(navigation image)
Home American Libraries | Canadian Libraries | Universal Library | Community Texts | Project Gutenberg | Biodiversity Heritage Library | Children's Library | Additional Collections
Search: Advanced Search
Anonymous User (login or join us)
Upload
See other formats

Full text of "Kleine finnische Sprachlehre nebst einem Wörterverzeichnis der finnnisch-indoeuropäischen Entlehungen"

This is a digital copy of a book that was preserved for generations on library shelves before it was carefully scanned by Google as part of a project 
to make the world's books discoverable online. 

It has survived long enough for the copyright to expire and the book to enter the public domain. A public domain book is one that was never subject 
to copyright or whose legal copyright term has expired. Whether a book is in the public domain may vary country to country. Public domain books 
are our gateways to the past, representing a wealth of history, culture and knowledge that 's often difficult to discover. 

Marks, notations and other marginalia present in the original volume will appear in this file - a reminder of this book' s long journey from the 
publisher to a library and finally to you. 

Usage guidelines 

Google is proud to partner with libraries to digitize public domain materials and make them widely accessible. Public domain books belong to the 
public and we are merely their custodians. Nevertheless, this work is expensive, so in order to keep providing this resource, we have taken steps to 
prevent abuse by Commercial parties, including placing technical restrictions on automated querying. 

We also ask that you: 

+ Make non-commercial use of the file s We designed Google Book Search for use by individuals, and we request that you use these files for 
personal, non-commercial purposes. 

+ Refrain from automated querying Do not send automated queries of any sort to Google's System: If you are conducting research on machine 
translation, optical character recognition or other areas where access to a large amount of text is helpful, please contact us. We encourage the 
use of public domain materials for these purposes and may be able to help. 

+ Maintain attribution The Google "watermark" you see on each file is essential for informing people about this project and helping them find 
additional materials through Google Book Search. Please do not remove it. 

+ Keep it legal Whatever your use, remember that you are responsible for ensuring that what you are doing is legal. Do not assume that just 
because we believe a book is in the public domain for users in the United States, that the work is also in the public domain for users in other 
countries. Whether a book is still in copyright varies from country to country, and we can't offer guidance on whether any specific use of 
any specific book is allowed. Please do not assume that a book's appearance in Google Book Search means it can be used in any manner 
any where in the world. Copyright infringement liability can be quite severe. 

About Google Book Search 

Google's mission is to organize the world's Information and to make it universally accessible and useful. Google Book Search helps readers 
discover the world's books white helping authors and publishers reach new audiences. You can search through the füll text of this book on the web 



at |http : //books . google . corn/ 




über dieses Buch 

Dies ist ein digitales Exemplar eines Buches, das seit Generationen in den Regalen der Bibliotheken aufbewahrt wurde, bevor es von Google im 
Rahmen eines Projekts, mit dem die Bücher dieser Welt online verfügbar gemacht werden sollen, sorgfältig gescannt wurde. 

Das Buch hat das Urheberrecht überdauert und kann nun öffentlich zugänglich gemacht werden. Ein öffentlich zugängliches Buch ist ein Buch, 
das niemals Urheberrechten unterlag oder bei dem die Schutzfrist des Urheberrechts abgelaufen ist. Ob ein Buch öffentlich zugänglich ist, kann 
von Land zu Land unterschiedlich sein. Öffentlich zugängliche Bücher sind unser Tor zur Vergangenheit und stellen ein geschichtliches, kulturelles 
und wissenschaftliches Vermögen dar, das häufig nur schwierig zu entdecken ist. 

Gebrauchsspuren, Anmerkungen und andere Randbemerkungen, die im Originalband enthalten sind, finden sich auch in dieser Datei - eine Erin- 
nerung an die lange Reise, die das Buch vom Verleger zu einer Bibliothek und weiter zu Ihnen hinter sich gebracht hat. 

Nutzungsrichtlinien 

Google ist stolz, mit Bibliotheken in partnerschaftlicher Zusammenarbeit öffentlich zugängliches Material zu digitalisieren und einer breiten Masse 
zugänglich zu machen. Öffentlich zugängliche Bücher gehören der Öffentlichkeit, und wir sind nur ihre Hüter. Nichtsdestotrotz ist diese 
Arbeit kostspielig. Um diese Ressource weiterhin zur Verfügung stellen zu können, haben wir Schritte unternommen, um den Missbrauch durch 
kommerzielle Parteien zu verhindern. Dazu gehören technische Einschränkungen für automatisierte Abfragen. 

Wir bitten Sie um Einhaltung folgender Richtlinien: 

+ Nutzung der Dateien zu nichtkommerziellen Zwecken Wir haben Google Buchsuche für Endanwender konzipiert und möchten, dass Sie diese 
Dateien nur für persönliche, nichtkommerzielle Zwecke verwenden. 

+ Keine automatisierten Abfragen Senden Sie keine automatisierten Abfragen irgendwelcher Art an das Google-System. Wenn Sie Recherchen 
über maschinelle Übersetzung, optische Zeichenerkennung oder andere Bereiche durchführen, in denen der Zugang zu Text in großen Mengen 
nützlich ist, wenden Sie sich bitte an uns. Wir fördern die Nutzung des öffentlich zugänglichen Materials für diese Zwecke und können Ihnen 
unter Umständen helfen. 

+ Beibehaltung von Google -Markenelementen Das "Wasserzeichen" von Google, das Sie in jeder Datei finden, ist wichtig zur Information über 
dieses Projekt und hilft den Anwendern weiteres Material über Google Buchsuche zu finden. Bitte entfernen Sie das Wasserzeichen nicht. 

+ Bewegen Sie sich innerhalb der Legalität Unabhängig von Ihrem Verwendungszweck müssen Sie sich Ihrer Verantwortung bewusst sein, 
sicherzustellen, dass Ihre Nutzung legal ist. Gehen Sie nicht davon aus, dass ein Buch, das nach unserem Dafürhalten für Nutzer in den USA 
öffentlich zugänglich ist, auch für Nutzer in anderen Ländern öffentlich zugänglich ist. Ob ein Buch noch dem Urheberrecht unterliegt, ist 
von Land zu Land verschieden. Wir können keine Beratung leisten, ob eine bestimmte Nutzung eines bestimmten Buches gesetzlich zulässig 
ist. Gehen Sie nicht davon aus, dass das Erscheinen eines Buchs in Google Buchsuche bedeutet, dass es in jeder Form und überall auf der 
Welt verwendet werden kann. Eine Urheberrechtsverletzung kann schwerwiegende Folgen haben. 

Über Google Buchsuche 

Das Ziel von Google besteht darin, die weltweiten Informationen zu organisieren und allgemein nutzbar und zugänglich zu machen. Google 
Buchsuche hilft Lesern dabei, die Bücher dieser Welt zu entdecken, und unterstützt Autoren und Verleger dabei, neue Zielgruppen zu erreichen. 



Den gesamten Buchtext können Sie im Internet unter http : //books . google . com durchsuchen. 



r 



7 



^cißobe ^Mpt^'i^UO'§au€x. p. ^ />^ ^-^f 



Meine 

nebft 

tvntm 3Döriertr:erfetrf|ttfe 



Don 
Seitot beS sneunoxbifci^en an ber UnitJcrfitSt JBetlim 




Sutiug ®roo2, Scrtag. 
1908. 



f THE NEW YORK 

I PUBLIC LIBRARY 

AtTOR. LENOX AND 
TILMN ^OUNOATIOWI. 



S)ie9Ret^obe ®a8)>et| «Otto*® auer ift meinburd^ ftauf eriDorbeneS aOei« 
ttigeS (Eiflentttitu 2)ie nad^ biefer SDlei^obe bearbeiteten Sel^rbfid^er toerben 
unabiftfflg berbeff ert ttOe Siedete, namentlid^ ba8 IBearbeitungSred^t unb über* 
fe^unaSred^t, flnb fftr aOe ®))ra(^en borbel^alten« S'lad^al^munfien unb 9lad&« 
bru(f flnb sefe^Iid^ berboten unb toerben gerid^tlid^ berfolgt fjfftr etttf))red&enbe 
SDhtteUungen bin id^ banlbor. 

^eibelberg, $ari8, Sonbon, tftom, 6t*$eterSbttrs. 

SttliuS Sroi«* 



m 



3n!ialt 



@eite 

(Stnlcitung 1 

Sautlclftte 7 

Äonfonanten 7 

»olale 8 

3)t0^t6onöe 9 

SBofalubeTeinfltmmunc) 10 

©pre^talt 10 

SBetonung 11 

Sautf^ftem bed gfmnif^en: 

A. ÄonfonanttttDetönbetungen 11 

B. S^ofolüetanbetungen 15 

2)ie toi^tigften Slblüraungen 17 

1. Seftion. SBottftömme 18 

SOÖoTtbUbunggmufler 19 

ßefeßütl 20 

2. Seftton. ©ingular unb $(ural 21 

Ättfu« 22 

Öefeftüd 25 

S. Seftion. Sufammenfejung 26 

S)eflinQttondmufter 27 

4. Seltion. 2)te äSortenbungen unb bie Säilbung beS ^artttiDd 28 

ßefeftfttl 32 

5. Seftion. 35tt8 «bjeftiü 38 

ßcfcflücl 34 

6. Scftlon. S)te ©tetgetung (ÄomOarotiö unb ©uoctlatiö) . 35 

7. ScTtion. a)ie Sa^lwörlcr 37 

ßefcpd 42 

8. Seftion. 2)te petfönli^en Pronomina .... 48 

»cifpielc ... .... 43 

9. Seftion. 2)te poffefjtDen Vtonomina .... 44 

»cifptele 45 

10. Settion. 2)a8 xe{Ie£ioe $tonomen 46 

11. Seftion. ^ie bemonftratiDen Pronomina ... 47 

SBetfpiele 47 

12. Seftion. ®ie relatiöcn ^tonomina 48 

13. Seftion. S)ic intetrogottoen ^Pronomina .... 48 

SBetf^iele . 49 

14. Seftion. pronominale ^bjeftibe 49 

SBeif^iele 50 

15. Seftion. S)a8 95erbum 51 

Sefeflüd 52 

16. Seftion. «afftö 53 

»eif^iele 54 

17. Seftion. ^a8 öerneincnbe Jöerbum 55 

18. Seftion. S)tt8 ^ilfsoetbum 56 

Öefeftücf 58 



IV 



3n5alt. 



@eite 

19. Seftton. 2)ie $ilf8t)er6en anbetet @^ra4en ... 59 

20. öcftion. Sie Söctbalftämmc 61 

Äbctpdjt übet bie SJetänbetungen bet ©tämme . 66 

»efeftüd 67 

21. öeftion. einige SOetben 68 

22. öcftion. ?Ptdfen8 unb gfututum 69 

23. ßeftton. Smpetfelt (unb bie gufammengefetten Seiten) . 70 

ßejeflüd (Sfottfetunö) 72 

24. Seftion. S)ie eint&umenbe gfotm (Potential) ... 74 

25. i^eltion. 2)te bebingenbe gfotm (j^onbittonal) ... 74 

26. öettion. S)ie befcl^lenbe gfotm (Sm^jetatio) ... 76 

SBeifpiele 76 

27. öeltion. S)ie »etbalfubftantiüe Onftnittoe). SnfinitiD I 77 

28. IBeftton. Snfinitio U 78 

29. Seftion. änfinitil) III 79 

30. öettion. anfinitiö IV 81 

31. Seftton. 2)ie S^etbolabjeftioe (!Patti.)i:pien). $tap. I 9lft. 82 

32. Seftton. ^Pattiji^j I ^affiö 84 

33. Seftton. qjattijip n «ftio unb ?JaffH) . 85 

34. Seftion. S)te Aafus. 2)a8 ©ubjeft unb Das $röbifat 

(Sflominatio, $attitiö, €f|to) .... 87 

35. Seltion. S)ie Dbjeft«fafud (^ffufatio, ^attttio, Dlominat.) 89 

36. Seftion. S)et ^Jattitio 91 

37. Seftion. S)et ©enitio 92 

Sefeflüd 95 

38. Seftion. S)et 3Üatiü 96 

39. Seftion. S)et €Iatio 98 

40. Seftion. S)et 3neffiD 101 

41. Seltion. S)et SHIotio 101 

42. Seltion. S)et SlBlatio 102 

43. Seftion. S)et Slbeffio 103 

44. Seftion. S)et Slbejfiu 105 

45. Seftion. 2)et leomitatio 105 

46. Seftion. S)et 3nfttuftiö 105 

47. Seftion. S)et ®ffii) 106 

Sefeftüd 107 

48. Seltion. S)et Standlatio 108 

Sefeftüd (gfottfetunö) 110 

49. Seltion. S)et «Ptolatio 111 

Sefeftüd (gfottfetung) 111 

50. Seltion. gftagenbe 6äte 112 

51. Seltion. Sie SöottfteUuna 113 

52. Seftion. $r&-unb$ofi^ofitionen,llon)unftionen,^boetbien 114 

53. Seftion. 35ie finnifdjen ^etfonennanien . .117 

Äatelif« 118 

S)ie eiemente be8 gfinnifdjen 119 

SI n ^ a n g. 

Sie finnifd^inboeutoipäifd^en Sel^ntoöttet .... 125 

(Entlehnungen unb neue läortbilbungen ... 126 

Sie Sautentfpted^ungen bed gfinnif^en .... 129 

2ööttet0etjei4nig 183 



€lnleitttng. 



S)ie ftnnifd^ett ©prad^en lönnen t)iel Sntereffe bean^ 
fprud^en. Uttb atoat fc^eint ti, bag iette @pradgen berufen 
ftnb, auf bie ftltefte ©efd^ic^te ber Snboeuropäer neue ®d^(ag« 
lichter jtt merfen. 

S)enn nit^t aHein gibt e8 urgermanifd^e Sntlej^nungen 
(um 300 n« (S^r.) unb nod^ &Itere litauifd^e in ber ftnmf(|en 
@prad^e f^innlanbS, fonbern ti fragt ftd^, »o trafen ftd^ bie 
Snboeurop&er unb bie Ugroftnnen, ate biefe i^re ©prad^e 
mit inboeuropäifd^en SRitteln t)ert)oniommneten. )Bon too ent« 
leimuten bie Urftnnen bad inboeuropäifc^e -ma, bie brei $arti« 
jipien (-va, -nut, -tu), bie SBilbung be8 $affit)8, bie ^erfonal» 
enbungen, gett)iffe Pronomina, baS B^^^n bed ObjIettSlafuS, 
bie @nbung -sti, getDiffe 3<^6I^ii^^^# t>i^ SBUbung beS 3m^ 
perfeltd, gemiffe uralte 9bt>erbien »ie ympäri, bie Sbee ber 
komparation burd^ bie SSergleic^ung unter }»eien? 

Sn ber t$orm }toeifeInber SCnfid^ten ift bie f^rage nad^ 
bem 83erU)anbtfd^aftSt)er]^&Itni8 iloifc^en ben Ugroftnnen unb 
ben Snboeuropäern fc^on 1853 t>on Suropäu^ beriil^rt n)orben, 
unb bie Sdfung brängt fid^ un8 nun ernftli^ auf, nad^bem 
^ermann äRöQer ed unternommen l^at, bie t)tel fd^mierigere 
§rage na^ ber 93erU)anbt(d^aft jtoifd^en @emitifd^ unb 3nbo« 
europäifd^ ani ber S93e(t ju fd^affen (@emitifd^ unb Snbo^ 
germani(d^ I, 1907, ftopenl^agen). 

äRel^r ali aUzi anbere finb n^ir aber t)erpflid^tet, auf 
bie t)iel näl^erliegenbe grrage ju antworten, n)o unb toann 
entlel^nten bie Urftnnen aUe j[ene @r(d^einungen, bie tro^ 
anberen grogen Unterfd^ieben ben Slufbau beiS grtnnifd^en ali 
einen inboeuropäifc^en gelten laffen n)oUen? 

S)a angune^men ift, bag bie älteren grammatifd^en 
@nt(el^nttngen n^&l^renb einei^ Qtitxanmti ani einer DueQe 
erfolgt finb, ^anbelt ti fid^ barum, aUti 9lorbifd^e ^txani^ 
Sufc^älen unb alleS t)erbä(|tige Snboeuropdifd^e bemienigen 

ftleltte fltmtfc^e &pxa6)Xt%xt. 1 



2 Einleitung. 

@tamm {ujutoeifen, ber nad^ eigener Sprad^entoideluns in 
SBetrad^t (äme. 

S)a toir beftimmt toiffcn, ba^ bie ginnen aus bcn Ural*' 
gegenben gelommen finb, unb ba anbete fe^r alte Se^nioörter 
nad& @ran jeigen, müßten Ort unb Qtxt fic^ feftfteHen laffen. 

SBa« bie geftfteHuna ber fpäteren @d6iclfalc ber ginnen 
unb il^rer ©prad^e betrifft, finb bie ©d^toieriflleiten nid^t fo 
groß, toit fie oft l^ingefteltt toerben. 

(SrtDägt man, baß bie DoQen germanifd^en f^ormen uod) 
um 300 n. K^r. Dorl^anbcn toaren (sairaz frani), unb baß 
biefe grormen t^ finb, bie bie Sntlel^nungen prägen, fo toeif 
man, aui^ loeld^er 3^^^ ^^^ Se^nmörter ftammen, unb bag 
aQein t)on gemeingermanifd^er (Sntlel^nung bie iRebe fein lann. 

S)aiS SSeggie^en ber @oten anf^ @äbf{anbinat)ien lodte 
eben bie ginnen |eran, toeld^e feit Seiten fid& jloifc^en ben 
großen @een biiS gegen bie Sitauer auiSbreiteten, unb fid^ 
nun barauf ))orbereiteten, Sübfinnlanb ju befe|en. 

SBir miffen ganj genau, baß bie Unrul^e bie ©ermaneit 
in ©fanbinaöien um 200 Saläre \). ©I^r. ergriff unb fie jmang, 
an ber Slorbfee wie an ber Oftfee, neue SBol^nungen ju fud^en. 

ßerftreut l^ielten bie ginnen bie weiten ©tredCen jmifd^en 
ben Seen Dnega^^Saboga unb ben Sanbf^aften, bie fpater 
atö 9tatangen unb @amlanb bejeic^net würben, befe^t, unb 
lernten ^ier juerft bie ©ermanen fennen. 

S)ie ©ermanen felber waren ^rembe in ©fanbinaöien. 
®rft feit Saftrl^unberten weilten fie bo. S)ie fogenannte 
germanifd^e Sauttjerfd^iebung öerbfirgt un« eben, baß bie 
unterjod^ten Urbewol^ner burd^ bie ©prad^üerfd^iebung fid^ 
wieber geltenb mad^ten. S)aß ©lanbinaöien feit Sal^rtaufen* 
ben ober bloß feit einem 3o{)rtaufenb einer befonberen @nt* 
widEelung gefolgt wäre, ift unbenibar. 

Srjt um 500 n. S^r. fongen bie ©ermanen an, fid^ 
fprad^Iic^ ju trennen, wie bie norbifc^en fß'dlttv eS tun um 
ober mä) 1000. 

S)ie kämpfe ber ©ermanen mit bem Slimo unb ben 
Ureinwol^nern ©{anbinat)ieni^, bie fid^ in ben ^elbengebi^ten 
beS 12. Sal&rl^unbertS abfpiegeln, fallen fe^r fpät, gewiß erfl 
ini^ 7., 8. Sa^r^unbert. 

Slußer ben Sappen unb ginnen l^at eiS nod^ anbete 
SBölIerfc^often in ©lanbinaöien gegeben. 3u ben Serid^ten 
ber ©lanbinaüier fpielen aber t)or allen bie ginnen atö 
Sauberer eine StoQe. (SS ift nid^t baran }u benfen, baß 



Einleitung. 8 

biefe f^innen mit ben l^eutiflen ^^innen ibentifd^ mären. Sbiti 
ift ebenfo fielet lote ber Umftanb, bag bie ftnnifc^en Elemente 
im Soppifc^ctt einem fremben fßolUtüxpex anfgcpfroijft ftnb. 
SBä^renb bej^ SSorrüdeniS in f^innlanb unb ber ftetiS 
inniger loerbenben SBefanntfc^aft mit ben 920rblänbern.ent« 
lel^nte man an^ bem Storbifd^en bie $QU))tmaffe ber Sel^n« 
robxtex unb üerfd^iebene tiefer eingreifenbe ©t^roc^mittel (jos 
= norb. hvess). S)ie Eroberung bed Sanbei^ ging fe^r lang« 
fam Dor fi^. ffloäf im äRittelafter fagen bie äRaffen ber 
ginnen fübli^ bed 6V. 

2)ie ^itmett wtb i^re Sertoaitbteii. 

Sänge Qtxt l^aben bie ginnen, bon benen fi^ fd^on 
anbete üermanbte @tämme getrennt l^atten, bie Sanbfd^aftea 
um $ei))ud unb 3Imen ^erum innegel^abt. SSon bort auiS 
^aben fie, gebrängt oon ben ©laoen, baS Sanb ber baltifd^en 
Sliften erobert, bie Sebölterung unterpd^t, aber gleichzeitig 
ben 9tamen ber SSegmungenen angenommen. 

äßeftlid^ tarnen fie bii» in bie mf)t ber Sßeic^feL @o 
fpät tamen fie l^ier an, ia^ fie bie alten germanifc^en Flamen 
ber Oftfee nid^t gelaunt ^aben. 3)er ältefte ber entlehnten 
9tamen ift Sl^oenanmaa (bie Staknbdinfeln). 

S)ie näd^ften SSermanbten ber ginnen ginnlanbs finb 
bie ftareler (in ber Sanbfc^aft ftarelen in ginnlanb, i)ftlic^ 
t)on ftanbalald unb bem Sßeigen äReer h\& gegen Onega), 
bie Ol onerier (in ber Sanbfd^aft O(oneg), bie 993epfen 
(an ber SBeftfeite be& Onega, an ber oberen Ojat iif^ jur 
SBeftffifte oon SBjelojero), bie äBoten (im norbmeftlic^en 
Sngermanlanb), bie Soften (in @l^ftlanb unb im nörblid^en 
Steil oon Siolanb), bie Siben (in ber norbmeftlid^en (£dCe 
oon fturlanb, oon fi^ferort bx^ S)omeSnäiS; fräl^er an beiben 
Seiten ber SRigabuc^t); bie fturen toaren auc^ ginnen, fie 
mol^nten bon ber 9ligabud^t bii^ jum Jturifc^en $aff. ©c^on 
etioa« ferner ftel^en bie Sappen, bie in ben nörblid^en ®egen* 
ben oon Stormegen, @d^toeben unb ginnlanb unb auf ber 
ruffifc^en ^albinfel fiola mol^nen. @ie nennen fid^ felber 
Same (Sabme), ^ur. Sameh (Samelats), melc^eS finnifc^er 
@tammei^name fein mag. S)ie norbifd^en (Entlehnungen im 
Sappifc^en entftammen, mie e^ fc^eint, allein normegifd^em 
93oben, obglei^ bie Sappen in aQen brei SHeic^en moinen. 

®^ folgen bie äRorb nainen an ber Ofa unb @ura, 
meiere ben ja^Ireic^ften finnifd^en @tamm nad^ ben äRag^aren 



4 dinleitung. 

iinbf^innett ouimad^en; bieXfc^eremiffentDeftlic^Dott Jtafau, 
bie @9ri&nen on ber $etfc^ora, bie SBotj[Q!en im ©ouDer« 
nement 93iat!a. 9m entferttteften Demanbt finb bie SBoguIen 
^tt beiben @eiten beiS Ural, bie Oftialen an ber Obt unb 
bie Ungarn (bie SK a saaren). 

Serfd^iebene ber ftnnifc^en @tämme ^aben felbftSnbige 
^ntMidelungen burc^gemad^t, anbere finb burd^ bie ein«' 
getretene Abtrennung t)on ber SSerbinbung mit i^ren ®tam^ 
meiSgenoffen in ber Sntmidelung fielen geblieben, fo bie 
Siöen, bie frü^geitig Don ben übrigen ginnen getrennt »urbcn 
unb fpäter n)ieberum t)on ben fturen burd^ bie Setten. 

Sn Derfd^iebenen trauen ift z^ fe^r fc^»ierig gu beur« 
teilen, ob mir einen ^ialelt ober eine @prad^e t>ox unio 
l^aben. S)ie Äareler j. 8. fpredjen feinen ©iaieft, fonbern 
«ine ©prad^e, bie neben bem f^innifd^en üöQig felbftänbig fte^t. 

S)a aber bie finnifd^e Siteraturfprac^e unb bie gebilbete 
UmgangiSfprad^e in fo l^o^em ®rabe, mie es ber ^aQ ift 
mit larefifd^en unb anbern ©iaieftformen öermif^t ift, gie^t 
man im allgemeinen t)ox gu fagen, bie finnifd^e ©prac^e ger^ 
fade in gmei Unterabteilungen: toeftfinnifd^ unb oftfinnifd^, 
Doneinanber gefd^ieben burd^ eine Sinie t^rebriliSl^amn 
(Camino) — 3lt) ffiarleb^ (Uufifaarlep^^). Srftereg ift alfo 
bad eigentlich f^innifd^e, meld^el^ in 2;at)aftlanb (Häme) ufm. 
gefpro^en toirb, (e^terei^ ift baiS fiarelifc^e, toeldped in Jtarelen 
unb im nörblic^en Steile üon f^innlanb verbreitet ift. 

S)ie Unterfd^iebe gtoifd^en ben beibcn Sprayen finb 
größer, aU man fic^ im aQgemeinen benft, unb e^ toäre 
vorteilhaft ffir bad @tubium beiS f^innifd^en, menn in S93örter= 
bäd^ern bie beiben ©prac^en auiSeinanbergel^aUen mürben. 
S)ied ift aber lange nid^t ber %aU, meSl^alb aud^ oft f^ormen 
gum f^innifc^en gegäl^It merben, bie nur bem ^arelif^en 
angel^ören. 

S)ie flnnifc^e UmgangiJfprad^e ift ha^ SBeftfinnifd^e, bie 
finnifd^e SSoItebic^tung ift bagegen in larelifd^er Sprache er* 
Italien. ©arauiS barf aber nid^t gefolgert merben, bag jene 
epifd^en Sid^tungen bort entftanben feien. 

S)ie finnifc^c Sprache felbft (suomenkieli) mirb in 
ginnlanb (Suomi) gefprod^en außer in ftüftenftredCen von Öfter* 
bottn unb iR^Ianb, too ©d^mebif^ vortierrfd^t, unb auf ben 
Stolanbi^infeln. S)ie gebilbeten ginnen fpred^en augerbem 
©d^pjebifc^. 3m ®ouvernement ©t. Jßetergburg (Sngerman* 



dinldtung. 5 

lani), in tiörUic^en Zeiten t>on @c^toeben unb Slomegen, 
teilmeife in ber fd^aebifc^en ^roi^inj SBermlanb (Finnsko* 
garne) ift baiS f^innifc^e ebenfalls ju ^anfe. 

@Iaubt man an bie Semanbtf^aft in)i{c9en Suomi 
(avL^ Soma) nnb Sabme, fo ftnben tt)it einen meiteren 
S^amendantlang in @amlanb an ber fübUd^en Dftfeefäfte 
jmifc^en ber $regel, bem ^^ifd^en $aff, ber Oftfee, bem 
ftnrifd^en $aff unb ber S)eine (mit ben ^anptoxttn ^illau, 
f^ifc^l^aufen, ftönigdl^aufen, 2;apiau, Sabiau). Sn ber Um» 
gebnng biefer Sanbf(^aft lommen uralte finnifd^e 9?amen t)or. 

S)ie Slnna^me, bag biefe 3lamtn ibentifc^ {tnb, »irb 
aud^ baburc^ geftfigt, bag bie lettif c^e Sejeic^nung ber ginnen 
Säms (Sämuscheme fjfinnlanb, Öfel) ift; üergl. auferbem 
©amogitien. 

SDie ein^eimifc^e ^Benennung fär einen mid^tigen 2;ei( 
ber SBeftfinnen roai Hämäläiset, roai bei ben Sfluffen ju 
Jämen gemorben ift. iBon ben @d^tt)eben merben bie Rinnen 
Tavaster genannt, 

(Sine fieser uralte germanifd^e SBejeic^nung ift: Finne 
(2;ac. Fenni, ?ßtoIem. Flnnoi). Finnr ift im an. fotoo^l 
Sigenname ate SBejeid^nung eineiS t^tnnen. %ii Ortsname 
ift Finns- unb Finna- in @(anbinat)ien überaQ verbreitet. 

t$ür bie ©d^ioeben j^aben bie ginnen eine alte 83e« 
ieid^nung erl^alten: Ruotsi, bad ^eigt bie Seute aM Bol)s- 
lagen (je^t Roslagen) in ber Sanbfc^aft Upplanb. Snmie« 
fern biefer iRame auc^ in ber @age Don Srmanarild bei 
Sorbane« überliefert ift: Rosomonorum gens, barf baltin* 
gefteUt bleiben. 

äBälprenb in Suomi ein ed^t finnifd^er @tamme8name 
erl^alten ift, ftel^en toir einer anberen SBortform mel^r jweifel^ 
^aft gegenüber. Kainuu ift bie finnifd^e 83enennung ber 
Siieberung Öfterbottn, bie SBewol^ner l^eigen Kainulaiset. 
®er SRame fommt in SttfrebS DrofiuÄ öor ofö SBegeic^nung 
für ben bottnifc^en äReerbufen (Cwensoe). f&& fd^eint, ba| 
ber 9lame ftc^ auc^ bei XacituS üorfinbet (femina domina- 
tur Sitones). ©ie an. gorm »ar Kvenir. S)ie Sappen 
nennen bie SRortoeger unb bie ©d^weben Kainolats, bie 
SRormcger nennen bie ginnen Kvsßner (pe nennen aber bie 
Sappen ginnen). SllleS beutet barauf, bag loir ti \)\ex mit 
einem felbftänbigen SSoße ju tun l^aben, bal^ um ben bott= 
nifc^en äReerbufen J^erumtool^nte. 

Snner^alb ber finnifd^'ugrifc^en @prad^en ftel^en fid^ 



6 (StnleUung. 

bai» aRQg^artfc|e itnb hai f^inntfc^e al§ ebenbürtige Kultur« 
fprac^en gegenüber. 

Smmer^in ift ginnifd^ in neuerer geit Quf Stbtocgc 
geraten, infofern ber ®aijban Den beutfd^en ober norbtfd^en 
mel^rr ote e$ gut ift, na^al^men rniH. S)ie Sinfad^^eit ber 
ed^t ftnntfd^en Sprache foQte in (S^ren gel^alten merben, bag 
mau aud^ jutünftig foUte urteilen fönnen, bie finnifd^e @prod^e 
ftel^e in S)urc^fid^tigteit al9 Srgä^Iungdform für SRärd^en 
unb @innfprü^e unübertroffen ba. 

gine anbcre @od§e i[t e«, ba% ginnifd§ unter bcm 
fteigenben (Sinflu^ ber inboeuropäifd^en ©prad^en mand^ed ein« 
bügen mu|te, maiS urfprünglid^ ben ugrofinnifd^en @prad^en 
genteinfam n^ar (bad Objett nic^t mel^r iniS SSerbum ein« 
gegliebert, baS SSerbum nimmt fein ©uffij an), inbem eS 
ja au(!^ melgr unb mel^r eine SBeugungl^fprad^e murbe unb 
bie jüngften gigentümlid^feiten inboeuropäifd^er ©prad^en 
annahm (bie neue SSerbinbung gmifc^en SSerbum unb ^ilfs« 
öerbum), roeld^e meber abgeftreift werben f onnen noc^ foöen. 



§ 1. A. ^fe Wm^mtmtitn. 

S)ie ftnnijd^e @prac^e f)at bie Saute, bie mit folgenben 

3eid^en audgebrüdt merben: 

p^ k^ t . b. 1^. reine Saute o^ne $aud^ unb ba^er leicht aU 
b, g, d oufjuf äffen, fel^r oft gor nid^t ju |ören, 
ballet bie (Beitreibung pp, kk, tt für germanifc^ed 
p, k, t, bie l^ärter lauten. 
d. Unter ben entfpred^enben ftilnml^aften Sauten gibt 
ed nur d. g unb b finb aus ber ©d^riftfprad^e 
üerfc^tounben. 

d lautet tt)ie fd^mad^eiS r gegen bie g^^nfc^eiben 
gebilbet. ' 2)ie ^olU\pxaä)e ^at für d anberen @r« 
fafe, wcftfinn. 1, r, v, j, oftpnn. — . 

@d finbet fid^ oQein im SBortinlaut: padan bed 
XopfeS ju pata Zop\. 

nk^ ng. 3n bem Saut, ber allgemein mit n bejeic^net u^irb, 
tt^irb g als {urjer Saut mx k gefpro^en unb mit 
n bejeid^net, als langer Saut burd^ ng auSgebrfidt 
' Ol^ne iBejeid^nung in ber ©c^riftfprad^e ift ein Saut, 
ber als ^naQIaut bem p, k, t in ber SilbungS* 
meife na^efte^t. tiefer Saut (bIo§ in ffnac^tt^iffen« 
fd^aftlid^en SSerfen mit ' be^eic^net) l^at auc^ eine 
getoiffe ^^nlid^Ieit mit bem h, ift aber fc^mäc^er 
als biefer. @el^r l^äufig ift ber Saut aus s ent« 
ftanben unb ftnbet [\6) bef. im SluSlaut nad§ a unb e. 
3n SJialeften fann ' burd^ -s, -t, -k, -h vertreten 
fein: tarve* frifd^, tarves, tarvet, tarvek, tarveh. 
käske' pojan tulla' tänne = käskep pojan tuUat 
' tänne^ bitte ben finoben l^ierl^er gu lommen! anna' 
olla' = anna^ oUa^ Ia§ fein. 

h, j, T. S)ie {Reibelaute h, j, v. h toirb im {Radien ge«* 
bilbet unb näl^ert fid^ bem beutfc^en ch (ach-Saut), 



Sautlel^re. 

toirb aber tttd^t fo beutltd^ gebtibet unb auc^ nid^t 
fo lange gejogen. h t)or Konsonanten lautet tote 
he ober hi: vihdoin (fd^Iie|Ii(^) = vihedoin. Sei 
ber audfprac^e btefes SauteS t)er6tnbet fid^ ber @d^all 
im 9tac^en mit bem 9tei6egeräufc6 im Slnfa^rol^r. 

j ift ein palataler SSorfd^Iag, lein $a(bt)otaI. 

V liegt gmifd^en u unb b unb tommt bem Saute 
nal^e, ber im @panifd^en burc^ b, im S)änifd^en burd^ 
V audgebrfidt mirb: fpanifd^ beber trinlen, bänifc^ 
Have ©arten, finnifdj haava SBunbe. 5Bi8 jur 
neueften Qtit tourbe w für v gefd^rieben. 
\y n. S)te 9lafentaute m unb n. 
1. 1 fte^t bem afpirirten d (d) nal^e. ®anj anberer 

8(rt ift baS tarelifd^e 1, töeld^^ed bem polnifd^en 
l^arten 1 gleic^tommt (nad^ u l^inflberfUngenb). 
r. r ift ein geroHteÄ 3^ngenfpi&-r. 

s. s ift ftinimloS. 

3m Slnlaut ift nur ein fionfonant juläffig (einige 
Sludnal^men unter fc^n^ebifd^en unb ruffi{c|en Se^n- 
toörtcrn). 

3m Sniaut finb gtoci fionfonanten feiten, ber 
jtoeite ift bann immer lang: kosken berfll^ren. 

ts unb ng, nk tommen blog im SSortinlaut t)or. 
3m auglaut finben fid^ aHein 1, n, r, s, t (unb '). 
3n)ei fionfonanten l^aben ben SBert aU fold^e« Sin 
JSonfonant im @tIbenauiS(aut ift imm.er l^alblang: 
ilma Suft. 

B,4 S)ag finnif c|e a ift tiefer atö europäif c^eS normaleiS a. 

0. ift S^iäjen für ben Saut, ber p^onetifd^ burc^ a 

toiebergegeben toirb: beutfd^ ®ott; in l^albbetonten 
@ilben nähert ber Saut fic^ bem u im beutfc^en S3unb. 

u. u bejeid^net ben getoöJ^nlic^en u-Saut. 

e. e ift offene« e, im norbifc^en mit e ober se (ä) 

bejeid^net: bänifd^ vende, beutfd^ wenben (p^on. s), 
SKan fann jmifd^en einem garten (tieferen) unb 
einem meieren e unterfd^eiben. ©rftere« finbet fic^ in: 
kerta fSSlal, lehmus Sinbe, vieras fremb, liekku 
SSSiege; le^tcreg in lehmä ftul^, kerkeän gelange, 
vieressä bei, neben, lienet bü bürfteft. 



Saitilel^re. 9 

1. ^nä) ba^ i ift balb l^art (b. 1^. tiefer gefttmmt), 

MbtDtxä^. SeneS ftnbet ftd^ tn: into (Eifer, viitta 

äRantel^ tieto StenntmS; biefeS in: inttää 6e^au))tenr 

tietty belannt. 
ä (se), ä entfprtc^t bem bSntfd^en a (pl^on. se), baS bem 

engl, a inhat gleid^ Hingt; t)ergl. auc^ fd^n). ä t)or r: 

Väinämöinen. 
9. e lann ben äBert beS ^alblantei» (a) l^aben: 

ajetaan man fäl^rt, ammennan id^ fci&öpfe, koveni 

würbe l^art (härter), kovempi prter, manterella 

onf bem feften Sonbe, koettelet bu öcrfnd^ft, tänne 

^ierl^cr. 
ö. ö ift offener Saut jwifd^en bem offenen unb bem 

gefd^Ioffenen norbijc^en ö-0-Säut ftel^enb : mökki $fittc. 
y. y vertritt ben reinen ü-2aut: nyt nnn. 

e, i, o, ö, u, y finb offene Saute. 
SBenn ber Sofal burd^ ein 3^^^^^^ ouiSgebrädt 

wirb, ift berfelbe lurj, boppelteiS Qüä^cn bebeutet 

langen Saut: aa, oo, uu, ee, ii, yy, ää, öö. 
00, öö, ee lommen nur t)or, wo bie Sänge burd^ 

StuSfaO eines f8dtai& unb barauf folgenbe gufammen« 

jiel^ung entftanben ift. 
Urfpr. 00, öö, ee finb jc^t uo, yö, ie. Äu* 

biefen entftel^cn öor i; oi, öi, ei. 

§ 3. C. ^ijr^mt0^. 

S)ie S)tp^t]^onge finb jal^Ireid^: 

1. auÄlautenb auf -i: ai (a®), oi (o«), ui (u«), ei (=©®), 
äi(=8B«), öi(=ö«), yi(=y«). 

2. auJlautenb auf -u: au ( = a°), ou (o°), eu (e^), 
iu (i°). 

3. auälontenb auf -o: uo (u°). 

« 4. auSlautenb auf: -e, -ö oder -y: ie (i«), yö (y^), 

äy (8ßy), öy (öy). 

S)ie ©ipÖt^onge uo, yö, ie lauten Iräftiger gegen ©c^IuB 
(tuo biefer, tie SBeg, yö 9?äd^t), äße übrigen lauten fräftiger 
jtt Anfang (koulu ©d^ule, päivi a;ag ufw.). 

9lur SDip^t^onge auf -i auiSgel^enb fönnen in aQen @ilben 
öorfommen: jaloin =ja-loi-n ber befte, kielien = kie-li-en 
ber @prad^en; tapaus = ta-pa-us f$all. Bürger S)ipl^t^ong 
entfielt, wenn ber audlautenbe @tammt)oIaI mit bem -i- ber 



10 ISatttlel^re. 

^nbung [x6) üerbmbet: kanoissa an^ kana-i-ssa in ^ü^nent. 
^ße anbeten S)ipl^t^onge finb lang: maille aus maaille enU 
ftanben (nad^ einem Sanbe). taloin aus talo*en ber ^öfe. 

k + a, 0, u f)at nidft gutturale, fonbern mebiopalatole 
ttu^fprac^e, bementfprec^enb l^at k -f e, i ufm. pxäpalataU 
Sui^fprad^e. 

@t)arabl^altit)0fale finb e ober i in silemä, silimä 8[uge 
(neben silmä), ai'on id^ bcabjtd^tige ober aiion. 

3n bcmfelbcn SBorte toed^feln i unb j: aika 3eit, ®en. 
ajan, poika ©ol^n, ®en. pojan. 

kauan ober kau' an lange fte^t gletd^ kauuan b. ^. 
kau-uan. 

S)a8 tt^ic^tigfte äRerfmal beS f$tnnifd^en ift bie Über^^ 
einftintntung bed 93oIaU ber minberbetonten @ilbe mit bem 
ber ^auptftlbe. (Sin finntfc^ed Sßort fann jn^ar a, o, u unb 
6, i gemifc^t in fi^ l^aben, aber nid^t gleichseitig a, o, u 
unb ä, ö, y aufweifen. Salier folgt, ba| jebe ®nbung mit 
anbeten iBofalen als e unb i eine boppelte f$orm l|aben 
lann: eine mit a, o, u unb eine mit ä, ö, y. S)ie gorm 
mit ben (enteren ^olalen totrb angemenbet, wenn bad SSurjet 
»ort einen entfpre^cnben SSofal |at, bie gorm mit a, o, u, 
menn in ber SBurjelitlbe ein entfprec^enber 93oIa( ftel^t. 
suru Iraner, villa aSoQe, kana $ennc, neula SRabcI, hunaja 
^onig, juusto Ääfe, kaappi ©c^rant koulu @^ulc, suutari 
@d6ufter, mylly SWü^Ic, sänky SBett, tytär Xoc^ter, hypin 
^üpfe. ^ 

S)tefe ISrfd^einung l^at jeboc^ nichts mit ber urfpräng« 
(id^en Einlage be8 ^innifd^en ju tun, fie ift t)ielme^r ein 
(grfa^mittcl für öerloren gegangene Unterfd^eibungSmittcI. 
S)ie aSofalübereinftimmung ift am umfangrei(§ften bei ber 
SlblcitungScnbung -h— n, too nie ein anberer SSoIal fte^cn 
barf atö ber eben öorl^ergel^enbe: työ Arbeit : työhön in 
bie Slrbeit. . 

§ 5. ^pxt^teikt 

S)er ©prec^talt ift biefer: ei ole | aiat |1 

nic^t finb bie Reiten 
niinkun oli | ennen | ei minulla | itsellänikään 
fo wie fic waren früher nic^t für mid^ jclbft 
oler rahaa {| saatikka muille antaa 

ift ®e(b noc^ weniger ben anberen ju geben. 



Sautlel^re. 11 

§ 6. B^ttmunß* 

S)ie ^QUptBetonung fällt auf bte erfte @ilbe, bte Sieben« 
Betonung auf bte britte: säna SSott, sanomaton unouiS« 

Slud^ bte fünfte ®i(be l^ot 9{ebenbetonung, faQd e8 nid^t 
bie le^te ift: 6p-pi-mät-to-muü-des-sän-sa = in feiner Un* 
wiffen|eit. 

ISS lommen aber S&Qe tyox, in benen bte iSetonung auf 
bie 1., 4., 6., 8. ©iI6c fällt, nämHd^ wenn bie 3. ©übe 
offen ift, unb ba8 SBort toenigften« fünffilbig ift: o-pet-ta- 
mat-to-muu-des-san-sa in feiner Ungelerntl^cit. 

3n 2ufamntengefe^ten SBörtem gibt eiS nur eine ^anpU 
Betonung. 

S)ie finnifd^en SoIIdgebid^te (runot) finb aufgebaut in 
ad^tfübigen tro^&ifd&^n Serfen (burd^ 2—3 aüiterierenbc 
Hebungen gebunben). 2)ie erfte @ilbe ift gleichgültig: 
50. 491 Kalevala: anna- 1 pas a- 1 jan ku- 1 lua || päivän | 
mennä { toisen | tulla. S)aiS ^egleitinftruntent n^ar bie $arfe 
(kantele) ntit fünf ©aiten. 

^aS Sautftiflem U9 Sittitifd)eit. 

§ 7. A. Kmirxrna^fenirecättlt^rmt0::en* 

S)ie neben ber SSofalübereinftimmung am meiften in» 
Sluge faHenbe fprac^Itd^e (£rfd^einung ift bei t)ielen SBort- 
ftämmen bad S^orl^anbenfein ^oeier Äonfonantenformen: 
katu @affe, kadun ber ®affe, nimitän id^ nenne, nimittää 
nennen. 

äSon einer Sautfc^n^äd^ung ift nic^t bie 9tebe, benn 
rikas (auiS einem germ. rikjaz) l^at jmar ^ürjung bed SBoIafö 
erfahren, aber @rfa^ in ber gorm rikkaan erl^alten. 

8lud& toaren ja früher g, b, d in öoller SBirlfamfeit 
in ber @prad^e. 97od^ im 16. Sal^rl^. u^urbe gh db ge^ 
fc^rieben = g ä {b. ^. SRcibelaut). 

SDaiS ^rinjip ift, ba| bie auSlautenbe offene @ilbe eines 
SBorteS anberen ©ilbenanlaut belommt, loenn biefelbe ge*» 
fd^Ioffen n^irb, ober bag in bem.felben SBorte ein SBed^fel 
gmifd^en einzelnen unb boppelten Sionfonanten ftattfinbet. 
3n biefem le^teren %aUt lönnen bie fid^ ergänjenben Saute 
in beiben Stellungen öorlommen. 

S)aS ^tnjufugen t)on pronominalen @nbungen üerurfad^t 
feine SSeränberung in ber Soutform eines SBorteS: tapa 
©itte, tapansa feine ©itte, tavan ber ©itte. 



12 



Sautlel^te. 



©O fte^cn p^ 1. k, t, 



kirkko 


kirkon 


JKri^e 


pilkkoa 


pilkon 


!(auben 


lääke' 


lääkkeen 


9rgnet 


hakata 


hakkaan 


l^auen 


navetta 


navetan 


etaii 


ottaa 


otan 


neBmen 



? 



— kk, tt, pp gegenüber: 
ruhtina» ruhtinat- gffirfiin 

tar taren 

jutella juttelen Berid^t«^ 
loppua lopun enbigen 
vilpas vilppaan frifdi|. 



SDieiS ftnbet ftatt, mnn ein furjer SBo!aI ober fnrjer 
SDipl^t^öng ober 1, m, n, r öorl^erge^t. SDagegen finbet feine 
Seränberung ftatt naäj S)t))^t^ong ober na$ aQen anberen 
fioi^fonanten. 

2. k — g in ber SSerbinbung nk — ng: 
kaupunki — kaupungin Stabt 
aurinko — auringon ©onne 
hankaan — hangata fd^oben. 

k — V jtoifdöen jtoei u ober y: 

luku — • luvun Sefen; 3ol^I; Slnjal^I 
kyky — kyvyn SSermögen. 

k — j in ben iBerbinbungen: 

-Ikä -Ijä 

-Ike (-Iki) -Ije (-Iji) unb -hke -hje. 

-rkä -qä 

-rke (-rki) -rje (-qi): 
olki — oljen ©tro^ 
kulkea — kuljen (-jin) loanbetn 
valkenen — valjeta Icud^tcn 
särki —-särjen SRotaUge 

%vix fid^ flehen: 

aika — ajan ^At 
pojka — pojan J?nö6e 
ikä — ijän Seben. 



tarkenen — tarjeta auSl^oItcn 
rohkenen — rohjeta toogen 
vehje' — vehkeen SBerfjeug» 



k — ober/ nod^ onberen Sautöcrbinbungett: 



vihki — vihin Jrouung 
raaka — raadan rol^. 



jalka — jalan Qfu^ 

märkä (märän ober märjän) na^ 

taika — taian 3öu6cr 

^a^ h tann k bleiben ober fortfallen in gn^eififbigen 
SEßörtern mit furjer ©tammfilbe: 

nahka nah(k)an ^aut, vihko vih(k)on §eft. 
hv gegenüber hk ift veraltet: 

tuhvan ju tuhka Slfd^c. 



Sautlel^te. 18 

®c9cnübcr — im SRow. ober im 3nf. ftc^t in ber ge* 
fd^Ioffenen @ilbe ber SSonbelung ein k: 

pyyhe — pyyhkeen feanbtud^ 
valjeta — vaikenen fqloeigen 
maata — makaan liegen. 

3n einigen Sörtern bleibt k: 
suurehko giemlid^ 9to|, keuhko Sunge. 

3. t — n, 1, r in ben SBerbinbnngen 

nt — nn (aud^ 5D8örter auf -nsi -nn) 

It— 11 (aud& SEBörtcr auf -Isi -U) 

rt — rr (auc^ SQSörter auf -rsi -rr): ^ 



ranta — rannan ©ttanb 
kansi — kannen (-nteen) SSer»» 

fd^Iog 
kinnas — kintaan ^anbfd^u)^ 
multa — mullan locfere (Stbe 



jälsi — jällen (-Iteen) Saft 
parta — parran 95art 
hirsi — hirren (-rteen) (Balgen 
porras — portaan ©lufe. 



t— d nad^ anberen Sauten (im Staleüala ffiDt t l^ier meg): 



koti — kodin §eim 

tyytyä — tyydyn jufrieben fein 



hidas — hitaan langfam 
utelen — udella fragen. 

$ier^cr SBörtcr auf -si (Stamm -te): vesi — veden 
SBaffcr, käsi — käden §anb, susi — suden — suteen 

asoif. 

4. p — m nac^ m: mp — mm: 

ampua — ammun fd^ie^en 
lammas — lampaan Samm. 

p— V nac^ anberen Sauten: 
leipoa — leivon baden, tarve' — tarpeen SSebarf, 
lupa — luvan grlaubniS. 

5. s— d ober t bei SOSörtern, bereu Stamm auf -t 
auiSging. -s im 9?om. ift an^ 

a) -ts, -ks entftanben: hyvyys ®flte (®en. hyvyyden); 
hjn^^itys ißergütung (®{fit) $Iur. hyvityksinä). 

b) -nts: neljäs ber öierte (neljännen auiS -nten). 

6. 8[uc§ toenn bie öorlefete ©ilbe nid^t bie ©tammfilbe 
ift, fann 

tt gegenüber t 
hk „ hj ftel^cn: 
tyttären — tytär Sod^ter 
puhjeta' — puhkean bersten. 



/ 



14 .Sautle^te. 

Scbod^ nie bei ©tfimmen auf -ise : entinen — entisen 
öorl^er, früher. 

7. Sn ber l^albbetonten ©ilbe lönnen nid^t gern k, t, p 
jtoifc^cn SBoIalen fielen. Oft wirb bann k > j, p > v unb 
t fäQt tt)eg. ©(eid^jeitig bflrfen aber Jtonfonanten, bte ber 
SBonbelung fällig finb, in ber öorl^ergc^enben Silbe nur in 
ber gorm k, t, p erjd^einen: 

kataja SBoii^oIber au8 kataka 
oikea, oikia rid^tig au§ oiketa. 

8. S)ie ftonjonantenüeränberung eined SBortel^ ift immer 
biefelbe: arka aran furd^tfam: Somparatit) arempi furcht« 
famer, @up. arin ber furd^tfamfte. 

93eacl^te bod^: pitkä lang, pidempi länger, pitämmält^ 
aböerb. länger, pisin ber längfte. 

§ 8. Bttb^rB l^Bränberun0:en. 

1. ©egenfiber ber älteren Sprache finben ß^^föw^^ctt* 
jiel^ungen ftatt: 

kaunis fc^ön, älterer ®en. kaunihin,- je|t kauniin, 
vieras fremb, älterer ®en. vierasan, vierahan, jefet vieraan. 

2. 3m SluiSlaut finben SSereinfad^ungen ftatt: 

@up. suurin auö- suurimp ber größte, kolmas 
(-mannen) aug kolmantber britte, viaton unfc^ulbig auS-om. 

■tst- wirb gu -t-: säkenöitstä — säkenöitä (-tsen) 
funleln. 

3. t fällt ani gWifd^en SSofalen in ißerben wie: lupaan 
(luvata) jn lupa ®rlaubni8. 

4. -ti- wirb -si-: kaksi (kahden) jWei, aber 

pitää (-dän) Italien: Smperf. piti, noutaa (-dan) Idolen: 
nouti luotte, kyntää (-nnän) pflügen: kynti. 3n oieten 
gäUen wec^felt -ti unb -si. 

5. Sn ber 3. ^erfon ©ing. I^errfd^t oft ©d^wanfen 
jWif(§en -pi und -vi. 

3m ^artij. gwifc^en -pa unb -va. 

6. aSor t, d, n wanbelt fic^ k in h: 

tehdä (teen, tekee ^räf.) tun, yksi (yhden) einS. 

7. mp wirb ju mm: suurimman ®en. gu suurin 
ber größte (@t. -mpa). 

8. h ober ' ober — öertritt älter eg s: kauniin auS 
kaunisin, kaunihin, fluode = fluode' glut. 



Sautle^re. 15 

9. In, m, sn unb Ik, rk, nk toirb l^fiijfig gu 11, rr, ss, 

10. n öor k, t toirb in mcJ^rfilB. Serben gu t: paeta 
(pakenen) fltel^en, bilbet: paetkaa fliege! (auS paenkaa). 

11. m tt)irb n öor ®nbunflen, bie mit t ober n anfaiigcn: 
pitennys SBerlängerung (pitempi, pidempi länger). 

12. ts erfd^eint öfter ali tt ober ht (bial.): metsä — 
mettä — mehtä SBalb. 

§ 9. B. »i[rfcatowättir:erun0ien* 

a. 

1. a (ä) faat n^eg t)or i ber ^(uralbilbung unb t)or i 
ber SSergongenl^eitöbUbung in gmeifilbigen SSörterni menn 
bic crfte ©ilbe o, u(u), ou, uo, oi, ui entpit: tupa $ütte, 
tuvissa in $ätten, odotan Unarten, odotin id^ tt) artete. 

2. a (ä) manbelt [\ä) in o (ä— ö), faU« bie erfte ©ilbe 
a(a), e, i(i), ai, au, ei, eu, ie, iu ent^&It: annan geben^ 
annoin .i(^ gab, karitsa Santm, karitsoita Sämmer. 

@e^t ein t bent a borauS, lann eineS ober baS anbere 
eintreffen: heitin id^ tt)orf (heitän id^ »erfe). 

hinter i ffiüt a nid^t ou8: kynttilä Sid^t, kynttilöitä. 

Sei 9lbleitungen auf -ma, -ja, -va fc^winbet bai a immer: 
sanova fagenb, sanovia ber drgäl^ler. 

dfn einigen flauen tann a (ä) n^egfaden ober ftc^ in o 
»onbeln: peruna Äartoffet, perunia ober perunoita (^art.). 

3. a (ä) ttianbeU fid^ in e ttor -mpa in gmeifilbigen 
SBörtem unb in mel^rfilbigen SOSörtern öor ber ^offiüen SBcr* 
balenbung -ta, -tta: 

vanha alt, vanhempi älter; 

istutan id^ pftange, istutetaan eS tt^irb gepflangt. 

4. a(ä)tt)anbett fic§ in i im fiomparatb 9?om.: van- 
hempi (ftatt -mpa). 

5. a faßt tt?eg im @ing. 9?om. bei Slblcitungen auf -impa 
(Superl.) unb -toma: kovin (-imman) ber ^ärtefte, viaton 
(-ttoman) unfd^ulbig. 

§ 10. 

e. 

1. e ffillt weg öor i: meri (-en) ÜÄeer, merille jur @ce. 

2. 'Sn gttjeirilbigen SBörtern ftnbct ein SBcc^fel gwifd^en 
e unb i ftatt, inbem ber urfprünglid^e i-Saut au^erl^alb bc«. 
9?om. fi(^ in e tt?anbelt: meri aWeer, meren be8 SWecre«. 



16 Sautlel^te. 

Scac^te: itse' fetter, kolme' bret; me, te, he toir, 3^t 
(©te), fie (mei- im ?ßlttral). 

3. 3n jlueifilbigen aßartern fäOt boS auSloittenbe e 
(au|cr ^inter k, p, y, m, ht unb ^ppelton\onani, bcrcn 
lei^ter Xeil nic^t t ober s ift) totQ, Dor (Snbungen, bie mit 
t (in ©ubftantiöen) unb mit k ober n (in Serben) anfangen, 
lapsi (-en) Äinb : lasta, vesi (veden) ©affer : vettä, kypsi 
(kystä) reif, veitsi (veistä) SWeffer, tulen (tulla) fommen : 
tuikaa, yksi (yhden) einiJ : yhtä, kaksi (-hden) jmei : kahta. 

Sebod^ bleibt e a) in Derfd^iebenen t^äQen, unb b)anbere 
%(SMt nieifen ©c^u^anlungen auf. SSerfd^iebene Seifpiele: 

a) hanhi (-ea) ®an8, itse (ä) felber, onni (-ea) ®Ificf, 
poden f-tea) Iranf fein, ripsi (-ea) SQSimper, saarni 
(-ea) (Sfcqe, sääksi (-ea) äRüde, tuntea (-nnen) f ennen, 
tähti (-eä) ©tern, veli (-jeä) S3ruber, viiksi RntbeU 
bart. 

b) haaksi (haahta) f^al^rjeug, hapsi (hapsea, hastea) 
$aar, joutsi (-sta) Sogen, lahti (-ta, -ea) JBudöt 
loimi (-nta, -mea) ^ferbebecfe, niemi (-eä, -ntä) 
Sanbjunge, peitsi (-eä, -stä) ©peer, soimi (-ea, -nta) 
Ärippe, suksi (-sta, -ea) ©d^neefd^ul^, taimi (-nta, 
-ea) 5ßflanje, tuomi (-ea, -nta) gaulbaum, uksi 
(usta) iür, vyyhti (-htä, -hteä) ggge; lumi ©d^nee 
hat lunta, Uemi ©paten, lientä, toimi SBirlfam^ 
feit, tointa, 

Sead^te: tehdä tun (teen tue), nähdä fe^en (näen 
ie^c) ju ben ©tammen teke-, näke-. 

4. 3n t)ielfilbtgen SSörtern fällt baS auSlautenbeebeiS 
©tammeS weg: piiritys (-yksen) ^Belagerung, piiritystä $ßort. 

5. ee ift jun^eilen auiS ea entftanben: langeta (laukean 
i)ber lankeen) faQen. 

§ 11. 

i. 

1. i n)irb gtolfd^en SBoIalen gu j : poika Änabe, pojan 
bed finaben. 

2. 2)aiS i bei^ ©uper(atit)8 bulbet tein t)or]^ergel^enbe§ 
a (ä), e, i : vanha alt, vanhin ber ättefte. 

3. i tt)trb k)or i ber ißluralbilbung gu e (ober fällt tt^eg): 
risti Äreuj, risteissä ober ristissä. 



Sautlel^re. 



17 



4. ii öor i bcr ^turalbilbung fann ii ober ei fein. Sefe« 
tercSitt jttJcifilbtgenaOSörtern: kaunii-fd^ön, im@f[iökauneina. 

5. i ober ii wirb ju e öor -us in gmeiplbigen SBörtern: 
kalleus ju kallis teuer. 

6. ©ip^tl^onge auf -i auagel^enb öerlieren biefeö i öor 
einem i: uin id^ fc^n^imme, uin td^ fd^mamm. 

7. fiomp. ^uf -i l^aben ben ©tomm auf -a : suurempi 
größer, ißartittt) suurempaa. 

o. 

§ 12. 00 ift jutt)ei[en an^ oa entftonben: koko ganj, 
kokoan id^ fammtc == kokoon. 

©elten ift ainoo = ainoa. Sm Dftfinnifd^en entfielet 
ein oa aM aa: kaloa = kalaa. 

y- 

§ 13. y wirb ju v öor einem SSoIal in ber SSerbat 
tüurjel käy ge^en, kävin ic^ ging. 

u, y, i ate erftcg Olicb ber S)ipl^tl^onge uö, yö, ie fallen 
weg, toenn ein i folgt: työ SBerf, töistä. 

uo, ie, yö tocrben olfo ju oi, ei, öi. 

§ 14. 3PtpftiftWt0^ 

entftel^en oft bur^^ufammeniiel^ungen: maa &anb, maissa 
in Sänbern (aa + i), korkea l^od^, korkeissa (korkeoissa) 
tn l&ol^en (ea + i). 

§ 15. "^tt hrtd|il0H^n ÄlrlriinungBn. 



a. p. 


aamupäivällä bormitiagS 


maks. 


maksanut, maksettu be- 


ed. 


edellinen oorl^ergel^enb 




sagt 


ent. 


entinen öorl^erge^enb; 


muist. 


muistutus 9(nmerluttg 




früher 


nim. 


nimittäin nämlidj 


e. pp. 


edellä puolenpäivän t)or 


nk. 


niinkuin jotoie 




ajlittafl 


n. s. 


niin sanottu tote ge{agt 


esim. 


esimerkiksi g. 83. 


nyk. 


nykyinen gegenteärtig 


h:ra 


herra i&crr 


oik. 


oikeastaan e:gentnd^ 


i. p. 


iltapäivällä na^mtttagS 


P. 


penni(ä), päivä(nä) ipfen- 


Jk. 


jokin icmonb 




nig, Sag 


j. n. e. 


ja niin edespäin ujto. 


s., siv. 


sivu(lla) Seite 


J.PP. 


jälkeen puolenpäivän 


s. 0. 


se on ba§ t[t 




na4 Mittag 


t. 


tai ober 


k:lo 


kello U^r 


t. m. s. 


tai muuta semmoista ober 


ks. 


katso fd^Qu! 




anbete beSgleid^en 


1. 


eli ober 


t. V. 


tänä vuonna bie{e§ Sal^reS 


Maj :tti Majesteetti aRoieftfit 


V. 


vuonna im So^r 


mk. 


markka, markkaa S^td^^n, 


vert.,vrt. vertaa toerfilcidje 




begeid^net 


y. m. 


ynnä muita nebjl onberen. 



Kleine finnifd^e e^rad^lel^re. 



18 Seition L 



^fte Seftiott. 

S&ovtjlamme. 

§ 1. 3cbe8 finnifd^c SBort ^at einen Stamm, ber auf 
SSotal QuiSge^t: 

peli Bpxtl, sana SBott, sanoa' fagcn, tuli fjeuer, ©t. : tule-. 

§ 2. SSiele SBörter f^abtn Qu|er bem @tamm auf fßolal 
au(^ einen @tamm, ber auf Stonfonanten auiSgel^t. 

3n biefen f^äÖen gen^innt man ben SSoIalftamm, tnbem 
man ben audlautenben Sonfonanten im ®en. (-n) luegfaüen 
läßt; bei SOSörtern auf -i gett^innt man ben fionfonanten*' 
ftamm, inbem man biefeiS n^eglägt. 

tytär %oä)kx, tyttäre-n ber %oä)itx, kirves Stjt, kirvee-n 
ber a^t, tuli tul-. 

§ 3. S)cr fionfonantenftamm ift im allgemeinen ber 
3lominatit). 

§ 4. 3weifit6ige SaSörter auf -i bie a) im ®en. -en 
l^abeur unb öor bem -i ein k, p, v ober m l^aben, Bilben 
ben Stamm auf -e: 

hirvi (Sid^, hirve-. 

Sweifilbige SBörter auf -i, bie b) im ®en. -en, aber 
fein k, p, v ober m öor bem -i l^aben, finb jtoeiftämmig: 
1. auf -e, 2. auf ben auälautenben fionfonantcn. 

tuli: tul- tule-. 

c) SBörter auf -si (bereu s mit t totd)\üt) ^aben ©tämme 
auf -t unb -te: 

varsi ©tiel (varren ®en.) : vart- unb varte-, 

d) SBörter auf -mpi l^aben blo^ einen Stamm auf -a. 
§ 5. Smei Stämme l^aben: 



haaksi (haah-, haahte-) Qfal^r« 

im 

hapsi (has-, hapse-) ^aax 
joutsi (jous-, joutse-) Sogen 



kaksi (kah-, kahte-) jwei 
kypsi (kys-, kypse-) reif 
lahti (Iah-, Iahte-) S3ud^t 
lapsi (las-, lapse-) ifinb 



äBotiflfimtne. 



19 



liemi (lien-, lieme-) Sbaten toimi (toin-, toime-) SBirtfom* 
loimi floin-, loime-) ^ferbebecfe !eil 

lumi (lun-, lume-) ©d^nee tuomi (tuon-, tuome-)3foulboum 

niemi (nien-, nieme-) Sanb)unge uksi (us-, ukse-) 3Cür 

peitsi (peis-, peitse-) Qpttx veitsi (veis-, veitse-) SBeffer 

soimi (soin-, soime-) Sitxppt vyyhti (vyyh-, vyyhte-) Sgge 

suksi (sus-, sukse-) ©djneefd^u)^ yksi (yh-, yhte-) einS. 
taimi (tain-, taime-) ipponjc 

§ 6. (Siniflc SOSörtcr auf -ksi, -psi, -tsi l^aBcn nur 
einen @tamm. 

§ 7. onni (-en) ®Iücf, veli (-jen) öruber, hanhi (-en) 
@an^, tähti (-den) Stern ^aBen nur einen Stamm. 

§ 8. Slbleitungen ouf -nen, -us, -ys, -uus, -yj^s (nur 
ani @u6ftantit)en), OrbnungiSja^Ien auf -s, @u))erlatit)e auf 
-in geigen ben SEBortftamm x>ox ber (Snbung: 

hevonen ipferb : hevose-, hevos-; kalleus SBert : kalleute-, 
kalleut- (®cn. kalleuden); neljäs bct öierte : neljänte-, 
neljät (@en. neljänneen) ; suurin bet größte : suurimpa-, 
suurin- (®cn. suurimman). 

§ 9. SBörter auf -e f)abtxx ben @cl^Iu|^au(i^ unb fo= 
mit jtt)ei Stämme: 

piste' $unlt (pisteen @en.) : pistet-, pistee-. 
9{ur einen Stamm l^aben: 

itse' felbji, kolme' brei. 



§ 10. 



1Dm*trtfintn00mttpfer» 



ranka (-ngan) Stamm &iMtn, 

SRfitfßrat) 
rankanen (-sen) baff. 
rankainen (-isen) reid^ an 

Stömmen 
rankailen (-11a) fd^Icubern 
rankoa (-ngon) Slamml^olj 

flauten 
rankoella (-elen) ftleinl^ol} l^aden ; 

peitfd^en 
osa Seil 

osakas (-kkaan) Xeill^abet 
osake (-kkeen) 9Ilie 
osakkuus (-uuden) Seilnal^me 
osallinen (-isen) tcill^aft 



osinko (-ngon) 9InteiI. 



rangaistus (-uksen) Strafe 
rankaista (-sen) beftrafen 
rankaisija SBeftrafer 
rankaisu SBeJirafung 
rankais(t)uttaa (-tan) beftrafen 

laffen 
rankaisematon (-ttoman) unge« 

flraft 
rankasti (9bt).) l^eftig. 

osallisuus (-uuden) Xeilnal^me 
osanottaja Icilncl^mer 
osanotto (-ton) teilnel^menb 
osasto Abteilung 
osaton (-ttoman) ol^ne leil 



20 



Seition 1. 



kasvaa (-van) wad^fen, kasvain (-imen) (äJewäd^S, ®e[d^mür 
kasvanta (-nnan) S^toöd^S, kasvannainen (-isen) ®ctt)äd^§ 
kasvattaa (-tan) anbauen, erjiel^en, kasvattaja JErjiel^et 
kasvatti (-tin) ipjlegcünb, kasvatus (-uksen) «nbau, (gr* 

aiel&ung 
kasvautua (-dun) load^fen 
kasvavainen (-isen) iDad^fenb 
kasvi SEBud^S 
kasvikset (-sien) ®xm 
kasvio ^oxa, kasviopillinen (-isen) botanifd^ 
kasvioppi (-pin) Sotanif 
kasvisto $f[an)entt)elt 
kasvos (-oksen) ©eiDöd^S 

kasvu ©ctoäd^S, kasvuinen (-isen) toad^fcnb, «»üd^pö 
kasvuisa frud^tbar 
kasvullisuus (-uuden) SSegetation* 

huokea leidet, nicbtig, billig, huokeus (-uden) Söilligfcit, 

2eid&tig!clt 
huokeasti (eid^t^ huokeahintainen (-isen) billig 
huojeta (huokenen) leidster, billiger werben 
huojentaa (-nnan) erleid^tem, huojentua (-ennun) er^ 

leidstem 
huojennus (-uksen) ßrlcid^tcrung. 

Eläinsatn. 

Susi ja vaimo. 
Nälkäinen susi kuljeskeli ja haki ruokaa. Vihdoin hän 
tuli mökille, jossa poika itki. Äiti sanoi pojalle: „Jos sinä itket, 
niin annan sinut sudelle'^. Nytpä susi oli iloinen. Hän seisoi 
koko päivän mökin ovella ja odotti. Mutta kun ilta tuli, oli 
äiti jo leppyisä ja sanoi pojalle: ,,Jos susi tulee, niin tapamme 
hänet''. Kun susi sen kuuli, niin hän oli surullinen, meni pois 
metsään ja mutisi tiellä: 

„toinen mieli, toinen kieli". 



eläin (-imen) Zxtx 


kuljeskella 


%in- unb Jcr» 


elää (elän) leben 


(-kelen) 


tDonbecn 


satu (-dun) €age 


— i 


Seinen ber ^tt'- 


susi (-den) Sßolf 




gangehl^ett 


ja unb 


hakea (ha'en) 


fu($en 


vaimo (@]^e)frau 


ruoka (-oan) 


- ^la^rung 


nälkä (-Iän) junger 


—a 


' Seid^en beS ^ar* 


nälkäinen (-isen) l^ungrig 




titibS 


kulkea (-jen) toanbern 


vihdoin 


fd^liegUd^ 





Singular unb ^lurol. 


