Full text of "Suomen historia"

See other formats

This is a digital copy of a book that was preserved for generations on library shelves before it was carefully scanned by Google as part of a project 
to make the world's books discoverable online. 

It has survived long enough for the copyright to expire and the book to enter the public domain. A public domain book is one that was never subject 
to copyright or whose legal copyright term has expired. Whether a book is in the public domain may vary country to country. Public domain books 
are our gateways to the past, representing a wealth of history, culture and knowledge that 's often difficult to discover. 

Marks, notations and other marginalia present in the original volume will appear in this file - a reminder of this book' s long journey from the 
publisher to a library and finally to you. 

Usage guidelines 

Google is proud to partner with libraries to digitize public domain materials and make them widely accessible. Public domain books belong to the 
public and we are merely their custodians. Nevertheless, this work is expensive, so in order to keep providing this resource, we have taken steps to 
prevent abuse by Commercial parties, including placing technical restrictions on automated querying. 

We also ask that you: 

+ Make non- Commercial use of the file s We designed Google Book Search for use by individuals, and we request that you use these files for 
personal, non-commercial purposes. 

+ Refrainfrom automated querying Do not send automated queries of any sort to Google's system: If you are conducting research on machine 
translation, optical character recognition or other areas where access to a large amount of text is helpful, please contact us. We encourage the 
use of public domain materials for these purposes and may be able to help. 

+ Maintain attribution The Google "watermark" you see on each file is essential for informing people about this project and helping them find 
additional materials through Google Book Search. Please do not remove it. 

+ Keep it legal Whatever your use, remember that you are responsible for ensuring that what you are doing is legal. Do not assume that just 
because we believe a book is in the public domain for users in the United States, that the work is also in the public domain for users in other 
countries. Whether a book is still in copyright varies from country to country, and we can't offer guidance on whether any specific use of 
any specific book is allowed. Please do not assume that a book's appearance in Google Book Search means it can be used in any manner 
anywhere in the world. Copyright infringement liability can be quite severe. 

About Google Book Search 

Google's mission is to organize the world's Information and to make it universally accessible and useful. Google Book Search helps readers 
discover the world's books while helping authors and publishers reach new audiences. You can search through the full text of this book on the web 

at http : //books . google . com/| 



Digitized 



by Google 



1 



/ 







Digitized 



by Google i 



* < y> ^ # > » ^ ^ o ^ 



«Suometi ^tötoda* 



^anfatoutuja »nrtett 

firiotttanut 

^ 

loinen painoa. 




^elfiijiJft;-— - -— ^^ ~ t 

^uomafatffn ^irlattifuuben ©curan ftrjavainodfa, 1874. *• 

Digitized by LjOOQ IC 



J^ • t\\ • -i* 



Kji G 34 ? 5" 



(/ 




HARVARD 
UNIVERSITY 
I lOpARY 
OCT 3 1963 



.--'• 



Digitized 



by Google 



I. 0ioMiIttfft (ctttobodMt ii ittiiib cM tffitm . 

@c nuia, jito B)|(^Meii ttfdbdbcnfa mufttt i n ntntitttiSs 
6MKiMiiP ja joubi mmhilttigqi uinti im ^iiiltBl (S^^^ 
ionh) f. 0. ^tniiieii mat, oa ptlfoa ndfo^cnmtn tdit nont 
(iwc9^pQn maat tnflnt unQd^ai olotfcfft ja ^tMoritt^a tm* 
QCftirffL 9Riutit cnfiinotftiiä ofulbiiit oOMit oxiMUdiMfti 
mtfo^i^fanf • 3iiliii^ Sibifit di UtOiSftt, imta Qmmtm 
ttttiri^tt nd^o^fin ^upffl fonotciitn. X&ni muiuat^väc^tS, 
jolci epäilemättä o(i irtaftn ^nomeitfiibtt^ttt tonfaa, taiDetmm 
nd^o^fin Sloifaii' ja Sbtotlbi (H^iotfenmitdfa oft^a, ennenbiin 
toiM @fanbfnaipttfitfet Eonfot (Stidtidfeii ftynt^ntän aibiu) 
nii^iii nunnin tnlivot, ja pt^lPfi fttten montft loiiofifataa tm* 
moilfa, totiiied fe im^botn fH Tupuutt oon ^äBrifu ^^m 
nrt^d^imuiii di 9ntneii mtoftfoban fnlnedfa nurinitiutii iDieli 
^^oi« 9ht9tft^a ja b^ben «moCen ^^oiib^ flMses 
efi Annltiitai fitiifa, job Utnlto&NiM ofi jiäiniM faautftc 
Sotnd^iDäe^toMä. ©Homolattten mmun^rniioi^a ttM moi* 
nttaon f i^ jito i mikä, jota Iteitee fanuum f nbperiän bet^ 
loM. Si^boiii ghrinatd^Sf^lM^ )ot«ttt Senäiäii tant 
puffuttHä, oGBMit nä^täiväM fantoa ^iotiiirifotdta olbi^iDäe^tää, 
jota iriiHBiBobotg ofifi (ämäiädfä muinaifiiitbedfa ivoOtinnit 
Snroopon p0§jotft]iiiitt0a olotila UroI-iDitore^ta [änftuterees 
oMi. 9Bl)o9fiii @ttoinalai0tai I^ifet fo&tlaifet, utto poron* 
patmetttqat Hflftimid, jotEa itfeänfä Bmmdm/fSfi fanoioat, 
oGiNit peri^ioan^otto aioi^ afettimeet @ootneen ja ^^* 
jot^^^EanbiiiaiDiaan, joutiten Eeittie^ ^^rtitttieit ^emtitben a^ 
^tinti %in, joti&t Slorjalatfet tttjft^^oibiiia antaSKtt Soppa* 
loifiKe (fantotit fntn €itoinaIatfia ySven^eSft faitomit), Bl^ 

Digitized by LjOOv IC 



tettiin muinaiö^aifaan 3otunetöta ja Sappataifi^ta ^^teifeöti 
la itäf^^ odeen fe ^(einen \am, \oUa Sänft^Suroopan fanfat 
nimittivät tailtea @uomenfuIuidta möe^töä. Slomatainen 
!iriai(i|a S^adto (noin fata muotta jiätfeen jlrtdtulfen f^nt^^ 
män) mainitfee fen^nimi^tS fanfaa SSeitfetin feubuiffa jia fn^ 
toaiUc fitä erinomaifcn raa^affi ja fö^^öffi. ©aan ne ginnit, 
jioiöta ©lanbinamian fabut pn^nmat, feifoimat toö^ät^tä for^ 
feammada fimt^tl^tfen lannalla, |a @nomenmaa^fa mainitaan 
i$inni(äi{tä Inninlaitalin, {oiben lan^fa Sluotfin muinaifet f^aU 
(ttfijiat otimat moninaifi^a le^Iuntfi^fa. ^eibän iädeenfä 
nimi i^ginototb' jäi täBe maoQe omatfi, ia mooit m^^cm^ 
mätiin afnRaat, @uomaIaifet, perinet muutatai^en fuu^a 
mainitnn attu^mäe^tSit ninun. 

Saöta muoben 700 faitoiOa ©ttomataifet j^motitnnat 
albittot fiirt^ä nit|tn erftmai^n, |ot9ta t^I^inen ifänmaam^ 
me on f^t^t^t ^ otitoat |o mnofifatojia ennen te^ifen 
©olgan feubuiäa erinneet ©ttomenfnn^nn muilta ofatunm^ta 
{a tuKeet Sftni^iämen |a Saatolan fenbmde, mi9t& n)|t tiiif^ 
tittftt tffi& (Snnemmäiru ^eitfi oti lotft päHeimoa, f MU 
liifet etetämpänS |a Itaqibrifet po^ifem^Mina. ITariataiflSta 
iofn ofd (ienee [o tBa^ava ioutunut fötenajiom fuotte, ii^a 
ne fitten taiotaan f emakttten e(i Sjimien nim^; noOta 
StifMfet ftujlalmfft ofettuimat (änfipuoIeSe Saatc^on^ifir^ 
iveä, SBnoffemkoirran \mik n^feen JlacjIatMQ* ©omaan 
Q^aan ttca ^Ikmmi^Saxiiiamtn i^nm, nimettä eöHJU^ 
jia ltamktfd> lä^i lounaan pSs^, afetbten Siitttemaon |a 
ttttiscinmaan rannifoiae fal^en puoUn ©äinäioen fnuta* 
3R^in ^^ämätäifet jofaantiiittat eri ^eimo&mtiin jia iou^ 
taiMt eri ^oiäe. ^ ofa, nilnfutfittttt Satfuaifei 6m#- 
mki^ti, feuraft @nomenfa^en molempia ranniloita: etelt^ 
fUfMla (a^tea leistä f^nt^i nl^I^inen Smit iMfa; po^i9« 
pnaleKa äeninjiät 2:mrmt fenbuiOe ia flhu u ao nm erc n tottnDiKe 
eii n^^ifeen ©atfinaiö«^omeen. SaiKUn mtimeifelfl iSff^ 
txto&t Sai9«it94iittiMtfet (Hneeffe j|a ^eiMnf^i pää^ofo^fa 
afettui t^t^n ^meenmaan etefS^fe^i^ ia Uubenmaom 
ramtifoiOe. mrxtta pdiim ^ämilftifiä iäi mielä entifiQe afuin^ 



Digitized 



by Google 



3 
fttoiOciift XtnitfjfolDcn ja ^irtttnt tkooiflt, jotfta loaMi 

©uMMB^iAi OB yifnifytifni €fi Hfri^ffffffrifJHi fnldBrini (fis* 
tifkl^ata. GmoM buUhsm fntfni ^sifia-fBbi, StegeGn-fiii^ 
Xiiiiftiiftii'fiifa. 6ttä iDodtoia cnimnät ^moofoa foofat (ArcOliIai^ 
Sbmaldfft ia Sbrnonilaif d, ^fnnamlotfet ie S^mbinoiinlaifä, SColoi^ 
latfct ia SttDNifaifet) tOvIniKit mfii^ntfiittiniii liiolaffeeii dx 3ah>« 
(Sntcppaitdfttn (■oRbob. '— ^umuB^fBivvii ofafimmt oUHit 9|ri* 
Imm {Di^pm, mocfiHt, Ibdirilaffd), fcnMtanm (^&9tUM,9rm^ 
\am ia SBotjdit). 8rt»HTltämi 0^ait, Stotoaiatfct ia Sf^cn- 
ntt^) fcfä SiMHliiiai (io^im «yodfiii &im>alatfct it^on&i utöona 
InttpiDäl). Snomalamai oft^nnta it^antmi fd^teen paö^eimooa, tn^ 
jtliijKii ia tJMMiffbi, ioffa ftasK^tttbi owiA vfeQiiii ^oocof^fai ^* 
iffnicct. Aax|a(a4Ktt fsdooB uudMifct 9|ttstt (iMtoimai ouffiifai 
ispMfix mriuifct Jtonndatftt cH Jbvtstt), ia v^pA^BMflrin ^pstipi flo* 
ialB$«to ntidHi^dfoi^to SmMiMm Imnfntt @tM^ fd& 3rti- 
ittit Sirftrhnnaaga. ^ämöIoUet (joila IBoiäiiii trmiBat TOrittaip&t 
Sitaf^fl) fSfittaiDat SirfäuDHiiUffiifIä, Siriit»6MHliipa (Se- 
naiön fronOatn ,,6inDrÖr SinCitpa ia ScKiUW& (tönidifixiDcs {a 
fBrigcti&nvai fotetQa). ©cfpttaMi ^(MUftifUtö it lt^aIo^9te OMt 

«HHDIIB I^DuMIL SBBQBUMCt ftaBHpOBI ^Wf | IBmiMIKii lelli SHPUHE» 

ia tnnliifct 

^Dämtomat BgcUatfcn ia Snlgaittaticii of^nmon foiifat oiDat 
at^ien fnlncdfa tnllect tmmctitHfl dtdä^^axoopon (Utoiia^a, ntont* 
töin: hunnit, ioffa nno. 375— 45S i. Jtc UNtSiifhiHit S^^S-tmmoi 
faditiBa; fCivattt, ^ffa mu^fitaa M^u^iiinii liiGivttl famvfllc 
ofoflle ia Maatta foiaa iMotta n9B ffsMa iDattfiant; Ssigaitt, 
ioiita Itnam «nuflfabaa (o^^nOa fffi ofa «cm afifai ZmuOHn yft, 
{UTailaa faxa tonea ofa afettoi fedfifcii SBoIgaii fca^vtOe-, Jtatfarttf 
iotfa f omaan oSaan pcntdtnoat loaftonfa länfipitoldia Solgan fnnta; 
ia ioi^i>0ti !Rag9atit eK Hnfarilaifct, iotfla o. 8S9 miloittiioat 
^uuiicu ca^ct afalafiiot a^^ft^ifclfS H i tortaa taoifa. 

^^hhna ^gitottfltawtrff mKOttOMi ffintfo Co^vcb oti ar* 

ti^lii aibitii ytmftiiDat iPiClnftiBlBii^ frtlifc i i S Jic fgMi UHir* 

9nM IB ®HiDtflBlTCt CR Q^nltSftCII «CSCQBuildtCB C^^iHn iilt' 
tMBNK pflT^BtftHI CtCuKtta ^nnannrtDfn TniHIOiiif- Ultpla nMiIpt 

^cMn nnfl lBB)HiBfliifB Slaogofob. SR^B^Sb €f B H fc i» fl>pt* 
fatifct oBUMt flffamct t^U «mcctfifinf & gaa lfl f fa u n Bdä, 1i$* 
tom T^S^to^foofMa iräfeai featqai tfnllBifte. mUbmn m. 



Digitized 



by Google 



tStn io^boQa ptxn^tiroat Saatolan, SSialgetiämen ta ^tma^ 
iämen feubuiCa, Suomalaisten ta ©lamitatöten ^eimolun^ 
tain MUU&, uuben maltalunnan, pla peruStatainfa fulupe^ 
x&m (diooe, Stuotfi) fai nimen „9t}fi\im maltaa Z&mli 
oti SBenäjiän mattafunnan allu. ^ifoten fu(ueSfa fe lemifi 
^l^ä enemmin etelään ia muuttui famaSfa määräsfä ^latou 
taifelfi. SOtutta m^öslin ufeat ®uoma(aifet l^eimot otimat 
fen atamaiftna^ ja j{arta(aifet feifoimat fen lanSfa UleifeSfä 
Kitoöfa. SB. 1000 paifoiOa SBenäläifet Känt^iniät Aristin* 
uSloon Jtreiltalaifen tunnustutfen mufaan. SBäl^äiStä m^ö^ 
l^emmin l^eibän toaltafuntanfa l^a)ofi pienempiin rul^tinalun^ 
tiin, jioidta 9tougorob% maistama tafamalta oti ® uomataifia 
l^eimoluntia (ä^innä. Jtun ^ämätäisten miimeinen jiäännöS 
o(i ^nlerinmaalta Iar!oitettu^ t^iin l^eibän fifaanfa muutti 
finne Sarjialaifia, jotla faimat nimen Sitlerilof ja tulimat 
SJouflorobin olamaififfi. 

®uomenmaadfa eti ,,@uomenniemeaä' ainoaltaan maan 
eteläiftn ofa oti enfi^afulft iuUvLt @uomataidten l^attuun> ji^ 
l^eibän afumuffenfa eitoät ^tött^neet lauemmaS po^t^f^^n ^^^^ 
Äofemäenjioleen felä Rämeen j[a @amon toefistöjien etetä^pää^ 
l^än. ^eibän etinfeinonfa otimat, paitft metfädt^S t^ lataStuS^ 
m^öSlin farjianl^oito ta ton!un(ainen maamoittel^S, ph enim« 
mätfi ofaift nä!^^ otteen taSttn* eti l^ul^ban'*U)ittet^M. 9Bit« 
iet^S^^öKänfä fft ntft toäl^itelten ottimat maan l^attuunfa, 
tuntien Sappataifet ftKä tamoin pois attanfa laufaifempiin 
erämaihin. @ilä näisfälään Säpin !anfa otiut omiQa mat^^ 
loittanfa; fiKä ©uomataifet nauttimat erämaibenlin latamefiä 
ia metfäSt^S<atoia ia noSti»at Sappataifitta toeroffi metfän* 
riiStan^na^Iota^ iotla olimat MiSta fauppatamaraa. 

jtauppa näiltä pol^t^if^Q^ maitta oti io koarfin ama^ 
ratte leminn^t SlrapiataiSten toattafunnista 9tafiaSfa meni 
toitfaS tauppa4iife pitlin SBotgan koittaa ^utgarien maal^an^ 
iol^on toifetta puoten 3Bienan feubuilta ^ermataisten maasta 
tuotiin metfänriistan na^fota taupaffi. 92äin forttui $erman« 
Iin tanfatte aarteita, ia maine t&M riflaubeSta ^oufutteti 
pian 9{oriataifia meri^retteititöitä fteOä täsmään fefö tauppaa 



Digitized 



by Google 



tää t^S^tofi iDorten. öitten 9{oTia(atfet fertoioat, oH SSiena^ 
{ocn fntt^a ^^crmolai^ten p9§fi Mntt^, iofym o(t tapana 
!ai0aa §opea^TO§oja maahan. fte^kOS tabntdtoa oH ^Sn 
jtnnalanfa fuma, pototKa ^optinen moQa tfi^Snfa rahoja 
ja faulaöfa faQiit iDttjat. 3ofu ofa ^^crmafai^cn fonpa^a 
näyttöä tfiditt^neen Saatofanftn pnofeQe, ia fen fenbim ftarja^ 
latfet taoö ^anoitthoat (aiDtaa Sapm^to^tiS pohjan periflS, 
niin tttö toifinaan tomtäfimot tnntnreiOa ^^tecn fcfa Sainn^ 
(oi^tn että 9Ioria(ai^aiftn fan^fa. (Stclaöfo not^^ itämät^ 
ncn fanppa fnScnctn frfa tfV\»tä SSofgaa m^obtn Stou^o^ 
xoVnn ja fiefta Stenmioen tantta @nonten(a^tetn täa m^o^tin 
tointa tietä SBätnajoen funUe. Sanftmaiben fon^fa olttm tfy^ 
te^be^fo @ctt(anti(ai$ten ja m^o^emmin @affan fninfa^Ianp^ 
piadten tantta, jotta mattoiQanfa Stongorob^iin poSfeftnMit 
feta Sariataan dta ^fintolat^en ja SBirotaidtcn rantamaiOe. 
an^ödtin @nonia(aifet itfe tottninmt aifoiftn merta t^cU 
maan. Sriötin^u^ton iDoitoQe^pääfo 9hiotfinmaaaa (llrnneKS 
tDnoftfabatta) oli (affauttannt ne meriretfot, joiOa 9hiotfa(aifet 
ennen olimat itaifiä rannitoita häirinneet. 9ltft taa» &tuh 
malaifet ^eimotnnnatmnoro^tanfa toroinrät Stnotfin rantoja 
r^odfamaöfö. 9täM retteilijoitd 9tnotfa(aifet nimittimöt tji^ 
teifeOa nimefia Crttriffi (f. o. ^töläifttfi), jota fana fitten on 
jäänet ffiiron tanfan nimeffL Snn ^amotäifet mi^boin l^no^ 
mattiin eri ^eimotfi, annettiin niifle nimi ,Xavi>^(&t96i', jodta 
niiben mnntatainen nimit^ SiMllit on tnOnt 9Rl)o^tin 
^nritaifet olimat Stnotft^a faamnttaneet petattomon mai^ 
neen meriretti^tanfö. SRntta SBarftnaid^@noma(aifet tentiee 
taiSien mar^immin o(in>at torm&nneet 9§teen 9tnotfa(aidten 
tan^a, totfa afninmt (a^nä S^menamnaata, jota marfin 
aitaifin nat^^ joutuneen 9hiotfa(aifen u^fie^n ^attmm. 

9hnr]alaiiien Ct|er 4>aahigalaitmdta (^ffit>USloti(a\a) oCt enfi* 
mataen, pfa pncic^tt IS^enonjoeii fanSe ja (opft |>cnnalat€ten auiaa, 
9;iuieB »Boflfabait loppnpttoIdU. S^aimoiii tpödtoiettt fime oli fe, 
jonfa ID. 1026 teft ^tDTJalotnen Staiii ja SIhitjaii.fiiiiinfaallbien läöai* 
t^aned (ttyeTonnodtaja) ^oier ^nnb. — 3» £>^*tii affana ^Hialii- 
galaimtii afnffaat fantoiioat iveroa fenpiioCtfUta ^pofotfUta 9hrija^a 
cfi SinmaTfidfa; fttten 9ioTjaa fuiigad otti t&nuni loenn fnonuu 



Digitized 



by Google 



6 

olle. — Di^et on nu^ddlin enftmättien, jio!a mainitfee ^iveneja (j^ainu^ 
laifid) UKidta^a&ta ^aabtgalantta S^otTm ^moleKa. !0hitttotn fetrotaan, 
että tt). 877 ^aadtsalannin loänitipdmied l&^ti ^ainulaid-htninlaan Siti^ 
ttifiti amuffl ^arjalaifta ttjadtaan. ^c§la fana ,,Itt>en' ^lanbinaivian 
fieUdfä merlttfi naidta, lettifi taru {odtafudta ^o^ianpertHa olettjadta 
«9kidten (tlmajonain) maaHa', ia kainulainen nimi l^ammentpi. €^ita 
»aatoin Vatjalaisten tetfet ^o^ian-periHa leStittfit louofifatoia eteenp&in. 
— ^Detman \oaUa äBienanjioen fuulfa ppf^i ufeita ttjuofifatoja ivoima^a, 
lunned ^ougorob^in ^erruud altot ftnne leioitA. 2Benä(&ifet ntmtttttt)&t 
^ermalaidten maata ,,6a'tD0l0tf|ie" (f. o. ORetfataipaleen ta^uSta). 

Wlnimi^ttn @uoma(aidten le^Iuuö^etämä feifoi l^eimo^ 
hmnan [a perl|efuntt(ui aKtt))erätfeKä tanmUa. SD^oni^mai^ 
moifuu6 ei oUnt ©uomalaifiQa tapana, ja naista !o^be(tiin 
fuureda ^eH^beUä. Saan to^a fnfu oli ainoa marftnainen 
If^b^^nta, ei annettu naista mie^etöän^ eKei nKtnl^emmiQe 
ia fuIutaifiKe laQiita k^jio|a malfettu. Hinoa fäat^^eroitud 
tt)apaiben !e^f^n oli fuioun fuuruud ja mal^tamuu^. @en 
o^fa (ji^t^i orjia, |otta ofittain otimat foba^ta faatujia n>an^ 
lejia. ^erl^eet afuitt)at I^lölunnittain )a otimat ralentaneet 
(ameampiafin Uittoia, ioiUa oU nimi fi||Iafitiiitat. ^I^teift^fä 
loloulft^fa eK f iriji^fS laöfettiin neuidoia ia ratfai^tiin te^ti^ 
ttäifet riitafeifat. 2)^teifet fotaretfet ia ^l^teincn puolu^ö 
mil^oaifta loa^taan olikoat tiet^^ti tärleimmät neumoteltamat; 
fiQä ne olot, ioi^in ©uomataifet olikoat ioutuneet, eimöt fuin« 
laan faOineet l^eibän tt)aipua taulaan nautintoon. SOtutta 
^eib&n fotataitonfa ia afe-maru^tulfenfa ei looinut toertoia 
toetää ebi^t^neempöin lanfain fota^taitoIfiQe. Sai!ta @uo^ 
malaifet otimat mainioita tafomifen taibo^ta ia (Suomen miel^ 
loia l^aettiin muideflin maide, olimat lummintin ete(ömai^en 
ritarien rautapumut tääQä tuntemattomat ia ©uomatai^en 
(innat olimat ainoaltaan raafoia timi^maru^tuffta n^uorten 
lufluloiaa. 993ielä l^aitadifemmin maitutti puute inia^ia ia 
mataantuneedta J^aditu^^maHadta. ^o^ fotaretfidö olitin p&äU 
Itföitä ia fi^Iafunniöa lentieö efimiel^iänfä, ei ennättänet 
lumminlaan Suomalaisten l^eimofuntain teSfen f^nt^ä mitään 
luningaStoaltaa, iofa olift tooinut ^l^bistää eri l^eimofunnat 
^l^teifeffi »aftioffi. ^a fenpä tä^ben nämä ^eimolunnat fei* 



Digitized 



by Google 



fotoatfin ff vXM ML ja ^tm ttf ina ntuttstetiteii pSSfUhx* 
fnilfia tDOitaait. 

©ttonuilattftcit pobnuiffutcit uMonlo pfcu^lut (•ilfUnifcctt, 
ja bttfiiaQe cQ ttctSiifle omidtiai tnnontaincit mdo; imtta 
lottpnraten metb&t lonfoffa oli ^lent^ni^ aatte^emmoSe 
haamUt fnut md^ fontan^iAtffi^a bmfot^fit ^iMtiioctt 
foppiasäti tubtMAx iimta^niiiiiitidlaiifa tnfmoiftntbeit enletlji; 
nitttta @]ti»nalatfiaa di poro^isiyatui toifa^^loUilaiitMliCiiQ 
fiM ia haäM, vtia (uontion^tooiiiiain „^9wa^ palvMiUM 
ja iiiiiPVMboiti toctctiiiE tti^itt Miifitttoa. 9Uän xvauM 
lo^ anooon, varftnfin ftorialoiftaa, loibat tMm$Hn vtUt 
mtfifftaOfM aitoina oioot tsttcct liriaan fo^otuitfi ja ookUmA 
fcOoa fonfoit nmnaift^ otoidta. AdcMli oU @mwtalai^ 
ten a^vaxUfoUlM, tttttiee Soitfofon TOttttaOa SBnoIfctt fotlmiflo. 
dtam ftaIcnHni ttroi«ta o(i ^loota loait^ Ktatm l i M m, tie^ 
t&|& ian^itainen', fmntAtca ja lanbtn IttpiJL 2^oiiien nro^ 
o(i Jtifpo SbMriMi, tafoja iSn^ifninot" ja tomiii taikon 
fol^cL SMoM o(i ^lieto Sonmlitiai'^, ^ifpei fotitri ja 
fdftoitija. 99Sma ifftfintDiii cbn^liiDat folme eri taipttnutfta 
Eanfan Inontfe^a. JbdkrM ftaltnDoii poite, tuo feppo 3(« 
marifcQe itd^^t^ otjja, {ofa iDiintein lopetti laoni^^Dai^fett 
foioan fo^tolonfa, f^Sff^fiOa omaan mieRaanfa^ fmoofi fon^ 
fan ^ifeamtria oanen^toai^eita. ^ioifempana ftatoabiM 
oU ,ifmt& fflfilAtif', txä&a taktam tanfan afimtotNiah, fo^a 
,,eiii|i ^{olan eminta' toallitfi, ja jo^on feppo Stemtocii 
ofi tafonut tuon i^mecQifen „@antnion". Zimfi J^xfo^tam^ 
Omif$ o(i onnea^tnottanNiinen bln, jota ftalcoalan nroot 
fttten Qmiiifit r^oMunfi^, foOoin fotaa ia »^offifnntta 
fipitt^ ntobmpoin fanfain roSRUa. 9Ättiaatin ^cinuriCnnniSa 
offrnnonfa, ia SSiron tenfaOa nSma ntninai^^sinMM otoit 
ntnobodtsncct itfenoifetfi nmocbni^, ionfo p&5^§aiti(S on 
tanfan fidn<fantari ^aldoi ^^oeg^ (f. o. StalenKin peite). 

SUtnperSif en tSftttytfen ntidaan ftobioan uroihin nS$äi* 
toit ofieen inmalia, Snonnottaren f^nn^ttSiniS ia ofaQiftna 
maailman Inomife^fa. iDhttta mnntoin SnomalaifiUa o(i Kfi< 
t^:9^be^a ainoaa ^li^jnmala^, iota maailman on (uomtt 



Digitized 



by Google 



8 

ia ^p fttft ^oQUfee. @e o(t SBiroIaiöten %uxa, ^a\ipalax^^ 
Un iktma, Suomalaisten ^^Uffn ^(i^umata, toaUan pUnriöfa 
pit&i&"f josta uff ofen^Uma on nimenfä faanut. $änt& ^uu^ 
bettiin fobaSfalin amutft^ ja SBtroIaiSten pelottama fotal^uuto* 
fuului: „7aar^ amita!" Muutoin oti maailma tä^nnönfä 
Suonnottaria ia ^attioita^ jiotfa lulin alaQanfa ^aQitfimat. 
SBeftSffi maditfi „9^ aattojen fnningaS" ia lyönen maimonfa 
SeOoM* iDtetfän ^attitftiana oli %c^i$ ia §önen puotifonfa 
ytimM eli SKielittt^ ,,2:apiotan tarlfa maimo'', ioiben ^ieno^ 
^etmaifet tqmxtt ItUtmQ \a Xtiitltfft fefä poita St^^tiRi ftni^ 
miitaSfanfa erittäin mainitaan. iDtuista ^ottioista mainitta^ 
!oon: Stttti, iota antoi tariade menest^tfen, ^eOetl90tiieit, iofa 
oli miliain ^oitafa, ia SnRoimeU^ ratlauben iumalatar. ^uo^ 
(emän toattafnnta tutfuttiin SKumilaffl e(i %nnul$S^, misfä 
maditfi aniara %mm e(i 9tma per^eenenfä. ®itU& maan 
aUa tuuttiin etamä mettein faman4aatuifeffi^ voaxtta palioa 
f^nteömmötfi^ tuin töSQä maan päältä; f en muoffi annettiin 
mainaiade afeita ia muita tarme^atuia mulaan ^änen ^au^ 
taanfa. ^itmatoita patmettiin tutouIfeUa ia uhreilla. SD^uu^ 
tamat ^eimotunnat pitimät lumiatin iumatistanfa; mutta 
^leenfä @uomataifet läfittimät iumatain afuman itfe etämäsfä 
luonnoSfa ia !antoin)at efm. ^(i^iumalalle u^rattamat ,,Ufoa 
matat'' torfeiUe muoren^j^ariuitte* ^eibän iu^tistanfa mainia 
taan: .^^Ufim malja^^ femät^outoa te^täesfä, Sftutiitfet ett 
SiOa-ttii»itaii in^la eton^aian iälteen ia kttm fväfla m^ö« 
pän Mt^aä. 

2:ämä @uoma(aiSten muinaiS^uSlonto oti f^ttä iatompi 
ia miattomampi tuin monen muun tanfan pdtanaUifet menot^ 
mvAta ei tuitentaan moinut mxoää niitä fimist^tfen ia taitti^ 
naifen ebist^tfen fiemeniä^ mitta ainoastaan SriStin:^uSto mu^ 
taanfa tuopi. S^ämä maaitman^ustonto oU n^t ftis meibäntim 
rannoidemme faatettatoa, ia @uomenmaa fiHä tamoin ^^bis^ 
tettämä fuureen tristituntaan. 2:ämä tapahtui 9iuotfa(aiSten 
tetemän maOoitutfen tantta. 



Digitized 



by Google 



n. lfeUtttt*«»tott jt 9htetftit>w«lUw teto »tii^iit^ 

WW. 1157^1383. 

^Me^tmo^a ott Ariitii^Bib enfut (eiDtmi^t fmtrecn 9tO' 
ntaloifeen frifartfitiitaan, jo^fa fe fctfart ftonötontuio @im« 
ten aifana m. 323 o(i tnOttt ^(etf^ e(t (btten fonottiin) 
Sit|iUfcffL fitm pian fen jalfoen fcifar if mmati (antinen ofa 
fttttötui, p^f^i ftrUtut^n^fo futtenfut niiöfä ©ennonUaift^fa 
tDottatmiiii^Q, iotfa SHomon toeMan rannioiOe pent^tettiin, \a 
ätomott pv^pa, jota ntiDettint VtiMiffi httfnmaatt, to^oft lan^ 
tifen Ihiötitmuion e(i ^aiDtfitmian ^geOifeffi päfifji Z^oma 
oH nnnfittfittttt tti»iht^£af|iltifM fttRo. @ita loatut 
9loiita(atfen fäfarifnimait itäinen ofa ^^ p^^i p^^t^fS ja 
nimitettiin Streifan feifarifnnnafjt, famateffnin Stt^tin^ndfo 
fieQä p9f^ erinonfS ^^aamitunna^a ja tntfnttiin ftteifan^ 
ndfotft eli tmffilaiKiHiltfetfi KrioffL a)?o(eninii9fa firRo< 
fmtni^fa toftn pn^boö oppi aifojen fnlne^fa paljon tumtettni 
nfeiOa i^mid^mietteiflä, joi^a mainittaloon (uo^tari^eläma, 
%eitf^ SRaarian ja nnttben p^^ien patmefeminen, fnioien 
Inmartantinen j. n. e. 9)httta fiOa loalin firi^tinn^fo Innt^ 
minfin (etoifi taulaifempiintin maidin: 0. 600 (Sngtantiin, 
m. 750 @affaan, m. 1000 Unfariin ja S3enäjaae. ^o ». 
829 ott nmnSi Siitlrif ^nfien mattafnnna^a tnQnt Std^ 
tin^ndfoa Knotftöfa faatnaamaan. SDhttta mield tafp »nofi^ 
-fataa httni, ennenfnin dtuotfin molentntat ^einiofnnnat, @öt^i^ 
(Sifet etelMffi ja ©mealaifet po^jafe^fa, »i^boin oliioat tofin^ 
t^eet Obin^in patmetnffe^ta ttri^tnffen oppiin. SSnoben 1100 
paifoiQa f^nt^i ^aanrifnnna^fa fnnri ndfonnon^pun^a, niin^ 
tntfntnt Sti^tiretfet, joiben tartoitnd ott maOoittaa fiti^ffen 
joitta 9Rn§annnebi(aifitta, joiben ^attnnn ^e^tina oli jon^ 
tnnnt @anta into m^Sdttn tii^oitti riötifotiin niitä (Snroo^ 
pan lanfoja »a^an, iotta loiela maelftmat pabinnnben pu 
nui»\&. fftava @(anri(aifet tanfat ^tSmeten etela^rannifolla 
pafoitettiin ftridtint^n^toon ja jontnimat ©affaloi^ten ^errnn^ 
ben aOe. @itten tuli @noma(ai^ten lanfain nmoro, jodta 
neibin tnlee erittäin pn^na. 



Digitized 



by Google 



10 

StuotftnmoaOa tä|än aifoatt le^ti t)itiNlttt^tä ttbfVixaU 
fuutta ©toealaidten ta ©ötl^iläi^ten toäliUä, ioiben luningaö^ 
futout iDuoroteQen ottimat toattafunnan J^attuunfa. Snn ®'6if)u 
Ui^^minqa^ ©merter I oli btotfitt, tuli ©toeatai^-funingad 
fUtit II ^1^ \o. 1156 lofo Stotfti! i^mtfiiafft. ^aatoin 
le^oitulfe^ta tämä p&ätA (ä^teä ritö^fotaan pabmattifia ®uo^ 
molaifta toa^taan, jiotla rodkDomifiQaan l^äirttfiiDät 9ludtfin 
rantoja. U))falan tfi^pa ^imt^ io{a oli @rtglaimi6ta totoin 
fin, läl^ti raufoan, ja näin t)urjc^bittiin »• 1157 fnurcBa 
ri^ti^otajoufotta Slurajocn fcubuitte* ®arfinai«^®ttomaIaifet 
ipoitettiin ufei^fa tappetni^fa ja ^aloitettiin fa^eefen, jiota ta^ 
parini j^upitfan läl^tee^fä tä^eUä 2:urlua. Uuben ud!on tociif* 
mi^tamifeffi rumettiin luultmoa^ti loilta rafentamaan Stmtit 
Ititao* ^utta luningad jo famana f^tf^nä palafi SRuotftin, 
Jättäen pi^pan pappeinenfa tatlantaan u^!on faamaa. ®m^ 
raan^ana taimena ^enrif pi^pa, jota oli lä^n^t totentäen 
fenbuiUa, fai furmanfa ^ö^Iiönjdrmen jääQä eräältä mal^ta^ 
matta SttBi nimifettä talonpoialta. SDtarttiiran ruumia mie^ 
tiin 9{ou{taifiin, mi^fä @uomen enfimäinen firtto ralennet^ 
tiin, )a $^l^ä ^nrif tuti ©uonten feurafunnan fuojelud^ 
p^W- 

Siämän tapaulfen perältä @uomen uuft feurafunta o(i 
monta muofil^mmentä aiman ^eifoöfa ja maaran^a(aife9fa 
tita^fa; mutta ^ri^tin^n^Io nät^^ !uitentin toä^iteQen moit^ 
taneen alao, niin että fc oHoi |>ämätäifiin!in lemitä* 8lttot* 
fi«fa eerif funingaö, jo^ta fitten teliin 3?uotfinmaan fuoje* 
(udp^^ä, fai furmanfa m. 1160, ja alituifet taiotetut ®mer« 
terin ja Serilin fuihtjtn mäliUä e^timät fen maan l^aditu^ 
liuotta pitämästä uube^ta i^tututfe^ta @uome^a. 2:oifetta 
puolen lä^ifet potanat, mutta ottetittin Stougorobilaifet ja 
^eibön liittotaifenfa äarjalaifet tämimät afinomaa ^ät^^^ 
mö^fä ©ttomen tirttoa. 2:ofin tirton mie|et faimat to. 1164 
toimeen jontun riötiretten ©uomen feuratunnan ebntft; Shtot* 
falaifet fiOoin tuHmat (aimoitta Stemajoen täpitfe Saatoton 
taupuntia maataan, maan tuotiin tataifin. SRutta toötotfi 
Senätäifet ja Jtarjataifet tetimät ufeita ^mit^^^rettiä fetä 



Digitized 



by Google 



11 

^fimeefen ettfi SSinrfbund^^fimitecii fa ttfe SbiotftudoL C 
1178 SoTialaifet (tai ftmtrtlatfet) fadafiimit @itMncit fenra^ 
tatttton alueef en |a tDeitoit tDOtdtna ftrbn eftmtt^, atotelf in^ 
lola furmattiiii. * 93. 1187 ftarj[a(atfä too^ ttmfctttmiiKit 
aR&aiänniämeeti 9>htotft^fa, ^loitttofit ©igtmton butpmtgin, 
fttnnafiiDOt Upfokn arStpi^pan ja tmxoai ftmrat moittofaa^ 
litiL SS. 1198 fanotaan Sknät&t^en polttaneett Stuntn ton^ 
puniin, iotäa trintt it^ cnft tcrta mamUaon. @ttoiitcn peitto 
feitraluiita olift tofonaan oOitt ^ettett^ oman onnenfa nojaan, 
cOri paaroit Sioma^a nfeutfin te^ottnlfiOa ja nemooiUa oUft 
bettannt fita anttaa ja tnleo. 

SBt|botn mnoben 1216 jälleen afetettitn @nonten p\»^ 
palft ero^ jfintetofi ia innoloö mit», X)oniutiIant«ninnRt iai< 
Mi, ff&nUn SnglantUainen f|^nt^etä(tänf& 2^nonia6 ptdpa 
otifi ta^tonnt ©nomenmaa^a tc^bö ttrtoQifen ru|tuialunnan 
eifa f en mnoffi p^^tSn^^tKian Shiotftn |allttuffen apua. SKntta 
lAmS ^ril^ tulla omin nemooin toimeen ei ^oneltS tofi on< 
niötunut Sun ^in to. 1240 fotofi fuuren rt^^armei|an, 
|oQa pttrje^ti ä^emaioeOe, niin 9tougorob'in ru|tina^ Slef^ 
fonteri 2iarof(an>inpoita (fiitS %en)f(i^l dx 9lenMi(aifefft fnt^ 
fnttn) fai paafiefarfaatiöta fuuren looiton. ^^idpamme, jofa 
muutoin o(i joutunut moniin rettelöihin, otti nril^boin m. 
1245 eron »iradtanfa ja la^ti (epoa etftmfifin föi^b^*^, 
io^a fuotu ©illoin Slnotfin tuninfaan ^loifappatainen Se* 
liit 1 tehtiin @uomeu pi^pafp, fa Stuotfiu ^fiitu^ atfoi taa^ 
aiateOa toman maan fofinn^ttämi^. 

ZiM toSlvn o(i muiltatin ^auroitta rumettu (emittä^ 
maan Sridtin^uMoa @uomaIaipin ^eimofuntiin. S3. 1186 
oti @af|a(aifia lä^et^^faamaaiia tuOnt SiimitSidten luotfi 
ffifiinajoen marreUa. S$aan pian fidUtiu puolen r^^btyttiin 
afeeUifeen Iä5nn9t9d4oimeen. @affa^ tuQut pi«pa SUpertti 
rtlennntti Snft nimifen lonpungin, perusti ftatpamdie^ten 
ritaribmnan maan maOoitudta marten ja patoitti monen tai^^ 
telun perS^ feK SiimiUiifet että ofau SSiroIaiftMitin ifeen 
aOe, mm. 1200—1227. 9)t^fin Xan^Iau maistama funin* 
gad SSdbemar @eier tdi m. 1219 ritftiretkn Siron po§^ 



Digitized 



by Google 



12 

jioi^^rantaan, p^on perusti ftiiioelm eli SEaQinnan (f. o. 
2:an^fa(atö4innan) taupungin. 97äin SBiron fanfan po^jioi^^ 
of a joutui Zan^tan aUt, funncö fcfin to. 1346 m^^tiin @af* 
fataifiHe Äalparitarcililc. JRitarit tcfitoät maan^afuffaat orjif* 
fenfa^ jio^fa turtuube^fa SBiron ja Siitoin taloitpoiat oioat 
p^f^neet n^f^ifen »uofifobon a(htpuo(een a^tx. SSenälötöten 
puoletta ci tc^t^ paQon ^rit^fftä ^i«tin^u«!on (ctoittämifccn. 
ftuitentin oHioat SBenöIöifet muutit (o l^^toin aifaifiu peru^^ 
tcfcricct Ärci!att''U«!oifctt (uoötarin SBatamou faarccu Saato* 
tai\a, \a to. 1227 fauotaau 9Beuöjiä(tö lä^etet^n poppejia^ 
iot!a rupejiiDat ^arjatau afuRaita la^tamaau. 

Jtun Stuotfi^fa »i^boiu J^attitu^^riibat oliioat j^ettetfi 
afcttuncct, uiin (Scrifin fu»uu miihtcincu fuuiuga^ Scrif XI 
©ammaHicti lähetti iaariiufa BitjjerMn M^Uä to. 1249 ^ä^ 
meeumaata loaOoittamaau {a ^ri^tin^uöloou fäänn^ttämöän. 
^itger iaar(i tu(i mal^taioaQa (attoa^toKa .^l^ämötäi^teu fata^ 
maan", io!a Ucnce oHut {o^fofin itäpuotcHa |)an!onientä. 
$än foi ^ämätäifi^tä »oiton, tuuK fittcu jlfämaa^au ja 
rafenfi Shtotfin l^erruuben tuetft tnmnmiKiiiiaii e(i ^intemltii' 
ttOH. ®eu Ufötft ^än afetti 9}uotf4(aifia afuRaita |)e(fiug(au^ 
uiöta |)ämätäi^tcu rauuifoöe, jo!a fittcu fai uimcn ,,Uu^* 
maa", ftoto tatoeu \aaxil loiip^i ©uomc^fa, mutta (S^ti 
fctoäättä tafaifiu 8?uotfiiu, mi«fä fittä loäliu @crif fuuinga^ 
oli tuollut ia jiaarUu oma poita, S3a(bcmar, o(i loalittu funin^^ 
!aatfi. @e fufu, iofa tällä tamoin pääfi 9{uotfin ^aOitu^^ 
istuimelle, futfutaan goKuugeiu fuujufp. 

SBaöta ©irger jiaarCiu retfcn f autta fristitt^ ©uomeu»» 
maa tuti SRuotfin fruuuuu aHe, jofa n^t alfoi fiitä toeroafin 
nostaa. SDJQöSfiu tirtoOinen . jiärjieSt^S alfoi n^t (uurtua \a 
tDofaantua. Uubeu uSfou faamaaiat eiioät enää otteet pa(^ 
jiaita muufa(aifia, »aan itfe fanfan teSfuubeSta o(i jio opet^» 
tatia valmistunut, \a loi^boin eräs fanfan oma (apfi, SKtuum I 
(f^nt^ifin SRuSfon fappdista), tuti ©uomen pispafft, to». 
1291—1308. ^änen aifananfa m^öSfin 2:urun tuomiofirtto 
toalmistui, ia piSpan4Stuin, jiofa enfin o(i oOut 9ioufiaifiSfa 
ia fitten {RäntämäeBä (eli STOaarian pitäjäSfä), fiirrettiin ». 



Digitized 



by Google 



13 

idUU jCunmiii. ^.uoiuioumo niiniuui loio <9ito]iicii Qitppii^ 
btntatm o(t p^^ttettt» %ettf^ aRaariaOe ia ^^c ^ctnrtftKe. 

