkmTensent, nte, adj. famoan pi»'
teefen fttunniteitu; tottitn totfeenfa
^in loltetoa.
GonTerger, v, n. tttkybtt famoan
litfteefàt ^fiUtn [otimeietal.
GonyeTS, ene, adj. frère c. péU
iDdtio'miinKi; soeor c-e, paUmïia*
nunna.
GonTenable, adj. feuraSutcn, fenra*
attdtnctt.
CkmYOTsation, /. fan^o^it^e, pûîu
nûiminen, ^adtelu.
OonyeneMi, m. m^tt^nia^on fanfl.
Converser, v. n. (avêe) ^o^tetta,
«laltnoita, fandla; (fiûo.) iittiUi lone*
altti^ntttt ; (f otam.) f d&nt^tt.
Oonvoraible, adj. f . Craivertible.
Oonversion, /. mtmttmittnnir muu»
toe, Mtlcttt^; (fotom.) Idfiatt; ffittn*
tJ^mtf»; c des rentes, ïoûan, for on
miœttaminat lorfeammalfi 1. alf^i*
fcnuiuiffi.
OoBverao, m. ((oiko.) tfonmadtoit jla
foKamaetoit tofililUi oictoa tila lai-
monlonnelKa.
Converti, ie, adj. ta pari, mttuttu*
sntr koat^bettu; fdttntijnl^t; nouveau c,
nouvelle c-e, ddtent&tol^itt^t, (irofel^tt.
Coftverfcible, aij. mo^MliMtt ««ut*
taa 1. tnuuttuar iota tooi mai^toa 1.
ttttnttttt.
CMLvertir, v. a. mnuttoa, lotiV
taa; uubettanfa fulattao, «nbc^tonfa
mlyntdttt 1. ra^aCfi (ttSbtt; (eu».) mat'
tu. — Se 0., V. r. fttttnt^tt.
GonvertiflBement, m. muattuminen,
muuttaminm, loatl^tamtnen; fulattami*
nen, uubeotanfa m^Qttâttmmm.
Convertisseur, m. la&ntttiS, Id&ii'
tliià*pappi.
Convexe, adj. îupta, tvLpttOf te^IerS,
ml^fetoS, tmfhi'muototnen,
Convexe-Convexe, adj. tnolemmin
^uoltn tvipta.
Convexité,/. tu^en9.
Conviction, / toahiutuO, koalotua
uolo; tobiotufflOa kooittaminen 1. 1tto«
tnineu.
Convié, m. p^^bett^ loierad.
Convier, v. a. (à) pti^iM mteraafft;
ttt^Mir faattaa, toaatta; (îmo.) Itt^ot*
taa, t^H^ttfttt.
Convive, m. ja /. toB^tatum))^ant.
Convocation,/, fofoonfutfnmue.
Convoi, m. ruumtinj[aattô, ruttmtiii«
foattojat; fatt^))aIaimoia fuoidcmlfttt
tuorten fouttama fotalaikuo 1. (atiuatto,
fuoieltialatkoa; muonaluormaoto fno»
ieluomttlincnftt.
Covoiement, I. Convoyement
Convoitable, adj. (toan(.) toimot'
toioa, fuotatoa.
Convoiter, v. a. tMtiH, ^l^tiUi, iU
mota.
Convoitenx, euae, adj. (ttHut^.) ^
tad, lOriae, f^nta^.
Convoitise^. Ittrlf&^O, ^ettauO, l^n*
Convoler, v. n, en secondes noces,
natba totOtamtfeen.
CenvoLité, 6e, adj. loIooufS&rtttiy.
Convoquer, v. a. {vtfua fotoon.
Convoyement, m. faoieIttefoattOr fo»*
moi.
Convoyer, v. a. fnoieUiaua^ i»tttt«
jana faottaa, foumoietato.
Coavoyear, m. fuoietiia* 1. UNiTtija'
latUMi^ foniooilaittNU
Cravnlsé, ée, adj. f uonentoetoo, 4iute«
tnttaia«'tautia faira^tatoa.
Convnlsit ive, adj. ))ut0tuttttimi,
|>tiigottaipar Ko&to^tSkoS, ioaûiof(çllt«
Conv
177
Coqu
iieii,fuoneitVDcbon4c4)atnen;))ttt9ttttttdtar
loahiodta toaifuttaiDO.
GonYidsioii, /. ^ixt^tutud, toaiito^,
:|»uigotu9, fttonemoeto.
GoBViilaioiinaire, adj, fuonentoetoa,
)midtutudta, wamoêta fairadtama. —
m. (enge]ltfi9f& afiot9fa f^aatott^ia, jola
jouhiu ^a(tioi|tn.
Gomnilsioiuier, v. n. Se Convnlsi-
oaner, v. r. (imal.) jouttta (aUtot^itt;
ii1IUt^&.
ConTolsioimiste, m. !. Convulsion-
naire.
dmjze, I. Gonise.
Cooblîgé , m. f andf otoeîmoUtnen ,
^nntt totfen landfa i^Ttn tvetmotettu.
Goopérateur, trice, #. t^5(umt>))ant;
Goopératioii, / ^^tetfe^ti n>atftttta«
mtneit 1. t^Bdlentelemmen.
Coopérer, v. ». (à) oÏÏa akouQtnen,
Cooptation, /. [euratt iâfeneffl toa*
Ittfesitnen.
Coopter, V. a. toalita i&feneT|i feu<
taon, tatoattifia fttttntBiftttoubattamotta.
Coordination, /. jdrie^tttmtnen, ittr*
jeet^.
Coordonner, v. a. i{lriedt(l&, afet»
loa tartotutfen mutaifeen ittriedt^lfeen.
Coordonnées,/ pi {tiûiop.) rtnnad«
tetut (oufect.
Copàhn, m. {o^at«6a(fatnt.
€opal, m. Io))aIt«aumntt.
Copartageant, nte, adj, ia s. ofal*
linen.
Gopartacer, v. a. ialaa jfun totfen
lanefa. — Se o., v. r. ialaa ledlenttnfii.
Copayer (ay=:ai), m. !o][»at«puu.
Copean, m. (aetu, ^Sl^tSniaetu; yin
de c, kvttm, iota on ^9l9(ttn«Ia9tuttta fel*
fe^tett^.
Copock, t Kopeck.
Copermittant, m. ^engefitnen toxxta*
«ici, jota totfen Ian9fa tnai^ettaa iotr«
fa^ainaa.
CopliOBe,/. ^eiRol^ermotfttubedta f Qn*
tlfid^t funtoud.
Oôphte, f. Copte.
Copie, / Ioj)ia, jilIiennSd, ^ametta*
nwf^atkpottu lafiHriotue; c. ûpirée.fo*
}fia 1. iatiennft^, ioTa on nttn tanoin
te^t^, ettS aifttteolfen loiirteetfin fiina
IS^t^mttt.
Copier, v. a. Io)»toita, ittlientâtt; mu«
lata; ofotetta, mattta.
GopienBement, adv. runfaa^ttr t^U
tttft^atttfe^ti.
Copienx, ense, adj. runfad, ^ItttA)l«
(tttnen.
Copiste, m. !o)»tottftia, ittliettetiitt,
mufaajar tnatïtia.
Coprenenr, t». fandfatoouraaia.
Copropriétaire, m. {an«fa«omtdtaia.
Copter, V, a. ))auluttaar Ift^tttii.
Copnlatif, iye, adj. (txtUop,) t^m^*
tdtutttnen.
Copulation, /. c. charnelle, ti^aiït^
nen ^^bidt^d.
CopnlatiTe,/. (tte(to)).)^^bi«t^efana.
Copule,/. (lielio^.) tofiuta.
Coq, m. luffo; U)itrt; firlonluflo,
(fukP.) (eittari, mal^taja, ma^bttlt; coq
dinde (q et ttttnn^), lalCIuna.
Coq-à-rftne, m. jinoru, (oru, I8r:|>btt)«.
Coqnard, m. naï9*uxo9, !ei(tari; I9r«
))9ttertiii.
Coqnfttre, m. ^ttoU(a][»uunt.
Coque, / htori [munan, plMxnHn,
manteïitt j. n. e.); fiemenïota, fiemen*
tu^pi; ntabon(oi»^a; fllttimabon Io«
(ongt; latmanmnfo; oetifs à la c. îo^
lonaifino letteti^t miinat
Coqueeigme, / SmmSnjuoru, ionta^
toia.
Coquelieoq, m. luTfufiifuu.
Coquelicot, m. untfuffa, loalmu (pa*
paver rhoea»).
Coqueliner, v. ». fiefua, laulaa [ht-
foetal.
Coquelonrde, / faenrtlmiir ttteffb
(aneuMne pulsatUla),
Coqueliiehe, / pUfiïnt, fabe^u|)^u;
temmiffi, ïemmettjinen; ^finïu, tul!u'^«W.
Coqueluolion, m. txU mtt^&inen pU*
^ine.
Coquemar,!». iDebentSmntttQ9«][»annu.
Coquereau, m. to&^ttinen ^urft
Coquerelles, / pi tuteentumattomat
^&bfinSt.
Coqueret, m. iuutalai^ttrfiffa (phy
êolis alkekêngi),
Coquerico, m. tuffufittuu.
Coqueriquer, v. n. Itefuar (autaa
[tufo«ta].
n
Coqu
178
Cord
GoqneroB, m. hittnfeiu toft^fl^fa
Coquet, m. cra« tott^ttinen iotualn9.
Coquet, ette, cuij. mielieteletott, ivei»
ftetelnott; fuofion^âithien.
Coqneter, v. n. mielteteUfl, mcitt^"
tefla.
Coquetier, m. mutto' ia tonatait^'
p\a9; niuitafn^)»i.
Coquetterie,/, ntielietelemiiieii, met»
ft9te(etntnen.
Coqitillftge, m. ntttittfenattti, Utu
lûtfen ftthtnn funlntoot eittnmt; nilftit«
lengttn tuort; teoffet nillinfengttii tuo*
rieto.
Coqvillart, m. fota, joefa on tott»
^aifîa nttfintengiin Inoria fcaefo.
Coquille, /. nAKnfengttn, !oteIoifen
fttOTt; t^titt mvman 1. ^a^hnttnfnori;
ttdoforwa; lattnunan fanRi 1. toftiifU
))annu; tueft^ietnimen oettniauta toatt*
mxtffa; ^otnnlieri 1. rSt^ttt; ntttinfnigttn
mnotoifet lonOtntfet ralennutfl^a;
ittnttt 1. ^ottnin luhiefa; mic!an )ionfi;
mttttrtt {triaiit patno^fa ; or en c, hxU
Coqnllleaz, euse, adj. ntttinlenfitt
të^fi, nttftnleng&n fetotnen.
Coquilller, m. Moetma nttlinknfitt.
Coqnillier, ière, adj. fanotaan tu
wtdtft, iûtdfaontimett^nettauttfinkntitt.
Coqidn, ine, t. lomutr wetiart, il!i0,
rtikoio; weititfa; ^yelYurt; poxtto.
CoqiiB, ine, adi. fonnamatnen, tlfett,
rictaO, it^taO; métier c, vie c-e,t^^«
iantotmittajan mirto 1. eittmft.
CoquinalUe, /. irotoe roietoiofitt.
Coquiner, v. n. elëil iretaaett
Coqninerie, /. fonnont^S, foirantun.
Coqninet, m. loeitilfa.
Coquiole, / (faon.) a^o«nata (/»••
tuea omma) ; ufottlattva (avena/eOua).
Cor, M. tOTiDt, foittotomt, metfS«'
ti)etoi:tt)t;tDQrpaanUiIa.— À e. et à ori,
adv. fnnteOa melvfla, faitin mofomtn.
Coraeite, /. L fiélemnite.
Corail, m, loirolli; c de jardin, cO'
l^anjan j^iippuri; coraux, pi iOTaniIo!o«
tlma,
Coraiguee, / pi foratttfet Coma*
xtntaat
Corailler, v. «. foiRna [forpieta];
ptjQtâtt {oraffeia.
Coraillère, Ceraillerio, / forofli^
ptjtmtiil marten toaru^tcttu ipurfi.
Corailleur, m. (oraKin p^^ti&jJL
Corallin, lue, ad}, forauinfauttincn»
loTûClinwftritten.
Coralliue,/. loratttfammat.
Coralloïde, adj. (oraKinmuototnen.
-— /. (^taéxo.) fyimma^ivLWCÏ (dmtaria) ;
eroO iâtal&n lait. — m. txU puunfat'
tatncn merlta^mt.
Coran, Koran, Choran, Alooran,«i.
îoxanï, ntu^amebtlateten p\i^ roo^
mattu.
Corassin, m. tonxï, ruutana.
Corbeau, m. forppi; ^aubanlatmaia
Tuton atlana; ni^Iafmi 1. Mrfl; cntraue*
ffafa, tdtu^ata; tft^tififeron nimi ete«
tttftaë taimaolla.
Corbeille, / tùppa, !S{iIo))4)a ; tjH*
ittn Tt^(a«(Q^at; fttifaIop))a; ^ebelmfl^
toppa: wattilûppa.
CorDeiUée,/. {opaUtnen.
Corbillard, m. (ennen) tfo pooti*
iaaia, jofa hxifi $artfin ja GorbeilHn
wttaaa; (n^t^ttën) funttt S^etutta*»
tuât koaunut; ntumttnmaunnt; (owin
t^QtfttDaunnt.
Corbillat, m. forptnpotfanen.
Corbillon, m. toft^ttinen ftppa; erftf
leilft (foppaftïïa olo).
Corbin, m. !orp^t;becdec.,te|)intne'
fara 1. fafara, feûtn touRn; fatarafeppt.
Corbleu, !. Morbleu.
Coreelet, I. Corselet.
Cordage, m. tontoieto; Idt^fi; (arto*
ien mittane f^Uttttin; c blanc, ter*
moamattomat tounoit
Cordager, v. n. punoa touioia.
Corde, /. toutot, tSuft, nuora, (tina;
^ttt&mte»nuota, ^irflpuu; pclinftelt;
nnottt, ftttoel, ttttnt, afforbt; lanta (!an«
lao^fa) : fitmar toabue: j&nne (ioufeefo);
balYofiili, fuUmttta baifoja martm; htm
(leHoefa); Corba (drfelte»); (Ittfit)
ittntttrcoi ptngotu^; c. à îeu, fi^ttytin»
iuttttti; tabac en c, ruSatùpaRa ;
cet habit montre la c, loaate on
htlanut. ettS (angat nttt^tottt
Corde, ée, adj. iapari pttuottn,fttie*
ttiti9, lxtxxttti9; mitattu [Moi^aj.
Cordeau, m. ptinia, nijSrtr mttta*
n^ttti; &tttane!5l){i (iolla alnlfct ^tna*
taon pitfin jolco).
Cord
179
Corn
Gordeler, v. a. ))a(mifoita.
Cordelette,/. n^Sri, nuora; xtuoran»
pStIâ.
Ck)rdelier, m.ftQitfid(ani»munni;Tor»
beliertHutuin ittfen (rai(9fa(atfen roaU
knlntnoutfen aifana).
Cordelière,/, franft^tanùnnnna; fol»
muineii faulari^ina; foimntnett nuora»
Cordelle,/ »ar|)))au«f9Qft.
Corder, v, a, ^unoa, fiiUtfia (fS^ttd);
l]St)tt&d, niota ituoraICa, n^5rtuii, (an*
gallû; latoa ^atfoia f^Umtttaan; pu*
noa tupatfaa. — Se c., v. r. ttert^tt,
pnnoutm.
Corderie, /. I9^ptel^ba«; Ut^fipunou^*
rata.
Cordial, aie, adj. f^bdntd ma^tDt9«
to»a; f^btttneSinen.
Cordialement, adv. fDbttmelIifceti.
Cordial, m. f^bftmtn n^t^ti; f^bttntfl
»a^n)t0toma (ftftte.
Cordialité, /. fi)bttmetti[^^«.
Cordier, m. Uijbeit^imoia.
Cordiforme, oclr- ^erttamainen; f^tv
ta^tatoo.
CordiUaa, m. erM tarlea fongad.
Cordille, m. nuori malritti.
Cordon, m. ftttt, ^unoe (tonoiefa);
n^9n, lierre, rtl^ma; td^tinan^a ; nno«
raœ^S (mnnffien) ; ^atnnri6ma;{i(ftU
Tt^nta (îurfinntaaefa) ; rennner fe^tt,
(iiâta, manne jnltn igm^iirilUi; faarto*
jana, fotamieeforbongi; c. bleu, fini'
nen nou^, rttari finifcEâ naul^tta;
(fttto.) oiioa feittttitt; c. rouse, punatnen
nau^a, fit^l^iiu Subtoigin tal^ben rttari.
Cordonner, v. a, pnuoa, fttidtaa, paU
mtfoita; reunottaa raiala))))aleet.
Cordonnier, m. fnutari.
Cordonan, .m. !arbnani.
Cordonanier, m. farbuanin toatmi^*
taja.
Corée, !. Chorée.
Co-rég^ee,/. tandfa^aHitud, {andfa*
(aUttfemtnen.
Co-réffent, nte, «. lanêfa^allitfijia.
Co-reDgionnaire, m. ia /. ^ffi'Udf o«
ïainen; udfoniven 1. fifar.
Coriace, adj. fitfea.
Coriace, ée, adj. na^fantainen.
Coriaire, adj. parlitne^atnetta fifttl'
tâ»&.
Coriambe, !. Ghoriambe.
Coriandre,/, forianberi.
Coris, !. Gauris.
Corlien, f. Courlis.
Corme,/ pt^Iajanmarja.
Cormier, m. pxfilaia; c. de Laponie,
oro^t^taia.
Cormoran, m. mertmetfo.
Cornac^ m. etefantin«aj[aia.
Cornaline, / fameolt.
Comard, m. ja <xdj. t Cocu.
Corne,/ farwi, fatuio ; ^aimentorU)i ;
fenfiiformt ; reuna, f ttrft, tulma ; c. de
cerf, ^irtuenfartoi teofflin ffi^tett^nd;
c. d'abondance, runfauben farroi; (tin*
not.) ouvrages à c., fartoimarue^'
tnffet.
Corné, ée, adj. fartpeiïtnen.
Cornée, /. fartotfaltoo (fKmfidftt).
ComeiUard, m. »aritfen))ottanen.
Corneille, / marie; (!aen).) ranta*
aipi, fuidntan^eintt (îyrimaehia).
Comement, m. fortoain Rumina.
Cornemuse,/ faffi))ittt, raffopiïïi.
Corner, v. n. pnl^oltaa 1. tottottaa
tormeen, tormeta; |>n^ua ^n^etortoeSa,
tbm)|rtll&; ^umieta (formtdfa); tutta
tomuifelta. — v. a. aiattelemattomaett
lemitttttt ^ul^ua, tterto^ul^etta.
Cornet, m. torwinen, œttl^iiinen mad»
Ittormt, (utfnri; Tnulotorroi; ][»nl^etorttn;
(afti^omo, (ttff itSrttS; Iu))))artnfartot; pu
taxif jodfa no))^afet ratuietetaan ; pa*
))erituntti; ruuttfartDi; tttperrett^ obut
mo^weli; erdd nSTtnfengiin taji; (ttm«
Tala; c. à bouquin, aippttortoi*
Cometier, m. fartoitalnien teftjitt.
Cornette, / ertte naifen ))iia|ine;
kuiiri maeton ^uipuefa; (faetu.) ptïte*
mattiRo fmêlampymm arvense).
Cornette, m. lometti, ^etoofœSen
upfteri.
Comenr, m. toriuettaja, tortuentoi»
tottaia.
Comiebe, / reunuê, f amiifl (ralen*
nn(fl«fo).
Cornichon, m. mS^ttinen fartut; mtt»
^Sinen fanitifi; mS^ttlfet toitniin 1.
etiffaan Connut gurfat.
Cornier, ière, adp. fulmaefa oletoo;
pilastre c. 1. coraier, s. Mma^tfari.
Cornière, / fnoru fatontaittetefa;
fuImoTidfo.
Corn
180
Corr
Crorniole, /. htrffu; !urIfufuom.
Cornillas, m. toartffm poïfantn.
Cornonille,/. (fadto.) tattunamaTJa,
{ornenimaria.
Cornoniller, m. (fadto.) ^lenfadla*
nuffa, {onteiïii)Uu (eomus).
Gonm, ne, adj, faripeUmen, fartuitten,
fartoitad; fulmamen^ ta^ofad,f&rmtttneit.
Gomne, /. retortt, ttdlatn.
Comaelle, /. f. Tribale.
Gornuet, m. erdd ta9m drapa 'My-
ians); \axïotn muotoitiett (eitood.
Gornnpède, adj, {a «. latotoinen, !a«
ttioiallatnen.
Gorollaire, m. (oroiïarto, jio^tuma.
Corolle, /. fu!an terS.
Gorollnle, /. toft^ttinen fufantertt.
Goronaire, adj. loaimifan 1. fe^Sn
tnuototnen.
Goronal, aie, adj. os c, otfatuu.
GoroniUe,/ (Tadto.) (ConmUla),
Goronoïde, a4j. (anat.) fel^Snmuo»
tûtnen.
Gorporal, m. it)t(ittt) 1. iibâitett^ a(t«
tarilttna.
Gorporation, /. \fyitqM, \fyit\^9*
funta, ammattihtnta.
Gorporéité, Gorporalité;/. ruumiil'
Itfuud.
Gorporel, elle, adj. mumitHineii.
Ôorporellement, adv, ruumtiiïtfe^tt.
Gorporiiloation, Gorj^orisatioii, /.
<Iem.) ^ai^tutDten ametbett itt^meilfi
faattaminm.
Gorporiiler, v. a. atneellife!ft, xvlxl*
tnitôlfelfl faattaa 1. ajatefta; ({em.) m»
meiifrt faattaa. — Se c., v. r. ia^mid*
t^tt; (avte qn) fulauta ^^teen.
Gorps (ps et â&nn^), m. aine, lo^"
|)ale; ruumtd, martalo; ruumtd ^enri'
neen, (enfi, ^enftlb; fuoÏÏut ruumi9;
4>9^fin e^toottifen fanramenti; koaatteen
tnie^udta; ninifo, emttmarfl; !e|â, ))o^ia;
!atfenlatfien tappaittn [a latujen ^âfi*
ofa; (uiuud, toal^iouud, tiitoe^d, (tinte^d,
ji&^n^t^d: f eura, ^^te)|«t5, lucfla; arnteia,
fotaiouflo; armejan ofadto; mattahin'
non QÏvit; (triaUt^en teodten 1. (ati«
afetudteit jfofoedna; toToud, ))efS; (tir*
ja|>.) f orpud'tiriaimet ; un c. léger,
leioett aine 1. tappalt; un c. robuste,
toal^toa ruumid; gens de c, orjat;
prendre du c, ti^oa; condamner par
c, manleuben ufiatia tuomita; prise au
c, toartaloon tarttuminen; prise du c,
foan^itf eminen ; garde du'c, l^gen»
tvarttia; perdre c. et biens, menet*
îM ^entenftt ja tatoaranfa; s'obliger
c. et biens, koa^tato ^erfonattifedti ia
ontatfunbe]Ianfa;le c. d'un arbre,J)uun'
rnnf ; c. de carosse, waunnin lo^^a ;
c. de navire, lainian runfû; c. de
bataille, taidtelurinnan Tedlu9; c. vo-
lant, |)arttofunta; ce papier n'a pas
de c, fiintt )>a^ertdfa ei o(e Ininutta,
kna^muutta; c. béréditaire, l>rrtnt9)»ef^;
c. pour c, mied mte6elt&; h son
c. défendant, ))anofuoieIu9, ^atâkoar*
ietnd. ~ G. à c., adv. mit» miedttt n)a«<
taan. — À c. perdn, adv. um^ifllmin.
Gorps-de-garde, m. ma^ti^uoner toa^*
tlfunta; c. avancé, etuU)arttj[a«iouf(o.
Gorps-de-logis, m. )>iittratennu9.
Gorpnlence,/. t^mtfen mumtinn)a^«
X0VLU9 1. rotekDUttd; de grosse c, h«
^aina, n^a^mo, rotera.
Gorpulent nte, adj. koa^ma, It^ama,
rotekoa.
Gorpuacnlaire, adj. atomtn«, allu«
aineen *.
Gorpnsonle, m. tn&^ftinen ttippait
1. aine; alfn«atne, atonti.
Gorrect, cte (et ttiint^^), adj. otiea,
U)ir^et9nr fildnn911inen.
Gorreotement, adv. otfea^ti, mtr^eet'
tSma^tt, [fiilnnsaifeda.
Gorreotenr, m. oientaia, otiatfiia;
torrefturinIu!tia; tartattaia; fnrittaia;
Çranfl^fani'Iuodtartn fu^ertori.
Gorreotif, lye^ adj. ojlentan^a, |>aran*
ta»a. — m. OjiennndTeino, )>arannu0-
{eino; (iemtt^d^
GorreotloB, /. oiennnd, otfotfUr (la*
rannud; fttSnnbaif^^^, wtr^eett9nttol9< ;
knarohid, nn^be, fnrir turttud, raniat<«
tn« (parantamifen tarTotuffeSa); niatta,
oi!eu« rantatfemaan; tarfa^tu^r rekoi*
fionitonttori ; maison de c, ottatfn*
laiton ; sauf, sous c, Inwatta fanottn.
Gorreotiolmel, elle, <idj. ranjlatfeu)a,
l^arantama; peine c-e, otlat[n«ranIat««
tn9; tribunal c, oitatftt<oiIen9to.
Gorrectriee, /. oilaiftjia, ranfaifija;
abbatidfa granftdlani^Ino^tart^fa.
Gorréenoe, Corréggant, I. Go-r.
Corr
181
Cory
Corrègidor, m. Iau))ungtii«tiioinar
Corrélatif, iye, àdj. toinen toifeenfa
loitttQaioa; torrelatitpi.
Corresponâanee, /. ^^tttfomtuifuud,
^^bcnmnfatfuit9; ^^te^d, fedfnud; tir*
ictoai^to; ftrieet, loai^betut tirieet; taU
fit'^^bUt^d; service de c, f)0<tintlfn.
Correspondant, nte, adj, toa^toomo ;
^^tAfointuttûr 9^benmufatnen, ^^teen*
{opitoa.
Correspondant, m. ttrieenwai^taja;
fe ionta tan9fa ottaon Qf!oimt«»^^btd'
tçffedfa, tnttatounbedfa i. n. e.
Correspondre, v. ». (avec) loadtata,
oUa madtaaioQ, foiveltua u^tem, olla
firiewat^bodfa; Cà; oUa ^Qbt^t^ffe^ftt
1. ^^te^be^fS; — Se e^ v. r. oICa foin*
tuwadfa ^^te^be^fS, toinen toifenfa
tan^fa fotntua, fotoettuo; oICa ^^bid»
t^tfeefd 1. 9^te^be«f(l.
Corridor, «i. fa))ea ti&Qtttkott, ion!a
ntotemmilla pnottffa on afnin^noneita;
fnotdlnt !dt9ttt»ftt linnotutftSfa.
Corrif^é, m. oitaUtn ^ariotn^-tirio*
tnS 1. ame{irjotn9.
Corriger, v. a. ottaisto, ojmtao, po^
rantaa; ranfaista, turittoa, nn^beua;
rtentttdtt; (nfea tovreltnria. — Se o.,
V. r. oientao 1. parontaa it(enf&; se c.
d'one faate, patantaa mitanfa.
Corrigible, adj. ioto on ma^botti*
nen parantaa 1. oiTatdta.
Corroborant, nte, adj. koa^wiotamo,
tt>irlt0td)od. — m. )Da(wt«tama (dëh.
Corroboratif, ive, adj. xoafim9tatoa,
)otrtt«tfin>tt.
Corroborer, v. a. toaf^toxétaa, voix*
{tetfitt.
Corrodant, nte, adj. fi^dpa, f^bioi^u
ttkDd, Ietffaa»a.
Corroder, v. a. ft^Sbtt, ft^Sœ^ttSd,
(tifata.
Corroi, m. na^anmnolfand, fartuanS,
patttoaminen.
Corrompre, v. a. turmefla, pilota,
roi«!ata; (a^jioo; mietellfi, ^oufnteiïa;
mddrentttd. — Se c., v. r. pilantna,
tnrmeltna, raidfoantna ; mttbilttt.
Corrosif, ive, adj. f^9p<i, f^Stp^t^»
ta»tt, Ieilfaa»a.
Corrosion, /. f^Sro^t^^.
Corrosiyité, /. f^Sm^tt&mtnen, (eif«
laaminen.
Corroyage, m. ^oitotus, parlitu^;
feittttminen, unttamtnen (ranban).
Corroyer, v. a. poitota, lamata,
porfita, mnofata; fetttdtt, juottaa, uut^
taa (rantaa); mttânttttt muurif amea ;
run^ta^b^îSStt ^b^Itttd.
Corroyenr, m. {armari, paittnri,
partttfiia.
Cormde, /. (tadU).) parfan'iunri.
Cormptenr, triée, «. turmelila; toiet*
teliid, raidlaaja; toâftrentâitt. - adj.
totette(en>ii, ^oufutteletoa.
Cormptibilité, / mene^t^maif^^^,
^toitttDrtfçQd.
Cormptiole, adj. tnrmeltuma, pilan*
tuma, mStttnekod; jota on ma^boKinm
miiârentail 1. toïttîM', la^ioja ottama.
* Corruption,/, tnnnellnd, pilant, md<»
bSnn^«; tapain turmio; totettel^^feino ;
la^iominen; wttSrentttminen ; rottârdl.
turmeitu fanoien ttttntttmtnen.
Cors, m. pi ^irmen farmen^aarat.
Corsage, m. teartato ^arttoi9ta m^5«
ttttfttn; roaatteen mie^n^ta.
Corsaire, m. taapporilatma; taap'*
pari; mertro^wo, torfari; (tnm.) lid»
(ojlar n^If^ri.
Corsé, ée, adj. drap c, ma^nia ja
luja fanaad 1. totxta.
Corselet, m. nnta^aamidfa; rtnta*
fttori (^t^SntetSten]); loaatteeu mie^uMa.
Corset, «». liimit, lorfetti.
CortégB, m. iu^taflinen faattofenva.
Certes (s ii&ntt)^), m. tanfadinen ;
lainlaatiia'lotoud (Sdpanjiadfa.
Corti(àJ, aie, adj, pnnnfttoren<'
{aaman*.
Cortiqnenx, ense, adj ptfettfuon«
nen [l^ebelmtetft].
Comseation, /. f&teilemtncn, fxxM*
mincn, ^eijadtno.
Corvée,/. pttikDttt^b, »eropfiitt)S; fai«
tenlatfet a^farctt, jlotta fotantie^et wno"
rottoin toimitta»at (^altoien ^affn«r
mebentuomtnen j. n. e.}; (futo.) iofai*
nen radiai ia matfnton 1. tannottama*
ton ti^b 1. toimitnd.
Corvéïenr, m. pSimâmie^.
Corvette,/, forwetti (ïaitua).
Corymbe, m. (fa^».) ^ni^ftlo.
Cory
182
Coti
Cdtymbifère, adj. ^ut9f Koiïa toarud'
tettu. — / ^idttloua warudtettu tadmi
Gorypnée, m. tdSrin io^battaja muu
itoi^IanToien n&^te(intdfë ; (futt).) pM»
mit», jû^tajor fanlari.
Goryxa, m. itul^a, unl^a, nenSntuffo.
Cosaque, m. fafaffo. — /. era9 tatt^fi ;
— adj. laf affalahien.
Goseigneur, m. {an^fa^altija ((ttdnt*
t^tmftau)*
Gosmetiqne, cuij. ja #. m. il^oa fau*
nUtatoa; t|oa Taunidtama aine.
Cosmique, adj. maaidnatnen, Io9mi'
nen; (fanotaan ttt^ben anrtngou lan^fa
^^f atlaife^ta noufudta jo Iadtu9ta).
Gosmooratie, /. moatlmantoalta.
Cosmogouie, /. ttebe tnaatlmon f^n»
n^StS; (ttfit^9 maatlmait luomtfedta.
Cosmograplie, m. tnaailman Tafen*
nuffen feitttâitt 1. tutfiia, fodmograflf
Gosmograpliie, /. maaUman'0|)^t,
ft^mogrofta.
CosmograpUque, adj. Mmografinen.
Cosmolabe, m. tostnolabto.
Cosmologie, /. ttebe ftifUtifi^ttt maa«
ilmaa ^allttfeu)i«ta (ai^to, Mmologto.
Cosmologique, adj. lodmologmen ;
ttebe maailmaa ^attitfeioidta (otdta.
Cosmopolitaiu, aine, aé^. Io9mopoU«
tinen, maaidnai^'fanfattinen, moatlma'
lainen. — s. fo«mo|)oItta.
Cosmojpolite, m. !o6tno|)oItta, t^mtd'
htunon jiilfett, maai(tnat6-Iattfa(ainen.
Cosmorama, m. t. Panorama.
Cosse, /. [itmtttpaïte, fiementu)»))!;
|>&2ilimmtttnen terrot ItuSCa!ttt)t-t9nû«
re«fo.
Cesser, v. n. Se o^ v. r. im^Iea,
pneUiUa (fnten pu!lt).
Cosson, m. i^tDttmato; totinifSt^unBf'
fen pimiffo.
Cossu, ne, adj. |>affu)>aI!otnen. pat*
ftttuweïoineu; (lut».) kvaura«, tt)ûra-
fa«, ^t^toidftt t^arûisfa oletua.
Costal, aie, adj. t^ltûuu^un fuulu'
koa, ftytfiluun».
Costume, m. eri aitoien ja maiben eri
tatuat, faiytttnnKt ja mteIM)tteet; pnît^
mtdmuoto; pnfn; toxvïapvîtt; puUilt»
mtneu ifdtin; ^i^tonattlfen totuubett
aoubottamtnen ^uhiien ia tapo'itn fu|-
teen eri attofauria efltttteeftt.
Costumer, v. a. puita iltn ottafau'
ben ta))aan: tt)aatettaa, pnïta. — Se
e., V. r. pnitifia il^Iin.
Costumier, m. Ma ))ittttt toouratta*
tuina 1. nt^QfStDtnS tandfl* ia ma9te«
tabtfittluia; fellaiMen ))ufujen tDaIttttd-
taia.
Cote (o on l}iW)t / ftriain 1.
numéro, )olIa ittriedt^9iar(o metf ttSftn ;
tDero-ofuud, ofam&&rtt; !urf{*tlmotud;
c. mal taillée, ariDioIadfn.
Côte,/. Ibtrilnu; (futo.) rnobe, (ttS'
ta; nuoren r^Ifi, {ikt)n; mîlft; ranntfto,
rantafeutu; serrer les c-sêt qn, lokotn
a^bidtaa ituta; c. de melon, melontn
ttïttlu; c. rouge, blanche, lonia, ptff*
mefi (oiïannin juudto; donner et la c,
lo^fea rantaan; se briser à la c, faire
la c, ajautua rantaan, [ttrf^& ran-
natte. — C, à c, adv. nnnatn, rin-
natnffin. — À mi-c., adv. pu9Ïim}it9\à.
Côté, fi», fitovif ))no(i; être sur le c,
otta touoteen omana; olla ^uono^o tt*
(aSfa; la bouteille est sur le c, nuKo
on t^^itt; prêter le c, (meriw.) rottn*
t&tt (aiman f^lft iCuta tt^adtaan; us s'en
vont chacun de leur c, menettSt Itt«
fin omoa tietSnfft; le vent s'est tourné
du c. du midi, tnuli on Ittfttttl|ttt)t ete*
((Uin))Stn; mettre de c^^yannataQefle;
le c. de l'envers, nnrja |moIi; le c.
de l'endroit, otlea |nto(i; à c., fUnntta,
fttvnOe, Çnoutfe, mtereen; de c, mt<
noon, f^IjittSiu; fitpuun ii∈ taOeSe.
Cotes», fil. rtnne, tnteremtt, n)uoren
bipttt 1. f^Iiet; mttlt;lumpu; »tinam(itt.
Côtelette, /. lotlettt, (tialaffu.
Coter, V. a. merfitd iSriest^siaffo
numeroiSa 1. tiriaimilla.
Coterie,/, erit^i^feura, fnljettu feura.
Cothurne, m. erttttt jattineet, joita
nai^tteUiilt muinoifuube^fa M^tttm&t
furn*n21^telmi9ftt; (fum) ju^IoUtnen,
pl&MtH firiotudta^a.
Côtier, adj. ia fi», rannif on tuntija ;
pilote c, luotfi, ranta>o))aS.
Côtière, /. rannittofentu; f alterna
)>nutorl^an lama ^itlinjtiu muuria.
Côtierement, adv. t)9teifesti.
Cotiniao, m. futtteni«^iIIo.
Cotillon, fi», alu^^ame, t0p9^ame;
erSs tanop.
Cotir, V. a. (onlatUr ^ilata ((ebelmt&).
Cotisation,/. taffeeranS; toero'ofan
Coti
183
Coud
miSTfifiitttitfn; ra^nlerttl^ l)(eifeen tar*
Ootiflêr, V. a. talfeerata. — 3e o.,
V. r. 9^teife9tt ^antia ra^a fofooit
Cotûsnre, /. fattunut paitta ^el«
tnttefft.
Coton, m. |mm))ttU; utufama ta9*
toetdfa; i^ofarwa.
Cotonnade,/. ))ttin^Ittanoo9.
Cotonné, 6e, adj. ft^tt, mtttaiiten;
«heTeox c-es, fi^rttt çiuffct.
Cotonnée, /. |)uoIiki)tfiahien pttin)>u«
ftlangae ©nmtfieta.
se Ootonner, v. r. Id^btt 69^tbtfe!fi,
ti6rr9ife!fi; faaba utulartoofar içofar-
tDoia.
Cotonneux, ense, aé^, utnlattoatnen,
41toti|tnen, (iemeninen; ^ol^tamainen.
cotonnier, m. ^umi»u(i)>uu.
Cotonnine, /. tvU ^urjetanga^ pum«
^nïteta ia ^aml^ni^ta.
Côtoyer, v. a. fô^bS, aiaa, mattue*
tao L ^nrje^tta ^tthn jjftn, |>itfin fi-
tono.
Cotre, !. Catter.
Cotret, «I. rifuttin)»)>u, mar^iztot^Io;
^ttfârSt; tttfu; huile de c, le^ipirod'
100, feRSfauna; être sec comme un
€., offa htima fntn tifhs.
Cotte, /. ^ame (taton|>oiIale«nQifeti);
€. d'armes, kotitta, iota Tttatit Ut^ttu
loSt tamtneiben ^fftt; c. de maflles,
^NtnefaTt|mtta; c. morte, tnunftn {(!(•
teen ittSn^t omatfuue.
Cotteron, m. (man^.) (t^^^t ja îaita
l^me.
Cotnle, /. (!a9n>.) er&e tae»t, fuu«
IttttHi faemifuraitn eorymbiferae.
Cotntenr, m. fanefapotl^oia.
Cotj^lo* /• toetelien ainetben mitta
mninoiftôa fanfoiffa.
Cotyle, m. nikQeî!ne|»|>a; îonffamer-
ma.
Cotylédon, m.ftrtfûÏ€^ti;na|>aruo^o
(eoêt^lêcUm wnhiiiûutj.
Cotylédonné, ée, aé^. firHalc^tinen,
ftrRaie^btSft koaruêtettit.
Coi rrunoiefa ia fittntti^ ebefltt tdt)-
tetSfin Col, f. tSmfi fana), m. fauta; c.
de pied, jalfatinta.
Couard, m. ^Ifurt, rauffo*
Conardioe, /. yitnunmatfuue.
Confiant, m. ancingan taefu; tlkafi;
fe paifta tatmaanirannalla, miefii au«
rtnio taèfee; (fuio.) rmtumtnen, vane«
ttomtnen; chien c, ptîtopt^^^toiva;
(Imo.) l^al|>a mattittàya.
Conohe, /. tvuobe; la^fentouobe, Ia)><
fenfaanti; aelenf^nti^neen iap\tn xxmut
ia koaatteet; taetomiatoa; {erroe; atoe'
ta; maaItKa aluetamitten, maaiaamt»
nen; po^ia))ttrroe; mittt ferraefaan
))annaat! ftlï9% ^elifianoe; ^^ef^n*
punn fokoeituminen ammuteefa; faus se
c, feefoifet; c. ligneuse, f^t^t 1. (ueto
puudfa. — c-s, pi {a|>fenft)nn^t^d.
Conehé, m. ertt« lirioneulomnffen (aji
fûtiU, tuUaUa 1. l^of)eolla.
Couchée, /. ^Bmaia, t^Brûa, ^Slortf
tieri.
Coucher, v. a. faataa, fumota, (^d«
b& alaé; ^anna, afettao î^tin; ^anne
maata, [aattaa maata; tatmuttaa, {aar^
taa, ^ainaa alad; maa(at(L aludtaa maa*
liQa; panna fortiICe Çpni9\à); c. une
chaise, afettaa tnoU; c. un article
en recette, liriottaa 1. canna iftn tulo'
ira jottffoon; c. une clause dans un
acte, Uf&t& 1. ^onna e^to aflattriaan;
c. par écrit, panna j)a))eritte^ liriottaa;
c. qn par terre, i^0bd alod, taataa
maa^an; c. à la belle étoile, maata
tatiDa9«aiïa. — v. n. maata, olla ma*
fuutia, otta r^m, ijSp^fi. — Se o,v.r.
toanna maata, mrantt itxooUt; ladfea
[auriugodta].
Coueker, m, maatatmao; faelemifra
ai!a [ttt^bietft] ; ^Sfija, ^9f orttiert ; mno-
bekoaattcet.
Conehette, /. pimi fttnit) raerl^oitta;
^trai tt^uobe.
Coucheur, euse, «. konobefum^^ant.
CouohiB, m. fanta« ja fora-aluotu^,
ionfa |>tttt]Xe laefetaan latuttmet.
Couci-eouei, adv. ntin ja n<itn.
Coueou, m. !&ft; famifuRo; Mtfif
tantftifet manmtt ^ariflefa, joita Itti)«
tetë&n (^^^itt& matf otlla lonlwngtn lym*
^att0t»et<(.
Coude, m. ft)9nftTa))(ia; f^tanttrtt^ttttiu
paiffa ^i^aefa; mntfo, pomï; haus-
ser le c, lanutta fattietaa, Tt))|))t»t&.
Coudé, ée, adj, tt>&ttr&, muttainen,
poImeOe mttttnnetti^.
Coud
184
Coup
ftfornten {^ottàttn: fen ))ttutnen mitta.
Cou-de-pied, Coude-pied, m. iolta»
rinto.
Conder, v. a. tatiouttaa, m&ttnttttt
mudaUî, poltotîLt.
Condoyer, v. a. (urwat^ta 1. totata
Oondraie, /. pSl^tina)>utdto.
Coudre, v. a. neuloa, ommetta ; pan»
na mt^offe jtiria^ta]; totoonf^^tttft tix*
iaîLï^a teoffta.
Cendre, m. fitt^tinâpuu, p'iiiîMptn^
fûd.
Condrer, v. a. paxtxta 1. nmofata
iDuotta.
Condrette,/. (toan^.) ))d§(tnil))uidto.
Cendrier, m. ^ft^fintt^un.
Condroir, m. adtia, joefa touotia
)>aTtitaatt.
Conenne,/. tamara, fitaioa; menfian»
nabla; ^^l^t^n^t ra^tvaterroe.
Couennenx, ense, adj, fitatuaEa ))et«
tett^, ra^watncn.
Conette, /. (roan^.) ^5^^enwuobe.
Conlage, m. toajamatfuue tpuotamt*
fdta; Tannunatn tpatanto.
Conlamment, adv. fujuiDaKa, noU
îtûUa, Up^M tawaïïa.
Conlant, nte, cuij, fujuma, notlca,
!c|)e8, fuftela: noeud c, iuotfufolmu.
Coule, /. Sem^arbtnUmunRien ^tt*
td tutitta.
Coulé^ m. tDen^ttttminen fal^ben nuo«
tin tDtthfftt; erttd tanefl; oludmaalt;
wakueteolfet; U)eben taêtutonru (ai*
iDoffieta.
Coulée, /. futatnê'uuntn autto 1.
laeturctfttr ioeta metaHtmelte iuûtfee
uloe; erttd omttutnen (dfl'Ola (triotuN
fe«fa.
Conlenent, m. matuminen, juotfu;
mtchn luteta^tominai |iit!in luaetne»
tajan mtettaa (mieRatluefa).
Gonler,v.n. tualua^iitoeta wirtaiCUi;
(tuio.) iDtertd, fnlua [ataeta]; touotea
[a^ttoieta] ; autua, Kt^td, foliuo, luie*
toa; ^titotd, InttabbeKa: loarieta [^e»
be{mtet&]; inoeta ff^nttUMtd]: mat^U
tdtt (tau(u«fa); c des, à fona, u^otar
uaijma 1. patnua ))o^pan; cela cou-
le de source, on wiljattoa, runfa^te,
luonnoaieta, td^{indt«td; le raeoir cou-
le bien, liartauiettli luietoa, ititUa.
^Qkoin; c. sur un fait, ^tnta)mort{edti
tnatntta a[ia, — v. a., jitœtldttd, filt»
rata; ^uomaamatta ^tiiDt^tcIld, ^uiot«
taa, imita^taa, {itoa^taa; malaa faa»
roaan; men^ttSd (lautaedfa); a fond,
upottao, koajlottaa; (luiu.) lopettaa^
faaba walmttffl; il a coulé ce billet
parmi d'autres papiers, on pujotta»
nut fen hrieen mutben pa4>ecien fetaan.
— Se 0., V. r. iwia^taa, Uiuaitaa.
Couleur,/ mdri, !am>a; kDdr|dtt^
(et loallûtnett cttd mudta); kudridt^t
maatteet; (furo.) ndfd, iuar)o; »etute^
tetof^l^. — c-8, pi (toan^.) fialmeliion
pu!u, likorea.
Couleuvre, /. (^^fdrme.
Conlenyreau, m, (ddrnteen |)ottancn.
Conlenvrée, /. (oirannauri^ (bryo^
nia alba).
Coulenvrine, /. ^ieni t^fti, t^ltinen.
Conlière,/. tantirauta.
Coulis, m. tudkiod U^aCtemt; li^a^
Itemen ^^be; falffimeClt; futatettnmei*
taOt ratojen td^ttdmtfefft ; fantotuoUn
(antaio 3td4nbtadfa.
Coulis, adj, m. vent c, koitma, xo>
to, tt^a.
Coulisse, / touru, ioefa j[noffn«at«
!nna 1. omi fuKee; iuotfu'omi 1. afin*
m, inoffnluttttu; hili«{l; fuIidflniottU.
Oonlissenr, m. !onru^5t)Id.
Conlissier, m. ^arrad teaterisfa td*
koiid; jola Id^ttdd tointi«fanfa tûtsta^
itfe ndttymdttd Mfi^en.
Couloir, m. fltmim, (dmiftS ; oStia»
jota |>ibetddn tàpïn oiïa tt^un^rtd t^^*^
ientdcifd; ta^ea Idpttd^tdtod ^uoneibm
mdaOd; fatotd^tdttd; td^tdmd teateri*
logeUn ebudtaHa.
Couloire, /. rûtuild, IdwittS; fUtranS»
a^tta.
Conlpe,/. [^nmnfnorma.
Coulure, /. luttntmarjioien tui^tumi*^
nen ja wartfemtnen ennen ^bds tn*
{eentumidtanfa; metaOtmelto, io(a))UT<>
taa toalofaatua^ta; n>er(on)>auIa.
Coup, m. Itjttmd, l^dntt, tsfu, ^nt*
maus, fltuaKnS; jtodtfeminen, tt^Snti^^
ieto; ^aau>a, (etftûttS; ^ittdmmen^
eitto; laufaud, am))umo, futi; latin»
1, |>atToni; jonfen ^tti)^tdi)9 1. fUoal*
Iu0; rocto, roetdmd; fiemt, ficmaus, ln«
Coup
185
Coup
laitff nicfottd; erft; (fuio.) ftittottmaa*
maton tapaud, mnrnaut, futtaud; tdù,
totmi, t^i): \aai\9, i^tixo'd tatippa; c. de
pied, puttUf odtcl; donner, frapper,
porter, allonger, assener un c.^ I^SbS,
t<!ed, fltoaltoo; porter c, koattuttoo,
tc^ba te^tttmttnfa; c. de bec, de dent,
de griffe, noufatta, f^ampaitia, t^nflfld
i^feminen; (tn».) ^anetteleminen, pi9'
tofanot; c da ciel, tQtroaan faCtima;
c. de hasard, onnen(aup))a; être sûr
de son c, oOa afladta toatuutettuna ;
du premier c, cnfi idfulla, oitid; c
de chapeau, ^atuti nodto terwel^b^f*
fcifl; c. de jarnac, faioala ttfarinptd*
to, faltuinont toifen tnrmtotrt; c. de
dés, noj)|)a«ten (eitto : c. de fusil, tftf^»
\^n Iauiau6; c. de feu, Qm))uma9aa«
190 ; c. de but en blanc, ftob&ii«am'
pnma; c. à l'eau, lontaud, jola on fat«
tnnnt (aiwoan koefilinian aIi))uo(eC[e;
sans c. férir, p^df^tt taufaifematta,
mtefon(l(Anmttfi; un c. de poudre,
rnntitotinlt^ c. de filet, apoia; c.
d'archet, jonfen M))^ia^9; gagner
deux c-s, tooittaa (açteen erddn; c. de
théâtre, sni-armoamaton taraud nd^'
tclmdoftt; c. d'état, tt)alttentulffan«;
c. de main, dtfindinen ^t^dttdço; c.
d'ami, l^Otdmdn t^d; c. d'essai, optn'
!oe; méditer un nrand c, mtetttd
fuurta t^rit^ftd, ^auietta; faire un bon
c, ioutna ^9mddnfaii|)j>aan; c. d'oeil,
fUmdnnOtu; nd(B<a(a; rotfanto; ftlmd*
mddrd; (fot.) jo^taiaf^fç; c. de vent,
tunlen^uuéto; c. de mer, ^^df^Iat*
nej c. d'air, nttudtuminen tunlen*
koitma^ta; c. de soleil, auringon f)a'
nema; c. de sifflet, ptâin toi^eO^d. —
Tovt à c^ adv. dff td, adoaamatta, oie*
tio. — Tont d'QB c, adv. ^^td §aa«
loaa, 9(tfl<ai(aa. — À c. sûr, adv. au
ttunt monnoan, ttetçdti. - C. sur o.,
adv. ^^tdmtttoa, odnomaa. — Après
c^ adv. |)eTd«td))dtn, Utan m^d^tteen.
— Xtovs c-8, a^lv. olinomaa. — Pour
le e^ À M e., adv. flUd fertaa, tdHd ter»
tao. — Encore un c, adv. wteld ttc
tan. — Sn un c, d'un seul c, adv.
i^^belGi tcrtoo. — À o. perdu, adv.
tU^tfittmdttd, ilmaan; onnenfou^aKa,
utn^tmSblddn.
(^«pable, adj. ritoflinen, f^^llinen;
ranCatOtatoa* ~- m. rifofltnen, rtttoia,
))abantcttid.
Coupant, nte, adj. (eiffaaioa, tc«
rdmd.
Coupe,/ Xnttanéf letffuu; 6offuu;
metfdn ^affuu; loabettakoatti latfottu
metfd; Coiffa, nttdtd itin on {atlaidtu
1. ]pottfi(ettattu; IdotUinaud (filirro!"
fedfa); tanlaan, naqan teotfifft itittaa*
minen; fiioen kouolemtnen; no^tami*
nen (tortttpendfd); faire sauter la c,
ntuuttaa tortit no^taeOfa; tirjiallifen
teoffen tuotna; cefurt runomita^fa.
Coupe, /. maljQ, ])ttart, tuppt, toU
paRo; iuoma'a^tta; falflt ((j^^d^fd e^«
tooaifcdfa).
Coupe, m. erdd tan^ft.
Coupé, ée, part, ia adj. tattaidtu,
^alIUeifattu; ))oitfipdtn ioettu; pavs
c, muorinen 1. tp'éta\amta maa; style
c-e, (^^^t, fattonatnen (iriotu^tapa;
lait, vin c, mebeQd jetotettu.
Coupean, m. (toanq.) touoren^ui)))>u.
Conpe-bourgeon, m. fUmttfomato
((a«koetdfa).
Coupe-gorge, m. v^9)odrin(uo(a, ro^*
looinpefd.
Coupe-Jarret, m. rodkoo, tt^dmdrt,
folamur^aaia.
Conpe-paille, m. fl(p))ufone.
Conpellation, / (tem.) luKan, §0*
pean ))ttbbt9tud 1. foettamtnen.
Coupelle, /. tùptUif fuIatud'OOtta,
iodfa fuftaa la §o)>eata ))u^bt«tetaan 1.
îoetetaan.
Coupeller, v. a. foettaa 1. ))u§bi9«
toa htltaa, ^opeata.
Couper, V. a. leifata, toitltdd, ][»ot!'
tilnlata, lUpUntata, fattal^ta; fa(»eta;
Muokta (tikoi); ot«tâd rfortti^eti^fd);
fetottaa, panna fcfaan [toetcltstd ai»
net9ta]; cotdd, lojpettaa, fetfattao, pu*
fdb^ttdd; mennd ifuta ioa9taan; p^^q-
Idi^td (mttta-astta); c. de l'herbe,
nitttdd; le vent coupe le visage,
tuuU jpuree fadioot; c. la bourse à
qn, œaradtaa jtulta; c. du vin, fcfot'
toa monenlaifet totinit; c. du lait, \t*
fottaa toettd moitoon. — v. n. IctTata,
oUa tcrdwd, totebd [wettfeétd]; nootaa
(!oiitt))eHdf d) ; c. court, ma«tata tdr«
feimmddtd I^^9m))ddn; dltid lopettoa;
coupez court, tertofaat (^^^edti; c.
Coup
186
Cour
court à qn, SIftft Iat!aUto !an«fat»u(e;
c. par le plus court, ntennS I^^tntK
tiettt. — Se e., v. r. letfata itfeltttnftt
(eflm. tttvffu, formi); (à) Uïîaia it'
fenfa (eftm. formeen): tStjbd rtdtitn
[tetdtfil; tatttua [fantaadta]; tnennli
laltofftue [(t^atoten lùp^tn no^aéta];
^iedtata [l^emoft^ta] ; (f unO )>u^na xi9*
titittaife^tt, toarontatta tuua fattoneelfi.
Couperet, m. ^unf(o,teuroetud))uuYTo.
Crouperose, /. tof^triHi.
Couperosé, ée, adj. ^unate^nttinen,
Coupe-tête, m. leiffi, iodfa totnen
fim^^ totfcn pMn ^litfe.
Coupeur, euse, «. ^affQaiar fetflaaja;
wiinimarjûtn f or jaajia ; c. de bourses,
taftaï'matae.
Coupis, m. rtdtirattainen itS^tubiû'
totnen ^umpunfangad.
Couple,/, ^at'x'y texxapavl
Couple, m. paxïînnta; itm^pxpati;
Q$tS»^!fet.
Coupler, tr. a. )>Qrtttaa; (hxm.) Tor<
tterata (o^ta fomaan ^uoneefen.
Couplet, m. n)<irf9, runo ; oioen, af<
tunon Itéfot ia raubat.
Coupleter, v. o. te^bft runo ifueta.
Coupoir, m. faffet 1. wettfi metaUt'
(en)9ien letltaamieto toarten.
Coupole, f, fu^od, tnpuiafx.
Coupou, m. (oi)))uj)afi, pMH', fu^on«
gi, intre«filtto))u (forloa (a«tt)0tt)i9fa
arn)o^a))ereidfQ).
Coupure, f, (ettfaud, wtilto, raamu,
firfuma; ^atfeama, rotfo; n)aàttu«.
Cour,/. )>t^a, rinnan))tl^.
Cour, / ^omt ; ^omtnjpito ; l^ommttfî,
^otoitatfet ; tuomto«i«tuin, otfru^to ;
rotrfatnnta; (ollegto; c. royale, d'ap-
pel, ^omùotfnié.
Courage, m. ntte^uud, ntjuud, ur«
^oud, roçiend, uetaliatfuu^ : ht^fo, ^ar*
tau9; hitmuue; courage! uljiaaMt! ro^*
{ûiefoQt mtelenne!
Courageusement, adv. mtel^uHife^tt
i. n. c.
Courageux, euse, adJ. mte^uiïtnen,
uïia^f ur^eo, udfaHad, xtxpa9,
Courai, m. erfie (ttin lait.
Couramment, adv. fujunaett, ^e»
h>8ett, ^(poett, e^teettSmaett.
Courant, nte, adj, iuolfcma, ïoùÎvl*
toQ, intrtama; fnluma, luftetoa [ajaeta];
fadVDah)a, iuoïfen^a [ral^antoroetaj; not<
lea [faP'ataeta]; (hito.) t^pH, ^letnat;
aune, toise c--e, mittaf^^nara, f^(t;
))ttuu«ll))|nata 1. \tiHx. — Tout 0., adv,
jitfotfedti, fiiree^tt, fnftetaett.
Courant, m. wirta, iduoOc; tourna;
olewa Qtia; iuolfetva ra^nlorfo: Ut^*
^a ^inta; ntitta; meno, fnTfu; c. d'eau,
iDcbeniuot(u; c. d'air, tnulen mitma;
le cinq du c, toitbed p^xM olewata
1. tata fttuta; le c. du marché, tort*
(ittta; le c du comble, !aton mttta
1. })ttttud; le c. du monde, maatlman
meno 1. lulfu; dans le c. de l'année,
wuoben {ulueéfa.
Courante, /. erae tandfi; utfotautt,
tnatfurt.
Courautin, m. raletti.
Courbatou, m, (tatm.) Inim^ultt.
Courbatu, ue, a(2;.Ianfea'iaffatnen;
utttounut.
Courbature, /. (an!eud joloiffa, uu*
^umud.
Courbe, adj, maara, f5^r^, tonfero,
muttatnen.
Courbe, f. f ouTfumttma; f (athi.) Ixtan*
^ulti; pattx ^ttoo^ta jalaefa.
Courbé, ée, part, ja adi, tainm*
tettu, tat^rtetett^, toutero, maara.
Courbément, adv, maara^tt, tonfuffa.
Courbement, m. maaraffl ^ainami*
nen, tuaartdtamtncn, ^otmt.
Courber, v, a, painaa n^aaraffi, fou*
tulfe, polxotUt, waantaa, talrouttaa.
Courbet, m. fatulanlaari.
Courbette,/. tei!a^bu«, firmaue (^e*
tnofcn).
Courbetter, v. n. teita^bdla, tetta(«
betta, ttpa^tdiù [l^noofeeta].
Courbure,/. tatn»e, mutfa, ppUol
Conrcaillei, m. |>eIto))t)^n |)tt|»otue;
p\f)9pxfi\,
Courcier, !. Coursier.
Couroiye, f. Coursive.
Couroon, m. ttian I^^^t |>uu!a|)))ole;
roeben alatnen ))aa(tt ; tanuunan naïaue*
taan^an rengad.
Courée, /. (laiw.) ^artfleta ja tulc«
Itmeeta Tettett^ (attuonraemo, H^'^ff*
Coureur; m. iuoffiio; fitie^Mija,
maanftertajia, famottiia; iuofflia (|eioe«
Cour
187
Cour
nen); inofpia (^altoe(tja); lemett xaU
fumiez.
Conreiue, /. )>ortto, aatta.
Courge,/. tuT))ttfa.
Courier, t Courrier.
Courir, v. n. inodta; toalua, xoxx*
taxUa: ratfadtoa; rientttS, fttrul^aa;
fuledna^ famota; ))UTJ[e^tta, fuuntia
jonne^tttu; nlottno, UtoitH, fittfea, olla
litfteelfft; !n(ua [aja^ta]; fa^n^aa [fo«
xoMa]; taicDOttao; ^artaadtt f)to)|ttttt; c.
à toute bride, tiiçttS neti^ttt ratjad"
taa; c. sur im vaisseau, ajaa latn^a
tafaa; c. terre à terre, {lurje^tia piU
fin rantaa; une nouvelle court, ^u^u
fftb, on (tiffectttt; faire c, panna (ttf«
tttit, tenittt8&; une maladie, qui court,
In(tntantt;ilcourtêtrévêché totoottaa
|)ii^ann)iTfaa; — v. imp. il court une
nouvelle, 6u^u on Iittleen&; — v, a.
aiaa taîaa, aiaa; luITea (&))t, famota
littfin; ^artaadti fa^btt idfftn; c. la
poste, ajaa t^i^btUtt; c lamer, fr^d*
fatft; (fnm.) te(b&, bommata; ontan^
tna dttiitfi: fâtjbtt (ttsnnottanfa).
Courlis, Courlieu, m. tfoIuon>t; fno*
fniRa.
Couroime,/. \tpptU; frunnu; natta,
^Sttn^n^alta; tooltto, n>a(tafunta; ton»
furi, foljuf fl aiettu ))tlflu latoUfen pa»
pin ibUdftt; feçtt (aurtnaon, funn ^nt'
bSrinft); ^unn latn^a; pam^aan terS;
latDton raia; erS« paptx'm (aitj eng*
(ontilainen ra^a; !oridtn9 f)i(artn (at*
tna^fa; c de laurier, iaatttu^îpptU;
c. de martyre, martittran Irnnnn; la
triple c, ^aawtn!mnnu; c. hérédi-
taire, perinnSttinen ^attttndn^alta.
Couronnement, m, huunaud; fe^^e*
I5ttfeminen; feppeIeen»mnotoinen îon^*
tttd; fort^tnlfet m99f)eltn bltrenna^fa;
^nReen, t^^ttl^ffen tSt^beafferfl faatta«
mtnen.
CouTOBBer, t;. a. Imnnata, \tppz»
(9tt(l; baittto, antaa ))a(tinto; \t^pu
(cen fattatfllla foridtnffilla faunt«taa;
i}m)>aT5tta; faattaa tSt^beflifeip, faattaa
fnnnialltfeen ttt^tSntbbn. — Se c, v. r.
fniiDcttna (attoadta.
Couronnure,/. j^trtoenfartom l^aatat.
Courre, v. a. aiaa, ajaa tafaa; — v,
n, f. Courir.
Courrier, m. fnritri; ratfa^tatt^a pod«
tinfuQettaia; )>o«tt(iom: )>o«tin)anttut;
lirjepodti; podttlla fniraoa mathi9ta<>
hiatnen.
Courrière, /. ^Sfunija [fuudta].
Courroie,/ ^t^na.
Courroueer, v. a. wt^ottoar funtnt"
taa. — Se c, v, r. kui^a^tna, fnuttna.
Courroux, m. toi^a, fnuttnntn^.
Cours^ m. jnolfu, fitlrn; n(od(a«fn;
rata [tamaan fojp)>aItenJ; mittaj fnnn«
ta, laimanmatla; o))))t)aIfo; tteteetti«
nen o))j)tjaffo; fntlekoatfnudr YSt^tSntB;
t'dtfpa çinta; (tu».) ^tetnen afema; ffu*
tot«aio))atfIa (faupnnaet^fa); donner c.
à une humeur, la^Iea n(o9 ne^e; c.
de ventre, toaifurt; durant le c. de
son règne, ^iinen ^attituffen alTana;
donner c. à ses larmes, antaa tttto«
neletben mapaadtl loirrata; cette étoffe
a six aunes de c, on fnnfi liyl^nSrSS
mttaltanfa; il a fait son c, ^ttn on
(opettanut oppiiaffonfa; cours du mar-
ché, Itt^ptt ^tnta, tori^inta; c. de
change, h)at^totnrfl.
Course, /. jnolfu; lUpa'aio; ftlpa^
rata; n)aeuud; t^i^ti^ajo; ft^^tï* 1. iuo^
marabat fty^timie^eUe; {uttn, retfi; par*
tioretn; (lal».) faappauê; çtnto.) la
c. du soleil, auringon n)aeuu6; il a
terminé sa c, ^ttnen eltattnftt ïoatU
înS on (opudfa; ce cocher n*a fait
que deux c-s, fndft et oie te^n^t
muuta fntn falft I^bttS, aioa; il est
en c, ffin on ntlndfa, matfatta.
Coursier, m. fotaratfn; u(ia9, forea
^tooncn; mi)llt)n fonru; ratfadtajft'pat^
meltia, iode^ Itlparatfa^tulfldfa.
Coursiers, /. fotettu M^tamS (ai*
ttHiSfa.
Coursive, /. ((atm.) tttt^tttiDtt laikoan
rSil^patRatn mttlifltt.
Courson, m. h^tinipunn wcfa; istn«
lod'olfa.
Court, te, adj. ir^Wi ritttftmtttttn,
toS^apKtStnen; u^fitotmarttnen, rotema;
(arh)apn^einen: iiuidt^n^t, toadtan^ta
pnnttnma ; oilotnen, beippo ; il a la vue
c-e, (^l^^tnttlStnen; des vues c-es, a^
taat ntttb«alat; être c. de, olla toS*
^tsfa marotdfa; demeurer, rester c,
olla ttetSm&ttS ntttS waêtata; se trou-
ver c, iontna pfittfemSttbmtin; che-
Cour
188
Goût
min c, oifotie. — #. m. le plus c,
ï^^in txt, ^tippoïn fetno.
Court, adv, (^^^edtt, &((t&, i^rlM^
tt. — De c., adv. tenir qn de c, |)i«
tfttt fowa^fa turi«fa.
Courtage, m. menarimviTfQ; mena*
Tinbotffa.
Courtailles, /. pi med{tntt«romiu
Courtaud, ande, adj, I^^^t, pQt\vL,
rotenoa, jittntekDii; ^etoonen, iolta on
!orn>Qt ia ^anttt t^^tdtettjt; [â((ipilltn
poMa; (ik9al.) tau|»|)a^aln)e(tia.
Conrtander, v, a. t)))>atâ, ttipimn
toiran 1. ^etvofen ^ttnt& ia torwat.
Conrt-bftton, t. Gourbaton.
Conrt-bonlllon, m, erdd talan (adttn.
Courte-botte, m. nuttlfa, nuQi.
Conrte-bonle, /. erSd (eUayiett.
Conrte-baleliie, / ^engen-a^btêtud.
Courte-paille, /. artoan(^9mtnen oU
titorfilla.
Courte-paume, /. ertt^ ))a(Kot)e(t.
Courte-pointe, /. titattu rouoteen*
^eite.
Courtier, m. meKart, faupan^teroja;
»ttUTau|)k>ia9.
Conrtilière, /. ntaaftrfta.
Courtille,/. (tpan^.j pieni ta(o; ^uo<^
nontûtnen raiDtntota ^artfm ultopno*
Iclla.
Courtine, /. (wan^.) muoteen n>cr«
^0, ranftnen; (hnnot.^ hirtint.
Coartisan, m. bototmied; IteBaKiia,
mtehnttchnen.
Courtisane,/. (te§afla, (ic^ti&'nainen,
f^mpx, itottjttd.
Courtiser, v. a, Ite^iS, atma^UUa,
Conrt-jointé, ée, adj Itj^^tfftatinen
[^emofeeta].
Courtois, se, a<i;. tof^Ulta9, fletntt
l^nàet^fû ia tttçtSffeeftt; armes c*es,
t^ifttt afeet (turnautfeefa).
Courtoisement, adv. îohttiiaa^tx, fte«
w««ti.
Conrton, m. (^^^ttadmuinen ^am)>^v.
Conro, ne, part, ja adj. ojettu, ta»
!aû*aiettu; fort c, ioôfa pation K^*
bftttn; jota paljon ^alutaan; |ofà ^el-
^o«ti Ut) taupatfu
Cens, m. ftera, (omaftn.
Covaense, / nainen, jota ^^teen ncu'
loo patno'arnt nitomieta koartcn.
Consin, ine, «. or))ana, ftfarenlatifif
me(ienlat){i; ^^to& tuttatoa, tanlo; c
germain, t2lQfi'0T))ana.
Consin, m. ^t^tt^nen.
Cousinage, m. orpannnd, (anfoue.
Cousiner, tf. a. OT))anaC(t nimitt&S;
— t/. n. futulatfena olemananfa !&9b&
fuof famteroana jfun (uona ; ils ne cou-
sinent pas ensemble, et niittS ote fo^
pna te^ienttnfâ.
Cousinière, /. ^^tt^fenioer^o.
Coussin, m. t^^nt^, iMn*alu9f poU*'
tari, ^atia, ))aatfa, ^oçia.
Coussinet, m. tti^ni^nen; r^i^tt^udft;
patja.
Cousu, ue, part, ja <idj. nenlottu»
nibottu; (turo.) ^(en lat^a; roton»
arptnen; tâpStii^tettç; bouche cousue!
et IbitMaudtafaan!
Coût, m. §inta, !u8tannud, meno.
Coûtant, adj. prix c, oeto^inta.