21 


— oin 


(Snbung ber 3<it' 


ovi (-en) 


Mr 




angäbe 


-IIa 


Seinen beS 9lbef- 


hän 


er, fte, eS 




fibS 


tulla (-Ien) 


fommen 


odottaa (tan) 


toarten 


mökki (-kin) 


^iiiie 


L mutta 


aber 


—He' 


Setien beS ÄDo» 


kun 


al§ 




iibS 


ilta (-lian) 


2(benb 


joka 


ttelcier 


jo 


Won 


— ssa 


Seidjcn beS Snef* 


leppyisä 


t)er{5]§nli4 




ftöS 


—e 


hinter Iura. S}ofal 


poika (-jan) 


So^n, ftnabe 




Seinen ber 3. 


itkä (-ken) 


toeinen 




$erf. ©ing. b. 


äiti (-din, -tin) 


SÄutter 




(Segentoart 


sanoa (-on) 


agen 


tappaa (-pan) 


töten 


jos 


ans 


— mm e 


gelten b.l.^Perf. 


sinä 


btt 




?Iur. *rä|. 


— t 


Seinen ber 2. 


se 


eS 




5Perfon b. SBerbS 


—n 


Seid^en beS (Sen. 


niin 


fo, bonn 




unb m. 


antaa (annan) 


geben 

Seinen beS ^!f. 


kuulla (-Ien) 


(örcn 


— t 


suru 


Srauer 




6tn0. beim 


—Uinen 


traurig 




^erfönl. $ron. 


mennä (-nen) 


gel&en 


nyt 


nun 


pois 


»ifi 


— pa, — pä 


aber, bö4 


»o!, -f n 


Seinen beS 91Ia' 


olla (olen) 


fein 




titoS 


ilo 


Steube 


mutista (-sen) 


murmeln 


seisoa (-on) 


fielen 


tie 


9Beg 


koko unverä. 


öans 


toinen 


einer — ber an» 


päivä 


@onne, Sag 




bere 


— n 


geidjen beS ®en., 


mieli (-en) 


®ebanle 




3nflru!t. 


kieli (-en) 


6^ra4e. 



Sluelte gefttott. 

@i«gtt(ar unb ^luraL 

§ 1. 2)ic finnifd^e ©prac^c untcrfd^cibct tiid^t fc^r 
ftrcngc jtoifd^cn bcn beiben S^l^Icn. 

gür ©ubftQntiöc, SlbjeltiDc unb ^ßronomtna gilt -t ali 
^eid^en beiS Riutat im allgemeinen. Singer im 3iom. unb Slff. 
gel^t ben anbeten Äafui^enbunflen ein -i- öorau«. 

Oft l&aben bic SBörter nur bie $luralform: vaunut 
(vaunujen) SBogen, olla kylmillä (öbcff. pur. öon kylmä 
Äälte, loit) loft fein, mennä kylmäksi lait »erben, omin 
luvin eigenmäd^tig (Snftr. 5piur. ju lupa grtaubni«). 



92 Sefiion 2. 

SBead^te : 
siellä oli Pekat ja Paavot ha tooren $et unb $ouL 

§ 2. SSermitteIft 16 (Shbungen brfidt f^innifc^ aSe 
fold^e Sejiel^ungen ani, bie fonft teitoeife burd^ JtafuiS, teil^ 
tueife burc^ ^räpofitionen audgebrüdt loerben. 

S)ic ©nbungen [inb bic gleichen für Singular unb 5ßlural. 

§ 3. Nominatin l^at im ©ingufar leine (Snbung, int $lural 
-t (bejtt). -t + Äonfonantenöcränberung) an ben ©tamm 



geengt. 



pata 3:o))f padat %bph 

vesi SBoffer vedet SBaffer. 



§ 4. ®rnitiii l^at im ©ingular -u, im $lura( -ien, 
-iden (itten), -en (in) ober -ten (beibe ^luraljeid^cn Der* 
binbeu fid^ alfo). 

a) -en toirb bcm 5ßluralftamm angepngt, toenn i ober lurjer 
S)i))l^t^ong mit tjor^ergel^enbem^onfonanten borauiSge^t. 
"äni 'i als SluiSlaut eineiS S)i))^t]^ongiS n)irb j ; ani 
-ei jcbod^ + en tt)irb -ein (langer S)i|)l^tl^ong). 

b) Sn anbercn gäHen mirb -den unb -tten öerttjenbet. 

c) -en tt)irb bem ©ingularftamm auf lurjen SSolaf (außer 
e) angcl^ängt, unb jmar fo, bag -i + -en > -ien wirb, 
aber jeber anbcre SSofaf + -en ein fanger i-SJipl^tl^ong 
xoxxb: S3uc^ kirja, ®en. kirjain. 

d) -ten fann aQen Äonfonantenftämmen angel^ängt »erben. 
S)abei »irb ber ©d^Iufel^auc^ öor t > t. 

e) ®rei[iI6ige ©tämme auf lurjen S)ij)^t^ong mit bor* 
l^ergel^enbem ffionfonanten l^aben beliebig -en, -den, -ten. 

§ 5. tlftttfatiu l^at im ©ingular entn^eber leine @n^ 
bung ober -n (mie ®en.), im $lural ift er gleich bem 9tom. 
S)ie perfönlic^en ?ßronomina l^aben -t (biefe gorm tt)irb aU 
unbefd^ränfteg Dbjelt gebrandet). 

S)ie fürgere gorm mirb gebraudöt beim 

a) Smperatio (h unb 2. 5ßerfon): 
Anna kirves minulle gib mir bie St^L 

b) ©ubjelt — Dbjelt im pajpoen ©a^: 
Sana sanotaan man fagt baS SBort. 

c) Dbjeft einein Snfinitio, ber bon einem unperfönlic^cn 
SludbrudC abl^ängig ift: 

Tehdä työ hyvä on Arbeit ausfüllten ift gut. 



@ingular unb $IuraI. 23 

d) Dbjeft cinea Snfinitit), bcr bom Smperatiö (1. unb 
2 $erfon) ober einer paffiüen fjform abl^ängtg ift: 

Käske pojan tuoda kirja. 

SBcftel^I bem ftnoben, baS 93ud^ )u Idolen. 

§ 6. ^attitiD l^at tm ©ingular 1. -a (-ä) ober 2. -ta 
(-ta) unb bementfprcd^cnb im $ßIuroI -i- + -a ober -ta. 

2)er ftonfonantenftamm toirb oemenbet, bei @u))er'' 
lattDen aud^ ber iSotalftamm: 

1. yia6) lurgem SSoIat unb S>i|)^t^ong mit t)oxf)ex^ 
gel^enbem jtonfonanten. 

aSor ber Snbung n)irb -i (SluSlaut beiS SDip^tl^ongio) gu j. 
kirja Sud^, kirjoia > kiijoja. Sm ©ingulor bereinigt pd^ 
-a unb -a ju -aa (-ää). 

2. yia6) anberen Sauten. ' mirb bor t ju t: este' 
SSerl^inberung, estettä. 

93eibe dnbungen lönnen angemenbet merben bei brei" 
filbigen ^uralftämmen auf -a, -ä mit borl^ergel^enbem 93o« 
lal unb bei breifilbigcn ©ingularftämmen auf -a, -ä, -o, -ö 
mit borl^ergepenbem Aonfonanten. 

@inb bie @tämme bier^ ober mel^rfilbig, fo muB in 
biefem f^aHe bie borlegte @ilbe auf lurgen 93oIaI au^gel^en. 

korkea l^od^ : korkeata obet korkeaa, aber aSetn kuvernööriä 
)u kuvernööri ©ouöerncur. 

§ 7. 30aiiti (^^J^inein") l^at tm Singular 1. -n, 2. -h-n 
ober 3. -sen, im ^Jlural -iin, -ihiu ober -siin. 

1. yiaäf lurjem SSoIal, n)obei biefer berlängert n^irb: 
tuli fjeuer, tuleen in baS geuer lainein. 

2. 9tac^ anberen Sauten, ber iBofaKaut ift lurj unb 
entfprid^t bem näd^ftborl^ergel^enbcn: kolo Sod^, kolohon in 
hai Sod^ lainein. 

3. 2>ie itt)et« ober mel^rfilbigen Stämme, bereu legter 
SSotal lang ift. Sm ^Inxal fann l^ier neben -siin auc^ 
-h-n ftel^en. 

Veraltet ift anftatt langen SJoIafö gtoei SSoIale unb h ia^ 
gmifc^en gu fd^reiben (bei äSörtern mit jn^ei Stämmen). 

S)ie ©nbung ift l^ier -sen (-sin) : terve f rifc^ tervehesen, 
tervehisin. 

§ 8. 3iteffUi („mitten in'') l^at im Singular -ssa 
(-ssä): kirkko ^ird^e, kirkossa, missä U^o. 



24 Seitton 2. 

§ 9. ttOatiH {„iVL") f^at im ©ingukr -alle' unb betn« 
entfpred^enb im $(urQl; biefer ^ofuS ift oft QföS)Qtit) auf« 
jufaffcn. 

ranta @tranb, rannalle' bem Stranbe )tr, pojka Stnabt, 
pojalle bem ftnaben. 

§ 10. ftilatin („xoeQ t)on") ^at im Singular -Ita 
(-Itä) unb bementfpred^ettb im $IuraI: maalta oon bem Sanbe 
ju mäa, pöydältä bom Xijd^c gu pöytä. 

-nta lann borlommen. 

§ 11. (Slatib („auiS") l^at im ©ingular -sta (-stä) 
unb bcmcntfprcd^cub im 5ßlurat: kirkosta auS bcr Äir^c, 
mistä mol^er, n^orauiS. 

§ 12. «beffUi („bei") ^ot im ©itiflular -Ha (-Uä) 
unb bcmentfpred^cnb im PutQl: tie SDäeg, tiellä auf bem 
SSege. ^uttjcilen ift biefer Äafug gleid^ bem Snftruftiü. 

käsi §anb, kädellä mit bcr ©anb. 

§ 13. Klieffib (rrOl^ne'') Igat im ©ingutar bie (Snbung 
-tta (-ttä) unb bementfprcc^enb im ?ßlural. 
raha @elb, rahatta ol^ne ®elb. 

§ 14 «ümitaüli („nebft") ^at bie (£nbung -ine. 
lapsine (lapsinensa) mit feinen Äinbern, lapsi ftinb. 

§ 15. 3ttfltttttib (,,t)ermittelft'') ^at bie ©nbung -in 
(eig. ^fural); ber ©ingular mirb nur in ber ^oefie gebraudgt. 
käsin mit bcn ^änben (s<Ct). 

§ 16. Srondlatib („in tttoa^ »erben") l^at im Singu- 
lar bie (Snbung -ksi unb bementf|)red^enb im $(ural. 
hän tuli sotamieheksi er »urbe ©olbat. 

§ 17. (SffUi („ali") f)at im Singular bie @nbung 
-na (-nä) unb bementfpred^enb im $(ura(. lapsena atö jtinb. 

SBörter auf -us, -ut öertoenben im Singular ben 
aSofalftamm: kirjoitus Sd^reiben, kirjoituksena; aße anberen 
Stämme fönnen ben einen ober ben anberen Stamm an«* 
ttjenben: 

kaunis fd^ön, kauniina ober kaunisna 
vuosi So^r, vuonna (t > n). 

3ft kotona ju^aufe eine urlprünglid^e SBilbung, fd^eint 
-na fomit ben Ort bejeid^net ju fjabtn. 



Singular unb $(uraY. 



, § 18. fßtolattn (»längs") f^at bie (Sttbung -itse; in 
neuerer Qzxt fetten im ©ingulor. 
maitse ju Sanbe, maa Sanb. 



Snomen lanln. 

Kuule, kuinka soitto raikuu, 
Väinön vanha kannel kaikuu: 
laulu Suomen soil 
Kuule, kuinka hongat huohuu, 
virrat pauhaa, kosket kuohuu: 
laulu Suomen soi! 

Katso, loiste päivänkoiton 
keskiyössä PoDJan loiton: 
laulu Suomen soi! 
Taivaall ukon jyske jylhä, 
revontulten läike ylhä: 
laulu Suomen soi! 

Virkkaa laaksot vienot, hartaat, 
purot kuiskii kukkapartaat : 
laulu Suomen soi! 
Illan suussa soinnut rastaan, 
kaiku kallioita vastaan: 
laulu Suomen soi! 

Kaikkialla ääni kaikuu, 
kaikkialla kielet raikuu: 
laulu Suomen soi! 
Sydän jos on suotu sulien, 
kuule riemun, tuskan tullen: 
laulu Suomen soi! 







Emil V. Qvanten. 






Suomeksi 0. Manninen. 




tPörter- 




kuule' (kuulla) 


$5re! 


laulu 


©ejang 


kuinka 


»ie? 


Suomi (-en) 


ginnIonb,finnif(6 


soitto (-ton) 


^pUl, ÜKufif 


soida (soin) 


louten 


raikkua (-kun) 


totberlotten 


honka (-gan) 


Ätefer 


— uu 


3. ^n], ©tng. 


— t 


@nbung b. $(ur. 




ber (Segenioart 


huojua (-jun, -hun) toeten 




((anaer $o!aI) 


virta (-rran) 


@trom 


Väinö = Väinämöinen 


pauhata (-haan) 


lärmen 


▼anha 


ali 


koski (-en) 


SDÖaffcrfatt 


kannel (-nielen) 


StanitU, $atfe 


kuohua (-hun) 


bxaufen 


kaikua (-'un. 


lauten 


katsoa (-on) 


flauen 


-kun) 




loiste* (-een) 


(Slans 



26 



ßeftion 3. 



päivänkoitto 

(-ton) 
keskiyö 

— 88ä 

Pohja 
loitto (-ton) 
taivas (-aan) 
-lie' 
ukko (-kon) 

jyske' (-een) 
jylhä 
revontuli 
— ten 

läike' (-kkeen) 

ylhä 

virkkaa (-kan) 

laakso 

vieno 

harras (-rtaan) 

puro 

kuiskia (-kin) 



SageSbfimmetttng 

^ttterna^t 

Snejfiö 

IRorb 

fem 

^tmmel 

b. «OattD 

®ret§, UÜO ber 

S)onnet'goti 
S)onner, (Setöfe 
totlb 

9lorblt4t 
3ei((ett b. 

ipiur. 
@4tt)Qa 
auf 
togcn 
Sai 
Ueblid^ 
hjatm 
»a4 
flüftern 



®en. 



kukkaparras 

(-rtaan) 
suu 

sointu (-nnun) 
rastas (aan) 
kaiku (-un) 
kallio 
— ita 



Ufer mit Btumen 



vastaan 
kaikkialla 
ääni (en) 
kaikua (kai'un) 
sydän (men) 
suoda (-on) 
—tu 



sulien = 
riemu 
tuska 
tullen 



9Kunt» 

^arntome 

S)roffeI 

SBiber^aa 

SeHen 

Seinen b.$arttttt) 

ipiur. 
gegen 
überall 

Saut, 6ttinme 
lauten 

bertet^en 
Setti^en beS 2. 

np' M- 
8inulle(n) btr 

greube 

Cual, @4mer} 
2. 3nf. 3nflr. 
fommenb. 



otitte Seftton. 

§ 1« S)ie 3ufaminenfegung gefd^ie^t, inbem bie beiben 
SBörtcr jufammcngcftcQt werben. 

kauppa (-pan) ©anbei, if auf : kauppakirja SSertrag (ciflentL 
ftaufbud^). 

§ 2. @^ fann aber aud^ ber Objelti^Iafui^ im erften 
®Iteb öerttjcnbet werben. 

kaupanvälittäjä 5DlafIer. 

§ 3. Db ber ©enttiö benu^t werben fofl ober nid^t, 
beruht auf bem ©prac^geffl^I. 
sairashuone ©oft)itaI 



hatuntekijä |^utmad^er 
isänmaanrakkaus 93alerlanb§' 
Itebe. 



kuunvalo SRonbfd^ein 
rautatie Stfenbol^n 
maantie Sanbßra^e 

§ 4. 3uf^^^^i^{^&u^9^<^ ^^^ anberen Sta\ui lommen Dor. 

toimeentulo CEijicnj Ollattt) öon toimi SBirlfamlcit). 
§ 5. S)ie SBörter auf -nen (-sen) l^abcn in ber ßu* 
fammenfefeung blofe -s. 

ihminen (-isen) TOenfd^ : ihmislapsi (-en) 9Kcnfd^cnfinb. 



Sufammenfe^ung. 



27 



§ 6. S)a$ iujammengefe^te äBott ^at nur 9l6n)anbe= 
lung bed legten ®(tebed. Sttx erfte Xeit jebod^ lotrb aud^ 
abgeiuanbelt, loenn berfelBe attri6utit) ftel^t. 

oma eigen, tunto ©efiil^I : omatunto ©etoiffcn, omantunnon 
beS ®ett)t[fen§. 



^omtnotio: 


kaunis f$ön, ber, bie, 
ba§ f^^ne 


kauniit fi^öne, bie fd^br 
kauniiden, kauniitten 


©enitb; 


kaaniin 


< kauneiden, kauneitten 
kaunisten 


^Hufatiö: 


kaunis, kauniin 


kauniit 


tpattitiö: 


kaunista 


^kauniita 
ikauneita 


SttotlD: 


kauniiseen (-sen) 


kauniihin (-siin) 
kauneihin (-siin) 


«latito : 


kauniista, -neista 


kauniista, -neista 


Sncffito: 


k'kuniissa, -neissa 


kauniissa, -neissa 


Matit): 


kauniille', -neille' 


kauniille», -neille' 


?lblattto: 


kauniilta, -neilta 


kauniilta, -neilta 


mclfiö: 


kauniilla, -neilla 


kauniilla, -neilla 


^bclfiö: 


kauniitta; -neitta 


kauniitta, -neitta 


4!omttaitt): 


kauniine(nsa),-neine 


kauniine(nsa), -neine 


3nftru!tit); 


kauniin, -nein 


kauniin, kaunein 


(5I[iü: 


kauniina 


kauniina, kauneina 


:2:TanSlQtit): 


kauniiksi, -neiksi 


kauniiksi, -neiksi. 




sali @aat 


salit @öfe 




salin 


salien 




sali, salin 


salit 




salia 


saleia 




saliin 


saliin 




salista 


saleista 




salissa 


saleissa 




salille' 


saleille' 




salilta 


saleilta 




salilla 


saleilla 




salitta 


saleitta 




saline 


saleine 




salin 


salein 




salina 


saleina 




saliksi 


saleiksi. 



toinen bet gmeite toiset 

toisen toisten, toisien 

toiset 
toista toisia 

toiseen toisiin 

toisesta toisista 

toisessa toisissa 



kolmas ber brttte kolmannet 
kolmannen kolmansien 

kolmatta kolmansia 

kolmanteen kolmansiin 

kolmannesta kolmansista 

kolmannessa kolmansissa 



28 



Seliion 4. 



toiselle' 


toisille' 


kolmannelle* 


kolmansille' 


toiselta 


toisilta 


kolmannelta 


kolmansilta 


toisella 


toisilla 


kolmannella 


kolmansilla 


toisetta 


toisitta 


kolmannetta 


kolmansitta 


toisene 


toisine 


kolmantene 


kolmansina 


toisen 


toisin 


kolmannen 


kolmansin 


toi6(e)na 


toisina 


kolmantena 


kolmansina 


toiseksi 


toisiksi. 


kolmanneksi 


kolmansiksi. 


suurin ber größte 


suurimmat 


oppinut gelel^tt 


oppineet 


suurimman 


suurimpain, 


oppineen 


oppinntten, op- 




suurinten, 




pineiden 




suurimpien 






suurimpa(t)a, 


suurimpia 


oppinutta 


oppineita 


suurinta 








suurimpaan 


suurimpiin 


oppineesen 


oppineisin 


suurimmasta 


suurimmista 


oppineesta 


oppineista 


suurimmassa 


suurimmissa 


oppineessa 


oppineissa 


suurimmalle* 


suurimmille* 


oppineelle' 


oppineille' 


suurimmalta 


suurimmilta 


oppineelta 


oppineilta 


suurimmalla 


suurimmilla 


oppineella 


oppineilla 


snurimmatta 


suurimmitta 


oppineetta 


oppineitta 


suurimpane 


suurimpine 


oppineene 


oppineine 


suurimman 


suurimmin 


oppineesen 


oppinein 


suurimpana, 


suurimpina 


oppineena, op- 


oppineina 


suurinna 




pinunna 




suurimmaksi 


suurimmiksi. 


oppineeksi 


oppineiksi. 



mttt Sefttom 

3){e S80rte«)iitiigett uni Me »Hbuttg m ^axMW. 

§ 1. Stiele SSörter enbigen auf a (mit oerfd^iebenen 
öorl^crgel^cnbcn ffionfonanteu, ton loeld^cn im ®cn. -t-> 
-d- ober -1-, -nt- > nn, -kk- > k), 83ilb kuva, ?ßart. -aa : 
kuvaa. 

100 sata: sadan, (Solb kulta: kullan. 

ißart. $lnr. ^at -ia ober -oja. SSiclpIbige SBäörtcr 
^abcn -oja. 

9?abel neula : neuloja 

©oftorin tohtorinna : tohtorinnoja. 

gallg bcm -a ein -i-, -kk-, -1- (nid^t immer), -j-, -e- 
öorauggc^t, bilbet fic^ ^art. enttoeber ouf -aa ober auf -ata. 

Sn ben gäflen mit -e-, -i-, -j-, -kk-, -1- öor -a ^at 
5Part. 5piur. bejieJ^ung^roeife : -ita ober -oita, -oita, -ia 
ober -joita, -oita (kk > k), -ia unb -loita. 



S)te aBoTtenbungen unb bie Sdtlöung bes ^attttiod. 29 

§ 2. Sinigc SBörtcr cnbigen auf -aa (teitoeifc cinfitbig). 
5ßort. f)at bejtc^ungÄttjeife im ©tng. unb $piur. : -ata, -ita. 

§ 3. Sinigc SBörter cubigen Quf -o. 5ßart. ©ing. I^at 
-oa; $art. ^ur. -oja. 

@ef)i ein -i- bem -o borau«, ^ot ?ßart. -ota; ißort. 
^lur. -oita. 

®e^t ein -1-, -k- (k > g im ®cn.) t)orau3, l^at ^ort. 
5ßlur. bcjtcl^ung3wcife -oja ober -oita, -oja ober -ngoita. 

©d^eune lato: latoa (®cn. ladon mit t >> d). 

aSörter auf -oo ^aben im ^art. ©ing. -oota, $ßart. 
5ßlur. -oita. SSäörtcr auf -uo l^abcn im 5ßart. ©ing. -uota, 
5ßart. 5ßlur. -oita (u > o). 

§ 4, ©inige SBörter cnbigen auf -u. 5ßart. ©ing. I^at 
-ua; ^;ßart. 5ßlur. -uja. 

@ti)t ein -It-, -tt- bem -u öorau3, l^at ®cn. -11-, -t-. 

$art. $Iur. I^at -uja ober -uita. ®e^t -tt- bem -u 
tjorau«, ^at 5ßart. 5ßlur. -uja ober -tuita (mit -tt- > -t-). 

aSörter auf -uu (teitoeife einfilbig) ^abcn im 5ßart. 
©ing. -uuta, ißlur. -uita. 

§ 5. SBörter auf -e l^abcn im ?ßart. ©ing. -että, 
im ^art. ißlur. -eitä. 

S(6fi(i^t: aie' (®en. -keen) ^at bejiel^ungSmeif^ -että 
unb -eitä. 

©telien mehrere Sonfononten t)or -e, |^at $art. bt= 
jicl^ungSttJcife -ea uub -ia (-kk- ^at babei im ®en. -k-; 
^Uppe nukke: nuken). 

2Börter auf -ee ^aben im ^art. -eetä. SBörtcr auf 
-ie l^aben im 5ßart. bcjictjungSttjeife -etä unb -eitä. 

§ 6. SQäörter auf -i ^aben im 5ßart. bejie^ungÄttjeife 
-ea unb -ia (k >• ' im ®en., ©d&Iittcn sekirseen; -i> 
-j- in Sruber veli : veljeä, veljiä). 

©tul^I tuoli ©d^rauBc ruuvi. 

a) (Sine Steige @inje(n)örter auf -i mit üorl^ergel^enben 
öerfd^icbencn Äonfonanten ober Sonfonantenfolgen l^aben 
im $art.' bejiel^unggmeife -ta (-tä) unb -ia (-iä). 

%)a^ ift hinter -h-, -1-, -m-, -n-, -r-, -s- in ben 
SBörtern: 

Sälrfenrinbe luohi, ßälfte puoli, ©d^nee lumi (^art. ©ing. 
lunla mit -m- > -n-), flcln pieni, gro^ suuri, lanne 
kuusi. 



80 Stfiton 4. 

b) Sn einigen anbeten SBörtern änbert ftc^ ber ftonf. 
öor ber (Snbung -ta (-tä) : s > t 6 kuusi : kuutta 
(@en. kuuden mit d < t); ©aft jälsi : jälttä (®en. 
jällen mit 11 <; It), ©etfel kansi : kantta (®en, kannen 
mit nn < nt), ©tod hirsi : hirttä (®en. hirren), 
2 kaksi: kahta (@en. kahden mithd<;kd); ftinb 
lapsi : lasta unb SKeffer veitsi : veistä öcrlicren be* 
jie^ungSnjei^e p unb t bor -s- + -ta (-tä). 

c) ©örter auf -i (cntlel^ntc unb öielftlbige) l^aben im 
5ßart. bejiel^ungi^toeife -ia unb -eja (-iä unb -ejä), tm 
5ßlur. teitoeife aud^ -eitä, -eitä; -ngeita in SBörtcrn, 
ttjo -nk- > -ng-. 

Ston talli, tallia, talleja 

Sonne tynnyri, tynnyriä, tynnyrejä, tynnyreitä 

@tabt kaupunki, kaupunkia, kaupunkeja, kaupungeita 

(®cn. ©ing. kaupungin). 
SSörter b. 1^. komparative auf -i (-empi) l^aben -ia (@en. 
-emmau). SBörter auf -ii l^aben -iita, auf -ai -aita tn 
ben beiben $art. 

Sfltnte pii: piitä SienStag tiistai : tiistaita. 

§ 7. SBörter auf -y l^abcn tm ?ßart. bejtel^ungiJtüeife 
-yä unb. -yjä (bei -1- öor -y im 5ßart. $Iur. aud^ -yitä). 

a) Äommt -tt- öor -y, l^at $art. ©ing. -yä, ^art. ?ßlur. 
-yjä ober -tyitä (®en. ^at -tt- > t): 

©efunbencS löydetty (löydetyn), löydetyitä. 

b) SBörter auf -yy (teilmcife cinfilbig) fiobtn begiel^uugg:» 
ttjeife -yytä unb -yitä. 

§ 8. SBörter auf -ä l^aben im $art. bejie§ung«tt)eife -ää 
unb -iä (im ®en. toirb -t- > -d-; SSateriSbruber setä : sedän). 

a) (ginjelne SBörter l^aben im $art, pur. -öitö (liöifd^cg 
$funb leiviskä); dnjelne SBörter l^aben im $art. ^lur. 
-iä ober -joitä (Übcrfcfter kääntäjä); einzelne SBörter 
l^abcn im 5ßart. ©ing. -ää ober -ätä, im 5part. ^lur. 
-vita ober -öitä (ebtn sileä). 

b) SBörter auf -ää l^aben im 5ßart. bcjie^ung^loeife -äätä 
unb -äitä. 

§ 9. SBörter auf -ö ^aben -öä unb -öjä (im ®en. 
»irb -tt- > t gäfec^cn pönttö : pöntön). 

a) (ginaelne SBörter l^aben im $ßart. Pur. -öjä ober -öitä 
(öertoirrt kö[m]pelö); mietintö 83ebenlen ^at -öjä 
ober -nnöitä (im ®en. »irb nt > nn). 



^ie SBorienbungen unb bie ^Übungen beS $atttttD8. 31 

b) aSBörtcr Quf -yö l^aben im 5part, beätefiunggtoeife -yötä 
unb -öitä («rbcit työ ^ot im SDatib ©ing. työhön). 

§ 10. 2)ie äBörter auf -1 l^aben im ißart. be^ie^ungS« 
locifc -ta unb -ia. 
iBead^te: 

askel (-en) $fab, im $art. ®tng. askelta, $Iur. askelia, 

SnottD Sing, askeleeseen 
kannel <-ntelen) {)acfe, im $att. @ing. kannelta, $1. kantelia, 

äOatio ®ing. kanteleeseen. 

§ 11. S)ic S8örtcr Quf -n l^abcn -ta unb -ia im $Qrt. 
ijen, ien (ikenen) gal^nfteifd^ : Begtt). ientä unb ikeniä, 
elin, (elimen) Organ : ,, elintä unb elimiä, ^Uat ©ing. 

elimeen 
kudin (kutimen) ©tiderei : „ kudinta unb kutimia, Suat. 

©ing. kutimeen 
lämmin (lämpimän) matm : „ lämmintä unb lämpimiä ^Viat 

©ing. lämpimään 
seitsemän (baSf .) fleBcn : „ seitsemää, -entä unb seitsemiä, 

anot. ©ing. seitsemään, 
©upedatiüe auf -in l^aben: 

suurin (suurimman) b. größte : bejn). suurinta unb suurimpia, Sillat. 

©ing. suurimpaan. 
S)ic SBörter auf -(i)nen l^abcn: 
iloinen (iloisen) frol^ : bejm. iloista unb iloisia, 3(1. ©ing. iloiseen. 

§ 12. S)ie S93örter auf -r ^aben biefelbe Slbtoanbtung. 
Sead^te: 
tytär (tyttären) Zo^itt ^art.^Iur. tyttäriä, Siiat. ©ing. 

manner (manteren) fjeftlanb tyttäreen. 

„ manteria, SDat. 
©ing. mantereeseen. 

§ 13. S)ie SBörter ouf -s ^obcn bicfctbc äbttjanbtung. 

a) Sead^te: 

armas (surmaan) Iteb $art.$Iur. armaita, Suat. ©ing. 

armaaseen 
hammas (hampaan) 3<t^u „ hampaita, 3nat.©tng. 

hampaaseen 
mies (nnehen) SKann „ miehiä, Suat. ©ing. 

mieheen. 

b) S)ic SBörter auf -us (-uksen) ^abcn bIo6 -s im 9lom. 
imb im ?ßart., fonft -ks: 

vastus (-uksen), $art. vastusta SJläl^e. 



32 Seftton 4. 

Seod^te: 

-aus (-auden) : rikkaus Slei^tutn, $art. rikkauta, $art $Iur. 
rikkauksia, ^Uat rikkauteen. 

c) S)ie SOSörter auf -as (DrbnungS^al^Ien) l^aben toielfac^e 
ftonfonantenueränberung : 

kolmas (kolmannen) bcr britte, $art. kolmatta, ^art. ^lur. 
kolmansia, Suat. kolmanteen. 

§ 14* S)ie aSörter auf -t finb aud^ blog bead^tenS« 
tuert wegen ber ftoufonanten&eränberung. 
ohut (ohuen) bünn $att. $Iur. ohuita, ^Hat. ohueen 

kevät (kevään) Srfl^Iing „ keväitä, „ kevääseen 

tuhat (tuhannen) taufenb „ tuhansia, » tuhanteen. 

a) gfir fic^ ftc^eu bie 5ßfep. n «It. auf -nut; 
oppinut (oppineen) gelernt, $ttrt. $Iur. oppineita, Suat, oppinee- 
gele^tt seen. 

§ 15. S)ie ^auptregel für bie Slbn^anbelung lautet: 
ber iRom. unb ber $art. ol^ne bie (Snbung ftnb fic^ gleid^. 

SluSnal^men finb: 

bie Drbnunggja^ten auf -as (-s, -t-) 
bie SBörter auf -aus (-s, -t-) 

seitsemän (fieben) (-män, -men-) 

bie SOäörter auf -(i)nen (-inen, -is-) 

bie komparative auf -mpi (-mpi, -mpa-) 

• eine 8?ci^e SOäörter auf -hi, -li, -mi, -ni, -ri, -si 
bie SBörter auf -i mit -en im ®en. (-i, -e-) 
einige SBörter auf -e' (-e', -tt-). 

§ 16. @js finben fid^ gal^lretdge f^äUe, in benen eiS 
3)op|)eIformen öon SBörtern gibt. 

§arfe kantele' (-leen) ober kannel (-ntelen) 
Silbe tavu (-un) ober tavuu (-uun). 

CcfcftÜdf. 
Arroitnksia. 

rautainen hiiri, liinainen häntä. 

neula lankoineen. 

huoneen suuruinen, lehden kevyinen. 

ilma huoneessa. 

ymmyrkäinen kuin muna, pitempi kuin kirkon seinä. 

lankakerä. 

metsässä syntyy, metsässä kasvaa, ihmisen polvella itkee. 

viulu. 



^aS 9(bieftiD. 



korvat on ei kuule, silmät on ei näe. 

saavi eli korvo. 

ikä kaikki kannetaan, kerta, kaksi tarvitaan. 

sormus tai miekka. 

helmet neideltä putosi, kuu kuuli, päivä löysi. 

kaste. 

kannettava väsyy, kantaja ei väsy, 
vene. 

kuningas kuulee harvoin näkee. Jumala ei sinä ikänä, 

talonpoika joka päivä. 

vertaisensa. 

tPörter. 



arvoitus (-ksen) 


9lät{el 


silmä 


$Cu0e 


rauta 


(Stx\tn 


nähdä (näen) 


te^en 


hiiri (-en) 


SRauS 


saavi (korvo) 


guber. 


liina 


Seinen 


ikä (iän) 


liebenSaeti 


häntä (-nn&n) 


©d^mons 


kantaa (-nnan) 


tragen 


neula 


9label 


tarvita (-itsen) 


braut&en 


lanka (-ngan) 


gaben (b. Äomi» 


sormus (-uksen) Sting 




totit)) 


tai 


ober 


huone' (-een) 


^0U8 


miekka (-kan) 


S^toett 


suuruinen 


fo grog tote 


helmi (en) 


$er(e 


kevyinen 


{o leidet tote 


neiti (-den) 


Sungftott 


ymmyrkäinen 


Tunb 


löytää (-dftn) 


finben 


muna 


@i 


kaste' (-een) 


2:au 


pitkä 


long ; pitempi 


kannattaa (-tan) trogen 




b. ÄompQxalio 


kantaja 


Xräger 


seinä 


9Banb 


väsyä 


mübe tDetben 


kerä 


Knäuel 


harvoin 


telten 


syntyä (-nnyn) 


entfiel^en 


ei ikänä 


nie 


kasvaa (-an) 


Quftoa^fen 


talonpoika 


SBauer 


polvi (-en) 


Änie 


joka 


ieber 


viulu 


SJioline, mi^tn 


vertainen (-isen 


) glei«. 



iitnftc Scftiott. 

§ 1. @in grunbföllic^er Untcrfd&ieb jtuijd^cn bem 8lb» 
jeftit) unb bem ©ubftantiö tm ginnif^cti befielt nic^t: 
olla kylmillä frieren, kylmä R&ik, täit. 

§ 2. Sm allgemeinen [timmt bag Stbjeftit) mit feinem 
©ubftantiö in Sa\)l unb ftafuS überein. 

§ 3. Einige Slbjeftioe finb aber unüeränbert: 

A (eine finn{f($e ©ptad^Ielte. 3 



koko 


aU 


(nyky 


gegentoäittg) 


oiva 


auSgejei^net 


pikku 


fletn 


viime 


w. 



34 Seftiott 5. 

aika iü^tig, ettto^fen 

ensi txft, sut)orberjt 

eri ungUti^^ tftt- 

{Rieben 
joka ieber 

kelpo tauglid^ 

©te [telien bor bcm ©ubftantiö: 

ensi viikolla tn ber näd^fien SBod^c (ober nousevalla viikolla, 
nousuviikolla). 

§ 4. S)ic «bjcftiöc 

kulta teuer, lieb (eigtl. poloinen arm 

®olb) raiska arm 

paha b5fe rankka arm 

pahainen arm riepu arm 

parka arm vainaja t>er{torBen 

polo arm vaivainen arm 

lönncu bor unb ^intcr bem ©ubftantib ftc^en, Q6cr blog 
baiS itoextt bon ben jibei äSörtern loitb abgenianbelt : 

minä en nähnyt lapsi parkaani mein armeS ftinb l^abc iify 
nid^t gefeiten. 

2)tc ertlärung ift, bog btc bciben ffiörtcr eine Slrt 
3ufammenfe^ung Btlbett. 

Unb bie ed|t finmfc^en SluiSbrfide tbeifen fiber^aupt eine 
Steigung jur gufantmenfe^ung auf. 

§ 5. ©ctüiffe Slbjcfttbe unb Pronomina gießen öor, 
beim iBerb auf einmal fomol^I Slbjeftib aU ©ubftantib ju 
bertreten unb gtnar im gemö^ulic^en Safud: 
olen hyvällä mielellä id^ bin guter Saune. 
©ebraud^t man aber paha, IieiBt ei: olen pahoilla, 
iboju nun ba§ ©ubft. im Snftruft. ^lur. ober im ?ßart. 
©ing. gefügt tüirb: olen pahoilla mielin id^ bin übler Saune* 
näilJä seuduin in biefem Seil ber SBelt. 

Cefeftüd. 

Laula, lanla yeitoseni. 

Laula, laula veitoseni, 
kuku, kuku kultaseni; 
anna aikasi ilohon, 
ääni laske laulamahan I 
Ota kaunis kantelesi, 
soitto kultainen kuleta, 
kielet soppehen sovita, 
käännä sormet soittamahan. 



J^om))Qratit) utfb ®u))erlQtiD« 



85 





jotta kuuluisi 


kujilla, 






kajahtaisi kankahilla 






sekä soitto jotta laulu 






jotta ainoinen 


ilosi — 






tuuluisi kyliä myöten, 






kajahtaisi kaikin paikoin 






Savossa sorea 


soitto, 






ilo kaunis Karjalassa. 


Kanteletar. 




tPörter* 




veitonen (-sen) 


«ruber 


sormi (-en) 


Singer 


= veikko (-kon) 


soittaa (-tan) 


^pitUn 


— ni 


mein 


jotta 


{o bag 


kakkua (-kun) 


fluöen 


-isi 


Setien b.j^onbit. 


kultanen (-sen) 


teuer, lieb 


kuja 


®Qjfe 


= kulta 




-illa 


Seidjen b. ?lbef- 


antaa (annan) 


oeBen 




fiöS ¥Iur. 


aika (ajan) 


Seit 


kajahtaa (-hdan) tDtber^aQen 


— si 


betn 


kangas (-nkaan) ^etbe 


h — n 


b. Sttotit) 


sekä— jotta 


fotooni — als 


laskea (-ken) 


beregnen (eifill. 


ainoinen 


etnjiö 




gejen lojfen) 


kylä 


etabt 


— mahan 


b.3IlQl.b.IIL3nf. 


— iä 


^ort. $tur. 


ottaa (otan) 


nehmen 


myöten 


entlang 


kaunis 


fd^ön 


kaikki (-ken) 


aU 


kultainen 


teuer 


paikoin 


fteHentoeife 


kuljettaa (-jetan) Ijiexöor nehmen 


Savo 


@at)olafd 


soppi (-pen) 


(SdEe 


sorea 


f^bn 


sovittaa (-itan) 


einrichten 


Karjala 


ftareten 


kääntää (-nnän) menben 


-tar 


Xo^ler. 



@ed)jle Mtim. 

§ 1. SIoJ3 btc aSoIalftämmc lommcn in SBetra^t. Sei 
iiDetfilbtgen @tämmen tritt e ein fär aui^IautenbeiS a, ä 
öor ber (Snbung bc« Somparotiü« -mpi („mc^t"), beffcn 
©tauim -mpa, -mpä ift: 

viisas tocife, viisaampi tneifer 

vanha alt, vanhempi älter. 

§ 2. 5J)cr ©nperl. »irb burd^ -in gcBilbct (SSofalftamm 
-impa, -impä). SSor bcr ©nbung »erben alle langen SSofale 
öerfürjt, alle lurjen SSofaIc faQen »eg: 

viisas TOcifc, viisin ber, bie, baS tocifefte 

rikas (rikkaan) reidj, rikkaampi reid^er, rikkain ber rcid^fle 

3* 



86 Seltion 6. 

kaunis (kauniin) fd^ön, kauniimpi fd^öncr kauniin, kaunein 
ber fd^önfic. 

S)cr 5ßQrt. ©ing. bcÄ ©u^jcrlatiöS I^Qt -impaa ober -intä, 

§3. 

hyvä gut l^at parempi beffer unb paras (®en. par(h)aan), 

parhain b. be{!e 
moni (monen) mand^er l^at useampi mel^r unb usein meijt 
paljo(n) t)t6( iai enempi me^r unb enin meift 

pitkä lang ^at pitempi, pidempi unb pisin langfl 

kelpo tttd^ttg |at kelvollisempi unb kelvollisin 

vasen (vaseman)Unf 3 ober vasempi(-mman) linle ^onb 
uusi neu l^at uudempi linb uusin neuefl 

täysi t}oIl f)ai täydempi unb täysin t)oIIft. 

SlUetn ftcl^t molemniat (-mpain) bctbc; ögl. aud^ jompi- 
kumpi ipcld^cr öon bcibcn. 

§ 4. yixäjt allein bQg Äbjeftiö fonbern aud^ ba8 Bub^ 
ftQHttb fann SSergleid^ungSftufen I^Qbcn: 

hyvä gut, parempi beffer, syrjä ©eite, syrjempi incl^r nod^ 
bicfcr ©eite, talvi SBinter, talvempana »eiter in bcn 
SBlnter lainein, ranta ©tranb, rannempi näl^cr om 
©tranbe, rannempana on einem Drte, rannempaa öon 
einem Orte, rannemmaksi (-mmas) naäf einem Orte. 

§ 5. S)a« SBerglcid^ungiSioort l&inter einem SompQr. ift 
kuin ober loitb burc^ ben ^art. auggebrüdt: 

hän on suurempi kuin minä ober minua suurempi cr ijl 
größer als id^. 

§ 6. 2)er ©u^jerfatiö fann mit einem ©nbftonttö im 
^art. ober im ®Iat. flehen. 3)er @Iat gel^t bann mcl^r auf 
ben beftimmten Rrei«, ber ^art brüdt eine oHgemeinc 8lu«^ 
fage auS: 

jaloin viinejä ber ebclfte unter SBcinen 

jaloin viineistä ber ebelftc biefer SGBeine. 

§ 7. „3^^oi^i^" f^nn bloB burc^ SlbjeftibaMeitung au2* 
gebrfidt werben: 

pitukainen jiemlid^ lang. 

§ 8. „©el^r" Dor bem Slbjeltio fann burd^ mitä au8* 
gebriidt werben: 

mitä suurin fel^r gro^. 



S)te. 3a^ln)5rter. 



1. 



^tcliente Seftton. 

2)ie Salidoorter. 



1 yksi (®cn. yhden, ^ott. yhtä) 

2 kaksi (®. kahden, $. kahta) 

3 kolme (®. kolmen, ip. kolmea) 

4 neljä (®. neljän, ^. neljää) 

5 viisi (®. viiden, ^. viittä) 

6 kuusi (®. kuuden, ^. kuutta) 

7 seitsemän (®. baSf., ^. seit- 
sentä) 

8 kahdeksan 

9 yhdeksän 

1 kymmenen i^axt kymmenää, 
-ntä) 

1 1 yksitoista (®cn. yhdentoista) 

12 kaksitoista 

13 kolmetoista 

14 neljätoista 

15 viisitoista 

16 kuusitoista 

17 seitsemäntoista 

18 kahdeksantoista 

19 yhdeksäntoista 

20 kaksikymmentä 

21 yksikolmatta ob. kaksikym- 
mentä-yksi ufu). 

24 neljäkolmatta 

25 viisikolmatta 

30 kolmekymmentä 

31 yksineljättä ob. kolmekym- 
mentä-yksi uftu. 

40 neljäkymmentä 

41 yksiviidettä 

50 viisikymmentä 

51 yksikuudetta 

60 kuusikymmentä 

61 yksiseitsemättä 

70 seitsemänkymmentä 

71 yksikahdeksatta 

80 kahdeksankymmentä 

90 yhdeksänkymmentä 

91 yksikymmenettä 



bcr erfic ensi(m)äinen, -sen 

„ jmcitc toinen, -sen 

f, btitte kolmas, -nnen 

,, öicrtc neljäs, -nnen 

„ fünfte viides, •nnen 

,, jed^jjc kuudes, -nnen 

,„ pcbcnte seitsemäs, -nnen 

,; od^te kahdeksas, -nnen 
„ neunte yhdeksäs, -nnen 
„ jel^nte kymmenes, -nnen 

yhdestoista (®en. yhdennen- 
toista) 
kahdestoista 
kolmastoista 
neljästoista 
viidestoista 
kuudestoista 
seitsemästoista 
kahdeksastoista 
yhdeksästoista 
kahdeskymmenes . 
yhdeskolmatta 



viideskolmatta ob. kahdeskym- 

menes-viides 
kolmaskymmenes 
ydesneljättä ob. kolmaskym- 

menes-yhdes 
neljäskymmenes 



seitsemäskymmenes 



88 Seltion 7. 

100 sata sadas (®en* sadannen) 

101 sata yksi sata yhdes (@en. sata yhdennen) 
200 kaksisataa (®en. kahden- kahdessadas (®en. kahdennen- 

sadan) sadannen) 

1000 tuhat (®cn. tuhannen, tuhannes (®cn. tuhannennen) 

$act. tuhatta) 
15000 viisitoista tuhatta viidestoista tuhannes 

1000000 miljoona (^l miljooni-) 
92 738 yhdeksänkymmentä-kaksi tuhatta seitsemän-sataa kolme- 

kymmen tä-kahdeksan . 

§ 2. ©ci Qaf^itoM^m jtoifc^en ben 3^^^^^" ^'^^^ 
Blog bie erfte 3^^^ abgetoanbelt, bie jtpeite bleibt tm $art. 

S)te (Snbungcn bcr DrbnungSja^Icn ftnb im 9iom. -s, 
®en. -nneen, 5ßQrt. -ttä, ,, ginein" -nteen; -nsiin. tuhat 
tQufenb unb sata l^unbcrt ftnb uitöerfinbcrttd^ im ©ing.: 
104. Bata neljäs (®en. sata neljännen). 

§ 3. Srt jufammengefcfeten SBörtcrn ftel&en kelmi — 
neli — seitsen — kymmen — für bie gormen bcr ®runb« 
iQ^leit. 

§ 4. Kymmenluku bie 3^^"/ satoja, tuhansia ^un*« 
berte, Xaufenbe. 

§ 5. 3tt jufammcnflefelteit SBörterit toirb jebe» ®Iieb 
abfleipanbcit, ieboc^ nie bie QaijU, toelc^e bie 3^^"^^ bcjcit!^* 
ttet; bei grofeert 3^^^^" ^^^^ ^^'f* Wog ba8 Ic|te @Iieb 
abgeioanbelt: 

7650 seitsemäntuhatta kuudesataa viidenkymmenen (vii- 
dennen kymmenennen). 

§ 6. yksitoista l^eifet eiiti^ öom jtoeiteit 3^^"^^ 
(kymmentä). 

§ 7. 3n ber öibel fielen gormen wie: kaksitoista- 
kymmentä 12. 

§ 8. ^eutigentagd föntten bie QaffWixttx aud^ an« 
beri^ gebilbet merbert: 74 = fiebjigöier seitsemänkymmentä 
neljä (mä) fd^ipebifd^er Slrt). 

§9. 

einmal kerta (kerran); jmdmal kaksikertaa, kahdesti; me^f 
ntolS monta kertaa, monesti; baS gtöeitcmol toisen 
kerran; ein anbermal toisella kertaa, toisten; auf einmal 
yhdellä kertaa, kerralla; (= öleid^jeiUg) yhtä haavaa; 
nod^ einmal vielä kerran, kerta; 



Sie .Sa^ltodrter. 39 

je iXoA kaksi kerrallaan, erältään, kaksittain; 

itoeimol f o long toista vertaa pitempi; fünfmal größer viisi 

(viittä kertaa) vertaa suurempi; 
yksinäinen einjeln; kaksinainen bot)))eIt; kolminainen breifad^. 

§ 10. 

ein f^alb puoli; anbertl^alb puolitoista; britiel^Qlb puoliko!- 

matta; ein Drittel kolmannes (®en. -ksen); ein Sel^ntcl 

kymmenes; ein ^unberlfiel sadannes; 
ein 93t(rtel neljännes ober neljäs-osa (Xtif), ®en. yhden 

neljäs-osan ober neljännen osan ober yhden neljännen 

osan. 

3ebc onberc SqI^I tm Q&f)Ut ate yksi öerlangt bic Drb-» 
nungdjQl^I bed 9{ennerd im $art ober tm 9lom.; loenn ber 
Qaf)Ux felbft SRom. ober «ff. tft, fte^t osa in bem|cI6en 
^afud tote ber Q&fjUx. 83(og osa !ann abgeioanbelt toerben: 

®/4 kolme neljäs osaa (®en. kolmen neljäs osan) ob. kolme 
neljättä osaa (®en. kolmen neljättä osan). 

§ 11. JBci aDen göWtoörtern auger yksi ift ber «ff. 
bem Sflom. gleid^. Yksi ift ein Slbjeftto bad mit feinem @ub« 
fiantio fiberetnftimmt. 

§ 12. (Sin Slbjeftio ober Pronomen fttmmt immer 
mit bem Sol^Iioort übercin; toenn jene» Siom. ift, ftel^tbaÄ 
aSerb tm $(ural: 

Nämät viisi poikaa tulivat kotia. 
®iefe fünf ffnaben famen nad^ §aufe. 

§ 13. (£in 3öl&Iwort (auc^ pari 5ßoar, puoli) mit 
feinem @ubft. auger^alb bed dlom. forbert biefed tm @ing: 

viidelle pojalle ju fünf Jhiaben. 
Hän möi talonsa sadasta markasta, 
er öetfaufte feinen C)of für 100 9Rorf. 

gon« ein gal^tioort im SRom. ftc^t unb neben fid^ ein 
©ubftantto ^at, fte^t ba«felbe im ^ßort. Sing., unb ba« 
SBerb ebenfo im Stng.: 

Kolme poikaa on talossa e8 fmb brei ftnaben im §ofe. 
Miehellä on kaksi poikaa ber SWaun l^at jwci ftinber. 

$at ein äSort feinen @tng., fte^t ber 3lom. !iß(ur. bei 
beiben SBörtern: 

Viidet sakset fünf ©d^eren. 



40 


. Seftion 7. 




9tom. yksi (viideltä) 41 


ober 


«Plur. 


yhdet (viideltä) ob. nel 


neljäkymmentä-yksi 




jätkymmenet-yhdet 


9lff. yhden 




r/ 


yhdet 


®en* yhden 




w 


yksien, yhten 


^ort. yhtä 




1» 


yksiä 


gffiö yhtenä 




rt 


yksinä 


StanSl. yhdeksi 




n 


yksiksi. 


5?om. yhdes b. erfte 




$fur, 


yhdennet 


3Hf. yhdes, yhdennen 




«f 


yhdennet 


®en. yhdennen 




f/ 


yhdensien, yhdetten 


$art. yhdettä 




n 


yhdensiä 


gffiö yhdenlenä 




n 


yhden sinä 


SranSl. yhdenneksi 




n 


yhdensiksi. 




93elfl)icle. 




®ic Sage bcv SEBod^c ^et§cn: 





sunnuntai, maanantai, tiistai, keskiviikko, torstai, perjantai, 
lauantai 

unb ftnb Stad^bifbungen nac^ ben norbifd^en 9lamen ber 
SSSod^entage. 

S)tc 2Ronat8namcn lauten: 

tammikuu, helmikuu, maaliskuu, huhtikuu, toukokuu, 
kesäkuu, heinäkuu, elokuu, syyskuu, lokakuu, marras- 
kuu, joulukuu, 

n^eld^eS Überfe^ungen aui^ ben norbifd^en einl^etmifc^en Saamen 
[inb: 

tammi gid^e, helmi 5perle, maali tJarbe, 3Wa^, huhta SBalb* 
toicfe, touko ©aat, kesä ©ommcr, heinä,,§cu, elo Scbcn, 
syksy 6rnte, loka ©d^mu^, marraskesi Überl^out, joulu 
SSei^nad^ten. 

Vuosi J^etfet Sci^r; fte^t bic|e8 SSSort im ®en. (vuoden), 
tpirb baiS folgenbe S^^t^oi^t ab gemanbett unb fte^t in bem« 
felben SSafud: 

Vuoden tuhatta seitsemänsataa yhdeksänkymmentä viiden 

sato. 
. ®ic ernte bcS 3a^re8 1795. 

Sn jebem anbeten Äa[uS bleibt ba^S^^^^^^t unoeränbcrt : 

3m Sa^rc 1795. 

Vuonna tuhat seitsemänsataa yhdeksänkymmentä viisi. 



3)ic Sailtöörter, 41 

93et SRonatöangaben luirb ber Plante hti SRonatd im 
@cn. gcfc^t, bic DrbnungSja^I unb baS SBort für log im 
effiü: 

maaliskuun kolmantena päivänä b. 3. SKärj 

ober ber ^amt beS äRonatö hnn gule^ft ftel^en, unb jmar 
im 5ßart: 

k. p. maaliskuuta. 

kello ©tunbc, U^r ift unöcränbcrt: 

Kello on kolme eS ift brei U^r. 

Kello kolmelta um brci U^r. 

Puoli kaksi l&alb atoei (ift ftberfcjung au8 bcm Jlorbifd^cn). 

3)ic SSicrtcIftunbe loirb luic im SRorbiJd^cn auSflcbrüdt: 
Se on neljänneksen yli kuuden. 
es ift ein $)iertel na^ fed^S U^r. 

(Sd ^eigt aber: 

Se on neljännestä vailla kuusi e8 ifl brei öiettel fed^S (b. I&. 

ed ift fed^S U^r, ^ine ISiedelflunbe ausgenommen). 
Kello käy yhtä (bei i, % 11, 12), aber viidettä (bei 3—10). 
3)i« U^r gel^t Quf cin§, fünf. 
Vuodessa on kaksitoista kuukautta eli kolmesataa kuusi- 

kymmentä-viisi päivää. 
3m 3a^re finb 12 ÜKonate ober 365 Sage. 
Olen ollut puoli vuotta Helsingissä. 
3d^ bin ein ^albe§ 3a^r in ^elfingfotS gemefen. 
Viikossa (kuukaudessa) on seitsemän (neljä) päivää (viikkoa). 
3n ber SBodje (im ajlonat) flnb peben (ü'ier) Sage («Bodden). 
Neljä viikkoa sitten Dor bier ffiod^en. 
Joka toinen päivä oHc 2 Sage. 
Kuinka paljo on kello tt)leDieI U^r ifi'S? 
Kaksitoista jwölf U^r. 
kello on eS ift — U^r, bie U^r ift — . 
Se (kello) lyö kahdeksan e3 f(ftlägt oddt U^r. 
Neljänneksen yli 12 ein SSiertel nad(| 12 U^r. 
Puolivälissä yksi Wb einS. 

Viisitoista (ober neljännestä) vailla yksi brci 93iertel einS. 
Kymmentä minuuttia vailla yksi (yli neljän). 
3e^n 'DUnuten Dor ein§ (über Dier). 
Kymmenen minuuttia yli yhden 10 SMinuten nad^ einS. 
Onko kello jo puoh yksitoista? ift bie U^r fd^on ^alb elf? 
Siitä puuttuu vielä kolme minuuttia. 
SS fehlen nod^ 8 äJlinuten baran. 



42 



Seftton 7. 



Nimä tulen kello ^lill sinua hakemaan. 

3d^ merbe bid^ um 10 Vs abholen. 

Tunti sitten Dor einer ©tunbe. 

Yksi markka on sata penninkiä eine Wart l^ot 100 Pfennig. 

Vaihtakaa minulle tämä satamarkkanen. 

SBed^feln Sie mir biefen lOO^TOarffd^ein. 

Kuinka monta Saksan markkaa annatte sadasta Suomen 
markasta? 

SßieDtel beutfd^e Wart geben Sie mir für 100 ftnmfd^e 9Ratf ? 

Yksinkertainen, kaksinkertainen cinfaci^, boppelt. 

20 penniä 20 ^Pfennig. 

Tahdotteko yksi huone ensimmäisessä, toisessa vai kol- 
mannessa kerroksessa? 

SBünfd^en Sic ein 3»ntin^^ '^^ !•/ 2. ober 3. Stotf? 

Viisi pois viidestätoista fünf t)On fünf^el^n. 

Viisi kertaa viisi on kaksikymmentäviisi. 

t$ünf mal fünf mad^t fünfunb^man^ig. 

Den 6. Oftober lokakuun kuudes päivä, auf bie ^xaQt 
mann? kuudentena päivänä. 

Maa. 

Maan kiertoradan pituus on 934 100000 km. Sen keski- 
etäisyys auringosta 148138000 km. Kuun keski-etäisyys maasta 
on 384000 km. Maa kiertyy kerran akselinsa ympäri 23 t. 
56 min. 4 sek. eli yhdessä tähtitieteellisessä päivässä ja kiertää 
auringon ympäri 365 päivässä 5 t. 48 min. 46 sek. Maapallon 
ympärys päiväntasaajan kohdalla on 5400 maantieteellistä 
penikulmaa eli 40070368 metriä. Sen litteys napojen koh- 
dalta on Va»*» joten sen ympärys kohtisuorasti päiväntasaajaa 
vastaan, s. o. pitkin jotain puolipäiväpiiriä on pienempi, 
40007 476 metriä. Maapallon pinta-ala on 509950714 D km 
ja sen kuutiosisällys 1082841—315400 kuutiokilometriä. 



kierto (-rron) 
rata (-dan) 
pituus (-uuden) 
etäisyys (-yyden) i 
kiertyä (rryn) 
tähtitieteellinen 
kiertää (-rrän) 
maanpallo 
ympärys (-yksen) 
kohta (dan) 
päiväntasaaja 
maantieteellinen i 
penikulma 



tPörter- 




Umlauf 


napa (-van) 


^aui m 


Säälin 


litteys (-yden) 


gflad^ieit 


Sange 


joten 


tt)obur4, Quf 


Entfernung 




»eld^e SBetfe 


fid^ »inbcn 


kohtisuorasti 


totnfelred^t 


a[tronomti(!^ 


vastaan 


flefien 


umlaufen 


pienempi 


Heiner 


(Srbfugel 


pitkin 


Ifinge, unter 


UmfreiS 


puolipäivä 


anittag 


fiage 


piiri 


ftreis 


viquator 


pinta — ala 


Slfid^enin^alt 


geograp^tfc^ 


sisällys (.yksen) Sn^alt 


aRet(e 


kuutio- 


Älubilinl^alt. 



2){e per{5ttlt4en ^ronomma. 



43 



%^U Scfttott. 



Sie :^ttfoit(i^en Pronomina. 

§ 1. 

1. *erf. (^): 



?lom. minä (©t. minu-); 
®en. minun 

[minä 
Sff. ^minun 

(minut 
^art. minua 
Sffiö minuna 

$Iur. (tt)ir): 
9lom. me (©!• me-) 
®en. meidän 

{me 
meidän 
meidät 
$Qrt, meitä 
Sfftt) meinä uftD. 



2. 5perf. (bu): 
sinä (St. sinu-) 
sinun 
jsinä 
<sinun 
(sinut 
sinua 
sinuna 
$tur. (3^r, ©te): 
te (St. te-) 
teidän 
te 

teidän 
teidät 
teitä 
teinä ufn). 



3.$ctf. (er.fie): 
hän (St.häne-) 
hänen 
(hän 
/hänen 
(hänet 
häntä 
hänenä. 
(pe): 
he (@f. he-) 
heidän 
(he 

/heidän 
(heidät 
heitä 
heinä ufm. 



S)cr Äomtt. unb bcr Sfnftruft. werben nid^t gebroud^t. 



$oet. ftnb: 9lom. ma, mä, mie sa, sä, sie 

den. mun sun 

$att. maa sua 

SIQ. malle sulia 

tSbl. multa suita 

$lbeff. maila sulia 



hä 



hälle 
häitä 
hällä. 



§ 2. S)tc perfönltc^cn 5ßron. ber 1. u. 2. 5ßerfon mu 
bcn nur gebraucht öor bcm SSerbum, wenn fie befonbcr« 
ftarf l^eröorge^obcn werben foßen; bic 3. ^erfon bogegcn 
ift ^äuflg: 

Kävin tänään hänen luonaan i^ Befud^te il^n l^eute. 

Se on hyvä sillansa c8 ift gut, tt)le eS ift. 

§ 3. 3c^ bin'« Reifet minä olen; cg ift mein(eÄ) Reifet 
se on minun. 

93eifl3icle. 

JDic SSerbinbung minulla on brüdt „tc^ l^abe" on«: 

Minulla ei ole mitään pakaasia id^ l^abe fctn ©eföd. 
Onko Herralla (Teillä) jotakin tullattavaa? 
^aben ©ie elmaS ju Derfieuern? 
„®te" ^ct§t Te ober wirb ntd^t QUggebrüdt (ober burd^ 
Sm^jeratiö); 



44 Seftton 9. 

Mitä tahdotte? maS tofinfdjen Sie? 
Mitä Te teette täällä? roa% machen @ie l^iet? 
Oletteko ollut Suomessa? {inb @ie in Sfin>tl<inb geme(en? 
Te puhutte koko hyvin suomea. 
@ie fpred^en gan} gut 9^inni(d^. 
Astukaa sisään ginflcigen! 
Kiitän Teitä siitä t(^ banTe Sienen bafiir. 
Toivon Teille hyvää iltaa id^ loünfd^c 3^ncn fiutch 9l6enb! 
Saanko seurata Teitä? bar| id^ @ie begleiten? 
Olkaa hyvä ja istukaa. 

(Seien Sie f o freunblid^ nnb) nel^men Sie $10^! 
Tulen huomenna luoksenne id^ merbe Sie morgen befud^en. 
Pyydän Teitä id& bitte Sie. 

Olen iloinen nähdessäni Teidät id^ bin frol^, Sie )U feigen. 
Se ei voi olla Teiltä todentekoa baS fann Sl^r Srnfl nid^t 
[ein! 

flennte Seftton. 

£ie ^offeffltieit ^ronomiita^ 

§ 1. S)ic poffelftüen 5ßronomina werben burc^ bcn 
®en. ber ))erjönlic^en $ron. ober burc^ Suffixe ober bur^ 
beibed au^gebrfidt. 

SRom. Sing, forbert bcn Stamm öor ber ©nbung. 

S)ie (Snbungen finb: 

®er 1. 5ßerfon cntfpred^enb (mein) -ni ißtur. -muae' 
„ 2. „ '„ (bcin) -si „ -nne' 

„ 3. „ , (fein) -nsa* „ -nsa' 

(bejtt). -Dsä') ober SSoM + n (nnr außerhalb be« 9lom.) : 
mein §of taloni bcin $of talosi fein §of talonsa' 
meine ©öfe talomme' beine §öfe talonne' feine ^öfe „ 
nad^ bem ^ofe talolle', nad^ feinem ^of talollensa' ober 
talolleen (ber le^te 18o!aI ber gnbung wirb öerlängert). 

§ 2. S)er SSofalftamm foU angeioenbet toerbcn, bie 
Jtonfonantent)eränberung mirb nic^t berüdfic^tigt: 

fjelb pelto (pellon; pellot), mein JJ^Ib peltoni; peltomme. 

§ 3. ®e^t ein ÄafuS auf ftonfonantcn au8, fättt üor 
bicfen Suffijen bcrfelbe weg: 

6rbe maa, ®en. ^lur. maiden ; maidemme unferer Sanber. 

2)er SEraniJlatiu l^eifet borbiefen Suffijen -kse (für -ksi). 



%)k poffefflt^cn Pronomina. 45 

§ 4. S)er unuetänberte SSoIalftamm ftnbet fic^ alfo im 
iRom., an., ®en., Snftr. ©ing. unb tm SRom., fflff., Pur.: 
varsi ©ttel, varteni, vartemme; boflegcit bcr 3ncff., ffilat,, 
SronSl. ©ing.: varressani, varrestani, varrekseni unb 
bcr ffiffiö, ^axt, IranÄf. 5ßlur.: varsinani, varsiani, 
varsikseni. 

§ 5. Seibee, (Enbung unb ®en. bei^ pon., lann ge« 
braucht werben, für bie 1. unb 2. ?ßerfon aber genügt im 
allgemeinen bie @nbung: 

Tämä on minun poikani bicS iji mein ©ol^n. 

Tämä on meidän poikamme bie§ ifl unfer ©ol^n. 

Sinun talosi on uusi bein 6of ifl neu. 

Kirja on minun bod 9u(^ i|t mein. 

§ 6. aSa« bie 3. 5ßerfon betrifft, mu6 ein Unterfd^ieb 
gemalt n^erben, ob ba» ©uffi£ auf bad ©ubjelt bed ^aupt» 
fa^ed jurüdge^t ober nid^t, im erfteren ^aUe genügt bie 
Snbung, im le^teren mug beibeiS angemanbt tnerben: 

Hän ei nähnyt vaimoansa. 

6t f^at fein (eigenes) Sßeib nt(6t gefeiten. 

Hän ei nähnyt hänen vaimoansa. 

ßr l^at fein SBeib (eines anbern) nid^t gefe'^en. 

§ 7. ©obalb eigen ^injngeffigt toirb, wirb biefe« bur^ 
oinsi QUSgebrfidCt: 

Taloni mein §au8. 
: Tämä on minun oma taloni bicS ijt mein eigen §Qu8. 

Omat allein l^eifet ,,bte eigenen", 
pr bie 3. ^crfon fte^t oma + ©uffij = fein eigener. 
Hän on ottanut oman osansa cr nal^m feinen eigenen Slnteil. 

§ 8. 3n ber ©d^riftfprad^e merben bie ©uffije oft 
ben ^Jerfönlid^en ^ron. onge^ängt ol&nc befonbere öebeutung; 
allgemeiner überl^au^jt fte^en fie bei 5ßofipofition unb Slböerb., 
bei SSerbalfubftantiöen unb ^abjeftiücn. 

aSet Slbjeftiöen ftel^en fie, um ba« ^ronomen l&erbor ju^eben. 

Olla semmoisenansa il^m gleid^ fein. 

Jättää työ siksensä ba§ eigene SBerf t)erlQffen (mie eS if!). 

En minä ole yksinäni id^ bin nid^t allein. 

Seifpvele. 

Hyvää päivää herra! guten Sag, mein §err! 
Hyvä herra I mein §en! 



46 Seitton 10. 

Herrasenil mein iQtxtl 

Hyvät herrat I meine §emn! 

Nimeni on mein 9lQme ift. 

Minun nimessäni in meinem 9?amen. 

Mikä on nimenne? tt)ic ift 31&r 9lQme? ober miksikä Teitä 

nimitetään ? 
Onko neiti tyttärenne täällä? ijl 35r Sfröulein Sod^ter l&icr? 
Kuinka voi äitinne? toit geljl'5 3l&rer Qfrau SKutter? 
Onko isänne kotona? ift 31^r ^err SSatet ^u ^aufe? 
Kuinka vanhempanne voivat? »ie gellt'S 3l&ren Sltern? 
Sydämmellisimmät onnentoivomukseni syntymäpäivällenne. 
9){etne l^erjlid^fien ©lüdmünfd^e ju 3^tem ©eburtstog. 
Jos minä olisin Teidän sijassanne. 
gfoHg i(^ on 31^ret ©teile wäre. 
Nyt on Teidän vuoronne 3lun ip an ^l^nen bie SReil&e. 



3el|ttte Seftion. 

§ 1. 3)ad refte;it)e ^ronomen l^eigt itse* (regeltnägtgei^ 
abjettiö) = fclbft (mit poffeffiöcm ©uffij): 

itseni mid^ felbft, itsesi bid^ felbft, itsensä {id^ felbfi 
itsemme un8 felbft, itsenne eud^ felbjl, itsensä fld^ felbj!. 
He tekivät sen itsestänsä {te taten eS t)on felbß. 

§ 2. ®a8 cntfprec^cnbe abj. (eigen ufto.) Reifet oma: 

er töol^nt in ber eigenen ©tube hän asuu omassa tuvassaan, 

aber um feiner fclbft willen itsensä tähden (tähden 

^oppofltion mit b. ®en.). 

2)cr ®en. öon itse' »trb bIo§ mit ^xäp. ober $oftp. 

gebraucht. 

§ 3. ©inanber (fid^) ]§ei§t toinen toistansa (einer 
ben anbern) ober allein toisiamme b. 1^. un8: 

me rakastamme toisiamme ob. toinen toistamme wir lieben 

uns. 
rakastakaa toisianne ob. toinen toistanne liebet eud^. 
rakastaa toinen toistansa fidft lieben ob« r. toisiansa, 
he raskavat toisiansa ob. toinen toistansa fle lieben fid^. 