'XMSi umltit Mti tttffQamatta un^Otfititd ftai)alaidtoi 
ia StottgorobUotdtm puoletta, ionfo tfi^ben 9htotfm ^ttnd 
ofiiifi4ii4ttart>eeatfdftTt)^l))S9aiiaIaiiImtiKiQoilitff^ 9htot^ 
fi^a ott ^BfltbfinaT fmnnfafli? iSIbtn ^afltmtitt l^aiicii ifin^ 
tdDci iDtlicnfa ittnm Sttibdli (ym. 1275—1290), iota 
f at nuncnfa ftitfi, että §an antoratö fttoidi talonpotften omat^ 
fimtta. @ttten tuli tmtinlaalft aRamnm ala^ttSmen potta 
Sii|tc; mutta ^tttt^ io^tt mar^ (eli ^Gmmcitiieit fota< 
paoHtSo) XiiM Aantiipitli. Zotnfi la^ti fetoaalla 1293 
fttnreOa (atnm^Oa fiaiialaait ia n^totjt Sttpiiii Itmni, 
ioitbi pera^ Ifica totela famatia CtfStia tntrje^ tafatfm ShioK 
ftttL ©ettraamotta ttkofiättfi Senfilatfet toetttmat ^tttfia 
luuton, mutta etioat lootiteet» Stuotfolatfet tood tu n feM tui t oot 
Saatolatt ratttaoit odtt ia unillottttiDat fteOS erfiäit fioriolat^ 
ten UnMi fiUifiilsdbL SDbttta fett SSenoIotfet §dt otttioat 
peitto tafaifnt. £3. 1300 Zorfol fitmitttnpoita täx itttben 
ttöUretteu, bettoeit toaOotttoa SBetDoiocn ia ^^ufotiumaatt. 
$ött rafettft Ittmait ttttQa f enbtttn, mtöf fi n^t ott ^tetorm 
• taupmitL SRittta f enroaimma tofiSuo SBougorobUatf et tttmStt 
(tntum ^ttttiD&t 3tSm tapoit, ettfi atttoadtaau (otitttiett 
Soiialamnaa €uometiIa^beit ia Somuum fenbutQa tttit 9htot« 
fttt tDoOait oQe; mutta Soiialatdten rtutomoa 9aatolan ran^ 
notOa [a EoEo ^nfennmaa ifit SBougorob^tn ^ottumu 

iDhyodfin ^o^ianlo^ben ranntEoQa oli iSifixi aiEaau Stuot^ 
fin UHitta temiuu^, nimittäin uutt^afutnlfen fautto. ^)ama^ 
tttfet, näet, iotfa ottmat ShtotfoIoifeOe toae^Oe lahottaneet 
tantamaitanfa ©nomenla^ben puoteOa, aKoiUMit Ifi^ettaa ftir^ 
tofuntia po^ioifiin eramai^, midf a ta^ a^ aiiuHidtaan 8ip^ 
palaifet olinmt diManeet SDbtinaidtarn fertoo,ettii miehiä $irt 
laladta ia älengo^ laifafi Sappolaidten pfioOe @utt^po|ia^a, 
midffi SHifA tntt enfimdifdfi pitfiiilfL @itten nämä tuliiat, 
ptla ni mitettii n ^itSalaifilfi, etenimat 9emiioen ia £ornion^ 
ioen paSfoi^ iOA, (allien aOenfa (o|i«toebet ia Sappalai^ 
^ f aatatoat tt)etot Suningad aRaunu SatoIuEto fnnlun n>a^^ 



Digitized 



by Google 



14 

mi^tatteen l^ei(e nämä 8a))intä^ti^otteubet, jioi^ta mo(tfohimt 
äittotfin ttmmtiSe mvoa, |a niin n^t ^itRataifet 2:omio^fa, 
^ilime9fft |a Snuloia^a ufeot ttmefifobat ^tloittimot l^er« 
ruuttanfa ^^n ja 9htt|an aUMtoitki atoiSa^ tuntien feti 
9tdt|citaifet ettö j^ariatantin miehet ^^& enentmin f^riöde. 
SM^iMä m^5|emmin, Tentie^ Zottd ftnnutinpoian teimefla, 
frettiin nötde ronnifoiOe mtfSVha 9hi0(fa(aifra nnti^^afuf^ 
taita, jioit>en aia nUitni j^efemäenjoen fitn^ta po^c^een. IKofe 
tno n^t So^pafoififta »iljiet^ffen ade otettu feutu nimilettito 
^i^itiiiaft (oitea^tactn ^fiinen foffianmaa), ia ftt&^picf^ffM 
fttf^ lutfuttiin toiftnaan ftaimtmiHmffi muintlaten Stmm^ 
imBitn mvSaan. ^o^nntaa tuettiin enfi atiäfji ^ämeenlint^ 
<tan täftniin; Siivutin (innan töttni föfitti, ^ilfi StaxiOeia, 
n^^n ttuben^ntaan, j[a Z^urun (innan (SSniin fuului ^at^ 
^ai9^®tmaXf @atafimta |a Wimnanmaa. Itaiffi nfintft 
nmafumtat {uutnittmt %mm p^an ^ettaeOifen l^eibon tfOe. 
SRadlinen l^ctOitu^ oft {e ruttiettu toifimMm antmuMRi (futen 
fftnotMin) ^mnitt/fftV^", l e. Oiänit^ie^ fai tfimantaa fa 
pHSä feritfi truunun faatatout, fun »min |^ laetta ^Oitut^ 
feMa |a ))uo(u9tuffeMi. S. 1285 SRonnu Satatufon Mtt 
^ntti telein täOä t(ittN)in ©uomen .fymtixO??*, ia m. 1302 
fftutoffo tatuoin Birger tmriiilaan nuorin u>eti %Ni(bemat. 
m^M^m^ SSenftfän fonefa le^ti mietö entiff6f« f^»aubc9^ 
faan, jia fifäOifet riibat i^otfi^fa e^tittSt fen maan ]^itu9«> 
miehiä ®uomen puolustusta »ofttomaSta. Birger funingaS 
j[a iinm molemmat toetfenfä enfht meStenttitoot Zottfi Anuu^ 
tinpoion jia fitten riitaontiHmt teStenSnfä, funneS funingoS 
furmafi n^Qenfd nätfMn ia fiitä f^^tS itfe menetti feuu^ 
nunfa rx>. 1319. Sidoin pantiin funinfaaift toifen futrmotiin 
at(»tfäfnen poifo, aVomm Cetitiniioifa. mm »SHn tenäin 
@m>men puoteSa nfeita r^töretfiä, miffoin ®uomeSta Saa^ 
tottaan, n^oin SSenSiSttU ®uomeen. 9Kinpil SBenJKIiifet 
»• 1818 tefittjftt ftturen retfen «uraioeöe, po(tti»at Sutun 
taupungin, rt^titoät tuomiotivfon ia ^n)ittin)at ml^iMKn 
j^fiston {innan ^iitRöSftt, iofo Mfetläin ofi tafennettu ®m>^ 
men pispain maa^ott)^* SSaon nuo la^ben^puotifet ffSmU 



Digitized 



by Google 



1 



15 

dplfct oOotliMit »i^botn iDif^i UoMl^^, fa @dfidatfct 
^mtfo bnpttngtt, iotben fouptm tMft fottt^ mtft fetf tä )MiQoti 
Krft, fateot Ttit|dsfoAtiaiott totntcen id. 1323 fmKiifit* 
irtft (9toDatocit ^e^i Vä&^S), va6\ä aSenfiOltfet «MirU:^ 
faa olitDOt dEoneet tafotttaa V&^ttnfittimoa (tdyl^fcii S^^^fU 
nfin). 9htotpn nmttafimta f at §a(tittm^ Saiialfiti Eobnc (&n« 
titta tt^Iotitiiiiia: €01008, ^aJMot pi ttfri)M&i; nnttta ntss 
Sorjofo |it Sentlfo ^o^^ukil Stiqn inifirtttUn ISl^inifo 
@t(0ttttjoc^a (it^^tfc^tS 9htj(iioc0tii) btotctfcn ©Sfinttngtn 
feubirille, fittfi )ntfttt ©oiootmtaan ttoi^ t^Oefi ia )m5t^i lot^ 
bohi ^o^onla^letiL ^la of a ^^erfi^iM»^adta ottft UM toimst 
jioirtmnit Seai^ ole, cOei tuo iSlfm^mmdtbtL ^idbimOkn 
inrtif^af ntitd ottft ftiiifi Sbtotfttt loaltea afettanttt. 

^^ttnfifaarcn ron^ant^ oli enfunfitnai foiotnto fbmU 
fm ja SSend^in toifiOS* fttOK Smmoi ffdmdmnmt ofi^ 
tttt nipt faotditt ftriftni^itfboit fa ctdDtii ofa nttdtS oCi teOxt 
9huilft]t iDotfaitt oOe. ZSftijMi ofa^ f^v^i Sttoamt buft* 
tmtto, 9btofpit affttomtctt (ofitit jo loitofhii turotko fcM 
Unfinioifcti fiiuMlplfcit looituiiilfcii oQo. Soon ftn^oi&ttiicit 
(iliM0U|^ oU triiS^ftoIiifctö fidiAtitcit, jo fcn loindfi ftumo^ 
looA oifOfOitfffn Hiim ok yooifftn^it^oit i^Sa cu 

m. fttt^oUfititbai fBlitMftr 
tp». 13S3-19S3. 

ftmt n^ Smnatmnoo 1^ ta^b clK f c<tt toottcttn Sbiitfttt 
iBOuoit JO ^PBfiHtoiffn rcrfon ouc, Ttoucftttn fcs ftfdfnOtfi 
^iflitMMo ffiiuoolfifftö jfitjcdtib^UUu 9tiiti)ril ofdtltiin Itr^ 
toittt fBL )ya)ii0loQc inoIfttloMit f^mnen^ct bflfitn tnooton^ 
titit JO fominit ni^oöfiii fr mmm mctot tuoliii fcnbrai cQq^ 
mnotcit nuifBon. ^oonoiotftoto tMiiiuuniinrai toioositefn 

«UUICUIIII vllfiBiTf flnllBO, OluOUIt "I lUIHnniBlHOlB to iiHmo 

lutntflot guiotHuotfct ofiiluuit too9 en IIII Hf m toon moffoiBMt 
Mito« StSnii eri ntofftt^taUMit oioiUrttpn oHndptfl^ jo cnrf^ 
tctttot tttoMimtobotii ,fiorjidot^o9aid' jo „Dcffiii9loitttIot0^ 
mcar , yt&itoiiiai oimtf* jo ,9Ciuh{ui odieito'* VMt^lotioi^ 



Digitized 



by Google 



16 

fet jiärie^tettiin Stuotfin tnadtn mutaan. SB. 1324 fai @uo^ 
ntenmäa enftm&ifen taamanntnfa^ {ota futfuttiin ,,^tämaiben 
(aamannitft' ; m^ö^fin ti^lafunnittain afetettiin .tuomareita, 
ftuntin tuomarin miere^fä oti 12^mie^inen itfe ra^ioaa^ta 
otettu tautatunta. 

Sö. 1316 SSirgcr funingaö crinäifeltS parma^ftriecnfi (io!a toiciä 
SS^iipuriöfa f&il^tet&än) toafuutti j^arialan naiftlle famaa Ia'in fuotc 
Ittdta to&!itoaItaa loadtaan, fuin mit& ^ aifet SUuotftöfa nautitfltoat. — 
dluotftn maatta oH t&^an aifaan futtaftn maafunnatta eri lafinfa. @tto« 
medfa Iuu(taioadtt noubatetttin Uplannin (afta fa ipelftnglannin lafia, 
lentted mi^odfin ©uomaCaidten omia otfeud-tapoia. !0hitta n>, 1347 
f!iäfl funingod !0launu ^etifinpoifa t^Ieifen 9taail'[a1ll. @ata tvuottc 
mpo^emmin eli tv. 1442 f&&bettiin fmiiiiga^ «riftifertit Staottlafi, jo!a 
p^fpt tvoimadfa la^ed lolme touoftfataa, !unned n^fpinen 1734 »Mkeil 
lafi u?a^u?idtettitn. 

9luot{iu ^l^tei^funta feifoi »an^a^taan (niinfuin ®tx^ 
manUaiftda tanfoida ^(ipäänfä) t&^bellifen taton))oi!ai^«ioa^ 
paubeu po^jiaOa^ |a tämä Sanomattoman. f uuri etu tuli @uo^ 
menfin fanfalle ofaffi. ®eurau^ o(i, että ®uoma(aifet l^^min« 
fin pian t^t^imät uuteen afemaanfa, ia muutlin l^eimofunnat, 
jiotta oliteat toifen(aiftin oloihin jioutuneet, efm. SJBiroIaifet {a 
itäifet ftarjia(aifet^ oUftioat mieteQään tal^toneet 9{uot{in »oQan 
aOe pMm. mntta tä^n aifaan alfoi 9luotft^fafin fo^ota 
itfemattainen ia rafittaioainen ^tim^dfunta^ la etelämaiben 
ritari^otot tunfeutuiioat 9iuotftin ia ©uomeen. Wlafitatx>am^ 
mat fuiout olimat jio alfaneet eroittaa ttfeänfä Q^teife^tä fan< 
fadta, ottajan fotopatoetuffen ia muut mattioQifet toimet ai^ 
noaffi te^tämäffefen. $ait fttä oti iStaunu 8ato(uffo peru^^ 
tanut ^teifemmänfin fäät^^^eroituffen, fäätäen to. 1285, että 
{ofainen titallinen, |ofa tahtoi tä^be^fä ratfad^ttarudtuffe^fa 
fruunua palmetta, fai talonfa »eroilta n)apaaf{t. 97äin f^n^ 
t^i niinfutfuttu /^tiUfi^^^ |oöta m^ö^emmin muobo^ui perin^ 
nödinen aateli ©uome^fafin l^^ioin pian muutamat taton^ 
poifaifet fuiout taUä tamin fo^oflmat rätöft^äät^^n, ia ®uo« 
mataifia aateli^*fufujia ilmaantui, niinfuin Äurfi, lamaat, 
3nfonen, Äirtoe^, ftortumaa» Samoin ne utfomaifetfin \uf 
tont, iotta tänne afettuitt)at, niinfuin S)i»fn, $om, ffCeming 



Digitized 



by Google 



17 

^[ttffc ^. m., iDaxfht }fiau (obiMtitioat ntdbStt ntao^dit, {a 
nttit \tfattfi umrftiuiuttn ©nomalaitteit aatäi»^VU\f. 

Skuttt toUHiQMQ oat^a mo^attKmtpaita i^ bnmttinfitt 
fhtotfdouieti ^Gm^btttttt, ionb iotdo^a ^toaiuämmaa iteu^ 
iDotfct' otettttn, }a tantati Iitobm foptn^ tuli pian tDoaroQifcfft 
f e{S tatttdaaQe että lanf an tDapaitbcae. fittmngad SRaimtt (Sm< 
{tupotta foettt t^Oa ra^toa^ fnojeOa forfeofitlittdteii tofflnml^ 
taa tooiStttait; mittta fotfa ffin (ttoitteeltatifa oCi ^t^ fa 
m^otftbt paottriOtfeOe ttmOaOe (ttait afttö, ffin pian jiontni on^ 
itettontnntcen ia menetti nri^boin truuiutufo. S3u^. 1348 ja 
1350 ^än tefi ^nonoOa onneOa Mft rttö^retM ^erinntao^ 
^an, tiSoen titon S93enfi|Sn but^a f obnitnn tanaan* @aniaan 
mbuin IiWni lofo &troopa^a ia in!|5ARn po^ioiftfla mailla 
^ixoefi tntto, 9liitl*fnMi^ iota mainitaan paifoittoin tappa^ 
jieen faift Mmonne^ta faitidta i^mifi^tS. ftuuinga^^ jota 
pinEa^timeOfi mainittiin ^Sie^dEelft^, oK täft nSiben onnet^ 
toinien tapanien tä^ben menettSn^ fafibn attoonfa. 9)(im^« 
tnnta ia ^en omat poifanfa no^tfaoat ^fintd nnMaan tapi^ 
noita, ja id. 1362 nuorempi poifo ^aiAm, iob io ennen ofi 
^riadfa tmtinlaana, trnmutttiin Upfalo^fa. Z&9\i tibtöfa 
mietin fSäbettiin, ettfi @nomaIaidten pitSi^ tlMi^iSffin faaba 
9tia ifdBfiii fantiliii^Mudeiffi, niin ettfi @nomen laa^ 
monni ia pidpa fela 12 mieM ra^a^a aina fitfi nntrten 
tutfttttaiftin faapmoiOe. ^ä^oftaOifeM fniteitfin n^t ^liml^^ 
fetatfoiAatnfiit&iantnitanMiItuMaftoita^fpnTattaidta* ^ni. 
1363 §e tarioftmat fntmmn erofiffe @atfalaife0e mpnadffe, 
nifetti iteneiktfgtlttfdle. Zämä m^Mfin ©nomedfa lanri, 
tooitti pnoIeQenf a ma^taUMm ^mming^, iola ftOoin oli @uo^ 
men pirpana (»»>. 1338—1366) ia nmOoitti Xnmn finnan. 
SDhttta Xlbrätinlin fandfa 9hiotftn ^(an^Ifet pian riitaan^ 
tniioat f)tjt ^eibfin ioidoetanfa Soo 3n|iMipi tti Sritp olifin 
polion ina^tan)ampi tnin itfe fnninsad; ffin^ o(i uri^boin 
fofo ©nomenmoa (SSnit^ffenS ia fen o^edfo laamannin^nrirlft 
©nome^a fäS brotfetin (e(i ^(itnomarin) amo fofo n)a(ta« 
innnadfa. SSaan luonteettaan ^an ott mSftuattatnen ia a§« 
nod tnied, niintnin enimmätftn fen aion Ijlimtjlfet, Iq tan^a 



Digitized 



by Google 



18 

jia tttrttaQifitu^ maagia oU tiet^^ti l^uonoda lamtada^ lo^fa 
n'dm& lorleafttfttifet ufeiitlin l&toito&t ^{fit^i^^otaa fe^Iettänfä. 
Z&U& rauhattomana aiada rafennettiin tneibäntin tnaaöfa 
ufeita pienem))iä (innojia, jiotfa maata enemmin raftttittat fuin 
fuoieltoat; niiM etettimmät o(i»at Aa8te(|o(itta Sl^mena^fa^ 
Jtit^l^Ittft eteläifeQä ^o^ianmaada (Saafan n)iereöfä) ia 
8tiife)iori (äntifeM UubeaamaaUa. SBiime^mainitun ®oo Su:^ 
ffoxipoita itfe ralennutti ^m ®oo ^u^onpoifa »limboin luott 
tt). 1386, otift luninga^ tahtonut anastaa ^önen (ääntt^tfenfä 
Iruunun aQe tafaifin^ SRutta fiQotn ^(im^ffet futfuimat maa^^ 
^an fnninfla^ ^aalon^in te^fen, SRarjaretan, iofa oti San^fan 
funtttlaan t^tär jia ennestään jio l^aQitfi fefS 2^an^!a$fa ttt& 
9totrjia^fa* ^\)t SRargareta tooM 9{uotftn!in Iruunun m. 
1389. Suitenfin feöti ttrielä pitM taistelua, tuarftnfin ®uo^ 
medfa, miöfä brotfeti tt)ainaj[an poila, Sinmtti Soon^ioila;. 
foetti omaa l^erruuttanfa puolustaa, ottaen fitä toarten atoul^ 
fenfa ®a!fataifta meriro^njoja, niin!utfutut ^SBital^toeCjeffet". 
SSa^ta m. 1399 ©uomenmaa mi^boinfin l^eitettiin SRarga^ 
retan haltuun, ftafft n)uotta ennen, fefäQö 1397, oltttat 
2:an«!an, SRuotfin j[a SKorjan »aöaneutooffet foloontuneet SaU 
marsiin, jo^fa SKarflaretan fifaren^t^ttären polla, 6erif ^im* 
metilaineii, Imunattiin Io(men maltafunnan luntnfaaffi. Wax^ 
garetan tarloitu^ o(t p^f^ttäife^ti ^^biötäö faitii nämä @!anbi^ 
nattjitaifet maat ^^beffl fuureffi »aöahmnaffi. X&tä \)t)bx^^ 
t^^tointa tutfutaan fittä f^^^tä &$lmm Untmtiffi eti ^^bi^^ 
t^ffeffi. 

5Sitn{ngad Tlanm (Serifinpoifa oli afettanut (emmitptfenfa f entti 
SlgOttnlioian ©uomen ^erttuaffu Tlntta ^Zaunun tvan^eirpi poifa 
Cerif (iofa aifaiftn ftttcn fuoli) farfoitti taman ahnaan mieben @uo' 
medta [a afetti tSnne fadfpn^altiafTt ia laamannifft Xitio S^ttreniioifa 
Sielfe'll rx>. 1357. S&ma ia piäpa Hemming toimitttivat (SuomaCai* 
fiUe ofaUifmtben funinfaan^lvaaltfn u?. 1362. ^ii(o S^urenpoifa meni 
^breftin puoIeQe, mutta fai furmanfa Surun linnan ebu^talla, iota 
mrcm 10 fuufautta piiritti ». 1364-1365. SOhunu funingaö tuli 
^(breftin tDangiffi, mutta padotettiin ro, 1371 tDapaafft ia luoti 9lor« 
jaöfa tx>. 1374. — S5oo gu^onpoian fuoltua ptj^fittjdt €uomafaifct faaba 
laamanniffenfa 3aalf9 ^imWin, [ota oU maan omia aateliämie^id. * 



Digitized 



by Google 



19 

Itttirato Mm^n^lL — 9Rcnpf|ardtt nmiDa tnoH MMa »« 
1412, ia fitti diMa Srril "^mmoMam tfl^ ^dlttfL SmOa 
Umonig fairittfaot otboMaott afntiiMit S^an^tottniaaffa, lob n)^ 
irfi tnSnt ^^bl^^UMiItafintiiaii t>U^ofoIft, oli Serif taifaisaf io 
äRorgoreton eftn^ottana pari tertaa ©nome^a tSl^ ia |riti ^i^ 
pfiSnffi tnttttSiDaa §tto(ta tOMI tanlatfc^ naaMa. 9tttnpfi ^ 
tiSOfi pentM pb^iDttottfeti «ott-iOeila^ ionfa ptti tnttiiiuin 
tantnta fmtintaan toirtontie^ loa^ait |a tnomitfttnait tnnin^ 
foan^tuomiota forfotmtnaOa loaffaOa. St iMri ZnttO^a p&* 
wm& ettntn ^ffia ^enrifiti itt^Iaa teffiOfi, [a iSfotmi olu 
»at pi»pa ia ntmttainat papH, maatt unittcnteaiveffct, laa^ 
mauni ia tuomarit, f efi to^ (antahtnta, toinen pnoti rilttft^ 
mie^ ia tomcn ta(ont>oifta. aR^ö^entntin eli id. 1435 @no^ 
menmaa m^^tin jaettiin forteen laauuuuiUfnntaan, iot^ 
f ilJjiil^SiMt o(i Inoteifetta tmoteQa anraiotea ia ftdi« 
6iMt faafon pnoIetUu SRnntointtn tfimfi Inntngaf bettt 
nf eilfai f fifinnitOa onttoa io fnoieto @ttoiuctt ta^M6to io fiiti 
m^i^tin §no(ta erimoiben afnttamife^a; fiO& @atDon io ^ 
meen po^ioi^^ofot otiioat loidfi f^nSii ofnmattomia oloio. 
Sertftn pora^ opnmted maamme ^oOitidfe^a ofi ©nomen 
iolo pi^po itonm XoMt (»to. 1412—1450), io^ tronifo 
fonoo, että ,@nomen rnie^t feffi tfUfia^tt ett& o^oifet §8ntd 
fttnnioittiUHit ntitdnin fnninfaoQi^ maiedteettid". ^o Mta 
rOft oli iotentin tan^oOifet aiot, forttni maan nmroaifnnd ia 
irftetiEKn ftrfon (oi^ ftfmin^nfi^t&ofiOS tonmOa. ^o pi«pa 
Demming^in aitona o(i fitfoQi^ten laitosten fomend fnntefft 
to^onnnt; mntto toa^a iDVanmt ^onni^in aitona €nomen 
ffarffo foon^ntti to^ben ftot^olifen fomenben. Znomiottrfbo 
UHttn^tettiin nfeifio tnoreUto, ioi^fo medfnio unetettiin oontn^ 
pn^tee^to ittoon odti, io mnnoaottn moo^fo firfoQifet (oitolfet 
tjiffi, forttnimot (Srittain merttOifet onmt ne tnoMorit, ioito 
iSffin aitaan nfei^o poitoin pentftettiin. £fiti ennen (5^ 
ainoakaan ^ffi femmoinen (oitod, nimittäin ^ominitonein 
(eli iDIn^^ttelie^en) (noston Xnm^fo (pentftettn n). 1249). 
Sttft taitettiin ^tfi ^ominifonetn io ^tji i^ranfi^fanein (e(i 
^ormaa'n>e(ic^en) (no^tori SBitpnriin, ^tft S^anft^tanein 



Digitized 



by Google 



20 

9bcamaUt, ia tuo etettKn ntainitttHDa 9taatAaiin tmnmAno^^ 
toti, fola nottbatti S^ff&n Birgitan fääntSS *). Siime tnai^ 
nittu (ai^ oti erittäin iDtaunu pi»pan fuo^o^fa; fun l^ätt 
aiatt feOtaurfiin iDafDneenci toi|boitt otti eron tt)iradtanfa, etfi 
W t^^^^jiion itfettenfa t&^& „amm4aa^ta\a' X^t&p& nimi 
gittotttati merlitfee) |o fuoli fleHä to. 1452. 

9RaaQifi0fa oloi^fa ott n^t tndut raul^attomat aiat. 
«uotfi^fa oli f^nt^n^t t^t^mättöm^^ttä (Seri! ^ommerilaifen 
l^itu^ta tt)adtaan; ra^tood nratitti 2:andfatai^ten n)outien 
rafltttlfidto ia Säätäen miehet Cteiellntftt engelitettiitjiimit 
jio^boQa )iHit)auttin)at maan m. 1434. ©itten mar^ft Aatrli 
ftttlitti)iit(i Smbe tt)a(ittiin maltionl^oitaiaffi, \a @eri! fabotti 
Imununfa, enftn SRnotfi^fa, fttten m^ödfin 2:an^|pöfa ia 9{ot« 
fa^fa. Salillinen iSrie^t^^ o(i n^t niarftn l^uonoda fannaQa; 
meibänHn maa«fa ro^toa^ riel^ui, niin ettft pifeöfä ©ata^ 
bmna^fa f^tt^i mattionl^oitaiaa ia n)a(taneutt)odfuntaa toa9^ 
taan !apina, ionfa ainoaltaan SKaunn pi^pan »ä(it^ fai 
afettnmaan. SBi^boin 2:an0la^fa otettiin funinfaafft itrtöti* 
fet SaqerilotneK, jola m^8^tin pääft 9htotft^fa ia ©nome^fa 
^aQitfemaan tom. 1441—1448. Saan tämän Inoltna, 9{not^ 
falaifet erofmat Unionin liitolta ia n)alitfin)at tuon ä^ten^ 
mainitun Ätarlo Xmaänpmu luninlaatfenfa. ^änen J^aQi^^ 
tttlfenfa tuli luitenJFin lomin temottomatft. 2:an$ta^fa ia 9lox< 
iadfa o(i, näet, funinfaaffi otettu erä^ ftri^tian I Olben^ 
6urflH«ta, ia thnä uQaö l^erra p^rfi SRuotfinfin tt)afta4i5tui*^ 
meQe* @en o^e^fa Stuotfin levottomat l^errat, niiben iou^ 
!odfa etenlin U))fa(an arflt|n^pa, tetimät iotaifenfin l^aQituf^ 
fen mal^bottomaffi. Äal^be^ Äaario ftnuutinpoifa larfoitet* 
tiin maCta^i^tuimelta, enp ferta toto. 1457—1464, ioHoin 
Ärlötian otettiin funinfaaffi fefä 9htotfl«fa ettö ©uome^fa, 
— ia toinen ferta m». 1465—1467, ioHoin ei mitään l^aHi* 
ttt^ta oQut, toaan ufeat ^tim^ffet n)aaitfimat fufin fol^baflanfa. 
SätfimäifeCä ferraöa tuo »irfal^eitto Äaarto funinga^ ajui 

*) 9)t?^a 33irgttta oU Dluotfalaincn routoa, !uninga§ ^amn öcri* 
finpoian fufulainen ja pi^pa ^emmin0'in ^ptöa ^ötäuja. ^oU fRo' 
ma9\a i». 1373. 



Digitized 



by Google 



21 

dtooK^tt Waf€|Hnrtit fitiMtfffL SBt^botn tobtunnicii totoit 
buiiuloiilft tättHQM, Iftxi fitni oiioo^tt fitttn tfij^ btoft^ 
naanfa faaRa to. 1470. ^Sn oU 6itoiiieit]itaiidfo itftxnfiOfi, 
BiuUa btitbti ntmttotn bbmuni Stuotfiii ^fi my f inrtmro^ joiilii 
iapoii ia ^tntoia ^e^fi ttfeffUn tfmoaiitm, bmned ^ 
faninfa tt no oQe^a ftti tnti^cclfi tofoi fonitttt ^ftml^^ititiuni 
{ttotttbtöto itfdiMitttttfititttii. 

etmmteim ^attitm». — Sngdlnrdtni oioMa oM olhiKit 
Shtotftmnttoti tadmpoiat o Cf o ncct jfiHttn ttotnuuittfa tttotcn, jt 
^ttdtS)^ tnlt Untonht ja £a n g fa (ttrttgn ^tmntben fttiDoaiiiinat 
UKMtt^ot @tti nmdtmtt ^tiid^ct, feta ^engdEtfct cttft 
maaflifct, miOottt Unioma famiatttiiKit, nttOoai filS tmMaiut 
fotnnottfiiDat; flOi ^t oifea^tuan cittmt nritiiSn ^aOttn^ fSrfi^ 
ncct, to rfrinto on iaifltokMX ^aQttftioit faomoif en, jof a afnift uitit 
fonbuKt fittti nto^boOt^a fct ontittft ^ttbfitt nttefitt-ntSSttit 
ntooef o UNtOtto. ftatifaSMtt, ttfemoa^aafntiKii^Iititiiiga^ 
ttttnfittn Saarto ftttititttii)Hri&i ofi oflttt, riiDSt Shtotfbt ^crrot 
ftttnlaan fnaHttnncct @citpi tfi^cn lanfaQmcn puobte, ioabt 
bn^f a Sbtotfitt ta^UMtd piti ^l^tfi, kfft fen itetitDOti, tttfi UNtfiUiiit 
Mtttatlotfaqit^ ioiOa ei oOitt fmtinfaagiitcn ttinti, toaSb imtit^ 
toitt tfi^ ^itii04Datta« @aiimoifctfi UHiItum^oitajicdfi patt^ 
tiin 9aar(o bmiittaait btottna 6teft Stnrr Mi|c«)pi. ftititiit^ 
006 ftii^Uait titii ftttoitt onncijaOa Sbiotftiit; mutta @tiiut€ 
S)alalai9teit lan^a OK ^eit ^Sntnft^tDnaTtOa ZvSffiVmoL loie^ 
te^fi ID. 1471. @ittrn etmtre nfeita iDttoftnrmiiteitifi ^itp 
toiboOa ia oimcaa, ja Zanetoit fantintaat eiioAt n^fottaneet 
mitfijiit tatt^attointtittta l^rittiUi. 9m ftn^tian Ln )w%i 
^im oH f itn tnfa a f fi tiifiitt, ^Sti tofiu P^V^ Shtotfiiitiit loalta^ 
iMtimeOe. ®. 1483 tnbcttiiit fialmar^i^a ^cit tott^anft 
tefbftdit, iofloin ^Au IstMifi 9htotfiit ^Qntl^fiae umOattiM 
ntonmotKit diatbct ja oiteiibct, yaijtoi \fiMXi ottaftUNit bntitt^ 
ttatf cnf a. SDhttta @titiire of ofi ftttenfin foittiilaiftfla locntt^ 
ftiOa tSOA ofiait )>fiStoff€it. 

6iunnc0fa sib^ ijfitiSfiitfi Unioni oOeen i^mifiae n>fi^ 
lemmin Mften^ntidinen. e^nA oU fe, ettfi @nomo(aifet 
ciioSt tnmmintoon Bwineet ntilUn tanfoKifta itfenSif^^ 



Digitized 



by Google 



22 

itfdKenfS aioteQoRaan, ja täa toitooimat fuuremmo^ ^l^b^^ 
loaftafunna^ta ))arempaa fuoiettt^ta S3enä|äS »ahtaan. SSe^ 
nSiSn pnoUUa u^toftfin tS^ön atfaan antorammat pmitat 
luin miUoinfaan ennen* SCfaart ^toana SBafitint^oifa oti^ 
n&tt, lo^Ienut laiOi SSenqän m^ttnafunnat tt)altinanfa aQe 
|a nodti n^t riitaa tt)anl^adta ^ä^tinäfaaren raul^anteon xa* 
ia^ta. ZM toaaxaa tt)adtaan tö^t^i ^eti r^l^t)|ä toaxnmh 
fUn. ^a^tat&a (Serif Sfffelinpoifa SCott, jioQa ntaamme !oto 
itäinen ofa oCi täänit^tfenö, te'etti fen tt)uoffi tt)al^n>an ntun^ 
tin SBiit^utin lan^^ungin ^ntt^äriUe ia ratennntti m^ö^tin tt). 
1475 ©atDonmaal^an ,,uuben tinnon"; jioQe annettiin nimi 
OliMrin-Iimii e(i Sotträliiiii. iDtutta SCottHn luoleman iSI^ 
leen (». 1480) tuli mielä tomemmat aiat. SB. 1490 tetin>ät 
SBenSISifet ^irtoeSn l^ätt)it^^^retren ^tx&^^poffiaan, ionta ^e 
ortoelittat tuntuman ^eibSn a(ueefenfa. ffii^boin Stfaari päStti 
loaQoittaa itfe Sii))urinlin. ^annu luningad olifi atuotfin 
toaltalunnade tarionnut n)i(it^tfenfä taulaan faan)uttami^ta 
ioarten, j[o0 9iuotfa(aifet o(ifitt)at pnen ottaneet luninfaaf^ 
fenfa; mutta {un ei fiitä mitSän tuQut^ pulin tefi liiton 
SenäiSn fan^fa. ©^^«fuu^fa 1495 tuli n^t fuuri Senä^ 
Iäinen armeijia äBiipurta nia^taan* Aaupungin ia Hmm 
t)äämifönä oli täpn nilaan tmmtti f iSfe^ ionta amV^ 
maamme eten)immät miehet palmeliioinenfa olimat totoontu^ 
neet toaaxaa toriumaan. äR^ö^tin ©uomen ra^ma^ noMet^ 
tiin miel^i^fä afeijin, ia ©uomenmaan fen^oituinen iato pi^pa, 
SHmm III MUVfrita @tterifirt ®ärti(a^ben fumu^ta io^a 
tfänmaadifeda innoQa tt)aruötttd^toimet. Si^boin oHmat S&t^ 
näläifet fuutiQa t^teiUänfä niin paQon taut^ungin muuria 
iärtäl^ljttäneet, että faattoitoat »ntin^päitoänä (SKarraöt. 30 
p.) rumeta r^nnättöön. SRutta $o^fe töi ^eibät ioQatuaa 
truuti^^räiä^b^tfeaä tataifin. 2:ämö tapana, iota pda^ti tuon 
tärteän raia^innoitutfen, on ^^f^n^t maine^ittaa^fa mui^^ 
to^fa nimellä ^^Stijranit ^MOitf^ 

ffiattion^oitaia, iota m^ö^tin (Ai anmift tutfuttu, ennätti 
tim^ta m^ö^emmin faapumiOe eitä fittentäfin tooinut edtää, 
että SBenäCäifet feuraamana taimena tultimat pmittämä^fä 



Digitized 



by Google 



@aiDon lautta ^fimeenltamui feAiti^tn faalb ja ettS ^ ^^o^ 
iamnaaOa r^S^timfit EoEo ranniloit £ontio9ta äaioioUm. ^ 
fo^a ©teen @timre fen o^fa oti riUaaittitmtt S^otftn ^(i^ 
m^ten totina, ffin to. 1497 crottetttin ttnradta^ ia ^amtn 
famngad otettiin ^aOitftidfi, loaati §^(itttni iSOeett lo. 1501. 
Stot&iän fott^fa oli nt^t ratt^ faatu tobnectt; mutta ZaM* 
fan lau^fa f^tt^i fttä Utotmn^ taistelu. 

ZapafftvA, mtt, ettS ®ttm ©ttntre man^ettntuut luottita 
m. 1503, umlttoit^ottaiafft loalttttut 6Mnte 6txtce (toife^ 
®t]titTe«fuu>u^)- S^unfi ja jotten tomeruifa Siitfoptng^itt 
pidpa fanmg Soi pamnmt fobatt Zau^aa um^taau uube^ 
taan affttttn. Z&mi fota toti etetttm ©uotneiraiaaQe titr^ 
mtoUifdft; ftOfi £atidfa(atfct loaOttfiiDat nttreOS ja teftmfit 
^trtDtita TtfoMretliä rantamaiKettiinc. SB. 1507 Xan^alai^ 
ntn mtri^fanlari Sifriifi 9tiil| potttt fta^d^otman; ftu^ 
taaUMma tmtimna ^onooon taupttttfi {a (S^ifenbttt t^tet^ 
tihi. SDbttta fau^ mcntt^ f o^taft Zunm tait))tttitta U\SM 
1509, ioKom Xatitfalatttcii £)tti Sbil latmouieiifa ^df^bfitinfi 
tttii Ztdnni ia »tift tmitofia lau^timmalla taioalla tt^Mtt 
fctfi (aupttttfia cttii tuontiofttebHL Ski^tnfo anvatttin tefoiDfitt 
U^entmSd milionan marOaa vHft. @ttom. ra^aa. (2rt)>fi i§^ 
mettfi fti^, tttfi ©ttomalaifct, iotfa nuttttottdnt ta^ atf aan 
laQiMnmat Unionin pnoUät, olinmt loarftn t^t^&ttontfit 
€»ante ©tnnren ^oOttntfeen. ^tfc Ccr9 TlfWM$$ih KOtt, 
SSiitmriin ifäntä ia foto @nonitn ylimmäinen I&^n^altia, 
olift tentie^ tarttmmt afeifin ©loante ©tnnre^a nxiMaan, ettei 
molemmat olift |ii^ a^an btoQeet ©iOoin @mante'n 
poita, tno iatontidinen 6teai 6txtce mmmfi tnii loaltion^ 
^oitaiatft to. 1512, ia €nomen ^aOitnd n^tc^in Sine Ce< 
ntiilPitIi Sitf iOe. 

SSBaan tat^tdn 2^an9fan lon^fa loicifi nnteen toimmaan, 
tnn ^anmt famingaf btott to. 1513 ia ^en poifanfa Jtiii* 
dit n nonft Xan^ton ia Korian ^itn9^i9tnimiC(e. U)ifa« 
lan mtori arStpi^, tno tfbfti ia tiitoad fliMii Siile, noMi 
riitaa nmttion^oitaiaa iDoMaan ia bttfni ftridtian^in maaton, 
ftalfi fortaa ZanMoIaifet Q^&tiin tataifin, mntta tofmanneOa 



Digitized 



by Google 



24 

rctleaättf& ID. 1520 ftri^tUh fai tooiton @taureMa, jiota tap^ 
yeftt^fa fai (tto(in^aatoon. Atm tt^t Zntffotmc^n mnment 
antautui; niin Aridtian Iruunattiin diuotfiu btninfoatfi* ^em^ 
ming ©ab^ toto |o ennen ott mennet ftri^tianin puoteOe^ i&^ 
petettiin ©uomen ^erroia pu^uttetemaan, t<^ nSmätin fuo^tui^ 
n>at ftri^tianin l^erruuteen. Saon AridtianiUa ott yaUmxt 
Ia»a(uu$ ntie(e^fä. ^eti Iruunau^iu^Can jiälfeen Siul^ofota^fo^ 
no^tt arltit^i^pa %xoUt tunteen Stnotfin ttmxmpiä miel^iä 
iDa^taan, ia f en jai^bo^a antoi tiranniQinen funingad Max* 
ra^t 8 p. 1520 mestata (ö^e^ futa ^enteä faiti^ta fääbljiftä^ 
niiben fea^fu fuffi pi^puutin. Z&M „%iaif$lwm tmHitlhfM' 
ftri^tian (nuli laititfi aioifft htti^taneenfa failen »a^tarinnan^ 
jia (äl^ti n^t talaifin Zun^Iaan. ©uomeöfulin ntuutumot 
Stuotfatuifet ^enrat mestattiin l^meenCinnaSfa ia 9{afepo^ 
riSfU; niiben feuSfa itfe ^mtning ®ab; jiofa niin^mnoboiu 
fai obottamattomun padan uubetta ^errattanfa. ©uontett 
omia miel^iS nöf^^ tiranni tSä& ttttaa fööst&neen, pitäea 
^eitS ma^mmin tt)äarattifina jia pait fitft Unioniin taipn^ 
nmifina. 

SRutta Kristianin iutmuns ^ätti fefö Stuotfisfa että 
@uomeSfa {utlerinta mielifanpoutta. 9lmxx SMtaa Serifin^ 
)iiSa Siufd, i^^^ S^anSfan toantenbesta o(i pSöSf^t patoon 
omaan maa^anfa |a muutfi puettuna ^äbin tuStin toSltd 
2;auSta(aiSten u^äii^mifiä, nosti altumuobeaa 1521 !Data(ai^ 
fet afeiftn |a atoitti maan mapauttamifen^ jiota toaxttn ^&it 
n^t nmlittiin maltion^oitajiatfi. @9tf^ä famana »uonna 
nostatettiin ©uomentin maa /CanSfaCaifia tt)aStaan. äRutta 
3;urun ttnnan SCanSfalainen p&äOittii 3uitfet %umi puo^ 
(uSti itfefinfd »oimattauSti jia antoi ftristianin täSt^tS meS« 
tuta ufeat (Suomen j^errat, iotfa ^&n oli »attaanfa fcumut. 
aiinoastaan Cerit %uim% peCaSti fuftetuubeaa l^entenfä. Ae^ 
»ään tuttua |outui toto maa jiAQeen ZanStalaiSten juttuun. 
@ttomen pispa Snitb Jhirti pateni ^o^ianmaan tantta ^ut* 
fin puolette, mutta ^uttui feuranfa fansfa ^aatfirittoon. Saan 
Sttuler SiuomoSlin fai pian fen iätteen furmaufa/tultiesfaan 
clatuStoatojia »iemään STut^oImaan, jiota ShtStaa ttoafa pii« 



Digitized 



by Google 



25 

titti; fUU 4rcrit ^foBitig ott lofitjliffMffi Zv^eCnan foonia 
toifo ja ffbcOtä ffintt iistnt*{ol)tecii. fiefiOi 1523 tootittuii 
fitMoa ffitofo fnntntaiifft ja fat nl^t Znf^tmanfm loattttaiifa. 
@tttat U^ctdtUn iDeljcffct (Eertt ia ^iMn ^cnttiifl €itoiiiat^ 
niMta MSUnttamaon, ja cmitn muoicx loMino olhoot Zm^* 
(ttfd tifitto bnrtoitdnt ^e ZaiMa^Qtm oli firidäaii II 
tnamimfa fabottonit SRittta 9btotfaIittfct cUikU tuii fno^ 
tnncct nti^ofiit tjfflOfitm ZaiOtan tm^a, [a min nlyt o(i 
Uaiemn aifa (oppimnt SR^o^fnt ftot^ttfititbtit loalta o(t 
ftOmn lomntmatftOaaii, nttnbän ^ faomme ni^ 

•t»IMi«*#l9t. — ZättOn a^dkmben jtetMl^d^fetfat 
oltUHit fetnmoifia tuin 9at^(tncn ttrlb faattoi ne lo^nKittaa. 
ftotSt ittnia(ant)ali9e(n« oli (attnan^fielinen ia loatfntti eneni^ 
ntin ndonaifcOa tomotbeOaan &tin loarftnatfeOa opctntfeQa, 
eilS fii« iDoinnt fnnrc^ cfei^fi tanfon ^gcn^loificl^. 
ftnitcnfin ott pi^a iDVannn ^ticmtord faätfinljt, että dfa^ 
meitä, ^an>e aRaaria' (f. o.rnfon^ ^^l^e KeitfiKlIe), Spo^to^ 
linen n^to ia Sippi^tnnnnötttd piti tirtoi^fa (nettantan tanfan 
omaOa tieteOfi. ZSrtein fiat^Ii^tirfon nmifntn^ ott fe, ettfi 
meibfiidin fanfainen maamme tnii mmm finriM^een maoit^ 
man ^^te^teen ia ofoOifefft aian forfeimma^a opilta. Ufeat 
maanmie^idtamme tSminmt fti^ aitaan oppia ^^ariiftn ^tt^ 
opidto^fa StanöbmmaaOa, ia mnntamat faaionttiioat fteOa tox* 
feimmat opilttfet onoot, efm* piipa SRannn Zamo^in ftfaren^ 
poifa OUdN Rimmipifo (itfefin pirpana enonfa ifi(fcen »m. 
1450- 1460), iota to^be^tt mottttiin foriifin ^(ioptMmi re^o^ 
Ttfft. SRaamme omilta (ontttiMa ott Xnrnn Aat^iebrott* (f. o. 
XnomiottrfoOinen) tonin etetoin; mntta fen o^a ott btOofin 
btottorifla bnttmfa. 9titn&ttn (atitia ott tiifon ia inmolan^ 
palMbdfen fiett, niin fe m^fin ott toulaien io taiten opin 
fiefenJL Knot^nfieti ttM ott obiMa f ooffa tnfint tnomuM 
tMtimi«fa ia lo^iOifi^fa »fitttiiittdfa »Kiaitfemaan, ia @no^ 
»ortieti fi^ ei midt oOnt mi^flfo anooifa. Saan @no« 
men fanftOifnnbcOe ott tnmttntfai Stot^Iinen titKo ioioteia 
tmcioana ia fnoiana, ntintnin fen ma^tanmnd ^ttfUnfi ott 
Itmedttfena looMoirainotta mooffifen ^fim^ftDaOon rinnaOa. 



Digitized 



by Google 



26 

Sfiappitn naimattomuuben tä^beit et moinut f^ntlfä ntitSfitt 
fuQettua j[a perittämöä lirfoQtö^äät^^ niinluin muutoin t&* 
m&n axan oloUfo fftipo^ti o(i{t jaattanut tafial^tua^ toam ttr^ 
loQtfiin »irfoi^in iDOttiin nousta aO^aifemmaötaliu f^t^^ 
perältä. $i«pan*ar»oon tofin tatoaBifc^ti tuli forfeamman^ 
futuifia miehiä, ioxUa o(i oQut toaxaa fu^tautaa itfedenfft 
iatueampaa oppia ultomaida. iIRutta näm&fin oUtoat enim^ 
ntSttSän oman maan tapfta, ja tt)uobe^ta 1385 atfaen ei 
futaan ntuufalainen lantanut ©uomen l^iippaa. $i^pat fen 
iDUoIfi paraiten ebu^tiioat @uomen lanfallifia tarpeita, iota 
toadtoin maaOifet ^aKitu^^mirat tamaUife^ti otinrnt tSänit^t^ 
finS 9luotfa(ai^ten ^(im^öten ^ottu^fa. 

^at^oliö-aian piöpat @uomc«fa olxxoaU |)i?^ä ^tnxil (t 1158), 
gubbulf (t 1178) ia gothötno (t luultatoaöti 1198), iol näitä \opintt 
©uomcn pl^poiffi fanoa. ©ittcn 2:uomad (ujtö. 1216P]-1245, 1 1248), 
S3eroni I (t 1258), Sflafttöafb I (t 1266), ^atiHo (t 1286), So^^anneö 
I (tuli tx>, 1290 Hpfalan arffipiöpaffi, t 1291), Tlanm I (t 1308), 
aiagtt>alb H (t 1321), IBcncbifto cti ?)entti (t 1338), ^mmin^ (t 
1366), ^cnrif 4>artmaninpoi!a (t 1368), So^anncö II (t 1370), 3o- 
l^anncÄ III (t 1384), S3crom II S3alf (m. 1385, t 1412), SKaunu II 
Saujaft (»i». 1412-1450, t 1452), Dtatt>i SJiaununpoifa (t 1460), 
^onrab SBi^ (t 1489), 5Dflaunu III ©ticrnforö (t 1500). Sauri @uur. 
paa (t 1506), So^anncS IV (t 1510), ia ^ta}it> turfi (t 1522). 