Couteau, m. toeitp, ^uuffo, titari;
Itjfltft ti?Q9»afe; c. de tripière, !afftte»
T&tnen mettri; c. fermant, pliant, fa«
ranaweitft, (inffuwcttfl
Coutelas, m. (i^^t^t ja Utoeft ta^)>a«
ra; ((atto.) tetfeUt.
Coutelier, m. tt)ettftfeto))S.
Coutelière, /. iDettfl|e|)ttn koaimo;
tDettfentuppt.
Coutellerie, /. meitflfepan ammatti;
koeitfite^bad ; toeitfenta'ûuta ; meitfl-
tarvapa.
Coûter, en Coftter, v. ». maffaa, olla
(attid; coûte que coûte, maffao mtttt
maffaa.
Coûteux, euse, adj. taUi9, fuitri'
malfutnen, maffntfa.
Coutier, m. î)o(9tartfanfaan fanfurt
1. httoja.
Coutil (1. et asnnt)), m. ))oIdtan»
langad.
Coutillade, /. (wan^.) fuuri mcitfeiE
1. mtefon ^aatoa.
Coutille, / ))itfû tolmita^toinen
mteffa.
Coutillier, m. fotamie^, jota IS^ttûft
Coutille afeenanfa.
Contre, m. autan ruobtn 1. tutu^fo.
Coutume,/. ta|)a, f&t^tfintS; taioaSt-
fu»«, tamadta f^nt^nçt fttantS, toM;
erSd tuttitoero ennenmuinotn; prendre
une c, ottaa taïuatfi; avoir c, de c.»
Coût
189
Crac
tiUSft ta^ano, offa tottuncena ; de c, ta*
loaOtfuuben mufaait.
Gontunier, ère, adj. tatoaUinen, ta*
tDoffi tiiHut, toan^an iaïoan mnhiiten ;
droit c, toan&aan ta))aan pern^tettu
1a!t; être c. du fait, otta aftaan tot«
tnniit.
Contnre,/. om^etue, neulomud ; mn*
lominai; om^efudtaito; iteutod; axpï;
Toton^ar^t; flatto.) [aumo; tufe, i'ôpt.
Couturé, èe, adj. ar^men, roTon*
ar^mcn.
Couturier, m. otn))etija, neuîoia;
maarfiâtsn.
Coatnrière, /. om^eHjatar.
Conya^e, m. munan ^autotntnen.
CoiiYam, m. er&tben ^^Sntei^ten
mnnat
ConTaison, /. nntujen f^automiê*
<nta,
Comyée, /. ^efS munia 1. ))oi!afta;
ttfiU.
Couvent^ m. luodtart.
ConYor, V. a. ^autoa, ^aubottaa;
^artaaett ttfetfenftt mtetttS; mtele^fttnfft
lantao; !ontaa fifttlISnffi^ couver des
yeux, ïtm'pMtx, iaxtaa^U Tatfetia; mie*'
ït|^to&0d litimtttliii fllmanfa ifu^un; c.
une maladie, fatttaa fifaUdnfii tauti;
il couve les cendres, ^&n iêtun aina
tnUfijan astredftt. — v. n. j[q Se o., v.
r. ^|fua tu^att alla; olla tulematfit'
lonfo; laisser c, (futo.) antaa oUa
aifonfa, antaa tuleentua.
Conyerole, m. fanfi.
Conyert, rte, part, ja adj. fiettett^;
(fttto.) falainen, tuntematon; vin c,
tmmnan^iniaitttn toitni ; çays c, met*
fStnen tnaa; temps c, ^iltoinen, fu*
muinen tima.
Conyert, m. ^St^ttttiina ja fn^en
Ittnlumat; !atRi [l^SmSneuwot ^çbeKe
^etuiellc; toppxlo, jodfa on nettfi, taff*
mm ia (ufilta; fnoia, »er^o, majar
majanne; fitmed, mariofad ^aiffa; lu*
toeti, firjeen ^aai^^tii; grand c, ju^^
laUtnen atenottfemtnen ^ott)idfa.— À e.,
adv. fuojadfa, tnr»a9fa.
Conyerte, /. pordlinln lafitud.
Conyerte, /. (man|.) lotmt.
Covyertement, adv. (wanl^.) falaa,
folotfnube^fa.
Conyertore, /. ^eite; ptxitt; fatale;
fatto; pm^9, pmnim, faSre; ftrian
lanft; ((um.) tefof^to, toarjo: sous la
c. de l'amitié; tDamud, toaluute, ta*
faud (roelanmalfndta).
Conyertnrier, m. ))eittoien ïoùimï9*
taja 1. {au))ttflia.
Couyet, m. (ttli^annu, tnU«adtta
(ialfatn lammtttoîfclfl).
Conyense, jf. çautotva !ana; munan«
^automtd'uuni.
Conyi, adj m. oeuf c, matamuna.
Conyre-chef, m. (man^.) paa^tne,
))aatDer^o; ^aanfaare (^aaman^aran*
tajan).
Conyre-fen, m. (tittodtoarjo^ttn^ tu*
(en»ario9ttn ; e^tooTeCto.
Conyre-pied, m. iaIfa))ettto.
Gonyre-plat, m, ful^on 1. toabtn ptxit
1. fanfl.
Conyrenr, m. lattaja, {atotta|a.
Conyrir, t;. a. !attaa, ))etttaa; totx*
!)ota, toaatettaa; falata; ^etteUa, ^uo«
udtaa, fauntdteSa; (hite.) fortuata,
fuojclla, tearjetta; aandia motttaa; a^'
tnttaa; nttoo (firjojia); fttoa (lauta^e*
n«fa); c. la table, tattaa p'à^tH; c.
d'or, tullata; c. la joue à qn, antaa
lormaHe ; c. les pauvres, wcr^oa toaï*
matfta; c. sa marche, folata max9*
ftnfa mt^ottifllta; c. la frontière, ftto«
leua raja; c. le déficit, formata ma«
jamund; (lafit.) c. la prescription,
te^ba fanne ennen maara^ajan fntut*
tua. — Se e., v. r. ptit^ïï, J>eitta^«
t^a, fuojetta ttfenfa; pavim laiîi pU*
ban; t^ilkucdt^a, fa^ba ^tlmeen; ^uo«
indtaa itfenfa; se c. d'un bois, [uo*
jeÏÏa ttfeanfa metfasa; couvrez-vous,
fianfaatl^attn ))aa6an;le ciel se couvre,
tatmas menée pxmttn.
Coyenant, !. Convenant
Conyendenr, m. fandfant^i^ja.
Coyer, f. Cous.
Coyon, t. Colon.
Crabe, m. xapu, txapu.
Crabier, m. framnnf^bja (era^ tintn).
Crao! int, ))aitaaa! ottoMata!
Craebat, m. ^dftttt) rafa.
Crachement, m. f^Ifemtnen, ra'an
^dtiminen.
Graeber, v. a. ja n. fl^tfea, rtofta,
4«fia rataa; la plume crache, fi|na
pXX9tVLVL.
Crac
190
Cray
Graoheiir, Mise, «. f^itt, ^^^itt,
Crachoir, i». f^tli^afitta.
Crachotement, m. r^fimincn, f^Re»
minen.
Crachoter, v. n. r^Ittt, f^Ije^teatt.
Craie, /. Uitu.
Craindre, v. a. )»el<its, toaroa. —
V. n. (pour) ^uoUa, otta j^ttitt ^uo«
leClienû.
Crainte, /. petto, tuarominen.
Craintif, iTC, adj. pdX&Hto'àintn,
ptltuxï, arfa.
Craintivement, adv, pelIttSkoâifedti,
pelfurimatfe^ti.
Cramoisi, m. {armoflni^mârt.
Cramoisi, ie, adj. !armoflnm«pu«
nainen.
Crampe, /. fuonenweto, loetotatttt.
ffoutte-c, jialanfttTl^, fuonenmcto ia«
loidfa.
Crampon, m. flnfiia, rautal^n|i, ^a»
!or pnridtitt; naula, ^otti ^eiDofen Ien«
gâ^ftt; attunan ^afa.
Cramponner, v. a. fin!iltt(ia 1. rauta*
r^nftatt fiiiuittlUi 1. puci9taa ; nau(ot«
taa, loflttaa (bewofenftnttt). — Se c,
V. r. tarttua, ro^bft titnnt; taltdtua.
Cramponnet, m. më^ttinm ftntïiH,
rautaf^nlir ^alanen; falpa, rotra ((u*
!u«fa).
Cran, m. (oiot, uurtoe, ura (rau«
ba«fa, puudfa).
Cr&ne, adl ia m. rSi^^efi, iuRea;
pdb^t^rt, mefiaMaja.
Crâne, m. ^ttâlaHo.
Craneqnin, m, laiM, miffa ioufi
ittunttetttSn.
Craneqoinier, m. joufimied.
Cr&nene, /. I0r))Bt^e.
Crftniolog^e, /. ttebe, mitenftt pU*
tùUovL (ttouttodta Ie!fltttftn t^mifen fftn*
fifct otntnaifuubetr ptttttaCtû'Oiiipi.
Crapand, m. !onna; fammacto; mâr*
fttrtn laiDttti
Crapandaille, /. ^rfu, ^orftmaate,
linniRo.
Crapandière, / fammaf Co4âtân9.
Crapandine, /. bafoniti, tikoett^ni^t
talan^ûmmad; (erSd lalù) mcrtfufi; ta»
ptnretta; rtetiflo, fiitom uefitorwen
fuuefa; pigeons à la c, erâaCtft ta«
looffa ))at«tetut f^^l^I^fet.
Crapelet, m. fommalon potlancn.
Craponssin, «i. (uftihapu; (!un).>
tç^fâ, tuaptS, ruiofa^.
Crapule, /. iuo|)pou9, juopnmne;
tretaifuu^.
Crapnler, v, n. etfiS juopponbeefa^
ir^taifuubedfa.
Crapnlenz, ense, adj, iuofipo, \x^ta9,
nnttu.
Craquelin, m. rinleU, forp))u; fuo«
renfa Çetttiin^t fropu; fapa^tli.
Craqnelot, m. tuore ^tU.
Craquement, m. nattna, rouble, rone*
lina, nartna, nar^Ie; c. des dents,
^ampatbm ftviett^e 1. falifeminen.
Craquer, v. n. natleta, roudtuo, na^
ri^ta, nardfua, r^dl^tt, r^tfa^tâtt; (htm.)
ISrpSttâS, lerelata; c des dents, ÎU
ridtttS, lalietaa ^mpaito.
Craquerie, / I9rp9t^e, fer9taii9,
mol^etteleminen..
Craqueter, v. n. natisteKa, roud*
latUa, itanotella, n^ef^etttt.
Craqueur, euse, «. (ërpBtteliift.
Crase, /. (tieltop.) îtafit, (a^bm
tûwun fupidtumtnen ^^betfL
Crassane, f. Gresane.
Crasse,/ (lia, \aa9ta, fiitoottomunS;
fuona; raatuu9, ruûlottomuuê ; oQat'
nen ft^nt^pertt; ttaruuS.
CniAse, adj. pûtfu; (fnto.) raata;
ruofoton.
Crasses, /. pL ^tlpeet, iotfa Wfitp^
to&t tafoeéfa.
Crasseux, euse, adj. (ilainen, faoS»
tûtnen; itara, faite. — s. ûîamta L
fitmoton i^minen; [aitnvi.
Cratèl^, m. erAê romalatnen ptfart ;
tuIttDuoreit'autfo.
Cratiouler, v. a. iafaa foptottcttatna
taulu neltSt^tn.
Cravache, /. ratfuruoMa.
Cravan, m. !aulu6^n^t.
Cravate, m. IroatUatncn ratfumitf
1. ratftt.
Cravate,/, mtel^en lanlaliina.
Crayon, m. piiru9ttn; I))ti^9pSmi&;
punalutu-p&nna; I^ii9eplinnSa& te^t)^
Î^iirrod 1. muotohitoa; (fuio.) t^9,
eltt^S; (uoma, fuunnitelma; c noir,
(^lit^STimt; c rouge, punaltitn.
Crayonner, v. a. ptutt^tao 1. tu*
Cray
191
Crép
mata U^iiifnMatiWi, putuiiiïtûUa i. n.
c; fnnnnttcua. te^btt |»o§ia|»tirrod.
Crayoïmoiir, m. i^oropcittalo (fitiruf «
tudtatbo^fa).
Gréanoe, /. u«fo; luottatnud; n9*
lottatDatfnad, (aotcttaU)aifuu9 ; (toan^.)
u^ton*oppv, falainen o))a9tu9 airucKe;
donner c k, u^toa, (uottaa i^ttn; lettre
de c, frebititDt.
Gréaaoier, ière, t. toeRoja.
Crèanter, v. a. (toan§.) toalafianfa
na^mUtaa.
Créât, m. an«o))ettaia cotfa^tu^tou'
Créateur, m. (uoja, aRaja, fatttaid.
Crétttevr, trioe, adj. (uotoa; fittta«
idS^ tnottciioci*
IMatioVy /. laominen^ (tuko.) !et«
|int9; pcnidtaminen; totineeii))anemi'
nen; mmitt&nttitcn; un homme de
nonvelle c., ^iQait aatelUmie^etfi nU
mitctt^.
Gréatare, /. (uonto(a))))alc; olento,
t^titen (taio. naifiita ia lap^^ta),
Crébèbe, m. fubeberi.
CréceUe, /. xaïltvi, riiti), faHfu.
Créoerdle, /. leikpo* 1. jpouta^autla.
Crêehe, /. \ttm\, fotmi; jttSnmnr-
taia ftfta«ar(]tn ebe^ftt.
Credeace, /. trebenfi>))tti)ttt (atoUjen
ûtttartn loiereefA; muoiuuoaro^to (^itt«
ftéfa laitoffiifa).
Grédenoier, m. muonatoacain §oi'
taia.
Crédibilité, /. tt^tottatoaifundr tuo«
tettatvatfnnd.
Crédit, m. frebttt, (uottamud; ioa9«
taatoa ^uo(i tiltdfa; loaltaifitu^r toalta,
anoo; faire c. à qn, antaa toelaffi,
tiltdc; lettre de c, trebitittrie; à c,
toelofp, tiliUe, (fuio.) tur^aan, 4t)9«
bl^tttt; ouTrir, faire nn & à qn, ru«
totta frebiti'tilia |)ttftmattit ifnn fandfa.
Créditer, v. a. (lanna tiUtt toadtaa*
tDa>|ntoUÂe; être crédité sur, faaba
trebitifirie ifun (uo; nauttia (uotta^
ms^ta inin (uona.
Créditeur, m. meRoja (tilin jo^'
bodtaV
Credo, m. a))o9to(tnen ndfontitit*
nu^tue.
Crédule, adj. ^ert!H'U<toinen, ^eta8«
nefoincn.
CrédiUté, /. (crfUUnMeifun^.
Créer, v. a. luoba ; ntuobo^taa, Iaa«
tia, (uontaa, ptxnîtaa, ^ranna totmeeit,
afettaa, nimittftd.
Crémaillère,/. ^a§(ot; rauta» 1. pnu»
foura, joSa itin tannetaan.
Crémaillon, m. tutU^ttifct ^al^Ut.
Crème,/, taaie, ferma; fofe; (tum.)
I^arad ofa; c. de tartre, cremor tar«
tari; c de riz, rift))uuro, rififofe; c.
fouettée, taafefofe, fofe.
Grément, m. (ftelio)).) fanan Iif&âii«
t^minni tatouKa taitouttaedfa.
Crémer, v. n. no^taa taaUtta; taa«
lettua.
Crémeux, ense, adj. taaieinen, ter*
mainen.
Crémière,/, taatcen mt^^iS.
Cremaobate, m. (mutn.) naoraHa
tandflia.
Crénean, m. (arja, (amma^^aria
(taton); am)iumaretfô.
Crénelage, m. l)totineet rayait fi)r«
ia«fa.
Créneler, v. a. §amma9taa muuri,
fatto; |»9tttt va^an ft^riil; am)>uma'
vetHUa toaru^taa.
Crénelnre, /. Bamtoatfefrti fui^niSe
leiRaaminen, ))i)nneiue uurtamtnen ;
dentelles en c, fut^)iuinen toitfl.
Créole, m. ia /. freolt, freolt»nataen.
Cr^age, m. (arfotanlaan (t^ertil'
minen.
Crôpe, m. ^arfotanga^r tiera^arfo.
Crêpe,/. ertt« {lannutattu.
Crôpé, m. (t^eratuRa.
Crêper, v, a. (i^ettaa, (i^aroita, ta*
^artaa. — se o., v. r. nbertaa ^tuffenfa.
Crépi, m. raj)^u9, laRttud.
Crépin, m. Ari«|itnu9; saint C,
t>t)ba tnd))inn9, fuutarien fuoielud'
p^qH] fuittann ))u«fi {atutnem.
Crépine,/, erad ri|»fun, ^eltun (aii;
maba))atta (teuva^tetun e(aimen).
Cnrepir, v a. ra))ata, laRtta; te^ba
martio na^faan; (i^ertaa ^tuffet.
Crépiflintre, /. faRitud.
Crépitotlon, / ratifeminen, raidfaa*
minen (tulen); tatttuneen Inun nax9*
htminen.
Crepodaille, (. Grapaudaille.
Crépon, m. eras (t^erretl^n tvifla* L
filRifanfaan tait.
Crép
192
Cric
Crépu, ne, ad}, ti^ecd ((iuffl«ta).
Grépnscalaire, adj, (ttm^n*, ^m)).
CrépiiBeiile, /. ^ttm^: c. du matin,
c, du soir.
OrépnsenliB, ine, f. Crépusculaire.
Cresane, /. txH ))8ar^ntttt (ait.
GreBeendo, m ))(tft«mtttatnen fatoe*
(ent tootmatt {arttutntnen.
Grésean, f Gariset.
Cresson, tn. itoufumo^o (lêpidium).
Cressonnière, /. paxttaf mtfftt Îa9*
toaa noufunio^oa.
Crésns, m. (futo.) rtfad mie^.
Crétacé, ée, adj. Uitunfattainen, lïu
tuinen.
Crète, /. I^arja (tufon ja mutben
(intujen ^SSdftt), ^&Q§entu]pfu ; ntuu«
tamatn {alalajienetottt; fatiooffen ))ar'
taatte nodtettu mittta; ^ut|)t)u, §arja;
c. de coq., fufon^arja; luRaTo^etnd
(rhinanthus); C. de blé, ^utpuntnno«
totnen i^iottlâil
Crété, ée, adj. haxiaUa n>aru9tettii.
Crételer, v. n. taatottaa, fotfottao.
Crétin, m. fretini, ^etffomtennen;
(tnïo.) ^5)ier5.
Cretinisme, m. hettnKaifuud, er98
SBotttfin afuRalefa ufetn tatoottakoa
f^nt^))eratneti ^eiffomieUf^))^.
Cretonne, /. erttd malfoifen lima*
fanlaan (aji.
Crensement, m. {attoantinen, f omet'
tamtnen.
Crenser, v. a. ja n. taiiQaa, tototx*
taa; ruobata, ptxata pof^iaxviOpa9ta;
(futo.) mtettiil. — Se c., v. r. {(li^bd
ontelotfi, foioeroffl.
Crenset, m, fulatu^fau^a.
Crenx, ense, adj, onfl, ontelo, îupn*
fae; fuoj^atta otetoa; \\fM; viande c-e,
ruoîfa, iota et rotoitfe; cerveau c. tête
c-e, t^^ifi, tottS, tly^m^ri, to^fo; son»
ger c, nttcicttSmitt aiattVia.
Crenx, m. înoppa, loto, f^to&nne,
(onRo; f^intt nuotti, fttmH, badfo;
toalin, toaUnCaama.
Creyaille, /. t^fenft^Smtnen.
Crevasse,/, rato, ^atfeanta, re^eSmK.
Crevasser, v. a, \aattaa repe&mttttn,
fierottaa. — Se o., v. r. flcrottuû, f^aU
tetHa, remets, paXafitua.
Crève-coenr, m. fijbttnta ))o!a§tah>a
furu.
Crevé, ée, s. un gros c, une grosse,
ra^watna^a, I5nttSntt ; manger comme
un c, ft)9btt titin |)o^iaton.
Crevé, m. auffo nai«iDûattctben ^t«
^atn fuu^fa.
Crever, v. a. ^affaista, f&rteS, tou«
(ta; rtffoa, vtpï^ u(o9; c. les yeux,
toiettttt fllmttt^tt8«ttt; cela tous crève
les yeux, fe on tl^an ebe^ffinne; c. un
cheval, ))afa(buttaa ^emonen; (hao.)
c. qn, pafa^buttaa litafla ruoaua ia
iuomalla. ~ v, n. (a(jeta, reiQetK, fte«
rottua; pata^tua; faatnû, (uffua (tuo^
(emaan). — Se o., v. r. (alieta, fit*
rottua, |»a{a(tua.
Crevet, m pnnottu nau^a metatti«
|»utrot pHim,
Crevette, /. erSe (ratouu (aii (çam-
nurui).
Cri, m. (uuto, ftrftt, 88tti, ulmina;
jultdtufftett ia tatoavatn inltinen (un*
tammeit; (uuba^bn^; ^arfu, pocn; fo«
ta^uuto; ieter un c, ^unba^taa; de-
mander a grands c-s, fuurella (ttu«
botta n>aatia; le cri du loup, fuben
ulkDtna; le c. des orphelins, or|>oien
parfutta; le c. de la nature, luonnon
ttttni.
Criailler, v. n. firfnctta, toracttar
joutatotSta ))arfna.
Criaillerie, /. Criage, m. joutaiotdta
(irfumtnen, ^arfuniinen.
Criaillenr, ense, «. ))orufnrthi, tïU
iutita.
Criant, nte, adj. (uutattKi, l^trme&.
Criard, rde, adj. {trfniletoa, ^ar*
futleiQa; dettes c-es, ptenet toelat,
jotta ufetn toefotaan.
Criarde,/. erSd ta^ifekoa Ittnafangad.
Crible, m. feufa, n)fil|)))tt, tpaura;
c. à pied, tot^fandfone.
Cribler, v. a. feutoa, n>&()iSt&, U9t««
fata (jbkottt).
Cribienr, ense, «. feuloia, lottl^lifiaiS.
Criblenx, ense, adj. ratoeOtnen, ret«
tttinen.
Criblnre, /. fenlan'atatfet, fteCeU
(tfet.
Cribration, /. feufomtnen, flttnitSt'
minen.
Cric (c et fiSnn^), m. n>iifttei)itt, toi*
pnfin.
Criccrac, int. mur^ti^! ranffts!
Crid
193
Croc
Crid, m. malaiUatnen Hfari.
Criée, /. mettre en criée, §uutO'
faupaÏÏa œijçbil: toafaratnte^nt ^uubot.
Crier, V. n. çuutaa, ttrfua; ^arfua,
{lorata; nart^to, ftrdfua; {iitoata wad'
taan; c à l'injustice, (uittaa wSS'
T^t^tttt Krflneenfit; c. au voleur, au
meurtre, Jçuutaa apna mara^ta, mur«
^aajaa iQa^taan, koaradta 1. mttr^aajaa
liinni'Ottamaan; on crie beaucoup
contre ce fait, fitS tetoa toadtaan fo«
tnin hitoadteHaan. — v. a. jultife^ti
f anpatfi ^uutaa.
Crierie (=:frtirii),/ fitluna, ntclu,
ntel^fe.
Crienr, ense, «. {irtuja; tau^affl
^tttttaja.
Crime, m. xxfo9f ))a^antefo; c. ca-
pitalj ^engen^afta, «'ttlod.
CnnuiudiBer, v, a, fltrtiitt ctDtlt'afta
nfoé^aPûtn.
linallflte, m.
rtfodiaitt tntftia 1.
Crimina]
Criminalité,/. rtfoÏÏtfuud.
Criminel, elle, adj. ntottinen; ton'
fatitulftn'alainen; xxM^a^au».
Criniinel, elle, t. nfolltnen, ^^al^on*
teftift.
Criminellement, adv, rifoÏÏife^tt.
Crin, m. iou§t; c-s, pi ^etoofen*
^arjo.
Crincrin, m. loiulitriimf^.
Crmier, m. ioul^tteodten teftitt.
Crinière, /. ^arja (^eioofen, ialo*'
)>enran); fanla)>dte; (futu.) {ar^eatiiN
(a; ^ttono ptxntx,
Cnnon, m. iou^tmato; attoemato.
Criqne,/. la^betnta, loenbefatama.
Criqner, v. n. tirdfuo [ftrfadta, ia
fmfaltatft^ta].
Criqnet, m. firffa; ^eioo«faafft; wh*
Criqnetm, m. ttrehtmtnen.
CrlMfjf. tanbin taite 1. murre; tooi*
Ijejratfaifetva ^etfi.
Crispation,/, ft^err^^, ftàerti^mtnen;
fn^tdtud; tDcto (fuoIt^K iantttrcidftt).
Criflser, v. n. fîri^tail 9am))aita.
CristaL m. ftbe, tridtam; c. de
montre, fettontafl.
Cristallerie, /. friMaHite^bad.
Criatallier, m. fndtotttnta^foja;
frtttaC(twora9to.
Cristallin, m. rrî«ttiÏÏt»efl fllmS^m;
tri^tamiafi.
Cristallin, ine, aé^, fiteemSinen;
fristaainen, IridtalKtrtrfod.
Cristallisation, /. {rt^taffi^tumitren.
Cristalliser, v, a. fiteçttttii, §i9^bttt«
m ftteiffl, faattaa IrtdtaatttrrfQatfi.
— V. n. fri^taUtStua, frt^taSttntua.
Cristallographie, /. ûppx (uonnol*
It^ten fitetben f. {nMoÏÏtm muoboidta
ia f^nn^9tft.
Crit, l Crid.
Critérium (nm = oom), m. tunnii6«
merRt, tunnn^tin.
Crithe, /. naaranna))t)i.
Critiquable, adj. artvoêtelun^afat'
nen.
Critique, adj. axtoe9\tUxoa, tutfttva,
ttttftnnoÏÏinen, mottttn)a,motttelta§; xat*
toifetua; artueluttama, maarattinen. —
m. artt)09te(tja ; moittija. — /. ortoo9«
telu (ftrjaStfen 1. faunotaiteetïifen te«
ofien); motte, morffauë; motttttoatfuu^.
Critiquer, v. a. axtoo^ttUa; moit-
txa, morfata.
Critiquenr, m. {. Critique, m.
Croassement, m. forjptn fotffumttien.
Croasser, v. n. fotfcua, roiffuo.
Croate, m. f. Cravate, m.
Croc (c et ftttnn^), m. touffu, ^ofa,
men^e^afa; n^anfo; fouffuj^ammad, to«
tal^ammod; tottftrtt pelaaja; Taffaire
est au c, afta on ioutunut ))ft2ifemSt'
tttmttn; — c-s, pi tottffet.
Croc (c (ittnt^^), faire c, tiardfua
l^m))atdfa.
Croo-en-jambe, m. donner le c. à
qn, fûmptttaa ifu, t)anna jfun iatia
fam^fitin.
Crocbe, adj. toftdrtt, fouffutnen. —
/. fal^beffanue^ nuottta; c. double,
fuube^totdtannes nuottta.
Crochet, m. tott^ftinen fouffu, ^afa;
titrtffa; ))untari; fouffu^ammad, tora*
^amma6; ^otffimtitua nuotin faula^fa;
tierto, mutfa. poWx; — c-s, pi §iu9«
fi^otat otfaua 1. fortuan tafana; \ïlU
fumerftt (); rautaf^nfl; faire un c,
fierttttt, fai^bH ftettottettt; être sur ses
c-s, sur les c-s d'autrui, eI2l2i omilla,
muiben maroilla.
Crocheter, v. a. aufat^ta (uffu tit«
rifaCUi. — Se c, v. r. (iofo)).) tof^elUt.
13
Croc
194
Croq
Croelieteiir, m. fiilftttatt|»|)tad; M»
t^nfantaja; c. de serrure, titrtfaua
anfaifija.
Croclieton, m. fonifunen.
Crochetier, m. ^afamaafart, Itttt^«
maafari.
Croclia, ne, adj, toilftrtt, foufhtmen.
Crocline, I. Croche,^.
Crocodile, m. IrotobtU.
Crocnfl, (. Safran.
Croire, v. a, vAtoa, IuuQq; Inottaa;
pitttd ionafin, arkoata itdfiit. — v. n.
uëtoa; (à qn) n9toa, (uottaa itu^un;
(en) u^ioa Sumalaan: c. aux méde-
cins, an paradis: en Dieu. — Se o.,
V. r, tnUa udlotufft; udtoa ttfenfd, luuHa
itfenfd itdftti; udfoa totnen toidtanfa.
Croisade,/, rtstiretli.
Croisé, ée, part, ja adî. ridtt^fd
olekua, ridtiin tnenemtt: chemin c,
feu c'j kuat^telekua; ridtillcl matudtettu;
nelinittinen, neUkvartineit (langad).
Croisé, m. ri^ttrettetftinen.
Croisée, /. atfunanreitd; aftunan
te^tt; aRuna; (ube (tantaan); ri^tim^d
(firton); neltkvartinen fangad; monett*
taltaidten ri9tim^9ten ja t^Sfaluien nu
Croisement, m. ridtttn meneminen,
toadtatu^ten ia o^itfe meneminen: c.
des vents, des courriers, des épées ;
eri eitttnrotuien ))artttaminen.
Croiser, v. a. ^anna ndttin, afettaa
rt^ttt^dten; laçba ))oiiri; ptiW'i^ pox9
(ridtin xoMmUH); tf^Uïm, e^teUtt;
riëtiUJi merfitd; lutoa (fo))))ta); tutoa
neUkuartidta; ))artttaa erirotnifia tiU*
miH. — V. n. tm'd ri^tiin, pmiiiti^*
ten; (tût».) It^^ftttd, — Se o., v. r.
Id^ted ri0ttret(eae, ottaa rt^ti; Id^bd
tomen toifenfa o^itje; fô^bd n^tit^d*
ten; ^^arittua; til^attemaQa te^bd toaix*
xxota totflKcnta; c la baïonnette, lad»
Tea ))ainettt.
Croiserie, /. fr^dfd^dfutln; topan»
futoud.
Croisette, /. ))temridtt; erdd tantôt
(vïUantia eruciata).
Croiseur, m, tr^dfdd^d.
Croisière, /. Ir^dfdt}^; a(a, mtdfd
frt^dfdtddn; fr^dfddtod latkua.
Croisillon, m. {loiffi^^uu; ri^tin pM»
ii)itut.
Croissaaoe, /. fo^maminen, UfU|iio
t^minen fadtoamaKa.
Croissant, m. puoltfuu, nuftlnu;
moUfuun muotoinen; !ou!ero toeitfi;
\xpp\\ (tum.) Surfin toaltatunta; ma-
iomettlainen udfonto.
Croissant, nte, adj, fadtoatocu
Croisnre, /. neUntttifelfl fntominen.
Croît, m, larian lifdi^nt^minen \\Xku
m^ffen hutta.
Croître, v. n. ladtoaa, farttua, \\>
fdljnt^d.
Croix,/, ridti; (!un).) ri<ttn»ud!o;
ridti, toaitoa, etflm^d; rttartrtdtt; plan-
ter, élever une c, afettaa 1. ^i^dtt^ttdd
Ttdtt; mettre en c, ri^timnaulita;
Farbre de la c, ^ridtuffen ridtt; plan-
ter la c, faarnata rt9tin*o))|)ia pala*
noille.
Croix de par Dien, /. aa|)inen, aa«
pWvtia.
Croma, m, fa6be{fanne9«))aufl
Cromatiqne, i. Chromatique.
Crôme, m. Iromi (metattt).
Cromome, m. truni)>ettfdn9el urut^f a.
Crône, m. rana, frana; fafanlçmt)
(jdrn)ent)o^iadfa).
Cronhyornèiréj m. (one, mtHd tt^uo'
tutnen fateen ))aIioud mitataan.
Croquant, m. paida^ maimainen,
Toidto.
Croquant, nte, adj. I^am))ai9fa murd*
tutoa.
Croquante,/, frofani (erdd fofnrt*
leimod).
Croque, f, manger qc à la c. au
sel, f^iibd paliaan fnolan fandfa.
Croque -lardon, m. tut)tnnuoUjla ,
tuoRatoierad.
Croque-mort, m. ruumtin'ajurt.
Croque-noix, m, pdl^tind^rotta.
Croque-note, m. )>eltn toinguttaja.
Croquer, v. n. mur9f ua ^am^aidfa ;
— v. a. natertaa, mufertoa, riffa^ut*
taa; a^mta; entrata; mutdtamidta xx>ùx*
ten {liirtdd eflneen Jjddto^bat; te^bd
k)ifainen laulun 1. tirjatttfen teolfen
luoma; futteladti hl^mata ttfeSenfd;
tu^Iata, ^utKoiba, ^aadlata; c. le
marmot, obotetta fuuren l^erran ete«
(ife^r^; jolie à c, i^ana, ettd fëift
fun^unfa.
Croque-sol, I. Croque-note.
Croq
195
Crue
Croquet, m. oifut ja htima pïpatx*
taffn.
Croquenr, m. hionatoierad; ttS^t9«
tcttitt; ^utilit9.
Croqvignole, /. nenSfimtoi, itentt'
Croqugiioler, v. a. antaa nen&|)tu«
»t 1. nenSnttppa^^.
Croquis, m, altulnûma, atln^tirtod.
Crosse,/. ))udpanfatt)Da, {oitfYufaU'
ma; ^^ef^n^ecft; matta, tarttu; fou'
tero t&benftja; (aïoetttt^tttttS ; — c-s,
pi. aibanfetpftSt, aibantufliaiftt.
Crosse, ée, adj, pn9panSautoaVia mo'
XU9tttttt.
Crosser, v. n. moUatta I))9bd ^afloa;
(TntD.) fnurimmaHa t^lenCatfcelIa fo^
bcfla.
Crossette, /. alutoa, obeïma.
Crossenr, m. ))anoftlIa oliia.
Crotte,/. Iota; erStben el&inten fonta*
Crotté, ée, part j|a adj. lofatnen,
ntainen.
Crotter, V. a. fo'aUta, (i*ata, lo'ato.
Crottin, m. ^mofen, lam^aan ia
erSiben mutben ettttnten fonta.
Croulant, nte, adj. rintunut, rttit9«
itfiûitt ra|»t)ioti(adfa olewa.
Cronlement, «n. fufietnnttnen.
Crouler, v. n. hsftdtua; ioutua ^tt«
mtSSn; la^tentua, ))atnua. — v. a.
laefea lottMimSltd; koterttttt; c. la
queue, wetttd ^ttntd ialtoien »ttliin,
Ift^teS toafoon.
Croulier, ière, adj. ^^Ki^inen [tnoa-
Croulière, /. letto, l^^S^tnaa.
Croup (p ûfint^Q), m. turietnetanti.
Cron]Mae, /. ratfun ^i))>^49 1. te-
)Ni0te(emtnen.
Croupe, /. tantafet (l^ioofen); muo*
rcni^i^lin; laton^aria; monter en c,
hdm tarata^fa.
Croupe, ée, adj. ioKa on tannitt
Isntafet.
& Croupetons, adv. f^^!^nsnf&.
Croupier, m. peltpanttn |)ttlli(in o))n«
n 1. him^))ani^ ofalltnen afloimietoi*
men menoi^in )a tnlot^in.
Croupière, /. (antttm^tt; ))eTdtonmt
(taitoasfa).
Croupion, m. tata)>uoU. ))ertt{nio(i
(i^mifcn); ^ftntA, pi^xm (Itmmn).
Croupir, v. n. feifooi mflbttttt [toe*
beettt]; turmeltna, mSbtttS.
Croupissant, nte, adj. feifotoa, (UN
fumaton [mebeStS]; mttbSnnt^t, tunnel»
tnnut
Croupissement, m. ntofa^aineiben
fnlaamtnen il^mifen ntumiiefo.
Croustille,/. (etmSnntum, Itxp^aXa,
Croustiller, v. n. ^antata Iett)Ktt ri^b*
patt^ttnfâ.
Croustilleusement, adv, narrintai^
fe^ti, hsieefftfeeti.
Croustillenx, euse, adj. htieeKinen^
nammainen.
Croûte, /. tetmanfanntffa; Iein)ttn«
fuoTt; !alafuton'toi!ina ; t)aa§bettn lei^tt
Itemedftt; fuori, tomettunut ptnto; l^no'
no maalan^.
Crofttelette, f. leimttnmnru.
Crofttier, m. ^uonojen tanluien tan»
Croûton, m. (ei^ttfannitan ^ala;
))aa^bettu leilottnmitlu; §uono maalari.
Croyable, adj. udfottama.
Croyanee, /. u9fo, ajatn^, mteli;
ttdfonto.
Croyant, nte, t. udfomainen.
Cru, ue, part, fana^ta Croire.
Cm, ue, adj. raafa, leittdntdt&n; te«
femtttSn, toalmtdtantaton; koattea^ti \n*
latoa [ruofa«ainet^ta]; raafa, fdttb^tBn,
e^ttfol^teliad; eau c, !oma mefi. —
A om, adv. païiaaUtif fûtulatta.
Cru, m. toUjel^dmaa; taerni; vin du
c, fotifadmuinen totini ; foin de mon
c, omafadtoattama (eintt; cela est de
son c, fe on l|ttnen feffim&nfS,
Cruauté,/, iulmnn^, ^irme^e.
Cruche, /. runffu, ruuf!, pottu;
(fnto.) totto.
Cmcliée./. mnhsllinen.
Cruoherie, /. t^^m^))9.
Cruolion, m. ))ottunen, tnuRnnen.
Crucial, aie, adj. ri^tinmuotoinett.
Crucifère, adi. ionta pMîili on ridti;
(tnto.) rietinfaftatnen.
Crucifiement, Crucifîment, m. rte«
titn naulttfeminen.
Crucifier, v. a. ridtiinnanitta.
Crucifix (x et dSnn^), m. ridtiinnan'
Ittnn lutoa.
Crucifixion, /. rietitn naultifeminen.
Grue
196
Cuifi
Cnudfonne, adj. rt^tinmitototnen.
Gradité, /. raaluu^, e)»fth)|)f))t)9; \u*
lamaton 1. tpaileadtt fulatua ruoCa;
raafuttd, juReud.
Gnie, /. {a9tt>u; ta^toaminen, fart'
tuminen, Itf&t^nt^mtneit; noufit; ^leti'
nti9f forotu9 (^innan, toeron).
Grael, elle, adj. iu(ma, {oioa, ftttt«
ItmtttSn, toeren^tmoinen. — «. iulma
1. tùïoa i^minen, ifftmd 1. tafittama
i^tninen.
Graellement, adv, iutma^ti i. it. e.
Grûment, adv. raa'adti, iuUife^i,
Grnral, aie, adf. reifllnuit'.
Grustaoé, ée, adj, topatttnen, fuo
reStnen; animal c, 1. c-s, m. toppa
tuoriat^'eltttott.
Gmzade, /. Grusado, |)ortugott
taineti ra^a.
Crypte, /. I^autatammio ttr!on alla
maan«alatnen luoîa.
Gryptogame, adj. ja /. (r))))togami
falafutttS.
Gryptogamie, /. tr^fitogamiar fala
fiittotfuud.
Cryptographie, /. taito ftriottaa fa
lamzïftïM.
Cryptonyme, adj, ia «. nimenf& fa
laaioa.
Grystal, t Cris ....
On, t Cul.
Cubage, m. Cnbatnre, /. fuutiofifttt
Ii^ffen IMtmmta, {utttioittaminett; fitu
Hoftfttttt^d.
Ciibe, m, fuutio.
Cube, adj. fuudoinen, {uuttot^^ fuu
tto«; pied c, htutioialta; racine c.
fttutioiuuri.
Cabèbe, {. Crebëbe.
Cnber, v. a. tuutioita, (a^fea bat
Cnbieolaire, m. (loan^.) (aman|»a(
loeîtia.
Cabiqiie, f. Cube, adj.
Cubital, aie, adj. f^nftvtt^fittn*.
Cubitus (8 Unttiti), m. ft^t^nttrfiluu,
Cuboïde, m. fuittioumuotoinen (un
iaaa))8ttbtt«fl
Cucule, m. jouer à c, oKa ))ti(oifUl[a.
Cueullau, m. erfid fuolimato.
Cuculle, /. toiitta pttft^indneen.
Cueurbitaoé, ée, Oié^. gucnafufmm
fuufuma.
Cuourbitain, Cueurbitaire, m. gurf'
famato.
Cuenrbite, /. tidlaudfoneen ^o^ja'
pnoli.
Cueillaçe, Cueillement, m. poïmu
mtnen; ))otmtmtd'atta.
Cueille,/, ((atto.) çuviefanCaau te*
toto: ^ebelmttn (joimiminen.
Cfueillée, /. neutotCfi te^tamft mee*
finfilanfa.
Cueillette, /. ^oimimtnen, fato (^e»
bebnien); touel^tt; (laito.) tappaittu»
toava; charger un vaisseau à la c.
Cueilleur, euse, ê. (lotmtja, l^ebel*
mSnCoriaaia.
Cueillir, v. a. poimia, nouCfta ; too*
ta, toriata.
CueÛloir, m. fitbdm^îoppa.
Cuider, m. foitea ^fbe(mtt{o))^a.
Cuider, v. n. (ioan(.) arkoifoita,
(uuHa.
Cuiller (r ttftntl)!)), CuiUère,/. (ufiRa,
fott^a: c. a fondre, loalinlau^a.
Cuillerée,/, (uftfafftnen.
Cnilleron, m. luflfan ^eftt 1. la)ia.
Cuir, m. touota; na^fa; c. à rasoir,
partakueitfm l^toftn; c. bouilli, raSma*
na^fa; c. fort, anturana^fa; c vert,
cru, tef emfitiyn kouota ; sentir des dou-
leurs entre c. et chair, tuntea mai*
kooja tbon ia lifian tu&IiHtt; jurer en
c. et chair, (irota itfeffenfft.
Cuirasse, /. rtuta^aarnista, fiyraSft
Cuirassé, ée, part, ia adj. tinta*
^aamt^tatta toaruStettu; (tuto.) ^t^tuhi
toarustcttu; ^ttko^tttn, iulfea.
Cuirasser, v. a. rinta^aamtstatta
toaruStaa.
Cuirassier, m. fi^raSfieri.
Cuire, v. a. fetttttd, paa^taa, ^atStaa;
ft^^fentⅈ leipoa; tutenuuttaa [aurtn*
aosta]; futattaa (watfasta]. — v. «.
lic^ua; paa^tua, t)aistua; tttp\tià; fir*
luenneuft, tt»istfi&, i)a{ottaa; en c. à
qn, faattaa tatuoiutteen.
Cuiret, m. ))ar!isfa ottut muota.
Cuisage, (. Cuisson.
Cuisant, nte, adj. ^olttatoa, fptt()l,
tttima, iixpt&f tatttxa, ^atfea, tanoaS,
faltuaatua.
Guiseor, m. tti(ot|»o(ttaia.
Cuis
197
Cuit
ntoatifaitod; ritoatiIatttO'taito; î^'éMtî^
mfia; feitinfojit taitoa^fa; être char-
gé de c, oUa Ittalfi liffama 1. li^O'
mSifttleen Taltainen.
Ciaismer, v, n, toimittaa ntoan(ctit«
tttmt^ta.
Giifliiiier, ère, «. ntoanlatttaia, fofli.
Guissard, m, reif^aamiéla.
Oûsee,/. retfl.
Cnîaaon, /. feittttminen, |»aa^tomi«
ncn, HMiStammen, let^ominen, f^))fen-
tttmUien; timi^t^d, ttrmenteleminen ,
pûtottt9.
Cuissot, m. metffin'Otnffen retfl.
Cuistre, m. nio^fija; (t»a(.) ToutU'
potmixia; firjafot.
Cnit, ite, part, \am9ta Cuir.
Cuite,/. ttU«H)ottto; foterlnWtto.
Cuivre, m. kvadft, fupari; c. noir,
raofa madft; c. jaune, medflnti; c. de
rosette, tafaritQa^tt; c. viergei natif,
luontai^toadfi.
Cnivré, ée, aâj. fut)artnn)dTtnett.
Cuivrer, v. n, fitata tuparitta; ful^
îata \tfaîûUaUa.
Cnivrette, /. medfinitnen tu^otin
)>u&anud<foitttmidfa.
Cnivreox, euse, adj. madienfetainen;
koadtenfaltainen.
Cal (1 et attim^), m. taIa))itoIi, ^c-
rS|»ttolt, |»^tt4; §ttnttt; aIa))uolt, po^ia;
c. de basse fosse, ))imeS manttlnola;
c de jatte, raaiariRo (jota tatai^no*
IcOttiifo loa^autnn); c. de chapeau,
d'an verre, d'un tonneau, (atitn, ia»
fin, t^imi^riit ))0^ia; c. de sac, itm*
l^ilatn, nuotanpertt; (lum.) totrla, io9ta
et Ole ebist^mifen toitooa; c. de plomb,
io!a aina on t|i|5Sfii fitnni; être à c,
o8a t»attfeiiittttomidftt; la tête a em-
porte le c, ^Sn on joutnnut foitoet
Jll^t^^n; mettre une charrette à c,
un tonnean sur le c, toanna rattaat
perftl][enf& aifot ))^St4^n 1. ti)uni)ri pt^
r&tteen.
Culasse, /. t^fint^erd; ))erttniiin)t
Cannte, /. httMrfeitfa, ^ttrftt^^fl^.
Celbnter, v. a. htmota, luftstoar
fl^SStft alaS; — tr. n. fufi^tno, mtntià
nûftdàftûûf foctsa.
Cidbvtis, m. f&I^ieitlto, jlo!a on mut*
lin malltn.
Cnlée, /. titoinen jloen iHirtasSa oie*
ma fittan'ortfn; (latm.) tolmtttfS; nmo*
ban l^ttnn(int)uoIt; c. d'arc-boutant,
fUIûn])tlan.
Cnler, v, n. (laim.) ^ertt^t))», fafata.
Cnlier. adj, m. boyeau c, ))erÂfnoIi.
Cnlière, /. l^dnttttP^S; tomero firat
rft9ttt9(onntn alla.
Cnlinaire, adj. t^Sfin^ f^SItl'.
Colmifère, ad> forrellinen, fortta
fadtoania.
ColmiBant, aé^, point c, pnoltpdt'
nttnfo^ta, torfeimmaHanfa 1. i^Iimmttl*
I&nftt olema.
Cnlmination, / ^noli^^tttmftn to^ta,
^Ummttlliinftt oleminen.
Culminer, v. n. oiïa ))uoH^ttt»ttn
to^basfa 1. t^ltmmfttt&nftt.
Culot, m. mitmeifefft f^nt^n^t pi>u
fanen (intinnl. mutben eftttnten ^efddftt ;
nnorin (a^fi per^eedftt, fno^ud; nuorin
feurneen iSfen ; (!em.) metauinen po^ja'
niopa; ))ii))uiira^ta.
Culotte, /. l^onfut, p^i^tft; c. de pi-
geon, f^ç^I^fen tafapuoli (reibet ia
Çttnttt); c. de fusil, ptjsf^n^er&n §ela.
Culotter, v. a. ^ettltt ^onfut ifun
jalTaan. — Se c, v. r. metttd ^onfnt
ialtaanfa.
Calottier, m. na^fa^onfnjen, ^anftt*
fatn 1. tan^ptenldin tefiid 1. m^^id.
Ciilottiii, m. erds (ait a^tatta bou'
fttja; (htm.) t)oita, Jota enftmdtftd çon*
fujanfa luluttaa.
Culpabilité,/. riColIifund, f^^Oif^^d.
Culte, m. iumalan^altoetuS, inma*
tottfeminen.
Coltivable, o^;. wtTiel^tfeffe fel*
paaxoa.
Cultivateur, m. maann)t(ie(ijd; erdd
anran tait.
Cnltivation, /. milielt^^.
Cultiver, V. a. n)tQelId, muofota,
te^btt miliamaatfi; ^oitaa, ^ariottaa,
totmittaa: c. des ûeurs, son esprit,
les sciences.
Cnltore, / toiQel^s, ntaanteiljet^é;
tadwattatninen, (oito; (arjiottamtnen;
grande c, fnuri maan»tI)e()|S (ioSfa
Idt^tetddn ^tfla ia fonttta); petite
Gumi
198
Cuva
c, (û^iomiQelpf ; «. de la Tigne, mti«
CiUDiiL, m, fumtna.
Gamiil, m. Ittittfiminen, fofoomtnen;
Cmiilatif, iye, adj. (laiït) lif&tfl
tuUtoa.
Cnmiilatiyemeiit, adv. fen o^edfa,
t^nntt fen lan^fa.
Camiiler, v. a. fo'ota, (ttiSta; ^^td^
Iftaatoaa {littttt 1. toimittaa (ufeita ipir*
toia).
Cnnctatenr, {. Temporisateur.
Cimctatioii, f. TemporisatioiL
Cunéiforme, adj. toaajan 1. dUau'
muototnen.
Cupide, adj. luotton^alufs^r oman*
tt)Ottou ç^bttttDd, ^imotnen.
Cupidité, /. b)ottou{)4Vntd, omatt'
ti)oiton«pi)i)nto.
Cupidon, m. lemmen jumata.
Cupule,/, ({adb).) (ttu; fiemenfo))))a.
Curable, adj. ma^boutneit paxan*
nettaa, ))avanema.
Curâge, m. ))u§bt9tamtneu, ^crfaa*
tntnen, ^u^tomtnen, pt^tminm, fivtad*
tamtnm; (fadm.) afantatar, rudfûTUO'
(o (potyoonum hydropiperj.
Curâmes, /. pi. pttîttt
Curatelle, / {uratoriUr ^ol^oion«
totmt.
Curateur^ m. turatori, ^on^oja.
Curatif, ive, aé^. ((ttttt.) parautama,
parannn9«.
Curation, /. Mrantamineit, )iaran«
nud; parannu^femo.
Curatrice,/. ^oG^oiatar, naiei^ol^oja.
Cureuma, m. fnrfumetjiQ.
Cure,/, (oito, ^uolen)>ito; (tt&tttrin-
Îioito; parannudietno, jparantaminen;
irftol^crratt toxxîa; firtfo^crronfunta,
pitajftd; pQphila.
Curé, m. tirtroberra, padtori.
Cure-deut, m. çammadfaikoin.
Cure-feu, m. loïa, jotta \tppHi ajaa
Ittonan a^jlofta.
Curée, /. mctfttn.otuïfcn flfaïm^lfct,
ioita (otnlle amtetaan; âpre à la c,
faaliin^imotnen ; sonner fa c, f oittaa
faa(iin iatajaifUle.
Cure-môle, m. mnbanluomari.
Cure-oreille, m. {omafau^nen.
Cure-pied, m. faMtorotito.
Curer, v. a. bu^bifttaa, t^ecoto; ^
rata (atinamttt^ll
Curette. /. ra(oit)>er!au6«afe; pi^^
fi)nra9fl; tatminrauta.
Cureur, m. {itt^btdtajia, pertaaia: c
de retraits; c de puits.
Curial, aie, adj. firtCo^erran'iotraii^
tirRo^erran^funnan'; tirIto^erras<.
Curie, /. contafomen turta.
Curieux, euse, adj. uuteliad, tiebon-
^alutad; uufi, eriuomainen, t^meetti*
ttm, eriefmnmainen. — m. untdta^
i^minen; merfiStSten ia ^artotnai^tm
ta)>iueiben tofooja.
Curieusement, adv. tarta^tt, tart*
fuubella.
Curiosité, /. uutetiatfttu^r urftimai*
fuud, ^aluHifuud; erUtummainen 1.
!iarn)inatnm 1. mertidinen topint; f^lu
emmotjlin fafui^tn.
Curoir, Curon, m. aurantadta. ioilo
auran ^tmedtil ntulta perataan.
Curseur, m. Ittffutnainen koiifart
mitta)mu^fa.
Cursif, iye, adj. faffe&men 1. furfi-
n^t firiotud.
Curule, adi. (muin.) furuUnen;
chaise c, norfunfutnen tuoti (orteim-
pïa romalaifia wirfamiebift martm.
Curures, /. pi. vanta 1. ruot)a, iota
meren ))0^|a9ta no^tetaan; (ota.
Curviligne, adj. tDSttrtttDtiloainen,
fouRuttiittiatuen.
Curvité, /. !ouf f umttmaifttud, mnt-
taifuue.
CuBoute,/. nntutaUtumata (euêouta
êuropoea).
Cussonné, ée, adj. mabonft^Smft 1.
Custode, m. firton L (nodtartn ^oi*
taia; luoetarin tarfastaja.
Custode,/, alttartn eflioaate; îaU
tiïô^ntto: i)t«too(tntotero; fulmoàil^i)
maunniefa.
Custodial, aie, adj. tarfastaia.
Custodie, /. (uo^tarintarta^tn^.
Custodi-nos, t. Gonfidentiaire.
Cutambule, adj. Ter c, t^omato.
Cutané ée, a^. i§o$fa oinoo, t^on*.
Cutioule, /. efuia^ta.
Cutter, m. ena(antt(ainen purjelatiDa.
CuYace, m. fc alfa, iona wtini pU
betSSn ftttUdi«fii feltmemiettt toartm;
Cuve
199
Dagu
tDihiin feîfenemtnen; ta))a, mittft felle>
nemtnen toimitetaan.
CuTe,/. amme, fammio; f aatoi, !^4t)))i.
Cnveaa, m, lofi^fitnen ammt, fim»
Cayée, f, ammeStnen, f aamtllinen ;
monien wttittîaiien fefottaminen.
Cayelage, m. touorifaitooffen auton
pSittittâmtnen ^trfma.
Onveler, v. a, ^trfilIS ))ënfttttta louo*
Tttaitootfen anfto.
Cuver, V. n. feifoo ommee^a felfe-
non&dfil [tottm^tlil. — v. a. c. son
vin, maata itfen{& feftQttffi; itttt^b^tttttt;
ûiateUa, miettiii, mteledfS l^autoa.
Cuvette, /. i>eftntt)att, j^efin^amme;
a9tia, jo^on rttdtiidfourun koefl jiuotfee.
Cavier, m. )jefu-ainme.
Cycle, m. aianiaffo, touofliaffo.
(^dique, adj, fanotttin tpan^oidta
greelalaifleta runoiUjot^ta, j|ot!a (^'
Îlt^tsftt rmioiatfoisfa efltttwttt juma*
undtanin 1. muita fertomuffla; tita-
pftidTunotUia.
Cydoïde, /. p^brUmiitoo, c^Holbi.
Cyclométne, /. ^ni|>^rfttn mittaud.
Qrdope, m. f^Ko^i.
Cyolopéen, adj. f^fto^Uamen, ft/îlo*
pu.
Cygne, m. loutfen; cour de c.,iout«
feneit (aula (loauTtuidfa).
Cylindre, m. c^Unben, te(i, toaU^,
Cylindrer, v. a. ct^Itnbenn tnuotoi«
fctft te^btt; i^rfi^tSft, iunfata.
Cylindrique, adj. c^Imbriuen, toaU
flumuotoinen, telanmuotoiiten.
Cymaise, /. puolxp^^vtH Itidta (xa*
fennutfi9fa).
^mbale, /. c^mbati, œtôflnfiletD^t
tttmilaifedfa fottto!unna9fa.
Cymbiforme, adj. tQeit^cenmuotoU
ueti.
Cyme, !. Cime.
Cynancie, /. luridtndtauti.
Cvnique, adj. c^ntllinen; flimoton,
ntofoton; raafa.— m. ntototott i^minen.
Cynisme, m. ci^nilltnm fUof ofia ; ruo'
tottomat takoat.
Cynoglosse, /. (ta^to.) toiranfUU
(eynoglonum).
Cynosure, / ko&^tt otatoa.
Cyprès, m. ttipvtS\i*pmi.
Cyprière, /. H^pxtSpmttHH.
Cyprine, /. (&ifi^xïa, 8enud«j[umalat«
taren ntmtttj^.
Cystite,/, raton tule^bud.
Cystique, adj. ^apta*, \appu.
Cystotome, m. afe, mïM raffotimt
poi^ittaan,
Cystotomie, /. raftof ttoen pox^tamï*
nen.
Czar, Czarine, $. tfart, tfaritar, SBe*
niiiâit ^attitfiia.
Czarovitêcli, m. cefaretottd, ntmit^^
SBenSjfin tDaltan^tuimett ))enffifeCle.
D.
Da, int, oui-da, ntm f^Ktt, tottafai,
ttets^ti; nenni-dft, ei^&n toti, et futn^'
faan.
D'abord, f. Abord.
Da eapo, adv. (foit.) ferta toieltt,
imbe^tanfa.
Daetyle, m. baft^ti, ntnomttantaii
(—-'-); (muinoln.) ditfiûta pappt]
taieteftiatit tan^i; (rodto.) foiranruo«
^0 (daetylui).
Daetylique, adj. batt^Imen.
Daotylolalie, Dactylologie, /. for*
mtpu^e.
Dactylonomie, /. tutonvia^tminm
formiffa.
Dada, m. l^nmma, fe^^i^eiponeti (Ia9«
ten tiele^ftt).
Dadais, m. tov^o, toefo.
Dagome, /. ^tflfartotnen 1. fartoi*
pnoix U^mtt; (fu».) fial^aïuelf inen ttm^
mtt.
Dague, /. er&d titarin taji; (merito.)
pamppn, Açben^fttta.
Dagu
300
Dans
Dagaer, v. a. Ttoan^.) px^Wi tt!(u
rtHo; o^tua [faffançimenparituTfedta].
~ V. n. tiitda, nuolena (entttd, i^feft
[^autadta].
Dagaes, m. j?2. nuoren ^irtoen ettfl»
mtttfet fartoet.
Daçnet, m. totdtonotinen farmad,
iota et oie tuieitt tabottanut en{!mdtritt
fartuianfa.
Dahlia, m. (tadto.) ba^tia, georgtni.
Daigner, v. n. armotttfedtt, fuojlot'
(ife^ti ta^toa 1. futoatta, b^toStrt nd^^
b^, alentua tefemdSn ; il n'a pas assig-
né me regarder, ei ote (uolittut mi«
nua tatfeïïalaan.
D'ailleurs, t. Ailleurs.
Daim, m. ttd^ Êtrtoen laii, metfS*
»)uîfi.
Daine, /. erSd naaradl^irmen taji;
metfdiDuoqi.
Dais, m. malta^^tuimen, aittarin
teitta 1. fatod.
Dalle, /. fimtpaaft; fiera, fokDaftn;
laitoan pum^ypafouru; ))aafi«arina (ma»
fuuntdfa); loçen ta^t muun tfonlalan
ïoïipaU
Daller, v. a. Ia9tta ttmtpaaftlla.
Dalmatiqne, /. erdd me^fufafulan
ïûii.
Dalot, m. Claim ) f))^tattt.
Dam, m. (man^.) ma^inlo, ta^t)i0;
maurto.
Damas, m. bamasti; bamadterattu
a[e; ercid (uumun (ait; d. cafard, pVLO>>
tifllftinen bomaêti; acier de D., ba0«
ma^fotercid.
Damasqnine, t. Damasquinure.
Damasquiner, v. a, bamadferata.
Damasqmnerie,/. bamadterau^tatto.
Damasqninenr, m. bama^feraaia.
Damasqninnre, /. bamadferaudtçd.
Damassé, ee, part, ia adj, linge d.,
bamadttrettoad.
Damasser, v. a. lutoa bama^tiTei*
loaêta.
Damasserie, /. bamastifutomifen
taito; bamadttfubonto.
Damasseur, m. bama^ttnfutoia.
Damassnre, A bamadttfangad.
Dame,/, routoa, rouiDa^nainen, tuai'
ladnatnen; battitfliatar; rouioa (fortidfa
ia f ^ant)}elt«ftt) ; na^u (Iauta))elidfd);
funtngaô (feili>cli«ltt); labunla^fiian
nuijia; notre dame, J^aSitfijiattartmme^
nettf^ SD^artan ntmiti^d tatoltfllla; les
d-8 de France, ronélalaidten luniu'
taatt^t^tdrten nimtt^^; les d-s de la
Halle, tau^^a'afat ^arifidfa.
Dame, /. pato, toe.
Dame, int noi ^etl iumal>aut!
Dame-dame, m. txM iuu^ton lajL
Dame-damée, /. Ql^dtnen routna;
bami (bami|)elidfd).
Dame-jeanne, /. ifo, iuurilla k^m*^
pdrtpunottu t)uào.
Damer, v. a. te^bd bamt (bamipe»
li^rd).
Dameret, m. t^ttdin ^empiii teitari.
Damier, m. bamipelt'Iautanen.
Damnable (m ei ddnn^ td«fd eild.
feurr), adj. tuomtttama, lirottaroa,
^^lidttdiDd; rattfaiétama, ranfatdtuf*
fen attfainnut.
Damnablement, adv, 4l)Iidttdn)dlI&
1. ranfat^tuéta anfaitfetvalla tatoalla.
Damnation, /. tuomttfemtnen, ft*
roomtnen, tiiomto, ]^))IfdQ9r firoud, ta*
botuê; tuomîon^alatfuud.
Damné, s. ftrottu, ^^Qdtt^, fabotettu,
tuomittu (i^mtnen).
Damner^ v. a. langettaa tuornioUOr
tuomita, ftrota, ^Qlidtd; cela me fait
d., fe mtnua ilettdd. — Se d., v. r.
antautua (fabotulfeen, turmioon).
Damoisean, Damoisel, m. (toan§.)
aatelinen nuori^erra; t^tt0tn l^empu.
Damoiselle, /. routoa^nainen, rt^S»
find, neitfi^t (tuan^aéfa laftltele^fft).
Danché, ée, adj, itûdtxl.) ^amma^*
tcttu.
Dandin, m. lerppumainen to^fo.
Dandinement, m. ruumiin ^etéfaut'
tamtttett 1. fiefuttamitten.
Dandiner, v. n. ja Se d., v. r. ^uo*
Itmattoma^tt ^ei^futella 1. tethiteSa
ruumtdtanfa.
Danger, m. maara, ^dtd, turma.
Dangerenz, ense, adj, toaaralltneii.
Dangerensement, adv, tDaaraQife^tt.
Danois, se, adj, tan^falatnen* —
m. erd0 tandfalainen ja^tifoira.
Dans, prep, — éfa (-^fd): être d.
sa chambre; — ^«n: entrer d. une
maison; ifun ajan fuluedfa, ptxHM:
il partira d. quelque temps, ^dn
Id^tee ioiitun ajan perd^td; olemineit
Dans
301
De
ionatin: il est d. son bon sens, ^n
on ta^be«f(l iàxit^yàf t(i^fli<irttfentt;
ntniaan: dans le senre le plus mo-
derne, uttben«atfat|tmman (aabun mu-
ïoan; — -«ta (»«ta): boire d. la bou-
teille, iuoba puHodta; fumer d. une
pipe de terre, ))oIttaa famit)iipu<ta;
— lia («Htt): d. le chemin, matlaQa.
Danse,/ tan^fl; tandfimurtlt.
Danser, v. a. j[a v. n. tandfla, tan9*
fftta.
Dansenr, ense, /. tansflja.
Dansoyer, v. n. (n)an^.) I^nonodtt
tan^fta.
D'après, t Après.
Dard, m. ^eittolei^ttd ; (run.) ))i9«
tin (kQO^fa^aifen, fârmeen); (futn.) pi9'
tofana; mtelantupen lenfS; (Îa9m.) emi;
CtS9 fa(a (eyprinus lêucisctu).
Dardanaire, m. (man^.) j^mafalfa,
ftSfuri.
Darder, v. a. koisfata afe (^eittO'
tei^ttn laiiSa); tatoata 1. ofata 1. faa«
xouttaa ^etttofet^Saatt ; iti'ônm )}tsttn
u(od rfSrmee^tS |. n. e.]; (fuu).) le so-
leil aarde ses rayons, aurtnfo (uo
f&teenfa.
Dardenr, m, ^eittofeibiSdn ^etttajii.
Dardille, /. neiliftarutan marfi 1.
mana.
Dardiller, v. n. itfl'àiii toaxtta, ma*
luia.
Dariole, / tt)}t)are!pa.
Darne, / mïpaU ifo^ta tatadta.
Daron, m. (n^an^.) (iufad 1. totefad
ttRo.
Darse, Darsine, /. flfimmainen fa«
tama.
Dartre, /. fan)it)uoU.
Dartrenz, ense, adj, \axo\pnoitn*
taltatnen; fan)i^uofen«.
Dataire, m. poan)iIItnen tanSltan
eflmied.
Date, /. ))attt)amaSra, antopaima,
l»ain)aiuht.
Dater, v. a. tirjottaa antotoattoa,
faiwaiuru. — v, ». (de) otta jrun ai-
fainen^ cet homme date de loin, ta*
ma mteS on atfa-itainen, pnf^viVL tnan*
(ot^ta aiotdta.
Daterie, /. ))aan)tttinen fanslta 9^0-
masfa; tandlian rflmte^en totrfa (Y.
Dataire).
Datif, m. (lidto)).) batlmi.
Datif, ive, adj. latlllfedtt maaratt^;
tutelle d-e, ^ol^ojan tohta, io^on
lai^fa on maaratti).
Dation, /. idf^ia (f titottifuuben of ot-
teeffl).
Datisme, m. [çnon^mten ItiaSinat
fabttaminen; fieltmtr^e.
Datte,/ babett.
Dattier, m. babeli))uu.
Datnra, m. ^ulluruobo (datura).
Daube,/ erad (i§anietttamtS*feitio;
fenfaltainen (t^aruofa; à la d., ata-
boBi
Danber, v. a. I^bba n))rfi£[a; foi'
matû, poriato. — Se d., v. r. tapette
fesfenanfa.
Danbeur, m. pariaaja, piTffaftrn)e4.
Danpbin, m. betfini, merififa; ta^-
ttfiteran nimit^S; ransfalotfen funtn-
taatttfen l)erint5ru§ttnaan nimit^d.
Danpmne, /. ran^falaifen pcrtntS'
rubtinaan puoltfon nimit^d.
Danrade, f. Dorade.
D'autant, f. Autant.
Davantage, adv. enemmtn, toïiVi
enemmin.
Davéridion, m. lamenbeli-aHQ.
Davier, m. bammaépi^ti (jotta ^am«
patta n^ebetaan).
Dé, m. !uutio, noppanen ; formtStin,
mingerpori; dés chargés, maarat peli*
noppafet.
De, prep. (fupi^tuu Q^btétett^na ar«
tiffcain: le jo les du'ffi ja des'ffl),
tatfottaa, l:o paifan fu^teen: la^te*
midta jstlin pattadta, -«ta («Sta):
descendre de cheval, adtua ^eniofen
fefôéta; venir de Paris, tutta ^axu
^9ta; s'écarter de la règle, batra^«
tua faannddta; regarder de près, fat«
foa litelta; il vient de sortir, ^an on
wadtHtaan la^ten^t; il y a grande
différence de vous à moi, teiban ia
minun matttta on fnuri erotud; de
TOUS à moi, labben Mttn, meiban Tes*
fen ; défendre ae . . . fnojietta ittn ma^
taan; (luw.) futuperaa: né de pa-
rents obscurs, î^ntlanbt al^aifiéta toan*
^emmi^ta; allemand a'origine, fçnn^U
tanfa faffalainen: pain, puofette, puotecn:
aller du coté d'Orléans, mennaOrfean'
{in puoleen 1. pain; se ranger du parti
Déal
203
Déba
de qn, afcttita ifttn pviûléir, 2:o ajan
ftt^teen: du matin au soir, aamudta
e^toofm; de nuit, de jour, ^51ltt, pHu
MM; de mémoire d'homme, i^mi«
fen mutdtin otfaan; 3:o mutdfa \nh*
td«fa, mt«ffi t)lt))ttanfa erottamidta 1.
|)0t9taini6ta aiateflûan: a) fofonaidta,
\o9ta io(u ofa otetaan, -Ma («6t&), «Ita
('M) \tU paxtitiïDÏmtxfimt^i: un hom-
me du peuple, mxt9 tanfadta; la plu-
part des hommes, fuuriti ofa içmi'
|l&; combien de soldats, httnfa paU
)on fotamie^ift; je ne suis pas connu
de Tousj en oie teiUtt tunnettu; b) au
netta, mtdtA ittn on te^t^: bâtir de
bois, ralentaa ))uudta; que faire de
cela? mita fllltt, fittS te^nen; pu^een,
ajatuf f en aine : çjirler, penser de qc;
c) f^^ttt: mourir de faim; je n^en
puis plus de fatigue, todf^m^ffedttt en
wot enSSn: remercier de qc., flittfitt
j^thn; d) fn^teen: pour ce qui est de
lui, (finen fu^teen, mtt& 68neen tulee;
c'est de cela comme du reste, fen
tandfa on fnten munnfin; e) otemi^ta
mntaan: ce n'est pas de mon goût,
et fe oie minnn matuni mufaan; !et*
no, miStt jtin te^bttttn: insulter de
paroles, foimata fanoiÏÏa; fj omi6ta*
mtdta ja omatfuutta: le livre du fils,
^ojan iïxia ; la guerre de trents ans,
iolmif^mmen«mttotinen fota; le royau-
me d' Italie, ptaltan maltafunta; g)
topaa, ioBon jftn tel^bSttn: de force,
Mttfimattaua; marcher d'un pas fer-
me, o§tua loafatffQ a^feletlla; h) mtttaa:
de beaucoup plus grand, jialioa fuu*
xtmpx; âgé ae du ans, tçmmen'
mnotta^; De on m^Sd moniatben ah*
ieittmten j[a tnerbten régime'tnA: ca-
pable de tout, faiff tin I^fenemtt, hum-
ble de coeur, f^bftmedtttnS^rtt; man-
quer d'argent, {luuttna ra^aa; olla
Ta4an))uuttce^fa: rivaliser de coura-
ge, filfiaiÏÏa nrçoubedfa.