§ 4. 2)a« reflej. 5ßron. fann aOein burd^ bie SSerbaf» 
form au^gebrüdft werben: 

ilmoitti itsensä er mclbete pd& = ilmoittautui. 



S)ie temonflraHDen Pronomina. 



47 



m\tt Seftiott. 

^ie bemottftratibeit ^xüMmiua. 

§ 1. S)tcbcmonfiratiöen^ronominafittb: tämä biefcr, 
tuo ber ba, se ber, bic, bai, itse' felbft. 



^ 


Singular« 






?{UTOl. 




9?om. tämä 


tuo 


se 


nämä(t) 


nuo(t) 


ne(t) 


®en. tämän 


tuon 


sen 


fnäiden 
\näitten 


noiden 


niiden 








noitten 


niitten 


Q... /tämä 
^"- itämän 


tuo 
tuon 


senj 


nämät 


nuot 


ne 


^ort. tätä 


tuota 


sitä 


näitä 


noita 


niitä 


Sncfl. tässä 


tuossa 


siinä 


näissä 


noissa 


niissä 


Slatiü tästä 


tuosta 


siitä 


näistä 


noista 


niistä 


saatit) tähän 


tuohon 


siihen 


näihin 


noihin 


niihin. 


ufm. burd^ ben ©tatnm 










tä 


tuo 


si 


näi 


noi 


nii. 



3n bcr ^oefle: tää (tään, tän), nää bicfcr. 

§ 2. Itse tpitb nur abgeiDanbelt l^inter feinem @u6fi 
unb Qdein in ben formen beiS @ing. 

Itse asiassa in ber @ad^e felbf}. 
Kuulin ukon itsensä pukuvan. 
3d^ l^örte ben alten SRann felbft fagen. 
Itse puolestani id^ meineSteilS. 

Tämä unb tuo toerben t)on ?ßerfonen unb ©ad^en 
gcbraud^t. 

»eifpicle. 

Tuo ei ole oikein baS ift nid^t rid^tig. 

3)en 6. biefeS SRonoteS tämän kuun kuudes päivä. 

Se »irb t>on aQem gebraucht, aber nid^t t)on äl^enfc^en 
(biefer Untcrfd^ieb ^errjc^t jebod) nur in ber neueren ©c^rift* 
fprac^e). 

Se fann ben Ärtifel onberer Sprachen vertreten, 
se koira ber ^unb. 

3)cr ttjieberl^olenbe Äu^brudC „unb baS" ^eigt jopa 
(nid^t ja se): 

Hän lukee jopa oikein hyvinkin er lieft, unb jloor fel^r gut. 
S)ie§ ungeaddtet siitä huolimatta, sittenkin. 



48 Seftton 12 unb 13. 

Stomt 2dtm. 

£ie refatibeit Pronomina. 

§ 1. S)tc relativen ^onomina finb 1. joka(@t. jo-); 
baiS -ka iDtrb l^injugefügt, »enn bie Aafui^form etnfilbtg 
ift; 2. jompi (@t. jompa-), cigentltd^: locld^cr t)on betbcn. 
©titQuIaT. $turoI. 

5Rom. joka jompi jotka jommat 

®en. jonka jomman {j°|J^° 

««• Ska J^^^^ 

5Port. jota jompaa joita jompia 

6fpl) jona joina 

SranSI. joksi joiksi, 

§ 2. Joka ift am ^äufigftcn ©ubft., fcltencr abj. 
Te joka olette ©ie, bcr @tc ftnb; kuka, kumpi, mikä 
lönticn rclatto gebroud^t njcrben. 

En tiedä kuka se on id^ toeig nid^t, tOQ§ eS ift. 
^üä) kuin „a(i^'' fann mit biefet SBebeutung t)orfommen. 
se joka l^ei^t tt)cr. 



^ie intetrogattben ^ironomitta. 

§ 1. SDic interrogotiöcn 5ßronomina ftnb: 1. kuka 
(looju kene-, ke- ofö ougfüßenbe ©tämmc) wer, 2. mikä (©t. 
mi-) ipeldjer, mag unb 3. kumpi (@t. kumpa-), kumpainen 
(©t. kumpaise-) toelc^er öon beiben; 4. ken im SWom. ift 
poet. (tt)ie ku). 

©tnaular. $IuraI. 

•5Rom. kuka kutka, ketkä 

® en. kenen (<30et. kun) keiden, keitten 

^ort. ketä keitä 

änefj. kenessä, kessä keissä 

3ttot. keneen, kehen keihin 

mi, min pott 9Jom. unb 9lff. 
§ 2. Sntc Äafug finb: 

kussa tt)0, kusta ttJOöon, xoof)tx, kuhun lool^in, kuin(ka) 
toie, kuin (kuni) tt)ie, al§, kun a% bo. 



©ingulor. 


^iüxal 


mikä 


mitkä 


minkä 


fonft tt)ie 


mitä 


©tng. 


missä 




mihin 





$ronommale 9lbielitt)e. 49 

§ 3. Kuka unb ken finb ©ubft. unb »erben 6Io§ 
t)on $erfonen gebraust: 

Kenen kirja tämä on? »cm gcl^ört bieS 95ud^? 
§ 4, Mikä fann ©ubft. unb «bj. jein, erftere« Ho^, 
iDenn t)on @a$en bte Stebe ift: 

Mikä mies tuo on? tt)a§ fflt ein ÜRenfd^ ift ber ba? 
Mikä on nimesi? tt)aS iß bein 92ame? 

§ 5. Kumpi ift ©ubft. unb ^y. 

Kumpi tei(s)tä tulee? meldtet Don eud^ lommt? 

»eifpicle. 
@on^o^I mikä aii kuka (onnen unbeftimntt gebraust 
iperben: 

Mikä itkee mikä nauraa einet toeint, ber- anbete lad^t. 

Ketä — ketä einet — ber anbete. 

Kuka -- kuka einige — anbete. 

Mikä mistäkin 

einige üon einet Seite — anbete Don bet anbeten. 

Kuka kunkin kanssa einet mit bem anbetn, mitetnanbet. 
Vaikka t)or kuka, mitä brfidt an^ „tott auc^": 

Tulkoon vaikka kuka lomme Wer aud^ ma^. 

Vaikka missä IDO aud^. 

©Qgfelbe tann bur^ ^tnjufüflung wn hyvänsä, ikinä, 
ikänänsä, tahansa, tahtonsa auj^gebrfidt tt^erben: 
Kuka tahansa mer au(^, }ebermann. 
Sen taitaa kuka hyvänsä tehdä bad tann Jebermann mad^en. 



ainoa einjtg jollainen (-isen) foiDte 

eräs (erään) einer jommoinen (-isen) foioic 

harva Wenig, ^I. wenige, einige jompikumpi (-mmankumman) 

heikäläinen (-isen) ber il^re einer barunter 

hyvänsä beliebig jonkunlainen (-isen) einer ^Irt 

ikinä(nsä), ikä- beliebig jonkunmoinen (-isen) einer Ärt 

itse felbft jotkut einige 

joka (oor bem ©ubji. unöer* kaikki (-ken) au, gans($I. kaikki 

änbert) jeber SRom. u. 91H., kaiket Slff.) 

jokainen (-isen) Jebermann kaiket ganje 

jokin (-nkin) jemanb (jos jokin, ken — ken einer — ber anbere 

jos jotakin afleS mögli^e) kenkään {emonb (öernein.) 

joku (-nkun) jemanb, einer koko (unöeränbert) ganj 

filelne finitifd^e Bpva^Xt^xt, ' 4 



50 



Seitton 14. 



konsa — konsa balb -— balb 
konsa mitäkin balb einS, balb 

ein anbereS 
kuka — kuka einer — ber anbere 
kukaan {emanb (t)ern. u. frag.) 
kukin (-nkin) ein Jeber 
kullainen (-isen) toie befd&affen? 
kummoinen (-isen) xoxt be« 

fd^affen? 
kumpainenkaan einer barunter 

(öem. u. frag.) 
kumpainenkin (-isenkin) jcber 

elnjeln; bcibe 
kumpikaan (-mmankaan) einer 

barunter (öern.) 
kumpikin (-mmenkin) beibe 
meikäläinen (-isen) unfer; unfer 

SanbSmann 
mikin (-nkin) ein jeber 
mikään (-nkään) Jcraonb (frag. 

u. öem.) 
mimmoinen (-isen) tt)le be« 

fd^affen? 
molemmat (-empien) beibe 



moni (-en) mand^er 
monta miestä utele Seute 
muu übrig 

muukalainen (-isen) fremb 
muullainen (-isen) anberer ?lrt 
muutama, muu(d)an einer 
muutamat einige 
oma eigen 
sama berfelbe 
samainen berfelbe 
samanlainen gleid^er 9lrt 
sellainen fold^er 
semmoinen (-isen) fold^cr 
sikäläinen (-isen) bortiger 
tahansa, tsüitonsa beliebig 
teikäläinen (-isen) einer t)on eud^ 
toinen (-isen) ein anberer, einer 
tuokalainen (-isen) bortiger 
tuollainen fold^er bort 
tuommoinen fold^er 
täkäläinen (-isen) IJiejtger 
tällainen, tän- foldfter l^ier 
tämmöinen (-isen) foI(|er 
usea mancher; mehrere. 



monet ^al^Ireid^e 

S)tcfc 5ßron. finb cnttocbcr öon bcn fürjercn gormen 
ber rri. unb intcrrog. 5ßron. ober bur^ ©injufüflung öon 
ber (Snbung -kin, kaan ((entere aQein in t)erneinenben ®ä^en) 
gebilbet iporben. 

95eifi3iele. 

Menköön jokin hänen jälkeen lafe irgenbeiner il&ni folgen. 

En mitäkään nid^tS. 

Oli kerran muu(d)an ukko e§ war einmal ein alter SKann. 

Näetkö jotakin (mitään)? fannft bu ettoaS [el^en? 

Onko siellä joku, kukaan, ketaan? iji jemanb ba? 

Jos jotakin (mitä) tapahtuu fallS titoai eintrifft. 

Hän kielsi ketään tappamasta er öcrbot jemanb ju töten. 

Suurempi kuin kukaan muu (mikään muu). 

©rö^er aIS irgenbein anberer. 

Koko kansa baS gan^e 93oIf. 

Kaikki rakastavat häntä aUt lieben il^n. 

Kaikin voimin auS ollen ffräften. 

Ovatko toiset tulleet? finb bie anberen gefommen? 

Onko ketään muita tullut? ift irgenbeiner fonji gefontmen? 

Joka toisena päivänä aOe jloei £age. 



^ae SBerbum. 51 

§ 1. (£8 gibt fel^r toenige 3^tten unb SRobi; bagegen 
ift bie 3^^I ber partijipialen, infinitbifc^en unb nominalen 
^Übungen grog: 

tultuani nad^bem id^ gefommen ttar (tulla {ommen) 
tullessansa inbcm et fommt. 

§ 2. S)Qnn ift Qu$ bie 3^^^ ^^^ Sterben, bie t)on 
einer SSurjel gebilbet n^erben fönnen, um bie 2ätig!eit 
immer anberS auiSjubrüden, eine fe^r groge: 
istua ftd^ fe^cn; ftjen 

istuella (-elen) ob. istuilla (-ilen) ftd^ fe^cn; oft fi^cn 
istuskella (-kelen) jld^ fcjcn; oft fl^cn 
istahtaa (-ahdan) fid^ ))Iö|Itd^ (einen SugenMidC) fe^en 
istahtella (-elen) fldj immer einen Slugcnblidf fe^cn 
istuttaa (-tan) fid^ fe^en laffen; Jjflanjen 
istututtaa (-tan) fe^en laffen; eingeimpft toerbcn laffcn 
istaantua (-nun) fl^en bleiben; angeftedt toerben. 

§ 3. S)q8 üerneinenbe SBerbum n^irb ganj anberS ab^ 
getoanbelt ate ba^ bejal^enbe: 

olen id^ bin, id^ l^obe; aber: en ole' id^ bin, l^abe nid^t. 

§ 4. SSoQ entmidelt finb innerhalb beS einjelnen S3er« 
burnia fieben t^ormen, bie Sudfage ($räf. u. Smperf. 3nb.), 
äRöglid^Ieit (Potential), S3ebingung (^onbitional), SSunf(| 
unb S3efe^( (£)))tatit) unb 3m))eratit)), t)erfc^iebene Serbal= 
fubftantiöe (Snfinitiöe) unb SSerbalabjeftiöe (^artijipien) 
umfaffen. 

$räf, öertritt futurum, ein eigene« futurum fann burd^ 
SSerbinbung t)on olen unb ^tjp. I. SKt. gebitbet »erben. 

§ 5. S)ie 5ßerfonaIenbungen finb für 

!• ©ing. -n 1. ?ßfur. -mnie 

2. „ -t 2. „ -tte 

3. „ - ober Sofallänge 3. „ -vat (-vät). 
gür 3. ©ing. lann -pi ftc^en bei einfilbigcn gormen (kar. -vi). 

§ 6. S)em Smperf. lommt bie @nbung -i ju 
„ 5ßotent. „ „ „ -ue „ 

. Äonbit. , -isi „ 

„ Smper. „ „ „ 2. ', 3. -koon, 
1. 5ßlur. -kaamme, 2. -kaa(tte), 3. -koot ju. 

4* 



52 Seltion 15. 

S)te einjal^lbcS 3m<). lann bial. in -k ßcBilbet toerben. S)ic 1. $crf. ^U 
lommttn bcr Um8anflSf^)ra4e ni^tüor. ^ßoet. tfl -käme; -kaatte, -kaat 
für 2. unb 3. !pctf. ipi. flnb feiten, -kaan fftr bte 3. !perf. SHe 2. 5petf. 
@tng. !ann -os l^aBen: saaos ba^ bu erhalten ntd^teft. 

§ 7. S)cm Snfimtit) I lommt bie ©nbung -ta*, jiotfd^cn 
jiDci cinfad^cn SSoIalcn -a*, ju, nur im IranSlatiö öorl^onbcn 
(mit })ron. ©ufftj) sanoakseni, sanoaksensa. S)em Snfini* 
tit) n fommt bic Snbung -te, -e ju, nur im Sncffiö unb 3n^ 
ftrumcntali« -(t)essa, (t)en: sanoessa, sanoen. 5)cm 3n*» 
jtnitiö m lommt bie ©nbung -ma ju, in öiden Rafug, meift 
jebod^ im Sing, unb feiten mit pron. ©ufpE: sanoma ba^ 
©agen, S)em Snfinitiö IV lommt bie ©nbung -minen in, 
meift im 9?om. unb im 5ßart, (-mistä): sanominen. S)em 
Snfinitit) V fommt bie ®nbung -mainen ju, nur im 5ßlur. (im 
8lbcff.) unb mit pron. ©uff.: sanomaisiUani. S)em ^arti* 
jipium I fommt bie ©nbung -va (feiten -pa. Bei einfilbigen 
©tammen) ju: sanova fagenb. S)em $artijipium n fommt 
bie- ©nbung -nut (-neen) ju: sanonut gcfagt. 

Ccfcftüdf* 
Sananlaskuja« 

Ilo nuoren ehkä köyhä, vaiva vanhan vaikka rikas 

Jakajan osa vähin on 

kahden kauppa kolmatta korvalle 

Jumalan kanssa on paras kauppaa tehdä 

kysy mistä kuningas kultaa saa 

parempi kuolla kuin kerjätä 

riemu on rauhan tytär 

rikas pääsee rahallaan köyhä selkänahallaan 

toivossa aika kuluu 

toinen päivä toinen neuvo, toinen tunti toinen tuuma 

tehty kauppa kiittäminen, tekemätön tietäminen 

tyhmä tyhjää nauraa, hullu paljon pauhaa 

sakea on kansan kattila 

hiki laiskan syödessänsä, vilu työtä tehdessänsä 

mies tuleepi neuvotusta, koira neuvomattomasta. 

XPöttet. 



lasku ^ered^nung 

ehkä öicllci^t 

vaiva ©djmcrj 

vaikka mnn aud^ 



rikas ret(6 

jakaja SSerteiler 

vähin toenig ; b. toenigfte 

kahden untet gtoeien 



$affit). 



53 



kolmatta 


b. $art. t). kol- 


tekemätön 




mas b. britte 


tietää (-dän) 


kysyä 


fragen 


tyhmä 


kuningas 


ftönig 


tyhjä 


kulta (-lian) 


®olb 


naaraa 


kerjätä (-jään) 


Betteln 


halla 


riemu 


greube 


paahata (-haan) 


rauha 


griebe 


sakea 


tytär 


Zo^ttx 


kattila 


päästäf 


bal^ergel^en 


hiki (hien) 


nahka (-han) 


^aut 


laska 


toivo 


Hoffnung 


syödö (syön) 


kulua 


bergel^en 


vila 


neuvo 


^at, ^luStoeg 


neuvotus (-ksen) 


tunti (-nnin) 


©tunbe 


neuvomaton 


tuuma 


$lQn 


(-ttoman) 


kiittää (-tän) 


ban!en, loben 





unfiemad^t 
tDtffen, bebeuten 
bumm 
öerinßfügig 
lad^en 
tortut 
lärmen 
bid^t, bid 

mti 

64tDet6 
faul 
treffen 
jt&lte 

9lat; Überlegung 
ratlos ; Slatloftg« 
feit. 



§ 1. $Q{ftt) tDxxb immer unperfönltc^ auiSgebrädEt. S)ie 
(gnbung ift mi) furjcm SSofal -tta, fonft -ta, looju bie ?ßer» 
jonalcnbung -n tritt. S)cr ©c^IufeöofQl a (ä) xoixb ju e: 
jättää uberloffen, jätettään man überlädt. 

§ 2. SSor bcr ^ßerfonalcnbung finbct fid^ immer langer 
SSofal im ?ßräf. unb Smperf-: 

saada erl^alten saadaan man erl^ölt 

sitoa btnben sidotaan man binbet. 

§ 3. $affiü tutrb nic^t gefitibet t)on ^Serben, bie in 
ber iBebeutung ober in ber ^orm fc^on paffiuifc^ finb. 

§ 4. S)ie (gnbung be8 Smperf. ift -t(t)iin: 
saatiin man erl^telt 
sidottiin man banb. 

S)ie ©nbung be8 5ßotent. ift -t(t)aneen: 
saataneen man erl^ält DieUeid^t 
sidottaneen man binbet Dielletc^t. 

S)ie (Snbung be8 Äonbit. ift -t(t)aisiin: 

saataisiin man n)ürbe erhalten. 
S)ie Snbung be8 3m})er. ift -t(t)akoon: 

saatakoon man möge erj^alten. 



54 ßcftion 16. 

S)q8 5ßräf. mit -pa fann für Smper. 5ßlur. gebraust 
loerben: 

lähdetäänpä jo lüoHcn tt)ir nun gelten? 

SSon ben 3nftnitit)en tDerben (log gebraud^t: 
Snf. n, effto: 

saataessa. 

Snf. in, Snftrum.: 

saataman. 

5ßarttj!}) I: -t(t)ava: 

saatava toaS crl^altcn werben foH. 
5ßartiaip II: -t(t)u: 

saatu erl^olten. 

§ 5. S)ai^ rcffejiöe SScrbum (oft mit Icibcnb* JBebcu= 
tung) wirb burd^ -udun (-utua), -ydyn (-ytyä) ober -un 
(-Uta), -yn (-yta) gcbilbct. 

antaa ge6en : antauta, antautua, antauntua fld^ ergeben 
(ober gegeben n)erben). 

§ 6. Sm Dftfinn. finbet ftd^ eine 3. $ßerf. ©ing. auf 
-kse, -he unb für $tur. -me, -te, -se(t). 

»cif})iele* 
Sanotaan man fagt, eS toirb gefagt. 
Kalastetaan e§ wirb gefifd^t. 
Hän on rikas sanotaan er ift reid^, fagt man. 
Olen kuullut sanottavan id^ l^abe fagen l^ören. 
Niin kohta kun ollaan tultu foBalb einige gefommen toarcm 
Kirja on luettu ba§ 99ud^ ift gelefen loorben. 

2)ie $orm it^ paffiüen SSerbi^ ift eine unperfönlid^e, tro|« 
bem n^irb biefelbe mit einem Stom. üerbunben. 2)ieg mug 
baburc^ erflärt »erben, ba% ber anfd^einenbe 9Zom. in SBirf * 
lic^leit ein 81«. ift: 

Ruis kylvetään syksyllä man fät ben SRoggen im §erbft. 

S3ei ben perf. $ron. finbet man fotool^I bie f^orm ht^ 
SRom. ate bie be8 mi: 

Minut, minä nähdään man fielet mid^. 

©obalb bai^ @ubj|. blog einen %txl umfagt, fte^t nid^t 
ber 9lom., fonbcrn ber 5ßart.: 

Ei vielä ollut uutta kirkkoa rakennettu. 

(Sine (bie) neue flird^e ttar nod^ nid^t erbaut tt)orben. 



^qS t)erneinenbe SBerbum. 



55 



£aS berneinenbe Seiritim. 

§ 1. Ättftatt „ttcin" unb ^nicfit" burc§ eine JBer* 
tteinung auSiubriiden, t)ettpenbet bai^ t^i^nifc^e ein SSerbum. 
SPräf. 1. en 1. emme id^ bin nld^t, lotr flnb nid^t 

2. et 2. ette bu bift ni(|t, il^r feib nid^t 

3. ei 3. eivät er ip nidjt, jie jinb nid^t. 

§ 2. 2)ie SJerbinbung mit einem anbeten SSerb lommt 
juftanbe, inbem leintet hem üerneinenben ißerb ba^ ^auptüerb 
in einer gorm folgt, bie ber beja^enben gorm entf^ri^t, 
aBer ol^ne Snbungen erfc^eint. 

^räf. en tuo' id^ IJoIe ntdjt }u tuoda' Idolen 
en revi' id^ rcljje nidjt }u repiä' reißen. 

Sead^te ' l^inter bem SSoIalftamm. 
3m<)erf. (gebilbet burd^ b. ^tjp. II «ft.) 

en antanut id^ gab nid^t }U antaa' geben 

emme antaneet tt)ir gaben nid^t. 
$otent. en saane id^ eritätte K)ieneid^t nid^t 
ftonbit. en saisi id^ loürbe nid^t erl^atten. 
3m})er. 2. älä (elä) saa' bu mögeft nid^t erl^alten 

3. älköön (elköön) saako. 
$erf. en ole' saanut id^ l^abe nid^t erl^alten 

emme ole' saaneet Wir IJaben nid^t erl^alten. 
potent, en liene saanut id^ Idätte DieQeid^t ni^t erl^aßen. 
ffonbit. en olisi saanut id^ toürbe nid^t ermaßen l^aben. 
Sm^jer. 3. $. älköön (elköön) olko saanut er möge nidjt 
erl^alten l^aben. 

§ 3. 5ßafftö. 

$räf. ei saada' man tt^ali nid^t 

ei revitä' man reißt ntd^t 

ei tulla' man fommt nic^t. 
3m))erf. ei saatu man erl^ielt nid^t 

ei revitty man riß nidjt 

ei tultu man (am nid^t. 
$erfe{t./ $Iudq. ei ole' saatu, ei oltu saatu (ob. ei ollut 

saatu). 
$otent., flonb. ei liene saatu, ei olisi saatu. 
3mper. älköön (elköön) saatako. 

§ 4! „SRein" l^eiftt in Übereinftimmung mit bem ®e* 
brau^ beS berneinenben S3erb8: 



56 Seition 18. 

en b. 1^. auf bie gfroge tulenko? {omnte id^? anttoortet man 

en (tule') 
et b. ]&. auf bic Sfroge tuletko? fommft bu? antwortet man 

et (tule') 
ei b. % auf bic gfrage tuleeko? fommt er? antwortet man 

ei (tule') 
emme b. ]&. auf bie grafle tulemmeko ? f ommen tolr ? anttoortct man 

emme (tule') 
ette b. 1^. ouf bie gfrage tuletteko? fommt 31^r? antwortet man 

ette (tule') 
eivät b. ]J. auf bie tjfrage tulevatko? fomnien fxtl antwortet man 

eivät (tule'). 

®o bei aOen berneinenben Sfi^en. 

Onko hän koska ollut Helsingissä? ei koskaan. 

3ft cr Je in^elfingforS gewefen? Sßein, er (ifi) nie (bagewefen). 

§ 5. Stad^ bem 83qu ber finnifd^en ©prad^e mug ein 
^nic^f' fe^r oft bur$ Umfc^reibung auSgebrfidt loerben: 
es würbe ntd^t gemad^t se jäi tekemättä. 
SS wäre beffer nid^t gu fd^reiben. 
Olisi parempi olla kirjoittamatta. 
S)a§ ^au3 ift ntd^t Derfauft worben. 
Talo on myömättä ober ei ole myöty. 
S)u braud^ft nid^t gu gelten. 
Ei sinun pidä mennä ober pitää olla menemättä. 

fformen beS öerneinenbcn SScrb« bei Snf. ober ?ßtjp. 
fommen öor (au^ im Sai.), finb aber fremben Urfprung«. 

Että in JBerbinbung mit bem berneinenben 5Berb en, 
et, ei loirb etten, ettet, ettei . . . 

§ 6. ,,3a" l^eifet niin ober kyllä ober beffer wirb eS 
burd^ SSieberl^oIung beS SBerbiS audgebrüdEt: 
Tuletteko fommen ©ie? — tulemme ja. 
Hänkö siellä oli? hän, niin! SäJar er eS, ber ba war? ja. 
aifo! vai niini sepä sei 
Kuuleppas ffbxt mal IJer! Kuulen I (3d^ l^öre) Ja! 

$(ii|t)el)nte Seftion. 

olla' fein, l^aben. 

SPräfenS: id^ bin, Id^ l^abe. ®le öerneinenbe 3form: idj bin 

nid^t, id^ l^abe nid^t. 



^ae ^ilfltierbum. 



57 



1. olen 

2. olet 

3. on 



olemme 

olette 

ovat 



3tn|)etfe{tum: id^ roat, id^ Idätte. 



1. olin 

2. olit 

3. oH 



olimme 

olitte 

olivat 



Potential für ^rftf.enS: id^ Bin 
oteHeid^t, id^ l^ait t)ieQeid^t. 



1. en ole' emme ole' 

2. et ole' ette ole' 

3. ei ole' eivät ole'. 

S)te Demeinenbe gform : Id^ toor 
nid^t^ id^ Idätte ntd^t. 

1. en ollut emme olleet 

2. et ollut ette olleet 

3. ei ollut eivät olleet 

®ie öcrnclnenbe Sform: id^ Un 
t)ienetd^t nid^t, id^ J^aU nltMä^t 

nid^t. 
en liene 



1. lienen lienemme 

2. lienet lienette 

3. lienee lienevät 

feiten ollen uftt., t^oet. lien ufto. 

ftonbitional für 3ni))erfe{tum: 5Dte t)emetnenbe Sform 
id^ »ftre, id^ l^fttte, 



1. 



III. 



olisin olisimme 

2. olisit olisitte 

3. olisi olisivat 
))oet. öisin ufm. 

Smperatit): f el, ^ai. 

1. olkaamme 

2. ole (ollos) olkaa(tte) 

3. olkoon olkoot 

SJnfinitit): 
I. olla' fein, ^a6en. II. 

ixanil ollakse(ni). 
3nfir. oleman IV. 

Sneff. olemassa. 

V. olemaisillani, 

$arti}l)): 
I. oleva 
IL 



Id^ tt)äre 
nld^t, id^ lyötte nld^t. 
en olisi 



®le öernelnenbe Qform: 
2. älä ole' älköön olko. 



3nef[. ollessa 
3npr. ollen. 

oleminen 
$arf. olemista. 



ollut geioefen, geljabt. 

$a(ftt>: man \% man l^at. 
^räf. ollaan S)ie öerneinenbe Qform: ei olla'. 

3mi)erf. oltiin 
^erfeft. on oltu 
^luSqu. oli oltu 

potent, f. $räf. oltaneen (<)oet. ffileöerneincnbeSform: ei oltane, 
liedään) 

Swfammengcfe^t: lienee oltu. 



58 IBeltton 18, 

Äonb. f. 3nH)crf.: oltaisiin ®ie öerncincnbc ^otm: ei oltaisi. 

Sufammengefe^t: olisi oltu. 

Swpcratiö: oltakoon Sic üemcincnbc Sfonn: 

älköön oltako. 

3nfimtiö: $ortiii}): 

II. 3nejf. oltaessa, oltaissa I. oltava 

III. @en. oltaman IL oltu. 

3)lc jufottttnengcfcttcn Sixttn. 
$etf. olen oUut id^ bin gettefen, l^abe gel^abt 
$Iu§qu. olin ollut xä) xoax getoefen, batte gehabt 
gut. olen oleva, olemme olevat (Umgang8f<)r. unöer&nb.) 
id^ »erbe fein, »erbe l^aben. 

Ennen ja nyt. 

Mä kuljin unelmissa armahissa, 
sininen taivas, kummut kukkasissa, 
sininen taivas silmissäsi sun, 
sininen taivas rinnassani mun. 

Mä kuljin unelmissa armahissa, 
soi kevät sointuloissa suurimmissa, 
soi kevät kirkas äänessäsi sun 
soi kevät kirkas syömmessäni mun. 

Nyt kuljen syksyisessä kuutamossa, 
yön kylmä luonnossa vaan autiossa, 
se jäätää ruusut haudallasi sun, 
se jäätää veren syömmessäni mun. 

Erkki Rytkönen. 



tPötter- 



mä = minä 

unelma Zxaum 

armas Ite^Iid^) 

sininen biau 

kumpu (-mmun) ^ügel 

silmä Ituge 

sun = sinun 

rinta (-nnan) 93ruft 

kevät gtü^Iing 





sointula 


Harmonie 




kirkas (-kkaan) 


Kar 




syön (-mmen) = 


= sydän 
aRonbjdJein 




kuutamo 




luonto (-nnon) 


9latur 




autio 


öbe 




hauta (-dan) 


@raB 




jäätää (-dän) 


gu @t3 mad^en 


1 ruusu 


9lofe. 



S)te $tlf8t)erben anbetet Bpxaiitn, 59 

9ttm^tl^nit Seftion. 

Sie ^UfSberbett attberer S^rai^eit. 

§ 1. $alictt tDtrb buTd^ olla mit bem S(beff., Sneff« 
Dber @en. aui^gebrüdt (ober burc^ omata befi^en): 
Hänellä on rahaa tx fyii ®elb. 

Kaupungissa on kauniita taloja bie @tabt l^at fd^ötte ^äufer. 
Minun on kylmä \ä) cmfinbc ffältc. 
Sinun täytyy totella bu l^aft }u gcljord^n (foflft). 

§ 2. Scttt burd^ olla: 
Se voi olla baS mag fein. 
Tässä ei ole mitään voitettavissa (voitettavana), 
^ier ift nid^tS }u geioinnen. 
Vihollinen on voitettu bcr ^mb tjl Bcjiegt worbcn. 
Hän on Helsingissä käymässä. 
gr ift m^ ^elftnflforS gcfal^rcn. 

Jos häntä ei olisi ollut (olemassa), olisimme me hukassa. 
8ofl8 et nid^t geiocfcu wäre, wären loir öerloren gewefeiu 
Sinäkö (se) huudat bijl bu eS, ber ruft? 
Jumelan kiitos, k. J. @ott fei S)an{. 

§ 3. aBctbm burd^ tulla; koitua (ftd§ enttDideItt): 
Työ tulee hyyä(ä) bie Arbeit wirb gut (audj hyväksi). 
Hän tuli papiksi er Würbe ein $rebiger. 
Hänestä tuli pappi er würbe ein $rebiger. 
Niitä tulee kaksisataa fle Werben jweil^unbert. 
Sitä ei tullut tehdyksi eS Würbe nid^t gemodjt. 
Tulla vanhaksi alt werben. 
Mikä (mitä) tästä kaikesta tulee? 
SBaS wirb aU biefeS werben? 
Käydä (gelten): aika käy pitkäksi bie 3«it »irb lang. 

§ 4. Siitfm lann mit tohtia toiebergegeben tQerben, 
fobalb „ipagcn" bie JBcbeutung ift: 

Hän ei tohdi tulla er wagt nid^t ju fommen. 
Tohdinko kysyä? barf id^ fragen? gleid^bebeutenb mit: 
Onko lupa kysyä? ifl'S erlaubt ju fragen? 

a) ©obalb „barf" ein SSerbot enthält ober eine ®rlaubni8 
(SSJunfd^), tDirb bie bebingenbe ober befel^Ienbe ^orm 
gebraud^t: 

Älä sitä tee bu barffi e§ nid^t tun. 
Tehköön sen vain ba§ barf er gern tun. 



60 Seitton 19. 

Olkoon asia ollut niinkin. 

Sie @ad^e mag (möge) jld^ fo K)et]^alten l^aben. 

Vaikkapa asia olisi niin ollutkin. 

SBenn oud^ (follg) bte Sod^e ft(^ fo bürfte (follte) K)er]^Qlten 

l^oben. 
Käyköön heidän hyvin ed möge il^nen lool^Iergel^enl 
Jospa (kunhan) niin kävisi bog eS f o gelten bütftel 

. b) S)aS in ^bürfte" Itcgcnbc SKöglic^c wirb burd^ 5ßotcn» 
tia( auiSgebrfidt: 

Hän lienee kelpo mies et bfirfte ein tüd^Hget SKcnfdJ fein. 
Se hänet henee houkutellut bo8 bürfte i^in öetleitet ^aben. 
Niinpä käynee (taitaa niin käydä) baS bürfte lool^I Dorlommen. 

c) S)aiSfeI6e fann aber aud§ einfach bnrd^ bte ®egenioart 
ber Stui^fage t)on „Unntn" aui^gebrüdt merben: 

Minä taidan (mahdan) lähteä huomenna. 
3(^ bürfte (loerbe, (ann) morgen abreifen. 

§ 5. ftSttnctt loirb mit voida loiebergegeben (befonberS 
ati ^ilfSüerb): 

Hän teki minkä voi er tat, tt)QS er tonnte. 
Voitko rauhoittaa hänt^ fannfl bu il^n bcruljigen? 

Sebeutet „lönnen" foötel toie „wiffen", »irb osata 
ober taitaa gebraucht. 

Osata suomea gfinnifd^ (önncn. 

Hän ei osaa sitä tehdä er fann eS nid^t mad^en. 

^Rönnte" = „bürfte" fann burc^ $ßotent. ober Ronb. 
auägebrüdt »erben: 

Se tapahtunee helposti ba§ lönnte leidet öorfommen. 
Voisi helposti tapahtua baS lönntc leidet öorfommen. 

Cft n^trb ,,Iann'' burd^ bai^ ^a\xptt)txb allein auSgebrfidt. 
Jo riittää ba§ mag genügen, baS genügt fd^on. 

§ 6. 9Nttffcn toirb mit täytyä übcrfefet: 

Minun täytyy id^ mug, m. täytyi id^ mußte. 
Hänen täytyy se tehdä er muß eS tun. 
On itse täytynyt nähdä mau fat felbft feigen muffen. 
Asia täytyy lykätä bte @ad^e mu| Derfd^oben merben. 

§ 7. SoOcn, muffen toerben mit pitää überfe^t: 
Minun pitää id^ muß, foK. 



S)ie SBerbolflftmme. 61 

a) 3Mtt)ctIen fann „muffen" burd^ olla fibcrfcfet tocrbcn: 
Meidän on kaikkien kuoltava, kuoleminen. 

SBit muffen alle ftcrbcn. 

b) S)ag Sufunftige, baiS in „foE" liegen lann, wirb 
burdö on mit $tjp. I üBerfefet: 

Tämä huoneus on hävitettävä. 
©iefeS §au§ foH obgebrod^cn werben. 

„@oU" = „man fQgt" »irb mit kuuluu überfefet: 

Hän kuuluu huomenna lähtevän et foH morgen reifen. 

§ 8. SBoQen »irb mit tahtoa (-don) ober haluta 
(-uan) = ttänfd^cn überfe^t: 

Minä tahtoisin (haluaisin) puhutella teitä. 

3d!^ möd^te ©ie fjjredften. 

3^(ttt}tgf[e Seftion. 

§ 1. äRon l^at ben @tamm beiS SSerbS, loenn bie ®n^ 
bung bei» 3nf. abgetrennt loirb. (Sd gibt oft mehrere Stämme; 
ift j[ebod§ ber ®tammanS(aut fSotal, f)at ha^ SSerb bieg 
einen Stamm: 

sanoa' fagcn, ©t. sano-; aber 

tulla' fommen, ©t. tul- (benn tulla ift au§ tulta') unb tule-, 

inbem ber 93o!alflamm bie 0orm ber ©egenttart o^ne 

(Jnbung ift (tulen id^ (omme). 

§ 2, ©et benjentgcn Stämmen, bie Äonfonantenöer» 
änbernng l^aben, inirb ein fünftlid^er 2. Stamm gebilbet. 
luvata' K)erf))red^en, lupaan id^ Derfpred^e: ®t. lupat, lupaa 
Guvat). 

§ 3. S)er ßonfonantenftamm loirb b(og \>ox (Snbungen 
mit k, t, n anfangenb beriperibet: 

tulneen b. ^. potent, ber ©egentoart 

tulkoon b. 1^. bie Befel^Ienbe gorm 

tulta- b. 1^. ber ©tamm ber leibenben Qform 

tullut b. 1^. $t8t). II mt. 

tulla 1. ©ubft. be3 SSerbg 

tullessa 2. ©ubft. beS SSerbS. 

§ 4. ©ei reflef. Serben anf -u mit öorl^ergel^enbem 
aSoIal njirb ber Äonfonantenftamm allein bertoenbet öor (Sn= 
bnngen, bie mit t- anfangen: 

antautua fid^ ergeben ju annan (antaa) geben 

antaut-essa aber antau-pi. 



62 



1 


8e!tion 20. 






»cifpicle. 




sanoa' 
sanoo 


(S«) faflcn 
cr fogt 


sanon 
sanokoon 


iä^ fögc 
cr fogc 


luvata' 
lupaa 


(su) öcrfpredjcn 
et K)erf))ri(^t 


lupaan 
luvatkoon 


cr \>tx^pttä^t 


tuUa' 
tulee 


()u) fotnmen 
et fotnmt 


tulen 
tulkoon 


i^ (ommc 
er fotnnte 


saada' 
saa 


(ju) crl^alten 
et erhalt 


saan 
saakoon 


id^ erholte 
er erl^Qltc 


juosta' 
juoksee 


(su) f<)ringen 
cr fprinöt 


juoksen 
juoksoon 


tdj fpringc 
cr Ipxxxiit. 



A. fßtxben mit einem @tamin* 

§ 5. 3n ben toettaui^ ^äufigften %äütn enbet ber @tatnm 
auf -a (-ä), ob nun bicfcö -a bcn toirflic^cn ©tamm öcrboQ* 
ftänbtgt ober ein ableitenbei^ -t- noc^ bor^erge^t. 

laulu @cfang : laula- fingen, laulan id^ ftnge, laulaa' su fingen 
ympäri um:ymmärtä- öcrftcl^cn, ymmärrän td^ öcrfielje, 

ymmärtää' ju öerjlcljen 
hoi ]^öre sul'.boita- lauten, hoidan id( l^äte, hoitaa' su 

lauten 
voi fann: voita- Beflegen, voitan Ici^ beflege, voitaa' su 

bcficgcn 
vaihe' Soufd^ : vaihta- ttcd^feln, vaihdan td^ wed^fcle, vaihtaa 

SU tDcd^fcIn. 

1. S)ag QuSlautenbe -a n^irb in btn leibenben f^ormen 
in e getoanbelt: laula- in laule-, n^obei borl^erge^enbeS 
tt > t, It, nt, rt > 11, nn, rr tt)irb: 

antaa' su loffcn, annan id& laffc, annetaan man lä^t 

2. ©ei ber ©iibung bc8 Smperf . fättt -a öor bem -i toeg: 
otta- nel^mcn, otan i($ ncl^mc, ottaa su ncl^mcn, otti nal^m. 

ßuioeilen »irb aber a > o: 

laula-: lauloi fang. 

S)ic8 gefd^ie^t in jioeifilbigen ©tammen, bercn crfter 
@tammt)oIa( a ober e ift. 

Oft entfielt eine SSerbinbung -si au8 -ti l^inter 1, n, r + t: 

rakenta- bauen, rakennan idj baue, rakentaa su bauen, 
rakensi baute. 

3. 3n nic^t wenigen gäQen gibt cg 3m})erfelte auf 
-(o)i ober -ti: 



2)te S}erbal{l&mme. 6a 

virkka- äujjeni, virkkaa gu äVL^ttn, virkan i$ äußere, virk- 
koi ober virkki öu|erte 

autta- l^elfen/ auttaa )u l^elfen, autan id^ l^elfe, auttoi ober 
autti l^alf. 

§ 6. 2)er ©tamrn gel^t auf einen anberen SBoIqI aliS 
-a au^. 3n biejem goUe Heibt ber SBoIal, wogegen bic 
5(onfonantent)erl^ä(tntffe fid^ änbern. rt totö)\eÜ mit rr 
(^afptj), t mit tt (jenes für ^affiü), d mit t (jene« für 
5ßaffit)), k mit kk (jenes für ^affiö), ' mit k (jenes für 
^a\[\t>), j mit k (jenes für ?ßaffio). 

luku S^^JjH'Auke- lefen, luen id^ lefc, lukea ju lefen 

etsijä ber ©ud^enbe : etsi- fud^en, etsin xä) fud^e^ etsiä )u 

fud^en 
kerta SKoI: kerto- berid^ten, kerron id^ beridjte, kertoa 

)u ierid^ten 
kados tjerloren : kadu- bereuen, kadun id^ bereue, katua 

ju bereuen. 
2)aS -u im legten gaQ ift reftesiöer unb Icibenber Art. 
83ei ber 93ilbung beS 3mperfeftS fällt e unb i toeg bor 
ber (£nbung: 

etsi er fud^te. 

§ 7. @c^lteglid^ gibt eS einfilbige @tämme, neben 
bencn mel^rfifbige (breifitbige) auf -oi fielen. 

saa- erl^alten, saan id^ erl^alte, saada' gu erl^alten 
voi- Wnnen, voin id^ (ann, voida' gu (önnen. 

1. S)ie ©egenttjart bilbet fid^ auf langen SSofal. SDcr 
(e^te Xeil besfelben lann t)or -i ber SSergangenl^eit unb ber 
bebing. gorm SBcränberungen unterliegen. 

2. SDie ©nbung beS Snf. ift -da' unb bie beS ^ßaffiöS 
-daan (Smperf, -tun, $tjp. H ?ßaff. -tu). 

3. ®aS pjp. I «ft. ^at -pa für -va, bie 3. 5ßerfon $räf. 
ift ber Stamm ober l^at -pi. 

4. S)ie Serben auf -oi l^aben aud^ ben Snf. I auf -ta. 
satuloita ju satuloitsen = satuloida ju satuloin fatteln ; 
fo audj merkitä ju merkitsen = merkkiä gu merkin 

merien. 

B. Sterben mit gioei Stämmen. 
§ 8. (SS gibt aber aud^ SBoIalformen, bie jn^ei Stämme 
^aben: einen Stamm auf -e unb einen gtoeiten auf einen 
^onfonanten (nämlid^ benjenigen, ber bem -e t)orauSging). 



64 Seltiim 20. 

^e ))af{tt)tf(^fn gfortnen l^abeit -t, totU^a jt(| in ber ©egen^ 
loart mit bem ©c^Iu^Ionjottanten üer6iitbet. 

S)ie ftonfonantfnt)erättberungeit {tnb mannigfad^: 

a) tul, tule €töimne )u tulen idb lotnme, tulla }u fommett; 
11 ftnbet {td^ im $i})). H. Sft.: tullut gefomtnen unb 
im $r&f. $ajf.: tullaan mon tommt 

b) riitel, riitele @tämme }U riitelen id^ firette, riidellä }u 

fireiten 

c) men, mene „ „ menen td^ ge^e, mennä gel^ 

d) sur, sure ^ „ suren id^ trauere, surra trauent 

e) nous, nouse „ „ nousen id^ fleige, nousta }tt 

peigen 

f) syöks, syökse „ „ syöksen id^ #fltje, syöstä )u 

fiflrjen ^ 

g) kyken, kykene ^ „ kykenen id( Dermag, kyetä, ju 

Detmögen 

h) lähen, lähene „ „ lähenen td^ nSl^ere mid^, lä- 
hetä fidjj nöl^ 

i) kaits, kaitse ^ „ kaitsen id^ ^fite, kaita )u lauten. 

1. S)cr ©tamm auf -e jeigt jtc^ im 5ßräf., im 3mper. 
©ing., Snf. m, IV, 5ßtjp. I. 

2)er @tamm auf ftonfononten jeigt fic^ im 3mperf., 
im 5ßotent., Äonbit» 

S)er üeränberte @tamm jeigt fic^ im Smper. 3. @ing., 
im Snf. I, n, 5ßtj^ IL 

S3ei ber S3ilbung beiS Smperf. fällt e lueg. 

2. S3ei ber S3ilbung beS $räf. tritt e an bie ©teile beS 
-ta; tn $äQen tritt aber ein -nen ober -sen an bie ©teQe 
beS e: 

vaieta fd^toeigen, vaikenen idjj fdjweige 
valita löäl^Icn, valitsen idj löö^lc. 

@j^ finb bie breifilbigen SSerben auf -ne-, bie biefed 
öcrlieren: 

aleta faHcn, alenen id^ fafle. 

§ 9. 3n anberen f^SDen fd^Iiegt ber Stamm enttoeber 
mit jn^ei (urjen SBofalen ober mit einem langen SSofal« 
Äonjonantenöeränberungen treten ein. 

1. S)ie öoße Stammform fommt nur im $ßräf. jum 
SSorfd^ein (unb bei jtoei furjen SSofalen aud^ im Äonb.); 
bei langem SSoIal tritt l^ier ^erlürjung ein. 



<S)ie SDetl^alftftmme. 65 

katoa-, katoo-, kadot-: pelkää-, peljät-: 

kadota^ öcrfd^tDinben peljätä' ^ä) fürd^lcn 

katoan idj öerfd^toinbe pelkään \ä) fürdöte tnid^ 

katosin t^ K)erfd^tt)anb pelkäsin ii) fürchtete tnt(i^ 
katoaisin id^ toixtbt DerfAttinben pelkäisin td^ iDÜrbe mii) fürd^ten 

kadotaan tnon t)erfd^mtnbet peljätään man färd^tet ^if 

kadottiin man öcrfd^wanb peljättiin man fürd^tete fid^, 

kadottaisiin man tDÜrbe t>tx» peljättäisiin man mürbe jld^ 

fd^minben fürd^ten 

kadottu Derfd^munben peljätty gefiird^tet 

kadonnut Derfd^tounben peljännyt gefurd^tet. 

2. S)ie (Snbnng bc8 Smpcrf. ift immer -si. 

3. »ei ber SBilbung be« ?ßräf. fommt in ber 3. 5ßerf. 
©tng. ein -pi bor bei SBerben mit -u »or -ta unb bei benen 
auf langen SSofal. 

S)iefe le^teren l^aben aud^ immer ben langen SBoIal 
im ^x&l 

4. S3ei ber 93ilbung beS $täf. fann in breifilbigen 
SBerben auf -ta entmeber ein langer SSoIal entfielen, ober 
bic SSoIale fönncn Bleiben: 

pu(Jota' fallen: putoan ober putoon. 
luvata t)erf))red^en: lupaan i^ Derf))red^e. 

5. @in j fann jtoifd^en ixt Sofalc aa (ää) eingejc^oben 
werben : 

herätä aufmad^en; $räf. herään — heräjän. 

6. SReben SBortformen toie antauta fid^ ergeben fommt 
aud^ antautua bor. 

7. @ine 3uf<^^^^n3^^^ung bon ua ju uu, iä ju ii 
fomint bor: 

haluta toünfd^en, haluan id^ n)ünfd^e : haluun 
eritä [xi) trennen, eriän id^ trenne mid^ ; eriin. 



fiteine finnifd^e Sprad^leJ^re, 



66 Scftion 20. 



Mbtxfiäfi iör^r irt« 1^v^r(^VK»ngxn Itrer 3fi(mmx, 





3nf. 


3irH)crf. 


?t5»). 


*räf. 


aa 


ht 
tt 






hd 

t 




t 


(s) 




d 




rt 


(rs) 




rr 




It 


Is 


It 


11 




nt 


nt, ns 


nt 


nn 




rt 


rs 


rt 


rr 


da 


langer SBoIal, 
3)ip]^t^ong 


neuer ®ip]J» 
tl^ong 


= 3nf . 






hd 


k 


h 


— 


ea, ia 


k 


k 


k 


— 




ht 


(ks) 


ht 


hd 




El 


PP 


PP 


P 




hk 


hk 


h 


la 


11 


1 


11 


1 




nn-ll 


nt-l 


nn-U 


nt-l 




d-11 


t-1 


d-U 


t-1 


na 


nh 


n 


nn 


n 


ra 


rr 


r 


rr 


r(en) 


(o)a 


rt 


rf 


rt 


rr 


ta 




si 


nn 


a 


v-ta 




p-si 


v-nn 


P 


mm-ta 




mp-si 


mm-nn 


mp-a 


p-ta 




pp-si 


p-nn 


pp-a 


1-ta 




Ik-si 


1-nn 


Ik 


ta 




ni 


nn 


nen 


jeta 




keni 


jenn 


kenen 


d-ta 




t-ni 


d-nn 


t-n 


p-ta 




pp-ni 


p-nn 


pp-n 


k-ta 




kk-si 


k-nn 


kk-aa 


v-ta 




tsi 


nn 


tsen 


sta 




si 


SS 


sen 


g-sta 




k-si 


g-ss 


k-seu 


sta 




ksi 


SS 


k-sen 


Uta 




usi 


u 


un 


ta 




si 


nn 


(j)an 


tua 




tui 


tu 


dun 


ntyä 




ntyi 


nty 


nnyn 


ää 




i 


ä 


än. 



^ie 93etbalftftmme. 



67 



Täinämöisen kantele« 

Kun Väinämöinen pois purjehtimaan lähtiessään nakkasi 
kanteleen kädestään, parahti se surkeasti kolkoille rantakiville 
pudotessaan. Silloin oli syksy ja kylmä pohjatuuli puhalteli 
lämpimän kesän jälkeen, jolloin kantele oli soittajansa sormien 
alla soinut joka salolla, laulellut joka lehdossa. Se oli ollut 
vanhan soiton viimeistä kilpailua uuden kanssa, joka kankaisista 
maista merien yli tunki sotatorven soittona ja kirkon kellon 
kuminana Suomen laulun entisille elonmaille. Ne uudet äänet 
ohvat suuremmat ja voimakkaammat ja ihmiskunta unhotti met- 
säpuron lirinän, silloinkun koski kohisi ja meren ranta pauhasi. 

Turhaan soitteli Väinämöinen ja koetti sävehensä vie- 
hätyksellä voittaa vieraalta vallan. Mutta kun ei kukaan häntä 
enää kuunnellut ja kun lapsetkin lattialta häntä pilkkasivat, 
niin heitti hän kiittämättömän kansansa, astui haah teensä, viritti 
purjeet ja purjehti pois. 

Siihen jäi kantelo syystuulien soiteltavaksi ja joskus sattui 
joku kariseva lehtikin sen kieliä helähyttämään, kunnes talvi 
satoi lumensa ja se vihdoinkin hangen alla kokonaan vaikeni 
niinkuin sirkka^ joka ensi kylmien tultua lakkaa laulamasta ja 
kohmettuu vaan kolohonsa. Jänikset tekivät nyt tietään sen 
katolle ja metsäkana juosta piiperti ristiin rastiin hankea myöten, 
joka kätki alleen purot, kukkaset, nurmikot ja jäätyneen Suomen 
soiton, minkä virittäjä itse harhaiU maanpakolaisena idän 
vierailla mailla. 

Talvi oh vuosien pituinen ja kauvan nukkui kantele jäistä 
untaan nietoksien peitossa. (Sfortfejung ©. 72.) 



IPÖrter. 



purjehtia (din) 


fegeltt 


sormi (en) 


— maan 


b. aHattt) Dotn 


soida (-in) 




3nf. III. 


salo 


lähtiessään 


bei ber «Breife 


lehto (-don) 




b. anefpö b. 


viimeinen 




3nf. II. 


kilpailu 


nakata (-kkaao) werfen 


uusi (-den) 


parahtaa (-dan) 


lauten 


kaukainen 


surkea 


elenb 


meri (-en) 


kolkko (-kon) 


büper 


tunkea (-ngen) 


kivi (-en) 


©tein 


sota (-dan) 


pudota (-toan) 


faQen 


torvi (-en) 


syksy 


(Srnte 


soitto (-ton) 


pohjatuuli 


S'lorbtotnb 


—na 


puhaltaa (-lian) 


toel^en 


kumina 


lämpimä 


SBörme 


kirkko (-kon) 


jälkeen 


nadg 


kello 


soittaja 


©^ielmonn 


elo 



Singer 
kuten 
Öbetoalb 
^aln 
ber le^te 
j^onfurren} 
neu 

entfernt 
SWeer 
bringen 
Ärieg 
^orn 
2Kufif 
ber (Sffib 
Sörnt 
Stirbt 
®Io(!e 

SeBen, ©aat 
t* 



68 


Seliion 2L 




entinen 


bet früfiere 


kunnes 


bis 


voimakas (-kkaan) !räf ttg 


talvi (-en) 


aßintet 


ihmiskunta (-nn 


-) 9J^en{dt^ett 


sataa (-dan) 


regnen 


puro 


Sad^ 


lumi (-en) 


@d^nee 


lirinä 


3ÄurmeIn 


hanki (-gen) 


gefrorener ©d^ncc 


koski (-en) 


SBafferfaa 


kokonaan 


öanj 


kohista (sen) 


btoufen 


sirkka (-kan) 


6eimdben 


pauhata (-aan) 


lärmen 


vaijeta (-kenen) f^ioeigen 


turhaan 


t)erge6enS 


ensi 


erfl 


soitella (-ttelen) {pielen 


tultua 


bei ber «Tnfunft 


koettaa (-tan) 


tecfud^en 


lakata (-kkaan) 


aufboren 


sävel (-en) 


aOBetfe 


kohmettua (-tun) erftorren 


viehätys (-ksen) entjütfen 


kolo 


20« 


voittaa (-tan) 


befiegen 


jänis (-ksen) 


«üfe 


vieras (-aan) 


fremb 


teki 


Snujerf. ö. tehdä 


vallan 


öana 




(teen) madjen 


kukaan 


einer (tn öern. 


tie 


äBeg 




©ä^en) 


katto (-ton) 


S)a^ 


kuunnella 


gul^Ören 


-lie' 


ber Sttotiü 


. (-ntelen) 




kana 


©ubn 


enää(n) 


me^r 


piipertää (-rrän) pfeifen 


lapsi (-en) 


j^inb 


juosta (-oksen) 


fprtngen 


lattia 


9u6Boben 


risti 


Arena 


pilkata (-kkaan) terj^ö^nen 


ristiin- rastiin 


!reu3 unb quer 


heittää (-tän) 


berloffen 


myöten 


IfingS 


kiittämätön 


unbonfbor 


kätkeä 


Derbergen 


(-ttömän) 




kukkainen 


IBIume 


haaksi (-hden) 


fjfajraeug 


nurmikko (-kon) SRafcn 


virittää (-tän) 


f pannen; l^tffen 


jäätyä (-dyn) 


frieren 


purje' (-een) 


©egel 


mikä 


toeldjer 


siihen 


boril^in 


virittSjä 


©pielmann 


jädää Cjään) 


bleiben 


harhailla (-Ien) 


uml^erirren 


kantelo 


^ärfd^en 


pakolainen 


gflü^tling 


syystuuli 


6erbfttt)inb 


Itä (-dän) 


Often 


soitella (-ttelen) fptelen 


pituinen 


fo lang 




*t8P.I. ^aff. 


nukkua (-kun) 


Wlofen 


joskus 


gutoeilen 


jää 


€t§ 


sattua (-tun) 


gttf fiHig eintreffen. 


uni (-en) 


6(blaf 




norb. räkä 


nietos (-ksen) 


©d^neemann 


karista (-isen) 


praffeln 


peitto (-ton) 


»erfled. 


helähdyttää(-tän)f))telen lajfen 







@tttUttb})tian$ig{lte Seftion. 

I8e{f)i{e(e einjedter Serüeit. 

1. otan (3. ottaa) ticl^me, ottaa Snf., otin (3. otti) 
Smpcrf., ?ßotcnt. ottanen, Äonb. ottaisin, 3vxp. ota, 5ßtjp. 
ottava; 5ßaff. otetaan. 



5Präfen8 unb fjuturum. 69 

2. Pyrin (3, pyrkii) öcrfud^c ju mod^cn, pyrkiä Snf,, 
pyrin Smpcrf., tßotent. pyrkinen, fionb. pyrkisin, Smp. 
pyri, pyrkikää; ^jjoff. pyritään. 

3. Eakennan (3. rakentaa) baue, rakentaa Snf., raken- 
sin 3mpf., 5ßoff. rakennetaan. 

4. Seison ftcl^e, seisoa Snf., aud^ seista, seistä, 3mp. 
seis; seistiin Smperf. ?ßa[f. 

5. Taidan fann, taisin Smpf., taitaa Snf. 

6. Ta'on (3. takoo) fd)mtebc, takoa 3nf., taoin (3. 
takoi) Smpcrf., potent, takonen, ftonb. takoisin, Smp. 
tao (takokaa), takova ^tjp. ; $aff. taotaan. 

7. Tapan (3. @inj. tappaa) id^ töte, tappaa töten, 
tapoin (3. tappoi) Smpcrf., potent, tappainen, Äonb. tappai- 
sin, Smp. tapa, tappakaa, ^off. tapetaan. 

8. Tiedän tt)eti tietää Snf., ^ßtjp. 5ßaff. tiettävä, 
.tietty, $tjp. II. ait. tiennyt. 

9. Tunnen fenne, tuntea 3nf., tuttava $ßtjp. I, tuttu 
^tip. n. $Qff. 

10. Ymmärrän (3. ymmärtää) öerftcl^e, 3nf. ymmär- 
tää; ymmärsin Smpf., ymmärretään $ßaff. 

ffiinige toenige SBerben ftnb aQetn unperfönlid^: 
minun pitää i^ foK, tnufe 
minun täytyy id^ muß. 

!!• Sinige flnb in getoiffen 3Serbinbungen unperfönltd^: 
minun tulee idj barf, foll 
minun on jano xi) l^abe ®urft. 

12, S)ementfpred^cnb fommen Sormen t)or tüie: 
minua janottaa id) l^abe S)urft 
aU aOeinige ^ntoenbung beS SSerbiS. 



^toemnbjttianpgfte Seftton. 

^tafenS ttnb ^tttttrttm. 

§ 1« 3Ran bilbet baiS ^räfenS, inbem man ben @tamm 
aug ber befannten Snfinitiöform bei aSerüdfftc^tigung ber 
Äonfonantenöerl^ältniffe fonftruicrt unb -n anfängt (eötl. mit 
t)or]^erge^enbem SSoIal, je nad^ bem Sautförper): 



70 ßettton 23, 

kertoa Bcrid&tcn kerron id^ Uxxä^k 

rakentaa bauen rakennan id^ baue 

kannella auf ber ^arfe fpielen kantelen i^ fpiele 

juosta f<)rinflen juoksen td^ fprtnge. 

§ 2. Pitää bofür polten, ^x&U gut. pidän (1. 5ßcrf.)', 
pitää (3. 5ßcrf.). 

SBead^te ben S^l^^^ntettfaQ t)on ber 3. $erf. $räf. unb 
bcm Snfinitit). 

§ 3. 2)ie t^orm ber ©egentoart gilt auc^ ffir bte Sufunf t. 

§ 4. @tne üerftärfenbe gorm ber ©eoenioart ift bte 
Umfd^retbung mit on unb 3nf. III im Sneff. (ober Snf . IV 
im $ort.): 

teen id^ mad^e, »erbe mad^en 

hän on kalastamassa et if! fifd^en gegangen 

minulla on paljon tekemistä id^ l^abe fel^r btel }U tun. 

§ 5. ®in Unterschieb jtuifc^en ber ©egentoart unb ber 
gufunft tritt infofern jutage, aU ba8 Dbjelt beim SSerb 
ber ©egenioart im $art. ftel^t, bagegen beim 93erb ber Qn* 
fünft im ®en. : 

luen kirjaa id^ lefe ein Sud^ 

luen kirjan id^ metbe baS ^ud^ lefen. 

§ 6. S)ie d^^^^f^ ^^^^ i" ^^^ Stteraturfprac^e burd^ 

pitää, baffir l^alten, saada erl^a(ten, burd^ bie einräumenbe 

(potent.) unb bebingenbe gorm (ftonbit.) auSgebrfidt toerben : 

saammepa nähdä mir merben feigen (ügl. norb. faa befommen). 



^retunbjttianjigfte Seftion. 

3m)ietfett (ttnb bie jttfammeitgefe^tett Stiitn). 

§ 1. 3mperfelt toirb gebilbet, tnbem an ben fiirjeften 
©tamm ein -i angehängt tuirb. Snbet ber ©tamm auf -i, 
gel^t bai^felbe t)erIoren. 

3!)ieg gefc^ie^t bei Serben auf -da, -la, -na, -ra, -ea: 
surra Irouern suri er trauerte. 

85ei aSerben auf -oa, -ua bleibt bejro. o unb u öor 
bem -i ber Snbung: 

sanoa fogen sanoi er fagte. 



3mpctfe!t (unb btc aufommengcfejten 3«tten). 71 

§ 2. JBet fStxUn auf -aa, -ää fäOt biefer S(udgang 
juiDctlen tocfl öor bcm -i; in ben SSerBinbuttflen -It-, -nt-, 
-rt- aber cntftel^t -Isi-, -nsi-, -rsi: 

rakentaa bauen rakensi et baute. 

§ 3. @tnige biefer SSerben l^aben -oi, tnbem eind ber 
Betben a bleibt unb ftd^ öor bem -1 in o öertoanbclt: 

laulaa fingen lauloi er fang. 

§ 4. -si l^aben: 

huutaa rufen huusi er rief 

taitaa fönnen taisi er lonnte. 

§ 5. oi ober -ti l^aben: 
haastaa fpred^en, auttaaa l^elfen : auttoi, autti. 

Sniein -oi I)aben: 

antaa geben mataa Iried^en 

kantaa tragen sataa regnen 

mahta ntögen. 

§ 6. -oi ober -si l^aben: 
kaataa untlfiauen; saartaa umringen, kaartaa Umtteg mad^en. 

§ 7. SBei Serben auf -ta fäQt biefer «uSgang toeg 
unb -si tritt l^inju: 

haluta münfd^en halusi. 

§ 8. 3n jtoei f^äUen mu| man aber nod^ hai $räf. 

tennen, um bad 3m))erf. bilben ju f onnen: l. mirb bai& $raf. 

burd^ -tsen ober -neu gebilbet, ift bie @nbung beS Smperf. 

bejm. -tsi unb -ni: 

merkitä bejeid^nen, merkitsen iä) beietd^ne, merkitsi 
edetä üonüdfen, edenen, edeni er rüdfte öor. 

3n biefen f^äOen folgt baS 3mperf. bem $r&f. 

§ 9. -si be« Smjperj. finbet mau alfo bei Serben ouf 
-Itaa, -ntaa, -rtaa, bei einigen auf -ta mit Äonfonanten* 
tjeränberung, bei benen auf -sta. 

§ 10. S)ie JBergangenl^eit ift im allgemeinen t)on ber 
®egenn)art getrennt bema^rt au|er in ber finn.^aret. 3)id^^ 
tung, n)o bie beiben ^^ormen nebeneinanber ge^en. 

§ IL a)a8 öerneinenbe 3mperf. »irb burd^ ba8 öer^ 
neinenbe Serb unb 5ßtjp. II. «It. au8gebrüdft: 

sanoin id^ fagte }u sanoa' :en sanonut id^ fagte nid^t. 



72 Seftion 23. 

§ 12. a)ic jufammcngcfefctcn Seiten, bo8 5ßerf. unb 

ia^ $(uiSqu. n^erben Dermitteift beS $ilf£t)er6d olla unb 
$pt8p. n mi gebilbet: : 

^erf. (minä) olen sanonut en ole' sanonut 

id^ ^a6e gefagt ic^ %cibt nid^t gefagt 

^luSqu. (minä) olin sanonut en oJlut sanonut 

id) ^atte gefagt ic^ l^alte nic^t gefagt. 

Ccfcftftd« 

(afortfe^ung.) 

Mutta viimein tuli kevätkin ja lumet sulivat ja valuivat 
järviin. Järvet paisuivat yli reunojensa ja tulvaveden aalto ko- 
hotti kanteleen harjalleen ja heitti sen kauvaksi rantalehdon 
suojaan, jossa koivahainen jo parhaallaan laittoi lehteä ja en- 
simmäiset kesälinnut lauloivat. 

Sieltä löysivät sen sitten mökin lapset marjaretkillään ja 
alkoivat uteliaina sen kieliä kosketella. Mutta soittaa he eivät 
sillä osanneet eivätkä saaneet siitä säveltä syntymään. Vaan 
kun he kotiin kulkiessaan sormillaan suotta sen kieliä näppäi- 
livät, oli heistä iloista nähdä; kuinka peipposet pyrähtelivät 
lähemmä, orava kurahti alimmalle oksalle ja ahon reunaan 
ilmaantui jänis korvat pystyssä kuuntelemaan niinkuin vanhaa 
tuttuaan. 

Toivat" he sen tupaan ja siellä oli uunilla vanha vaari, 
joka tunsi puisen kopan Väinön vanhaksi kanteleeksi. Hän 
muisti vielä muinaiset laulut, asetti kanteleen polvelleen ja soit- 
teli sillä iltojen kuluksi, lapsilauman kuunnellessa ympärillä. 
Ja tytöt oppivat ensiksi ja sitten oppivat pojatkin ja he veivät 
sen kaikkialle karkeloihinsa ja keinumäeJle ja tyynille ulapoille 
lempeinä kesäiltoina. Riemusaatossa he sitä edellään kulettivat 
läpi korpien, poikki vuorten, kukkulain ja metsäjärvien ihmisten 
ilmoille asutuihin seutuihin. Matkan varrella humisivat kuuset 
sen sisään omaa huminataan, haavan lehdet loivat sen kieliin 
lipatuksensa, purot lirityksensä, ja aalto loiski siihen loiskinataan. 
Monenlaisia lauluja sillä soitettiin, sekä vanhoja että uusia. 
Mitkä iloitsivat ilojansa, mitkä surujaan säestelivät. Mutta 
pohjasävel pysyi aina samana suruvoittoisena kanteleen soittona, 
kaikuna etäisiltä saloilta ja muistona hankien alaisilta ajoilta. 
Mutta nyt on kaikki soitto Suomessa vähitellen kanteleen mu- 
kaan viritetty, sen kanssa kumajavat kirkonkellot samassa ääni- 
lajissa ja sen sointua on uuden ajan sotatorven soitossakin. 

Juhani Aho (Lastuja). 

kevät (ään) Qfrul^Iing 1 sulaa (-an) fd^tnelgen 

lumi (en) ©djnee | valua gleiten 



Smpetfeft (unb bie aufammengefe^ten Seiten). 