^at^oliö-aian lopulta aiottiin tc^ba pi3pa Hemming toainaia fir- 
!on WUf^. ^aatoiHinen !irie eli ^bulla' w. 1499 mi^önrt pp^itt&mi- 
f en enfimaidtä adtetta, nimittäin autuuttamista, ia lo. 1514 ^»ingti 
anttttlittanid^jttl^la fuuteUa fomeubeUa tvietettiin ^nrun tuomiofirfodfa. 

kauppa 9iuotfin tt)a(tafunnadfa oU toitVx tä^n aifaan 
enimmättään ^anfataidten l^aKuefa ia paQon @alfa(aifia 
afui meibänliu maan laupungei^fa* ^&it& taupunleta oli 
oileo^taan nmin luuft^ nimittäin Znxhi, ^ortooo, aSJiipuri^ 
Utmita (iodta n^t ^ori on faanut atfunfa)^ Slauma ia 
97aanta(i. ^ol^anmaaQa oH ufeita fatamoita, jioidfa itfe 
maotoöe^tödä o(i (amea fauppa^oifeue. St^^ifen ©airnoan 
fanan)an feubuifla oli @eri{ Sluurenpoita Sditttt atoittimut 
laikoanto^t^ita, |ota ^^bi^täifi ©atoon mbtt mereen; mittte 
afia }Si le^fen. 

tUfopuoIeQa @uomen raiaa oCi fe ofa Aar|aCaMa^ jiola 



Digitized 



by Google 



27 

9fi|fina(tBnatt Ttttt|aiileodfa ofi ififint^ Senfiiäsi %aitmaL 
€ita lutf Uttiin ASifabnctt (fifiitilfi, f antatc&tin ^^idttininaali 
fattottiiti ^^fi^finAftnitoii UomtfL Stongorobilaifet oUnKit ai^ 
fotftn antaneet nfimfi maat Ifiontt^dft erooKe Sttnmlaifdle 
m^ina^fninnne, lob nall^ pafyiOA raftttaneen ntoata ia 
toifaa; ntntta m. 1478 tfaari ^inHina SSafUtnpoibt otti na« 
mStn f otbnt omaan ^altnmtfa. fiäftfabnen (afini^d oli tin« 
nan mietc^fi fl^nttyn^ fanpunti, jrfa ei oOnt ainntn tt)al|öt^ 
nen. SfifinidfS (o^t)^ mnntoin nfeita ftreifon-n^tfta Ino^ 
tareita eli mona^tereita, joiMa etenrimmot olinnit tno man^ 
mnnSi^afttnto SolMin faare^a ja nnbem)n ftiiMitfan faa« 
tc^a. SBiimein t^ecuStettiin m^o^Kn Sienanmeren tonnai^^ 
Ettlmaan mainio SiblKtit «iiaSttcL 9hio tanfaifet po^jan^ 
pccSi oCiioat tfifä nrieta Saxjalaiöten ^olbt^fa, ja itfe ^aä^ 
meren TamtaOa ft^ttkri Alilan tii|nnlL 



VI. mfoitira^bidtotfeii %ii$ltm^, 
wm. 1533-1617. 

Jls^taa I:n %alltts#. — @amaan aifoon Inin Sndtaa 
Saafa ähu^fa ja ©nonte^a tuninlaoffi tuti, topal^tui 
maailmadfa fnnri mnntoi ndtomton alaOa. 2:o(tori Startti 
^ttäfcc aSittenberg^i^i @affanmaaQa oli m. 1517 nondfnt 
taigtetnnn |Nta»in ane«tan)i)Nia nrndtaan ja fttlen nuoemmt 
ttttybeOifedti pn^biitomaan firfon oppia er^etl^fft^ ja i^ntii^ 
mietteiltä. Xoma ndton^pn^biitnd pian leniifi mni^intin mai^ 
fim. (SxS» mtori €ttoma{ainen, f tetiii 6iifili|ti (©tiem^ 
for^fitnmdta), oCi Sittenbergl^S tuOnt 8nt^in opetnilap^ 
fdfi ja pala^ to. 1525 btimaa^anfa, joifa ^ mpefi Znrun 
tnomiofirfodfa ja lonbtitffa mttta oppia faamaamaan. ftn« 
ningoi enft ainift ei ntnnta te^nl^ afiaan, tnin että fnojdi 
ptt^biftetnn opin loapaata IcmittimiML SDtntta fnn ntfton^ 
pttobtMna pfjnefle tariofi tifatfnntta mafentamaan fatbtftf^ 
tirfon tiffimaiita nmltaa ja anastamaan fen aarteita, ffia 



Digitized 



by Google 



28 

pim xtflfttfi (uttarampiin toimiin. 8e9tet9S't)t wMilftt$Siä 
W. 1527 fäöbettiin, että l^umatan f^v^bad fona eft firloi^fa 
ia toMlui^fa optttttatoa, ja tttU enin ofa titton tuloilta piti 
for|attaman Iruunun haltuun. Zämin päätöffen mutaan fu« 
ningad ia aatelisto alfoimat fitman periS tatai^ ne amarot 
maa<ti(uffet, iotta aifoien fulue^fa oli tirloUipte Idt^Kt 
(a^ioitettu^ ia m^ö^fin firtfoien ^opeat ia tattenbet nutiin 
bmintaan J^opea-fammioil^in. ®uomen (nostatit fitten (alta*^ 
fimat medein itfe^tään; ainoaltaan 9^aantattn nunna4uo^tart 
t^^f^i n)ie(ä ionfun aifaa p^t^^fl 

^rmib ftnrien tuoteman i&it^n o(i <Suomen pi^t^an^^ 
istuin pnokn fnubetta touotta p^f^n^t amoimena; mutta aCfu^ 
»uobeda 1528 fii^en afetettiin ©uomotainen mie^, tuo itp^ 
p^ifä JKartti @n|tte, iofa tofin ei itfe ottut u^Ionpu^bi^tutfett 
»arfinatfta ^arra^tajia^ mutta tuitenlin ebi^ti afiaa fiUS^ tttU 
pn omada fu^tannuffedaan (asetti ta^beffan nuorta @uoma« 
tainta 9Qtttenberg'tn ^(to))t^toon. Stemin näiltä nuorufaii' 
fi^ta oU äVifael fH^xitoU, !öt|l^än fala^taian poita ^emaia^ta. 
3So aöittenberg^^fä ottc^faan tämä aKoi fääntää Uutta Ste^ta^ 
menttta fuomeffi, ia l|änen toimedanfa fitten painettiin enfi^ 
möifct fuomenfielifet firiat: ÄopiBfiria »• 1542, Äotfi^mu^ 
ia 9tuIou^firia, fefä fofo llufi %at(amtti ». 1548, tf. m. 
Z&M firiattifeda toime((anfa (a^Ii Sgrilola u^tonpu^bi^tut^ 
feUe para^imman peru^tulfen ia on fen o^e^fa tullut @no* 
malatfen firiaaifuubcn ifäffi. Sun pi^pa ^ttfttt o(i fuotfut^ 
iatoi funinga^ m. 1554 ©uomenmaan fa^teen l^iippaluntaan, 
Xurun ia SSiipurin, ia afetti Slgritotan !£urun ^iippafunnan 
pi^patfi, io^fa mira^fa ^än fuoU m. 1557. SBiipurin pi^^ 
pafft pantiin f iMIOiili Smtfteit, iota mtfö^tin o(i Sitten^ 
berg^i^fä oppia fä^n^t ia fitten iatfoi Slgrifofon fitiamfia 
toimia. 9l&xn u^Ionpu^bi^tu^ @uomenmaa^fa muutamoia 
mielten a^teraQa työttä mäJ^iteUen pantiin toimeen. pipäänfA 
ei meibän maa^fa fitte tel^t^tään mitään loniempaa too^a^ 
rintaa, toaitta tunittgaö iotentin t^ti menetteli lirfon ta* 
»arain tan^fa eilä muutointaan fäältän^t fonfon u^fonnotti^ 
fla ennafto«tuutoia. 



Digitized 



by Google 



29 

6«0nMBfidai «tvf» ^gcfiifclfä fnriaOifnibc^a ^ccotti to^cfto 
l^ldta ^onGetta f en (cODittäarifccB. Sönut tmtBut m<ifBH^B oflccs 
la^bdla {oifeoQa »tdani^cUa, ]otla Anitaa SBoafa (ö^dti poilrafa 
Sn^onoii opnmie^ifft huomen ^ollitidfedia. ftätboi inoniHa )siiitnii 
ID. 1558 mi inii)n«Tiii>ir(tIaineii nrie^, fHdari SolKng, Sonni pi^poffL 
9Rvtta €iiinn(iI<ti#teB ii^t^mttttcnii^ ttKrifntti, ctta JoIKiig jo to. 1563 
IH^B fticcettiin, ja flQimi ^midtoi tiiU Ssniit f^i^^HiffL 

fiu^aa SSaafon ^oQttud U»ä tDUoteen 1560 facAa |a 
on oQitt nmrfm merfiOtnen oifaloitft et ainoaltaan n^fonnon^ 
tmtntotftn ti^bcn, UMum m^o^fin tDoItioUtfe^fa ja toIonbeOt^ 
f c^a fatfonno^fa. SbMaa bnrintaan fmtrin anfto on \t, dtS 
fl&n ptnOA ja onndta nm^mteti toaltafnntanfa itfenfitf^^bcn 
nnoumltoia mahaan, jotfa tfifi ttftumt tUaifnntta fdaantn^ 
maan 9htotjin afiotl^aL ^MKiiiu>fft nmltafnnnan ffifib^ »• 
1544 fnoMtfaoot nitn-bttfnttmtn yCTiili«||MM|fyci §, joOo 
fSfibettnn, ettS fmnnn aina oli t)trittii»ä SSaafan fmou^a 
epbttf^oifenbtn jaCtou ©tfSOife^fi ^aOinno^a Sndtaa ta^ 
idngad t^^tl^ ufei^in panumtdfiin, jorletö loeroitn^-aftat 
HBkdle tamaOe ja cbtM ©uomenfin maan nrifjef^Mi tooi^ 
mafboOa tamofla. @aioon, ^fimccn ja @atafnnnan po^* 
joid^tnlmat fdft OnbtjSxioen ^mpdriMS, jotta täfin (M olu 
loat oQett autioita ttfimaita, f aiioat tnnin&um toimtOa mtti^ 
ofttKoita cnimmfiftSSn @aiDO0ta ja tooittttiiu niin^muoboin 
toiljcl^tn aOe. SR^odfin @nomcnmaan fanfitHia foctti tn« 
itingad tatooOanfa {odottaa. @ota 8))6rfi8 toogaan imo. 1534, 
1535, jo^a €nomaIainen Serit ^eming fomenft 9htotftn 
taihNidtoa, förfi ^anfalaiMtn cntifcn ^ermuben ^tSmttOä, 
ja ID. 1550 braingad antoi ©nomtnmaata loarten crinfiifen 
f«q(|M« }t AnnN^fiindi, jofla bifti tanppa ^obd^tn 
bn0fa ticQcttiin ja {Hiiioaiit k^oitettiin (S^dtimfifin (aimo^ 
janfa fattfaiftmmiQc maiQe. €amana tonomta pent^ettiin 
ffiantaajocn fnn^nn mtft fanpnnti, joUe fitten tuli nimi %A' 
fiifi. ^lipfiSnffi maan UKtranifnntf to^tni ftitS tnrioaaife^ 
tan§a9ta, jonfo fin^taa SSaafa cnimm&n ofan ^aOitn^tont^ 
tanfa tooima^fa pitL 2!oftn taja^iAidtcn Mfinaifct tiibat 
fi|t^ttiiDfit tlfl/ifm foban SknfijSfi loadtaan imo. 1555, 1556, 
joOotn m^JMKn fmtingad ttfe tSmi @nomtn puotia, maamme 



Digitized 



by Google 



30 

^nolu^tu^ta lo^tama^fa. SBaan foban pmit^Ifct {o^Iikoat 
ainoaltaan (ä^tm))tö raja^eutula, jioi^fa i^mifet rau^antht 
aifana oiimat tottuneet alituifiin ro^ioomifiin. 

(Srad ^a^aiaintn,' §9iian'fttim, iota oli nainut ^ataa funtn* 
!aan ftfaren ja faanut SBiiputin ia kfaxoonlxnmn (fionitplfeffi, liittyi 
Rantalaisten fandfa ja pafeni m. 1534 dtäämeUin fefa ftelta Si^Beftin. 
S^andfadfa fiUoin oli talonpoifain ia ponoarien lapina aatelistoa wad« 
taan (ta^bottiin »angittua J^riötian II:8ta i&Ilecn funinfaaffi) Ja tatd 
fapinaa öpbef (annatti, mutta ^Staa SBaafa rienfl ^anSfan l^anituf*» 
fen a)vu!rt. ^M Roijan^freimi että maanpafotainen arffipiSpa Sirolle 
(aatuimat SanalaSfa. 

^ammifuuSfa 1555 3Benä(&inen panoifunta tuli Viipurin ebud- 
idili, mutta ^uffui 9te)von^annan (ahteen, amiraali ^agge, jofa fe« 
fäCfä ivei Otuotftn laiioadton ^ma\oUtn, pafoitettiin peT5pt9m&an |)a^« 
finälinnon ebuStalta. 2;ammifuuSfa 1556 fuuri SBen&ISinen armeija 
tuli 5öiipuria piirittÄmä&n, mutta t&^ti jo folmen päi»&n peräöta pön 
pimepbeSfd tie^enfd. 

^l^tei^fnnnadifet olot maa^famnte einoät olleet laitin 
puolin fiitettömätfci {annatta* ^ri^tian ll:n ^irmukoalta to^ 
fin o(i mafentanut 9tuotfa(aifen ^(im^funnan^ j[a lunintoat^ 
(inen malta o(i fenlin töl^ben uube^ta moimi^tunut. SRutta 
ji^u^taa äQaafan ^altitu^^^tapa o(i jiotentin itfemaltainen^ ia 
fotimainen aate(i^tomme^ lofa n^t ^a(tinto^tt>irfoi^in tä^tettiin^ 
^arioitti omalta puoleltaan pa(|on koäfimaltaa ja fi^tomifia. 
^irfomtamarain r^ö^tämifettä o(iwat ©uomen aateli«*miel^et 
n^t tudeet riffaiifi {a ma^tamiffi; muutamat nii^tö^ niintuin 
metjieffet Serit [a 3tloar ^lemiug, olimat »altalunnan etemim^ 
piä miel^iö. SKutta ^e ja ^cibän fäättimcQenfÄ menetteliroät 
»arfin t^I^öti tatonpoifien fan«fa (äänitt|ffi^f8än ja wirfa* 
atuei^faan. X&rtiU aatelinen »irlamalta tuotti feuraamina 
aifoina latferia ^ebelmiä, jotfa f^pf^itoöt fifälli^ten; itfe ffaU 
titfija^utou^fa ilmentymien fetRau^ten fautta. 

«etif XIV ia Sukana III. — Äu«aa I:n fuoltua, 
tuU ^änen manein poifanfa, tuo mai^emieUnen ja ft/nffS 
8erif XIV funinfaaffi (mm. 1560-1568). 3fä oli nuorem* 
miöe poimitte, Jotfa toife«ta naimife^ta otimat f^tt;neet, 
möäränn^t erinäifiä l^erttualuntia perittämöän (äänitt/ffeen. 
9liinp(i nuori Sukana ^erttna oti m. 1556 faanut „&umm 



Digitized 



by Google 



31 

niaato, uhkui otiuHMcuiit j£iuuu ja ftotanäcnhiTfttitoii läfintt 
(Sarftnai^^Snonteit ja €atofitiman) S^ipcnon fan^fa fcf& 
Stafeponn (öSntn (di {ontifeit Unbcn^ntaoii). Saan Ser3 
{aningad, lob forfaht plnriit totfcfi tätä critoi^iiKiItaa, toctti 
tottni taiDom uraJ^U ^crttnafitiiltttii anooa ja to^otti fita 
tDotten aatelt^ffiSbt^ cntiM fntnrcmpaait nto^auntiitccii* 
Seriftn fntmuuitfc^a iiHtnt^tettiht ntmttamat aattlt^^fniDiit 
bcMF tai Mftolmi^iiMaa, lohi fii^ fa(Aa oli ähtotftii 
loaftofinntagftt tnntematim, ja »notta nu^cmnmi aoncttiiii 
toitiOc oateftfiQe niiidiitfiittH fiteri-MINnd', f. o* ntmttamat 
aotcti^hirtaiiot iDopaBtettiin fntfi ratfittNiIiDetitlfcn tDcdDoQi^ 
fimbc^, iofa mtmtoin rälift^tiloia fcuraft ^ian <Scrif fu^ 
ningod \x^ tilaifniibai fefaantimiaan @nomen herttuan oftoi^ 
\joBu ^n^ona, jofo imcffi laiDeaiitpaa ttniltioai^ta maäntne^ 
aCaa, latft nemooja faoboffcnfa Siromnaon ja StooiDdin 
loiqmiigiii UMiItaiif o afle, fo^ta SalpaiDeCjcdtai ritari^to ^* 
atfaui oli ^oomaiftQaan. SRiitta (Ecrif (oletti jtnne floil 
ftiMeiii|iSa frafin, jota otti namS f atbat äbiotftn tnramm 
^attnim ja aloitti foban f^oIaCaifta loataan; fiOa noma 
oCiUKit ftOoiti Siiumunaan ana^aneet ja loaatiiiKit v^ Vkx* 
tonKn maan nmltanfa aOe. Xamä fdOa oU €nonicn §crt^ 
tnaOc fitS iMvämpi, toeta ^ par'aitaa ^ieroi naimidbin)M 
)Mm anotan tmtintaan fifarcn tan^a. SSa^toin iDetjcnfa 
tidtoa \fixi nt^ (fi^ mcritfe S)antfig'iin ja ftefta ^^(an^ 
maaQe, jo^fa ^ot unetettiin f^tf^KS 1562 Siinan tan)mn^ 
gi^a. ^nlmt ebeOä famana »nonna 3n§ana toi pnoUfonfa, 
Ail|anii 3iftlittifen, S^nrtnnn, jo^a unetettiin Coidtamat 
tntiai^ttmnt. SRntta Serit tmtingad fl^tti mdjeonfä tapi^ 
nan^^anSeiM, antoi fafit^en j^idE^Imadfa tuomita ^et 
poie ^engeltji ja perintS^^otttnbetta ja lähetti fotamoiman Xn^ 
nm linnaa piirittfimSSn* ^ttttna, jota liian m^ö^äön o(i 
Tuuieidrat pnotn^tndta UNtntdtamaan, antautui (SfoL 12 p. 
1563 ia mietiin puolifonfa tan9fa UMmfeuteen @npe^o(man 
ttnuoan* 



Digitized 



by Google 



82 

petiin tnarRtnoiaa 1(\SlM 1563 l^erttna ^^utMi Sutfttuti tnt- 
, Intta huomen ra^ivadta, iola (u^afi opuonfa. 9)httta t&m& o(i tttpo^ 
^at^ta; pä jo ^einafuun aludfa Surun linnan piiritpd alfoi Enim- 
mät (Suomen aatetifct ofiwat faant^nect ^erttuata toaStaan. ^iiritp^- 
joufon Johtajina oIiwat S^ttlo SSolie, Ä(au8 ©criftnpoifa gfeming, 3twat 
@tiernfot« p. m. 4>«tttuan omat neumoffet, ^vM ^om ja kerman 
SUmtn^, oUmat patnnttt ^Snen palvetulfedtaan Sbiotfiin. — ^imi 
gleming fufietti »angitun l^erttuan SUuotftn puoleQe. Ufeat Su^anan 
palvefiioidta mestattiin 2:uf^o(maSfa; mutta ^uomeSfa ei mitään me9- 
taMa ta)}al^tunut. 

(Setit luninfaan feuraaioat l^aQttud^nmobet otimat ^t< 
folffoja, toaitta n^S^emmtn !o^Itmat nteibSn ntaal^n. Z:an^^ 
!an fan^fa fc^ti toennen fota maiffe jio nteritfe, jo^fa ©uo^ 
matatnen fantari AlaxS Ari$fertit)i0ifa %$m onnella jol^batti 
Stnotftn (aitoahoa, mutta tnntnga^ itfe tutmunbeQa ta^to^ 
gfhtotftn afeita. 3)298^Itn fiföainen ^aOtnto oti t\fi^ ja tiran^ 
ntOtnen. Sii^boin (Serifin e))ö(nu(ot !ääntt|i»ät aatelistoa 
toaStaanjj raiiooSfaan l^än ntnrl^aft totme ©tunteja ^nnä nam« 
tötnia muita ja jioutui fitten jofftfuffi aiaffi tähteen mleten* . 
toifaan. ^Sn lofin fiitfi iäCeen tointui. SRutta ^ul^na 
l^erttua, fofa tSQS ioä(in o(i toanteube^ta pää^ttittf, n^t tiit^ 
t^i nuorimman toeQen, Jtaarto l^erttuan, laMfa |a marafi 
S:uf^o(maa maataan, |oSfa (Setit f^östiin n)a(ta49tuime(ta ja 
tuomittiin ituifeen toanteuteen to. 1568. ^n pibettiin loon^ 
tina iotu aita Suutun (inna^fa, fitten JtaStet^o(maSfa^ @ti^« 
l^olmaöfa ja mui^fa linnoi^fa, tunnes l^än to. 1577 »>lS|wir' 
ja toaltaneumoSten fuoStumutfeUa falaijfeSti futmatäin «m^^ 
tqtet^aä l^e^totaQa. $änen testenffi, Aaariua 9tmaah- 
tftit, etäs l^atpafäät^inen t^ttö, ionta (Setit l^attitutfenfa toii^ 
meifenfi louotena o(i nainnut^ fai e(Stteetfenf& Siutfiatan tat^ 
tauon SfangaSaQa. 

Sulfana l^etttua^ jota (Setitin tutistumtfen jittlteen tuCi 
tunintaatfi nimedfi 3ii|atro III (»». 1568—1592), oH nuo^ 
tuubeStaan oppinut tatastamaan @uomen maata ja huomen 
tanfaa, jionta tiettS ^fin m^östin ofafi ja fuofitteli. SRutta 
^önen ^aQitutfenfa tuotti meibän maatie monta l&tfim^tö jia 
toto loaltatunnaQe pmmenn^tftä, iotta 3it^<^nan tuoteman 



Digitized 



by Google 



33 

laOeen pädt^tnrat meriftin mel^fin. |^ t&m&n fyiSGtoa^ 
tanben abtfla f^tt^t pttffiOtntit fota SenSiSn tan^a, jota 
fnmrcQa ittdtniUbcaa tS^ttm fdfi Sirodfa että ©nomen ra^ 
ioiOa ja ronntfotfla. f)(t))fiinf5 tanul taistelu on mainio 
ntietQ wMaiM, {oiOa €noma(aifet nrie^et flinfi fnntoanfa 
ofoittimat. affmDuobeQa 1577 %aait tUnprihi ^§n fian^ 
tointen ^erra {a ^en poitanfa Aunrli ^iOl erinontaifeOa 
mie^nnbeaa puoIn^Hmat StiSveliS 9?eniUi9trn ^(itooimaa 
toogaan. Sida onneOtfentmofft Kantl^ fota, tm Ston^fa^ 
lainen f fitiS De li 9iilie tuli ^linmiSifefft pS&flWStfi. 
@\fl\ttUä m. 1580 Vontn« ^erra ufeiben €nonta[aidten 9&ii< 
(ittSin fcm^fa huiQoitti ftfififalnten ja fenraaUMina muotena 
^Sn fatbitti SkncUfiifet toto SSiroMa ja (antifeöta ^nterin^ 
maa^. Kfiibcn »oittoien nntidtolft annettiin ©nomenntaaQe 
Surin^tiltbliii nimi m. 158L fDhmtamien lepo^muoften 
fttöMS »irift fota nnbe^aan ». 1589 ia tahtiin nnii^e^ 
nmOa onneUa. 9ian fobanfi^nti^apa oli infma ja tarfottti 
enimmSftifin t^toS ja maatnnnan ^Smittämi^ta, j[onta töii^ 
ben Tajafentnjen ra^nmdtin oK tai^eln^fa ofaUinen ja muu^ 
tamat tatonpoifoid paSOifot, niintnin Xiraii SeplPiiiet S^ra^ 
pas^a ja 3i^ Seftiien ^i^a faan)nttimat funren maineen 
rettidtinfä. ^o^anperiflfi, ntidfä foban tiefti n^ teima^teli 
pitfin ^^anfa^ben, ^^omeren ja Vienanmeren ramtifoita, 
ralennettiin m. 1590 Oilii (tHi Dnlnjoen fun^un. SBa^ta 
^n^ana fmtintaan tnottna faatiin afetepo nri^boin toimeen^ 
ia tamfi nnmtettiin m. 1595 u>aT{tnaifefft ran^nteotft %itfi^ 
fUUfi (iSUftSiä Janoaa), ioQoin ftotifalmen laani {oHeen 
peitettiin SBenöiön n)attaan. Sofo foba^a ei niin^muoboin 
oOnt mitSän (opnUi^ta etna. Slinoa^taan mi^oOifen tefemSt 
^urit^ffet ia omantin fotamaen n)äfima(tainen menet^^, jonfa 
tifäni tn(i aatefi^on ia n)irfamie^ten fi^tomifet, oti pitfSUi* . 
fen fota^tilan marftnaifena ^ebebnönö. 

8Sie{a ^aitaOifempia olimat ^u^ana funintaan omituifet 
n^nnon^pmt^at. ^attritmita oti tö^n aitaan mmennnt 
taitin mointin tataiftn pitämään maftanfa aUe niitä tanfoja, 
iotta.n^npn^bi^tfen nmitntntfeOa ofimat ftitS (uopnneet^ ja 

Digitized by LjOCW IC 



34 

ctcnfin l^efuiittain mtitetnnia Utox fiinä fol^ben paamin afioUa, 
fä^ttäen afian^aarain mutaan ntittoin init\»ta toSUxoaitaa, 
midoin fa(ai^ta mtettel^^tä; fiUö ^efuiittain op))i fuutui, että 
„tarIottu^ ptff^ittaa toHlitappaktV*, f. o. ^^män tarfoitulfen 
faatouttamifeffi fopii tnula fä^ttää fe^noitnmatfin feinot, niin^^ 
fuin mur^a, tDoIe, koäörä »ala i. n. e. ^o^ta ^u^anan 
$uo(a(ainen pmix\o ftatariina ^agedotar oli fat^oli^ u^foi» 
nen^ faatiin funinfaanfin mieli taipumaan paamif untaan päin; 
^än foetti jälteen iDirti^tää 92aanta(in luostarin )a fääfi to. 
1576 uuben me^fufirjan eti Sitf|lU||tin, niinfutfutun ,,$unai^ 
fen firjan"^ ionfa mutaan tirtonmeno jädeen oli fomitettaloa 
paamilatfeen malliin. 2:ämä muutot f^nn^tti paQon ^äi^ 
riöitä. ^u^ana tuningad nminofi jotai^ta, iofa ei tahtonut 
Sit^urgiaa noubattaa; »aan Itänen nuorin meQenfä Aiarlo 
ifitttm^ ioiia o(i ®örm(anti jia muutamat muut feubut ^ert« 
tuatuntana, feifoi (u)a^tt pu^bi^tetun opin puoteUa^ j|a otti 
taitti »a^ta^atoifet turmiinfa. ©uome^fa oli man^a pu^« 
bi^tu^mie^ f aaioali StmSten (miimein kiurun pirpana) tuoC^ 
(ut m. 1576^ ia {ontun muoben peräM pantiin molempain 
^iippatuntain pidpatfi Serif Sertfiitpmfa Sor^Umeu^ erä^ ^it** 
jiainen )a ^qtoänfäm^inen mie^, {ota toftn itfe ei taipunut 
paaioin^u^toon, mutta ei tuitentaan »a^tu^tanut tunintaan 
tuumia, to^ta ne ^änen mietettään tartoittimat ainoaltaan 
tirtonmenon uttotä^tötftä. 2:otta outin, että ^u^ana ei mit^^ 
tointaan fuodtunut tä^bellifeen antaumifeen paamitunnan atte, 
ipaan tahtoi jiotatin omaa tt)ätittäU)äiM u^ton^taaloaa perud^ 
taa. Siimein tun ^änen puotifonfa Katariina oti tuottut, 
l^än attoi t^ttädt^ä toto puuhaan, mutta oti tummintin mat^ 
taan^aattanut fanomatonta fetafortoa tirtottifi^fa otoi^fa. 
9Q3attiotIifentin mertit^tfen faimat nämä ^u^anan u^tonto^ 
puuhat fen tantta, että ^än oti antanut ta^mattaa poitanfa ja 
* truununperittifenfä, @tgiSimmbon, Äat^oti^^udto^fo, ttjoibatfcnfa 
itänette ^uotantin truunua toimittaa. 3B. 1587 ©igi^munbo 
matittiin juotan »attatunnan tunintaatft. Wlntta ^u^ana 
pian tatui, että oti loan^oilla päimitlänfä tä^ettäuQt poitanfa 
poi^ tuohon tt)ieraafen, teioottomaan maahan, j[a mattaneu:^ 



Digitized 



by Google 



35 

moffet, jotlQ, fitnä toimo^a ttto ^ tnleiDatfeit fnninfaag 
$uo(adfa oQe^a fotjiiiMit ätnotfi^fQ ttfe ^oMa, flboaX ©tgi^ 
muiibon lottoon kf^oiäantti, jontiiiipat n^ ^^anan un^an 
[a nminon oQe. SlinoaMaoit ©nomalainm maltaneitiDOd KoA 
tcritii^t ilorai P9f^t titnmfaan fuofto^fa ia Mi tö^fin 
attoan amtraolifji ja fotamar^ffi fefa Snomen ja SBiron 
tjtimmötfetfi tä^f^n^oltiafft. 

^tdtdnittttbp ia fiaorl». — Salla lannaUa ottHKit 
afiat, hm (oppu^iDnobdla 1592 gu^a III fnoIL Saario 
herttua, iirfa jo ennen oli toifinaan oQnt ^aQitnffe^fa oionUi^ 
nen, httfni ^eti fäob^t totoon U)ifalaan, ja ta»\a ntfi aQe« 
ttriottettiin aRaalidtnn^fa 1593 UfiftliK tfblffai |HUttil, 
iotta ^n^an Sit^nrgia l^^lottiin ia Snt^er'tn oppi te^in 
äinotfin toaltafnnnan tmrandtntfcffi. ftnn Sigt^ninnbo niqö« 
Remmin maa^ tn(i, ^n ei otifi ta^tonnt tätä päätö^ä 
ma^mi^taa; maan Saarto ^erttna ia nmttonemDO^tnnta et^ 
roät ffintn tntnnan^anfa faQineet, ennentnin oli annettu 
Injat niafnntntfet roaltafnnnan n^tonnon |a itfenoif^^ben fn^ 
teen. 9fätta Inponffia ei tnitenfaan Sigi^mnnbo aitonntban 
pitoa, ftnn ^n ioQeen patafi ^otaan, idinmt ^onettfi 
dturtftn feitat fnrinteftan^aan epaiarie^tfeen; ^erttna ja 
nenmo^fnnta ainoaltaan nimetp faiUHit l^itnffen ^oibon, 
mntta eri ntaatnntiin afetetttin tö^t^n^tioita, jotta eiiodt 
nonbattaneet fnin tnninfaan ^ola^a tatamia tä^<L 
Sidoin Saarto ^erttna tntfui faöbqt ©öbertSping^iin fqtfQda 
1595, ia to^fö tofin uötoUifunben^nmtuntnd Sigi^mnnbolk 
n^a^nridtettiin, mutta fen o^edfa Saario herttua tuninbum 
poi^a^oton aiatfi määrättiin mattion^oitaiotfu SSaan nmlta^ 
neunmtfet, fotta rimat olifi ^erttuaUe niin ma^tamaa afemaa 
^itntfe^fa fuoneri, pian riitaantuimat ^finen tanöfaufa ja 
(S^tinmt pabon ^notanmaaUe. 9läin oli ilmeinen eripnrai^^ 
fnud f^tt^n^t ©igiömnnbon ia ^en fetanfa OKUiUcL 

9r«tiaf9t«. — @uomenmaadfa fia'aifaa ^itfi mar^ 
Sfaotf %kmmt, jota ri pitfin^t ntitSän luina Sbtotfin ^i^ 
tutfen tö^^i^, to^a tfin loan^a^aan o(i maltanemDo^en 
bm^fa eripurainen |a erittäin UHirofi Saarto herttuan maOan^ 



Digitized 



by Google 



36 

l^moifia atfomulfia. ädfcn (o^jctctun ffien&|ott foban tä^bett 
ott glcming^tn luotto Io!o latoadto fciä föurin pfQ toaita< 
futtnatt fotatDäe^tS, {ottfa tttatottud ia e(atu9, nuntutfuttu 
Itnilem, fotoitt rafittt tatonpotfat^ta fanfaa^ tDarfittftn fo^Ta 
laifctitaifet R^Iotttifet ja »äfitöatton^tcot fcn o^e^fa ^arjottct^^ 
ttttt. ^afjitoa^, tS^tä tu^Ia^tutteena, a(fot panna n)Stitt)attaa 
tDöftiDttftaa maataan. (Stcnfin $o^ta(atftt, {oiben olift pttä^ 
n^t nauttia )t)a))autta (innafeirtdtö, tun olimat ottaneet fuojel^ 
laffenfa omia raiojanfa SBienaa lo^ben, no^timat l^aitetta 
»alttulfta fe!ä ÄIau« l^erran että herttuan luona; fun cbetti* 
nen ei tahtonut ja jSItimfiinen ei. tooinut ^eitS auttaa, tart«< 
tuimat toi^boin afeifin. Vlaxn f^tt^i niinfutfuttu S^mjafitit 
^oululuun a(u9fa 1596 Sttfxön, 8a))uan ia 3Int<ti<>^ miehet 
®m*pofiica\a no^titoat ta))inan, ))o(ttitoat loirtamiedten talot 
|a mar^fiiDat ta^be^fa ioulo^fa, fetttti fiutti ia 3aa(fo 
3llla p&&mitffm&, ©atatuntaan. iIRutta filaud ^erra l^uomi^ 
nenfa rienft 5Curu«ta ^eitö toa^taan; aifel Äurfi löi enfin 
^outun ofafunttan Utoitadfa ia fttten mar«fi itfe farfoitti 
Uuben^muoben ^önS ^Ifan feurataifet S^oftan lartanodta 
^irffala^ftt. Äapina fuitenfin leioifi fefä $ämeefen että ©a* 
tooon faatta; n)aan ^ämeenfin nuiiamie^et (t)ötiin 9(;i;|8tHin 
t^eQoQa ^aba^joeCta, ia @an)o^fa taa^ fotamäfi monen pit^ 
nemmätt taistelun ptx&9tä loi^boin f ai ratlaifetoan moiton 
SRtffeltK }f(tifpM^\a 2:amiiiil. 23 p. 1597. to^ta fen iät^ 
feen f^nt^i ^o^ianmaaQa uufl meteli, herttuan aftamie^et 
tän)i)oät ^erä^po^ian afutfaita no^tattama^fa. Hollolan feu^ 
buida funinlaadinen tDouti otettiin loangitft, ionfa perältä 
tatonpoifainen armeiia a^tti leirinfä Ä^röön. SKutto %U^ 
ming ntft toi rdtfumälenfä ^ämeenlanfaan ^(i, ia talonpoiat 
tärftn)ät l^irmeän tappion @aittaioitiiitn feubuida ^ImaioeQa 
|)elmif. 24 p. 1597. 9läin loppui tämä furfutettatoa talon* 
poifaiö^meteli, jo^fa faittianfa noin 1,500 talonpoifaa oli 
furmanfa faanut. Äettääöä mar«fi aifoi te^bä fotaretfen itfe 
Stuotfinmaade, mutta fuoH älidti io ^ul^tiluu^fa. @itten 
tuo lempeä Stiotb ^tilatut afetettiin Suomenmaan fä^t^n^ 
^ttltiafft; maan l^änfin, niinfuin enimmät ©uomen aoteti^- 

Digitized by LjOOQ le 



37 

mic^, ptfitfi btiotti St^mniibim puMia, tMtllft ^n tofm 
epäili fnnintum paaimlaifta tartoitiilfto. @9ffi)Qi 1597 
£aatlo ^crttna tuli @itoinai puMk ja toaOoitti Xontn Vm^ 
nm, iotSL mortti nKnnaiait (cMt (Sbba QUabod toctti |mo« 
bt^too. SRittta ^erttnon racnt^S lontiti (imia ioflccn &tii- 
oznt^in ^o t lyi m , @cinraaliMnia mtomui 1598 tiili tuuiugttf 
itfe ^ololoifcaa fotaivoiiiioOa Shtotftin, mutta tuotiin t5« 
^cOö $iittS|mifl'iQ ja potoitettiin ^rittSmSfin paemieet wSta- 
ncmooffct ^crttmm nniltttaii. Si^boin Soorto ^trttna f^l^f^ 
tntoItOa 1599 tcti imbcn, [imrniiiiioii tdfoi Snomcin nQa^Qn . 
(Snfic StMtUfftaum Gmia X^ioomnmaQOa tDofloitdtiiiL @it« 
ttn porttoa oMti maoOe ©«niDon pitfijd^ä; €mmien ar^ 
mct{a, ionta fomcntajQ o(t Iffcl tnfi, Ii^dttin Huttilin 
pitajfi^Q, ia ^tcttna frnrafi pattnilain i&ffiä Siipmrin Au$^ 
taät, fiQ'ai{aa fnin toinen armeijon ofmid piiritti 2:nmn 
linnoa. BtfifBtttan (opnUa feto Siipnrin ettfi Xnmn linnat 
pafoitettiin ^eitt&m^een. .^erttna taOfi fertaa fontti meri^ 
oifentta Snomen ^erroja nnidtaan: Znm^a, ^Iftngi^ä ja 
Siipnri^a mestattiin monta mie^, joilta mainittatoim 
martti UMiinaian poila, nnori 3l|aM 9Ie«il|, fefa fa^ 
2:aBMi^ia, Qtft Sincte, t^ (lren|, t^ fSHmd l n. e. @tS(« 
arm fa Snrti Dtctiin äbtotfiin ja faiioat nri^boin armoa, 
loaiSa ia(o St&btrm fittcniin ndyo^emmin tnoU nnratenbe^a. 

Stitmi gUmtBD tioli mattaOa nabdto-moalts ^«rfnm |>eUaa 
pitäiän fhfoBmaeflä. pöflä {m^tiL 12 ja 13 pp. ii>äItQä. ^ncn 
pncIKonja oli tUt Stolicf, ^ndtaa SBoafaa Cobnonneii pnolifon 
ftfoT. ~ SB. 1598. fnninfaaii Stnotfiiii faratrffa. fdmat ^tdfonn ja 
jbnfi Saomni fotav&cn tm^a retfen Sid^oliiiaaii \a 9I&ä(äTni foi* 
hmät, tallidfenf a ©tgt^nnuibim oamfft. aratta ii^ö^a^hDät — 9B«o« 
l)cii 1599 vcri^taoBiiotdta eiittatB outiatttafooB: Siipncin fhooa ImiI' 
tia imd tC irinM a itt Itott ia ^cn poiftmfa SiMT ZtMt (<>a^ 
mera ^htijahipuian fit!i<ta)a) fefä Siiri Wt§italp9Sti &Cl| mc^tottifB 
SBnpitn^ 9hiii!filä^tfeii »icTf^ä f>a]itfaif(i^bfn tofono loymOa ^999* 
fmttt 1599; 3MiM gtanf, 6teci %mit (^mendtnun «oftia) {« 
lWli filBillrapilft Itnrf p. «. Mc^tnttröi 2jmm toriBa »arntfL 10 p. 

äinotfi^afin jattettiin meri-tnomiot, ja m. 1600 me9tat« 
tiin ^intoping^i^fi miifi 9btotfaIai«ta maltanemooita. 9hiot« 
jtn fUbQt n^t ^(ttftmat €igi0mnnbon, ja fota ^(alaifia 



Digitized 



by Google 



38 

iDa^tatn Iittiin 4tt))Sanf5 J^ljmaOo onneQo SLHro^fa ia $xu 
tDtnmaoIIa, maiffa Staaxlo m. 1605 törft totoan tappion 
fterf^otman tt|fönä (^äinäioen rannalla). 99?. 1604 fn&n 
fääb^Utö madtaan^otti funtnfaadifen armon^ nimellä Jtottril IX, 
jia e(i fitten muoteen 1611. 9I(itn o(t äu^taä 993aafan nuorin 
pexta n)a|^midtanut ifänfä tqön, puoln^taen roaltatunnan itfe« 
nöif^^ttä ja jätteen pljöt^ttäen pul^bi^tetun opin. @nurcn 
tt«fon4ai«teIun l^dn jätti jatfettatoaffi mainiotte poiattenfa, 
Ibtftatt II 9ilb0lfiae, jola ^öntä ^attituffe^fa feuraft (toto. 161 1 
—1632). Suomenmaan ftfättife«fä ^attinno^fa Äaarto IX 
matfaan^aatti monta parannusta, ^ittiten aateliston ja mirta^ 
miesten mäfima(taifuutta fefä fuojetten ta(onpoi{aiSta tan« 
faa, jonfa raffaubesta Anette tuli faunis tiifanimi fftt)toä 
luningas". 35B. 1602 l^än per^eencnfä SuomeSfa fämi, pifi 
SiuruSfa fominnottifet feSfuSte(ut Suomen aate(iSton tanSfa, 
antoi ^orisfa o^jefäännön ©uomen moubeitte ja matfuSti 
fttten ^o^janmaan tantta Stuotfiin. |)änen aitananfa m^ös^ 
Iin perustettiin Oxlttn ja Saafan faupungit fefä tijtiitti 
Itmta. 

,,2aMM 3aafott'' fota ^tnäiäUä* — @rittäin tärteä 
meibän maatte oti fe fota, jota Saar(o IX:nnen aitana run)et 
tiin täsmään SBenäjänmaatta m. 1609. ©iinä maltatunnaSfa 
o(i Sluritin j^attitfija^ulu fammunut ja ^uolataifet toettin)at 
par^aitaa fii^en maltanfa (emittöä. SiQoin Kaarlo tuningaS 
tarjoft ffienäläifiUe apunfa, josta pattinnotfi panette luroottiin 
Äätifalmen tääni. luo ©uomeSfa taSmatettu Saaffi ^^u- 
t8ffeK)l0tfa ^e la 9itMe mei fotajouton 9;ougorob'iin, (öi 
^uolataifet ^»er^in ebuStatta ja pääfi »i^boin SDioStoioaan, 
maitta fittä mäUttä Suomalainen fotamäti, jota mattan pi^ 
tuutta tammoi, oli te^n^t maarattifen tinaStutfeu. Saan 
pian fen jälteen ^än taaS uttomaalaisten palttafoturienfo 
petottifuuben tautta tärfi toman tappion $uo(aIaifia maStaan, 
jotta n^t afettimat SigiSmunbon poian tfaaritfi aRoStomaan. 
Sifloin 3aatto ^erra läl^ti Äätifalmca piirittämään, ja voaU 
loitti tämän linnan yötaalist. 2 p. 1611. Seuraamana 
tefänä S)e Ia ©arbie ja ur^ea Senierttt StMtUVf^Htn $oni 



Digitized 



by Google 



39 

tDoOotttiiDat Ufe 9tottgorob'iiitiii. ih)fl)iid|«t8 jo noitft, ettfi 
Stn^taa aabotfi tai ^en nttortmpt tDdjmfS piti otettaman 
SBtnoiön mattafimnaii tfaariffl 9Rittta 9Ro^)oadfa oli 
tö^än alfaan tfaarifft malittn SScnälatnen aatelismies fKUA 
SiMiili, josta SBenäifin n^t^en ^aOitftia^i^ on lö^ten^ 
Shiitenftn ^ ta @arbie n»te(a monta muotta taiboQa puo^ 
(nSti afemaanfa 9tongorob'iSfa, niin ettö @nomen fotamfifi, 
jota pitfotf^ otoanfa mieraaUa maafla, fiitd antoi ^eOe 
totfa nimen „8aiSfo SarfTo^ (anfnen leffiflifeSti: ^^tee fefa, 
läffitt taimi, maan ei (ä^be laisfo ^aeXh'. ®. 1614 Mi 
nnori fnningaS SnStaa aoboift €nomeen ja Wftx foban^ 
taitoa oppimaan Semertti ^orn'i(ta. Ufeat lanpnngit ¥^^ 
poSiormen fenbnifia mafloitettiin; mntta jo fenraamana mnonna 
^om hatni ^^fomon ebnStaOa. attnrnnobeda 1616 piti 
funingaS @nomen fdfit^en fonSfa erinfiifen titalfei %Af9i' 
fiifi, faaben nnfta apnmenqa fotaa marten. SBi^boin fni- 
tenfin ran^ntefo faatiin toimeen 6tillilMlSfa (Saatofan ja 
Si^minan mStiOfi) 1617. 9htotftn maltafnntaan n^ ^biS^ 
tettiin, ei ainoastaan ttfifibm liim^ moan m^oSfin ^ntoin^ 
maa eli ^^fin&Iinnan (fifinL XöOfi tamoin €nomenmaa 
fai magmoja etn^marnStidfia itfifi fo^ben, ja !o^ noiSfa 
mottetnisfa maafunnisfa afni @nomaIaiSta maeStdfi, jonta 
(ifäifi nutiS afuffatta @uomeStafin ftnne aifaa moittaen fiir« 
t^i, niin Snomen fanfaUifnnS taOfi tamoin meltoifeSti ma^« 
mistni. ^SRntta ^nomattamaa oitfin, että etnp&SSffi jmtri 
€nomen fanfa ott tfiman foban tnstannnlfet mereflSnfa ja 
maroiOanfa fontannt; ftOi Slnotfin marat ja mäet oG enim^ 
mältSfin ta^tettQ 2:anSfoa maStaan, jonta lanSfa famaan 
aifaan ^uonoOa onnelta o(i oteftn. 

ftonfafliftSfa otoisfamme o(i tSmfi aifafanfi nS^t taffi 
mainetta. Dpinpn^biStnffen jolfeen €uomen fotimainen aate« 
(isto ofi fo^onnnt ma^tamnnteen ja alfoi p^fi jontin^tai- 
f een itfenSif^^teen ätnotfin fn^teen. ^Rntta tdmd aatdismolta 
n^faft fen o^eSfa ^mittfifi tafonpoifoiS^fääb^ mapantta. 
9lnijafota ja ftaarfon meri-tnomiot mafenft fonfaOifen aateliS^ 
tomme ja petasti ^^teiSfmmaOif en mapanben. Shttta famaSf a 



Digitized 



by Google 



40 



@uemenmaa i&Ucen (u|etnmtn (iitetttiu 9hiotftn roaltio^^te^^ 
teen, ja aatelistomme muuttui molemmin fanfaQifeffi. 



y. 9lttotfttt ma^tamuttben ^itatauft^ 

Stn^taa II ^abolfi, totD« 1611— 1632. — @e aita^ 
taufi, iofa n^t a(!aa, futfutaan fa^beStafin fl)l)Stä Stuotfin 
ma^tamuuben aiatfi. @nfiffifiu 92uotftu iDaltafunta n^t fo^oaa 
(Surooppalalfefft fuunDaliaffi, [otla ufeinfin on ratfaifeioa jana 
maailman aftoisfa. !£oifeffi StuotfalaifuuS tällö aifafaubeUa 
a(faa mahtavammin fuin ennen vaituttaa meib&nlin maamme 
oloihin, niin että @uomen oma fanfadifuuS fiitä joutuu aff^ 
bintoon j[a n)aaraan. ^utta fen o^e^fa ^attinto maaSfamme 
n^t jiär|e9t^^ entistä fäännödifemmätte lannade |a uufien 
laitosten fautta fitoiSt^S melfoifeSti fo^oaa. ^a ^uomattaioa 
on, tttä faifisfa näisfä to^ben JfuStaa Sabotfin ^attituS on 
))eruStuffet laSfenut. ^uninfaan rinnaUa on näisfä toimisfa 
mainittaioa Itänen )a(o fonSlerinfa, 9iuotfa(ainen 9ffel Oj^u* 
ftiema. 