Béalbatlon, /. ttialfaifemtnen, toaU
foifeffi fetttSminen.
IMbftcle. /. Débâdige, m. Débâcle-
ment, m. lattntft^tS, jiStben Inoma; fit'
ft-anoaamaton tapant, tfltïnm (toi;
laitooien poidtoriaamtnen 1. fiirtttmi'
nen fatama^ta.
Débâoler, v. a. fltrtftll 1. foriato
pax9 laimat fatama^ta; poi^tùa foIiDat
omelta 1. altnnalta, murtaa omi 1. af-
!nna; k^u^bi^tûa i&aM&. — v. n. Ifi^tcfi,
fulaa Qfittdttt]; (tuw.) iontna (ttmtSe.
Déb&olenr, m. fataman'tarta^taia.
Débagonler, v. n. offentoa; l^nrata
itfedtttnfa.
Débagonlenr, m. I5rt)6ttSia.
Déballage, m. tatvarotn ))ttrtaami«
nen mt^ttytdttt, fuorma^ta.
Déballer, v. a. i^urata tamarat m^*
ti^ïM, hsorma^ta.
Débandade (à la), adv. l^nfln (a«
fin, mullin mautn.
Débandement, m. fotaioufou (aioo*
minen omtn tuiotn.
Débander, v. a, irtottaa, ottoa tr(t
(mxt, fiteet); laufai^ta, (elIittttS 0)M«
f^» mv)' — Se d., V. r. ^fajota [fo*
tamtte^tttj; irtaontna, IS^^t^ft, (eltott;
laneta [))))«f^9ttt] ; m^6tt)S, toettti^t^tt !t^
rol^ tarfaaffi.
Débanqner, v. a. (ttmttttttt 1. faat«
taa ^anm (amiSUe, ftlrteS l^anm.
DebaptiBer (p et ttSnn^), v. a. rîie^
tii& ifuita tadteen ebut; se faire d.,
Iuo))ua ladteenfa liitosta; il se ferait
plutôt d. que . . . ^ttn Yn)>etfi tDatfta
paf anatp, mtelutmmin htin ... ; munt<
taa ifnn ridtint&niœt. — Se du, v. r.
muuttaa ridtintSnimenfS.
Débarbouiller, v. a. ))u(bt«taa It'a^*
ta; )»^V4fiii ))u§ta^!fi.
Débarcaf
^ ibarcadère, DéDareadonr, m. fa*
tamalaitnrt, Iodtau9))aiRa.
Débardage, m. (altola^tin pnttaa'
minen l. Io8fau9.
Débarder, v. a. pnrata (alfoIaMi
(alf ojpurredta ; metSd (alToia metftt9t&.
Débardeur, m. (altoladtin ))urtaaia.
Débarqné, ée, $, Iatn>a«ta maaHe
a«tunttt; (fnm.) un nouveau d., (U«
ian maaita ^atttanpttnfiin tnSnt, mao'
mouKa; avoir l'air d'un d., fbmj^elQIttt
ntttottttft.
Débarquement, m. maaSe a^tumi*
nen (laiwadta); Ia9ttn))ntfatt<.
Débarquer, v. a. ladfea maaOe; )>n'
rata laitnanla^ti. — v. n. a^tua maaSt
Débarras, m. raimaamînen, poidta-
minen.
Débarrassement, m. edtetben |»oi««
taminen 1. |»ol9raitoaaminen.
Déba
203
Débo
DélNimMser, v, a. fuorittaa t»tn9*
tu, (ttmmenni^fft^tô, ^&inmittgtdtô ; fuo*
tittaa trfi, tDo^aaffl; taitoata ))oi9. —
fie d., V. r, (de) fuonta, fjiortutua
i«tTtn, pHA^ta irti 1. koapaat^.
Débarrer, v. a. J)ot9taa fal)>a.
Débat, m. rttta, lii^tar fananu)at|to,
fedfndteTu; d-s,p{. (lattt.) tuttmto ; M*
fuMelut (atnlaatiioQ^fa tofouffe§fa.
Débattable, adj, riitainen, rttban«
«tatnen.
Débatelage, m. latkDan purfaomt-
ven.
Débateler, v. a, puxata Iaitoûn«
îtaH.
Débâter, v. a. rttfiia fatula.
Débattre, v. a. îïi^ttU, xûbm, oU
(a (attantoat^boifa; toftitelltt, (edhtdtel-
la, ttttfia, Qttoodteiïa. — Se d., v. r.
tponm^taa kDadtaan, tettSdtdtt, fatKn
tDoimin madtudtoa 1. trrottaa tt{enf&.
Débanche, /. t^Ien^f^Sminen ja iuo*
minen, ft)9mar^i)9, iuo))|)oud; xx9tau
finie.
Débanobé, m. f^SmKri, iuo))po; ir^«
tae.
Débancbement, m. ûetaif uuteen toiet*
tdemmen.
Débaucher, v. a. toieteflâ, ^outu'
tfJia, raietata; ^oufutella uéfottomutt
teen, mdfottefemifeen, fartaamifeen [Jo
toinie^Uta]; ^oufuteffa t^S^tii; ma^tn
gotttaa, turmeHa. — Se d., v. r. ru*
locta tretaaffL
Débanebeur, ense, s. toxttttîifi.
Débeller, v. a. (koon^.) wadtudtaa,
tootttaa.
Débet, m. totlta, maffcttatoa, toaé*
tattatoa.
Débèter, v. a. faattaa raafunben tt«
(aeta: fikDietttft, fitoidt^tttttt.
Débiffé, èB^part. ^eifontunut, tnx*
mdtunut; naatafœ, ^atiafta (laMoiU
taitfa).
Débile, adj, ^etffo, ran'ennut, tott«
{^ii^t iooM)uitttt
Déoilemeiit, adv. (eifodti, moimat^
tomaett.
Débilitation, /. ^eiRonemtnen, rau«
(ecminen, ^ennottomutte.
Débilité,/ ^eiRoud, raufeud.
Débiliter, v. a. (ettontaa, raufoie*
ta.
Débillardement, m. ofamuruttte ^af'
faamintn 1. fa^aammen, o[atnuniiSe
metétâminetu
Débillarder, v, a. ^afato 1. fa^ata
L meidttta ofamuniiHe.
Débit, m. m^))ntt, menefft, titfe; ri6«
!amafau))pa; rt^!antafau))ait<'Otfeu^; eft«
t^dtapa (pu^ueefû); (uonntfad io miel'
l^ttâmâ laulutaba; toa^tottatoa ))iioft
(aa«fa), bcbct.
Débitant, nte, s. x\\itaxaù.tanppia9;
ti)&^tttdfattt)udtaj[a.
Débiter, v. a. mQ^b&; efitt&tt (^u^e,
(au(u), tertoa, faneHa; f^^ttSft; nriot^
taa toelûffi.
Débiteur, ense, s. fertoja, faneliia;
d. de nouvelles, uutisten ttet&iS.
Débiteur, triée, ^ toefaOtnen.
Déblai, m. taitoetun mullatt ^oie(no«
tninen; luotu multa; — d-s, pi. maan»
fatkoatuetl^St; (fum.) voilà un beau d.,
aifa tataeta olen pdtteft^t.
Déblatérer, v. n. ^ittittSma^a fttt'
tid, fabûtetta 1. panetella ifuta.
Déblayer, v. a. ^ot^toa, taitoata 1.
^erata poi^ romu.
Déblocage, Débloqnement, m. fata«
manfudemtfen, piirtt^ffen pevU^ttttmi-
ntn 1. Io))ettaminen.
Débloquer, v, a. ptx^ttM fataman*
funeminen; (firio^.) tâttnt&tt )i&ttattnfft
feifomia lirjiaimia.
Déboire, m. paÇa iâ(fimafu;(tutt).)
i(et^^, inbo; ^armt, koadtud.
Déboîte, ée, adj, nurial^tunut, l^or*
ia^tanut, fljaltanfa ta^ten^t.
Déboîtement, m. nurial^bue, niufo^«
bud.
Déboîter, v. a. tottttntatt, fijaltonfa
nuriauttaa, niulauttaa. — Se d., v. r.
nurjia^tua, ntutal^tua, menn& fijaltanfo.
Débondement, m. adtian t^^ittffl lae«
teminen.
Débonder, v. a. tottM tappx utoe,
aufaieta tul))^a. — v. n. ia Se d., v.
r, tûaîua, tutmata uloe.
Débondonner, v. a. aufaidta a9ttan
tulp^a.
Débonnaire, adj. faioeft, t^koen, fti'
tno.
Débonnairement, adv, fatoeSeti {.
n, t.
Débo
204
Débu
Débonnaireté, /. (manl^.) fame^é,
Débord, m. malummeit.
Débordé, ée, adj, irdtad.
Débordement, m. tnttoa, tultvtmi-
nen, »eben))atfumu9.
Déborder, v. a. Uitata pox^ reunat;
ulottua reunaa ulomtnafftr noudta ^Ieni«
mttffl; (fot) ttlottua toifen fotarinnan
Ï^mp'dxl — V. n. tuIkDta, tuîmata ^aU
ua Qli reunojenfa; la doublure dé-
borde, wuort on ^ttilÏÏieta «îotn))i. —
Se d., V. r. tulmata, tuttoia, rutueta
tuItDtffe; (fuud.) se d. en iigures, foi"
mauffia rotmta.
DéDotter, v. a. rttfua faat)))aat ilnU
ta. — Se d., V. r. rltfua faap))aanfa.
Débouché, m. kouorirotton, a^bin*
gon fttu; (luto.) m^t^nti^ailfa 1. •tilatr
fttud: il cherche un d. pour ses
marchandises; feino, neutoo.
Débonehement, m. fuuttifen, fn(un
)ioi0tamtnen; laétun, meneftn ^anfti'
mtnen.
Déboucher, v, a. aufatéta 1. ^anl-
tta ladfu 1. tneno 1. meiteftt. — v. n.
famota ulod a^bingodta.
Débonder, v. a. pdii^taii, riifua
[tt)l)50td ia fenlaltaifldta]; fuorittaa 1.
))tttt«ttt& ftbarat.
Débonllu, Débonillissage, m. mit*
rinloe; kuttrtn tettt&tninen lantaaSta.
DébonilUr, v. a. toettao 1. tutfia
tottrit; teitttttt »ttrt ^oid.
Débonqnement, m. a^bad f almt ; ^ur«
ie^ttminen a^taadta tottçliidtâ aaroaan
meteen.
Débonqner, v. n. purje^tia al^taad'^
ta toSk)(tt«tii aatt)alle«
Débonrber, v. a. perata ))oi« 1. rai*
toata mutaa 1. Utaa; kuetiid mubadta,
It'aéta.
Débonrgeoiser, v. a. fietoi^tdd, fi*
mi^t^ttâtt.
Débonrrer. v. a. erotetta tarleat toiU
lanf armât; (ruto.) fletoidtda, fikoidt^t'
m-, pm^taa etulatinti to^dft^^ttt. — Se
d., V. r. fiiSb^^tÇâ, fltt)t«tQtt.
Débonrs, m, ennaTtomalfu, ebeltH»
matfu.
Débonrsé, m. ennattomalfu; tu^tan'
ntt«ten fuontu« ifun {luole^ta.
Débonrser, v. a. antaa ra^oa uM^
maffaa toifen ))uoIe^ta.
Débont, adv. to^dtt^dftt; ialoiOanfa^
être d., oQa ialotdanfa, ialfetHa fci«
foa; tomber d., j^nhota jatotUenfa;
(fun).) onne(l[ife9ti fuorua {la^dta
^ula^ta. — int. i^Itfdl noufel
Débouter, v. a. ^^Icltâ fanne.
Déboutonner, v. a. ^dfldttttt na|>i«ta.
— Se d., V. r. ^iia9tdttna))|)tnfaanti;
^fum.) aroota f^bdmenfd; rire à ventre
aéboutonné, nasraa ^o^ottaa t&^ttit
furffua.
Débontonnement, m. na))i9ta p&li9*
tSminen.
se Débrailler, v. r. fSdbi^ttdmâ^H
))a(ia^taa fanta ja tinta.
Débrider, v. a. riifua fuitfet, riifua
(§en)onen); (tum.) fiiru^taen toimit»
taa; sans d., lemdbtdmdttâ, ç^tdmit'
taa; d. la pierre, irrottâa Id^fl no9«
tetudta timedtd.
Débris, m. pirata, fd))dU; W% ^o-
mùf v^td.
Débronillement, m. fetaniaifen aftan
feln)ittdmincn.
Débrouiller, v. a. fuorittaa 1. felioit'
tdd itin fefaroai«ta. idrjedtdd.
Débronillenr, m. fetatoien felRain
fttorittaia 1. felwittdjd.
Débrutaliser, v. a. tuierottaa pùi9
raa'oi^ta tamoidta.
Débmtir, v. a. fitittdo, (iota, Itil-
(ottaa.
Débmtissement, m. ritittdmincn,
(iominen, tiittottamiuen.
Débucher, v, a. mainua, ajaa metftt'
ottt^ta. — V. n. (d^ted f9m^|)aita9'
tonfa, ))efddtdnfd [otuffedta]. — m.
être au d., oSa ajetun otntfen mo<«
tadfa; sonner le d., foittaa Id^tdfi.
Débnsquement, m. ebudtfedta afe-
madta (arlottaminen 1. |)atottaminni.
Débusquer, v. a. tarfottaa 1. }^»
lottaa ebuuifedta afemadta; (futti.) kooit»
taa (tif^aiUjiata).
Début, «I. enfl I^dnti, enfi (titto,
(erdi^fd Relief d); alfu; tafia mt^iniofu
^rit^9 ))annaan altunn; enfi a^tumi»
nen n^irantoimren i. n. e.; enfitertoi*
uen nd^tteUmincn nft^ttdmSas, bciuti.
Débutant, m. alottelijia, enflfntolai*
nen.
Débu
205
Déce
Délmter, v. n. t^Sntttïi 1. (^9bS 1.
^ttsa en^fTt (çeU^ra); atfaa; ottoa
tnfl adMeet maailma^fa, ntt^ttSmQlItt.
Deçi, prep. t&Hd t)Uofen; Deçà et
delà, finne t&nne, ebe« tafaifm. — An
d., Par d., pr^,, tMntp'&tn, tStnSn
tautta.
Déeftcheter, v. a. murtoa 1. oufat^ta
finetti.
Décadaire, adj. {^mmenfnntainen,
f))mtnetita fifttltâma.
Décade, /. ft)mmen))(iitt)ftineii ajan*
iatfo; Ttommenfunta ftTJaa 1. tntedttt.
Déeaaenee, /. rappio, rtutumud.
Déeadt m. belabtn 1. TQminent)Si«
wii\tn koiifon koumetnen pjUxM ran«'
fafatfen koaUattfumouffen ajantadfudfa.
Décaèdre, adj. f^mmen^muinen.
Déoaflde, adj. fpmmen|afotnen.
Décagone, adj. f^mmenfulmainen; $.
ftymmennitmio.
Décagramme, m. f^mmenen gram-
me'ia. ,
Décaisser, v. a. pvLxata m^t^dttt,
firdtttdtQ.
Décalitre, m. t^mmenni litreHtt.
Décalogue, m. 3uma(an bmmetien
Décalotter, v. a. palja^taa.
Décalquer, {. Contrepreuver.
Décamètre, m. f^mmenen mètre'itt.
Décampement, m. (S^tS 1. fftrt^mt*
nen (eiri^tS.
Décamper, v. n. (tt^tett 1. flirtas (et^
xxM, înor«Pû %)oi«; (lu».) forjûta
(mrafa.
Décamyron, m. f^mmeneStft ert ta«
iiSta te^t^ lao^tori.
Décan, m. befani.
Décaaal, aie, adj. betantn*.
Déoanat, m. befantntotrfa.
Décandrie, /. ï^mmenl^etcifct, îin*
iié*ii ft^mmtati ta9ïoïinofla.
Décaniser, t;. n. toimittaa befanin
toivfaa*
Décanoniser, v. a. fuffea botd )»)'
^tn ruetterodta; (futo.)f Htoimn
ifuUa entinen artoonfa.
Décantation, /. to&^iteÏÏm toaiutta*
mtnen.
Décanter, v. a. toS^itelIen toaluttaa,
faotaa erISeen.
Déoaparti, le, adj. f^mmeniafoinen.
Déoapelage, m. (lattu.) (attoan xxu
fumtnen.
Déoapeler, v. a. (tain).) tttfua (atn>a.
Décaper, v, a. pn^hxttaa fu^art(o<
mee^ta.
Décaper, v. n. (taitD.) finrie^tia nie'
men ^mpitri.
Décapitation, /. fu))ari^omeedtQ
^u^btstamtnen; mmau9, faufan(eil«
laud.
Décapiter, v. a. nte^tata.
Décarreler, v. a. ))urata fiwtlattia.
Décastère, m. ^otfomitta flffiltttmli
f^mmenen stèreHtt.
Décastyle, m. rafennud, jodfa on
fçntmenen j)to(n)tt^ta etnfiwudfa.
Décasyllaoe, Décasyllabiqne, adj.
t)|mmentan>utnen.
Décatir, v. a. befaterata.
Décatissage, m. befoteraud.
Décatissenr, m. befateroaia.
Décayer, v. a. motttaa ihtn ^di^fa
|»ttamat ra^at; être décavé, meuettatt
t)e(tin pannut ra^anfa.
Décéder, v. n. luoKa.
Déceindre, v. a. paàmn »^5t.
Déoèlement, m. Umt^faattaminen,
itmi^ontaminen.
Déceler, v. a. itmtfaattaa, t(mt*an*
taa.
Décembre, m. ioutufuu.
Décemment, adv. fitdtidtt, fit»oéti.
Décemvir (em = eem ta^fa ia
feurr.)r m. becemmtr, Y^mmenmted (ro'
ma(atnen mirfamted).
Décemviral, aie, adj. becemtt)trin«.
Décemvirat, m. becemwirin koirta.
Décence, /. fltrooud, flmet)^; flidte^«,
faabtiïïif^^d.
Décennal, aie, adj. !pmmenn)uott«
nen; iota T^mmene^nuotinen.
Décent, nte, adj. fiimo, flwea, fttdti,
faab^ttinen.
Déception, /. ptio9, xoxlppl
Décercler, v. a. )}ot9taa toantttt (tt)n«
n^rt^ta).
Décerner, v. a. fuoba, (atdtfedtt
maarata, tuomtto jfutte, ifun ontatfl
tunnudtaa.
Décès, m. tviottma, fuolo.
Déceyable, adj. l^elpodtt u^fotelta*
mo 1. ))etjattan)a.
DécBTOir, v. a. (letJQto, pettaa.
Déch
206
Déch
DéoliAgriiier, v. a, ^umittaa, faat*
taa BçtottlCe ntielette.
DéohaîBement, m. ratmo, mtntma.
Déchaîner, v. a. trrottaa, |)tt&«ttta
fa^Iddta; (fnto.) ttrf^tttttt, |)anita rat*
moomaan. ^ Se d., v. r. (Voitfrv^ rai«
mota jfttta toaetaan, mimmoÏÏa Itt^btt
ifuit ))attfle.
Déchalaader, !. Desachalander.
Déchanter, v. n. tiB^rt^tt |)u^eeefa,
tDaotimiiffldfa, toitoeiefa.
Déchaiige, /. latman, luormatt |)ur«
ItM 1. lodfaud; (aulaiid, ^^ttt^aatoat*
nen lautaud; loeben laefu, (a^fuiuo*
toa; meben(ad!n«tortt>i; (futt>.) Uetoi*
t^«, bel^otud^ ^uoientiud; luittt; tt)a«
|)aafft pttttttttmitien; tanteentoo^aus;
ro)ntt^uone, ladlettatoa; tufi, pSnltt^d,
orianlilfi; ntuurattn toart lafin 1.
otoen ^It; ttdto; d. de coups de bâ-
tons, felliifanna.
Déchargement, m. |)ur!and, fuor*
man t^^jentttnttnen.
Déchargeoir, m. fanga^tnffi, fu«
tnaffo; (adlutortoen auffo; xoùxwotn»
tili (^8t)r^!onee«fa).
Décharger, v. a. f urata 1. t^^ien*
ttttt 1. lodfata laiioa, ntorma; liemen*
tiltt, tuoientaa, belpottaa; koatoaatfl
)>ttttttttâ, fti^ttbmttirt laufua; futtata;
d. on contract, firiottaa lontral^ttiti,
mittt on f uortUttu ; d. son livre, f^an*
na tiriaan ntaffetuffi; ma^auttaa; (an*
fai0ta, ))otdtoa (atinfi; d. on coup
de bâton, i^tett le^\M\ la^fea, I)(ld0«
ttttt [tt>ebc«t{i]; ((ttttt.) (a^Iea tt>erta 1.
ntutta nedteitâ; (fuw.) aufai«ta, to&âd*
ttttt tulmintaan: d. son coeur; larfla
«)ttn); tuictû (wuoïiûifet). — v. n.
fo'ai«to. — Se d., v. r. ritfuû taafla
^(tanftt; (ftttt).) tt)a^autna raaimadta
(i. n. tX pnxata ttetenfa [joesta] ; toaa»
Itta [ïokvnm].
Déchargenr, m. ))urfaaja; pUi^t»
Décnanner, v. a. ))tta9tda ten^of'
fisto, notbuffidta, lumouffe^ta.
Décharné, ée, part, ia a4j. (ai^a;
sol d., (ai^a maa|)eril.
Déchamement, m. lail^tuminen.
Déchamer, v. a. (anat.) irrottaa li^a
Iut«ta; lai^bnttaa.
Déchaeser, v. a. ipafottaa uIo9 moat'
na 1. napa.
Déchaomer, v. a. rtltoo pdioùf (^n*
tâ& rilontao, fefantoa; raimata ptUot^,
DéchaoBsé, ée, part, ja adj. paU
iûdiadainen*
Déchannsement, m. ^uiben muUu
tn^; ^ntntûdjuunen |)al|adtamtnen.
Déchanaeer, v. a. riifua jalfincct;
d. une dent, ^aQadtaa (am^aanjun*
ret; d. des arbres, luofKa ruo^ot
))uuniuurt«ta, mulltta ^uuniuuret; d.
un bâtiment, panna rahnnuffen ^e«
rudtuffet paQaaue. — Se d., v. r. iti«
fua lengilt ja fulat.
Déohaosaoir, m. lalu, mitttt ^atn*
paan juuret ))ai[jadtetaan.
Dédianssnre, /. fubeninola.
Déchanz, m. paliadjallainen.
Déchéance, /. |)u^emallan 1. •oifat»
ben menettttminen; à çeine de d. de
son action, toubecn pattteeSa.
Décheoir, i. Déchoir.
Déchet, m. toarletett; to&^enemtnen
imtnonr mttan, Inmunr Iclniollifunbat
nbteen.
Décheveler, v. a. xtpïà itulta taU
!a; rtimata.
Déchevètrer, v. a. riifua riimu ^t»
mojen pum.
Décmfflrable, adj. iota on ma^boN
linen faaba felmille; fclitetttoa.
Déchriflirenient, m. falalirjotutfen
felmitte faattaminen.
Déchiiffrer, v. a. faattaa felmttte 1.
felitta» faîaliriotud; (fnm.) feltnitttta,
ilmifaattaa, armata jfin falaista.
Déchiffirenr, m. falafiriotnffen fc'
litt&jtt.
Déchiqueter, v. a. letlota îototUt,
tomu; leittautfia 1. uurrofTta te^btt
reunaan.
Déchiqnetnre, /. (otoelle (etffaami*
nen, miiitilmtnen.
Déchirage, m. (aittan 1. lantan ha*
jottaminen; laitoan (aRaamincn qa*
lotfft; bois de d., ))o(tto))nut ^ajotc
tudta laiwadta.
Déchirant, nte, adj. ^alfaifekua, )>a«
la^tama (f^bttnttt).
Déchirement, m. riffire))iminen; ^»
iottamtnen; le d. d'un empire, mal*
Déch
207
Décl
tafnitiuiit l^iottantiiten; le d. d'en-
trailles, tDatfan))unt.
Déchirer, v. a, rejnâ, re^itt riffi;
haiottaa, (atata ^aloirfi ûiitoa; (luko.)
(olaUtû, paîafitaa, fdriett (f^bttntil);
^riata, foimata; elle n'est pas si
déchirée, et fflxt to!i o(e (ttan rtutu«
nut (toatt^unbedta).
Déchirenr, m. laitoan ^ajottaja 1.
I^tottft ^afïaaja.
Déchirure,/, xtft&mïi, I(i))t.
Déchoir, v. n. nutua, rau'eta, xap*
pttttnû; furtaStua, tott^ent^ft; (de) for«
tnùf kngcta; d. de ses espérances,
l^ett^S toitoddfanfa; déchu, ne, part.
nntunnt, (angennut: on ange d.
Déchoner, v. a. faattaa (aiioa ïu
Tollenfa, uimillenfa.
Déeiare, m. f^mmened^ofa are'dta.
Décidé, ée, adj. pmtttti, xaïtax9ta;
nerotad, udfalia^.
Décidément, adv, ratlaifetoa^ti, war*
nuutn, ntmtn omaan.
Décider, v. a. ratfatdta, pUttU;
faottûo, pafottaa (ifuta ^dattamdttn).
— v. n. (de) rotïûi«tû (jïun waii);
ratfaifetoadti mie(t^iteenf& ttmottao. —
Se d^ V. r. r^^t^tt ratloifemaan p&H*
t9Ifeen.
Décigramme,m. !^mmened«ofagram-
me'i0ta.
Décilitre, m. Ii^nttnene^'Ofalitre'idttt.
Déciller, I. Dessiller.
Décimahle, eidj. ttunttn«alatnen.
Décimal, aie, adj. f^mmen^^*; cal-
cul d., f))inmen^d'tadfu.
Décimale, /. t^mmenqd, fçmmened»
ofa.
Décimatenr, m. f^mmen^stenfaaia
1. nauttija.
Dédmation, /. jofa f^mntenennen
mte^en ronlaifeminen.
Décime, /. I^mmeneS^o^a pa^idton
tnlot^ta, iota iodfud koaabttttin ïoaU
ttoUcl. ftrtoiïe; — d-s, pi touotifet it^m*
menMtoerot fruuituUe ^a^))i9ttIotdta.
Décime, m. f^mmene^^ofa franc'idta.
Décimer, v. a. rantaista jofa f^m^
menc^ xnicd.
Décimètre, m. t^mmened^ofa mè-
tre'i«ta.
Décintrer, v. a. poidtaa teltneet ra*
tennnlfc^ta.
Décintroir, m. moulart, (KiQa.
Décirer, v. a. poi9iaa toa^a jdttin.
Décisif, ive, adj. tattaifetva.
Décisivement, adv. rattaifemaHa ta**
toalCa.
Décision, /. tattatfu, ^Sâtdd.
Décisoire, adj. rattaifcma; serment
d., rtitapuolen toata, jota ratfaifee
aflan, jpuDbUtudnoala.
Décistère, m. I^mmene^'ofa stè-
re'iôta.
Déclamatenr, m. benamottflja ; (au*
fuja. — adj. beflamatorinen, ^tt^^Iett»
))ubeinen, torfeafo^oinen.
Déclamation, /. beKamoitu^, (anfu*
minen; ))8^feii))u^etfuud; f&ttimineu.
Déclamatoire, adj. t. Déclamatear,
adj.
Dédamer, i;. a. beflamotta; Iau«
fua; fitioaadti ia (atoeadti toadtndteiïa;
Ittnoaadtt puf^na jifuta toadtaati.
Déclarateur, m. ilmottaja, tteboffl
antaja.
Déclaratif, ive, ad4. ilmottama.
Déclaration, /. tteSoIjl anto, tImo«
tvi9, iultdtudj laufunto, mtete; afetud,
felit^d afetu^een; tatoarain luettelo;
d. de son bien, de son avoir, totU
laantuneen luettelo pefttnfS tiladta.
Déclaratoire, adj. t Déclaratif.
Déclarer, v. a. tteboffl antaa, il*
mottaa, juliétaa; f Kiltclâ, mâttrdttt ; ni'
mttttttt (totrfaan); tlnti^antoa, antaa
(uettelo. — Se d., v. r. ontaa laufun*
tonfa, ilmottaa mtelenf&i mieli^iteenfd;
itmaantua, ilmottaa itfenfS, iuliêtaa
itfenfil; (pour^ enfavturf centre) ju*
li9taa olemanfa inin ))uo(efla, jfuta
loadtaan.
Déclasser, v. a. fulfea luofaSta;
^&mittttli ftt(it^«erotuffet; (lath).) ontaa
))(i&«t9futtti matruufetae.
Déclencher, v. a. oufaidta otuen
linffu.
Déclic, m. iuntta, ju^murt.
Déclimater, v. a. totuttaa uuteen
ttnia«alaan [fadiotdta]; (futo.) ïoïtxou
taa enttft9t(i totootdta.
Déclin, m. riutuminen, furfadtumt«
nen, lo^untefo, laéfemtuen; el^ba^ta*
minen [fuueta]; pctfaifin (^)^ôft«fa).
Décimahle, adj. jota on mal^botti'
nen fijottaa; fijotettama.
Décl
208
Déco
Déolinaison, /. fijoteTina; tatmaan*
fa))))aleen tnatia pStmttntafaaiadta; loot'
Déolmant, nte, adj. cadran d., plan
d., faltaioa îafeus.
Déelinatoire, m. ja adj, exceptions,
fins d-8, tuomartti jftSmdttmtnen.
Déoliner, v. n. rtutua, rau^eta; oQa
noiûHanfa; tDtt^etS, c^badtaa [lundta];
erota 1. Itt^bS ebfmmfi!fl toSitvantafaa*
iadta; ofottaa §ar^aan [iom))adft9ta].
— v. a. (tielio)).) fljottaa ; iSttkDtttS tiio*
mari 1. otïeu«to. — Se d., v. r. fljottno.
Déclive, adj, faltatva, lotettSiott,
tt)Uru.
Déclivité, /. laltamuud, lotettttmç^d.
Décloîtrer, v, a. tttaa luodtandta
iilod. •— Se d., V, r. lâ^ted luodtaridta.
Déolore, v. a. pox^taa aitaulfet.
Déclos, se, adj. aitaantaton, aïoo*
nainen.
Déclouer, v. a, trrottaa nautitul^
Décocliemeiit,m.nuolen am^umiiten.
Décoeher, v. a. (ennttttiitt nnolt.
Décoction, /. Déoootnm (am=ioom),
m. befoftt.
Décoiffer, v. a. ritfua 1. ^tttnmen^
tsa natfen ^iu^^ufu; (futo.) aufatdta
<)uttonfttuffinett. — Se d., v. r. tottU
tuffanuottaa.
Décollation,/, medtaud.
Décollement, m. tulpan poifft^aN
faaminen; irtaantnmtnen (timauffeéta.
Décoller, v. a. mtôtata.
Décoller, v, a, trrottaa (Hmauffe^ta;
t^dtitaa paUo biliarbin reunadta. —
Se d., V. r irtaantna Uimaulfe^ta ;
tatttua, trtaanma [loefotdta, offldta].
Décolleter, v, a, ))a(iadtaa lanta ja
rtnta.
Décoloration, /. lottrin tûaaUntmu
nen.
Décolorer, v. a, ^tttottttttt lodri;
toaaientaa. — - Se d., v. r. maaieta,
menettafi tofirmftt.
Décombrer, v. a. ))ix^bi6taa fora«ta,
fttoidta, romu«ta.
Décombres, m. pi. )>iiratun rafcn*
ttttffen iaannaffct, forât, fiwet ja murot
Décommander, t Contremander.
Décomposer, v. a. (ïem.) Ihiroen*
taa, iafaa alftt'araeiflnfar analiiferata;
(lato.) îAïtm, tiitfta, fetttttttt; a. une
phrase, çajlottaa lanfe alht'Ofiinfo.
Décomposition, /. alfu'atnetfln, a^
fu'ofttn §ajottamtnen.
Décompte, m. ||)otdTufeminen, tott'
^ennQ0r fuorthxd; il y a tant de d.,
fen tDtrta on l^oUIuettotva, tvâ^mnet'
taipa, fuoritetttttia; il y trouvera bien
du d., ^ân ^ttomaa ^l9tt>tn ere^t^neenfA.
Décompter, v. a, poï9lutta, wa^m*
tSd; (futt).) luopua mtelt|)ttee«tânfl
Déconcert, m. (man^.) e^ttfo|>u, eri*
^uratfuud.
Déconcertement, m. ^ammennty^,
as».
Déconcerter, v. a. l^ammtnta&fott«<
tajat (lonferttdfa); ^amma^t^ttas, HU
mm ; (airtta, faattaa ^amitte. — Se
d., V. r. aaam^^t^a, ^amma^t^a, ^a«
felt^a, fefoutua.
Déconflre, v. a, (toan^.) ))crtn^o^«
jtn I^9ba I. motttaa, )>ertn))o^iin ffi'
mittaa (mi^ollidta); (futt).) pttinpofi'
itn ana^taa, felottaa.
Déconfiture, /. (wan^.) ta^beSincn
tappïo] (Tum.) ta^beUtnen ^atuttt.
Déconiort, m. (manl^.) lo^butto*"
muud, nuloutumtneit.
Déoonforter, v, a. (tvan^.) nu(o9«
tiittaa, mafentaa mieli. — Se d., v. r.
nulodtua, nulofft ta^ba.
Déconseiller, v. a. neuiDoa (uopu^
maan ^rtt^fîedta, fteltaa.
Déconsidération,/, f. Défaveur.
Déconsidéré, ée, adj. faiftea fun«
nioitudta menettan^t, ^lenfatfottu.
Déconsidérer, v, a, faattaa p(enfat'
fecfcn, bïenfotfotuffl. — Se d., v. r.
faattaa ttfenfa ^(enfatfotuffi.
Déconstniire, v, a, qajottaa 1. ^anna
oflHe; erottao aIIu«ofltnfa (Taufe).
Décontenance, /. t^J^mt«tt^9, (ain<
ma^t^^.
Décontenancer, v. a. (ammadti^ttfta,
aaa«taa, t^^mt^tbttaa, fetottaa. - Se
d., V. r. joutua çamittCr tk^^mtdtt^a.
Déconvenue, /. tapaturma, pVLÏa,
Décor, m. teatcrtlortdtn^.
Décorateur; m. foridtudmaaiart, fo«
rUteltia, beforatart.
Décoration, /. fort«ttt«, Ianni«tu«;
tunniamerfft.
Décorder, v. a, p\imu puM^t^ta.
Déco
209
Décr
Décorer, v. a, fori^teHa, fatmUtaa;
fnofttaa ntnntamtrfiQS, artoonimit^^
\tMf toiranfototittfeUa.
Déoortioatioii, /. luortmttien, hto**
xen folomtnen 1. ndtomtnen.
Décorum (um = oom), m. mtfft on
jttttbtallmen ia fo^itoa; fotoc^^.
Découcher, v. n. maata lobt^ta uU
tona 1. totfen touoteedfa. — v. a, (qn)
^afottoa touoteeltanfa. — Se d., v. r.
iSl^te&totfelIetouoteelIe; (koan^.) nou^ta
tottotcetta.
Découdre, v. a. ratfoa, Ie6ttttttt auft.
— Su d., tr. ». ))ttttttfift taihn kooimin
t^iltifi toitneen. — Se d., v. r. rat-
fda; (fmo.) ^uonontua: itttt^t^tt [^'
tdwiytybeettt].
DéeoQlement, m. ti^^uminen, ^ent>'
mtnen, toadunitteit.
Découler, v. n. (ds) ttj»|»iiar (erua,
toolua; (S^tett 1. faoba allunfa 1. feit^
Tflta |et(iu.
Découpé, adj. (eilattu, rifftlcifattit:
ftian efitii'adtuma (maalauffedfa); piea
bien d., \fy\Q\n muobo^tunut iada.
Déconper, v. a. Uttata palafltter lei*
taia ()>atett); letlata tutota; leilata i*
lin ulod idtttn.
Déconpenr, m. tumatnleinaaia, \t\l*
faaio.
Déoonple, Déconpler, m. ta^teieta
^etftmtnen (ia^titoiriMaJ.
Déconpler, v. a. pSftdtaa la^Ieieta,
^eta& trit (ta^tiCotria); (futo.) ^fir^i*
188, tii^ottaa; découplé, ée, part, ja
iiâj, bien d., ^pn^tn muoboetuunt, fo«
rcamûitinen.
Déoon|inre, /. letffaue; tt>almit!fl
leifattu atne.
Décourageant, nte, adj, mteltft,
Tofifeutta lanntdtatoa 1. mafentatoa.
Déconragement, m. mtelen Iannldtu«
mtnen 1. mafentuminen, nulodtnminen.
Décourager, v, a. mteittt, ro^leutta
lannietaa 1. mafentaa, nuloetuttaa. —
Se d., V. r. lannidtua [ro^teubeeta],
fdbbtt nuloffi, menettdd uijuntenfa.
Décourouner, v. a. erottaa ^atfitnC"
feeta; ntdtStt Cruunu ifulta.
Décours, m. atafuu; Uetoeneminen
(tonbtn).
Découaeur, euse, «. rotfoja.
Décousu, ne, adj. neulomuffedta taU
fenmtt; (fnto.) l^|t8ia!fotftttttta }pnmU
tnuMi; tefioletnen.
Décousure, /. ratlennnt neulomud.
Découvert, rte, adj. paijiadr paliai»
ttttn, aladton, amoin; pays d., metftt*
tttn feutu. -—À d., ad». ^aljaaUaan;
fuojatta, totmae-afla; (fum.) ^eitteSe'
m8tttt, ro^Ceoeti, felkottsti; il est à
d.,- (8neQ8 et oie knofuutta faota^
toaetonfo.
Découverte, /. I6i)t8, ilmifaottamU
nen; (fot) tootontinen; aller à la. d.,
VSbM koûlomaan.
Découvreur, m. I»9t8i&, Itim, ÏU
mtfaattaja.
Découvrir, v. a. patia^iaa, aladtaa ;
(fnio.) ifttttttt fuoiattû, aïootntetfi; faut*
tao ilmi, timaista; I5t)t88, teffl8. —
Se d., V. r. ^aliaetaa ^88nfâ; antau*
tua tt>i^oaif en ^^Sfttt^tfeae altttttrt ; il*
matsta itfenftt 1. mmcnfft, tImaUta aja*
tnipanfa; tnlla ilnti; toinen totfeflenfa
ilmaidta; le temps se découvre, tinta
fem8&.
Décrasser, v. a. ^jn^bietaa; (futo.)
(an) ontaa jlfntte opetnlfen alteet, fl*^
imstâft. - Se d., V. r. al^atfe^ta f&8«
bi^etd 1. titoeta pum noufemaan 1.
{oBoomaan.
Décréditement, m. luottamuffen, ar«
koou, amoUtfuuben menettdminen.
Décréditer, v. a. faattaa luottamnl*
fenfa» artoonfa menettdmddn, faottaa
epttluottamuffeen. — Se d., v. r. faat*
taa itfenf8 e^ttluottamulfeen.
Décrépit, ite, adj. ïUloppvi, riutn*
nut, A^fenemUtSn.
Déorépitation, /. îuolan rdiK^b^e
tule^fa.
Décrépiter, v. n. rdjd^tttd, |)au<
la^taa.
Décrépitude, /. riutumnd, ftjttnt»
m8tt5m^i)6; t^Ienemfitdn Man^uuS.
Décret, m. m% rSdntS, afetud,
ni8&r8^S; pUm.
Décrétale, /. loan^a paatoidinen
fa^ftofirie; paan^itttnen f88nt».
Décréter, v, a. ^ttëttttâ, radt&tt, mëd"
r8t8: )>tt8tt88 tatamaritfoon.
Décreuser, I. Décruser.
Déori, m. mnutamatn ro^alaiien 1.
tatuaram tooidIieU8mtnen; (tu».) ^uo*
no ^nnto 1. maine.
14
Décr
310
Déda
Déffiri«r, v. a. ffcttas Mi«, Hmlitt*
taa ))0t9 fô^tfinnSdttt; (ntm.) ftt«ttaa
îuonoon ^nutoott.
Décrire, v. «. fcftttiitt, fertMr fu^
loaiQa, cfitdlii.
Déorookemoit, m. ^'a^ta irfi )»tttt««
tftmtticit
Décrocher, t^. a. )»fta#tlNI ^'oieta,
aulûieta l^^ot
Décroire, V. a. oÏÏa udtomatta, c^ilid.
DéëroiMcment, m. lott^tt^minen,
I^cneminen; ladfemtitcn [toefl^ttt].
Décroître, v. n. tott^cntiiiK, (^J^^
t^tt; (û^tea t»ef{«til].
Décrotter, v. a. ton^btdtaa, flemte*
ttttt, ^arjota pu^taoffi.
Décrottenr, m. faa^yaC^rjaaia.
Décrottoir, m. rauta 1. Ijiatia otocn
cbt^fclr jo^on (otatfct jalfinect t^t^^^i^
t&Stt.
Décrottoir, m. faa^ae^t(a.
Déeme, /. tocben ladhminett 1. «le»
ttemincn.
Décrner, v. a. feittttS (angot eiraen
learittâmietë.
Déorûment, m. lanfoien feittttmttten
entien mttrjttttmiettt.
DécruBement, m. filTfillotelueten ^tt«
tomtnen fuumadfa mebe^ftt, ntneit Ie«
^ttAmiettt.
Décmser, v, a. Bcntoa fUffifotttftl^
fet tuumaefa webedfft.
Décnire, v. a. tocbeHJI felottaa, toete«
tdUttttt titan foleata tdto^te. --. Se d.,
V. r. fô^btt wettiaffL
Décuple, acfo*. Y^mtnenlertainen ; f^m*
meiten tettac fuurein|)i.
Décupler, v. a. ftjtmnmfertûtfelfl
te^ba, tertoa Ii^mtneneïïtt.
Décurie, /. t^ntmcnfmttQ (romatai'
fia fotamie^tâ 1. tanfatatfia), befurta.
Décnrion, m. befuriatt )>att]itie0.
DécuYcr, V. a. iMta totini toMù»
rieta.
Dédaignable, adj, t^Ienfotfottatoa;
l^alwetfittawa.
Dédaigner, v. «. lytenfatfoa, J^"
tocffia.
Dédai^ensement, adv, rSç^Mett,
foréfea^tt.
Dédaignenx, ense, a^, lylenfotfotna,
rBl9^tea, lor«tea.
Dédain, m. ^Intfotfc, ^Imefflminen.
DédalCt m. fofftf 0. lab^thiti.
Dedans, odv. fifaiia, fifSefa, fifa^*^
(eïïa; là d., tnonne fifaik, tnoOa fi«
fana; mettre les Toilee d., forjata
fetUt; donner d^ fa^bë panlaan, tut*
faen, antaa ttfenfa tottiata. — De d.,
adu. fiftt|mo(eIta, flfaita. - En d., adv.
fifaefa, llfa^noldla; jifaan4»ahi. — En
d. de, ftep, fifa^noietta. -^ Par d.,
aéu, fifaaa, flfa^oldta; par d. et
Sar dehors, ^faittt \a ultoa. *- Par
. de, prep. (aj)itfe, fautta.
Dedans, «. îifabaoU, ftfn.
Dédicace, /. kotçfiminen, {>t)|ittamt«
ntn (firton, aittarin); wnotntncn itti^a
tirfott tti^fimifen mnietotfi; (fnm.jf omi-
tudtirje, omittamtnen (jfnn fmintatfi).
Dédicatoire, adj, tni^timie*, omt*
tvA*\ epître d., omttttCltric.
Dédier, v. a. totblia, {i^^tttaa, omtt«
taa (jfun Tunniafft). — Se di, v. r.
antautua jl^fin totmeen; (arraetaa jfhi.
Dédire, t^. a. fteltaa 1. ^KCttnttaa
ilun fanât, tnmota jfun fonat, ajaa
koale^teltjlalfi. — Se d., v. r. ft^bd
fananfa, fieltaa mita on (ntoonnut;
se d. de, Ino^tu 1. ^era^t^a i«tlin.
Dédit, m. ))emuttaniinm, |nnlaami«
nen; fau^anjnirfaiatfet; il a son dit
et son d., et oie ^anen fanoi^in tnet*
tamitfta.
DédommagenMnt, m. mo^ngon fer*
luattC.
Dédemmajcer, v. a. (de) fortoata
toa^tnto, |)ainta, fo^toa, maffaa.
Dédorer, v. a. poietaa Inltatue. —
Se d., V. r. mencttaa fnttatnifenfa.
Dédormir, t/. a. te^ba ^aleoffi (ft|U
ntan loeben (tfaamaffa).
Dédonblenmnt, m. fal^teen j[alaamt«
ncn, )pno(rffi koa^taminen.
Dédonbler, v. a. ratloa wnori inaat*
tceCta; ^olfateta fiioi; (fot) d. les
rangs, afettaa Ca^beHa rhotlia fetfo»
toat fotamte^ct ^^tecn riUHtn; d. iin
rériment jafaa ri^tmenti fa^béffi.
Dédnction, /. ))ot«Infeminen, ma*
^enn^d; )>erin))oâjatnat fcrtomuel. eft*
t^d; )>aatelma, lo^tand; latStnen tt*
tttnna^tta.
Dédnire, V. a. ^oielnfea, ma^tia ;
))erin))0^itn eflttaa, hrtoa; nai^ttaa to»
beffi.
Dé4a
SU
Défô
Déduit, m. (toan^.) ajatitoictto; {a^
Ufmita; mener joyenx d., tnn ^aud*
to9H.
Dédnrefr, v. a. i^el^tttatt.
Déesse,/, jutnalatar.
se Défâolier, v. r. ttp^p^ïï,
DéfaiUanoe, /. taintnmnd, ttoipu^
mix9, rauhnd; (fem.) lintootud ttman
iDattntutfe^ta.
Défaillant, nte, adj. tDoimaton, rau«
ftû, tamtnitut; li^e d-e, fammunut
fuTvbaara. — «. otftndto^a poi«iii8n^t.
Défaillir, v. n. touuttiia, xatunH t^V
jasn, iaabS fe^!t«erdifefii; utt^na,
tatnttia.
Défaire, v. a. te^bK mitfittamatli,
l^nrata; ratloa, ))ttadt(ia; futnota, tur^
mella; ^futtaa, tap^iaa; tvotttaa: pt^
rin^o^jtti ^fitoittSA; mtwnttaa, ^etfon^
taa, lai^buttaa; tta|)a§taa, p&SétSâ toa*
^aaffl. — Se d^ V. r. ratfcta ; ^jur*
fautna, pHHm [fo(ntu0ta]; tami9*
tua [wHnteta]; (éU) mapautua, pHU*
ta i«t!in; ^anna pi>i9, toriua, (ritt&S:
86 d. d'un domestique, d'an ennemi;
tnopua (i^tfin tatvadta, loira^a): dé-
faites-vous de ce mot, de cette
charge; (ufuttaa 1. iappaa itfenfa;
(tuvoT) ioutua (dmiUe, fetaantno.
Défaite,/. ta))))io, ^anjt» (fotajott*
fon); OT^^nti, foii|)of|l fa^ntt, meneffl;
(futn.^ mtmft.
Défaleation, /. mtt^enn^^, xo^tntU*
mitint, poi^Iufemmen.
Défalquer, v. a, (nfea ))oi9, tott'
^tS8.
Défaut, m, xoïta, tutrice, patto, mail*
ttnatfitu9, toamma; ))vnte; ))oi9iaKmt'
mil otfeu9to9ta ; condamner qn par
d., titomita Çuutofaffoon; d. de con-
tomace, potdoteiuan tuomitfeminen;
d. des côtes, totidtfitfet; être en
d., ajoo tofiaritt imn [metfadtaitt^tfi];
(fnm.) et^ftt^a, ^aira^tuû, etf^a, )>uut«
tua: mettre en d., jo^taa loAttrittc
jSIUIe, ))otmÏÏe; faattaa erel^t^mttan,
rtfpmaan, pnuttumoan ; — d-s, x>î. ïo«»
tolfet maatteidfa. — An, à d. ie,prep.
itnn toutttttt^fa I. puuttne^fa.
Défavenr, /. epafuofio; epattiotta«
Défavorable, ac^. epafuofioQincn,
madtainen, toa^ta^anfainen.
DéfaTorablement, adv» t^\wfioU
tiff^tl, na^tataitfaifedti.
Défécation, /. tirfa^amhien, fdfM^t»
tamintn (loeteuen ainetbeny
Défecttf, ive, adj. (fiefiot).) punt**
tumahteit.
Défeetion, /. Tuo))innit9, erranemi*^
nen; toimenemtnen (attringon, fuun).
Défectnensement, adv, ))uuttuto)at»
fe^tt, toûiffinatfe^ti.
Défectnenx, ense, adj, ^uuttnioai*
nen, maittinatnen, majaa.
Défeetnosité, /. toatQinaifnnS, pnnt^
tntoaijuu^.
DéiBdation, / fotaifemtnen, tïtaa*
minen.
Défendable, Défensable, adj. iota
on ma^boKinen ))no(u9toa.
Défendeur, eresse, s. olta'toadtaaia,.
ma^taaia (riita^afio^fa).
Défendre, v. a. ^nolnstaa; htiHIA,
cMtttt. — V. n. (lafit.) toaftata* — Se
d^ V. r. ^noludtaiba, finolu^taa it*
feanfa; (de) mxitUa 1. fuoieOa ïu
fcastfa i«t!tn; Ittoi)ua ietltu, fleltatt
Ufeltanfa ilin; tieltttiyt^a, farttta;
etData,fteItaa; totnen toiétanfa ^nolne-'
taa; oïïa fieSetttina; à son corps
défendant ^no)>uo(n«tuffedfa, l^ata*»
warielnffeéfa; se d. du prix, tintoa,
tinhJL
Défene, m. être en d., o0a tafa*
toattfloon, fieïïen affe ))antiina [met»
fSéta ia fenfalt.].
Défense, /. ))iiotudtn0, madtariitta;
))noIu9tudIir]e (oifeudtoon); pnotn9*
tu«to|)a; tafûtt)ûrlffo, ïielto; — d-s,
pi, nja^taaminen oifenSto9fa; pnolus»
nt9totmet. — m. Itnnotut[et; eraiben
))eto<eiainten tora^am^aat.
Défenseur, m. ))uoIudtala.
Défensible, adj, f. Défendable.
Défensive, /. fuoieindieîno.
Défensif, fve, adj, ^iiotu9tnIfeffl
atottu, ))uoin9tud«; armes d-es,toriU'
mié^afeet. — /. se tenir sur la d.,
toriumada fa^ba fotaa, t^l^t^a atnoas*
tanfa toriumtfeen.
Déféquer, v. a. erottaa faffa, fef»
fetjttaa.
Déférant, nte, adj, m^ant^toainen,
fo^ntfa, famea.
Défé
212
Défr
Déférence, /. m^dnt^tDdif^l^d, fo'
Déférer, v. a. (à) mt)9ntd&, fuoba,
omidtaa intiïe, tutinudtaa itun omaip;
ttmottaa; lantaa jtuéta; d. le ser-
ment à qn, ))ttildtttS walatla rattaife»
maan. — v. n. m^Snt^S, fopia, mu*
fautua; ofottaa funmoitudta.
Déferler, v. a. (meritt).) lemlttSS
pttxitttf ^)itaa ^urjcet luarmima; —
V. n. murtua [aalloidta].
Défenner, v. a. p'àJi^t^^ utoi, ma*
))aaf{i.
Déferrer, v. a. riidt&ft raubotuffet
jétftn; riifua fengat ^etoofelta; (lutt.)
faattoa ^toille, (taidtlittSii. — Se d.,
v. r. pubottûû ïcngat [ûcwofeôto]; ir*
taantua [rautaftsfotdta] ; ioutua f^i*
mxtit, satdt^a.
Défet, m. (liria^.) ^uuttuma prStittt*
artft
Défemllaiflon, /. te^benmanfeminen.
Défenillér, v. a. rii^itt, tvari^taa
le^bet.
Défais, Deffaiz, Défoix, m. (bois, ri-
vière), tatamarittooit, Keltoon pantu
œetfil 1. talawefl.
Deihibler, v. a. (toanl^.) ^aliadtaa.
Défi, m. toaatimud taUteluun; ïoaa*
timudftrie tatdteluun; waattmus tïU
))atlemaan 1. ptiaamaan ji. n. c.
Défiance, /. e^iituulOr e^iiileminen,
(uottamattomuud ; ))uuttun)a ttfetttot*
tamud.
Défiant, nte, adj. e^dluulctnen, Inu*
Tetoainen.
Déficit, m. tt>aiatt)uu9, koatUnf t (Ia««
fa^fa, inmentariodfa i. n. e.).
Déflement, m. maatimué taiételuunr
ft(patluun.
Défier, v, a, tuaatta taidtetuun, fit*
^ailuun; u^mata. — Se d., v, r, (de)
roaroa, ti^'éxM, (uuQa, oiïa luottamaU
ta; aaroidtaa.
Défignrement, m. fumattomud.
Déflgnrer, v. a. tuivattomafft, ru*
maffl te^bd.
Défilé, m. kouorenfota, a^binf o ; pu*
(a; ritoittâin o^it[c marftmtnen.
Défiler, v. a. jpoidtaa ifin langaë*
ta, rt^madta, iol^on fe on ottut ^ue«
tettuna. — Se d., v. r. iuo«to Ion*
gadta, rt^madta.
Défiler, v. n. It^^i^in rttotn ISt^M
o^ttfe, I&tottfe.
Défini, le, adj. mttttr&t^.
Définir, v. a. md&rtteim, beflntetata;
mSftrilt&, l^aattafi ; i\fy\^î»û futoata 1.
eflteiïd.
Définitenr, m. mun!!tfunuan ^&&-
mte^en a))ulatuen.
Définitif, ive, adj, to))uStnm, ^a&«
tett^» ratlaUeioa: jugement d.; en d-e,
(o))uIIifen t^aatSIfen fautta; U^nVà*
fe«ti.
Définition,/. maatite(ma, befluttU*
ni; featl}«: f&antë, ))&ttt6«; la d. du
concUe, firloUi^forouffen fttfintd 1.
Définitivement, adv, Io))ullCiTe0tt
Défiagration, /. (fem.) ilmituteen
f^tt^minen.
Déflegmation, /. (lem.) mctt^ten
o[atn poidtaminen.
Déflegmer, v. a. (fem.) |)oUtaa me«
ttfet ofat atnee^ta.
Déflenraison, /. fultain tt>arifemi«
nen; alfa, ioQoin htlat koartfekuat.
Déflenrir, v. n. tuffio loppuun, (a*
Idia fuHima«ta. — v. a. rti«tôa fulot
Déflexion, /. rabattu ipoiRetminen,
fuunnan muuto4.
Défloration, /. tt^tdn raidfaamintn.
Déflorer, v, a. raUIata t^ttS; d.
une matière, efittaa aineenfa ntin,
etta mita fitna on uutta ia mieSl^ttai'
toaa batl^tuu.
Défoncement, m. ))o^ian ))oi9tami«
nen 1. pu^tatfeminen ti;nn^ri«ta 1. o^*
ttadta ; f^roaita laimammen (|)uutar^a*
Défoncer, v, a. pot^aa L ))u(fatdta
t^nn^rin, aétian ))o]^ia; tattuaa \^*
loarta ; f aantaa nurml. — se d., V, r.
menettaa ))o&ianfa.
Déformation, /. alfuperaifm muo*
bon 1. futoau toiteffi muuttaminen.
Déformer, v. a. faattaa mnobol*
tan[a ))oid (J^attua, lentaa). — Se d.,
V, r. menettaa muotonfa.
Déformité, /. t. Diff . . . .
Défortnne (man^.)» t* Infortune.
Défonmer, v. a. ottaa \t\)çlA uuntdta.
Défirai, Défrayement, m. lulunfien
fuorittaminen jtun )>uole0ta.
Défrayer, v. a. fuorittaa t!un lu*
Défr
213
Dégo
Jt; (fnto.) d. la compagnie, %n*
taUttHa fettttte omiffa lOûroiCiitfa.
Défrayenr, m. fulnnfitn fitorittaja
jfim j^soMto.
Détriehé, m. mttidmaa, untid^elto,
ptxM, rattoio.
Défriéher, v. a. raitoata, raatoa
mittdinaa 1. nuti^l^ctto; fdittttil, ))anna
fdkotfle.
DéfrielieiiT, m, uutiêmaan raataja
1. taitoaaia.
Défriser, v. a. l^fimtnettttttt 1. p8r<
TSttaa tutan laebhita.
Défroneer, v, a. fUittUtt fadfoffct 1.
rto)il^t: ftfdfffi Mtonttaa; d. le sour-
cà, munttna ilotfen«nfi(8tfeffi.
Déflroqne, /. mttnftn ifilfeen illttnt)t
omatfnud; ^erintS, io^ta ei oie mfi2l«
tttMta; mandat ^eiteti^t waatteet.
Défiroqner, v, a. nifua tnunff t|)nht ;
foûttaa luo^mmaan munffi^efônittdtS.
— Se d., V. r. luopua munff i«etilinttét{i.
Dèfimt. nte, adj. moinaja.
Dégage, ée, part, jia a<i;. wa))aa,
miorteû, fuiuipa; ret))ae, atoof^bttntt*
nen; chambre d-e, erit^ifctttt fifSHn*
lii^tStDëlIâ loarttetettu ^uone.
Déga([ement, m. irtt 1. n)o))ûoffl
Saetâmtnen 1. (aelemitien; ^el))0tud,
nrit^e, mapav»] ttotfeue, tiuorteud;
(tum.) iDO^^aa 1. ituortea olo 1. ri^^ti;
l^ntin lunadtne; Iu))ûulfen tS^ttami*
ncn, (mt^5«) lu^anlfen riffominen; ert«
ti^en rtPUltifttl)ttttt)a ^noneefett; \aia*
IStitttoa.
Dégacer, v. a, Iwiaetaa ipantotut
folut; fimtttaa, tfOpottaa; (de) toa*
Mttttaa; ]»ot«taa foltoat 1. eeteet; (Cem.)
»)9t8ta, temata: d. sa poitrine, lie*
oitUld fi^bttmenftt; d. on de sa pa-
role, too^auttda jfu iu))anlfedtanfa;
d. sa parole, )>eraQttaa jananfa; (m^dd)
tS^ttSa (u^auffetifa; d. un apparte-
ment mamdtaa ^none ecit^ifefla flfttdn'
fai^tiimfilltt; d. nne porte, ^oidtaa fa(«
^a oneeta; d. le fer, ))alia«taa mtef*
ta; d. la taille, faattaa tt>artaIon muo«
to l^toin n&f^totffe [maatteieta]. —
Se d», V. r, (dé) ïDùpantna, irtoait*
tua, pàmn felmiffe; le^itt^a.
Draine, / d'une belle d., nan«
rcttamaOa, fom^elolfa taioaïïa; voilà
une belle d., mtfd tul^a îtppentnl
Dégainer, v, a. tottH afe tu^eeta
1. frnotraeto.
Dégunenr, m. tatopeftia, pnufIo«
lunfhrt.
Dégalonner, v. a. ratfoa pox9 Iulta«
fattmat 1. gatonit.
Déganter, v, a. rtifua ifnîta (an*
fifat
Dégarnir, v. a. rtidtaa 1. |)ot«taa !o-
ri^tnifet; toieba ))Otd (nonefaïut (uo*
nee^ta; (fotam.) flîrtatt poid fotatnte*
(idtS, muonan^arat; ((atto.) nifna lat*
toa. — Se d., v. r. rtifua taltotmaat*
teet, ^nfeutua o^emmin; te^ba ttfenfa
ra^oidta t^Biaffi; furfaetiia [fadmei^ta].
Dégarroxer, v. a. paaétaa nuorot
(m^t^n ). n. e.).
Dégât, m. (atuit^d, (att)t9, toa^tnlo,
piUa; (dé qe,J tn^laud, (aa^taud.
Déganchir, v. a. xotxttM, (alata.
DégaacMssement, m. toeidtaminen,
(affaamtnen.
Dégel, m. fuoja-ilma, iaanfulaud.
Dégeler, v, a. fulattaa (iaa); lau^*
buttaa. — V. ». ia Se d., v. r. fulata
gaaéta]; fuojata, (au^tua. ~ v. imp.
dégèle, fuojaa.
Dégénération, /. (nononeminen 1.
tnrmelud (futt>udtanfa, laiidtanfa).
Dégénérer, v. n. (uonontnar tnr*
meltua, Jial^entua (futondtanfa, laitd»
tanfa); la^ba toatteammaffi, ))a(entua
[taubidta].
Dégénéreaeence, /. tat|>ttmud pa*
(entnmtfeen.
Dégingandé, ée, adj. lotia, (otero,
weteia, mltfu, litffaatoa, l))^§a.
Déglner, v. a. Itnnun Uimadta 1. Ht'
mafauara^ta irrottaa; poidtaa ifin
ïitnai«ta; se d. les yeux, J)u^bi«taa
tUpfà Tilmt^ta.
Déglutition,/, ntelemtnen.
Dégobiller, v. a, otfentaa.
Dégobillis, m. offeet.
DégoiBer,v a.ian. (tt)att6.) lotfertaa,
lautaa [ftttnutdta]; iaartteua, loruteQa.
Dégommer, v. a. d. la soie, feti*
taa not« aummi ftlttdta.
Dégonfler, v. a. ia Se d., v. r. ma*
(entaa 1. (ei^ottaa turmutnd.
Dégorgement, m. meben, tian ma-
Inmtnen 1. mtntmtnen; ((aat.) fa)»en
Dégo a 1
1. mutbnt ntttcibm walnmtnm; palf
biUn*. pn^trictamlntn.
Dégorgeoir, m. ots, miKa tqtin
fanltinitd vn^etttaan; alU pafttn,
intllll tninalRa tanattcitn pcflUllii; pnlf
bi«tn«' la raitqs-jHinfi ; mUfimti laelu-
oja.
Dégorger, v. a. pitfibittaa I. pcratu
Tathi, aulaiflto (aStu; mUuttiia. -:
tr. it. purata uCo< fulueta. — Se d.,
ti. r. tuiTtontua [JD'itta], nalua [ncS-
ttietfij ; flu^bîetuQ (tmittla ja Iiba«ta
[Uloieta].
Dégotér, V. a. noillna, ))itIotlaa tuo'
immaan [afcmaStanFo i- »- t.].
Dégourdi, ie, ojf. fuRck, nulaa,
DégoDidir, V. a. pe^mittsa, Iilni>
mittJiS roilueta ja^mietànut jlfcnct;
tcbbtt E)aaltatf! [)ticbc«ta]; (tun.) fie
wtat^tttia 1. flifltia jtuta. — Se d-,
V. r. pt^mita, Iflmmilï, fnlata; (hira.)
tDttnii ftmietqnmi i^ntiftn topaigin.
Dégonrdlssement, m. ia^ntietqnetn,
pvuitunmi, wtluttuttctn iB{uitu 'pt^'
mittamhim 1. (flinmittflinmtn.
Dtopflt, m. inbo, iittqe, tnaltni-
mitftfqq»; (him.) ^atmt, waim*.
Dégofltsnt, nto. adj. in^ottana,
iftnaufl, nMrtUtiinitliiuii.
DéROfiter, v. a. in^ottaa, tfdtaa;
fdé) \aattaa jtuta ihiQt maettninicli-
{(ir>' - 3e d., V. r. (de) iiimcta in>
^omaan jCnUt; tuntiu iicttiwttda; fai-
re le dé)ri>uté Dïïa fiiteS, ArriL
DégODttant, nte, adj. tt)))inHM, Wito-
latoa.
^—^- .,.;.»Mto.
Spitter, t/. n. tippun, lipa^Stna,
Dégu
roirïa.
^aniilinintn;
fSn), TQppio.
n,/.
aln. ... , .._ „.,
mo^intg, ^aSfaut (met'
lanlaibm )iu(bi8tiuiiùiat toinoifiata
aincitta.
ïeraÙMr, v. a. poiiUia tatvoa L
(iituituiU; pubbifltoa Tatn)a))itlBifta
ittut); Iraboietaa laCuueta; laxb-
Ëattoa inaa; (tuiD.) pàyala jtuIU t\a
^Sncn omat|uubtSta.
Dé^Taisaenr, m. TaSmaptlIfujai ^n^
btStoja.
Dégrappiner, v. a. irtottoa laioa
iaiittt.
Dégras, n. xatma, jota uuobitU
|)uftinUan.
DégraTOiement, DtoraTOÎDunt, a».
Wtbtn leiltoama ). UiRauS-
Dé^TOjter, v. a. (cilata L wirot-
tua fait tuoato, umtaa ))tnietu([tt [u>e>
bcâtaj.
Degré, m. bortaot', portaibtn atim,
poxxat; (luis.) a«{el, rottla-artoD, u-
tDo, roula; tam|)ii-a«U L pbtïltt; fn-
lupDlroi; mSâca; de d. en d., aetclit'
tain, arrooeta aruioon; (Ittliop.) d.
de comparaison, uxctatlunifm oSIc;
BU plus haut d., fuuiimniaeja maii>
laera. — Par d., adv. iDb^ittlUii,
astelittain.
Dégréer, v. a- liifna loiroa.
D^râvement, m. weronna4a»ii)8
1. tafotue.
Dégrever, v. a. na^tnlSS, aUtdaa
tntinut rotro.
Dégriigolade, /. Icllatbu« 1. tM*
fo^buB ala«maitï.
DégilBgolsr, *. n. îtHafftM \. ta-
labtaa «laS, tu))(attaa ala«.
Déi^rUement, m. jnoputnvffttta fd>
niltiniiini.
DéErfaer, v. a. faattaa juDt^nmnt'
[eetoTCIroifiniSiln : (Ïuid.) (aattaa jBr*
tKnfS, altlaicta iîun filmât.
DéçrosHeS^ a. Bmnifltaa fntta l.
^optûlanfa ptnrtoijjiatfi-
Dégroaair, u. oT^tiaiitaa babinlai-
Ituî; d. un aia, Mâin&B^tfilia m-
lattt louta; d. les ràfoi". taÇ'otta
poittaa (otituî purtoroV'f**'* i " *
dégroBsi la besogne, ^Œï on ïo^Rip-
mat 1. vactainiinat lointif^'
ia|i.) d. une épreuve,
joua 1. [oncbturî. \
Déguenillé, ée, a*, t^itrtïntn-
^ge on laTÏtim-
imiffonut; rtir-
, lui!» M? »!•
Dégu
215
DélA
ontdifinfbcMft.
D^eipiBsement, m. fihttt&étft o«
inatfu«b(0ta Inoliumiiicii.
Dég«0iil«r, V. «t. olfciitaa.
Dégoignonner, v, a. anttaa imiadta,
^ito«i>«ta onntôta (erittttm todUftt).
Dégsi00meBt)m. loal^uni; (hno.)
DéguiBer, v. a. ^nfta ipa(^e|mhtunr
tmttemattomaffi; t^dtetttt, fntoilla;
8e d^ V. r. jmfcutua niaQe))ntitnn,
titRtcmatto»a{ft; tee9leimdUt
Dégustateur, m. mMtala, foettajl«,
tutfija; commissaire d., toiraffUien
tDÎHiiiittttfiia.
Dégastatioii, /. iuomatn «mUtamu
neft tiitlimUta loarteit.
Dég«0t0r, V. a. tutfimUta toavten
moi#toa iuomia.
D61iâler (h ei ttttnn)) tâm ia f enrr.),
V* a. ))0t9taa q^ido. — Se d^ v. r.
toUetft a^tt09ta, mmittua koalfoifrffi
[a^toettuneesta i^o^taj.
DAbanehé, ée, adj, lonftanimt>a, niR*
fn, Itttta.
Déharder, v, a. pumu laixat fa^
(eleta.
DèhaniaoliemeBti m. filoien riifu»
mineiL
IKUiamaelier, v. a. ritfua filat.