7a 



järvi (en) 


(See 


koppa (-pan) 


baS dohioetl ber 


paisua 


Wtocttejt 




«atfe 


reuna 


Ufer 


muistaa (-an) 


pdj etinnern 


tulva 


Slut 


muinainen 


alt 


kohottaa (-otan) lieben 


asettaa (-tan) 


lienen 


baija 


ms^nt 


polvi (-en) 


Ihtie 


kauaksi, kau'as. 


toeit weg 


kulu 


j^urjtoeil; juojien 


kauvan 




lauma 


©dftar 


lehto (don) 


^atn 
®d^u4 


tyttö (-tön) 


HRfibd^en 


suoja 


oppia (opin) 


lernen 




Keine »irfe 


viedä (vien) 


etnfübren 


parhaallaan 
laittaa (-tan) 


fo gut lote m9gltd^ 


karkelo 


2ana 


botbereiten 


keinuma 


@(bau!e(F^ieI 


lintu (-nnun) 


»ogel 


tyyni (-en) 


rubig 


sieltä 


baoon 


ulappa (-pan) 


aWeerbufen 


löysätä (-sään) 


(o§ mad^en 


lempeä 


mtlb 


mökki (-kin) 


2)orf 


riemu 


greube 


marja 


SBeere 


saatto (-ton) 


befolge 


retki (en) 


Sa^rt 


edelleen, -ään 


immer toeiter 


alkaa (alan) 


anfangen 


kuljettaa (-jetan) fübren 


utelias (-aan) 


neugierig 


läpi 


burd^ 


kosketella 


rühren 


korpi (-rven) 


Obetoalb 


(-ettelen) 




poikki 


quer Über 


sillä 


barauf, baran 


kukkula 


«öbe 


osata (osaan) 


oerflel^en 


asuttu (-tun) 


betoobnt 


siitä 


b. (SlattD 3U se 


varrella 


bei, tofil^renb 


syntyä (-nnyn) 


entließen 


humista (-isen) 


faufen 


kulkea (-jen) 


geben, toanbern 


kuusi (-en) 


Sianne 


suotto 


obne ®runb 


sisään 


binein 


näppäillä (-ilen) 


mit ben Stngem 


oma 


eigen 




anrübten 


humina 


@auS 


kuinka 


tt)ie 


haavi 


ei^e 


peipponen(-o8eE 


SBucbfinfe 


lojua 


ft(b bebnen 


pyrähtella(-elen) flottetn 


lipatus 


SBerül^rung 


orava 


(Sicbbömdben 


liritys 


!0lurmeln 


kurahtaa (-hdan) f d^nea fid^ hf 


loiskia 


plfiticbecn 




toegen nnb babei 


loiskina 


^lätldftern 




lörmen 


siihen 


bort^inein 


alin (-imman) 


ber niebrtgfte 


monenlainen 


otelfadb 


oksa 


Stoeig 


mi(t)kä—mi(t)kä einige — anbete 


aho 


ßatn 


iloita (oitsen) 


fid^ freuen 


ilmaantua (-nnun)et{(^etnen 


suru 


2:rauer 


pysty 


aufredet 


säestella (-elen) 




kuunnella (-telen) gul^ören 


pohja 


(Srunb- 


tuttu (-tun) 


befannt 


pysyä (-yn) 


bleiben 


tupa (-van) 


^au§ 


aina 


immer 


tuoda (tuon) 


bringen 


suruvoittoinen 


»ebmütig 


uuni 


Ofen 


kaiku (-un) 


äBiberbaÜ 


vaari 


S3ater, alter 


etäinen 


abfeiiS gelegen 




SRonn 


alainen 


für ettoaS auS« 


tuntea (-nnen) 


fennen 




öefe^t 


puinen 


aus i^ol) 


vähitellen 


nadft unb nad^ 



74 öeftion 24 unb 25. 



virittää (-tän) Rimmen 
mukaan nad^ 

kamata (-jaD) Ifirmen 



lag)i «rt 

soiDta (-nnan) Harmonie 
lastu €pan. 



SSierunbjtoanjtgfte Seftion. 

Sie eittvattmenbe ^nrnt (Potential). 

§ 1. 2)te einräumenbe f^orm bejeid^net, ha% etxoai 
üieQeid^t gefd^el^eu loirb. 

a)a8 Scid&en ift -ne. 

§ 2. a)cr ?ßotcnt. wirb gefiraud^t in jtoeifcinben gragen, 
hinter ehkä (öieücic^t), kaiketi (geiui^), kyllä (getoiB), totta 
(öcrmutlid^), -pa, -han. 

Mikä sen tehnee Xütt totrb ba§ tun? 

£n tiedä mitä he tehnevät. 

3d6 mii ntd^t maS fie Dtelletd^t tun roerben. 

Lieneekö se totta follte baS dd^tig fein? 

Lienee sanonut foÜlc er toirflid^ flcfagt ^aUnl 



pnfunb^anjtgfte Seftion. 

Sie iebingetibe ffotm (^onbitioital). 

§ 1. 2)a8 geilen ift -isi (t)or bcm a bleibt oufecr in 
gufammcngcjogcncn gormcn; e, i fäQt weg; longer Solal, 
wirb öerfurjt, neuer S)ip§t^ong entfielt): 

tekisin id^ mürbe maä^tn, olisin tehty xäf Idätte gemalt, 
saisi er toürbe befommen (ju saa), toisi er mürbe bringen 
(ju tuoda). 

§ 2. S)ie bebingenbe gorm wirb gebrandet in bebin« 
genben, t)erglei(l^enben unb einräumenben ©ä^en, bann in 
geitlid^en unb bejiel^enben ©ägen, bie ein Qid üorauiSfe^en 
(in biefen legteren gäQen bIo§ hinter einer gorm ber ©er* 
gongen^eit ober einer bebingenben gorm felbft). 

§ 3. ©e^r oft wirb ber Safe burd^ jos eingeleitet, 
ober -ko (-kö) wirb bem SSerb ongel^ängt. 
Parempi olisi e§ märe beffcr. 
Parempi olisi ollut c3 märe beffer gemefen. 
Jos hän saisi sen tietää, 
gofls er e8 ju miffen befommen follte. 



S)te bebtngenbe gform (üonbitional). 75 

Olisin tullut id^ loärc gcfommen. 

Minä kyllä sen tekisin id^ xoixxbt eS geiDtg tun. 

En tiedä, mitä hän olisi tekevä, jos sen sanoisin. 

^i) tocife nid^t, toaS et tun loürbe, faHS id^ eS fagcn würbe. 

Tahtoisin puhua kanssanne. 

^ä^ lyötte Sufi ntit 3^nen ju fpred^en. 

§ 4. SluBcr jos fönnen anö) jospa, kunhan in bcr 
SSebeutung „ba^ ^^ möd^te" einen f oieten @ag einleiten: 
konhan hän olisi täällä ba^ er l^ter tt)äre! 

§ 5. JBci Serben, bie einen JBefe^I, SBunfd^, eine 
93itte auiSbrflden, fte^t ber abl^angige @a$ in ber bebin« 
genben gorm: 

Tahdotteko että se heti tehtäisiin? 
äBfinfd^en @ie, ba^ e§ gleid^ gemad^t toerbe? 
Hän viitasi että he vaikenisivat, 
gr forberte pe auf, ba^ flc fd^tocigen foUten. 

§ 6. 2)er ftonb. loirb bei jos angeioenbet, fobalb bie 
SertoirfUd^nng ber angebeuteten $anblung sioeifell^aft n^irb; 
fobalb bicjelbe nid^t me^r möglid^ ift, n^irb bie SSergangen^ 
l^eit gebrandet: 

Jos menen, niin hän tulee fallS id^ gcl^c, tolrb er fommen. 

Jos menisin, niin hän tulisi. 

gfaUS id^ ginge, mürbe er fommen. 

Jos minä olisin mennyt, niin hän olisi tullut. 

fjfalld id^ gegangen märe, mürbe er getommen fein. 

Jos kohta (vaikka) olisitkin terve. 

fjfalls bu aud^ gefunb möreft. 

Jospa (kunhan) hän olisi täällä menn er l^ier märe. 

§ 7. Että, jotta §oben in ber JBebeutung „bamit" 
ben ftonb.: 

hän lukee että häntä kiitettäisiin. 
Sr lieft, bamit man il^n Diellcid^t lobe. 
Hän matkusti itse että (jotta) asia tulisi päätetyksi (pää- 
tettäisiin). 
6r ful^r fetter bin, bamit bie ®aä^t erlebigt merbc. 
Jotta en (et, ei . . .) joutuisi onnettomuuteen. 
Um nid^t inS UnglüdC ju geraten. 

§ 8. 85ei kunnes (bi8), jahka {bii), ennenkuin (6e= 
t)or) fte^t ber Äonb. nur, »enn ba^ ^anptbtxi im Smperf. fte^t: 



76 Seftion 26. 

Emme tahtoneet lasta nukuttaa ennenkuin isä tulisi kotiin. 
SBir iDonten ba§ jtinb ntd^t }um ©d^Iafen bringen, 6et)0t ber 
iSaler ^u ^aufe mare. 

§ 9. 3n öergleic^cnben ©äfeen fte^t bcr ftonb., wenn 
ittoa^ afö unftd^er l^ingefteQt toirb: 
Näyttää siltä kuin tulisi sade. 
63 fielet aus, als ob eS Siegen geben foUte. 

§ 10. 3n Inbirelter SRebe: 
Isä sanoi, hän lähtisi ber Safer fagte, er foDe geljen^ ' 

§ 11. 3n fc^r l^öf tiefer gorm: 
Nyt ruoka olisi valmis jejt bflrfte ja ba§ Kffen fertig fein. 



^ti^Smhpanii^^t Mim. 

S)cr Smperatit) lann auBer 83efel^l unb SSerbot auc§ 
SBunfd^ unb S3ebingung au^brücfen: 

Kunnioita isääsi ja äitiäsi. 

®u foflft beincn Sotcr unb beine SKutter el^rcn. 

Älä varasta bu barfft nid^t ftel^Icn. 

Lähe nyt kanssa laulamahan. 

ff omin nun (unb fing mit) um miijufingen. 

SBeifpicIe. 
Olkaa hyvä bitte! 

antakaa (ob. anna anteeksi) üerjcil^en Sie! 
Hakekaa minulle bolen ©ie mir! 
Avatkaa ikkunat öffnrn ©ie bic 3fc"P^-^' 
Lähettäkää fcfticfen ©te! 

Puhdistakaa saappaani reinigen ©ie meine ©tief el! 
Antakaa minulle geben ©ie mir! 

Tuokaa minulle raitista vettä bringen ©ie mir frifd^eS SBaffer ! 
Viekää minut (minua) fal^ren ©ie mid^! 
Olkaa hyvä ja kuitatkaa bitte ju quittieren! 
Onneksi olkoon! ttol^I befomm'S! 
Hän eläköön er (pe) fofl leben! 
Kilistäkäämme! tooUen tt)ir anflogen! 
Käy istumaan feje bid^l Käykää istumaan fejen ©ie fldj! 
Ole vaiti (ob. ääneti) fc^weige! 



3nflnittt) mit bcr furjcn gorm. 77 

SteBennnbjtoanjtgfte Seftion. 

A. L 3>fitiitili mit ber tnx^tn Sorttia 

§ 1. Snf. I ftc^t tn bcr furjen gorm nac^ $tlfi^* 
Derben unb anberen ^Serben, bte eine ä^nlid^e ^unltion 
l^aben, naö) unperjönlic^en SSerben, nad^ olla mit ©ubft. 
ober W>1 aU ^räbifat. 

S)ie furje germ fc^Iiegt mit ' (-ta' < ta + -ksi). 

Jos niin saan sanoa faUS xä) fo fogen bat]. 

En voi tulla id^ fann nid^t fommen. 

Enpä juuri voi sanoa ii) fann eben ntd^t fagen» 

Aiotko viipyä täällä? ©ebenfft bu l^ier ju bleiben? 

Hän aikoo lähteä nuomenna er gebenit morgen ju reifen. 

Sopii toivoa man mufe (barf) l^offen. 

Minun olisi täytynyt odottaa id^ ^atte »arten mfiffen. 

Sinne ei pidä mennä man foU nid^t bort l^tngel^en. 

On aika mennä e8 ift bie (^öd^fie) 3eit ju gelten. 

Se on vaikea saada e3 ift ft^toer ju l^aben. 

Minun on vaikea sitä uskoa id^ l^abe fd^mer, e§ }U glauben. 

Panen maata td^ gebe Ju Seit (id^ fe|e mi(b Hegen). 

Olin pakahtua harmista. 

3d^ war baran, cor Strger ju vergeben. 

§ 2. Sumeilen wirb bie SBebeutung pafftöifd^: 

Kaikki mitä voidaan ottaa alleS, toaS genommen merben fann. 

Sen voi sanoa ba§ fann man fagen, baS fann gefagt loerben. 

Rautatie aiotaan rakentaa. 

2Ran gebenft eine gifenbabn ju bauen. 

Häntä ei voi pelastaa. 

^an fann ibn nid^t retten^ er fann nid^t gerettet loerben. 

§ 3. 3)er Snf. fann nid^t mit SBerneinung gebrandet 
loerben: 

Paras on olla se tekemättä. 

2)a3 befte ift, bag e§ nid^t gemad^t lotrb. 

§ 4. Sn gaQen fann bicfe furje gorm in berfelben 
^ebeutung loie bie längere Ofotm gebraucht werben: 

Onko Teillä hevosta myödä baben ©ie ein ^ferb §u öeifaufen? 
• 9lud6: onko Teillä hevosta myytävänä. 

§ 5. guipeilen ift ber Snf. neben einer S^Wform ote 
^auptoerb ju betrad^ten. ®o befonberiS tn ber $oefie, eine 
ber S^ormen ift alfo abt)b. Umfd^reibung: 



78 ISeltion 28. 

Astua ajattelevi. 

gr fängt an ju crtoägen (urfpt.: cr bentt ß^l^cnb). 

§ 6. 5Dic furjc gorm mit ©uffij ftnbet jtd^ in bcr 
?ßoefie (ftol.): 

Lähteäni laulamahan id^ fange an )u fingen. 

§ 7. Snf. I in bcr furjen gorm fann für pa|). I 
5ßaff. im 2ran8l. ober ©ffiö fte^cn: 

Minä toi omenoita lasten^ syödä (= syötäväksi) 
2}d^ brad^te ben Jtinbetn äpfel }u effen. 

B. L ^npim Utit ber (ingeveit 9orm. 

§ 1. 3nf. I fte^t mit bcr längeren gorm, b. ^. im 
%xanSl. unb mit pron. ©uffij* 

S)ie Scbcutung ift „um ju" (8wedt). ®ic ?ßcrfonaI* 
enbung bejie^t fid^ nur auf bic l^anbclnbc ^erfoUf beren 
SSirlfamlcit im Snf. audgebrfldt mirb: 

Tulin sanoneeksi eS gefd^al^, ba^ id^ fagte. 

Voidakseni (-si) uftt). um ju lönnen. 

Me pyysimme venettä soutaaksemme. 

SBir verlangten ein 93oot jum Siubem. 

Oppiakseni um }u lernen. Tietääkseni fot)teI iä) xoti^. 

Niin sanoakseni fojufagen. 

§ 2. 8^m\Un lann bie längere g^orm anftatt bcr 
Ittrjeren gebrandet merben (Sai.): 

Älä pelkää ottaaksesi. 

^ab feine Sngft }u nel^men (bag bu nimmft). 



^(Itunb^anjigfie Seftion. 

U. 3itfiNit{|i. 

§ 1. 3nf. II ift bie finnifc^e Sejeid^nung einein jeit^ 
lid^en SSorgc^cn«; „ote, mä^renb". SBenn Mo§ ein ©ubjcft 
ift, toirb basfclbe burd^ pron. ©uffijr, fonft burd^ ben ®en. 
ouSgebrüdCt. SJic Icibenbe gorm fonn ge6rauc|t merben. 
S5(o§ bcr Sneff. unb bcr Snftr. »erben öertoanbt. SoK bic 
"äxt unb SBeife l^cröorge^obcn »erben, fte^t bcr 3ttftr.: 

Tullessani sinne nad^bem, al8 xi) hott^xn gelommen »ar. 

Aika menee arvellessa bie Seit gel^t ttäl^renb beS ©enlen«. 

Kirkkoa rakennettaessa ti)ä|renb bie Äird^e gebaut würbe. 

Kotiin tultaessa nad^bem man nad^ |^aufe gelommen toar. 



3nfinitit). 79 

Minun poissa ollessani toöl^renb meiner Slbmefenl^eit. 

Minun eläessäni folange id^ lebe. 

Meidän syödessämme toöl^renb toit a^en. 

Hän lauloi lapsen maatessa. 

(Sr fang, loäl^renb bad jtinb fd^Itef. 

Astui huolien er ging trauernb. 

Kaikkien kuullen. 

®o ba^ eS alle l^ören (ber Sub}, ftel^t tm @en.). 

§ 2. jscrjonalfuffij ift feiten: 
Sanoin sen heidän kuultensa. 
3d^ fagte eS, teäl^renb fte {ul^örten. 

§ 3. „^a^im** fann aud^ burc^ ^tjp. II. $aff. an^^ 
gebrfidt loerben: 

Kirjeen luettuaan nad^bem er ben Srief gelefen Idätte. 



III. ^nj^um. 

§ 1. Snf. III ift ein ©ubft., ba8 regelmäSig obge« 
toanbelt wirb, unb öon bem mon ben 9lom., 3neff., ®Iat., 
SHat., «bcff. nnb Snftr. öorfinbet. 

S)iefer 3nf. fann nie paffiöifd^ fem. 

kuolla flerben, kuolema (ober kuolo) Xoh. 

§ 2. SBor oBem brüdtt ober biefer Snf. bo8 pjp. II 
$aff. au8, »enn ba^ @ub|elt genannt mtrb: 

Veitsi on minun tekemäni ba§ SKeffer ift t)on mir gefertigt; 
Vihollisten suurmaama t)om fjfeinbe getötet. 
Sensuurin hyväksymä öon ber Stn]ut gutgel^el^en. 

§ 3. S)er 3neff. (mit ettoa» befd^äftigt fein): 
Hän on lintuja ampumassa er ift babei SBögel }U fd^te^en. 
Hän on lukemassa er ift im Segriff ju lefen. 
Olen maalle menossa. 
3d^ ftelfte tm begriff, auf baS Sanb ju gelten.. 

§ 4. a)er Sneff. be» Snf. III ift gleid^bebeutenb mit 
bem Zranil be8 5ßtjp. I $off.: 

Hän tuli luettamaan = hän tuh luetettavaksi. 
(Sr lam tim ju t)ec^ören. 

§ 5. 2)er 6(at. (fid^ etneS 3)inge8 enthalten, bon 
ettoaS jurüdfe^ren, t)on etmad Der^inbert tnerben): 



80 &c!tion 29. 

Kieltää viljaa (maahan) tuomasta. 
Sinful^c t)on jtorn üetbieten. 
He tulivat kotia (kotiin) kalastamasta. 
@ie famen nad^ $aufe t)om gifd^fang. 

§ 6. »er SHot. (brürft Me «bftd^t au8 ober bic 8oIU 
enbung ber ^anblung): 

Meillä tulee olemaan suuri huvi nähdessämme Teidät 

jälleen. 
es toirb und ein großes SBergnügen fein, @ie miebec su feigen. 
Menemme puutarhaan juomaan kahvia, 
©el^en mir, um im ®arten Aaffee ju trinlem 
Tulla kalastamaan (kalastaakseen) lommen um ju ftfd^en. 
Ruveta juoksemaan anfangen ju fpringen. . 
Sen pian tulette näkemään (ob. olette näkevä). 
3)a§ merbet 3^r balb )u fe^en belommen. 
Näkemään auf äBteberfel^en! 
Hän kaksi minua tulemaan er bat mid^ )u lommen. 

S3et käskeä aud^ blog tulla. 
§ 7. 3)er Slbeff. (brüdt bte äßittel auS, looburd^ eine 
^anblung inftanb tommt, ,,bttrd^'', ober bei olla, bag 
man auf bem Sprunge [tel^t, etioad auSjuffll^reu): 
Lukemalla burd^ ba§ Sefen. 
- Työtä tekemällä burdj »rbeit. 

Ostamalla kaikkia saapi burd^ jtauf erl^ölt man a0(3. 
Mitä on tekeillä? toaS ifi tm SBerben? 
Olen lähtemälläni id^ flel^e im Scgriff ^u gelten. 
Minne olet menossa? »ol^in Wirft bu gelten? 

§ 8. a)cr äbeffiö brüdtt Dor oHem ben öemeinenben 
3nf. aM, anä) ba§ Derneinenbe p}p. $aff. 

Äommt ein jtoeite« ©ubjieft in Sctrad^t, ftel^t btefeiJ 
im ®en. ober toirb burc^ ©ufftj auagebrüdt: 

Sanaakaan siitä tietämättä(än). 

Ol^ne ein SBort bat)on ju miffen. 

Voitko katsoa nauramatta? 

JIannft bu feigen, ol^ne }u lad^en? 

Hän ei voi milloinkaan mennä ulos nuhaa saamatta. 

Sr !ann nie auSgel^en, ol^ne @d^nupfen ju friegen. 

Hän läksi minun nähteni. 

Sr ging meg »ö^renb meines Sufel^enS. 

Hän läksi minun näkemättäni. 

Sr ging meg, ol^ne mid^ )u feigen. 

Työ on vielä tekemättä ble Arbeit ift nod^ nid^t gemadjt. 



anflmtiö» 81 

§ 9, ©er Snftr. (bcfonbcr« Beim »erb pitää; ba8* 
felbe tatin burd^ 3nf. I aui&gebrUcft loerben): 

Mitä minuD pitää tekemän (tehdä)? tooS foQ id^ mod^en? 
Tämä huooeus pitää hävitettämän (hävittää). 
S)ie8 ^Qu8 foD abgebtod^en merben. 

§ 10. Qine SSeiterbilbuiig l^ierju f^at bie (Enbung 
-mainen (-isen) unb immer pron, ©uffij. & ift eine 
Ärt ©iminutiöbilbung (Snf. V). 

S)iefelbe mirb nur im $Iur., unb jmar Uo% im Slbeff. 
(= SIbeff, ö. 3nf . III) unb mi flebraud^t. 

Hän oli juuri menemäisillänsä (= menemässä) tupaan. 

(Sr ftonb eben im SeQtiff, inS $au8 ju treten. 

Olla jotakin tekemäisillään baron fein ettooS }U tun. 



3)ret^ig|lte Seftiott. 
IV. 3ii|l«l«*- 

§ 1, 3nf. IV brflcft bie SRotmenbißfeit aM, ha» ©ub^ 
jeft fte^t im @en. @e^r oft fte^t ba^felbe afö ©ubft. bei 
einem jtoeiten ©ubftantiü. 

Oft ift biefer 3nf. ein reine» ©ubftantiö: 
sitominen boS Sinben, Sonb. 

§ 2. S)er 9lom. ftel^t befonberi» bei olla, käydä unb 
bebeutet bejie^ungiStoeife baiS Eintreten unb bie 3n)ecfm&|ig< 
leit ber ^anblung für jiemanb: 

Mitä minun on tekeminen? loaS foU id^ mod^en? 
Käy niin sanominen eS gel^t fo }U fagen. 
Niin ei käy tekeminen eS ge](|t nid^t 

§ 3. 2)er $art brficft ßtoeifel unb SIbraten auS 
(bei olla): 

Minulla on vielä paljo sanomista. 
^(^ l^obe nod^ mu ju fagen. 
Onkohan sinne menemistä? 
Ob eS mo^I rid^tig ift, bortl^in )u gelten? 

S)iefer ^afu§ lann Don einer $oftpof. abhängig fein: 
Paperia kirjoittamista varten ^apitt jum ©d^reiben. 

§ 4. 3m öerneinenben ©afe ftef)t ber 5ßart. anftatt 
beg SRom. 

Ei pojan isäänsä opettamista. 

6in ©ol^n foll feinen SSater nid^t beleihten. 

Ritint fitmifd^e ^piaä^Ufixt, 6 



82 Seltion 31. 

§; 5. %[uc§ anbete ^a\vii löntien t^orfommen: 
Lupa metsästämiseeD SrloubniS ju {agen OD.). 
Se on bäneD vakuuttamisekseen (Xvanih), aud^ : (-mistansa). 
S)a8 ift um i^n )u fibergeugen. 

§ 6. Um aiijubeuten, ba§ bie $anblung ftc^ fortfegt, 
tatin nad^ bem^Quptt)erb ber^ait. biefeS SBerbalf ubfi fo(gen: 
Hän vanhenee vanhenemistaan = hän käy yhä vanhem- 
maksi. 
Sr altert me^r unb ntel^r. 
Lapsi itki itkemistänsä baS ffinb meinte unauf^örtid^. 



^tnttnbbret^tgfie Mim. 

^\t Seriatabieltiiie (^avttjtiiteii). 

§ 1. 3nfofern bie 5ßtjp. aU ?lbj. auftreten, ift bie« 
eine fpätere ISnttoidelung unter germanifc^em (£tn^u|: 

kuollut tot; t)g(. lebioS hengetön, ber tote vainaja, me tat 
fein olla kuolluksissa aid jtnnifd^e ehtfpr. SilDungen. 

§ 2. 5)ie 5ßtjp. laffen fic^ fteigern: 
oppinut gele^tt, oppinempi gelel(|tter. 

§ 3. 2)ie $tjp. bejeid^nen (I) eine fid^ fortfegenbe 
aBirffomfeit ober (II) eine abgejc^Ioffene SBirlfamfeit. 

§ 4. 2)ie SBermenbung' in SBerbinbung mit olla, tttn 
bie jufammengefegten B^i^^i^ aui^jubräcfen, ift eine moberne 
@nttoideIung. 

§ 5. 2)ie urfpriinglid^e 93ebeutung lommt noc^ me(» 
fac^ jum SBorfc^ein: 1. aid SSegeid^nung für ^anbelnbe $er* 
Jonen; 2. aU SBertreter beS relotioen Safee». 

§ 6. %)a& $tjp. tDirb in alien ftafuiS abgeroanbelt. 
Kysyvä ei tieltä eksy ber grager gel^t nid^t irre. 
Toivon saavani id^ l^offe, bafe id^ belomme. 
. Ei työtä tekevä nälkään kuole. 
aScr eine Arbeit ouSfü^rt, [lirbt nid^t ^ungcrS. 

§ 7. S)ie entlehnte germ. Snbung -ja aü SSejeic^nung 

für l^anbelnbe $erfonen ift junieilen in ber $oe[ie aU ein 
5ßtjp. gebraucht: 

Pappi oli ristijänä ber ^rebigcr toor taufenb. 



2)ie SBerbalabieYtitie (Vartiaisien). 83 

I. Ij^avfiixp Äftliir* 

§ 8. $t2p. I loirb mit olla gebraud^t, um bie Qn^ 
tunft aui^iubrüden: 

Sen pian olette näkevä. 

ffiaS roerbet 35^ bolb ju feigen bcfommcn. 

Vastedes hän sen on tekevä. 

Sr loirb eS (aud^) suIQnftig (fo) mad^en. 

Der (gffiö (auc§ im $Iur.) in JBerBinbunfl mit olla bc* 
^etc^net, ba| tttoai Btog f o gebadet loirb: 

Hän on tietävinänsä er glaubt Don {id^ Sefd^eib ju miffen. 

S)tei^ l^at fid^ baju entoicfelt, bag im Vti. t>id\a6) baiS 
audgebrfidt n)irb, n^aiS Beabfic^tigt ift, im $aff. bai^, n^ai^ 
eine 92ottDenbigfeit ift. 

$räf. ^It. olen sanova id^ gebenle ^u fagen 

„ $af[. on sanottava man mug fagen 
3m))f. 9ft. olin sanova id^ tooKte (toürbe) fagen 

„ ^iaff. oli sanottava mau mu^te fagen 
$ot. %ft. lienen sanova id^ »erbe tJielleid^t fagen 
, ftonb. „ olisin sanova id^ »firbe (tiieUeid^t) fagen. 

§ 9. S3efonberS toic^tig ift bie SBertoenbung biefeS 
$t2p. in Qbl^Sngigen @ä^en nac^ einem ^arxpiotxb don ber 
^ebeutung fagen, glauben, tt)änfc^en, feigen, forbern, jn^eifeln. 
2)a6ei toxxb bad ^tjp. in ben ®en. @ing. gefegt, unb ba& 
©ubicft mittel« eine» $artitiöÄ, @enitiö8 ober pron. ©uffijeg 
auiSgebräcft. 

@d ift nottt)enbig, bag bie ^anblung bei» abl^ängigen 
@a^tf^ ber beis ^auptfa^eiS borauSge^t ober gleichzeitig ba^ 
mit ift. 

S)a8 pron. @uffi£ mirb gebrandet, n^enn beibe @ä^e 
bai^felbe ©ubjjeft l^aben. 

2)er t)erneinenbe ab^ngtge @a^ fann burc^ baiS $tjp. 
nic^t au^gebrüdCt tt)erben. 

Luulen hänen tulevan id^ glaube, ba| er lommt. 

Hän ei sanonut tulevansa. 

Sr l^at nid^t gefagt, er »erbe lommen. 

Sanotaan rakennettavan uusi kirkko. 

6S f^ti^t, bag eine neue j^lrd^e gebaut »erben foD. 

Sanottiin siellä taisteltavan. 

SKan fagte, e§ »erbe bort gefämt)ft. 

Hän sanoi tulevansa er fagte, er »erbe lommen. 



84 IßeTtion 32» 

Toivon rauhan tapahtuvan. 

3(^ l^offe, bo^ ber gfriebe lommen loirb. 

En usko häntä näkeväni. 

3(^ glaube nid^t, ba^ id^ il^n feigen toetbe. 

Teidän tulee näyttää toteen olevanne kysymyksessä oleva 

henkilö, 
©ie muffen beioeifen, bofe ©ie in Qfrage lommen, biefe gJerfon 

lu fein. . 

2)ad $räb. Beim SSerb olla bleibt in feinem ftofud, 
faU* btefer nid^t ber 9?om. ©ing. ift: 

Luulen veden olevan hyvää (benn: luulen että vesi on 

hyvää). 
^ htntt, boft boS SBetter fcfiön ift. 

©te^t aber ba& $räb. im 9tom. ©ing., loirb baiSfelbe 
im ®en. gefegt, tuenn bag ©ubieft in biefem ftafui^ fte^t. 

Luulen pojan olevan ahkeran (benn: luulen että poika on 

ahkera). 
3d^ glaube, bag ber jhtabe fteigtg x% 

§ 10. @tn noc^ fürjerer SuiSbrud (ann gebraucht 
iDerben, inbem olevan loeggelaffen tuirb unb baS ^r&b. in 
ben %xan&l gefteUt wirb: 

Luulen pojan ahkeraksi. Sd^ glaube, ber Rnobe fei Peinig. 
Huomasin hänen menneeksi. 
3d^ bemertte, bag er gegangen mar. 



^Itietunbbret^tgfte Seftion. 

§ 1. 3)aÄ entfpred^enbe $tjp. ber leibenben gorm 
brfldft ba^, xoaf^ gemad^t tuerben foQ, auiS, ol^ne atfidffi^t 
auf Qext 3)ag ©ubj. fonn im ®en. fte^en: 

Tämä huoneus on hävitettävä. 

S)iefe§ ^aud foU abgebrochen merben. 

Mitä tietä minun on mentävä. 

SBeld^en äBeg l^abe id^ ju gelten? 

Kuinka paljon minun on maksettava? 

aStet^tel |abe id^ )u ^a^Ien? 

§ 2. 2)icjcg 5ßtäp. fielet im ©ff. ober im Srangl-, «m 
ben Stoed augjubrücfcn: 

Hän antoi veitsen hiottavaksi. 

6r gab baS SJleffcr jum ©d^Ieifcn. 

Hän on kotiin odotettavana er fielet }U erwarten. 



$aTttai^.9lfiit) unb ^affit). 85 

2)retttttbbretW^ Seftton. 

II. J?arfi|tjr Hftiiir utttr J^aFftir* 

§ 1. Sei aScrbcn, bercn 3fnf. auf -aa auggcl^t, fäUt 
t)or ben @nbungen ba^ (e^te a toeg: 

rakentaa bauen, rakentanut gebaut l^obenb (rakentakoon). 

§ 2. JBei aSerBen auf -da (-dä) fällt cor ben Snbunflen 
btefe^ gänjlid^ tt)eg: 

juoda trinfen, juonut getrunfen (juokoon). 

§ 3. aSci Serben auf -ta (-tä) fäQt öor ben Snbungcn 
a (ä) »eg unb t tuirb (t)or bem n-) ju -n: 

haluta munfd^en, halunnut getofinfd^t (halunkoon). 

§ 4. Sei aScrben ouf -sta (-stä), -Ha (-Uä) entfte^t 
auS s + n bejto, 1 + i^: ss, 11. 

juosta f|)ringen, juossut gef})rungen, tulla lommcn, tullut 
getommen. 

SaSie biefe 5ßtjp. toirb oud& b. 8, 5ßcrf. ©ing. Smper. 
gebilbet. 

§ 5. S)ie SSonfonantenaffimilationen im ^tjp. S({t. II finb : 
t + n = nn : peljännyt geffird^tet ju peljätä (-kään) 
1 -]- n = 11 : tullut gelommen ju tulla (-Ien) 
s + n = SS : juossut gef})rungen ju juosta (-ksen) 

bei s ift *sn- aber aud^ möglid^ 
r + n = rr : surrut getrauert )U surra (-ren). 

§ 6. $tip. U briicft eine fc^on t^oQftt^rte^anblung auiS : 
aitit). ^affiö. 

Kirjoittanut gefd^rieben kirjoitettu gefd^rieben 

olen, olin k. ic^ l^abe, l^atie kirjat eivät ole kirjoitetut 
gefd^rieben. bie Sucher flnb nid^t ge> 

fd^rieben morben 
kirjaa ei oltu (ollut) kirjoitettu 
ein Suc^ mar nid^t gefd^rieben 
XDoxhtn. 

§ 7. a)ie leibcnbe gorm toirb leidet aU ©ubft. (Äbj.) 
gebrandet. Unter aQen ^tgp. toirb bieiS aQein nic^t gefteigert: 
Tuttuni mein SSefannter. 
Puhuttu puhe ammuttu nuoli 
@ef))rod^ene§ 2Bort, Derfd^offener $[eil. 
Terve tultuasi fei toilllommen! 



86 Settion 32. 

§ 8. S)ic l^anbclnbe gorm tritt für einen ganzen ©a| ein: 

Suomalais-ruotsalainen sanakirja toimittanut E. C. 
6tn flnttif4*f4toebtfd^c3 SBörterbud^, wcld^eS Ä. g. auS* 
gearbeitet l^at. 

§ 9. äßit bem t)erneinenben SBer6um bilbet bie l^an« 
belnbc unb bie leibenbe gorm ba» öerneinenbe ^mptx^ett: 
Ei sanonut er jagte nid^t (er l^at nid^t gefagt), ei sanottu 
man fagte nid^t (eS tourbe nid^t gefagt). 

§ 10. 3n SSerbinbung mit tulla bejeid^net biefeiS ^tjp. 
im %xan^l, toa^ jufällig gejc^ief)t: 

Hän tuli niin tehneeksi ganj juföBig tat er fo. 
Tulin ajatelleeksi mieleeni jufättig pci mir ein. 
Olkoon menneeksi mag fein. 

§ 11. 3m $artitiü bejeid^net biefe» ?ßtjp. in ber 
(eibenben f^orm, bag etniaiS im SBer^ältniiS gum ^auptderb 
fc^on eingetroffen ift, b. 1^. einen temporalen 9lebenfa| (,,na^* 
bem"); baS ©nbj. fielet im ®en. ober ift ein pron. ©nffij, 
fofern bo8 ©nbj. beiben ©äfeen gemein jom ift: 

Päivän laskettua nad^bem bte @onne untergegangen loar. 
Vuodan kuluttua nad^bem ein 3al^r t)erlaufen mar. 
Luettuaan sanomalehtiä (kun oli s— n lukenut sanoi hän). 
Slad^bem er feine S^i^ung gelefen Idätte, fagte er. 

SSgl. 3nf. II im 3neff. unb 3nf. IH im (£Iot. 

§ 12. @nt{pred^enb bem ©ebraud^ beiS $t}p. I mirb 
aud^ Diefei^ in 9lebenfä^en Dern^enbet nac^ ^auptoerben t>on 
ber 93ebeutung fagen, glauben, n^änfc^en, forbem, f. o. 

2)ie ^anblung bed 9{ebenfaged mu^ jeitlid^ ber bei^ 
^auptfageiS t)oraudgegangen fein: 

Kuulin laivoja tulleen. 

3d^ l^örte, bafe einige ©d^iffe angelommen waren. 

En usko palvelijan varastaneen rahoja. 

3d^ glaube nid^t, bo^ ber S)iener baS ®eft) geftol^Ien IJabe. 

Luulee kirjan saaneensa. 

Sr glaubt, ba^ er ba§ ^uä^ erl^alten l^abe. 

aSaS bog $ßräb. beimSBerb olla betrifft, f. o. 

§ 13. SBä^renb 5ßtip. I $aff. im ®cn. ©ing. fte^t 
(ba« ©ubj. im $art.)/fte$t im aügemeinen. ^ßtjp. II 5ßaff. 
im Srangl. hinter bem ©ubj. im ®en.: 

Epäilen karhua tappetuksi. 

3d^ bejmeifte, bafe ber 93är getötet werben fei. 



^ie i^afufi. 87 

(Ed ftel^t iebod^ aOetn bet ®en. I^ittter. ben Serben: 
Näkyä gefeiten »erben, näyttää eS fdjeint tuntua bfinfen, 

kuulua verlauten; ei kuulu saadun ka]oja man fogt, 

hai fcine gifdje gefangen flnb. 

§ 14. ©Q« Snb|. im SRebenfo|e l^inter einer leiben» 
ben $orm bes ^^auptoerbs fte^t entmeber im ^axt ober 
im ®en.: 

Luultiin ihmisiä (ihmisien) kuolleen. 
Vian glaubte, bie Seute feten geftorben. 

§ 15. aSeim $tjp. II $aff. toirb bie l^anbelnbe $erfon 
burd^ 5nf. HI (ma) ouggebrüdt, f. o. * 
Kirves on sepän takoma. 
3)ie ^fl|t ift Dom Sddmlebe gefd^miebet. 
Ystäväni tekemä kirja on saavuttanut suurta suosiota; 
Sad Don meinem grreunb Derfa^te fSnif l^at eine gro^e 
Seliebtl^eit gewonnen. 



ä^ierttttbbrei^igjle SeftHim 

Sie Sta\n9. 

2)ie ftafuSenbungen bezeichneten ursprünglich aQeiu 
tSumlidge SSer^Itniffe. SReifteniS ift ba^ md) }u erfel^en. 

3 bejeid^nen nod^ bie 83en)egung bon einem Drte: ber 
Slbl., ber Siat., ber $art.; 3 bejeid^nen noc^ bie JBetoegung 
2U einem Drte (bann quc§ in' einen neuen ^i^ftanb): ber 
an., ber 3fIIat., ber SrangL; 3 bejcid^nen noc^ ben Sufent* 
l^alt on einem Orte: ber 3netf.# ber »beff., ber (8(f,; 1 be- 
getd^net baS SSer^&ItniS jmifd^en ©egenfjtönben: ber @en, 
(in ftd^ auc^ ben SH. aufnel^menb); 1 be/jeid^net bad ^an^* 
belnbe @ubjett: ber Stom. (tei(n)eife in fid^ ben %tt auf^ 
nel^menb); 4 finb fpejiellerer Slrt: ber ftomit., ber 3nftr., 
ber äbeff., ber $ro(. 5B[u|er bem ÄH. lönnen fie alle jefet 
aud^ jeitlidge SSer^ältniffe audbräden, ebenfo fönnen fie aQe 
in übertragener SBebeutung gebraucht n)erben. 

(SRominatiö, 5ßartitiö, ffiffiö.) 

§ 1. 3)ai^ ©ubjelt beiS @a^eiS fte^t im 92om. tm aa«* 
gemeinen, im $art. bagegen, totun ein Ztil auSgebrüdCt 



88 Seltion 34. 

loerben foQ (t)gl. franj. du). SSor einem tranf. SSerbum 
lann ber $art. nic^t fte^en. 2)er $art. forbert, 06 felber 
@in(|. ober $Iur., bad SSerbutn im ©ing. Körperteile fte^en 
im 9lom. 

Kädet ovat tarpeeliset bie ^nbe ftnb nottoenbig. 

§ 2, ®a« ©ubjeft wirb nic^t befonber8 auggebrficft, 
loenn bie SSerbalform ei^ fc^on entl^ält S)ad @ubje!t ber 
britten $erfon toirb jeboc^ meifteni^ oudgebrüdt. 

§ 3. „SKan" fann burd^ bie 3. 5ßerfon 5ßlur., bur(| 
bie 3. $erfon ©ing. nnb burc^ bie 2. ^erfon ©ing. aug* 
gebräcft n)erben. 

§ 4. 2;ro^ beS ©innei^ fle^t ha» SSerb bei ^a^Imort 
mit ©ubft. im ©ing., n)eil bad ©ubft. im $art. fte§t. 

Sc^t ftnnifd^e 8ludbruddn)eife ift ed überhaupt, bad SSerb 
im ©ing. }n fe^en. 

Olla mit abeff. = ^aben fte^t immer im ©ing. 
SBo olla ju ergangen ift, fef)It oft bai^ SSerb. 
Kaupungissa on kauniita taloja bie ©tabt l^at fd^öne ^äufer. 
Oma maa mansikka, muu maa mustikka. 
®oS eigene Sanb ift ßrbbeere, baS frembe 2anb ijl (blofe) 
Slaubeere. 

§ 5. Unter benjelben JBcbingungcn wie baS ©ubft. 
ftefit ba3 5ßrob. im $art. 

Kulta on tyyris biefcS ®oIb ift teuer, aber tyyristä ®ofi) 
ift etwas floj}f})ielige§. 
Terveellistä on juosta baS Saufen ift gefunb. 

§ 6. hinter einem ©ubj. im ©ing., meiere« ein leben- 
be8 SBefen bejeic^net, fte^t ba« $räb. im ©ing. unb im Slorn. 
Koira on uskollinen ber §unb ift treu. 

§ 7. 3m 9iom. unb im (gffiö lann baS 5ßräb. beim 
SJerbum olla fte^en, ieneiS befonberi^, menn allgemein auiS> 
gejagt wirb, le|tere2, wenn ein 3"ftönb ber S)inge ju einer 
3eit angegeben wirb: 

tässä ei ole mitään voitettavana (voitettavissa) l^ier ifi 
nid^tS 5U gewinnen. 

§ 8. ©a« $räb. fte^t im 2ran2l. bei ben Serben, bie 
„toerben" bebcuten: 

Ilma muuttuu lämpimäksi baS SBetter wirb warm. 



2)ie OBiettSfalufi (^Ilufatio/ $artitt)), Dlomtnattt))« 89 

§. 9. Sin W>i. bei olla fantt im 9{om. ober ^ort« 
ftel^en, le^terei^ ift getoöJ^nlid^er« 

S)te Äbj. parempi beffer unb hyvä gut öerlanflen in 
biefem %a\le Stom« 

§ 10. S)er 9tom. fann qI8 Slppofition jum dor^er« 
gel^enben fftotn. [teilen: 

Hän makaa ulkona pää paljaana = paljain päin (Snftt.). 

Sr fd^Idft au^erl^olb beS ^aufeS mit entblößtem Stopl 

§ 11. Qtoti @ubftantit)e tonnen in Hppofition ftefien: 
Kuningas Kustaa, RbnxQ @\x\ta\>. ^n ber Sbn^anbelung tuirb 
hai erftere nid^t t)eränbert, n^enn bad le^tere ein (ebenbeS 
äBefen bejeid^net, fonft ftel^t ber Eigenname im ®en. S)ie 
beiben @ubftantit)e ftimmen miteinanber im Sta\ni unb in 
Qa^l flberein, n^enn erftered gufammengefelt ift unb le^tereS 
ein leblofeS SSefen begeic^net: 

Pääkaupungissa Helsingissä in ber ^au))tftabt ^eI{ingfor8* 



Mt ]^Iij[^ftf0ftaru» («Iluf atit), ^artitiö, iRominatiö). 

2)a8 Objeft (ann nid^t aQein im S(ft., fonbern aud^ im 
$art. unb im 92om. [teilen. 

§ 1. S)er 9lom. fte^t bei einem ^mperatit), »enn baS 
Objett teine Sinfc^r&ntung erieibet. 2)er ^mperatit) (ann 
aQein ftel^en ober einen Qnfinitio bei jtd^ l^aben. 

Anna kirja pojalle gib bem j^naben baS 9ud^! 

Tuokaa minulle kahvi gib mir ben flaffee! 

Käske tuoda ruoka pyötään. 

Sefie^I boS Sffen auf ben Xtfd^ )u fe^en! 

§ 2. S)er SRom. fte^t auc^, toenn ba8 Dbjett ein Qa\)U 
XDOXt ift. 

Maksan sinulle kaksi ruplaa id^ jal^Ie bir 2 Stubel. 

§ 3. (Enblic^ fte^t ber 9lom. bei bem paffioen (b. ^. 
unperjjönlic^en) äJerbum, fobalb bad Objeft (eine @tn{c|rän« 
(ung erieibet: 

Tässä sodassa tapettiin viisikymmentä tuhatta miestä. 

3n bie[em ftriege lourben 50000 9Rann getötet. %ber: 

Poikaa ei vielä pantu kouluun, 

S)er Sinait tourbe noc^ nid^t in bie Sd^ute gefd^idtt* 



90 Scttion 35. 

§ 4. Sie perf5n(t(^en $ron. lönnen im 92om. ober 
«ff. fte^cn: 

bän ober hänet nähdään man fielet il^n. 

§ 5. S)ie ^äufigfte «nioenbung beS $afftt)8 ift jeboc^ 
ol^ne fflom. ober SH. ober $art.: 

mainitaan (8 l^ei|t. 

§ 6. 2)ad Obiett be& 3nftnitit)d fte^t meifteni^ im $art 
ober im 92om.: 

antaa kättä bte ^onb geben. 

§ 7. 3)er «K. Mt, fobalb baS £)b|elt leine Sin« 
fc^räntung erleibet« 

Hätä pakottaa hänet bte SRot )U)ingt tl^n. 

Nimismies otti kiinni varkaan. 
S)er Sel^enSmann nal^m ben Sieb fef}. 

9[6er: Puhua lohdutuksen sanoja äBorte beS 3^ro|le8 f))red^en. 

§ 8» Um bie ^txtlanie anjugeben, toeiter auf bie 
f^rage loann unb jum n)iet)ieItenmaL 

Hän oli siellä koko vuoden ober kaiken vuotta. 
6r mar ba ba§ ganje 3a^r. . 

Minä olen täällä toisen kerran. 
. 2(4 bin l^ter }um itoeitenmal. 

W)tx aud^: toisella kerralla. 

Jotkut kerrat, muutamat einigemal ober monta kertaa. 

§ 9. S)er ipart. ftel^t, loenn beim Dbjeft oon einem 
Seil (b. f), etwa«, einige) bie SRebe ift: 

Minä syön leipää ja voita ii) effe etmaS SBrot unb SButter. 

§ 10. Sann auc^ beim oerneinenben SSerbum: 

Me emme tunne pojkaa toit tennen nid^t ben j{naben. 
Lasta ei rakasteta ba§ jttnb mirb nid^t geliebt. 

§ 11. @oII bie ^anblung atö gu @nbe gefä^rt gebac^t 
werben, ftc^t ber ÄH., jonft ber 5ßart.: 

- Minä myin hevosen td& öerfaufte baS ^Jferb. 
Niin rakasti Jumala maailmaa fo liebte @ott bie SBell. 
Sßppä takoo rautaa ber Sc^mieb fielet unb fd^lögt baS Sifen. 



^tx $artittt). 91 

^edjgttttbbrei^igfte Seittom 

§ 1. 2)er $Qrt (ebeutete urfprfing(ic§ a) tei(g bte Se« 
toegung t)on einem Orte meg unb fo nod^ in einigen 9bt)6,, 
b) teifö bie unbeftimmte äßenge: 

kaukaa t)on meitem takaa Don leinten 

kotoa Don ^oufe tyköä Don 

luota Don ulkoa Don äugen. 

Sud^ fonft merft man bie urfprünglid^e örtlid^e 83e^ 
beutung: 

minä käyn tietä i^ gel^e ben SBeg (dqI. meines SBegeS) ober 
suoraa tietä ben geroben SBeg. 

§ 2« S)a8 @ubft, hai Don Diel, Sßenge ufn). abl^Sngig 
ift, fte^t im 5ßart.: 

Paljo rahaa Diel ®elb. 

Kyynärä vaatteta eine Slle Xud^. 

Kaksi kymmentä jmei Seiner = )lDQn}ig« 

S3ei ben 3al^toörtem mug biefe SSerbinbung (brei $ferbe 
kolme hevosia) ber Stom. fein. @onft l^ei^t ti: 
Viidelle pojalle fünf ftinbem. 

§ 3. SBo ber $art. (@ing. ober $Iur.) ©ubj. ift, unb 
^etmaiS'' bebeutet, fte^t hai 93erb immer im @ing.* unb mug 
gegenftonbiSloi^ fein. 

83efonberiS bie Derneinenben @ä^e faQen l^ier mit bem 
$art auf: 

Ei ole täällä ihmisiä eS finb feine SRenfd^en l^ier. 

§ 4. Umgefel^rt ftel^t ber 5ßart, ali Dbjeft im ©afee, 
n)enn baiSfelbe nur einen Xeil Don titoai enthält« ^ai ä3erb 
l^at immer einen @egenftanb. 

2)ie @inf(|ränlung in bejug auf baiS, toai hai Objeft 
entl^SIt, fäQt meg beim Derneinenben äJerbum: 

Tyttö ei luki kirjaa baS 3Röbd^en M nid^t boS Sud^. 

§ 5. a)aS 5ßräb.«abj. ftel^t im attgemeinen im $art:, 
menn bie Sigenfd^aft gemö^nlic^ ift: 

Rengas on kultaa ber King ip golben. 
Hampaat ovat luuta bie S^f^m finb aui Sein. 
Pojat ovat iloisia 3ungenä ftnb fro^. 



92 Seftion 87. 

§ 6. S)er ^att fte^t im jtoetten SSergleic^ungdglieb 
(unb auf bie (^rage toieoiel? bei flomparatiDen) : 
Kööpenhamina on suurempi Helsinkiä. 
Vuotta vanhempi ein Saljr älter. 
Sitä parempi um fo Beffer. 

§ 7. 3)er ^ort. bejeid^net $öl^e, Stui^be^nung, ®rö§e 
(bei einem Slbj. unb hinter einem QafjUtooxt): 
Kirkon torni on kaksi satoa jalkaa korkea. 
2)er ffird^turm ift 200 gfug l^od^. 

§ 8. S)cr $Qrt. fte^t jutoeilen abf olut (mie ber SRom.): 
Hän tuli verta kasvoissa et tmn blutigen (Sefid^tS. 

§ 9. 3n «uörufcn: 
Kiitoksia befien ®anl = suuri kiitos. 
Kiitoksia viimeisistä entf))r. bem norb. tack för sist. 
Voi minua ttjelj mir! 

Voi semmoista raukkaa mel^ fo(($ armen SRenfd^en! 
Hyvää yötä gute 3la^V. 
(Se on) mahdotonta unmdgltd^! 
Onnea matkalle glädfltd^e Steife! 
Hyvää huomenta guten ÜJlorgen! 
Terve tuloa »iflfommen! 

§ 10. 3c — nm fo jota — sitä (kuta — sitä, mitä 
— sitä): 

Kuta pikemmin sitä parempi {e el^er befto beffer. 

§ 11. a)er 5ßort. bc jei(|net bie ^eit toonn? yhtä 
aikaa ju ^iner 3^^^» ^^n ®runb toed^alb? mitä toei^^alb? 



Sieüettttttbbret^igfle Selttott. 

§ 1. S)er ®en. begeic^net im ginnifd^en nad^ frembem 
SRufter bie ^uge^örigteit: miehenikä äJianneiSalter, bann 
wirb auc^ bie fubft. Umfc^reibung beS burc^ ein tranf. 
ä3erb fonft au^gebrücften 93er^&Itniffei^ im ®en. auiSgebrfidt : 

Jumalanpelko @otte8furd^t. 

Jumalan kiitos ®ott fei 2)anl. 

§ 2. ©leic^^eit, SJiag, JBefd^affenl^eit n)irb bei «bf. 
auf -ainen, -öinen (unb vanha alt unb einigen anbern) 
burd^ beu ®en. auSgebrücft: 



2)ir Genittü« 93 

Päivä on toisensa kaltainen. 

Sm Xag tft tote ber anbete (bem anbern gleid^). 

Hän on isänsä näköinen et ift feinem fßaitx öl^nlid^. 

Hän on viiden vuoden vanha, ikäinen et ift 5 3a^te alt. 

Senlaiset ihmiset Seute fold^et 9(tt (senlainen fo (efd^affen). 

Edellisen laatuinen t)on bet Dorl^etgel^enben Xtt. 

Tämän tapainen fo befd^affen. 

Hyväntapainen (obet in jtoei SB5ttetn) tool^Igeattet. 

§ 3. S)ie auffäQigften ®en. im t^inntfd^en finb bie« 
ienigen M ben SBerbalfu^ft. unb ben SSetbalab].: 

Sanoin sen heidän kuultensa id^ fagte e8 bei il^tem 3"^^^^^. 

Tämä kirja on isän antama. 

SiefeS 9ud^ ift beS SaterS ®abe, gegeben Dom Sätet. 

Minun on tämä kirja lukeminen. 

^efeS eud^ ift meine Seltfite. 

Hän uskoo sen voivansa. 

(&t glaubt eS )u lönnen, ba^ et eS lann. 

Luulen veden olevan hyvää id^ glaube, ba| 9Baf[et gut ift. 

Hän luuli lintuja olevan metsässä. 

St badete, tm SBalbe feien 9}5gel. 

Näin vettä satavan id^ fel^e, ba^ e8 tegnet. 

Kuulin laivoja tulleen. 

3d^ l^örte, ba^ @d^iffe angelommen fein follten. 

Sanokaa mitä tietä minun on mentävä ($t})). I $aff.). 

Sagen @te mit, meldten äBeg id^ toetbe gu gelten Jf/aben. 

Setä toi kirjoja lasten luettavaksi. 

S)et Ol^eim btad^te Sud^et )um Sefen füt bie fltnbet (afö 

flinbetleltflte). 
Näin karhua ammuttavan. 
3d^ fel^e, ba| bet 9ät angefd^offen tüotben ift. 
Sotamiehen kotiin palattua. 
9la(^bem bet @oIbat nac^ ^aufe gelel^tt toat. 
Auringon laskettua. 
@obaIb bie @onne untergegangen loat ($t))). II $aff.). 

§ 4. ig)ietbei ift ju bemetlen, bal bad $tSb« ju einem $taf. 
^tjp. im @en. auc^ im @en. gefe|t toixh, mnn bai&felbe 
einem Stom. @ing. entfptic^t: 

Luulen pojan olevan ahkeran. 

3(^ glaube, bet jinabe fei fleißig. 

3m ©ofte: ber ftnabe ift fleißig, ift fleißig ^räb. unb 
3iom. 



U Seltton 37. 

§ 5. ®ic SScrben kuulua tjcrloutcit, näkyä gefe^cn 
tDerben, näyttää fc^einen, tuntua bünfen l^a&en ha» ^tgp« 
bei fic^ im @en.: 

Ei kuulu saadun kaloja. 

gS öerloutet, ba| frine gifd^e gefonQcn loorbcn fcicn. 

f^aQiS baS fSetb, toelc^eS ben ®en. bed $tap. tm ab^ 
gängigen @Q^e ^inter ftc^ i)at, (eibenbe f^orm ^at, fann 
bad $tjp. auc^ im 9{om. fielen. 

Luultiin ihmisiä kuolleen (kuolleet). 

68 tonrbe angenommen, ba^bie Seute tot feien. 

§ 6. S)ic unpcrfönlid^en Serben 
kelpaa e§ taugt sopii eS pa!p!t 

käskee ed bejtel^It tarvitsee eS bebatf 

pitää eS barf/ man mu^ tulee ed uirb 
täytyy eS fuBt ftd^ 
unb olla fein mit folgenbem S(bjl. ^aben ben ®en. bei fidg: 
Mitä minun tulee toaS mid^ betrifft. 
Minun täytyy, pitää, tulee ic^ mufe. 
Meidän täytyy kaikkien kuolla (anft. kuolla aud^ kuoleman). 
SBir muffen alle fterben. 
Meidän on kaikkien kuoltava, kuoleminen. 
SBir muffen aHe fterben. 

Minun olisi täytynyt odottaa = minun olisi ollut odotet- 
tava (odottaminen). 
^ äd^ Idätte n)arten mäffen. 

§ 7. aSiele aSerbinbungen öon olla mit ©ubfl., toeld^e 
ftel^enDe SBenbungen auiSbrücfen, n)erben mit bem @en. 
t)erbunben. 

Minun on jano (ober minulla ober minua janottaa). 

3d^ bin burftig. 

Minun (minuUe) tuli jano id^ tourbe burpig. 

Nyt on minun vuoroni, aikani. 

9?un btn Id^ on ber Seilte (meine 3eit ift ba). 

§ 8. ©ijte onfd^einenbe Slppofition »ie: bie ©tabt 
^elfingf oriS n)irb burd^ ben@en.bed Sigennamend audgebrücft: 

Asun Helsingin kaupungissa. 

3d^ tto^ne in ber ©tabt ^elftngforS. 

§ 9. S)er ®en. eineiS Slbieftit)i^ fann aU Slbt)6. i^or 
einem anberen W)\. ftel^en: 

Hän oli kauhean iso er xoax gemaltig gro^. 



^er ®enttit)^ 95 

§ 10. 2)ie Sterben antaa laffen, sallia erlauben, käs- 
keä befel^ten J^aben einen ObjeftölofnS bei fic^, unb beiin 
folgenben olla ftel)t ba« $räb. in bemfelben ÄafuÄ: 

Isä käski poikansa olla kuuliaisen. 

®er SSotec befahl bem ffnaben gel^orfam ju fein. 

CefeftÄÄ. 

60 Bnno tt. 479—512 (Väinämöisen lähtö). 

Siitä .suuttui ja häpesi, 

itse läksi astumahan 

rannalle merelliselle, 

tuossa loihe laulamahan, 

lauloi kerran viimeisensä, 

lauloi vaskisen venehen, 

kuparisen umpipurren. 

Itse istuvi perähän, 

läksi selvälle selälle; 

virkki vielä mennessänsä, 

lausui lähtiellessänsä: 

Annapas ajan kulua, 

päivän mennä, toisen tulla, 

taas minua tarvitahan, 

katsotahan, kaivatahan 

uuen Sammon saattajaksi, 

uuen soiton suoriaksi, 

uuen kuun kulettajaksi, 

uuen päivän päästäjäksi, 

kun ei kuuta, aurinkoa, 

eikä ilmaista iloa. 

Siitä vanha Väinämöinen 

laskea karehtelevi 

venehellä vaskisella, 

kuutilla kuparisella 

yläisihin maa-eraihin, 

alaisihin taivosihin. 

Sinne puuttui pursinensa, 

venehinensä väsähtyi, 

jätti kantelon jälille, 

soiton Suomelle sorean, 

kansalle ilon ikuisen, 

laulut suuret lapsillensa. Kalevala. 



lähtö 


?tuf6rud6 


suuttua (-tun) 


böfe toerben 


siitä 


(b. @(atit)) bor- 


jopa 


« kyllä, kyl- 




mx 




liksi 



96 



S)et 3ti€Ait} (»thtctit', .na^'). 



bävetft (häpeän) 
l&ksi 



astua 
merellinen 



tuossa 
loihe 



yiimeinen 

vaskinen (-isen) 

▼ene' (-een) 

kuparinen 

umpi — 

pursi (-rren) 

istuvi 

perä 

selvä 

selkä (selän) 

virkaa (-kan) 

lausua (-un) 

lähtiellä (-elen) 

annapas 

kulua 



Don Biiam et« 
ftat loerben 

b. 3nq>etf. s» 
lähteä (on« 
fangen [}its 

tDcinbeni 

beim SReere ge» 

legen 
ba 
a» luo(d)a 

Ouon) {(baffen 

(b. 3. ?erf. 

Stng. Smpetf . 

teflesO 
Ie» 

aus ftu))fer 
SBoot 

auS iht^yfet 
SetbedE 
Sal^raeug 

?^fif. 

^nierfleben 

(eH 

fftMm 

fogen 

fiutem 

aufbieten 

W' 

toetge^en 



taas 

tarvita (-itsen) 



katsoa 

kaivata = tie- 
dustella 

uusi (-den) 

Sampo (-mmon) 

saattaja 

snori(j)a 

knl(j)ettiga 

päästäjä 

aurinko (-ngon) 

karehtella (-elen) 
= karehella 

kuutti (-tin) 

yläinen 

emä 



alainen 
taivonen 
sinne 

puuttua (-tun) 
väsähtyä 
jälille= jäljelle 
jäädä (jään) 
sorea 
ikuinen 



iDtebentm 
braud^en; tnait 

tDtrb tnt^ 

brausen 
onfe^en 
erfragen 

neu 

6anq)o 

Segletter 

Setfertiger 

Sfbtberet 

»efreier 

@onne 

Sfal^r^eug 

aRutiet; 

emä 

gtunb 
ntebrig 
^intmel 
bort^tn 
befepigen 
ani^alten 

bleiben laffen 

fd^bn 

etotg. 



maa* 

Sanb> 



^Idliimbbmtigfle Seftton. 



nac§"). 
;un9 ins innere 



^^r JKalftr („ginein", 

§ 1. Ser aCatit) beutet bie 
ginein an, bann aud^ gu, nad^: 

Jakaa kahteen osaan in ^xoti Zeile teilen. 
Lähteä Suomenmaan nad^ Qfinnlanb reifen. 
Mennä rantaan nad^ bem @tranbe gelten (ober auc^ m. ran- 
nalle). 
Lähteä kaupunkiin nad^ ber @tabt falzten. 
Kirjoittaa paikkaan na(| einem Orte l^infd^tetben. 
Mennä, käydä pöytään ju Sifc§ gelten. 
Mennä kalaan flfd^en ge^en (auc^ kalastamaan). 
Mennä konserttiin in§ jton^ert gelten. 



S)er anattö (»ginein*, »nadj*). 97 

§ 2. StiS in ber JBerBinbung öon — 6U, »on — ju, 
bid; iumeilen ^tuattn?" toenn bie 3^^^ '^t^'^ ungefähr an« 
gegeben ift: 

Lännestä itään Don SBeflen (iS nad^ Ofien. 

Auringon noususta sen laskuun. 

93om ^üufgong bcr @onne (id }u il^rem Untergang. 

Siellä oli lapsia viiteenkymmeneen. 

6S »aren foüicl toic 50 ffinber (biS). 

Vettä oli polveen saakka ba§ SBaffer rcid^te 6iS anS jlnie. 

Ajoi hevosen uuvuksiin. 

(&x ritt baS $ferb, biS eS mübe würbe. 

Päivästä päivään Don Xag )U Zag. 
93id ^ei§t and^ hamaan [$r&p.] unb asti, saakka [$oft)).]. 

Hänen syntymäpäivänään an feinem ®eburtStag. 

Talven puoleen im SDBinter, 

Siihen aikaan um bie 3(it. 

Viikkoonsa bie SBod^e (mit ))off, @uff.). 

§ 3. ,,@eit'' in einem t^erneinenben @age: 

En ole nähnyt häntä kahteen vuoteen. 
@eit }met 3ai^ren l^abe id^ il^n ntd^t gefeiten. 

§ 4. S9ei SBerben, bie eine S3ett)eguitg auiSbrfiden, ober 
eine Sewegung unb baö Aufhören bcrfelben, »irb ber Drt 
ober ber Umftanb oft burc^ ben 3Q<it. audgebrüdt unb ntd^t 
burc^ ben 3ncffiö: 

Jäädä olemaan bleiben. 

Hänen muistonsa jääpi olemaan. 

@etn ^nbenfen bleibt beftel^en. 

Jäädä makaamaan liegen bleiben. 

Jättää rauhaan in Siul^e laffen. 

Kuolla tautiin an, in ber ßranfl^eit fterben. 

§ 5. 83ei Serben, bie poffcn ju, anloenbcn (jn einem 
ßwedf), öcranlaffen ju, bebcutcn, unb bei entjpred^enbcn 2lbj* 
fte^t ber ^üat: 

Hän ei pysty työhön er taugt nid^t jum arbeiten. 

Minua kehoitettiin tulemaan. 

3c§ murbe aufgeforbert l^injufommen. 

§ 6, JBci SSerben, bie ein SScrgleic^en auäbrfidfen, 
fte^t bcr aaatiö: 

Verrata toisiinsa mit anbern Dergleichen. 
Hän on isäänsä cr ftel^t feinem Spater öl^nlic^. 

9U\nt finnif^e @ptad^lel^ie. 7 



IBehton 39. 

§ 7. 2)cr aCat. ftc^t gtcic^ bcm Snftr.: 

Kuulla ilokseen mit Qf^eube erfahren. 

Hän juo mielellään kahvi. 

@tc trinft gern (mit gfrcuben) Äaffee. 

Kuolla nälkään §)ungetS flerben. 
Tulla, olla mit gcmiffcn ©uBft.: 

Olla mieleen nac§ bcm ©cfd^mad fein. 

Olla iloissaan frol^ fein. 

Tulla hyvilleen Dergnitgt werben. 



9letttmnbbtei^iQfiie Seftion. 

§ 1. S)icfer ffiafu« »irb gebraud^t, um bte SJetoegung 
QuS einer @ac^e l^erau^ auSiubritden, bann and) ,,S3efte^en 
au8": 

Tyhjästä loi Jumala maailman. 

9u§ nid^tS fd^uf ®ott bte äBelt. 

Tulla metsästä auS bem SBalbe l^erauSlommen. 

Maasta au§ bem Sanbe (aber maalta öom ffiorfe l^er). 

Hän on Suomesta (kotoisin) cr ijl auS 3fi""^onb. 

Kaukaa pohjoisesta t)om l^ol^en IRorben l^er. 

Rikkaasta on hän tullut köyhäksi. 

gr luar reidb, je^t ift er arm geworben. 

Talo rakennetaan puusta ba§ §>au§ toirb auS §oTj gebaut. 

§ 2. S)ie 3«tt toirb auSgebrildft auf bte grage öon 
»ann an — 6i8: 

Aamusta iltaan t)on morgenS 6i8 abenbS. 
Siitä päivästä lukien t)on bem £ag an gered^net. 
En ole nähnyt häntä Joulusta saakka. 
^ä) l^abe if)n feit SDBeil^nac^ten nid^t gefeiten. 
Aamuyöstä nad^ ÜKitternad^t. 

§ 3. 3fnf. m ift fe^r gemö^nltd^ ^intcr SScrben unb 
2lbj[. mit ber 83ebeutung: aufhören, trennen, üerfc^ieben fein: 
Suomen kansa ei voi lakata olemasta erityisenä kansana, 
fjinnlanbs SSoIf fann nid^t aufl^örcn, ein S5oI! für fid^ ju fein. 
On lakannut satamasta e3 l^at aufgcj^ört p regnen. 
Raha lakkaa olemasta käypää bie TOünje l^brt auf ju gelten. 



S)et Sfatit) („aufi"). 99 

Eroittaa toisistansa Doncinanber trennen. 
Eroittaa hyvä pahasta ®ute8 öom 93öfen trennen. 

Mikä se eroittaa runoilijan kaunopuhujasta? 

SBaS itnterf Reibet einen 2)id^ter üon einem S^önrebner? 

@8 gibt nic^t menigc gäöc, in benen man b. SlHat. er*« 
toorten foQte: 

Eroittaa kuningas hallituksesta einen jtönig abfegen. 

Poika oti lakin päästänsä. 

ffier ffnabe nal^m bie ÜKü|e öom RopU- 

Änbcre Äu^brüdfc: 

Koko sydämestään auS meinem ganjen ^erjen. 
Häveliäisyys kaunistaa nuorukaista. 
Sefd^eibenl^eit (Serfd^ftmtl^eit) jiemt einem Süngling. 

Se on hänen tapaistansa eS ijl feinem K^arafter entfjjred^enb. 

Sen semmoista gletd^eS unb ungleid^eS. 

Ei lapsesta laulajaksi ein ftinb ift fein ©anger. 

Toinen pitää toisesta, toinen toisesta. 
Sinem geföQt einS^ einem anbeten bag anbere. 

Pese nenäsi verestä »afd^e baS 99Iut öon ber 9lafe »eg. 

Sanasta miestä sarvesta härkää. 

Sinen 9Rann fa^t man am SBort, ein Stinb an ben {hörnern. 

§ 4. „pr" XDxxb öfter« bur^ biefcn ftafu« au2* 
gebräctt: 

Vuodattaa verensä isänmaan puolesta (edestä). 

@ein 93Iut üergiegen für bad SSaterlonb. 

Sanasta sanaan SBort für SBort. 

Omasta puolesta für eigenen Seil. 

Kukin vastaa puolestaan j[eber anttoortet für ftd^. 

Parhaasta päästä meiftenS. 

§ 5. 2)er Siat. ftc^t oft mit ber SBebcutung unter, 
»o einiS unter t)ielen^ert)orgel|obentoirb(fobei'3a^toörtern, 
©uperl.). 

Tätä kirjaa on jo ilmestynyt kaksi painosta. 

SSon biefem Sud^e pnb fd^on jtoei Auflagen erfc^ienen. 

Yksi (eräs) ystävistäni einer meiner Qf^^eunbe. 

Annoin hänelle voitosta puolet. 

^^ gab il^m bie §älfte öom grtrag (®ctt)inn). 

8Iud^ oft mit ber'Sebcutung „aU golge üon*': 






100 Seitton 39. 

Vahingosta viisastuu auS ©droben iDtrb man !Iug. 
Kuolla surusta öor ©ram jlerbcn. 

Slber aud^: 

Ukko kuoli vanhuuttansa (^art.) bet ®tciS ftarb Dor Slter. 
Jouduin tänne sattumalta (^bl.) id^ fam l^ierl^ec butd^ einen 
SufaD. 

§ 6. S)er Unterjci^ieb jföifd^en bem (Slalit) unb bem 
5ßart. ift ber, ba§ ber Slu^brud mit bem 6Iatiü immer auf 
tttoa^ ©egebenei^ 93ejug nimmt: 

Kaksi sisarta; kaksi sisaristani. 

3mei ©d^weftem, jmei meiner ©d^ioepern. 