3o ^attituffenfa enfi »uoftna, fun funingaS itfe ufeat 
ferrat maaSfamme tuifi, ^än foetti miten ma^bodista ^iditä 
aateliston |a mirfamieSten mietimaltaifuutta. Si^boin to. 
1623 ))erustettiin Xxnm ]|0lotoiteil$ forfeimmaffi oifeuStoffi 
®uomenmaaQe, |a enfimäifetfi Suutun prefibentiffi pantiin 
9tuotfaIainen Stiilo Stelfe, iofa famaUa fertaa oti maamme 
tenraa(i^{utt)ernörinä. $än oti felpo mieS, mutta ©uomen 
fanfallifuubetle mieraS, Ja ^uomafi itfefin fuuretfi ^aitatft, 
ett'ei moan fiettä ofannut, ionfa tä^ben pt;^fi eronfa. SSJä* 
{jäistä m^ö^emmin pantiin Seuruu ^ott)ioi!euben prefibentiffi 
tuo oppinut la rifaS @uoma(atnen Sn^o ^rft äaufon ^erra. 
@uomen aatelisto muutoin tlOi&n aifaan iörjeStettiin Stuotftn 
aateliston lanSfa tieteen Stttanluotieefen tö. 1625. STämä 
9luotfm ja Suomen ^SRitariSto^ja äatelis^fäät^* jaettiin fol* 



Digitized 



by Google 



41 

mccn (aotban: fitxxa^^iuoHa (tabaoit fa BM^MUi^cmit), 
rttart^Ivotta (nMltancmaa^toi ifilttfatfet) ja afemicf^ 
(notta (mmit aatdit). Stdä fiiitTCiit)ri ttnbi^tn^pini^ 
oK oltainit KrfoaifeOa olofla; ftOä Shtotfiii mottatimta nt^ 
ntpfft i^tc^taiiitifoi (f. o. ^oaimbtiuia^tQ (nopmietn) it^it 
pdä^bmiattQjafft &troopa^a fa UäfUn fcn nmofft omo^a 
tc^fmtbc^aan hmi^ukiM (iqttttta firSo^iärlc^di^ciif JL dnfitfi^ 
fm eroitdtim Snpnrtn (ntipaiitiitQ jäQeen Xatun ^tt)^Mi« 
fmma^ta m. 1618, loOotn fi^fcn nmllottditt Sofifolmeii Uöiti 
ia ^nterinniQa lo^Mtitn Stipnrui piipon aQc 9i&v9\ä maa^ 
bnmidfa n^t nnDcttiui ^ortiiötainaaii fiTctfam^it^tMcii ofu^ 
!a«tat taiiDiiltaiiiidta Sut^erin udfoou, nMirfutftn fiita \tfifitSL, 
että UNtrottitn Skn&täifen Hennon tDottioIlifcdtithi nricrmt* 
tämän ^cttä äbtotfin maltabiniiadta. SSoon itfc XumnKii 
^tippafnnna^a ^aOttnd Iimti torpccdifeffi lujempaa KrtEcM 
tomcntoa afcttaa; fen »noffi, fmi manfyi pispa Scrit SoriM 
lainen m. 1625 oU fnoUnt, afctcttitn ^en jälttenfä ftnolfa^ 
(ainen ntttd, 3ifif Stit|iMi, ccä» hixoo» iörie^t^ffen mied, : 
jota ttfcnMiUaifunbeQanfa ^trdltt paljon mieltfarsHiutta. 3io< 
t^onrind'en touncOa 2nmn tonlua tä^ aitaan {id. 1630) 
la pfn n rt t i in Infiofjt cli g))nina{iofft. aKlyodfin tanpan |a 
teoUifunben alatta afctettiin |ä^ föönnöt fianppa^fäänto 
n>nobetta 1617 rajoitti nltontaifcn tanpan ainoaltaan niin» 
tntfntui^in .tapnli^tanpnntei^in'', joita «Snomcdfa oli tatfi, 
tolme, nimittäin £nrfn ja Siipnri fctä ^finti tai ^onooo. 
SDhmtoin maammt tanppa enimmältään »cbettiin Xn^t- 
maan. SRnntamat nnbet lanpnngit tä^ aitaan petnötet^ 
tiin, nimittäin ]lifl'lil[piti (n>. 1614), Mtila ja Vlfl 
Baaihyil (eli Sapnanjoenfnn w. 1620). Xämän aian fään» 
tojä on m^ö^n ^HSb^tJd, jota ^loitonnettiin taitidta tan^ 
puntiin tnotami^ta maa-tamoroidta ja teilti fittcn toto älnotftn^ 
aian. Sitä UHirten johiidta tanpnntia nKimdtcttiin tnUipor^ 
teittä ja ailantfetta. SaiSi maatauppa oli tornin tieOett^ ja 
yleinen liite availla rajoitnffttta lannidtettn. 

JrirjafifntaraK oli jo allarat tsntaa »n n rt« m a. n onoai ^« 
pcjft ^Kbdmä. SsritotoB ja Sn^toi ra jältcca on maniitt<a»a Xmm 



Digitized 



by Google 



42 

foulumedtari Saoffl pnit eli 6tt0«i(abieii, \ota Sukana Illmnen 
aitana malmtdti enflmaifen ©uomenftelifett mirflfiriatt. 9{&tna aifotna 
npt feoiMiiifi SKa^fulainen iulfairt uuben ivtrftttTian {e!a (^uomalatrta 
Iou(u(au(u|a, ja pielpa Serif Strtlainen painatti fuuren @uomenfie(ifen 
postillan. — ^i^pa Suurten oli latinatfi fofocnpannut huomen pidpatn« 
fronifan, jcfa futtenfin )5i painamatta, .^udtaa ^abolfin aitoina jRuotfa« 
lainen 3ti^na SKe^fetttlll ({ofa fat^oii(ai<ften tt>e^feiben tS^ben pibettiin 
vänfina j^aiaanin linnadfa [a vy. 1635 fuoii Duiun faupun^^idfa) fir« 
jioitti lavean (atinanfieiifen Sluotfin ^i^tonan, {odfa @uomen!tn mui* 
itaifuutta »alaiötiin, fefa pienen, ruotfifft fp^St^n, huomen riimi* 
fronifan. 

(Bnnti Jaffan fota* — jtu^taa 9(abo(ftu J^aQitu^^aita 
o(t muutoin otttui^ta fota*mc(ö!cttä, jo^fo Sluotfin afect tuU* 
»at ©uroopQöfa moinioiffi {a ©uomataiötcuftn urouben ntainc 
erittnin pöSfi (ot^tamoou. ©tolbomon raul^anteon perödtä 
mirifi f ota $uo(alaifta toa^taan uuteen moimaan. ^. 1621 
SRtifa njafloitettitn, tt). 1625 fantoin Starttofin, Ja feuraamana 
»uonna f ota fiirrctttin Sänfi^rcu^fiin (f. o. ffieiffe^mtrran 
feubuitte), nti^fä ©igtömunbo tt)il^botn labotti fofo meren^ 
rannifon. 5»äi«fä tai^tetuiöfa atfoi jo ©uonten ratfumSfi 
(jota taiffianfa o(i 3000 mieltä) faaba petättSroön maineen, 
ia fcn pfiäaiffö «ite Idtt Siuffiatan ^erra tefi ^reu^p^fa 
urouben ihmeitä. SDlutta pian fuurempifin fotatanner aufeni 
fantari^funinfaade. ^aamitaifet oliroat tä^ön aifaan j[o!a 
))aifadfa rumenneet n)äfitt)aQa({a ala^painamaan $rote^tant^ 
tidta u^fontoa, Jo ©affanmaaOa oH tö^tä flj^^tä Jo tt). 1618 
f^tt^n^t fc fuuri u^fon^fota, jofa pttuubeötaan futfutoan 
,,f0lnetifl)tiiiieiieii mnottferfi fabatfi''. ^at^otifai^en (iitto 
(ett Siga), jonfa ctnpää^fä feiföi feifarl gtäroaöo^fa ja 
^oijcrin n)aafiru^tina«, ofi enfi afuffi »oitoOe <)öä«f^, niin 
että fen hurjat armeijat, ®aöenftetnin ja SCiÖ^^n Jol^boöa 
JO lenjifiroöt ^Jtameren rautoihin faaffa. ©töoin turtaa 
äabotfi futfuttiin u«fotai<^tenfa amuffi ja noufi maalle Öbergin 
fuuöfa Stt^inimffeiti 1630* SJemmtn^in t^fönö (Sfi-^omme-^ 
ri«fa) 70 ©uomolaiöto ratfumieötä ul^rafinjat l^enfenfö funin* 
foonfa pe(o«u!feffi »öiitjmän »i^olli^-parmcn atta. SEBä^i- 
teöen funinga^ tunfeutui etetömmfiffi ja (6t SretteilfrrtUn 



Digitized 



by Google 



43 

ham& (iSkdia Seti^tfi) ZiSbfa fotafoi^t Bmft 7 p. 
ttSL Zq^ Shtotftn annriia eteni äRoin-immui, dtenPtn 
ia tDt^boht 24)iiQiiMUifni rannoUIe. ^etDfiaUö 1632 SuMoa 
9abotfitt fotaipohna, Suomoloifet etupaö^a, meni ^ef^^iptr^ 
Ton nti, fodotti iitbt fdotuL SRittta hm SkiOenftetn mtbeQa 
amtrijaUa otfot Störnberg^ta o^bi^toa, tQ^t^i Stnotfitt tunin^ 
loaii (o^teä tonmn fanpniigtn aiouffL SSi^boin f^pmpona 
SaOen^etit forbift Koffin nmalint^ofiuitQQn jo Suttaa 
9abo(n fettTojt ^en jattianfö. ittrrtlL 6 f. 1632 fpnt^i 
£il|ai'tn t^nä onfota tappelu, jo^a Shtotftn jalo fmtiiiga^ 
iaatni, mutta ^oanntatfet htitenfin tö^beUtfeM (^ötiiiL Seta 
Srettenfe(b'in ettei Stttjen'tn tat^clui^fa o(i Suomen ratfu^ 
mäti, iota n^ Sicllai 6til|il{k fomenft, pitanlyt funnia 
fifon fotartnna^a, nimittäin oitean ftimen QörimmfiiMa fnr^ 
jiä, ja fnmngad o(i aina pannut fuurimman (nottamuffen 
Wfia nr|eaan iouRoon, jota mi^oUtfet pelö^t^eOä nimitti^ 
möt ^OkfMSUälSIL euomalaift^a pQaaifföiMfi on eten^ 
Kn mainittama SMm Attllilpiai fmi fianfoi^ten ^erra, 
ji^ tuninfaan tuoQe^a fentie^ otitin etcmin ähiotftn tenroa^ 
letMa. 

Sn^aa II ^obotfin tuoltna, tuli ^nen ala ifäinen t^t 
tfirenfö fcjititia matta^i^tnimeQe, ja mäli^aifainen ^aditu^ 
tuli eröötte ^ot^ojatunnaUe, fo^on Euului miifi forfeinta mtrta^ 
mie^ö: brotfeti (oiku0 aftotn ^itaja), mar^ (fotaaftain 
^itaja), omiraati (fotataimadton ^oitaia), tan^teri (vSto-ptAi* 
tiittn johtaja) ia nmttioirarain ^oitaja. fiuningad mainafan 
l|0tamfi, fan^leri 9tfel O^ren^erna, jai enji afntfi @a!fan^ 
mooUe, foban tfitvM johtoa pitämöän. 9tuotfin afeet jonhm 
aifaa iattoinmt motttofnlfuanfa; mutta m. 1634 ^em^rb 
2ktmar'in ^erttna, jofa 9Iuotftn armeijaa fomenfi, fSrji to^ 
UHin tappion 9}dTb(ingen'in t^tSnö ^aijeri^fa, jofloin Suttaa 
SaatlonpoiEa ^orn joutui mangiffi. XäUä l^bön aiaUa 
nfeat 9htotftn (iittolaifi^ta tuopuimot; mutta pianpa fota^ 
onni jöfleen fääntqi. Uubet fotapfioflitot, nimittoin tuo ^nrja 
3l|iM Sitrr ja ^nen htottnanfa enftn mäti aifaife^ @uo 
malcinen Imft Btttcilei| ja fitten tuo nerofoö Sennin 



Digitized 



by Google 



44 

Znilteifii; metoät uube^taan Sluotftn annei|at (StelS^Sof^ 
foan a«tt. ffl. 1642 lor^tenfon f ai fuuren »olton 8eip* 
}ig'in t^tönä. $ian fen jiä(feen f^tt^i fotoa 2:andfanlin 
fon^fa; mutta lor^tcnfon morfitti armeijanfa @o!fa«ta 3utt* 
tinmaaQe, ja Xan^ta ))afoitettiin Sri«feir0'n rau^anteo^fa 
U). 1645 peittämään Stuotftn iDattaan ufeat maafunnat (@ott^ 
(onnin, göfolon, 9|ätntlannin, |)cricba(in jo ^oöonnin). @ota 
Soffo^fo totfettiin fotme muotto. 9S3i^boinpa Seltfiilui rtm« 
(Kmtea^fo ro. 1648 protestanttien uSfon^n)opauS @affaSfa 
mo^mistettiin jo Stuotjt foi ponntStuStenfo ))a(Siotfi $om^ 
merin mootunnan $o^ioiS^@otfaSfo fefä muutamia muita 
alueita. 

9!äin tuo ))ieni Stuotfin moltofunta, jionta mäfilulu fii^ 
^en aifoon (©uomen, ^nferin, ©iron jo 8ii»in fonSfo) 
tefi oinoaStoan 1V« milioonoo ^enfeä, oti i^meteltämäQa 
jäntem^^bellä f estänet tätä pitfää toistelua; f e oti n^t lo*» 
^onnut SurooppoCoifeffi fuurmadoffi ia oli itfe teosfo mo^^ 
tornin mottio po^loifiQa moiOo. SlRutta fitä morten fen 
oCifin tä^t^n^t {ofaiSto iäfentönfä lujoSti jännittää, jo ®tto« 
menmoo puoteStonfo ei oUut fuinfoon mä^äifintä ofoo tftStfi 
tuormoSto fontonut. @uomen mäfitutu fii^en oifoon tett 
noin 400,000 ^enfeä fun afluotfinmoan oti tä^eS 900,000; 
mutta ©uomen ormeijo oti feSfimäftrin 17,000 mieltä, eti 
toffi totmonneSto 9{uotfinmaan fotomäen fu^teen. äKeibäntin 
pieni tonfomme oti niin^muoboin metfoifeSfo määro^fä onto^ 
nut opunfo usfon^mopouben p^f^ttämifeen SuroopoSfo, jio 
moitfopo meifätäisten uroSteot enimmältään peitt9itt)ät 9tuot^ 
fin nimen atte, oli tumminfin ©uomotoistenfin maine tut« 
tut mooitmasfo to^onfin määrin tuutumoon. SottiottifeSti 
©uomenmoo pibettiin täljfi^oifeutettuna mottofunnon ofono 
(O oti ofotiifeno QteifiSfä n)attiopäin)iSfä eli fäät^totoutfisfo, 
joisfo tonfon ebuSmie^et, jaettuina netjöän fäät^^n (9(otetid«, 
^oppiS*, ^ormoris^ jo lotonpoifoi^^fäät^), neumottetiuiat 
^odituffen fonSfo mattofunnon ofioisto jo ontoimot fuoStu^ 
mutfenfo tifä^meroi^in jo fotomäen^ottoi^in. ©itä moStoin 
©iron, iiimin jo 3"^^^^" itt^öt fefä Ääfifatmen4ääni oti* 



Digitized 



by Google 



45 

ttHit UKiftio|)5tiDtMQ it(o^4u(ietift ja (urttttn Shiotfitt^ioaOan 
afn^moiffi eli tDoittomatlft. 

«IctaH f^tmk^m hmäitm^ Bmmmt^ia. — 9Rauie^tfQ9 
noatlinaniiHiSittitd ofi tö^ atfoatt Kuotfiii tDattatittma^fa 
(crdttonQt nmon ftfaOtftoftn \dSh\a ebi^tomään ja poronta^ 
maaiL SamoOa ta»otn Suomciifni oIotQc oKoi intft nrirtea 
ftmidt^fiife, btn m. 1637 era^ Shtotfötmaan dc io u m nt gta 
llfim^^Q, tmsm ^fktm Suit, pantHn tamon maon ^litn- 
mfitfelft fodf^n^oltia^ efi fenToalthUDfmöritfL Sxdsoi mat^ 
hoA Q^fero^ fatK^a maaminc oftöfa ja pani toimeen ufeiia 
tihrfetta paronnttffta. itiinpä maonmittanö, limorenimljdQd 
ja ttrfe^po^ti nfiinfi oifoina pantiin aOnnn, teo0ifnn« |a 
tannpa mondfa tanniUa ebt^ettitn la ntnun muadfa ^(ftn« 
gin fanpnnii, jofa fti^ aSA o(i oOnt Siantoanioen fuu^a, 
fiQoin fiirrett i ln n^t^eQe paifoQenfa. 3:ärfein Sra^n toi« 
midta oft fnitenlin ^mn |Iti|piltin e(i lEtlemtn peruöta^ 
niinen n>. IMO; ft05 tämä taitoa tnii aifaa^moittaen fanfa(« 
lifen ftttri^^en pefapatfalfL f)(topi^n o^a fai n^ €no^ 
menntaa enfhnfiifen fhrjapainonfa n). 1642, ja 9(fatentian 
ttria^fin pä&ft ^^um&n affnnn, hm 2:ordten StSI^an^fo^n 
le^ fti^en (a^joitti 900 nio^a, ntitfä mie^ uminaja o(t 
Xan^fo^a tooittofaaliina mten^t. hamaan alfaan ml)odfin 
perustettiin SBiipnrin (nKo ja nfeita atfeisfoutuia. SirjaOi^ 
fi^a toimista o(i tarkinta, että fofo f||i StiiSittl f uo^ 
m^ isonnettiin jo tnfi painosta uIoS m. 1M2 S^u^oImaSfd. 
Xfimon fnomennoS^toimen etnpoaSfä feifoi promeSfori (fitten 
7nmn piSpa) Ctfil fetmS, eraS 9htotftSta fotoperainen 
mies, {ota tnitenftn niin torfaSti o(i oppinnt €uomen fielto, 
että m^oSftn ftrjoitti enftmaifen €uomen fteli^opin. ^nen 
apnmie^änfö 9laamatnn fnomenno^eSfa othoat pron>eSfori 
6tiMii, 9RaStnn fiiSo^erra f iffm {a ^^iiffion ftrRo^erra 
iiMrintf. 9la§toaanfin (ntitfaito adoi tolaan aifaan tnUa 
9^5 ^(eifemmafft, marfii^ pispojemme ja papistomme ^ar^ 
raStnffen tantta, {a n>. 1649 perustettiin ftemion pitäiöSfa 
maamme enftmöinen fanfan-Iontu 9Ife( C^fHeman tuStan^ 
nnlfd(a. * 



Digitized 



by Google 



46 

|)tdpotna STutulfa tättä atfafaubeHa oliioat: 3ift! Xit^tmfll 
xoxD. 1627—1652 ja (Kftl fetr»tt« ww. 1652-1657. Sitten fcurafi 
voro, 1658—1664 Sutaiia XerfentI, iofa etenfin on uutterasti ebidtanpt 
^(eiöta lufutaitoa. 2:crferud oli fiinjaö aatcliö^njallan »aötuiJtaia, jonfa 
t&^ben. fnn ^hn erään uloif-antamanfa fatfiSmuffen tabben o(i joutunut 
fanteen^ofaifefft ^ar^a'OpeiSta, ^Sn eroitettiin pidpan-ivira^ta. .^anen 
feuraajanfa oti 3a|ana Sejelm^ mufimpl loio. 1664—1690. ja fitten 
tuli tqman poifa Sn^nt Sqeltti^ ntttrtMtii u^io. 1690—1718. — Vii- 
purin pi^pat ott^at n^a^emmtn merfinijla. 

SapRd ja funjaitfematon l*ut^crilainen oifea»u«lfoifuuö oli aian 
tunnuömcrffi ; mutta fen fonöfa fcurafi muutamiöfa fo^bcn jotcnfin 
tppera taifa«udfo. 9hinpa oli tapana roroioUa polttaa noitia, joilta 
oli f e luulo, että olivat pa^an ^en$)en fandfa liitodfa. ffl&ita julmia 
^uHutuffta felti ufeita louortfpmmeniä; fe!a ^oraioifeud että pliopidton 
miehet ofoittimat fiina lo^ben fummaQidta ^erffä^udfoifuutta. 

S5raöe'n ^QÖlnto^aifa ©uomc^fa fc«ti cnfi fcrraCta au 
noQ^taan f^tf^Qu 1640. Seuraamana iDUonna ^ön tehtiin 
brotfetifft ja faattot fiid ^attitu^funnan jäfenenä ^^a maCmoa 
©uomenmaau etuja, jonfa o^eöfa ^ön m. 1646 määröttiin 
Xurun ^liopi^ton enfimäifclfi fan^Ccriffi. ffi. 1644 Äri^tiina 
tuninga^ o(i itfe koa^taan^^ottanut ^aQituffen. 9?uort uai^^ 
fuuinga^ oCi oppinut ja nerota^, mutta [en o^e^fa mai^e^ 
mie(ineu ja ^aditu^toimiin aiman mä^än mielt^n^t @enpä 
tä^bcn ^ön tu^(a[i mattafunnan naarat nuelettömittä Ca^jot^ 
tuffifla ja Cuopui »i^boin tt). 1654 mapaa^^e^toife^ti fcfä 
fruuuu^tanfa että ifänmaa^tanfa. Ulfomaittc tuttuanfa ^än 
päädc pQQttee!|( tääntQt ^atrjoli^^u^foon, Cuopuen fiitä opilta, 
jonfa ebeötä ifä oli ^enfenfä uhrannut ja mietti [itten futefri*^ 
»ai^ta elämää, funncö ro. 1689 3iomaöfa fuoti. SReibän 
maalle ^än oti ollut jiotenfin tt)icra«. SJiutta mto. 1648— 
1654 ^än oli antanut Pietari ®ra^e'n jälteen ^oitaa ®uo* 
men fenraali-furoernörin »irfaa, ja toaifpci freimi tättä fer* 
taa ^^tenään afunut maa^famme, ^amaitaan fuitenfin ^änen 
roaifutuffe^taan paljon jiälfiä, roarfinfin fifäöifen Ciiffeen fu^^ 
teen. SBä^intäin f^mmenen uutta faupunfia näinä rouofinft 
perustettiin, nimittäin Äri^tiiiit, ^ietttrfttttri Oafobftab), fHaokt 
(^ra^eftab) ja ftajioui ^o^janmaaUa, ^ftmeenlitma ja SoiiPim* 
linna faman^nimisten tinnain roiereSfä, Sn|i|i(entanta ja Sel|te* 



Digitized 



by Google 



47 

Ii|ti (nQt ImmuiQ) ffiiitmrin läini^fi, 6iltttNdt &äti\Ql- 
mm (aänidfa ia crdd fittcinintn ^louniQt BatfUi niininen 
fanpunfi Sietfonioen fnndfa ^^[oi^Soriala^Q. Sen otje^fa 
tehtiin nnfia maanteitä nfeidfa paitoin, taitettiin feöfien>a« 
reita ^ti f of o maan ia rq^b^ttiin Samoaa enftmäifiin to^ 
fenpertanffiiit. ^(ipdönfä to^t^^ fanoa, tttä Suomenmaa 
Jarmoin ennen tai m^öl^emmin on faannt niin ^ttM ^oitoa 
jtfäUifcdfä ^allinnoöfaan nanttia, ia )tapä tö^ben ,,freiioin 
aifa' fanan pqf^i fiitoQifedfa muiötodfa. 

f&aaa toQä aifafanbeOa o(i nt^rin mariopnotiania, 
iotfa ^immenfinmt fita jtmi^ffen n>a(oa, iota npt oti foitta^ 
nnt Snnret fobat otimat fartnttaneet aatelian anooa ia 
ma^taionntta, mntta toifetta pnoten vaatineet toattiotta en« 
fMä fnnrempta tn^annntfta. @tl(oin fykUitn^, maroia faa« 
bdfenfa, ofi aHannt rfitefin aQe vaflfi>a fmnnun faatonnit 
merot, f. t. f. aatelidmie^ fainuit o^a itfeUenfa oifeuben 
^to^lontaa tnumnn^merot ta(onpoifaifi(ta tiloilta, uuiiffa afn« 
lOin^otfend iäi ta(onpoi'ifie. SrtMiina taa^ oti ^aOitnffenfa 
nmneiftnä louofina tntnttain poi^ta^ioittannt faruuuun faata- 
flria, nNtrftnftn treimihmniffi {a mapaa^erratnnnilft niille 
mie^iOe, ioita freimin ia mapaa^erran anooilla marn^tettiin. 
9lä\n f^ntqi enomenmaagfa ^tft^on, paitft mnita ^erra^ 
aineita, 9 freioifnntaa ia 24 ONipaalierratnntaa, ioi^a enin 
ofa oli läänitetty ähtotfalaiftOe herroille ia ^aQittiin niiben 
^oitaiilla eli fartanon^nionbeilla. Sofo fiäfifalmen lääni ia 
melfein toto i^o^ianmaa fefä mnidfafin lääneidfä ifompi ofa 
oli täOä lamoin poi^^ läänitettyä, ia treimit ia mapaa^errat 
^arioittimat alneidfanfa meltein rn^aUi^a maltaa, niin 
että mnnt fanfanluotat, mntta oUetiSin talonpoiEainen xaf^ 
mad oli enemmin ^eibän tnin tntnnnn alamaifta. SBfarta^ 
tnnnidfa ia tnomuHidtnimidfa maUitfi monedfa paitoin milp^ 
piä ia mielimaltaa, marftntin maamme itäifi^ä ofi^a, 
iotta olimat lantana ^itntfen filmäin alta. ftanfaQifedfa 
tatfanno^'a oli fnnretft ^aitaffi, että maamme omat ^lim^^ 
fnmnt \f^ enemmin mebettiin poid 9hiot{i9fa olemiin ffatii* 
tn^mirtoi^in ia fillä lamoin mieraontnimat f^ntqmämoad^ 



Digitized 



by Google 



48 

tanfa; ftdä f en tantta @uomenmaan amo Ja mt^Mtin f en 
toataUifuu^ tfirftiocit tuntumaa roa^tnfoa. SDtljö^Iin ©uonten^ 
tien adoi \)\t& enemmän roajiota at^aifemmaQe ft|a(Ie ^l^tei^^ 
lunnadfa, ji<^ Sluotfatatfuud fo^oft Q^ä ^(eifempöän h)a(taan 
maadfamme* 2:ämö tapahtui päfi^afiaQife^tt op))i^fott(ujen 
tautta, jioi^fa (atina ennen ott opetu^fie(enä oQut, mutta 
n^t ruotfi ofittain fljiaan tufi, roaitta foutufirj|ot«fa tatt)aÖi^ 
fe^tt fuomcntin tieli o(t miereen pantuna^ tunnet oppilas 
ennftttäift tottua ruotfiin ja (atinaan. 

5treiiD{!unnat ^uomedfa oliivat: 1. Zuo voania ti>, 1569 perud* 
tettu Xafejnrin frf. (^iion^uftvub), \ota oti ainoa freimifunta ©uo* 
medfa ennen STridtiinan atfaa; 2. Sllfiftln|1ll frf. Uubeaa^firfoUa, 
8aiti(adfa ia ^epnamaeUä; 3. VirlM frf. (Jtudtaa jeaartonpotta^orn); 
4. yartffiltn frf, mtmih äBittenberg); 5. Airfiitett frf. (Q^aMti 
jeultaanpotfa Djrenftierna); 6. Strtamalttt frf. (^dtaa 8andr); 7. 
6a(«m frf. (SBrangeO; 8. »Mf^Blmtm frf. (Q^abriel ^entinpoifa Djren* 
ftlema); ja 9. tlttlf0r(e)l99n frf. (^lauö Slafenpoifa $ott). — SBapaa- 
^errafunnilta dli folme u^anbaa: St$tt$n (hielle), ile«iill (Eiffel 0]cen« 
fHerna) ia Sienfinn i^otn) ^alifodfa. Uufldta mainittaloon: MmHU 
mjflfi. mmih Bittenbetg), (Htaden rnjfyl (SBrebe), im$Uiin mfyl 
(Sttbo 5hirfi), JDuInn mjfyt ((S^^nenftierna), St«in|tn mjfyt (<Soop), 
Si^riii mfV, ($aiht(), ^ipttin mplfl. (g(emtng). ^aift^ta fuurin oii 
ilaiaanbl »lltf. i^xätoi Pietari ^ra^e), jobon !uu(ui ^aftamo, (Sot* 
famo, @a(onen, Sifafmi, j^uopte ia ^ielidten pobodta ^ariatadfa. 
$ait nta oli ^raabeHa Snu^eliMtitli liänt (f. o. !0liffe(tn ia mi^Hi' 
nan ))itäiat) fefa paiion tilufTta !D}artH(an ia |)arailten pitSiidfa. 

^aatlv X itn^taau f^aaitnd^atfa n>ti>* 1654- 1660* 

— ^0 trt^tiinan l^aöite^fa ofimat aatelittomat fääb^t 
ufeita fertoja, »arfinfin 1650 tt)uoben »attiopfiimittä, no«* 
taneet aniaraa f^f^m^^tä (äänit^dten ja maa^a^ioitu^ten pe^ 
ruuttamife^ta e(i niin^futfutu^ta Stebuftionidta. 993aan aate^ 
(i«to ia ^tim^öfunta piti enimmäCtä ofoIta,filtt)aa«ti etuienfa 
puolta, ia Äri^tiina, jofa ei »iitftn^t rumeta niin »aifeita 
feiffoia fetmittämään, peitti m. 1654 ^aQituIfcn tätinfä poi* 
aQe, $fa(2^(reimi ftiatlo ftttStaaKe, iofa nimettä Staatld \ 
tuti Muotfin funinfaafft. Jämä n^t ajoi »altiopäimitiä 
täpitfe, että faiffi fruunutle tarpeellifet paiffafunnat piti pe^ 
Tuutettaman ja että pait fttä neliJnneffeii^briiiiJ oti te^täroä 



Digitized 



by Google 



49 

itiitidtti ntttt^tiiKii (a^foititlftdto. ätcbuftiotrigJoimilmiHfln cfi« 
nttd^dft pottttin ctfid fdntetDfi @]totii(tbittieit mtB, ^cmni 
^^am% 9iptan nmpaa^erra. fBtvtta }pim Saarto X ftu^ 
taa fcbiatttitt fuuriiu fottbt, jotfe ^^huintufiiuit bb ttbuf^ 
ttotti^toinicii, {ofa ntht^inttoboiii )ät fcttraatiNiit atan fomri^ 
tcttannrffL 

^ola^fa, niet, ^aCttft til^fin aSaan^Sigtdmmtbon mto^ 
xtmpi potfa^ ,^^(pa Saftmtr, {ofo mtMM tftofa »an6at 
iiKiatiiini^ct pafi^tö Shtotftn tDafta^Mmmeaf . @tlhmi ftaarto 
Suttaa fefö iBtimtit täi ^ontmmn tmotetta fatbft ^nofant 
tDattabtntaott, pnfa ^on fmtbföfa ftndottbc^fa rndfrin fclto^ 
naan UKiQoitti SBaan btn ^olalatftt othiKit totitttmect 
^firnmo^ffe^äSn, tedti fota fcnraanmia touofma UMit^tric^ 
nmQa otntcOa. 9rmtb Stttcnberg, jobi oli {(itdt^ Sarfo* 
nmn pnoln^ttiffeen, joutiti ^ttoldlatdtcn UKUtknteen, fo^a 
fnod SDihitta lo^ fcn ifiOeen frnttngad itfc^SilfiMDi 
d)u^tafla (öi ^ofolaifet fotnri^Mtnmtfeöffi tti3fpda^a, fefdQa 
1S5S. ©enraaioatta taboena 500 ©uomen rabntnaa raia< 
^^toöt itfenf& tfimä pfioOt^r^ntfiaiDfit mi^Oiftt ibnaan 
Ztfioc^^in linnana Stareio^ioeii tDarrcHa. €ota tofm et 
titOttt nti^Maan rotfotfmaan tmätd^een; fi0a Saatb> btnin^ 
bian tarbntttö (o^btiöta ^^lan UMiItabtittaa.no^attt joitta 
loaötaaa tf^ fiiiDaatnpaa toaötartittaa* SDhttto 9btotftn afet^ 
btn maine b>^ bnrfeintmaOeen, ja ©noniabtifetfin ta^fä 
fobadfa ofoittimat faniaa nrontta btin fnnren ftn^a 9a^ 
botftn aifoina. 

ZqM toofin tapanini SBenSiänbn puoletta pfifiOe^far^ 
hxa», iofa b>dfi @nonien fotnrien omaa btimaata. SSeitfi^ 
iän fen^atbtinen tfaori SUdfei SDtifadinpoibt ptfif^, mtt, 
tirfaiftn-tDoittaa, mitS §änen ifSnfa ©tolbonntn tau^teo^'a 
o(i fabottannt, ja lopetti f en nmofft ftefobtn^a 1656 fota^ 
fatnmoiaitfa fef& l^nferinmaa^an että Saatobm po^joid^^tanni^ 
toUt. Suomenmaan oma^a fotanmedtä, jonbi btbtmaärä 
ta^ aSaan nonft (a|e^ 20,000:een, o(i tudtm muutamia 
fatoia fotofeOa, niin että Adtti fhwaliK$riU f tri, jofa 
91 armada fomenfi, ei loointtt enft abttfi ntitentöan edtaa 



Digitized 



byGoogfe 



50 

mi^odi^ten ^äioit^Iftä. Supuriöfa, mtöfä emer^tt SnmieiSter 
oti tomenta|ana; torttuimat pormarit; (ufio(ai[et ia foutu- 
potatfin ofeifin^ moibaffenfa laupunfio n)ar|e(ta. ^tfe maa^ 
funni^fa mie^ talotta mar^fi u(o^ funfin maaherran |o^bo(ta 
amati Cääninfä ralaUe. 3l&in faattin Senäläiöten eteneminen 
e^tet^ffi. ÄäfifaCmea, jonfa piiritljffeen metfoincn wt^olIi«^ 
mointa oli rlj^t^n^t; puolusti mie^uuQifeiSti ©uomalainen 
fapteini Dli»i yeirtai|M>ifa* SBi^boin «urmeiöter oli fo'on* 
nut pienen armeijan, jiolla ^än Reinot 14 p. 1650 löi 
Senöläifet Jltanbim ttrfaHa. ©amo^fa |a Kajaanin lääni^fä 
talonpoiat ^ffin IarIoittin)at n)i^ollifenfa^ ja muoben lopulla 
olimat SBenälöifet |ofa paitasta lähteneet tafaifin rajian ^li. 
Seuraamana letoäcinä ia lefänä pibettiin S^ornio^fa^ S^uru^fa, 
^elfingi^fä ia SEBiipuri^fa m^atmta^UUrä^a, ioi^fa maan 
afutfaat [uurella alttiubella ottitt)at pääQenfä ne u^rautfet, 
ioita maan puolu^tu^ maati. Suomin toaaxa oli fuitenfin io 
o^itfe mennet, ia fun SBenäläifet tefimät uuben päölle^farfau^ 
fen täfifalmea ma^taon, niin ^orn, iofa n^t oli pää^fomen* 
non [aanut; mädällä »uimalla ^eiböt furtoittt. Soppu^muo^ 
beUu 1658 f^nt^i fitten afelepo, iofa folme muotta m^ö^em* 
min (1661) muuttui ftitbiu tattl^attteoffi, famoilla e^boilla 
tuin @toIbott)a^faIin« 

Z&M tt)älin oli ©uomen marfinainen fotamäfi liiffu- 
nut funinfaan fan^fa mainioilla retfiUä fautana totimaa^ta. 
Xanöfa oli, näet, ». 1657 liitt^n^t 3tuotfin mi^ollifiin; 
mutta fiaarlo Suttaa tartafi eteläötö ^utlantiin ia mar^fi 
talwifäällä iään ^li lan^fan [aariin, jolloin l^omi Äöpen^ 
^amina^fa pafoitettiin {omimpiin rau^an^e^toi^in. Siuotfin 
tuninga^ fuitenfin fatui, tttä ftUäfään j^innalla oli pää^tän^t 
faaliinfa; ff&n toimoi moimanfa malloittaa f of o Sandfan ia 
aloitti foban uube^taan, r^^t^en Söpen^aminaa piirittämään. 
Saan n^t ei onni enää ollut Janelle fuofiollinen, ja alfu* 
muobella 1660 f)än äfi^ti fuoli ®öt^epori«fa. ©amana 
muonna rafennettiin rau^a fefä $uolan tttä S^an^fanfin 
fan^fa. StiptvifmiMn toulanteo^fa 9tuotfi fai 2:an«falta 
©faane'n, |)attannin ia 4Blefinge'n eli ne.maafunnat, iotfa 

Digitized by LjOOQIC 



51 

n^n^fi oumt Sbtotfmmaan ctdSifanpfina ofana, uratta {ti^ 
fftn a9ti rimat hralmteet Zon^fon matta&rataaii. @e oli 
mdfotnen (iffi^^ 9htotjhi {onfaQifirabdlc, ionfo rhraoQa ©no^ 
mcmnaa ja @uoina(atfmi^ tQ^&4a^ altot tftfä ennmnm 
fOrioUc iöoba. 

Mtmatlp Xl:««CTi «ifa, ww. 1660-1697* - Saarto 
Suttaa toainaian jättoma poifa, jhirli II, o(t iffo {aoUedfa 
loalta 5 tonoben toan^, {a tDAti^aitainen ^oOitii^ min^imuM 
boin j&^cn tnli ^fim^titmian ^attnniL Saftataidlcriiia 
oU tno (ot«taiDa, nratta mettto fretim fttmon 9Md 9e li 
Siilie (maiimm ^Sotöta^^don'' pot!a); brotfetra^toirtaa 
piti ^ä Pietari ^xafft. SRutta ^cnnui %ltm%, jonta Tn^ 
niiiga^ nminaia oU ntaar&mUit maltionMtTain^^oitooii, o(i rc^ 
baftioni^iiitonfa nmotfi ^(im^taimaac fntfatfi fa tmigcttiin 
fiid poid ftjaltanfa. %9t aOoi tntinen tu^tait^ tnmmm tila^ 
tm ja faataioain fu^tecn, jo^ fenraft farttmoa t^^t^otto^ 
mtfifi fonfaöfo. Oiratttoimmben (ifäffi nOomai^a potitiiSia 
taitettiin niin tno^tmietifeQa matttamattomnnb^o, ettS nmtta^ 
fnnta, cnneidnin anoattiintaan, o(i joutunut u^aaraUifttn fo^ 
taan. 9tandfan tnnintaan, Snbonnt XIVnmen (iittolaiftna, 
Sbtotfalaiftt tartttftnmt Sranbenbnrg^iin (nqf. ^rtn^ nml^ 
taanj, mntto (^ötiin ^äpeäUifc^ patoon m. 1675. ©iKoin 
^Uanti ia mi^boin ^an^fattn iulidtimat foban. 9hiotfin 
fotatattoö o(i totouaan rappbde jontnnnt, ja nuori tnninga^, 
jofai ta^ aitaan o(i atbinnt r^^t^ö aitain johtoon, to^tofi 
jota paita^fa ainoaltaan toa^tntfta. 93. 1676 tno iitfiti ja 
toimia ©uomalainen Stiriift Cfei| fai mi^bointin 9hiotfra 
rän^t^een laivaston u^eftUe, mutta ^uSui itfe matinenfä 
Ctannin ebuötaUa. @ittoin Xan^tan armeija a^tni maaOe 
@taane'en/ aifoen ta!aiftn«tDotttaa nuo tabotctut maatnnnat, 
joiben ra^nm^tin meni S^antfalai^ten puotefle. SRntta Sunb^in 
tappetnöfa ^outntun^a 1676 Saarto tunintaan nron^ toi^ 
mitti 9biotfaIaifitIe moiton. ©enraanHina nmonua 8anb^ 
tronan tappetu nm^u^idti 9htotfin jermutta nai^a maatun* 
nidfa, ja maiffa muuaffa fota^onni ei fnintaan myötäinen 
oUnt, faatiin tuiteutin n. 1679 rau^a toimeen tafaifiQa e^^ 

Digitized by LjOOQ IC 



52 

boiUa. solutta fobati tapauffet olimat fefö funinlaaUe että 
tanfaQe paljastaneet ebeKtfen ^attttuS^menon ^ittojia; niinpä 
n))t ^eti r^^b^ttttn anfaritn parannut puuhiin. 

@oban aitana pibettiitt )o. 1676 fäatpfofouffta maafunnittatn, 
ioQotn fofo Suomenmaata loarten oli »preifet maapaimät" Surudfa 
(Slofuun lopulla. !D{aamarfa(fan ftjaäfa oli Surun l^ott)iot!euben U)ata« 
prcfibentti Äuötaa (^rafö. ©c oli aBenaian u^faama paattcfarfaud, 
jjofa erittäin maati u^rauffta ©uomen afuffailta. 

3B. 1980 mattafunnan fääb^t Eotoontuimat S^uI^oCmaan; 
maamarfatfaffi (f. o. ootett«=»fääb^n pu^emie^cfft) pantiin 
Stlatö ^^mmmff^h %lmm%, i<'^ tuo tatonpoifaid^ääb^sfä 
n^t noStettn I^f^m^S ^(eifeStä rebuftionista^ eli lailfein (uo^ 
n)utettu|en Imunun tilusten ja tulojen peruuttamisesta^ faa^ 
tiin aatetiStoSfafin Kiioan feSfuStcCun perästä läpitfe^^fä^* 
mään. Uuft 9%ebuftioni4oimtfunta afetettiin^ jonfa pääntie^ 
^effi tuU äsfen^mainittu SlauS gtcming, ja fääCimöttömäöä 
anfamubeda n^t tämä niinfutf uttu ift tebnltUm (toto, 1680 
—1687) forjafi fruunun aCe tafaifin faiffi ne fuuret ja 
pienet (äänit^ffet ja (a^joitutfet, mitä ebeUifinä aitoina o(t 
ttf)tt). SRäin fruunu fuureSti rifaStui, ja fanfaCta poistut 
tuo u^Iaama maara^ että faiffi maa-omaifuuS joutuifi ^(i^ 
m^Sten mattaan. SOtutta uuben toaaran otimat [ääb^t itfe 
luoneet maCtafunnaUe^ f un ^e famoida 1680 muoben toaftio^ 
päimiöä, mufa rebuftioni^afiain paremraaffi meneSt^ffefft, 
antoitoat rajattoman mattan funinfaan fäfiin. 2:ämä fmritl'' 
tiiDtnen itfetoaltinitö mielä feuraamida n^attiopäimiUä (m. 
1682) ma^mistettiin ja tamennettiin. ftuningaS ei enää 
oöut mi^infään ^attituS^muotoon jibottu, ei oflut »elrooöi* 
nen mitenfään fuuCuStamaan neun?oSfunnan ajatusta ^aUituS^ 
afioisfa, eifä tarminnut fäätt^jenfään fuoStumuSta, J[lciStä 
(afia tel^beS^ä ta|i muuttaesfa. 9iuotfin ja ©uomen afu* 
fasten entinen maCtioKinen mapaus oti täCä tamoin mettein 
fumoon »isfattu, ja aifoja tuli, joHoin f^ttä faitoat fofea 
tämän maQanfumouffen ^aitaUifia feurauffia. 

Kaarlo XI oli fumminfin tarffa ja fääStämäinen jär^ 
jeSt^ffen mies, jonfa aifana toaftafunnan enentäneet »arat 
^fftn^omaifeSti fä^tettiin ^^teifcffi ^^»äffi. @ota*taitoS pan* 



Digitized 



by Google 



titn cnnmnatftn ^^iDfifin fnntoon, ja jdticdtcttnii nntobc^a 
1682 fiffaen lOQ^iteacn rnotitiato^tainiane (^^lamnaaOa fm^ 
tcnfin XDoma xo. 1733). ZSm& vaibqdB^mM, iotta »idfi 
on mctbon nuiaefa Wm toohna, (Mxd cnttftn lofitn^otoit di 
nto^nrjoUuIfcii ftlaan: tulli maatilat, jotta titoot rotftnDäen 
pitoon nnocnntct, jatttiin rnobni^t (noin 2 tai 3 nianttaa^ 
(ia tn^fatin), joilta johiinen pc^tafi ja eUfe^torppaan afntti 
^^bcn jalbnnic^cn; totfnmacn pitoa marttn taa^ muutamat 
talot fofaoat iu9tl|oQi«oifcuIfia, f. o. mi^fin mäfitau loctoja 
autccifi ja, jo9 ci oma mcro tiittfintit, fanrtoandta „ qxSu ^ 
^taittutKoiitta'. 9läin afctettiii! Snomcdfa, paitfi peitattuja 
jouRoja, 7 jalEamäen ja 3 ratfnmaen r^tnttiL Sifäift 
tuli merimiesten pito fanUMiStoa tootten, jo^on täytettiin 
rantamain ja merenfaariSton ruobut Z&nUi pnoluStud- 
laitot o(i fii^ aitaan Euroopan paraS, ja naapnri^nNil< 
tat tatfdiUKti tunnioituffella 9tuotjin fotamoimaa. 9Rntta 
Saarto XI ri tnitenfaan ratoManut fotoa, ja maamme fai 
n^t tauon aitaa nauttia ran^ finnan^a, jonta fnoja^a 
eiintrinot attoimat moimiStna. 3Rl|5tfin ^entifeOa alalla o(i 
urirteatö toimeliaifuutta. SB. 1686 ulo^annettiin drnilal^ 
jota nmoteen 1868 on täoUa ©nomeSfa oQut »otma^a. 
Suomentielinen tirjaOifuuS o(i jo aOanut jotenttn mataantua 
UHirftntin uStonnoOifiSfa aineina. S3. 1685 painettiin Zn^ 
rnifa unbe^a^torjattu ätaamotun^fuomennog, jonta oli toi^ 
m ttt a nn t ^poimion tirtto^erra ^litnnS. hengellisten muiden 
fepittäjinfi mainittatoon Siitti Sifannriil ja %i|iii Cijtiii. 
SBi^boin n^I^inen Suomalainen uyirfitirja malmistni m. 1701. 
SBaan lylipfiiinfä aitoi ®uomen tidi tobota Q^oifemmiStä fäa^ 
b^istfi ja BMijota paljaatfi roimaan tieletfi mallttfen^an ruot^ 
fin riunaOa. UStennoIlifella alaOa ilmaantui tä^n aSoan 
niinlutfnttu ^ietitai di |crilKtf||i^ jonta etemin ebuSmieS 
oli Stl^uui ScfeiiiS (fpnt^iftn ^ajoelta, tuoli tttRol^erraua 
XQnoiSSffi). Xietrisfa on mainittaioa eufimaifen €nomen 
taftoion nloS^antaja CUii XOfanii (ähiotpsta totoperiUnen 
jCucuu ^ptoUKff oi i) f ett @uomiAiincn muinatS^tieteiliji fiiti 



Digitized 



by Google 



54 

SBaltioUife^fa tatfannodfa oli ©uomenmaa tiffä enem« 
min f^ricUIe joutunut, ftuninfaat eimät enää miQpinlaan 
maaöfa fä^ncet, ja feöfi^attitu^ 8luotfi^fa tunfi »arftn 
maiUinaifedti tämän maan oloja. Stämä huomattiin oUe^ 
titfin fen l^iliieaii nilii oibina, jofa maatamme lo^taft »». 
1695—1697. 9Wt)ö^incn ja fijCmä fcfä tuotti jo enp^^mainit*^ 
tuna muonna foman fabon; mutta ma^ta feuraama muoft 
1696, jottoitt etofuuu l^aöat faifen »itjan turmelimat, toi 
mulaanfa n)ar|iuaifcn nätän^^äbän. ©uomataifet o(imat f^Qä 
man^a^taan tottuneet fefoittamaan (pettua (eipäänfä; maan 
n^t ei oQut mitään j^mä^mäfeä fefaan panna. JiemääKä 
1697 oli l^ätä nou^fut forfeimmaHeen, ja mnxffa-trätii löi 
tu^anfta. 9)l^tenä muoftfautena nät^^ nältään^näänt^neiben 
lufumäärä otteen mäl^intäin 100,000 l^enfeä eti noin feitfe* 
mäd ofa <Suomen fen^ailuife^ta mäeötödtä. Sa^ta nämä 
faul^ut amaftmat faufaifen j^attitutfen fttmiä, niin tttä mii^ 
meinfin, »aiRa I^ttä m^ö^ään rlj^b^ttiin te^ottifiin amun* 
toimiin. 