Délionté, ée, od^*. ^lot^tQit, ^««
ntlItiHL
Débouter, v. a. faattaa ^fttoi^ttë'
m&ffi. — Se d., V. r. tutoeto I^SYvi^t*
t9mS!f{.
Dehors, adv. uITona, ullo))ttotettû;
uToS, utTo)>no{eHc, (tincefen: ((aiiD.)
ùatoaUt merdie, ula^aQe; de a., ultoa;
en d., itIo«J)Stn, (de) uîlo^uoleïïa; ut*
Dehors, m. MûpuoW ; au d. de, ut*
îûpaoUM; — pi ulfopnoltfet t^^bat;
etmoaru^ttttfet; ulfonâcS, ullomuoto.
Déhortatoire, adj, ttffottaxoa, fOS^
ftioft.
Déidde, m. SumQtonwnrl^a; Samo'
lanmnr^aaia Oautafaifieta].
Déioole, m. i^^ dninafota palmtim^
Déifleatioii, f, jumatoUfeminen.
Défflert «. a. iamaloita.
M. Mi mtr beiitaia iiM^ti*
0^))t.
Déiste, s, beisto, iota uelse 3ume«
(asn, nditto et Umotettuun fanaan.
Déité, /. jttamlalIifttttS, iumabuie.
DéiTiiolf fls, adf, iumal'in^tntilli'
tint.
Déj^ aAr. ÎO.
DéDeotion, /. ttapmdtîo, kootfaiii'
))er!auS; rttta,.ia(tt.
se Déjeter, v. r. loetftljtt^ji fievoffii
Catfoalfl, IsamlfL
Déjeuné, Déjeuner, m. aamiainmi
fuurnS, ctnc; fnttrud^fo^iitett; d. di-
natoire, t^uoti^&twiiti'Otfaan f^Stln {ttiu*
rud.
Déjeaner, tr. ». {^9btt fimrn^, tu
nebtitt.
Dé(jiolttdre, tr. a. I^aiottaa, ottaa ofat
erUfenfft -^ Se d., i/. r. ^ajota i\\»
toffldta, aatoidtua.
Déjoier, v. a. te^ba t^§i&ffir mu
tKttSmiiirtr tumota (wû^tngoQifta toe^
feitft); 4. çn, fatmota itun tor^feet. —
V. n. Relata tan)aauta ^uonommm;
((aitQ.)ite^a: un pavillon qui d^oue.
Délno, m. fe nmorofauben atta, itU
(oitt linimt t^HMt tal^i la^temttt
(entttmttan.
Déiaelier, v. n. (enttt& alas ocrelta
(fanotMa].' — v. a, aiaapo'xê ocrdta;.
(tum.) ^aMna 4>oid ^UtottMft ia eba(«
itfedta afemadta.
Delà, pr«p. toifettatouoIeKa; au d.,
par d.. tafana toifeua puoleQa; fen
^li, fltft bit; en d., taa!fem|»aiia; de-
çà et delà, fitine t&nae; jambe deçà»
jambe delà, ratfain, j^afareifln.
Délabré, ée, adj. nutnnntr xc^pta»
tnnvitf ^oionnut.
Délabrement, m. mtumns, ra)>))to^
Délabrer, v. a. re^itt rtitt; tnp'
ntctta, ^mittiHt
Délacer, v. a. )i&tt«ttttt ^nnofflsta.
— Se d., V, r. puma 1. irtauntaft
tonnolff^to.
Délai, m. totétaifeffl ittttttmhien»
obotue«atfa, mitmi^e; sans plus de
d., mttt^^mStttt, tsietaifetfl iatt&mfttttt;
à bref d., (^^k^cttil l^aa^to^ 1. k^tfiefo»
nemte«aiflllo.
Délaissement^ m. attmttomun^i tnv^
Delà
216
DéU
Dttai80er, v. a. jiSttiUI tumatto*
matfi, oman oimenfo noioait, MQttttt,
t^ten-ontoa; (iio|)ita, ittttttd.
DéUdter, v. a. i>nfertaa maito ffiU
ian limutttdta tooidta.
Délardement, m. f^rittftminen, ft^x*
iim ))oid lociMtoiinnt.
Délarder, v. a. \\9xim 1. ioei«t&tt
pot« terâkpat ftotjttt.
Délassemeni, m. minootud, (nott^*
Délasser, v. a. toirmottaa, IttottttM,
Imttt^ttStt. -- Se d^ V. r. tmàX^tHA,
kotrtidtaibd.
Délateur, triée, «. ilmiftiatteiar ebtei'
antaja.
Délatter, v. a. ottea rneteet fatoïta.
Délavé, ée, a<ft. moalea, folmeo,
Maalafla [wttreidtttj.
Délaver, v. a. te^bft mooleatfi, oaa«
laffaoffl (mttri).
Délayant, m. loetdSittttM aine. —
adl wtttmmM.
Délavement, DéUdemeni, m. koe«
bdlft felottamineiir toeteliitftminen.
Délayer, v. a. fetottoa «oebdltt, »e«
tdbtttal
Délébile, 04^'. iota en mo^oOinen
pQX9taa 1. bai^buttaa.
Déleetable, adj. falomeit, mtelut*
nen, otoflmtn.
Délectation, /. ^kottu^, ^nkotle,
mteUttle.
Déleeter, v. «. ^toittaa, ilottaa,
mieUbtttttt. — Se d., v. r. (à) bntoU
tefla ttrmftt iHin.
Dél^taire, adj, ja «. I. Délégué.
Délégation, / tvaltuue toimimaan
ihni ttttole^ttt; r«^(ni{aanti«Iiria.
Délégné, ée, s. ya <Mdj, toaltuudmtee;
uwltnutettn*
Délégner, v. «. atitaa toimitetta«
koalfi; mftttrttttt ttoCtnuemic^effi; antaa
vabanfaonti'ttTîti.
Délestage, m. ^^ialaetin, ^inoi-
laetht JtmnaaaHtnoL
Délester, v, «. ^rata )>o^ja(a«ti.
Délestenr, m. ^^jataetin }^xfaut*
fca toimittaja.
Délétère, adj. icr)oet|belU toa^in*
gefllnen^ fnoIettaiMU
fcefu^telcioa; assemblée d-e, fcdtaS*
teletos !o!ett#.
Délibératif, ive, t Délibérant
• Délibération^ f. f eSf n«tc(n, neamot*
te(n; MttttM.
Délibéré, m. iopntixnm tesfusteitt
afioefa annettamaa ip&ttt99ta martcn.
Délibéré, ée, part, ja adj, tnicttttiyf
fcdfudtelts, ^atêtti); XQatfaa, ret)MS^
neroCa^; de propos d., tapattonfa, td))«
befltt ailomuifelui; marcher d'un pas
d., ftt^btt ret^tiailla a«!detlla.
Délibérément, adv. tal^attanfa; ret^*
)Kmeti, neroftaa^.
Délibérer, v. n. leltu^tetta, nnttoo*
teHa, miettitt, tuumatfla, af^rilotbav
l^attttttiL •
Délicat, ate, adj. ^fluUten, iman*
neS, l^mftmafutnen; bertfufuinen; tatU
ta, terttma, ^erfia [fuutodta, tia^^ettt,.
une^ta j. n. c]; bteno, toieno, ftetofi^
nnortea; ^ento, BeiKo, fftxHH, orta;
arttelnttatoa, maitea, tutalo; artatnn»
toinen, tifirfôd.
Délicatement, adv. (erRutfedti j. n. e.
Délicater, V. a. (emmotefla, fftmptt^t^
tafl. — Se d., 0. r. oéfoteHa, ^em^neflo.
Délicatesse, /. ^erllu, ^erffutfuud;
tacRnu^r terttm^^^r ^rln^i^^; ^tenous^
loienoud, fieio^^é, fiiett^d;^entou0, f^tiU
tcu9, ^tmpfXfê, ^cU^^^; arfuus; arfa-
tmitoi{utt«, nttrftdt^S.
Délice, m. Délices, /. l^arminatnen
1. fnio nantinto; ^erfra; ^etuma, ^'
lumaflifuud.
Délicieusement, adv. iffûna9ix, fu*
(oifedti, ^erfttlltfedtt.
Délicieux, ense, adj. xf^ana, ftttoi»
tien, fierfuttinen.
se Délicoter, v. r. f^xt^aa ritmit
pUmn\JBL.
Délié, ée, a^;. (oina, fnilla, bteno,.
pxtni: (htto.) futfi, nenmofas, Sit^tSe.
Délier, p. a. phmu fittxM, mata
fitett; (Ynio.) wofiauttaa, ^ttd^ttttt: d.
d'an serment
Déligation, /. ^aatoanl^ttulien 9^
teen lynftïtamtnen.
Délimitation, /. rajainlS^nti 1. miUU
tSM; mtttttttttti rnio, raici|)9Q(fi.
Délimiter, v. a, IftQbtt 1. mfUlrttta raiat
Délinéation,/. ^iirr od, (uoma))itrroS*
DéU
ai 7
Déma
HéUaqiaiit, ite, #. tifolUiten, taxu
laMaxoiL
Délinqner, 9. n, riffoa (latia).
Déliquescence (u ttânt^^), /. ntsu"
tomain aineiben fentaltainen omtnaU
\avi9, cttd koettttoSt -fodteuben tlmadta,
lù9ta (tufenetoat; Uman lo^toibedta
Imteneminen.
Délianescent nte (n ttttiitt)^), adj.
iUaan MttnMta tinfenetoa.
lyèlirant, nte, adj. ^onrailetoa, koim'
mciiiten, raimotod.
Délire, m. ^ouru, totmma, raimo.
Délirer, v, n. ^ouraiSaf raiioota.
Délissa^^e, m. Iwsippuita laitttete*
minoL
DéliBser, 9. a. (aiiteHa (um))puia.
Délit, m. vxlo9, :|m^anteto; prendre
en flagrant d., taioata toerelfeUtt.
Déliter, 9. a. afettûo fimet wttftraile
toBoOe muuriin.
DWtescense, /. ajotfen fttfinftinen
(aéftminen.
Délivraison, f, iSttQ; anto, ViM*an*
tominen.
Délivrance,/ toa|)auttaminen, wa<
antnd, ptta9tn9, pttttetb; f^nn^^^
pfenfaanti ; (m^) iâlfimenot, ittllet'
fet; poid^antaminen, tuotvuttantinen iu
ftltanftt toifette.
Délivre, m. idiftmeno, ittftetfet.
Délivrer, 9. a. n)a)>auttaa, )>ela9toû,
^^m-, fHUm f^nitl^ttaitt ; antaa
nfoe 1. ^otd, luDonttaa.
Délivrenr, m. muonatDaroien )afat«
liio.
Délogement, m. munttamtnen; lii^td,
maiîaanl^t'ù.
Déloger, v, n. ntnnttaa |)oi9 ^uo«
netdta; Ift^teâ ntatfaan. marfla ))ol6.
— 9. a. ajaa u(oé, tarlottoa.
Déloyal, aie, adj, udtoton, ioli|)tI«
linen, ^etolltnen.
Dtioyalement, adv. u^fottoma^ti,
Déloyauté,/, ndtottomund, tt)il)>pt,
petoe.
Deltoïde. ad4. folmifnimainen. —
M. folmtlnlma.
Délnge, m. loeben^aifumu^ ; loeben
tnlma; (futt.) ^koittfd.
Délnrarer, v. a, ))oidtaa tiilto.
Délnter, 9. a. (fenu) onki^ta fi'
tatttt tistaud^a^tio.
Démagogie, / tanfono^ll^tti^, ral^-
^aantoalta, bemagogta.
Démagogique, adj. tanfaa-toll^ttttmil;
ratoadtoaltatnen, bentagogitttnen.
Démagogisme, m. bentagogten ittr«
ie^teltnâ.
Déma(;og[ae, m. lanfan^^Htittdil
Démaignr, 9. a. tt>ei9tttâ o^uem"
moffi, ter&iuiimmdffl. — v. n. rameta
U^oatnaan.
Démaigrissement, m. o^uemmaffi,
terftm&mmafft loeidtttminen; terttioftrfl
toeidtett^ toatfla.
Démajlloter, 9. a. ritfua 1. ^Hadtttifc
lûpfl lapalodta.
Demain, adv. ^uomenna ; d. matin,
Suomenna tuar^ain, ^nomen'aamuÏÏa;
. au soir, ^uomen-el^tooÏÏa; après d.,
^UBuomcnno. — m. Çuomen.
Démanché, m. Part du d., fotmten
afetud'taito fottannodfa.
Démancliement, m. marren irrotta«
mtnen (tirmeen i. n. c); taulan \x*
rottammen (foittofoneteta).
Démancher, 9. a. trrottaa 1. ))d{idtdtt
toarredta, ottaa koarfi irti; ottaa foit*
tofûïun ïauïa irfi. — Se d., 9. r. W§*
teâ toarredta, fl(ma«t2l [Iirwee«ta i.
n. t].
Demande, /. ))^^ntb, anomud; §ate«
mud, ^alu; tanne (oifeube^f a) ; r^f^"
Demander, 9. a. ja n. p^^tiift, anoa ;
ferjattt; Maatta, tartDita; panna tir**
jaUtnen anomu^ (oiteuteen) ; Cqe, à qn)
f^f^tt; ^afea, etflS.
Demandeur, euse, «. lerjiStftinen; It)"
Demandeur, eresse, «. paaitaianta-
ja, tantaja.
Démangeaison, / futfutud, fb^^el*
ma; (futt).) ^imo, ^ilïimatbn f^ain.
Démanger, v. ». futfua, ftjti^^a.
Démantèlement, m. linnon munrien
))urtaamtnen.
Démanteler, 9. a. )rarata Itnnan 1.
fau^ungin muurit.
Démantibuler, 9. a. toaantaa (eufa«
tttut fljûltanfo ; (îunj.) turmeïla, riffoo,
farfca.
Démarcation,/ rajotud; raiaUnjia.
Déma
218
Demi
Oémarohe,/. fSi^H, 09tinninen ; fS^*
ti(«la))a, mttiétl||^ta)»a; adtel; je le re-
connais à 8a d., tunnen pnet Itt^nnld-
tttnftt, a9tumtfe9tanfa; faire les pre-
mières d-8, T^^t^Il enfltoimitn.
Démarier, r. a. erottaa att)tofum)p«
toanit — Se d., 9. r. ottaa ero [atoto*
Démarquer, v. a. |)oi<tûa 1. ^fimtttlitt
merfit. - v. n. fanotoan ^etoofedta,
io9ta ifKtDUo|len merfit otoat ^(xxso^oX^*
ta futuneet: ce cheval à démarqué.
Démarrage, m. fttnnltet|^n ktioan
irtûontuminen anffuritouiptdta.
Démarrer, v. a. (tatm.) irrottaa,
^mvsXi irft. — v. n. (tt^teK pnrie^ti'
maan; tem)>autua trfi; fltrtt^tt ^oxla»*
tan(a.
Démasqner, v. a. riifua naomari
ihilta; faattaa i(mi, ilmatdta, |)aliad«
taa ifu. — Se d., v. r. ilmatdto xU
\tvL% poXya^ïatk itfmftt.
Dém&tage, m. madtoim rtifumtttQt.
Démâter, v. a. riifua nta0tot. —
V. n. menett&tt madtot
Démêlé, m. ritta, janffar jutta.
Démêler, v. a. (eftoittSft, fuortttaa,
erottaa toineti toife9taufa ; ioutodta tun^^
tea 1. erottaa; faaba lelmtSe, tulla pt*
titte; (avec qn) ritbeutt, ttnata. — Se
d., v. r. felioetâ, fuortintua.
Démêloir, m. to^^binpuut; ^arfu
l^iudtam|)a.
Démembrement, m. fl(^otu9, ^aIo«
tttd, patottaminen, (o^fomtnen; lo^fo,
lo^aidtu ta))|>ate.
Démembrer, v. a. fU))oa, trrottaa
jttfoiet, |)aIottaa, (o^foa: d. un état
Déménagement, m. ^uonefaluien
muuttaminen toijeen afuntoon; t^^jen*
tSminen ^uoneloiutdta.
Déménager, v. a. muuttaa ))otd ^uo«
netalut. — v. n. muuttaa, flirt^tt
)»ot9.
Démenée, /. (ulluu9, mieleniuifa,
mle(etttfm^t)«, mieli^uolituu^.
ae Démener, v. r. reutoa, puu'^ata.
Démenti, m. mal^eedta fi^^ttttmtnen,
koal^eetrt n&t)tt&mtnen ; donner un d.
à qn, ipa^eeffl nSbtt&S jfun fanât;
il en aura le d., iflipMt ^ttn fltttt
tutee.
Démentir, v. a. fçt^tttttt toaf^etdta,
n&t)ttft& rvot^eeffl; lotttttM twif^ecrfl;
Itelttta, e)o&td; )itr2lt)ttttS (fananfa, Tu*
toaulfenfa), i&tttt& tiit)tt2hntitt9; faattoa
ivar^etteltialft: oEa ^(tS «)itamatta:
ses actions oémentent ses discours.
— Se d., v. r. }ïttbua ri«ttriitaife«ti,
tuaeta^afaan, ajaa itfenfft n)ale^te(tiaffi;
SeittSK, 4len«antaa: sa fermeté s'est
émentie; (uo))ua, ))Otfeta ))ertooiatut'
flManfa; (furo.) rtutua, fufi^tua: la
muraille se dément.
Démérite, m. f^^lltf^^d, rifotttfuuf,
ranfaidta)puu9: quel est le d. de cette
action.
Démériter, v. n. (auprh de, de)
menettiitt ifun fuofio 1. lunnioitud, ri(«
foa ifuta tDadtoan, Idtjtttttbft fnnnot«
toma9ti jfuta n>a9taau; tangeta 3it«
malan armo9ta.
Démesuré, ée, aâj, fuunnattoman
fuuri, ^uoleton.
DémesBremeut, adj. t^uolettoma^,
fuunnottomadti.
Démettre, v. a. mftttntfttt fijaltaufa,
ntjritt^tt&H; ))anna ^traita ))oi« } antaa
n)trfa«ero. •— Se d., v. r. niyrift^tiift;
Iviopua (n)tra9ta).
Démeublement, m. ^uonefaluien
))ot«torioamnien.
Démenbler, v. a. loriota po'x9 (tto«
neta(ut.
Demeurant, nte, adj. afuma. ~ Au
d., adv. muutotn.
Demeure, /. afunto, afumudi to*
tinatlta; oledfelu, oledfelemifen alfa;
»ttroQti)«, toldtaifelft jattâmlnen. — À
d., adu. i)))f9m&ife6ti; semeràd^M*
tD&ft flemen femmotfeen |)aiffaau, ett^d
taimia enftiin muuteta.
Demeurer, v. n. (aputo. avoir) afuo»
n)ti))Q&; (a^uko. être) iS&bS, pri]\fi,
ole^tefla, tafertua, tuua itdlln; en d.
là, jSttbS fiffenfa, )ttSbS famaÏÏe pau
fauenfa, ))))]&^t))tt; la gloire lui en
demeure, ^ttnelle i^Upt funuta fittS;
d. confus, Hdidtljft; d. d'accord, fo*
))ta i^ttiu, oUa ^ffimteflfet, tulla 4rfi«
mieltfeffl; d. court, tafertua )>u^et6'
fanfa, ^ttmmtt9tk)tt, id&bft tt)a^taamatta ;
il en demeurera plus de la moitié,
iSS enemmftn hiiu ))uo(et.
Demi, ie, adj. pnolt, ))uonmainen.
— m. ^uo(i, ))uoIt!al; à d., ))nofeffi.
Demi
019
Démo
Demie, /. biutltitnH.
Pemi-ceroie, m. ^non-^a^^rS, ))U0'
ticirtelt.
' Bémi-denfl, m. |)uon<uni, ))uonftt«
nœ t)ufu 1. a\la; erSd ))er(onen (pa-
pilio çalathea).
'Dem-UlBU, m. puolilumala.
Demi-fortime,/. ^^ben (etoofm toau*
ttnt, triHat.
Demi-lnne, /. erfi9 ^ttoHfuus muo*
totnœ linnotud.
Demi-mesure, /. puoti ta^ti; tt»tU
ct&inen tolmi.
Demi-métal, m. pnoiïmtta'dl
Demi-pont, m. )>uonianfi lattvadfa.
Demi-savoir, m. )>iiormamen oippi
1. tteto.
Démis, ise, part, \am9ta Démettre.
Demi-soeoT, /. fifarjmoïi.
Demi-solde, /. i)uo(t^a(Ifa.
Démission, /. mirfo-ero ; donner sa
d., ))^^tStt toirfO'ero.
Démiasiouiaiie, m. totrla^eron t»t^«
tftn^t.
D«mi*teiBte, / nmlon tosi^e flttneN
fetp (tnoalautffifa).
Demi-tonr, m. jpuolifS&nnttS.
Dèttoerate, m. fanfanottna ffotvat*
tatoa, bemolrati.
Dteoeratîe (t = 9), /. ftmfottmtta,
mohatta.
Dèttoeratifie, adj, fanfonxiltaitien,
bemofratinen.
Démoeratiqnannt, «h^\ fattfs»a(«
tatfeeti.
Démoiseille, /. ttetti^ tiettft^t, mam*
\dix, r^Sttntt; roniDa9't^nrinen;fnbciu
fonnto (tctts ^er^en taji); erM ^ai^
taran lajt; tt»en(a«ftian nuifo.
Démolir, v. a, ^urata, ^âmitttttt.
Démolisseur, m. pvdmc^, ffixokU
t&iS.
Démolition, /. pnxiaamxnm, ffinAU
tiltnmœ; pBratun vafnmuffeii ittttn»>
niffet.
Démon, m. pa^a fitntXf ^tru; t^ml'
len ^oltija (|^a^ tabi b^kott); (futvv)
jMi^a i^minen; taire le d^ teimitt, mtU
laftaa, reutocu
Démonétisation, /. rû^att^artoon
dUntaminen.
Démonétiser, v. a, olentoa ra^an*
onoo.
Démoniaqne, adj, ià m. pkxnn xiu
kooama, ))iruttinen; (fum.) rattDofaS.
Démono^aphe, m. iota on firxot'
tanut pa^otdta ^engidiS.
Démonoffraphie, /. o))})i ^d^oitta
l^enûtstS, nitben (uonno^ta ja ominaU
fuuffldta.
Démonolfttrie, /. |>a^aitt Renflât
))aItoeIeminn!.
Démonomanie, /. mlelettSm^^?, icU
(oin i^mtnen luufee oTetvanfa pa^on
^gen rtitDoamana.
Démonstrabilité, /. tôteenfaatatvai"
fuud, tobi^tettaioaifund.
Démonstrable, adL toteenfaatawa,
ma^boHinen tobeffl na^ttsa.
Démonstratenr, m. felittSi^l, optU
taja: d. en botanique, de physique;
d. en anatomie, çrofeftorl.
Démonstratif, ive, adj. tobt9tûwa,
feth)S&n ntt^ttSwa, felbtttttwtt, toalaU
\ma, tultïoa; ofottama; (tidiop^) o]oU
tatvotnen; il est d., l^Sn on pui^tUa^,
timaifee ajiatufjlanfa.
Démonstration, /. fettott ia tvittuoa
toteemttiQttd; ^ertn^jo^iatnen eflttjd, \t*
nt^9, f))]^, tobidtud; ojotud, nH^te, ma*
fuutu^; nS^tânt9; koi^oaifen etî^tttt*
miéta toarten te^t^ ri^nta^d tal^t fota"
ioufon marftttaminett.
Démonstrativement, adv. \tlvo\M,
tuTemiUa tobistuffllla ; fltminnS^tii-
Démonter, v. a. ^anna pala^Viî, pan*
na (ajaHenfa; te^bS felwottomûffltfti)»
tttnnëfie; ^etttii&I. t^SntttA ratfunfeta««
ttt, ^afottaa ))oid xat\un feia^tft; (lum.)
^ttmmmtaa, faattoa ^amiSe; d. un
canon, nodtaa t^IIl lometiltaitfa, tel^ba
fe Mtvottomaffi; d. une batterie, am*
i)ua ^trdtotfîi t^ffien (atvetit; d. un
luth, ottaa ftetet foitttme^ta; le che;
val démonta son homme, ratfu ^etttt
mte^en fetastanfa; d. la cavallerie,
tabttaa rûtfumte^et iattamle^ina.
Démontrable, adj, t Démonstrable.
Démontrer, v, a. tobelfl nat^ttaa»
tobUtaa; ejlttaa.
Démoralisation, /. ta))ain turmlo
1. turmelud.
Démoralisé, ée, adi, ja part, ta*
tooKtanfa turmeltunnt: fUoe^beniMil
tooimoa fntuttutoa; ataiulomen.
Démo
320
Denr
SénoTalifler, v. a. pa^cntoa 1. tnc*
meSa (tawat).
Démordre, v. n. )>tttt«til& fiampai^tû,
irrottaa l^ain))aat ))ttrema9ta; (futt).)
(dé qc.) înopm ())rtt^tfe«ttt).
Bâaotiqiie, adj. ra^toaan-, totten*.
DémouYoir, v, a. (laKt.) faattaa
tuopismaan loaatimntfcdta.
Démimir, v. a, tebbii amt^ntnatoo'
roi«ta 1. muona^ta ttoqiiitfl. — Se d.,
V. r. (dé) pQÏiaêtaa ttfmftt toaroienfa
tttMaomalIa.
Bèmurer, v. a. auht^ta mtttt on
fiinni muurattn.
Dénaire, adj. t^mmeit*; arithmé-
tique d., t^ntmenilld ladfemitieiL
se Dénantir, v. r. ((a!tt) tuopna
(faobndta ))antt0ta); ))aiiadtaa itfenftt.
Dénationaliser, v, a. ffitoïitm iUlta
fanfallidluonne.
Dénatter, v. a. pU9m palmiîo9ta,
letiéttt.
Dénatoraliser, v, a. ^erttqtttttt jilnlta
f^nto^erSifen afutfaan oileubet
Dtiiatnré, ée, adj. (uonnoton, ar«
moton, julma.
Dénaturer, v. a. tnnnttaa j!un tuon*
to; ra^aTfl muuttaa ; futoattomaffl te^*
bQ; to&ttrenttttt; d son bien, toaït^tt*
taa tiititett omatfuutenfa ra^aan 1.
ninu^nn taknaraan.
Dendrite, /. benbrtti (ertte !tnen«
Dendroïde, Dendreïte, /. I. r. f .
Dendrolithe, /. fttoettijn^t pun.
Dénégatenr, m. (toan^.) fteltttjiil.
Dénégation, /. rieltâmmeu (oi(eu«
ben ebedfttV
Dénéral, m. ra^an n&^tetaakna.
Déni, m. fielto, ej)dt)6.
Déniaisé, m. toxtia9 1. loettertt mit».
Déniaiser, v. a. faattaa miifaaffi,
loiifa^tuttaa, lll^ttdtt; pûyata, ptttU,
— Se d., V. r. mttfaStua, ttlMt^l
Déniaisenr, o». t. Déniaisé.
Dénicher, v. a. farlottaa peffidt&nftt;
ottûa pt^Hm; ottaa fomero^ta; ((ntn.)
tarfottaa jfu ^Snen t^^efljadtanfa; faa«
ba mi^t ifun t^^eflia^ta. — v. n. ïta*
m ptimH] (tnxo.) (ft^tett tie^enftt.
Denier, v. a. ftc(tatt, ewttttt.
Denier, m. benario (romalainen ra«
^); ranelatatnen fu^iarira^a x^ sou'^ta;
(wan^.) intre^, (ainan torto; ofim^
(kooitoefa): d. à dieu, tttflta^, pt9û*
ral^a; a. de S:t Pierre, ^ietarin ra*
6a (muinoinen mero (laoïoitte); d. de
nn, de loi, metaQin nu^tauben mSiU
rd ^o))cara^ae{a; à douze d-s, fun*
fttoidta (uottnen f^opta; d. de mon-
nayage» m^nttttti) §o))ea; placer son
argent au d. vingt, (atnata mtiteen
^rofenttiin; le d. de Tordonnaoce,
(aiUtnen ra^anfotto; — d-s, pi ta*
^aa ; ne donner pour d-s d'or, oSa mil*
Ittf&ttn ^innaÏÏa antantatta; vendre an
à beaux d-s comptants, fûknaltoa int
»otton^94nn99td; d-s oisifs, fft^ttlk
mdtOn ^dd«oma; à d-s découverts,
towadfa ra^adfa; d-s royaux, pub*
lies, toaUiokoarat.
Dénigrement^ a». |)anettdemtnen^
mu^tentamincn.
Dénigror, v. a. panH^Bia, nmetata*
Dénigreur, m. )»ancttdiia.
Dénombrementi m. Inettclemtnen,
(nicminen; (uettelo.
Dénombrer, v, a. Inetefla^ (nlco.
Dénominateur, m. utmtttdjd (mnr*
tolumnn).
Dénominatjt ive, odt. nimittttkod*
Dénomination,/, ntmtt^e.
Dénommer, v. a. nimtttttd. fanoa
Dénoncer, v. a. iuUstaa, ilmoieta;
lantaa |)ddffe, i(mt>antaa.
Dénoneiatear, triée, «. tlnti'antftia,
fantaja.
Dénonciation,/, jnlistne, iimoto^;
ilmi'onto, fanne.
Dénotation, /. merfttfemtnen, tor»
tottamtnen.
Dénoter, v. a. of ottaa, tarfottaa;
ilmaieta, antaa tiettdtt>d!{t.
Dénouement, f. Denoûment.
Dénouer, v. o. pddetdd folmuéta;
ttbbd not!ear|i 1. nuorteaffi, |)e^mitttttt;
lej^ittdd, fuorittaa; (fum.)|^ttrata(att)io«
littto). - Se d., v. r. laneta, ^urfan*
tua, tc^etd; td^bd notfealfi, nuorteaffL
Dénotkment^ m. folmun )»dddtdsii'i
nen, te^ittdminen, felwenemtnen. fuo*
riutumtncn, fuoritne, to))puratfatfit.
Denrée, /. ruolatoara, mofatatn,
mofa-ainc; tatoara.
DeiiB
221
Dépê
Dense, adj, tt^eS, tnu^ea; ttifma,
pùKn,
Denntê, /. ttl^e^d, tuu^eud; tule*
tonsi, )kiffnu9.
Dent» /. ^antmas; piiftï, ISrft, (am«
ma$; aioatmenlc^ti; (otDt (tertteftt);
faire des d-s, faaba ^anU)aita; man-
ger de tontes ses d-s, fi^bbft a^mta;
prendre le mors aux d-s, tarata [l^e»
tnofetfta], (futo.) MU \x9taa9tx; avoir
une d. contre qn, )>ttiiil falaidta toi'
^aa ituta tt)a0taan; avoir la mort
entre les d-s, o0a ^engentS^bO^ftt;
mettre qn sur les d-s, uutouttaa ifn,
jftttSS ))âiifem&tt5mtin; dent de loup,
^olerau^^ammaS. — D. de lion, {.Pis-
senlit (fadft).)*
Dentaire, adj, l^ammad*, ^mpatai',
— /. (fa0tt).) ^ammadiuuri (dentaria).
Dental, aie, adj. fanotaon puudta*
tot^ta, ionlû ft&nt&cdfâ fieti fattuu ^am«
^aita U)a0taan: lettre d-e.
Denté, ée, adj. ^ammadtattainen,
otainen.
Dentée,/, l^am^aanflia.
Dentelé, ée, adj. ^atn))aonmuotot«
nen, ^^titrinm^ 4am))aat[tnen, monitttr*
ttnen; ^atnpaïUa ttarudtettu, l^ammad'
tettu.
Denteler, v. a. §ammadtaa, letlata
(ampaiQe, fui^uitte.
Dentelle, /. (ttfl, u\p}fn.
Dentellier, iere, ».j)ttrtnlau))it|lja.
Dentelure, /. wîpumt (etfattu 1. ^a«
fattu forietud; ni))ut.
Dentienle, m. toS^SinenBamma^.—
d-8, pi (raf.) erSd ^mfln roridtud.
Dentier, m. (amma^ritoi.
Dentiforme, adj. ^am^aan'muotot-
nen. •
Dentifrïce, m. l^amma«tiiâfe, j^am*
mo^iau^ot.
Dentiste, m. ^ammadiasidri.
Dentition, /. ^tntnadten faanti,
'pu^teud.
Denture,/, l^amma^rtiot; lomma^'»
ratad.
Dénudation,/ aTadton aia, ))QliaaIfl
|>onemtnen.
Dénué, ée, adj. ota^ton, )}atio8tettu.
Dénuement, t. Denûment.
Dénuer, v, a. poXiaitaa.
Déntment, m. patiadtamtnen.
Dépaqueter, v. a, butata nt4t))9tll,
t)&Wfi0tS.
De par, prep. Uitt^M, (luoIeMa.
Déparager, v, a. uaittaa t^ttD a(-
l^ûtfempaan fftSt^^n.
Dépareiller, v. a, erottaa ^^teenfnu*
tnwût; pûrittomaffl te^bS.
Déparer, v. a. rtifna 1. riietSft fo«
ridtuffct; rumentaa.
Déparier, v. a. erottaa partt, atoio*
fnmppantt; tt^H )»artttomaffl.
Déparler, v. n. (uof)ua ))ufinmaeta.
Départ, m. IS^tS, matfaania^tB, toots-
marfimtnen, ()otd))urie§ttmtnnt; (rem.)
pu^btdtud.
Départager, i;. a. ratlaifetoalta Sft*
utm pSttttâS, fun Sâne^t^ffeefft me
(emmin puoltn on ^^ttt monta dttntS.
Département, m. iafo, jlafamtnen;
oMto (^aditudhinnan); be^artemtnti,
ran0fa(atnen VxHnx; jfun te^titmii 1.
ofaQe tutetoa; cette affaire est de
mon d., on mtnun ^^ttttoilnt, minun
ofaQent tnlema.
Dépatemental, aie, Départemen-
taire, adj. be)>artementiin (nutuma,
Ittttnin*.
Départie, / (wan^.) Itt^td, ))ois«
Iii6t6.
Départir, v. a. iataella, iafaa. —
Se d., V. r. (de) tuo))ua, iUttU; se d.
de son droit, luo))ua oileubedtanfa.
Dépasser, v. a pumn 1. e^bfittliii
ihtn ebeUe, }tn)utfc; olla ))atemj>i, cte"
vi>lSLmpï, Motttaa; lo^ota ^(ttfe, làm^H
^(ttfe; ^(inmttilrtn ))onntdtaa; metSil
ulo0 nau^a 1. lanta, jlofa on ouut puf
tettuna i^fin.
Dépaver, v. a. murtaa litoit^d.
Dépayser, v. a. lâ^ett&ft urfomattte;
erottaa l.Iuotouttaa fotipailoilta; (futt).)
elf^ttâtt, io^taa ^ar^ateiQe; puçue^fa
faattaa tuntemattomaan fe0fudte(u*ai«
neefen. — Se d., v. r. lâ^ted fott)>at'
fotîta; ioutua ^ar^ateiOe.
Dépèoement, m. ))atottamtnen, pala*
fiÏÏe paneminen.
Dépecer, v. a. pcîiottîLa, ^alata ))a«
tafttfi; |t())oa, panm ^ajalle.
Dépêche, /. Itriotud toatticartoiSfa;
— d-s. vl fau))palirie; liriekDai^to.
Dépêoner, v. a. joubuttaa, Itiru^
taa, rtennâttaa; la^ettâtt, panna la^te*
Dégo ai
1. mutb» ncctctbcn tnalutnlnot ; )u4'
DéjgoKooir, <n. ora, miltil tqtin
fantliKini fu^bietetann; a&e foxUa,
mim tDiïïaiRa loaatteita pietUan; puf;-
bi(tuS'iafUit4<<tamfi; n)Hl|em)ii loatu-
oia.
Dégorger, v. a. )>u^bi<taa 1. V'icta
latta, antaiflta laflfu; tDkuttaa. — ;
V. n. pxttala uloe fulueta. — Se d.,
t>. r. fiurlautua [JD'tata], œalua [mi-
tciAtS]; BuÇibUtua ItmaBla ia libaeu
PoIoietQ].
Dégoter, v-a. nwittaa.palottaaliU'
pnmaan {aF^ctnaitanfa j. n. e.].
Dégoordi, le, adj. fuRtla, tvtifac,
Dégourdir, v. a. ptiimitm, ISm-
mtttiia toilueta jli^niifltqncet iH^tnti;
tcfibli ^auleatfl (ttitbe«ta]; (tun.) flf
ttUtçHaa 1. fltîtitt ihito. — Se d.,
V. r. tic^mitd, Ifimmita, fulnta; (hiTD.)
totlui firoieiÇiiKn i^uiilni topoiSra,
Dégonrdlasement, m. jttfimietqntni,
liuuttuntni, niliittuncen iaftncn pc^-
mHtammnt 1. lammittBntiticn.
DËgoftt, m. tn^s, itttqfl, naettti<
midlf^qe; (tum,) garnit, iMitue.
DégoQtant, iite. adj. tn^ottawa,
ilettanill, raattcnmttlitun.
Dégotter, v. a. inljottoo, ittttaii;
Cde) Tonttaa jtuta jlulle nmeUninittl-
ftiri- - Se d-, V. r. (dt) tnntta in-
^oraoan Itnta; tuntua Ucttaiofilta ; fai-
re le dérnuié oQa tmti, Stti.
DégonttaBt, nU,ad}. rippttne, tnuo-
tana.
Dégeitttwmt.^ m. 'tifvu.'ivatn.
, QMgïîtter, V. n. tippua, tipa^btKa
traotoD.
Dégu
_ jcnisoer, i>. a. poittaji vaeuu 1.
Itnuifuiie; pubbittoa TosiDopilbiitta
(iDantteet); pubbittaa laSioaSta; lai^
buttaa moa; (tuiD.) ptijata jlulu >[a
-"nen omoifuubtflU.
Dé^nuBsenr, m. lastvaptlltuint pu^
bUtaïu.
Dégrappiner, v. a. irtottna laitoa
iaieta.
Dégru, m. laiioa, jota nuiobieu
puleiTctoan.
Dégravoiement, Dégiaridiiuiit, m.
tDcbtn Iclltoama 1. Itinaui.
Dé^vOf«r, V. a. Icitata L totrni*
taa pDis ntoata, uurtaa pcru0hit|ct [utc
bcetaj.
Degré, m. portaat; poTtaibtn oflliit,
poirai} ((un.) ae(e(, inii(a-ai
tupolivt; mSiitai de d. en d., aslclit
tain, amBflta aTioDon; (liclLop.) d.
de corop&r&ison, ucctailunifen aett;
ta plus haut d., Fuuiiinmag|a nilia'
t&tn. — Par d., adv. nij^itclleit,
atltlittain.
Dégréer, c a. TiiFuo laina.
Dégrèvement, m. lucionmit^nm))!
I. tafotue.
Dégrever, v. a. ma^entaK, aUntoB
cntincn riho.
DégriBgolade, /. Mùiibat L bUf
fa^bue otafltnaica.
Dégriigolar. •. n. ttOa^taa 1. (d*
laUaa afaC, (npfattoa afaC.
DéçiifleiBeni ■ ' "" *
roitta-atroon
Hraiaminra
fan), tappio
oïennu*; tintnmintti,
mol)in(o, ^oiirau« <mït.
m-
tu
i;
le
r
jnopnmutfMta \tU
DittniTnn.
Dégriser, v. a. faattaa JQDpmiml'
feeiiP'Jroianiaan : (tun.) faattaa iBr»
lunfa, ofaicta jtun filmât.
DégTOSsei,o. a. pinnietaa hilta 1.
loptalanla pitntnntaffl.
Dégrossir, v. a.\)o\ttaa bobin tot-
Iciie; d. uo ui, ^iitn^Bqiaua (HU'
lacd loutn; d. lea rgoUa, ta^'ooa
pgietaa loctuB paitaicitfcsta ; il a
dégrossi ia besogne, ^ on lorUli-
mat 1. laetaîmmat toimitanut; Wr>
jap.) d. une épreure, luta cn^-Wri
joua 1. lOTTC^tUlL
Dégnenille, é«, ad}, rtflffincn.
Dégu
215
Delà
MMArpfaf, V. m. hapm fclidUMl IMéma» m. M^wH, bet^ain «Mtttp
«mttlmttbctfta. ^pp'u
IHgnerpiBsement, m. fihiti&dttt t*
tnatfuabtfto luofiumiiiea.
Dégtmilttr, V. fi. olfentao.
D^vigiioimer, v. a, auttaa ^islodta,
^OBO^ta onncMa (entt&m todt^tt).
DégidB0m«it,m. mal^uni; (hno.)
DégaiBer, v. a. pvîta toal^eiMihiun,
tnntemattomaffl; ^itellft, futoiOa;
toU«t«l, tofitttlMdlfi, UtêhaaOllL —
Se (L, V. r. jbufaitita tDaC^e)mhiiin,
tuntemattonaffl; UMtaxuXiSu
Dégostatenr, m. titaiftaja, foettoia,
tntfija; commissaire d., roixatUnta
imitthittttftia.
Dégustation, /. iuomatn nmtôtaml-
ncs tutftmleto toarten.
Déguster, v. a. tut!imUta ttiûrtcn
maietaa iuomta.
Déh&ler (h et ttttnii)) tMf & ja fenrt.),
ff. o. ^oîetaa a^too. — Se d^ v. r.
tUetft a^tooeta, mtuittua toallolfcffi
[o^mettunee^ta t^o^tol.
Déhaaehé, ée, adj. iofitfotiim))a, niS^
ÎUf liitta.
Déharder, tr. a. t^îittdtdft f oixat la^
U\9ta.
DélianiaeliemeHti m. fitoien nifn*
minen.
Déluffsaelier, v. a. rlifua filat.
Délionté, ée, at^. l^wi^tQn, ^ee*
ntfitSiL
Démonter , v, a. [aattaa l^ilnrt)tt5«
maflt — Se d., V. r. tuttjetû l^ttwijt»
tamSfft
Dehors, ci<fv. nllona, Mo^^nùlttLa;
uM, uÏÏot)uo(eHe, Tiifleefen: ((airo.)
oamalle mereOe, nlapatiz; de a., uftoû;
en d^ uIoë))dtn, r(ie> utfo))uoIefla; u(«
foa)>dtn, utto|)uo(eIta, uI{oi)uo(ttfe.
Dehors, m. ulUpûoix; au d. de, tiU
fo)MioIetta; — p{. utlopuorifet îofj^t;
ctwiKtntetittfet; u(totifiltt, ulfomuoto.
Déhortatoire, adj. le^ottawa, tSa*
ftM,
Déieide, m. Sumalonittut^a; Samo'
(omMUT^oia [3auta(ai{ieta1.
DéieelOff». ^|ttt 3nma(ota paiwtima.
Détteatioa, /. iumolottfemtneti.
Déifier, v, a. imnaloita.
Déiste, «. beieta, iola u^fee 3tttRM
(aon, mmtta et tlmoitttnun fanaan.
Déité, /. ituBûIaUiftiue, junuiùuie.
DéiTinl, île, adf. iumaMn^imitti"
nett.
D^&^ a4iv. je.
DéQeotioii, /. ttT|»ccittcfo, keatfoiu
))erfûue; fitta,.W!t.
se Déjeter, v. r. tod&k^ti^tt tittot^
farfoûill, lenraffL
Déjeuné, Déjenner, m. aamiaitteiif
fiutrué, dnc; fiiurue«ta|)intet; d. di-
natoire, )»uo(t))âtn)&ii«ftitaan ft)5tt| fuiu*
rue.
Déjeiner, v. n. \^hH [nnrnd, et'
nebtlii.
Déijoiiiâre, v. a. ^ajlottaa, ottoa ofat
ertlfcnfd — Se d., v, r. ^ajota lii*
toffi^ta, aaU)idtua.
D^oaer, v. a. te^bft t^^âffi, mu
t&tt6mdlft, fumota (n>a^tii0ollifta toe^
teitS); iL ^n, fumota iluit toe^ileet. ^
V. fi. Relata tomattieta ^uonommiu;
(lattQ.) iiel^a: on pavillon qui d^oue.
Déjno, m. fe nmorolaubeu aiia, io(«
(oitt Itttutit ^ttttt9ttt ta^i rtt^tciottt
lentttmttiin.
Déinelier, «. n. (enttt& alae orrelta
(fanotdta).- — v. a. aiaa t)oU orrelta;
(huo.) ^abtttia 4K>te ^letpttdttt ja ebtti'
lifedta afemaeta.
Déi&, ptvp. toifelIaj)uoIeQa; au d.,
par d.. tafana totfeua ^uoIeQa; im
^li, fUtt bit; en d., taalfem^aua; ae-
cà et delà, ftnne tSnne: jambe deçà,
jambe delà, ratfatn, l^iareifln.
Délabré, ée, adj. rtutmtnt, rai^t^en*
tunnt, ^aionnut.
Délabrement, m. rtutumu^r xoppxù,
Délabrer, v. a. re^iii rt!ft; tm»
mcllai ^tottHUL
Délacer, «. a. ^i&ttetttii (^unoffleta.
— Se d., V. r. pU^H L trtautttna
tornielfleta.
Délai, m. toietaifeffl ittttfimiuaie
obotue^aitd, toiiiok^e; sans plus de
d., mttfitymftttS* toietaifcffi i&ttdmfttttt;
à bref d., I^^^elld l^aaeto^ 1. l^ISefa»
nomte#aiatfa»
Délaissement^ «k amuttomuns, tttf
Déla
216
Déli
Délai80or, v. a, jiftttftft tunvattfi«
mafft, Oman onncnfa nojoan, ^li&til,
tyîctt'ûntaa; (nopnû, ittttM.
Délaiter, v. a. ^nfertoa maito f^U
jan tinttttudta tooidta.
Délardement, m. f^ritt&minm, f^r«
iten pox^ koctMttminen.
Délarder, v. a. \^xim 1. wetdttttt
))0t9 terSmttt ftorjttt.
Délassemeni m. toimotud, tettitt^"
Délasser, v. a. totnoottaa, lemtttttttt,
lettttt^ttad. — Se d., tr. r. Icmftl^ttttt,
iDirftdtdtbtt.
Délateur, triée, «. ilmifaattaia, tM*
antaia.
Délatter, v. a, ottoa ntotcct lotelta.
Délayé, ée, adj, moaleo, falmea,
ttiaalaffa [wiltei^ttt].
Délaver, v. a. te^b& tMoStaf^ toaa*
laffaaffl (tottrt).
Délayant, m. metelSiltUM aine. —
<kK. »ete(5tttttmtt.
Délayement, Délaiement, m. »e«
lay
felc
btllft fefottamtnm, nKttlittftminm.
Délayer, v. a. fetottaa loebeOtt, me«
tddtttiiâ.
Délébile, o^^'. ieta en ma^boSinen
^oi^taa 1. ^ai^bttttaa.
Déleetable, adj, fatotneii, mielni'
nen, otoOinen.
Délectation, /. ^tvitit^, ^utoitt,
mieflufc.
Déleeter, v. a. ^toittoa, ilottaa,
micUbtttttt. — Se d., V. r. (à) fmtou
Ma ttfm^ ilfin.
Délégataire, a^, ja «. !. Délégué.
Délégation, /. waltttixe totmttnaan
ifttn pnolt»Ui\ re^asfaanti'ltria.
Délégaé, ée, «. )a <m2j. iDattun^mied;
tealtutttettn.
Déléguer, v. «. antaa toimitetta^
maffl; nUlttrtttttimiCiuudmic^etrt; antaa
rabonfaontt'fttia.
Délestage, m. ^^jala^tin, t^ainoi*
loetin ^uitaaniaaL
Délester, v, «. ^rata po^jolaett
Délestenr, m. ^§ia(a<ttn ^nrlonf*
fcn totmittaia.
Délétère, ad}. ttxm^héU wafftn*
gittlnen^ fnoIettoML
Délibérint. vUl aàù nesMUeliM.
léehteteletoa; assemblée d-e, fe^fnd'
tcleioa fofottd.
Délibératif, iye, L Délibérant
• Délibération^ /. feSf nSte(u, ncnmot*
tcln; bSiitiM.
Délibéré, m. Io))ull[inen feShtStelit
afiasfa annettatoaa pfttttSetd toarttn.
Délibéré, ée, part, ja adj. mtetitt^r
fedhtdtcltn, (liittiett^; toai^aa, rei|>as^
nerotaé; de propos d., tatallanfa, ttt))«
beUtt attomntfelu; marcher d'un pas
d., !&çbtt ttïppaiîia a^MtïUa.
Délibérément, adv, ta^attanfa; xtxp'-
pcui^ti, nerettaaéti.
Délibérer, v. n. Mhi^UUa, nntmo*
UUa, mtettitt, tunmatQa, a^nloiba;.
Délicat, ate, adj. ^erffuinen, irnan*
neS, §^mllmafumen; ^erttufuincn; tar{«
ta, teramtt, §erf» [!uuIo«ta, nii'^Sttt,.
nnesta ). n. e]; Btcno, mieno, fletofi,.
nnortca; ^ento, utîîU, ^ertfd, arta;
armeluttama, watfea, tufala; arlatnn<»
toinen. n&rtiiS.
Délieatement, adv. l^erlluif eSti i. n. e.
Délicater,i/. a. ^cmmoteQa, l^tmpttt^
tfttt. — Se dl, «. r. adfoteUa, ^em^ueua.
Délicatesse, /. l^erflu, ^erlfutfuuSf
tarRmi0, ittUto^t^f ^ertt^^S; ^itnou»,
toienoud, flem^Q^, fiîdti^^; ^entoud, ^eil*
tond, ^empe^d, ^^^^^y arfuu«; arfa*
tuntotjuu^, nflrtfd^S.
Délice, m. Délices, /. j^ortoinaineit
1. fulo nautinto; l^erffu; ^efuma, ^t*
Iumalltfuu6.
Déliciensement, adv. t^anadli, fu*
loife^a, ^erlttHifedtt.
Délicienz, ense, adj. xf^ana, fntoù
nen, Berfullinen.
se Délicoter, r. r. ^ie^taa ritmu
pttft«tan[&.
Délié, ée, adj. boifla, fnifto, ^teno,^
pïtnï: (futt.) {nfft, nennyotoe, ftC^tttd.
Délier, v. a. pU9m ftteietô, amata
fitcet; ((um.) ma))auttaa, t>ttii0tiUl: d.
d'un serment.
Déligation, /. l^aatoan^untien t)^«
teen toufertaminen.
Délimitation, /. rajainlttlynti L mttil*
r&M; mttfirtttt^ vaia, rajap^^Itt.
Délimiter, v. a. fâi^btt 1. mUxUH reiat.
Délinéation,/. ^Urtod^Iuoma^iiirroS.
DéU
217
Déma
BéliBtwat. Kte, t. tilolUitat, ron^
IsiUatoo.
Mlinqner, 9. n. riffoa (IaKa).
DéliqueBoence (u ftttnt^^), /. mnn*
tttmain aineiben fentaltainen omtnat*
\un$, cttft loctôkD&t fodtettben ilma^ta,
)o«ta Utt!enetoat; ilman fo^teube^ta
(infeneminen.
DèUqneseent nte (u adnt^^), adj,
ilntan fo^tenbc^ta Ituteitma.
Délirant, nte, ad^'. ^ouratlema, tt)im«
mainen, raimota^.
Délire, m. ^onns, wtmma, ratioo.
Délirer, v. n. J^ouraiflOf rattooto.
Déliesage, m. lumpfiuien kiittete^
ntracn.
DéliBser, r. a. taiitetta Ittm))^uia.
Délit, m. xïM, pa^anteto ; prendre
en flagrant d., taïoata werelfcltâ.
Déliter, v. a, afcttaa ttwet wttttraae
toboÏÏe muuriin.
Déliteseense, /. aioffen ttffinttinen
(aefemtnen.
DéliTraiflon, f. iâttfi, anto, ttIoe»an'
tamtnen.
Délivrance, /. wo^auttominen, xoa*
Kttt9, pda^tné, pMM; f^nit^tt^d,
enfaanti ; (mt^M) i&mntenot, i&IIet'
fet; poi^'antaminen, tuotonttammen tt«
fdtSnfa toifclle.
Délivre, m. iâlfimeno, jdffetfet.
Délivrer, 9. a. wo^auttaoi ptitmaa,
p9Aim; fUma [t^nn^ttttitt; antaa
niod 1. pex9, luowutttta.
Délivrenr, m. ntuonatoorojen iatai*
Itia.
Délogement, m. mnnttamintn; Itt^tS,
mattaonia^td.
Déloger, v. n. muttttaa ^otd ^itc«
ndeta; ttt^tett matlaan, matfla ))ote.
~ V. a. aiaa nlo^, fartottaa.
Déloyal, aie, adj. udioton, mipïi'
lïata, ^etollinen.
Déloyalement, adv, u^fottomadti,
toiIt)taifeett.
Déloyauté,/, ndfottomuué, toil))))!,
^ctoe.
Deltoïde, adj, lotmthilmainen. —
m. folmthilma.
Délnge, m, ïothtttpax]nmu9 ; tothttt
tvlioa; (futt>.) I^ai9it^«.
Délnitrer, v, a. )ioi«taa fitito.
Débiter, v. a. (Uau) aufeifta K**
tattu tidlau^adtio.
Démagogie, /. tanfan^^Q^t^^, ral^-
toaantoafta, bemagogia*
Démagogique, adj, fanfaû-çH^tttttoa;
rabiDa^toaltûtnen, bemagogiUmen.
Démagogiflme, m. bemaaoaien ittr«
itSttlmU.
Démagiogpe, m. tanfan'^ÏÏ^ttaitt.
Démaigrir, v, a, tod^taii oluent"
mûfft, tertttDttmmtttfl. — v. n. rutotta
li^oamaan.
Démaigriflsement, m. o^ntmmaffi,
terawammSIfi ioeidtttmtnoi; teratoarfi
tDdétettto paifta.
Démailloter, r. a. ritfua 1. pU9m
lap^ ïapatoéta.
Demain, adv, ^uomenna; d. matin,
l^uomenna loar^ain, ^uomen-aamuÏÏa;
d. au soir, ^uornen^e^tooda ; après d.,
^liBuomenna. — m. ^uomen.
Démanché, m. Tart du d., formten
ofetu0»tatto fottannodfa.
Démanchement, m. warren irrotta*
minen (lixtottn y. n. e.); laulan ir*
rottaminen (foittofonetdta).
Démancher, r. a. irrottaa 1. ))att9taa
»arredta, ottaa koarfi trti; ottaa foit*
tofalun fauta irfi. — Se d., r. r. IHÎ^*
tea worre^ta, filmaéta [firmee^ta i.
n. t.].
Demande, /. pt^^nta, anomu0;^ale>
mud, ^afu; tanne (oitobe^fo) ; nj(4«
bemander, r. a. [a n. ))t))9taa, anoa;
feriata; toaatta, tarkoita; paxma tir*
iatttnen anomud (oitenteen) ; ("qe. à qn)
t^fba; ^alea, etfia.
Demandeur, euse, «. ferjiarainen; ft^*
Demandeur, eresse, $. t>aauaianta«
ia, fantaja.
Démangeaison, /. futfutud, \^tfyû*
ma; (hiw.) ^imo, ^iHtmatan ^oiu.
Démanger, 1/. n. futlua, fk^^^^a.
Démantèlement, m. linnan muurien
))urtaamtnen.
Démanteler, r. a. purata linnan 1.
taupungtn muurtt.
Démantibuler, 9. a. maantaa tenla«
ïuut Pialtanfa j (fnw.) turmcflo, tiffoop
farfca.
Démarcation,/, raiotnd; raiaUniu*
Déma
218
Demi
Démarotae, /. (St^tt, ostumineti ; fS^*
t8«ta)>o, tata^tt^9tapa; adtel; je le re-
connais à sa d., tutinen j^ttnet ftttynnle*
tttnftt, o^tumifestanfa; faire les pre-
mières d-8, r^]^tl)tt enfitotmtin.
Démarier, r. a. erottaa amioTum))'
^anlt. — Se d., 9. r. ottaa ero [atoio<
tutn^t>anet0ta].
Démarquer, v. a. poi9taa 1. J^Kn^ittSli
tnerfit. ~ v. n. fanotaan J^emofedta,
io9to tffitDtto{!en tnerfit oioat l§am)>aid<'
ta lutuncet: ce cheval à démarque.
Démarrage, m. fiinntte^n Iai»an
irtaantuminen onfluritoutpidta.
Démarrer, v. a. {laxtt>.) irrottoa,
))li&0ttta irfi. — V, n. cartes pnrje^ti'
maan; tem))ûuttta irfi; fltrt^ft paitaê*
tanfû.
Démasquer, v. a. riifua naamari
jfufta; faûttaa ilmi, ilmat^ta, ))a(jad«
taa ifu. — Se d., v, r. ilmat^ta it«
fenffi, ^atjadtaa itfenfii.
Démâtage, m. maetoien riifuminqt-
Démâter, v. a, riifua madtot. —
V. n. mntettdtt ma^tot
Démêlé, m. ritta, jauffa, {uffa.
Démêler, v. a. feln^tttfttt, fuorittaa,
erottaa totnen totfe^tanfa; ioufo^to tun^
teo 1. erottaa; faaba leltoide, tulla pt»
xxUt'y (avec qn) rtibeufi, ftnata. — Se
d., V. r. {eltoetft, fuoriintua.
Démêloir, m. n)^§bin^uut; ^arfu
]6iudfam))a.
Démembrement, m. fU|potu9, palo»
ttt9, ^latottaminen, (o^fomnten; (o^To,
lo^ai^tu fa))pa(^
Démembrer, v. a. fUpoa, irrottaa
jiafaiet, palottaa, (o^foa: d. un état
Déménagement, m. I^uonefafuien
muuttamtnen toifeen afuntoon; t^^jeu'
tttminen ^uoncfaluidta.
Déménager, v. a. muuttaa ))oi9 ^uo^
nefafut — v, n. muuttaa, fitrt^tt
poi9.
Démenée, /. J^uttuud, mieleniotfa,
mteTettSm^t99, mteli^uolituu^.
Be Démener, v. r. reutoa, ))un'^ata.
Démenti, m. it>al(ee9ta f^Qttdminen,
tooll^eetri ntt^ttttminen; donner un d.
à qn, loal^eeffl uStott&tt jfun fanât;
il en aura le d., WettOe ^2in flit&
tttlec
Démentir, v. a. fçt^tttttf toaf^etMa,
ttSuttfttt tDotl^eeffl^ lofttttÛ toat^eM;
fielttttt, eto)iUtt; (ler&^ttiiS (fanaujo, ln«
bauffenfa), \\mu ttt^ttSmtttta; faattaa
mal^ettertiaffi: olla ^(tS (litttmfitta:
ses actions oémentent ses discours.
— Se d., V. r. Jïubua ri«ttriitaife«ti,
tnaêto^afaon, aiaa itfenftt toate^teftiaffi;
Seittttii, t^leu'ontaa: sa fermeté s'est
émentie; (uo)>ua, potfeta ))en<'aiatttf«
ftétanfa; (fuR).) riutua, fuft^tua: la
muraille se dément.
Démérite, m. [^^ÏÏtf^^d, rlfoUifuttê,
raufaidtatouud: quel est le d. de cette
action.
Démériter, v. n. (auprè$ de, de)
menetttttt jfun fuofto 1. funntoitud, xxU
foa ifuta toadtoan, fS^tt&ibS funnot**
tomo9ti ifuta loadtaan; langeta 3n«
malan armoêta.
Démeanré, ée, adj. fuunnattomon
fuuti, ^uoteton.
Démesurément, adj. tiuoUttomaiti,
fuunnattomadtt.
Démettre, v. a. U)attntfi& flialtanfa,
ni^rja^ttiiil; panna n^trafta ))ot0 j antea
kDtrfa'ero. — Se d., v, r. nt^ntt^tlift;
luopua (tt)tra9ta).
Démeublement, m. j^uonefatuien
))oi9foriaamtnen.
Démeubler, v. a. forjata po\9 (uo*
nefalut.
Demeurant, nte, a^j. afuma. — Au
d., adv. muutoin.
Demeure, / afunto, a[umu9, fo«
tttoaitfa; oledfelu, oledfelemtfen olfu;
tottm^t^«, totdtaifeffl iattttmtnen. -- k
d., adu, p^f^ro&tfedti ; semer à d., fttt»
toSa flemen femmoifeen t>aif(aau, ettM
taimia enilttn muuteta.
Demeurer, v. n. (a))un). avoir) afua«
totip^tt; (aputo. être) i&SbS, ))^i^S,
oledfeKa, tafertua, tuua ifdfin; en d.
là, itt&bii fiffenffi, jft&btt famaffe t)ai«
fallenfa, ti^jtt^tptt; la gloire lui en
demeure, ^SueQe iaapt funnta flttft;
d. confus, iiKt^t^d; d. d'accord, fo<
pia idtfiu, otfa ^fftmieafet, tnlla l^ffi-
mieltfeffl; d. court, tafertua pnfftxê*
[anfa, ^fimmil^t^tt, ift&b8 toa9taamatto ;
il en demeurera plus de la moitié,
itttt enemmttn futn ))uofet
Demi, le, adj. puoU, ))uo(imainen.
— m. pvioiï, t)nottfa9; à d., puoltffl.
Demi
219
Démd
Demie, /. bnoTitunH. .
Demi-cerde, m. t^uolt^^mt^^rli, pno*
Itctrfelt.
^ Demi-denîL, m. {moTi^funt, puolifu*
nm tmfn 1. alfa; er99 ))erl^onen Cpa-
Demi-^ien, m. ))uotij[ttmaIa.
Demi-fortniie,/. ^^tn letoofen ttau«
imt, triSût.
Demi-lime,/. erâ9 (moIiluuR muo«
tofaien Itnnotud.
Demi-mesure, /. ))U0lt tal^ti; fedfi*
€t&lnen tolmt.
Demi-métal, m. ))uonmetoïïi.
Demi-pont, m. ))uoItfanfl Iath)adfa.
Demi-savoir, m. ))uontioinen oj>))t
1. tîeto.
Démis, ise, fart, fanaeta Démettre.
Demi-Boenr, /. flfar|moIt.
Demi-solde, /. jpuoltpallfa.
Démission,/. iinrfo«ero ; donner sa
«L, p^^tSâ iDttfarero.
Démissionnaire, m. »tYfa«eron fc(s^
t&n^t.
Demi-teinte, /. toaton »Bil^ fiimef
fcffi (tnoalontfesfa).
Demi-tonr, m. puoIifttttnn5«.
Dèmoerate, m. fonfakoaUsa ^rtdd
tûtoa, bfmottatt
Démoeratie (t = s), /. ftnifatmiCta
mohûtia.
Démoeratiqne, ad^. fonfomoltaiiien
bemofratinen.
DémoeratiqnaBent, «mK. fonfmoar
totfceti.
DémoiseUe, /. tietti, ncttfi^t, mam
fefli, r^Sttntt; routoae'i^minen; fnbou
forento (erfte perMen kj!); erfts ^at
faran (oit; Itmeniaeftian nuiia.
Démolir, v. a, |iurota, ^ttioUtda.
Démolisseur, m. burfaaia, b&toH-
tfiil
Démolition, /. pnrlaominen, ^ttkmt«
tftmincn; ))nTatvn (atrmnsffen i<ittn*>
nSffet
Iwmon, M. ))a(a (rattr pim; il^mU
{en §o(tiia ()ia^ tabt bl^tt); (fum^^
|<i(a i^minen; faire le a., teimiitr meu
la9taa, reutoa.
Démonétisation, /. ra^an^arkoon
olestaminra.
Démonétiser, v. a. alentaa ral^an»
amo.
Démoniaque, aé^, \t «. pirun rtt*
tDooma, )>tvuKinenj (Tuto.) raiipofae.
Démono^aplie, m. jofa on ttriot*
tanut pa^oidtû ^etigietl
Démonographie, /. o))))t pa^otsta
^enatdtS, tutben (uonnoeta j[a ominoi*
fuurflsta.
Démonolfttrie, /. ))a9ûttt l^cnfieit
)ial»eleminett.
Démonomanie, /. mtetett9m)}^9, io(«
tom il^mtnen luulee oleioanfa pa^on
^engen rtitpoamana.
Démonstrabillté, /. toteenfûatatvai"
fuu8, tobidtettakoaifttttd.
Démonstrable, adL toteenfaataifl^ar
ma^bolltnen tcbeffi nal^ttâS.
Démonstrateur, m. fe(ttt8i2i, cpet"
taia: d. en botanique, de physique;
d. en anatomie, Çrofettort»
Démonstratif; ive, aày tobiMatoa,
fettoa&n nft^tttttott, feTiotttttma, n)a(ai«
tett)a, tnfetua; ofottan^a; (lieliop.) ofot"
tattiatnen; il est d., ^{in on puqetiûd,
Umatfee ajatufjlanfa.
Démonstration, /. Jélmtl la tufeioa
toteemtSQttS; pertnpo^iainm eflt^é, \t*
Ut^d, fQ^, tobiétud; ofotue, nS^te, n)a«
tuutud; nS^tântS; kDt^oHiyen tV^^W^
mt0td koarten te^t^ ri^ntii^d ta^i fota«
ioulon marftttaminett.
DémonstratiTement, aàv, feliDUm,
tuTekDtttû tobidtuffllla ; fltminn&^ttt-
tO&0tt.
Démonter, v. a. panna poIapSe, pan*
na ^ajaSenfa; te^btt feltocttomalfl !tt^«
tttnnane ; \i\vm i. t^OntSA ratfun îelSe-
ta, palottaa poU ratfun feta^tS; (tutt).)
(ttmmentiitl, foattoa famille; d. un
canon, nodtoa t^tli (atoetiltanfa, td^btt
ft lelwottomaffl; d. une batterie, am«
î)ua ptrétotffl t^ffien tatvettt; d. un
luth, ottaa nelet fotttimeéta; le che-
val démonta son homme, ratfu l^tttt
ntie^en feiaétanftt; d. la cavallerie,
!&ta^tatt ratfumte^et iattamte^ina.
Démontrable, aày t. Démonstrable.
Démontrer, v. a. tobelfl n&^ttas,
tobUtaa; erttt&&.
Démoralisation, /. tapain turmio
1. turmetud.
Démoralisé, ée, oÂy ja fart. to«
tooUtanfa turmeltunut: fUoe^beïïUttt
looimaa puuttutoa; akrulotnen.
Démo
320
Dezir
r, V. a. ^a^oitOA 1. tsx*
mtUa (ta»at).
Dtaiordre, v. n. piiliêm 4amt>ai«ta,
irrottaa f^ampaat pnremadto; (tuio.)
(de qc.) Inopua (^rit^Ife^tli).
Bânotiqne, adj. ra^toûan*, totten*.
DémouYOir, v. a. (lafit.) faattaa
(«o))ttituian ttaatimuffe^ta.
Démimir, v. a. te^bii amt^utnawa*
roidta 1. tnuonadta t^liiilfl. — Se d.,
V. r. ^(20; )>aliadtaa itfenftt warojenfa
ttt^Taamada.
Démnrer, v. a. autaidta tnittt on
fiinnt muntattu.
Dénaire, ac0. t^mmen»; arithmé-
tique d.. f^mmeniKtt la^feminetu
se Denantir, v. r. (lafit) Iuo))ua
(faabudta pantt9ta); paljadtaa ttfenfa.
Bénatioliàliser, v. a. ^tttotttdd ifxdta
fattfallidluonne.
Dénatter, v. a. piiiidtaK ))a(mi!o9ta,
Utxm.
Dénaturaliser, v, a. ptt^mn ifulta
f^ntb)>eraifeu afulfaan oitenbet.
Dénaturé, ée, adj, luonncton, ar*
moton, iu(ina.
Dénaturer, v. a. mnuttaa jlnn Ttton*
to; ra^alf! muuttaa ; futoattomairt te§'
bd; loattrentttfi; d son bien, toai^et*
taa Itihteft otnatfuutenfa ra^aan 1.
mnu^nn tatoaraan.
Dendrite, /. benbrtti (ertts fïtotn*
ïoii).
Dendroïde, Dendroïte, /. f. e. f.
Dendrolithe, /. Ittt)ettt)n^t pnn,
Dénégatenr, m. (toan^.) fieltajtt.
Dénégation, /. fîelt&mtnen (oife««
bcn ebe«TO.
Dénéml, m. ra^an ntt^tefaatoa.
Déni, m. ftelto, tp^9.
Déniaisé, m. tptela« 1. loeiterS mte0.
Déniaiser, v. a. faattaa »itfaaff!,
wiifastnttoa, «ï^tta»; ))etiata, ;>cttatt.
— Se d., V. r. wUfaStua, aîMt^a.
Déniaisenr, m. I. Déniaisé.
Dénicher, v. a. fattottaa pefttstanf S ;
ottaa ))efadta; ottaa fomerodta; (Into.)