§ 7. 3wto«il^tt ift M^" cittc Umfd^rcibung für ein 
tranf. SJerb*, bic SBebeutung bei^ ®Iat, ift „betreffenb": 
Kirjassa puhutaan kalastuksesta. 
2N Sud^ roixb bie tjfifd^erei abgel^anbelt. 
Kirja käsittelee kalastusta baS 93ud^ bel^anbelt gfifd^erei. 
§ 8. „3m SBer^ältni« ju": 
Pohjoiseen (päin) Helsingistä nörblid^ öon §eIjlngfor§. 
Torista oikealla red^tS öom aßarfte anS. 

§ 9. „SBaS betrifft" (bei äbief tiöen) : 
Veitsi on terävä kärestä. 
S)a8 5Ke|fer ift fd^arf an ber ©d^ncibe. 

§ lOi „aReiner Slnfic^t na^" l^eifet minusta, 

§ 11. «uf bie grage „»ie teuer?'' fielet ber ©tatit): 

Myydä huokeasta billig öerfaufen* 

Mitä tahdotte viikoö'sa tästä huoneesta? 

SBieölel Dcrlangcn ©ie bie SBod^e für biefeS 3iwuicr? 

Mistä hinnasta ju xoilä^tm $ret§? 

Ei mistään hinnasta um feinen $rei§? 

Slber au^: 

Millä hinnalla («beff.)? 

§ 12. ®e»iffe «bj., bic „wü \)on** ober „entblößt öon' 
bebeuten, l^aben ben Statit): 

Hän on rikas rahasta er ift reid^ an ®oIb. 

Hänellä paljon kokemusta cr l^at öiel Crfal^rung. 

§ 13. aSerben mit ber Sebeutung finben, fud^en, feigen, 
l&ören ^aben oft ben gtatiü, um bie Umftönbe be8 Dbjeftg 
näl^er ju bejeic^nen (im ^n[. III): 

Tapasi hänen aina lukemasta man fanb il^n immer lefenb. 
Löysi hänen nukkumasta id^ traf i^n fd^Iafenb. 



3)er SneffiD (,in''). - S)«t «Datiü (.nadj, l&inauf, au'). lOl 

^ler Jtn^llto (.tn-). 
§ 1. ®er 3ncffit) bejcic^nct „in" : 
Vene kulkee vedessä baS SBoot gclftt im SBaffer. 
Pitkän matkan päässä in weiter gntfernung. 
§ 2. Sutteilcn ift bei eigcnnamcn bcr 3ncff* mit bcm 
Slbcff. umgctaujc^t: 

Venäjällä in Sufelanb (aber Suomessa in Sfinnlanb). 
©O oft bei aSäörtern auf -maa: 
Olen ollut Saksanmaalla id^ bin in ffieutfdftlanb getoefen, 

Saksamaassa baSf. 
Maassa im Sanbe, maassamme in unferm Sanbe^ ober asua 

maalla ouf bem Sonbe wol^nen. 
Tässä elämässä = in blefem 2eben, auf ber ffielt. 
„8ln ber Arbeit'' wirb au^ burd^ „iu" auSgebrüdt: 
On kalassa er ift fifdften gegangen. 
§ 3, 3n öielen gäöen liegt eine Überfe^ung an^ bem 
@c^mebif^en t)or: 

Käydä kirkossa jur ftird^e gel&en. 

Olen lähdössä id^ bin unterwegS (auf ber Keife). 

3m Saufe »on: 

Päivässä in einem Sage. 

Viidessä viikossa in fünf SBod^en* 
§ 4. Dft ift bie öebeutung „in" eine übertragene: 

Hänessä on nuha er l^at Sd^nupten. 

mies on päissänsä ber aWenf^ »P betrunfen. 



^iimnbtiicrsigfle 2ttim. 

I^tx miaJto („nad^, hinauf, ju"). 
§ li 3)er StHatit) brüdft SBeiüegung in ober in bte 
Sßä^e einer ©aci^e aug, bann ben Sötiö: 

Mennä kirkolle jur Jtird^e gelten, käydä levolle ju Seit gelten. 

Tahdotteko viedä minun Uudelle kadulle? 

SSSoUen &ie mir ben SBeg seigen nad^ ber 9{euen ©trage? 

de meille fomm }u un§! 

InuÖa blisf^pyyntö teille id^ l^abe eine Sitte an ©ie. 



102 Seftion 42. 

Kirjoittaa isäJlensä an feinen SSater fdjreiben. 

Kirje on minulle ber 93rief ift an nii(|. 

Sitä ei ole kaikille suotu eS ift nid^t aflen gegeben. 

§ 2. 5Si\xx(t) biefen ^afud luirb ongebeutet, toai ebeti 
ongcfongcn »erben foQ („ju"): 

Menkäämme ongelle ge^en toir fifd^en! 

Olen kutsuttu kahville x^ bin jum ftaffee eingelaben. 



Btoeittttbtiicrsigfle Seftion. 

^zx BWalto (,,toeg tjon"). 
§ L S)er Slblatit) bejeid^net bie SBetDegung meg t)on 
ber SRäl^e cincö SJingeiS; l^ieruntcr SBerbinbungen toit berauben, 
verbergen, verbieten: 

Kirkolta öon ber Jtird^e (ober kirkosta ou§ ber ftirc^e). 

Miehet tulivat ongelta. 

ffiie JJlänncr feierten Dom Qfifd^fang ^urud. 

Häneltä kuoli äiti feine SKutter jlarb. 

Tulee pimeä jo kello neljältä. 

S§ mirb bun!e( fd^on t)ün oier U^r an (um biet U^r). 

Olla järjiltään be§ SerftanbeS beraubt fein. 

Se kiellettiin häneltä eS würbe il&m Derboten. 

Slber: 

Kieltää jotakuta jotakin tekemästä. 
Semanbem »erbieten etmaS ju tun.. 

§ 2. S)er Slblat, brüdEt jeitlid^c JBerJ^ältniffe ou3: öon 
— ju (bei bemjelben SBort): 

Tunti tunnilta t)on ©tunbe ju ©tunbe. 
ffir eine geit: 

Vuodelta ffir baS ^a^x. 
ntit SluiSgang^punft am: 

Kirje Maaliskuun viidenneltä päivältä, 
ffier Srief öom 5. SUJärj. 

§ 3, S)ie $ßerfon, öon ber man ettoaS fauft, erilait, 
erfragt, ftel^t tm Slblatiö: 

Minä sain äidiltäni kirjeen. 

3d6 crl&ielt einen Srief öon meiner SJlutter. 

Ottaa kuva minulta ein 93ilb öon mfe 



S)er Slbcfrio (.auf, mit, bei''). 108 

§ 4. Urfad^e uttb ®runb toirb in t)ernetnenben @ä^en 
burd^ ben Slblatit) auiSgebrüdt: 

En voinut nukkua koiran haukunnalta. 

äd^ fonnte nld^t fd^Iafen toegen beS beUenben ^unbeS« 

§ 5. 9[b|eltttje, bic eine naivere SBeftimmung bei jtc§ 
l^obcn, fe§en bieje im äbl.: 

Ukko on vielä ketterä jalalta. 
®cc ®rciS iji nod^ fc^neff ju tSfu^* 

§ 6. @tnneiSabjetttt)e tonnen burc^ bie @nbung bei 
XBIatio in Slbüerbten umgemanbelt merben: 
Näytää kauniilta cr fielet ^übfcl^ ouS. 
Mansikka maistuu makeita bie SBalberbbeerc fd^mcdt fäg. 
Se tuntuu minusta vaikealta eS f^etnt mir fd^mierig. 

Seac^te and^: 

Miltä nyt soitto teistä tuntuu. 
SQgie meinen @ie j[e(t Don ber SRuftf? 
Nimiltä mit SRamen. 
Tunnen hänen näöltä id^ Icnne il^n öom ©epd^t IJer. 



^^r mir^ntiy (.anf, mit, bei"). 
§ 1- 

Maalla auf bem fianbe (tm Sanbe). 
Pahalla ilmalla in fd^Iet^tem SBetter, 

§ 2. 58ei 5ßronominen bebeutet ber fiafui^: 
3m §auje bei: hän oli meillä er toar bei unS. 

§ 3. Seitlich: 

myöhempään päivällä \pai am lage; päivällä tagemeife. 
ffiiefen SBinter tässä talvella, mitten im SBinter sydäntalvella. 
Aamulla varhain frülfe am SKorgen. 
Kello 10 aamulla um 10 U^r morgenS. 
YöUö beS 5Rad^l8. 

$inter Sal^Iroörtern fann Uo% ber gffiö [teilen: 

Kahtena viikkona in jioei SBod^en. 

§ 4, Dft bei olla: 

Olla valveella xoa^ fein. 

On tulolla sade Stegen i{i im ^eran}ie^en. 



104 Seftton 44. 

Olla hyvällä päällä guter Saune fein. 
Olla kahdella päällä unfd^Iiifftg fein. 
Olla leikkisellä f|)ielen. 

^m 3ttf. n Begei^net biefcr Äafu8, ba§ etwa» in 
Angriff genommen »orben ift: 

Olla tekeillä unter Srbeit fein = olla työnalaisena. 

§ 5. Olla mit ißronominen ober ©ubftantiöcn im 
äbeff. beutet SBefife an (bcrfelbe fann aud^ burd& ben 3fncff* 
unb ®en. auSgebrfidEt toerben): 

Minulla on poika = id& babe einen ffnaben. 

Hänellä on rahaa = er l^at @elb. 

Kaupungissa on kauniita taloja. 

3n ber ©tabt finben ftd^ fdböne §äufer. 

Minulla on kirjoitettavaa (kirjoittamista). 

^ä) f^aU }u fd^reiben. 

Minulla on tiedossani td^ xotx^ (id^ l^abe in meinem Sßtffen). 

§ 6. S(uf bie t^rage: gu toeld^em greife? ftel^t auc^ 
bfijr abeffiö: 

Millä hinnalla ju toeld^em greife? (= mistä hinnasta ober 

mihin hintaan). 
Saada hyvällä hinnalla ju gutem greife crl^alten. 
Voitto saatiin kalliilla (hinnalla). 
SDer @ieg murbe teuer beja^It. 

§ 7. 3)er Äbeffto faitn für ben Snftr. gebraucht toerben : 

Pitää silmällä mit bem Suge anfeilen = saada silmiinsä 

mit bem ^uge einen fefll^Qlten. 
Leikata veitsellä mit 5Keffer fd^neiben. 
Mielellä(än) mit SSergnügen. 
Ilolla huomata mit greuben öcrncl^men. 

2)er abeff; btlbet ben aböerbieQen SluSbrudf, ber bie 8lrt 
unb SBeifc begei^net: 

Sillä tavalla, sillä muotoa auf bie SBeife. 
Jos hän sillä tavalla (sitä menoa) jatkaa, 
fjalls er in ber SBeife fortfejt. 
Mielihyvällä mit Vergnügen. 



^er 5lbef fio {Mnf). — S)et Äomitatiö (»mit"). — 3)er 3n|iruftiö. 105 

3)er Sbejftö bcjcid^net ba« gcl^Ien einer ©ad^e unb ift 
bcfonber« puflg in SSerbinbungen, roo 3nf- HI öorlommt 
(ber auc^ ali& t)erneinenbe^ ^tjp« $aff* btent): 

Muitten avutta ül^n^ Qitberer §ilfc. 

Olla rahatta ol^ne ®elb fein. 

Sanaakaan siitä tietämättä(än). 

O^ne Qu4 ein SBort boDon $u totffen. 

Voitko katsoa nauramatta? fannft bu feigen, ol^ne ^u lod^en? 

Hän ei voi milloinkaan mennä ulos nuhaa saamatta. 

Sr fann nie l^inauSgc^en^ o^ne @d^nu))fen ^u befommen. 

Työ on vielä tekemättä bie ?lrbcit ift noc§ nit^t gemac^it. 



^itttfttttbtiictsigfte 2tU\m. 

^tx ErnittJaüto („mit"). 

2)er Stomitatit) bejeid^net badjenige, maiS baS genannte 
begleitet (mit, b, 1^, jufammen mit, nebft): 

^eutjutage toirb er bloB im $(ur. gebraucht unb immer 
mit ©uffij, 

2)a3 juge^örige abjeftio enbet meift blog auf in(3nftr*): 
2)a3felbe mie ber kornit, briidt kanssa, mukana auiS: 
Hän tuli mukanani cr !am in ©efcHfd^aft mit mir. 
Hän on täällä lapsineen er ift l&ier mit feinen ffinbern. 
Järvet saoin saarinensa @een mit 100 unfein (ItaleDala). 



@cdiSttttbtiier;^igfte l^cftion. 

§ 1. ®er ^nftruftiü bejcic^net ba« SBerfjeug, bann 
aud^ bie S(rt unb äBeife. ^eutjutage n)irb berfelbe faft nur 
im $Iur. gebrandet; feiten mit pron. Snbungen: 

Kulkea jalan ju gfufe gelten. 
Ristissä käsin mit öerfd^ränften Slrmen. 
Tämä silmäin edessä biefeS t)or Slugen. 
Kahden ynnä beibe jufammcn. 
Mielin määrin nad^ Selieben. 
Mielin kielin einfd^meic^elnb. 



106 8e!ti0tt 47. 

§ 2. Sei abietttöcn bilbct bcr 3(nftr. ^äuftg Sb* 
öcrbtctt t)or einem abjeftiö ober Slböerb im ^ofitiö: 
Hyvin hyvä fe^r gut. 

@o aud^ ber (Senitib: 
Hirveän pitkä furd^tbar long. 

©ebrauci^t im $(ur. fielet baS Slbüerb nur im Jtompara^ 
tiö unb im ©uperlatio unb ottein bei Serben: 

Aurinko paistaa kirkkaammin bie Sonne fd^int l^eHer. 

§ 3. Seitlich fonn ber 3[nftr. im $IuraI gebroud^t 
toerben mit ber gnbung -in ober -sin um ben »iebcrleJ^rcn« 
ben 3^itpunft ju begetd^nen: 

Linnut laulavat illoin bie SSögel fingen jeben Slbenb. 

öin päivin Sog unb Kod^t. 

Seod^tc: 
Näistä päivin Don biefer !ßtxi on. 

§ 4. ©er Snftr. wirb gcitlid^ tm ?ßlur. für ben Slbeff. 
gebroud^t: päivin ober päivällä: 
?ln ben logen — om Soge. 

§ 5. gntotiUn finbet fid^ ein Slbjeftiö im Slbeff. 5ßlur. 
neben einem ©ubftontio im Snftc: 
Omilla silmin mit eigenen ^ugen. 



Stelicnitnbliicrjigfte Seftion. 

§ 1. Urfprünglid^ bebeutete bie @nbung bei^ @ffit)S ba§ 
SSorl^onbenfein om Orte, \o noc^ in mel^reren obt)erbieIIen 
atusbrädfen; 

kaukana entfernt olla rannempana nol^ am 

keskenänne,keskenänsäjn)if(i^cn ©tronbc fein 

kokonansa im gongen olla sisempänä innerl^olb ber 

kotona gu ^oufe SBönbe fein 

luona no^e takana l^inter 

olla läsnä gegenwärtig fein ulkona oufeerl^olb be§ ^ufe«. 

SBeitere Seugniffe finben fid^ in jeitlid^en SluSbrüden 
(on, im Saufe üon, b. f), bie S^itangabe beim 6{{iti ifl immet 
befUmmt): 



S)tr (gffit). 107 

Tänä aamuna l^eute morgen. 

Tänä kesänä in btefem Summer. 

Huomenna morgen. Sunnuntaina ©onntogS. 

Vuonna 1899 Heinäkuun 3 p:nä. 

3m aa^re 1899 ben 3. »uli. 

Vuonna 1865 im So^re 1865.' 

Tänä vuonna in bicfem 3a^r. 

Ensi yönä, viime yönä nätftflc, Dortge 3lai)t, 

Tänä yönä biefe SRad^t. Eilisyönä gejlern mä)i, 

Huomisyönä morgen nad^t. 

3tuoeiIen fanit anäf ber Slbeffit) gebrandet toerben (bt* 
fonberö 6ei SQSortcn bcr S^itongabc unb einigen 3öf|toörtern, 
toenn fte ntc^t allein fte^en): 
Tällä viikolla biefe SBoc^e. 

§ 2. S)er ffilfit) »irb aW ^räbifat gebraucht, um bte 
äußere ©teUung anjugeben, bann bebeutet btefer ^afuS aud^ 
„aU" bei einem ©ubft. anftatt eineö ganjen ©afeeS: 

Isäni on pappina mein SSater ift ein ^rebiger. 

Poikana minä en tuntenut häntä. 

^I§ ffnabe fannte ic^ il^n nid^t. 

Olin siellä vieraanamiehenä id^ xoax ha aI8 S^ix^^. 

Nuorena hän oli terve aI8 junger iWenfd) ttar er gefunb. 

Pitää jotakin häpeänä ju benfcn etttaS fei eine ©d^anbe. 

§ 3. S)er effiti 5ßlur. mit pron. ©uffij briidt au§, 
ba| getan tuirb, atö ob ettoad fo unb fo märe. @d ift 
immer in SSerbinbung mit olla (im $tjp. I): 

Hän on olevinaan kipeä er tut, olS ob er franf Wäre. 

Hän ei ole ymmärtävinään er tut, aIS ob er nid^t üerftünbe. 

Hän ei ole kuuleviDaan(kaan) er tut, aI3 ob er nid^t l^örte. 

OUa ystävä olevinaan gfreunbfd^aft ^eud^eln. 
$ier fte^t auc§ ber IranSlatiü: 

Hän ei ole siitä tietääkseenkään. 

6r tut, al§ ob baS i^m unbefonnt wäre. 

Cefeflüd. 

SOßenbungcn ber Äorrefponbenj. 

herrat Ferren 

Arvoisan kirjeenne t. k, 15 3^r (Scel^rteS öom 15. b§. l&abcn 

p:ltä olemme saaneet ja kii- mx etlE^alten unb banfen S^nen 

tämme Teitä siitä bafür 

täten rohkenen lähettää Teille l^icrmit ^tftaiit idj mir, ^f)mn au 

überfenben 



108 



Seftion 48. 



kannioitnksella 

suokaa anteeksi, että Teitä vai- 
vaan 

jos näihin ehtoidin olette tyyty- 
väiset 

mielipahakseni täytyy minun il- 
i^oittaa 

kovin pahoitellen että en voi 
olla Teille palvelukseksi 
piirrän 

täten rohken pyytää Teitä 

taijouksestanne olen varsin kii- 
tollinen 

minulla on aina iloa siitä että 
samanlaisissa tapauksissa voin 
olla Teille vastapalvelukseksi 

täten saan luvan lähettää 

vastaten Teidän arv. kirjee- 
seenne riennän ilmoittamaan 

olkaa hyvä ja ilmoittakaa mi- 
nulle 

ilokseni olen Teille nämä pyy- 
tämänne tiedot antanut 

viime kuun 12 p. kiijoitimme 
Teüle 

luonnollisesti voitte täysin luot- 
taa vaitiolooni 

toivossa että annatte anteeksi 
tämän laiminlyöntini 

toivoen että toisella kertaa voin 
olla Teille paremmaksi hyö- 
dyksi 



mii fioä^a^tvLti^, ^o^ad^tungSDoQ 
entf^ulbtgen @te, ba& i^ S^ntn 

aJlUge k>eruriad^e 
falls @te mii biefen Sebingungen 

jufricben finb 
SU meinem Sebauem tnu| t^ 

mitteilen 
tnbem i4 tief bebauere, bag td^ 

Sienen ntd^t gu S)ienften fein 

fonn, seidene 
l^termtt erlaube \ä) mix, @te 31t et* 

fud^en 
fftr yf^t 9tnerbieten btn i^ dienen 

febr ban!bar 
eS mirb mir immer eine Sfi^^ube 

fein, in fil^nlid^en gffiQen ä^mn 

gu ^tenften su fein 
hiermit babe i4 bie (S^re gu über* 

fenben 
in ^eanttoortung Sl^reS Geehrten 

beeile x(S^ mid^, S^nen mttsutetlen 
feien Sie fo gut, mir nritauteilen 

id^ bin frol^, S^nen bie ertoünfd^ien 

0uS!flnfte %thm au fönnen 
am 12. t>, 3R. fdjrieben wir Sinnen 

natürlidj fönnen @ie meiner SJer» 
fdjtoieaenbeit öerftdjert fein 

in ber Hoffnung, ba^ 6ie meine 
Ungenauigfett entfd{)ttlbigen 

in ber Hoffnung Sbnen ein anber« 
mal beffer bienen su !önnen. 



^(ilitttttbtiieratgfle Mim. 

§ 1. 3)cr Sranglatio bejcid^netc urfprünglic§ ttie ber 
3ttat. unb ber SlQat. bie Setocgung „ju", fo »te e3 no^ 
äu erfcl^en ift in einigen Slböerbialbilbungen: 
luo', luoksi ju sisemmäksi innerlid^ 

rannemmaksi naiver an bcn taa\ taakse rücfroärtS 
@tranb ulos augerl^alb belS C^aufeS, 

ttjciter Bei QaijUtoöxttin: 

ensimäiseksi crftcnS, erfl, an erftec ©teile. 



S)et 2ran*Iatiö (,au*). 109 

9$gl. ani) ttorbifd^e^ at se^a aU f^orm beiS SnfinittoS 
mit finn. sanoa' (b. f), sanotaksi) gu fagen. 

§ 2. »ei jcitlid^cn SBerpitniffen brüdft bcr IranSl. 
bie (öu^erfte) ©renje auiS tiac^ ber f^rage: auf tptelange geit?: 
Koko vuodeksi für boS ganje äol^r. Nykyisin augenblidlid^. 
Ainaiseksi für alle 3ufunft. Toistaiseksi biS auf weiteres. 
Voinko saada ne ensi maanantaiksi? 
Sann iäi fte am nöd^ften SJlontag l^aben? 

§ 3. Slm ^Sufigften toirb ber Zxan^l. gebraud^t, um 
eilten neuen 3^^^^ anjugeben (tttoa^ toerben, um ettoai 
ju erreid^en): 

Ne tulevat valmiiksi fle »erben bereit fein. 

Huvikseen, huviksensa für fein SJcrgnügen. 

Onneksi! 9uf bein SBo^I! 

Tehdä työtä saadakseen elatuksensa. 

5lrbeit üenid^ten, um bie Slal^rung ju öerfd^affen. 

Elääkseen um }u leben. 

Mihin tarkoitukseen? ju tpelc^em Snb)toed? 

Sopiva viljeltäväksi. 

fjfürd anbauen pa^tni, }um 9nbauen geeignet. 

Yhtiö lasten suojelemiseksi. 

@tne ©efeUfd^aft, um Itinber }u f(i^ü^en. 

Juoda onneksi auf bie ©efunbl^eit trinfen. ^ 

Niin sanoakseni fo}ufagen. 

Kirja on käännetty suomeksi. 

®a8 Sud^ ift inS gfinnifd^e übcrfejt. 

«te 5ßräbifat, «ppofition jum Dbj[eft: 

Nähdä hyväksi für gut galten. 

Sanon se mahdottomaksi xä) erfläre c8 für unmöglid^. 

Näkivät hänen kuolleeksi fie folgen ibn tot. 

Anteeksi (um) SSerjeil^ung! 

Viimeiseksi }um le^tenmal. 

§ 4. S)er Sran«!. brüdtt aud^ bog »erglei^enbe ai« 
auS (= in anbetrad^t beffen ba^) unb »ie (= »ie einer tut): 
Hän puhuu suomea hyvin ulkomaalaiseksi. 
gr fpridSit gut fjinnifd^ aI8 grember. 
Poika on liian viisas ikäiseksensä. 
S)er jhiabe ift fel^r vernünftig in ^nbetrad^t feineS 9llter§. 
Elää herroiksi toie ein §>err leben. 

§ 5. SBirb aud^ aU Slbberb gebrandet: 
osaksi tcitoeife. 



110 



Ißcition 48. 



§ 6. S)er Zranillattt) bei» n. pjp. Hft. mit tuUa be» 
jetd^net bag iufäOig eintreffenbe, mit saada bie SSoOenbuiig: 

En saanut nukutuksi i^ lomtte nid^t f^Iafem 
aRc^r öoltetümlicö ift: 

nukuttua. 

§ 7. S)er SranSlatit) bciS II. $tjp. $off. toirb ficfonberg 
häufig in einem Objcftfa^ nod^ Serben bcr SScrnebmungr 
Slu^jage gebrandet entfpred^enb ber gemö^nli(|en ^onftrut^ 
tion mit bcm pgp. Äftio im Dbjeftlafu«: 
Hän sanoi sinua lyödyksi. 
@r fagte, bag bu gefd^lagen merben folltefl. 
Näen hänet tulevan id^ fel^e if^n fommen. 
3n ber SSoIfi^poefie tommt ber XranSlatio auc^ t)or 
im ^tip. I ?ßQff. 

CefeftÄd (8fortfeöunö). 
Edeltäpäin kiitäen Teitän sy- 9nbem mir 3(nen tm t)ordu§ fflr 

SJrelBemülJunfien IJerjIid^pbairfcn. 
S)ur4 sinen meiner gfreunbe l^abe 
i4 erfal^ren, ba§ 6te an unferm 
Ori einen Vertreter fn^en, unb 
erlaube id^ mir ^ierburd^, dienen 
iheine 2)ienfle anjuHcten. 
3n (Srmartung d^rer gefSHtgen 

?lntti)ort. 
S)ur4 S^ren l^tefigen Vertreter, 
^txxn%, ^abe t4 erfal^ren, bag 
@te einen Mitarbeiter fud^en, 
ber fomol^t mit bem (S^eid^SftS« 
3tt)et()€ vertraut ijl, in bem @ie 
befonberS arbeiten, aU au^ bie 
englifc^e unb beutfd^e Spraye 
beferrfd^f, fo bag er auget in 
feiner 3Rulterf|)ra4e bie l^orre« 
j|)onben3 fttl^ren fann in bte(en 
Bpxaä^m. 
3nbem idj mir eine günftige ^Int- 
tDort erbitte, l^abe i^ bie (Sf^xt 
lu jetd^nen. 
S)a ic^ filrglid^ in einer SiodE^oImer 
3eitun0 gelefen ^abe, ba| 6ie 
einen j^ontoriften fud^en, ber auf 
Sl^rem 99ureau bie fd^toebifd^e 
^orref|)onben3 fibernel^men fann. 

3(^ iDfired^nen je^r banfbar, faflS 
6ic toiirben. 



dämmellisimmästi yaivoistanne 

Muuan ystävistäni on kertonut, 
että etsitte asiamiestä paikka- 
kunnallemme ja täten roh- 
kenen tarjota Teille palveluk- 
siani 

Odottaissani hyväntahtoista vas- 
taustanne 

Täkäläiseltä asiamieheltänne, 
Herra N : Itä, olen saanut tie- 
tää, että haette apulaista, 
joka sekä hyvin tuntee sen 
liikehaaran, jossa Te etupäässä 
työskentelette että myös osaa 
englannin ja saksan kieltä, 
niin että hän, paitsi äidin- 
kielellään, esteettömästi voi 
hoitaa kirjevaihtoa näillä 
kielillä 

Pyytäen suosiollista vastausta 
anomukseeni on minulla kun- 
nia pirtää 

Koska äskettäin olen eräästä 
tukholmalaisesta sanomaleh- 
destä nähnyt, että Te etsitte 
konttoristia, joka voi hoitaa 
ruotsalaista kujevaihtoa kont- 
toorissanne 

Olisin Teille varsin kiitollinen, 
jos Te tahtoisitte 



2)«r ^coIattD. 



111 



S)er 5ßroIatit) begcid^nct ia^ örtlid^c „über" utib ,,burd^". 
S)er ÄofuS ift feiten, wirb faft nur im pur. gebraust. 
Sn ber UmgangSfprad^e tüirb yli gebrandet: 

Tulla meritse tai maitse. 

3ur @ce ober auf bem Sanbtoegc lommen. 

Cefeftütf (goTtfe^unfl.) 



Muuan Herra J. K., joka luo- 
namme on etsinyt paikkaa, 
on sanonut olleensa Teidän 
palveluksessanne useampia vuo- 
sia. 

Siitä huolimatta; että tämä seik- 
ka jo itsessään meille on paol- 
tolause, olisimme Teille erit- 
täin kiitolliset, jos tahtoisitte 
ilmoittaa meille sekä minkä 
luonteinen tuo nuori mies on 
että mistä syystä hän Teiltä 
erosi. 

Nuot tiedot ovat meille erityisestä 
tärkeydestä, koska usein isoja 
summia kulkee sillä paikalla 
olevan miehen käsien kautta. 

Riennän ilmoittamaan Teille, että 
Herra J. E. on nuori mies, 
jonka rehellisyys on taattu. 
Niin kauan kuin hän oli minun 
liikkeessäni, oli minulla aino- 
astaan syy olla erittäin tyyty- 
väinen häneen ja hänen käy- 
tökseensä ja olen siitä kovin 
pahoillani; että en saanut hän- 
tä pitää. 

Hän erosi meiltä vaan sen 
vuoksi, että hän halusi päästä 
vieraisiin maihin, etupäässä 
johonkin ranskalaiseen meri- 
kanpunkiin, oppiakseen, tun- 
temaan sekä sikäläisiä liikeo- 
loja että myöskin oppiakseen 
kieltä. 

Tosi kunnioituksella. 



ein gctütffcr §err 3- Ä., bcr Bei 
uns ©tcHung gefudjt, f)ai an- 
gegeben, er fei mehrere 3al6tc 
bei S^nen in Stellung gemefen. 
Ungea^tet, bag btefet Umftanb 
jd^on on fidj für uns eine @ntp* 
fe^lung tfl, toären tutr 3§nen 
befonberS banibar, falls ©ie unS 
benad^rid^ttgen tsfirben, fotool^t 
»er biefer junge SRenfiäJ ift, alS 
aud^ aus toeld^er Urfad^e er Sie 
üerlaffen l^at. 

S)iefe ^uSfünfte fmb für uns bon 
bejonberer SBid^tigfelt, weil oft 
groge Summen burd^ bie Q^xCbt 
bcSjentgen gelten, ber biefe Stel* 
lung innel^ot. 

3(3§ beeile midj, 3^nen mitjutetlen, 
bag ^err 3- ^' ein junger Wann 
bon betoöl^rtcr 9leblld^!eit ift. 
Solange als er in meinem ®e« 
fd^öft toar, l&atte i4 allein Urfa^e, 
mit i^m unb feinem iBenel^men 
augerorbentlid^ gufrieben su fein, 
unb id^ bebauere fel^r, bag id^ 
il^n nid^t bel^alten fonnte. @r 
ging bon mir allein auS bem 
®runbe, ba6 er wünfdjte, nadj 
frembcn ßönbern ju fommen, be« 
fonbcrS nad^ einer franaöftfd^en 
Sceftabt, um bort fott)ol{)l bie ®e» 
fd^äfte als aud^ bie S))rad^e fennen 
3u lernen. 



3n toal^rcr §od^odJtung. 



112 Seitton 50. 

te MüüiL 



^an fragt enttoeber mit einem fragenben Pronomen 
(Äbtjerb) ober mit bem ©uffij -ko (-kö). 3n öerneinenben 
©ö^en fte^t -ko l^inter bem öerneinenbcn SJcrb: 

Miksi se ei onnistuisi? rueSl^alb follte eS nid^t gclinflen? 

Kuinka (ober miltä, mille) se sinusta näyttää? 

SBie bunit hiä^ boS? 

Mitäpä heistä tappamaankaan? 

SBeS^alB follten gerabe fte getötet »erben? 

Mitä siitä pidät? tooS metnft bu badon? 

Mitä(s) tehdä? toaS ift }u mad^en? 

Menettekö kotiin? gel^t gl^r nod^ ^aufe? 

Isäkö sen sanoi? l^at eS ber IBater gefagt? 

Ettekö ole nähneet häntä? l^abt S^r tl^n ntti^t gefeiten? 

Onko se poika vai tyttö? ober poikako se on vai tyttö? 

3ft eS ein ffnabe ober ein üJtöbd^en? 

Tuletteko vai ette ober tuletteko vai ettekö tule? 

ftommt 31&r ober ntd^t? 

Voinko saada telefoneerata täältä? 

ffann id^ l^ier tele^l^omeren? 

Tahdotteko tuoreita munia? »unfd^en @ie frifd^e Sier? 

Mihin aikaan syödään Helsingissä? 

SSBann U)irb in ^elftngforS gegeffen? 

Juotteko kupin teetä? trlnlen ©ie eine Saffe See? 

Saanko pyytää Teiltä juustoa? 

®arf id^ ©ie nm ben Räfe bitten? 

Mitä se maksaa? tt)a$ lofiet boS? 

Sallitteko että autan Teitä? 

®ef!atten ©ie, ba| id^ ginnen l^elfe? 

Mitä herrat haluavat juoda? toaS loollen bie §erren trinfen? 
Db in abl^ängigen gragefäfecn l^ci|t -ko (-kö) ober 
tokko, josko: 

Kysy tietääkö hän frage, ob er eS wei^. 
Kysy josko (tokko) hän tietää. 
En tiedä onko (lieneekö) se totta. 
3d^ U)et| nid^t, 06 eS xoaf)x ift. 
Tuleeko hän ja milloinka, sitä en tiedä. 
Ob unb xoann er {ommt, m\^ 16) nid^t. 
Minä kysyn, tuletko vai etkö (tule)? 
3d^ frage^ ob bu lommft ober nld^t? 



lEßoTtflettung. 113 

^inuttbfttitfsigfte Seltion. 

§ 1. 2)ie äBortftedung tft im großen gattjen bie ber 
tiorbifd^cn ©prad^cn. 3n fragcnben ©äfeen ift bic SBort* 
fteüung tDte in ben auiSfagenben. 2)aiS Objeft beim Sttifini« 
tit) fte^t t)or bemfelben, fo oud^ t)om ®ett. abl^ängige $rono« 
mina üor biefem. 9(uc^ bie Pronomina gel^ett oft bem SBerb 
DorauS. 

Kuinka Te jaksatte? toit Beflnben ©ie pti^? 

Missä asutte? tt)0 lool^nen @ie? 

Minä olen aivan märkä td^ bin gonj nag. 

Minä tahtoisin uuden puvun tc^ möd^te einen neuen %n)ug. 

(Minä) tahtoisin ostaa yhden koko puvun. 

3d^ möd^te einen ganjen 9n)ug laufen. 

Kello kaksi um jroei Ul^t. 

Sen tiedän baS xotxi id^. En tiedä baS U)et| 16) ntd^t. 

Kyllä hän sen sinulle sanoisi er U)ürbe e§ bir jtd^er fagcn. 

Nämät molemmat parit biefe beiben $aare. 

Se ei sovellu er pa^i ntd^t. Minua paleltaa mid^ friert. 

Se olen minä baS bin id^. Kylmä on eS friert. 

Kylmä tulee c8 tt)irb faß. Aika on c8 i|i Qtit 

Mitä nämät saappaat maksavat? U)a8 foften biefe Stiefel? 

Milloin voin ne saada? U)ann {ann id^ fie l^aben? 

Tämä kangas ei minua miellytä. 

^tefe§ %u^ gefäHt mir nid^t. 

Kuka tuo poika on? mx ift biefer ffnabe? 

Mikä sen hinta on? tt)aS tft ber $rei8? 

Missä herra on? loo ift ber f)err? 

Milloin isäntä tulee kotiin? 

äBann fommt ber f)en nad^ ^aufe? 

Ottakaa mitta minusta nel^men @te 9Rag an mir? 

Minä otan Teistä mitan id^ nel^me ^l^r IJla^. 

Se on jo ollut koko ajan kylmä. 

6S ift fd^on bie ganje 3«it toit gewefen. 

§ 2. On lann jmifd^en 5ßräb. unb ©ubjeft ftel^cn ober 
am (Snbe be« ©afecg. SBirb ba« ©ubjeft ftarf betont, lönnen 
atte ©abteile öor bem SSerbum ftcl^cn. 

Kuinka kaunis on hänen laulunsa (ober on )ule|t). 

aSte fd^ön ift ntd^t t^r ©efang? 

Minä hevosen toin id^ brad^te baS $ferb. 

§ 3. 3)ie SSSortftclIung ber mobernen ßiteratur ift 
^e^r miUfürlic^. 

Aleine ftnnlfd^c &pxa^Xt^xu 8 



114 



Seition 52. 



3toemitbfüttf3tgfte Seftton. 



Aha' SluStuf bcr 9frcubc 
ai^ aiai SluSruf beS Sd^metjeS 
aina immer, aina- (t)erftär!enb) 
ainoastaan, -stansa, -sti allein, 

BI06 
ainoastaan — vaan myös ntd^t 

nur — fonbcrn au4 
alas nieber 

aiempana, edempänä unten 
alla, alta, alle, alatse unter 

$oftp. mit ®en. 
asemessa, asemesta anfiatt 

^opp. mit ®en. 
-asti (öerft.) 
edessä, -stä, eteen, edellä, -Itä, 

-eile öor (für) $ofl}). mit ®cn. 
edestakaisin (in unb jurfid 
ei koskaan nie 
eli(kkä) ober 
ell'en (eilen), ell'et (eilet) fallS 

(iü) nid^t, faUS (bu) ntd^t 
en (et, ei uf».) — eikä (etkä) 

»eber — nod^ 
ennen Dor $rä)). mit $Qrt« 

(ju ensi) 
ennenkuin beöor 
että hai, bamit 
ha' 3lu8ruf ber SSermunberung 
haha Sudruf ber t$freube 
hajalla, -eile befonberS 
halki burd^ ^täp. unb $oft|). mit 



hamaan-, hamasta- (Derjlärfenb) 
-han (-hän) öcrftärfenb: Ja, fo 
harvoin feiten 
hei StuSruf ber f^reube 
heti gleid^, heti kuin fobalb aß 
hihi *j!u§ruf ber Qfreube 
hoho SluSruf ber fjfreube 
hoi «uSruf (= }?ft) 



huoleti forgloS 

huomenna morgen 

hyi, hyihyi «uSruf be§ äbfdjeu» 

hyvin mol^I 

ikäänkuin gleid^mie, alS 06 

ilman ol^ne, aufeer ^rop. mit 

$art. unb «beff. 
ilman- (öerftftrfenb) bei Slbeff. 
ja unb 

jahka fobalb mie 
joko-tai, entmeber — - ober 
joU'en joU'et ober jollen faHiJ 

(id^) ntd^t 
jonnekunne trgenbmol^in 
jopa fd^on aucb 
jos fall§, joshan loenn blog 
jos kohta menn aud^ (mit 3nb» 

ober ffonb.) 
josko inmiefem 
joskus jumeilen 
jotta ha^, fo ba^, bamit 
joukossa, -sta, joukkoon 

|ßoft|). mit ®en. unter, ^vifd^en 
jäljessä, -stä, jälkeen, -ellä, -eile 

$ofip. mit ®en. nad^, l^inter 
-ka (-kä) nad^ bem iBerneinungS- 

morte en: aud^ nid^t 
-kaan (-kään) gar, aud^ 
kah ^uSruf ber Sßermunberung 
kaikkein aÖer« 
kaikkialla, -Ita, -Ue überall 
kaksitellen (kaksittain) {e jloet 
kanssa mit $oft)). mit @em 

(})ron. ©uff.) 
kas fiel^I 

kaukana mett, entfernt 
kautta ^röp. über, ^ofl»). (pu 

©uffO burd^, öermittelji mit 

®en. 
kau'an lange 



$t&« unb $of!t)ofitionctt, ^onjunltionen unb Slbbetbten. 115 



kera, keralla, keralle mit, Bei 

^oflp. mit ®cn. 
kerrassaan auf einmal 
keskellä, -Itä, -eile mitten im 
$räp. unb $ofH). mit $art. 
unb ©en. 
keske(e)n mitten im (©törung) 
^räp. unb $ofi}). mit $art- 
unb ®en. 
-kin auc^ 
-ko (-kö) 06 
kohdalla, -alta, -alle neben $oft^. 

mit @en. 
-kohden (oetftärlenb) 
kohta gleid^ 
kohtaan gegen (Serl^ältniS) 

^opp. mit ^art. 
kohti, kohden ^oftp. gegen 

(Sidfttung) mit ^art. 
kokoon, koossa jufammen 
koska meil 
kotona }u ^aufe 
kuin al§, meti, menn; aIS (bergL) 
(pel^t l^inter se, semmoinen, 
sellainen, yhtä, sama, eri, 
toinen, muu) 
kuinka mie (kuinka paljo = 

paljoko mieöiel?) 
kuitenkin bod^ 
kumminkin, bod^, bennod^ 
kun (nad^ einem äBort) ba 
kunhan mcnn Mo^ 
kunnes biS 

kutti 9lu8ruf ber ©d^abenfreube 
kyllä(ksi) genug, gemi^ 
-käsin (berftärlenb) 
laajalta, -ti meit 
liian aU)U 

likellä, -Itä, -lie nal^e $räp. unb 
^oftp. bc). mit $art. unb ®en. 
liki na^e $täp. mit $art. 
luo(ksi) ju ^xäp. unb ^o\tp. 

mit @en. 
luona bei $rä^. unb $oftp. mit 



luokse bei ^xap. unb $oft}). 
mit @en. 



luota meg bon $rä)). unb $oj))). 

mit ®en. 
lähellä, -Itä, -lie nal^e ^xap. 

unb ?Po[t|). bej. mit ^art. 

unb ®en. 
läpi burd^ ^xäp. unb $oft)). mit 

®en. 
läpitse, lävitse burd^ $ofl)). mit 

®en. 
milloin ba; menn; mann? 
milloin-milloin balb — balb 
minne toogin? 
missä tt)o?, mistä tool^er? 
miten mie? 
monesti mel^rmatS 
muassa, mukaan, mukana mit 

^o\ip. mit ®en. 
muka öielleid^t (oft iron.) 
muinoin öorl^er, friil^er 
mullin mallin auf unb nieber 

(in Unorbnung) 
mutta aber 
muualta anberSmo^er, muuten 

anberS, fonjl 
myös aud^ 
myöten (-den) längS $oft}). mit 

$art. 
myötä mit $ofl)). mit ®en. 
niin fo, in biefer SBeife 
niin — että fo — bafe 
niin hyvän fo gut mie möglid^ 
niinkauan kuin fo lange aIS 
niinkuin mie (fomie) 
niin muodoin alfo, folglid^ 
niinpiankun fobalb 
nimittäin nämlid^ 
no\ nono' 3lu8ruf ber SSermun« 

berung 
nyt nun 
näet nömlid^ 
ohella, ohelta, ohessa, -sta, 

oheen mit, neben ^oftp. mit 

®en. 
ohi, ohitse öorüber $oft<). mit 

®en. 
oi, oioi 9lu§ruf be§ @d^merje§ 
osittain teiltoeife 

8* 



116 



Settion 52. 



-pa, -pä Ja, benn (öerflärlenb) 
paitsi, -e au^tt, ol^ne $rö^. mit 

^art. 
paksulta fel^r 
paljo(n) Dicl, fel^r 
perässä, -stä, perään l^intcr, 

nad^ $ofl)). mit @en. 
peräti ganj, im ©runbe 
peräksyttäin, perätysten nad^« 

einanber 
pian balb 
piti, pitipiti SluSruf bcr ©d^aben» 

frcubc 
pitkin ISngS ^x&p. itnb $oft)). 

mit !ßart. 
poikki querüber ^xap. unb 

^oflp.mit ®en; 
poikkipuolin quer 
puhki quer burd^ $rä)). unb 

$oft<). mit ®en. 
puolesta, puoleen für, ju $ofJ<). 

mit ®cn. 
puolessa, puolella auf ber @eite 

$oftp. mit ®en. 
puolelta öon (ber Seite) ^o^p. 

mit ®en. 
puolelle, puoleen auf bie ©eite, 

ju $oftp. mit ®en. 
-puolen (öerftärlenb) 
pystyssä aufredet, gerabe 
päin gegen ^oft}). mit ^art. 
-päin (öerftärfenb) 
päässä, päästä, päähän; päällä 

päältä, päälle in Entfernung ; 

m, nad^ $ofl:p. mit ®cn. 
rinnalla, rinnalle bei, JU ^oftj). 

mit ®en. 
rinnatusten ©eite bei ©eite 
ristiin rastiin freuj unb quer 
-s l^öufig bei fragenben 5ßron. 

unb aböb. (kuinkas kävi?) 
-saakka (öerftärfenb) 
saati(kka) beflo loeniger, um fo* 

mcniger 
salaa l^eimlid^ 
seassa, seasta, sekaan mit, 

unter ^o\ip, mit ®en. 



sekä famt, sekä-että fomol^I — 

aIS aud^ 
sentähden beSl^alb 
siellä ba, bort 
siis fo, alfo 
siksi beSl^alb 
silloin bamalS 
sillä benn 
sinne bortl^in 
sisäpuoleUa an ber inneren ©eite 

^x'dp. unb ^0^. mit ®en. 

unb $art. 
sisällä, sisässä brinnen 
sisässä, -stä, sisään, sisällä, 

-Itä, -lie innerl^alb, in $oftp. 

mit @en. 
siten fo 
sitten barauf, sittenkin bod^, 

iebenfaflS 
sittenkun nad^bem 
suhteen rüdfftd^tlid^ ^ojip. mit 

®en. 
suotta t)ergeben§, ol^ne ®runb 
syystä että bamit 
taa, -kse nad^ lointen $ojt)). mit 

®cn. 
takaa Don lointen $ojtp. mit 

®en. 
takana l^inter $oft|). mit ®en. 
taas mieber (nie juerfi) 
ta(h)i, taikka ober 
takaisin jurüdf 
takia um — willen ^oftt). mit 

®en. 
tietysti gemife, natürlid^ 
toki bod& 

tokko ob, wenn möglid^ 
tosin getoife 
tuolla ba, bort 
ty(k)ö ju, -nä bei, -ä t)on 5ßofl}). 

mit ®en. 
tähden wegen ^oft)). mit ®en. 
tänne ^ierfer 
tässä l^ier 
tästä Don l^ier 
täten fo 
ulkoa t3on braugen 



S)ie ftnmfd^en ^Petfonennatnen. 



117 



ulkopuolella an ber öu^eren 

©citc ^x^p. unb gJoft}). mit 

^art. unb (Sen. 
useasti mel^tmalS 
uudelleen aufS neue 
vaan aber, fonbem 
vaikka(pa) inioietDO^I, loenn aud^ 

(mit 3nb. unb Äonb.) 
vailla, -e, vajaalla o^ne ^oji}). 

mit «Part. 
vai(ti) ober; ob (in Sfragefä^en); 

aä^ fo! 
varmaan jtd^er 

varrella loäl^renb $oftt). mit ®en. 
varten für (S^td) $oft}). mit 

$art. 
vasta neutid^ 
vastapäätä gegenüber ^xcip. mit 

$art. 
vastassa, vastaan gegen ^oflp. 

mit $art. unb (Sen. 
vasten für ^x'dp. unb ^o^p. 

mit $art. 
vastoin tt)iber ^xäp. unb $oft)). 

mit $art. 
verkalleen nad^ unb nad^ 



vielä(pä) nod^ 

vieressä, -stä, viereen bei, neben 

Ißof!)). mit ®6n. 
voi, voivoi «uStuf beS ©dftmeqeS 
vuoksi tt)egen $oft)). mit (Sen. 
vähitellen, vähittäin nad^ unb 

nad^ 
välillä, -Itä, -lie, välitse, välissä, 

-stä, -iin jmifd^en, unter 

$oft)). mit ®en. 
välin bajmifc^en, barunter 
yhdessä, yhteen jufammen 
ylen gar }u, befonberS 
yli, ylitse über $räp. unb $oft}). 

mit ®en. 
yllä, yltä, ylle über, barauf, 

baran, oben 
ympäri, ympärillä, -Itä, -lie, 

um ^x&p. unb $oftp. mit 



ympäri um (innerl&alb beS Um* 

treifeS) ^räj). mit $art. 
ynnä nebft, mit 
äh SluSruf be§ ^bfd^euS 
ähä' SluSruf ber @d^abenfreube 
ääneti ftill, ftiflfd^tteigenb 



Seif<)iele. 
vai se on ajatuksesi? ylös ja alas (auf unb nieber) 

kello on neljännestä vaille yksi ;,loann beliebig'' l^ei^t: milloin, 
en ole senj nähnyt enkä kuul- koska hyvänsä, tahansa, 

lut vaikka milloin. 



3)reittttbfttitf3igjite Sefttou. 

^ie fimiif^lett ^erfottettnameit. 

S)er ^auptt^puiS ber ftnnifdgen 9lamen fotDO^I an^ 
älterer ate aug neuerer gcit »irb burc^ gormcn auf -kainen, 
-laineu, -ainen, -inen ocrtrcten. 

Lemminkäinen mirb aud^ Lemmin poika genannt (ber @o]^n 
öon 8.). 

Koskinen l^ei^t elgentlid^ reid^ an ©ic^böd^en. 

Vuorinen eigtl. 93erg (b. 1^. bergreid^). 



118 Öettion 53. 

Sn öiden gäHen ift bcr finnifd^c 9lantc eine Ü6crfc|uiig 
ouiJ bcm ©c^loebifc^cn: 

Juhani Aho So^an Srofclbt. 

Äufecr Flamen auf -nen fomntcn folc^c auf -o tyov, 
bic immer 9SerMeinerungS=(Siofc»)formen finb: Mikko, Juho 
unb anbete auf -la, tüeld^e urfprünglic^ bail $eim ber be- 
treffenben $erfon bejeic^nctcn: 

Setälä OnfelS §cim, Mikkola 2Jliffo§ §eim. 

Unter ben SSornamcn finbcn fid^ tooj&I ttjcnige cd^t 
finnifd^e, bic mciften entftammen ben norbifd^en ©prad^cn 
(ber fd^loebifd^en gorm) ober ben Slamen^formen ber grie*' 
d^ifd^en ßirc^e. 

Dft l^aben fid^ fel^r oielc gormen enttoidfelt: 
Pieto, Pieti, Pietari, Pek(k)o, Pekka, Peska, Pessi, Petu, 
Petteri ^eter. 

Korhosen Paavo ifl alte SBejeid^nung: 

Paavo Sol^n beS jjor^onen. 

Pienen Hannun Tommi 

S;]^oma§, ©ol^n öon Sol^ann bcm Siingeren. 

Juha Nikkaseen Samulin Anni 

^nna, Sod^ter @amuels, @o^n Don äol^ann au§ ber Ofamtlie 
$Ri!(anen. 

Äarelifil (bte ©prad^e beS ßalebala)* 

Oo ftel^t für ole. 

t fäQt tt^eg, loo nad^ ftnnifd^en Sautgefegen eine SBeränbe- 
rung eintreten jotttc, 

gür saada: saa'a. 

k fänt ttjeg in ber SSerbinbung Ik, rk. 

1, n fänt oft toeg jroijc^en SSofalen: lie = lienee. 

sk unb tk werben s unb t in gejc^loffenen ©Üben. 

sn, tn werben ss, nn in gemiffen SSerbalformen. 

®ie Sautüerbinbung It, rt ift gebulbet. 

Slnftatt jufammengejogener formen (h jtoifd^en SSofalen) 
l^at ber S)ialeft bie oolleren gormen. 

Oa für aa im 5ßart. (Ilmoa für ilmaa), im Sfnf. I, 
in ber ©egenmart gctoiffer SSerben (lupoan für lupaan). 

^onfonantenoeränberung lann ftatt^aben oor bem :per« 
fönli^cn ©uffij (ajansa für aikansa). 

(Sin 5ßturaI|uffiE -loi finbet fic^ au^erl^alb beS 9lom. 



üatelifd^ (bie ^pxai^t beS l!a(f))ala). 119 

S)imintttit)C tocrbcn auf -o, -(o)nen, -ut, -yt, -kainen 
gcbilbct. 

Serben werben burc^ -ella, -skella, -ahta, -alta ab^ 
geleitet. 

S)ie britte $ßerfon ber ©egenttart enbet auf -pi in ein* 
filbigcn, auf -vi in mel^rfitbigen SDSörtern. 

3)ie ISnbungen beis reflej:it)en 93erbi^ finb: 1. $er{. 
-(i)me, 2. ?ßerf. -(i)tet, -te, 3. ?ßerf. -(i)kse, -ksen in ber 
©egenwart (Sing.); 1. 5ßerf. -ime, 2. ^crf. -ihet, -ihit, 
3. '5ßcr{. -ihe, -iin in ber Vergangenheit (Sing.); -ime 
!ann aud^ bie Snbung ber 1. $erf. @ing. ber bebingenben 
gorm fein, -ihe lann auc§ bie ®nbung ber 3. ^ßerf. @ing. ber 
einräumenben unb ber bebingenben fjorm fein, -(i)te !ann 
auc^ bie ©nbung ber 2. 5ßer}. Sing, ber befel^Ienben gorm fein. 

S)ie ©nbung beS Snf. ift oft -itä. 

©ie ©uffijc -pa, -pä, -han, -hän, -kana überwuchern. 

^a9 üerneinenbe SBerb ftel^t oft l^inter bem ^auptoerb. 

3ufammen}iel^ungen fommen oft t)or: 
ma, mä, mie = minä, milma = minua, ka = kuka, mi = 
mikä. 

(Sine SSergangenl^eitiSbilbung auf -si (aus -ti) finbet 
fid^ nid^t. 

^te Elemente beS ^ittttifdiett. 

-' bei t)ernetnb. Serbalf ormen (en -aJla- (-Itaa) bei Sterben be^eid^net 

sano' id^ fage nlti^t) ben Suftanb (puh- ?Iu«ruf, 

•' 2. $erf. ©ing. Sm}), (sano' puhaltaa = puhkaa = puh- 

fage!) kata totf^tn) 

-' bei ©ubji. auf -e (luode' -ari, -ri, uri bej. bie l^anbelnbe 

Oflut) $etfon (uimari Sd^tDtmmer) 

-a <-ta bei 9lbt)b. * (ulkoa Don -as, -kas (-aan, -kaan), aud^ -jas, 

aufeen) -ias bilbet Slbj. = $räf. ^tip. 

-a' < ta + ksi beim 3nf . (SranSt.) (karsas f d^ielenb, f Äief ; aud^ 

-ahda- (-htaa) bilbet 3Jerben be« karsa, karsija ber ^d^ielenbe) 

jeid^nenb baS augenblidflid^e -e' bilbet ©ubft. öon Serben = 

(seisoa ftel^en, seisahtaa einen Snftnitiö (sitoa binben, side' 

augenbltdt fteben) (-t-) Sanb, ©ebinbe) 

-aise- (-sta) bei Serben bejeid^net -ea (-ia) bie geioö^nK^fte Slbj.* 

baS ))I5^nd^e (auki auf, au- Ableitung = -kea (järeä grob) 

kaista fd^nell öffnen) -ele-, -ile- (-elia, -illa) bei Serben 

-aja- (-jaa) bei Serben bejeidftnet bejeid^net bie SBieberl^oIung ber 

bie ^anblung (kohina 2äxm, ^anblung (tappaa löten, ta- 

kohajaa lärmen) pella ftd^ fd^Iagen) 



120 



^ie (Sitmtnit beS gfinntf^en. 



-en ^tiä^m bc8 ®cn. $Iut. 
-eskele-, -eksele-, -eksentele-, 
eskentele- bcrjiörfcnb öon 
-ele- 
-han enKitifd^ bod^ 
-hka, -hko, bilbet biminutiöc 916* 
Icitungcn beim ?lbj[. (pitkä 
lang, pitkähkö jtemlid^ lang) 
-i- (-ida), l^lnter -a entfielet -oi-, 
Bilbct tranf. Serben bei mel^r«' 
filb. ©ubft. u. 9lbj[. (tarina 
Serid^t, tarinoida berichten) 
-i 3ei(6en beS gJIuralS 
-i abicitcnb (moni mand&cr) 
-i- 3cid^en b. 3mpcrfc!t§ 
-i- bejeid^nct bte wäl^renbe ^onb* 
lung bei Serben (hyppiä 
tanjcn ju hypätä ^fl^Jfftt) 
-ias, -ijas bilbet 9lbj[. öon Serben 
(puhella f})red^en, puhelias ge* 

-ile- = -ele- 

-immainen< -impainen < -im- 
pa + -inen bilbet ^IbJ. 

-impa- (9?om. -in) Qtii^m be§ 
©uperlQtidS 

-in (-imen) bejeid^net baS SBer!* 
ieug 

-ina ober -una bilbet ©ubfton« 
tiöe (pauh- lärmen, pauhina 
Särm) 

-inen (-isen); aud^ -hinen bilbct 
3lbi. (ilo greube, iloinen frol^); 
baSf. fann ®im. bilben (au- 
rinko ©onne, aurinkoinen) 

-io bejeid^net bte l^onbelnbe ^er* 
fon (rautio ©d^mieb) 

-io Ableitung bei Subji- (tuomio 
Urteil) 

-is- beutet fStfxi^ an, bilbet Serben 
unb Slbj[. (kuulu (Scrüd^t, -isa 
beräl^mt; koh-is-ta braufen) 

-isi- Qtxäitn b. ffonbitionaliS 

-(i)sin bilbet 9lbt)b. Ottat.) 

-ita- (-ittaa), l^inter -a entfielet 
-oita-, bilbet tranf. Serben 
(kunnia Sl^re, kunnioitan el^re) 



-itse- (-ila), l^inter -a entfielet 
-oitse-, bilbet tranf. Serben 
bei mel&rfilb. ©ubft. u. Slbj. 
(satula ©atteI,satuloitafatteIn) 

-itse' bilbet a[bt)b. be§ DrtS (maa 
Sanb, maitse' gu Sanbe) 

-ja, -ija; -jaa bej. bie ^tmbernbe 
^erfon. SBeiterbtlb. flnb : -jäin 
(-men), -jan (-men), -jäinen 
(laulaa fingen, laulaja ©önger) 

-ka bei frag, unb bejügl. ^ron. ; 
t)erft.^art.(joka weld^er, iebcr) 

-kaa 3mper. 2. $erf. $Iur. 

-kaan bei unbeft. ^ron.; öerff. 
$art. audft (ei mikään niemanb) 

-kainen bilbet 9lb|. unb S)im. 
(ainokainen beftänbig, nuoru- 
kainen äängling) 

-kalainen bilbet W>\, 

-kas (-kkaan) bilbet Slbj. bej. im 
Sefi^ t)on ober ©ubft. (raha 
@elb, rahakas reid^, sormi 
ginger, sormikas §anbfd&u5) 

-kea (-kia) bilbet abj. = -ea (-ia) 

-ke' (-kkeen) bilbet ©ubft. be* 
jeid^nenb 3nÖöIt,Serminberung, 
(niemi Sanbjunge, niemeke 
fleine 8. ; sytyke Sfinbftoff) 

-kiu bei unbeft. $ron. ; öerfi. $art. 
oud^ (joikin jemanb) 

-kka, ebent. -ikka, -ukka bilbet 
®tm. ober Slbj. (nilja©d^Iamm, 
nujakka fd^lü})frig, musta 
fd^mar), mustikka Slaubeere, 
sihnäSlugc, silmukka ©ibed^f e) 

-kkain = -ksuttain bei ^Ibbb. 

-kko bilbct ®tm. (metsä äBalb, 
metsikkö $ain) 

-ko frag, unb öerft. ?ßartifcl; gleid^ 
mit bem Smpcratib^eid^en 

-ko' (-kos) 3eid&cn b. 2. $erf. 
©ing. 3m})er. 

-koon, -koot 3^i4«n b. 3. $erf. 
©ing. unb $f. Smpcr. 

-ks-, -sk- t)crftärft bie 9lblcttung 

-kse- (-S, -ksen) bej. 1. ben ©toff, 
(terä ©d^neibe, teräs ©tal^l) 



S)ie diletnenie beS Sfinntfd^en. 



121 



2. ben SSrud^tett (kolmannes, 
-ksen = ^/s) 

-ksi (-kse) 3«<^«n beS IranSl. 

-ksi-, -ksu-, -ksy- bej. Bei Serben 
bafürl^alten ober iji ojne 95e- 
beithtng (paljo fel^r, paljoksua 
bafür^alten) 

-ksuttain 6e3.beiabt)(. ^uSbrüden 
baS gegenfeitige SJerl^ältntS 
(peräksyttäin einer hinter bem 
anbem) 

-ku Bei unbcfl. $ron. (joku j[e* 
tnanb) 

-kus Bei pton. 9bt)B. 

-la Btibet @uB{l., bie ^eim Be- 
beuten (pappila ^farrlftauS) 

-lainen (-isen) Beg. baS 3QRitgIieb 
5um ®ef d^Ied^t, Stamm (suku- 
lainen IBermanbter, mesiläinen 
gSiene ju mesi ^onig) 

-11 Bcg. Bei $ron. SlböB. ber «rt 
(mikäli in bem !IJta|e toie) 

-lla3ei(i^enbe§3befrtt)S; BUbetBei 
$ron. aibt)6. beS Orts (tuolla 
bort) 

-Ue' 3eid^en be§ ^lOatioS 

-Uinen (-isen) < IIa + inen 
Bilbet Mbj. (aika Seit, ajallinen 
äcitlid^). 

-Uoinen (-isen) < IIa + inen Bilbet 
3{bj. (kipu ihanf^eit, kivul- 
loinen fränfltcft) 

-Ig Bilbet ®im. (pursi tjaljrjeufl, 
purtilo Srul^e) 

-IIa Setd^en b. ^BlatioS 

-Ita ober -Iti Bilbet «boB. (pak- 
sulta t)iel, fe^r) 

-maSeid^cn b. Snfin. IU= ©uBft. 
(tekemä 9BerI) 

-mainen (-isen) Bilbet Äbj., bie 
^glcid^ mit" ober ^jiemlid^" 
Bebeuten (hyvämäinen }iemlid^ 
gut, koiramainen lote ein 
&unb) 

-minen (-isen) geid^en b. 3nf . IV 
= @uB{l. (sanominen baS 
Sögen, ju fagcn) 



-inmainen > mainen Bilbet 9lbj. 

(ensimmäinen = ensi ber erjte) 
-nmias < -nunaksi Bilbet %bt)B. 

Bei J{om))aratlt)en 
-mme Seid^en b. 1. ^erf. ^tur. 

Beim SSerB (sanomme mir 

lagen) 
-mme' geid^en be« })offef. $ron. 

ber 1. ^erf. ^lur. 
-moinen Bilbet %bj[. 
-mpa- Seid^en beS Äomi)aratiö8 
-mus (-ksen) = -os, -us (juopu- 
mus Sduferei) 
-mä Bilbet bemonftratiDe $ron» 

(tämä biefer) 
SSofal + n geid^en b.})0jf. $ron. 

b. 3. ^erf. 
-n geidften b. SR., ®en. Sing, 
-n Seidften b. 3nftruftio8 
-n Seid^en b. 1. ^erf. Sing. Beim 

aSerB 
-na 3eid^en b. SfjiOS 
-nainen < na + inen Bilbet 9lbj. 

oon ber 93ebeutung «fad^ 

(moninainen mannigfaltig) = 

kertainen (yhdenkertainen, 

yksinkertainen einjeln) 
-ne-3eid^en beS Potential« (sano- 
nen idb merbe t)ielletd^t fagen) 
-ne 3eid^en beS ffomitatioS 
-nenX-sen) BilDet 1. ffiim. (kala 

gfifd^, kalainen fjifd^lein), 2. 

TOännemamen (Penttinen 

SengtS @oBn) 
-nen- (-ta) Bilbet ® im. Bei SJerBen 

(vähä Hein, vähetä pc^ öermin* 

bem = vähentyä) 
-ni Seid^en b. poff. gJron. b. 

1. vperf. 
-nko (-ngon) Bilbet ©uBji. (ylä 

l^od^, ylänkö §ö]Je) 
-nna- (-ntaa) Bilbet tranf. 

Serben (vähä flein, vähennän 

oerminbern); oerft. -ksenna- 
-nne' (-nnes) Bilbet 9lbt)B. ber 

SRid^tung (sinne [sinnes] 

bortl^in) 



122 



2)te Elemente bcs gfinnif^en. 



-nne' (-teen) bitbet ©ubft. beS 

Drt§ (alanne' (Sbcnc = alanko) 
-nne' Stxi^tn b. <)of[. $ron. b. 

2. ^crf. «pr. 
-nnu- (-ntua) bilbet rcftes. u. t^aff. 

Serben (ojennun ic^ bel^ne 

mic^) 
-nsa' 3«iti&«w ^- pöff. $ron. b. 

3. 5ßerf. 
-nt- (-S, -nnen) 3^^<^cn b. Drb* 

nungS^al^Ien 
-nta (-nnan) bilbet 1. @ubp. bei 

SSerbalflämmen (laulanta 

©Ingen, ©efong) 2. ®im. 

(emä SWutter, emäntä SBittin) 
-ntainen, -nnainen (-isen) bllbet 

^bj.(luonto5Ratur^ luontainen 

natürlid^) 
-nti (-nn-) bilbet ©ubft. bei einplb. 

SSerbalftämmen (saanti gang) 
-nto (-nnon) bilbet ©ubji. bei 

SJerbalftämmen (laulanto = 

laulanta) 
-nut (-neen) 3«^^« l>- $tj<). II. 

aft. (tehnyt ber gemad^t l^at) 
-nä Qtxä^tn be§ ptxl 5JJron. ber 

1. u. 2. $erf. (minä id^) 
-o bilbet ®im. (emä 3Äutter, 

emo SKütterc^en) 
-o (-00), -u (-uu) bilbet ©ubft. 

abgeleitet t3on Serbalfiämmen 

(laitta orbnen, laitto bo§ Orb* 

nen; lukea lefen, luku Sefen, 

aied^nen ; kerjätä betteln, ker- 
juu Settein) 
-oin (feiten -ain) bilbet bei $ron. 

Seitabderbten (silloin bamalS) 
-okainen, -ukainen bilbet 9lbj[. 

unb S)im. 
-OS, -us (-kse-) bilbet ©ubft. bei 

Serbaljtämmen (laittaa orbnen, 

laitos Einrichtung, hakata 

l^auen, hakkaus ^auen) 
-pa enfl. ^artifel (onpa er 

ift ja) 
-pi 3eid^en b. 3. $crf. ©ing.$rä[. 

bei einplbigcn Serben 



-ra be). bei SBortbilbungen boS 
SBer^eug (into Segeiftcrung, 
inttara ß^^ubermittel) 

-ri bej. bie b^nbelnbe ^erfon 
(mylläri 9KülIer, petturi Se« 
trfiger) f. u. -ari 

-rta- (-rtaa) bej. bei Serben ob* 
geleitet öon Wy. ba§ Qfarben* 
roeti^leln (sini blau, sinertää 
blauen) 

-s = -\ h-, -kse (taa', taas, 
taakse (inter, lieber) 

-s aböerbieHeS (siis fo) 

-s in anberen QfäHen (jos tocnn 
nad^ norbifd^em Sorbilb) 

-seen S^xäitn bed 2f&attt)S 

-si < -ti (ensierji) in 3<i(ln>öriem 

-si 3eid^en b. })off . ^ron. b. 2. 5ßerf. 

-si 3^i<^cn b. 3m})crf. ('<-li 
<t + i) 

-skel- (-skella) = -eksel- = -el- 
(käydä ge^en, käyskelen 
wanbere) 

-ssa 3^i4^n b. ^neffibS 

-sta 3^ic^^n b. glattoS 

-sta- (-staa) bilbet Serben, meijl 
tranf. (kala f$fifd^, kadastan 
ic( fifd^e, asua tDOl^nen, asus- 
taa ftd^ aufl^alten) 

-sti bilbet 1. «bbb. (hyvä gut 
hyvästi »01^1 = hyvin), 2. bei 
3a]^In)örtern %[bt)b. t)on ber 
Sebeutung „toieöielmar (nel- 
jästi biermal) 

-sto bilbet ©ammlungSiDörter 
(kirja Sud^, kirjasto Sfidjer- 
fammlung) 

-stu- (-stua) bilbet Serben Don 
leibenber Sebeutung (ahdas 
eng, ahdistua eng werben) 

-t 3eidjen ber 2. $. ©. beim Serb. 

•t 3eid^en bcö mt ©ing. beS 
perf. $ron. 

-t 3eid&en beS $lural§ 

(-ta) 3eid^en beS $artitit)S 

-ta' > -a' 3eid6en beS 3nfinitiö8 
(entft. auä -ta + -kse) 



Sie Stemente beS 3finnif$en. 



123 



-ta- (-taa) bilbet Serben, meiR 
tratiftttDe (sairas Iran f, sai- 
rastan btn ftanl, pois mq, 
poistaa vertreiben, oppia 

lernen, opettaa (-tan) lehren) 
-ta- (mit Dorberge^enbcm -e, -i, 

-o) bllbet intr. Serben (liha 

Sfleifd^, lihota (-oan) fett 

iDerben) 
-taan (-ttaan) Seid^en beS ^afjiöS 

(cntp. aus ta + han) 
-tama, -tan, -dan, -an bei $ron. 

(muutama, -tan, -dan, -an 

einer) 
-tar (-ttaren) beg. bie tteibfiti^e 

?ßerfon (ruhtinatar gfürftin) 
-tava 3eid^en b. $räf. ^tjp. I. 

^afl. (< ta + va) 
-te Seid^en b. SnfinitibS II. 
-teilen bilbet «bDb. Don ber 95e- 

beutung «^einS um ba§ anbere'' 

(yksitellen je einS) 
-ten bilbet bei ^ron. 9(bt)b. ber 

aOßeife (miten tt)ie?) 
-ti bei einigen SaJfixobxkxn 

(yksi < yhti einS) 
-ti' bilbet einige 3lbt)b. (peräti 

im ®runbe) 
-ti- (-din, -tiä) bilbet tranf. 