Se^fen tätä furteutta fuolt funinga^ taatto Xl !e^ 
määttä 1697^ jättäen Iruununfa a(a4fäifette poiattenfa, Saarto 
XIL-nneflc. S^oincn, mietäfin ra^faampi etfim^ffen aifa oti 
n^t tutoöfa. 

StaatU Xnrtitieti f^aUitn^ ia 3fp'toi]^a. — ^fän 
luptte^fa tämä nuori funingad ei lotetä ottut miibettä^toi^ta 
ifä^muottanfa tät^ttän^t; mutta fääbt)t fuitentin Itänen juKd^ 
timat täl)fitt)aCtaifeffi, ja niinpä n^t rajaton itfemaltiuu^ oti 
la^fettu folemattoman nuorufaifcn fäfiin. Jofin Äaarto XII 
oti faanut l^^män, fri^tiflifen faömatuffcn ja ofoitti jo aifai» 
fin fefä terätt)ää ät^ä että jatoa ja re^ettiötä mietentaatua. 
aJiutta puen taipumaton itfcpintaifuutenfa ja lyönen fotainen 
tuontonfa tt)iimein mei foto mattalunnan ja etenfin @uomen^ 
maan aiman perifabon partaatte. ©emmoinen on t^^^e^ti 
Äaarto Xllrnnen ^iötoria. g^fe tapausten joffo oti fcuraama. 

SBenaiätfä l^attitfi täl^än aifaan SRifaet StomanomHn 
poian^poian poifa, ^tetttri ^wm, jota oti rumennut tänfi^ 
maiben mattin mutaan uubidtamaan tfaarien manl^aa matta^ 

Digitized by LjOOQ le 



55 

tmitaiL ^^ietoriu fUmfimQaraim o(t fooba iotafin ofaa ^' 
meren raimtffoa umltaanfa, ja fo^ta 9tiii^ ^udfa ftt^ 
Qtfaait o(t feK Suomi että ^nferramaa, Siro ia Siimi, ffin 
fotmi 2:aii0fon Ja puolan fmiinga^en fm^a fmtren (iiton 
Shtotftn mtorta ^ointftioa madoit, fonfa fotoifta ^I^ ei 
ftdoin tutam aamt^tomit SCOimmobeQa 1700 tämä m^I^- 
i(ma olfoi iofa jorolta puhjeta: juoton frntingod SbtfuM 
(jofa fen o^e^a o(i ©otftn umatim^tinaana) (fi^etti fota^ 
jonftonfa Siimittmaata tDaflotttamoan; Xontfon fmtingad oli 
oiM^fa forottt Shiotftn etetQ^maofmitiin, ja fefön tultua 
fuuri SSenSföinen ormeiia, 40,000 mie^ta^ tuK Stamma 
piirittämään. SDhitta Staar(o funingad pian o)>etti UHi^tu^' 
taiianfa, ettfi olimat umaraKifen (eifin aloittaneet @nfm 
^5n pnrje^ Seelantiin \a pafoitti Xantfataifet rau^^ 
tefoon. Sitten (a^ti S^ironmaaQe ja rienft StarUKni amufft. 
Wt$mM. M p. 1700 Stuotftn funingad ja |änen pieni fota^ 
jouffonfa, noin 8,500 mie^S (foi^ta (a^e^ toinen puoti o(i 
Suoma(aifia) r^ntfifi 9Benä(8i^fi piirit994eirifi nm^aan ja 
fai ta^beflifen moiton. SteäBx SenStäifet fenradit ioutuin)at 
mangttfi; tlyfi^, (eiri ja fotata^a tuli UH)ittajoin faaliifft, 
ja StarUHin tappelu, jota onfin maailman (oi^tamimpia fota^ 
tefoja, fo^otti ferra^aan Saarto Xllrnnen maineen fanforiu^ 
ben futfutoiSe. S^aan tamö ^(en m^ötSinen onni ei o0nt 
SaartoQe ^^ob^flincn; ftfla ftita ^edfö juurtui femmoinen 
^(eidatfe SBenätatftd fo^taon, etf ei (unOnt enää maffaman 
tDoiUHia, tfaarin ^f^a tarfemmin nmtmoa. Sen ftjaan 
^n föänt^ Xufu^tia maataan, tahtoen pafoittaa ^ntä (uo^ 
pumaan ^olan fmunu^a. fiolo nriift muotta ffin mar^fi 
ebedtafaijtn juotan ma(tafunna9fa frfä Sitnm^a ja @alijiadfa 
otö. 3ofa paibdfa mi^Qifet tuotiin ja Saarion maine 
faifni ijmpäri (Snroopan. SBil^botn 9htotftn armeija läfft itfe 
Solfin maofim^nafuntaan, ja Xntndtin tSlffti^ m. 1706 
etftä fomintoa ftUä e^boSa, että Enoton nmtta^i^tuin jätettiin 
erääOe ^^(ataifeQe aate(idmi^efle, Stani^Iao Secjin^fitte. 
SKin^muoboin o(i n^ Saarto tuninfaan partain mietitin 
tnOnt täqtetlyfft. 

^ DigitizedbyCjOOQlC 



56 

SDhttta tällä toölin oli Senäiän tfaari [aanut tilaifuu^ 
btn tdtm&&n tu|o4öitä »altolunnan itö^rajioUia^ |otfa oti^ 
mat tääneet aitoaii peitolle maru^tuffeUe. 'SS. 1702 tfaari 
maltoittt f$ä^finä(innatt, jioQe ^n fidoin antoi uiU^n nimen 
Sc^IUfellstg (S^^r^na), f. o. amainlinno. Seuraamana 
!en)äänö lolo muutin ^gnferinmaa tuU SBenätäiöten maltaan^ 
ia lä^ede Stemajoen [uuta rafennettiin f tetoriK taajfnnti, jiofa 
määröttiin Senä|Sn maltalunnan pääfaupungitft. Stetufaa^ 
rede^ @uomen(a^ben paalultaan, ofetettiin mol^ma merilinna 
Aratttitti. 97äin oli tfaari tunteunut merenrantaan [a afet^ 
tunut ©uomenmaan t^nn^tfeUe. SB. 1704 ^än lifätfi \oaU 
loitti S^arton ja dlaman, ta Sotatuu^fa 1706 ^än to rupefi 
äBiipuriatin piirittämään; mutta luopui tuitentin täQä tertoa 
pian ^rit^tfe^tään. jtummintin oli ©uomenmaan maara jio 
aiman filminnä^tämä, j[a Suomen miehet olimat jo aitaa 
obottaneet; tM Saario tuninga^ rientäift a^bidtett^en ala* 
mai^tenfa amutfi. Saan Suomenmaan fuojielutfetfi oli j[ä« 
Utit) ainoaltaan mä^äinen ofa fiitä fotamäe^tä, jonta meibän 
tanfa oli afettanut; tuninga^, näet, ^^ä tutti fautaifiQa ret^ 
tiQänfä, tuluttaen nii^fä »altatunnan marat ja puotu^tu^^ 
moimat. ^t)69tm ne miehet, |otta täällä pantiin tomentoa 
pitämään, olimat fuurempaa fota^t^t^ä mailla* Ctanlfiint^ 
jota enfin tomenft SnterinmaaUa, ei ojannut tämän maatun* 
nau tabotuöta e^tää. Sä^äi^tä onneUifempi oli ^^Mi^ 
jonta anfiotfi SSiiipurin pela^tu^ pn luettama. uintia mi^« 
boin m. 1707 afetettiin päätomentajatfi ©uome^fa tuo tel* 
moton Sfiledet, ja niinpä Suomenmaan onneton to^talo jo 
aitoi malmi^tua. 

^eti foban oluöfa u>ietiin Suomelta fef& fdannottinen ruotura&H 
ja fe fodnannen ofan lifäpd (^o(mannud'tt>a!i, ^olmiffaat), jonfa fu« 
nlngad f&8ti ruotujen ja ruÄt^oUien toimittaa, ^^tccnfÄ noin 14,000 
mie^t&, että mpBdfin laitti pedtatut tpfmentit Mmh ®uoma(aifet 
joufot flttemmin enimmalt&&n j&iio&t SEBiroon ja ^mitn; jotu ofa 
nu^ödfin feurafl titnintaan.fandfa fhtolaan. Snfctimnaan ja ©uomen 
puoludtittfefft faimat meib&n maan tuobut ja tudt^oHit loieiä päaUi* 
feffl panna 9(5d uuben fertamutfen ruotum&te& (j^afftnnud-iv&en) jofa 
n&f99 tehneen 6,000 miedt&. 9l&itä mdaraifia \a t^lima&rSiflä rpN 
mentteja taptpi fitten p^tenaan tapbentai !D{aan)oi(ieli)tfelta taC(& 

Digitized b^VjOOQlC 



57 

ta»oia n^Mftttn tapccQtfct t90*»onBat SB. 170S aotatlaaa. dta 
touiai pu9ii fniBBiuMtUot^ta Ximn ja |>on]i laöitt^ä oli aatioaa. ia 
että Rttä (öäntdtä pfft^ön o(i ntfmipt iiM 40,000 nrie^tl 

äioit^n folmittuanfa Sotftdfa, Saarto fmtuigad mi^ 
botnfin paatti Eaifin mointtn K&nt^ tfaarta »adtaaiL SRittta 
tifä Blptfaän tsHat ^Vnttrinmaata |a ©nmntn raioia piUMa^ 
maan, UHum mcm m. 1708 ^Serc^a^mfarran Qti ia tmitcu t ai 
Sknätän f^banmat^, tntfncn mlyödtiii ätnadta luotfcnfa 
%ham SdDot^anpf tn armeiian, joöfa oti fnitriii ofa Snonia^ 
tatfc^a fotanräc^tJL Smcit^anpt tottoifiii tuotiin Stc^nan 
ti^nfi (to^dtä 9Ro|itciiMia) ia pctatö ainoaltaan ofan nwc^^ 
tänfä fnninfaan tnolfu Saarto n^t nar^ Utrainaan, io^a 
tatt Krtt oman aitfara tatni fnrmaft Janetta pation nmtca. S3i^ 
botn ftfiL 28 f. 1709 äbtotfin armcqa tuotiin f lIllMni 
tipipcfatöfa. ftnningad itfe pienen fenran tan^a pfiäft patoon 
Xinrftn roian l^ J9enber'itn (Se^arabtaefa); nmnt taiSt 
iontnivat SSenätaidten nHingifft ia uncttinmt fitten totuta 
nmofi^Binientä tamön mieraon maan fanfatftmmt^a ofiifa 
(efuL 24mi«ri0fa, Xobot^i^a tf. vl). 

£äman onnettoman topontfen perö^a 9htot)tn unitta^ 
tnnta dnoa^aan ^ethMt faottot nnidtn^taa Senaiän pai» 
fimntta nuHmaa. S3. 1708 oti S^beder te^nl^t turion retien 
^5nfennniaa^ ia fit^ ^ntonnnt fnnren ^an Snomcn 
pnotn^tnd^moimidta. Siatpa, fenmaaa 1710, tnti tfaari fnn» 
reOa nunmaQa Säpnia piirittiiäan. Sanpnngin fonen» 
tafa SRannn ©ttem^rite tefi tftiä nr^ffi^ta nxi^tarintaa; 
ntntta fnn et Si^beiter ofonnnt mitään apna toimittaa, tä^t^i 
^änen antantna ftfiL 14 p. 1710. S^tflfnipänä ml^o^fin 
Sitifalmi iontnt mt^IGiten nmltaan. StetäpnoteOa Sno^ 
mento^tea fetä 9Kifa että äläämett [omaan aitaan UNiIloitet^ 
tiin. ^ätä ta ^ämmä^t^ maamme täntiftifä oftifa oti 
fangen fnnri, niin että potjon il|miftä, marfinfin mir&tfää» 
blyi^, aKoi matmigtanba pafoon Shtotfin pnofelle; ^M 
tnningai oti lä^fonl^, että faiSien i^miften piti ftirt^män 
poi« mi^Uittcn maQon alta ia iättömän maa antiirfft taat^ 
fenfa. SRtfS^fin ^irmeä mtto, iota fljtf^Oä 1710 S$iro«ta 



Digitized 



by Google 



58 

tänne lemift, enenft tjitx^ta furteutta. ^atlefft onneift tfaort 
ei tvielä feuraatvana tvuonna terinn^t jatlamaan n)aDoitut^ 
ftaan^ to^ta Staaxlo tuntnga^ oU ^^ttan^t 2inrtfi(atfet fo^ 
taan ^äntä maataan. @uomenmaadfafin ftdS h)ältn tehtiin 
fuurla ponniötufjia, joiben |)ää4arfottu« oti »aHoittaa ffiii^ 
))uri tatatftn S3enä(ätftltö. ©nomalainen ftttrto 9titt$\ft^ 
tx&t jänte»ä fota^uro«, oH n^t pantu pää^fomentaiaffi mei* 
bSn maa^fa^ ia aftat alfotmat faaba mä^äi^tä lo^buUifem^ 
ntan ntuobon. SRutta tun 9?iero^t pian tmli, afettt funin^ 
9a« ©enber^iötä S^bederHn jätteen fomcntoon. "Sfltft tuli 
tapaturma toifenfa perältä. 838. 1712 fewät4atn)ctta tapa^* 
tui jiu(ma xt)'Mtbxttti ^aiaanin laupunfia h)a^taan. iDOtuu^ 
tantat S3enäj[än«pno(tfet talonpotat, {oilta ^eibän lauppa^ 
matlattanfa tutttmie^et oUmat toxtnttt muutamia farlafan^ 
latta, io^battimat to^tolft SBenäläi^tä fotamäleä ftätifalmelta 
ftnne r^i^tämään \a mur^aamoan. S^u^o^^öt te^t^änfä tt>v 
^otti^4auma fuitentin (ä^ti iätteen tie^enfä, {a tuo älittinen 
tapaturma, {ola on tunnettu nimettä ..Sartaftrttt", ei tuotta^ 
nut f en enempää feuraudta. (S^ff^n puoletta, tuli föenäiän 
armeija Ä^mijoen »arrette, mutta paloft fiffi fertaa tafaifin, 
ebemmäd p^rlimättä. Sa^ta feuraama »uofi 1713 tuU 
maamme ^i^toria^fa ratlaifematft. ©ittoin atloi fe aifa, 
jota „^n W^n" nimettä ifutfe^ti on painunut tanfamme 
muistoon. 

Sioufohtun alutta 1713 tfaari faIert4aih)adtottanfa tuU 
^elfingin ebu^tatte, tuoben jontun ofan armeijaltaan muad- 
fanfa. Suomalainen ftttrto Imfelt, jota pienemmän ofa^ 
tumtan lan^fa o(i tä^etett^ finne, ei h)oinut »i^otti^ten 
maatte menoa edtää, maan poltatti faupungin ja perä^t^i 
pää^ormeijan (uotfi "Som^oofen. St^t oUfi S^beder^in pitänet 
e^tää »i^otti^ten eri joutfoja ^^bi^t^mä^tä. Wlutta furteatta 
epäröif^^bettä ^än päästi SSenätäifen ratfumäen tulemaan 
SSiipuri^ta Jlt^mijoen ^li. Si^boin ^än perä^t^i ^ämeen^ 
linnaan, jättäen fofo rantatien amoimeffi. 3^ Slotuun to^ 
putta SJenäläifet tunfeutuih)at Siurfuun faatfa, mi^tä ^(i^ 
opinto ja mirfafunnat olimat paenneet Stuotfin pnolette. ®iU 



Digitized 



by Google 



59 

ien Scnqaii pfia^amteqa, g»r affui*ui tomeniioiffi, morifi 
l^fiitgtMil f^amccfcn. 9lrid9eMBitta 2:ii{^Pl]na«fa oG niK 
ivtiiHchifin bttfianit ä^bcdcfra poid ©nontcMa fa «DSTt-otfai^ 
ftftt itdfointt )ntolii0tit9^touiict SrmfelftQe, jofo ofi hfitntxoä 
la ld|N> mtc^. Shttttt tyfiiiHmnaa toaStoiin et ^oi^ait oma 
offmmtt tffinmaalaitfa fnoicOo. f intedU fipitl|t iML S {i. 
tni^peliL ©nomolatfct mtc^mtbeaa tmobtftiumt afcmoanfa 
ftottuouDtinm tofana; UHum btn un^tfct ^trft4aittotaa 
ineittiiNit 9Ra0iidiDfben t^G, ta)^ ©itoinen armriian ^töt^ 
fcdti ptr&)|t)^, ofttttttn ^&mccntOThiott tfiu ofittoui ähto- 
»cben httttta, ^^iatnnat^. ftoto etdfitnen ja (ottnotHen 
ofa tnaQ^Qittine oli nttn-ntitoiMHtt jo toi^flistcn tooUo^a, 
]a Ttt^tiitiid itSiel Mttfn, jota n^ ofi tttOitt SenSiän 
onnttjatt päfibntcntitiafft, afdtt talVMtt atofft päaforttftnitfa 
^poritiL 

aRtttta io ^dtntfttn^a 1714 @ofitfut tori armeiianfa, 
itont 12,000 mtf^ tattfaoit Hfi fo^foinitaQOe. Snitfdt, 
joOa ofi 4,300 titic^ fotoioatca ja 1,500 ittteMi niaofitimatt 
ttoMmmfco, ofi loafiitititt afentalfcitfa 9ti|Mai ^pliit pdlot 
3fo«fa^I^rö^o, ja tätffa ^tpsttfx %dtA 19 p. fofitte^tittitmen 
toMdn, jo^a ©ttomolaifct ettfttt ofiiDat hmtoQa, mutta ftttcn, 
l^fitDoanaOa fierrctt^o, t^Sttnt ja ^otdträi. Sotfta fioffo^ 
(o^a ©itoincn armcijatt joiutitStfct jaOeat fo[ooittitt»at 9Rtttta 
fmt Scnölatfct ft^tf^n i^itoIeQa ititbda loouitana titat a itui »at 
po^jafccn, to^i anttfdPtn möMlKK konttoon ja Sönft)>o^^ 
jaan foaBa, jo^ b^maton ofa patolatfta maan afnBot^a 
lanta fcnraft, uri^oOiStcn jnlantntta npatttaflfcnfa. ffeffiSä 
ofi nt^ödfin Saimmfinna atttamntt, ja incrcfla oli @itoma^ 
latntn fttili tlmflUft «tibt^bcn f daflfila^cOd ^antomaita 
nr^oofltfMi, ntittta ottncttoiitadtt, taiStcOnt, jontiten itfeftn 
SBSenafaMen loangitfL @tOotn ei enoo fofo ©ttonten maalta 
oOnt innnta joItOa btin tno pieni, tmthtinen ftajaanin (inna, 
jonla ScnStiltfet UMMa huSSM 1716 nMOotttiuMit ja räja^ 
^lyttOD&t. 

Sietoa UNtfia ntaaifantme fc^ nlpt to^beffan aja^aifaa, 
mm. 1713—1721. €c ofi foniatin aifa, ntita töfittä mtt^ 



Digitized 



by Google 



60 

(oinfaan on tUtttf, judna paon |a mainon aifa jia fama^fa 
m^ö^fin maadifen jo ^engeKifen furiuuben aifa. 993oittonfa 
enft ^urjiuube^a tDtera^ fotamäti mone^fa f aitoin j^arjoitti 
n)ätin)aDan4efojia femmoifia, joita on tammo tertoaffin. Stan* 
taifemmilla feubuida^ cfm. ^o^ionmaaKa, mi^fä to&t^ti ofoittt 
nm^ta^ofoifutttta, tt$ix tämä h)aino rau^tetoon a^ti, ia 
enimmät afuttaat^ mitfä cih)ät odeet 9iuot{tin paenneet^ fai^ 
toat furmanfa tai n)iettin)ät turjjaa e(ämää pafo^pirtei^fänfä 
erämoiKa. aJJaamme eteläifi^fä ofi^fa, {oi^fa päättitföin ft(^ 
mät h)a(n>oimat fotatoäen tä^tMtä, o(i fnitentin turmadi' 
fempi tita, ya ru^tino^ ©atitfin, iota ^^ä p^f^i päätomenta^ 
jlana, anfaitfee ttitoffen (empeä^to ja fmi^t^nee^tä mielen^ 
(aabu^ta. äJiutta ^^tä'^^^h)in fied&tin oli tntinutta I^dä. 
$a(|on i^mifiä, marfinfin nuorta fanfaa ja (apftafin^ mie« 
tiin poi^ SenäjäKe; jia nuo ^armalufuifet iälide^jääneet fan« 
toimat n)aih)a(oifedti mi^odi^ten pääde-panemat tottot ^JltU 
Uin faiffi maan koirfamie^et j[a enimmät papittin oUumt 
paenneet iRuotfiin. SSa^ta h). 1717 järjestettiin ^adinto 
mitenkuten fäännitaifeffi, ja <Suomen afuttaat faimat mannoa 
tfaaride uSfodifuuben nmlaa. @räs tteiMii 3)9igIiS (taar(o 
funintaan entifiä trapantteja^ jo{a o(i $u(tattmn tappe(uSfa 
mangiffi tudut) tehtiin tenraatilumernöritfi; (äänien ^oitajilft 
taas pantiin ,,taamamieja" (enimmättään aatelismiehiä 8ii* 
minmaatta). ^(ösfanto^mie^ifft täytettiin mitä miehiä \aa^ 
tiin, ufeinfin pappeja muiben puutteeSfa. Sirfodifen ^aditul^ 
fen etupäähän pantiin ©omeron (irtto^erra 3iift0 ftitj; fidä 
maan molemmat pispat otinnit ätuotfiin paenneet. SR^öSfin 
^(iopisto oti poisfa ja ainoastaan pari toutna, 2:urun ja 
9iauman, faatiin @a(itfinHn toimeda jSdeeii maitittutfeen. 
SRaaSfa ei enää odut mitään firjapainoa, ja puute tarpeedi» 
fimmista tirjoista o(i niin fuuri, että tä^t^i puudun (eitata 
aapisfirja, jota fidä tamoin painettiin 2:anra(an t^IäSfä 
$ä(fäneedä. paljon a^bintoa tuottih)at maan afutfaide @uo« 
malaifet fisfit, niinfutfutut „S^niit*, jotta ^^ä mie(ä 
uStaliaaSti tuktfikoot teStedä koi^odisten moimaa, te^ben 
niide pienempiä »aurioita, 9?imitt|S oti tudut eräästä ^n» 



Digitized 



by Google 



61 

terin tnlonpoia^ta, SukIII mncftfi, iofo foten obtffa bfoft 
UHiYNUi^joKtoii, nriiifS fittcn Sierol^ attaniinfa jStfcdti toinpa 
ptniioil^in. Ufcot nSitfta jt9it«)wäC(^t0ta fntojori SttnSoi^ 
nm, taptthrit Xtflmncn [a Zomtht, f^ Sosg^rdoi ja fior^ 
fidnbb) faaiDuttinNit fratrcn nuitiKfii retft^töiiffi; mnttft nlit 
tnn et enoa Mnotfiu pnoteftii mttoaii lyriflydlQSäa oQnt @]um 
memnaata tatfttfm tDafloittamaan, o(i ^etbön totBieiifa t^ 
|l|db^n ia tnotti ofnRotOe atiuNMitan ScnOfiMen cpOmi^ 
loa |a foMKL 

Xafla iDfiGn ofi fiaarCo XII bfoniuiii jättiudit ©uoineii^ 
Buutn omftn onscn noiami. Zotfiinnitalfai, jpQ&t ^oIBtB^ jo 
ftSoQ ofi ^nca olemtfeenfa umftpiy, ifän nmpl^ ft^f^ 
fadEa 1714. joOotn ^ ^otfitfeM meCEetn If^ totfiMt 
Xron^fUiDOittait ja @alfaii totta 6tniIfiiiib*ttiL SRaotfmait 
nntoto ofi n^ poQon m n u ii UHHl : SntiMi ofi jo tiddfni^ 
ottttmtt ^Mto tnntmni; Zm^, Sroobeiibnrg ja ^asno^ 
Mr ofinMtt f otaan r^^t^ncct Shtotfia imiMoaii, ja ttfe 9htot« 
fi^a ofinMtt fSab^ ». 1714 btntnlaan (nnratta bodfa otteet, 
afldcn afettaa ftoorfon ftfaxtn, Ufritfo @eonoran, »fifi^aSai^ 
frffi l^aOttftjatfL 9ttft tofin tunuigotf otti o^at omiin ti« 
ftinfä; mutta fMta ^än ei taipunut mi^ii^ian lan^antrtoon, 
ta^i ^anen pnfertaa itfatf alamaiftStaan toiimeifcttin nraet 
ja UMtrat foban jatfitmifeen, ja fiinä ^änta udfoOifedH aitttoi 
^en nnft minidterinfa, paroni Mi 8il^ ero^ ^IMeini^ 
lainen feifbtitija, joEa ofi pää^l|t fiaarlon (uottamidfeen. 
S. 1718 aloitettiin t U toena nni n affa Söfoo^n faiare^a ran« 
^^^ieromifia Senajin Eon^a, enemmin mnobotjt tnin to^ 
bdfifeOa tarfoitnffeOd. Stnningad itfe ofedbti ainoaltaan 
(Etetö^atootfi^a, jo^ta tefi pari itOtä etdSifeen Sforjaan 
(joEa maa fnnfiti 24tn«fan aOe). ^fiSimfiifdfi retMfinfä 
». 1718 ffin fai fnofin^aatoan grebrOM^in (innan ebu6^ 
toOa WUatit 30 |i. — armfctt, jota ©nomalatfen armeqan 
htn^fa ofi (a^ctett^ dSnttlaititin btutta Zronb^iem^ia 1008* 
taon, pabifi fttten tidoiftn, mutta btbotti Unben^umobcn p&i« 
toina 1719 fnnren ofan mfiedtSnfä (nmip^rl^ ja palbtfeen 
Storjon antioiOa tuntnreiOa. 



Digitized 



by Google 



62 

ftaarto XII oti ))9ft|n^t nolmatonna, ja ^oKitu^ ntft 
tuli ^änen nuoremmalle fifareQenfa ttlnttu Clciiiititte, jonfa 
tuttenfin t&tfU)i fotonaan (uo))ua ttftmaftiuube^ta, niin ttt& 
tortein malta tuU neumo^funnaQe ja fä&b^ifie. S. 1720 
U(riita @(eonora peitti tuninfaaDifen mitan puoUfoKenfa^ 
^t9\in pcrintöprinöpUe, jofa nimellä ^rtdtit I noufi matta* 
istuimelle (mm. 1720—1751). Uufi ^aöit^S loetti rdu^aa 
rafentaa maltatunnan mi^odisten tanSfa; mutta maitein oH 
fopia tf aarin tanSfa, ionfa maatimutfet oUmat fuurimmat. 
@en muotfi fota4ita tättä ))uoten feSti mielä pari to(me 
muotta. «olme fefää perätysten (mm. 1719—1721) ffienä* 
jifin ta(eri4atmaSto pottti ia ^ämitti pittin Sluotftnmaan 
rannifoita. ©iOoin SHuotfin mi^boin tä^t^i fuoStua Pietari 
©uuren e^toil^in, ja nillei'ftx)niii|ti t«i|a folmittiin Clif. 
30 p* 172K SBenäjfin ^aUuun annettiin Siimi, Siro ia 
3nterinmaa fefä ftSfifa(men (äänin etelä^^o^a pitfin Saatolan 
ranniftoa^ mietäpä SSiipurin (inna ia faupunti ^mpäristS^ 
nenfä. jtun rau^atiria oti aUefirioitettu^ ffienätäifet ^eti 
laatimat u(oS maastamme^ ia ^fo SSi^a oti fiis loppunut 
Mntta m^ösfin 9iuotfin murtama afema maaitmaSfa oti 
toppunut, ia SBenäiä, iofa n^t oti fetfaritnmatfi tullut, atfoi 
täStä4ä^in pation maifuttaa maamme otoi^in. 



VI. 9tttot|ttt »oUatt mitmeutett %i!tatm% 

h eäät9«(aEittt(fen aito, mm* 1721—1771* 
mihain mälitaiU, mm. 1721—1741* — 9iau^an 
tuttua attoimat otot ®uomenmaaSfa patata entifetlenfä; 
qtiopisto, ^omioifeuS ia muut mirfatunnat tutimat taaS 
fiioiticnfa, ia muutfin pafotoifet fefä ffienäjätle ioutuneet 
mangit, ne mitfä enää l^engisfä otimat, f aimat n^t putata 
fotimaa^anfa. SDiutta ^fon^mi^an furfeat iätiet eimät fui* 
tentaan pittään aifaan umpeen menneet. 3)laa oti topen 



Digitized 



by Google 



63 

töQ^tqnDt ta ftn iDoftbtht iiM^ciid)iil^ pnolcfti möiröäiL 
@rittäat anDedtttauNi fo^ oG fe, cttd enomemnaa nlyt 
o(t {abottannt totSt etn^UKtnitftiilfenfa ttfid tol^bcn, »tdopft 
ofan ouutftoKn fonfaaifr^ta dadtonfa. Sknoifin päStm^ 
puntt o(i n^t ^oiMiioai fim^a, ia Snpnrifiii, tuo nnin^ 
maifioa raialiniiaiitme feta Saoon fa ftoqalan toitptHi^fatQiiui, 
tuulitt n^t tuon mtCTaan loaUait oQe. SDhmtama, io6 loa^t^ 
ncntin, ofa fanfa^toniine oli fttd iontmutt Sknfiifin okmai* 
fctjt, io iofa ^ctfi to^t^i loanHi, dto fama to^talo nutmifiii 
ofan faanmtttttfu ^tt jtta äbtotftn oma nitatlpnt^ttla 
foban iattccn et faOtnnt ^oOitnffcn Utfitii Snomcnmaan 
totnnnttamtfcat iSf^Uan hitRta tatpccfltfta »oioia. SBm. 
1724—1726 enttenfin tnlfi fafjt ^ttnffcn tntfqatnntaa, 
maamme tilaa ia tarpeita tariatft a magfa. So^iteflen otot 
altoimat ifixieM^ ^jl^tn ^iippabmnan pi^pan^ftja, lota 
ennen o(t ffiiipnridfa oQnt, afetettiin nl^ ^oirmoofen, ia tama 
tanpnnti mi^otfin (ntioOa loarn^ettitn. SSiipnrin tanppa^ 
oitenbet amtettitn Sk^tala^beQe, iofa tointaan hmniaffi fai 
nimen iiclci(l|a»i e(i faanuL Soönin^itnd tnti Sappen^ 
rantaan, ia tama maa^erron^alne nimitettiin lt|meilintllil 
liilttft, io^n (nettiin mfimn f)(i«ftariala (e(i fieO^ifir^ 
»en fenbnt). 

^(ipffiinfa maailmana r m oe ttiin tStfia aitaan fmtr^ 
ten fotoin perS^ parrattomaan toIonbeOidta UHrara^tnmiM, 
oUctittin teoflifnutta ia tanppaa. SRntta ne aumt ia fe^^ 
tntfet, ioifia 9btotftntin ^itnd toetti maltatnnnan e(in« 
teinoia ebi^tdö, tnliuMU ainmn mfi^fi^ä maorina Snomen^ 
maan ofatfi; Snomen tanppa mebettiin meliein ))tftn«omai« 
fe^ Xnt^oCmmm, ia fe fnoMmta^mero, ionta fofibl^t ottimat 
pöaOenfa teollifnnben ^l|»filft, tölytettiin ainoaltaan 9hiotfin« 
pnotijiin teoaid^Iaitoffiin. aDh^o^ nniltioOtSten oittntfien 
pnote^a oti Snomenmaan ofa fnpiMmnt iotentin ^eitotft. 
^e nMiItiotaito^ o(i n^t ratennettn tanfan-mapanben fan« 
natte, ionta tä^ben tätä aian^iatfoa nimitetääntin 
ki aiotft e(i 6iit9-|alttiffei aiotfi. 1720 Moiei 

antoi foto ^itn^ttMtOan nMiItanen»o9tnnnaQe, io^a 



Digitized 



by Google 



64 

äänten enimmi^tö teli päätötfen ia htntnfaaUa oli ainoa^^ 
taan fa^ben äänen malta. 9feuh)o^tunta taa^ o(t ebe^Ma^^ 
tauffedfa fäät^en ebe^fä, jjoiben piti fofoontua j[oFa fo(ma^ 
h)uoft; h)aItio))äin)äin oifana fäät^ien @atainen »altolunta 
e(i niinfutfuttu 6eIreett-liMlUitlmttt anasti itfettenfä torleim^ 
man madan. SDIutta fäät^ien mäUUä o(i (uttenfin fuuri 
eroitn^ etu-oileutfi^fa. SOta^amin o(i aateli^^fäät^, jio^a 
n^t (uoRa^afo o(i latannut; ftitä fääb^^tä ^tfidtään otet-^ 
tiin mattaneutDoffet. Sialonpoifai^^fäät^ taa^ oU poi^^ul^ 
lettu fefö ®efreeti^h)a(iofunna^ta että ^anffimattofunnadta. 
S3oan fäät^^eroitutfiin latfomatta, oti ^(ipäänfä @uoma^ 
(ai^ten afema tä^fä h)attio(aitoIfedfa nmrfin vähäpätöinen; 
ftUä aatelid^fufujia oli meittä h)ä^än^ ja mui^fafin fääb^i^fä 
o(i mHbän maan {äfeniä ainoaltaan fa^beffa^ ofa (noin 6 
pappia^ 12 pomaria ja 17 talonpoilaa). 9{iinpä adoilin 
ailaiftn tuutua matitu^ta, että (Suomenmaa o(i f^tiä^tett^, 
ja tM f en etujia ia tarpeita (aimin^I^ötiin. SJ^Mfin @uo« 
menfie(en ^(entatfottu afema l^erätti tatteruutta, ia ufeida 
mattiopäimiQä teistiin maatimuffia^ että afetutfet piti fuo^ 
mennettaman, ia tM maahan ei pantaift femmoifta mirta^ 
miehiä, iotfa eimät maan tte(tä ofaifi. I^ältimäi^tä maatie 
mu^ta ei fumminfaan tä^tett^; mutta afetufpa »arten faa^ 
tiin 1734 touoben n)aItiopäih)äin fautta tmmttaoDtiteil ftelen* 
Hilttäil @amana h)uonna toa^mi^tettiin uuft Stttotflit Mltft^ 
fmmait loft, iota on anfioQiftmpia fen aian toimia. SBaan 
tämän latitirian fuomenno^, ionta toimitti kiurun maafi^teeri 
Seimel iotfeeu, tuli »a^ta to. 1759 painetufft. 

SBenätäife^fä ©uomeöfa, iofa fäfitti SBiipurin (ä^i^feu^ 
but ia Saatofan rantamaat entife^tä j^äfifalmen tääni^tä, 
otih)at tiet^^ti n)a(tioIIifet oiteubet fotonaan pminneet, to^ta 
SBenäiäaä ei mitään fäät^4aito«ta ottut. STOutta u^tontonfa 
ia ^l^tei^tunnatlifet oiteutenfa faimat afuttaat l^äiritfemättä 
pitää, ^eitan^u^toifet @uoma(aifet näiDä feubuin tiet^^ti 
n^t tulimat u^tontonfa puolelta fuofiodifempaan afemaan 
tuin atuotfin toaUm aitana. SSalamon ia tonomitfan Srei^ 
tan^u^toifet (uo^tarit oHtoat iäUeen tuntoon pantuina, ia 



Digitized 



by Google 



65 

^fUfffi So^tmiHi @9iiobt Vtcton^a ofi tomfiii tmsmMOita 
fmdetmpana ^aflttni^raa. Snt^erUoMa fatrabnttQa nnirtts 
taa» afdcttnn txo» tnonriopr o ip ag ti jo tuomtofopttitft Sitpn^ 
räiL SRinttotit totna moafimttt fda maoOifedfa että ^g^t^ 
fe0fä tatfairao^Q fetfot ^^artdfa oiman ^udtitft^bOegtoii 
aOiL Scrot ntfiorfittiin 1728 untotoi rctDtfumtOa. 9tiiot^ 
ftn^ottatncti niolii jotiN laitot tofonaan (oltnuidlitn ri{5 f en 
ftioon mttfioit fotanmcn^ottoa toimeen pantn. 9fhitta ra^ 
UHum afema tnfi nnmtoin bttrin a^bt^tetnfft^ lo^fa ScnSiftn 
ffoäiktt» tttfnttain pot^USmttt nuum^merot SknötStftOe f^^ 
roiOe; ftfla toOa taiDOtn flpit1)tiimt nnntntfntnt ,44pteS« 
mmt^, iotbett ^Utojo metbfin {Mtnmnnne oM on nätflS fen- 
bmfla KpefiMt forfitt^. 

abtotfin )Q Senfijän loattioOinen n>aG pt^l^ ron^n 
I&Ifeen fanan otbia iotentin ^onmaifenä. 9tnotftn po(i« 
ttttia io^botti fon^Ituni^preftbenttina (f. o. UMtttonenioo^fnn^ 
non eteiDtnt)xbia i&fenenfi) ©nomofoinen ffHd Senltil ^§n, 
job ofoft looänadfa pitää fefä 9htotftn itfenäi^tä ofentaa että 
fen fomintoa ntQ^toioan itä^naa|ntrin fon^fcL €ifäOife^ä 
nraftio^teöbtnbe^Q f^ntlfi fo oifoiftc pnotne^fii^ja. ^ote< 
tein^ ^erttna, Sud$ itcM, jofa o(i fiaorfo XILnnen 
UNtn^cmman fifaren poifa, o(i tnUnt 9btotftn nntltQ^idtnt^ 
ntdta fl)riälftet))fft, Ulriifa gfeonoron jo gränrif Ln nmolin 
tantta, aitntta loa^nKi pnotne 9tnot{t9fa tahtoi ^än^e fnm- 
ntinfin Enumnn^perint^tfett, ja lo^b ^o(^tein'in ^erttno ftt« 
ten lätfA SSenäjäOe, jo^a nai SpitUvci @nnren 9nna nimi- 
fen tyttären, oti ^eltä fteltäfin päin nta^tannia humatn^ta. 
^orn fnitenfin ^^toäOä mene^lfdtä umdtn^ näitä p^^teitä. 
Saan ttiimein ^0Tn% loi^anti^et läänt^inmt toifeOe (ai< 
boOe, aitoen Sijoittaa 9htotftn fanfaa to^fotaan SBenäjää 
UMMaan. 2:äniä fotainen pnolue, jota nimitti itfenfä „^a^ 
tnifft", mntta foimaft faifKa maltiOifempia miehiä nnteloiffi 
,lfo^m^flfifft", pöäjt »i^boin »oitoUe 1738 nmoben maftio^ 
päimiflä, joOoin ^om ja ^nen ^^täioänfä tnngettiin poi^ 
nenmodtnnnadta. 9Iäin ft^ntt^i fafft .pnolnetta: ftttl^inilie 
ja it^ifl^initar. ^attnjen päämie^ä otinmt: Smd$ S^lai^ 

Digitized by LjOOQ IC 



66 

Utt, iota tuli 4>omHn icUIeen fan^Iiian^preftbentiffi, Aitifo 
JteltlA %a9M, iofa tapettiin ^otiiftin toimittamaan 9ian^^^ 
fan apua SSenäiää loa^taan, ja StutU fbml Se«iei|ti)it^ 
jota aiottiin p&mmt^ teptoä^fä foba^fa. pipäönfä ©uo^' 
menmaa^fa lammottiin $attu|en fotaifta tarfoitutjia, ja @uo« 
malaifi^ta lDa(tio))äi)i>ämiel^i^taKn enimmät otimat SK^f^iä. 
sotutta ^attu«puo(ue, ferran »altaan (»ää^t^änfa, tieft nmi^ 
noKa ia petoituffeQa patoittaa nmatu^tajat äänettömyyteen* 
aStottiopäikoiaä h). 1740-1741, ioUoin h)i^boin fota SSeno^ 
jää toa^taan tulistettiin, toebettiin ufeat ^fitöt (ntiben 
feoSfa ©uomalainen fietenfääntäjä aRot^eftuS |a tuo oppi^ 
nut @uoma(ainen Slrden^ol^) tibuttakoaifen tuttinnon ofle 
muta fa(aifesta tf^te^beStä 993enä|än tanSfa. ffii^boin fota 
julistettiin $einäf. 28 p. 1741. ^attu-puotueen ^(peät toi^ 
meet eitoät tienneet mitään rajoja. 3:artoituS o(i koaUoittoa 
tafaifm ei ainoastaan taiflea, mitä 9tuotftn koalta ^fon wU 
fjdn tantta oli tabottanut, toaan toiti& muutatin (ifätft. 
(^ipä ajate(tu ma^bodifetfitaan, että fota faattoi onnettomasti 
fä^bä. 

Sienäjädä o(i Pietari ©unten tuo(eman jä(teen to. 1725 
oDut monta ttaQan^muutoSta. Snftn ^allitfi itänen (eStenfä 
titiritia I (U)». 1725—1727); fitten Itänen nuori poian»» 
poitanfa, fietttri II (toto. 1727-1730). Jämän tuottua 
nostettiin maUa^iStuimeUe Pietari @uuren totiitn4t)t&x, Vmui 
3iMiaiiattt9tilr (h)h). 1730—1740), jonta aitana tähtiin onne(^ 
Usta fotaa fetä ^uotaSfa ttta 2:urtti(aifia h)aStaan. 9(nna 
määräfi feuraajatfeen fifarenfa ttfttären^poian, jota »ietä 
tätf^eSfä mataft ja oU nimeltä 3\»(aitu Wllntta e(ipä tokin 
m^öStin Pietari Suuren t^tär dlr^tAtt, jonta SBenätäifet 
Qteenfä pitikoät paraiten oiteutettuna tantamaan ifänfä tuo:' 
maa teifariUiSta truunua. 2:ä^än Sienäjädä maditfemaan 
t^t^mättöm^^teeu nt)t |)attu^^aditus 9tuotfiSfa pää afiadi^ 
feSti perusti toih)onfa foban ^^koästä meneStt)mifeStä. 

^attuitn iota ia ^iftustoika. — ©uomeSfa oti 
näinä ebedifinä h)Uofinq odut tomat tabot, ja t^ttimättömlj^S 
fotaan oti Jjteinen. ^uonoista toaruStuS^oimiSta faatettiin* 



Digitized 



by Google 



67 

fin patfoa tnmMM. 9na fi^ io o(i piIiMdtii^ tidm »ictt 
tonfbfanfta, fi m oihiui €bc9 joutuilatnai HMrima ofi tojoQt 
totoontmtitt, ja (aiUHi^to^a fcn o§e^a toalGtft ^irocfl tnlb^ 
tanti, jottt fofo f obon ototfi (*iuiidti incrnnm ofi fct fotatotnict. 
©tflotn fBcnSjAn armeqo, notn 11,000 vmM, fotamorfaab 
le Httfn tommnoffa, tefi oKOtfen panffcfarfairffcn 8a|qicca< 
rantaa nKi^taan. Slnotfin armeqan pafiforacntala SiMcilcitf 
frifot ^anttnan tienotBa rita n^uiui mUiucuffi anntfft ennit^ 
tfiS; ntntta atapäflliffo Sfngd rienfi SRatttKo^ (nl^ 
Saanxti^) incnemman ofafnnnan bnefa puhtaat ja ttfff^^ 
UMi^otn ^3nbbcnbnxPtn tiettoa, ta ppri n nn tmpcfiromi dtl* 
tila CM. 23 1^ 174L @nomen fotnrtt dmit tUffi tfiU^ 
Iritöneet nnin^aa naincttanfa; 93ran9d'tn pnlb %ttttn^ 
pfifidtBo ttfc jontni OHingifft, ia SenOtatfd tMiOotttiiDat fa 
^toittäoSt Sappecnrannan, jonta perSM tnttenftn iSOccn 
potafhiKit rafan ^(i 9i&m o(t foban attn oCnt oarftn onne^ 
ton. SSS^iM ni^Sl^ennntn t mv i^ u tf l, job UHittiopcliiDStn 
maantarfarUona o(t S^n^olmadfa xonptftitfi, tnfi ^ominaan 
ia otti paStonttnnon. SRarra^bnn (otmOa ffia Q^fflKi 
tett rcttcn taian ^(t ^ottii&xtottit, it&äntntn tnnftnbaffcnfa 
SSitpnritn ia Pietariin* Sknöifin pfiohmpnngt^a f^ntl^i 
funri ^dmmä^t^, ionta n^ t^t^mäton pnobte ftcQfi Uifiä 
^Qnyoffcnfo. 9)hnttaniana ^na CKfiIft m^tinatar taataa 
laisten amnOa tefi maUantnmonffoi ia nonft ^aUitn^iMti^ 
meQe. fOiipa niin-ninobotn totm^tnnnt, nrita fKittn^^aQitnf 
Slnotft^fa oli touoonntttn, iDhitta ni|t ^emen^anpt antoi 
u^teOa ttfeönfa, ettö nnft fetfarinna fnoftoOa taipnift 9htot^ 
fin QtoOifiin UKiatintnffiin; ^n tdi fiid afetetoon epamSorSt^ 
feffi aiaffi ia meni tctfaifin Räminän fenbnide. S^aboimatoi^a 
o(i Shtotftn annetian tila tfitn tutia; fiUfi fntfiitaiiti tempafi 
pari tn^a mie^ tnonetaan. ^t npfeerifnnnadfo moOttft 
puoIneeQifet me^feet ia tottetenutttontnnd. Oii, noet, UäfSaa 
attaan lUriifa &touma ähtotpfa fnoUnt, ia aatetifet np^ 
feerit mpeftnmt aattetemaan nnfia nmftiopfiinna f^ nii^fi 
te^tfimfiä fmnnnnperillid^maalia; taattiin nmfa 9hu^ 
Imnnnnperifltfcffi »alita entifen $otetein'in ^erttnan mtori 



Digitized 



by Google 



68 

po\Sa, »oarlo ^ictori Ulrif, iofa ott fetfarimto SCifobef in 
fifaren^))otIa^ ja toimottunpa ftQä teinoui faataioan ebuQtnen 
taulaa Senäjan tan^fa. ^ntta teifarinna tutfut net)atmenfa 
(uoffeen ^ol^teini^ta ja möarö^ J^anen ftttemmin feifartlun^ 
tuin periaifefp, nimcBä f iettri IIL 3a fun glifabet lerran oU 
ennättänet omaa afemaanfa ma^mi^taa, ^än ^eti a(fot i^r^ 
lemmin tta^tata 9hiotfin n)aattmuffttn. 