ïarfottaa ihi ^anen t^^«flia«anfa; faa-
ba tti^i ifun tp^spiaôta. — v. n. len*
taa fcfawa; (tu».) raçtea tic^enfa.
Dénier, v. a. fieltaa, e»ata.
Denier, m. benorio (romaïaincn ta*
Ça); ron^ïaïainen !u;>arira]Ja A sou'Sta;
(wonÇ.) itttreSfl, (ainan fodo; ofnit»
(kDOitoSfa); d. à dieu, fa^ra^, pîS6*
raÇa; d. de 8:t Pierre, Çtctariit ta*
ba (muinotnen mero )>aatoitte); d. d»
nn, de loi, metatlin puÇtauben niaa«
ra |o))earoÇadfa; à douze d-s, futt*
fitotsta luotinni Ço)»ea; d. de mon-
nayage, m^ntatt^ ffopta; placer son
argent au d. vingt, fainata mtitcen
jprojenttiin; le d. de Vordonnance,
latutnen raÇanforlo; — d-s, pi ra*
Çaa ; ne donner pour d-s d'or, oQa mil*
(afaan ÇinnaUa antamatta; vendre qn
à beaux d-s comptants, faioaltaa int
looitoni^^^nnadta; d-s oisifs, fa^tta*
matSn ^aa*oma; à d-s découverts,
fokoaéfa raÇaSfa; d-s royaux, pub-
lics, toaltiowarat
Dénigrement, m. (lanetteleminen^
muStentaminen.
Dénigrer, t^. a. ^mnetetta, mttstata.
Dénigreur, m. panettdiia.
Dénombrement, m. (netteleminm,
Infemtnen; (ttettelo.
Dénombrer, v, a. Incttfla, (ufto.
Dénominateur, m. nimittaja (mnr*
toIntt)nn).
Dénominatif, Iyo, adj. ntmittatoa*
Dénomination,/, nimit^s.
Dénommer, v. a. nimittaa. fanoa
Dénoneer. v. a. inltStaa, Umatsta;
fantaa paaile, irmt-antaa.
Dénonciateur, trioe, s. t(mi«antaia,
fantaja.
Dénonciation,/. inCtStuS, tImotttS;
ilmi'anto, faune.
Dénotation, /. merKtfeminen, tar*
lottaminen.
Dénoter, v, a. of ottaa, tarfottaa;
ilmaidta, antaa tiettawaf^.
Dénouement, f. Denoûment.
Dénouer, v. a. pU9m folmueta;
te&ba notfeaI|i 1. nuorteaffl, peÇmittaa*,
fcjittaa, fuonttaa; (rnip.)pnrata(att)io*
liitto). - Se d., V. r. laueta, pntftm*
tua, feÇeta; fai^ba notfeaffi, mtorteaffL
Dénotment, m. foimnn i^aastami*
nen, fc^ittamtnen, felwenemmen, fao»
riutuminen, fuoritn«, Iop))urotfatfu.
Denrée, /. ruolatnaro, rnofalalu,
ruofa'aine; tatoata.
Deus
221
Dépé
Denae, adj, tt^eS, tuu^ea; tufetoa,
Densité, /. tt^e^d, tixu^eu9; tute*
tomiê, paffuu^.
Dent, /. ^amtnad; pïïfti, I&rft, (am«
ma»; atoaimenlc^ti; (otDt (terS0fS);
ûdre des d-s, faaba ^anU)atta; man-
ger de toutes ses d-B, f^9b& û^mia;
prendre le mors aux d-s, farata [l^e»
tDofeSta], (futo.) tlM trdtaadtt; avoir
une d. contre qn, f)itSS falatStû idI*
^ao ituta toadtaan; avoir la mort
entre les d-s, otta ^engenlSi^bSdftt;
mettre qn sur les d-s, uutouttaa ihi,
iattsa ^aafcmlittdmim; dent de loup,
))oreratt«^omma0. — D. de lion, f. Pis-
senlit (fa^ip.).
Dentaire, adj. ^ammas*, ^am^aon-,
— -/. (faSkD.) l^ammaéjluutt (dentaria).
Dental, aie, adj, fanotaan puudta*
tttsta, ionta a&ntded[a lieli [attuu ^omo
^atta toastaan: lettre d-e.
Denté, ée, adj, ^ammadtaitainen,
otainen.
Dentée,/. (Qm))aanfiia.
Dentelé, ée, adj. ^atn))aonmuotot'
nen, ))ii!finenf f^ampaaUinta, monildr*
ttnen; ^am))otna uarustettu, l^ammaS'
tettu.
Denteler, v. a. ^amma^taa, letfata
Dentelle, / tottfl, ni^))u.
Dentellier, iere, ».j)ttfinfau))ttflia.
Dentelure, /. ni|)mtte Utfattu 1. ^a*
tattu foridtuS; nt^ut.
Denticnle, m, kDft^Stntti&ammaS.—
d-B, pi (rat.) erfts flmfUt mi^tud.
Dentier, m. (ammasrikot.
Dentiforme, cuij, ^am))oan«muotot-
îicn. •
Dentifrice, m. ^amma^laHU, ^am*
œasiau^ot.
Dentiste, m. ^ammadlS&fâri.
Dentition, /. ^ammasten [aanti,
*pnfjittaê.
Denture,/, ^ammadrttpt; ^ammad*
ratas.
Dénudation,/. atoston ttia, ))atiaalfi
tianeminen.
Dénué, ée, adj. atadton, ))atia9tettu.
Dénuement, t. Denûment.
Dénuer, v. a. ^o(jastaa.
Déntment, m. ))alia9taminen.
Dépaqueter, v. a. burata nt^tl^dtK,
))af(it2lSt2i.
De par, prep. fUsA^stS, ))itoIeSta.
Déparager, v. a. naittaa t^ttB al*
^atfem))aan ftldt^^n.
Dépareiller, v. a. erottaa ^^teenfnu-
(nmot; partttomaffl te^bS.
Déparer, v. a. riifna 1. riistttft fo«
ristuffet; ntmentaa.
Déparier, v. a. erottaa ))arit, amie*
tnmp))anit; te^bK ))artttoma!fl.
Déparler, v. n. ïnopua ))ufiumaSta.
Départ, m. (tt^tS, matfaanltt^tB, pois-
marftmitten, ))oiS))urie^ttmttten; (fem.)
))U^btStuS.
Départager, v. a. ratlaifetoalla dii*
neïïS pâatt&a, fun âânest^tfesfft mo-
(emmin buolin on ^^ttt monta ttttntii.
Département m. ialo, jafaminen;
ofasto (^attitnscunnan); be^artemmti,
ronStaCamen liiant; ihin te^tttmtt 1.
ofaQe tulen^a; cette affaire est de
mon d., on mtnun ^e^tttmdni, mtnun
ofatttnt tulemo.
Dépatemental, aie, Départemsn-
taire, adj, be^artementitn fuuluioa,
I&ttnin-.
Départie, /. (wan^.) lii^td, po\»*
mm.
Départir, v. a. iafaetta, jiafaa. —
Se d., V. r. (de) iuopna, i&tt&&; se d.
de son droit, inopna oifeubeStanfa.
Dépasser, v. a p'àmu 1. e^bttttliii
ihtn ebeSc, fin^utfe; oOa pavtmpïj ete*
mdm))t, tDOtttaa; fo^ota ^(itfe, tdk^btt
^Utfe; t)Unmâttrin ))onntStaa: metâ&
u(oS nau^a 1. lanfa, iota on ouut )>ue-
tettuna i^tin.
Dépaver, v. a. murtaa litoit^S.
Dépayser, v. a. lU^ettStt urfomaitte;
erottaal.IuotDUttaa lotipaifotita; (tuto.)
etf^ttdS, io^taa ^ar^ateide; puQueSfa
faattaa tuntemattomaan feStuSte(U'at«
neefen. — Se d., v, r. t&^teë totïpau
foiîta; ioutua ^ar^ateille.
Dépècement, m. ))a(ottamtnen, pala*
flQe ))aneminen.
Dépecer, v. a. palfotella, patata pa*
(afitfi; fttpoa, panna ^ajalle.
Dépêche, /. f trjionid tcaltto^aftoUfa ;
— d-8. vl. fau))paflrie; firjekDai^to.
Dépècner, v, a. ioubuttaa, ttini^
taa, rienniittad; Id^ettiid, pâma Itt^te*
Dépo
234
Déra
fuêta; muttttaa tDiini totfltn a#ttot«
Dépondrer, v, a. tam))atû fo'x9 1.
ratoidtaa po\9 punittï 1. tuffaïau^ot
— Se d., 9. r. ta^bâ t>ttutertttoma!ft
Dépoidlle, /. elfitmen ^ettett^ L luo'
tu na§fa 1. Io})pa; tatja; (Into.) i^mi*
fen moadinen ma|a, ruitmi^; tU0ueni
IjSIftenittttneet maatteet; (luto.) ittffeett-
ittttn^t omoifuu^; ^ebefmttfûto; faaUd,
tootttofûolld, D^SdtS tvt^olIifKta.
Dépouillement, m. rtjSdttointn,
omaifttuben riidtttmtnen, paiiaitamu
nen; a(a«tontuu0, (uriuu9, fBtj^^^é,
punît; utû9n)eto tUtdm; aanediçélud'
tain aulaifemtnen.
Dépouiller, r. a. paQadtaa, rttfua;
n))fleil; ajaa jfarroat, polttaa ]poie toa*
rttta; ru^tâtt, r^Kdttttt; (uo))ua i^tfin;
(eifata, forjata (maan fato); te^bâ
ufo^ioeto tilidttt, ))0))ta(iriadta ; aufaU»
ta sanedtpeliidtat; d. les préjuffés,
(no^ita ennatfoIuttloUtaj d. ses ha-
bits, ritfua maatteenfa: il à dépouillé
pour mille écus de blé, (Sn on lor«
jannut n^Kjaa tu^annen taaierin ar*
toosta. — Se d.. r. r. (dé) riifua toaat*
teenfa; ^ettttta 1. (uoba na^fanfa, top'
panfa; u^aridtaa (e^tenfti; luo))ua, ittt«
ttttt.
Déponrroir, v. a. (dé) te^btt tD^iaffi,
titdtaa, ritfua t^^ittlfl.
Dépourvu, ne, part, ja adj. (de)
Xtfyitvimttt), t^^ia, rtidtettto. — An d.,
adv. a!ft-artt)aamatta, aflia, toalmid*
tefematta.
Dépravation,/. ))ilaantumtnen, ^uo-
nonemtnen, topatnturmetud.
Dépraver, v, a. ^ifata, turmeHa.—
Se d., r. r. turmeïtua, bitaantua.
Dépréoation, /. anteerfi anomud.
Dépréciation,/, arraon, §innan alen-
taminen.
Déprécier, r. a. atentaa artooefa
ta^i Çinnadfa; l^alnxntaa, ^a(n>e({!a.
Dé|{rédatenr, m. r^d^taja, tidhiri,
peiiooja.
Déprédation,/. r^99taminen, ftdfo*
mtnen, peijand.
Dépreder, r. a. rt^Setaa, lisfoo, ptx*
iûta.
Déprendre, r. a. panna oftÏÏe, ^a«
Jatte. — Se d., v. r, irtountua.
Dépreeser, v. a. ottaa n(oe ^atni«
medta; ^ot«taa t>ointnlii(to fanfaaeto.
Dépression, /. alae))ainaminm, (i'
tietSminen; (fnw.) forto, a^iêtui.
Dépréyenir, 9. a. (noiottttaa eitital«
folttulotilta.
Dépri, m. toientitotoaran ilmotne.
Déprier, 9. a. la^ettaa fiettofana
ftttfutuitte ttieraitte, |ierftt|ttaa toievai*
ben futfumue; Umottaa mientitaliNira
tuttiin.
Déprimer,* 9. a, ppxnaa aloe; for*
taa, mafentaa, (anntdtaa, na^r^ttsa,
^almentaa.
Danser, 9. a, l^weffla, ^^Iftftr \im*
lelfitt, tttvjota polful^htta.
Déprisonner, 9. a. (wanl^.) ^aaetaa
manfeubedta.
De profundis, m. fuoUntotrfi (fatolt*
laitften).
Dépromettre, 9. a. peraijttaa bi*
))att!fen{a.
Dépncelage, Dépnoellement, m. tiii*
fuuben ottaminen, raiefaamtnen.
Dépnoeler, 9. a. ottaa )>ttfune, rote*
tata.
Depnis, prep. faa!Ia [toailadta ia
ajlaeta] ; d. Paris jusqu'à Reims, ^a*
rtifleta 92etme'tin [aana; d. le matin,
aamueta \aM{i\ d. hier, etlifedta; d.
gnand, miet& aiaeta faaffa; d. lors,
ftita faa{!a; d. peu. ^iUafloin, nt^tbt'
fin. — adv. flttcn, ^tXtfX enaan. — D.
qne, konj. fiita aiaeta faoKa fnn.
Dépnratif; iye, adj. (laat) pn^bie*
ïQXoa, pMxXaaxo^.
Dépuration, /. ))n^bietaminen, pux*
taommen.
Dépnratoire, adj. pu^^tx^iatoa.
Dépnrer, 9. a. pu^bietaa.
Dépntation, /. ta^et^dlunta, ebne*
funta; ebudmiee; ebudmte^en ^aiKa.
Dépnté, m. ebuemtedr n)a(tto))atma'
mie«: la^titae.
Dépnter, 9. a. (a^cttaa 1. maarattt
ebttdmiee.
Déracinement, m. iuurten fidlomt*
nen, iuurten ^arotttaminen.
Déraciner, r. a. juurineen tidloa 1.
temmata; ^attittaa.
Dérader, r. a. tuu(en n^otma^ta
ajaantua anthtrt))ailaeta.
Déca
936
Déio
DéniMO,/ ilkxitmmifi^.
Déraiaoimable,a4f.i&riet9ti| mteletiht.
Déraiaonnement, i&rjietSn 1. miele^
tdn )>u^elemmeit*
Déraisoiuier, 9. a. pn^ua ittriett(»
Bérftngé, ée, adj. ^tomennett^, ittr'
je^t&mdton, fefaannufjlixt faatettu; çur-
ia, e^af&élb^Umen; ra))))eutitnut, xap'
))tolIa o(etoa.
Dérangement, m. ^fimmenn^d, tp^
i&Tit«t^«, felaannué.
Déranger, v. a. ^mmentS&, ]aaU
toa e^iârjeet^ffentr fetaannulfiiii; ^fii'
ritfi, ^urmata; totuttaa ^uviaatt ettt*
mUit — Se d., v. r. rutoeta ^nrioeti
etamâ&n, joutuû ra^felKautfim ; jou-
tua MiiixitStXft\ttn, tixHa toVaXLt; iatttttt
fijanfa toîfctte, loatkoata itfenftt.
Déraper, v. n. (tai».) irtaontua
)io4iaeta [anffuridta].
Dératé, ée, $, toïxa, iolta ptxnù on
yoieleifattu; Iijétidinen 1. ^urjiatnatnen
t^minen; counr comme un d., iuoe«
ta ^rjadti»
Dérater, v. a. (etCata pot« perna
clfttniedttt.
Dérajnre, /. vaiakoato ptUi>im 1.
eri Ii^ftotfien tomWL
Derechef, adv, (wan^.) uubeétanfa,
toUtamifeen.
Déréglé, ée, adj. e))2lf ttâbl^mnen, fatt-
bl^tiin, fnnnnatott, Ifturia, ivetad.
Dérèglement, m. [aannSttamt^ç^,
epajarie^tiDd; ^urinue, trdtaue.
Dérèglement, adv. fuunnattomaeti,
faabtottsmadH.
Dérégler, v. a. faattaa tp^J^xlt»*
tiflitm, fefaannulfeen. — Se d., v, r.
joutua e^ajarje^t^ffeen, fefaannnffcnt;
le temps se dérègle, ilma U19 e)>a«
ta(at{e!{t.
Dérider, v. a. jUlteUa c^lpbt 1. (ur*
tnt; (htto.) ^t())ea(fl, Uoifetfl faattaa,
^U^ottaa. — Se d., v. r. fUe^ta rt^«
))t|teta; ^tlwidttja, Ua^tua.
Dérision, /. jpUffa, iwa ; par d., p\U
Ma.
Dérisoire, adl itoalltnenr itTfulneit,
t^lttallraen, irtotetaioa; ikoan ttuoffl
ti^ttj.
Dérivatif, iye, adi, (fte(to)>.) io^*
tnkoa; (laat.) |>ot0iuocfuttaioa.
Dérivation, /. io^to, ioJ^tnmmtn;
poU iuoTfitttamtneiu
Dérive, /. (laiio.) f orto, tuulen alen«
tama; {tt|pt ((atuelojyol^iaifedfa (attoos*
fa); en d., tnulen ajamana, tuu(en ï»aU
Uiefa.
Dérivé, ée, adj, jol^tuuut (fana).
Dériver, v. n. (aefea 1. (a^tea rosi'
no9ta; fuCCea mirran tnallaefa; jortua,
tuQa tuuten tooimadta afennetuffl [lai*
U)a*eta]; ^oifeta Inonnofftfedta uoma6«
tanfa; io^tua, Stfntifi idtfin. — v. a.
jlo^taa, lotettaa |>otd; (Itelto)).) io^bat*
taa i^tfin; ))ot«taa niittaud.
Derme, m. i^o, t^mtfen na^fa.
Dermeéte, m. f^^^etmamato.
Dermologie, /. ttebc t^mifen na«
Dermotomie, /. t^mi^na^an anato*
mia.
Dernier, ère, adj. toitmeinen, n^tt*
mcU*; n)thnelfi futnnnt; ebeUtnen; aa»
rtmmatnen; lorlein; ^uonotn; l'année
d-e, ebeQtnen touofl; cela est du d.
ridicule, tama on {orfefmmaéfa maa«
ra^fa nautettamaa; il est le d. des
hommes, l^n on t^mifldta ^uonotn,
tunnottomtn; rendre les d-s devoirs,
ofottaa mitmcinen funntottnd, faattaa
^outaan; en d. lieu, toi^botn mit»
metn; au d. point, f orfetm))aan maa«
raan faaffa. — m. totimetnen (faitt9«
ta); avoir le d., ))ttaa n^timetnen fana.
Dernièrement, adv. ^iQaftoin, a<<
!en, tuonnoin.*
Dérobé, ée, adj. fuortttn, fltn^ottu
[pamui^ta j. m.]; n^aradtettn, falat-
tu, falainen; heures d-es, joutol^etlet,
loattbetlet; escalier d., fala^otra^,
f alotfet raf)))ufet ~ À la dérobée, adv.
falami^Iaa.
Dérobement, m. txxoïm n)ei0tamtnen
^olwiin t^antamiffl.
Dérober, v. a. na^^tdtelia, n^aradtaa;
(àf maradtaa ihilta; riidtaa, ottaa
jitutta; temmai^ta poti, ))anna i)ti(oon,
faitij^u, fataan, nai^mattSmlin; d. la
montre à qn, Mara^taa fello ifuUa;
cela me dérobe tout mon temps, fe
ruétaa, toit minutta; d. une marche
marfla wi^otttdtcn naicmatta. — Se
d., V. r. (dât à) pttita^taa t>otd, fa^«
15
Déro
236
Désa
teS fenenfftSn (ttomaatnatta, meimS tift«
f^mttttSmiin; p^^^H fola^fa 1. px\li)9\a.
Dèroeher, v. a. (metfttm.) potottaa
tftl^tentttttn tvnorettl^iii)>u(ta; ))it^bUtaa
metalli
Dérogation^ /. laini fontra|tiii ht^
moominen, et^imttamintn L mttuttamt'*
not*
Dérogatoire, adj. htmookoa, ti^ntiU
tatoOf muuttattCL
Déorogeanee, /. aatcli^ten ttn*oxtmt*
fien menettdminen 1. fabottaminen.
Déroger, v. n. (à) \um 1. màHvm
femtnoieta, iota ntuitttaa ta^t ofalfi In*
tnoo laiit: d. à une loi; !oe!ca ifun
oilentfltn, al^bi^toa mittt: d. aux droits
de qn; fabottaa, menetttt&. Itto))na idt«
!tn: il vaut mieux d. à la noblesse
qu' à la vertu; tc^b& ilin olentatoaid*
ta: d. à son caractère.
Déroidir, v. a. pel^mitttttt, I(to|i9«
ttttt. — Se d., V, r. ))e^mettt, V^rfyitfL
Dérongir, v. a. (loi^taa ))imo&>Srt.
— t^. fi. ia Se d., V. r. &>aaleta, !a«
bottaa ))ttnanfa.
Déronillement, m. nto9tec«ta )ml§'
bt^tamtnen.
Dérouiller, v. a. pu^bi^taa vuo^'
teedta; (ht».) fttot^ttttt, fietut^tttft. —
Se d., V. r. t>Q^^i^ti>tt rtto0tec9ta; fi»
Miet^tt.
Déroulement, m. oufi fe^ittftminen
1. wttrittttminen.
Dérouler, r. a. fe^itttttt, letDtttttlL ft-
mtm aufi; d. l'étoffe, fe^itttttt Ion-
gae (uYfarij)Utt9ta; d. la vie, efitetttt
nxtoauffta eiSmS^ttt.
Déroute, /. Qleinen ja iftrie^tttmâtSn
toafo 1. t>ûIoon ttt^tS; (futo.) tpHiHu
ledt^d, ^dmmenn^d; rat>t>to, ^tttoiQ;
mettre en d., faattaa ^millc, ajaa
))Mtii[oIfaû patoon.
Dérouter, v. a. elf^ttKS, ^aironttaa;
(tu».) faattaa famille, tttli^t^tttttt ; te§-
btt ifun ^anReet t^^iiiffi.
Derrière, prep. tafana, taaffc —
adv, tûtanapoixt, tafana; sens devant
d., taloferin, tafaperoife^tt — Par d.,
adv. taiaa, taIa))uoIeen, taaip.
Derrière, m. talapuoU, tafaincn
Denriche, Dervis, m. berioie^i, ma-
(ometilahten mnnffi.
DerTiclie, /. erSe bemif^ien tantfL
Des, fnpidtettn De les.
Dès, prw. -eta (»m) (paxtaita ja
ajadta); dès-là, fiita ajaéta, flitft;
dès- lors, fiittt aja^ta faaifa, fittft faaN
fa, fillotn j[o; Jiie. — Dès que, hmf,
fo^ta fun; foéla, f^^eta etta; dès que
vous le souhaitez, fodfa flta tottuotte.
Désabusement, m. er^et^ffen olfatfe-
mtnen, oiennue; emtaffoluufoéta Iuo«
pmamttL
Désabuser, v. a, otfaieta erl^eti^s,
oifai^ta, [aattaa erbeti^tfeeta. ^ Se d^
V. r. tutta oifaiétttffi er^et^ffesta, fno«
kotttettaa er^et^f(c«ta, tnHa j>aremnitn
tietamaan L tnnttmaan.
Désaeeord, f. Discorde.
Désaooorder, v. a, te^ba et^afoin*
tutfcfft, toaartn fameQ^ttaa.
Désaeeoupler, v. a. nifna 1. ))aaei»
taa tfec^ta; erottaa parit.
Désaoooutomaaee, /. (toon^.) toic»
rottamtnen.
Désaoooutuner, v. a. mterottaa to«
tutndta taioasta.
Désaohalaiider, r. a. (qn) faattaa
fau^i^a-^Statoat (nopumaan ifneta. —
Se cL, V, r. farfottaa fani)pa*bSta*
iDtanfa.
Désaflàmé, ée, adj. naifanfa tt^^b^t-
tantôt, ratotttu.
Désaffection, /. maetemnieltf^t^s,
nnrinud, epafnoflo.
Désaffeotionné, ée, part, ia adj. etriU
fttofiollinen, nuriamielinen.
Désaffectionner, v. a. tnoionttaa
raffanbeeta, faattaa raffand §at^tn«
maan. — Se d., v. r. (de) fabottao
raffaud, A^Imeta.
Désaflleurer, v. a. te^ba fafft toterel*
lieta rafennueta erif orfetffi, enle»eiffl.
Désaffourclier, v. «. (tatU).) nostaa
tSii^anffuri.
Désagenoer, v. a. faattaa cpaiarjeS'
t^ffern.
Désagréable, adj. toadtenmteltnen,
wadtenluontoinen, ^armiïïtnen.
Désagréablement, adv. tuaetenmte*
lifeSti i. n. e.
Désagréer, v. ». ofla MaStenmielt'
nen, panua pabaffi, pitaa pavana.
Désagrément, m. toaetenmielif^i^,
Défia
327
Désa
^rmi, (aitto; vOiiiaiiicn ntmmtaioa
1. in^ottatoa wlr^dfb^^.
Désaigri, ie, adj. pa^omnttteitfo la*
^ottanttt.
Désaîiuter, v. a. faattaa ttilaSe,
tttmittae, epttittrie«ti}Ifceii. — Se d.,
9. r. ioiitito ^ilaQc, tttrtotëSe, c)>&iftr*
îeftiyffecsi.
Désallaiter, p. a. e^bi)tt2liU
se Déeallier, v. r. menntt \t)^vmX*
tomoati naimifeen.
Désaltérer, v. a. fammuttaa iano.
Désttserer, v. «. sodtaa anHitri.
Désaparager, f. Déparager.
Pésappareiller, t. Dépareiller.
Désapparier, v. a. crottoa Untu^t^a*
ridfiinta.
Désappétiser, v, a. pot^toa mofa*
Dés^iqpliqiier, p. a. luotouttaa 1. to«
tnnttaa o^Ienmbedto. — Se d., r. r.
nuoeta lautottclemaan.
Déflappointement, m. rauennut tov*
190, t))$iilffl ronennnt toitoo, ))a^otn
Désappointer, v. a. t>^^^ltfi t>oi9 fo»
tamie^muista, )ianna fotamte<tt)tra(ta
tooi«; ))etttt& jhtn totioeet; faattaa pU'
taan; anfat^ta Iangadfap;^a(e.
Désapprendre, p. a. un^ottaa o))^t»
snanfa.
Désapprobateur, triée, odL paM*
fiioa, ^auoeffiaa; — t, t>a4ef{lia, pal*
iDcffiio.
Désapprobation, /. ^a^elflminett,
^ftDetftmincn.
Désappropriation, /. luo^nmnd
omietu^'oifeubedta.
se Désapproprier, p. r. Ino^na
omt^tn^'Otraibeeta.
Désapprouver, p. a. t>a4(Ipar ^ûf«
IDcffia, ptttttt ))a4ana.
Désarborer, p. a. (a#Ièa 1. toct&S
(alti>avU))))n ala<; fattaieta maeto.
Sésarçonner, v. a. t^bntiia fatulas^
ta; Om.) ttlliet^tt&it L looittaa fU)>ai-
fijanfa.
Désargenter, p. a. hilnttaa |ot>d*
ttt« i)oi«; (httt).) fieiiata ra^aa ifuUa.
Desarmenieni m. afeibcn riiftttni'
nen; fotaso&en la^teminen t)a(tDc(itlfe4«
ta 1. I^aiallc; taitoon riifttttttnai.
Désarmer, v, a, riifiia afeet; nie*
tStt afeet, ))atottaa afeieta luopumaan ;
riifna laitpa; let^^tttttt, Ueiotttfttt lotba.
— V. n. Inopua afeteta, tadiea aios
afeet; m«m fotaioulot (aiaïïe; fuo-
pua tot^otttfunffi«ta; ^anna laiwa tal«
toimaioan* — Se d^ p. r. ciifua afeet
«(tilnfft.
Désarraager, p. a. (koati§.) faattaa
e))ttiariedt^ffeen.
Désarrimer, p. a. fotoittaa lattpan
la^ti totfeen (aatvnn.
Désarroi, m. et^ftiftrieet^e, ^Hmmtn^
Désassaisonner, p. a. tooi^taa ^Sk^e^
teen mafn idtttn; toifiaa imtnU
Désassembler, p. a. ^aiottaa.
Désassié^r, v, o. (o^iettaa ptiritt^e.
Désassocier, p. a. erottaa ij^tttttfttt.
— Se d., p. r. ftto^ua ^^ttdetS, feu*
raMa.
Désassortir, p. a. ^ajottao, tnttci t)^
teen tun(nu; fefottaa muQtn tnaKtn«
Désassnrer, p. a. erottaa mafnQ«
tuffe^ta (^uoneita j. n. e.); faattaa e))ft'
tietoon 1. fa^beSe pUUt.
Désastre, m. onnettomnud, cnnetto*
muuben fo§tau9, toantio, tnnnio.
Désastrensement, adv, tnnnioIli«
feSti.
Désastreux, ense, a^. tnrmioHU
nen, onneton.
Désattrister, p. a. |at§bnttaa fnm.
Désantoriser, p. a. riietfiit ifulta
toalta 1. »altntt«.
Désavantage, m. ta)i^io, loa^info,
^aitta.
Désavantager, p. a. xxïMH ilnlta
^ftnen etnnfa; lonfata ihtn etn.
Désavanti^nsement, adv, ebntto*
madtt j. n. e.
Désavantageux, ense, adj. e^itt-ebul*
Unen, ebuton, ^atttatoa, fo^tmaton.
Désaveu, m. fieftttminen; ^^entutta*
mtnen.
Désaveugler, p. a. anfat«ta ifnn
fUmiit; antaa ifuHe Hettttt, tlmai^ta
jlhtffe.
Désavouer, p. a. fie(tatt, ewata; of»
la tunnnétamatta; j^emnttaa, mttittfttt
t9al^; v^Mf^a, wim, imnm.
DesG
338
DéBe
DMOelleT, 9. a. ivvottoa fitiMIi 1.
têfotfe^ta; po\9taa finetti ftrietfttt.
Desœnduioe, /. ft|ntty)mtt; ifiReen-
tnïmai\tt, pttxVix]tt
Descendant, nte, adj. f a9f euwa, aleit»
tuioa, ûfenekoa.
Descendant, nie, $. ttnta)imttineii,
DesoendrCj v,n, (dé, iMitn, à^^hn)
a9tua alad^&tn, a(a0; a9tua utod; tote*
vitt; a^tua maalle; Mltutna, Cadiea,
loat))ua;tDiett&tt a(al|biitn, toiertftfi; ritto*
pua atû9, ufottna aiad; a«tua maaue
fotaioufolla; farata fotajioufoQa maa«
ban; olla f^nt^^ierttft, oQa f^nt^ifln;
(ftttt).) atetttna, ûlentaa itfenfK; (latm.)
^uvieçtta 1. foutaa nt^Stlimtrtaan; ^lat)
toimittaa tatf elmu6 ; d. en soi-même,
tutlia itfniftt: d. dans le particulier,
r^^t^a fitonfciRoi^tn, erifetffoi^tn. —
p. a. d. Tescalier, la montagne, la
rivière, adtua alad ^ortaita m^9ten,
t9uore6ta, foutaa tntodtStoirtaan; ottaa,
pU,9tU a(ad; d. du Tin à la caye,
lantaa kolini feiïartin; d. un homme
de cheyal, auttaa ntiedttt (eipofen fe-
Um: aXtntaa, tt^hH atemmatfi; \àïotU
tâ& aummalft; ladlea f otaioufto maaHe;
d. la garde, pU9m n)a^btn})tbo<ta.
Deicension,/. la^feumlnen (ttt^ben).
Descente, /. atad'adtumtnen, la^ten^
tntnen; |)utoomincn; fattetound. iPtev*
tttmb^d; ala^'Ottamtnen; toiçottifcn
^jlftttetartaue; fotaioufon maolleadtu'
tntnen; (aillinen latfclmud; ((iittl.) lol^iu;
tttdttt^Ioumn ladtutortti; ma^bin'))tttt0«
Desoriptenr, m. feitttttjtt, futoaaia.
Desoriptif, m, adj. {elittttmtt.
Description, /. felitt^^, (utoau^.
Déséohoner, o. a. faattaa (atkoa
(uobolta itroiSenfa 1. uimaan.
Dèsemliallage, m. m^tt^^ttt niurtao*
mineit.
Désemballer, v, a. puxata m^ti^ttt.
Désembarqnement m. (a^tin nint^
faamtnen ennen mttttttt|)aiflaan \Mpn*
mtdta*
Désembarqner, r. a. ))urata (adti
ennen lû^m, 1. mttttrtt)>ait(aan faapu<
mtcta.
Déseabamsaer, f. Débarrasser.
Déf«botrb«r,»0. a. neMa mnM^
ta, (tita^ta.
DèBtnparement, m. ifnn (wilan
ittttftminen 1. ^eittttminen totfen ukiI»
taan; )>»t«(tt^t9.
Désemparer, v. a. ia n.i&ttfta,^elttiUI
i!tt païffa toifen ^(tnnn, fnorta ttc»
lenfft; am^na lattoa ))uoIettcmnnteai|
afeettomaffl, ^aQtttomaffl; sans d., ptâ'
faeta fitfa^tamatta.
Désempenné, ée, adj, fnlaton [nno*
(e^tal.
DMempeeer, v. a. ptM tftvRi fan*
Iaa0ta.
Désemplir, v. a, ofaffi tt^f^ienttta;
faataa pot^ ionfun loerran. ~ v. f». ia
Se d., 9. r. ti)^jenti)ft.
Désemprisonner, v. a. )){ltt9t&S man*
feubf^ta tDa))aaffl.
Désenamonrer, o. a. (manl^.) faat'
taa roffaud ^at^tumaan.
Désenchaîner, v, a. (i&ttdtSS la^tei^
ta ir!i.
Désenchantement, m. tnmouffeftà
t)ttSdt&minen.
Désenchanter, v. a, )>Sttsttttt (nntonN
fe^ta.
Désencloner, v. a. loetfttt u(od ftn*
glin naulat ^eipofetta; puxata nanto«
tud tt^nm.
Désencombrer, v. a. ^ot^toa 1. fitttio«
ta pot« romut
Desendormi, le, adj. l^orrolfldfo oU*
tt)a, |>uoIeffi ^erdnn^t.
Déeeniiler, v. a. ottaa ))uiotnffe9tai
ri^macta poi9.
Désenfler, v. a. faaba ))atfuma (aC<
feumaan 1. »il^enemli&n ; d. un bal-
lon, tt^^ientiitt Uma^atto. — v. ». ia
Se d., V. r. tadfeutua [ajettunee^ta],
fft^bft tDO^emm&n puUeatft.
Désenflnre, /. ajolfen, puSi^tuffcn
lott^eneminen*
Désencagw, v. a. plimu 1. too*
t^auttoa fitoumuffeéta.
Dései^er, v. a. f^Oi^mifl^ttt puf^hïê'
taa.
Désengonrdir, I. Dégourdir.
Désengrener, v. a. |)tttt6tatt ^aou
maScata^ (am)>aiMa. ^ v, «. ja Se
d^ iafatû U))mtt«ttt [^amma^rattatstal.
Désenivrer (en= an),r. «. itto))umuJ«
Dése
339
Dé8h
fe^a fcUDitti». — v, n. fdnHitt jiiO'
tmmiifreéta.
Désenlaeement, m. (imila^o ^9*
tftmtnnt: anfi fefHmhieit.
Désenlacer, v. a. ^ilttdtfia t^nto^ta,
ffcîTolfetfta, fe)ntt onh.
Déeeiilaidir, v. a. ))9t9taa ntmnttf.
MMHirayer (en = «»()), v. a. ^u«
ttittaa. — Se d., v. r. ^utoiteHa, l^ue^
ftattOa, tToino.
Déseiirayer, v. a. i^%m, )ii»Srtt
^^HimcetS.
Désenrinuier, v. «. porontaa nu^o.
* Se d., «. r. ))fttt«td nu^a^ta.
Désenrôlement, m. fotamic^Inette'
Désenrôler, v. a (i^t^^fttt ))oie foto«
]iiiee*IiietteCoieta; ctottoa foiamic^*
loivadta. - Se d., v. r. ottaa toit!a«
ero*
Déeeirover, v. «. trarantaa (tt^eftil,
fortntiutta ftSnttt. — Se d., v, r. pa»
rentna tt^eaettt ttftnef ttt.
Déseneeigner, v. a. faûttaa un^ot*
tamaait opittua.
Dèsenseyelir, v. a. ottaa runmie
Mrinliineieta.
Déseneoreeler, v. a. ))tttt9tttS lu*
Monffeeta, itotbntulfe^ta; (pito,) plSi^9*
tttft m^UUtâ ralfaubedta.
DéseiiBoreellemeiit, m. futnonffeeta
l^fitt^tdininen.
Déaentdter, v, a, (qn de qe.) tuo-
wuttaa mitUfiitt^tâ.
Désentortiller, t^. a. fc^itttta 1. fe*
pitt ou{t; pU9m }^mof\î9ta.
DéMBtrayer. v. a. pàHmiX licaeta,
fammitfadta; (tnio.) fuorittaa ^ulaeta,
^ttoi«ta.
DéseiiTeiiiiiier, v. «. mtttittttdmttffi
DéseiiTergaer, 9. a. (loiw.) rii^taft
^icet raafatangoieta.
Déséquiper, v. a. ))oietaa Tattoan
afv ia mteçt^ta.
Meert, m. erttmaa, toxpï.
Désert, rte, oéH, antio, afttmaton,
jipM; toitidcmAtto.
Déaerter, v. a. jtttttta, ^dtttta. —
r. «. )Hieta, faroto; Iuo)iua.
Déaeitev, m. feThiIeinen; nriboOi»
al^ttolefle larfaaia; (no^o, n^Mi*
peu 9^fiitn.
Béeertkni, /. fftrfàemiiioi, jfê^tat'
minen ; (uo^nmisien ; autiottla ; d. d'i^-
pel, (lafit) a€to»aian (aiminl^ami»
nen.
à la Déeeepérade, adv, (nriadti,
e))atotiPOtfe«tt.
DéeeflpéraBt, nte, adj. e)>atoltDOon
faattaioa, Icwin fnrfea, ijlen tutiniet'
linnt.
Dtoespéré, ée, adj. cpatoiwotnen,
toiiDOton; anttamaton; ^rjla; en d.,
(nrian tamaïïa.
Désespérément, ode. toitoottomaeti;
^tttia^ti.
Désespérer, v. n. o0a et^atoitooefa
1. toitooa uetaltantatta. ~ v, a. faat«
taa e))atoitt)00ii, lo^biittomattomaffi. —
Se d., V. r. oUa e))atottt)odfa 1. fo^but*
tamaton.
Désespoir, m. ct>^^<>^^<^r toitootto^
nittud. lo^buttamattotnuue, ^ai!ca fu*
ru; faire qc. en d. de canse, tc^ba
e)iatotn}09fa, rtj^t^a ma^bottomiin Ici*
not^in; lîliade est le d. des poètes,
SHabi faattaa mnotltîat ef^atoitDOon,
lo^buttontuntem ffuit eiwfit tooi ^^ta
merratonta teodta luoba); c'est là mon
d., ftina on f)99 ntinun ^aiteaon fu»
ninn, fc faa minun e^^atoitooon.
Désestimer, t;. a. luownttaa i^tSi*
ten Innniottntf ifnlta, faattaa ^IvxtaU
feefen.
Désevrer, v. a. (loan^.) lafata, Iuo«
pua ttibdta.
DésnabiUé, m. ^6)inhi, aainit)rafn;
io!a))attt)ainen pulu.
Déshabiller, v. a. ritfna (iTu). — v.
n. rlifua itfcnfft. - Se d., v. r. ritfna
mirlajpnht*
Déshablté, ée, adj. afumaton.
Déshabituer, v. a. (qn ds qc.) tolc»
rottaa, totuttaa çoid (toan^otSta ta*
ttoidta). — Se d., v. r. totcroastna^
tottna pote ietttn.
Déehamaeher, t Dèharnacher.
Déshérence, /. ((afit.) tnmtinnper
tint».
Déshériter, v. a. perinn5tt0marfl
tc^ba.
Déshenrer, t^. «. ^airita ihi tii%t»
thia 1. fopimattontalla aiatta. — Se d.,
V. r. l^ammrnt^a oitcasta t^d^aioeton*
fa-
Désh
330
Dé80
Dédtoiudte, aétf- flimoton, ttttttiotoit,
l^fttoeftïïinett.
Béshonnêtemeat, adv. fliwottomadtir
lunnottotnadtt.
Déshoimêteté,/. flttoottomuu9, fun*
nottotnuud.
Déshonneur, m. epahtnnia, J^&jDctt.
Déahononmt, nte, adj. l^iM)tti{etott.
Bôahonorer, v. a. nidtâtt funnia,
DéflliiuminiaeT, v, a, pùï^taa t^mt-
f^^ben tunne. — Se d., v. r. tulk iu^
maffi, )>etomaifeIfi.
DéBignatif; ive, €tdj, t^ntm omt<
natfnutta merfitfeiott 1. o^ottatoa.
Désignation, /. omtnatfuuben met'
fttfemtnen; mtitir&âmtnen, ntmitttimt'
nen iHfin.
Désigner, v. a. merftttt, ofottaa^ tax*
!ottaa; miiartttS, nxmïtm iMin.
Désinoorporor, v. a. erottaa ^^bU»
tett)t. '
Désinenoe, /. fanan )>ttSte.
Désinfatner, v. a. (^^n de qe.) \wi*
taa ^ar^atnulotdtar mielenfukoituffl^ta
(tto^umaan.
Désinfeeter, v. a. ))u§bUtaa tarttu*
koaififta ametdta.
Désinfeotion, /. ^u^biftud tarttu*
toatfidta aineieta.
Désintéressé, ée, adj. omaa etua
)>9btttmfit6nr tafa^uolinen.
Désintéressement, m. oman tDotton
)>^t)tôtn&ttSm^^d, tafa)>uo(ifttu0.
Désintéressement, adv. n)oittoo^t))|«
tatnattttr tafa^uolifeett.
Désintéresser, t/. a. (ijn de qe.)
lorkoata toalinfo; fo)»ta |htn lanefa
f ormaulfeeta ; (unadtaa jfnn ofuu9
afu>iiitte''toiincefa. — Se d., v. r. §er«
iettt ^ttodtnadta ietthi.
Désir, m. ]^a(u, (a(aiamtnen, tnie«
tentefo, tottoo, ifôwSiminen ; au d.,
(kftt.), mutaan, jo^bo^ta.
Désirable, adj. ^aluttatoa, toikoot'
tttttm.
Désirer, v. a. (aluta, patata (^ian),
toitDoa, wmf ifôtoStta.
Défiirenx, ense, adj. (de) (tmoatt>a,
Désistement, m. (uo))ummett.
M Désister, v, r. (de) (uo|Nta.
Desmograpliie, Desmologie, /. tie*
be nimelittnt&reiettt i^mifen vuumiiefa.
Désobéir, v. n. oSa toUelematon,
tottelematta.
Désobéissance, /. tottetemattomuuf,
fokoofomatfuttS.
Désobéissant, nte, adj. tottelematonr
fokoalortoamen.
Désobligeamment, adv. e))tttol^te^
Iiaaett, foçtelemattomaett.
Désobligeanoe, ./. e^jttro^teltaifnite^
fobtelemattomuttd, fli&b)|tt9m^k^e.
Désobligeant, nte, adj. e^fifo^tcUaS,
fttttbbtSn.
Désobligeante, /. f a^bennStuttatoal
al^taat toaunut.
Désobliger, v. a. e^ttfo^teltaasH,
ftittbtyttSmttett to^beOû, (oufata '\hx, )»a«
(ottaa mien.
Désobstnietif, m. matfaa )>erfaatt>a
xmxt.
Désobstraer, v. a. ))oietaa {a(ttiat
1. eeteet; i^erata toatfa.
Désooonpation,/. jioutUatfuue, tt^ttU
tëmbk^d.
Desoocnp , ée, adj. ioutilae, t^S^
t5n. .
Désoocnper, v. a. faattaa ioutilaaffif
t^i^ttdmfiffl.
DésoenTTé, ée, adj. iouti(a«, tt|(-
itintoimtttama.
Désoeuvrement, m. joutilaifuue.
DésoUnt, nte, adj. furettaioa, fur*»
leo; ttdwli [t^mife^tti].
Désolatenr, m. ^ttmitt&ia.
Désolatif, ive, adj. futettatottr on*
neton.
Désolation, /. ^tttvtt^^, tul^o^ cai«
looaminen; lol^outtomune, furu.
Désoler, v. a. I^&tottt&tt, raiwoto»
tebbtt tu|oa; furettaa, larkoaetuttaa
mteU; te^bii {o^uUomafrM tooitoato.
Se d., V. r. (de qe.) olla (o|bttttttma«
ton.
Désopilatif, ive, adj. matfaa fntot»
takoa.
Désopilation, /. koatfatt ^erfaamU
nen.
Désopiler, v. a. )>ttttetfttt umme^
bulfesta; d. la rate, faattaa Bouta'
nuMUir ^uioittaa.
Désordonné, ée, adj. ittne^tttmMtei,
Dé80
231
Dess
Tttb^n, tatMtM, ^iffttf emtttfo, \x9ta9,
DéBordoiméiaait, adv. i&rledt&mttt'
tBmftdti i. n. e.
Bésordonner, v. a. faattoa e)>Si(ir«
iedt^tfeen; ))eruuttaa U9t^,
Désordre, m. îpUMt^Ui^, f&dbtytt»'
ini9t)0, taioattomuud; kottftioalta; ^ta«
mmat9, ^fimi; tretaifuud.
Désorganisateiir, trice, €idj. ya «.
c^&i&ric«tttdta tuottatua, i2lriedtl)dtd tu*
ritjia.
DéBoncanisation, / eUn«raf ennuf fen
I. erimeDtfen k)^bteà)Ifen ^ttioit^d; ^tt'
DéflorganiBer, v. a. ^ttiDtttdS 1. tnx*
metta eUmtdtS 1. organiltinen rafennud.
DéBorienter, v. a, effQtttta tlma«
fnnntien fu^teen; (futu.) eff^ttâtt, ^ttm«
œent&tt.
Désonnaîfl, odv. \9a9Vtht9, loadta,
Désonier, v. a. ))0t9taa foridtuffet;
rumentaa.
BésoBsement, m. ruottminen, ruo*
tojcn fuoriminen; (uiben ))oUottamU
nen fi^adta.
Démser, v. a. ruotia; ottaa luut
)>oU îi^o^ta.
Désonfrer, t Dessoafrer.
Désonci, m. furuttomuu9.
Déflonrdir, v. a. te^ittdd tanfaan
iottnt; (lutt).) feiwittsa, faaba felmitte.
DéBonrler, v. a. xattoa (a8fo<.
Désozydation, DéBOxygénatioii, /.
(leœ.) ^a)»ettotnaIfi tetemtnen.
Désozyder, Déaozygéner, v. a.
(fcm.) erottaa 1. ))oUtaa f^appo, f^opti»
tomatfi te^btt.
Despeetaenz, euse, adj. ^lenfatfo'
lottr §a(koetfitt)a, tunutoittamatou.
Desponaation. /. (n>an^.) ti^Iaud.
Despotat, m. çoMobaûmoirla (@er«
»ta«far SSaHafiatfa).
Despote, m. tylfltikDaUiaé, ^(cnkoal*
tiod, be^^oti; ^od))obart.
Dîespotiqae, adj. l^ffinmaltatfedti,
beépottfltfeBti.
Defipotiqneiaent, a<lv. (^ffUimaltai'
fcett i. lu t.
Deepotiaer, v. a. ia n. t^tflnmaSita,
fortoa; tat^tttttba omat9a(taife«tt.
Dei^otUme, m. l^ffUuoalta, coiaten
toalta.
Deaj^mnatioii, /. (fcm.) toaa^bott
fuoriminen L ottaminen.
Despomer, v. a. fuoria toaa^to.
Desquamation, /. felfien, l^ildmoim
fel^tedmintn i^oetcu
se Dessaisir, v. a. (de) pa&dtttd
fafl^t&nftt, m^iU d^fbttnftt; Ino))na.
Dessaiidssefflent, m. Iuo))umtnen,
tatatfin«antaminen.
Dessaisonner, v. a. tDtQdia ())elto)
fo^imattomatta ataHa, muuttaa xoWyu
i^e^aifa; faattaa fufftmaan tatoatto*
maïïa tt)Uoben*aia]Ia.
Dessalé, ée, ady tuetterft, fufft. —
m. loeitiffa.
Dessaler, v. a. ))oidtaa fuolomafu;
(iottaa toebedfft.
Dessangler, v. a. ))aa0ttttt tuatfa*
Dessaouler, f. Dessoûler.
Desséchant nte, adi. fuimaotoo»
Dessécliement, m. fuitoaaminm;
fuiiDUud, fuituettumtnen.
Dessein, m. tarfolue, atfomu9, mie*
U, ^xiVq^'i (uornor (uonnod; il est ve-
nu dans le d., l^dn tuU aifomuffe^fa.
— À d., adv. talaïïanfa, e^bollanfa; à
d. de, aitomuffe^fa; de d. formé, tttty*
belia aifomuffeiïa, tal^boÏÏa.
Desseller, v. a. ntfua fatuta.
Desserre, /. (rr = r), ^QUittU'
minen; être dur à la d., olla §tbae
futfaron nau^ojen ^SHitt&mifeen.
Desserrer, v. a. (Sllittaa, irrottoa;
d. un soufflet, fltnattaa f ortoa^uu^ti ;
ne pas d. les dents, oOa fuutanfa ou*
faifematta.
Desserroir, m. afe, miHtt erotetaan
1. atoarammaffl te^baan.
Dessert, m. beéferti, ittlfittidruofa,
))ftattaiâtdruofa, mofeifet.
Desserte, /. pd^bSdta fannettamat
tuo*an t&^tett;))a))tnfljai{enaiumoIan'
iiolmeluffe n toimittamtnen.
Dessiooatif, ive, adj. (laaf.) fut*
toaamci.
Dessiooation, /. (laaf.) futU)aami«
nen.
Dessiller, v. a. erottaa fUm&nfaU'
net toifl^tonfa; d. les yeux, antaifta
fKmat.
Dess
333
Déta
»au<r fuwaatna; fuioatttotattoj faaxoa*
ftttoauf (neuIomuffiHe i. m.), inonnod,
Ittomar fttunnitu9, fnunmtelma.
Dessmateur, m. futoaaia, ^ini^ta*
DesfliiieT, v. a. fuioata, piiru^taa,
(nobar (ttunnittaor (aattaa muototoiU
loat tarTotn ndf^mSdn. — Se d., v, t.
ofottaa ulfomuotonfa, ^Smttrttttt, a«tua
{Umiin.
DesBOler, v. a. lutoertaa ^eiDOfen
laiDto; mttuttaa totljetç^ta^a.
Dessouder, v, a. irrottaa inotoIfe9«
ta, fulattaa iuote.
Dessonfrage, m. tnlifitoen ^ai^bttt*
tamtnen !ttoiqtiU9ttt.
Dessonfrer, v. a. ^aibbuttaa tnli*
Ittt)i fiioibiilidttt.
DessoQler, v. a. fettoittStt ino^U'
nutlfeéta. — v. n. feltoettt itto))umu!'
frtta.
Dessons, a<it/. ja pr^p. affa, atQ))uo«
leVa; de d., a(ta; par d., atta^atn,
oOe, aUa; au d. de, alla. alapuofeUa,
alempana, ^altt)em|)ana; en d., ala^uo*
(cUa, alopuoletta; ci-d., ttt^ftt a(em^a«
viSi\ là d., tuolla a(em))ana; regarder
en d., latfoa futmainfa alta.
Dessous, m. ala^uoU, (kXu9, alneta;
talaïooitto; avoir le a. en qc, offa
toloioottolla j9ftn.
Dessus, adv. ia pr^p. )»tt&lUl, ^li-
puoltSia ; par d., ^U))no(mo, l^lt^iuoleit,
rfixpnolxt^t, ^Ittfe; par d. cela, Ufâffi,
ttliaQifefft, koieitt; par d. toat ennen
iaittta; au d.^ Jûlipuoïtîia, ^Ittfe, lor*
îtammaVia, plimt, ^ittSïïtt^ftin; en d.,
4»e))am; là-d., ]tnpmLt, pattmrelft;
ci-d., tttftlltt i^Iemlj&ntt; sens d. des-
sous, nurtn nidiotn, mnllm maQtn.
Dessus, m. ^lipuoli, fanfi; ^ttaHefir*
iottt« (Itrieen); ^Upatt; ^li^istum; avoir
le d., tdtua ^Ibdttdftt; tooitto))uolt, ete*
104^9; avoir le d. sur qn, otta toou
tottt^uoIcOa; bt^fantt, fofiram; fo)»ra«
nitilanlaia.
Destin, m. to^tato, faHimnS.
Destination, /. mttftrtt, Intftttmi9,
lottfar te^ttttott; tarlotnf, aitootu^;
mttfirlbaiRa, tarfotndfKrft.
Destinée, /. lo^talo, faHimnS.
Destiner, v. a. (àf poyif qc.) oriHI'
rtttfl, tarfottaa, aitoû {Min. — Se d.,
V. T, (à) pmm rutoetoffenfa i^n.
Destitnable, aâj. fe, iota tooibaan
koiralta ))anna.
Destituer, v. a. panna tmraltapotS;
etottoa toiratta.
Destitution, f, tutralta ^aneminni.
Destrier, m. (loait^.) fotaratfu.
Destmotenr, triée, «. ^ttwttt&ja^
tnrmeltjla. -— <idj, ^âmttttttoS, turme^
Ictt>a.
Destmotilyilité,/ ^tuitttu&tf^^f , ^
lutttSwtitf^^s.
Destructible, adj, ^Stottti^tDtt, iota
kooi ^timtttâd.
Destmetif, ive, adj. ^&wtttau>tt, tnv'
mioQinen.
Destruction, /. ^dwit^S; (fnw.) pu
ritato.
Dteudation, /. etinomatnen ^tfotle*
minen.
Désuétude, / IS^tanndM, tatooiSta
Îiot^tuminen; tomber en d., iovtita
abtKnn6«ttt ^oi0, tulla tatoattomaffi.
Désunion, /. ert))uraifuud, rttta.
Désunir, r. a. erottaa palafifle, f&r*
lett, f^ttit^ttas eTt))uraifuutta 1. riitaa
mfiUile. — Se d., v. t. mennS ^oiaSe^
λalaftlle; trtaantua; ioutua ertpurai'
uuteen.
Désusité, ée, adj. loan^entumtt, ta*
loattomaffl joutunut
Détachement, m. mtelenrau^a, «lefio;
(fotam.) parttofunta, erilfmt mvtfta
totmitoa fotaiouftto.
Détacher, r. a. erottacr trrottaa,.
))(lil«teatt; (dé) erottaa; rai^eHtttt ^at«
tioretteSe (fotaiouffto. — Se d., 0. r.
(de) temmata itfettffi trtt, trrottaa \X*
fenftt; irtauntua, tottâdtji trft, anft;er'
faantua )>as<armeiiaSta.
Détachenr, I. Dégraissenr.
Détail, m. roS^i^fa m^^ntt ; wft^Stf «>
fau))))a: ofa)>erttinenIttettt(o;)»ettn)»o^«
iainen 1. ofojierfiinen eflt^S^jent^i^'Ofat,
|aara«ofatr rritt^td^aarat — In d.^
ad», ))ennpo§iatfcett, ofa)»erSifcett, p^t^
nht etit^if ^aarotn, to&^in mttttrhi, tuA»
^in ertn; avoir le d. de, ^oitaa afiatt
erit^id^aarat.
Détaillant, adj, ia «. m. lott^if«
tou)>t»iafr ri4famafantot)to9.
Détailler, 0. a. (wloteSa, ^nna )ni*
Déta
288
Déto
crm; lertoa 1. efiteOft eritiiid^aroja
mtodben, IneteQa erit^î^badrot.
Détafllenr, Detailliste, m. wa^tti^*
Dètalage, m. fifSttnt^anemhien, tov«
itntn ipaneminen.
D6tal0r, 0. a. patma fiffittn, tor*
junit, !o!oon. — v. n. ))9tifttt matfoi*
^tnfa.
DètaUnroer, r. n. (meritt.) ptttt^*
tM anttun toumi^attfa.
Bètaper, p. a. )>urata etultttmft t^«
fîM.
Déteindre, v. a. ))oietaa toSrt.
Dételer, p. a. ritfua nialiateta.
Détendre, v, a. Vit^^ttU, ^ttatttttil;
pBdetSS; pnxùta (telta): ottaa ala^ta*
S lit. — Se d^ v. r. Id^^t^ttr ^ttlt^ttr
It^ft.
Détenir, p. a. tteltsa toifelta (Onen
emanfa, ))ttfttt toifen omaa; ^itdtt toon*
toibeefa.
Détente, f. |)^ff^n ltt)>at{ln; (it^ai-
femiiten.
Détenter, p. a. |)fia«taa fiufouffe^ta.
Détenteur, triée, «. wattr^tobeaS ))i'
tftja, iùta tottar^^btUa ^atlttfee 1. pu
tdtt Jftttt falna.
Détention,/. ))tbattttminen, pxhUt^^ ;
HMinlm^, arre^ti ; maison de d., watt»
fi^uone.
Détenu, ne, «. mangittitr manfi.
Détergent, nte, aéK. I. Détereif.
Déterrer, p. a. puçbiMao (^aatoa).
Détérioration, /. buonontnminen.
Détériorer, p. a. ^uonontaa.
Déterminant, nte, Déterminatif,
ire, adj. maftrttttwft, i^afttmtoa.
Détermination, /. mâ&ttt&minen;
Déterminé, ée, part, Ja aétf, rntta*
rtttti), paatcttto; nerolae, nefaliae, to^«
feo; joueur a., ^nria ^elooia.
Déterminé, m, ffuriaUfiH, uefoHtto;
un petit d., raallaton fafaca.
Determinément, adv, neroffaa^ti,
mannaan; ntmenoutaait; ro^fca<tt, n9*
Idiûoeti.
Déterminer, p. a. (qe.) mttdtatft,
fMtia; pûUm; (qn) (aattaa t»aatta-
nUit, m^antlfmaau; rottatMa; d. le
sneoès d'une affiaire, ratfQtfta afiini
meneet^miM; d. un eheral, ^totta»
^oneit eteen))atit. — Se d., 0. a, (à)
pmilUi rti^t^affcnfa j^n.
Déterrer, p. «. Idtoaa maadta ^Ibe;
(fum.) feffia, ^onRia Hetoa, ^ttt
a{lan pmUt, faaba onteenfa; avoir la
mine d'un déterré, otta tolmûXM^à*
Wtntn.
Déterrenr, m. maa^ta fatkoajla; aat'
tetben, mninai^Ialuien latmaja.
Détersif, ive, adj. (Uai.) ^atoeia
))u6bi«tama. — m. pn^bidtama taan.
Détestable, 04;. tn^ottama, ilettama.
Détestablement, adv. tn^ottaioaeti.
Détestation, /l in^o, xltt^9, lammo.
Détester, p. a. lommoa, tommotfua;
inbottaa (minua).
Détignonner, p. a. !. Décoiffer.
Détirer, p. a. toetaa ittoe, tncn^t*
taa (pefokoaatteita).
Déiiser, p. o. ^ajottaa Ictaieet un*
niefa.
Détisser, p. a. le^ttaa an!t fanaaf .
Détonation, /. lanfeeminen, ))aii!a^
tamtnen.
Détoner, v. n. (au'eta, ))oufa^taa.
Détonner, v, n. laulaa loaarin; §ai«
Ta^tuo nnottSta; (tuto.) otta epafoiti'
tuiua.
Détordre, p. a. |>aa«taa tounoffeéta;
waantaa (waattetta ^leeteefa). — Se
d., p. r. (le bras, le pied) n^ria^k^t^
taa L ntnta^iittaa tafi, ia»a.
Détorqner, p. a. toaantaa; toaari^i'
taa.
Détors, se, adj. pnnofHt9ta (tcétett^,
taaifctiaiii koaatinctt^.
Détorse, /. nbrjia^btoe, ntnfa^bne;
se donner une d., mura^uttaa jfu ja*
fen.
Détortiller, p. a. i>aa«taa 1. fuorit-
taa ilin felotettva, felffaantmtutta.
Détonper, p. a. jpurata tatitottratotH
ntnfi: (nitti*) se d. les oreilles, tar«
foin niunneua; (itfoa o^baffeita.
Détonr, m. mutta, ptltox, faatto, f^r*
iatie: (futo.) mutla, toerute.
Détourné, ée, adl f^riainen, eril«
lanfa 1. etaaaa oima ; (ruto.) fttiaita,
etaaua tarlottamar lanf aa ct^ttl) ; lou-
ange d-e, ^ieno, falainen fiittelemt«
ntn.
Détourner, p. a, tUniU pox9, jo^
Détr
234
Deva
Mtoa i^oifl; ((nm.) wiec^ttoa, cMft,
pmmii, mtàH; (futo.) tottan^m,
ioaari<telI&; i^Ktttii fakan, falota; mai'
ttitto (otudta). — V. n. fftttntett ^oU;
lioifcta; Itt^tett f^riatiettt, muttattetft.
Détnioter, v. a. ^a 9. ». ((Eia qn)
^arjatOr fttttitt, l^oltota.
Détraotenr, m. ))ariaaiar (olioafti
DétraetioA, /. ^arjaue, ^o(mat<tn«.
Détranger, v. a. farfottaa (tnt9^rt&
1. nuita koa^ingollifla itilotta).
Détraper, v. a. pU^tU 1. tDa))aut'
taa anfadta.
Détraquer, v. a. aiaa pilaHe (Et'
kooneti); tftrn)elltt, Iti^mttdttt faattaa (fo«
ne); f^ammtntU, feClata; turmella, ))t-
lata; rai^fata, mtetelltt. — Se d., t/. r.
tutta ^toidUe, ))t(aae.
Détrempe, /. loefimaaii; toefiinaa«
liUa maalaontinen; (futo.) mariage
en d., fala'amio.
Détremper, v, a. fefottaa ^^teen;
{dCottaa loebelitt, toeteen; faetoa toftrt-
aiiteita; ^oietaa tarfaUtud (teraifc«tft),
)>ebmttmii ttxm^.
Détresae, /. tueta, 4&ttt, al^bietud;
siçial de d., ^ttbfinmerKi.
Détresser, v. a. pU^m ))a(mirodta
1. jalmilfo.
Détrier, I. Destrier.
Détriment, m. tt)a^tnIo,maetud, l^it*
ta, ivamtna. — pL iUnnht\tt, tâ^teet.
Détroit, m. faInii;tt>ttorenfo(a; (kpan§.)
tiiomtotunta.
Détrompement, m. ^arl^alunloeta,
erlen^tfc^ttt faattaminen.
Détromper, V. a. Iftor^lnuloeto, es*
^ettytfe^ta faattoa, nentooa. — Se d.,
V. r. ^uomata erJ^t^tfenftt.
Détronoation, /. pUn irrottantinen
mnqoeta.
Détrônement, «1. »a(ttt«idtutme(ta
fl^tttfeminen.
Détrôner, v. a. tarlottaa 1. f^ttdttt
tt>a(ta«t4tuimelta.
Détrônisation, f. lartotue iiMi(ta«
t^tuimeUa.
DétroQflser, v. a. loetca 1. )>ttaetfia
ake fonnuetetut |e(mat; nydettta^nytt*
tottttt. — Se d., V. r. ta0tca a(af fon<
nu«tetnt Hmanfa.
Détronssenr, m, (man^.) tnaantien*
Détnire, v. a. fuxata^ UMm;
turmefloi pïieAa, telftott tt)4i(i!fi, nitilt*
tOmttffi. — Se d., V. r. f^ntata L fus*
mata ttfenftt; faattaa toinen totstanfa
^nttaau, J^amittëtt toinen toietanfa;
rtutna; toinen toietanfa fumota.
Dette,./, metfa; d. active, faatanmt;
d. passive, malfettakoat; d-s criardes,
ptmît koelat
Détamesoenoe, /. f . Désenflore.
Denil, m. fnrn; mur^e, lai^Nme;
murbetonfu; mur^e«aita; mnr§e»ftft,
murçetaatto; faire son d. d'une cho-
se, ^ttfië ofla menetetti^ntt, ^nftaan
menneenâ; être en d. de qn, f&ttbS
mnrl^e)>nwndfa jtun mnolfl; prendre
le d. ponr qn., ))nfeutna mnrl^tt«
fuun; quitter le d., luopua mnr^
))U»ufta.
Dentéronome,m.9)>lofelfen loiibef (Iria.
Denz. adj. tatfL — • m. fanonen;
tous d., tous les d., mo(emmat; d.
à d., laffittatn, laffltetten, ))artttaia;
en deux, !a^tta; de d. jours Ton,
jola toifm pttimtn; de d. fois Tune,
iola totfin ferrotn; donner ^ piqner
des d., tannustaa molemmttta lan«
nuffifla, (tum.) rlentâtt; page d., tot^
nen flmu; article, tome d., toinen
l^tytaitt, ofa; Henri dL, ^enrit toinen;
le d. du mois, toinen |»tttkP& tundfa;
être entre d., oda fa^beHa (ladlltt.
Deuxième, adj, toinen; loger au d.,
afua totfeéfa ^uonelerrasfa. — ème-
ment, €idD. toifeffi.
Dévaler, v. a. ia v. n. fantaa, mie*
bii alaS; a^tua alae)>ain, alas.
Devancer, v. a. fa^btt ebeUft; ennftt-
tu, e^tia, terettt ennen, ennttl^tⅈ î$*
ta& enntt^t&maa&; pum, û^bHtm,
ioutua jlun fitouife, ebette; ((un).) ipoit*
taa, offa ttmUmpl
Devanoier, ière, «. ebettinen, ebd*
taitt; — d-s, pi, efl'ifat.
Devant, prtp, {a ado, eteen, ebeOft,
ebeéftt; u(to4)tto(eKa; au d. do, ad»,
fo^toan, wastaan; aller au d. de,
menna ihtta mastaan; (m^os) eetaft.
De d., prep, ebeSta. Par d., prm.
ebesfa, Uisnaooïïedfa; ebeStd)>atn. CS-
devaat, ado. lyUm^ana, tata cnnoi
(ItriaSfa); ennen, mninoin, entinen;
d-devant ministre, entinen mini^tevu
De^a
3S5
DeTO
Mvant» m. ttiû^tiii, etnfiMii; es*
nfttMr e^Mtt^S, tbèn^tfl; prendre le
d., totttua ebeKe, cnneit; (tuto.) faaba
etBWoitto^ oQa eteiDAmi»i; gAgaer le
<L, |»&aetft ebelle, etu^uoIeSe.
Devastier, m. efUtina, eftioaate.
Devantière, /. naifen râtfadtu«|}ttht.
DeYantnre, /. etu^uoU.
DéYastateur, triée, (»dj. ia $. I^tt-
loitt&tDA; ^âtDittttja.
DéYMtatioii, /. Mn)iti)<.
DéTMter, t^. a. ^fttvitt&tt, autioittao.
Dèrèlopiiable, adj. iota tootbaan
fe^ittftS.
Développée, /. mo(uti, iitateinatt(«
lines fouRutotikoa.
Déyelopper, v. a. fe^itttttt 1. (etott*
ttt& anfi, f terttt& auti; (futo.) \tiittU,
fdunttftfi, ^enna feltoitte; Umottao.
Deyenir, v. n. tuOa iUîtn; d. grand»
maûire, riche, Îa9tx)aa, farttua, tnUa
ifotft, lai^tua, rifa^tua; que voulez
▼oos d., ini!fll& te alkootte; que de-
viendra-t-il, mittt ^ftntôtîl tuuee; qui
esl il devenu, mi^intft ^Hn on jou-
lunut; que sont deyenus vos ser-
ments, mieftt okoût n^t teib^n toa*
Xfiime; que devins-je à cette vue,
mira minuun tuUIaan t&tii na^bedfttnt.
Dévergondage, m. juttea ir<tatfuu0.
Dévergondé, ée, adj. la $, ivdtta,
^atol^tttn, ir^tad*
se Dévergonder, v. r. (cittâtt faim
Déverrouiller, v, a. pumn \aU
nméta 1. tertimeeta.
Devera, prep. luona, Ufetta, in^UnH,
mai^llâ. De d., pr^, (tfclta, tt>at«
fftata. Par d., pr^p, tl^f 9na.
Dévore, ree, adj. !oni, tomo, lar*
fae. — «. todara puu; ))o(tt)t, mutfa.
Déversé, ée, acb'. koaara, larfad.
Déverser, v, n. ia a. otta faOettan^
fOi laSietua; feifoa, rii)>)»ua fattettanfa,
oraodfa; ))anna latteUenfa, kotnoon,
loSietoa; (futo.) touobattaa, laiatd:
à, Finfamie, l'opprobre sur qn.
Déversoir, m. Uitatoebtn totemart
1. moioa.
Dévêtir, v. a, riifua maatteet. ^
8e d., V. r. rtifna maatteenfa; )»ufcu'*
tna o^uem^itn toaatteifin; (de} bto^
twt if tKin.
DévètIsseBoitl, «I. (iielwtiiiitca (o«
maifuttbesta).