Serben bei ©tömmen auf -e' 

(terve' frifd^, tervehdin be* 

grü^e) 
-ti < -tta bilbet «böb. bon ber 

Sebeutung „obnc" (huoli 

Äummer, huoleti forgIo§) 
-ton (-ttoman), älter -toin bilbet 

9lbj.t)on berSebeutung ;,ol^ne" 

(kuolla fterben, kuolema iob, 

kuolematon unperblidft) 
-ts- (ita) bilbet bei meljrfllb. 

©ubft. tranf. Serben (merkki 

TOarle, merkitä, -itsen be* 

seidenen) 
-tta bilbet aböb. (mutta aber) 
-tta Seidften be§ SlbeffiöS 
-ttain bilbet Sbüb. ber ?lrt 

(nimittäin nämlic^) 



-tte Seid^en b. 2. ^erf. $1. beim 
Serb 

-tu Seid^en b. ^tj<). II. ^afflö 

-tu- (-tua) bilbet pafjlöe Serben 
bon äbj[. (sairastua frani 
werben) 

-tuksin = -tusten 

-tusten bei ^bob. ber ®egen« 
feitigfeit (rinnatusten Seite 
an Seite) 

-u- bilbet rep. unb paff. Serben 
(nähdä feigen, näkyä gefeiten 
werben) 

-ue' (-ueen) bilbet SammlungS« 
Wörter (seura ©efeÜfd^aft, 
seurue' ©cfolge) 

-uinen (-isen) = -ut 

-uri bej. bie banbeinbe ^erfon 
Gammas Sd^af, lampuri 
§irt) 

-US (-uden) bilbet Subft., bie 
gigenfc^aft ober ^anblung be* 
geiAnen (kallis teuer, ksdleus 
ffoftf})ieIigfeit) 

-US (uksen) bilbet Subft., bte 
bie Stgenfd^aft beS Stamm« 
Wortes bejt^en ober ^anblung 
oberSußctnbbegeid^nen (vanha 
alt, vanhus ®rei8, palvella 
bienen, palvelus S)ienft) 

-usta bilbet (feiten) Subft. (kau- 
lus ober kaulusta jhagen) 

-ustin (-imen) bilbet (feiten) 
Subfi. (rinnus ober rinnustin 
Sruflriemen) 

-ut (-uen) bilbet ®im. (poika 
So^n, pojut (-ikuen) Heiner, 
füfeer 3unge) ; -hut bei einfilb. 
SBörtern (tiehyt Heiner 2Bcg) 

-Uta- (-uttaa) bilbet tranf. Serben 
bei melftrfllb. Stämmen (kä- 
vellä gelten, kävelyttää leiten) 

-utu- (-udun, -utua) ober -untu- 
(-untua, -unnun) ober -u- (-uta) 
bilben refleg. ober paff. Serben 
(jakaa teilen, jakauta ober 
jakauntua ober jakautua fid^ 



124 



2)te (Elemente beS Sftnnifd^en. 



feilen) ; für au lann aa entfiel^en 

(jakaantua) 
-uus (-uuden) bilbet ©ubji., ble 

ben Snbegriff ber ßigenfd^oft 

bcjei^nen (hyvä gut, hyvyys 

Sugenb) 
-va (älter -pa) Bilbet 1. «bt, ble 

„95cfiJ''anöeben(terä ©d^neibe, 

terävä fdftarf), 2. ^tj}). I. «ft. 

(sanoa fagen, sanova fagenb) 
-vainen (-isen) bilbet SbJ. 

(kuolevainen flerblid^) 
-vat Seid^en ber 3. ^crf. $1. beim 

S5erb 



-vu- (-pua) bilbet rcflcs. unb 
pa% Serben (juoda trinten, 
juopua betrunfen tocrbcn). 

SetbalMIbttitg o^ne ntntfi 
eimtent: 

sokea blinb, soen td^ »erbe 

bllnb (soeta), 
koko gon), kokoan td^ fammele 

(ko'ota). 
saarna ^rebigt saarnaan id^ 

ptthxQt (saarnata), 
sana SBort, sanon id^ fage 

(sanoa). 



^^-i 



125 



Sie Se|iitiiorter. 

S)ie finnifd^cn 2t\fnXD'6tttx, bcrcn (Sntlcl^nung oft 2000 
Sal^rc unb M» gegen 3000 Sa^rc jurüdtliegt, jcigen un» 
t)or aQem, tote toenig bte Bpxaä)t \xä) feitbem enttt)tdeU f)at 

a) 2)te tnboeuropäifc^en Sntlel^nungen iDteberfpiegetn bie 
Sautftufc bcr inbocuropäifd^en ©runbjprac^e : vesi (veden 
®cn.), jtnn. Stamm vet- SBaffer = inboeurop. -ued-, germ. 
wat-. Sie Rinnen unb bie Ugren bilbeten bamald eine 
Sinl^eit. d^re SBol^nfi^e n)aren öftlid^ in Sluglanb am Ural. 

b) S)ie eranifd^ctt ©ntlel^nungcn folgen in S^it barauf : 
sata 100 = er. gata, neuperf. sad. 

c) 2)ie litauifc^en Sntlel^nungen: tuhat (tuhann-) 
1000 = Iit. tükstantis. Qn ber ^eit bilbeten bie SBeft* 
finnen noc^ eine Sinl^eit. 

d) S)ie urgermanifc^cn ffintte^nungen : juusto Ääfe = 
inbocuropaifc^ed jQstom unb ur^ermanifd^eg jüsto; an. östr. 
auS jüstoz. 2)ie ginnen finb injmifc^en an ber Dftfee an* 
gelangt. S)er 3^itraum ffir bie Iit. unb alten germ. Snt« 
le^nungen erftrecft fic^ oon 400 öor ©l^r. biiJ 300 nad^ ®^r. 
SBä^rcnb biefcr 3cit toaren in aQen germanifc^en ©tammen 
bie ®nbungen tjöttig unberül^rt: lannas < landaz, ansos, 
jü. ansas < ansoz, ansaz, olut < oluf), sairas < sairaz, 
tuhto <C tuftö, aikki (aihki) < aiki, heimo < haimo. 

2)ie 9fluneninfd^rift beiS golbenen ^ornei^ unb bie go« 
tifc^cn ©prad^refte bejeugen, bafe um 300 nac^ ®l^r. bie 
Snbungen no^ erl^alten toaren. @el^r umfangrei^ maren 
©eber bie Iit. noc^ bie urgerm. Entlehnungen. S)ie öielfad^en 
Soppelformen ber finnifdöen äBörter unb bie üKenge ber 
neuen Sluf nahmen einein jiingeren ©prac^t^puiS bemeifen nun, 
ba^ bie Qinmn erft mä) bem @nbe jeneiS Qextxanm^ nai) 



126 S)te Sel^ntoörter. 

ginnlanb iibergcficbctt finb utib öon bcn bort anfäffigcn 
©ermatten (SBeriPanbtc jener Ootcn, bie öor Sa^rl^unbcrten 
au« @!anbinat)ien gejogcn toaren unb bie Ocgenbcn um 
bie SBeid^fel befe^t pielten) gro^e SRengcn »on SEBörtern 
entlehnten. 

©er §auptbeftanb bcr Sel^ntoörter (auf -a) fällt erft 
ttjä^renb ber S3eftebelung be« Sanbeg um 1000. 

@iS gibt aud^ @ntle|nungen, bie ber StDifd^engeit ange^ 
Pren, bie SBortformen auf -e' barfteQenb eine SKittcIform 
jtDifd^en urgermanifd^em -uz unb norbifd^em — : luode' < 
flöduz (norb. flöd). 

e) @ntle]^nungen aud ben fübli^en Sulturfprac^en bur^ 
germanifc^e JBermtttelung faHen jum Seil fel^r frfil^: arkku 
ftifte, an. grk. < lat. arca bur^ germ. arkö; liitu Ärcibc 

< creta. 

f) ©laöif^e ffintle^nungen fallen öer^ältniSmägig fpät 
unb ftnb auc^ nic^t ja^Irei^: papu Solune < afl. bobö. 

g) Slorbif^e (Snllel^nungen um unb na^ 1000 finb: 
turska 2)orfd^ ftel^enb jn^ifd^en an. l)orskr unb afc^m. 
thursk. 

h) @c^tt)ebifc^e (Sntlel^nungen tm Saufe beS SRittelalteriS: 
kirttilä Srilfe < afc^tD. kirtil, piispa JBifd^of < afc^m. 
bis(ku)p. 

i) Entlehnungen auS bem mnb. burd^ SSermittelung ber 
norbifd^en Sprachen ober be« ©^ftnifc^cn: kreivi ®raf. 

k) !lRoberne Entlehnungen auf -i unb a: kamari 

< \ä)Xü. kamare, kameli ffiamel, puska $ßeit|döc <C fcfiw. 
iskä, plikka äRäbc^en < fc^tt). flicka. 

@in aufgunel^menbed äSort auf Sonf. mirb auf -i ge^ 
bilbet: sikari QiQaxxe, silli gering < sill, pensseli ?ßinfel, 
uuri U^r. SSörter ouf -a bleiben unöeränbert: kaila < 
kägla ^egel. 

©in auglautenbeS -e toirb burd^ -i erfe|t: keisari Äaifer 
<C kaisare; porvari Sürgcr ift fc|tt). borgare, 

S)a8 finnifi^e vesi (-den) SBaffer entfpri^t fid^er einem 
inboeuropätf c^en ued. Slbleitungen baju finb : 



Sie Sel^ntoörtcr. 127 

veden- SBaffcr- vety (-dyn) 9?äffe 

vesinen (-isen) loäffcrig vetyn (-ttyä) na^ tnad&en 

vesistö SBaffcrfammiung vetytän (-ttää) fcud^tcn. 

©ine litauilc^c Sntlcl^nung tft seura @c|cllfc^aft, SScr* 
fcl^r aus Bebras ®enoffe. 

S)aju ftnb nun iDettergebtlbet: 
seuraaja 3ladi]olQtx seurattava nad^foIgen§mcrt 

seurata (-aan) folgen seuraus (-uksen) golge 

seuraava folftcnb; näd^fl seurue (-een) ©cfefifd^aft, tjfolge 

seuralainen Begleiter seurustelu Umgang, 

seuran ainen (-isen) ©efcHld^aftS* 
harnt 

irti aböb. Io8 entftammt gctotfe bcm Iit. irti au^txn^ 
anberge^en. ^ierju: 
irras (-taan) t)cra. loS unb ir- irtain (-imen) loS ^bj. 

rallaan abbb. loS irtautua (-dun) frcitnad^cn 

irroittaa (-itan) frcimadjcn, ir- irtonainen (-isen) loS Slb}. 

roittua (-tun) freltnad^ctt 

irto- in giiföwmcnfclung: irtolainen (-isen) SSagabunb. 

3n altgcrmanif^cr 3cit tourbc entlehnt: armas (-aan)^ 
Sart, üeb; baju würben gcjti^affen: 
als Slbt)b.: armaasti lieb, fanfl; 

als neue äbj.: armias, armelias (-aan im ®en.) Barm* 

l^erjig 

armahainen (-isen) lieb; 
mit bem 9lbbb.: armeliaasti barml^erjig; 

als entfpred^enbe Serben: armaita (-tsen 1. $erf. $r.) barml^crjig: 

fein 

armahtaa (-hdan) begnabigen 

armastaa (-an) lieben; 
juben Serben neue ©ubfl.: armahdus (-uksen) Segnabigung 

armastelu Siebe 

armastelija Sieb^aber; 
ju ben Serben neue abj.: armahtamaton (-ttoman) unbarml^erjia 

armahtavainen (-isen) barml^crjig 

armaus (-uden) Siebe, Sarll^eil; 
5U ben äbj. neue ©ubji. : armeliaisuus (-uuden) Sarml^erjtgfcit. 

Sieben ber älteftcn gntte^nung armas ftanb urfprüng* 
üd^ armo ®nabe, l^ierju würben gefd^affen: 
bie neuen SlbJ.: armollinen (-isen) gnäbig 

armoton (-ttoman) unbarml^erjig 
unb baS 2lbt)b.: armottomasti unbarml^erjig 
unb baS ©ubft.: armottomuus (-uuden) Unbarml^eraigfeit. 



128 2)te Se^tUDörtet. 

rauha f^rtebe, iRul^e (aM germomfd^em räwa) f)at 
tnttoxddt: 

rauhainen (-isen) fricblid^, rul^ig rauhaton (-ttoman) unrul^ig 

rauhallinen (-isen) friebUt!^, rnl^ig 9b j. 

rauhallisesti frieblid^, rul^ig rauhattomuus (uuden) Unrul^e 

9bb6. rauhoittaa (-tan) liegen, beruhigen 

rauhallisuus (-uuden) Sftieblid^ rauhoittua (-tun) ^d^ beruhigen 

feit, Slu^e rauhoitus (-uksen) @(^onungS« 

rauhanehto (-ehdon) QfricbenS* jeit. 

bebingung 

SnxDtxltn ftnb SBortftämme germanifd^en unb ein« 
i^eimifc^en UrfprungiS gufammengeiooi^fen. 

2)aiS ftnntfc^e surku (Dero. surko) fd^eint bem agerm. 
surgo (j|ü. saurga im got.) ju entfprec^en. S)te germanifc^e 
JBcbeutung toar Summer, bie pntiijd^c ift SBitlcib: 

minun tulee häntä surku (td^ barf mit il^m 9RitIetb l^aben). 

2)a}u ftel^en nun folgenbe äSeiterbtlbungen: 

surkutella (-uttelen) bcbaucnt, surkeus (-uden) 6Icnb 

bcmitlciben surkastua (-un) fld^ tocrjel^ren 

surkuttelu aWttWb, Scbaucrn surkastus (-uksen) ^uSje^rung, 

surkuteltava bcmitleibenSiocrt Sbmagcm 

surkea elenb^ unglüdüd^ surkastuttaa (-utan) }um fßtx* 

surkeilla (-ilen) bauern melten btingen. 

Qnm alten ©ubftantiö fteQtc fid^ ein SSerbum ein: 
surra (suren) trauern mit Jieubilbungen: 

sureksia (-sin) trauern 

surettaa (-tan) fd^merjen, befümmern 

surettava fd^merjboU. 

gaQg surku eine 6rtt)citerung eineg älteren sur- ift, 
finbet fid^ biefe« öiellei^t im suru Sraucr, moju: 
suruinen (-isen) betrübt suruton (-ttoman) gleid^gültig 

suruisesti 9bt)b. betrübt suruttomuus (-uuden) @Ieid^* 

surullinen (-isen) betrübt gültigleit 

suruti 9lbt)b. forgloS, rul^ig suruvoittoinen (-isen) »einmütig. 

Ob surnaa Sob fid^ jum entlel^nten SBortftamm surk- 
ftellt ober ein^cimifd^en Ursprung« ift, ift jiocifel^aft: 

surmaaja Söter, surmataa (-maan) töten, surmauttaa (-autan) 
laffe löten. 

6ine flau, ©ntle^nung ift vapaa frei (fl. svabadi). 
SBeiterbilbungen finb: 



S)ie Sautentfpted^ungen beS Qftnnifd^en. 129 

vapaasti frei 9lbt)b. vapautus (-uksen) ^Befreiung 

vapaus (-uden) gfteil^eit vapahtaa (-dan) retten 

vapautua (-dun) befreit werben vapahtaja SRetter 

vapauttaa (-tan) befreien vapaaehtoinen (-isen) freitoittiB 

vapauttaja Setter, Sefreier vapaaehtoisesti freitoilliB 3lbt)b. 
Tuska (aud bem f(at). toska) %[ngft, Ttüi)t, Sd^merjr 
Clual: 

tuskin mit äJlfil^e, taum tuskaantua (-aannun) unge» 

tuskiteUa (-ittelen) ungebuIbiB bulbig »erben, Don SJngji er* 

fein füllt fein 

tuskailla (-ilen) ungebulbig fein tuskallisesti fd^merjboH.ntül^efam 

tuskainen (-isen) qualboD Sibbb. 

tuskaUinen (-isen) f(i^mer}bon, tuskaUisuus (-uuden) SJlül^fam« 

ptxnWäf Uit, ^einlid^Ieit 

tuskautua (-audun) in ^tngft tuskalloinen (-isen) mül^fam, 

geraten ))einnd^. 

2){e Saittentf^te^itttgeit beS ffiimif^eii« 

p <! b ; sp : palje' < bal^iz ; epä < eba ; pelli << speld 

p<;w: hipiä <Chiwja; varpunen<C sparwo 

p<<f: paasto < faste, fasta; [repo<<räfJ 

p << pr : peijata < preja 

mp < mb : kampa < kamb 

pp <r Ib : Vappu < Valborg 

pp<ff (f): koppi <koffi 

k << g ; sk : kihla <C gisla ; urku < orgha ; kaunis << 

skauniz; ilkeä <ilsk 
k<h: kansa < hansa, kuiskata <C hviska, 

akana << ahana 
k <; gr, kr, kl, kuoppa < grop, koukku < krok, kiivetä 

kw: <<kliva, kainuu <C kvainö 

t <; d; st: tauti <C daudi; tiha < stiga 

t<|): tiheä <l|)iht-, mato<;iua|)o 

j<5f» g^' palje < baliriz, -tai<dagh 

j < g = ffr. j, ajaa, at), azaiti 
au. z: 

V < f : vati < fat ; veres < färsk 

v < sp, sv ; kv : varpunen < sparwo ; vapaa < svabadi ; 

vitistää << qvida 
>r<S: kalvo < haloo 

v < ^ : porvari << bor^are 

V < — : Voyon- <; öy- 

v < hw : valas <C hwalaz 



ftlelne flnnitd^e ©prad^Ul^te. 



180 ^te Sautentfpre^ttnficn beS gfinnifd^en. 

h<ig: maha < ma^a 

h < h : haasia < hässja 

h<Cf: rihla < reffel, huotra << fodra 

h < &, dh: hämärä<<{)emar, murha<murl)a, mehu 

<; medhu 

h <C s, sz, 2, sk: hihna <C siksznä, kihla << gisla, kauha 
< kauszas, hara <1 Äaras, hinkalo 
<; schinkel, himmeä < skimmer, 
hinta << skin|)a 

h <; st: ihra < istra 

h<rkszt: tuhat <r tuksztant 

h<< — : hepo<Cepo, ahkio <;akjo 

hv<Cpp, f(f): pahvi <papp, uhri<;offr 

ht<;ft: ehtoo -<efto 

ht^kt: juhta <;junktas, jahti <;jakt 

8<;tö, 2, sz, 8: sulkku << täölkti, salko < zalga, sarka 
<<szafkas, saapka << Sapka 

8 < sl, §k, st, spj, singota <; slingan ; sirpale* < schkerpele ; 
sn: seiväs <C stöbas, sara <C starr; säle 

<spjäle, sipi<;snipe 

s<Ct: silta < tUtas 

s << h : suihkata < h viska 

SS < s: kassa <; kasa 

1 < sl, fl, pl, bl: linko << slingo, lippu < flip, lautta < 
flauta, lauta<plaütas, läkki <bläck 
l<kr; r: liitu <knto; räätäli < skräddare 

1 << gl, (l)g : lasi < glas, heilun <; heelghun 

m <; sm : maku <C smak 

mm <C mb : ammatti < ambatti 

mp <r m : sämpylä < serala, pumpuli <! bomull 

m<;b: rima<<riba 

n<sn, kn: niittää <; snll)an, nasta <;knast 

n <; pl : nokkia <C plocka 

ntt < mft : tonttu << tomft 

ng<n: ahingas = äksztinas 

r < dr, I)r, tr: ruhtinaz < druhtinaa, rutto < I)ruto, 

räsy << trasor 
r < skr, kr (gr): räätäri < skräddare, räähkä < gröxü, 

ripa <C gripa 



^te Sautentfpie^iingen beS gfinnifd^em 181 

r <; str, spr: ranta < stranda, ratkoa < spradka 
r << pr (br): sirahtaa < sippra, riehtilä < brehtila, 
rikkoa <C brikan 

rs t < st : kirstu < kistö 

a, e, ä fönitcn tn ber SRä§c öoti r toed^fcln: 
rääsy < trasor, meri < mari 

aa *< ä, ä, ä, o: paavi <C päve, laakeri < lager, haamu, 
hahmo < hämo paarre' borzdaz 

ä < a : ämmä <; amma, äreä < arg 

ä <C ö : särpiä <C sörpla 

e<;ä, ö: velli = välling, eversti ^ överste 

e <C i : kärme' < kirmis 

i<^: la(j)i = slag 

[i <C I : rikas <! nkjaz] 

i < ö : pirtti << pörte 

i << y : sisko <1 syskon 

i <; e: pirto < berdo, sirottaa < sero 

-i<;-a: -empi aber -emman [metsä, metsimies] 

ii < e : tiira <C I)ema 

o < ä : kolia <; skälla 

o <C a : morsian <C mäxczq, 

o < va: holvi < hvalf, kortteli <; qvärter 

ö<o: öljy<olja 

u<;^: siunata <; signa, vaunu <;vagn 

u <1 f : viuhtoa <1 vifta 

u <1 ve : kurkku <C kverk 

u < b : seura <C sebras 

u << sv : uin << swimma 

uh <! s : viuhka <C viska 

u <C o : uhri < offr, luha <; loga, rusahtaa << 

krossa, kryssa 

uu <C o : kanuuna < kanon, luumu < plommon 

-u (-y) oft locflcn bcr jd^locb. ©nbung -or: lykty = 
lyktor ju lykta 

y<;u (bei r): typpy<8tub, hyry<;surr, ympäri -< 

umbi, ubiri 
y <C o : tyhmä < dosme 

y <C — : kymmen <! cm 



132 ^te Sautenttpred^ungett beS gftnnifc^en. 

y << uhi : tytär < duhitar 

yy <; I: tyyli < stil 

yy<ju: kyyti <skjut 

ai << ei : vaijeta < sweig 

ai<:;e: laiha << lö'sas 

-ai <C -agh : -tai -< -dagh 

ei << ai: heimo -< haimo 

ei<Cäg: keila < kägla, leiri <C läger 

au << af (av) : taulu < tafla 

au<;u: laulaa <Clul- 

au < aSu : haukka <! haSuka- 

au<ak, ag: kaula < käklas, naula < nagla, hauli 

<C hagel 

au < r|) : aura <^ ar|)ra 

eu <; e|) : neula << nel)la 

ie<<e: sielu <<selo, -u, siemen < semen 

ie < I: hieno << fin, piestä << piska, fl. biö 

iu <; jö : kiulu <C skjölo 

ou << ö : koulu <C sköla, joulu < jölu 

oi<<oi: voi<;woi 

uo < ö: luode' <C floduz 

uo <C ä : muodoin <^ matto 

uo << u: ruoste < ruste, kuoma, < kumu 

öy<.au= öy: löyhä <;lauss (löyss) 

öy << eu : pöytä <C beuda- 

öy < ob : öylätti < oblat 

öy<öv (yv): höylä < (hovel) hövel, hyvel ■ 

yö<ö: lyökki<lök. 



183 



Jfitmtfift-lreutfi^ie» M^xitviftv^tx^nis. 



a(a)hka (ahun) tiera. 9lf d^enl^auf en, 

t)gl. germ. asko, got. azgo 
aalto (aallon) äOeQe, Dgl. getm. 

aido, an. alda 
aasi @fel, t)g(. \(b\D. äsna, an. 

asni, -a 
aateli ^bel, Dgl. f^to. adel 
ahdas (-taan) enge, ahtaa (-dan) 

füQen, Dgl. Ii. änksztas 
ahdinko (-ngon) (Snge, enge 8age, 

ahdistaa (-an) anfe^en, ein* 

bringen 
ahingas (-kaan) Sfifd^etgabet, t)gU 

li. äkstinas mit ber ^bleitungS* 

enbung -ingas 
ahjo Cfje, ögl. germ. asjö, 14». 

ässja 
ahkio (akkio, -a t)era.) 8a^p« 

{(jbütten, Dgt. germ. akjo, an. 

ekja 
ahmalo i!Iee^ t)gt Ie. amols 
ahrain (atrain oftf ., -aimen) 8ftf $> 

gäbet, Dgl. \U ostrogä. 
ahven (-en) SarfdJ, ögl. mftb. ag, 

a]^tD. aghborre; agga Bpiij^t, 

im norb. agg, ®ro(I, ®treit, 

m. ac 
Ahvenmeri baS STleer um bie 

Halanbsinfeln 
Ahvenanmaa bie SlalanbSinfeln, 

Dgl. o. unb germ. ahwü < 

akvä Sßaffer 
aihki, aikki (-k-) t)ero. gierte, t)gl. 

germ. aiki < aigi; gr. alYiXo)?}'» 

alyetpo? 
aikki (-k-) ^0$ (Don SSaumen): 

aikkimänti fel^r 1^0$ 
aika (ajan) 3eit, tü^tig (f. ajut), 

Dgl. germ. aiwo, jß. -a, an. oefi; 

got. aivs 



ailas (-aan), ailut (-uen), ailus 

(-ksen) Seib, Unrul^e, k)gl. germ. 

aglaz; got. ag](a)s == brüdenb, 

aglo S3ebrängnii^ 
aina immer, -kin Uienigßend, Dgl. 

Ii. vänät, pr. ainat 
ainainen beftänbig 
ainoa (-ua, -o üera.) etnjig, k)gl. 

germ.aiuoha; got. aina-, -ainoha 
ainoinen, ainokainen einzig 
ainoastaan, -oasti aHein, blog 
airo {Ruber, t)gl. germ. airo, an. 

ar; gr. -rjpYi« 
airut (-uen) [öera. -uhun] SBote, 

)9gl. germ. airus, an. ärr 
ajaa (-an) fahren, treiben, Dgl. aü. 

azaiti, f!r. ä.jati treiben. SB. ag 
ajo Sfaftrt, Suftr-, Sreib» 
ajut (aikuen) 3^it> aikuinen, 

-ainen (-isen) gleichseitig, frü^, 
. f- aika 
akana ^^re, Dgl. germ. ahano < 

ac9n&; got. abana 
akana (Der a.) Urteil, Dgl. gol. 

aba-n @inn 
akkuna, ikkuna Sfenfter, Dg(. afl. 

okno 
aljo, -u (öera.) §ure, Dgl. germ, 

aljö, an. elja < aUä ,bie 

anberc* 
almu ^Imofen, Dgl. an. almusa,. 

{4n>. almosa 
aluna Sllaun, Dgl. f^io. aluov 

(mnb.) 
ammatti (-t-) aOöirffamleit, Slmt, 

Dgl. an. emb^tti < ambätti;; 

germ. andbahti aud bem felt. 
amme (-een) Oefäg 
ammen (-en) ©ftöpflöffel, Dgl. 

f4to. ämbar n. b. mnb. amber, 

emmer 



134 



SB5rtett)erset4niiS. 



ampiainen (-isen), tiera, ampn- 

jainen ^ornilfe, n^t inboeur. 

empi-; a^b.imbi SSienenfttt'atm 
ankea Dero. eng, Dgl. norb. ang-; 

qot. aggwoz < anghos 
ankerias (-aan) 9lal, t»g(. Ii. un- 

gurys, i)r. angurgis 
ankkuri tinUx, bgl. germ. ankur 

< ancora (ÄYitupa) 

ansa @4Unge, Dgl. Ii. ^sä, ansa 

ansas (-aan), Dera. ansos (-oon) 

SBalfen, germ. anzaz < anzoz 

< amzos; got. ans 

ansio Sletbienfl, ansaita (-tsen) 
tietbtenen, t>txa. asnata (-naan), 
t>gt germ. aznjo; got. asneis 
Slrbeiter 

antura @((littenlufe, togl. ofd^w. 
andur, an. gndurr < andoraz 

apilaa (-aan), -a Itlee, bgl. Ie. 
äbuls, Ii. öbülas Kpfel 

apina $lffe, Dgl. an. apinja %fftn 
SU api Slffe 

aprakka (oflf.) So^n, t)gl. aff. 
obrokü 

-arina (uuninarina) Ofenfietn, 
«erb^lQtte; gtf^gabel (f. ahr- 
ain)t7gl. gernt. arina; an. arinn 

arka (aran) empftnblid^, fd^eu, 
arkuus .(-uuden) €mpftublt(j^feit 

arkamainen feige, ög(. germ. ara- 
gaz, beftimmte JJorm -a; an. 
argr, ragr 

arkku (-k-) üifie, üaften, t)gl. 
germ. arkO, ait. grk < arca 

armas(-aan)Iieb, armaasti ItebenS« 
tnütbig, armaus (-uden) Siebe, 
armastaa (-an) lieben, t)gl. germ. 
armaz 

armelias (-aan) barml^erjig, gnft- 
btg,armeliaisuus (-uuden)93atm' 
beraigteit 

armias (-aan) baSf. 

armo ®nabe, armahtaa (-dan) 
begnabigen, ficb erbarmen; ar- 
moittaa (-itan) begnabigen, t)gl. 
armaz; germ. armo t|i mbgli^ 
neben armo|>i, armi|)az neben 
armo|)az 

armeija ^eer, $(rmee 

arpi (-?en) SRarbe, ögl. germ. ar- 
wiz, an. 0rr, err 



arta (arrat $1.) $fftble gum 9le^- 

tro(fnen, t)gl. Ii. ärdai $1. 3^ 

ri^fi sum 2:ro(fnen Ui SlacbfeS 
arteli @4ar, etgtl. ®enoffenf4aft, 

t)gl. ff. artelt 
asu Orbnung, 6tanb, asua 

mobnen, t)gl. fit. asn Sebeit, 

as fein; Sß. es 
atimo ® aft tm $auf e bet SiilDteger« 

eitern, t)gl. fl. ativo, tiero. ativa 

iunge Sfrau al8 ®afl im ^au\t 

tbrer Altern, ligl. ferb. odfva 
anra, Dera. aatra, atra, abra 

99ug, t)gl. germ. arj^ra, an. 

ardr 
aurinko (-ngon) 6onife, Dgl. It. 

anszrinS SRorgenfiem, m. @uff. 

-inko 
auskari (äyskäri) @f(5pfgef&6/ 

bgl. an. ausker, f^tn. öskar 
autio, bera« antia, autto £)be, öbe, 

t)gl. germ. auj^ido, got. au|>ida 
autuas (-aan) felig, glfidltdb, Dgt. 

germ. audugaz, an. audugr 
avio e4t, (Sbe, togl. germ. aiwo, 

abb. €wa. 



D. 

-deksan (kahdeksan 8, yhdeksän 9) 
t)gl. germ. tehswö, jü. -a (got. 
taihswa bie SRe^te) < deksvä 
au deksYO- red^t. 



ehtoo Slbenb, ehtoollinen (-isen) 

Slbenbbrot, Dgl. germ. efto, norm. 

efta, an. eptann na4 aptann 

umgebilbet 
eli(kkä) ober, t)gl. an. elliga(r) < 

aljaleikos (got. = anberS) 
enkeli @ngel, t)gl. fd^to. engel 
entä(s) barauf, bod^, t)gl. germ. 

ente, ende = unb 
epä un>, mi6«, ab> (epäjumala 

aibgott), epäillä (-Ien) gtoeifeln, 

evätä (-pään) abraten, t)gl. germ. 

eba, abb. iba 3tt)eifel, an. ef, 

if; ft. bän. eve, joeve gloeifeln; 

got. ib- = ab- 



SBöttetüexaeid^niiS. 



135 



erhe' (-een), er(h)ey8 (-yksen) 3n» 

tum, t)gl. gertn. erzez; lat. 

error, got. airzeis in:e < 

erzja- 
etikka (-k-) SfflQ, DgL f4tt). ättika 
etta baif Dgl. gertn. ^et, f^to. 

det ba6r ab&n. thet 
eversti Obetfl, t)gl. fd^to. överste. 

H. 

haa(h)ma, habmo, (defialt, ©d^at* 

ten, t)0l. getm. hämo^ gr. 

x-rjp.6(;, neben hämo (al^b.) unb 

bamazy an. hamr 
haapa (-T-) Sfpe, Dgl. germ. aspo 

> an. 98p, ]ditD. aap 
haara 9lft, tgl. It. iäras, Ir. 

Schars 
haasia Sfelme, tigl. germ. hasjö, 

jü. -a; f 4». häsja 
haavi 3«Ö«ute, bgl. fdjto. h&f < 

an. hafr 
hahlo, -a; Dexa, baahlo, -a üeffeT- 

f)alen, Dgl. germ. hahlo, iü. -a, 

al^b. hähala 
haikara @tOT4, IRetber, ügl. germ. 

h(r)aigro; on. hegri < haigra; 

af. beiger, it. aghirone 
hakia (ha'an) $aten, tgl. germ. 

hako, iü. -a, f^to. hake; ®e> 

bege, germ. baga, on. hagi, 

f($m. hage 
hakata (-kkaan) l^auen, tgl. f4tt). 

hacka ou« bem mnb. hacken 
hakea (ha* en) fu^en, Idolen, tgl. 

germ. sakan; bön. ransage 

^auS unterfu^en; lai. sagax 
baku(haun) Unterfu^ung, tgl. 

germ. sakö, on. sQk 
hakuli Saun, tgl. germ. haga; 

ae. hagu- 
haljakka tera. l^eügtau, blau, f. 

hallava 
halla 9la(itfroft, tgl. Ix. szalnä 
halla(a)ntua tcra. tom gfioft be* 

f4&btgt werben 
hallava, tera. halle(v)a, halia 

bla^grau, grün, tgl. lt. 2ä.lia8 

grün 
halli- grau; halli tera. fa^Ied 

S^ter, tgl. lt. szalnis 



hallita (-itsen) be^errf^en, hal- 
linto (-nnon) Seitung, hallitus 

(-iiksen) baSfelbe 
hallitsija, haltija, tera. haltia 

»eberr!4er, »eftbet, $etr, tgl. 

germ. haldan ^ten 
halme (-een) gfelb mit SBäumen, 

tgl. It. ielmö ®elD&4S 
haltu (-Hon) e^uft» Sße^r, tgl. 

germ. halda (an. hald); haldi- 

^0 (al^b. haltida) 
hamara tera. Sl^tl^ammer, tgl. 

an. hamarr « hamaraz), fd^ip. 

hammar 
harne' (-een) IRod, üleib, Unter- 

rod, tgl. germ. hames @4ale, 

^ülle, f4tn. an. hams; lat. 

camisia $)emb 
hamina ^afen (ö. (. Fredriks- 

hamn) tgl. germ. hamna, f^lt. 

hamn 
hammas (-mpaan) Sa^n, tgl. It. 

2ämbas ^ante bed SBallenS; 

germ. kambaz l!amm 
hamppu (-mpun) ^anf, tgl. germ. 

hampo, j^tt). hampa; gr. 

-hau enlt. Hbtb. ja, fo, tgl. inbo- 

eur. ghe, ge; ftr. gha, ha; 

gr. -Te(v) 
hana ^abn, S^PUtt, tgl. germ. 

hana < hano 
hanhi (-en) ®ani, tgl. It. sS^is 
hanho, hanhikko (-k-), hanhinen 

Srinfgef&g mit imi $anb- 

griff en, tgl. germ. banho (neben 

an. har S)ulle), hanko (an. hgnk) 
hanka (-ngan), teta. hangas (-kaan; 

$afen;^ubetbulle,tgl. an.han- 

ki < hanka; an. hsr < hanhaz 
hankki (-k-) ^enlel, tgl. fd^tn. 

hank 
hanko (-ngon) ®abel, tgl. germ. 

hanko > an. hgnk 
hansikka (-k-) ^anbfd^ul^, tgl. 

f4tt). hanske, a. b. mnb. han(t> 

sehe 
hara, -va (Sgge, diesen, tgl. be^. 

It. 2äras, an. herfi < harfa; 

f4tn. harf 
(h)arakka (-k-) (gljier, tgl. lt. 

szärka 



136 



SS^drtetDeTsei^ntS. 



harja, -as (-aksen) SSütfte, üatnm, 

ÜJW^ne, t)gl. Ii. szerya, Ie. 

saH < szarja 
harjas (-uksen), «n, -rri ftf^er 

t>%l genn. harzoz, noxio., fc^to. 

harr, itoTto. aud^ horr 
harkki (-k-) Hfl, f. haara 
harkko (-k-) ^arfe, t)gl. getm. 

harko^ f^t»- harka 
harmaa, -maja, harmi^ gtau, togl. 

Ii. szlrmas; szlrmis gxaueiS 

%\tx 
harmi SSerbTU^, ntgemiS, togl. 

f^lD. harm 
harmistua (-an) fidft l^ftrmen 
harppu (-pun) $arfe, k)gl. germ. 

harpo, an. harpa 
harras (-rtaan) eifrig, ^eig, an- 

bäd^tig, t)gl. germ. hardaz (neben 

harduz), an. hardr 
hartia, Dera. hartio Si^ulter, Dgl. 

gernt. hardjö, jü. -a 
hattu (-tun) ^ut, t)gl. getm. hat- 

tuz, an. hgttr 
haukka (-kan), havukka ^abi^t» 

t)gl. getm. habukaz, an. haukr 
haukkoa (*kon), haukottaa (-tan) 

f eud^en, Dgl. germ. keuk-^ heuk- 

Teud^en, baudben 
haukkua (-kun) fd^impfen, hauk- 
kumanimi €d^impfname, Dgl. 

getm. haukon, notto. hanke 

rufen (t>&n. 0genavn) 
hauli ^agel, t)gl. an. hagl 
hauras (-aan) leidbtftnnig; gebred^^ 

lidg, t)gl. germ. skauraz, aft^tn. 

skör leid^tftnnig; ,gebted6Ii(b'' 

tfi f^meb. skör auS bem nb. 

(utfpr. skori) 
haureus (-uden) Unau^t 
heimo @tamm,@ef(!6Ie4t, gfaniilie, 

bgl. Ii. szeima unb getm. haimo 

(abb. heim) 
heinä ^eu, t)gl. Ii. szSnas 
hekuma SßoQufl, Dgl. afiibto. 

hoegome, hoeggumme^ an. be- 

gomi @itel!eit 
hekumainen(-i8en),-mallinen(-isen) 

tDoQUflig 
hela Deta. SabtelSfefl, t)gl. f^to. 

heig, f. helu 
helatuorstai (Sl&tifii Rimmet- 



fal^tiStag, iigl. afd^to. hselghe- 

thorsdagh 
heleä, -yä beH, flar, Dgl. getm. 

(abb.) hell-; an. hjal $faubetn 
helinä Klang, helistä (-sen) Üingen 
helke (-kk-) ülang, helkkyä 

( kjn) lauten 
hel(l)untai ^fingften, afdbtt). hael- 

ghundagh 
helma @aum, gfalte, Sdbog, togl. 

getm. helma-, skelma- 
helu dubel (eigtl. art&bttngSfefI), 

etf 4Ioff en aufi afcbtt). hoelgho(n)- 

(auS bem mnb. entlebnt) 
hel?etti(-t-)3Boae,t)gI.f(blD. helvete 
hepo (-von), hevonen (-osen) ^fetb, 

t)gl. inboeut. ecvo-; felt. epo- 
herhiläinen (-isen) ^otniffe, Dg(. 

Ii. szir8z(l)^s 
herne' (-een) t>txa. -es Stbfe, Dgl. 

Ii. Slmis 
herra ^etr, herraus (-uden) 

$ettf(|etgemalt, togl. an. herra 

(auSb.af. herro, ae.hearra entl.) 
hertta (-tan) $eta (im Itatten* 

fpieOr t)gl. f($tD. bjärta 
herttainen (-isen) Ifterjltij, hert- 

taisuus (-uuden) lßtebensn)üi- 

bigfeit 
herttua, toeto. -u ^et^og, togl. 

af4tt>. hsertugh(i) 
hieno fein, togl. f^lo. fin 
hihna SRiemen, togl. Ii. s(z)ik8ZDä 
hiihtää (-dän) auf €d^neef(bub 

laufen, hiihto (-don) @(bnee- 

fdgublaufen, togl. getm. skida 

i,@(16eU', f^to. skida 
hiiva ^efe, ^opfenbtäu, togl. Ii. 

syvä, s^vas ©oft 
himmeä buntel, togl. getm. skim- 

mer; himmi S)unlelbeit, ä3ei> 

gagtbeit 
hinkalo @d&enfel, togl. mnb. 

schinkel 
hinku (-ng-) l^eud^buflen, togl. 

mnb. kink- 
hinta (-nn-) ^tei«, togl. getm. 

skinj^a (tun. skln|)a, SfeQ) 
hipiä ©efi^tsfatbe, togl. germ. 

hiwja, on. hy S)aunen 
hirsi (-rr-) 99al!en, €todf, Balgen, 

togl. fl. 2erdl 



SBörtetüersei^nig. 



137 



hirvi (-en) 614, €>«f*/ t^Ö^. apr. 

sirwis S^el^ 
hirviö SBunbertier, hirveä grä6It4 
hohdin (-timet) ^uf^ange, t)gl. 

f4tt). hoftäng 
holo, a ^dl^Ie, t)gl. gernt. holo, 

afi^lx). hola, bula 
holvi @etD5lbe, t)gl. an. holfinn 

Qett)5lbt, SU hvalf @etD51be 
holvikas (-kkaan) gelDöIbt, holvata 

(-vaan) toölben 
houkka (-k), -io 2:or, tdtt^t, t)gl. 
. f ((to), tok; af4tD. thuknaSlebel 
housut (-ujen) §ofe, ögl gerat. 

huso, inboeur« kus-, kaus- (fCr. 

küsa) 
hovi ' ^erxcnpi, ögl. af^tt). hof 

(q. b. mnb. hove) 
huilata (-laan) Dera. langfam bor* 

f^reiten, au«tul^en, t)gt. germ. 

hwilan, an. hvila 
huippu (-p-) §ebel [aud& vipu (-vun) 

IDOgtt viippua, vivuta (-puun), 

vipua (-vun) ouftoinben], ögl. 
. fi^tt). vipp 
huisku, *a; viuhka @4euettDif4, 

tgl. f4to. viska 
huiskuttaa (-utan), huiskia fi^üt* 

tein, füdgeln 
huivi ^o^ftu4, Dfil. (a)f(|tt). huva 
humala ^opfen; IRauld?, dqI. germ. 

humala, an. humli 
humu Bavii.f Dgl. getnt. sum- 
hunaja ^oni^, Dgl. ofd^tp. hunagh 
huokea; huojas, -jis t>txa. Ieid)t, 

bittig. niebrig, ögl. germ. hög- 

jaz, an. h0gr bequem 
huopa (-van), f ar. sopa ^ii^, t)gl. 

gerat. |)oba, an. |)Ofi 
huopari fleineS iRuber, t>gT. fc^to. 

häp SSoot (finn. bial. hovä 

Stamm beS@i(!benbaunted), ftnn. 

haapio S3oot au8 (Efipenbaum 
huora ^ure, huoruus (-uuden) 

auteret, t)gl. germ. hora (an.) 
huotra ©d^eibe, t>gl. germ. fodra, 

got. fodr 
huovata (-paan) mit bem IRuber 

f(^ieben, I7gl. fd^to. häp f. o. 
huovi Hofmann, ^ne^t, ©olbat, 

§of, ögl. germ. (an.) höf (a. 

b. mnb.) 



hurskas (-aan) fromm, vanhurs- 
kas gerec^l, t)g(. germ. hurskaz, 

an. horskr 
hursti gtobeiS Saten, Dgl. a|L 

xülstü 
hurtta (-t-); hurtti (-t-) beta. 3aflb» 

l^unb, bgl. afl. xürtü 
huutaa (-dan) rufen, fcgreien, Dgt. 

an. |)jota, fd^U). t(j)uta 
huudattaa (-datan )audTuf en laffen 
huvi Söergnügen, 8ujl, ögl. an. 

hugi ®em1^t (^ott. heug fQtx* 

gntigen) 
huvittaa (-tan) t)ergnügt madgen 
hylly ^a^, ©eftell, ögt. f«», hylla 
hyppiä (-pin) l^üpfen, tanjen, ögl. 
. mnb. huppen 
hyrinä, hyry SRurmeln, Dgl. fd^to. 

surra. SK. sur 
hyristä (-isen) murmeln, hyrskä 

hurmein 
hyräillä (-ilen) trättetn, hyräily 
. murmclnb 
hyssätä (-ään) fad^t be'ioegen, t)gl. 

f4tD- visja 
liyyry §euer, Dgl. fdjtt). hyra a.^ 

b. mnb. 
hämärä 2)untel, bunlel, Dgl. germ. 

^emaz, abb. demar 
hämärtää (-rrän) bef^atten 
hän (^i* he) er, fie, Dgl. inboeur. 

som, sem einer, einzeln 
härkä (-rän) Od^d, Dgl. U. Jirgas 

^fexb 
härmä 9%eif, t)gl. H. szarmä, Ie. 

serma 
höylä ^obcl, ögt. fd^to. bial. hevel, 

nb. hövel. 

I. 

ies (ikeen) 3odJ, ögl. inboeur. 

iges; |I. igo < jugos 
ihra^ itra gfett, ))gl. germ. istra, 

an. istr(a) 
ilkeä böfe, ilettää (-tän) ^bfd^eu 

erregen, ögl. fd^io. ilsk == ill 

(nortp. bial.), an. illr 
ilta (-11-) ^benb, t)gl. germ. kwilta, 
. abb. quilti-; an. kveld < 

kvelda 
-inko (-n gon) bgl. germ. -ingö 



138 



9B5tiett)etset(|ni8. 



irras (-taan), irstas (-aan), ir« 

stainen (-isen) üeto. lod, leidet« 

finniä 
irrata. (-rtaan), irrottaa (-tan) 

fteimad^cn 
irrottua (-tun) Io8 toetben 
irtain (-imen) loS, betoe^tUd^ 
irti loS (9lbt)b.), t)^!. li. irti auS- 

etnanbergel^en. 

J. 

ja unb, t)0(. getm., got. jah 

jaa \a, togl. germ. Ja 

jaakkeri (oftf.) ffnfet, ögl. fl. 

jakorl 
jaala offenei? S9oot, tgt. f^tn. 

jala, f(. jalü 
jaara, jäärä ^ammel, bgl. f(. jar- 

ka, af(. jarici; Ii. l^ras Samm 
jahti (-d-) 3aflb, Dgl. fcjin. jakt 

aue bem mnb. 
jassakka (oflf.) Sabe, Dgl fl. 

jasöikii 
jo fcjon, ö0l. ftot. ju, f4to. jo 
jo ber, bie, baS (rcl. $r.), DqI. 

inboeur. jo- 
jonne tno^in, bott^in, tgl. germ. 

hwanne too, mollin 
jos toenn, faUS; )9gl. germ. hwis, 

norb. hvis = »enn (gu hvo 

= mer) 
joulu aCÖci^naiten, ögl. on. joi 
juhannus (-uksen) @t. Sol^anntfltag 
juhla gfef}, t)g(* getm. juhla neben 

jeuhula (ae. geohol) 
juhlia Sfeft feiern 
juhta Sufltier, »togl. Ii. jünktas; 

fit. yuktä 
juhti (-din) 3ucStIcber, ößT. ff. 

juxtl auiS bem perf.-türf. 
juko (-'on), öera. jukko (-kon), 

-a 3o(5, ögl. fterw. juko, got. 

juk 
julistaa (-an) üerlünben, julkaista 

(-sen> t)etöffent(i4en 
julki dffenttii 
juusto itäfe, \)qi. getm. jüsto; an. 

ostr < jostoz 
juutas (-ttahan), juudas Dero. 

böfet ®cift,anenI4,t)0l. Ii. jMas 

fcäjtoora, bibl. 3uba8 



jyvä Äorn, ögl. It. javas, ^l. 

javai 
jättiläinen (-isen) 9liefe, ligl. fd^n). 

jätte 
jäärä f. jaara 
jäävi $totef!, jäävätä (-vään) 

protefiieteit, ögl. af4». icef < 

germ. eba. 

E. 

-ka (-pa) unb, f. kuka, bgl. inbo' 

euT. qe, flr., at), ca; got. -h 
kaakki (-k-), -o 'l^tanger, Dgl. {(|ln. 

käk Qu< bem mnb. ksk 
ka(a)kkn (-k-), -o «eine« »rot, 

Ituc^en, ugt. germ. kako, käko; 

(a^b. kuocho) 
kaali Stoffi, -ikset (ftrün, i)g(. 

f4tD. käl, an. ksl aus bem ae. 
-kaan au$, k)gl. inboeur. qene 

ffr. -cana, got. -hun, f. -kin 
kaapata (-ppaan) fapem, togl. 

f4tt).kap S3eute (au8 bem mnb.) 
kaappi (-p-) B^xant, togl. f4m. 

skäp, an. skäp au9 bem mnb. 
kaappia (-pin) f^aben, t>gl. f^is. 

skava; got. skaban 
kaapu (-vun) Hantel, ögl. genn. 

käpD; an. kspa, lat. cäpa 
kaarne (-een), -nis IRabe, )9gl. Ir. 

kärnis gfif^tei^er 
kaarti ®arbe, l>gl. f^tn. garde 
kaasu d^aü, DgT. f^to. gas 
kaatio (oftf.) ^ttfte; -tUnterHen, 

t)gt. af(. gadi 
kahveli ®abel, Dgl. f^m. gavel 

(afcjtt). gafl) 
kahvi üaffee, togl. fd^tn. kaffe 
kaide' (-een) ilOeberfamm, bgl. 

germ. (an.) skeid < skaidus 
kaikki (-ken) oQ, t>gt. le. kgk 

tt)ie ))lel(e) 
kaima 9lameni^t)etter, t>gl. Ii. kai- 

mfaM 
kainuu(-nmaa) f^to. Qvänland 

t)gT. ae. cwenland 
kairo, -a Heti, $Bot)xer, t)gl. getm. 

gairo, got. gairu; an. geiri < 

gaira 
kaisla, kahila (kahilisto), tJero. 

kaisila, kaihila ©d^ilf, t)gl. 

germ. gaisila (an. geisli) 



2Börtnt)erset4ni8. 



139 



kakkara; tiera, -o = ka(a)kka 
kakkulat S)ei$feI{}anQe, t)0l. Qetm. 

skakul (af(!6tD.) < -az 
kaleissi ffalef^e, n^l fd^tD. ka- 

lecbe 
kali(a), kalja, kaljama, kalju 
T^IüpfTtg; falt, xanti, neblig; 
la% t)gl. germ. (f^ip.) hai; 
kai; Ii. szalü frieren 
kalikka (-k-) SBettler, üra^ypel, 

t)gl. fl. kalika; urfpr. perf. 
kallaa (-Itaan); Dera. kaita (-11-) 
©4Iu6, «bl^anfi; abfd^üfRg, 
)9gl. germ. ball>az (an. hallr) 
neben hal|>a 
kallata (-Itaan) t)era. eingießen 
kalle' (-een) 6(l6rSg6eit 
kaitaa (-lian) abfd^ftlfig fein, ma^en 
kallio SBerg, Qii\tv, Djl. getm. 

balljo (an. hella) 

kallo @4äbef, Dgl. f4to. skalle, 

an. skalli < -a, -o (a^b. scollo) 

kalpa (-van) @4lDert, bgf. f^tt). 

glaf(Ten) entlehnt au« bem mnb. 

glave; urfpr. rom. „ 

kalsu (oftf.), kalso Überftrumpf 

gegen @4nee, bgl. {(. koloSa 
kaltio Dera. Ouelle, bgl. germ. 

kaldjü (an. kelda) 

kalvo flu^enfeite, €berf[dd^e, bgl. 

gertn. halbö Seite (gol. halba) 

kamana ?!fal)e, ^ürpfoften, bgl. 

Ii. kaml^nas @tantmenbe eine9 

SBaunteS 

kamari üammer, t>gl. fd^^* kam- 

mere (an. kamarr) 

kammi (ofkf.) Sanf, bgl. f T. skamlji 

kammio Äamtner, bgl. gertn, 

gamjo; an. gammi, neunorb. 

gam(me) <SrbI)Qtte 

kampa (-mman) l^antm, t)gl. af^tP. 

kamb < — a 
kamppailu, kamppaus (-uksen) 
Aampf, ügl. germ. kamp- (au8 
bem mnb.) 
kamppailla (-Ien) !&mpfen 
kana $enne, ^al^n, bgl. germ. 

hana (got.) 
kanava ^anaf, r)^\. fl. kanava, 

urfpr. lat. 
kannikka (-k-) Arufte, bgl. fd^lo. 
kant QViü bem mnb. 



kanna luonne, DgT. aerm. kanna 

(an., al^b,) neben kanta < -ö 
kansa 93oII, DgT. germ. (got.) 

hansa 
kanssa mtt, neben, bgl. norb. hos; 

ab&tt. hoosse gu hansa 
kantele' (-een), kannel (-ntelen), 

kanteles (ößcrbotn.) ^arfe, bg(. 

(t. känkles $1., afl. g^sli 
kapakka (-k-) ®aft^aud, bgl. fl. 

kabakü; urfpr. nb. 
kap(p)ale' (-een), -s €lücf, bgl. 

Ie. gabals; urfpr. germ. 
kapli @(&abeifen, b^I. fl. sk6belt 
kapula $TflgeI, fleinei^ etüd, bgl. 

germ. kabula, -ila (an. kafl, 

af^to. kafle, kafla-) 
karhi €gge, bgl. Ii. kärszti 

l^c^eln unb an. herfi 
kari f^elfen, @4ftre, Dgl. germ. 

skari, an. sker 
karilas (-aan) t)era. (dreis, bgl. 

germ. karilaz 
karja ^erbe, SBtel^, bgl. germ. 

harja (abb. beri) [karm 

karmi ©rabfapeder bgT. afd^h). 
karpaso tlcineS S9oot, bgl. fl. 

karbasu; urfpr. li. 
karpio, -ppi (-p-) ÄornmaJ, bg^ 

aff. krabij, li. kärbija 
karsas (-aan) fd^tef, Dgl. Ii. 

sk^rsas quer 
karski tecf, munter, bgl. f4tt). 

karsk gefunb; ftltev: lebl&aft 
karsta ftrö^e, Dgl. aff. korosta 
karta üera. Sijenbled^, bgl. le. 

sksrds 
kartano ©errenl^of, urlpr. §of« 

raum, bgl. germ. gardan- (got. 

garda); it. giardino 
kartohveli Äartoffel, ögl. fl. kar- 

töfeli » 
kartta (-t-) Äta|e, ögl. fdjnj. 

karda (and bem mnb.) 
karu unfru((tbar, fnauferig, bgl. 

afd^lt). karg, afd^ir. karu; aufi 

bem mnb. 
karva $aar, gfarbe, bgl. li. 

gauras 
karvari ©erber, ögl. t^tt». gar- 

vare; au8 bem mnb. 
karvata (-vaan) gerben 



HO 



9Börtetk)etaei4ntd. 



a r vas (-aan) bitter, aud^ karkea, 

-ia l^crb, DgT. germ« (skarpaz) 

harwaz 
karvalo ©^ärfe 
karvas (-paan) Dera. SBoot, (ioxh, 

Dgl. U. kärbas 
karve' (peen) 9Dloo8, bgl. li. k^rpe 
kasa, Dexa, Raufen, 6tQpeI, t)fiL 

germ. kaso, f(^iD. ka8(e) 
kasakki (-k-) Sto]at, Dgl. fl. ko- 

zäku 
kasari fleiner üeffet ou8 üupfer, 

DQl. tl. kazanü; .urfpt. tür!. 
kasarmi l^oferne, Dgl. {(• kazär- 

ma unb f(6tt). kasern 
kasi Sta^e, t)gl. lt. katS 
kasku (oftf.) ^ra&l^IunQ, @oge, 

Dgl. {I. skazka 
kassa $aatf(e$te, Dgl. ff. kosa, 

U. kasä 
kassara, -i, kasuri Saubfcbere, 

ügl. ff. kosari, kosyri 
kasukka (-k-) $efa, langer 9lo(f, 

ugl. ff. ko^uxü; an. kgsungr, 

f4tD. btaf. kasung 
kataja ^a^olber, Dgf. ft.kadag^s 
katiska, aui6 kaha Sftfd^jaun, 

)9gf. fd^tD. katsa, -e 
kato (-don) SSerlufl, kadota (-toou), 

katoa (don) Derf oren ge^en, t)gt 

germ. skado (af)b. scado) 
kattila Reffet, t)gl. germ. katilaz, 

li. katilas 
katu (-d-) 6tra6e, ©äffe, ögf. gemt. 

(an.) gata (ggtu), got. gatwö 
katve' (-een) ©chatten, Dgl. gerin. 

skadwes (got. skadus, skad- 

weins) 
kauha ©d^öpfnapf, @(^&ffef, ügl. 

lt. käuszas 
kauhtana üaf tan, bgT. ff. kaft&nü 

(urfpr. tür!.), fc^m. kofta(n), 

kaftan 
kaula, Tar. kakla ^aU, Dgf. li. 

käklas 
kauni Dem. $u^ f. u. 
kaunis (-iin) fd^5n, t)übf$, kau- 
neus (-uden) @45n^eit, kauno- 

XDofH', ngl. germ. skauniz, got. 

skauns 
kaupata (-ppaan), kaupita (-itsen) 

ücr^anbeln, öerfaufen 



kauppa (-p-) ^anbef, bgf. germ, 

kaupa, an. kaup 
kauppias (-aan) Kaufmann, ügL 

It. küpsciiuB 
kaupunki (-g-) @tabt, Dgf. norb. 

kaupung, an. kaupangr, f^to» 

köping ^arltfleden 
kaura, tar. kakra ^afer, tigl. 

gernt. hagra (agutn. hagri)» 

habra (an. hafri < -a) 
kaum aBaffetüogel, bgl. le. gaura 
kauris ^iin), far. kapris, ä3ocf,. 

0^1. germ. hafriz .. 
kautu, -0, -a üera* Ubetleber am 

@4ul^, bgf. germ. skaudu (got. 

skauda-raips) 
keihäs (-ään) @peer, ngl. germ«. 

gaizaz, an. geirr 
keila, -l Hegel, n^l. fd^tn. kägla 
keisari l^atfer, ,ügl. an. keisari^ 

fd^m. kejsare 
keksi ä3ootfl6a!en, ^afen, Dgf. -v 

gutn. kexi, af*», käxe 
kela ^afpel, iRode, ngl. apr. 

kelan 9lab 
keli iSßeg, fdafm, Dgf. IL kelias 
kelkka (-k-) Sdblttten, bgl. fd^n?. 

kälka-; an, kjalki < kelka 
kello ®focIe; U^r, ngf. germ» 

skello (an. skella) 
kelta (-11-) gelb(e Sorbe), ögf. li. 

geltä blafgelbe ^arbe 
kellahtava gelbltd^, kellahtaa 

(-hdun) gelb tnerben 
kellertävä gelblicb 
keu (-en) tocr, ö^l. inboeur. qe- 
kenkätä (-kkeän) fd^enlen, ügf. 

febtn. skänka (auS bem mnb.) 
kepakko (-k-) IRute, f. u. 
keppi (-P-) 9lute, kepittää (-tän) 

pr&geln, Dgl. fd^U). kapp 
kepponen (-sen) llniff, n^f. fd^U). 

knep (aud bem mnb.) 
keripukki (-k-) ©forbut, bgl. fdjw. 

skörbjugg 
keritsin (imen) ©d^affd^ere 
keritä (-itsen) f dreien, kerittää 

(-tän) fdjeren laffen, ögl. germ. 

skera 
kernas (-aan) n)illtg, kernaasti, 

kerno nera. gern, bgl« germ. 

gernaz; gernö 



SB5rtett)ersei$ntiS. 



141 



kerpo (-von) ©arbc, b§t. cjerm, 

kerbo (an. kerfi; ml^b. kerbe) 
kerta (-rran) SJlal, IReibe, ®lieb, 

Dgt. ti. kärtas SnaT, karta 

aiei^e, apr. kerda- Seit 
kerä 6djar, ©efolge, ttgl. ftctm. 

skara (a^b. scara; on. skari; 

fc^tt). skara) < skaro 
kerätä (-rään) famtneln, keräytyä 

(-dyn) fic^ fammeln 
kesti ©aftgelage, kestittää (-tän) 

empfangen, t)gl. f^to. gast 
kestikievari SBttt, SEBtrtfi^aud, 

t)gl* fd^tt). gästgiveri, -are 
ketju itette, t)jl. f^Uo. kedja 

(auS bem mnb«) 
keakko (-k-) Sunge, ügl. germ. 

keuko; m6b. küchen pufien 
kenla, t)ero. keulas (-aan) @tet)en, 

ittel, t)g(. germ, keulaz 
-ki, 'kin aud^, joki(n) jemanb, 

kuki(n) jeber, Dgt. germ. -gin 

(a^b. -gin, an. -gi, -ki); got. 

hnn; fit. canä; unb inboeur. 

qim, {Ir. kim 
kihla luette; SBetein; $(. SJlorgen» 

gäbe, kihlata (-laan) fxi^ t>tx» 
. loben, t)gt. germ. gisla, an. 

gisl; air« glall < geisal- 
kihlakunta $atbe 
kiila Aeil, bgl. f^tt). kil 
kiin(n)i fefi, befefltgt, kiinittää 

(-tän) befeftigen, kiinnyntyä 

(-nnyn) Iftaften, Dgt. germ. kiina- 

fleben < glei 
kiiras, -a Dera. f^tet, rein, ttgl. 

germ. skiraz (an. skTrr, got. 

skeirs) 
kiirastaa (-tan) blanf maci^en, kii* 

rastua (-tun) l^eftig tnerben 
kiivetä (-peän) Ilettetn, bgt. fdgto. 

kliva, an. kllfa 
kiivu bera. ©treibe, bgf. germ. 

skibo, an. skifa 
kil(l(i, -o Sirflein, bgl. norb. 

(fdgm.) kidling 
killi, kilt(t)i (bera.) munter, „gut", 

bgl f^io. gild boffgültig 
kilpi (-ven) ©(^ilb, bgl. germ. (an.) 

hhf 
kimalainen (-isen) ^ummel, bgl. 

fC. xmell 



kimo €4tmmel, bgl. fd^tn. skim* 

mel (aud bem mnb.), norlu. bia(. 
. skimlutt gefprentelt 
kimpale' (-een) ©tüd, SBiflen, bgt, 

f (im. klimp; %yx klump 
kinkku (-k-) @*infcn, bgl. fd^to. 

skinka (auS bem mnb.); ol^b, 

scinko, -a 
kinnas (-ntaan) ^anbid^ul^ mit 

einem gfinger, bgl. Ie. zimds 
kinner (-nteren) SfuSgeIcnf, bgl. 

li. kinka unb ft. jänner @e]^ne 
kiris-, kirsituorstai ©rfinbonnerS« 

tag, bgl. an. skiri|)Orsdagr 
kirja Sud^, urfpr. ^xttoA, kir- 
java bunt, bgl. germ. skirja; 

an. sklrr 
kirjain (-imen) S^ud^ftabe, kirjata 

(-n) aieren 
kirje* (-een) ©rief 
kirkas (-kkaan) fd^ier, l^ell, bgl. 
. an. sklrr 
kirkastaa flat mad^en, kirkastua 

ftd^ tl&ren 
kirkko (-k-) Äirdje, bgT. germ. 

kir(i)kö; (fdjto. kyrka); afl. 

crüky 
kirkkoherra Ittrd^enl^irt, bjl. fd^m. 

kyrkoherde 
kirnu S3utterfag, bgl. germ. kir- 

nö (an. kima) 
kirsikka; kirsi bera. Airfd^e, bg(. 

fd^m. körs- auft bem mnb. kerse- 
kirstu Kifte, bgL germ. kistü, 

fd^m. kista [kirtil 

kirtti(lä) bera. 2)rfife, bgl. afd^m. 
kirves (-een) 2ljt, bgl. Ii. kirvis 
kissa lla^e, bgl. an, kisi 
kisälli ©efeUe, bgl. fd^m. gesäll 

aus bem mnb. 
kiulu ^ild()lfkbel, bgl. germ. 

skjalo, an. skjola 
kiusa $etn, Seib, Ärgernis 
kiusata (-saan) quftlen, berfud^en, 

bgl. germ. kiusan mällien, ofd^tn. 

kiusa bezaubern; got. kiusan 

prüfen, mällien 
-ko Ob, bgl. Ii. -gu, -g unb baS 

fragenbe Pronomen qo- 
koju $ütte, bgl. fd^m. koj(a) 
kolia berbrül^en, bgl. fd^m. skälla, 

utfpr. rom. 



142 



90ß5ttert>erset(!6ntd. 



kolo 2oä^, Djjl. germ. holo (an. hol) 

koloa oui$^öf)Ien 

kolpakko (-k-) SBefter, t>^i. ff. 

kolpakü Ibo^e ÜJlü^e; türf. 
kolpitsa Aeffer unter bem gfu^- 
. boben, ögt. fl. golbecü, urfpr. 
. an. golf S3oben, SBerfd^Iag 
komentaa (-nnan) befehlen, t>gT. 

fd)tt). kommendera 
konkari 9leitpferb, b^l. fc^kn. 

gängare 
konttori; konttuori beva. itontor, 

ügf. f(6in. kontor 
koppi (-P-) koppeli !(citte8 §au8, 

»gl. an. kofi; ml^b. kobel; 

f*tt). kyffe 
kori Horb, korja Sd^Htten, bgl. 

f$tD. korg 
kormano, kar-, kormelo, -no, 

kormento-, -manta-^ -mana 

%ix)ibt, b^I. f(. karmanü; türf. 
koro Rtxlt, ba(. germ. skorG, an. 

skor 
korppi (-p-) Slabc, ügt fdjto. korp 
korppu, (-p-) ©<orf, bgl. gcrm. 

skorpo, an. f^tt. skorpa 
kortteeri SSiertcI, ngl. fd^tt). 

qvart^r 
kortteli S3terte((ftunbe) bgl. fd^tn. 

qvirter 
kortti (-t-) Harte, b^l. fd^tn. kort 
kortti (-t-) bera. ©d^mett, bgl. fl. 

kortikü 
kosi, kosinta (-nn-) Srautbjerbung, 

bgl. germ. kozi SS^al^I; an. kos- 
kosia freien, kosija ^teier, bgL 

germ. kozjan; a^b. koron 
koti (oßf.) «efud^, ügl. ff. gosti 
kota (-d-) ^ütte (Hod^l^aud); bera. 

äßo^nung 
koti (-d-), koto (-d-) §eim, b^I. 

germ. koto, an. kot; fd^tn. 

käta^ an. kytja 
kotta (-t-) $au8fdE)u6, bgl. fl. kot^ 
koukku (-k-) §alen, ögl. fdjto. 

krok 
koulu @(|)ule, ngT. fd^iD. skola, 

an. sköli 
kouru alinne, Sfurd^e, bgt. germ. 

skoro; fd^tn. skära 
kousa, -i, -ikka (-kan) ©d^öbflelle, 

ngLff.kovSuauSbem (i.k^uszas 



Kreikka (-k-) ©ried^enlanb, DgL 

germ. kreikja 
kreivi; bera. reivi ®raf, bgl. am 

greifi au8 bem mnb. 
krenkku (-k-) 9)anl, Dal. fdgio. 

kränka < krankja < -jö 
kruunu Hrone, t)gl. germ. krono- 

fcbtn. krona, an. krüna 
kräfta Stxtbi, ngt. f^m. kräfta, 

mnb. kreft 
kuhilas (-aan) ^odt, ügl. germ* 

skuhilaz, fd^tn. skyl 
kuhista (-isen) atfcbeln, faufen, 
t)gl. U. kosiu (ufien, SB. qos 
kuihtua (-dun) bermelfen, dqL 

germ. (got.) qistjan tierberbeit 
kuihduttaa (-tan) bergel^ten 
kuiskata (-aan), kuiskuttaa (-tan) 

flfiftern, Ugl. an. hviska 
kuiskailla (-Ien) fCüßernr kuiske' 

(-een), kuiskutus (-uksen) 

Slüftern 
kuisti ®ebftube bor bem SOßolftttl^auft 
kuistikko (-k-) SBeranba, bgl. f ^tn. 

qvist 
kuka »er, bgl. tnbog. qo + ke 

(ffr. -ca, got. -uh) 
kukko (-k-) (Saudi, bgl. germ« 

kuk- 
kukko (k-) $a|n, Dgl. germ. 

kuko; an. kokr 
kukkua (-kun) fr&l^en, knkuttaa 

(-tan) lalfe frören 
kulea nera. bettgefb, Mag, lu 

kulo 
kuli @a(f aus SRatten bgl. ff. kult 
kulo ®rad nom norigen Sa^re, 

Dgl. le. küla 
kulta (11-) ®o(D, ngl. germ. gul|>a, 

got. gull) 
kullata (-Itaan) bergofben 
kumina Hftmmel, UgL fdi)ln. kum- 

(m)in aus bem mnb. 
kummi $ate, Geratter, bgl« fdfttt« 

gumme; an. gumi SJlann 
kumppani; -ali Uera. Hamerab, 

ngl. af d^tn. kumpan au8 bem mnb. 
kumpu (-mm-) Humpf, hauta- 

kumpu ^rabl^ügef, bgt. germ. 

kumbö; an. kumbl ®rabbügel 
kun als, t>%t inboeur. qom 
kuningas (-kaan) Honig, Dgf . germ« 



!{B6rtert)eTsetd^ni9. 