%&Ua xoSLvn oK 9fhtot{t (aimin^eön^t h)artt^tu^4otmenfa. 
älifaiftn felDää^tä S3enS(Sifet ^lö^^on^^i^^i afeteh)on, ia Wlaa* 
im. 18 p. 1742 teifarinna ulo^^antoi SRo^foma^ta «Mii» 
frtttn e(i juti^tutfen (Suomenmaan afuRaiDe, teloittaen ^eitö 
eroittamaan maanfa 9hiot{tn n^aOan alta, muta h)a))aatfi 
ra)a^h)a(tiot{t SSenäiän ja Sluotfin h)attafuntain n)S(it(e. 
@amaan aitaan S3enä(äifiS ))armituntia r^ntäft @ah)oon {a 
Partalaan* Auitenlin maaherra @tiemfiebt talonpoitien atontla 
lartoitti koi^oQifet @ah)o^ta^ ia Jtariala^falin taIon))oifai^^ 
pääQilöt ©adinen ja Mti) tetimät lopun ^eibän pmit^tft^^ 
tään. SRutta rantamailla^ miöfä rattaifema taidte(u oli te^^ 
t&toa, ilme^t^i pian furtea nät)te(mä^ iota on furiin to^taud 
maamme fotarl^i^toria^fa. 

Aefätuun te^tipaitoiUa be Socli ja jtdt^ marfittih)at 
Venäjän fotamoimat ^aminaa tol^ben. @iI(oin dtuotftn ar^ 
meiia h)a^tu^tamatta luopui SOlänt^ta^ben a^tai^ta, jonta 
perältä Semen^aupt^ fotaneumo^ten päätötfen mutaan, pottatti 
ja räjä^^tti Räminän taupungin linnoitutftneen ia perä^t^i 
ft^miioen taalft. (Sitä fiinätään p^fä^b^tt^^ voaau, ennen 
tuin mitään roil^oUi^ta oli natinattaan, peräytettiin c^td 
aötelelta ^elftngin nummeöe a^ti, ia täötä »i^boin ^elfin^ 
gin taupuntiin. SBenäläifet n^t tunteutuitt)at Jurun tieöe, 
ja toto Shtotjtn armeija oli fiiö futiettu umpiperään, ©e 
oli muutoinlin io tä^beöfä ^ajouö4iIaöfa: enimmät upfeerit 
olimat lähteneet n)aItiopäin)iin, jotta n^t 2:uI^o(madfa attoi^ 
»at, ja fota»äe^tätin fuuret ioutot olitoat taranneet tie^enfä. 
9Zt)t mtfö^tin Semen^aupt ia -Subbenbrod täytettiin STut^oI^ 
maan, äUä tetemään tä^tötfe^tänfä, ia tomentaiatft iäi »an^a 
tenraali «oudquet, jonfa tätit^i Cbt 24 p. 1742 te^bä ^i* 



Digitized 



by Google 



69 

wafi ^{ti|tifi. ähiotfatotfct t^fmtntit faitoat tDOtMiatö 
(a^tea Shiotftin; uratta ©nonialaifct foitfot ^cittitDät Vtp^ 
pnnfo j[a ofcenfa, nKimioi)i>at ttifotnraaQt nAoOtfmttta ja 
pfiäfiiimt jttten fotiftnbutllaifa. ©omaan aifaan m^o^fin 
Samonlhina ja ^omcenfuina olitoat Senälöi^tcn maftoon 
^titcttft. .^atttt^^aQitii^^ jofa niin tflptiM toiioeiOa oli foban 
aloittanut, o(i {ntofc^fa toi^a fnnfanbe^fa fo!o ©nontenmaan 
fabottannt 

@c SSenöIaincn matta, iofa n^t affoi, Ic^ ainoaltaan 
muofifanben [a fntfntaan ta»allifc^ ffSbli'W9fi^ fUtfSin, 
niinfnin dfon^mi^an aifana, ^(iopidto, ^onrioiftn^ ja forfoam» 
mat mirhunic^ct olimat palofaKä. BKntta nrantoin pato ei 
fuinfaan odnt ^teinen, ia mittaa ^aQitn^ olifin femmoincn, 
rtta maan afuffaat fii^ ^^min miett^iniöt 9)(immaifcno 
tmäQiSönä afni Xnm^fa fcnraati flrit|, ttS» SBenfiiön pal^ 
mttnffc^fa otema Sfottantitainen, fola (empe^bcUäan n)oitti 
Suomalaisten [Qbammet. Senraali^fmoernSriffi fitten afetet^ 
tiin Sillliftr 101 Ci«|ei|iifei, €nomaIainen f^nt^perät^ 
tänfa, baiffa ^fon^mi^ idihen Stiian fenbniOe fiirt^n^ 
^o^iönmaada fenraati fliibenMii piti fotan)afenfa tarfaSfa 
turina ja antoi maafnnnan fäöt^ien, iotfa fofoon ^utfu tt ii n 
Saafaan, itfe fopia te§tänri9ta )otan>eroi^a. 3:an)al(ifidfa 
maamiroidfa lovettiin enemmiten €uomaIaifia miehiä; m^o^ 
Iin ^onrioitentta ja ^liopi^toa foetti Sfeit^ iSKeen panna nnti- 
fntnffeen. Sirfoai^a ^aOitndta »arten afetettiin 3:nrtnnn 
^^einen fonfi^torio, jonfa ejtnrie^enä o(i Znrnn ©nomalai- 
fen feutafunnan firtfo^erra, proUK^fori 3i|tni Silntii. 
ftaifitta maan afnffaitta otettiin u^toQifnnben^ttMiIa \dä ^a^ 
rinnaUe ttta frunnnnperiQifelle. 9Rntta Snomenmaan itfe* 
nöife^ta maltio afema^a, iota @(ifa6etin manifc^ o(i mai* 
ninnnt, ei enöd oUnt paljon mitään pn^etta. 

Xuf^otmadfa ftUd nmtin umltiopainriOa anfaradti fii^ 
teltiin. peinen mietipibe nniati tilid te^no^ta fobai^n* 
ni^ä, j[a ^attujen n^a^tn^at otinmt fti^ mettein faiti^a 
fääbQi^fd moitoOe pöMfeet. Za9t& o(i enfinmifena fenrani* 
fena, että Semen^aupt ja Snbbenbrod f)tA €nome^a tnSe^* 

Digitized by LjOOQ IC 



70 

faan pantiin »anleuteen^ ja $atut puoleltaan l^eittiit)ät nämö 
faift f^nti^u^rilft puolueen ^airau^ten ebe^tä. @rä^ fööt^jen 
tutftjiafunta tuomitfi onnettomat fenraaltt tuolemaan^ jionfa 
tuomion fääbt)t tt)a^h)idtin)at« @en o^e^fa n^t ^atut oiu 
koat nostaneet I^f^m^Ifen fruununperiQi^^toaali^ta. Snfin 
^Ifimielifeöti loalittiin tuo ennen==mainittu ^oteteinHn ^erttuo. 
SRutta fun tämä jo oli tullut SBenäjän fruununperiDifelft, 
ia feifarimta le^oitti fen ftiaan malitfemaan eräitä tointa 
^oteteinilai^ta prin^fiä, Slaboifi grebrifiä, niin »altiopäi* 
koidä ia maafeubutKa f^nt^i taffi puoluetta, ^atut fuod^ 
tuitt)at feifarittnan el^botuffeen, ia famaöe puolelle menitoät 
@uoma(aifettin h)aItiopäin)ämiel^et, fo^fa tädä tamoin rau^a 
SBenäiän tan^fa paraiten oti faatama. @itä toadtoin n^a^ma 
puolue^ Dtuotftnmaan talonpoiat etupää^fä, tahtoi S^an^ta^ 
laifen {ruununprindftn^ iola niin^muoboin tuUfi ^^bi^tämään 
©fcnbinatoian fotme fruunua pääl^änfä. aKutta taulaan tome 
pafoitti toi^boin noubattamaan teifarinnan mielitefoia, loar^ 
ftnfin lodia (Stifabet ftinä tapauffe^fa tupafi talaifin antaa 
fuuren ofan Suomenmaata. 9}ät^tä taulaan e^boi^tft par'at« 
faa hierottiin [ottjintoa Suru^fa toattdfuntain apamie^ten 
n)ä(iflä^ !un ^alalaifet talonpoiat tä^fi^fä afei^fa mar^fimat 
S^ut^olmaan, h)aatien että fanteen^alaifet tenraalit faifiioat 
rangai^tulfenfa, ia että 2:an«fan prinöfi »atittaifiin. ^eibät 
tä^t^i afeettifeQa looimaDa l^aiottaa, ia feuraatoana päitDänä 
lobolfi itebtil, $0tötftit-®0tt0tp'in fmimSta, toaUttiin Siuotftn 
fruununperiBifeffi ^Jian fen iätleen fotmittiin Ittnm tanliatt- 
tefo Senäidn fanöfa. SBenäiäCc l^eitettiin, entisten »oitto^ 
maiben lifäffi^ marfinainen jt^mentartanon lääni ^^miioen 
läntifeen ^aaraan . a^ti^ Räminän ia lappeenrannan !aupun^ 
lien lan^fa, fefä ©atoonlinnan faupunfi ia linna ^mpäri^töi^ 
neen fal^ben peninfulman pääl^än funneflin. 3Buu Suomen^ 
maa pa(afi iätteen JRuotftn toattan aHe. ©^flf^öä 1743 oti 
fiiö ^iffu^ttji^a loppunut. SKutta ifänmaamme oti n^t toinen 
ferta riffi==retoitt^ ia palstoitettu fiistetettjäin »altain toättöe. 
So^an iäautMtat, tpt9. 1743—1791* — Onnetto^ 
man foban tantta oti ©uomeSfa fe mafuutuS iuurtunut, että 

Digitized by LjOOQ le 



71 

fhiatft ri ofatft atan^pUtSfiit iä& maata pitifi ia pnolitftaa, 
jonb o§t^a U^uiiUSuilfi^ Mitolfiii ^aflttntfccn iiimitoiiiBn 
oli atUHUt ^(etncn. ^aKitnö tmolc^taan offlot ionfin^atft^a 
tmnton-iiMitiDOt^a ja fodtt miten ma^boOi^ um^l^ia 
©mmmlaitftai mielihnniHiittta. Sttiiipa io maltiopStiDaiii ai^ 
tano o(i afctctta trfid ^oitofmtta pafolat^ten auttamista imit^ 
tcn ja erinätfia maliotttiitia ©itomeii tarpdta tntttmaaiL @o^ 
ban tantta färfitt^tn UKi^iiitoicn fotUKiiiIfctfi annettiin ntyt 
taiSi mcTo^tfi^ antedft fdd mid& (ifaift bbne tfia^ä 
tDapanS-untotta. finittnfin totfi (miHtttQa mcron^UHipantta 
jttttn moncQa tanniOa fnpidtdttui, loMa l^t^mfittom^l^ tic^ 
tl^ti fotttni.* @nom€n ttinttinojtn parantamiffSta pibcttiiu 
laineita tnnmia, joita )nti fdfib^e eftttää enfi^tnlemiQa 
nmltiopfiimiOä 1746—1747. ©iQfi motin r^^bt^tn nran^ 
tamiin ^aUinto^toimiin, jotfo nnben mattarajan tä^ben o(i^ 
mat tarpeeflifSfi tnÖeet. ^^ojon pitojapa pent^ettiin nnft 
tonimnfi, Dqeilll (fttten £iinifa) nimdtfi, lofa f ai tabotetmt 
^Htminon tanppa^oiftnbet, ja t&me mi^boin fiirrettiin S^- 
menfartanon (afinin maaherra, lappeenrannan trimiali^bnlu 
pantiin enftn 3föStdm firfont^QSfin ja fitten ätantofolmelte. 
Shnitoin mirfofnmtat maaSfa patafimat entifeOenfo, niinfnin 
ennen fotoa olimot oQeet ^StMa paljon ^aittaa tnotti fui^ 
tenftn nnfi matto^rajo morftntin ©omo^o, joSfo fe fnoriofa 
linjoidfo tnffien ^aiji t^Iofnnnat jo ^fftt^iSten tab^eidtn 
titutfet to^ ja moneflo tomoin §&iritft jotapoimStStö ton^o^ 
tä^mi^a jo (itfettfi. 

9RtyoSfin mattafnnnan ^leiftin oloihin oK fota jfittönlyt 
tnntnmio jfiffU; morftnfin ofimot ro^a^aftot aiman rappioOa, 
niin ettfi pontin tä^i m. 1745 lotota feteleitfinffi (nno^a^ 
mo^, josta fenrofi feteti^to^on halpeneminen jo pintojen 
tyleneminen. Cmtettomunben (ifotft f^i nnfi eripuroifnnS 
SSendjfin lanSfo. fteiforinna otifi mootinnt, ettfi fe nnfi 
trnmranperiOinen, jota ^en fnoftonfo tantta o(i 9hiotftin 
molittu, otifi ofoittonut KitoOif mitta tfistfi ^l^manteoSto; nratta 
aobotfi ^rebrit jo ^en nnori pnolifonfa, ^renSfitoinen 
prinfeSfo Si»iifa Obäta, (iitt^imot otnSto offoin ^ottn^pno^ 



Digitized 



by Google 



72 

lueefen^ moibatfenfa ^Qäpitää itfenätötä afemaa Sknäiää toa^^ 
taan. ^atnt taa^, jotfa f^^^tä pelfäftkDöt enfi ma(tiopöitt)i(Ifi 
joututDanfa ebe^toa^tauffeen monilta ^ar^a^eoi^tanfa^ etfi« 
tDätttn fruununperiat^^))er^een ^^töto^^ttä ja nö^ttämät ftHe 
(uhanneen funingad^U)aQan Ian)entamtöta. ^un fSäb^t i&U 
(een tofoontutmat f^ff^Kä 1746^ U)a(mi^tui onfora totötetu 
puoluetben kDödUä. SR^^f^ten o(t oifomu^ maatia |)attu^ 
l^aQitudta tilin^eoQe tuon onnettoman foban tS^ben; ^atnt 
taa^ to^toittot toifin mofontin f)^f^ttäa ^aditu^^o^jiQt täfi^^ 
fänfö. dl&M pnolntmtfjIttM koorten n^t utfomatfettin mtni^^ 
tettt Suf^olma^fa tu^tafimat fuunnattomia fummia Ia^|omt- 
fiin; fiUä ufeat toottiopöimöntie^et m^xto&t ^ipeädtfe^ti &&^ 
nenfä entntntän tarj[ooU)a(Ie. ?fläxn ^enöjän ta @ng(annia 
ntiniötcrit fonnattimat aW^«f^jcn ^orro^tuffia, 8lan^fon mint^^ 
teri taa^ ^attujen. ^utta {uuri fe topeu^; ioQa 9Benäj[ä 
totteli fruununpettdi^tö; töänfi mi^botn ^(eifen mtettpiteen 
|)attu{en pnoteQe. ^aint p&&\ito&i tä^beUife^ti »ottoQe^ j[a 
lelfill, iofa nt)t tuli fan^tiian-prcfibentifft, ott tädtötö^in 
nta^tamin mie^ U)a(tafunna^fa. 

©uomen fu^teen r^^b^ttitn naida U)a(tiopäin)i(Iä muuta^ 
miin mertiUifiin toimiin^ joiben tarfoitu^ o(i lantalainen. 
(Snftffifin ta^bottiin Suomenmaan tatoubeQi^ta titaa^ jota 
n^t huomattiin (aimin4^öb^ffi; faifin puotin parantaa. @ri« 
nainen föät^jen koatiotunta e^botteli tö^än tartoitutfeen ufeita 
feinoja; joilta tofin enimmät jiäimät toimeen panematta^ mutta 
muutamat tumminfin tutimat ^eti funtoon. 2!ärfeintä oti^ 
että ^(einen ifo^jalo n^t (m* 1747) meibän maa^fa aloiteta 
tiin. ®amaua »uonna maamie^emine Pietari Stalm afetet^ 
tiin taloustieteen promeSforiffi Surun yliopistoon ja fai 
te^bä matfuStuffen ^o^iois^ämerittaan, ^auKiaffeen faiöeam:^ 
pia tietoja ja ^^öbtiöifiä toitjefliS^faSmeia. 9Mt)ös!in taina^ 
i^ttäStöjen perustaminen, foS!en*perfauSten alfuun^pano j. n. e. 
tarfoitti maamme tobedista etua. S^oifena tartoituffena o(i 
Suomenmaan parempi fuojetuS Senöjätä toaStaan. Qxu 
nainen $uo(uStuS>h)atiofunta koaltiopäimiUä e^botteU, mitä 
linnoja o(i rafentaminen, ja 10* (749 @uoma(ainen VttgnSttit 



Digitized 



by Google 



73 

l^mfsill aloitti neroKaot xabnnM^tttSn^d ^fttigin ebn^ 
toQa, ptnMam iitm4iitiian, jofa fai nimen ,,&miSmtf^ 
(f. 0. @mean (inna), fnomdft Siitmi @cn o^a rottn^ 
nettiin 6Mrt|itatn (inna rajan pnoIeUe, ja nnimftettiinpa 
linnoitnlfilla nOfMRn ^ftngin ja tkqab^fffn faupnngeita. 
€ita UHMoin ^atat eiinfit enftntSon oDeet taipnnmifta 
t^b^ttfimäSn ©nomalai^ten fanfaflifta p^^teitä, »aan p&ötti^ 
}Mt anfontnbeOa niafentaa ©nomedfa UHiOitfenMia tl^ttimatto^ 
nt^^. SattiopdiiDfiin atnöfa, joOoin fkittnjien afema niiela 
o(i UHiaran^^atainen, erotettiin ©nomatoiöten nm^b^ttämi^ 
feffi femntoinen foonto, että taiRi Snomenmaa^a fo^tettä^^ 
n>ot nrirfomie^ pitfiift oQa joto maa^fa fpnt^neina taiKa 
tnmntinfin maan fiefeen ptf^tifma, ja että pait ftta taifi^fa 
Qti^ttirfafmtni^fa j£n^o(ma6fa aina pitäifi (o^t^ jofn jafen, 
}ofa Snomentieltfi ofaift. S^oma to^tnnltinen nt^nn^t^^ 
fnomenfieUn ebnfft ei n^ enää tnUnt f^f^m^tfeen, vaan 
päin^nm^toin (autettiin tnnmia, fninfa @noma(aifet ^(eifeM 
faataiftin oppimaan naUitfemaa motfinfietta. ^a niinfnin 
^tnt aina olimot l^^ttin taipunmifta nniinoon )a nmfiUMiI' 
taan, (asetettiin n^t Snomenrnaa^an fenraati^fnttemöriffi 
UMi(tanemDo^ un Ibfei, era^ UMm^a ja tima» fotnri, jonfa 
te^Smfinft o(i pitfia maamme afnitaat fnri^fa ja peto^fa. 
Xotta onfin, ettö @nomeöfa ndfoKifnnben-tnnto iRnotfia fo^* 
taan o(i pa(ion (aimi^tnnnt, )a tttä SBenajian ^itnd jno^ 
nitteti mone((a taiDoin, faabaffenfa Suomenmaan irroitetnifi 
9htotfin UMiOan aita. S3end(aifen ministerin fi^teeri Zvi^ 
^otma^a, 3i|iii Snnlti, jonfa fnfnpera o(i 3:nm^a VOfU^ 
n^, nfil^Q pitäneen fatai^a ^te^a nfeiben €noma(aiSten 
fanSfa. JEunmana o(i, että niinpian fnin man^ S^tit 
funingaS, {ofa vetton ja riettaan etämänfo tä^ben jo o(i 
marftn rintnnnt, tti^boin fno(ift, ^fft mied fu^afin @nomen 
ne(iaM foib^ta (i^tijt feifarinnatta apna p^^amaan nrafa 
9abo(ft ^britin itfemattiaita ^Reita »ahtaan, joOoin 
SBenajä ^eti marftttaift armeijanfa @nomeen ja 2:anSfa 
tefifi paat(efarfauffen 6te(a'9htotfiin. ^iiita fa(a'h>el^feitä 
i(mi«faabaffenfa, oon 9{ofen taaS tantti fataifta nrftiioita. 



Digitized 



by Google 



74 

totia Qlfit^i^teu mielipiteitä fuu(u^te(itt)at ia i(mi«atftotnKit; 
mutta fiitoaube^faan ^än i^fi fiinni^ minne fottni, niin ettS 
toiftnaan aiman f^^ttöm&t ^entitSt, efm. SSanaian firRo^ 
^erra ^d^ltmxA, ioutnimat nninteuteen {a toaineon. SBenfi^ 
jlää maataan fummtnfin 9tuotfin ^aditu^ tS^ttt felä malttia 
että (ujuutta ia faitin koi^boin. n^aarat toriutuitfi. ftun 
frelrif I fuoa to. 1751, nonfi Sololfi %t^vX rau^aOife^ti 
tt)a(ta4dtttimet(e, toannoen noubattaalfenfa 1720 n)uoben f^aU 
litn^mnotoa. SBcnäiän ^anffcet raufefimat fiffeen. SIKntta 
muutamat @uoma(aifel miehet, iotta oHtoat fa(a<me^Iei^ä 
odeet ofaHifina, koebettiin tutfinnon aiit, [a niiben fea^ta 
erä^ entinen tuomari Sijfman tobi^tettiin f^^difefft ia me^^ 
tattiin S^uru^fa. ^ämän perältä o(i @uoma(ai^ten itfenäi^ 
f^^ben-tunto pitföfft aiaffi lannistettu, ia muuSfafin matta* 
tunnaSfa o(i $attu*puo(ueen matta mafaantunut. 

.t)attuien tieteellinen l^arradtud on aina faatoa anfaitun fittoffen. 
SbtotfiK Itebe'ifotewta n>. 1739 oli beiban peruStamanfa ia fai ^ett 
fuucen maineen ItoarlO tion Sinni^n fautta, iola on luonut fadmitieteen. 
Sinn^'n ^enfi »ailutti meibänfin maahan, iodfa efm. tuo fiimad liattu, 
Slurun pidpa SrotoaOtul ja oQetiffin pcomelfocl ^ietari talw faatrut* 
tttoat luonnontieteeQifen maineen. S^ieteeHa t&^^^n aifaan oli enimmiten 
taloubeKtncn tarfoituö. ?Waataroubcn ^arraMaitfita meibSn maa«fa on 
etenftn mainittava ^ieUdten !ir!!o^erra 3aa!fo Stenin^ t»an|eM|Pi 
(»Äorpt^gaaffo"). 

3^iebe*afatemian e^botuffcn mufaan ruttjettiin t». 1749 pitämään 
fäannolltfta toäen4a9!nio pii !o!o U)a(ta!unnan; ne on^at aifaiftmmat 
fofo maaiCmaSfa \a fiita aia^ta tunnetaan tarfaöti toSeSton fu^teita 
ftinä ofaöfa maatamme, jofa oli 9luotfin ujaUan allav ^. 1750 oli 
äfluotfataifedfa ©uomedfa noin 420,000 l^enfcd; SBen&iaifedffi @ttO' 
medfa famaan aifaan tulfin (ienee oQut 100,000, niin ett& fofo maamme 
toaedto xoiimt louoftfaban fedfipaiCoida tefi puolen milionaa tai ivS^an 
poatte. — S^oinen Xiebe^afatemian toimeen«panema parannut oli fe, 
että tt). 1753 »an^a aian^Iufu (io!a ujiclS 2Ben5i&na ttjaHitfee) l^^lät- 
tiin ia ttttfi (®]t||OttOlainen) lufu otettiin Ttiaan. 

<Suomenfie(en u^iljjelpd oli 3fon'toi]^an {älfeen oUut ^eifoUa fan* 
nalla. Sart)0lb S)»I (S(maioen litffo^erra, t 1723) oli toalmi^tanut 
enfimaifen felaoUifen fuomen fieli-opin, jofa painettiin ttj. 1733. ^uo« 
malaifen fanafirjan ulod-antoi ro. 1745 tuo innofaö fuomen-^arraötaja 
©ttttiel Sltllenltt^, jofa enfm 2;urun prottjeöforina ja ptten 9)ortt)Oon 
pirpana »aifutti omadfa maaöfaan, mutta §attuien f oban perältä epa- 



Digitized 



by Google 



75 

tebvoilfoan joi atnotfuuMaaQc ta tali &ataM pti)^ (t 1752). 
QmemaiHdbun fttjoHifnid ofi foiom hri^taivt ^fia om vamka 
vatBttfevUttt fitm munomum SaHftm SCfCliifea Mtilla {mo. 1747 
— 1749). Snomciifteltiieii mnirad oU neffetn UKiienimt Sitä iva^« 
tata ^onemnaa^a (SBtipmidfa) oli f^ntpni^t ftnsä Tvotftnflfltneii 
tauloja 3iiff^ Snfe (t 1729 Sj^ofanaifa). 

9mhwiii SreMfhi hMHu^^iU mw. 1751—1771. — 
XxOfin oli fiMf 9nM, )mo(tfonfa SiMft lUriStn hm^a, 
mm^t tDotta-idtntmeae, iditt dfot jo riitoja f^nt^ ^eibon 
ja ^attnjtn mältOfL flimiiigatttr, jofo ofi nttota» ja jSn^ 
tdpfi fcto itfetoaltiittttecn tat)miiKiinen, ^O^tti pnofifoanfa 
p^lftamaait ftutrmtpaa looibttii^a ^itu^ofioidfa. aRtttta 
UKiItanftttDodfintta poin^loaMin t)fi& tnentmän fitpi^ funitt- 
taan oitotlfia, ja btn nämä cripnraifet mietteet loebettiin 
fSät^en ratfoiMamatfi, nSma aina tefbofit pofitoffenfä nen« 
mo^btnnan ebnffL ^tfe fanfa^a fnmmintin mielipiteet aU 
(oinmt enemmiten faOi^tna fnninfnnben puofeOe. Snn tnnin^ 
gad fefofia 1752 tett matfndtntfen Snomenmaa^fa, |o^fa 
ffin tuQi ftqmtjoelta 3^nmn fantta ^^omioon faaSa, oU 
i^a^tn^ €noma(aift«fa fnnri; fiQa Sn^a II 8abo(ftn aioi^a 
a^ ei fataan 9hiotftn btninfaiöta oOnt €nome^fa f&^n^. 
9Rt^o0fin 9hiotftnmaaOa ofi etenfin xaSfloa» tumaton nen^ 
iDodbmnan ^aOitnffeen. 9Rntta UHtltiopaitoiQa ^atnt aina 
9tan^fa(ai«ten rahojen atonUa faiumt enemmi^n, ja pait 
fita o(i finriöt^neemmifiä fäob^iKfi uneta ifaarto XlLnnen 
itfemattinu^ ja fen fnrfeat fenran^et famottanmife^fa mni^^ 
to^fa. Stnpa ta^ben Eaiffi Habotfi ^rebrifin ja Somiifa 
Ulritfan ^rit^ffet tnottimat ^eiOe ainoaltaan ma^infoa ja 
^anmi^t^^ta. SKinpa 1755 vnoben mottiopaimiQa fääb^ 
fnoraan fääftmat, että mitä nenmo^funnan enemmi^ö taU 
loinfin paottfiijt, fe ofi ^ibettoloö fnnintaan omana atmoDi- 
fena padtolfena", ja että jo^ fnningad fittenfin tiettäifi aUe^ 
firjoitnffenfa, fnninfaaQinen nimi4emp(afin ofi painettanm 
aOe. 9}^t f^nt^i mnitatin retteloitä fnninfaaOifen perheen 
ja fäät^jen mätiOo. SSi^boin fnningatar foetfi tefäOä 1756 
pamta toimeen fatafiittoifen maOanfumonffen; mutta tfcitt^ 



Digitized 



by Google 



76 

faatiin aioi^fa Untt [a ufeat ^omi^puolueen miehet mestattiin, 
jonfa o^c«fo funingaS ja funingatar faimot julififia nuhteita. 
löM^tt^in ^otttt^puolne ^ffin roottitfi. ©en etctDin nticS 
tä^Sn aitaan o(i treimi Sffel non %tt\tn, aSten^ntoinittuten 
tDa(tiopäin)äin moamarfalffa. 

aWutta ^otut turmclimat ofcmanfa fifiä, että ift to. 
1757 SRonöfan tjö^t^ffeStä ja ^^te^beSfä aBcnäjän ja 3tä^ 
xoaUan tan^fa rupefimat fotaon ^reuSfin funingaSta^ ^ebrif 
©nurta toaStaan (jola oli JotDiifa Utriifan meli), STömfi 
niintutfuttu ^ommerin fota (^(eifesfä ^istoria^fa fttä nimite^ 
tään ^@eitfentt)uotifeffi fobafjt") fämi »arfin ^nonoSti ja 
maffoi paljon. ^^t^mättöm^^S maaSfa tarttui ^^ä funrem^ 
mafft, ja »aiMa m. 1762 fota lopetettiin, oU fuitenfin pan^ 
fin ja mattiomarain ti(a niin rappioQe joutnnut, että $attu< 
^aQituffen tä^t^i fufiötua. SSi^boin 1765—1766 muoften 
»attiopäimiUä uufi SD^D^f^^puotue pääfi fotonaan tooitode* 
©eitfemän • neumoSfunnan jäfentä pantiin toiratta pois, ja 
fijaan afetettiin 9K^Sf^*niic^iä. 

©uomen tatoubeQifiSfa otoisfa o(i |)attuj|en laaditus 
matfaan^aattauut muutamia ^^öb^difiä parannuffia. ^u^ 
guStin S^renfmärb, jofa ^^tenään jatfoi ©iaporin rafen* 
nuSta ja fii^en toimitti uuben faari^taimaSton; jo^ti m^SS^ 
fin foSfen^perfauffet maaSfamme; itfe toimeöfa fät)tettiin enfin 
Sotmiel ^^Uuba ja fttten Saaifo SteninS mtoremiii (^^osfi^ 
3aatfo''). Uufia toitjel^S^faSmeia rutoettiin maaSfa fä^ttä^ 
mään. ^ommerin fobaSta patanneet ©uomaCaifet fotamie^ 
l^et toimat feSfe(eiSfään enftmäifet peruna^mufuCat maalaan. 
Xupafan^ttilicf^S o(i faupungeiöe mefmotlifuubeffi pantu. 
^aSmi^oibon^ire^tööriffi pantiin Suutun t)(iopiSton promes^ 
f ori 8abb. lerme^benfin l^oito n^t faatiin järjeStct^ffi, j[a 
faiffiin lääneihin afettiin lääfäreitä. ©itä »aStoin teoBi^ 
f uus jäi meibän maaSfa l^uonoQe fannade; fiUä |)attuten 
^arraStuS fiinä fo^ben tuli ^ffinomaifeSti 9?uotfin ja luf^ 
Roiman ^Ij^äfft. 

ajasta äWt)Sf^ien fautta tehtiin täsfä n)iime^maini== 
tuSfa afiasfa muutamia fääntöjä ©nomenmaan ebuffi, ja 



Digitized 



by Google 



77 

tDorftitftn 61MCI lia|K|Nl pSSM^in 1765 toitobett tooltb^ 
tmUDtQa ottiftMä fttei^tonfo. Stotfle toaltiopaiiDifle oUmat, 
näet, ©uometi fantmngit (ö^ettcbiect polion cbn^ie^ia, ja 
pappi^faab^fatin oK (Suomen faupoUa nerota^ puolu^ja, 
nuntttoitt SOa^SBetelin fappatotnen (fitten ftotfolon proma^ti) 
Sitti Ofiiiima, iota jnlfaift erinatfen firion oftodtcL €ett^ 
notö nototo ponni^tuffteta oft, etto 2:n^oIntan entinen fonppa^ 
nmlta fortet; fatRt fonpungit fohoat lodpaon pnrje^bn^en 
tDoItoInnnan omoQa otoQa, ia enhnmöt nt^Mftn oif enben (ttf « 
Ina ^tanteren nQoniaift^a fatomot^a; ntntta SSoafa, ftoGbIa 
ia Onin faatontttumt to^ben tapnli^oitenben. @e o(t mainio 
iDoitto meiban maoOe; ftOä nm^ta fiitö aia^ta on maamme 
meri^iife alfamtt lorota. 

pipSonfa 9t|iflH|tIttii o(i pemdtan)ananfa nutta 
oittuben ia fo^nben aifolantta ia ofoittifin mnntami^fa 
lo^ben toarfin fiitettamia tarfoitnffia. S3. 1766 faabettiin 
^(etnen painoioapau^ p^f^tofiifefjt pem^tn^(a'il(t. älanöfan 
nailntnd Stnotfin aftoi^in, iofa niin ufetn oU onnettomuntta 
tnottannt, n^t (aSafi; mntta f en ftiaan iD^fQt nonbattitoat 
SSenaion o^iau^ta, iota maltafnnnan ttfenöif^QbeUe oli toielfi 
nmaraOifempi: ihminfuntta loataan o(i toma pnoine tfffta 
arfa ia nutia fuin fKitutfin. ©nnrimman ere^b^ffenfä !ui- 
teuKn an^l^^^aUitu^ teti ra^a^afiain fu^teen. ^o^ ^tut 
olimatfin ^(en tn^Iaamaifta oHeet, niin fBltf^\tfi ntft affi^pifai^ 
feOa faö^tanmifp^bedaan fpnu^ttinot ^(eifen pulan ia ^aniön. 
^^tin laina^iife totonaan (attantettiin. 3a tun feteti^ta^an 
anoo ^attuien ^aUite^fa o(i tfya alennut, niin että tatft tai 
tolmetto talaria feteleiöfä annettiin ^^bedta toman ra^an 
tatari^ta, ta^bottiin n^ ma^iteOen noitaa fetelit taiteen 
turdftin ia fitten rmoeta niitä to^be^ (unaötamaan. @en^ 
raud o(i fuuri ra^a^pnta ia pation tontut^feia fetd n^arfin 
yleinen t^t^ottom^^ maa^fa. Zed& tilaifnntta tantti ma^ta^ 
puolue feta tuninfaaOinen per^e, io^fa funintaan n^an^in 
poita, fnmnun^prin^ft SMtu {\tfat. ro. 1746), io o(i to^fi^ 
ta^anut ia ä^ten nainut Suningad, noet, maati, että 
^obön auttamifetfi faab^t ioUeen tutfuttaiftin totoon. Sun 



Digitized 



by Google 



78 

ei neuiDo^timta ti^n fuo^tunut, niin Saboifi ^brit luopni 
^aHitnlfe^ta ia Iruunun^prindfi ipei tääiä tiebon tailiUe pää« 
foitpungin koirtalunniUe, fotta ^eti (aSaftroat töi^tänfä. ®xU 
tm nentDO^tunnan tä^t^i futfua föäb^t loloon >9}orrtö))in^ 
giin {tm&&M 1769), ia tä^fä ^atta-pnoint uube^taan piaft 
tDoitoUe. Wlntta tnninluu^ ei n^tfään muutotfe^ta lodtunut, 
ja maa^fa rumettiin jo n)äft|mään naiben riitetemäin pm* 
lueiben mattaan, ^^mi^ten toimeet föfint^imät etenlin nuo^ 
ren fruununprinfin puoleen, fotta toimottiin jiänteioää ja tafa^ 
puolilta afiain johtoa, jo^ ^än lerran pääfifl J^aQitu^^ol^jiin 
täfitfi. ®uomenmaa^fa taad oli toiioo, ettS funinfaattinen 
^aQituö paremmin tuin 9iuotfatainen fäät^^matta pitäifi mei^ 
bän maan tarpeilta l^uoten ja niimmuoboin afettaifi ©uomen 
fanfan enemmin tafa^armoon Shtotfin fu^teen. <Sen konoffi 
otitin funintuube0a meibän maa^fa n^t innoftaimmat ta ten^ 
tie^ lufuifimmatfin ^^tämänfä. 

9luotfin afema Senäjän fu^teen o(i tä^än aifaan u>ar< 
fin »aarattinen. ftun feifarinna Ctifabet fuoH to. 1762, 
noufi enfin Pietari III »atta^i^tuimeUe, mutta fabotti »ielä 
famana muonna fruununfa ja l^enfenfä, {odoin ^änen puoti- 
fonfa ftfttantlta II tuti feifarinnaffi toto. 1762—1796. Jämä 
jäntetoä rouma antoi taitlien naapurienfa tuntea ^(imoimaanfa* 
2:urtfta nö^r^^tettiin, ^uota^fa Katariina ^Uä^piti ftfäUi^tfi 
eripuraifuutta ia loatmi^ti tämän toattatunnan ^ämiötä, ia 
JRuotfinfin [uuteen oti feifarinna te^n^t liiton fe!ä ^reuöfin 
että STan^fan fan^fa, e^tääffenfä ^aUttu^muobon muuttamilta 
ia parantamilta. Z&M onnettomalla tannaUa oli 9tuotftn 
afiat, fun atfumuobctta 1771 «abotfi grebrif fuoH, ja ^änen 
poitanfa fiiiStaa III fai funintuuben nimen, ©itä io ^teife^ti 
aami^tettiin, että tämä nuori ^attitfiia, iofa oti perinet äi^ 
tinfä neroffaan luonteen ia ifänfä ^^mänfäm^if^^ben, ei paU 
iaafen nimeen fauan t^t^ifi. 

^iriaKtfuuben alalla on tatta atalta muutamia nlmia mainitfe^ 
minen. 3:aloubeniria aineita tutfittiin paljon pliopiöton »oitoÄfirjoiöfa, 
iotta tvatftnfin prome^forit Mm la SaM toimittivat, taloustieteen 
petivaatteita tutit nerofad intti V^f^knM. äBiela t&rfeampi oli fenrif 



Digitized 



by Google 



79 

•ibid filtltlla mMOai, foCa a^t oliot iHOmlta InfdUlta wamM^ 
hotttammc f>OTt^'ui totvella dSot «90IKM ». 1771 ^snlfa 
maomie eiftniiittai fonmiiale^ti (fsfitftlft). ^«cntoloifnia TuotUiouia 
tfioot «ahrittmoot %Md fjämoM ja ilii|ai «ImM. (Strvfi 
notfaifidaiea nmoiiiia oli fccfaot IMm gttp flfl|. 



2. Mmm»%ia^mMm ttft, Mi« 1771-1809. 

Jl«#t«« m im Mill««f««i#H«* — Sfoit tnoOc^a ttttnrt 
hmn^o» por^atfaa olc^fdi atonöfan fy^txÄs^a, jo^a ^ n^ 
nmctt btim-U^toa totmitti ttfeficnfo 91iuiiliin ^oOttnffcit 
Qmim4opaxMa tdftimäSn tDaKan^Iitinoiifieen; ftOo 9UmStan^ 
fin ffaUitia jo ^oniaft, että {moliteiben loalta amoadtttan 
^cBonft Sbtotfm afcmaa ScnSiaa nm^taan. Sotiin tnltnanfa 
ftndtoa fnningad oUMift ffiöt^^Iobntftn fonrinnoOifeQa pn^c^, 
tt^mttaen pnolneita ^fftmielif^^tcou 3Rntta to^ ^nolimatta 
n^t pnoIne^iDtttit))^ nKtttiopSimiOä nonft EorteinunaOecn; ftOa 
"Sktfiitfi, joita S3enft}5n ministeri Kimitti ja tannatti, oG^ 
loat toaltiopaioa^ioaaiei^fa tnentmi^ton faaneet ja toettiioat 
laitin motonrin tnfi^taa ^ttn^^aflitulfen. 2:finia tapa^i^ 
fin tdofiaOä 1772, ja pnobte^ioaino tontti tofo maan tattt^ 
mnkeOa ja tctoottomnnbcBa. 

@iI(oin ©nomatoincn aate(i«ntied, 3iiSi WUmmB}fWlif^s 
Joitta, cfttti funinfaade e^botuffen te^tatoäon nMiUantnnionf^ 
feen« ©prtngtpottcn itfe (o^ti Suomeen, midfä ffin tmo^ 
remman ue(i^puo(enfa, %t^ Slilil 6|faigt|iitei'in fan^fa 
nostatti teueot ralunnat ^onooon ebu^taOa tUL 14 y. 1772 
ia fatfi painmä fen i&tttta anasti SSiaporin ^altnunfa. S^axi 
painmä ennen o(i 6teIä^9{notfi^a m^o^fin no^ettn fapina 
faat^^itn^a mahaan, ja tarfoitn^ o(i, että fnmmattafin 
^aatolta piti (a^bettaman hminga^ta anttamaan. 9)tntta 
ennen fnin apn ennätti, o(i tnningaö patoitettn itfe fuoritta^ 
maan naOanfnmonöta £nf^o(maö)a. Clot 19 p. aamn^pai* 
VDoäa ffon teloitti faartia r^^t^maon ifänmaan pela^tnffeen, 
ia to^be^fa tunni^fa o(i, merta uuobattamatta, faät))ien ja 
nemoodfmman malta tnti^tettn. 6Iof. 21 p. fäabpt fntfnt« 
tiin nmttiofatiin, jo^fa fnninga^ ^eiQe (nti nuben ^itn^^ 



Digitized 



by Google 



80 

muobon. @e paitaUa ^^mälf^ttUn etutnenfa ))uutteittenfa^ ja 
parht lutifon perältä n)a(tto))äitt)ät (offafhvot. ®prengt))orten^ 
jota famaan aitaan @uomen fotaiuäen fott^fa STufl^otmaan 
faapui, »a^taan^otcttiin crinomaifctta fuofiotta, 3Io onncöt^ 
fe^ta muutoffe^ta o(i maa^fa jiotentin ^(ehtett. 

1772 msku l^mtnimutto, jofa U)te(ä oftttatn on meidä 
peru^tu^^attna^ ia^ti tuntnfaan täteen putjlon lamennetun, 
mntta fuitenfin raioitctnn tooKan. Ännlnfaan piti täWä 
(ä^in ^adita; mutta uutta (atia tel^bö tai »an^a paistaa 
faattoiroat ainoaltaan funinga^ ia fääb^t 4|beff&, ia faitti 
uubet koerot^ fotamerot ia fotatoöen^otot riippuimat fäät^ien 
fuo^tumifc^ta. SIÄ^Mfin »altiomara^ton tila o(t »alta^^fää* 
t^ien toaliofunnade nä^tettämä. S^ämä faiffi on mtittätin 
p^fQn^t. @itä toa^toin muutamat muut^ ofittain l^^toät^ 
ofittain epämufaifet määrö^ffet omat m^ö^emmin tuUeet 
muutctuiffi. ©äät^icn fofoon*futfumincn oU ^oBitftian midi* 
mada^fa i(man määrS^aiatta (muutettu m. 1869). fuitenfin 
fäöt^ien m^önt^m^^ maabittiin iotaifeen aloitettatoaan fotaan 
(muutettu VO. 1789), ia toaftiopäiioiflä faiioat fäät^Cäifet itfe 
te^bä ei ainoaltaan atamaifia anomu^^efit^ffiä, maan m^ö^^ 
fin uufia (aHn^e^botuffia l^aöitfiian ma^miölettamaffi (feftn 
fääntö muutettu m. 1789). ^anfin ^oito iäi fofmen tfiu 
femmän fääbijn juttuun, niin että talonpoifaiö^fäöt^i oti fiitä 
poi^-fuliettu (muutettu m. 1800). giipäänfä failfi ©äät^* 
^adituffen aifafauben maUio^ciännöt laffafimat moima^fa o(e^ 
ma^ta, maitta tofin fittenfin ufei^fa fo^ben tä^t^i noubattaa, 
mitä fidoin oti tamaffi tudut. fuitenfin aatefi^^ääb^öfä 
JS^u^taa II 3labo(fin (uoffa^iafo iädeen pantiin moimaan (muu* 
tettu m. 1869). 

^u^taa UI:nnen alfu^aditu^ on tobedatin mitä onnedi* 
fimpia aifoia SRuotfin ia ©uomen ^i^toria^fa. Siaopuri* 
madat, iotfa mie(i*pa]^ada oUmat nSl^neet puoiue^madan fu- 
fiötumifen, eimöt fuitenfaan enää .u^faltaneet SRuotfin afioi^ 
^in fefaantua. ^uniritaada n^t o(i atfaa r^^t^ä ufei^in ter* 
meedifiin parannufjtin, ioi^ta merfidifin oti ttt5a4aitoffeii 
]it]eStimttteit m. 1776 iodoin |0)iea«rif{i (noin 5 m. 70 p.) 



Digitized 



by Google 



81 

t^titn tt mlf a finti mii piSxofydl^, ja fMutfft bttuitö ^{tDctitit^ 
ncct fetcftnfa ftfoAn mtbat puotMa tnntcOt^^artDOötiL 9Rl^ 
ttn )NniiottKi|Miitbtii^af etitd mtbt^tdtnn imtitttttiiiaa raiottntfiQcu 
^tomenmaade ftn^aa fomiiga^ ofoitti erinatdta fnoftota. fle^ 
f SOS 1775 l&t tcft taaffii otftmotftn matbt^tiilfatfQ, lEttrtt^ 
Sttfv^otn rantttoit ja ftcttfi totaiftit, cadatn motfaOaitfa itfctta 
^Quna fofintoiä. ©uomeninaa iactttin Intcai liiiäi^ ftUfi 
tomotn ettfi fi^meiifarttttton (oäm^ tuli foift: ^ctlilii ja 
9M$m, VL ^tianmaan U&ni^tä m^otffat fafft: Siifii ja 
£)tbaL @ett o^a pcntdtdttm Siifti |Mii3eii maamm 
po^iotd^ofta hNirtett, loibcn oU (tian {ntfö matta S^nrtimiL 
aStdfi tSrfeanMri o(t fiiiti ^Htä^fMiti, ionfa toimen jo 
^atut olttiKit albran paxmtd, mutta nm^ta Jhtdtaa m, txO^ 
tammlfta fäodtomatta, paxd tiäfttm UKittittittfeetL ^otamcit 
talo fai lOfi toeronfa eK mattttaalinfa mubum iDtdfm mfifirfin 
metfaa ja (aibnnta ^attmmfa, ja Othunaat amiettiiu mtti^^ 
taloien urilielt&ofiffi, min ctta nutid^afutud maaöfamme tomfin 
ptra^to fai erinomaifen toan^in^ 9}Sini aifoina m^o^ttn 
pentötettiin nfeita nn|ta fanpungcita, nimittäin AM|rii, XtM« 
ym ia Soifiiei. Stenfin tfi^^ mainita mitä tehtiin @mN 
men fota4aitoffen ^^mfiffi. 93. 1775 mtorcmpi 6|iaift' 
portti (grji 9li»nO afctcttnn fotapfioHifoffi @a)ooon ja 
ifirjedti fieOfi neroQonfa ja iffinmaaOifeOa innoQanfa fota» 
laitidfet femmoifetn Inntoon, jofa ^erotti i^mctl^ nOo^ 
pnoIeOafin omaa maata, f^finen afnntonfa 49ra^(inna (Stid- 
tiinan pitfiiä^fä) mnoboötni jonfinlaifefft npfeerilonlnfft, lo^a 
fttten (m. 1781) f^nt^ ^iipiitcmi Ittctti4oi(i Stontafal^ 
m^a. 