DéviatieB,/. rabaétonfa t>oiffeemt«
nen; (tuo.) rffl^mitten; sans d., ptïU
teematta.
Dévidage, Dévidement, m. ttlalta,
tobj^melta îeriminen.
Dévider, tf. a, leria tob^ttmdta,
felalta.
Dévidenr, ense, #. tiectia, felaaia.
Dévidoir, m. tot^^timet, tok^^bin^itn,
Ma.
Dévier, v, n. poittta tabalta, tteittt;
efftaa, ^atra^ttto* ^ Se d., v. r. kau
raçtua oitcalta tielta.
Devin, Devineresse, $, ennuf taia.
Devin, m. (eiaint.) iattittietarme
(boa eonêtrùftor),
Devination, l. Divination.
Deviner, v, a. la n. ennuOtaa; ar<
toata, otta arioottuIfUla, anoata ax*
tt)oititI(la.
Devineresse, I. Devin.
Dévirer, v. n. (latto.) (uifta^toa
aia9, — 9. a. fe^ittaa.
Devis, m. rafennulfen luftannue^ ût*
h)io; ^Umadainen artoto; tuttatool*
linen fandfa))u^e.
Dévisager, v. a. f^nfia fUtnat L
fafmot.
Devise, /. toertausfutoa, merRituloa
mieUIaufeineen; mieUtaufe; chaque
chevalier portait sa d., jolatnen tU
tan fantot merntfukoanfa; le corps
de la d., merlttfnkuan htkoauf; rame
de la d., merttthttoau mtelilaufe.
Deviser, v, n. tuttakooUifeeti nutefla,
iaal^to.
Dévisser, v. a. toaantaa anfi mntt>i,
ntutoata anfi.
Dévoiement, m. utfotauti, rt)>uli,
ipatfun; mino 1. laltcma afema.
Dévoilement, m. ))aliaf taminen, ïU
mifaûttomtnen.
Dévoiler, v. a. (^aliaftaOr i(mtfaat«
taa, ilmîtitoba.
Devoir, v. a. otta koetfaa 1. koelaeja,
ofla loelattincn 1. toelkoottmm; otta fti*
totttfnuben koelaOfa; je lui en dois,
f^tta jjfanette fitta toetan; je me dois
à ma patrie, olen tneAnoainen, kotHo*
toaa antamoan itfeni olttitffl tfanmoal'
leni. — 9. n. (minittt j. n. e.) piWHp
Devo
236
Diab
mitait, tomttfee; «niwttMoa^ tcû^li*
tua; aifoa; il doit venir demain, §ttit
ntice toiHtt (nomeima ; je dois partir
demain, minft ai'oti la^tttf l^iKmteitno.
— Dû. ne, part, kodta^tttt, ilnffe ttt«
ktoa, fo^tniiatiien; la somme d-e par
loi, fumma, iota banni on xottta; être
d. à, faaba alfunfo, f^nt^tt {«tTin; le
respect qui lui est d., fe !unntoitu9,
iota ^ttneutt on otfeu^ maatia, iofa ^(t«
ndte on tutctoa; payer, réclamer son
d., maffaa toefionfa, tDoatta faata*
ttMittfa*
Devoir, m. loeltDoIItfnud, td^tâmS;
firiaUinen àariotu<«atne fonTn^fa; xoa^*
tattama (ttltifa); se mettre en d.
de, r^^ttttt ittn teIcmftSn, l^anffta; d.
pascal, latoUfen toeliooCtifund Id^bil
rt))iatt p&Sfiatfcna; ^ d-8 pi Innnian^
ofotit^, funntatertoelfct; rendre ses
d-8 à, la^bft funniatertoeiflïïa; der-
niers d-s, witmeinen tunnian«ofotn4.
Dévole, /. faire la d., iUH ptlïm
^atc^a.
Dévoler, v, n. i&ttbtt i^ditta.
Béveln, ne, adj, ittffeen omietaiaQe
tmtttot^toa 1. omaifi meneiofi.
Dévolu, Dévolnt, m. toiran«onit9ta«
ian f^fenemttttam^^ben tai^ben onio'
naifeffi iaan^t ))a|)tnttla; jeter son
Cnn) d. snr qn, sur qc, )>ttaa fiTmaSa
Mtttami^ta warten.
Dévolntaire, m. fe, iode 4)a)>in)oirla
oitifen omi^taian Itofenemattam^^ben
tft^n annetoan (!. Dévolu).
Dévolntif, ive, «kif. appel, d., me-
tmninen ^U'Oifeit^toon.
Dévolntion,/. enttfen tfannan ontaffi
)ierattt^mtiten.
Dévorant, nte, adj. nieletoa, ^inel*
latoa, l^atnia, ol^maaioa, a^motttr rao"
teleiDo; (fnto.) taimoM, ^uria, tûU
maatoa, aj^maffa; tuima, nin^a [tuu«
ledtal.
Dévoratew, triée, aé^. ja m. raa«
telema; nielewa; raitoofae, Inria, tni«
sitt^ al^inatti.
Déverer, 9. a, re^a, raabeSo, niella;
•|mata, l^ottaiMa: fi|0n)i|ttaa, fo(tnaa.
Mloittad; d. ses uurmes, nielta te^ne*
lecnfa; d. nn aftront, tottaa louftiine
aananfa, farfia lonnnie; d. les
cultes, «littofti MittM MMnffct;
d. un livre, a^ecM Inlea; Vaaibi-
don le dévore, funnian^ime fatm^m.
^anta.
Dévoreiur, f. Dévoratenr.
Dévot, ote, <uif. iumalinen, ittma*
tata ^ydfaaioa. -— «. iumafinen; nlfo*
(uflattn.
Dévotement, adv. imnalife^ti.
Dévotiieux, euse, <u^, jumalhicn,
^arrad.
Dévotion, /. iuntatifnne, ^ortauf,
iumalifttuben ^ariotue; tuo^iitmaton
tt«taw^^«, ^arra^tamatfuue; faire ses
d-8, ta^ba ri^iaa; être à la d. de
qn, oCta altie ihita ^altoelemaon.
Dévoué, ée, adj. omi^tettu 1. }^f^
tttVf iîuUt; Iuo))umaton, ^rrae, »e«
foCtinen.
Dévouement, m. neloKifnn^r ^ta«
W9^9, tarrû9takoaifnn9, (uo^mmattO'
muu«; aittitfl antamu^ (ifanmaan i.
n. e. ebe«ta).
Dévouer, v. a. (à) omietaa, fi^^it*
taa, u^rata. — Sio d., r. r,'(powr)
p^^tttaa, u^rata itfenfa ifun ebeeta,
ponna ttfcnfa aittittfl.
Dévoyer, v. a. effl^ttaa, loieba (arl^«
teitte; tarmeCta toatfa, tuottaa watfttri.
— Se d., V. r, ioutua otfealta tttlta
Dextérité, /. nai^fiari^i^er leHer^i^,
Dextre, /. oit ea faf , oitea |>noU.
Dextrement, adv. MppISixM^, ftfte»
ra^ti.
Dextribord, I. Stirbord.
Dey, m. bei (2:nnt«Hn ^aflitfiia).
Dia, int. tDafemntalle (aiaian ^nti^
^emofettenfû).
Diabète, m. (taat) (tiattinen fnfcn
tottobattaminen.
Diable, m. ^int, btifi, paf^a ^enfi^
pttttU; nn pauvre d., Ib^^a ronfla;
nn bon d., fatototfa, ]^l|iDainontotncit
toffo. — ti»(. no ottfl!
Diable, m. t^nntoatmttn, toMrt;
munrann fafirattaat; loanKnri; j^iirra.
Diablement, adv. t^ntOifeSti, ^«
^nlfen (aiilia.
Diablerie, /. )>inin time, ^lerMen
»e6fe; nottnnâ, inel^one.
Diablewe, /. iffea aHè.
DiableKOtl int. io)Ni! no ^ibcifai
Diab
337
Diar
DiaUotiii, «. pmà jhw; t^Ofm^
iOfaot taîata; fotertiii mMi^ f^!o«
tatilaffo.
DÎAboliqiie, adj ^intStnen; t^lta
DiAboliqnement, adv, i^truttifeeti
IHabrose, /. m&tK^ioa.
Diaohvloii, «i. nt»ttiaaêtan.
Diaooae, m. uittfuRa«rtita^^t.
DiMonal, aie, ad;, biatoutn*.
Diaoonat, m. bialonintotrfa; apn»
U\»pQ3fxvi toirla; feuratunitatt ))a(we(t«
iov tDtrto.
Diaconesse,/, bialoniefa.
DiaooAie,/. kQatioaid', fairaebuone
(enfijnatrtiïci tx'mïtùiU); koattoaieloito;
ecfte lirffo fftoma9]a*
Diaconstlqne, /. o^))t fittneti taia^*
buffcittt*
Diacre, m. biafont, o)>u(aU^a)>)>t.
Diadelplie, adj. (taeto.) biabelj^l^ia,
ftttfUnntatntn.
Diadelphie, /. (laeto.) laffifuntat'
{iwe.
Diadème, m. biabemi, funinlaaSt'
nca otfart^a, (Xuïo,) tuninfaanhien
Initmu, tnaiedtceti
Dia^oee,/. ((&&!.) taubin oireibeu
tDtfhntnen, btagnort.
Diagneetio, m. oppx tantien oireUta,
^teoiwetila.
Inagnostiane, a<l;. taubin (uontoa
tattiioa 1. tlnaifeioa; biagnoetitti*
nen; signes d-s, oireet, iotta taubin
Inentoa fcltotnimin ilmaifekoot.
», adj. )>ttitt)^inen, iofa eT&tt 1.
feetttS ainoadtanfa k^çben ))ttin)&n.
Dialeete, m. ïitlïmunt.
Dtaleetieien, m. blalettifan o^ettaia.
IHalaetiqne, /. bialettilo, (ogtta,
Dialectiqnement, adv. biatefttHifedttr
fofiifan mufaifeeti.
Dialogiqae, adj. teetusteluu mw*
boefa efttett^.
Dialogiser, v. a. efltt&tt (eefneteiun
L fa^oi^u^een muobo^fa.
Dialogisme, m. taito efltttttt fe^fue*'
tdun 1. ta§ben))u^en muoboefa.
Diatoglrta, m. laiiefà|at|iUMi, !a^«
bcn^ubetooi Ktiottaia.
Dialogne, m. lanef a^uBe, f a^ben^n&e.
Dîaloner, v. n. feecueteua, tton*
noito; eftttâtt taffi tabi ufcanU^i pcnfi
le^fenttttn ^aadteUmalfi.
Dialo^neor, m. (toan^.) teinm fa^*
ben^tt^uùeto.
Dialtbée,/. aIte«tt)oibe.
Diamant, m. timantti.
Diamantaire, m. timontin^ioja; tt*
manttihtt^^iae.
Diamanter, v. a. timonteiKa koa^
tuetaa 1. toridtaa; timantiffi mnuttaa.
Diamétral, aie, adf. lâ^imittatnaii
^alfifuorainen, biametrali.
Diamètre, m. itShmiH, Itt^itmittar
biameteri.
Diamomm (um = oom), «i. filf*
fittiemaTian flira)»pl
Diandrie, /. tatji^eieten tadmiluof*
fa, btanbria.
Diane, /. 2>tanar m^tfttdt^tfen iu*
malatar S^omalaifitta; aamurumt»|iu,
^er&tt)eruni4»))tt.
Diantre, m. I^iiflr ))tru.
Diapalme, m. ^olmuwoibe.
Diapasme, m. ^tjwft^aiuinen moibe.
Diapason, m. tffinen ta^i foittolo*
neen fttn)el«a(a; f&meQin.
Diapédèse,/. totxm tunfeminen l^uo*
topen Up\t\t,
Diaphane, adj. (&^ihitt(tan>a, (uu-
tafta.
Diaplianéité, /. funlaffuue, tuntta'
n^uue.
Diajfliorèse, Diaphose, /. §i*cettott«
nen, ^t'e^tt^e, ^ifi.
Diaphorétiqne, adj. ^t'ottamainen,
li'ostttUiainen.
Diaphragmatiqne, adj. (^bttnfal"
toou».
Diaphragme, m. ft^b&nfalmo, lottli*
talmo.
Diapré, ée, adj. monimttrinen, ht*
ian>a.
Diaprer, v. a. te^bH liriatoatft
Diapmn, m. (uumuista lettetti^ nmi*
faa tourleama aine.
Diapnire, /. Itrioniune.
Diapyétiqne, adj. nittr{imtet& iou*
buttan^a.-
Diarohie,/. to^bat^tUtue*
Diâr
338
Diff
martéê,/. uwtfttn» ri)niU. vllitaiiti.
IHarthroie, /. nfeaSe }fàxn Wkntti*
loft nitocL
DîaBtMê, /. mnta^bué, nt^rjmbiye*
Diastole, / fi^bttmen Utoe^tiimtf'
Ilimet.
Diatonique, oifo*. (foit.) biatoninen.
Diatribe, /. fatlera 1. tutma 1. tinf*
fninen artooetelntiriotnd; §etiaaioaftr«
jiotu^.
Dieadté, f. (loati^.) Uioeftte (nonne.
Dieastère, «i. tnomavituntOr fi^Io*
fwnta*
DiiAotome (ch = ï), adl imoltffl
nttfi^mtt [fnn^ta]; Çta9to.) ^amitetn.
Dichotomie, (ch = I), /. puoUt^
ttttll^ntinen (tuun); )»nonnin.
Didinie. adj. (îaM.) ta(fifo)»ttinen.
Diootylédoiie, «utf. ja /. iaffifirRat«
ncn; !ai{ifir!tainen tamu
Diotame, m. erfte fadmi (dUtanmuê
albusj,
Dictamen (en = ecn), m. (ttan§.)
hl^otne, t^S^t^d ; le d. de la consci-
ence, omantunnon fe^otuS 1. ttttni.
Dietatenr, m. bittaton, ^ffinmattias.
Dietatorial, aie, adj, blftatoriai*
nen, ^tfinmalttae.
Dietatnre, /. bittatotmwirfa; ^ffin'
toalta»
Dictée,/. ebeUtt'fanelenttnen, firio*
tettomalfl fanelemtnen.
Dicter, &. a. cbelUl«faneffa; ftrjotet*
tamatrifanetta; mM, mttttrttttt, fKtttatt.
Dietion, /. lau^ttopù, Ïxx\ûta9tapa,
Dictionnaire, m. fanatiria.
Dieton, m. fana ta^ puf^ttnpax^,
lofa on fananlasintfi mnnttunnt; pïUo»
pnhtf Ioni)))>afatta.
Dietua (nm = oom), m. tnemio*
Didaetiqne, adj, btbattitttnen, of^et*
taioa, nenmott^a. — / o^ctnetiebe.
Didaotiqnement, adv. opettawat»
feeti.
Didean, m. ItertowcrKo.
DidyMO, adj, ^nttatnenr )»anttatn
olen^o.
Didyname, adj. (faSto.) {atfitt»altat«
fet. btb^namta.
DièdrOr adj, angle d., tafafitntat'
ncn tttlma.
Dièrtee, /. (^m.) {nomtottomasti
n^tccttfoenNnieibfn ntmnifat'OlIfn tril^
loifft leiffaontincn; latfUttftntttnAifcn
iataaminen la^tccn taion^nn.
Dièse, Diesis, m. riettr forotnemcrffi
nnotin ebesftt; (orotudnterlilltt mcrfittl^
nnotti.
Diéser, r. a. pcaina fototnemerfTi
nnotin ebeffe.
Diète, /. ratointoittricetne, efintapa
((iittlttrUta mattratt^), n&IUl^aranmie;
n)a(tio)>ai»at.
Diététiqne, adj. btetetiatncn, tcp-
tt>ek^s«o))in mnfatnen; temye^S'O^iflinai;
— /. tertt^(l)e«o|)ni.
Diétiite, / nriUi^aildtfet ttMiItio(iai'
mt ($nora0fa).
Dion, m. Snmala; entre D. et soi,
falatfnnbeOfa.
Diendonné, m. Snmalan fnonia (rie«
tintttnimt).
DiiTamant, nte, adj, paraît fftm»
toon foottan^Or ^ft^tttfemtt, fnnniata
lonHaatta.
Diifamatenr, m. fnnntan^ftt|iift,
l^ttttt^t^tften {emttt&ift.
Diifamation,/. ^a^aan ^nntoon faat«
taminen; Innntan ^tt^fttfeminen.
Diflkmatoire, a^, t Dlifamant
Diifamer, r. a. (aattaa ))a^oan ^nn*
toon, bAMiktOttt fnnnta^ ^erjata.
Diiferemment, adv, enlaitCta, exi*
totoatta.
Dilférenee, /. erotns, erinf altatfnuo,
erottawa ontinaifnnSr toftU.
Différencier, v. a. erottaa 1. nM*
rttta erottatoaifet ominoifnnbet.
Différend, Différent, m. riita, nito#
jnttu: nitara^ ({au))|)aa ^tevoesfa).
Différent, nte, adj. enntaftainen,
eroamatnen; taitenlaincn.
Différentiel, elle, adj. calcul d^
biffercnttali-laotttr tobenwat^etOi'Iaetn.
Différentier, v, a, bifferentierata.
Différer, r. a. I^ttttft 1. iattttd toiOtai«
felfl — V. n. tt)ti))^a, ttilmt^telia; (dé)
oUa erinlaltoinenr erottna, erota^ oQe
erimielinen. — Se d., r. r. mitmaS'
tt^a, ntlyb^Ott^a; tnCta totOtaifeffi (I)'
fa^tft.
Iiijficile, adj, toûïtta, tntala, ^«
fa(a, watwûlotncn, (fum.) area, firrea;
faire le d., te^bd cOteita, toaihnffla,
00a nnrjo, t^li^.
Diff
389
DQi
IMUdlmoit, adv. VMàhaM i. n. e.
IKlDcvilté, /. ttmiftitf, ^anfûfimd,
tnMuui; ioattt)olotfiiit<, toama; Mt,
ioa«tii9, riita, en^iitraifitii^.
Diffienlter, v. a, tuaitenttaa, t^S*
MtifttU.
Diffiealtaeiix, ense, adf. nnri«tnte-
(Inen, toafta^anlâtneit, ma^ta^atomen.
KnoTme, adi» tnmatoiir ntma, ru*
joftmtiit.
Difformer, v. a. tnuuttaa totfen
mitotoif c!fi ; rumentaa , futoattomaffi
Difformité/, futoattomnn^, nitnuu9.
DiAraetion, / toaloftttetbcB tmttn*
minen.
IMiRu, iM, adj, laaiafanatnen, tno«
stifcnaincn, iiKmimiitfainen.
jMftflèment, adv. loojafonatfe^ti
Bifftainoii, /. letotâminot (loetelten
aincitcn); monifanatfntte, mommtittat'
fmif.
Bigame, !. Bigame.
Biîérer, v. a. fulattaa (xnotû'ûx*
neita); t^béttn mtettttt, tuumata, a))n«
fotta; f&m, pxtU ^^wttnttnfa. — v. n.
fntato.
Bigeete, m. ))aiibeltit, romalaincn
ofctnelofoue.
Bigestenr, Bigeetolre, m. lemiaUii*
HCR Rtttolone.
Bigeetif, ive, adj, ritofaa fulottawa,
(aakDOJa ^antoioa* — «. rtiofaa fitlaN
taioQ 1. ^aaiooja l^utoma IftSfe.
Bigestion, /. ruo^an fntatne; ^oit«
tommen; (lent.) uuttaminen.
Bigital, aie, adj. forment fotmi*.
Bigitale, /. (fa«to.) crtte ra<tot c<i«-
Bigitè, ée, adj, (tadio.) f ortneit tntto«
toincn; ivar^tua waruetettu [imett&«
MtÇeta elAhntmi.
Digitigrade, (tdj, toat)>atll[û odtuma
[iwettftie&tfleta].
Blgne, adj, (de) anfaitfetoa, maf^
bollraen; ar»ofad, aTWotttnen, anftol*
(bien.
Biçnement, adv. armoflaa^tt, ax*
looflife^tt.
Biniifler, r. a. tna^boSifeffi, ûnfait*
fciDatfl tel^btf.
BigHitaire, m. anoo^iaifon ^(tijû,
forfto toirfatnte^.
BigBité,/. arme, anooOifttne; artoo^
twifla, rnnttianfiia; (laet) armofmtt.
BigOB, fM. (laito.) Miinfalfe.
Bigressioii, /. fioiReeminen, )ioi!f^
Bigne, / (lato, toc, fttlfn; (fnto.)
cete.
Bigner, t^. a. rafentaa fulhir toc;
tatmnetaa.
Biffyne, adj. Çta9to.) !alji«emitien.
Bilaeératioii, /. reptminen.
Bilaeérer, v, a. tejittt, ^aaefttto»
Dilapidatenr, triée, o^f. le «. t»^
katottr tn^tari.
Bilapidatiei, /. tn^Iomiitiien, tn^
Ime.
Bilapider, v, a. tn§(ata, ^utata.
Bilatabilité, /. toen^toaif^ii^, loaie*
itetoaifuue.
Bilatable, aé^. toenbiofi, laaiennoa.
Bilatatear, m. !. Dilatatoire.
Bilatation, /. laajentatninm, tocn^t*
tfiminnt.
Bilatatoire, m. crSe ^atoutin afe,
iotta toen^tetaan.
Bilater, v, a. laaitntaa, loeii^iUl.
— Se d.. 9. r. laajentua, xotnt^lL
Bilatoire, aéK. (lalit.) ^tttit^e» 1.
kotikDi^t^dta maimttaioa.
Bilatoirement, adv, »iiio^ttttett,
totdtaifetfl I^fôten.
Bilayer, v. a. (tuan^.) koiiio^ttaft,
(^!tfta toiétaifeiru
Bileetion,/. frietiSinett raflaue: yo-
tre d., armonimit^^r iotta )>aaot ni*
mittaa fruunattttia ^cnlitëtta.
Bilemme, m. bilemnta, epajo^tattf ;
))ula, a^btnlo.
Bilettante, m. ifun tattecn ^rtae«
taia.
Bilettantisme, m. taiteen ^arroetne.
Biligemment, adv. mireaettr rci)>«
Biligeoee, /. toire^i, nojpeue: obfe»
xvLVi9f uutterutte; ^uoteUtfutt^, çuoicn'
|)ito; txM po9t\toûumin 1. tioetiiaitoan
taji; (kfit.) toalwomtnen ; faire d.,
rientaa; en d., liiruueti, rientamasa.
Biligent, nte, adj. koirea, reifiai,
ffïïptU; ^noleflinen; o^fera, nutttra,
maltooe.
Inligenter, v. a. ioubnltoa, !iini^«
Désh
330
Déso
BMMmsète, aéff. flttDototi, ttnmohm,
Déelieiiiiêteiiieat, adv, fiituottomaeti,
funnottomadti.
Déshoimèteté,/. flitoottomuu^r fvax*
nottomuud.
Déshonnefir. m. etiSfunnia, J^ttftett.
Béshonorable, adi* etiftiunniaumett,
ffipt&ainm.
Déahonorant, nte, adj, ffépHï^mà.
Béahonorer, v. a. rttdt&tt funnta,
DèsliuiuuiiiseT, v. a, peï^taa if^mu
f^^ben tunne. — Se d., v. r. tutta iu^
matfl, ^etomatfetfi.
Btei^piatit ive, adj, cfineen omt'
natfttutta mettitfeiott 1. ofottawa.
Désignation, / ominatfuuben mer«
Ittfemtnett; mtittrtttttninen, nimitt&mi«
nen jHfin.
Désigner, v. a. merfittt, ofottaa^ tar<
fottaa; mUxm, nïmïtm ifdlin.
Désboorporer, i/. a. erottaa i^^bU'
tett)t '
Désinence, /. fattûit ^ttSte.
Désinfataer, v. a. (^n cla 90.^ \mU
taa ^ar^atuulotdta, mieUnfutuituffl^ta
(uo^umaan.
Désinfecter, v. a. ))u^btf taa tarttU'
koaiflMa aineista*
Désinfection, /. )m^bisttt« tarttu*
toatfidta aineidta.
Désintéressé, ée, adj. omaa etua
)»9|itttmSt0n, tafa|)uoUnen.
Désintéressement, m. oman tooiton
pt)i)tiim&tt0m^^d, tafa)>uoItfuuS.
Désintéressement, adv, iDoittoa^rt^t)*
ttttnKtttt, tafo^uolifeeti.
Désintéresser, v, a. (m de qe,)
tomata toalinto; \ùpïa ftnn tan^fa
tortoanffedta; luna^taa itnn o\mi9
aftoimie^toimcefa. — Se d., v. r. f^v
iettt ^uolimaeta i«ttm.
Désir, m. ^alu, ^taiamtnen, mie*
(entelo, toimo, ilSmttitntnen; au d.,
((alit.) mutoan, io^boeta.
Désirable, adj. l^aluttatoa, toitoot*
tatoa.
Désirer, v. a. f^alnta, ffaïata (*ion),
totioottr PW^H, ifôtoStta.
Dédrenx, ense, adj, (de) (imoama,
désistement, m. luopuminett.
M Délister, v, r. (de) (ne|Nta.
Desmograpnie, Desmologie, /. He^
be nitoeliint&reisttt i^mifen ruumiiefa.
Désobéir, v. n. oOa totteUmaton,
tottelematta.
Désobéissance, /. totteUmattomiinS,
fotoalortoaifntte.
Désobéissant, nte, adj, tottdematonr
tomalonoatiten.
Désobligeamment, adv. tp^Sitof^tt^
Itaa^ti, (oçttfemattomaeti.
Désobligeanoe,./. epttfo^tdtaifnnS^
lobtetemattomuue, fft&bt^ttOm^^s.
Désobligeant, nte, adj. e^STo^teUad,
f&ftbbtSn.
Désobligeante,/, fa^bcnnetuttatoat
a^taat toaunnt.
Désobliger, t^. a. e^ttlo^tetiaaSti,
fadb^tt5m8ett fo^beOa, (oufata itn, )»a-
fottaa mtelt.
Désobstnictif, m. matfaa \Hxtaatoa
mu.
Désobstraer, v. a. poietaa falmat
1. e0teet; ptxata toat^a.
Désoconpation,/. j[ottti(at(uuer tt^HU
Desoconpé, ée, adj. touti(a<, t^l^
t9n.
Désoocnper, v. a. faattaa iouttlaatflr
t^^ttbmtiffi.
DésoenTTé, ée, adj. ioutilas, tt|^-
ittntoimittama.
Désoenvrement, m. ionttlaifuus.
Désol&nt, nte, adj. furettaioar fnto
fta; tftttott [itmife^ttt].
Désolatenr, m. Ifttttottt&ia.
Désolatif, iyc, adj. furettatoa, on«
neton.
Désolation, /. I^ttwit^d, tu^o, tai«
toeaminen; (o^outtomnne, [uni.
Désoler, v. a. I^totttftli, raiwota»
tebbtt tu^oa; fttrettaa, fsrmaetiittaa
mte(t; te^btt lo^nttomaTrt ; koaikDato.
Se d., V. r. (de qe.) otta (oJ^buttama*
ton.
Désopilatif, ive, adj. tpotfaa futot*
takoa.
Désopilation, /. koatfait ^ertosiiti*
nnt.
Désopiler, v. a. ^ttttStStt umme^*
bulfesta; d. la rate, faattaa naura'
maan, ^utoittaa.
Désordonné, ée, adj. ittridtttniltiti,
Déso
231
Dess
T58i>^tt, tatMtoitr ^iKttfeiiUttaii, ix9tta,
qvtxia.
liiéBordomiémeiit, adv. jiirie^t&niftt'
tBmftdti i. IL e.
Désordonner, v. a, faattaa e)>tti&r«
iedt^ffecn; ))entuttaa U9Î^»
Désordre, m. e^ttittriedt^d, f&iib^ttS'
m^tf^, ta»attomttu0; tofitiioalta; ^&m«
mmOiê, ^3mi; irdtaifuud.
Désorganiflateiir, trice, adj, ia «.
<^ilittrie«ttidtft tuottatoa, idrie«tl)dttt {u«
moûtoa; 9&tntfett)&'; i&ricdtt^tfnt §(&t'
rttfii&.
DéBontaniflationt / elin«ratennunett
I. eTimelufeii k^^bietljlfen ^fttuit^d; ^tt'
Imorganiaer, v. a. &Stt)ttt&tt 1. tnr*
mtSia timïM 1. organtuinen rafennu^.
Désorienter, v. a. effbttfitt Uma«
fuuntieit {u^teen; (luto.) elf^ttM, ^Sm^
mmt&ft.
Désormais, adv. madt'ebed, tuadta,
Désorner, v. a. potetaa toridtutfet;
Tumentaa.
Désossement, m. ruottmlnett, ruo'
toien {uoriminen; luiben ))oidottamti*
ven li^adta.
Désosser, v. a. ruotia; ottaa (uut
Désonfrer, f. Dessoofrer.
Désonci, m. furuttomuud.
Désonrdir, v. a. le^ittttS tanfaan
iotini; (fmo.) feltoittttfi, faaba felwilk.
Désourler, v. a. ratfoa ladfod.
Désosydation, Désoxygénation, /.
(fetn.) ^afiettomaffi tetemtnen.
Désozyder, Désozygéner, v. a.
(lem.) eiottaa 1. ))oidtaa ^a))))0, ^a))et'
tomatfi te^btt.
Despectaenx, ense, adj. \fltatat\o*
toa, §a(koeffitoa, tunitioittomatott.
DesponsatioiL /. (toan^.) ti^Iau^*
Despotat, m. 90d))obarintt)irfa (0er«
tota<fo, fBaQafia^fa)»
Despote, m. ^Iflnmalttad, tfltnxoài'
tiad, be^^oti; ^od))oban.
Despotiqae, adj. tfi^xmaltaiîtfiû,
beS))ottmfesti.
D)e8potiqnemeat, adv. l^ffinkoaltat'
fcsH j. lu e.
Despotiser, v. a. ia n. i)ffintt>aSitai
fertoa; tilt^ttttiba omak^aftaife^ti.
Despotiaiae, m. l^tfbttoalta, tajiatsti
koalto.
Desjgnmatioii, /. (fem.) toaa^bott
fuoritntnen L ottamtnen.
Despnmer, v. a. fuoria maa^to.
Desquamation, /. teipetir f^ïUmoim
fel^tedmintit i^o^to.
se Dessaisir, v. a. (de) paftétiUl
fiifl^tttnftt, ^&ii0t&a tximaW, luo^jua.
Dessaiidssement, m. Iuo))ummeii,
tataiflu^antaminen.
Dessaisonner, v. a. kottjdia ())eIto)
fo))imattomalIa aialkr muuttaa toUje*
l^d'aita; faattaa fuffimaan takoatto*
maïïa touoben'aiaÏÏa.
Dessalé, ée, adj. koelterS, fuRl. —
m. meitiRa.
Dessaler, v. a. potdtaa fuolamafn;
(iottoa mebedfa.
Dessangler, v. a. ))a&dtaa matfa'
Dessaouler, f. Dessoûler.
Desséeliant, nte, adj. htimaaioa.
Desséoliement, m. fuikDaamtum;
!uin>uud. tuiioettuminen.
Dessein, m. tarlotud, aifomud, mit'
V\, ^rit^é; (uom(L (uounod; il est ve-
nu dans le d., ifixi tuU aifomutfedfa.
— À d., adAt. talallanfa, e^bollaufa; à
d. de, aitomutfedfa ; de d. formé, taty*
beSa atfomutfeiïar tal^boÏÏa.
Desseller, v. a. rttfua fatulo.
Desserre, / (rr = r), l^aUttta'
minen; être dur à la d., olla ^ibae
ftttlaron nau^oien ^bUtttamifeen.
Desserrer, v. a. pttittaa, trrottaa;
d. un soufflet, fltualtaa tortt>a|)ttnett;
ne pas d. les dents, oIUi fuutanfa au«
taifematta.
Desserroir, m. afe, mtlia erotetaan
1. atuarammaffi te^baan.
Dessert, m. beéferti, iailiaidniola,
))aattaiatdruoro, moteifet
Desserte, /. pb^ba^ta tannettaioat
ruo*an ta^teet;)»aptnfljatfntaiumatan'
polwelntfen toimittammnt.
Dessieoatif, ive, adj. (taa!.) fui'
tuaatua.
Dessiooation, /. (laai.) fuikuaami'
nen.
Dessiller, v. a. erottaa fUmanfau*
net toifletanfa; d. les yeux, aufaifta
fl(mat
Dess
333
Déta
umuf, htioaama; htioantotaitoj faaioa'
fnioaud (neufomulftSe l mX itionno^,
(ttoma, fuunititué, (nuimitelma.
Deasinateiir, m. fntoaaia, pitni9ta«
Dessiller, v. a. hixoataf pïixn^taa,
Ittoba, fttunntttaûr (aattaa muototoU*
mot tarfoin ndf^miittn. — Se d., v. r.
ofottaa ulfomuotonfa, ^(tmftrtdS, a«tua
{Umtin.
Bessoler, v. a, lutoertaa ^eiDofen
loioio; muuttaa wtQelç^ta^a.
Dessouder, r. a. irrottaa iuotoIfed«
ta, fulattaa iuote.
Dessonfrage, m. tnlifctoen ^ot^bttt'
taminm (itotqiiCi^ttt.
Dessonfrer, v. a, ^aibbuttaa tttU*
tik9i rimiMiU^a
DessoQler, v. a. felmitttttt juo)>u«
tnulfeéta. — v. n. felioettt iuo))umuI'
fc^ta.
Dessous, adv. ja pr^p. alla, ato^no*
leVa; de d., a(ta; par d., attapàïn,
dXUf alta; au d. de, alla, alapmitiiaf
alem^Nina, ^almem^ana; en d., alapno*
UVia, alapuotelta; ci-d., tftd(2l alemtoa'
lia; là d., tuolla alem|)ana; regarder
en d., fatfoa fulmainfa a(ta.
Dessous, m. aIa))uoU, alu9, alusta;
talatooitto; avoir le a. en qc, offa
talatoottotta i^Itn.
Dessus, adv, ja pr^p, ))ft&att, bit-
|)tto(eaa; par d,,tftxpviùUUa, ^Vipvioitn,
^(ttmolitfe, ^litfe; par d. cela, Ufâlft,
^aSQifefft, wielft; par d. toat ennen
faiffta; au d.^ toIi))uo(ella, ^(ttfe, Ior<
teammaÏÏa, ^ttttoe, )»&ailtt^atn; en d.,
4»f^tttn; là-d., \txû^Uîit, )>a»ffifelft;
ci-d., taaOtt ^tem))ana; sens d. des-
sous, nurtn ni^foitir mnÏÏm maQin.
Dessus, m. ^It^uoli, tanfl; ^aftffeftr«
iotnS ((irieen); 9ltptt(t; ^IMStutn; avoir
le d., tdtna ^ItpâSdf ë ; moitto))uolt, ete«
lo^^S; avoir le d. sur qn, otta njot^
ton^aoUOa; bidfantt, foj^rani; fo))ra'
nitiianlaia.
Destin, m. {o^tolo, fattimud.
Destination, /. mWkxH, tutfnnrad,
tûixta, tt^tUxoà; tarfotn^i aitootud;
in(Ulrft])aiRa, tartotnS^Krtt.
Destinée, /. fo^talo, faSinraf .
Destiner, v. a, (àf poyif qc.) vifttt>
rtttll, tarfottaa, attoa jMht. — Se i.»
V. r. (à) pumXi ntioetarfenfa i^n.
Destitnable, aâj, \t, jota toolbaon
toiralta ))anna.
Destituer, v. a. panna lotraltapoiS;
erottaa loiraSta.
Destitution, f. totralta paneminen.
Destrier, m. (loan^.) fotaratfn.
Destruetenr, triée, $, ^ëwittftjft^
tnrmeltia. -- <idj, l^ttkottttttott, turme*
(ftoa.
Destruotilrilité,/. ^tottoAif^i^f , 1^
tDtttaiomf^^s.
Destructible, adj. ^fitoitti^tott, iota
loot ^ttmittsa.
Destructif, ive, adj, ^ttwitttttoll, tnt'
tntolltnett.
Destruction, /. ^finiit^^; (fn».) pt^
rtfato.
Désudation, /. erinomatnen ^lotle*»
minen.
Désuétude, / la^tannS^ta, tamots ta
^otdtuminen; tomber en d., jontna
Idbtttnnd^a ))oiS, tiiCta tatoattomaffi.
Désunion, /. eri))uratfuud, rttta.
Désunir, v, a, erottaa ^alaftUe, far*
tea, f^nn^ttaa en|)uratfuutta 1. riitaa
maUJle. — Se d., v. r. memta ^ayaUt,,
Î^alafille; irtaantua; joutua en))iirai»
uutcen.
Désusité, ée, adj, man^fittunnt, ta»
loattomafji ioutunut.
Détachement, m. mielotrau^a, «letio;
(fotam.) l^arttofuuta, eritfeen mntfta
totmiwa fotajouftto.
Détacher, r. a, erottaa, irrottua^
))aasteaa; Cds) erottaa; td^ettaa t»0T«
tioretfeffe (fotaiouffio. — Se d., r. r.
(de) temmata itfenfa irli, irrottaa xU
fenfa; irtaantua, paasta trft, auft; er«^
iaantua ))aa«armetiaeta.
Détacheur, I. Dégraissenr.
Détail, m. ma^isf a m^^ntt ; »ai|ats«
tau|>t>a; of a^erainen luettelo ; t>enn)»o^«
jatnen 1. ofa^ierainen e11tQS;ent9is«ofat,
^oara«ofat, erit^i^^aarat. — In d.^
adv. |»enn))o4JatJcett, ofa))eratfedti, pxt^
nivL ertt^if^aaroin, toa^tn maarhi, iva'
^in ertn; avoir le d. de, ^ottaa afian
ertt^is^arat.
Détaillant, adj. ja $, m. \o9iffi\»*
(èn|)pias, ri^famalanMiaS.
Détailler, v. a. (wiotefla, parma pû^
Déta
388
Dëto
lafiSe, iafoifla (Nilottaiit; mt^ tolS^in
enn; tertoa 1. cfiteUtt eriti|t9^atoia
nMhtïLlntMa erittoi«baatat.
Détafllenr, Detailliste, m. »a^i«-
Détalsge, m. fifttttnt^anemtneti, lot'
jtntii ))<iiifntiittn.
Dételer, 9. a. panna fifttttn, for»
innn, loloon. — v. n. ))5tTttt matfoi'
DéteUBroer, 9. n. (merim.) )»tttté'
tM anttun touwidtmifa.
Dèteper, r. a. tourota etntttttnfi tto*
n«tft.
Déteindre, v. a. }>otétaa loSrt.
Dételer, r. a. nifua tDoljat^ta.
Détendre, 9. a. {S^^ittaa, (Sffittail;
))UetS&; puxùia (telta): ottaa ala<ta«
Mit. — Se d^ V. r. iStt^t^a, ^»rti^,
Détenir^ 9. a. Iteltaa toifelta ^Sncn
omanfa, pttftft toifen omaa; pïtlïfi maïf
fcnbc^fo.
Détente, /. |)^éf^n fit4»atfin ; Ui|)ai«
fftittiicn.
Détenter, 9. a. |)attetttii tinfouffeeta.
Détenteur, triée, t. mattr^^beatt pi'
taja, jota iDaar^^belia ^aaitfee 1. p\'
tas ifutt îaina.
Détention,/ )»tbattamtneii, pibat^é;
nranfene, arredti ; maison de d., matt'
fi^none.
Détenn, ne, «. toangittu, nianfi.
Détei^gent, nte, aéK, t. Détersif.
Déter{;er, 9. a. pnçbi^taa (§aatoa).
Détérioration, /. buonoittnminen.
Détériorer, 9. a. çuonontaa.
Déterminant, nte, Détenninatif,
iTo, adj, maaraama, i^aattakoa.
Détermination, /. ntaataaminen;
^atae.
Déterminé, ée, part, ia aâj. maa«
rfttt^r paatettto; nerofae, nélaliaO, to^«
fca; joueur a., ^nrja ^lelaaia.
Déterminé, m. ^vriapaa, uetalifto;
on petit d., nallaton falara.
Déterminément, adv, ncToRaeeti,
oarmaau; nimenotnaon ; ro^fea^ti, 00*
Mioaeti.
Déterminer, 9. a. (gc) maarata,
fiMa; t>aattaa; (qn) faattaa )>aatta-
mMn, m^antlfmaan; rattaieta; d. le
floecèe d'une affaire^ ratfQtOto afian
mcneett^miOta; d. nn cheyal, ^Mm
^etoonen eteen)>aiii. — Se d^ 9. a. (à)
l)aattaa rtii^t^tfhifa j^n.
Déterrer, 9. a. fatioaa maaeta ^lat ;
(tuM.) Um, ^onRia Hetoo, ^^aaettt
aflan ptxxut, faaba ontcenfa; ayoir la
mine d'an déterré, otta lalmonma*
tStnen.
Déterrenr, m. moadta toimaja ; aat'
teiben, tnninaielafuien laimaîa.
Détersif, ive, adj, (taat) ^amoia
|)iibbietatt)a. — m. pn^bi^tatoa (aaie.
Détestable, adj. in^ottatoa, ilettamd.
Déteetoblement, adv. in^ottatoaeti.
Détestotion, f. in^o, tlet^e, !ammo.
Détester, 9. a. tammoa, lammoffita;
tnbottaa (minua).
Détignonner, 9. a. (. Décoiffer.
Détirer, 9. a. »etaa uloé, tocn^t'
taa (befoniaattdta).
Déiiser, 9. a, §ajottaa MUitti utt<
niefa.
Détisser, 9. a. fr^ittaa aitft fengaé.
Détonation, /. lauteemtnen, pamaf^
taminen.
Détoner, v, n. lait*eta, ^yaufol^taa.
Détonner, t^. n. ianiaa toaatin; §ai<*
To^tua nuotieta; (futo.) o0a epafoin*
tniua.
Détordre, 9. a. pU9m punoffeeta;
waantaa (moattctta ))eeteefa). — 8e
d., 9. r. (\e bras, le pied) n^tfai^t^t'
taa 1. ninra^ttttaa tap, jalfa.
Détorqner, 9. a. toaantaa; waarié*
taa.
Détors, se, adj. punoffcSta licOtett^,
taoKcfiain toaannct^.
Détorse, /. itbria^bb9, ntnra^bné;
se donner une d., mula^uttaa jfu ia«
fen.
Détortiller, 9. a. m^m 1. fnotit-
taa i(tn felotettnûr femaantnnntta.
Détonper, 9. a. ))urata tabburato^
ntttfi: (nimO se d. les oreilles, tar»
foin niunneua; (itfoa o^balleita.
Détour, m. mutta, l^oltot, laarto, fi^r*
iatie; (futo.) mut!a, wcntfe.
Detonmé, ée, adj. f^tiainen, eril«
lanfa 1. etaaaa otema ; (Tnio.) f^riaita,
etaaua torlottaioar (aulaa ctfitt^ ; lou-
ange d-e, §ieno, falainen hittclemi*
ntn.
Détonner, 9. a. taantaa ^loio, ie^
Détr
2S4
Deva
Mtea lieU; (tu».) i»ter»ttaa« têm,
)itbattad, ^âtttttS; (fuko.) mtt&rUt&tt,
toattritteatt; pi9m fatoan, fafoto; koat*
tmta (otudta)* — v. n. fSttntett )>oU;
liotteta; Itt^teft f^rittttettt, mttttatcet&.
Détraeter, v. a. ia 9. n. C(i« qn)
^ariatttr fttttitt, foliota.
Détraotenr, m. ^ariaaia, (oltoa«ti
DétraetioA, /. friand, ^oltoatétnd.
BétraBger, v. a. lartottaa (tn^^citt
L mnita koa^ingottifla itiloita).
Détraper, v. a. j^ttS^t&tt 1. uiat»aut«
taa anfadta.
Détraquer, v, a. aiaa pïlaUt (ht^
koonen); ittctoeSii, ftt^mâeta faattaa (f o«
ne); (aminenttt&, feffota; turmdla, f)t'
kta; rai^fata, toieteSâ. — Se d., v. r.
tuffa ^ttioidUe, ^ilaiïe.
Détrempe, /. toefimaali; meftmaa'
tïtia maalaamtnen; (fum.) mariage
en d., fala«an)to.
Détremper, v. a. fefottaa k^^teen;
fctottoa mebeSa, n>eteen; taetaa toati-
ainetta; fioidtaa tartaietue (teratfeettt),
^e^mtttaa teradta.
Détresse, /. tueta, ^ata, a^bt^tu»;
siçial de d., ^abanmerCti.
Détreseer, v. a, pumu ))a(mtIodta
1. jalmiRo.
Détrier, t Destrier.
Détriment, m. tt)a(info,wadtu9r M^*
ta, koamma. — pi j[aaiiii8ffet, ta^teet
Détroit, m. faImi;n)Uorenfo(a; (loan^.)
tttomiûtunta.
Détrompement, m. ^arl^aluulo^ta,
eï&ett)Ifceta faattamtuen.
Détromper, V. a. ^ar^alunloeta, er*
l^etkytfeSta faattaa, neuiooa. — Se d.,
V. r. ^uomata erl^t^Ifenfa.
Détroneation, /. pMn irrottamtnm
rttuqosta.
Détrônemeat, «1. loalta^^tuimelta
fk^affeminen.
Détrôner, v. a. larlottaa 1. f^Seta
koaUa'ietuimelta.
Détrdnisation, f, tar!otud koalta'
idtutmetta.
Détronsser, v. a. lasfea 1. pU»m
aies fotinuetetut ^elmat; rk^aetaa, rk^b-
koata. •- Se d., V. r. (astea a(as fou*
uitstctttt (eCmanfa.
Détronssenr, m. (koait^.) maantien*
roSkoo, «rt^a^ati.
Bétnlfe^ v. a. Imvata, UkoUlU;
turmcSo, ^Uata, tel^ba tt)(ia(|l, mitat«
tttmaf|l. ^ Se d., V. r. ^ttlata 1. fnr«
mata itfckifa; faattaa toinen toietoafa
^ultaan, ^aiDtttaa toinen toldtanfa;
rttttua; toinen toi^anfa tnmota.
Dette,./, koelfa; d. active, faatamat;
d. passive, malfettamat; d-s criardes,
pxttttt melat.
Détomeseenoe, /. t. Désenflore.
Deuil, m. furn; knur^e, faillis;
murbetoulu; mnr^e^ita; mur^ekoaii,
murçetaatto; faire son d. d'une cho-
se, f)ttaa afla menetettpna, ^ullaan
menneena; être en d. de qn, tak^ba
mnr§e^nkon9fa itun konolfi; prendre
le d. pour qn., ^uleutna mnrlfte|m'
(unn; quitter le d., lno))ua mnrte^
}fViXon9ta.
Dentéronome,m.aHofelfen kDiibeStuia.
Denz, adj, falfi. -— m. laffonen;
tous d., tous les d., moUmmat; d.
à d., (alfittain, (alflteHen, ^avittaia;
en deux, !a^tia; ae d. jours ron^
joTa toiftn paikotn; de d. fois Tune,
jota totfin {errotn; donner ^ piquer
des d., lannustaa molemmklla ton*
nufflUa, (luko.) rientaa; page d., tôt*
nen fin)n; article, tome d., totnrn
k)k)ta(a, ofa; Henri d^ ^enrit totuen;
le d. du mois, toinen |»aitt)a Inuefa;
être entre d., otta fa^bella p^HM,
Deuxième, adj. toinen; loger au d.,
afua totfeéfa ^uoneferraSfa. — ème-
ment, ado, toifetfi.
Dévaler, v. a. ta v. n. lantaa, mie*
ba alaS; astua a(aS)>atn, a(aS.
Deyanoer, v, a. fat)ba ebeHa; ennat-
taa, e^tia, eereta ennen, enna^taa; ee«
taa enna^tamaaa; ))aasta, e^battaa,
jontua jfun fikoutfe, ebelle; (fuko.) moit*
taa, otta etemam^^t
DeYanoier, ière, $. ebeHinen, ebe(»
taia; — d-s, pi efi'tfat.
Devant, pr^, ia adv, eteen, ebéfia,
ebedfa; nitipnolt&a; au d. de, ado.
tolfttaan, koastaan; aller au d. de,
menna iluta mastaan; (m^bs) eetaa.
De d., pr^. ebc^ta. Par d., pt».
ebesfa, lâ^na'OSeefa; ebeeta)>ain. CS-
devaat, ado, iitem^ana, tata ennca
(Itriasfa); ennen, mninoin, entinen;
oi-deyant ministre, entinen mtnt^tevû
DeTa
at5
Devo
DvfWt» «. ctoimtHr ctit|ii»u; en*
nSM, e|^ftti)f| eteim^))«; prendre le
d., iontua ebette, ennen; (ItikD.) faoba
etakDottto, ûOa etcwAm^i; gagner le
d., tféXim ebefle» etu^noIeSe.
]>e¥Uitier, m. cfUtina, efikoaate.
Devantière, / natfen râtfa9titet>uliu
Deranture, /. etn^moU.
DévBatateur, trioe, adi, ia $. (tt*
BèTMtation, /. Wtottt^f.
DéYMter, v. a. ^tt»itt&tt, onttoittoa.
Dévelop^ble, adj. ioto kooibaon
feWttWL
Déyebmpée, /. moluû, matematil*
Ihten foufhikDtitiia.
BéTelopper, v. a, It^itm 1. letoit*
tSS anfijterttttt anti; (tato,) feIttettJl,
fHiDitt&ft, pMm feltotfle; Umottoa.
DeTenir, v. n, htfla iNftn; d. grand,
maûEre, riche, fa^toaa, farttua, tufla
ifoffl^ (ai^tua, ritadtua; que voulez
vous d., mtlfitft te atkootte; que de-
viendra-t-il, tnitft ^ftnedtft tuuce; qui
est il devenu, mt^intâ (ttn on iou»
tmittt; que sont devenus vos ser-
ments, midftt onmt n^t tetbttu ma*
lame; que devins-je à cette vne,
mittt minttun tulifaan tttt& na^bedfttni.
DéyergondAge, m. iultea ir^tatfuue.
DéTergoBdé, ée, adj. ia $. initia,
^dmi^tSn, ir«ta9.
ae DérergOBder, v. r. ^ttiUl f aif tt
DéTerroniller, v. a. ))att9ttttt \aU
loaeta 1. ttitïmmiL
Derera, pr^. luona, {ifedd, tt^tSnft,
tPoi^ceHa. De d., j»r0/>. Itfettâ, mai*
^Ito. Par d., prw, ttytSntt.
Dévera, rae, adf. fani, totno, far»
foe. — $. mttttrtt ^uu; t)oltot, mutfa.
Déveraé, ée, a^. toàHxH, Îax\a9.
Déveraer, v. n. ja a. ofla foUeflano
fa^ faSiatua; fetfoa, xiippua taUtSian^a,
nmioafa; ^anna talleftenfa, koinoou,
lattiatoa; (îm.) tvuobattaa, Ittittta:
d. l'infamie, l'opprobre sur qn.
Déveraoir, m. (titatoeben tDtemtttt
1. inotoa.
Mrdtir, v, a. riifua looatteet —
8e d^ V. r. rtifna toaotteenla; pvAvx*
tua o^enM)un n^aatteifln; (de) luo*
ima i#trin.
DèrAttiaaaMl» «. Xwa^iiïïuàxm (o^
matfuubcata).
DéYistian,/. sabaitanfa )»eiRcemt^
nen; (lum.) elfiyminen; sans d., t^ai^
feematto.
DévidAge, Déyidement, «i. felalta,
tDbj^timcItd îeriminen.
Dévider, v. a. feriil tol^^timcfttt,
fela(ta.
Dévidenr, enae, $, fteriitt, felaaia.
Dévidoir, m. mt^^timet, mt^^bin^nn,
fela.
Dévier, v. n. t)oifeto rabalta, tieltft;
efftoft, ^aira^tua. — 8e d., v. r. %a\*
raotua oifealta tidttt.
Devin, Devinereaae, «. ennuataia.
Devin, m. (clttint.) iftttiUliafttrme
(boa eofutrictar),
Devination, f. Divination.
Deviner, v. a, ia ». ennuataa; at*
loatai olla ariDottntfUIa, anvata ar«
mottufjla.
Devineresse, f. Devin.
Dévirer, v, n. (latm.) (uiafa^taa
ala«. — V. a. fe^itittâ.
Dévia, m. rof ennutfen f ttétanAtté* ar*
tDto; ^(imaRamen artoto; tuttataaU
linen lan^fapu^e.
Dévisager, v. a. ft^ufitt filmttt L
ta^toot.
Devise, /. loertanafutoo, merftif utaa
mtdtlauf eineen ; mtelitaute ; chaque
chevalier portait sa d., iofainen ri'
tari tantôt merfftfuttanfa; le corps
de la d., merttthttoan futoauf; l'âme
de la d., merKituioan mieltlanfe.
Deviser, v, n, tuttatoattifeett lutetto,
ioa^ata.
Dévisser, v, a. n>ftAntft& anfi ntntiHf
muttata ault*
Dévoiement, m. unotauti, x\pnl\f
koatfurt; toino 1. taltewa afema.
Dévoilement, m, ))a(iaataminen, iU
mifaattamtnen.
Dévoiler, v. a, fiaQaatûa, t(mt{aat«
taar ilmttuoba.
Devoir, v. a. oîLa tottlaa 1. tDdaSfa,
oUa toelattincn 1. tocltDofltnen; alla fii'
tofltfnuben toelaéfa; je lui en doia»
ft^ttft ^toelle flittt foStan; je me dois
à ma patrie, o(cn mdiooutnen, mcffa^
pu antamoan ttfent alttiiffl ifAnmaat"
leni. — 9. ». (minun |. n. c) piM^
Dwo
236
Diab
iM^, iomitftc; mwiMMM ta^^«
tita; otfoo; il doit venir demfda, ^An
tittte ioihti l^ttomnntt; je âois partir
demain, miitH ai^on If^tett l^omettna.
— Dû. ue, part. toîitapMf ifnUt tn*
ktoa, Tol^tnuainni; la somme d-e par
loi, fummo, joto Ittneit on iveTIa; être
d. à, faaba alfutifû, f^nt^d iftttit; le
respect qui lui est d., fe futtntoitud,
jota ^dneutt on oifeu^ waotia, jjofa ]^tt<
îMt on tulettia; payer, réclamer son
d., moffûa toettonfo, moûtia foata*
tDanfo.
Devoir, m. toelwotttfnu^, tcl^tttn)^;
firiottinen bariotntf-alne fontn^a; n>a««
tattatoa (tuidftt); se mettre en d.
de, r^l^ttta ifin tefemttSn, l^anffta; d.
pascal, latolifen tDeltooQifnntf Ttt^btt
n))iatt t)aHfiaifena; — d-s pi fnnnian-
ofotttd, fttnntotertDctfet; rendre ses
d-s à, la^btt funniatetn^eifiÏÏtt; der-
niers d-s, toitmetnen !nnmon«ofotnd.
Dévoie, /. faire la d., iattbtt ptlïm
pefat€«fa.
Dévoler, v. n. jifaba ))elitta.
Dévolu, ne, aéK. jfiÏÏent omi^tajatte
(ytrfttot^mtt 1. ontûffi menemtt.
Dévolu, Dévolut, m. tt)iran«omf«ta«
ian ttofntentttttdm^^ben ta^ben ano«
naifefn iaan^t f)a))tntira; jeter son
(\m) d. snr qn, sar qc, pitaa flTmaSa
Mbtamidttt toorten.
Dévolntaire^ m. fe, joVe ^a)>inwtrfa
cntifen omi«ta)an f^fenemdttam^^ben
tftbben ûnnetaon (f. Dévolu).
Dévolntif, ivo, adj. appel, d., tôt*
tomtnen ^li'oifmttoon.
Dévolution,/, entifen tfdnnan omoffl
^letant^minen*
Dévorant, nte, adj, nielema, f^roû*
temar ^Qn)ia, al^mooma, a^mattt, xaa*
ttltïoa; (tn».) raiwofo^, ^nria, UU
nMakoa, a^mafta; tnima, nin^ [tuu«
(e«tal.
Devoratenr, triée, aé^. {a m. raa«
tetewa; nieletoa; rat»ofa9, |ntjla, tni«
ma; a^loatti.
Dévorer, 0. a. repia, raobeÏÏa, niella;
S mata, (ottat^ta: f^9»tyttaa, fafttaa,
mittad; d. ses lannes^ nicOa fbpne*
nfa; d. un aiiront, mtia (onRJin^
aMnanfa, fatfia Xonnau^; d. les
Heiiltés, nliooaH looittoa nNrttnffet;
d. nn Hyre, al^eeltt InHa; PmÉfci*
tîon le dévore, fnnnian^lmo faltMO.
I^nta.
Dévonor, t Dévoratenr.
Dévot, ote, adj. iumalinen, imno*
Iota ^elfaawa. — b. iumalinen; viSt^*
fttttattn.
Dévotement, adv. iumalifciti.
Dévotienx, enae, adj, nnmaltnen,
^arrad.
Dévotion, /. inmalifnn^, ^rtan^,
imnali|nttben ^atjlotut; (no))ttmaton
tt«tawi)9«, ^rradtawaifnnd; faire ses
d-s, ta^ba ri))iaa; être à la d. de
qn, olla altid ifnta t^alh^elemaan.
Dévoué, ée, adj. omtMettn 1. (n^^U
tett^ îtttlle; Iuo))nmaton, (arra^, vA^
foQtnen.
Dévouement, m. u^foQtfnnér i^9ta-
n)^))d, l^arraétamatfnu^, Ino^nmatto*
muu«; atttitfi antamnd (ifanmaan ).
n. e. ebe9ta).
Dévouer, r. a. (à) omi^taa, pW^*
taa, n^rata. — Se d., r. r.'fpowr)
pr^ffim^, n^rata itfenfa ifun ebe^ta,
pamta itfenfa amiitfl.
Dévoyer, v. a. eff^ttaa, wieba ^ar^'
tetHe; tartoetta watfa, tnottaa ttatfitrt.
— ' Se d., V. r. ioutua oifealta ttttta
po\9.
Dextérité, /. na»)^ar^9«, !etter^^«,
Dextre, / oifea Vk% oitea ))nott.
Dextrement, adv. naf)))aTa<ti, lette^^
ra«ti.
Dextribord, t Stirbord.
Dey, m. bei (2:ttnt«Hn ^allitfiia).
Dia, int. mafemmatte (aiajan ^nto*
bewofeffenfa).
Diabète, m. (laat) liioUtnen fnfnt
muobattaminen.
Diable, m. ^int, §tiji, ))a4a ^enfl,
ptxttU; on pauvre d., f9l)^a rauRa;
un bon d., fa^^tfa, ^^matnontohutt
toïïo. — int no Dttfl!
Diable, m. tt^nnfaa^ntin, to^tarl;
munTorin fUfirattaat; nanftnrt; ^^rra.
Diablement, adv. (nmllifcott, f^»
^nlfen lajttta.
Diablerie, /. ^intn ilme, ptthUm
n>eb9e; noitnné, Mel^one.
Diablewe, /. i(M afta.
Diableeotl tfii. io)>aI no (Hlfifai
Dîab
937
Dm
MêMMo^ «. ftm jNw; )M|aii'
iOkmn fofara; focerihi mtctài fl^efo*
lottfaRo.
IHftboliq«e, adj H^nttinat; t)Ien
Diaboliquement, adv, ^trullifedti.
Diabnee,/ tti&ttt^aawû.
Diaehvlon, m. neetelaodtan.
DiMoae, m. ttmfittfQ'rûra^))t.
DiaMBal, aie, adj. biaronm*.
Diaconat m. biafonintoirta; apw
lat«^<mtti toirfo; feuraluiiiian t)aln)elt>
îan iDirta.
DiaooBesse, /. bialoniefa.
DiaooBie, / toaitoat^', fatra<6noxte
(tafimmu fxï^tïtùm); m\ïoax9^oxtt;
ttàê ftrffo 9ïoinadfa.
Diaconstiqne, /. t>ppx ttttneti taio^«
bntfeita.
Diacre, m. bioTont, apulai9))op)K.
Diadelplie, adj. (ta«w.) biabel^^ia,
falftfmttatnm.
Diadelphie, /. (ta^to.) falfifuntai"
famé.
Diadème, m. btabcmt, tunintûatti*
tim otfari^ar (hito.) hinintaaUinen
fntntm, moieeteeti.
Dii^oee,/. (fttaf.) taubin oireiben
tathiKtiicii, btagnoft.
Diagnostic, m. ot>|)i tautien oireiéta,
Moanodtifo.
DiagnoBtiqne, oc!;, taubin luontoa
tattitoa 1. tlmoifema; biagnoctitti'
nen; signes d-s, otrcet, iotla taubin
tuButoa feltDtmmtn ilmatfetoat.
Diagonal, aie, adl ^altaifetoa, bat*
ftleiRaama, btogonalmen; ligne d-e,
Diagonale, ^auaiflia, biogonali.
Diaire, adj, pHitotiinm, iofa ettttt 1.
ftftAA atnoa9tanfa ))^ben t)atn>ftn.
Dialecte, m. lielimurre.
Dialecticien, m. biateftifon ot>ettaio.
Dialectiqne, / bioUftifa, logifa,
Dialectiqnement, adv, biaTtfttÏÏiftdti,
fogtton mulaifeett.
Dialogiqne, adj. tedhtdtelun muo'
bo9fa tfUett^.
Dûilogiaer, v. a. eflttttd tecfuetelun
L !a^ent>u4een muobocfa.
Dialogieme, m. teito efltttttt feehtd*
tclun 1. la^benpu^een muobotfa.
DialMiate, m. Iaitffii|utlïiiliaw le^-
bm^ttbctoe» tirjottaio.
Dialogne, m. tondfabuâe, fa[iben|>it6e.
Dialogner, v. n. teecuetdlar l»an«
noita; ejittjitt (afft tabi u(eaDH>i Ibenti
teetenattu (aa^telekoaffi.
Dialoi^ear, m. (umn^) toinen fa^
ben^ubttiidta.
Dialtiiée,/. aIte»kooibe.
Diamant, m. timanttt.
Diamantaire, m. timantin^toic; tt*
manttitaut>)»iae.
Diamanter, v. a, timanteiUa t»a^
rudtoa 1. toridtaa; timantit^ mituttaa.
Diamétral, aie, adj. (ii^imittaincii,
^Ififuorainen, biametraU.
Diamètre, m. feefietttitt, Itt^mitta,
biametert.
Diamonun (am = oom), m. fi(N
tiâtdmarian fiira^))t.
Diandrie,/ taffl^teieten !aetDtIuo&
ta, bianbrta.
Diane. /. 2)tano, mrtffidt^ffen in*
molatar womalaiftlîa; aamunini|»)iu,
^er&tt)9rum^^tt.
Diantre, m. ^iifl, ^iru.
Diapalme, m. patmutootbe*
Diapasme, m. ^^m&^ojutnen kooibe.
Diapason, m. ttanen to^i fotttoto*
neen fttn)el«a(a; ftoellin.
Diapédèse,/. totttn tunfeminen ^uo*
forten llip'\t\t.
Diaphane, adj, I&t>^^i^^^o^^r ^^'
latta.
Diaphanéité, /. htulaftuuc, futtlta*
n)uu9.
Diaphorèse, Diapbose, /. I^i'eetttmi'
nen, (t'e«tt^e, (ifi.
Diaphorétique, adj, ^i'ottakoalnen,
^i'octatootnen.
Diapliragmatiqne, adj. f^bttnCot'
toon«.
Diaphragme, m. f^bttntaimo, loiUi-
falmo.
Diapré, ée, adj. monttottrinen, fir«
ia»a.
Diaprer, v, a. te^bd ftriattafft
Diapmn, m. (unmuieta feitetti) toat"
faa purfaawa aine.
Diapmre, /. firiatound.
Diapyétiqne, adj. mfirlimt^ta lou*
buttama.-
Diarohie,/. la^bm^ttituc
Diar
338
Diff
Diirkéé,/ mtfitn, ri^ntli. aflttaistt.
Diarfhrose, / «feaSc ptàn tttftnt^*
lott niUMt
IKastase, /. ntulol^btif, m^ria^bi^é.
Diastole, /. ft^bttmcii tmtn^t^vxi^»
litReet.
DiatoniqiLe, adj, (foit.) biotoninen.
Diatribe, /. iamta 1. takma 1. ft»f«
fninen orioo9teltttirjotud; l^eriaatDalir«
Dieadt^ f. (toan^.) itioeftte (ttonne.
Dleastère, m. tuornarifimto, !t(Ia«
Iimta.
Didurtome (ch = f), adj, Meleffi
titttiitott rtnii^ta]; (faeio.) ^affatetn.
DichotOBue, (en = f), /. puolelfi
ntthyminni (fuuii); ))uon(uit.
Dielinie. adj. (ta^w.) fatfifo)>mnni.
Dieotyledone, a^, ja /. taffifirRat*
nen; falfifirRatnen ta^mi.
Diotame, m. tt(k9 to9toi fciietamfiiM
Dietamen (en = een), m. (»axil^.)
fc^otne, ^flt)t^4; le d. de la consci-
ence, omantnnnon te^otné 1. ttttni.
Dictateur, «i. biftatori, ^Ifintoaltia».
Dictatorial, aie, adj. biftatoriOt'
nen, ^tfmmalttae.
Dietatore, /. biftatOTtnioirta; tyffin*
ttiaUa.
Dictée, /. ebcfltt'faneleminen, (trio*
tcttowûffi faneteminen.
Dicter, V, a, ebetttt»fanella; fiviotet*
tûtDorflfaneHo; mt^, mttttrtttd, fttâtttS.
Diction, / Ianfeta|)a, tir|otneta)»a.
Dictionnaire, m. fanaftrja.
Dicton, m. fana tal^t |pnl^een))arf!,
iofa on fanan(a«tntfi mnuttnnnt; ptcto-
^u&e, lom))))afana.
Dictiun (om = oom), m. tnomioo
Didactique, adj, bibaltilltnen, optt»
tatoa, neumoioa. — /. o)>ctnettebe.
Didactiqnement, adv. obettamai*
feett.
Didean, m. (terton^erffo.
Didyme, adj, paxittaïnta, i^arittain
otoa.
Didyname, adj. (taeto.) taffittiaUat'
fet, biot^namia.
Dièdre, adj, angle d., tafa^intaU
nen fafma.
Diérèee, /. ((aais.) Inoanottomafti
tt^tcenfooioaneibcn nismiin«o(icn cril^
lenftt fetflaoniinen; fa(fi»ftttntftniftif(n
iafaominen la^teen tanm^nn.
Dièse, Diesis, m, riett, forotnfmerffi
nnotin ebcOfd; forotnemerfiStt mcdlttl^
nuotti.
Diéser, r. a. patina forotnCmerlH
nnotin ebeQe.
Diète, /. rotointojttrieettoc, elinto^
((ttttfftrilttt mttttrttttti), nttRttpaTannttO;
»aUto))ftiioat.
Diététique, adj. bietetidinen, tcc^
n^e^C'Opin mufainen; tenoe^C^o^itlincn;
— /. tetwe^f'omii.
Diétîne, / mttlûailaifft ttoltio^t^
mttt ($no(a6fa).
Dieu, m. Snmala; entre D. et soi,
falaifunbeefa.
Dieudonné, m. 3nmalan fnoma (xi€*
tintdnimt).
DifliMoant, nte, a^\ >ataan l^nn*
toon faattawa, ^lip^x\mà, funntatt
lonffaattia.
DilTamateur, m. fnnnian^tt))aiflitt,
^toSiet^rrten (etoittaitt.
Diffiunation,/. pa^an ^nutoon foat*
tamtnen; tunntan l^fi))tttfeniinen.
Diffiunatoire, adj. t. Diffamant
DilTamer, v. a, faattaa patron §nn«
toon, bttmftiettt funnia, ^eriata.
DilTerenunent, adv. erilaiida, eri«
tatoalla.
DilTérenee, /. erotne, erinlaUaifnnS,
erottama omtnaifnnCr wttli.
DilTéreneier, p. a. etottaa 1. nttta»
rfitd erottawaifet omtnaifunbet.
DilTérend, Différent, m. riita, riita*
inttu: riitara^ (fon^))aa ^teroeefa).
Différent nte, adj. ertntaltoinen,
eroan>ainen; lotlenlatnen.
Différentiel, elle, adj. calcul d.,
bifferenttalt'laetu, tobenkDat^a>Ia9fn.
Différentier, v. a. btffercntietata.
Différer, v. a. I^Ittttt 1. ittttttd totetai«
felfl — 0. n. toïiprfii, wiikD^telltt; (dé)
oKa erinfoltainen, erottno, erotaj ode
ertmielinen. — Se d., p. r. ipittoSe*
t^fi, nt^b^^t^tt; tnHa totctatfeffi l^*
tàïm.