14B 



kuningaz; U. kuningas, q{I. 

ktin^gü 
kuninkuus (-uuden) ^5nig8tt)ÜTbe, 

Itönigfigemalt 
kunta (-nnan) @emeinbe, Dgf. getm. 

hunda Getioifenfci^Qft t>on 100 
kunto (-nnon) Oibnuitg^ 6((td« 

lid^feit 
kuoma Dera. $ate, ^amerab, t)g(. 

ft. kumu 
knomikko (-k-) bera.; rote< baum* 

molIeneS Scug» bgl, q{(. kumakti, 

-ikü 
kuomina Xoßf.) Senne, t>jl, af(, 

gumlno 
Jcuontalo Itunfel, bgl ofl. kudell 
kuoppa (-p-) ®rube, t)gl« f^to. 

grop, an. gröp 
kuoro, kööri S^^or, t>gl. td^m. kör» 

kor 
kuoseli, -ali @))tnngerftt, t>gf. fl, 

kü2ell 
'^ kupari l!u|>fer, t>gL gertn. kupar; 

an. koparr 
kuppi (-P-) 2affe, togt, Uto. kopp; 

miat. cuppa 
kurkku (-k-) ®urfe, Dgl. fdftkD. 

gurka 
kurkku (k-), oflf. kulkku ©utgel, 

t)g(. getm. kwerko, kurkö (an. 

kverk) 
kurpponen (-sen) Dera. G^ufi, 

t)gl. (t. kürpe 
kursailla (-Ien) !rftufeln, tigt. fd^tD, 

krusa ani bem ntnb. 
kurva (oflf.) ^urc, ögf. ft kurva 
kustantaa (-nnan) beloften, Ver- 
legen, fd^tn. kosta au8 bem mnb. 

foften; t)fi. an. kostnadr Soften 
kutri Sode, t)gl. f(. kudri $(ur. 
kutsevi (BeDatter, bg(. afd^tn. gnd- 

sivi; Wter -sevi 
kuulla (-Ien) l^dren, Ugl. tnboeur. 

clü 
kuulua M %^un, netlauten 
kuura, -o Ifteif; Slegenfdjauer, 

t)gl. getm. skura, -ö, al^b. scur, 

$ogeI; an« skar Slegenfci^auer 
kuoro; kuurne, -o beta. taub, 

t)gl. n. kurtus, kürczas 
kuutti (-t-) t)era. fleineS SBoot, 

t)g(. f4w. skuta 



kuva SBilb, Vlbbilb, t)gl. getm. 

skuwo > -a (al^b. scuwo, ae. 

Bcuwa) 
kuvainen (-isen) gleid^, kuvain 

(-imen) SieflesbUb 
kuvata (-aan) abbilben, kuvailla 

(-Ien) bafifelbe - 
kuvastaa (-an) abfpiegeln, kuvas-» 

telia (-elen) baSfelbe 
kuvasto Htlaf, kuvio Sfigur 
kylmä Mite, lait, bgl. Ii. geluma 

M(te; getm. kul-; f ((tn. kylä 
kyltti (-t-) ©d^tlb, t)gl. {4tt). skylt 
kymmenen, kymmen^ jel^n, kak- 
sikymmentä stoanjig, tjigt. tnbo* 

eur. decmti «= S^Jn^eit 
kynttilä Std^t, bgt. an. kyndill 

Jterae 
kypäri, *rä ^elm, tigT« Ii. kepüre 

«>ut 
kyyti (-d-) gfa^tt, gfairgeicgen« 

^eit, ^rt SBagen 
kyydittää (-tän) falzten, t)gl. f^tn. 

skjuts, an. skjöti 
kyökki (-k-) ftüdfte, t)gl. fd^tn. kök 

auf) bem mnb. 
Kyösti (IRame) tigl. fdbtn. Gösta 
käheä Reifer, Dat. fc^tn. hes 
kähistä (-sen) ^tfd^etn 
käki (-äen) (Baud^, t>gt. Ii. g^ge 
kärryt (-yjen) jtatren, tigt. f^to» 

kärra 
käräjät (-äin), ke- ^inge, bgl. an. 

kftra 
käädy llette, Djl. fd^tn. kedja a. 

b. mnb. 
käärme' (-en) Gd^Tange, bgT. Ii. 

klrmis, Ie. zerms S&urm 
karmeilla (-Ien) t)era. frieden 
kö(m)pelö flumpig, bgl. f((tt). 

klump 
*kö(ö)li ftiel, ttgl. fdjto. kül. 

L. 

laamanni Sdgulae, bgl. fd^to. lag- 

man 
laapotti (-t-) Gd^ut anS SBitfen* 

ttnbe, Djl. fl. lapotl 
laari @d^enfel, bgt. fd^to. lär 
laaskava (oftf.) ^öflid^, freigebig, 

ng(. fl. laskatl 



144 



SB5rtet))eTset4utiS. 



laatia (-din) orbnen, Dgt. fl. laditl 
la(a)ttia Qrugboben, DgT. germ. 

flatja, ah. flet 
laatu (-dun) e^log; Hrt; SBe- 

fc^affenl^eit, t)g(. af(. ladu 
ladata (lataan) (aben, Dgl. fd^tt. 

ladda 
lahto (-d-) Sd^Itnge, Dgl. (t. sl^s- 

tOB $1. 
laide' (-teheen) Dera. Sd^tffdtanb, 

Dgl. Ie. laide(8) 
laiha magex, laihuus (-uuden) 

ajlaaetfett, t)g1. ti. ISsas 
laina SlnUt^e, Dgl. germ. laibna, 

an. Iän 
lainata (-naan), lainailla (-ilen) 

leiden 
laiska faul, Dg(. Ii. la'isks 
laita (-d) Btitt, 9lanb, Stuti, t)gL 

germ. Iaido > -a, an. leid; 

li. Igta 
laittaa (-tan) orbnen 
laituri ^rüde, ^u laita 
laiva 6(!6tffr bg(. Ii. lalya(8) 
la(j)L ©d^tog, ?lrt, ®ef4Ie4t, Dgf. 

fc^m. slag (nl^b.) 
lakana ÜSa!en, t)gt.f Ato.lakan, au< 

bem anb. 
laki (lain) ®efe^, t)g(. fd^tn« lag 
lakkia (-kin) f(!glürfen (t)on Sieren), 

t>jr. li. Ukti 
lama IBetfall, Dgl. germ« lama 

i^taljm"; il. lom- 
lamata (-maan); lamauttaa (-tan) 

läl^men, betrübt mad^en 
lamautua (-dun) ntebergefd^lagen 

fcitt 
lamio Dera. matt, fd|ief, ügL lama 
lammas (-mpaan) 6(|af, ogl. germ» 

lambaz 
lamppu (-p-) fiompe, Dgl. fdjto, 

lampa 
lankku (-k-) ?Ianfe, ögl. fd&to. 

plank(a) au8 bem mnb. 
lannas (-ntaan) t>txa. ®xunb, gfurt, 

Dgl. germ» landaz 
lanne' (-nteen), $1. lanteet Scnbe, 

ogL germ. landiz 
lantio Senbe, DgL germ. landjo, 

an. lend 
lanttu (-nt-) ftol^lrflbe, \)gf, \^xo. 

planta, eigtl. ©e^Iing 



lapio @dgaufet Spaten, Dgl. li. 

lopeta; lopeta 
lasi ®Ias, Dgl. f$in. glas qu0 bem 

mnb. 
lato (-d-) @4eune, togf. germ. 

hlaj^ö, an. hlada 
lattea, latikka ffad^, ügl. li. pla« 

ti^s, fd^m. flat 
lat(t)u (-dun) 64Uttfd&ul^fpur ; flad( 

getreten, ogl. Ii. platüs 
laukki (-k-) lankamen Stu^ mit 

S9Ieffe, t)gt. Ii. laukis 
laulaa (-lan), laulella (-lelen) 

fingen, ögf. germ. lull-; fl. lula- 
laupias (-aan) barml^er^ig, lau- 
peus (-uden) IBarml^erstgfeit, Dgl. 

germ. laubjaz; got. galaubeins 
lauta (-d) SBrett, t)gl. li. plaütas 
lautta (-t-) Sriotte, Sr&tre, t»gl. 

germ. flauta ; al^b. floz; an. flotta 
lautti (t-), laute' (-teheen) öcra., 

aud^ laude' S3ant tn ber ä)abe« 

flube, DgL Ii. plaütas 
lava, -o ©d^emel, St^banl, bgl. fl. 

lava 
lavake' (-kkeen) S3anf, »rett ()U 

lava) 
leikki (-k-) Cptel, leikari ®auf(er, 

k)gl. an. leikr, fc^iD. lek; an, 

leikari 
leikkiä (-kin), leikitellä (-ittelen) 

fpielen 
leili Sögel, Dgl. f d^tt). lägel au< bem 

mnb. 
leima (ojlf.) Stempel, bgl. fl. 

kleimo; germ. kleima- (al^b, 

kleimen, leimen) 
leipä (-V-) ^rot, laipi-; leipoa 

(-von) baden, ügl. Ii. kl3pas, 

le. klaips, afl. xlSbü = germ. 

hlaibaz 
leiri Sager, t)gl. f d^tn. läger (on. legr) 
leiviskä Siegpfunb ^ Ittiifd^eS 

?funb 
lentta (-t-) SSanb, f etbener SBeiber« 

rod, Dgl. fl. lenta, an, lindi 

(©ürtcl) < -a 
lepo (-V-) 9lul^e, ögT. inboeur. 

slep-, syep-; neben syepnö aud§ 

slepnö 
lesti XSetfien, ügl.fd^to. last au8 bem 

mnb. 



SOßötterDerjeii^mg. 



145 



letti (-1-) Sfle^tr, t)dt. af(|lD. har- 

fiaet(ta), an. härfletta 
letti (-t-) (oflf.) ^eitfcjenricmen, 

Dgl. fl. plett 
levä Sllge, f^toanfenbet Bumt>h 

Dgl. an. slefa 
lienteä milte, meid^, t)gf. inboeut« 

leni- 
liennellä (-ntelen) erletd^tetiT, 

lientyä (-nDjD) bef&nftigtttetben 
Liettua l^itauen, t)gl. {l. litva 
lievä mUbe, Iei$t,t)9t.inboeur.l@vi- 
lieventjä (-nnyn) leistet toerbett, 

lieventää (rnnän) erlet^tetn 
liha 8fleif4, dqI. germ« Irka, an. 

lik 
liika (-iian)überflüffig; Übetf*u6, 

lu le^r, t)g(. lt. likas, \l lichü 
liika ^LvLiXDViii, (auS beiben SB5t> 

tetn entftanben) 
liima Seim, t)gl. germ. lima, on. 

lim 
liimake' (-kkeen) lange SSirlen- 

Tute 
liimo, -u junger bid^ter SBirfen* 

tnalb, junger Soubboum, t)gl, 

germ. limo; an. limi 
liina Seinen, Dgl. germ. liina, an. 

Im 
liiste' (-een), -a ®<)roffe, »af. germ. 

lista, an. lista 
liitu (-d-) Äretbe, bgl. germ. 

krido 
li(i)va {(|(eimige STlaffe, t>g(« germ. 

Silva, an. sly 
likka (-k-) anäbc^en, Dgl. f(S|tt). 

flicka 
lima ©d^Ietm, B^lamm, Dgl. germ. 

slima, an. sllm 
limppu (-p-) ügl. fd^to. limpa 
linko (-ng-) ©d^Iinge, ögl. germ. 

slingo, fr. ^linque 
lintukka (-k-), linnikko (-k-); 

oera. lillukka, lintikka ^aube, 

^o))ftu(4, Dgl. f(!btn. linduk 
lippu (-P-) giagge, gfejen, ögl. 

flip(e) Äopfbinbe ber Sfrauen 
liuta (-d-) ©(Jar, Raufen, bgl. 

germ. liuda, afl. Ijudü S}o(t 
liuta-ihminen ^ä)mti6flix, t)gl. 

germ. liuta $eu4ler; an. Ijütr 

garfkig 

steine finnifd^e @pTa(|(el^Te. 



lobi (-en) 2a^9, t)gl. It. lasziszä 

ober germ. lohiz > lahiz > 

an. lax 
lossi 9fä!)te Dgl. n^b, gflob 
lotja grogeS Soot, Dgl. fl. lodYja, 

lodija 
louhi (-en), louhe' (een) ©efiein, 

t)gl. lt. Iäu2is 
louhia (-hin) bre^en, Dgl. li. Iü2ti, 

läu2ti 
louhikko (-k-) @teinl^aufen, t)gl. (i. 
louhos (-oksen) S3ru4, ^Sl- H. 

Iü£i8 
loutu, plootu (-d-) öera. getoiffe 

SDlünge, ügU f «tn. plät (au« bem 

mnb.) 
luhti (-den), lutti (-t-) SBoben, Dgl. 

jcgn). ioft 
lukea (luen) lefen, red^nen DgT, 

afl. lo2- legen; 
luku (-vun) Sefen, S^V^ Kapital 
lukita (-itsen), Dera. lukkia fcblie« 

6en, Ugl. germ. lukjan, an. luka 
lukkara, Dera, -o ^obel, t)g(. an. 

lokarr 
lukkari (Blöcfner, Dgt. f^tn. 

klockare aud bem mnb. 
lukko (-k-), -u S(i>Io6, ögl. 

germ. luko > luka, an. lok(a) 
lunastaa (-an) loiSloufen 
lunnas (-aan), lunnaat Sofung, 

lunastus (-uksen) (Sinlöfung, 

t)gl. germ. lunaz; got. luu 
luntio^ luntioin (-omen) Senbe, 

IRiere, ögl. germ. lundjö, an. 

lund, lyndi 
luode' (-teen) 9lorbn)eft; urf|)r. 

glut, ogl. germ. floduz 
luokka (-k-), -kki (-k-) ßummet- 

boger, ügT. Ie. lö'ks; ft^tt). 

loka 
luostari ülofter, ögt. f$to. kloster 

aud bem mnb. 
luotanen Dera. Sleller, t)gl. afl. 

bliudo; got. biuds S£if4 
luoti (-d-) Sot, Dgl. fc^m. lod aud 

bem mnb. 
luotsi Sotfe, t)gl. fd^tn. lots au8 

bem nb. 
luotteet öera. Söuberioortc 
luottehikas bera. abergläubifd^, 

Dgl. germ. blDtan opfern 

10 



146 



S&örtert^erjetdgnid. 



lüoYata (-vaan) fteusen 

lupa (-V-) @rlaubnig, lupautua 

(-dun) Detfpxecten, t)gt. getm. 

luba, an. lof 
luvata (-paan) terfprccjen, ügl. 

an, lofa 
lurjus (-uksen) S^utfe, ügl. fd^to, 

lur(i)- (au8 bem nb.) 
lusikka (-k-) ööffel, Dgl. ofl. 

loSka 
luukku (-k-). Surfe, ögt. f^to. 

lukka, aud bem mnb. 
luumu $f(aume, t)gl. f^n). plom- 

mon 
luuta (-d-) »efcn, bgl. Ii. szlü'ta 
luutnantti Seutnant 
luuva Sleune, t)^L on, lofi < -a 
luuvi, luovi ßuf, t?gl. jc^tt). lov 

ani bem mnb. 
lyhty (-d-) Seu^ter, ögl, fdjto. 

lykta 
lyijy SBIei, DftL fcJH). bly 
lykky (-k-) @Iüd, D9I. fti^tD. lycka 

a« b. mnb. 
lykästyä glürfen 
lynkyttää (-tän), aud^ lungottaa 

(-tan) traben, bgl. fd^tio. lunka 
lysti fioj^^ilutatDeil, üqI. fd^to. lust 
lystäillä (-Ien) fid^ amüReien 
lyökki (-k-), laukka (-k) Saud^, 

H^. f d^tt). lök ; an. laukr ; af (. luku 
Ifijät (oflf.) ^intergefd^irr, bftl. 

fl. gleja 
läkki (-k-) SSIed^; 2inle, ügl. 
. fd^to, bleck au9 bem mnb.; bläck 

aus bem mnb. 
Uksy Seftion, bgl. fd^tt). lexa ani 

bem mnb. 
läsiä hanf fein, bgl. ft le^atl 

liegen 
läski Bptd, bgt, an. flesk, fd^to, 

fläsk 
lääkäri ^r^t, Dgl. f(^to. läkare; 

af(. lokari 
lääkitä (-itsen) petien, lääke' 

(-kkeen) anebiatn 
lääni ^reid, iGel^n, ügt. fd^to. Iän 

aus bem mnb.. 
läätti (-t-) ©d^toeineflaü, ögt. fd&to. 

lä(t)ter 
läävä ^ul^fiad, t)gl. aft. xlgvu; 

urfpr. gcrm, (ae. hleow) 



löyhä, löysä lo«, bgT. fd^to. bial» 

löyss = ]d^w. lös 
löyhetä (-enen) loS to erben 
löyhennän (-ntää) loSlaffen 
löysätä (sään) löfen. 

M. 

maalata (laan) malen, bgl. fd^io. 

mala, an. mala auS bem mnb« 
maanantai SJlontag, bgf. afd^to. 

mänandagh 
maania (-in), -nittaa (-itan), -ui- 
tella (-ttelen) berlorfen, über* 

reben, bgt. fl. maniti 
madella (-telen) fic^ betoegen, ma- 
taa (-dan) fried^en, ftdft betoegen,. 

t)era. matoa, matia DteUeid^t 

SU mato 
maha S3aud^, SJlagen, bgl. germ. 

maga, on. magi; af^b. mago 
mahti (-din) 5üla(^t, Äenntniffe, 

©efd^irflid^Ieit, DgU fd^U). makt 

ous bem mnb. 
mahtaa (-dan) bürfen, fbnnen,. 

foden, mOffen, t>gl. germ. mag 
maino^ (-een) fUnh <^^te . 
sdainio ausgezeichnet, berül^mt 
mainita (-itsen) erkoal^nen, Dera« ^ 

mainia, bgl, germ. mainjan 
maja ^ülte, SOöolftnung, bgl. Ie. 

mS^a 
majakko, -a (-k-) Seud^ttutm, bgt. 

fl. msgäku 
maku (-aun) ©efd^morf, bgl« fd^m* 

smak aus bem mnb. 
malko, -a, (-1-) ^olg gum 2)adg« 

berfen, bgl. Ii. malka Srenn^ol^ 
mallas (-Itaan) STloIa, Dgl. germ. 

maltaz 
malli üTlußer, bgl. fd^to. mall 
malmi (Dtol. -vi) (irj« bgf, f^m. 

malm 
manata (-naan) mal^nen, befd^koö« 

r en, bgl.f d^to. mana ouS bem mnb. 
manna bera. Süngling, bgl. germ. 

manna 
marata (-raan) fd^mu^en, marattua 

(-tun) fd^mu^ig »erben, Dero. 

t)g(. fl. marati 
marha- $ferb, SJlö^re, bgl. germ. 

marha-; ff. mrha 



S&5rteTt)eraet4ni9, 



147 



marbain (-imet) üera. Sfi^zl, mar- 

haminta (-nnan) ^alfter 
markka (-k-)» STlarf, ügl. genn. 

marka fd^to. mark 
markkinat (-naiD) TkatU, t>%L 

afd^tt).. markna|)er 
marras (-taan) Dera. einer, ber bem 

Sot)e na^e ift, ügl. inboeur. 

martas fterbli^ 
maru t^ero. gfett in (iingekDeiben 

ber Stere, Ogl. f4h). märg unb 

an. mgrr < marwa- 
massi, -na.SSeutel, SBörfe, ügl, \i, 

m6Sna 
masto, -i SJlajlbaum, Dgl. f^io. 

maat au0 bem mnb. ; rotn. masto 

aus bem germ. 
matara SfarbgraS, K)gL fcgtt). 

madra; miat. 
mato (-d-) 3Jlabe, matoinen (-isen) 

Derberbt, tgl. getm. ma|)o 
mehu STlaft, @aft, t)gl. an* mJQdr 

< meduz 
meikata (-kaan) üeta. fd^mei^eln, 

4&tf4eItT, Dgl. getm. smaikan 
meikailla (-ilen) I&d^eln 
meinata Dera. meinen, bgl. an. 

meina 
meininki (-gin) t)era. STleinung, 

Dgl. an. meining 
melto-rauta (-11-) @(!6mtebeeifen, 

meltous (-uden) ber gef^Uffene 

Seil bed SJleffexxucfenS, Dg(. 

an. smelt o. b, mnb.; rom. 

smalto 0. b. germ. 
meri (-en) SO'leer, t)gl. germ. mari-; 

got. marei; an. marr 
merkeli 64mergel, ügl. fi^tt). 

smärgel 
merkki (-kin) SJlatfe, S^^^tn, 

ügl. an. merki, f($tD. märke 
merkitä (-itsen) bejei^nen, be> 

beuten 
merta (-rran) fleine Sif^teufe, 

t)gl. an. merd 
mera Dera. S3utter, t)gl. getm« 

smerw 
mesi (-den) $onig, Dgt. inboeur. 

medh-, a]U medü 
mestaaja SBüttel, Dgl. fd^lD. mäs- 

tare au8 bem mnb, 
mestata (-taan) ]()inrid^ten 



mestauttaa (-tau) kffe 4inti(!6ten 
metsä SBalb, t>gl. Ii. m^dis Saum, 

Ie. mesch äBoIb 
miekka (-k-) ®(|mett, Dgl. germ. 

mekja; an. maekir, got. meki 

Slff. 
miero; mieru tiero. SBelt (eigtl.) 

Säauerngemeinbe, ogl. fl. miru 
miettiä (-tin) na^benfen, t)gl. 

germ. metan, on. meta, got, 

mitan, miton 
miilu Ulleile, t)gl. f|)at an. mila 
minttu (-nt-) SJlftnae, HJlinae, Dgl. 

nb. minte 
mitta (-tan) STlag, mitata (-ttaan) . 

melfen, t>gl.germ. mitä-; an.met 
mittari Sanboermeffer, ogl. f^to. 

raätare 
molemmat (-mpain) beibe su 
moni (-en) mannet, Dgl. getm, 

mana- < mono-, ajl. münogü 
monias, monta balSfelbe 
morsian (-amen); morsio, morsein 

oeta., in 3uf. morsius- SBtaut, 

ogl. Ii. marti, %tt märcz^ 
muikku (-k-), muje ein 8fif4» 

t)gl. fd^tt). mujka (Slaufelicgen) 
muit(e)ra (oftf.) f^Iou, ögl. fl. 

mudryi 
muli fal^Iet £)4d, t)gl. Ii. szmülas, 

szmülis 
multa (-11-) lodfete (Bxbt, ogl. 

getm. mulda 
mummo alteS äBeib, Ogl. fd^lo, 

mormor 
muodikas (-kkaan) mobetn 
muodoin (niin m.) fo, ogl. fd^to. 

sä matto 
muokata (-kkaan) bearbeiten, 

fttafen, Oerebeln, Ogl. getm. 

muka-, got. mukamödei 2)emut 
muori ^JTlütterd^en, ogl. fc^io. mor 
muoti (-d-) SJlut, Ogl. fd^ko. mod 
muoto (-d-) Sform, SluSfe^en, ogl. 

germ. moto, an. mut ^ilb 
muodos (-oksen), muodostaa Um» 

bilbung, bilben 
muotti (-t-) (Biegform 
murahtaa (-hdan), -ista (-isen); 

morista, Ogl. fd^U). morra 
murea, -rakka mütbe, Ogl. getm. 

murwja- 

10* 



148 



aBörtert)eTsei$ni«. 



murehtia (-din) befümmett feilt, 

mur(b)e' (-een) Äummcr, Dftl. 

^erm. mur, an. morn(a) 
murha aJlorb, murhaaja ajl6rber, 

DgT. germ. mur|)a, an. mord 
murhata (-haan) ermorben 
murina, mörinä SJlutren, f. o. 
murkina gftü^Püd, toftl. germ. 

morgina-, an. morginn 
mursu ^Bahog, t>g(. fl. morSu 
musikka (-k-) Souer, ngl. fl. 

muSikü 
muta (-d-) ©dftlamm, ööT. fdjto. 

modd @d&neefanb, germ. muda 
muu anbetet, übtig, f. u. 
muurahainen 3(meife, bgt. fdjto. 
• muura 
muurain- (-imen) SBrombcete, bgl. 

f(J^». myr SWoot 
muuri SJlauet, ngt. fdjto. mur 
muuttaa (-tan) önbern, öettoan« 

beln, umtauf((en, ngl. tom. 

mato tnaufern unb ft. muu 
muutama, muu(d)an (ju muu) 
mylly üJlttlftlc, ngt. an. mylna, 

fd)n). molla 
mylläri gJlüHet, bgl. ]^xo. möllare, 

an. mylnari 
myssy ÜJlüfec (SDÖeibet^aube), bgt. 

an. myssa, aud bem ntnb. 
mäntä (-nn-), mäntty (-t-) duitl« 

flange, ngl. Ii. mente 
märkä (-rän) glüffigleit, mi, 

ogl. Ie. merka 
märä, mera beta. @tute, bgt. 

f^to. märr, an. merr 
mätätä (-ttään) tteiben, bgl. fl. 

metati n)etfen 
määrä aJlag, Siel, bgl afl. mora 
määrätä (-rään) beftimmcn. 



N. 

-na btlbet ben @ffin, bgt. tnbocut. 

ne mie; fft. na tnie, nic^t 
naapuri Sflac^jbat, bgl. germ. 

nä(h)btir(i), an. näbni 
naatti (-t-) f&iait unb ©tengel bet 

2Bur3cIgctt)ft(3§fe; Äol^I, bgl. ff. 

nati 
nalli Sünb^ütdgen, bgt. fd^Uo. knall 



napa (-van) 9labe(I), bgt. germ. 

naba (a^b. naba). Ie. naba; 

an. ngf 
napoa neta. !Ra$bav, bgf. an. 

näbai < -a 
nappi (-p-) ftnopf, bgl. fdjto. 

knapp 
narahtaa (-hdan) Inatren, bgt. 

f^m. knarra 
narka beta. eng, bgl. germ. 

narwa- 
narrata (-aan) narren, bgl. fd^to. 

narra auS bem mnb. 
nasta Anafier, bgl. fd^ro. knast 

aus bem nb. 
naula, tar. nakla, nagla Slagel, 

ng(. getm. nagla, an. nagli 
nauta (-d-) 6tüd Slinbütel^, Dgl. 

getm. nauta, an. naut 
nauttia (-t-), nautita (-itsen) beta. 

gentegen, ogl. getm. nautjan 

)U nauta SSieb» an. neyta be- 

nu^en 
navetto (-t-), -a (-t-) »iebflaH 
neilikka (-k-) 3ltlU, bgl. fd^tn. 

nejlika 
nepas, nevas, nepaa, nepain, 

btm. neppo 93ettet, ogl. getm. 

nefod, Ii. nepatis 
neula !at. niekla, nekla 9label, 

bgl. getm. nefla (got.) 
neule' ilkiöt, aSinbfaben 
neuloa nä^en, fiidCen 
neulos (-oksen) 9labt 
nietto (-t-), nietos (-oksen), nlete 

(-tt-) 6(^necti)el^e, ngl. inboeut. 

sne-, snei- 
niiata (-aan) ftd^ neigen, bgl. getm. 

hnigan, an. hniga, fd^tn. niga 
niisi (-den, -ten) SBebetfc^aft, bgt. 

Ii. ii;^tis 
n^tti (-t-) Sfaben, S9anb, bgt. fl. 

titi 
niitto (-t-) j&euerntc, 3Jlal§en, bgl. 

fd|tt). snitt 
niitty (-t-) SDÖiefe, loo ^eu gemft^t 

tottb 
niittää (-tän) mäl&en, fd^nelben, 

t)gl. getm. sni|)an, an. snida 
nimi (-en) 9'lame, ngl. inboeut. 

nämen, afl. imQ < nimen 
nipistää fnetfen, ngl. fd^m. knipa 



lEB5itett)ersei4niJ3. 



149 



nippu (-p-). IBunb, öftl. fdjto, 

luiippa 
nipukka (-k-) ©d^nippd&en, ögl. 

fd^to. snibb^ snipp 
nisu fläti^txt, t)Qt. jl. pSenfca 
niukka (-k-) fpatfam, k^gl. fd^lD, 

niukua (-u'un) abfnapfen 
nokkia (-k-) pftücfen, ögl. f(|to. 

plocka aus bem mnb. 
nuha ©^nupfen, ügT. germ. 

suuza-, f4tD. snor 
nukero, nupero, Sattui, dlüden, 

Dqt. li. nngarä 
nukka (-k-) SfiodCe, Dgf. fd^to. 

fnugg, fnok 
nuode üera. Sd^ioager, tgl. le. 

Bcbnüts 
nuora ^nflelfd^nur, Sau, üjl. 

germ. snörjo (got.)^ an. sn0ri 

< -ja 

nuori (-en) jung 

nuorikko (-k-) junge {Jfrau, ögL 

mftb. snürche = gcrm. snurih- 

ha; an. snOr 
nuotta (-t-) gtofee« SRe J, t)gl. an. nöt, 
f(^tt). not 
nuppi (-p-) fttiopl ögl. f 4». 

knopp aud bem mnb. 
nuppu (-p-) ftnof|)e, ügl. getm. 

knuppo, f4tn. knopp 
nuusa Mangel, Dgl. jI. nu2da 
nuuska @4nupftabaf, Dg(. ]^xd. 

snus 
nykiä (-yin), -ppiä (-in) fingern, 

ngl. jc^ts. knycka 
nyplätä (-plään) Ilö|)peln, ögf. 

fd^to. knypla aud bem mnb. 
nyrpistää i^ujammenaiel^en; OgL 

f im. snörpa; suurpa (norto. 

S)tal.) 
nyt nun, nyky ©egentoort, ögl. 

inboeut. nu 
nyöri gfiMfc^nur, ögt. Uto. snöre 

an. snori 
näkkileipä (-v-) 8ltt »rot, ögl. 

f d^tD. knäckebröd ; mnb. knicken 
näppi (-p-) gingerfpifee 
näplätä (-ään) !l5p))eln, ügT. fd^in. 

knäppa; knyppla aud bem mnb. 
näveri, öera. navari, näveri JBol^rer, 

bgf. {d^to. navare, an. nafarr 



näväskä, neve8ka(ofif.) Sd^tnteger- 
. tobtet, 64toägetin, Dgl. fl. 
nev^stka. 

O. 

oas (okaan), oka (oan), okka 
- (okan) ^^Te, Dgl.germ.abaz (okaz) 
odas (-taan), ota (-d-) üera. ©pi^e, 

ögl. germ. oddaz, an. oddr 
ohdake* (-kkeen) ^ifiel, t?gl. 

germ. ozda- ©pifee 
ohvatniekka, ohot- (oftf.) begierig, 

ögl. f[. ox(v)ta X5uft 
oinas (-aan) ^ammef, t)gl. Ii. 

ävinas 
olut (oluen) 83ter, ögl. germ. 

alup < olut; U. alus, apr. 

alu 37let 
omena ^pf el, bgl. f C. omela IDltftel 
onki (-gen) Slngel, onkia (-gin) 

angeln, ögl. inboeur. onko- 
opotta (-t-) (oftf.) ©e^ege, ögl. fl. 

obodü 
oras (-aan), orasa, oro ^af^n, 

ögl. germ. orza-n mönnUdj); an. 

orri ^uer^al)n 
orpana S^etter 
orpo (-von) Söaife, orpous (-uden) 

äBel^rloftgfett, Dlg. inboeur. 

orbho; lat. orbus, gr. opcpo?, 

germ. arbja 
orrikas (-kkaan) nerfd^n. @ber, 

ögl. f(5n). orne (an. runi). 



-pa eben, bod^, ügl. le. -ba» li. -ba 
paalu $fa]^I, ügl. an. päll; lat. 

palus 
paanu ©pan, bgl. an. spann 
paarit; -et S3a^re, bgl. f^m. bär 
pa(a)rmas (-aan), -a Uera. S3ufen, 
ügl. germ. barmaz, got. barms 
paarma SQefpe, ogl. inboeur. (flr.) 

bbramara 
paarre' (-rteen) Äante, IRanb, ögl. 

germ. borzdaz, an. bord, bard 

(ae. bord, breord); le. bärkste 
pa(a)sma 6trät)ne, bgl. fl. pasmo 

(jd^tn. pasma) 
paasto Sfaftcn, t)gl. germ. fasto; 

jl. postu; fd^U). fasta 



150 



^örteTt)eTsei$ni9. 



paatti t)eta. SBoot, t)((I. fd^tt). bät 
paatsa(8) @attelftffen, ügl. Ii. 

p&diiai $1. Unter geftell; getm. 

badja 
pa(a)takka (-k-) fSaUl, t)gl. f(. 

batogü 
päde' (-teet ^L) 5PfQb, ögl. germ. 

pa|)az; er. pa|> 
pahvi $appe, K)gl. {d^tD.papp auS 

bem nl^b. 
paimen f-en) §irt, bgl. Ii. pßmüV 

®en. pgmefis; tnboeur. poimen 

(gr. icotnYjv) 
paita (-d-) ^einb, ögl. perm. paida 
pajahtaa (-hd-), pajattaa (-tan) 

jptetjcn, ftngen, ögl. f!, bajati 
pakana ^eibe, ügl. ofl. poganu 
palje' (-keen); toera. pale' JBaIg, 

t)gl. germ. balgiz, got. balgs 
paljo fe^r, ügl. gertn. faljo au 

filu < inboeur. poUo- 
palkka (-k-) STliete, Solmit, palk- 
kio 93eIol^nung, palkita belol^* 

neu, ogl. getm. balgiz 
palkki (-k-) SBallen, SHele, Dgl. 

f(36U). balk 
palkku tieto. @tamm, ügl. getm. 

balko, albb. balcho 
palko, -u (-lv-) f. palje' 
palle' (-Iteen) gölte, ügl. getm. 

faldaz 
pallistaa (-tan) falten 
pallo, -i SBqH, t)gl. fd^tn. pall; boU 
palttina Seinkoonb, t)gl. fl. polotnö 
palvella (-elen) bienen, ögl. Ii. 

bälvas ©efd^enl 
palvota (-on, -oon) öeto. bienen, 

bitten, ögl. li balvü'ti ©oben 

geben 
pamppu (-p-) ^egen, ügl. fd^to. 

pamp 
pankko (-k-) Ofenbanf, ügl. getm. 

bankö 
pank(k)u, panko, -a @pange, ügl. 

getm. spangü, an. spgng 
panko-karhu SBftr mit einem 

9ling um ben $aIiS, ügl. Ie. 

pÄ^gis 
panna S3ann, ügl. getm. banna, 

an. bann 
pannti (-nt-) ^fonb, ügl. f$to. 

pant ouS bem mnb. 



pannu $fannr, ügl. an., fd^tn. 

panna, fl. panu 
panta (-nn) üero. 93anb, 9letfen, 

ügl. germ. banda 
panu gfunfe, Sol^e, ügl. opt. 
• panno 

paperi $a))ter, ügl. fd^tn. papper 
pappi (-p-) ^vitfitt, ügl. jl. poptt 
papu (-V-) SBol^ne, ®rb|e^ ügl. afl. 

bobu 
papukaija $a|)agei, ügl. fl. po- 

pugaj 
paras (-[hjaan) befl, ügl. inboeur. 

(ffr.) param&; parä.8 
pari $aar, parissa unter, ügL 

fd^w. par oud bem mnb. 
parkki (-k-) SSorle, ügl. ]^xo. bark 
parmaS; -u, -aus üero. ^eubunb 

(urfpr. Sd^ob üoH) f. paarmas 
parru Bpaxxtrt, ügl. germ. sparro, 

an. spar(r)i 
parsi (-rren) ©t)arren 
parta (-rr-) SBart, ügl. germ. 

barda, an. bard 
paruoni SBaton, ügl. fd^ü). baron 
passipo (oftf.) 2)anf, ügl. f(. 

spasibo 
pata (-d-) %üpl ügl. fd^tn. potta 

aus bem mnb. 
patja Obetbett, ügl. getm. badja, 

got. badi 
pehtori 3nfpeftot 
peijata (-jaan) bettü^en, ügl. fd^tt). 

preja aud bem 1^00. 
peijainen, peijakas, peikko Xeuf el 
peijaiset (-sten), &. peijaat SBe- 

^attungsmol^I, ügl. getm. fai- 

gjaz 
peili Spiegel, ügl. ft^tn. spegel 

aufi bem mnb* 
peitsi (-en) Bpui, Bpii^i, ügl 

fd^to. spets (spett) auS bem mnb. 
peli ©piel, ügl« f d^tn. spil auS bem 

mnb. 
peikko (-k-) üeta. SSalfen ügl. 

getm. belko; an. bjalki 
peili, pelti (-11-) Dfenplatte, ügl. 

an. speld 
pelto (-11-) Sfelb, «Itfer, ügl. germ. 

feljo 
pelut Sld^eln, ügl. Ii. p^lüs $1. 
penkki (-k-) S3an!, ügl. fd^tn. bänk 



iEDdTtetuetjetd^niS. 



151 



penni, penninki (-ngin) ^ennig, 

t)gl. f4tD. penning 
perho Sfeber, Dg(. gettn. fe|>ro 
perjantai ffrettag, tqU afd^to. 

freadagh 
perkele (öftetb. perkule) Seufel, 

Dgl. Ii, perkünas S)onner 
pertuska^ par- ^etteborbe t)gt. 

f(. berdulu 
peruna Aartoffel, t>gT, f^tu. jord- 

päron (Stbbitne 
pesmeli (oftf.) 9e<mer, t)gl. fl. 

bezmenü 
pesti $a(^t, Sol^n, DgT. f^to. ftste 
pestata (-taan) fid| vermieten laffeit, 
. tog(. f 4to. fästa, an. festa 
peura (lar. petra) toilbeft ffUnn* 

tter, t)gr. It. brSdis 
pieli (-en) $f eilet, t)gl. f(^to. pelare 
piestä (-ksen) peitj^en, bgl. f(!^tD. 

piska, \U bi6 
piika (-iian) Wl&b^tn, Dgt {((to. 

piga 
piilu IBeil, Dg!. f((to. bila aud bem 

mnb. 
piina $ein, bgT. an., f^to. pina 
piippu (-p-) pfeife, bgt. fd^to. pipa 
piiras, piirakas (-kkaan), piirakka 

(-k-) $Qftete, t)gr. ff. piroffü 
piiru = piiras bur^ Sertoe^nelung 

be.r Beiben Wörter 
piirut (oftf .) (&aftmaffi, \>ql ff. piru 
piiska $ettf4e, bg(. fd^tD. piska 

ani bem nl^b. 
pi(i)3pa IBif^of, bgt. fd^tn. bis(ko)p 
pikari fdzäin, t)gl. on. bikarr 
piki (-'in) ißed^, Dgt. an. pik 
pikku Hein, Dgt. rom. picco-lo jtt 

pic @t)t^e [an. pilsrr 

pilari $feiler, t)gl. jd^n). pelare, 
piletti (-t-) Staet 
pilkka (-k-) %Ud, $unlt, Siet, 

ügf. fd^w. fläck 
pinta (-nn-) SD^ag, t)gl. fd^tn. pint 

au8 bem mnb. 
piplia fdxM, bjl. ft. biblija 
pippuri $feffer, DgT. germ. pipur, 

oe. pipor 
pirkka (k) AerB^oT), Dgf. f(. birka 
pirtti (t) IBabflttBe, $aui$ ol^ne 

©d^ornfietn, ngf. fd^ny. pörte, 

Ii. pirtis 



pirto, -a (-rr-) ©eBetfamm, bgf. ff. 

berdo 
pissali (o|lf.) SrUnte, t)gl. \i. piSall 
pitsi ^p\tt, t)gT. fc^to. spets an9 

bem nl^o* 
piya IBier, bgT. ff. pivo 
pohatta (-t-); -o t)era. reid^ 

SRonn, bgr. ff. bogatü 
pohmelo (oftf .) äa^njammer, tigt. ff. 

poxmehe 
poika (-jan) ^aBe, ©ol^n, bgl.f((to. 

pojka; If« puika 
pokosta (oflf .) ftirc^borf, ®emeinbe, 

t)g(. ft. pogostti 
poistu, -a (oflf.) Sd^tiitenbedEe, 

t)gl. fr. poisti 
pora Öol^r, bgf. f^tn. borr 
porkkana SRöl^re, Dgl. ff. borkanü 
porohka (oftf.) ®((le^f)u(ber, t)gt. 

ff« poroxü 
porras (-rt-) Xrep^icnftttfe, ®rab, 

t)gL germ. bor(z)daz 
porsas (-aan) ^tdtl, Dgf. fi. pärszas 
porstua, porsto Dera. SorfhtBe, 
. DgT. fd^tD.bial. färsto, fd^to. förstn 
portti (-rt-) ?forte, bgl. fdjtn. 

port 
portto (-rt-) ^ute, t)gf . germ. bordo, 

an. port(kona) 
porvari Sürger, ))gT. fdfim. borgare 
posliini $otgeIIan, ngl. f d^m. porslin 
poukut, Dera. ^kk- (-kkujen) 

SEB&fdl^e, t)gf. fd^m. bauk-, noc». 

b0ykja 93&fd^e fod^en 
pramea gtogattig, BomBaftifd^, 

ngl. afdbtn. bram ®taat 
proomu $ra]^m, bgT. fc^m. präm 

au9 bem mnb* 
pukki (-k) ^od, Ogt. fd^m. bock 
pullo fjffafd^e; ©d^napdgfaS, Dgt. 
. afd^m. bulle, an. bolli < bollo 
pumppu (-p-) $umpe, Ogl. f((m. 

pump aui& htm mnb. 
pumpuli JBanmmoIIe, bgf. f^m. 

bomull auft bem nb. 
punta SieB^funb, Dgl.germ.pnnda 
punnita (-itsen) m&gen; erm&gen 
puntari @anbmage/bgf . an. pundari 
puola ^puU, Spxnhtl, l9gf. fd^m. 

spole, tM. spola; al^b. spuola 
puoti (-d-) Saben, bgT. fd^tn. bod, 

an. bad 



152 



SBöttetDeraei^niiS. 



pura, -s (-aan) Deta. fdo^ut, ]ß\ir 

rasin (-imen) $QU9met§eI, f. pora 
purje' (-een) öero. -jes @egfl, 

purjehdus (-uksen) ©d^iffa^rt, 

OgT. Ii. büre unb gettn. buriz, 

buijaz (on. bjrrr.) 
pursi (-rren) 9let{egelb, t)gf, getm. 

bursa (a{.) 
pusero fdUm]t, Dgl. nb. bu8(8)erun 
pussi fleiner Sad, fdtuUl, k)g(. 
. f4iD. päse, an. posi, püss 
puuhka SD^uff , $el)Se{o^ am itmtl 

ügT. fl. puxtL S)aunen 
puuro, &.putro@lcüte, ügtli.puträ 
puustavi 93ud^ftabe, ügf. fd^tn. 

bokstaf 
puuta aSub (40 $f.), t)gt. ff. pudü 
pyssy S3ü(6fe, t>g(. an. byssa aui» 

bem mnb. 
pytty (-t-) ©otti(6, t)gt. {d^to. bytta 
pyykki (-k-) ©äfd^e, ögl. f 4». byke 
pyökki (-k-) SSuc^e, bg(. f (^W. böki 
pyöveli ^tttl, Dgl. fd^m. bövel 

(mit y avi^ djevul) 
päre' (-een) (Sfabelbaum, ogt. {d§to. 

parta avii htm mnb. 
pässi ^ammef; bgl. \^\o. bäs, an. 

bessi au9 bersi ^är 
pätsi JBadtofen, ogT. ff, peöi 
päärly $erlc, ögl, f^to. perla 
päärynä 93trne, t)gr.f4tn*päron $f. 
pöhö, pöyheä, pöyhkeä gef d^tooften, 

ügf. jd^tD. pösig, pösa; aud^ 

päsa, pysa 
pöksyt (-yjen), far. puksut ^ofc, 

k);)l. fd^m. byx(a) aud bem mnb. 
pöllö JSuIe, t)gr. li. peleda 
pöyliä (-Iin) tiera, brüllen, tgf. 

germ. baula Stn^; norto. 2)tal. 

böylja [beysti 

Pöysti tietä. @d^tnlen, tigt. an. 
pöytä (-d-) %i\di, tigl. germ.beuda; 

got. biuds. 

B. 

raaka (-aa'an) ^afft, tigT. germ. 

raha, räga 
raaka (-aa'an) rol^, tigf. fd^to. rä 

< rä, an. hrftr 
raakkua (-kun), rääkkyä (-kjn) 

!rä4aen, tigf. germ. kräka (an.) 

ßcäl^e 



raamattu (-t-) S3i6et, tigl. a[I. gra- 

matu ^(f. 
raamu ©datamme, tigl. fd^m. skrä- 

ma, an. skräma V|:t 
raapia (-vin), -ppia (-pin), -aista 

(-aisen) fc^aben, tigt. f dbtn. skrapa 
raati (-d-) !Rat, tigT. fd^m. räd 
raatsia, raahtia (-hd-), raskita 

(-itsen) raskia Sufi l^aben, tig^ 

ir. ra6iti tnünfd^en 
rahti (-hd-) Qfrad^t, rahdata (-taan) 

frad^ten, tigt. fd^m. frakt aui^ 

bem mnb. 
raikas (-kkaan) fri{(!6, tigt. Ii. 

pröskas ungefftuett 
raippa (-p-) SBeibenxute, %au, tigt. 

germ. raipa 
raistaa (-tan) tiera, r eigen; mitfen, 

tigt. germ. raistjan ^u ristan 
. {d^neiben 

raitti (-t) ®affe, fc^maler SOßeg, 
. raide' (-teen) @|)ur, tigl. an. 

reid, ae. rad 
raja ®ren)e, tigt. ail. kraj 
rakentaa (-nnan) bauen, rakento 

tiera. (Sleb&ube«. rakenne' (-nteen) 

bai^f., tigl. germ. rak- (af. racod 

$>auft) 
rakki (-k-) ßunb, tigt. an. rakki 
rako (ra' on SRi^e, tigt. Ii. spraga. 
rakut tiera. $ofe, tigt. ö. f4m. 

brackor [dragon 

rakuuna Dragoner, tigl. fd^m. 
rallattaa trauern, tigt. fd&to. tralla 
rallatella (-ttelen) trauern 
ranne' (-nteen) $anbgetenf, tint. 

getm. randö, an. rgnd, ^^ 

rendr < randiz 
ranskalainen fTan55rtf4r gfran^ofe 
ranta (-nn-) ©tranb, rantama 

©ttanb, rantalainen Mften« 

bemol^ner, tigt. germ. stranda 

< -ö, an. strgnd 
rapa (van) @d)mu6, tigt. germ. 

hrapp- ©dftorf 
rapa (-van) a:reBer, tigt. fd^tn. draf 

ou8 bem mnb. 
rapata (-ppaan) tünd^en, tigt. fd§m. 

rappa aud bem n^b. 
rapea l^eftig, tigt. fc^m. skrapp 
rapse Btafpeln, dti^rn, tigl. on. 

rispa li^eir, ]^\o. raspa 



SBöTtett)tr)ei4ntS. 



158 



rapu (-vun) ßrebi^, k)^t. f^to* 

krabba, oe. crabba < -o 
rastas (-aan), rästäs S)tof{eI, DgY. 

n. sträjsdaz 
rata (-d-) S3a^n, SBeg, t^gf. getm. 

trata (al^b.), an. trgd 
ratas (-tt-) JRob; SDÖagen «pf., ögl. 

Ii. ritas^ gertn. rataz 
jatkoa aut{))cingen, t)gr. {(6m. 
. sprätta, biol. sprata gu spradka 
ratsastaa (-tan) reiten, ratsastaja 

9ieiter, ratsu 9ieitpferb, ratsain 

)tt $ferbe, t)gt. Ii. raitas leitenb 
ratto H-) ^eignOgeV; ftur^toeil, 

ogl. U. radO frol^ 
rauha Sriebe, 9t\xi^t, rauhallisuus 
. (-uuden) gfriebliddfeit 
rauhoittaa (-tan) beruhigen, bgl. 

gcrm. rawö > -a, on. rö 
raukea matt, tröge; raukka clenb, 

ogl. iiocb. traug < traad un« 

»iQig 
raueta (-kean) berfallen 
rauma beta. @trom, gCut (Juutin- 
rauma Oresund), bgl. germ. 

strauma (an. straumr) 
raunio Steinl^aufen, 9iuine, S^rüm* 

mer, bgf. germ. hraunjo, an. 

hraun 
ranska, räyskä |(etbre(6ti4, bgl. 

norb. trausk (frausk), norm. 

bia(.tr07ska ranunculus repens 
rauta (d-) Sifen, rautio, bera. -ia 
. €(^mieb, bgT. geim. rauda, an. 

raudi 
rautu (-d*) gforeKe, bgl. an. rauda 

®ibotter, Ii. raudä rote garbe 
ravi Zxah, bgl. {((m. traf 
ravata (-vaan) traben . 
ravita (-itsen) ernähren, unter« 

Iftalten, ogf. \U straviti 
rehellinen (-isen) tüd^tig, red^t« 

{Raffen, entft. au9 rehdellinen 
rehti (-den) t>era. rebltd^, re^t« 

fd^affen, b^I. germ. rehtaz, reht 
rehtilelä, -tevä t)tia, taugUt!^, 

xa\6i, ftof) [aui& bem mnb. 

rehti gut, rt^tig, bgt. fd^m. präktig 
reisi (-den); reitikka (-k-) Dera. 

Oberf^entel, bgl. Ii. rgtas 
reivata (-vaan) betmeffen, reffen, 

bäl. an. reifa 



reki (-e'en) @d^Iitten, bgl.Ii. räges, 

roges $f. 
remeli, remmi 9itemen, bg^ ff. 

remeni 
rengas (-kaan) 9iing, bgf. germ. 

hrengaz 
renki (-ng-) Äne(!^t, ögt. [c^m. dräng 
rensseli mav^tn, bgf. f^m. ränseli 

au9 bem mnb. 
repo (-V-) Sud^?, ögl. getm. repo; 

an. refr 
reppu (-P-) (Sfelorb, bgl. germ. 

skreppö, an. skreppa 
riehtilä Bratpfanne, bgl. germ. 
. bredila 

rieska frifc^, ungefäuert; füge 
. Wtiid^ (rieskamaito), bgl. f(^p. 

frisk oud bem mnb. 
rihla 9iiffel, bgl. fd^m. reffel 
rihma Banb, ©^nur, bgf. I'. 

riszimas bad Sinben 
riihi (-en) ^arre, bgl. ajc^tD. ri, rie 
riihittää (-tän) barren [riki 

riikki (-k-) Oera. 9leid^, bgl. on. 
riikinkukko (-k-) $fau, bgl. fd^m. 

kok; aff. kokoSü 
riimu £teb, bgl. an. rim 
riimu ^alfter, bgT. an. grima 

< grimö 
riipaista (-isen) rifpe(n 
riipiä (vin) abpflücfen, bgl.an.rlfa 
riita (-d-) @treit, ngl. germ. strida, 

ar. strid 
riidellä (-telen) ftreiten 
riivata (-vaan) treiben, befe|t 

l^altrn, bgf. an. drifa, got. dreiban 
rikas (-kkaan) reid^, rikkaus 

(-uden) 9lei(^tum, rikastua reid^ 

merben, bgl. getm. rikjaz bor« 

ne^m p rikaz IPönig 
rikki entgmei, rikos (-oks-) SBcud^ 
rikkoa (-k) brctften, bgl. germ. 

brikan (got.) 
riksi iReic^dtafer, bgl. fd^m. riks 

(daler) 
rillit ©citfe, bgf. fd^m. brillor aud 

bem nl^b. 
rima 9li<)pe, ögf. germ. riba, an. rif 
rimpsu ^emfe, bgf. fdt^m. remsa 
rinkeli, -ilä (&tb&d, bgf. an., fcftm. 

kringia aud bem mnb. kringe](e) 
ripa (-Y-) ®riff, bjf. an. grip < -a 



154 



12B5rtett>etjeid^nt8. 



rippi (-P-) SSeid^te, ripittää (-tän) 

beichten, ogf. \d^tD, skrift, an. 
■ skript 0. b. ae. 
risti itxm^, %an\t, bgl. a\l. krtstü 
. b. 1$. @;^rtftu« 
risteys (-yksen) üreuj, risteillä 

(-ilen) treujen 
ristiä, ristitä (-itsen) taufen 
risu 9ieiftg, DgT. f d^to. ris ; an. ns 

(SebüM, al^b. hrls 
risukko (-k-) ©ebäicj^ 
riuhtoa (-don) rüden, -data (4aan) 

abnu^en, k)gT. gernt. hriustjan, 

an. hrysta 
riutta (-t-) JRiff, S3anf, ögT. germ. 

griuta, an. grjöt 
riutua (-dun) fic^ ber^el^ren, bgT. 

gcrm. rjöta- maufem 
riuduttaa (tan) aui&mergeln 
i-ive* (-een) SBerg, bgt. fjj». dref, 

drif, an. drif 
rivi fRdf^t, ®litb, DgT. germ. riga 

{am 
Tohkea mutig, t>gT. an. rgskr 
rokka (-k-) @rbfenfu|)t)e, DgT. fr. 

goröxu ®rbfe 
roppi (-P-) 2:ro<)fcn, bgt. fdj». 

droppe 
roska ^bfaU, bgl. nortn. rusk, 

ros 
roskamainen fd^Ied^ted ^iBetter, 

üftf. an. rosi, r^sköttr unruljige« 

SBetter 
rospuutto, -tos, -tta S^it be8 

f c^ted^ten fBegei^, bgf. fl. rosputle 
ros(s)oli qtto^ttx gfifd^ mit Kar- 
toffeln unb Beeten, bgt. fT. 

razsölü, roz- 
rosvo, rosmo, rospoinikka 9i&uber, 

bgl. ff. razboinikü 
rotta (-t") 'Siaitt, bgf. fd^m. rätta 

au9 htm mnb. 
rotu (-d-) JRaffc, bgr, ff. rodü 
routa (-d-) ücra. roude» (-teen), 

rousteikko ( k-) 5toj!, eifrorene 

(Erbe, bgr. tt. grüdas 
rouva gfrau, bgl. germ. frouwa 
rovasti $ro:pft, ögf. an. pröfastr 

aud bem ae. 
ruhtinaz (-aan) Sütfi, ruhtinatar 

(-ttaren) f5ü*^ftin, bgl. gcrm. 

druhtinaz 



ruhtoa (-don), ruhjoa aetmalmen^ 

ügT. germ. krusjan, cfr. croisir 
ruis (rukiin) 9ioggen, bgf. germ. 

rugiz, li. rug3^8 
rukas, rukkanen (-äsen) rakka 

^anbfc^u)^, bgt. fl. ruka ^nb 
Tukki (k-) @f)inntO(fen, t)gf. f^m. 

rock 
rumpu (-mm-) 2;rommeI, bgt. an. 

trumba« fd^m. trumma; it. 

tromba 
runko (-ng-) @tamm, bgf. inboeur. 

strungo-; ti. strungas lutj, iiU 

Btrgkkr 
runo &thiä^t, bg(. germ. ranö, 

got. runa, an. rün 
runoniekka (-k) ^td^ter, bgf. \U 
. -nikü 
runtukka (oftf.) .Si^plaft beim 

Dfe«, bgl. ff. rundükü 
ruoho (Bxai^ bgf. inboeur. ghräsä, 

ml)b. gruose < grosa 
ruohtina f. ruhtinaz, bgf. an. 

drGttinn < dröhtinn 
ruoke' ($1. -kkeet) bera. fiofe, 

bgf, germ. (ae.) braccas; afd^to. 

brackor 
Tuori ©teuer, bgf. fd^». ro(de)r 
ruoska $ettfd^e, bgl. ff. rozga 
ruoste' (-een) 9^oft, bgf. fe. roste 

braune ^atht; off. rü2da !Roft 
ruoti (-d-) @|)inbef, eifetne ©fange, 

bgf. fd^m. träd 
ruoto (-d-), ruotta (-t-) ®rat, bgf. 

germ. grst (a^b.) 
Huotsi ; bera. raotti, ruohti, raossi 

©dbtoeben, fd^mebifd^, bgf. af^m. 

Koi)Blagen 
ruotu (-d-) Seil ber ©ftrger, bgf. 

fd^m. rote, an. roti au8 bem mnb. 
rupi (-ven) ©d^orf, bgf. f d^». skorf ; 

ruva 
rupla 9%ubefr bgf. ff* ruhll 
rusahtaa (dan) jermafmen, bgf. 

f(^m. krossa 
rusennan (-ntaa) ^erquetfc^en, bgf. 

f(^m. krossa; fc^m. biaf. kryssa 
rusko, ruso 9iöte am ^immef, bgl 
. äff. rusü blonb, fat. russus 
ruskea, -ia braun 
rus(s)akka (-k-) Bi^aht, bgf. ff. 

prusakü (utfpr. Ißreuge) 



ISOOrtetüetaet^titS. 



155 



rusto ftnoxptt, \>fi. f^to. brosk, 

an. bijüsk 
rutto (-t-) ^t% ögf. germ. pruto; 

an. I>roti 
ruuhi (-en) %xoq, Xxnf^t, ügl. an. 

trog, f 4m. trag; it. truogo 
ruukki VlbxUX, Dgf. f (^tt). bruk in 

murbruk, an. brük 
ruukku (-k-) SBittd^aui», Dgf. f ^to. 

krog ani& bem mnb. 
ruumenet (-nien) ^pitu, Dgl. 

inboeur. grnd {}am)}fen 
ruukku (-k-) ftrug, OgT. fc^tt). kmka 

atti» bem mnb. 
ruuna f&aUa^, bgl. afd^tv. rune 

< an. runi < -a 
ruunata (-naan), -nita (-itsen) 

fafitteten 
ruuni braun, bgl. f^tv. brun 
ruunu ftrone, bgt. {4». krona^ 

an. knina au9 bem mnb. 
ruusu fSio\t, bgt. ]d^Xo, res 
ruutana ftaroufd^e, bgt. fd^m. ruda 
ruuti $ulber, bgT. f4». kmt au9 

bem mnb. 
rautu (-d-) €4ei6e, bg(, f c^U). ruta 

aus bem mnb. 
ruuvi @4raube, bgT. f^to. skruY 

avii bem mnb. [rysta 

ryhtiä (-hdin) l^ütteln, bgl. i^to. 
ryki- ©rüde, bgl. fcjw. brygga- 
rykmentti (-t-) ^Regiment 
rymy, ryminä 2&xm, rymytä (-yän) 

lärmen, bgl. an. |)rymr S6rm 
rypäle 2:rattbe, bgl. {4». druTa 

aui^ bem mnb. 
ryskiä ruf^^ln, bgl. norb. ruska; 

ryske Särm 
ryskinä SDonner, (Setöfe 
ryskyttää fc^ütteln, üg(. an. ryskja 
rysä Sleufe, bgl. fd^to. rysja 
ryyni (S(Tau)}en, bgf. 14». gryn 
ryyti Oettürj, bgl. ]p&t an. krydd 

ani^ bem mnb., i4to. krydda 
ryöstö SRaub 

ryöväri 9i&uber, bgT. f4tn. rövare 
ryövätä (-vään) raubtn, Dgt. 14b'* 

röva 
räbjä (Efeltber, bgT. tM. trassi 
rähinä S&xm, rähistä (-isen) 

lörmen 
rähjätä (-ään) t)fuf4en, bef4nm(en 



rälssi 9iettung, bgl. f4tn. fi*älse 
rämistä tftrmen, räminä 8&rm, 
. bgT. f4^* ramla, skramla 
rämpiä (-mmin) txamptlu, bgl. 

f4>D. trampa an9 bem mnb. 
rämpyttää (-tän) I&imen 
räpätä (-ppään) tiatf 4en, bgf. f4b'. 

skräppa pxafiltn 
räsy 2vimpm, bgl. f 4m. trasa, $(. 

trasor 
räähkä @finbe, t)gT. äff« gr^xü 
rääky (-vyn) S4ret, rääkyä (-vyn) 

]6ixmn, bgl. an. skr^kr, skr^kja 
rääkätä (-kkään) migl^anbeln, bg(. 

germ. tradkan sertteten, iiU 

tradka 
rääkkä ftrtdente, bgt. f 4m. kräcka, 

kricka 
rääpiä (-vin) taffen, bgT. f4m. 

skrapa; krafsa 
räätikkä fto^Itübe, bgT. f4m. rät- 

tika ani bem nl^b. 
räätäri, -li 64neiber, bgT. f4m. 

skräddare au9 bem mnb. 
röijy 3oppt, bgT. f4tn* tröja, an 

treyja 
röyheltää (-llän) häufeTn, bgT. 

f4m. krusa a. b. mnb. 
röyhkeä, -kkiä tro^ig, ]^o4niütig, 

bgT. an. |)rjotr; nb. sturscb, 

(410. stursk 
röyhkäistä rüTpfen, bgT. germ. 

renk-; al^b.racchen; Tat. mgere. 



saant (oftf.) Sd^lxittn, bgT. {T. sani 
saapas (-ppaan) ©tiefet, bgT. afT. 

sapogü 
saap(uk)ka (-k-) (oftf.) äXü^e, bgT. 

fT. §apka 
saari (-en) 3nfeT, B^&xt; saaristo 

bie @4&ren, t^gT. f4tP- skär < 

skari 
Saarenmaa Dfanb 
saartaa (-rran) belagern, umringen 
saatto (-t-) $euf4ober, bg(. germ. 

ssto, an. ssta 
saavi guber, t)gT. f4m. sä 
saha @äge, bgl. germ. sagö, al^b. 

saga 
sahata (-aan) f&gen 



156 



SBörtettjeraeid^niiS. 



ealira ®aht\p\iüQ, t)g(. \l soxa + 

saara gtteig 
sahti (-d-) S3ier (©ftntibicr), ögl. 

f(!^io. saft auS bem til^b. 
saippaa; saip(p)io beta. @eife, 

og(. qertn. 8aip(j)o, an. sapa 
sairas (-aan) tranf, sairaas (-uden) 

^canf^eit, sairastaa trani {eitt, 
. bgl, getni. sairaz . 
saivo llare @teQe tit einent Bie, 

t)gf. qerm. saiw-, got saiws 
sakki (-k-) @4a(i^ 
sakko (-k-) etraf^ SSttge, ^Jflidjt, 

bgl. getm. sakjo neben sako 
sakottaa (-tan) etrafe berl^ängen 
Saksa S)eutf(!6Ianb, beutfd^, saksa- 
lainen ^eutfd^er 
sakset @(^ere; t)g(. fd^to. sax, an. 
. SQX W.) 
salava, halava; beta. halaja SSet* 

benbaum, t)gr. germ. salhja < 

-ö, an. selja 
sali Saol, t)g(. afi^tt?. sai 
salo öbe ©egenb, bgf. Ii. sälä ^nfel 
sama berfelbC; bg(. germ. sama, 

got. sama 
sammal (-en); -e(s), -a tizxa.Wtoo^, 

bgl. Ii. sämanos $1. 
santa (-nn-) @anb, bgt. f(^tt). sand 
santarmi (S^enbarm 
sapeli @äbel, bgt. fd^tt). sabel 

auS bem mnb. 
sara iRiebgrad, bg(. fci^ko. starr 
saraja (ofif.) ©d^eune, bgt. \l saraj 
sarana SO'^orgentöte 
sarastaa (-tan) ed tagt, Dgt. jf. 

zorja, zarja 
sarja Sfieil^e, Raufen, bgt. inboeur. 

ser-i- 
sarka (-ran) fjtteg, bgt. Ii. szaf kas 

5(tetbungdftÜdt; germ. sarka 

neben sarkaz 
sarkka (-k-) ©rannttoeingtaS, 

6(^na))$, bgt. ft. öarka 
sarvi (-en) ^orn, bgt. inboeur. 

sarvä, at), srva, neub- s^i*^ 
Sarvas .(-vaan) 92ennttec (ogl. Finni 

cornuti Qopptn mit 9%enntteren); 

(ü?r. sirwis 9ieb 
sasen (-en) (oftf.) Äfafter, bgt. fl. 

sakeni 
sata (-dan) l^unbert, bgt. er. ^ata 



.Satakunta Sanbfd^aft in grtnnlanb 

= 100 SRonnS Drt 
satama ^af en 

satu (oftf.) harten, bgt. f^ sadu 
jsatula 6attet, bgl. afd^ko. sal)ula 
satuloitaa (-itsen) fatteln 
sauma ©aunt, ^a% gfuge, bgt. 

afd^tt). saum 
saumata (-maan) ^ufammenfügen 
sauvo bera. Quelle, bgt. germ. 
. sawwo; on. saggi S^ud^tiqfeit 
seili @eget, bgt. fd^tt). segel < an. 

segl 
seilata (-laan) fegetn, bgt. fd^m. 

segla 
seinä SSIanb, bgt. Ii. si^na 
seita (-d-) iapp. Sölterbilb, S^u^^i^' 

bgt. Ii. saitas Deutung bon 

3ei(^en 
seita (-d-) ©ei (Sfifd^), bgt. an. 

seidr* il. saida 
seiväs (-pään) ^fa^I, 2aitt, bgl. Ii. 

sti^bas 
semmoinen fold^er, bgl. inboeur. 

sem 
seppele' (-een); bera. säppäle', 

säpäl, seppeli Aran^ bon SBIu» 

men, bgl. abän. seppel, tom. 
seula (far. siekla) Sieb, bgt. gernt. 
. se|)la; an. säld 
seulata, seuloa fieben 
seura ©efeQfd^aft, iBeitel^t, bgt. Ii. 

sl^bras ®enoffe 
seurata (-aan) folgen, begleiten 
sie-vesi @(!^etben)affer, bgt. fd^tt. 

skedvatten 
sielu @eele, bgt. (fd^tn. själ) getm. 

selö < saiwalö 
siemen (-en) ^udfaat, @amen, bgtw 

inboeur. semen, Ii. s&mens $1. 
siementyä (-nnyn) befrud^tet 

»erben 
isiementää (-nnän) föen 
sihteeri ©elrctdr, bgt. jdjtt). sekre- 
terare 
sihti (-din) ©icb, bgt. fd^tt). sikt 

aud bem mnb. 
sihdata (-taan) fieben 
siika (-iian) $IaufetId6en {'SW), 

t)gt. {4». sik, k, sihka, ff. sigü 
siima ^au, ©d^wibpe, bgl. an. sima 
siimaista (-isen) fc^mij^en 



äBöttetberaeid^niS. 



157 



siinne' (-nteen) Streifen, ©^itii» 

. tner 

siintyä (-nnyn), siintää (-nnän) 

b(au metben, f. sini 
siisna f(!^ma(er 9iiemen, ügT. Ii. 

8(z)ik8znä 
siisti, -teä anfäffig, angefe^eti; 

«nfcl^en, öflT. \l ölstyj foubet 
siivatta (oflf.) 9ltnbt>lel^; $(. -tat 

®ic5/ »Ö^- V' 2ivoty 
siivilä, siili Seiltet, bgt. germ. 

siwila neben sihila; \6^\d. sil 
sila rul^ige @te0e in ber tiu, t>gt. 

an. Sil < -a 
siiat (-lojen) ^l (Sefd^ltr, r)gf. an. 

sili, seli < -a 
silmukka (-k-) (Eibed^fe, l^röte no4 

{4ko. öga unb ögla (Xuge; 

3Büpe) 
silppu (-P-) iBrü^futter, dqI fd^to. 

sörpa 
silta (-lian) Sdxüde, ^iete, bgf. 

It. tiltas 
sima 9Ret, t)gl. an. seimr < saimaz 
simppu (-p-) Stanlqnappe, bgl. fd^m. 

simpa 
8imp(8)ukka $etle, SRufd^ef, t>gl. 

ff. 2emdugü 
sinetti @tege(, t)gT. fcJ^tt). signet 
singota (-koan), -gottaa (tan) 

wetfen, fc^leubetn, singahtaa 

(-hdan) gef^teubert tnerben 
sinkauttaa (-tan), sinkoilla (-Ien) 
• nerfen, bgT. germ. slingan 
sini (-en), sininen (-isen) bian, 

sinertää (-rrän) Mau metben, 

ögT. ff. sinij, sini 
sintsi (oftf.) 9Sor]§ftuS(!^en, bj(. fl. 

sintsy, s^ntsy 
sipi ©(^nepfe, Dgf. f4tt). snip(a) 
. iBoot, ^ed^t; nom. snipe 

@4ne))fe 
sipuli 9lotIou(ö, tjgl. ff. cybulja, ci- 
sirahtaa (-hdan) fldern, bgf. fd^ko. 

sippra 
sirkka (-k-) ©tille, ögt. te. tsir- 

tsenis; fc^tn. syrsa 
Sirkku (-k-) ^pttlinq, ögl. apu 
' sperglas 
sirottaa (-tan) flreuen, t)gT. inboeur. 

sero 
sirpale' @4etbe, bgt.le. scbkerpele 



sirppi (-P-) Sid^cT, bgf. aff. sirpü 
siru B^txbe, ngl. germ. skerb-; 

f4m. skärf, skärva 
sisar (-en), sisar; bim. sisko 

©d^mefter, o^T. inbog. swesar > 

getm. swestar, swistar 
sisarus (-uksen) (^efd^koifter 
sisilisko (Sibedj^fe, bgf. basilfskos; 

^sisi" brinnen 
sisko @lef4totfler, bgf . f d^ko. syskon 
sissi, sissikka Parteigänger, Siftu- 

ber, öjl. ff. sySöiku 
sitten fettbem, batauf, bgt. germ. 

sil)l)an; fc^ko. sedän, an. sidan 
siula 9letf(figel, 6egelf[figel, ogf. 

germ. sigla, afc^to. sigel, sigül 
siulu ©tflcf, Slidfen, Dgl. germ. 

sigla < -ö 
siunata (-naan) fegnen, bg(. fd^tt). 