SBntta ftudtaan ^aflttidf^ oli m^otftn urnrtopuoKanfa, 
jotbi aifaa m^oben ^^S enemmin a^tnitoat not^toiin. ftnnin^ 
(aaOa o(i innrtnmtt epfitnnio nmltiopaimfi^Iaito^ta madtaan^ eili 
ff&n ^(ipifinffi tarloM nonbattannt niitä bminfaaUifen ttMnOan 
taioitnifia, {oita ^finen oma ^aOitudmuotoufa fifSffL 9Kinpft 
^ pian anaM iminanpofton fnnintaanifeift otfotbdfi ja 
pent^ ^(i bb maltatnnnan fniunuu polttimoita^ jotfa tuot« 
ixa>at fmnnnae ma^idoa ja fanfaOe paQon pa^emmöta* 

Digitized by LjOOQ IC 



82 

Ba9ta fon nttetipa^a t&m (aitoffe^to oli tuOut ^teifelft ia 
^aifcita tDafituffla pitS o« tc^ttj fe!8 1778 että oöctiffin 1786 
»uoben tt)a(tto))&itDit(&; antoi funinga^ I0* 1787 tDtinan^tDalmtö^ 
tulfen arentia toa^taan tUan^onti^tajide j[a laupungeide io^ta 
f^nt^i tuo lanfon fttoc^beöe ^^tä ^oitoöinen .fotitarpccn »ii* 
itonpottto' (loffautcttu to. 1865). ©en o^e«fa oti ftu^taa 
Inninlaan toatttotoarain^oito ptenlin tul^taatoainen; ^nen 
^okoinpitonfa oti (oi^tatoa^ ia koaitla taiteet; »arfinlin tea* 
teri ia ruotfinlielinen runona, n^t pftSjitoät funrcmpaan Iu« 
loi^tulfeen fuin miKoinlaan ennen^ o(i ifuitenltn tä^fS ^e^tn* 
»a^fa fimi^t^Ife^fä enemntSn uHo^tuorta fuin tobedt^ta ^bintä. 
SR^ö^fin toapaatte fanantoattade tuti Suttaa päitoS^p&tn)ä(tS 
ariemntalji ja fupi^ti ennen pitISS painott)apauben ^^ä aff^ 
taammade. 3tfe koattiopöitoiQä ^än medein tu^TaOifeKa ^uo* 
{enpiboOa loetti »atooa ia io^taa fäät^ien Ie^{u^te(uita^ 
j^erättöen ftttS takooin uube^ta ^enliin niitä ebedifen aifa^ 
lauben liil^foia, ioita toadanfumou^ oti faanut ^itienemään. 
iIRuutamat toaltanluntouffen lannattaii^talin, etupää^fä ^iaatlo 
9Raunu ©prengtporteU; ioutuimat io aifaifin eripuraifuuteen 
tuninfaan lan^fa. SR^ö^fin ^ri5 SRaunu ©prengtporten 
eroitettiin to. 1778 koaitutu^^ata^tanfa ®att)o^fa ia la^etet^» 
tiin uttomaide. ^attuien toanl^at epätuutot ©uomataifia 
loiltaan nät^^ toä^itellen Au^taanlin miete^fä »attaa faa^ 
neeU; ia iuuri tämä fä^tö^ iälteen toiritti entifet mietteet 
Suomenmaan itfenäif^^be^tä. 

,,8tit9tfiii 9!atewia'\ {onfa piti ivalivoa tuotflnfielen puhtautta 
ia fauncittta, perudtcttiin D). 1786. J^ninfaaUifen fuoflon fäteidfa 
pit^fefi fRuotfiit runoud ihanaan fufcidtuffecn; mainioimmat nimet 
oliivat: Mgren, SeOnon, SH^ttO, tnm £enn§ren. %am& tuot- 
ftnfielifen firiaUifuuben loidto tvaifutti @ttomcn!tn ftmidtpd-feiffoiMn. 
9)2utttoin S^urudfaftn oli f^nt^npt erad runoutta l^ariotttau^a , Kurota** 
feura", {onfa tuotteet fuitenRn olimat »errattoin toSl^S-ariöoifia. ©uo- 
menfietinen runoud tä^Sn aifaan oti U)&l)äpäf5inen. SCinoadtaan tno 
wi(fad laulafa 5ta(aj[oen nimidmied fienri! fUfmM anfaitfee mainitfe- 
midta. 9linoa efimerffi, jiofa ofoittaa että ©uomenlieli oti astunut 
loatttadten huomioon, on f e feiffa, että Surun ^liopidton bofenttt 
SBeman ». 1775 mfiarSttiin funinfaaHtöten prinöflen (funinfaan nuo* 
rempien u>etieaten) opettaiaffi fuomenfieledfä. 



Digitized 



by Google 



83 

itwiUmt^mm9Hmtm iwta im 9lmimUm*UHt9. — flit^ 
taan nffopotttitfi ofi otfi atbtna oOitt rait^nten, rifil SBenS^ 
iSGUiit cnft abitfi u^faltamtt ^itriti fiti mttta aftan tilaa^ 
ionia ftn^aa toaltalnnnadfaan o(t ptcMttimt g)^itD9^ 
nAl^ tnOeen tfi^bcOtfetf^ bm Sbt^pn fontnga^ ftfiOS 1777 
aSt^atUMianuida maSbM ficfttifin, io^fa ffin urid^äiofiOS 
Ulfä^tSSitt nMCtfiti nta^taoaa naafmrianfa. ihtn 9nteritan 
iDopand foban {o^boM (Englanti ja Stanza fo^a fen iSttttn 
loutuboat aitfaraan tai^tctnnn^ {obi ^tritft nnribcn niatben 
merUnfctti^ niin Stn^aa tatxpm fnoidtrffeift id. 1780 fobni 
ffienäifin fa Xandfan (andfa niinlntfntnn tfcdUfn idtiiili' 
fntf^IiitML SDlhttta toifelta tmoten ftatariina Um tnnnetnt 
taitmntnffct te^oittimat Slnotfin fnninga^a ioDaltn taivoin 
nKi^tDidtantaan toaltalnntanfa afcnma. ^finen enfintSinot 
tarfoitidfenfa ofi nmOoittaa Korjanmaa 2:an^lalaifttta, |a 
ftfSKi 1783 ^an fitä loarten tfffOfi Itifarinnan fan^a $onti« 
nan fau)mngi^a. ftatariina fnitenfin ofi taipnmaton^ |a 
fcnran^ ofi, ettfi jhtdtaa btninga^ matfattanfa 3ta(ia^a 
ID. 1783—1784 U^ti ^^ifnn, fo^fa nnbi^ (iittonfa ffUaa^ 
tm tm^a, obottaen tfi^ (S^in ainoahan fotrinma tilai^ 
f nntta farataff etn SSenSjifin piSUt, {otta |&t n^ ta^ loal^ 
(oittaa talaiftn ne ofat ^nomenmaata, mitK tlttben^Iiut)mn« 
gin ja 2:nrnn ran^anteot^fa oliioat bbotetnt. Oikoman 
olifi tfimmSifetn fotaan tanoittn fiit^en fno^tnntn^. SRntta 
fnninga^ ^aioaitfi 1786 umoben »aUiopfiinriflfi niin palfon 
ma^a^ifnntta, etf ei enSi to^tonnt fiSt^ien ntidifi tifitfIL 
ihtn 2:nrffi to^n aifaan ttffftifi, fotaan SkniiSfi loaMan^ 
(nnfi SttMaa fotoetiaan ^etten tnOedfi; ffin otti f^^Ift fne^ 
nen raiantetelin ©amo^fa, ifiSnbtin leifarinna olifi piStk^ 
farfanlfen te^n^, ia aloitti foban fefdOS 1788. 

Saan fi^ toilin ofi t^t^m&ttjhm^^ ia nm^tn^tdfen^ 
^etdi, loarfiutiu ^t^ifentmidffi ffiib^i^i, turttunnt anodntta^ 
uman ntSSrSSn. (Sntifet (molne^io^aiat Stnotfi^fa ti^ioat, 
ia ^in (titt^i nnorentpi aatelisto ia npfeerSnnta, f^^ien 
btninga^ pent9tn^(a'in rilbntife^, loarfinlin foban aloita 
tamif en fn^teen. ©nonte^a tnitenfin !aiffein tDaatallifininiat 

Digitized by LjOOQ IC 



84 

J^onReet otUoat tdtm. %qi 9t$»m Blftt»i)lptUM, [ota 
uKontoifeQa mattaKanfa oti tutustunut 9(mmRa(atfen toatmu^ 
ben ebuSmtel^en^ maiuion ^onltut^in 1m^\a, iDaTaautui ^^S 
enemmSu flinS oiatulfesfa^ että @uomeumaa^ ainoaltaan 
{RootftSta ivroitettuna^ iDoifi lanfaQtSta tuteiDaifuutta faa^ 
»ttttaa. SRie^en tfänmaaKinen into iol^battt ©uomataifen 
aatetiston mielet ^Snen aate^piiritnfä, jia t&M taiooin \tfn* 
tui ©uomatainen ttfenitf||i-)Mt0liie, ionia iäfenistä mainitta^ 
loon toapaa^erra De 9ttt (^^menlartauon (äänin uioal^erra) 
e»er^ fUtefti, felä ntaiorit SM ia 3it|aM Siitti 3i|e^ 
ll^VL 9Rutta ©preugtporten itfe fiirt^i jio to. 1786 SSenä^ 
iän patmetuffeen^ toitt)oen leifarinnalta apua J^anReiQenfa. 
SRuiSfa fanfanluolisfa^ ia toarftnlin ®uomen ra^koaasfa, 
olivat nämät tuumat tofin uiman tD&ff&n iuurtuneet fiu^ 
ninlaan (empeä uRo^Iä^töS ia fe feiftU; että l^än ufeat lerrat 
meibän maaSfa luRi; o(i päimma^toin pation ma^mistanut 
udloQifuuben tunteet 9tuotfm tointaan, eitä toifelta puolen itfe^ 
näif^^^miel^isfälään afunut aitDan koalatoa tuottamus SSJenä^ 
(äifen aioun »itpittöm^^teen. SRutta foban f^tt^minen tui^ 
tenfin paloitti l^eibät toimeen r^l^t^mään; ia täUä tamoin 
loatmistui ne (ummattifet tapaulfet^ iotfa taioaHifeSti tuune^ 
taan tiqalaii liiton nimellä. 

@ota oli aHanut felä ©uomenlfa^beSfa tM @amon ia 
Ä^miioen puoleöa. ^tMt 17 p. 1788 Muotftn ia ffienäiän 
laivastot törmäfimät ^l^teen Smttfaoiei t^tönä; iosfa Saario 
herttua (ftuStaan veli) mie^uubeQa taisteli SBenäiän meri^ 
voimaa vastaan^ vaiRa voitto iäi ratlaifematta. ^o pari 
viiRoa ennen oli |)aStfer ©avon ofafunnan fanSfa rlsi^tQn^t 
@avonlinnan piirit^feen^ mutta ei faanut mitään mainitta^ 
vaa toimeen* SBil^boin tuningaS itfe faapui S^mt|oen var^ 
reKe ia marSft ^aminaa vastaan. SRutta Itänen oma epä« 
röif^^tenfä ia upfeerien vaSta^afoifuuS tef i tfrit^tfen t^^iätfi. 
@lofuun aluSfa piti armeiian iätCeen palata S^miioen taatfu 
©illoin fiinä ©uomalaifeSfa ofaStoSfa, iola fenraali 9lrm^ 
fett'in iol^boUa perä^t^i 9(nialaan päin teistiin SiifalaSfa outo 
teto: faapuviUa olevat pääUitöt adetirioittivat lenraalin 



Digitized 



by Google 



85 

tdtt^fi rrSSn feffartmialle (fi^ctdtSiDSii fbrietn, ie9fa ttmoi* 
tcttnn fcfS 9htotftii cttS ctcutin ^ooniai bnfini ^ofn l^^f^ 
tiEi ifninen roiti^ Seniifin ftmffa ia tariottnn nut^on^ 
foiDttnd tiHiftci«f52l^itii tmtta, muiUt pl^bctftttn tcifaiiiuHKi 
ontdinaait fnoftoOd tofotftn ne miuMbplMifttt, luUH ©itoiiti 
ofi 7iinnt tcnt^aiitco^tt tabottttmtt. ZSnSn Rtjcot bniffB 
(&^tt 3i|ef|ini 9UL 9 f. Victoriat, nntfffi ffin \imam 
c^bottcfi ©ttointii irroittoiiridto ftnotfui loathiii citiL ^orin 
tDitfon ptrS^tii ^fin poloft MfoTtmtati fnoftofltfcii tvnMottlfcn 
tan^a, |0^<i iDoobittnn, cttS „@itoiiicit tanfatnnta^ fofoon^ 
nuUaift omat fiit^nfS, jotta tootftUHtt fen ptfilMEit ontno 
ta^tfitfen toa^iotdtitffcii. Sl^^S^fin ©(yrtugtpottcu tt^ctdtUn 
TOjoKc, lattoinaaii fttfarimiaii pnolcdta b^bdtdna €no9ia^ 
(ot^en p&SSStUiai fon^fo. Saan ftfli toSRn ofinnit jo 
armriion npfctrit fqalolfa 9UL 12 f. fofmbicct imam^ 
nunt (ntoti, pnfo tarfditni ofi )Krfotttaa tniriitsaMa ran^aii^ 
tefoon. (SnnmiitM fiiton aflc fui oitt a|i gta oltiiHit tuitenliu 
Shtotfalaijta, jotfa dtofi tufiuHSn tai)ntiit(t ©nonifit itft^ 
nfitf^^ iuuuiiiti, fa @)ntiigtpottcii'tit ft^fn^ttbtt riiDit ftt0 
fniiQ fo^bcit mttfifiit toaifuttanctt. Saan Sndtaa fnninfoon 
aftma ofi bnmrinfin ttKirftn toaaron^^alatntn. ^a^tfct ofi 
onitn-pfitnffi luopunut €an>onfinnan piirit^ffc^tfl, npfctricn 
lina^u^ tcoifi atuictjan toiffitn ofafnntnn {a 9nta(a6fa 
(atftttiin \o neuiooa luninfaan tDongttfrnrift^to. Shttta nnft 
foban«juG9tud 7an^bnfin pnoletta antoi ftuMaafle foptnHnt 
\tf^ (a^temfifin tte^tnffi Shtotftn pnotcOe. ©tdUl ffin Hioi 
X)ala(atpa nostattamana, fdtOti fttten ®St|ct>orin ZanMo^ 
(aisten, piSät^hxdaa^Ma \a ofaft ^fipfiänfi iSOetn nmrittCi 
fanfaOifen innoMitfen. €nomcSfa fitUi oifin ttfendift^ 
mtc^ mcnettfaofit atfonfa ^orpdoana tt>ir5tfQ^be6f2, ja mnnt« 
Iin Snjalan (iiton jfifenet pum fainmt ^mata, etti tfimm 
miefipibc ofi ffiSntljnl^ ^eitfi nni^an* Si^botn tnfi VMf, 
Mi ftflj^G^mmit )nti umnfina tnotaman S^uQobnaan tnffttta^ 
milfL 3^9^^^^' SHitf ja muutamat muut pafotiUNit To|an 
^fi SBfuSiSQe. OVuibfu tan6fa fefti foto^oHitutton tutliuto 



Digitized 



by Google 



86 

toiMa touotta; ^^beff&n tuomittiin tuotemoatt, mutta niiknt 
fea^ta ainoadtaon ^ä^teflo tobeUotin mestattiin* 

9{iin ))ian fuin ^teinen mietipibe maaSfa o(i töänt^n^t 
tuninlaan pnoUUt, futfui Kustaa loattafunnan föäb^t fotoon^ 
faabalfenfa lannatuSta |a toarofa foban jiatlamifeen. Saltto* 
piikit akoattiin 2:uI^o{maSfa ^etmiluun atusfa 1789. Xote^ 
(ittomat fääb^t ofoittikoat fuurta intoa ja alttiutta luninfaan 
toaatimuffille; mutta aateti^tosfa ott tt)aStuStuS^))uo(ue, tt)au^ 
l|an puotue^pääfitfön freitoi f$erfen'in lo^boQU; koarfin tooima^ 
faS eitä ^totmäSt^n^t; toaiRa tuntngas jio lertan koaltio^ 
faliSfa anlara^ti fäöt^S nuhteli. ©iUoin jtu^aa r^^t^i rnäli^ 
nöiftin teinoiJ^iU; panetti umStuStutfen io^ta|at aatelistosfa 
toanteuteen fa tarjoft feuraan^ana piimSnö, f elnuf. 21 p., 
uuben peruStud^aHn fäät^ien tDal^tt)iStettatt)aIfi. ®e o(i niin^ 
futfuttu .Jdtöt^i' ja Sabrntni^firja^^^ tola muutamisfa tör^ 
feisfä fo^bisfa muutti 1772 muoben l^aQitudmuobon. 2:uo 
epSmufainen fääntS, että atoitettatoaan fotaan ebeltä^fäfin 
tamittiin fftät^ien fuoStumuS^ n^t ff&tox^; eräs hortein 
OileuSto puottttain aatetifista ia puolittain aatetittomista 
iSfeniStä mSöröttiin afetettatt)al{i; [a fääb^t tieOettitn noSta^ 
maSta n)a(tiopäin)i(I& muita I^f^mtflfiä, fuin mitä funingaS 
l|eille efittäift, niin että ainoastaan anomuS^oifeuS ^eiQe jätetä 
tiin. Sattio^päimät leStimät toielä l^ul^tifuun (oppuun aSti, ja 
fääb^t ottimat pääQenfä rastaan fuoStunta-meron tu(ett)iin 
mattiopäikoiin aSti (f. o. epämääräifetfi aiaffi). SaiRi nämä 
päätötfet oiitjoat aatetis^ääb^fä to^banneet tt)aStarintaa, niin 
että SuStaa pitfin mattaa täsfä täytti mätimattaa ja patoi^ 
tuSta. 9Rutta muut fääbtft fa maaSfa tt)a((ttfett)a mielipibe 
Isäntä tt)oimaRaaSti tannatti, ja erittäin ©uomalaifei talon^ 
poiat mattiopäimiQä toitoat l^äneQe innoRaan matuututfen 
tanfa(aistenfa uSloQifuubeSta. 9}äin tuningaS faattoi uubeQa 
(uottamutfeQa r^^t^ä fotaan. 

1789 n^uoben f ota täänt^i pä&afiaaifeSti @att)on puo^ 
{eKe; jo^on SSenätäifet lappeenrannasta ja @an)ontinnaSta 
letimitt rannaton. ®akoon päätomentaja Stnxt non Stebtiigt 
o(i tämän nmilean rajan puotustutfetfi faanut ainoastaan 



Digitized 



by Google 



87 

lo^itfot omditit, lob ci tntfiflc ttttttii^ Inlittfaa nri^^ 
VMa toamam. 9Ktnpd @ito]iiaIat«teii ctntDO^ 99f^& (9Hd^ 
titiiaii pttftjä^i) tobilctliui otAnon tatttefmi pccoM, ja 
tpoObi mrifiUoif et f fntif ibKit S^it 13 ^ f otiiMit UMa^ 
iDon iDOttini lept^oQtdtot l^GiDimiia^, t&fbfi britmfui @a)iHm 
ofatmraan pccS^^ ^^onifiai a^ ZSÖa nraltii ofi tmmgoa 
mmxOft ftljnittocii tfii ja Utin fatdaaOa Q)5iil)t fficnoISifct 
ottanfa; mitta fttten Shiotfin onnctja tttngdtiin tatbifiu rqan 
l^i SBaan raÄifcUKia lootttoa ei tnOttt fnntmaOenaan puiM 
(cOt. @aaHtffa oli fficnoIStdtm oOnt tottoititf jfifleot loirit^ 
tSfi matncat^iDitotifct itfcnfiiflyl^tititntat, ja ftta UKtrtoi oli 
Sprengtporten oflnt reöt^ft ofattifauL fBtuäa jo ^porra^ 
fa lincfla @)nrciigtpottcti {Kidoin ^aaiooittiri, ja nmntoitiftit 
ttfitfw!if9 ©ttomeiiinaaii itfenäif^lfbe^ o(i tStfi fertoa to&M 
naan menttettl). ffii^boitt SSencUaifct jaficoi tungc tt i ui poii 
@aiD0tt aiitotfataifcdta atmMa; ftUa peilit 21 y. ©nonia^ 
laifct faiiiHit looiton fgfftnnrifli (Sbtntafabnen pitajfi^fi). 
SRctcQa fttS toogin tfirfittiiii (mtfaittta nUfo^cnuiiui todtou 
ncB tappb SMfbfobKla (fi^meit fnim ebudtoOa), mi^i 
fntri ofa @itonia(atfc^ttt faori^fatiiDadto^ fabotettiiiL @^ 
fpntpfind btningatf matfutö ©otoo^a ja (S^ti fttten toboclfi 
9htotftin, t^bäffenfa UMinidtutfet tntennia Untotta UKirtett. 

SSaon jo atlaifin femfiodft 17tM o(i tnningad toad tnfint 
@atDoon, jo0fa n^ @tebtngf in o^a Suitaan fnofttninen, 
fonfoloifentnte fliittt fttiri Infd^ oli tontennon faannt 
^n^tifnnn fnlnc^a, ennenfnin jaat oQnNit (fi^teneet, tai^teC^ 
tiin fa^be^ giniifrtMfi (©nomennientdla), ja ntotenintat 
terrat @nontalaifet oltumt »oitoOa. @ttä loa^in Senft« 
(oifet Zontotattta tnnfentninHtt ftl^joen tfli, ntntta pafoi^ 
trttiin joueen peratottomacini TtitfaTJininat taitftefnt nitteiiftn 
oGnNit nterettfi; ftÖi fnningad oli ntettoifcdti nni^nri^tannt 
lainMiMojanfa ja Wfä läfi itfe niitS joutomaan. Xontot. 
15 p. fnningad tnnfattni ^antinan lahteen, jo^fa fnnri 
jonOo SBknotfiiftä ainlfta Eitettiin. @ttten 9htotftn Iai« 
loa^t eteniUMU Btipiiin louteen. SDhttta n^ Sknajon (ai« 
MMot afettniiMt lai^ben fnn^nn, f nffien 9htotftn merinHHmat 



Digitized 



by Google 



88 

ahoon um))een. Stfatoa^taan ertnomatfeffa ro|IeubeQa ia meC<' 
foifeQa mit^^ffntaUa faattot tuningo^ atoata tien itfe({enf& 
toi^om^-Hnian (Spitfe femif. 3 p. Saan muutamia pftitoiS 
m^S^emmin Suttaa faati^taima^ton faa^fa fai (oiötaman 
tooiton XuatfiKfaliieDa fetuit 9 f. StamSn ptt&m molm^ 
mifta puolin taimuttiin taigaan, iola pian folmittiin Slfi« 
Mk mUji S^miioen toamQa. Staiat p^f))itoät enHfeOänfä, 
|a fota^ iola oH maffanut 134 miQoonaa n^t ®uom. marl» 
laa, ei fii^ tuottanut mitöän fuoranai^ta ttna, toaitla toifetta 
puolen on m^önnettämä, että atmeiian fotalunto^ia itfeenfS^ 
(uottamud fetä ©uomenfin mielten urouben maine n^t i&U 
ktn oH lotonnut lunniadi^ten tai^teluien lautta. 

Suttaa III:nnen (oppu^aQitu^ oft f^nltS ia (emoton. 
9}an^Ia$fa ott par^ailaa teteiQä fuuri nmUanlumou^, iofa 
fleda luli^ti luninlaattifen mattan ia u^Iaft laiRia (Suroopan 
koaltan^tuimia. 9}uotfin luninga^ n^t oU ailei^fa r^^t^ 
tä^än maai(man4ai^te(uun. SRutta latoaama ra^an^puute 
ia ^änen oma^fa toaftalunna^faan 1t)Uto& t^t^mättSm^^^ 
(anni^titoat Itänen ^anReitanfa. SSi^boin muutamat 9htot{tn 
aateti^mie^et telimät fa(a4iiton Suitaan ^enleä toa^taan, ia 
StaoItR 16 p. 1792 erS^ lapteini $(n(farftr&m ampui ^änt& 
Jut^olman Dpera^^uonee^fa. SCämä itfi6«tefo toftn ei tä^ 
bettife^ti onnistunut; fittä Äu«taa funingaS ei paifafie fuot^ 
IvLt, maan ennätti iärieStää mä(i«ailaifen J^aditutfen a(a4töi» 
feQe poioaenfa, itAtaa I¥ So^olfiae; ia mur^aaiat faatiin 
i(mi ia tutfinnon atte. SBaan la^ta miitfoa m^^emmin 
tolma^ joustaa peitti (emottoman ^tenfä. ^&n on epäile^ 
m&M oQut Stuotfin mertidifimpiä luninlaita, ia ©uomeSfa^ 
Iin ff&n oft paQon ralaStettu, ioS paQon mitattuiin. 

Anitaa lY ^abplflit kamtn^. — ^fän {uode^fa oft 
{ruununperiUinen a(a4Iäinen, ia [en muoifi Itänen fetänfä 
Aaatlo lerttim n^t neQä muotta ^o(^oiana ^aditft. SBaan 
oifea«taan l^erttuan fuofttuinen, tuo @uome«Ä f^nt^pcrfiinen 
SttatM Sobolfi Xettter^oln, piti afiain io^toa; fidä herttua 
oft l^eiffo ia taita^usfoinen, ia 9}euterl^o(m ofafi fiis l^engen^ 
latfoiaipa ia muida lummitutfida taluttaa ^fintS mietenfä 



Digitized 



by Google 



89 

niAum. ttnfi ftoSCtM nt/t tofonaan dtopni ShMaa nLimcn 
tmniiMa t^ ^ttoi l^MEiD^^ttfi Ston^oii tdfotDoKon bm^o. 
eiOom fliltti Stttri iwfUt, jota ofi SVeaperrin U^etdt^, 
fobnt fa(a4tttfm totona oUmaAttn tnttaioatiifa ton^fa Xcntrr^ 
^of]ii'tit ttaft^aiiiifeffL 9Riitta tuo tciolfliuicftiieii fyaät faa^ 
ttm pdia^tetntfi; Snnfetftn tSHfbii ^tfe«tt |>aeta Siat^m 
ftnttta ®fnS)&Oe, joMa ^ loa^a lonofta m^o^eimiim fai 
brtiinaa^fa palata, fa ^oi l^fiiD&iffi Zntftoima^a (^omi« 
Bfttt Shtbtnftolb, ft^tttri S^cciiflioiii) fttfoldttin foaK^fa |a 
U^ctetttm (imta^ttmideitteat. ZSftSn axtaon Stnotfra fa Soift« 
jSn roSR M titflitt l)^ rittaifeimnafft, niin cttA teioäSOS to. 
1796 UMirottiin fotoa f^tt9n>8n. 9Rntta fatToattKina ttfönS 
^crttna ja 9ltnter§o(ni nuoren luuiufaan ton^fa mattndtiioat 
€nontcn tantta Pietariin, ja aifomnö oli naittaa ftn^aa Ha^ 
bo(fi feifarinnan poian^t^fireQe, fttd^anbtaUt. ftoto fonppa 
tnitenfin rStni, tnn tnninga^ ti taipunut nnituuttaniaan tn(e^ 
»oae pnofifoQaifa Shreitan n^n jnlti^ta ^arjoitn^. ®ie(S 
fontana »uonna fliltii lY WMf tnii täl^^itiifcfft ja r^^t^i 
ttfe ^aOitnlfctn, joQotn 9Ieutcr^o(ni tabotti aftmanfa ja (8^tt 
maanpatoon. 

SBenfijfiOfi famaan aibian uan^a fiatariina II tnofi ja 
^en poitanfa ^^OMlt nonfi Irifarinifffle ttmtta^iötnimeae. 
äRoIrntpain naapnri^nmttain ^ditftjat fcM Shtotft^a cttfi 
ScnfijfiOS olinmt Inonttfttanfa ^^uin toi^enfa tdtaifia; ^ri^S 
afni fnniniadfatin ji^ftfi oitotbcn^tnnto, mutta fcn o^c^a 
oSttOtnen itfetDaltinnd ja taipumaton itftpSifk^^. SBaltafun^ 
tain wSli o(i n^ UMiTftn \f9t&\oiUinm, ja n>. 1800 fofmittiin 
rntft nentralifnnben^Iiitto (Sngtantia uniaan. 9Rntta fntraa^ 
nmna lonouna ^anmfi (an^ trSSn falafiiton n^rilfi ja 
^tnen poibmfa, tuo loapaomidinen Udfoitm 1^ tuli leifa^ 
tilfL airffanteri ja fin^a 9abo(ft otinmt ftfarntfia naineet 
(Idifi 9aben*in prinfcdfaa); mntta nmltio^ebnt einmt totefleet 
fnbtlaifnuben ftteitfi, »aan f^Imälidtoifttu^ tangojen nmtiOS 
hitttui tarttnmiMaan lonoften tufue^fa, tnnne^ nri^boin (Su^ 
roopan l^feifet nmttiofeSat f^nn^ttitoSt ilmi foban, jo^ta to^a 
faamme pubna* 



Digitized 



by Google 



90 

Stn^taa IV 3labo(fi ofoitti muutoin l^aQitutfenfa eufi 
touoflna monta ^^»ää tatpumu^ta^ iotfa (upaftmat aiamau 
flKe tUaifuutta ran^aOifeen niaura^tulfeen. ^uninga^ itfe 
ott \&m&\x>&intn [a taatot m^ö^fin alamaifi^fa ^ämittäft 
latRi ^(ömf^^ben nautinnot, ^ntta fen o^e^fa ffiintM oU 
k^tödifimmät aiatulfet tuninlaaUifen artoon ))^^9^bedtä, ionia 
tä^ben ^än nii^afi laillia »apaamielifiS l^arradtulfia^ ))itäen 
niitä ainoaltaan Stan^Ian »adanfumoulfen f^nn^tt&minä 
joureina, ffiaftiop&imiä ^n ei pitänet ennen fuin ID* 1800^ 
jiottoin fäSb^t tutfuttiin lofoon 9t$trUjfmi'iin funinlaan truu^ 
nauMa |a ra^afeiltain [erittämistä toaxttn. Saan fidoin^ 
Iin fäät^jen jo^tamifelfi laitettiin iotenlin tt)älinäifiä lei^ 
noia, eilä fen perästä enää mitään fäät^^lolousta pibett^. 
Storrlöping^in tt)aItio))äitt)iflä annettiin talonpoilaiS^ääb^Qe 
ofattifunS panlin ^aUinnoSfa, panRi »etooitettiin (unaSta^ 
maan n)a(tion)ena^Ionttorin fetelit, t<^ tätä lunastamista toar^ 
ten fääbettiin fuoStunta^mero laillien ^tödif^i^S^aluien pääde, 
jioiben jouRoon (nettiin ei ainoastaan udomaifet iuotattat^ 
fittit |a tupalot, maan m^öslin ^uoneIa(ut, plaltari^IeQot 
j[a (a^^illunat. ^(ipäänfä r^^b^ttiin täpn nilaan ufei^in 
^^öb^Qiftin toimiin^ etenlin @uomenmaaSfa^ |ota luningaS 
fuuretta fuofioaa lo^teli. äRerliUifin tapaus tänä ^attituS^ 
ailana oli Sttiinen Salonlfenran perustaminen to. 1797* 2:ämän 
feuran neumoa I^f^ttiin ufeimmisfa tatoubeUifiSfa afioisfa |a 
fen huolenpitoon uslottiin toIonpaitOK ebistäminen, Jftttmu* 
lDtlieIl|ffeK (en)ittäminen t). m. aRuutotn näinä niloina toimia 
lunta afetettiin foMenpertanlfia n)arten, j|a tanatoa^t^ö^ön r)}^^ 
bittiin pitlin jtolemäentolea. XefiDä 1802 luningaS puotia 
fonenfa teli laman urattitdtntfeK ©uomenmaaSfa; 2:uruSfa 
lä^besfään ^n (asli perustutfen uubette 9fate»tii«ta(emntt' 
felb^ (ä^ti fttten i^ämeentinnan ia i^elfingin lautta ft^mi^ 
ioen »arrette ia fittä ©atoon lautta Ouluun^ ioSta iätteen 
palattiin STurluun. guonnoQiSta on, tM ^aOituIfen ofoit^ 
tama huolenpito fuuresti ^^öb^tti lö^^än maamme taloutta, 
ftauppa ia eUnleinot adoimat tt)oimiStua; ia tt)äli(ulu mtU 
loifeSti larUui. ftuStaa Slabolfin (oppu^touofina teli 9iuotfa« 



Digitized 



by Google 



91 

Ufot @ttmm loicMS nom 900,000 ^ettUL SeniUtfe^i 
en€inM\a, jo^fa ^titto ja ^^^btmto&tnen eUmd oR pol^ 
IM ^ttononrataQa tamiaOa, nSS^tf loatUitlu ftQotn oOeen nottt 
200,000, min cttS toto tfStmtaadfantine oK tot^ ntiQooitaa 
ofidlftttii. 

^nomattaimta on, ctt£ iunri fomoon aitoon ffitn&Ioi^ 
ftffifin €nont(^o tt^^M^ttiin uitfiiu tHmmnnd-fnttt^iin. 8o§^ 
joitntooiben o(ot tttfft mootnnnadfa otinmt ton>in ^oitodi^ 
fc^ ttMiifttttonect tolonpoiticn UHtponben .tiloon jo tooroQi^ 
fntteen, ionto td^ben teifori SUdfantcri I m. 1802 ofctti 
crinSifcn tntttjdbtnnan |Sr|c9tJiniS8n )Mi3bifnnnan moo^ |a 
}mxmto»*\6IUiiL ®. 1803 ttifari itfe motfntö toto ntaa* 
fntnon Upitfc, fcn o(oia tmrtadtama^fa; ia tMta oppilain 
totfct ftotoriinan aitona olinnit jontnncet ra)itnoQe, pttui^ 
tätiin n>. 1805 nnfi bttio ffiii)mn9fa. Saan lopntta tno 
jolomicfinen ^aOitftia vSbfif tnitmtin ^atoainncen, cttS ainoa 
tc^oOinen tdno olojen tmrantamifetfi o(i tfimfin maabnman 
Ip^bi^iminen ©nomaloifeen cmfimaa^, — a|atn9, iota m&« 
l^&sa mtfS^emntin itfe teo^fa pSfift totentnmaan. 

ZSää nnUin 9htotftn tnningad oli totettnnttt Snrootmn 
fitnriin ttmttiofeiltoi^, iotta riimein ^eOe tn^oa tnottiUNit 
ttan^to^o, nSct, ott 9?apo(con I nl^t onoMonnt totteintman 
ttKiaan ja tnrittt anforoHa labeKfi (bstoopan waiffat nnilta^ 
tnnnat, niin että lopnlta ainoaltaan Snglanti meri^enumfa 
tfil|ben oH ^eOe )>elittamfina ttHiOtn^iana. fin^a aabo^t 
oli n^ faannt piS^fä, ett& tno ftorftfalainen onnen^ontqa o(i 
nrata ^^medt^aamatnn „»erentanoainen peto', ja If&a f en 
nmotft innoRaadti Uitt^ taiSiin Stantftan »i^oOiftin, tnbtt^ 
taen maltatnntanfa UKirat mo^Sniieliftin fota^^ritlflfiin. ftnn 
9Qp€lton n>. 1806 oli tnfi^annt ^^rendftn nmttatnnnan, ffin n>. 
1807 Silfifi^fi teti ran^ teif ari 9(dfanterin tan^fa, f arfott* 
taen famaan aSoan ^elpoQa mainmOa Stnotfalaifet poitf ^m< 
meriMa. Zilftf i^S SUdfanteri fai 9Iapo(eon'iIta tel^oitaffen 
(nottmttao Shtotfin tnningadta Cn gt a nn in (iitoM, ja UMUioan 
(Mltinnotft ^finede (nUHittiin @nontenntaa, nintittSin fe ifoni)n 
ofa, jota loieU tnnini Sfatotftn ivaltaan. Xleffanteri d Am 



Digitized 



by Google 



92 

tmtaan mieledfifin oflfi Uffntft piSUdoxtaMta omaa (anioanfa 
maataan, jola ä^Ien oH ^änen (iittolaifenfa oOut SRutta 
9Iapo(eoit ^^ä fiimaammin ^d^tti^ |a niin n^t f^ttt^i fota^ 
tola teti ratlaifeioan maineen maamme ^i^toria^fa. 

OinDiiieti fota toto* 1808 ia 1809* — Snnen luin nd* 
tSän foban^luU^tu^ta toielfi oft ttft% tuli aSenSifin armeija 
|>etmif. 21 p. 1808 rajan ^li »IjmiioeBa ia afetti io 
famana pfti)s)änS ))fiäfortteerinfa Soioiifaan. ^ääfomentaja 
fmnri 8tiil|9lDbeii teloitti ))roI(amationeiQanfa ©uomen aful^ 
laita alttiuteen Ja Suomen fotaioäfeÄ luopumaan {Ruotfitt 
tippuien alta. Saan nämä ^Q^t^ffet tito&t tehneet mitään 
»aifutu^ta. ©uomen rftfmentit, joita fenraalituutnantti «f 
Alenler ^ätäife^a ott Io'onnut rajan puoUUt, toftn ptt&t)tt)U 
mät ^nmoiman alia ^ämeentimtaan ))äin; mutta ^eitä e(ä< 
l^^tti palaioa into »i^odi^ta »astuttamaan, ja jtlerder jo 
aitoi järjestää toäfenfä tappelu-rintaan. Sidoin faapui pai* 
lade treiioi SKomri Altigfpot^ jonla luningaS oli Stuotfista 
(äl^ettän^t päätomentajafft, ja tämä (uonteettanfa arfamainen 
mies föSfi jatfaa perä^mis^matfoa pohjanmaalle. Suru mie** 
lesfä flis Suomen foturien tä^t^i rientää poftjafeen, ja SlÄaa* 
(isluun (opuda oli jo e^bitt^ ^oRofon feubuide. SR^öSfin 
Satoon ofalunta treimi (Sronftebfin lomennoSfa oli faanut 
läSf^n tiireimmiten toäist^ä jtuopion ja l^ifalmen fautta Ou^ 
(uun päin, tooibaffenfa mula fiedä ^^bist^ä pää^armeijaan. 
9täin [nurin ofa maasta peitettiin melfein miefan*I^ömättä 
toi^odisten toaltaan. @lDartl|iiIinaii tomentaja majori ^pen^ 
berg o(i te^noSti SBenäläifide antanut tämän (innan, ennenluin 
ainoalaan mieS o(i pneftä faatunut. SK^öStin Staporia oft 
Venäläinen armeijan^ofasto nau Snd^Ien^in jo^boda rumene 
nut mannermaan puoletta piirittämään. Sinua, jota toaff^ 
touutenfa »uoffi fanottiin ,^o^jan ©ibraftariffi', oft ^tjioin 
»arustettu »äedä ja to)aroida, ja tomentaja mmmaft Cronftebt 
oft jo ftustaa Illmnen fobaSta tunnettu uroodifeffi miel^effi. 
SRutta fe ^teinen toitoottomuuS, jonfa armeijan fiireinen 
patoretK f^nnt|tft, fefä join torfeammaSfa upfeerifunnaSfa 
oaditfema t^t^mättömtf^ atuotfin ^adituffeen tai le^no alttius 



Digitized 



by Google 



93 

tteniUtftOe ro^oiOe nSbftf atUMut )riatt mafentanecn SBta^ 
pmn puobMsatfL ^u^ttt. 6 p. amiraali Stonftebt ftto9tm 
ofeCeiMHm, (ttumtcit ttdiin umtoti pttiM §eitta& (itmon, eOci 
fttfi ctmcn iD&^intiiit loiifi 9iuotftit linialaiUHia atmdfi faa^ 
imift. XämSn ^öpeSQifen fomituioti io^bo^ „®iDeait4itiiia" 
ia foto @itointn faari^Iaiioa^to fcfa faiffi aftet ja amnfuma^ 
UKurat annettiin 93ena(ai^en §aftnnn %$ML 4-6 |i|i. 1808. 
ginnan toam^tndiDfie^ faiRi ©nomalaifet tKiS^tettiin foti^ 
fenbniOenfa; nnttta eninmtfit fitten tatfaftttmt ©nomen armri« 
taan, faabaffenfa ftdlS tai^teQa iffinmaan ebeMi. 

toteat oln^a &unnm foto fotaiootma. ntotmDäft ja ^totnt 
ioofot p^iecB Iitdtnia, ieft Hotii 19,000 mie^ \c\iia folmod ofa fiioi* 
tettttn fBia^Hnrttn. SBenJUaiaen loaOoitnd-amidia oli 24,000 imedtfi, 
ieidta folmoS of a faäntpi toivon] .puoldle ia fafft folmannedta tnfi 
^rntioen i^H. 

^d^amteiia^fa, nact, ofi ^u^tihnm Ioppu)moteIIa tapa^^ 
tnnut nt^rfillinen faSnno^. ©uomalainen Sblercrad}^ iofa 
ta^an aitaan tnti ftlingfpor^in k^Ii^ablntanti^, o(i $l^. 18 
|. 6t3ijiei tirton totona otfi-armaamatta taont^n^t tataa^ 
aiaioaa mi^oflid^iooimaa tt)a^taan |a I^Sn^ fen ^aiaOe. @a^ 
man tmm 27 ]i« treitti 6ronflebt @a)Don ofatunnan tandfa 
loi ja umngitft tenraali Snlatoto^in lteMiIa|ki pappiia»\a. 
9tim& tatft taptnota pcloitti SSenfilfiifet perö^t^mfion; ^eibon 
paa^armei|anfa koeto^nt^i Sottotan feubniQe faaSa, jo^on ei 
tuitentoan @nomen fotaioutto tenmt^tnlmien ta^ben nminnt 
^eita feurata. 9Rutta @an)oon mentatoäQa tieOa etoer^ 
6iakB 1,500 miehen bm^fa tmtli rin>dadti eteen pain, otti 
%$ML 2 !• f tlOaiSfa SBenaläifen ionton loangitfi, mar^ 
fitten fiuopioon {a oli ennen tnntauben tnlnttna mdlein ptäf* 
bi^tannt @amonmaan tt)i^ofli{tdta, ^ounttaen |ota paitana 
^on matafiininfa ia nntona^tran^porttinfa. ^Snen a(a^ 
pfiäHiSonfä, itiaiber, SKibi la ^Htnätt, iOamt @anbeU% 
tan^fa tamin reflen tnnniaa. 

©uomalai^ten eteneminen @attodfa ^erotti fietari^a 
lelDottomnntta, ionta ta^ben meltoifta (ifa|oifio|a finne Ifi^ 
tettiin, niin että @anbe(^'in ta^tk^i jiOeen meto^nt^S 2itM« 



. Digitized 



by Google 



94 

Iän falmn taaffi (luopion po^ioid^puotede); tni^fä ^än ott 
»am^tanut itfeQenffi toa^toan afeman. SDhtutoin SenSiiti 
ffaUitu^ |o oli r^^t^n^t fäätämiftin maamme tuleioaifuuben 
ful^teen. Jteifari SHetfanterin enfimäifenft tarfoitulfena n&ttfif 
oUttn, ettfi ©uomcn fuuriru^tinalunta oHfi eri loaltiona (ii^ 
tettfttoä ^änen »altiltanfa aUe; \tnp& tä^ben toan^a ©prengt^ 
l^orten feurafi ioa(Ioitu9^armei|an fan^fa ra|an t)U ja toi« 
mtta annettiin ©uomen fftät^jen loloon^fntfumife^ta %m^ 
tmn. iVtutta fe f)tippm9, ioUa fuurin ofa maalta medehi 
enft xtfmmM oli loaQoitettu, epäilemättä toaifittti fonfitn^ 
lailta muutolta SSenäjiän loaitiomieMen tmtmi^fa: @prengt« 
porten fntfuttiin läKeen poi^ ©uome^ta |a maamme inli^tet« 
tiin SSenäläifeffi maafunnofff, ionfa tä^ben afullaifta ^(tä^ 
^(eenfä loaabittiin uiFoinfuuben toa(a leifantte. SBi^boinpa 
Sefäf. tV P' f^^^P feifariöinen SlÄanife^ti, joöa ©uomen 
tiffi\»t^^ ®enäiän feifariluntaan loa^toidtettiin, mutta (a*it 
ia etn^oifeubet turnattiin p^^ä^ti looima^fa pitää. 9Iuo pie^ 
net toa^toin^fä^mifet, joita ffienäjän afeet po^afe^fa oliloat 
lärftneet; eimät fii^ paljon häirinneet 933enäjiän maftiomie^ten 
matuutu^ta, että toadoitu^ |o oU fuoritettu afta ja että fii^ 
faitfi m^önn^t^tfet ©uomen itfenäif^^beUe n^t oUtoat tar<^ 
peettomia. 