Difficile, adj. »oifea, tnfela, ^«
!ala, »aitt)a(otnen, (him.) ttrttt, firted;
faire le d., te^btt cCtcttft, mihuffia,
olla nnrjo, t^Ip.
Diff
389
DOi
IMflleflemmt» aâv. wailMH j. n. e.
INffieiilté, /. loaiftaé, ^nfalmtf,
tufalim^; toQttoafoifmt^, toaitoa; e^te,
koMtitd, riita, etipnraifuit^.
Diffienlter, 9. a. wotfeuttaai tt)d«
ISdtiitttttt.
Diffienltaenx, evse, adj. iiitriainie«
Itnen, tva^ta^antatnett, loaMa^axoiitcn.
Difforme, adj. fumaton, rutna, ru«
jlodtmtitt.
Diffonner, v. a. mnuttaa toifen
mitotoifctfi; nttnentûo, ftttoattomat{i
Diffoimité,/. fnmattomnit^, mniuu^.
Diffiraetion, /. maloftttetben taittn^
minen.
HifliB, use, adj. laaiafanatiten, mo*
nifenotnen, monimutfaiiten.
jMfltasèment, <u2v. laaiafonatfetfti.
Difftarion, /. lemittminen (toetelien
dncibcn); monifonaifnntf, monttntittoi«
Digame, f. Bigame.
Diiérer, p. a. fulattaa (ruo!a«ai'
ncita); t^bdtin miettift, tuurnato, HL'pxx*
fotta; ISr^fl, pittttt ^t^iottniiiiftt. — v, n,
fntota.
DigMte, m. t>anbelttt, Tomalûtnen
ofetiiftofoii«.
IHgesteiir, Digestoire, m. Tetnialli«
nen féittofone.
Digestif, ive, ad}, ruotaa fulottama,
^tooia l^autoioa. — b, Tuofaa ftilot*
toioa 1. l^aaiDoia tantoioa (ftttfe.
DigeetioB, /. nto^an fulatn^; ^au*
tomkien; (Tcm.) nnttaminen.
Digital, aie, adj, fonnen*, formi*.
Digitale, / (fadto.) ertts fo^toi {di-
gUaliiJ,
Digité, ée, a^, (taêto,) formeit muo*
totnen; toaxpaïta want9tettit [itnetttt*
MiÇetS etaimidtfil.
Digitigrade, adj. toaxpaïtia aftntoa
[Itnettttioaifi^tS].
Digae, adj. (dé) anfaitfen)a, ma^
boOtnen; artoola^, onoottinen, anflot«
HneiL
Dicnemeat, adtf. arn>offaaftt, ax*
tooUtjt^ti
DiiDiifler, r. a. tna^boQifeffl, attfait«
feioa^le^ba.
Dignitaire, m. aTioo)»aif<m ^ItiiOr
fotfca totrfamtee.
Dignité/, omo, omoStfimé; artoo^
(laiRa, tnumanfHa; ((aft) amoferta.
DigOB, m. (tatio.) toiirtfalfo.
Digreasion, /. pûïftnrninm, pitïfta^
mne.
Digne, /. i^ato, toe, futfu; (fnio.)
eete.
Digaer, v, a. rafentaa fulfn, toc;
famtuetaa.
Diffyne, adj. ((adto.) fatft'eminoL
Dilaeératloii, /. reptmtnen.
DHaeérer, v. a. rej^ttt, ^aotato.
Dilapidatenr, triée, aé^. ia 9. ti^
faatoo, tn^Iari.
DOapidatiOB, /. ta^Ioomincn, tn^
lane.
Dilapider, v. a. tn^tato, ^ufato.
Dilatabilité, /. toentytotttf^^e, toaie^
netoaifuuo.
Dilatable, aé^. loentowa, (aaieneioo.
Dflatatenr, m. t Dilatatoire.
Dilatation, / laaietttaminm, totat^U
tStntnm.
Dilatatoire, m. ertte ^aawnrm afe,
jotta tttn^tetttttn.
Dilater, v. a. laaiattao, toeni^ttatt.
— Se d.. 9. r. (aajentua, mcn^tt.
Dilatoire, acK. (lofit.) t^ttfit^etd 1.
toiiw^t^^ta watntttaioa.
Dilatoirement, adv. tpittoi^ttaen,
toi^taifefft ttiUttn.
Dilayer, v. a. (tDon^.) toiiœ^tttttt,
(^ftfttt toiOtaifelfL
Dileetion,/. (ri^tiUtnett ralloue^ to-
tre d., arn)ommit^e, iolla paam ni*
mittaa frnunattuia ^ttldita.
Dilemme, m. btlemma, epajo^tane;
pulûf a^binfo.
Dilettante, m. ifnn toiteen f^vcaê*
toja.
Dilettantisme, m. tatteen l^arroStne.
Diligemment, adv. wtrcaetl, rci^M
paaétt, ^ilpea«tt; a^feroétt; t^^^ttn.
Diligcmee, /. ttire^d, no^cuO: abfe*
niiid, uutteruu^; l^uolettifune, çnoien'
)»ito; erae po^titsaunun 1. ))oeHIattoan
lait; (loftt.) loalioomiitett ; faire d.,
rtentaa; en d., fitrnnSti, rlentamaiia.
Diligent, nte, adj. wirca, reitiof,
^tl)»ca; ^uotdlincn; a^fera, nnttera,
toalpae.
Diligenter, v. a. jioubnttao, tiirn^*
DUu
840
Dire
toa. — V. n. ia Se d^ 9. r. fttruV
taa, tientSS, otta a^feva.
Dilnvieii, euie, a<2j. toeben^mifumuN
fén», ioebetM>atfisinit0'.
Dimftnolie, m. funnuntoi, t>^^iM>tti«
tott; d. gras, ))iinatDttt0tt ebeKincn fuit-
nuntot; d. de carême, ta6!iat6funniin«
toi ; d. des rameaux, |»o(tnufunituntat;
d. de quasi modo, jpttftfittifen ittlfet*
nen funnutitai.
Dîme, /. ft^mmenelfet, ti^nuti.
Dûnenaion, /. mittaifuue, a»aruu6,
(aaiuu9, mtUa; (futD.) prendre ses
d-s dans une affaire, m&ttrtttft mené»
tt^tfenfd iufttt aflan ful^tetn.
Dîmer, 0. n. tantaa fk^mmetteffet;
oUa oifeutettu tt^unntit faottttin.
Dîmerie, /. ti^unttlunta, alue, iodta
ifu tantaa fk^mmeneffet.
Dîmeiir, m. ft^mmene^tcti fantaia.
Dîmier, m. f^mmene^ten totooja.
Bminuer, v. a. Mfftntlià, ^almn*
taa. — V. n. toâ^eitt^tt.
DJbniniitii; ive, adi. tott^nttttott, f^aU
loentatoa.
Bininvtif; m. (he(.) toS^ni^efana.
DimiiLtttion, /. tott^eneminen, t^alpu
neminen; ^(potu«; }fifitoUvL taptatmu
nen ^Ii))ttildr2l.
Huûssoire, m. lettres dimittoria-
les, /. pi ijtid^an firialltnen Itipa Wj»
ttmMn papïnmvtaa totmtttomaan tot«
feefa §ttf)))afuniiaefa.
Dinanderie, /. medrtnftteoffet.
Dînandier, m. me^fintitoaloiQ; mt9»
ftitifaluien fau))^tae.
Dinatoire, adf. heure d., pliïtomx9*
innti; d^eûner d., t. D^eûner.
Dinde, m. io/. tatfhtttoht!! ; talU
fttnafaita; ({uio.) toifo, ^an^t.
Dindom m. !a(!htno; toltpana.
DiAdonnean, m. falttunaii^oifaiten.
Dindomiier, ière, s. foithinau paï*
mm; (fuw.) niûamoufla.
Dînée, /. paitoaUixten, ))&i)oamd«,
ft^anti^^aiRa (ntattotHa).
Dîner, 9. n. f^ëbtt ))(itioaai«td, at«
riotta.
Dîner, Dîné, m. ))ttin>ttmi«atria;
^ttitottaidruolo.
Dînette, /. pitui ))aitDJiaitttn.
Dînenr, m. ^âttoftKieioicrad ; fe ion*
fa )»(iK«atria ))ttiti>ttainen on; a^watti.
Dieeèeaiw, aine, adj. ^iiMMmmn';
— i, ffHïppahintQiaxnta,
Dioeècrâ, m. btt^|»afttnta.
Dioecie, / (radm.) taffilototrten ta^
tnten (uoRa.
Dioïqne, adj. (fadto.) (alfUototnen
(laewi).
Dioptre, m. biot>ten.
Dioptriqne, /. btoptrtfa. •— adj.
biof)tTtnm.
Diorama, m. biorama, taulu, jo^fa
fntoûtaau taitoaanranta tDai^teleïoodfa
kvaloSfa, ifâdnfuin f)(ittDdn eri oifotna.
Dioaenres, m. pi. btodfurit: (Sa9tor
ia $offu|; td^tiftferB ^offotfet.
Diphthongne, /. fofru&ânttttD&inai,
biftonau
DipnyUe, adj. (îam.) fatriU^tinen.
Diplomate, m. biplomatt, tûaitio»
mtee, UJalttoioiifaS.
Diplomatie,/. bi^Iomatia, tiebe »a(«
ttotben tedfindtftdta fu^tetdta ia nttbes
ebutdta; tuttliti^etatto toaittoiben le^fi*
niiifidfft ototdfa; mtnidtertiunta, toaU
tioltt^ettilild'funta.
Diplomatique, /. bi^Iomattfo, taito
fetwitttta kDan^oja ^idtortoSipa aHu*
ttrjoia 1. tobtdtu0ltrioio.
Diplomatique, adj. btplomatidtnen;
corps d., n)aItioIa^etti(&e*Iunt(u
Diplomatiste, m. bif)lomatt{an ffax*
xa9ta\a»
Diplôme, m. bi|>Iomt, olfufiria; l»e»
rudtudttria, toon^a ariattria; tvirta*
toaltuu^, oatelUfiria.
Diplopie, /. lafrtttain n&femmen,
loita filmidfd, ionla f^l^^td taiftt efl»
ueet mtftûikt tafrtttoin.
Dipode, adj. fafftialfatnen, lalfi'
ewttinen.
Dipeaa, m. crtt9 mneta h^tjf^tmt.
Diptère, adj. tat^Çiïpïuvx, — m.
fatfifitptncn ^^ontemrn.
Diptère, m. ralenttu9, io9fa on pifi^
mttentvtt 1. fitturalrnnulfet ta^ben*
^uolen.
Dire, v. a. fanoa, (aufua, pu^ua,
fertoa, faneSa; mertittt; lauIuSfa, nt'
no0fQ fertoa; (ertoa Idtf^nfft; Tanfue
(taibotttfeeti), betlamerata; ttmottaa,
felwttttttt; d. la bonne aventure, en*
ttuftaa ; cela va sans d., on ttfe^tttnf &
felioS; on dit, fanotoon, ffui^u; trou-
Dire
241
Disc
Ter à d. à qc, te^bS mut9tutuf{ia
jfm aflato too^toan, nu^betla i(tn; il
s'y trouve à dire un écu, flinfi on
-muiétuttomidto ^l§ben morfan fu^teen;
faire d., fanoa fanoneetjt, (m^b9)
foattaa jfn pu^umaan; qu'est ce a
d,, mittt [e merfttfee; l'art de bien
d., faunopu^eltaifuud'tatto; d. la mes-
se, lafea mc«fu, — Se d., v. r, nu
mtttaa ttfenfa, ))it(lil itfenftt inatïn, otLa
oleiDtnaan, fanoa olen^anfa; fanoa tt«
fettenfii; fanoa totnen totfettenfa.
Dire, m. (aufnnto, fertomud; au d.
de tout le monde, !olo maailman pu*
(een mufaan; au d. des anciens, mut'
not^ten Tuulon, artoelun mutaan ; au d.
des experts, aftantuntijain artDelun
mufaan.
IHrect, cte, adj. fuora, fuorafuun»
tatnen; »ttUt5n.
Direotement, adv. fuoradti, n^SUt'
t9mtt«a.
Direete, /. n^iilttSn tUnitti^.
Directeur, triée, t. iol^tajia, eflmte9 ;
Ttbbt»if(i, ]lefun*|ïaimcn.
Directii, ive, adj. ^adttfewa.
Direction, /. ^atttnto, jo^tolunta;
fuunta; biens en d., omaifuud, iota
«n çantu j^ol^onïfen aile.
Directoire, m. bireftorio, J^aUttud*
funta; ftr!fora(enteri.
Directorial, aie, adj, btre!torion«,
(anitndfunnan*.
Diriger, v. a. io^taa, fuunntttaa;
^aOtta, io^battaa.
Dirimant, nte, adj. taitltfedti an^io*
litttoa f)ur!aan)a.
Disant, Soi-disant, nte, adj. tt*
feSnfS i!0f in fanokna, mainttfetna, mu!a
otemo.
Discale, /. païuon toH^eneminen.
Discant, m. bt^fanti.
Disceptation, /. ttriaUinen 1. fuut«
Itnen tniiittel^.
Discernement, m. erottaminen; cil^,
atijlltf^^d, taju.
Discerner, v. a. erottaa ; ai^tii, taiuta.
Disciple, m. o))))ila0, opetu^Iapfi,
o^HIatnen, foululatnen; lal^folatnen.
Discijplinable, adj. o))f)ttt)ainen, ^^^
»fi«op))tnfn.
Disciplinaire, adj. turta (odfekoa,
fuTtnf)ibon'.
Discipline, f. o^etu9, (adn^atnd;
turt, !urin))ito, htntu^i ranfaidtud;
fâSntb, afetu9; ruodfa.
Discipliner, v. a. pMh furi^fa, to«
tuuttaa furitUr htntoon; furtttaa. —
Se d., V. T. tottua luritn, funtoon.
Discompte, f. Escompte.
Discontinnation, /. fedlel)ttamtnen,
feifa^taminen.
Discontinner, v. a. fe9!e^tta&, fet'
fabtaa.
Disconvenable, adj. fopimaton, faa-
b^tBn.
Disconvenance, /. foptmattomuud ;
epafo))u; et>afo^ta.
Disconvenir, v. n. olla ertmielinen,
eri mielt^fa; (de) (ieftaa, etuata. - Se
d., V. r. ot(a fedienanfa rtitaifet; (de)
otta totnen toifeSenfa Mpaamattomat.
Discord, m. (man^.) cri|mraifuu«.
— adj. m. epafomtttinen.
Discordamment, adv. e^afointutfe^tt.
Discordance, /. cpafointu; (luh).)
ertpuratfuu^.
Discordant, nte, a^. et)af ointuma ;
koaartn faneHett^, pal^a^aaninen; fo<*
)>tmaton.
Discorde, /. ert))uraifuud, riita.
Discorder, v. n. olla t^^teen fotntu*
matto.
Disconrenr, ense, s. jaartttenja, (Or"
piitteltia; fananfa f^Sia.
Discourir, v. n. iutettaf pubtSia.
Discours, m. pu^e, fan^fa^^uçe, ^aa«'
têtu, ))altna; efitelma, tut!tmu9.
Discourtois, oise, adj. (nian^.) epa«
foMeltad.
Discourtoisie, /. (tuan^.) tp^off"
teliaifund.
Discrédit, m. e))aiuottamud.
Discrédité, ée, adj, epaïuottamu!^
feen joutunut; luottamu^ta fabottanut.
Discréditer, v. a. faattaa epaïuot*
tamulfeen.
Discret, été. adj. armeletoainen,
mtetttn)a, luarotoa, 'dl^Uê, tavffa; toaiti*
oletDa, waiteUad,]|tIiatntn; (laaf.) pe-
tite vérole d-e, ertSanfa oletoat ro**
!onn^))))^iat, jiotia ettoat ote ^l^teen^
iuodfeet, ^tjtuan'Iaatutnen rolfo.
Discrètement, ado. artoetetuat^e^ti
1. n. e.
Discrétion, /. artoelewatfuud, mtetti'*
16
Disc
24a
Disp
ttdlf^4«, tarUnuS, faittatoaifutt^; toai*
teUat|uu4; mielttoatto; âge de d., tft^ft
ils, jiirïetp^^bett iftt; se remettre a
la d. de qn, luottoa jfun jlirTekv^^teett,
ttl^^n; se mettre à la d. de qn, an**
tautua ilun mieltœaUaan, ilun IS^tet*
ttt»df{i. — - À d., adv, mtelen muTaon;
les soldats vivent à d., Jotamte^et
eIfttDttt omatoaltoife^ti, mleienfil mu«
toan; se rendre à d., antautua e^bot"
tomadti ifun armot^in.
DiscrétioniLaire, adj, pouvoir d.,
tnomion tautta maltuutettu.
DisoQlpation, /. fk)^t5rfedttt pu^bid*
tamtnen 1. wapauttaminen.
Disonlper, v.a. f^^tëffe^td ))U^bidtaa
1. wapauttao. — Se d., v. r. |)u^bU'
taa itfenfa f^k^tSffedta.
Discursif, ive, adJ. faculté d-e,
tijtt) jo^belmten ttlemtfeen.
Discnssif, ive, adj. (Idttl.) ^autott^a.
Disenssion, / tarffa tutltmudr "tts*
fttdtelu, roSitteli); fanafit^ta, ianifa;
latKttun r^bdtd; sans division m
d., fatllt ^^ben ja ^Ift fatffien |)U0'
U«ta.
Disonter, v, a. tar!adti tutda, ipSt*
tedd; (Qtntfe^ti riirua.
Disert, erte, adj. pu^eltad, launo*
pu^eltad.
Disette, /. punit, nSIdn^ilttt; être
dans la d. de, oKa jftn puutteedfa.
Disettenx, ease, adj. (toan^.) punU
teen^alainen, ^iibttn«alatnen.
Diseur, euse, s. faneliio, Tertoja;
un beau d., IBTpdtteiija, jlaaTitteltjla ;
d. de bonne aventure, ennudtajû,
foutDaajla; d. de nouvelles, nuttdten
, juttuien juoïfttttajia.
Disgrftee, /. tpH^uo^o, tpli»axmo;
ta^Kiturma, onnettomuud; f^tmpt^btnf
fulon punit.
Disgracié, éej adj. e))ilfuo|Ioon iou«
tiinut; (futo.) Ttttvaton, runta.
Disgracier, v. a. (uotDUttaa 1. liel'
iWk fuoftonfa ifnlia.
Di^raciensement, adv. fulotto*
madtt; toadtenmieltftdti.
Disgracieux, euse, adj. fuloa, ^em»
|)e^ttt puuttutoa; tnaMenmielinen.
Disgrégation, /. furtoontitten ; koa^
lofatelben l^aioamtnen; (iiitfiidt^d, ^ei'
ia^tii^.
Disgréger, v. a. fitrwoa, ^icnoutoa;
Siajiottaa woîonf&tect; d. la vue, ff&u
Stdttt. ^eiiadtao.
Disuarmouie, /. ep&fotntu.
Difijjoindre, v. a. erottaa, erittdS. —
Se d., V. r. irtaantua, crittt totnm
toifedta.
Disjouctif, ive, adj. erottoioa; (tte»
(ioto.^ crtttfimfiinen, bidiunfttoi.
Dislooatioii, /. niuh^bu^, tt^rifi^»
b^d; fotamietten |Iiotu4.
Disloquer, v. a. niufol^taa, n^ritt^
tfitt; faattaa foneen ert ofat ^aitoilton*
fû, e^ajariefit^lfccn. — Se d^ v. n
ntu!a^tita, n^ri&^ti^tt.
Dispacbe, /. tapa^tuneett meritua-
l^ingon artpio'tadhx 1. (oxtDaudIadfu.
Dispacheur, m. merttoaBingon ar*
toiomted 1. arwaaia; meriioaçingon for*
tDûtt^Iadïutt tefija.
Disparade, /. (ai^tuminen, fatomi*
nen.
Disparaître, v. ». latoa, (abota, ^
nU&, ^ai^tua.
Disparate, adj. erUaatuinen, ttU
(uontotnen, rtdtinttatnen; — /. cri»
luontotfuud, iSriedti)!fen puute, tuonte»
tDUUben puute; faire d., iijrlftdti p\9*
tttd toife^ta eriSenftt; moments d-s,
mielen^atral^tumifct.
Disparité, / erilaifuttd, ertn(altai«
fuud.
Disparition, Disparution, /. fato«
mtnen, ^ai^tuminot.
Disparoître, f. Disparaître.
Dispendieux, euse, adj. fuurimal'
futnen, maffatoatnen.
Dispensaire, m. nentDO Itt&Reiben
molmtdtamifedta; apteelarifiria; toat*
wat^-apteefi.
DispensateuTj triée, t. ialaiUia.
Dispensatif, ive, adj. iofaiCema.
Dispensation, /. jaCaileminett
Dispense, /. ioa))autudr fitlpotn9,
(uwon'anto botReemifeen fâftiinSidta; d.
d'âge, mtjonnett^ fiotReud mftttrttl^N
fidttt tittn fu^teen; d. d'épouser une
Sarente, natmi9(upQ fufutatfitte; d.
es degrés, tDa|>autud atabemtalli^ten
arwojen ffi^mtfe^ttt.
Diqienser, v. a. toapauiiaa; fmtba
I fitlpotu9 1. p9itïtu9 fiiftntttien \uhttm;
; jatûeflû; toalmistaa CftttReittt. — Se d..
Disp
243
Diss
V, r. (de) mu idtmUm, ^etttHtt te-
feoifitta, ^tt&tt itfenftt tDat)QUtethma
i«tfm te!tmife9t8.
Disperme, adj. (fo9n).) falfifinne''
nineii.
Disperser, v. a. {^(weHSf liputeKa,
^aioteua, (etoiteSli, jalaello.
Dispersion, /. ^aiottelemitieii, tmxU
telemincn.
Disponibilité, /. efinecn oleminen fit*
ntt tiia9fa etttt ftttt Motbaon n)a))oa0tt
Ift^tttta; officier en d., palroelulfe^ta
loa^autettn, mutta tar^een tulledfa taad
totnoon a^tumoon toeltootettu tt))ftert.
Disponible, adj. fa^tetttttDiiffi aItU,
jonfa fandfo fo|)ii mielenfd mulaan
meneteUd.
Dispos, <idi. m. lotffelS, rti))a9, nijad.
Dis]^sé, ee, adj. ^aluttmen, ^alua*
ma, taipnxoa, îfentad, fitta9.
Disposer, v. a. ittrie^tH», fatitSd;
fft^tettaioiirfi af ettaa; malmtétaa, pxtU
bvolta. — V. n. r<2e; J^aQtto 1. ïoaUita
jfun ^Utfe, filKtdtt, miidr&tli i^tîin;
mMbtt t)Ot0; (futo.) Dieu a disposé
de lai, 3umala on fntfunnt ^dnet poié.
— Se d., V. r. (à) tt)ûïmi«toibû iïefin,
(anitiû.
Dispositif, ive, adj. ipalmtdtaroai*
nen, ebelltnen. — m. f)ddti$Ifen, afetul*
fcn ofa, io«fa itfe fddtdmifet lO^tljtodt.
Disposition, / ittriedtttminen, (ait-
tamtnen, laiton, fomeunttaminen; ftttt«
tftmtncn, mm; oileus ntddtdttt 1. j(itt«
tad 1. a{cttûa; fddntd, afetn«; taipU'
inu9, totett^m^d, ^alu, ntieit; !))fl),
Inomtonlo^ia; tila» laatn (terkoe^ben);
mieli'ala, miclenlaatu (mutta foç^
taon); aifomud, (ante; d-s entre vifs,
fedfindinen testament! ; cela est à
ma (en ma) d., fe on minun fd^tettd*
mdffi annettttr mtnnn fdt^tettdiodnd;
être en d., en la d. de, otta atfo»
mnffe^fa, ^nffeeSfa; être en bonne,
manvaise d., oUa ^^œddfd, l^uouodfa
tcttoe^bedfd; avoir bonne d. pour qc,
otta œarnetcttnna ^^uiilld luonnono
la^ioilla i^lin.
Disproportion,/, e^dfn^ta; erintat*
taifnns.
Disproportionné, ée, adj. e|>dfn^>'
tcrhien, fu^baton.
Disproportionner, v. a. faottaa epd^
fufitaifttrtr fu^battomalfi.
Dispntable, adj. ntban'alatnen, rit*
tûinen.
I Dispntailler, v. n. janata, ianfata.
Dispntaillerie, /. jonaudf iuf!o,
ianna.
Dispnte,/. mdittcl^, fanariita; tndt«
m.
Dispnter, v. n. riibefid, ftidteffd,
iulata; tDdtttdd, roditeffd; d. de, ftl«
ttotella idtftn, olla »ertoinen. — - v. a.
tel^bd rtiban'alatfefft, fittootetta, !oet«
taa faatouttaa emien muito; il lui
disputa le prix, ^dn ftlMotteH ^dnm
fanSfanfa f)a(finno0ta; le d. à qn,
ttetdd kpertojo ifulle: Thèbe le pou-
vait d., avec les plus belles villes.
— Se d. V. r. fesfendnfd fttdteUd 1. Itl'
ïoottUa.
Dispntenr, m. ja adj. ritteltid,
toro^ammad; rtttatfa.
Disque, m. fieflo, ioto muinoifet l^eit*
tttodt ttltDotu^Idftefd, bi0lo; taitpaan^
tafpaltm ndft^wdinen tel^rd; (fa^kp.)
leçrd, tafû.
Disqnisition, /. tieteettinen tutftmu9,
pp^tnut efitelmd.
Disseotenr, 1 Dissé^uenr.
Dissection, /. mnmtin leiffand.
Dissemblable, adj. erinloUotnen, ttu
ndidinm.
Dissemblablement, adv. erinfattai'
fedti, ertndfôtftôti.
Dissemblance, /. erinfaltatfuu^i crû'
ndldlf^^s.
Dissémination, /. f^I»dmtnen.
Disséminer, v. a. f^Itodd, (aiotetta,
letottead.
Dissension, /. m))uratf uud, e|>df o))n,
rtita.
Dissentiment, m. crimieUfiii^e.
Disséquer, v. a. (eifata (runmi^),
leiRaamatta tut!ta orgamOifen run^
miin fifdrafennud.
Disséqueur, m. mnmtin (eiffoaia,
anatomt^, ^rofeltori.
Dissertatenr, m. opptnetben efttelo
mien teltjd.
Dissertatif, ive, àdj. oppïntta efU
telmdn luontoinen.
Dissertation, /. o))pinnt efitelmd.
Diss
244
Dist
Disserter, v. n. eflteHll 1. felmitditt
Dissidenoe, /. Iuo))umud, (uo^umi*
nett, ertaneminen.
Dissident, nte, adj. uStoit(a(foIai<
nen, ns!onIa^toon hiututoa. ~ m. bis«
flbenti, Sut^ertlat^ten [a reformeerat*
tuien nimtti^d $uo(ae[a; btSfentert
((Sn^tanni^fa).
Dissimilaire, adj. erinfaltamm, eri*
Ittoutoinen.
Dissimilitade, /. erintattaifuuS, txï»
ntttdtf^^e.
Dissimulateur, triée, t, tee^Tenteliitt.
Dissimnlation, /. ttMtntt% teee«
Dissimulé, ée, adj. teedfmnelt^, la*
ïoala, to\tta9; lui^u; ullofuttattu.
Dissimuler, o. a. ptiMUi, falata, o0a
nftA^totin f)da9tttmattâ. — v. n. tee««
fenneKtt.
Dissipateur, triée, s, tu^tari, tul^«
laaja.
Dissipation,/. ttt^Iaaminen, (Stoit*
tlimtnen, ^ultaamtnen; l^utoitlt; ^u«
wittelemtnen.
Dissiper, v. a. tn^Iotûr l^fimitt&tt,
^nfata; ^umiteQa. — Se du, v. r. f^u*
toxttUa ttfenftt, ^utvttuffitta Êat^but*
toa; ^aibtua, ^ajota ; dissipé, 6e,par<.
ia a(l;. qaiamteltnen; ^utDttutfiin tai*
putoa 1. ^eta9.
Dissociable,. a<i^\ e|)tt[euratttnen, feu»
roja fammoioa.
Dissolu, ue, adj. xx9ta9, ^nria.
Dissoluble, adj. (fem.) (iufeneioa,
Dissolument, adv. iretaa^ti.
Dissolutif, ive, adj. (inottatoo.
Dissolution, /. Ituottaminen, erotta*'
mintn; trdtatfuue.
Dissolyant, nte, a4;. Uuottaioa, pnv*
taatoa. * m. (tnotue*, ^urlaue^aine.
Dissonance, /. e|)ttfotntit.
Dissonant, nte, adj. epttfointutDa.
Dissoner, v. a. e|)afotntutDaUa (uu*
IttOr paf^alta fuulua.
Dissoudre, v. a. lïuota, fulattaa;
^aibttttaa; ^nrataf (aiottao, funtota. —
Se d., V. r. pvxlautnay (aiota.
Dissuader, 9. a. (de) tïtim, eet&a,
fe^ottaa (uo^umaan.
Dissuasion, / fteitttminen, le^etud
In^pumaan.
Dissyllabe, Dissyllabique, adj. toi*
tltatoutnen.
Dissyllabe, m. faffitatDuinen fana.
Distance, /. loaiimatto, kottlt, (omo,
etSif^^d; (tuto.) erotu^, ertnlaltaifuud;
tenir à d., pitU etftiftybbeeffir litette
toiidetlimttttii; de d. en d., miittramat«
bien m9^iSi, fitm mm.
Distant, nte, adj. fautaintn, etftinen.
Distendre, 9. a. ^ingottoa utod, ptd*
lietaa ulo0.
Distension, /. ptngotud 1. (etottt&mt«
nen u(odto&tn.
Distillateur (111 = iOr m. ttdtaoia,
btdtillatort.
Distillation, /. tielau^r ttdlaami«
nen; tUIaama.
Distillatoire, adj. tielauffeen luuîu*
tta, ttdlau9«.
Distiller, v. a. ti9(ata; kouobattaa.
— V. n. wuotaa, ttpa^belîa.
Distillerie,/ ttdtaudtattoe.
Distinct, cie, adj. erotettu; felm&,
\tXM, t^^dtin eroatoa.
Distinctement, adv. fettod^ti.
Distînotif, ive, adj. erottawo, mtxt*
tiiod.
Distinction, /. erottamtnen, etiffen
fd merlitfemtnen 1. (uetteleminen; ero
tu0, todli; (unntan*met!ft, (unntan
ofotud, (unniottud; oimaf untoifuue ;
felioit^^, feltt^e: de d., oiwaluntoi-
nen, u^inen; la place de d., hin»
nia'ietuln, toU«ietuin.
Distingue, ée, part, ia adj. erotettu;
matnio, merfidinen, oiwauinen, at*
Mottinen, l^I^dinen.
Distinguer, v. a, erottaa; (de, d'à*
vee) ^uomata erotue, erottaa: d. Ta-
mi d'avec le flatteur; te^bd mainîofjp,
^omatntfi. — Se d., v. t. (par, «n-
tre) te^bd itfenfd ^nomatufrt, olïa iet<
fin merfiQtnen 1. mainio.
Distique, m. btSttto, ^arie»drf)).
Distorsion,/ mddnt^minen.
Distraction,/ lol^fominen (maan);
(lot) totfeen oifenteen IijRdomtnen;
çoiamielif^^d; mtelen ttitrfidt^e, (n*
tt)itte(eminen, ^ntot.
Distraire, v. a. erottoa 1. toetdd
poie; (diritd, eetdd; te^bd baiamieK'
(effl — Se d., 9. r. ^ukviteaa, btttot«
tuffina tt)irtt0tdt)t^d.
Dist
245
Divî
IHstrait, te, odj. fiaiamielitien, %oU
faainatoii, c))tt]^uomiouinen.
Distribuer, v. a. jafacQo, tafata,
ûfitdla; (fotam.) fiioteno; jttriedtdii.
Difltribvtenr, triée, s. lalaittîa, otlt>
tajla.
Difltribntif, ive, adj, iafatletoa; erot*
teletDQ.
Distribution, /. jafo, jalaaminen,
oflttaminm, ittrie^tSminen, ja'otud.
District, m, ûlue, hintû, It^lhfunta;
cela n'est pas de mon d., et \t tnvdn
mitiun tuomiofnntaan.
Dit, 1». (oufunto, laufe, mietelmtt,
faiiûn))arfi; il a son d. et son redit,
^fin ton^nu ri^arittoife^ti, t>erii9tt&tt
fananfo.
Dit, te, part, iû adj. fanottu, (au«
fittht, pttatett^; motnittu.
Dithéisme, m. ud!onto, jofa ftt^t^i
vXù9 fa^be^to aTfut>entdtec«to.
Dithyrambe, m. bit^rambi, iimod«
titnnt luomalaulu.
Dithyrambique, adj, btt^rambinen.
Dite, Ditto, adv. famoin, bitto.
Ditome, adj. taffijaloinm.
Ditou, m. fa!jlftttDe(etnen interwalli.
Diurétique, adj. ht«ta ))afottatDa.
Diurual, m. tatoltlainen ruloudfirja.
Diurne, adj. ioIa))ttttDtttnen; pdikottn
otnoû 1. TedtdiDtt.
Divagation, /. ainee^ta ))oiff eemtnetu
Divaguer, v. n. ))oi!eto aineHtanfa,
^ar^atua.
Divan, m. tnrfftiaifen fnftattin »q('
tionenkoodto; \ofycoa.
Dive, adj. (wan^.) !. Divin.
Divergence, /. atiiooien 1. fSteiben
^ajoominen 1. criïïenftt meneminen;
mielten ja aiatulflen erinfaltaifuud 1.
eroamatfuu9.
Divergent, nte, adj. ^ajocipa, eri
fnnnniSe menemS.
Diverge^ v. n. fiaioutna, menitS ert
fsuttntHe; (fnw.) oua ridtiritba^fa, oSa
eroomo.
Divers, se, adj. eri, ertnSinen, (oi«
fenfainen.
Diversement, adv. erinfattaifedH,
eri tatoalla.
Diversiflable, adj. muuttntoa, mont*
teletoainen.
Diversifter, v. a. motienlatfe^ti
munttaa, te^btt montnatfeffi, koai^tele*
ttotfe^ti toimittaa, ipai^etedo, tnottaa
wai^tetoa.
Diversion, /. ))ot9foattamtnen, t>oi^
io^tamtnen, ^atl^buttomtnen; fttoitrbn
tttl9« iDt^olItfeett ^dnen tDoimotnfa yx
lomifetji to^i (nomtonfo ))ot0tamife!fl
))tt(i^airodta; faire d. au chagrin de
qn, §ai^buttaa ilun furu, tuottaa lit*
wit^^tft ifnn fnrudfa.
Diversité, /. monenfoltatfuud, erin«
(altatfuud.
Divertir, v. a. jlo^taa t>oi^, e^ttttt,
Îfttirittt; laittoma^ti anadtaa, falaa 1.
utDûttomadtt omatfenfo ottaa, lotebtt
|)ot9; l^ntoittaa, bnioata. — Se d., v,
r. (a) ^utt)ite]Ia iltittr ^uwia etfidfefitt
i9tftn.
Divertissant, nte, adj. ^u|>aifa, rat^
toifa.
Divertissement, m. oianioiete, \à*
wife, ^urattud, ratto; tandftt ja tau*
lut nd^telmttdfd 1. nd^telmdit |9erttet&;
anodtud, falaa omidtamttten 1. ^ti\%*
tDtemtnen.
Dividende, m. jaettatoa; ofuud, ofmo
lo, faama'Ofo.
Divin, ine, adj. inntalaSinen, tai*
tDaaKinen.
Divinateur, trice, «. ennu^taja, tie»
tdjd.
Divination, /. ennudtudtaito; en«
nit«tud.
Divinatoire, adj, ennu^tuS*; emtud»
tatoa: bague d., tailas lot^tutoa^a;
art d., ennu^tudtaito, tattatatto.
Divinement, adv, iumalallifedtt, tai«
tDaaSifeSti.
Diviniser, v. a. jumoloita, tel^bd iu*
malatfi.
Divinité, /. iumalattifuné, inma*
(un9.
Divis, m. par d., oftttain, eriffeen.
Divisement^ adv. (roan^.) ertffenftt.
Diviser, p. a, ialùa, iofaiKa, ofk^
tcfla, ia'ottaa, luohttaa; erottaa, te^btt
riitatjlip, erimieft|if|l. — Se d., v. r,
iafaantua; fd^btt ertt)nraifil{l, rittuan*
tua.
Diviseur, m. ialaia.
Divisibilité, /. iafaantumtfen ma^
bottifutte, ia(ann)aifuu9.
Divi
246
Dogm
DiTiflible, adj. ma^bofltnen iatao,
iatantoamm.
Division,/, iafo, iafamtnext; (o^fo,
Inoffa, oMto; iaïola^fu; fotajioulon
t\a9to, btroiflo; eri^urûtfuud, ertmteli»
[^^0; (ftriaf).) flbekotttDa.
Divisionnaire, adf, (fotam.) bitoi*
flan»; général d., bmiflon fenraait.
Divoroe, m. atoto«ero; ero touoteedta
ia afutnuffedta; ertpuraifnit^; faire
d. avec qn, ottaa eronfa itu9ta ; faire
d. avec le bon sens, antautua tailett*
moifiin l^uttutuirtin.
Divorcer, v. n. (â^avéo) erota atoio»
litto^ta. purata otDtoItitto.
Divulgation, /. letvittâminen, itmot^
tominen (^ul^nn, [a(oifuuben).
Divnlgner, v. a. Ukoittdtt (^ul^u);
tlmai^ta, iulistaa.
Divnlsion, / ((aau).) ir!ire|)tminen.
Dix, adj. f^mntenen, f^mmene^. —
f. f^mmSnen, I^mmennumero ; dix-
sept, fettfemttntotdta; dix-huit, fa^«
beifantoidta; dix-neof, ^^belfdntotdto.
Dixième, adj, f^mmenes. — m. ftuta*
mened ofa.
Dixièmement, adu, fijmmeneunelfl.
Dixme, t Dîme.*
Dizain, m. !i)mmen»Sr[toinen runo«
etma ; Ajmntenrminen rottrf^; f^xtmtn*
hiulatnen rulondnau^a; f^mmenlunta.
Dizaine, /. f^mmenfnnta; par d.,
f^mmentttdin.
Dizean, m. fu^ila^, io9fa on fttm*
menen fitomaa; f^mmenen ^eintttaaRaa.
Dizenier, Dizainier, m. f^mmenen
^Sftmie«.
Docile, adj. ^)fpé\a%, tarda ob))i«
maan, B^»tt', l^er!fâ«o)))»tnen; funuas,
norea, lerna«r nd^rtt.
Docilement, adw, o^beliaaeti î. n* e.
Docilité, /. o))peItaifttud, fuuliai*
funs, nS^r^^d.
Dooimasie, Dociaastiqne, /. foe«
tuStaito, ^oberauetaito.
Docte, ad^. o|)))inut.
Doctement, adv, oppineedti.
Doetenr, m. to^tori; o)»ettaia, VSA*
fiirt; (fu».) me«tart, tattnrt; d. en
trois lettres, aila^narri.
Doctoral, aie, adj. to^tonn-, ^erin*
o))))inut.
Doctoralemont, odv. )»etut«o|)t)i«
neestt.
Doctorerie, /. inma(uu9«ot>iu toV
tortn tti^fiaifet.
Doctoresse, /. tol^torinna; o)>))tnnt
natnen.
Doctrinaire, adj. )>a))()i 1. munffi,
fuulutoa feuraan 'IriStilIinen op))i';
boftvinttri.
Doctrinal, aie, adj. opptnut, juma*
tuuS'O^ilIinen; avis d., op))ineen tiebe*
(itnnan (aufunto.
Doctrine, /. oppi, o))pifuud; qM^
jdrjedtelmii ; d. chrétienne, er&d ^en*
geUtnen feura 9{and(anmaaS(a.
Document, m. tobistusfirjia, i^tcvi»*
tuSfiria; afiatiria.
Dodécagone, m. fttorattiitwatnen faf«
{Itotsta'fulmatnen ftttt)to.
Dodécaèdre, m. Iat>(ale, jonfa flmui*
na on !affitotdta tafa{in)utdta ia tafa^
tulmatsta wUfituImtota, faIfltoidta*fttr«
mdfPt.
Dodécandrie, /. ((as».) !atfitoiSto«
^etetsten Tuofta, bobetanbria.
Dodécatémorie, /. la^bedtotdta ofa
Dodinage, m. (eilumtnen.
Dodiner, v. n. ^eilua, ^d&t^jt —
Se d., V. r. aS^oteKa, l^emt)ua.
Dodo, «I. faire d., tuSfata, mam^
mata, maata ((a|>fm liettd).
Dodn, ne, adj. po^vi ia It^ama.
Dogaresse, /. bogtn ^uonfo.
Dogat, m. boain artoo, bogtn ^aSi«
tus-atia (SenetfTaSfa).
Doge, m. bogi, muinotnen ^aSitfiia
Senetfiasfa.
DogniAtiqne, adj. bogmatillincn, vA*
(of&dnt0inen. — m. bogmattta, ttS«
(onidrieStelmtt; ton d., o))^if&dntdmen
Su^etopa, ratfaifema ^u^etapa, }oIa et
ebli ttastustusto.
Dogmatiquement, adv. bogmatifli*
festi..
Dogmatiser, v. n. (emitttttt ^arj^a»
oti()ta; ^n§ua vatlaif ematta }a p&ttttft«
ttdttci tonialla.
Dogmatisenr, m. ^ar^«opettaja,
^ar^aan opettaja; ratfatfeœalïa ia
otiin'i^Il^eftlUi taioaSa ))n^nia.
Dogmatiste, m. ttetceflifen uSCott*
i&riestelmttn (ariottaia; bogmatilo.
Dogm
247
Domi
Dogme, m. bogma, n^onfSfintS.
Do^, Dogreoot, m. erSd ftttett'
f obiamen (ollatitttotnen tala9tu9«a(u9.
Dogae, m. boQQt, ipertfotro.
se Doguer, v. r. pusfedhffo (otnaan
taioalla).
Dogm, ine, g, toft^fiinen boggt,
tnopfl.
Doigt (gt d ttSimto ta^fa ia feurrOr
in. fonni; wartoo^; f^nft; fortnenlett)^,
tnuma; savoir sur le bout des d-s,
ottoalltfeStt, perin))ol§iht ofata 1. ttetaa,
:|i|ethi))o^iii tuntea; un d. de, tilffa,
tippa, Jfxpt.
Doigter, v. n. fttdnniJIIifedtt ofettaa
formet fotttofoneeAe; doigté, ée, adj.
formien ofettamtdta ofottatoa [nuo«
tetdtoj.
Doigter, m. fortnten«afetue (fottto*
foiteeuf).
Doigtier, m. f ormentn|)pt, formudtm.
Doite, /. longan toa^iouud.
Doitée,/. longaiind^te, longanmallt.
Dol, m. tûtoamu9f Mo9, iuoni.
Dolee, adv. (foit.) futotfe^tt.
Doléanoe, /. walitud; — d-s pi
(toan^O fSAtt^ien tvalttud'eflt^ffet ^aU
UtitlfeUe (9tan0fa9fa).
Dolemment, adv. toatittaen, furuHt*
fedtt.
Doleat, nte, adj. n)aUtettan)a, fu*
Tuflmen.
se Dolenter, v. r. looItteQa, toaife*
rotta.
Doler, 1^. a. ^d^mta.
DolimsiL, m. turffitoinett (aul^tona.
Dollar, m. amertfalainm ra^o, noin
5V| marRaa.
Doboaii, m. ^nfarin rQii^t.
Doloire, /. tDonnemeitfi, witotin.
Dom, Don, m. ^rta (e9)>anialQinen
«rwontmit^e).
Domame, m. maottdtd, maa^otnai'
fims, fartano; n>a(ttotiIu9; »a(ttott«
tnsten ^allitu^; koaUaj cela n'est pas
de mon d., d fe o(e mtnun toaHa^font,
tel^tfttofini, afiani.
Domanial, aie, adj. n)aIttotiTueten«.
Domaniatiser, v. a. loaltiotifnffltn
^l^bistftd.
Domaaialité,/. toaltiottluffen (uonto.
Domanier, m. lottltiotilnffen ^ottaio.
Dôme, m. Iiq)ttlatto, fit))ttfattoinm
tomi, bonti; tuomioftrffo; l^ottu (tis«
lauS'a^tiadfa).
Domerie, /. abBotifuoStart, abboti'
funta.
Domestieité, /. parfotttstila; païtoU
(ifet, t>ûln)erudipait ; M^if^tjd.
Domestique, adj. lotomen, fobin«
ontainen, foto*; loto^erainen, (otomaU
ttcn; îef^tctt^r fotifef^.
Domestique, m. ja / ))aItDeIiio,
trenïi, ^ith. — m. palïottu^toïïti, paU
foUifet, foton^aft; roa<>a{iat.
Domestiquement, adv. pattoUtfen ta«
toûlla; fototftôtt, tnttatoadti.
Domestiquer, v. a. tef^ttaa, totnt*
taa loti'Olotl^in, tuUa fobtffoafji.
Domicile, m. afunto, afuntud, loti;
à d., ïotona, ^uoneedfanfa.
Domiciliaire, adj. visite d., fobiU'
fatfelmud, lobiittutnnto.
DomlcUié, ée, adj. a\vitoa, ofettu*
nnt, afttdtunut.
se Domicilier, v. r. (m) afustua,
maiautttQr rutoeta afumaon. — v. a.
d. une lettre de change, mSarata
toeffeliu malfu^jaifla.
Dominanoe, /. ^UtDoIta, ^errauS.
Dominant, nte, adj. ^aftitfetDOv mol*
IttfetDO.
Dominante, f. (foit) bominanti,
po^iafatoeteen huintt.
Dominatenr, triée, t. fiattitfiia, toaU
tiad. ~ adj. tOQltia9, \flïtoaltxa9.
Domination, /. l^errand, l^erniud,
^limatta.
Dominer, v. a. ^aUïta, toaUxta, pi*
taa ^npuolta, n)oitto))uo(ta. ~ v. n.
^Qttita, otta ^lempana, ^lett^a ^(i.
Dominicain, aine, s. bominitani«
ntnnfti, -tiunna.
Dominical, aie, adj. ^zxxaxt', $er«
ran orna; oraison d-e, $erran ru(o«
n^; lettre d-e, funnuntaiCiriain.
Dominical, m. buntu, iota nûifet
ettnen fa^ttitoat vxpm (a^be^fanfa.
Dominicale, /. funnuntait)aitDan
ekoanfetittmi ; funttuntaifaonto. — d-s,
pi. po^tilla.
Domino, m. erae modfrabi))iiipnn
iQJi; bomtnoon ^uettu ^enliia; era9
munflilaapu; bomino«peIi.
Dominoterie, /. iparillinen pùi^txx;
ItttDa'arffi.
Domi
248
Don
BondBOtier, m. mttrittifm )Hit»erin,
futoa^arRien fau))tt{iia.
Dommage, m. koal^mlo, ta))))to; d-s
et intérêtB, toa^ingon!ortDau9.
Dommageable, adj, koa^tngoSinen.
Domptable (p et ttttnn^ tadf& ja
fenrr.), adj. fef^tettdkoii, ^imttttwS,
tannidtettatpo.
Dompter, v. a. lufidtaa, mafentaa,
lannidtoa, tulel^uttao, tootttaa; left^ttsa.
Dompteur, m. mafentaia, (ef^ttttjtt.
Don, m. la^ja, anti; faire d. de,
ïûMottûû; — d-B, pi (luw.) (a^iot
Don, I. Dom.
Donataire, m. ia /. la^janfaaia.
Donatenr, triée, «. la^ian^antaia.
Donation,/. la^iotud, la^ia.
Done, conj, fit9, nitn muobotn, «po ;
dites nous d., fano!aatf)a meille; ré-
pondez d., no, MûStatlaat.
Dondon/. natd45nttiirej puteleafitfa.
Donjon, m. (tnnantorni, loa^titomi;
^utottornt.
Donnant, nte, adj, antttia9, toertSd.
Donne, /. antimnoro forttti)eltdfd;
bonna (cd))an)o(amen tDoQa^natnen).
Donnée, / ntftHriitt^ fuuruud (lad'*
ht^fa); mttarâtt^ tientslaufe.
Donner, v. a. antaa, tabiottaa, fuo«
ha, jietdd, ittttdS, u«Ioa (jrulle) ; mal*
foa; totmittaa (f trja^ainodta) ; In!eo
anfioffi; omi^taa 1. u^rata ifuSe; toi-
mittaa nft^tettttkoSfji; tuottaa, f^nn^t**
tiili; toaifuttaa, faottaa, nodtattoa; ftf&«
iU, afettod, mattrdtd; t^Sntatt, f^ddtd;
Ca> antaa, tuottaaatâettQi^ftn; (poi*r)
antaa ionaltn, loaniuttaa }M'm; d.
les mains à qc, olla jo^fatm toime^*
fa atonttinen; d. cours à., panm tiiî*
teeSe, fulïemaan; d. à entendre, con-
naître, tDtitata, tel^bd aettatodlp; d.
le bonjour, terioebtid ^^todd l^uornen^
ta; quel âge lui donnez-vous, mintd
tfttifelfl ^dntd artoelette; d. jour, heu-
re et Ueu, mddrdttt ^dtkod, tuntt j[a
{atffa; la terre donne beaucoup de
miits, maa tuottaa ^aQon ^ebeuntd;
d. la peste, tnottoa ruttoa, faadtut*
taa; d. à qn pour bon, loahtuttaa
^^todtfi} d. la chasse aux ennemis,
Saa »t6oatfet tafaa; donner échec,
afata (f^am))eU«fd); d. de la cou-
leur, too6tata mttriin (tovttit^eTtffS);
d. du pied, t>ot(ai9ta*
Donner, v. n. (contre, en, dont)
t9rmdt«td, fattna, ofata, louffantua;
antautua 1. I^eittdi^t^d ilun ^tmon toal*
taan; d. contre un écueil, tSrmftiMft
lalltobon ; d. du nez en terre, lavL*
geta fuuueen; d. dans les ennemis,
a{It'arn)aamatta joutua toibollidten pa^
riin; d. dans un piège, joutua ^an»
taan, anfaan; d. dans le ridicule»
ioutna naurettatoaffi; d. au but,
ofata maalitn; d. dans le jeu, antatt*»
tua ))en^tmon toaltoan; le vin don-
ne dans la tête, tDttni menée |>dd«
(dn: (twr) ^^dldtd, r^nndtd, td^tdta
^ddne; fietdd ndtd'alaa ionneltnpdtn;
d. sur les ennemis, ^^dldtd ttt^oQU
jiin: nos fenêtres donnent sur le
jardin, a!tunat o»at |>uutarl^aan ndin;
d. dessus, antaa feltddn, ^ofua; d. du
dessous à qn, patottaa perdtot^mttdne
m^OntUmddn; d, à tout, r^^t^d mi»
(tnld ^^tt)ân{d. — Se d., v. r. ta|>a^
tua, totmitettaa; ^anffia ttfedenfd, faa«
muttaa, nratttaa; antaa toinen totfeC*
lenfa; se d. à qn, antautua ihin maC«
taan, olla jfuHe altid: se d. pour, otta
olettinanfa; se d. rhonneur, la li>
berté, faaba funnia, rol^jeta.
Donnenr, ense, e, antaja.
Dont, pron, ion(a, jodta, joKa, }o(ta^
iota.
Donte,/. foittimcn Iu))u!fa.
Donzelle, /. t^ttd, ))iila ; ^nioinat'
nen.
Dorade,/, fultalala.
Doradille, /. (fadto.) l^iiren^orra»
(tM^Unium),
Dorage, m, tultaud.
Dorone, m. turdta (lala).
Doré, ée, adj. lullattu; htlIanM-
tainen.
Dorée, /. »oi(eipd; erdd tala (Meue
faher).
Dorénavant, adv, tdét'ebed, toa^t*»
ebed, ebe^t^^in.
Dorer, v. a. luttata; tvotbeSa mu'
nan rttdfuatfeOa. — Se d., v. r. fel-
Dorenr, enae, «. !ultaaia.
Dorien, adj. borilainen. -» m. bori«
lainen mnrre.
Dori
249
Douç
DofifBe, adj. borUtinoL — m. bo«
niatnen raItnnudto|)a.
Dorloter, v. o. ^moieSa, tnaifailla,
mttminitelld. — Se d., v. r. adfotetta,
Domuuit, nto. adj. mafaatoa, nvUu*
wa; feifotoa, liilromaton; verre, chassi
d., oRuno, iota ei fotvi aufai^ta; pont
d., Uitfnmatonkoi^ttjilta; Ugnes a-es,
toaaia!ottRu. — m. les sept d-s, feit"
fcmttti unitefoo.
Donneur, enee, s. uinailtia, nuilcfo.
Domenee, /. ertte matfawaunuien
(ait; txà9 nai9§untu.
DomJr, V. fi. maata, nuthta, nu
nota; oSa feifowa, Itinumaton; d.
dessiu, mtettitt aflata.
Dormir, m. um.
Dorfldtif; ive, adj, unettatottr uni-;
— m. uniti^Hit.
Doroir, m. toSLatnêptaWi'
Doronie, m. ertt9 la^n^i (amiea),
Dorophage, m. (wan^.) (a^ioi^ta
cUitt.
Dorsal, aie, adj. \tïW, feittn.
Dortoir, m. mamufantari Incita*
Ttdfa.
Domre,/. htttaue; (ultau^taito.
Dos, m. fedtt, taTa)iuo(i; le d. d*un
couteau, loeitfen ^mara; à dos, fel<
Win; monter à d., ratfadtaa fatu'
(atta; d. à d., fclittttin, feiftt fetltttt
loadtaan; en d. d*âne, fatou muotoon.
Dose, /. antomttttrtt, annod, fatft;
ofamâflrH tutafiu (dttfteefcn |>antawaa
ainetta.
Doser, v. a. [tttttatt ofamclttrttt im»
fcffen.
Dosse,/. pintaloutû, tetted; (anRu,
tapanto.
Dosseret, m. tott^ttinen nltontma
pUart.
Dossier, m. idtuimen felttnnoia, tuo»
Tm fdfttin; ^ftttn^uoU, ))ftttlouta fttn«
g^éfK; aftûftria'tot^to.
Dosaière,/. toeto^i^na fUoisfa*
Dot (t àUntùt^),/. ntt»5tttitttfet 1. (ttt-
fUie*antimet| ioti))eru.
Dotal, aie, adj, mt^milkï^; m^Sta*
jdiftin (unlutoo.
wtatioli, /. tnlotlla waru^taminen,
tnloien labjottaminen ietftn ifutte; lah»
jotetnt tulot; maatUit», la^iotettit jUltt I
c^boSa, ctt& fe mtc^ifcn mtolcn fnoI«
tua lantee fruunuHe tatatttu.
Doter, V. a. m^0tttiftt{itttt maruetaa,
antaa m^Stdiilifet; warudtaa tuIoUIa.
Douaire, m. (edten elttte, leelotttlnd;
mtt&rdra^a Uefen eltttfeetft.
Douairier, m. (toanb.) (a^fl, iola
|>eni ainoa^taan leelen cifiletulot, loaoït
ei ifttnpuolelta mitttdn.
Douairière, /. ia adj, /. n)a]la0[ft&'
t^inen (eélt, le^Itroutoa; reine d.,lef«
ftluningatar.
Douane,/ tuflt; tuHt^uoue, tutti'
tamari; tuttimirta; paKa^uone; tutti*
malfu.
Douaner, v. a. tuttimerlittd tuante*
taa.
Douanier, m. tuttt))aI»eIiio, tutti*
ntiee.
Doublage, m. laiwan kua^fitonovi
tu9 1. tpadfitttd; ftlRilaugan fertomi
ueu; tatfinlertatnen (dënit^e^iuelMotti
fUtt«.
Double, adj. !atfintertainenr Ia§ta^
moinen, (afftnatnen; (futn.) fanola,
ef)dIttotettab)a; atfa«, fuuri; — adv.
ta!ftnf ertatfedti ; au d., latrmtertaifeeti.
Double, m. latflnfertatnen mttdrtt;
toinen famanlaltatnen, !a^tamo, bu^*
letti, tùp\a\ (»an^.) pïtni ran«talai*
ueu ral^a.
Double,/, mttre^titoien eldinten ma^.
Doubleau, m. n^a^ioa ))arrtt, ))o(ia*
l>arru; bolioitaari la^ben pitarin tuft*
îm.
Doublement, adv, la^bentertaife^ti.
Doublement, m. ta^bietaminen, fa^
benlertaifetfl telemineu.
Doubler, v. a. fa^btdtaa, tel^bd (a|*
bentertaifetfi; touoratOr wuorttta tua*
ruétaa; ^m^dri, o^itfe purief^Ha ; waS*
littaa taima. — v. n. td^bd taffinler-
taijetfl.
Doublet, m. bublettt, fattidttttien
mutaue; Inn noptoatla ^eittdeefd fama
filmdlufu fattuu lainiin nop^afiin*
Doublette, /. erde ddntterta uruiefa.
Doubleur, euse, t, (angan tertoia
1. fiertdid, (angan puuoia.
Doublon, m. e^|>anialainen htltotaH
Doublure, /. wuori (tDaatteiefa);
fddnne (unitoormuefa); miefan tuM.
Douçain, m. erde omeno)>uun tail
Doue
250
Drac
nafoifo (ulamwm duleamara),
Dovoefttre, adj. imatrne^, tmara,
itnettt.
Doaeemeiit, adv. ^tljacr l^t(}aan, ftt
too9tï, fâto^iftt^tt, koerRatfe0tt, toetlat
leen, koarotoadti, fekoett^ti, htipo^tï, (ei
!o«ti, Ienu^ett0ti, toienodtt, tet))>efi0ti,
fulotfedtt, loiafe^H, mtïftUtx ; tout d.,
|U}aaI malta mieltttfll no, noi fit*
toodtil
Doneerette, /. imarrut, fimafuu, fu*
rofuu [tt^tttdtft].
Dovoerenz, ease, adj. tmeltt, ime«
(i&d; aittiH, jfa(jiama0, ça^^A^'A; ^^^'
!Sf^b&mtnen.
Donoet, ette, adj. ta t. tmartut,
fulomen.
Doneette, /. fofurifitra^^t; f^aipa
fttoba; erttd œtenofUnifangad; (ladko.)
(valeriana locinta).
Doneettement, €idv. t Doucement.
Donoenr, /. ntaleud, fulotfuud, t^a*
nund, Umpt^9f f&w^tfta^d, koienou^;
fiitolltfuuben ofotc; — d-s, pi matei-
fet; (fnn).) ntafu^u^eet, futo^n^eet.
Donohe, /. midlutu^I^I))^.
Doucher, v. a. antaa rnt9futu9t^I^^.
Donoin^ m. merimeben'felatnen mefi;
t Douçain.
Doncme, I. Cymaise.
Doncir, v. a. ftriadtaa peittCafla.
Donènie, f. Duègne.
Doneiie, /. ^olmtn, (otttilitDen faa*
tetQunS; a^ttan (aita|)uu.
Douer, v. a. (de) mftSrSttt MU toai*
motte Ic9(Uaiaffl; la^iottaa, fnoba, toa*
nt0taa.
Douille, / lotelo, tn))^eIo, tSrttS,
tttttttë.
Donillet, ette, adj. be^med, lonfea,
l^ieno; ^ento, mento, am, bettS. — m.
mennotad, melto^tunut iBmtnen.
Doullette, / topattu funincn pm*
I^Maate.
Douillettement, adv. ptf^mMû l n. e.
Donleur, /. tn9la, maima, fnrn.
M Donloir, v, r. maiteroita, kooi«
iDOttaa.
Donlonrensement, adv, tu^Iattife^ti,
fnr(a«tt.
Doilonrenx, eue, o^^'. tn^Iattinen,
ftttuttinen, fnrfea.
Dtnlomié, ée, adj, (toan^.) mur*
(eetttnen.
Dontanoe, /. (man^.) tifi\i^9, tp^*
Inuto, maromtnen.
Doute, m. e|)ftUt)d, e))&t(emtnen, tna-
romtnen, amelud; sans d., hors de
d. e|)ttifemttttft.
Donter, v. n. tpïïxHti, atmetta. —
Se d., V. r. armatOr (nuba, e)>&itttt.
Dontenr, m. epftiUitt.
Dontensement, adv, e)>fttftttmttMt,
arttieInttatDadtt.
Dontenz, euBO, adj. tp^iltlktolk, e^K*
tietoinenr arwduttama.
Donyain, m. (aita^un aine.
Donye, /. adttan Iaita))nn: (innou'
fatttianto; (ladtn.) iofUetnifltt; maa>
)>tt^Iintt (ranuncuka lingtM),
Donx, once, adj. fuIoinen,t^4Aa, ^t«
taincn; ^teno, (tenteS, flleS; toieno, fjM*
iatnen, 9eI))|)o, mteto, lanfen, tente;
fttm^iftt, r^tno, fo^ntfa, l|t(iamie(tnen;
tem^ett, ^«tttm&tttnen; nnortea [mctal*
(ei«ta1; faire les yeux d., (empefiMt
latfeua j^fu^nn. — Tont donx, ad9.
malttafaot miélenne! fiimoftil ^Ujao.
Donzaine, /. tufing, toitti; à la d.,
par d., tnflnotttain; (fnm.) ^nono^
Donze, adj. !atfltoi«ta; faffltot0ta«
f^mmened, fa^be^toidta.
DonEième, adj, fa^be^tftto. — m.
fal^be«toi9ta ofa, Iaffitot0ttt«f9mmetten«
ned.
Donzil <^ 8tttm^)r m. tt^nn^rin»
ttippu
Dozoloffie,/. tflx^tti^ Aotmtnatfnn'
bette fatoittaieten 6ren)iarto9fa; ^en«
([etttfen tjli^tt^dmirren mitmetnen rnllt-
^'
Doyen, m. to)an(in; belano, befanti;
^rott)a9tt, tuomto^ron)adti; ammathu
man^in.
Doyenne, /. i^rnuetinno, befontht
maimo.
Dojenné, m. befanon, befantin, ^ro«
toadttn, tnomtofirotDaMin oirla I.
afnnto; ertte pSttrt^nttn taii.
Dracène, /. naara^ lol^itttrme.
Drachme (eh = g), /. btafmo (o^
tedifraino).
Draocoéphale, m. oni)itaiMrtti
(dr€ieocêphaium) .
Drac
2S1
Drog
mato, jou^imato.
Dragao, m. talerilaiioan ptxhp^U.
Dragée, /. folenr^tjntt; folerim fet«
let^t (ebdtnttt ia l^$^0teet; ^icttoim'
mat ^anltt, rae|aultt; fefujftiotljla ^
iDofeD a)))>eef{L
Drageoir, m. tonioe^ti4i))a0.
Drageon, m. tvefa, tperfo.
Drageonner, v. n. koefota, koerfoa.
Dragoman, I. Drogmao.
Dragon, m. (o^tlftrtne; raluuna; iU
te& osa; babanfurtnen t(U)fi; ertt^ fl«
fin^fon laft; ^tHfu I. îaxfi ft(mtt0ftt.
Dragonnade, ^. rondfakidten ))rote0<'
tantt oi to ttinoommeu rafumtoiua £ub«
nia XIY ^aUituf^en aitana.
Dragonne,/, tntefantu^fu; ^(en pittà
natnen; rafuunamar|i.
Dn^onnean, f. Draconcole.
se Dragonner, v. r. toatmata L Iiu«
fata itfeânftt.
Dragae, /. mutalau^a; ^arffittuoro,
noaromtoTa; falta; toata, toatanuotta.
Dragaer, v. a, pttata muta ^o^>
iofta; ^arffta, naarata.
Draffuenr, m. mutalodfl, mutalautta.
Dramette,/. ajotperifo.
Dramatique, adj. bramalltnen -^ m.
bramatila.
Dramatiste, m. ia /. nS^tdm&n ftr«
jottaja.
Dramatnrge, m. ia /. bramoien Itt"
iottaio.
Drame, m. n^tûrnU, bramaQuien
Ceod; brama.
Drap, m. fangad, tottîa, ratti; d.
d'or, d. d'argent, d. de soie, fulto»,
ffopîù^, fUffilangae; d. mortuaire, )>aa«
rimoate.
Dranean, m. tida, tie^u, lnm^))u;
ttp)m, Totalt^^u, fotatoiirt; lo^alotoaat'
tcct
Drapé, ée, adj. toaunnut, toanutettn;
^Si^tett [ladtoieta]; bas drapés, maun**
met ^epafulat.
Draper, v. a. |utea funi|)tt(uttn;
|»oîmntefla, mer^oeua (lotmumer^oitta;
(tuto.) tioneteSa, fattttt.
Draperie, /. werlate^bo^; mevla*
tauMia; tvertateoffet; ))oimute(ma, poi*
nmt^m iûêlmxoa t^utu; ta^etit 1. gar-
bhtit, iotia laeleukoat j^oimui^m.
Drapier, m. mevontDalmietttia, ioet'
îataupptta.
Drapière, /. tu!hmeula»
Drastique, adj. ia m. pïtaa ia ra^
iueti koatnittatta ; fenlaUatnen tftttle.
Drave, /. f^nflruo^o, fi^nfimS (dra-
ha).
Drayer, v. a. ^angata (kouotia).
Drayoire, /. ^anfatauta (nal^turiu).
Drayure, /. umobadta )>oie^uga-
tut ri^toeet.
Drêone,/. fatia; tapa.
Drège,yr^aItaankuemo; u^ibtn (pel«
lattian).
Dréger, v. a. toitoa.
Dreun, int. Ititu laltui
Dresse, /. |>inni«anturar fiftt^uoIU
nen antura.
Dressé, ée, part, ia adj. p^9t\^x\li,
fttora; taitoutettu, ^ariotettu [àfti«
me^ttt].
Dresser, v. a. oientaa, fnorenfaa,
oifaUta; t)9«tbtttttt, afettaa ))^9t^^n 1.
fetfomaan, (oçottaa, uodtaa; (aatta,
teÇbtt; ralentaa, afettaa; (tuto.) toaU
mt^taa, toarudtaa, iiiriedttttt; (toanl^.)
fuunnittaa; totuttaa, tatmuttaa, ^ar*
iottaa (elttimitt); filentas, fllottaa, r^t)*
Ittttt; tafottaa, tebbS tafatfeffl. — v. n.
noudta. — Se d., v. r. noudta pt^^*
t^bn, nou6ta feifomaau; uoudta ta!a«
iaioilleen, fatoa^taa t)^etto9u \hmo'
fedta]; otta ^arjiotettakoafft ma^boSt*
nen, tnïïa ^atiotetulfl.
Dressoir,*!». fennt^S^ttt,rttota«a9tiaitt
^5^tft; fuunnitudrauta, tbtuKeli, taU
ma^afa; ^oletanSranta.
Drille, m. (man^.) fotamted; url^io,
mieS; luintiltt, fterntin; bon d., atfa
koettiRa; pauvre d., mie9 paxta; vieux
d., fuRela tntiu6.
Driller, v. n. ^uia^taa pù\9, rien*
ttttt pû\$.
Drilles, /. pi. (umt>ut.
Drillier, m. {ttm)»unlolooia.
Drisse, /. mi))ulbt)fl.
Drogman, m. tuIKt tt&mate[a.
Drogue, /. atoteefiro^to, brogt; mKri^
aine; çS^ste; fftl^tamara.
Drogueman, t Drogmaa«
Droguer, v. a. alin^emaa ouniefella
(ttttif eittt ifuSe. — Se d., v. r. atuiomt
I (attRnt& nanttto.
Brog
263
Duem
atncct; apteefitatoaratn 1. ttttri«ainci»
ben taii)>^a.
Drof^et, m. |)uo(twtKatnen langad,
broicttt.
Dnmenr, m. ro^toIau)»^iad; ^uo9'
laroitpla.
Dropder, m. (tttt^telaatiffo, ro^to»
laatiifo, matla«a^tccn.
Dropiste, m. ro(toIau))|>tad.
Droit, ite, oclf. fuora, oifoinen, oi«
lea; (futo.) oifea, oifeinen, oileubeUi*
ncn; tottnen, toil^itttn, rel^cttinen, ^urd*
!a«; ))^9t))fuora, ))k)«tk)fft; otiea (^uolt).
Droit, qAv, fnora^ti j. n. e.
Droit, m. otlnid, otieubetlifuud; oi«
teu9«op^i, htn^oppt, latittebe; oileud,
luM, tpalta; fâclntd, jittriedt^d; toero,
tuut, tnalfu; f^Q. — De droit. De
plein d., aàv. f^Qdta. oilea^tt, ttt^bet«
itt oitenbetta; à bon d., f^Q^ttt, afla^ta;
à tort ou à d., oitoon todârin tat oi*
fdn; qoi de droit, aftanomaifet; avant
faire d., ennetitmn (opiiQinen ))adt9d
annetaan.