Signa 
sohva ^opf^a, ogt. fd^tn. soffa 
solki (-IjeD) @<)ongc, bgf. f4». 

söi ja; an. sylgja 
soma »erlid^, nett, somuus (-uuden) 

S^e^agen, bgf. inboeur. somo-, 

an. sama fi^ fd^idfen 
somistaa (-tan) gieren, tfeiben 
sora- mtl* 
sorina 9Ri§taut, sorahtaa (-hdan) 

t)g(. fd^m. skorra, skorr- 
sorvi SD releen, bgf. fd^». svarf 
sorvata (-vaan), sorvailla (-ilen) 

breiten, t)gT. fd^tt). svarva 
spitaali au^fft^ig, Dgl. fd^tt). spe- 

tälska 
stapuli Stapel, bgT. fd^m. stapel 
-sti (Snbung b.^tbbb., bgf. inboeur. 

-Sti; gr. ovop-aoTi, vewott 
-stupa (-van) in raastupa SRat* 

f)avi^, f. tupa, bgf. an. stufa 
suhista f auf en, bgf. fd^tn. susa 
suihkata (-kaan) Pftern, bgf . fd^in. 

hviska 
suka (-'an) »ürfte, ©trtegel, ögT. 

Ii. szuka. Ie. suka 
sukia (-'in) bürden 
sukka (-k-) @trum))f, bgl. fc^m. 

socka, al^b. socko; an. sokkr 
sulkku (-k-) bera. @eibe, Saum- 

motte, ögl. ff. sglkii; nx]px. germ. 
sum(t)sa (oflf.) Ouerfadf, ögf. fl. 

sumiSÖa 



158 



SBörtetüer}etd^niS, 



sannuntai @onntag, t>gt. afc^to. 

sunnu(n)dagher 
suntio, -ia, sontio IHr^enbiener, 

Dgl. \l sudija 
santia (-nnin) ^r(!^enbtener fein, 

ftrafen, DgL f(. suditi . 
suola 6ala, Ogl« le. sahls; a]U 

soll, germ. (mnb.) sole @a[}« 

»offer 
Suomi (-en) Stnnlanb, finnifdd; 

suomalainen Sinne; t)g(, Ssm« 

land 
suopa ©eife, f. saippua 
surista (-isen) fttmirren, surina 

@4)U)irren, Ogl. fd^m. 8urr(a), 

norD. sorla 
surkea elenD, betifibt, unglüdHi^ 
surku, -0 (-rr), 3Jlitteib, surkeus 
. (-uden) iitnh, Dgl. germ, sorgo, 

got. saurga 
surma geoattfamer 2^ob 
suru Steuer, surra (-ren) ttouern, 

k)g(. inboeur, sur- [befftmmern 
sureksia trauern, surettaa (-tan) 
suuri (-en) grog, t)gl. germ. stnri-, 

a^b. stori, an, stSrr 
suureta (-enen) {leb üergrögern 
suutari ©^ufter, t)i)I. fc^m. sutare 
syltty SüUe, Dgf. fd^ko. sylta 
synti (-nn-) ©ünbe, ögl. an., fd^». 

synd 
säkki (-k-) Sad, t>g(. \6ito. sack 
Säle @prof[e, ogl, fc4». spjäle, -a, 

nor». spela 
sälli, ki- ®efette, t)gl, fd^m. gesäll 

aus bem mnb. 
sämpylä @emmet, t)g(. f ddm. semla 
sänky (-ng-) SBclt, Dgt. an. s®ng, 

fd^». sang 
säpsä (oftf.) ^aube, t)g(, fl. öepecü 
särpiä (-vin) fd^Iücfen, särjin 

(-pimen) iBrül^futter, t)gl. fd^». 

sörpa @ub|t„ sörpla 
sävy @anft]^eit 

savinen, -isä fanft, Dgl, \6^\o» säflig 
sääli aRitleib, t^gl. af(. Sali 
säämiskä @ämif4Ieber, tgl. f(, 

zämsa 

T. 

taapeli, Dera. -uli, k)g(. fd^tt). stapel 
QUS bem mnb. 



taapi (-V-) @tab, bgf. fd^to. stab 
taatto (-t-), -tta (-t-) »ater, ögl. 

ft. tata 
tade* (-teen), taahe* öero. SDltfl, 
. ogT. an, tad 
tadikko Sniftgabel 
tahdas (-taan) Zeig, tgf. fl. tSsto, 

It. taszla 
taika (-aian) 3QubeT(et), taikuri 

Sauberer, taikoa (-aion) )au" 
. htxn^ ogl. an. teikn 
täikina %tx%, bgf. an. deiginn gu 
. deig 

taimi (en) ©pröfeUng, ©tcdfling 
taina, -o $f[anse, Sprog, Dgl. 

germ. tainaz, an. teinn 
tainna, -nta tera, 6|)rö§Itng 
taivas (aan) ^immel, t)gl. It. 

dSvas 
takiainen (-isen); -kk-, -bk- t)era, 

Alettf, Dgl. It. dagys 
tali £alg, Dgl. fd^tt). talg 
talka (-lan) ßiel, ugl, fl. dolga 
talkkuna ®erid^t au8 getodgtem 

ayieftl (bog ftnn.^iationalgeri*!), 

ogl. f(. tolokno 
talkoo, -oos, -ot @mtefe{}, 

@(^mau«, t)gl. It. talkä; ff. 

tolöka 
talli @ta1I, Dgl. fd^to. etall 
talo $of, ^eim, tgl. germ. stallo; 

an. Btallr, {dt)tt). stall; it. stallo, 

-a, -one 
taltta (t-) aReigel, tgl. ff. 

doloto 
tammi (-en) (&i^t, Saksan tammi 

Säud^e, tgl. fi^tt. stam 
tamppi (-p) ©tampfe, tgl. fdj». 

stamp aus bem mnb. 
tanhu bejäunter 3Beg, SBie^l^of, 

@tatl, tgl. germ. tanhu-^ an. 

tä, to 
tanko (-ngon) ©tange, tgl. germ, 

stangO, an. st^ng, it. stanga 
Tanska S)&nemat(, Däntid^ 
tapa (-Y-) Sitte, ©ettol^nl^eit, 

tapainen (-isen) «ad^tig, tapaus 

(-uksen) Ereignis 
tavata (paan) antreffen, tgl. afl. 
. doba^ got. gadaban paffen 
tapellaa (-ppelen) fld^ fd^Iagen^ 

tappelu ©d^Iad^t 



SBdrterDerae^niS« 



159 



tappaa (pan) t5ten, tapattaa 

(-tan) töten (äffen, tappio bliebet' 

läge, SeTluft, t^gt. f^m« tap(p)a 

ein @nbe mad^en; an. stappa 
tappara^ >o @tteitast, Dgl. an. 

tapar-Qx, ac. taper-86z; fl. 

toporü 
tappi (-P-) Sot)fcn, ögl. f t^to. tapp 
tarakka (-k-) SDlantelfadf, Dgl. fU 

torokd $Iur. 
tarha SBiel^l^ürbe, ©arten, ößT. lt. 

där^as 
tarina ST^ä^tung, t)gl, U. tarti 

fagen 
tarista (-isen) ergä^Ien, tarinoida 
. (-oin), -oita (-teen) ergftl^Icn 
tarpo, -a, -voin (-rpoimen) 6tör» 

ftange, t)Ql. Ie. dalba 
taru Sage, SJlfiril^en, tarusto 
. €afien!tet8 
tarvas beta. S^ter mit ^Srnetn 

{Untxoä)i), tigl. It. tadras 
tarve' (-rpeen); -via oera. SBcbarf, 

Sflottoenbigfctt 
tarvista (-itsen) bebütfen, DgL 

getm. parbö, $1. -öz 
tasku Siafdge, t>gl. an., f 4». taska 

aud bem mnb. 
tattari Säud^tt^eijen, t)gT. tatar 
tauko (-von) Dera. ©(^iffstau, 

Dgl. germ. taugü, an. taug 
taula, takia tar., gfeuerf^toamm, 

Dq(. Ie. dagla, daglis 
taulu S:afel, t)gl. f4tt). tafla auiS 

bem mnb. 
taurio t)era. SBemidgtung, bgl. 

gexm. Btauri|)ö, ap. storida 
tauti (-d-) Krantl^eit, t)gl. an. 

daudi 
tautsa (oflf.) ©d^üffel mit ^tdii, 

ößl. fl. stavecü 
tavara SBare, ®ut, Stotd, Dgl. 

afl. tovarü, urfpr. türt. 
tavu(u)@iIbe,tavuuSu4|}abieren, 

oqI. fd^tt). staf 
tavata (-vaan), tavailla (ilen) 

budgftabieten, tavauttaa (-tan) 

bu(!6ftabieten laffen 
teerenpisama ©ommerfipToff e, ügl. 

li. deder- 
teeri (-en), teiri; beta. tetri §lucr- 

H^xt, t)Ql. Ie. teteris 



tehdä (-teen), 3mpf. tekin mad^en^ 

tun, ügl. inboeur. (8)teg htdtn 
teettää (-tän) mad^en laffen, tehdas 

(-taan) {Jabri! 
teko (-eon) ganblung, Sat 
teilata täbern, Dgl. fdEin), stegla 
teini ßüfter, Dgf. ö, fd^m. degn 
teline ©efieU, (Beruft, t)gl. {d^U?. 

ställning 
teljo fftiiberban!, ögl. germ. peljö^ 
. an. |>i]ja 

teltta (-t-) 3elt, ögl. fd^to. täit 
tempoa (-mmon), temmata (-paan) 

sieben, ögl. li. tfempti 
terva Xeer, Dgl. li. dervä, germ. 
. terva, an. tjara 
terve' (-een) prifdj, gcfunb, ter- 
vehtiä (-hdin) begrüben, ögl. 

germ. perbiz; af. thervi (un* 
. gefäuert) 
teuras Dera. @d^lad§tt)ieb, t)gL 

germ. tebraz, abb. zebar 
teurastaja €d^l&(bter, teurastaa 
, f^lad^ten, teurastus (-uksen) 

baS ^d^lad^ten 
tienata (naan) bienen, Dgl, afd^m. 

pisena 
tihapuut Seiter, ögl, germ. stiga 

> an. stigi 
tiheä, öero. -tiä, -kiä bidjt, ögl. 
. germ. pihts, an. Jettr, ©t. 

Jihtja- 
tihu bidgt, f. o.; ögl. aud^ air» 
. tiug < tigu 

tihunti (-nnin) 3«bnte, ögl. afdjtö. 
. tiund < an. tiund 
tiili 3t«g«If öö(- ftW- tigl 
tiima 6tunbe, ögl. an. timi < 

ttma 
tiinu Äübel mit S)erfcl, ögl. fdjuö. 

tina au8 bem mnb. 
tiira ajlagb, ögl. an. Jerna, 

Jünger -ö- 
tiirikka (-k-) S)ietrid&, ögl. nbb. 

tiistai S)ien8tag, ögl. afd^lö. tis- 

dagh(er) 
tiivis (-iin) bid^t, tiivistää bid^ten,. 

tiiviys (-yden) S)id&tbeit, ögl. 

germ. stibiz; an. stifla Söaffct 

burd^ S)amm ftauen 
tikari S)old6, ögl. an. stika 



160 



^örtettet^eid^nifi. 



tikku (-k-) Unit, ©teden, ögT. on. 

stikka < Btikko neben stikko 

(al^b. stekko) 
tikkuri Uniaffi ooti 10, bflT. a]^rD, 

tigur 
tila $(atf, ^tm, Suilonb, ©c 

legen^eit, t)gl. getm. tila 
tili 9le((enf4aft, t>^\. an. til 
tilli, diili 2)10, öfll. f*», dill 
tina 3inn, öfll. an. tiu < tina 
tinka (-ng-) ^ebingung, DgT. fd^m. 

beting 
tinkiä (-ngin) Ihantein, Dgl. an. 

Jinga 
tiski Zi]^, Ogt. fd^U). disk 
tiu ^ngal^l von att^anjig, t)gT. \^rx}, 

tjugo unb tjog < tjogu 
tiukka, nera. tiuha bid^t, Dgl. 

a\^XD. tjukk < J)jukkr 
tiukka (-k-) fletponnt, t)ö^ fictm. 

tiuhan giel^en 
tiukentaa (-nnan), tiukottaa (-tan) 

stellen, fpannen 
toe' (-keen) {Jifdjbamm, ögl. Ii. 

täkiszasy Ie. tazis, taze; apx. 

takes SO^Ü^Unmel^r 
tohveli Pantoffel, ögl. fd^w. toffel 

au9 htm mnb. [mnb. 

toki t>oäi, DgT. fd^to. dock aue bent 
tolkku (-k-) Söerftanbnis, ngl. afl. 

tlükti; notb. tulkr aug bem fl. 
tollo 2:ölpel, ügl. fd^U). stolle 
tomu ©taub, öfil. U. dum-ti tpel^en 
tonttu (-t), -i (-t-) »aufteOc, öfil. 

fd&ttJ. tomt(e) 
torakka (-k-) ©djabe, ößl. fl. 

tarakanü 
tori SOlartt, bfll. an., fdj». torg 

aug bem fl. torgu, afl. trügü 
torni Surm, ögl. fdjtt). tom 
torppa (-p-) flcineg @ut be8 

Fronbauers, ügl. germ. |>orpa, 

an. |)orp 
torvi (-en) §orn, Sflol^r, ögl. It. 

taur^ 
touvi %an, bgl. fdjto. t&g, an. 

tog, toug 
toveri, -itsa üamerab, öqI. fl. 

tovariSöu 
trääsy Sumpen, k)gf . f d^tt). trasor $1. 
tuhat (-annen); tuhansin $lbt)b. 

taufenb, Dgl. Ii. t\ikstantis 



tuhkuri, tih- aRafern; OltiS, Dgl. 

fl. xori, txori (duxori = 

rie^enber) 
tuhli Äartoffcl, ögl. Tartuffel 
tuhma bumm, ügl. fc^iD« dosma 
. einf&Ittge $erfon 
tuhto (-hd-) 9luberban!, bgl. fierni. 

I>uftO, an. I>oft-a 
tuhu 2:aU; t)gl. fd^tt)., bfin. dugg 
tuhuttaa (-tan) tauen 
tukki (-k-) @todr, SBalten, ttgl. 

fcbtD. stock 
tulkki.(-lk-) S)oIraetfd6er, böl.fdjto. 

tolk; afl. tlükü 
tulli 3oa, t)Ql. fdftm. tuli 
tullo, -u, -a Slubetpflocf , ögl. germ. 

I>ullö, f4tn. &rtull 
tulppa (-P-) Äorf, pfropfen, ngl. 

mnb. Stulpe 
tumanto (ojif.) Sflebel, Ugl. ff. 

tumanü 
tumma bunfel, tgl. germ. dum 

(norb.); nor». btal. duumia 

'Jlebel 
tunkio STlifll^oufen, t)gl. germ. 

dungjO; an. dyngja 
tunti (-nn-) ©tunOe, ugl. an., f d^tt). 

stund 
tuohi (-en) S3tr!rntinbe, ngl. Ii. 

töszis 
tuohikko, tuohinen, tuohkonen 

®efäb au8 SBiitenrtnbe 
tuoli ©tu^I, l)gl. fd^to. stol 
tuomari ffH^itXf Dgl. an. dümari 
tuomio Urteil, tuomita (itsen) 

urteilen, bgl. getm. domjan 
Tuoni (-en) ®ott beS 2:obe8; 
• Untermelt, tigf. an. dann tot 

(bön. Danefse = bed S^oien 

©robgut) 
tuoppi (-P-) Xrinlgef a6f ögl. f d()tt). 
. stop QU8 bem nb. 
tuorstai 2)onner8tag, ogl. afc^w, 

thorsdagh(er) 
tupa (-van) ©tube, ^gl. ^etm. 

stuba, on. stufa, Ii. stubä 
tupakki Zatat, t)gl. fd^to. tobak 

ani bem nl^b. 
tupata (-ppaan) ftupfen, padfen, 

ogl. f 4n). stoppe au8 bem mnb, 
tuppi (-P-) @d5eibp, Stoinß^f ogt. 

norb. dopsko (nb. dop) 



SBörtetUeraetdJnt«. 



161 



tuppo (-p) ©töpfcl 

tupsu ©*0Df, ögl. 1"c5». tofs 

turkki (-k-) ^tU, ögl. tuff. türka 

langeiS (Semanb ol^ne fragen 
Turku (-run) Abo (eigtl. ©tabt 

mii SDflarll), ößl. fl. torgu 
tursas öcto. .flefiä^tootten; Unge» 

i^euer, ogl. fietra. Jursaz, on. 

purs 
turska S)otfd|, dqI. fd|». torsk 
turve' (-peen) Xorf, Dfil. fiettn. 

turbaz (att. torf); li. türfoß; 

ruff. torfu; it, torba 
tuska SlnöP, OuoI, SWül^e, bgl. f (. 

tutti (-t-) Äunfcl, öaL f 4to. tätt(e) 
tuulas (-aksen, -aan), -lain (-imen) 
Sfif 4erQQbel ^nm gfif 4f ang beim 
8i4t; Dg(. le. dalajs gfadel 
tuuma ©ebanfe, !pian 
tuumata (-maan); tuumia, tuu- 
mailla (-Ien) ettDägen, ogl. fl. 
dumati 
tuuma, -mma 3 oli/ bgl, getm. 

püma; ae. |>ama 2)aumen 
tuura ei8|:peer, ogl. le. dtlre 
tyhjä leer, ogl. li. tiiszczas 
tyhmä bumm, ügl. f((tt). dosme 
tykki (-k) ®eJ4üt?, ögl. ftt». 
stycke [tycka 

tykätä (-kkään) bunten, ügl. fd^m. 
tynnyri Sonne, ögl. of*», tyn, 

ftö». tunnor ?piur. 
typpy (-p-) ©tumpf, typistää 

abfJumpfen 
tyrkkiä (-kin) fiofeen, ögl. f*». 
. trycka 

tyrkyttää brol^en, ögl. f*», truga 
tyrmä Slurm, ögl. fl. tjurima 

ouS bem mnb. 
tyrmeä fteil 

tytti (-t-) in tytintimä ©tieftodjter 
tyttö SDfiabdöen btm. au tytär 
tytär (-ttären) Später, ögl. li. 

duktS, dukter- 
tyyli ©til 
tyyny Äo|)f fiffen, ögl. f^to. dyna, 

on. dyna n 
tyyris (-iin), ä. tiuris, tiyris teuer, 

ögl. germ. diuriz, on. dyrr 
tärviö Söetbetb, tärvätä (-vään) 
öerberben, ögl. f*», fördärv(a) 
ftteine flnnifdc ©ptadötel&re. 



täti (-d-) gjlul&me, ögl. fl. tetja, 

li. teta 
tökötti (-t-) SBirfentect, ögl. fl. 

dögoti, Ii. degutas. 

U. 

udar (-taren), utare' (guter, ögl. 

germ. adar, ol^b. atar; utiro 
uhri €)p]tx 
uhrata (-aan) o<)fern, ögl. germ. 

ufr, on. offr, offra 
uida (uin) fdjlöimmen, ögl. getm. 

swiman 
uikko (-k-) Xoufe, ögl. getm. 

wTgjö, on. vigja 
uimari 6d(itt)immet, no* fdjtö. 

simmare 
Ukko (-k-) ®rei«,'S)onnet; ukko 

toruu eS bonnett; ögl. norb. 

Qkujörr; mog. ösz (®tei8) 
umpi (-ummen) ^ufammen, ögl. 

getm.umbi on beiben ©eiten 
upseeri Offiaiet 
urakka (-k-); öcto. urkko (-k-) 

Xetminotbeit, ögl. fl. uroku 
-uri in nahkuri ©erbet, ögl. getm. 

-uri, -ba(r)i 
urku (-run), urut Otgel, ögl. 

a\^)x>. orgha 
utala (opf.) ^uttig, ta^n, ögl. fl. 

udalu 
uudin (-timen) Uml^ong, ©otbine, 

ögl. li. udis 
uula SGÖeg, ©itte, ©emol^nlfteit, 
• ögf. fl. ula 
u(u)litsa (o|if.) ©ttofee, ögl. fl. 

ulica 
uuni Ofen, ögl. fijto. ugn 
uuri U^t, ögl. f*», ur. 

V. 

vaahto (-hd-), vaaksi, -ti (-den); 

öeto. -hde' (-hteen) Stboum, 

öftl. getm. hwajö, got. hwaI)o 
vaaja; öeto. vavia fteil, $flocf, 

ögl. li. vägis; getm. wagjaz, 

on. veggr 
vaaka .(-'an) SDBoge, ögl. getm. 

wägö > -a, on. v5g 
vaakuna fH&a^ptn, ögl. on. väpn 

unb väkn 

11 



162 



SB5rtet)7et)eid^nt8, 



vaali 80 ©türf, ögl, f4to. vai 

auS Dem mnb. 
vaali SBal)I, ügl« fd^to. vai 
väli-, valita (-itsen), valikoida 

(-oin) tt)ä^Ien 
vaan aber, Uoi, t)gl. germ, wan 
vaapsahainen (-isen); t>txa. vap- 

sainen SBefpe, Dfll. Ii. vapsii 
vaara ©efa^r, ügl. fd^lt). fara 
vaari ä^äter^en, ügl. f4tt). far 

(qu« fader) 
vaari ®ztoatix]am, vaalia in ®e« 

tDal^rjam nel^men, tjgl. an. väri, 

f4tt). vara, var- 
vaate* (-tteen) bleibet, Zvidi, t)gl. 

an. vädir 
vaatettaa (tan) tUiben 
vaha SBad^^r t)g(. Ii. väszkas, 

germ. wahaz; fl. voskii 
vahti (-d-) aQöa4t,aöatter,aDöft4ter, 

t)8l. f(^U). vakt au8 bem mnb. 
vahva feft, fiorf, ögl. germ, fastu- 
vahvistaa (-stan) bcfeftigen, be« 

ftatigen, ftätfen 
vahvuus (-uuden) SfcBifltcit 
vai obet, ögl. inboeur. väi; lat. 

-ve; f!r. väi eben; vä ober 
vaihjo üera. Aampf, Dgl. germ. 

waihjö (got.) 
vaihtaa(-hdan),vaihettaatauf(!6en, 

vaihtua Dettaufd^t toetben, ügl. 

Qetm. weh- (im af« wehsal) 
vaihdos (-oksen), vaihde' SBe(6feIi 

vaihto %au]6) 
vaijeta (kenen) fd^meigen, Dgl. 

inboeur. syeig, gr. oiYoctu 
vaikea; mxa. -ia beft^tt)erli(|, 

vaikeroida flagen, vaikeus 

(uden) SBefdJwerbc f. vaiva 
vainaja, vainaa t)erftorben, bgl« 

germ. wainaga 
vainio Sldertctl, ogl.germ. wangjö 
vaino Söetfolgung, §a6, Dgl. li. 

vaina gfel^lec 
vaino(t)a (-oan) öerfolgen 
vaippa (-P-) 3)iantcl, S)e(ie, ögl. 

getm. waipa, on. veipä neben 

veipr 
vaiva $Iage, ®ebre4en, SD^lül^e, 

ogl. germ. waiwö > -a 
vaivata (-vaan) quftlen, bejd^meren 
vaivatar oexa. Sflorne 



vaivautua (-dun) angefirengt 

loetben 
vako (va'on) gfurdje, ögl. Ii vagst 
vaku (va'un) öero. SBiege, ugl. 

germ. wago (al^b. waga) neben 

waggö (on. vagga) 
valas (-aan) SBoI, Dgl. germ» 

hwalaz, on. hvalr 
valia (-in) tt)&]^Ien uflD. f. vaali, 

Dgl. germ. waljan 
valinta (nnan) äßoI)I 
valkea loet^, valo Si^t, @d^ein,> 

ügl. germ. falu- 
vallata (-Itaan), vallottaa ^6^ be- 

m&d^ttgen f. valta 
vallita (-itsen) ^errfdgen, DgL 

germ. waldan; H. valdfti 
valta (-11-) 2Rod&t, ®ett)oIt, fftedftt,. 

Dgl. germ. valda, on. vald 
valtio ©taot, Dgl. germ. waldjö, 

ol^b, giwalt; an. veldi 
vamma, oero. -s Sfe^Icr, ©ebred^en, 

Dgl« germ. wamma, on. vamm 
vammatar böfe ©ötttn 
vanhurskas geredet, DgL an« 

hQrskr <C hurskaz 
vanki (-ng-) ©efongener, Dgf» 

fpät on« fangi au8 bem mnb. 
vangita (-itsen) tn ®efängnid 

fe^en, vankeus (-uden) ®e* 

föngntö, ©efongenjd^oft 
vannas (-ntaan) ©teDen, Dgl. germ« 

wantaz 
vanne' (-nteen) öonb, 9letf, Dg(. 

germ. wanduz, on. v^ndr 
vantus (-tut. -ttuhun), vantta 

(-t-) Dero. (^Qujl^anbfd^u^, Dgl. 

germ. wantuz, an. vgttr 
vapaa frei, Dgl« fl, svobodi 
vapahtaa (-hdan) befreien 
vapautua (dun) befreit tt)erben 
Vappu 9lome, Dgl« norb. Valborg 
vara, Dero. -u, -o SOlittel, §ilfe, 

Jöorrot, Dgl. germ. warö > -a; 

on. vara 
vara- fBx^t; varus (-uksen) KuS« 

rüftung 
varas (-rkaan) S)teb, Dgl. germ. 

wargaz geästeter ^erbre^er 
varastaa (-tan) ftel^Ien 
varata (-Jan; -raan) fid^ lauten; ft(6 

Dorbe^olten, Dgl. germ. warü^ut 



SDßÖTteiüersei^niS. 



163 



(ae. warn) unb ein bagugel^öngeS 

)tßerb 
vaijo Biiatttn, ۊiu%, togl. germ, 

warjö, an. veija 
varjella (elen) f^ü^en 
vaijota (-joan), vaijottaa (-otan); 

uera. vaijostaa befil^atten, ht» 

fc^itmen 
varoa (varon) ai^t ^aben; freuen, 

fii^ ffir^ten, Dgl. germ. waron 
varoitaa (-tan) toatnen, ügl. germ, 

iwrarün; fr. garer 
varottaa (-tan) marnen, varotus 

(-akeen) äBaxnung 
varpe' (-ppeen) SRotboxb 
varppeet SEDetptrob, t>gl. fd^tt). 

warpe auS bem mnb* 
varpu (-V-), -rpa (-V-) Iftttte, tgl. 

li. virpstis 
varpunen (-usen) @|)erltng, bgl« 

getm. sparwo, got. sparwa; 

au4 afl. vorobej 
varrota, vartoa (-rron, -toon) 

märten, t)gL gernu wardon; it. 

guardare 
varsi (-rren) @cbaft, varsin im 

®runbe, bur4au8, tgU li. 

värpstis 
varttaa (-rtan) fAAften 
vartalo ßöT|)er, (Beftalt 
vartija, Deia. -tia SEDad^e, 9tuff e^er, 

tgl. getm. wardja, it. guardia, 

got. wardja 
vartioita (-oitsen) toai^en 
vartio- äBad^s in vartiomiehistö 

ajlannfil^aft bei IBa^e 
varttua (-tun) toa^fen, fi4 au8' 

bilben, ugl. inboeur. wert 
varustaa (-stan) tetfel^en, aud« 

ruften, varustus (-uksen) SCue- 

rüflung 
varve' (rpeen) f(jraale Satte, tgl. 

li. värpstis 
vasara Jammer, tgl. er, vazra- 
vasikka (-k-) l^alb, tgl. inboeut. 

gaus ^ kvas 
vasta SSabbüfd^el, tgl. {d^tt. qvast 
vasta erft, neulid^r ^fil« an., fd^tt. 

fast 
vata (-d) Sugnet, tgl. an. vad 

<-a 
vati (-d-) ®efä6, tgl. an., fd^tt. fat 



vaunu, -t (-ujen) IBagen, tgU an. 

vagn 
veeku (-k-) a)od6t, tgl. fdjtt). veke 

au8 bem mnb. 
veisu ßieb, tgl. germ. wisa < -ö, 

an. Visa 
veisata (aan) fingen 
velho 3<iubereT, »efdjwbret, tgl. 

fl. volxvü, vü-, vllxvü; an. 

vQlva 
velhoa, -ota (-hon) gaubetn 
velli (3rau|)enfuppe, tgl. fd^». 

välling 
velperi Iftbl^eme gflafd^e, tgl. an. 

verpill, fdjtt). värpil 
Venät, Venäjä, Venää (?art. 

Venättä) 9tu6lanb, tgl. an. 

Vindir= Venädä, notb.Vende 

SBenben 
venäläinen 9luffe, rufflfd^ 
veres (-eksen) frifdj, tgl. norb. 

färsk, frisk 
verevä ftifd^ gel^ött au veri Slut 
verho ^fiHe, verha l^leib, tgl. lt. 

vferXti brflcfen 
verhota (-oan) l^üQen, fd^ü^en 
verka (-ran) £ud6, tgl. fd^m. verk 

aus htm mnb, 
verkko (-k-) Sfle^, tgl. germ. 

werko; an. verk(i) SBer! 
vero ©t^at, !IBett; Steuer, tgl. 

getm. werdo, an. verd 
verottaa (-tan) befleuetn 
verrata (-rtaan) tergleid^en 
verta (-rran) gletd^, ebenbürtig; 

aJlofe, tgl. germ. werfa gu 

werjaz; li, veftas 
vertaus (-uksen) SBetgleidgurig 
veräjä, väräjä ®attettot, tgl. fl. 

verejä 
vesi (-den) SBaifet, tgl. inboeut. 

ved; getm, wat- 
vety (-d-) Sfldffe, vettyä feudjt 

toetben 
vetyttää feud^ten, ttänlen 
Veto (-d-) aOöctte, vetoa (-don), 

vedota (-toan) wetten, tgl. 

inboeut. wedh; li. vedü 
vielä nod^, tgl. li. vSl noc^ einmal 
viesti »otfdjaft, tgl. fl, vöstl 
viha $a6, SBoÄ^ett, tgl. an, vig 

©tteit 

II« 



164 



SBörterüeraet4md. 



vihastua füllten, yihastuttaa et' 

Sütnen 
Tiheltää atf d^eln, tigt. f d^tt)« hvissla 
viher(i)ä, vihelä, -iä Qtün, ögl. 

itlboeur. gui-r-; ßt. Stcpo«;, ffr. 

jlrä 
vihertää (-rrän) fltün toetben 
vihki (-hin) SDÖeifte, Xtauung, 

vihkiä (-hin) etnmetl^en, oera« 

vihitä (-hkiin), ögl. germ, wlg- 

jan; al^b« wlhi 
vihityttää toeil^en laffen 
vihko SBunb, Dgt. on. visk < viskö 
vihvilä (-inen) Sinfc, ögl. U. 

vik8(z)vä 
viikko (-k-) SBotge, ügT. germ. 

wikö (got. wiko) neben wikö 

(ae. wice), keski vikko SRitt« 

tDOi^, aff^lD. inil)wikadagh(er) 
viila gfeile, Dgl« f (!t)U). fil au8 bem 

mnb. 
viina Sronnttoein; oera. 3Betn, 

öftl. f4tP. vin; a\U vino, It. 

vynas 
viipottaa (-tan) f ftil^eln, f (l^mtngen, 

Dgl. f((U). vifta 
viisas (-aan) loeife, Dgl. germ. 

wisaz, an. viss 
viisastua ((ug loetben, viisaus 

(-uden) llOeiS^ett 
viisi, viite (-tteen) Uera. ^xi, 

DgL an. vis; it. guisa 
viita (-d-) junger öaubtoalb, ögl. 

an. vidr, al^b. witu 
viitta (-tan) S^tantel, Dgl. fl. svita 
Villa SBoffe, Dgl. It. vilna 
villi tt)tlb, SBilb^eit, villitä (-itsen) 

tDtIb maäitn, villiintyä (nnyn) 

ft(5 öcrtoilbcm, ögl. an. villi- 
viltti (-t-) gftla, ögl. fdjli). filt 

aus bem mnb. 
vintilä SBol^rer, t)gl. fd^to. vindel 
vintti (t-) fflinb, ogl. 1(6». vind 
vipu (-vun) §ebcl, ogl. f(|w. vipp 
virka (-ran) ^ienft, bgl. germ. 

werka neben an. virki < 

werkja 
Viro eWtonb 
virpa (-van), -u, -i (-ven), -o 

SReid; ^almtooil^e, t)gl. f(. verba, 

U. virbas [vlrvi 

virpi (-ven) ^^cd^bral^t, t)gl. a]U 



virsi (rren) ?falm, Söer8 
virsta Söerft, ogl, fl. verstä 
virsu, virsukka SSaftf^ul^r ^fi(« 

a]U vörznü 
virta (-rran) Strom, virrata 

(-rtaan), virtaa (rran) ftrömen, 

ogl. lt. virtis 
virve' (een) öero, JBanb, ögL U. 

virvfe ©eil 
vitistä (-sen), vitistää tDimment, 

bgl. fd^U). qvida 
vitjat (-jojen) Sfeflel, ügL germ. 

wi|)ja; on. vidjar gu vid(ja) 
vitsa 9let8, 9lute, ogL fl. vica 
viuhka Ael^ttoiftb, t)gl« f 4)d. viska 
viuhtoa (-don) fddgeln 
viulu ®etge, tog(. ft. norb, fiol au8 

bem nb, viole 
voi atb! ögt. utgerm. woi > wai 
voivottaa (-tan) (lagen 
voida (^r&f. voin) tonnen, im- 

ftanbe fein 
voittaa (-tan) itberlDtnben, voitto 

(-t-) GetDtnn, @teg 
voima Ätaft, SDtadftt 
Voionmaa £)Ianb, ügl. afd^n), öy 
voro, -a (ojif.) Iftduber, »etrügcr, 

ogl. fl. vorn 
vouti (-d-) Sogt, ögl. f|)dtatt. 

foguti aud bem mnb, voget 
vuitti (oftf.) 9tnteil, So8, ogl. fl. 

vytl 
vunukka (-k-) (gnlel, Stnxxpi, Dgl. 

fl. vn\ikä- 
vuohi (hen) 3i<8</ H^- (t. oi^s 
vuokra, Oera. voura §euet, IDltete, 

!Pa($t Ogl« germ. wOkra 
vuokrata (-aan) (Der)mieten 
vuori aftttter, Dgl. ]6jltß. fo(de)r 
vuota (-d-) ungegcrbtc» gfett, ögf. 

li. öda (üda) 
väijyä lauern, väijys (-yksen) 

^intetl^alt, ogl. li. vejü nad^« 

fejjen 
väive aStel^lau«, ögL lt. vSvesa 
välskääri Sfelbfd^er, ogl, fdgto. 

fältskär 
väri (Jatbc 
värjätä (jään), -vätä (-vään) 

fdrben, ogl. f ^tt). fllrg auS bem 

mnb. 
värsy S}et8 



9B5rtert)et}ei(ini«. 



165 



Tärtsi ©acf, ögl. fl. veretie, 

veretiSöe 
värttinä, värt(t)änä @^nbel, 

@))ule am @))innTab, t)Ql. {I. 

yeretenö 
YääpeU Sfelbloebel, bfil. \^tx>. 

föltväbel. 

T. 

ympäri um, oqL germ. umbi unb 
ubiri 

ymmärkäinen tunb, ympyrä 
3itfel, ympäröidä (-öin) um- 
geben 

ymmärtää betflel^en 

yrtti (t-) Äraut, ögl. aft^tt). yrt. 



äes (-keen); äjes, ä'äs (äkähän) 
ttxa, (Sgge, Dgf. Ii. ek^czios, 
a- ?PI. 



äiti (-d-) SRutter, üg(. germ. ai|>i, 

got, ai|>ei 
ämmä alte gfrau, ©tobmutter, 

Dgl. an. amma ©ro^mutter 
ämpäri (&imtXf Dgl. f^U). ämbat 

aus bem mnb, 
äreä soxntg, äristä (-isen), ärtyä 

(-rryn) gerciat »erben, ögl. f (!6tt>* 

arg 
ätelä atoeitei SButbd unb gtoette 

(&vnU, ügl. U. atölas 
äyri Öre (norb. ©elbftud; = 

Pfennig), ögl. an. eyrir 
äyriäinen KrebS 
äyräs (-ään) Ufer, ügl. an, eyri 

Ufer 3U aurr < aaraz Äiefcl 
äyskäri, auskari @4ö|)fgeffig, 

ogt f^tt'« öskar, an. ausker 

Ö. 

öljy £)l, ögU f4w. olja 
öylätti (-t-) Oblate 
öysti, austi ©d^öpfraum, t)gl. an, 
austker. 



Cebrbäcber 




lutn 



^tütiüia ttt neuEten ^ptaä^tn 

aus htm SSerlage Don Julius (Broos In JotibtlhtvQ. 



«aHit iebev nettcttemten 6))ta4e fietoinnt man eh» nmt Geete.' 

Äatl V. 

.JCie SBett am ^be beS 19. dal^tl^unbettS fielet nntn htm Seinen Ui 
Setlel^tS; e« butd^btid^t bic 6d^tanlen, loeld^e bie fßblUt trennen, 
nnb {niM)ft stoifd^en ben Stationen neue JOesiel^nnsen an.* 

aSiC^elm n. 

,(Scion feit ben fflnfsigei Sfal^ren 1^ bie SeilagSBucil^anblttng bon SttliiiS 
8xooS in ^eibelbetg il^te befonbeie Kufmerlfantfeii bet neuf^racili^en Unterrichts« 
(Ueratux sugetoanbi nnb in einer fel^r ftottlid^en Sleil^e t>on gr5Beren nnb fleineren 
fBerfen eine Unia^ bon ^ftlfSmitteln für bad ^tnbinm ber gangbarften neneren 
S^ta^en berfiffentli^i, l»ie |lc (i8 ie$t bioil fein anbetet bcnlHet Betlag anf 
btefem Gebiete auf^ntoeifen bemtfic^te. (Sfs finb naiegu 200 Sonbe nnb Sanb^en, 
6ei benen ritt eingigeS ban bcn Betfaffet» trcn feßgclalteneS 9tinsi{i faft bnrd^ 
bie ganae @antmlnng ^t^i. ®Iei4 ber erfte fblid in bie ^an|)ttDerfe (loir meinen 
Me ®Tantmati!en) I2i(t ein foId^eS ^rinji^i nnstoeifet^aft erfennen; benn fie gleid^en 
etnanbet loie Srftber: toer bie eine fennt, toirb fi^ nnf^ioer in aSer!ürsejier Sri^ 
att4 in ber anbem sure^tflnben; ein Untftanb, ber bont ^fibagogifd^en 6tanb:|)ttnlt 
gttolB nur an loben i^, ba nnferer anf^m^SboDten S^% bie fid^ meiffc nicbt mit einer 
fremben ^pxa^t begnügt, nid^tS ertoünfd^ter fein fann als ^araHel-Q^rammattlen. 

5C)ie Sel^rbüd^er ber Sletlftabe ClaStieti «Otto« hattet l^aben fid^ innerl^alb ber 
legten 3a(r3e]^nte einen SB e U ruf erttorben, ie mel^r bie (Sriernnng bei nenen 
Sprad^en ein nnabtoeiSbareS (SrforbemiS beS mobernen SebenS lonrbe. Sl^re l8or« 
}ftge, bermlJge beren fie fid^ bnrd^ Xanfenbe ül^nli^er Bftd^er Bal^n gebro^en, befleißen 
neben Billigem greife nnb gnter flnS^attnng in ber gtüilltd^en Bereinigung bon 
t^eorie nnb $rasiS, in bem Haren, ttiffenfil^aftlid^en Kufban ber eigentli^en 
drammatü, berbunben mit )>raftifd^en @^red^übungen, in ber lonfequenten 
3)ttrd6fü5rttng ber bier jnm erflcnmal flar erfaßten «nfgabe: ben 64ülcr bie 
ftembe ©^racbe toirüid^ ]pxt^tn nnb fd^retben lu leieren. 

2BaS nun junfid^ft bie llnorbnnng nnb Vel^anblnng beS grammatif^en @toffeS 
angelet, fo finb bie ©rammatilen bnrdjgejenbs in itod Änrfe (mit ßetttonen) ge- 
teilt, benen eine fbliemaüfd^e SarfieHung ber flnSf^a^e DoranSgefd^idtt ifL 3eber 
ühtrfuS bel^anbelt ber Sleil^e nad^ bie 9lebetaie, nnb itoat gibt ber erfte mel^t bie 
fimnblcge in oKgemeinen Umriffen, ttöljrcnb ber aioeite ben erfien erweitert nnb er* 
gfinat (nad^ bem aud^ auf anberen Gebieten totelfa^ mit (&iM angetoanbten ^i^^tmt 
lonaentrtfdjer Äreife); in bem erfien ridjtet fi< bie 3lnfmct!famleit mel&r onf bie 
gormeniejre, im a»citen meljr onf bie 6^>ntax, pjne ba| iebodj bicfe beiben ©ingc, 
tole in ben IcbigHdJ fbflematljdjen ®rommati!en, flrmg anScinonbergcbcIten flnb. 



met^obe 6a£;pe^«<Dtto»Sattetr. 



SH ben Siegeln iff eS, toie ititS {^etni, DotaugSioetfe auf mSgli^ft einfa^e ttt 
0entetm>et^anblt(i^e SKtieitung t)on Xaifa^en aigefel^n. S)et ttdingd^ff i^ fel 
lei^li^. 

^efet neuen ailetl^obe Derbanfen bie 0aS^e|)«OüO'6auerf4en Sel^rbü^er llftr« 
(Stfold degenilüet ben meinen anbent ®rammaHIen, bie enttoeber mii bet f^toxM^^i 
^rlefittng ber gtammoiif^en Sfotnten fi4 ibei^nfigen nnb ben Bä^fltt mit eittei 
V&nfk ber enilegenffen, nie gnr Kntoenbnng fommenben Untegelma^tfl 
feiten nnb KnSnal^nten qnillen, ober mlä^, in boS anbete dsttem nntfd^gen) 
il^n lebiglift P»^ ftetfagen einiget Um8ang8|)litafen abtidftien, ol^e \^ 
ben ®ei9 bet ftemben 6])ta4e etfaffen )tt laffem 

S)et 64»et|mnft bet SRetl^be Uegi in bem 6tteben, ben Sktnenben mftgli^^ 
balb annt Set^nbniS a«f<unmen(an0enbet fiefe^de, befonbetS obet gn bem mfinb 
n^en ®ebtatt4e bet ftemben 6|)ta4e gn beffil^igen. S)iefet (e^ie $ttn!i f^eittt bei 
Betfaffetn an il^ten Sel^tbft^^ni fo ^atafietijHf^ git fein, ba| fle biefelben, tun fi 
t>on anbetn gn nnietf Reiben, ftonberfations-tttammaüfen nennen. 

S>ie et^e ^xuppt nmfaBi bie 2e]^bil4et fftt S)ettif4e mii 56 Sfinben fili 
15 @^ta4en. 

ttnfet Siannen Sbet ben Rei^inm nnbbieftonfeqneng biefet Sattmtlung 
loie Sbet bie gftn^ibatfeii eingelnet Betfaffet etl^Sl^i fidft van ein SebenienbeS, loeni 
loit bie bo|)^eli fo ^atle anbete ®tn^])e, nfimlid^ bie filt KnSlfinbet, betta^ien. 

SSHt mftffen ben Betfoffetn biefet Sel^tbil^et baS Betbienff laffen, baB fie bem< 
ienigen Xeile beS f|)ta4enletnenben ^nbtünmS, bet ootgngsioeife ani inrofiif^etl 
®tünben ein ftembeS 3biom fi4 bis gut 6))tad^ nnb 64teibfetiig!eii aneignen 
loiO, ben gtammaiif^en @ioff in fel^ mnnbgetec^iet nnb (ei^ifa^U^et gform bar« 
bieten, toie toit an^ ni^i nml^in I5nnen, bet BetlagSl^anbtnng ^t bie elegante nnb 
f^bne IlttSffaiittng nnjete boS^e flnetfemtnng att83ttf))te4en. S)iefen Um^nben ifi 
es iDo^I gang BefonbetS gn oetbanlen, ba^ biefe Sel^tbft^et fi^ einet fold^en t^Iiebt* 
l^eii etftenen nnb mel^tete betfelben nngeiobl^nli^ taf4 i^ten SBeg gemalt f^dbtn. 

@o ttitb man benn gern fon^iieten, ba| bie gange in il^ten fiinien tote in 
il^ten mMn loo^I abgetunbete Sammlung ein gutes @itUl 8fleii unb ItBeiiSltaft, 
foioie eine anetfennenSioetie Sei^ng auf bu^l^finbletif^em Gebiete tebtftfeniiett unb 
in biefet Segiel^ung lool^l als eingig in il^t Ktt gu Begeid^nen ifL' 

$abetbotn. . . • . t. 

(«ttl^ttg otS Ut eiterarif^oi ltiiiikf*«u) 



($veife in SRavf mb Pfennig, im KitSlanbe %u btn oon ben bovtiaen Du^lftatiblimacii 
feftficfelUn ^veifenD 



äK^^j^j^^ Im H^lKjttt^^ 



lleine 6eiitf^e ^pta^l^xt. ffis KroBer Don (artmantt 

Heine en^Hf^e Bpta^U^tt fftt Armenier t^mt ®ttUan 

gttlgggifi^e 3Cttgflabe: 
i)etttf(^e 3(ttggabett: 

UtaJbif^e i!om»etfaiion8«0tammatit t)on ^atber 

HUffel ^tt »on ^tber 

C^inefirae ftonDetfaibnMl^rammatil t)on 6eibel 

C^ISffcI boitt »on C>eibcl 

Ceine ^inefif^e Bpxa^U'^u bon 6eibei 

64»ffel boitt »on 6cibel 

Hniidte IbnberfotionS'tttammatif bon 8!Heb 

64Qlf!» bant bon fSicb 

Innala e^ra^lel^re unb 9B5rtet(u4 bon 6eibel 

Cnalifc^e ftonberfaibn8-0iammatil bon OaS^eb-Slunge. 24. Kuft. . . 

C^tincl battt bon Mnngf. 4. 9uf[ 

Ingltfd^eS ftonberfationS^Sefebtt^ bon ®a8^eb*9tttnfie. 6. Hüft 

Mnt engUf^e e^tadftlel^re bon OtiO'9luttfie. 6. ftuft 

foglifd^e (l^eftnfid^e bon ^tnnge. 2. flttft 

SRoterialien annt übetfeten inS (Snfilif^e bon Otio-Vtnnge. 3. Kufl. . . 

itglifdfte S^teftontaWe bon 6IM>fle«aBtig](t 9. Kufi 

i(|anbbu4 ber englif^en nnb bentf^en 3btome b. Sange 

€w1ic Bpta^ultt nnb fB&Mttlu^ bon 6eibel 

jtans^flf^e ftonberfationS«(!(rantmatü bon Ctio«9hmge. 27. ftufl. . . 

M^lftff cl ba}n bon Rnngc 4. Knft. 

Sranj. Ponb.'8efebtt4 I. 9. Kufl, U. 5. Uu\L bon £)tto»9tnnge. k . . 
9frani. ftonb.«Sefebtt4 f. aRAb^enfc^. bon £)tio«9htnge. 1. 5. Hüft., n. 3. Kuft. k 

i&eine ftansOPfAe Bpxa^l^u bon Otto^fRunge. 8. %vifi 

Sd^Ififf cl btt|tt bon ftnngc •• 

9ian30flf4< ®ef))r2i4e bon Otto<9hinge. 8. lufL 

3ran35fif4e8 Sefebn^ bon 6ü)>f[e. 11. Kttfl 

^anffa 6))Ta4Ie]^te nnb SBi^rtetbn^ tion 6eibel 

(VM unter bcn Sitein : La langne haonsm. — The Hansa langnage.) 

üapanlidte ftonbetfaiions-®rantntatif bon $Iant 

mflflfel bajn bon ^lant 

Jtalient\dfe ftonbetfaibnS'®ramntotiI bon @Qner. 12. Kuft 

6(^IttfTc( ba}tt bon Cattanco. 4. KufU 

Stalienif^eS ftonberfatbnS-Sefebu^ bon Sauet. 5. Knfl 

Sialienif^e d^reflomat^ie bon d^atianeo. 3. Kuft 

ftleine iialientf^e S^ra^Iel^te bon 6aner. 9. Kufl 

6(^aiffcl baitt bon Sattaneo . • 

ätalienifcie (Sef^rfid^e bon 6atteT«aRoiti. 5. Slufl 

ÖbungSftftdte |ttm äbetf. a. b. S)etttf4en i. 3tal. bon SatbeHi. 4. Kuft. . 

tnatroffmtif^e ©^ad^lel^re bon @eibel 

tleu0irie^if^e ftonbexfationS-iS^tammatif bon $ettati8 

6^fiffcl ba}tt »on ^stcarU 

^xhu^ ber neugtied^ifd^en S^ollsfbta^e bon ^etratiS 

Uic^cxlänbl^^c J?onber{ationS'(!lxammattI bon ISaleite. 2. tufi. . . . 

^ifi&^ü ba}u »on Solette 

^{iebetlSnbtfd^eS PonbetfaiionS'Sefebud^ bon S^alette. 2. Hufl 

I^Ieine niebetltobif^e ^pta^Uiixt bon S^aletie. 3. Kufi 



3iatu« d^roo« in :Qei^el^cr0. 



fXlet^obc ®a5pe9^(Dtto^Satter. 



Setttfi^ 3(ttggaben: 



polnif^e ftontoerfaüons-^rantmatil t>on SBi^erfieioic). 2. tCufl. . 
64UlffeK baitt ümt XBU^erfietoic}. 2. Kufl 

portu^ieflf^e ftonbetfaiionS'Q^ramntatü t>on ftorbgten. 2. Kuft. 

64lii1feK ba}tt üon ftorbgietu 2. KufL 

ftleine )>otitt0iefifd6e S^adblel^te t)on ftotbgien. 8. ^lufl 

^tnfftf^e PonterfattonS'draminatit t)on Su^S-SB^^qaiiSli. 4. %uf[. 

e^OlM boiu bon 8rtt48.ffiM)C|IinSfi. 4. «uH 

9htffi{4e8 ftonDeifaiionS'&efebttd^ t>on aBetl^au^i 

meine nslftfd^e Gbxa^le^re t)on SRottt. 2. Kufl 

e^lflffcl H|tt Mn aRottt 2. Zu\L 

Sdfxoe^ii^c ftonDetfationS-d^rammoitl t)on SBaliet 

64lfiffe( baitt toon Sßalter 

Aleine f^ioebifd^e €\>xaäiU^xt Don Sott 

Sponif^e ftonberfationS'^^tammatit Don Gauet-^lu^^ert. 9. 9uf[. 

6<&Iiiffc( ba}U bon Sluppett. 8. «ufl 

@^ni{cie$ Sefebud^ Don ^mtflRSf^xii, 2. Kuft 

ftleine f))am{cie Bpxa^U^xt Don @attet. 6. fluft 

Gd^rüffel basu bon Stunge 

epanif^e ®ef))ta(l^e Don @auet. 3. Hnfl / . . 

6^anit4e SlelHonSU^e Don Sauer^ftorbdien 

Snai^ili ftonDerfationd^^Yamntdi! Don Reibet 

@4(fiffel basu bon 6eibel 

eual^Ui'äBi^rierbtt^ Don @eibel 

(Ef^e^if^e itonDet{ation§«®rammattI Don 9}2a[(l^ner 

©(Jlüffel baau bon aRajd&ner 

Sürlif^e ftonDerfation8«®xammatiI Don 3e^ntf4!a 

e^Ififfel ba^u bon 3c^Iitf(9^Ia 

meine ungarif^e 6))ra(i^Ie]^ie Don 9lafi^ . . . 



gttglifi^e ^togfloben: 



Elementarj Modern Armenian Grammar by Gulian . . . 

Dutch Gonversation-Grammar bj Valette. 2. Ed 

Key to the Dntch Convers.-Orammar by Valette 

Dutch Beader by Valette. 2. Ed 

French Gonversation-Grammar by Otto-Onions. 13. Ed. . . . 

Key to the French OonyerB.-Orammar by Otto-Onions. 8. Ed. 

Elementary French Grammar by Wrigbt. 3. Ed 

Prencb Eeader by Onions 

Materials for French prose composition by Otto-Onions. 5. Ed. 

French Dialogues by Gtto-iGorkran 

d^erman Gonversation-Grammar by Gtto. 28. Ed 

Key to the Oerman Oonv.-Grammar by Otto. 20. Ed 

Elementary German Grammar by Otto. 8. Ed 

Firjst German Book by Otto. 9. Ed 

German Reader I. 8. Ed., H. 5. Ed., III. 2. Ed. by Otto. ^ . . . 
Materials for tr. EngL into Germ. by Otto- Wright. Part I. 7. Ed. 

Key to the Mater, for nansl. EngL L Qenn. L by Otto. 8. Ed 

German Dialogues by Otto. 5. Ed 

Aooidence of the German language by Otto-Wright. 2. Ed. . . . 

Handbook of English and German Idioms by Lange 

German verbs with their appropriate prepositions etc. by Tebbitt . 

Italian Conversation-Grammar by Sauer. 8. Ed 

Key to the Italian Oonvers.-Grammar by Saner 7. Ed. 

Elementary Italian Grammar by Motti. 3. Ed 

Italian Header by Cattaneo 

Italian Dialogues by Motti 



r 



3nlins <Brco5 in ^eibtlbevg. 



aict^obc ®a«pc^=(Dtto*Sattcr. 



gngttfi^e 3tttggttben: 



apanese Conversation-Grammar by Plaut 

:ey to the Japanese Ck>nyer8.-6rammar by Plaat 

'odern Persian Convergation-Grammar by St. Clair-Tisdall 

7 to the Ifod. Persian Oonv.-Qrammar by St. Olalr-Tisdall 

ortnffnese Conversation-Grammar by Eordgien and Ennow 
fley to the Portng. Oony.-Gxamniar by Eordgien and Ennow .».•.• 

Russian Conversation-Grammar by Motti. 2. £d 

Zey to the BuMian Conyers.-Grammar by Motti. 2. Ed 

£lementary Russian Ghrammar by Motti. 2. Ed 

Key to the Elementary Bnsslan Grammar by IfottL 2 Ed 

ftassian Beader by Werkhaupt and Roller 

Bpanisli Conversation-Grammar by Sauer -de Arteaga. 7. Ed. 
Key to the Spanieh Oonyer8.-Granimar by Saner-de Arteaga. 5. Ed. . . 

Elementary Spanish Ghnmmar by Pavia. 2. Ed. 

Bpanish Reader by Sauer-Röhriob. 2. Ed 

Bpanish Dialogues by Sauer-Corkran . . . . c • . 

Elementary Sliredisll Grammar by Fort 

Tarkisli Conversation-Grammar by Hagopian 



jggttng5pf(^e 3tttggaben: 

Grammaire aiiemande par Otto-Nicolas. 11. td 

pOorritfi des thtaies de la Gramm, allem, par Otto-Nloolae. 6. td 

Petite grammaire allemande par Otto-Verrier. 9. Ed 

Lectures allem, par Otto. I. p. 7. td., II. p. 5. td., III. p. 2. td. h, 

Erstes deutsches Lesebuch v. Yerrier . . . . 

Conversations allemandes par Otto-Verrier. 5. td 

Grammaire angiaise par Mauron-Verrier. 10. ^d 

Corrlg6 des thömes de la Gramm, angl. par Manron-Verrler. 5. £d. . . . 

Petita grammaire anglaise par Mauron. 6. ^d 

Lectures anglaises par Mauron. 2. td 

Conversations anglaises par Corkran 

Grammaire arabe par Armez 

Ck)rrlgö des thömes de Ia Granmialre arabe par Armez 

Petite grammaire liongroise par Kont 

Grammaire italienne par Sauer. 10. Ed 

Corrlgö des thömes de la Gramm, ital. par Saner. 6. i^d 

Petite grammaire italienne par Motti. 4. :^d 

Chrestomathie italienne par Oattaneo. 2. td 

Gonversatioxis italiennes par Motti 

Grammaire Japonaise par Plaut 

Corrlgö des thömes de la Grammaire Japonaise par Plaut 

Grammaire nierlandaise par Valette. 2, td 

OoETigö des thämes de la Grammaire nöerlandaise par Valette 

Lectures nderlandaises par Valette. 2. Ed 

Grammaire portngaise par Armez 

Oorrigö des themes de la Gramm, portng. par Armez 

Grammaire rnsse par Fuchs-Nicolas. 4. td 

Oorrig^ des th^mes de la Gramm, rosse par Fuohs-Nlcolas. 4. ^d 

Petite grammaire russe par Motti. 2. td 

Gorrigö des th^mes de la petite grammaire rosse par Motti. 2. ]^d 

Lectures russes par Werkhaupt et Roller 

Petite grammaire sn^doise par Fort 

Grammaire espa^noie par Sauer-Serrano. 5. td 

Oorrlgö des thömes de la Gramm, espagnole par Saner-Serrano. 4. &d. . . 

Petite grammaire espagnole par Tanty. 2. td 

Lectures espagnoles par Sauer-Röhrich. 2. td 



fXlettfobe ^asp^xi^(!>ttO'%anev. 



Meine ^eutf^e 6t)ta4Ielftte fflt tttied^en Dmt VtalM 

^e«if4e 0»e{ptA4e fflt Otied^eri Dmt aMioS 

Qrammatioa tedesea di Saner-Ferrari. 7. Ed 

OhiAT« della GrammatioA tedesoa dl Saner-Ferrart. 8. Ed. 

Qrammatica elementare tedesca di Otto. 5. Ed. ..... 

Letture tedesche di Otto. 5. Ed 

Antologia tedesca di Yerdaro 

Gonversazioni tedesche di Motti. 2. Ed. ........ 

Avviamento ai trad. dal ted. in itaL di Lardelli. 4. Ed. . . 
Grammatica inglese di Payia. 5. Ed 

Ohlare della Grammatioa ixiglese dl Payla. 2. Ed 

Grammatica elementare inglese di Payia. 2. Ed 

Qrammatica franeeiie di Motti. 3. Ed 

Ohlaye della Grammatlea franoese dl Motti. 2. Ed 

Gbrammatioa elementare francese di Sauer-Motti. 3. Ed. . • 

Letture francesi di Le Boucber 

Grammatioa russa di Motti 

Ghiaye della Giammatlca nussa di Motti 

Grammatica spafirnnola di Pavia. 3. Ed 

Ohiave della Grammatica spagnuola dl Payia. 2. Ed 

Grammatica elementare spagnuola di Pavia. 3. Ed 

Grammatica elementare STedese di Pereira « 

Kleine ISuffelsclie Spraakkunst door Goster 

Kleine Fransche Spraakkunst door Weibergen .... 
Kleine Hooffdnitsclie Grammatica door Scbwippert. 2. Dr. 

ftleine ^cutf^e €pxaiiUixt fftr $olen Don ^auluS 

Grammatica allema por Otto-PrdvOt. 3. Ed 

Chaye da Grammatica allemft por Otto-Privöt. 2. Ed 

Grammatica elementar allemS por Pr^vöt-Pereirä. 3. Ed. 
Grammatica franeesa por Tanty-Vasconcellos. 2. Ed. . . 
Chaye da Grammatica francesa por Tanty-Yasooncellos. 2. Ed. . . . , 

Livro de leitura francesa por Le Boucber . . * , 

Grammatica elementar sneea por Pereira , 

Gramatic& ffermana de Leist 

Oheea gramancil germane de Leist 

Elemente de gramaticä german& de Leist. 2. Ed 

GonversaJiunI germane de Leist. 2. Ed 

Gramatic& francesA de Leist 

Cheea gramaticil francese de Leist 

Elemente de gramaticÄ francesÄ de Leist. 2. Ed ] 

ConveysaJiunI francese de Leist. 3. Ed 



^x^iuM ev903 in ^tibtlbtv^. 



Wiet^obe ®a5pei?«(Dtto«8atter. 



^tntUtft ftom»etfattonS>(SYaminatif fftt Shtjfen Don ^uff . . . 

S^Iflffel bii|tt »Ott 4>attff 

^nglif^e ftottt^rfaiionS-iSraintnaiif filr 9lttffen Don ^uff . . . 

e^Uffcf baut toon 4^ff 

jran5Öfifd^e (S^rammatil für 9?uffen ton Sllalfiel 

eo^mfTel bajtt t)on 3»amel 

Uten tysk Spr&kl&ra af Walter 

ftletne ftansdflf^e epta^Ul^te für Setzen Don $ettott)itf4 - • • 

&rain&tioa alemana por Bnppert. 2. Ed. 

(Rave de U Gramittoa »lemuiA por Bappert. S. Bd 

Qraxn&tioa elemental alemana por Otto-Buppert. 6. Ed. . . 

Gram&tioa iulesa por Pavia 

CUre de 1» QmnitleA Ingletm por PatIa 

Oram&tica saointa de la lengna inglesa por Pavia. 4. Ed. . 
Sram&tioa franeesa por Tanty 

OUye de la Gramitlea franoeia por Tanty 

Qram&tica sucinta de la leng^ francesa por Otto. 4. Ed. . . 

Libro de lectnra francesa por Le Boncher 

Qram&tica sucinta de la leng^ italiana por P&via. 3. Ed. 
Gram&tica snointa de la lengna msa por d'Arcais «... 
Olaya de la GranUitloa snointa msa por d'Aroait 



IMeine betU^ä^t Bpta<iiUfyct fftr Xf^ed^en o. aRafd^ner . . . 
meine bentf^e Bpxa^Uf^xt fftt Xftrien d, SBelv SeV'-SBoQanb 



Ikomefiatiomhüäfa von &omov. 



2)eutfd(::2)äni{4 . 
i)ettt{4''(Sn0lif4 . 
S)enif4s9tan35fifd^ 
Detttf4-3ialient{$. 
^etttfdtx^ottttgieft;^ 
^Detttf4«9lmnfini{(4. 
2)eut{«-»uffif« . 
i)entf4'64tt)ebifd^ 
i)etttt4«6panif4 . 
^etttf«-tfirfif4 . 






I 



. . 2,— 

, . 2.- 

. , 2- 

. . 2,^ 

• • 2.- 

. , 3.— 

. , 2.- 

. . 2.— 

. . 4.— 

slp]?a(bi<l: 
Sran)5fif«-f)ent{«:'(in0li{«. 13. Unff 

4lp9a(bij|: 

8fYan3Ofi{«-f)etttf«<^0lif«-9taUenif« 

Sfemer finb erf pienen: 
^te rid^tige f[uSf|>ta4e beS Sl^ufler^eutfd^en Don Dr. d. ^annl^eiffer. brof^. 
€n0lifd^e §anbcte!orrcfj)onbcn8 Don ft. «tenbt. 2. ICttfL 



^itliite tfyooe in ^tiUiUxg* 



IWet^obe ©a^pe^-CDtto^Sauetr. 



^ransöftf^e <BpxaäiU1)xt für ^anbelöfd^ulen öon Dr. d. S)onnWff«t* 

Dr. <». ITüffner unb $§. Offcnmüflct , 

^urjc franjöfifii^e ©rammatif t>on $. Shmgc . 

^tallenif^c iJauftnönnifd^c ^orref;)onbcn5 - Öirammatif Don ©ann^eiffet 

uttb 6auct 

«nlcitunß ju 6ewtfd^en, fransöflf^en, en^lif^en unb italienif^en 

©efiöftsbrtefcn öoti DBcrJoIjer unb OSmonb. firojdj 

Spanif^e §anbeI§forrcfj)Ottben3 öon ^Irteaga ^ ^creira 

StUimQ f|)ant{(^e§ Sefebud^ für ^anbelsfd^ulen Don (S. ^ertabeS unb d. 

(5. gr. Sanjjejelbt 

Oerman language by Becker , 

t^panisli Commercial correepondence by Arteaga y Pereira. . . 

Langue allemande par Becker 

Correspondance Commercial e efi^pagnole par Arteaga y Pereira . 
Lengua alemana de Becker 



m. 



2 
2 
3 
2 

^1 
2 



^Solange )8etlant^3 SufunftSflaai nod^ nid^t fertig i^, folange eS no4 ^iOxon^ti 
unb ^ogialbemolraten gt6t^ folange ni^t jeber ^d^ufterjunge mit alabemif^er Siifbung 
auSgerüfiet ben erfien @4ritt auf ben Sd^au^Ia^ {einer äBirIfantleit tut, fo lange lotrS 
man aud^ no4 ^ritatunterrid^t nötig l^a&en. 2)a ben $rit)atlel^rer leine ^pSbagogifd^en 
Slftdtfid^ten" feffeln, {oute man beulen, bie äBal^I eines Sel^r^ud^eS Knute i^m ni^t 
fd^ioer faQen; ^ei^t eS bod^, unb mit SRed^t, ba^ iebeS fßndi gut fei, ttemt nur ber 
Seigrer eüoaS tauge. fCber bie 3al^( bcrienigen, loeld^e (Brammatilen ]^xtihm, bom 
feiigen %^n bis pt benen, bie nur fd^reiben, um i^x Sid^tlein nid^t unter ben 
©d^effel 3u Men, i^ 3U grog. ^er StoedE ift bod^ lebiglid^, ben 6d^üler (albmögli^p 
auf feine eigenen gfü^e gu fielen, b. 1^. ben Seigrer entbel^rlid^ 3U mad^en, Seit unb 
(Selb )u ]paxtn, ®a l^etgt eS benn: »^n il^ren ffrüd^ten {out il^r fle erlennen", unb 
beSl^alb foO l^ter ein äBort gerebct toerben für bie ISüd^er nad^ ber SUletl^obe 
(SaSpe^'OttoxSauer, bie im S^erlage ber ^rma SuIiuS ®rooS in (^eibeCberg 
erfd^ienen flnb* ^ud^ in 6d^ulen l^aben ftd^ biefe %üd^er beioäl^rt, aber fftr ben 
$ribatunterrid^t ftnb fie gerabe unentbel^rlid^. ®er 9lal^men berfelben entl^Olt 
genau baS, loaS id^ oben beanf|>rud^te, nidgt ^u btel unb nid^t su loenig. Setd^ 
faBItd^ finb bie ^aSpikl fo eingeteilt, bag fie fid^ bon einer ©tunbe 3ur anberen 
bewältigen laffen, unb babci loirb ber ©toff in einer SQÖeife Bearbeitet, bafc ber 
6d^fller alsbalb )um 6^red^en gelangt. SBeld^ einen (Srfolg biefe %fid(er foben, 
baffir fl^rid^t bie immer load^fenbe Sleid^l^altigleit beS SSerlagS, ber in t)erfd6iebenen 
(&x\ippm für 2)eutfd^e, Srangofen, Sngianber, Italiener unb 6|)anier nidftt weniger 
als 64 fj^axipU unb 9le5entDerle entl^Slt, bon benen id^ felbji mit bem be^en (irfolg 
htn&iik unb benü^e lum Unierrid^t für S)eutfd^e: bie fran35ftfd^e ®rammatil (24. ^uf « 
läge), bie englifdje (21. Huflage), bie f|»anifdje, italienifd^e, IJoßönbifdie unb rufflfdje; 
für (Sngifinber unb Sfranjofen ufto.: bie beutfd^e (Brammatil, ol^ne bon ben Sieben« 
H^tm SU reben. SBaS man mit biefer STletl^obe innerl^alb 6—12 BOHonaten ergielen 
lann, ift gans erflaunlid^. 9lad^ einem foldl^en J^urfuS mu^ ber 8d(üler befäl^igt 
fein, fld^ in ber betrcffenben i&anbelslorrefj)onbena felbp fortsubilben/ 

ftttSsng au0 bem ^Sft&iififiieii Cii»riet\ 

2)ie ^erkgSbud^l^anblung ifl forttoftl^renb bemül^t, ben iSi^lluS i|rer Unterrid^tS» 
9Berle nad^ allen 9lid^tungen l^in au berboHfiSnbigen; eine ^Insal^l neuer Sel^rbüd^er 
i^ in ^Vorbereitung. 

%>xt neuen 9luflagen »erben unablftffig berbeffert unb auf ber ^^t beS ^prad^' 
flubiumS erl^alten. 

• IM! « 

Quillt» <Br^o« in ^tibttbet^. 



L 
L. 



un 
au. 
ma 

m 

64 

auf 
etil 

(iai 

fienat 
faBltc 
ktoSi 

B^m 

•ojit 
S^rui)] 
1$ 6i 

ir CFi 
Idjcrr 
nn, i 
n. f!< 



2)1 
in S 

iuml 



> 



SEP 12 1939 



i