Droite,/ oi!ea Xt% ot!ea ^uolt; à
d., oilealle, otteatla IttbeUcl; à d. de,
à la d. de, jfun oileaQa ))uo(eIIa.
Droitement, adv. fuoraan, oitein,
rebeaife^ti, lobtuuaifedtt.
Droitier, iere, aày oileatû ISttd
!tt^tttttt)S, oileatatinen.
Droiture. /. re^etti(i)^d, fuoruud, to«
ttfuud. — £m d., aèv, fuoraan ebed-
^ttin.
Droitnrier, ère, 04/. (toan§.) re^e(«
linen, »il))ttdn, §urdla«.
Drdle, aày nanimoinen, narrtnkoeV
tctnen, buttutteUioa, buSum»artnen. —
m. ^tt))(u, ^ulimilt, tDCttiRa; metian,
lurjud; toltoana.
Drôlement, cdn. narrimaifedti j.
n. e.
Drôlerie, /. narnntoel^Ie, ^uQitttele»
tninen, (nt^fune, toeitiflamatfnue.
Drôleaee, f, lutiana, ^e))a!fQ.
Dromadaire, m. bronebario.
Dronte, m. fafnart'fhrutfl
Dropaz, m. pifilaa^tari.
DrosMurt, m. maamouti; grand d.,
ti^fatmman t^ttttmiee.
Drosse,/, fierttftnnuora.
Drovflser, v. a. rof mata ia roalia
toiSoia.
Dronssette, / fatvitfUi, raafi, mifla*
!am))a.
Dronssenr, m. toiflanraafiîo 1. !am»
))aaia.
Dm, ne, ckij. (entoon If feneioK [lin-
nun^oilafedta] ; toil^ad, totrteft, ret^ae;
taaja, ^otfn. — aâ». taaiaan.
Dmide, m. ntntnoinen gaQialainen
^a{ijpt.
Dmldiqne, aày bruibtnen.
Droidisme, m. bmtbien iiinta(an«
))aIkoetitd.
Dmpe, / luumaria, Itmtmaria, '(e«
belma.
Dmse, / ft»ennSt0rt)^m&; )>SStaittt,
furfhxtautt {^etoofidfa).
Dryade, / metfdn nette, ^ongatar.
Dn, art, fu})tdtettu de le.
Dû, m. todia, maffettama; (ttan^.)
tteltoollifuud.
Dft, ûe, fari, ja aâ%. f. Devoir.
Dnalisme, m. maatfman f^nt^d Ia^«
bedta alfu^erudteedta jio^tatoa o))))i,
bualiamo.
Dnbitatenr. m. (»an§.) epdiUitt.
Dubitatif, ive, ody epailçdtd ofot-
taiDû.
Dnbitation, / tefo^epatlt^d.
Dubitativement, odv. e^dtleœdttft
tatoaQa, eptttlekpd^ti.
Dnc, m. ^erttua, rul^ttnad; çttOfl;
grand d., {uuri^erttua, fuurtru^tina9;
Çu^Ia; petit duc, ^u^Ianm.
Dneaï, aie, ady ^erttuaQinen, rn^ti*
naaHinen.
Dnoat, m. bntatt, (ultara^a.
Dneaton, m. finoltbulatt
Dnehé, m. (erttualiuita, m^tinaan'
maa.
Dnehesse, / ^crttuatar, ru^tinatar;
^uolauattnobe.
Dnetile, ady men^tott, nuortea.
Dnotilité, /. koeni^wttif^^e, nnor*
tcue.
Dnègne, / buenna, iiftiftd naincn,
ionta Çoibettatoana on nuori ti|ttd.
Dnel, m. fa^bentaietelu, mteffailn;
(tiélioto.) bnafi.
Dneluste, m. mtdtailtia; tap)>e{iia.
Dnement, t Dament.
Duir
253
Dusi
Dure, V. n. (toan^.) fomeChta^ oSa
mieleen. •
BuiBUit, Dnisible, adj. f o^ittoa, mte<
ICttIClL.
Doit, m. tata«tami«ta toarten tel^t^
toe ioen ^otffi.
Dnite,/. Inbelanta.
Doleamara, I. Douce-amère.
IHdeiilcatif, ive, adj, mahatfi itlt*
toS, mafeuttatpo.
Dnlcifleation, /. mafeuttaminen.
Dnlcifier, v, a, ma!euttaa; Uetott'
tM, bel^ottaa.
DnlGUiée, /. futta^ ^eUtRo, Iautio«
fainen.
IXnlcorer, t. Dulcifier.
Dnlie, /. culte de d. ptlifim ^a(«
toeleminen.
Dûment, adt. fo^tuuïïifedtt, ottein,
Tttten pttdtt.
Dune,/. (ietafttrffS merenrannotÏÏa.
Dnnetis, /. pertt^^tti (aitoa^fa.
Dno, m. b.uettt, fal^ben (au(u.
Dnodennm (um = oom), m. po^ia'
faidfnolt, po^iafuott.
Dnodi, m. betabin toinen ^fttioft rand*
falaifen toallanlumoulfen ajank^Iu^fa.
Daodrame, m. ntt^telmd, iodfa fafji
Dupe, /. ))etjattu, petett^ 1. uef otettu
i^mtnen; iota on 4e[pt>o ndtotella 1.
pettfitt, ^onffto, ^6(më, narri, ]^u))fu;
er&d lorttipelt; être la de d. qn, oQa
ihin petiaama; il a été d. de son bon
coeur, l^toS fubttmenfft on ^ânet ))et'
tSnt)t; être la d. d'un marché, jou^
tna fau)ia6fa pettnfoon.
Dnper, v. a. peiiata, narrato, toet«
tftd.
Dnperie,/. petinfo, petiaud.
Dnplioata, m. oflaftrjlan Iaffo9, fo«
Dnplieatif, iye, «Mi;, fa&btdtaioa,
ta^benrertaifetfl teletott.
Duplication, Dnplicatnre, /. lal^'
bi«tu6, tû^bcnfertotfefp teïcmtnen, Itx*
tomtnen.
Dirolieité,/. fa^benfertoifuue, toat-
^etaifune, loteffaud.
Dnpligne, /. ((ofU.) buplili, koa««
tauMelit^fflin.
Dnîiliqner, tf. n. antaa toa^taud fe*
Itt^ffUn.
Dnqnel, I. fu)>tttunnt fanoUtd de
}a lequel.
Dnr, nre, adj. Uto% iS^fftt, tanfea,
tûipnmaton; tnima, t^(^, larlea; rafitta»
kDOrtutûta, (anlala, t^bltt«; finfaStnen,
tfômS, tt)adtenmte(tnen, otmcton; rttifett;
lottiûlidfotnat, fanlea opptmaan; oeuf
d.,fott)at{l lettett^ mnna; avoir l'oreille
d-e. être d. à Toreille, olla l^uono*
fuulotnen; d. à la détente, raaitea
lautai^a; d. à la desserre, litfad,
faita; d. à la vente, koaifea faaba fau«
patfl. — ado, totoadti i. n.e.; enten-
dre d., (uuKa l^uonodtt; croire d. com-
me le fer, (itoen (ottaon udtoa.
Durable, adj. (e^tttiDtt, ))t)y^wa, fet-
fomatnen.
Dnracine, /. erSd perfifan tajlt.
Durant, prep. attana, fuluedfa, led-
tSedfd; d. rété, fnmen atfana, luluedfa,
mtttaan ; six ans d., f uuttna touotena,
fuuben touoben aifano; d. toute sa
vie, loto elin^^atlananfa.
Durcir, v. a. lonientaa, (arai^ta. —
v. n. Se d., t7. r. foroettua, {otteta.
Durcissement, m. loMentaminen,
(arfatfemtnen, fotouud.
Dure, /. patjad, fotoa maa, (attta;
coucher sur la d., maata jpaliaaSa
maûSa.
Durée, /. aita, ioSoin ilin ledttttt,
ledtdmtfen oi!a, Ie0ttttt9fttfl99«.
Durement, adv, lotoadtt, Iott>tn ).
n. e.
Dure-mère, /. uffopuoltmmamen ai«
koo'fejl.
Durer, v. n. !e9tafi, p^f^a, o0o, me*
tas ))tt!ttfft; le temps lui dure, Ma
ftttt l^Snette pttfaeTt*
Duret, ette, adj. !omamatnen, to«
toancn.
Dureté, /. fotijuus, tniuud, x»t^*
touu9; foioettunotnen, (ottettnma, ft)^«
la; (arleud; tunnottomuud, ))aatnmud,
armottomuud, fSttltm&ttbm^tjd, raa«
fuud; d. de ventre, nm))t-tattti, um^
metti; d. d'oreille, huiroud.
Durillon, m. tttnfâ, (tt^tt, lamata
(t^odfo).
Durjilonner, v. n. (toan^.) tttnfet'
t^it.
Duriuscule, aé^. fokoanen, Ion»a.
Dusil, I. Douzil.
Dute
254
Ëbaa
Dute, /. ^oflantUatncn fu|)arira^a
(deut).
Dmunvir (um = oom), m. ertt9 tpir'
famied mutnoifedfa 9{omadfa.
Dnnmvirat (um = oom)^ m. buum'
tDtrin tpirfa.
Duvet, m. imtukoa, utii; utufiarta,
ntaitofiarto^ liemen|)arta, il^olanoa;
(la^to.) ^aitoen; canard à d., ^aa^fa*
tttm, fiaafftaf Îaita9.
DvTetenx, ense, adj. ututnen, vav
tutoainen; fartoainen.
Dyarehie, I. Diarchie.
Dynamique, adj. tooima*, IHIetooi»
mati*f bl^namiflineii. — /. o)>;^i (itfutta«
tpidta tooimtdtar btjnatnita.
Dvnamoiniètre, m. tooimanmittau^',
«m&artt^dlone.
Dynaste, m. ^icnen loaitton ^ftija ;
alaru^tfhad.
Dynaitie, /. ^aHitftiiMfacia famûfta
^uonehinna^ta.
Dyscole, adj. homme d., t^minen,
ioitla Ian0fa on toaïtta tuÏÏa toimcen
1. !an9fa(S^nttft ))itatt, lummalltnen, U«
fepfttnen i^minen.
Dyspepsie, /. ^uono ruo'anfitlatta*
minen.
Dyspnée, /. ^engen-a^bUtue, rtn*
nan*a4bidtn9.
Dyssenterie, /. ))unataitti.
Dyssentériqne^ adj, ^unataubiiufal-
tainen; ||uuatauttnen ; j)ttnataitbtfi«.
Dysnrie, /. toaifea ttetenftt toetcmi*
unit
E.
Eau, /. toefi; tnert; ioti; iSrtoi; (atn*
milfo; fabe; koefitultoa; fk)Ih; t^Qtteleet;
!u|i; ^iii; mefltauti; txU ^etoofen tauti;
mel^u, ntstt] nâlitt; Itemt; totina; kott*
fikoiina; — e-x, pi termet^dlâ^be,
f9lt)^t>aina: e. bénite^ pM toefl, loi^
tikoefi; e. olanche, jauoojuoma (^e«
koofUIe); e. forte, fietoefi; e. douce,
matea, fuolaton toefi; e. vive, juol*
\ma, lotrtatoa toefi; e. dormante, fei*
fokoa toeft; tout en e., ^iedttt llip\ta9*
tuimt; fondre en e., rutoeta itfemttSn,
toitobattaa fi^^neltultoa; faire de Te.,
tuottaa raittdta toetttt (aitoaon; (a^Iea
toctenftt; faire e., touotaa [ûlutfedta];
aller par e., luRea toefitfe, meritfe;
rompre Te. à un cheval, e^ttttt ^e«
koo^ta tarpeeffi iuomaMa; revenir sur
Te., ^ttddttt ttubedtanfa tooimiinfa;
battre Te., tuuUa pttStH; e. mon-
tante, nottfuioefl, tonolfi; le tempe
est à Te., ntt^tt&tt fatcifelta; aller
aux e- z, Ifi^teâ I^l^^îaitolfeen; pren-
dre les e- X, jitoba tertoe^MS^betttt;
e. de poulet, fanaUemi; e. de vie,
Motoiiita; e. d'orge, o^rannttlitt;
un diamant de la première e., fan*
gen lirhd timantti
Eanx et forets, /. pi fmunun met*
ftttn ia tala^tusten baSitud.
Ebahi, ie, adj. ïïmt^iùit, tlj^mistt^
ntjt.
s* Ebahir, v. r. ttStSttifi, t^^miSt^S.
Ebahissement, m. ttfltst^d, tt^^mts*
ébarbement, m. fit9tttt)S, ))n^bts«
tus.
Ebarber, v. a. leifata oots farfcn*
bet, ajaa )Hirta; A)niS (fulfia); ^i»
konttaa, ^ieroa 1. faa|^))ia ^ois; tafottaa.
Ëbarboir, m. toeitfi, joQa piotetooiv
(ettataan Çlotfeffi, tafatfelfl
fibaroni, ie, ai}, ratoistitnut.
gat, m. ajanioiete, ^umile.
attement^ m. (toan^.) I. Ébat;
liittumifen, ^eilumifen, (ftt^mifcit tila.
s* Ébattre, v. r. (toon^.) ^uioltella.
Ebavbi, ie, adj. ^dmtnttstt^n^t, tt^r*
mtft^n^t.
Ebaaehe, / anulnonnos, fnmmi^
telma, faatoaus (teoffeit).
Êbau
255
Écai
tbaneber, v. a, tel^ba teoffen ettfU
m&tncn fuunnitelma 1. taatuaud, ^anna
io^ntotteen; patata ofamuruiHt: enfi*
»taan ^StUbitS; (fnm.) te^bd ftriallU
fentwffen Iuonno«.
Sbanchoir, m. luiDantoetdtdidti j)o«
lerauMuu; paffu inltta; tarlea ^ttltld.
b' Ebavdir, t;. r. (toanl^.) riemuta,
tlota.
Sbandissement, m. ^Itn rtemu, rte«
Rbe, Ebbe, /. toeben luobe; pa!o«
totfl.
Sbène, / tbtnpvLHf eben^oltfl.
'léner, v. a. mudtaffi ^etfata.
allier, m. eben^uu.
^énlste, m. ebenpuun teoffien toal*
miftaja; taitomlfari.
lénisterie, /. taitontffartn teoffet.
liber, v. a. (toanb.) inoba, imeci
Eblouir, v. a. ^difaidtd, ^etiadtoa,
^n^ot^ta; elft^ttsa, mie^ttttda, lumota.
Sbloniflsant, nte, o^fj. ^tttt&tfetDa,
^nUaifetoa, lumootoa.
EbloniBsemeiit, m. (dtfdtst^d, In*
mogs.
Sborgner, v. a. tel^bd fiImd))uotelf!;
(fnto.) edtdd ïoalo (^uonddta, ralen*
nnffîdta).
Sbotter, v. a, tarfla, lattooa (puu).
8* Èbonffer (de rire), v. r. Idlâç*
t^fi iiûitrndta.
Èbouillir, v. n. letttda 1. Ite^uttoa
fo!£on.
îbonlement, m. maaniDterttninen,
Sbonler, v. n. s* Ebouler, v. r.
toxtdIX, rauetQ, tol^liella, (uma^taa.
Ebonlis, m. toietimfi, faim tnittt
on ala9 loterin^t.
Sbourgeoimemeiit, m. tlitoien fll«
mien ja aefojlen |>oidtaniinen ^ebeluid*
t^nnéto.
Ebonrgeoimer, v. a. ))otdtaa litat
fitmSt ia koefat ^ebelmil^uudta.
Ebouriffé, 6e, adj. pa^oin ))9rrU'
tetti) tnffa.
Sbraillé, 6e, t Débraillé,
trancbement, m. larflminen.
Sbrancher, v. a, tarfta.
>ranchoir, m. mefnrt, o!fûfirn)e9«
iranlement, m. tdridt^d, tdrd^b^^.
ibraaler, v. a. t&riet&S, tôridt^t*
tdS, ))anna liiReelIe; (fum.) faattoa
perd^tt)mddn; te^bcl alofutotfefrtf mf
loffl, faattaa ulinn^ rauteemaan. ~
S'é., V. r. tdridtd, idridtd; borjua, be*
rSbt^tt; m^ted ItilIeeUe.
Ebrasement, m. allnnon* 1. otoen*
Idmen taltemund fifdditpttin.
Ëbraser, v. a, td^bd afiunatn, otoien
))ielet ftfddn^dtn laltetoitft, aiDartnt'
miW.
Ebrécber, v. a. lo^Iaidta |>a(anen
(toettfen terddtd, ^ampaadta i. n. e.).
Ebrener, v. a. moRoa lapfi fo'adta.
Ebrillade, f. nt^l^Id^d 1. nd))pd^d o^«
iaiia l^etDofeen.
Èbronage, m. mtlloien Uottamtnen
a^tinmebedfd.
Ebrondaj^e, m. metafltkngan toetd"
minen ^ientmmdn reifdrauban Idpttfe.
Ebrondenr, m. metaQilangan toetdjd.
Ebrondin^ m. erdd (ajii ]pientd me*
taHilanfûa.
Ebronement, m, pdristdminen, Inor-
fnmmen [^etoole^taj.
Ebroner, v. a, toirnttaa (fanlatta).
- S' 6., V, r. ))dndtdd, hiorfua [^etoo^
petûL
Ebruiter, v. a. (ieittetld, jinRifun*
teen ^dddtdd 1. letoittdd; foattaa ^uu*
toon. — S' é., v. r. tnlïo ^ïeifeôti
tte^!fi, ^letfetfi ))u^e«ainee{ft.
Ebnard, m. toaaia, \otia ^nnta ^a*
(otgon.
Ëbollition, /. fie^unttnen, luo^umt*
nen, |)ore^timtnen; luumann^^Id.
Eeac]i6, ée, part. \a adj. Itti^t^n^t,
Utted, ruttdtunut, pufertnnut.
Eeaelier, v. a. liti^tdd, rntidtaa,
mufertoa, ^nfertaa.
Ëeachenr d'or, m. le^ttlnUan tofoia.
Eoaillage,m. o^treain fuortminen 1.
au!ai(emtnen; fnokferrolfen hiorimi^
nen (fuolaleitttmotdfa).
Ecaille,/, fuomn^; fnori; ItI))ifon'
nan'fuort; ^i(fe, ï^tixot, fxxtait, Itudfa;
rauban!nona, fitoa; é. d'une holtre,
O0treanfnori ; é. ae fer. toafaran taleet
Ëctûllement, m. firtateiftn, nndtoi*
^tn, ^Ufetfln ^ûioomtnen; fnomn^ta*
minen.
Écailler, v. a. fnomudtaa; fnoiial.
ûufûietû o^treoito. — S'6., v. r. ïiu«*
Écai
256
Ëcha
tottua, mureta; écaillé, ée, part [a
adj. fuonttt^tettu: fuomutflnen; fuo«
rettttteii.
Écailler, ère, s. o^treoitn Iou))piad;
odtreoien ^allaiflja.
Ëcaillenr, m. f. Ecailler.
Ëcaillenz, ense, adj. fuomutflnen;
^tï^eincn, ^cïtoeincn, (iu«ïotnen.
Ëcale, /. luort ())tt^ftnftn, munan);
païto; faire é., (laxto.) ^urje^tia fa*
tamaan.
Ëcaler, v. a. îuoria. — S' é., v. r.
^etttaa fuorenfa; pnbottaa paltonfa.
Ëoangner, v. a. rou^ia, Itl^tûta ptU
(atvi<t i- f* (•
Ëcarboniller, v, a. ntufertao, ntn<
rentao.
Ëcarlate, /. tult^una; tultpunainen
longad, [(artaft.
Ëcarlatin, m. ttU punaxntn Tan«
gaf; tvM punainen omtnakotint.
Ecarlatiiie, adj. f. Scarlatine.
Ëoarqmllemeni;, m. ^artttamtnen,
Inmttfimtnen.
Ëcarqniller, v. a. ^artttaa, letttttSd;
é. les jambes, ^arittao jalfanfa.
Ëeart, m. ^otlfeenttnen, l^atrand, er*
^ct^d; ^etttolorttt (toelt^fS); (fum.) tr^
taifuud; à l'é.. fQr]tt«f&.
seart, m. (latro.) fauma, jatlod.
Scarté, m. erSd lortttpelt.
Bcartelé, ée, adj. netiftfin ofaon ia*
ettu.
Ëoartélement, m. ia!aminen 1. ^tt^-
tomtnen neljSSn ofaan.
Ëcarteler, v, a. \ataa nelittSn ofaon.
Ëoartelnre, /. toaafnnan lilmen ia<
laminen nelifiSn eri olûan.
Ëcartement, m. letoittfimtnen, l^a»
rittaminen; erottamtnen, eroamtnen,
(lem.) rttidftt^tttmtnen.
Ëcarter, v. a. ertttttfi, ^aiottoa; ^5*
koitttttt, ^ûifibuttaa; (en)ittfitt, J)anna
^jaUenfa; çorittaa, {tirottaa; tarlot*
taa; etf^tt&a, mtebft etf^IT^n, ^atraut-
taa; n)tti«tfitt, fttSnt&U pox9, f^mU;
^n!ata, ))Qnna ttetamattSmitn; ^etttttS
ioi« (ïortttû ^)cH«f(l). — S' é., v. r.
i86te& ))otd, erota; ^aeta; eff^îi, ^at<
raltua.
^artiller, f . Ecarqu
Ecboliqae, /. ïap\m ft)nntott&mtdt&
ebidttttttt.
Bceathartiqne, adj. toatfaa (^ut*
faûMa; — m. matfan^nrlcet.
Eeoe-homo, m. taulu^fa taffx met^to'
futtadfa efttett^ Jtrtdtud otiQnta)>))ttra«
frnunu ))tta«ffi.
Ecchymose (cchy = fi), / fini*
maria, ruoUut mert, flnifet la teltaifet
tSpint [t)Bnnidtfi.
Ecdésiarqne, m. lirlon eftmicd.
Ecdésiaste, m. @a(omon ©aamaaia
(9^aamatu9fa).
Ecdésiasticnie, adj. ^engeÏÏinm, ))a«
|)i]Iinen, ftrioutnen. — m. ^cnaeUtnen
mie^, ))appi; @^rac^in !irj[a (9raoma«
tuefo).
Ëcervelé, ée, adj. ja t. mieletSn,
attjt'én, t^J^mft; lurjo; mielipuoti, ra»
iupad, ^uimilad, tnuUl^nlItt.
Ëohafand, m. t^Bteltneet; latfeliia-
paxto'x] medtaudiama.
Ëohafandage, m. telineiben ptf^tt^t
taminen; telineratennu^; fuuret l^anf
leet ioutawiin, mttttttSmitn; ^aQon to
ruja t^^iidtS.
Ëcbafiaiider, v. a. ^^dt^ttttci te(ineet;
rk)^t^& fuurtin ^onlteifin mttiittSmitt
ttJOTten.
Ëcbalas, m. nuoren punti 1. witui*
la^nnStftn n^tteeffi !at)tett^ feimtt^.
Ëchalassement, m. miorten |)tttben,
Miinira^nnSdten tuleminen feipttilUl.
Ëchalier, m. rifu^aito, tDar|>u«attar
portaat fen tjlitfe.
Ëohalote,/. (la^m.) a9(a(ontn(anfta;
))drrl)tin (nruidfa).
Ëdiampean, m. ra^e 1. lidufe 1.
tap^ fapatur0fan louindfa.
Ëchampir, f. Réchampir.
Ëchaneré, ée, adj. taarrettu, faa*
reen leilattn; ((a^w.) Itudloinen.
Ëehanerer, v. a. Uïtata (oaremaffi
1. laareen, pk)9ndtttS.
Ëchancmre, /. faareen, faaretDaffi
retffau9, pp5ri0t^«.
Îohandole,/. ^aanu, !atto^oanu.
change, m. tooi^to, koai^etue; en
é. de, fljoan, rù^^fû-
Echangeable, adj. jota motbaon
tt)ai^ettaa, wat^bettawa.
changer, v. a. Moi^taa, mat^ettaa.
Ichangiste, m. wat^taja, nmi^ettaift.
Echanson, m. iuomanladttja.
Écha
257
Éché
ic]uul«o]meri^ /. inomanla^ian
tDtrfa; iuomattladflian fialtoeUjat; ^o«
toiMati.
Èchaiitaioi, m. nai^te; ntt^tt&ttRa,
«tt|j|»]i; laaioa, maUx; mittotnMrtt.
Èchantilloiuier, v. a. ma'ûta, totv*
rata, truunata (tntttoja, ^atnoia); an*
taa na^ttStUIoia.
âehanYTer, v. a. ro^Ita ()>eKakoiû,
^am))^ttia).
ScluuiTTOir, m. ^eHatDaro^fa.
~ Bliappade, /. ^ar^aleiffaud.
sliappatoire, /. loSUtel^s, totxuft,
shappe, /. §aufan irfttodâdtftminett
(tnttffidtSedfS f^aufoiUa).
Echappé, ée, adj. )a m. ^utma))âtt,
tttuUl^uun; cheval é., (ef^tttoStSn ^e-
toonen; é. des petites maisons, ^uÏÏu«
Îfuoneelad, l^uÏÏuIatnen; é. de prison,
arlulainen; (arfulaifen nSfStnen.
Échappée, /. ^tfaifuud, ajattelemat'
tomuud, maUtamattomuud; ))ttatfuu»
be«fa pSiiSf^t fana, ))i!atfuubedfa te^t^
teto; ))otfatnatfuu$, toallattomuud ; é.
de vue, pmhen )n)liîWà faulaifeen au<'
Uttttoa nat9«a(a; é. de lumière, toa^
ïon, paitDttn rûito L fdbe. — Par é-s,
<idy. aioittaiftn, Rltoin taU8in.
Echappement, m. uIo9totrtaaminen
(^a^T^n); ^ibaïc (fettoefa).
Échapper, v, a. ia n. p'àmu, pum
^otoon, )>ujabtaa botd; (à) toUittU
Ëcharnnre,/. pot9 ^angatut xippttt.
Ëcharpe,/. lo^9^9t,pitf&Itina; fafl«
marrenfibe L lannin; en é., poxîtïpno*
tittain; porter le bras en é., lantaa
(afUnarri tt>95dfa, fautinte^a, flteedfd.
Echarper, v. a. i«!ed iluta )>ot((i«
|)itoUttatn; ^o^oin pttm; folntia tou'
loi l^inattatoan ^m)>art; (fotam.) ntar*
fta tetnoon.
Eohars, rse, adj. (roan^.) niuffa;
toU^tt^artooinen, a(a'arn)otnen [ra^a6«
Écharser, v, n, (latto.) (oantua
[tunteéta].
ichasse,/. ^itia, ^jnujalta; te(inei«
ben lannattn^irfi; mitta))Utt (tïmn*
balfaajlan): monter sur des é-s, Mtia,
la^bd ))ttuiaroiaa; <futo.) p'ôi)f)Um,
Echanbonlé, ée, adj, n^^t^rainen,
(u^man n^plia ta^r^-
chanboulnre, /. luumann^pia.
chaude, m, tx'à^ letroo^.
chander, v. a. faltata L poUtoa
maritta; faétao toariin, l^ul^toa tt)o«
riUa. — S'é., v. r. poittoa itfenfa
morilla; (luto.) (ortoentaa, poittaa it«
fenfa; tuaçingoittua.
Ëchandoir, m. n)ari^oto, fûtttau^'
fat^ila, o^uone.
Echanffaison,/. rol^tumat ^teflife^ta
luumuubedta.
chauffe, /. l^tfominm (wuotien).
Ichanffé, ée, adj. tultnen; bois é.,
^aa^ta; (à) laaba ^uomaamatta, na« nottfet ^uut; sentir Té., tutla far^Ita.
fematta* (être) ))ubota, paa^ta (la^
Mta, fttu^ta), tnUti fanoneeffi; un
mot lui a échappé, ^fji fana i'dx f^'à*
nelta ^uomaamatta, fuulematta; un
mot lui est échappé, ^tfi fana tnU
tanelta (tapaturmadfa) fanotulfi, tuU
fanonceffi fanan. — S'é., v. r. paa««
ta 1. ^uja^taa patoon, farata; ^orja^
tua, 6aira^taa (fabtbffe^fanfa), ^ilaid'
tua, çurmoittua; çuRua, ioutua tieta-
mattamttn [Ia))inetdta].
Echarboi m. n)eft|)a6fina.
Echarde, /. oa9, tinu (i^oon tun*
fenjit).
shardonner, v. a. ))erata o^baffeita.
Ichardoimoir, m. o^bafemettft.
Scharné, ée, ad}. lowin (atl^a.
Scharaer, v. a. ^angata (koiiota).
Schamoir, m. (antarauta.
Schauffement, m. luumentaminen,
(amittaminen.
Échauffer, v. a. (ammittaa, fuumtt«
taa, tultdtaa; é. le sang, la bile, les
oreilles à qn, l^armittaa, fuututtaa
jfu. — S'é., V. r. lammtta, ïuumcta;
(lutt.) tulidtua, tulentua, fuuttua, îïu
ïoaptvia.
Ëchauffourée,/ maittamaton 1. ajat«
telematon telo; a{fioarn)aamaton Ia«
^altal. ottelu.
Ëchauffure, /. fuumann^^ia.
Échauçuette, /. noa^tt, roa^til^uone,
toaj^titorni.
'chauler, t Chauler,
chaux, m. pi. ntitt^'Oiat.
chéable, adj. malfettatoaffl joutu*
nut, ma! fu^atfanfa tat^ttan^t [toelfeltdta,
»e(fatiria9ta].
17
Ëché
358
£cla
Èehéaaoe, /. maffn^aifa, moffun
nt&Srtt'aifo.
Boheo, m. f^aftaud (f^atfi^eUdfa);
toanrio, ta|)^to; tenir en é., pUtttt
u^'a^fa, l^tttl^t)tttttt; donner é., fbatata,
Ï)anua f|afftin; é. et mat, ratfUfbat»
au«, f^ofmat. — é-s, pi f^allt|^li; f pal«
{inojpelot; jouer aox é-8, ^(ata f^affio.
Ïchée, /. tatùf pa9ma.
chelette, /. xapm\tt, tttt^ttifet tu
lùpVLUi', Ittlft, bam«)ttnt (rattaUfa);
ecttjS ^armonitan lait,
ficnelier, m. tita«'))nn, ))orrad)>uu.
Echelle,/. ttla))uut, tifa^; laitoan*
xapnt; (luto.) ebtdt^diaffo, tttoRajlSr»
ie^t^9; (foit.) ftttoelifta, ftoel-ffala;
a^ttraittûf ptfîHiïtt'à't tt&mamen laup*
papaxfîa.
Èehelon, m. tifa^uun la^nla, ^or»
rad; (tura.) fanta, adte; par é-s, fa»
notaan fotamied«ofadtoidta, fnn otoat
flîotetut mftttrStt^ien kottlimattoicn pU»
ffln toifi0tanfq, adteittain,
Èchenal, Ëchenan, tehenet, m.
I^ninen rSStâdlouru.
Ëchenillage, m. mabotMa ^u^bidta*
minen.
)heBiller, v. a. ^nl^bt^taa maboidto.
sheoir, t. Échoir.
Schet, m. lata, ))a9ma.
shevean, m. tp^l^tt, |>aMa; totffi*
ttnen, totta.
É(
(autamie^en, neu«
mai^traatinittfen.
Eehevinaige, «
tpo^mie^en toirla.
Èohif, iye, adj. nandt^t^n^t Qa^t'
(oirodtal.
Ëchifbre, m. l^ortaait |)erudtuffena
olepa muurt.
Echillon, m. tpeft^atfo^ (luonnon
ilmiB meretitt).
Echimose,/. f. Ecchymose.
Echine, /. fellttranla, feira^ii ; lon-
gue, maigre é., pttitt, (ai^a i^mines.
hiné, ée, €idj, piitxUmta.
hinée,/. fion fe(!Sfa)»))aIe.
hiner, v, a. murtaa 1. I^bbS potflt
feUfiranfa ifuUa; (fum.) ^alata raaia*
rifotft; fuomia.
Ëchinite, /. fitoett^n^t tîUmato.
Èchinope, m. er&6 o^baffcett lait
(êMiiopt).
Echinophore, /. tcH laStoi (éthi-
novhoraj, — adj. t)tiftttinen.
Echinorhin, m. crtt« maladtalan
ïoij.
Schinorhynqne, m. erae fitoUmabon
ihiqueté, ée, adj. runtuinen (toaa«
fnnasta).
E<
laa. .
Bchi
ehiqnier, m. fl^alfi^ bamilauta;
ne(t!u(mainen ta(aU))^o; toaltiomara^*
ton ^oitofunta (iSnglannidfo); en é.,
bamilanban muotoon, ri^tirattainen.
Echo (ch = f), m. fallu, faia^bu^;
(fiuD.) matftia.
Echoir, v. n. tuSa 1. (augeta ifnllt
omatfi, ofatfi; ta^a^tua; lulua Io)>»
pVLnxtf Io))))ua [mttartt«aia«tal; (êwr^
(atunnaife^tt Ib^t&tt; é. mal, bien,,
ioutua ^abaan t)tt(aan, pUM ^tjtoin
afiodta ; il lui est échu une succession,
ofui faamaan |>ennti5n; cette dette
écherra demain, tftmttn todan mtt&r&*
atta (o|)))uu ^uomenna, totian maffu*
^ttin)<l on ^uomenna; si le cas échet^
)0d nttn ta))o^tuit, ofnu 1. fattun.
Echome, /. toeneen^anfa.
Echomètre, m. faiun mittaaia L
m&tttasitt.
tchométrie, /. laiun mittaud.
choppe, / lavippafoittf lauta^uott ;
))ttrrtn, pitrtorauta, tatmernt^neuta.
Echopper, v. a. tç SdfenncStt ))tirto«
roubaQa; ^tirtSft, fatn)ertoa.
Echonage, Echonement, m. rantcan,
(arifle, matolatte aiautumtnen 1. ftt^*
minen.
Echouer, v. n. aiautua 1. fS^btt ran«
natle, farille, matataSe, iontna ^aa!fi«
riffoon; (fuio.) raueta t^^i&tPf mennft
ti)(itt&n. — V. a. Ia$!ea rannatte, ma*
talalle.
Ëcimer, v. a. lattnoa (|»utta).
Eclabonsser, v. a. lo'aHa tiirdfot^
toa 1. raUfitt.
Eolabonssore, /. rtttdf^nt^t (ola, (o»
latal^ra.
Eclair, m. falama, (eimanS; (fum.)
m^ft), tt)aitt^bl)«; il fait des é-s, fa-
lamottfee, i^fee tntta.
Eclairage, m. ttalatdtns, fotumo»
(otdtu^; é. au gas, laafnwalaidtnd.
Ëcla
259
Écon
tolairant, nte, adj, gaz é., roaU*
faofv.
EolaÎToi, m. l^atattn, anfeo paifla
tnetj[S«fS.
Belaircie, /. tirflaat pai!at iç\\m*
fedfâ taitDoadfa.
Bolaireir, v. a. firtadtaa, t^ul^btd-
taa, faattaa ^eTeafTtr ftmeâtft, raiRaotf! ;
o^taa, toeteiaittsa; wân^tetta, te^b&
loiltiiifri; ^armentaa, tt>il^enta&; StX'mxU
tttft, fttorittaa, koalatdta; ((ukD.) fqn)
tlmal^ta 1. antaa tieto iluSe. — S^é.,
V. r. fcIitS, tt)aa(eta; ^artoentua; o|en«
tna, tofi^ent^tt; (tur, dé) ^anffta tie»
tocf, toaloa, felkott^^tit Q^ûdfa.
£clairci88ement, m. feliott^d, toa*
Iai£tu6, loato.
Bdaire, / (ladto.) leUamo, Ielta<>
Sdairé, ée, part, ya adj. toaUd»
timnt, flmtdt^n^t.
Selairer, v. a. ttatai^ta, loaltdtaa;
titt^ttaa mafleaUo, toalodtaa; tarlad'
taa, t^todtin fllmSitia; (fotam.) par«
tioretftuâ tiebudtella feutu. — v. n.
Kilttttt, (oi^taa; (à qn) maloMaa ifnffe;
falamoita. -~ S'é., v. r. tuKa koalai^^
tnfji, toalidtuneefjl.
Eclaîreiir, m. kDaloja; les é-s de
l'armée, fotaioufon ttebudteliiat.
Eelamé, ée, adj, {li^tritlotnen, fit"
^cnja tatttanut.
ficlanohe, /. tatn))aan, oinaan reift.
^dat, m. ^itdte, ra^no, flr))ale, flru,
{are, (a^tu; j)autan9r ^amo^bu^, miU
ifi^bk)^; pau^ttia, )>att]^u, me(u; fin^u,
Îininu, ^uomio; todltmaltainen leino;
oidto, !tr!taud; fomeud, ^ramend, (oid«
tatonud : é. de rire, naurun ))ur$ta4'
bti9, l^oçotttd; faire de Pé, nodtaa me«
Itto, ^ttomioto.
Eelataiit, nte, adj, loi^tatoa; timeS,
raifa^ [dttnedttt]; ^eltil; lomea; metua
1. bttomlota nodtama.
Èlatante, /. erli^ ro!ettten laii.
later, v. n. riiitt^t^d, ^oiota flr«
palettte; rSitt^tatt, toanla^taa, ))ama^«
taa, rt9«!il^tôa; ^u^ieta, rema^taa, f))t-
ttttt; tuSa ilmi, tutla k)Ietfe«tt Het^Ifi;
mMd, (ot«taa, !|)tdtail filmun; no6taa
l^uomtota; la tonnerre éclata, nfto«
nen ^atnantti, paufa^i; é. de rire,
rtma^taa nauritnn; il éclate aisé-
ment, ifixi ft)ttQ^ l^elpo^ti n^t^aon. -^
V. a, \Mt% ^)irôtata. — S'é., v, r. ttt*
ittbt^tt f!r))a(eilfl.
Ëclectiqne, adj, ennStft«ta filofofili'
aitdta i^xmtimïm toottu, erielttnen.
Éclectisme, m. eflettinen i^xiî^ttU
m^l. filofofia.
iclegme, m. ro^tofafo.
icli, m. ftriale, ^tr^te, ftru.
elipse, /. ))tntenenitnen ; é. dn so-
leil, auringon ))imettemtnen; faire nne
&., (d^tett ttetttmattamitn, fabota; faire
une longue é., oUa lauan ^oife^fa.
Eclipser, r. a. toimentsa, Bimmen*
m, ttoittûo. — S*é., V, r. pxmtntt)^,
^imment^a, IH^M ttetttmâttdmiin, !a«
boto.
Ëcliptiqae, /. eflt^tifa, maanrata;
pSitodn nttenniltnen rata maan ^m^Srt.
— ,adh ^ïimencmtfen*.
Ecliàse, /. ral^na, fdle, (a«to; jund*
toîpppa.
Eelisser, v, a, fSIeittsa, (adtottaa
(murtunut luu).
Ëelogne, t. Églogue.
Ëoloppé, ée, adj. iat. ontntoa, liiltoa"
tt)a; raajianfto.
Ëdore, v. n. I^antua, fotnpia 1.
tontata muttadta; |pu^ieta [ladttetdtal;
loinaa [^atma^ta]; Umedt^a, tulla ilmt.
Ëclosion, /. ^autuneen munan !uO'
ritu«; futan pu^feamtnen.
Ëclnse, /. fut!u(attod; fuIun))orttt ;
patfi, tn^Q^nfuIfu, fulunlnufht.
Ëclnsee, /. lerradfaan fuludfa ole^
toa wcfl.
iclnsier, m. Jtttuntoatttia.
oobans, I. Ecubier.
xiCobnage, m. fuon))oItto, f^bbt^d.
Scobner, v. a. njh^ttUf poittaa fuota.
scofrai, Ëepfroi, m. t^a))6^ta.
Ecoinçon, Ëcoinson, m, futmattmi
atfuna^fû, oxot»\a,
llcolfttre, m. fonluntarfadtaja.
Ecole, /. foutu, opttn^iaïM ; 4ar«
iotudtattoa nterthbeteille.
Ëooleté, ée, adj. pmtza, fotlea.
Ecolier, ière, t. foulula^fl, tott(n«
lûiucn, ïottïtt^)oifa, foutut^tt»; oppi-
|)oita.
Ëcondnire, v. a. laittaa nlod; trot*
taa feuradta.
£con
260
Ëcou
Èoonomat» m. talouben^ottaian koir«
Ta, amonatfen ^û^))tdttlûn ^ottaja; ta«
Econome, adj, fiiadteltdd, [dUm*
mttineit. — «. toloubenl^ottaia, em&n«
nbitflift; talonl^altijia, toimitudmied.
Economie, /. taloué ; fâddtdwaif ^^9;
(futD.) fttUntiMinen idrie^t^d, (uolt^
tvi9f laitoé; é. rurale, maatalouS; é.
politique, tpaltiotatoud^tiebe.
Economique . adi, eTonomiltinen ;
f a&«tâ»dinen, fââdteltdd ; talouben^ ta*
touj-. — /. tûïou«'0^)^)i.
Economiquement, adv. f&S^tStD&t»
Economiser, v. a. fctasttta, tarfadti
p'xtM. — V. n. ^ottaa taloutta.
Economiste, m. malttotaloud^tteteen
^aj[iottaia.
cope, /. luobtn.
coperche, /. Irana|)a((ti.
^coroe, /. i)uunluori, ïaania; ^c»
betmdn ^affu tuort.
Ecorcement, m. folomtnen, ))uun
fuqrimtnen.
Ëcorcer, v. a. Moa, !uoria» —S'é»,
9. r. beitttttt !uorcnfa.
à Ëcorche-cnl, adv. idtuaiïanfa
lui^telemmen; (luio.) n)Qdta^aIot[edtt,
paU9ta.
Ecorchée, /. ercld nSIinlengân lajt.
Ëcorcher, v. a. n^ITett, ttdfoa; l^ted«
taa, l^ieroa nal^fû ^otd: fo(oa buu:
(tuto.) fi«ïoa; rdëfata (fieïta). ^ S'é.,
V. r- ^te^taa nol^fanfa xïtîu
Ecorcherie, /. paxtîa, tnidfa fotrta,
^emofta i n. e. nt)Ijetdan; (tuïo.) xa*
wxntoiaf mi^fa matlu^totoia ))eijatûQn.
Ecorchenr, m. n^If^ri; (lutD.) n^I*
ftiq, It«(oi(u
Ecorohnre, /. ^iert^md: Ii^Bttama.
Ecore, /. itjrffa 1. offinjiettoinen
ranta; tutt, pMU.
Ecorner, v. a. tt^ëntaa po\9 1. mur«
taa pûi^ fartoet, m'mUa 1. ^S^iata
)iot9 fulmat; t^rtiéitaa; (lum.) toa<>
(entaa, fiujtdtaa, çeifontaa.
Ecorniner, v. a. nortata, oUa !uof«
latoteraana, farfh^toieraana.
ficomiflerie, /. norflattemmen, tar!«
f^mtnen.
Ecomiflenr, ense, t. norffailiio,
larftQv (uoflaaierad.
Èoomnre, /. lo^tai^tu fulma.
Ecossaise, / toan^a ftottanttfainen
tat^fl; fen mufilt.
icosse, /. lotero, tuppûo, ^oUo.
Icosser, v. a. fU))oa 1. fuoltaa pa*
puia, ^erneita.
Îoossenr, ense, «. fitpo\a.
oot, m. iuomtnftfuinngit, «fudtoit»
utttfet; ofa«maffu iuomingi^to, atrio*
feura; offainett ^uunrunfo, tutti; pa-
yer bien son é., l^^mtn fuorittoa te§«
taiûanfa.
Eoonane, /. I^ieno n^itïa.
Econaner, v. a, mittata.
Èconer, v. a. f^atata l^anta ^otttt^
tattaidta l^anta.
iconfle, m. itma^autta; ^o^eriletio.
loonlement, m, tualuminen, tadtu
(iDeben j. n. c).
Econler, v. n. s*£conler, v. r. ma*
(ua, tvuotaa ^oid, laéteutua [toebedta];
ituto.) tulua, menna [aiadta]: j^ajoto,
ai^tua, tobota; ta^ba tauf^affl; faire
é., Jû8!co (jartot).
Econloir, m. toiemaritouru, ladtu^
torpi.
Ëconpe, Econpée, /. (mtxito.) tfii)ft«
(uttto, kDaakoeli; rauta(a))io.
Econrgeon, m. aitoincn o^ra, fefutL
Econrter, v. a. I^^mtaa, leitota tk)«
^^emmaifi ; patata ^oilti, ti^^iétaa (^e«
toqfen l^anta).
Ecoutant, nte, adj. fuuntetetoa; avo-
cat é., af\aïL*aiaia, iota ei tutoan §ae.
Écoute, / ^aitta, midta fo^ii fa(y
fuuitnefta; être aux é-s, oua falaa
fuunteicmadfa, loaij^madfa.
Écoute,/, (taxxo,) jafudnuora, ))ur'
jenuora.
Écouter, v, «. fuuKa, tuunttefla;
toteHa, tuutta; fuo^tua; paa^taa pw
^eilïcnfa. — S'é., v. r. il s'écoute
parler 1. il s'écoute, ^dn innïtt faU'
nti^tt liu^umanfa; il s'écoute trop,
^an arodtelee (itatfi tern^e^ttanfa.
Écoute s*il pleut, m. jatl am^Ht^; ma*
l^ametinen m^UQ.
Écouteur, euse, s. tuuntelija, tuu^
ledleliia.
Ëcouteuz, euse, adj. mau^to (^e«
njonen).
Éooutille, /. (uuttu faimantannedfa*
Êcou
S61
Écum
ÈcNnitilloii, m. t^SntStuuIfu, Mtt*
^inen ïuuffn.
Eoonyillon, m. t^ltn !|)9^l^iat{tn,
^noftatn; nuntiuuta.
Seonvinonner, v, a. ^noflaimeSa
)ni|bt9taa; (a!atdta nvm\.
Ecp]iractiq]ie,a<2;.n)atfaa ))erfaa»a.
EcraigBe, /. utofofoud 1. iltafeura
maaUa.
fieran, m. titlentoaTJodtin.
Seraneher, v. a. flnttStt po\9ptxmn^
ien, ta^todten ftiat !ati!aa9ta.
fierasé, ée, part ia adj. muferrettn,
Itti^tett^; patnnnut; mataïa, iQl^^t:
tulle, édifice é.
Ecraflement, m. mnfertaminen.
Ecraser, v. a. mufertaa, rnttdtaa,
rifltpoffea; (futo.) murtoa, mnneÏÏa,
fortaa, poUta, )»enIatoon ^dtoittfid.
Ecr&mer, v. a. tuoria tnaito; (fuiv.)
ottga paxa9 ofa.
Eerémoire, / fuorinluf tta, taoltlu*
fHfû.
Ecrêter, v. a. am^ua j^ajallte lin-
nanmnurtn Qlit^noli.
Ëcrevisse, /. rapu; yeux d'é., ra«
s'Écrier, v. r. ^itubal^taa, ^uutaa.
Sorille,/. attaud lolan^^^t^b^dtâ toor^'
ttn, !otl«fû.
Ecrin, m. iutt)eIt'Ii))od.
Ecrire, v. a. io n. ftrjottoo. —
S'é., V. r. ftrjotettaa ; votre nom com-
ment s'écrit il? futii!a nimenne Tirio»
tctoan?
irisée, /. timantttian^o.
irit, m. îirjotti^, fepfirjotu«; afla*
Krja; firiattinen fnodtumud 1. tooluu*'
tu0; — é-s, pi fir^atlinen ttoé, fïxia.
Paf é., adv. lirjialltfeétt.
Bcritean, m. pUîltlixiotvi9] tlmo»
tn^, inlietudftrie.
Ecritoire, /. f triotu^neumo; ftriotin.
Ecritnre, /. ftriotudtaitoj firjotu^,
fBfifiriotu^: ïafl*ûïa; ûPoïino.
Ecriyailier, v. a, ))itaidta ia ^no»
noo tiriotudta tn^^m; ra^pttttt fo^
toon, t9|ertâ& Io!oon.
ËcriTaillerie, f, f^ndi(Q!utfa.
Eerivailleiir, Êcnvassier, m. to^
foont^j^amia, foroonts^ertaja*
Ecrivain, m. ftriatUja, firjiottaia,
nxiantefija.
Ècron, m. niutDtnmutteri, ^ema;
tDonftluetteloon liriottamtnen.
Ëoroner, v. a, ftrjottaa itn tuanfi'
furtteloon.
Ecrones, /. pi tUi l^on)in))ibott mv»
nor^ta, tulungtdta.
Ecronir, v. a. tolïito ('ttfcn), t^U
m^tanfa tatoa.
Ecronissemeiit, m. taiïitud, f^Ima^
tattfa ta!omtnen.
Ëoronlemeiit, m. fuftétumtneit, xan*
featmnen, toteriminen.
s'Ecrouler, v. r. luttdtua, hima^taa
fifaan, xan'tta, mteria.
Îcroûter, v. a. fuoria (ïei^a).
cm, ne, adj. raafa; soie é-e, raa<°
fa fiîtfx; toile é-e, loaRaifematon Ian«
go«.
Eosarcôme, m. li^aliita, Itl^alu^mo.
Ectylotiqne, adj. Ut!atpar))atta ^a*
rontania 1. ))oi9ton)a.
Ectype, /. muidtora^an, flnetin In-
tDoanned, ))ainoluïoa.
Ëcn, m. kpoaluna, toaalunamerlfi
rûn«Iaïûincn ra^a, rilfî. — é-s, pi xa*
^aq ; rillau9.
Ecnbier, m. ((aim.) tlt^^fl, anRuri
tomDtn reita.
Ëcneil (= eta(j), m. taUio, luoto.
Ëcnelle (= tfx^tti), /. malja, ful^o,
fttbj)i, mati.
Ecaellée, /. tnaliaUinen, tuI^of[t«
nen.
Ëcnisser, v. a. iaataa puu farbtte;
(hiio.) I^abd raajartlotft.
Ëodler, v. a. la^ba 1. adtua (engat
faQeQenfa, f annallenf a ; é. une aiguil-
le, taittaa neutanfUma.
Ëcnmant, nte, adj. maal^toroa, toaa^<
toinen.
Ëcnme, /. kvaa^to, manto, (no§n;
i^^rtiat, rot^toipan.
Ëcnméniqne, t. Oec ....
Ëcnmer, v. a. ottaa tDaa^to ^oi9,
fuorta manto; é. les mers, roStooa
mereHa. — v. n. niaal^bota, fnol^ua;
(futn.) raimota n)tmmaMa; é. des nou-
velles, ta^ba uutifta ontima^fa; le
cheval commançait à é., ^etoonen
tiilt waa^toon.
«.Ëcnmeur, m. é. de marmites, pa*
bon nuolt ja, fuoltamterad ; é. de mer,
mtriroewo. ^
Êcum
262
Effe
Èonmenz, ense, adj. maa^totnen,
tuofiutoa.
Eonmoire, /. maa^toIuftWo.
Ecnrer, v. a. îuuïato, ))u4bi9taa,
nrfadtaa.
ionrenil, m. orama.
tovrenrf ense. *. û«tioin toiruttoia.
tome,/ tûffi; taai^)ûï»cliiût.
leiiBsoiL, m. ti)ûoIunûIt(t)t; Ie9ft«
waoîuno; |crttûrouta ïufoôfû; îoôtotn
ftïmate; enter en é., i^tuttaa fUmuïe
totfe«tû »)uu«tû totfcen, oïulcrato.
ÉonsBonner, v. a. oïutcrata (î. É-
casson).
Ecnssonnoir, m. ofuïerau^toeitfl.
Bcnyer, m. afcentantajo, Wwentan'
ta|û, fnûû»)j)t; taaimeetQn; rotfuttûia;
rûtfa«ue.o»)ettaia ; ratfaMûjû; fiotoi*
fotoolien; tocfan tutceffl ^ontu fei»aô;
toum^uun mefa; roMuîen Wf^mu; é.
tranchant,- ruoon iciffaaia 6o»t«fa:
é. de cuisine, f^ii!ftmc«tûrt.
- Jddii, /J£bba, i«rûnttlatncn Rrja,
nîoitûwa fîanbinûmilûifcn iumotai««
tarjin.
Idème, i Oedème,
îden (en = een), m. (Sbeni, ^arottifl.
identé, ée, adj, ^am^aoton.
'denter, v. a. murtao 1. toetaa u(od
pommas.
|dictal, aie, ad;, fttttntd*; mta*.
Ediflaiit, nte, adj, o^ettû»ûtnen,
mtçlta ^rcnttttooinen.
EdiflcateiiT, m. rofennii«me«tûri,
roïjntûia, rofenturt.
)
itcntûia, rofenturt.
Edification, /. rofentominen; (fti».
Édifice, m. rofennud.
Edifier, v. a, roïentoo; (îun).) obet-
too, jlenttto miclttt; otto ImMSi efl-
"»«««»; miettjttaa, t^^bijttaa.
Bdue, m. ebtri, wirfomic« muinoi*
fcôfû 8îomo«fo.
Édit, m. iuti«tu«, ofctu«, faantfi.
Editeur, w. (Krioti) totmittoio, tue-
tontoîo.
Jdition, /. ))atno« (firion).
Edredon, m. ^ool^fon utu 1. untuwo.
Sdncatciir, trice, ad;, toôwottotto,
ïoejDotu«.. - ,. eo«»ottoia.
Education,/. ïû«toûtu«; fimiôt^g;
e. dun cheval, §cttJo[tn ^oriottomU
neu; é. des abeilles, meJ^UttU^ofto;
faire Té. de qn, foôtoottoo jlu.
Ednlcoration,/ mofeuttomitten; Ite-
toittamittcn; fiottomincn.
idnoper, v. a. todtnottoo.
Ifanfiler, v. a. te^ittaa (onaat fou*
lûo«to.
Effaçable, adj, jlota on ma(bolK«
nen to^^^tta, fuluttoo, ^atnittaa pax».
EfflAoer, t/. a. ))^l9l^Iia, fuluttoo, ét«
touttao, root)^io J)oi«, ^atnittaa; (fuw.)
(tmmentaa, tooittoo, ofettoo toarjoon,
nafbmadta; il s'effaça pour faire
briller son ami, ofcttui itfe monoon,
nar^masta, jotto ^«tatoanfa (ol^taifl;
e. le corps, les épaules, tnetaa olfo**
mi tooffc^ain.
Effaçure, / ^oid^tj^^ttt^ 1. ^ttoit*
nut boiffû tirjotuffjfo.
Effaner, v. a. leiloto Itton ^nubteo*
ladmuinen (ot^o.
Effarer, v, a, j^irtoittaa, foul^idtao,
fommouttoo. — S'é., v. r. îouftiôtuo,
^eiast^a.
Effaroveher, v, a, faiia^bbtiaa, De»
tottoo, ^irtnittaa.
Effectif, ive, adj. tobcfftnen, tobetto
oietno; luotettonia.
Effectif, m. tobeSo foo^nmillo oie*
xoa Mvi (fotamte^ia); tobeOo IBi^t^.
kt>at muonotDorot.
Effectivement, adv, tobeïïifedti, ofl«
oïïifeôti.
Effectuer, v, a. toimtttoo, bonno
totmecn, fuorittoo, taijttaa: un paye-
ment, sa promesse.
Efféminé, ée, adj, ^ento, xoûttù,
^emjea, noi^moinen, oKomomen.
Efféminer, v. a. I^entouttoo, 6em*
^c^ttaa, merttouttoo. - S'e., v. r.
fabba IJennoïfl, ttcïtoffl, oWomoifeïfl
Effendifin. turflilotnen (oin'Oi)i)tnut;
Reis-e., olfeue-ofloin mim«teri a:ur*
finmao^fo.
Effervescence, /. Iito^umttten, fai^
minen; (lu».) fttmo6tumtnen, lettot»
tomuud.
Effervescent, nte, adj. hio^utoo,
Wtotoa; (fuw.) eiiwo«, Utooton.
Effet, m. tt)oifutu6, mo^ti; toimeen*
))ono; — e-s, pi, omoifuu«, toorot,
trtoimtdto, foludto; e. de commerce,
koetfelt, onno^o^erl ; e-s publics, ivol»
Effe
263
Effii
tton mellafM^iertt; les e-s d'une succes-
sion, ^(ffin irtaimiMo; avoir son e., teV
hH toathitulfcnfa; en tenir à l'e., r^^tl^K
tofltotmiin; en e., tobellafm; pour cet
e., à cet e., flitiâ tarfotnlfe^fQ, fttfi
tat^eeffi; à ré. de, flfj! tar^eetfl; a
quel e., niilfl tar^edfl?
EffenillaiBon, /. le^tien rtt))iminen,
te^ben loaridtud.
Effeuiller, v. a. rii^iS ïe^bet. —
S*e., V, r. tvQtt^taa le^tenftt; erota
obtttatfina liu^Ioina; loMeiSa Itud»
lottle.
Bffioace, ad^. te^oUtnen, ttffota^, ti^ai»
fnttatoa, {lonttnen.
JBfieaeement, adv. te^oRaa^ti, pon*
ttttfÙ^Û.
Effieaee, / Eflleaoité,/. te^o, t)onfl,
lootma, tpauuhtd.
SfAeient, nte, adj. toatfuttatoa»
Effigie,/, futoa, tnnotofutDa; exé-
cuter en e., ta§i
Effigier, v, a. me^tata 1. ranfatdta
fumalltfedti (hin f^^Hidttt et oie toottu
tamottaa).
EflOé, ée, adj, ^ûtnitit feBitett^, le*
fittetd) [fanfaastaj; Coiffa, fntfea, fo-
lafta. (at^a. — tu. ^eïtut; ^erttitinen
imtrqeUma.
Effiler, p. a. fe^ttttttt 1. firtoottaa tan-
gat tantaaeto. — S'e., v. r. ttfjHt^*
Effiloqner, v, a. te^itt&ii, nrttottaa
fonaot fuflilantaadta.
âSloqnee, /. pi nuffa*, koatin-
fURi ; pîlfi^eltut.
EiGliire, /. (e^itetijt, tirti^otetut (an*
0at.
Effioler, t. Effaner.
Efflanqué, ée, part, {a aéb'. lat^bu*
tettu, nntputettn.
Bfflanqner, v. a. lai^bnttaa, uuuint-
taa (Bewodta).
Bfllenrage, m. mareen ^oi«^tedtami«
ncn na^dta«
Effleurer, v. a. ^oimta fulat poi9;
(tedtaa, hioria ^oid ^inta j^ttin; rit*
4iateta; ^iedtaa mare naba^ta; Iod!ca
jiintaan, fut^faidta, (^^btâidttt; (fuko.)
)itntaf>uoItfe«ti U^tm L !o9!ea.
8'Sffleurir, v. r. ^omel^tua, I&^btt
l^iftfeffl, mureta; (fem.) ruostua.
Effloreseenoe, /. fu!o9ttt«, fufo0«
tu^'Oila; ntoMuminen; mureneminen;
ro^tuma; htufautifet; tomber en e.,
mureta.
Efflnence,/. uIodtDtrtaamineUr *\Vith
femtnen.
Effluent, nte, adj, ulo^toirtaaioa,
-juotfema.
EfEluer, V, fli. koirrata ulod, ^u^jeta
tuttoana.
Effondrement, m. moan lâSntttmt*
nen ft)tP&Utt; lefttnnbn I^ntSminen, te«
fSntttmmen.
Effondrer, v, a. f^tottltS ajaa, lai'
xomci ia fonnittaa maa, fefSntfitt; ti)bn«
t&a, fl^&dta I. fnrkoai^ta rlRt 1. fi*
fttttn; (kDanb.) ottaa fifSIm^ffet (lin*
nudta). — Se., v. r. Inma^taa ft-
fasn.
Eff^ondilles, / pi, fafo, ruu^)>u,
|>o^ia*u))^a.
s'Efforcer, v, r. îtonitttttt 1. ^pn*
nidtaa tooimianfa; a^Ieroita, failtn
kooimtn foettaa.
Effort, m. ))onnidtu0, aj^ferottfemt'
nen; maitoa; fat tin kooimtn )>^rtimi'
nen; retoel^b^^ (J^emofen jilfeneeftt);
faire un e. sur soi-même, to)âfttDaI'
taifella ^onni^tnlfeUa ttfettnfK moittaa,
(tuttâ i. n. e.; cheval qui a un e.,
^etoonen, jiolla on retoe^t^nt^t ittfen.
Effraction,/, fifttttnmurto.
Eflhûe, /. I. Fresaie.
Eflhiyant, nte, adj, laul^i^tatoa*
EiRrayer, v. a, lau^idtaa, ^etottaa.
— S'e., V. r. fan^i^tna, pel&dt^tt.
Effiréné, ée, adj, ol^jaton, n^attaton,
^urja.
Effrénement, m. obiattomnud i. n. c.
Effriter, v, a. laiçbuttaa ()»e(to).
Effroi, m. lau^ietn^, ^trmn.
Effronté, ée, adj. ia $. xxttù», ivX*
lea, bfito^tSn; rtetae i^mtnen»
Effrontément, adv, riettaa^tt, \fi^
mbttbmtt^a.
Effronterie,/, rtettand, \}x\lm%,ys^
tn^ttBm^^^.
Effroyable, adj, langea, ^trtntttttmS,
^irmninen.
Effroyablement, adv. fau^eà^ti f.
n. e.
EfTkision, /. kouobatn^, malamtncn,
faataminen; e. de la lumière, toalon
lemeneminen, fâtetleminen; e. de sang,
Ëfou
264
Égra
tvctemiwobottt^; e. de tendresse, Itm«
p€t)ben tuIiDa; e. de coeur, f^bttmen
autûifemineti, akoofkib&mtfQ^d.
Ëfonroean, m. timtlaa^a, Itwirefi.
ëgagropile, /. Tartoapatlo, iota ta**
toatacax tntttel^tikDtcn éitttnten œatfadya.
Ë^ftl, aie, adj, famanlainen, famafi<>
fofotnen, famanlaltainen; famamoer*
toinen, k)^tô ^^mS, t^^ben telemâ; ^^«
tttmittatnen, tafaincn.
Egal, m. loertatncn; marcher Pé.
de gn, oUa jifun tpertatnen tt)trla«ar<
too^fa; d'é. à é., entre égaux, totx*
taidten ledfen; traiter d'é à é., fo^-
bella toertaifenanf a ; à Pé. de, ^^ttt
tperran lutn.
Egalement, m. tafotnd, ^^benfaUai-
feffi 1. t)^bentoertatfe!fl telemtnen.
Egalement, adv. ^l^tSIttife^tt; k)l^t(U
paUon, tSdmtilta.
Egaler, v. a, te^bd famantoertaifetft,
famontaltaifetfi; otta i^^tft funri tntn;
otla famantoertatnen, ^^tft artooinen,
famanfaltainen, (à) mxxata ifn^un,
pïtàfi faman'ortooifena; tafottaa, te^btt
tofoifetp. — S'é., V. r. (à) tcfetjttjtt
faman'arkooifctfi, loertaittua ifu^ixn.
Egalisation, /. ^erintS'Ofien tafo»
tud.
Egaliser, v. a. te^bil ^^tafuurefft,
famontoertoifeffl; tafottaa.
Egalité, /. ^^tttltttf^^d, ^l^bennertai'
fuu0, tafaȉr)ootfnud; ^^tttmufaifuud;
tafaifund.
Egard, m. fatfanto, Infnun«ottatni<
nen; funntoitn^, artoon-anto, huomaU
ïiftttt«. — À Té. de, prep. piçen ïot*
foen, mtttt ftil^en tulee; à mon égard,
mittt mtnmtn tnlee; toerraten: la ter-
re est petite à Fé. du soleil.
Egare, ée., adj. ttj\ni^t, ^ahraJ^tu*
nut; felaantnmtt, fetaiftn olctoa; ^u*
fattu, tietttmttttdmiin ^antn.
Égarement, m. eff^mtnen, ^oira^tU"
mtnen; ^airaud; irftatfttnS; é. d'esprit,
mielen^onraud, mtelentoita.
Egarer, r. a. cff^tttta, ^atra^buttao,
er^et^tttta, ïoitttM; l^ulota, ^anna tte»
tSmfittbmitn. — S'é., v. r. elf^tt, ^at-
rafftua; joutua ^ar^atetHe; jontua mie*
lenptfaan, fefaifin.
Egaroté, ée, adj. fatulan I^5ttttma,
fatufa^ta (ç&tt^n^t
igayer, v. a. i(a&ntttta, (ilpottto;
é. son style, tc^btt tirfotuffenfa micOi^t*
takpttmmaf^, bufiatfemmaffi; é. un bâ-
timent, tebbS puone maloifammoffl, ^^
fiaifemmalfl; é. un arbre, (arfia ^un*
- S*é, v. r. ^tl))tet^a ; (sur qe.J tc(b&
)>tttlaa i^tttn, ))tttttt ^tltlano.
Égide, /. egibi, aRtnertoan Itt^i;
(lutD.) tttrtt)a.
Éguops (ps ftttnt^tottt), m. f^^nel*
^utama.
Églantier, m. metFttntitfu*|)enfa9;
orianta^))ura»|)enfa9 (raa englante-
ria).
tglantine, /. oriatttappura^funa.
glise, /. firtfo; {ettralunto ; papid*
to; homme d' é., ttrtonmie^, ^engel*
linrn mted.
Iglogne,/. |)aimentau(u.
igomne, /. mftfa^a, )»uuffofa^a.
Igoïser, V. n. p^a ttftôtanfa pul^ua;
|)^btaa omaa kooittoo.
igoïsme, m. itfefiaifç^^.
Igoïste, m. ttfefao t^minen, oman
Sgorger, v. a. fjolata 1. Iet!ata lau"
moiton ))^9taia.
Égorgei
la ^oilft; teuraétda, ta^ipao; (Tuid.)
bertnpo^im ^amtttaa, fçSdta turmtoon,
qutfaan.
Égorgenr, m. mur^aaja, mur(a>
mic«,
8'%08iller, V. n ^untaa aanenfa
fornifflin, fa^eafji.
Égont, m. ttebenla^fu; ra«ta«Iouru;
rastadtDuoto; (atu^oja; It(atortoi,(i'an»
tpiemart, noali; (tuio.) roi^toiotten
oiopaïfta,
Egontter, v. w. tt)>|)ua, malua ))ot«.
— S* é., m, ûppaa, walna.
Égonttolr, m. fitloita, latoitfS ; fut*
nmudteline, rtdtiKo, jolben pHàtlà fni*
toottatoat koatutetoan.
Égonttnre, /. iiltîa, px^axa.
ÉKrailigner, v. a. ^aratantaUutu^»
ta Jtrjlûttaa.
Egrainer, t. Égrener.
t^rapper, v. a. poimia milnir^pa»
leet poid.
Égratigner, v. a, xaùppia, roa))ata,
I^nfTa, raadtaa: ri^timtitootlla marjot«
taa ())itru«taeqa »a9lefn) ; !|)dt(t«taft
(fanga^).
Égra
265
Élec
&mtig]ieiur, m. fanlaan pMxé*
tm
Efratigniure, /. naorma, raotnu,
ftrwc.
SgrayilloimeT, v. a. |>ul^btdtaa x$*
mtettamaffl nodtetuit ))iiitn luuret.
Égrener, v. a. ottaa i^miit, {trmenet
itIo« folot^tanfa; l^teroa rtfft; letlata
tatœat, fKettffi tejjbii; le rasoir égrè-
ne bien, partaiocttfl letffûa %^tt)tn. —
8'é,, V. r. toariôta [i^h)i«taj ; muretû.
I^TÎIiard, rde, adj. ^tlbeS, toitta^,
n)iU)û«, tloifa. — «. butitotli, njetttWa.
EgriUoir, m. ^Sm laîatammtfon
ttu«fa.
Egriser, V. a. tafoa (afi ^tmmeaift.
igeoir, m. (ul^mar; rol^Ia.
iger, V. a. furmoa ^n^maredfa;
tobfta.
Egnenlé, ée, adj. fuu^ta riffutint
(û^a, ttjWi). — «. fuu^aïttt.
Egaenler, v. a. tatttaa )[)tippu, tor«
»t a«tiû«tû. — S'é., V. r. fuïua fuuô-
ta, tulla ^uunpvioît9ta tifrnjtdUe [tb<
!i«t|i] ; ftrfua Sdnntfa td^eSIf!.
unillette, f. Aigaillette.
E£! ini, no, ^o; eh bien! no fiid,
noj^ω.
AOhé, f. Déhanché.
lerber, î. Sarcler.
Bhonté, adj. ^atD^tBn.
lonper, v. a. tatxooa (putta).
Sder, m. f^aa^fûf lalfad.
amber, v. a. ptxata po\9 fuo«
mttnpûtanUîihim.
EIja 