Saan ©uomalai^ten toaUtoa Ut)tM ja (aHaifeQe efi« 
toatiatit ofoittama u^toUifuu^ pian faattoi toaOoittajat toifiin 
ajatufftin. ^ämmä^t^mättömäKä (uiamieHf^^bellä femmoifet 
miehet luin luopion maaherra StBelmS ja S^urun protoe^^ 
[ori 9tatt|ta9 CabmnS (aufuiioat iulfife^ti ajiatutfenfa fiUä, 
mitä (afi ja oileu^ »aati; itfe ra^mad jo mone^fa paitoin 
— $o^|anmaaIIa, ©atoo^fa |a H^ioena^fa — o(i afeifin tart« 
tunut; ia ©uomen pää^armeiia loi^boin alloi tunleuba etelään 
päin, larloittaen ^u^anu^^^päitoänä SBenäläifet nnSf aatlepl|l|8ti. 
Xofin luninlaan toimittamat pienet att)un4ä^et9ffet BmnaOe 
(etetäpuoIeUe 2;urfua) ia Saafaan eitoät mitään toaitutta^ 
neet, maan Saafan faupunfi fai to^tolfi lärfiä fotoaa r^ö^^ 
m mi^oUifttta. äRutta feinit 14 p. Sbtercreutj ia HiiK 
^tklM anlara^fa tappelu^fa Uimat 8tajeiDSti*n moimat 2i« 

Digitized by LjOOQ IC 



95 

indbL SenSIdt^ttn n^ tol^ lob ^aaraOa f€tS^^; €a^ 
JBM^a @anbett crinomotfeHa nnilptKutbeDa ofaft pnobn nd^ 
jStti fnitfoittto pnolitftaa afcmaanfa Zoboaloffa SenSIotiten 
1)^ larttmma iDoiiiria nKMaan; fioxiola^fa ttfe tobmpoiat, 
DKi Ziatfen jojolla, )ritiiiHit tmofimtfo, ja fOpamiaa puo^ 
idtBL btntngod fattUKidtoQa tmileuiui Zuruii faorMoon, {06ta 
^cn bttenfin (SMmm abt^a tfi^t^i ififleot pccSlftIfi 9^ 
iDcnaoiL DGpfiinffi Shtotfm oftet nStitä aarina ofiUKit lom^ 
ton (mol^o, ia ntaan tdatfm-UMiOottit^ et ni^n^ ma^ 
bottomatta. 9Um& feOot UMitfittttiDat S^itUavS^a tmtmam 
ntmtto^: ©prcngttunrtcii ja ^incn lyMbDoiiffi otcttttn {SQccn 
nadDOti^oiitalafft, |a vift tAx atfotnitf fobon^Iittfita joEn @ito^ 
mcn ebtt^iafmita, nnmttfitn eri foStlnett nralitfeima nrie^ 
futatut USnidta, iotben piti (fi^ted ^i^oriin, foifariOe idnoi* 
femaon Suomen tanfan tarpeita ja toimoiittiffia. Sisin \tfn^ 
itfi Giiwatiii>i £i|et9iln(i^ lonta ivaifntnlfe^ faamme 
^empinfi pn^a. 

Z&Ofi iDSrtn ofi SknSjo U^önlit tftfi fnntempta fota^ 
»oimia ntaa^antme ja treimi Sameni, fola StajciD^n ft^ 
jaan ofi afetettn Eomentaiaffi, aOoi 32in|ö0tfi jfifleen plyrfiS 
^o^ianmaaOe. dnftn erU @noma(ainen finmionno ioi 
9Jealf in fomennodfa lyötiin <E(oL 21 p. 16^tnntifen nr^ean 
tai«te(nn perSM Änltlliifi* Zfimfi onnettonnntf n^Iafi 
totlai^ta @nonien armeiian if^biMtf^^finjaa po^an pnofdta. 
@e ei mitfiSn anttannt, ettd ablercrenQ fbmuMä ja 6il' 
«db onneOife^ti taidtdi; @nonien pSfi^armeijan ti^ perill^ 
t^ ffifi^^I^ron ja ffiSlyrin tottta, ja fe Shtotfalainen apn^ 
jonOo, job ofi ntaafle a^tnnnt ftri^tiina^a, l^bi^ xtifi 
peta))t^ioa5n anneijaan. ^^afitnmatfo ofift tnmminfin tnflnt 
hitEaidtidft, eOei »M SOeh Snttoili ofifi Ufiti^ pieneni* 
ni2n aknfiUKd^ofa^ton tidaiftn. ffii^boin abforcrentj foetfi 
OndMftct bnnaiOa afettna UNidtarintaan 6||it 14 p. ^ 
neOa ofi 4,000 ntieM SenSISidten 8,000 nm^taan. Shitta 
UNriffa looitto enfin toOidtni meitSUK^ten pnoteOe, ^ Initen« 
fin ummein jontniuMit tappioOe ja hibottiUKit 1,200 vntM 
Eaatnneita ja loangitnita. Z&M pfii»JM8 ofi ntaantme 

Digitized by LjOOQ IC 



96 

fo^alo ratfat^tu; fUIä funinlaan toimittamat maaQe^mtnot 
Zntm feubuida eimät oKeet milfilöän l^^öb^Ift. ^öä^armeilo, 
lola n\)t ptt&tiit)i ptt&\)t\im\»t&&n, tOx ©^^^luun (opu^fa 
So^taiaKa ®enä(Sidten latt^fa a\dmon, ionfa mutoan @an< 
bel^Hnlin tä^t^i fiirt^ä ^tfalmen tirIon*))o^|oi^«))Uo(e{le. @a< 
maan ailaan ftftngfpor, iofa aitta o(i p^f^n^t faulana afe^ 
mel^tee^ta, koi^boinfin eroitettiitt lomenno^ta, ia päälomett* 
tajafft tuli RUxdtt, iofa ei luitettlaatt enäö looinut afiaitt 
tilaa auttaa. 

SBielS ferratt ©uomett foturit {uitetttin fainmt f ofea 
fota^onnett fitofiota. Sutt afelepo oli loppunut, fartafi Sutf^^ 
fom 6,000 miehen fan^fa ©anbelö^in pientä iouffoa U)a$taan 
St$\[iUW\tm t^Iönä ^tfalmeaa iiM. 27 p., mutta tuotiin 
tappiolta ia fuureda mie^^ufaQa talaiftn. Saan täm& 
looitto oU mainion @amon ofalunnan tt>iimeinen uro^t^ö; 
fm ^anbel^Hn tS^t^i perä^t^ä p&ä^armeiian tuolfl, iofa oti 
tätfbe^fä mar^ft^fa Ouluun päin. 9tmM. 19 p. tapahtui 
9lbletcteuti'in ja ftamen^fi^n toäliUä foiointo OltiioeSa, ionfa 
mufaan huomen armeiian oli fiirt^minen Jtaafamaioen toi^^ 
feUe puolette. ^oulufuun fe^fipaifoiUa oli »viimeinen ®uoma« 
lainen iouffo fiirt^n^t ulo^ ©uomenmaa^ta. Spätoimo fi)bäm^ 
me^fä nuo urooQifet ifänmaan puolustajat ottin^at toimima^ 
ianfa Somion feubuiOa, misfä tarttumainen fuumetauti koei 
toifen puolen ^eiM tuonelaan. Ofa peistä toebettiin fttten 
Uumajan puoleOe. Itofo ©uomen manner oli n^t fabo» 
tettu; ainoaltaan äi^menan faaristo oli enää StuotfalaiSten 
»allasfa. 

Sietä Stuotfln puolella feSti feuraaioana tonoma @uo^ 
men foturien taistelua. SRaaliSfuuSfa 1809 tä^ti ©uomesta 
folme SBenätäiStä armeijaa liifteelle pafoittaaffenfa Stuotfin 
funingasta rau^an^fonmttoon. ^ffi marSfi jään ^li "äfftot^ 
mm, josta oon S)öbetn, jofa {teQä oli fomennon faanut, 
pofoitettiin maistamaan jäätyneen meren ^li Stuotfin ranni^ 
foUe. Soinen SBenäläiS^armeiia ^arcla^ be SioU^^n fomen^ 
noSfa meni SRerenfurfun ^li SBaafan feubuilta Uumajalle, 
ia fotmaS ofaSto marsft jlomioon, mistä ©uomalaifet ftUoin 



Digitized 



by Google 



97 

ivöMlfiiDat fioiinttttijoat to^a. Saan Xof^bno^a töntfi I9t« 
ffotliatttt to^e^imiien loaifatti ttKEOaiifitinoit^tn* itiiltit 
13 f. 1809 Sbtcrcrettt} ja imtntointtt nnmt otthDot Atftit 
IT SiMfs UHingttft, ia ^aOttit^ aitnettint ^en febölkiifa 
Staado ^ctttttaOe, }ofo fitttn tehtiin hmhitaa^, mmella Saarto 
XnL 9h)t fcuraft fftti afdepo Scnoloidten fandfa, la nd^^ 
fin ^3arda4 Ifi^ti tafotfm SSaafaan. SDhttta cmtenfittn tieto 
taota tuli po^jafeen, o(i jo fenpnoUnen ©uomaloiiien ofa^ 
tmsta oKut {HdEoitetttt ^eittanOrffeeii Scomli^a 3flaaU»t 25 
p. aftet ^eitett^&tfa {Kiadtettiiii ntie^ fnfin fotifcttbniOcttfa. 

SopitliUiten raii^a i ttffo loida ionbm aiba toitp^, ja k^ 
f fiOa oH tai^ebtita Umnaian tienoiOa, |o§on SBenoIaifet n^t 
otiioat po^ioidta tietä tnnfemieet eftin. SSi^botn nxätoian^ 
tain afiamie^t ^^t^inmt ^tmtti tantmngiöfa, jo^fa 69|iL 
17 f. 1809 aOdirioitettiin tii|ii'f0lNlti. fiaiffi 9btotfaIai« 
fen @nomenntaan la&tit felä \nmi ofa Sonft^po^iaa £or^ 
nionjofeen [a aRnonionjoIeen a^ti peitettiin SEBenaiän fyd^ 
inutt, ia 9biotft (npaft (nopna Sngtannin (ötodta. ZoM 
itaooin 9htotfin loalta maamme ^idtoriadfa vHft oli loppu^ 
nnt Sttfi ©nomalaifet itfe io ennen ran^anteloa ofinmt 
t^eet fepimnffenfa SSenäidn maataloon ^itftjan Ean^fa^ 
jaamme fenraaman ailafanben ^idtoria^fa na^. 

Mii* Sbtftfbi MNdbn »nneifni tSi^ — @e mnn^ 
to9, iofa nain tapa^tni @nonten maftioflife^fa afemadfa, ei 
fni^toan oCbtt aiman äSi^artoaamaton. UMian fanan aamid^ 
tettn ia oftttain UKiImidtettidin. 9Iiintuin ^ftdjifen i^mtfen 
eUima^fi (apfmtben iälfoen fenraa mie^i^t^minen, niin tSHf^ 
tfi @nomenfin fanfaOe tnOa aifa, iofloin toaOan^alaifnni 
oQoi to^bft tarpeettomaffi ia ^aitaOifelfL 9htotftn »afian 
fontta o(i @ttomen fonfa enfin faaionttannt l^^tetMnnnaKi^ 
fct Wit ia (aitoffet fdK ofaQifmtben (onftmaifedfa ftmid^ 
tt|Efc9f& SRntta fen bnfaQinen omitnifnnö, fen oma 
tieli ia itfenfiinen §et£, olimat io tidt^nmaiftQaan tnon 
loienian bnlntnlfen aOa, ia tnn fonfa o(i itfeOenffi omi^^ 
tonnt bnlntnlfen ^ebelmfit, fkynt^ tied^i tadoe ftitä 
n(od Ui^teJL ewfi ti^ l^^bi^tt^^ftfteet 9htotfin ia 

7 

Digitized by LjOOQ le 



98 

€uomen msnas mä^iteQen otitoat rumenneet htttamaan, ia 
»Hirfinfin Ofon^toi^an ja pottujen fobön iätfeen, Jotfa ja 
irroittimot Ifoja fap})oteita ©uomen alueelta, oli moneöfa 
©ttomen mie^e«fä f^nt^n^t fetoä ajatus itfenäifen toaltio^ 
afeman tar))ee0tfttube^ta. ^a maiffa tämä l^arra^titö ei toietS 
oQnt (ä^e^Iään ^(eifenä maa^fa, maan u^IoQifuuben tunto 
9^& jttoi ©uomen ntie^et ma^ma^ti liinni Stuotftn ^aUituI^ 
feen, o(i tumminlin miinte muofit^mmeninS ifänmaaOifuu^ 
@uomen ntie^i^fä mirli^t^n^t ^^ö tl&to&mm&^x, muobo^tueu 
erinäifeift @Hmnalatfefft lanfam^^tunnolft. Stäntön lanfoai^ 
fen l^arra^tuffen etemim))änä ebu^mie^enä oli näinä aifoina 
oOut Sturun ))rome^fori fenttt fMbml ^$tt1iwiL (f^nt. mu 
tafaareöa »• 1739, fuottut Juru^fa m. 1804), Jofa enftn 
otti fetoittääffenfä ©uomen lanfan muinatfuutta j[a muutoin 
^artaaQa innoKa ebi^ti laiffia ifänmaadifia toimia. 2:oftn 
^ort^anHn mailutu^ oli lolonaan tieteellinen, ja Itänen tar** 
loituffenfa eimät oQeet mattioaifia. a»utta niiltä (ä^ti fum< 
minfin fe johtopäätöt, että ©uomen afullaat otimat eti« 
näiltä lanfaluntaa, ioQa oti ^i^torta^fa eri ftjanfa. @e o(i 
fama aate, ionia gtji SKtmm Sjirengtynrteit famaan ailaan 
muobo^ti maltiodifefji ^arra^tulfeffi, [a jo^ta n^t mi^boin 
tapausten mai^ei^fa f^nt^i @uomen irroittdminen Stuotfin 
ma(talunna$ta erinäifeffi maltioifi Senäjän leifarilunnan ^^^ 
te^be^fl 

^(einen flmi^t^^ maa^famme oli Stuotfin maSan (oppu^ 
aifoina metfoifeöti ebi^t^n^t. Surun ^tiopi^to«[a oli ufeita 
etemiä tiebe«mie^iä, joilta $ort^an'in o^e^fa mainittafoon 
mainio (afitieteen^tutfija SKottlfiaS CalontK^ (f m. 1817), 
f^fifin^tutliia f iDfhiiin (f to. 1852) ja tuo maltiomie^enä 
In ^{«torian^tutRiana etemä Soaffi 2e«jfh4« (Surun pi^* 
pana mm. 1803—1832). ©uomen tonfan muinai«*u«fontoa 
tutfimat papi«mie^et ÄrÖtfrib Sanauber (t ». 1790) ja 
fierif Bencqttift (t m. 1808). ®imi«t|neet fääb^t maa^fa 
olimat n^t cnimmättään ruotfoCai^tuneet. 9luotjinRetife(Iä 
runoubeKa oli jo ®uomaCäi«ten fea^fa etemiä ebu«mie^lä; 
mainioin niiltä oli %tMä Kihti t^ttjc» (t »iuotft^fa m. 

Digitized by LjOOQ IC 



1847), ionia tatmtmat [a portaat (aulnt lottait oioat tat^ 
{mtcet nii^a fonfolttoftdfa, jotdfa ntotfratUfto tmraettttiu 
SRtfimx itOttl Clifmtf (t ID. 1806) on motftntUOfena 
mnoilqana matnittama. SDhtntotn Stuotftnmaon mnonö (fi^ 
gren, Seopolb, ronum Senngrcn, Selbnon, Sibncr tf. m) 
pdim UMitlnttt mctbonfin maan fhoi^t^oloi^ @no^ 
mtnftelincn mnon^ taad loatlnttt tntmmalt&Sn taIon))ot&i{« 
ft^a piirtt^fi; fen ^oittajt^a alfaa tfi§an atfaan f tiM 
Jbi|iiai (t m. 1840) faaumttaa ^miota. SRntta fc friffa 
ctta fttotdt^eet ffifib^ olbnat @nontcnfte(tfeae ftrjaQtfnn^ 
b^ nneraina, mafenft tktif9ä tantan firtaQifnnbat ebte^ 
t^^. Snftntatncn fnomenftefinen fanonta(^ti loctettnn w. 
1776 2:nTn^a toimetn panna; nintta f e (oppini jo enfhnai^ 
fctn untoftkrtaanfa. ftntttnKn Rattaattaan, ctta tattoc ton^ 
faOife^ta firiaQtfnnbc^ta oH RerfiantatftOäan, |a ctta fanfan 
Inln^tn ott farttnntadfa. @ninta pafyui tt^aifnttt tffftd^ 
btnnaOtft^fa ofoi^fa tno ffiot^jcn mattUS f^t^t hduttou 
tn»; fUIS xoSftDca fcn {antta |ontm moncnlatftOc rafitidftfle 
atttnlfi ta ft^ftndtncn (nottanin^ bmfanlnoStcn tt^oIUU §at^ 
Ttint^t S^fatfcOa alalla aOot fttd tnntnmafft tnlhi, ctta fuot^^ 
t^cn mnnttaniincn {anfaOifc^ ott fanfan fipctn tartoc. — 
XfiQfi fannaOa ottmat fanfantmc otot, fnn ©nomcnnuia to. 
1809 crfani 9btotftn tt^aOan alta. 



Vn. liioitteli nnpii 0^ 

iraoMta 180». 

•KmKm iMltivK iätit^tämimtm ia flleffavtfri Im 
^äUitm^ »». 1809— 1825« — ficifari SMfttttn I, jofa tt>. 
1801 ott 24 tt>nobcn iaQa tnttnt SScnfii&t Raaitn^i^tntnicac, 
§arra^ to^n aSaan ntitfi ttMi)Hianttcttfta aatteita, |otta §a^ 
ncn fa^attafanfa ©meitftlatncn ^a^arpc ott f^boon^ nno^ 
tcn ruhtinaan ftctttnn. .^oncn ttmfmvtnffcnfa, ettS ainoakaan 
pcrudtn^^(a'intncn RaQttnd-ntnoto faattoi tcRba alantaifct on^ 
neOsfcffi, |oRbattt ^ntä ScnötaOatin r^Rt^ntiän aian^ntnfoi* 

Digitized by LjOOQ IC 



100 

ftin parannufptn, joiöfa tuo ot)t)inflt ja tterofa« iDattiop^tccri 
9KitaeI Qjfmni^ oU ^SneQS apuna ia neutDon^antaiana. 
HRutta @enäiän olot eitoät voxM fadineet ))eru$tu^^(a'i((t$ta 
^aUitu^ta fttnä maa^fa, j[a fenpä tä^ben @uomentnaa, mt^fä lan^ 
fan ofaölfuu^ ^oQituffc^fa oti »anl^aa, fanfon tapoihin juurtua 
nutta taitolta, fotfottiin ifäänfuin fomcliaafft mattiffi fuureHc 
Icifarifunnatle. .^ait fttä tuo ur^ca »aötovinta, fonfa ©uo^^ 
mcn miel^ct olitoat tehneet fficnäjSn afcittc, epäitcmättä oti 
lorottanut fanfammc amoa, ja »aiffa maa n^t oli »attoi* 
tettu, ta^bottiin fiitodifuuben ja oman ebun ftteidS fiinntttöä 
tiuo uubct atamcifct ^ctbSn muutettuun afcmaanfa, ^citte 
oli jo foban alulta »afuutcttu tö^|i turma u^fonnon, laKen 
ia etu^oifcuffien puolelta. SKutta etu^oifcufp^ta faCiin oli 
fäät^ien ofaCifuu^ (aUn^aatimuffe^fa ia »eroituffc^fa eli 
niinfutfutut »attiottifct oifeubet 9lämä fcifat txto&t fattincct 
<Suomenmaan muuttamilta ^enöläifefft maafunnafft, maan 
»aatitoat erinäistä mattio^afcmaa, tpaiffa SBenäiän ij^tc^be^fä 
\a faman ^aCitfiian atta, ©uomcn itfcnäifljl|«, io^on mir^ 
fooma lanfaai^-^enti io fauan aifaa oli p^rfin^t^ piti niin^ 
muoboin n^t toimccn^pantaman fittä mätipul^cctta, että $BcnS* 
iSn leifari tuli @uomen fuuriru^tinaaffi. Jtuinla tömä muu^ 
to^ fuoritettiiU; on törfdmpiä fortia ®uomen fanfan ^i^^ 
toria^fa. 

Olemme nä^neet^ että lefäUä 1808 erä^ (äönittäin »a^ 
(ittu @uomen föät^ien (ä^et^^funta laulettiin Pietariin. Qfu 
mie^effi määrättiin mapaa^erra ftaatio SKanner^eim^ ia SDZar^ 
ra^I. 30 p. tämä @ttiima(aiiteit Si^ett^Slttitta efttettiin feifarilte 
2:atoipa(atp^fa. aOlutta fun (ä^et^^mie^et ilmoittivat, että 
ainoaltaan fäännötlife^ti loalitut ia itfe maa^fa lofoontuneet 
toattiopäiioämie^et moifitoat pö^^u^tu^^afien mufaan ebuötaa 
huomen tan\aa, niin Snelfanteri ^ett (upaft lutfua mattio^ 
fääb^t loloon, ia Sä^et^^Iunnatta ei enää muuta maabittu 
fuin felit^Ifiä petien tarpeilta ia apuleinoi^ta. @amaan ai^ 
faan »an^a itfenäifti^ben^mie^ Irji SKomm Sptengtpmtett 
nimitettiin ©uoÄcn fenraati^fumemöörifp, SjietoitfR tuli 
huomen aftain qitteniäffl ^änen äRaie^teettinfä tuona ia 

Ifcl^ DigitizedbyVjOOQlC 



101 

^neOe apttntie^ tmiititii @noina(aiiien IMert ^ctrit fM^ 
Itikr. aSi^botn nlo^^omiettiui ^etaS. J 1* 1809 uniltiopfiiiDi^ 
ttttfanut^, jo^fa SknSiin ^ttftio mftfcrran otti mntcn 
,@uonien frntrint^tina^'. ©ftSt^len ptti SRaaltdtmm lopnOa 
fofoontttman ^ortooon faitptttitim, iofa o(t otettu maltiopaiiDiU 
)Miitafft ftttfi \}ttfM ettfi Zndu loidfi o(t (iion ISSfdH fota^ 
tKut^tnaa. SRaamaTfatlafji madtSttiin loapaa^trra Slikft 
BOleta k 9m, fama mie^, jofa id. 1788 ott oOttt ttfenfii« 
flf^tmtim^fa ofoQifena. SRl^Mfin ne ntie^, iotfa fti^ 
aitaan atinmt ntaan)>aIoon tnontitnt, niintnin @)nrengtpoTteii 
itfe \da ^figer^om, Sabau tf. m., fainmt n^t tataiftn fonfa^ 
lai^oifentenfa ia ftjonfa aQid\^^\sähtfi\&. ^^p\»*\&Shtia 
pn^enrie^ möärfittiin 3:nntn pi^pa SiiRi 2eifflctai; ja 
hm faat))(aifet oliUMit fortDoofen tnKeet, afetetttin 3:nrnii 
{anppamie^ Ariitiit ixtf$ pommri^föib^ pn^entie^ ia 
talonpoita f tetiri SMtiA Unötaarlepk^^ pitaiotftfi famaan 
mittaan talonpoibi^^afib^fft. SRaati^t. 27 p. tuK ^en 
äRaie^eettinfa (oi^aman fenran tandfa faapmoiOe, ia ftoi» 
m. 28 |. 1809 f idiiit MittipitiPit atnattiin tanmUifetUi 
itt^UiIIifnnbeQa. fieifari tertoe^ti ©nomen fftStt^iS tan^tan^ 
tietifeUa malta^idtnin^pn^eeOa, ionta perdM armoOifet eft^ 
t^et, nelia (monltaan, ^lo^tnettiin* ©enraaioana pSiminS. 
ffiSb^t tnomiotirto^fa trfhofit n^toOifuu^-iiMitanfa Xletfanteri 
I:Qe. fieifari ott ^eti ^moofen tuttnanfa aQethrioittannt 
Bttntiifiijil @nonien afnffaiQe Qota tt)afnntn^tiria »ietS^ 
tin riippuu tirttoienune feind^fa) ia (anfui n^ loalta^i^tui^ 
ntelta partaan (entpe^ben fanat ^SDKnfi tutoiten taittboat^ 
tta^ 3iw^<^^ — tuulni puheen pSStM — ,^aniaan 
minnOe »oimaa ia »iifautta ^itfemaan tfiti armo^fa pi« 
bettSuKui fanfaa, uoubattamaQa fen (atqa ia iantaittifen oi^ 
tenben iarta^tomätonta ifirie^tt^". Sitten Enntnttaia ^nufi 
torteaSa ofineOS t^Sien panttne^a: „6(2toon SUdfanteri <Sn« 
ftmiinen, toto Sknfiiin teifari ia €uonien fuurirn^tina^!'' 
~ 9tain aCetfanteri I ott tuQut ©nomen fnnrim^tinafunnan 
Ia'illifetfi ^aQitfiiatfl |)finen (empefi ia »ie^fitttofi ta^tSt^ 
fenfa moitti ^neOe totonaan nuften alamaiden f^bintmet 



Digitized 



by Google 



102 

S[tt)au0^|ul^latn lälfccn Jetfori mutfuött ^elftngtn tantta Xvct^ 
luun ia palofi fitten ^ämecnlinnau |a pomoon lautta ?lc^ 
taritn. SöQä matlafia mäaröttun ©petankit Surun ^Itopt«=» 
ton lan^Ierifft. 3a fun Jeifari j^atoattfi että ^ämecntinna, . 
iofa cnftn oli aiottu ©uomcn l^aQituffcn afcnnofft, oli liian 
pltni, fääbettiin n^t, että tuleioa l^aöitu^funta oti pioitettatoa 
Surfuun, Jofa niin-muoboin »ietö p^f^i maamme pöälau* 
punlina. 

pomoon »altiopSiioät n^t fc^ti»ät puolen neljättö fuu»* 
lautta ia peru^tiroat fen uuben jSrje^t^ffen, minfö fanfammc 
muuttunut loaltio^afema loaatl. SKaan fotalaitoffcn ful^teen 
oK ^äncn a^aje^teettinfä uubi^tanut »afuutuffenfa, ctt^ci mi* 
tään pafoQi^ta rehr^^tin^^ ottoa e(i fotaloäen uto^firjoitu^ta 
(niinfuin ©cnäjäHä) pibä ifinä ©uome^fa tapal^tuman, ia 
että ruobuiöe Jaettu fanfaöi^^^^ötoäfi pää^peru^teiltaan oli 
fäit^tettäloä. SDlutta maaöc lieioit^ffefft piti tämän ruotu^ 
jaJoifen armeijan fuitenfin toiötafeffi jääbä ^lö^panematta, 
ia fääb^t \axtDat määrätä fen loafan^fl^ (e(i loapau^^) mal^ 
fun, jofa fen ftjaan oli huunuOe tuleioa futtafin ruobutta 
ja m^tl^oöilta. Jämä maffu, jo^ta f^nt^i ©uomen toaltton 
f0tt(aS«ta|a8t0, tuli loarfin ^uoleafft, ja fääb^t tifäfmät fen 
p^^nnön, ttt& tämä mapau^ fe^täift loäl^intäfin 50 muotta ja 
että, fun ruotu^jafoinen armeija jäöeen ^löö^pannaan, felä 
pääQiföt ttt& miel^i^to otettaifiin ©uomen omilta fanfatai^ 
fi^ta |a t&ma fanfaQi^^armeija ei olifi mil^infään retfeen tai 
fota4oimeen ©uomen rajojen uffopuoteöe futfuttatoa. — 
Äruununtoerojen ^tö^fannoöta ja ra^a^apain järje^tämife^tä 
tehtiin m^ö^Kn ufeita fäätämifiä. (Sntifet fulfu^mitat iah 
lautettiin, ja t^nn^ri, jo^fa täpn a«ti oli tuettu 32 fappaa, 
jaettiin n^t 30:een fappaan. ^ul^eena oli m^örtin noiben 
moninaisten »eroparfeelien muuttaminen muutamifft ^ar^ 
tt)oi!fi määri!p, mutta tämä apa roa^ta »• 1840 pantiin toi* 
meen eifä nt|t!ään ote topuQife^ päätt^n^t. 3Raan loatta* 
tpal^aJp pantiin 8Benäjän metalli^rupta (= 4 n^f^i«tä ©uo* 
men marffaa), ja liiffeen l^etpoittamifelp piti taitettaman 
lonfadinen SBail^to^ ja Saina-panfti, ieUe määrättiin fanta^ 

Digitized by LjOOQ IC 



103 

To^offt 1 mUloona ^peo^ntplao. 9?Qtii pem^tetätii ko. 1811 
6ii«ai iNUrffL S^ii^botii (nti iäqc^ettaman maan ^ttn^ 
fmtta, nmttlä ^iDtti^iCMliiiti. Xfima laitot (jofa m. 1816 
fai nimen 6t0Wi 6ciiitti) iaetttin forteen ofodtoon: Za^^ 
(ond^ofadto iofftamam maan ^aUtntoa taOifend^ofadto 
oifonben ^oitoa nmrten. (bo» f tillititiri afetettitn for^ 
fetmmafji oittnben maltnoiafft; tarta^tamaan fefa ^affitnd^ 
neniDo^on tointa että ^(ei^ otfenben^fS^tMti maadfa. |>i« 
nen 9Rate«teettinfa antoi fäfit^ien ftfft fertao e^boteSa ^^ 
(itn^^nemoodton enfimaifet ififenet 9li\»ta, totta nain nm^ 
Iittiin, mainittatoon: Oifen^ofa^to^fa Xnrmt )nrefibentti %Uf 
kfett, ta Zatonö^ofa^to^fa maamarfaIRa Jk 9ecr ta niatori 
Sttne^letM. ^rofnraatorifft tmi prome^fori fUbmt. 

Sama maali oli pomoon mattiopfiimdin miimeinen toi^^ 
mi. fteifari tuli itfe faopnnriae nniltiopfiimia paSttfimafin, 
iofa tapahtui tattHi((ife(Ia iu^laaifrntbeQa ^einfil. 19 p. 1809. 
SBattio^idtnin^pu^e mainitfi ftta ti^beUi^ ttmpantta, iota 
o(i iatttiti faot^t^n fedtn^elniOe, t^ mtbiM malnntntfen (a« 
tien riRomattomnnbe^, tutidtaen ©nomen fanfan nlyt Jan^ 
fafnntain tonffoon foroitetntfi'. 9tau(ante{o 9toot^ 
fin ia SSenaiän toaUM ei otbtt ftOoin mieU folmittu, ja 
@nomen miehet olimat ftid omaOa n^aOaan tehneet fopi« 
mittfenfa Senfiiän ^Qitfiian fandfa. Sofitt. 2 p. 1809 ta^ 
pa^tni f^aditn^nenmodton lu^IaQinen aUHmd Xumn tanpnn^ 
gi^a, ia nra^eOen mnnttin tarpeeQifet (aitotfet (tnUi^, (mttft^ 
ta maamittanö^^aOitnlfet, penftoni^Iaito^, farttapaperi^font^ 
tori, podti^^aUitnd t^ ritari^none) tulinrat fnntoon. Zia^ 
peeQifia marota mootSttiin fo^tenpertantfiin, pemnain ja 
p^ottHm miliel^tfeen, rolonpanoon t* n. e., ia erinäifeOi 
fnofioOa maitettiin 2:nmn ^iopi^toa, io^on pernötettitn 
foto ionRo nnfia opettaia^ftioia. fteifarin alitnifena ebn^ 
mte^d maa^fa oli n^ fenraali^tnmemdri, ii^ famadfa oli 
©nome^fa oleman fotamoiman pafiQiSonfi. SBan^a 6piei^« 
jftattaa (f m. 1819) oli jo maltiopSimSin aitana i&m mi^ 
xoMa erinnet, ja fijaan oU tuOnt enfin Bmlil k %Mi, 
fitten (mnobe^a 1810) %aku 6lrti|ril, erM Virolainen 



Digitized 



by Google 



104 

aote(i^mie^. ®. 1811 afetetttin ^ietori^fa erinäinen ImI'^ 
ttifi|teeri (n^l^Sn ,,mint^teri^matttofi^teeri'0 ©uomen aftoita 
marten, fo^on mitfaan tuli ennen^mainittu 9tel|fltitto (f to. 
1841), ja ^änen aU)uIfenfa laitettiin etö^ 6ii0neit afkitn lo^ 
Mttet. ftomitean enfimäifetft efimie^etft pantiin tuo &9hU 
tSin @uomeen fiirt^n^t jbrttii SRmiri Imfelt (f m. 1814). 

SZain o(i @uomen loattio' ipä^iteQen iärfe^t^n^t; mutta 
»ielä puuttui loppuviite »attiorafennulfe^fa, niinfauan fuin 
83ena(ainen ®uomi itäpuolena S^milofea (niinfutfuttu ,,®an^ 
^a @uomi'') o(i erinänfä @uontataife^ta entätnaaöta. StU 
fori 9(elfanteri oti io aifaa ^mmättfin^t, että näiben ofien 
^l^bi^täminen oti molemmille torpeeCinen, |a ^(eifet loattio^ 
feilat |oubuttin)at toimeen^panon. Senäjän ^^täU)^^^ ^a^ 
po(eon'in lan^fa o(i pian loppunut; Slan^Ian fotalaumat 
molmi^tuiioat farlaamaan XBenäfän f^bänmai^in, ia tt)\tf^ 
mtfm o(i, faiRfo SSSenäiän feifari raul^a^fa pitää fen ®uo^ 
menmaan, ionfa ^än ä^Iettäin oli (iittän^t maltiffanfa alle. 
©iöoitt ateffanteri tahtoi uuftöa liitottifuuben fttrfCä fiin* 
nittää itfe^enfä ©uomen Janfafunnan. 3n\nt 23 p. 1811 
jiu(i^tettiin SBiipurin (äänin (f. o. lolo SSenätäifen ®uomen) 
^^bi^t^^ fuuriru^tinaluntaan, fettraan)an louoben aludta aU 
latn, ia eräö SiijeStinil^tattttea fai afialfeen muuttaa lailfi 
otot ©uomen maUin mulaan* Suomenmaan lanfadinen tu^ 
(ettaifuu^ o(i tädä tavoin (aölettu loalaioaae po^t^^Q^* Shtotfi^ 
iofa n^t o(i hruununperiUifelft loalinnut 9lanöla(aifen mar^ 
faHan SemabotteX nimellä kaarto Igu^ana (fitten lunin* 
öa« Saarto XIV 3fw^ttna), fai lupauffen Sttorianmaan omi«^ 
tomife^ta labotetun Suomenmaan ftiaan, ia tämä fopimu^ 
»aavistettiin tun Sltetfanteri ia Saarto ^u^ana (Stoluun 
lopuQa 1812 ^^t^ivät Xurun taupungisfa. SRutta 9{apo^ 
leon^ilte Itänen retfenfä SRodtotoaan tuotti perilatoa* ftola 
(Surooppa toil^boin noufi Isäntä vaataan, ia koko. 1814, 181^ 
l^än labotti SlanSfan n)atta4<^tuimen. 

^Uetfanteri I:n (oppu^aUituIfeSta on vietä muutamia 
tapautfia mainitfeminen. S. 1819 ^aHituSlunta eti @uo^ 
men Senaatti muutettiin Suruja ^elfbftnit, iofa niin^muo^ 



Digitized 



by Google 



105 

botn nl^ tuli pfiSoitpiuigilfL @m ftjaoit Xnrtn jfii ^^ 
gcffifcn ^aOttntfen ctdDuunuifft potblfi, fotfa ko. 1817 Xu^ 
ntn ptd)Kt fat atRipi^poit ohdoil &otuiidfa ja ©If^tfu^n 
1819 fetfori tcK fobnciDttRoifcii in at f u^iuffcp €itotitc^a, tnl^ 
Ken Sortoumlo^ ftaiaamtii, fttten Ovbm taxOka konttoon, 
fUttfi rantatietä Xtcdann, |a nmmetn ^fimecnltntiaii, Zoni^ 
pereen }a ^futgin fantta tafatfm fietarttiu (Srinomoif^a 
laitpeitbeQaan Mfari t^itftntti toSKa bnfaiilaoSia, }a Xain^ 
ptxttäa filfbe^fiflii ff&n päätti fii^en perustaa fnnremnuni 
te^ba^IiiOeen, jonfd päätoffen jo^bo^ta tämä pafflb to. 1821 
f ai tDopaabutpitiigiit oibitbet. 

aidfanterin aitana ei enää tntfnttn €nonien tDattto* 
pätttriä totoon, ia nmttioOinen elämä jäi pittätft aiafft nn^ 
nmtftin. Sitä modtoin lanfaDtnen ^arradtnd ia €nomen« 
Kelen miljel^ aitoi mä^itden mirfiM^ Stimi jnjumä' 
nä (€nomitii^) alfoa tä^än nitaan enft ferran fnntna . 
ftidemme milieliiSi^ on mainitfeminen: SiiKi 3ilni^ 
tiltii ItadNl, Seiilift mi Seder, Amrli itfel «tttinl. 
tn. 1821 loNlf SiMT SORMfil noöti innottaan ^erätl^^ 
^nnbon btnfaQifen tieten to^oittamifelft ttiraQifeen armoon; 
maan ffSn tnii pian fen iälteen tortoitdntfi k^tiopidto^a (ftir^ 
t^ 9tnotftin; f m. 1858) ia ^änen bmfnma peri^aattetnfa 
pääfi matfta nU^^emmin itämään, 

9{ätiiä aOotna affot bu^ö^b fioiKiifidtneB nnumÄ pi^a ien- 
finfaifcai bdoiMStaL Si^itnnia fanfaata)itifft (ottlnt leviftivät pU 
Ufo naan. Stpc^fia @ottliiitb oli ntnoUtia. ^Dhuttcm naintttaCoon 
Unin fiHräl^ i^tOMn !a))pafataai. t ». 1866). ivelieffet fictiri 
ja tcrff StfUi, tUnl 3i|iii fleael ia tM$ {Bamntl Stvitaa ^Bng). 
SbtotfioKdtncii rmuM rndbön maolfa oli tofla (dfefla nnllä^aiiNn* 
fonpt, fittcB hnn ^raqte to. 1811 oli ftictpnpt ShutftmnoaQe. 

Stif^Ui I:« Mflttn« mm* 1S22--1SS5* — SS. 1825, 
^■ilL 1 p., feifari SOe^anteri I tnoti tmnnetaitfiin Xagan« 
rog^in tanpnngi^fa Sfomin^meren rammOa. Sainaja n iät^ 
tän^ iätttenfä mie^i^ä peritti^, ionfa tä^ben ^änen 
metienfä tm tftii l iM oK (ä^in ntied malta^iMtinteae nonMa 
ia Sondtontinon iätfeen taad nnorempi meli KAiltt. fion^ 
lantino, ii^ por^aitaa tilMkR ffiorfoma^a, oG tnitentin io 



Digitized 



by Google 



106 

ipttofia ennen luot^unnt oifeuffi^taan; mutta ftitä puolimatta 
antoi 97ifo(ai iJietari^fa l^uutaa fionStoitttiio I:n leifariffi, |a 
@uome^fatin n)irtalunnat tefiviit fen mufaan u^IoQifuu^^ 
malanfa. SSä^äi^tfi m^l^emmih tuti luitenfin Pietariin 
tieto, että ^on^tantino {ärfä^tämättä p^f^i luopumuffe^faan, 
|a n^tpä ma^ta joulut. 24 p. Stifolai I ma^taan^ottt lei^ 
fariUifen armon, ilmoittaen nou^feenfa felö SBenäjän feifari^ 
lunnan loalta^i^tuimeQe että moodiin $uo(an luninga^Iun^ 
nan ia ©uomen fuuriru^tinafunnan n)atta4^tui^ 
mit(e. @uomea toatttn fetfari famana päimänä aQefir^ 
jioitti to)aluutu^«tirian, j[ofa mal^ioidti maamme u^fonnon, pe*» 
ruiStuö4a'it |a l^aQitu^muobon, [a n^ meibän maa^fa loan^ 
nottiin u^tomfuutta fetä 9}itotai (Snftmäifeae että ^änen man*' 
l^immaQe poiaUenfa, perintö^ru^tina^ HtelfanteriUe. liBaan 
SenäiäUä uufi ^amtu^faufi ei t)\)t& rau^aKife^ti atfanut. 
@rä^ fa(a4iitto, |onIa tartoitu^ oli toimeen panna tä^beUi^ 
nen n)aaanIumou^, läntti tilaifuuben no^tattaaffenfa fota« 
loäen fapinoita fetä Pietarin faupungi^fa että hioman feu^ 
buiUa.. Mm& ^rit^Ifet fuitenlin ^eti lufi^tettiin ia atfuun^ 
paniiat (^e^tel, SRutaioien) t). m.) tuomittiin ^itfipuu^un. 

fieifari S«ifoIai 1 oH l&xAm& ^attitftia^^enli, tarffa oi^ 
feuben^nottbattaia, mutta mapaamielifiin aatteiftn aivan M^ 
pn taipumainen. Jtoto ^änen pitlänä ^aditu^-ailananfa 
®uomen fääb^t eimät fertaalaon tuQeet lofoon^futfutuitfl, 
ia feurauö oli, että ufeat tarpeettifet patannuffet IaUn4aati* 
muffeöfa iäimät filfeen* jtuoleman^rangai^tu^ @uome^fa Iui< 
tenfin lattautettiin fiOä tarooin, että !eifari ». 1826 ilmoitti 
aifovanfa ftitä^ä^tien aina lä^ttää atmoitu^^oileutenfa; t&M 
täl^tien rumettiin lähettämään tuolemaan^tuomitut ©iperiaan. 
äRuutoin muutamat loarfin ^aitaUifet afetulfet luutumat 91U 
tolain^ enftmäifiin ^amtu^^muofiin. SS. 1826 muutettiin It|' 
imtäimtit Siipurin (ääni^fä räteftmaan luontoifitfl, niin 
ztta talonpoiat labottimat omi^tud^ ia afuiain^oiteutenfa. %B* 
162tt fääbettiin tiriain ia fanomale^tien 6eiifuini @uomen 
Iettraa(i*fu»emöreinä otlmat: «rfenii 3a(re»8R mm; 1823— 
1831 ia m^tinad Stelfanteri SRexflifoii^ mm. 1831-1855; 



Digitized 



by Google 



107 

iHitttQ {filliinfihitit ti aftmttffaati tnribfin nuui^Q, UKiati ffi^ 
tofiOfi ftioifto. SDKm^m^ttHiIttoft^tctrifft 9te^btiiber'ui }qI« 
ftett tuli frciim Sleffanteri Sniifdt piopi^ton fandlcrina 
t)(i > ci iiUqi|tiM > Ilttftitm (ftttmmim frifari ai^onteri 
n), inaannne forfeatnitaOe oppUattotf^ ottoi ntmttoni mtft 
ottafonfi, btn fe m. 1828 nnmtettiiii S^urodta ^eljuitniL 
Sä^impfinfi f^k^a ta^on mmtttoon oU im» tnjpngii tfiä* 
mi |ili, iota tapa^titi 6||it 4 jt 5 )i. 1827 jo fttxtcadä 
^diDtttt afatcmtaii fdffi ftqa-nxtrot }q tktecaifet !oIotIaiiat 
SRittta ^oOituffen antdtaiftutbcdta tama tärfea ftiDtdt^^Iat^ 
io0 pi^ut laQeen kootnridtm mtbc^a poif a^f attf a, ia fen afetna 
maan paabuttmngiöfa on ^tpaänfä loaifnttannt ^^tamo. 23. 
1840 nrietetttin funreOa jn^faOtfmibeOa ^fiopi^n foffifata^ 
iDttotintn rtenutjn^Ia. iDhiidta oppUaitofft^ta mainittofoon^ 
että XD. 1837 pcrn^tettiin RiBtitlii muamilfä!fi-^t$ Zam^ 
melana, ält^ö^ttn nnnttamat nnbet fanpungtt pcntötctttin: 
^^9iDa9t9(fi (n). 1837), mmOx (o. 1838), ^rinola (m. 1839) 
ia tot^boin ^idt^ten ^Eoenfntt (m. 1848). SS. 1831 tapa^^ 
tni unfi Uini^jtli, ioOotn jänteen (öant trottettiin Unbcdta 
maa^ ta SKtSdui UUuii tuli tntifen Slynienlartanim (fidnin 
fifaan. S3. 1839 fai itäinen Snomenmaa eri ||iim9ritaift 
StilPtriift. @ota4aitotfäfa tapahtui ufeita mnntoffta. Sbto^ 
tuiDäK p^fkfi tffiä ^lodpanematta mnoteen 1854, ja ainoal- 
taan mnntamia pedtattnia iouBota pibettiin ttKtrn^teiOa; nii- 
ben fea^ta on mainittatoa 6tfWi tiirti nmobe^a 1829. 
S. 1830 al}ettiin a§n>enanniaalla talentaa Bfarfwyin 
finnoitidfet, joiben fn^tantomifeen @nonienniaa tefi enftmäi^ 
fen nKtttionxdfanfa. 2:a(onbei[Iifet olot lärfimät paljon a^« 
biMt^ta fatonmofttfta, joMa eteitfin 1832 nmoben lato ofi 
fotoa. SBaan ttitteänipi toimi ntaanune nuiItioUMirain ^oi^ 
bo^a aitoi to. 1840, |o0oin Sari Sitml Mi fttriMi, 
tnii niitä io^tamaan. ©iOoin Sbtotftn fetdi^ro^ poistettiin 
li^eM ja ^opea^rnpla tn(i l^leifefft; tnQi^aftat järicStettiin, 
ia nfeat ^^bk^Oifet tt)St pantiin albmn, etnpää^ä 6innMi 
IniM, ii^ nmbniMti o. 18M. 

^engen aloiOa nonfi ttNi^itdlen looimalbtita ^etätlflfiä. 



Digitized 



by Google 



108 

^teti^mi e(t ^aitiieifl|l|8^ |onfa pöö^fo^taiana o(i l^ifatmen 
totont)oifa faatoo Stuotfaiaineit (f m. 1852), tDtrfi^tt firfon 
puutuneita ofi^a. SDl^ö^fin fanfoUinen l^erät^^ famoan au 
taan motmt^tui. S. 1831 perustettiin Suomalaifeti fiqal* 
lifimbeti @euta $eIfmgtSfa, ja to. 1835 ttmest^i ,,£aletDaIaii'' 
nimeQä ®uomataifet muinais^runot, jotfa SlioS iinw»t 
(f^nt. tt). 1802), oli f erannot fanfon fuuSta enimmättään 
Senö|än ^arj[aIaSta. ^fönmaoUinen J^arraStuS, jiofa tarloitti 
oloiemnte muuttamilta roapaammaUe ja fanfadifemmaUe tan« 
naUe, tö^fi marfinaifen io^taianfo 3it|aita Sil^ebtti SueQ* 
nati'isfa (f^nt. U). 1806); m^ösfin 3ti^ana Subtoig 8lniieier| 
(f^nt. ». 1804) »aihttti ruotfinfietifeOa runoubeUanfa ifäm 
maaUifen innoStuffen niisfö fanfanluoftSfa, jiotfa ruotfia ^m^ 
märfitoät. ©uomcnfielen l^arraStuS ontoi fietitieteeöe uutta 
tiUtifettä. matäfkS «leffanten Uitt€u (f U). 1852) teli 
latteat tutlimuSmatfat ^o^ioiS^^SBenäjäUä ja ©iperiaSfa, et» 
fien ©uomen fumun faufaifempia ^eimolaifia. (Samaan ai^ 
taan grjS SbtgnSti Sallin (f id* 1852) matfusti ^rapian 
Sebuinien feaSfa, faatouttaen ^änfin @urooppataifen maineen, 
^tfe fuomenlielen mitjet^S ebist^i ebist^mistäön, toaxtta aioU 
taifin foroat fo^tauffet (efm. 1850 »uoben lielto) olitoat 
mafentaa MtUa firiaUiSta tointa fa)t[an omatla fieteUä. 

Sftifotain ^amtuffen loputta f^tt^i to. 1853 fuuri foti 
iiimaiOa äBenäjän ja X^urfin mätiQö, joQoin tän[in)aKat, 
(Sngtanti ja SRanSfa, Uitt^imät Senäjää maataan, ^ämittäen 
fauppalaimaStomme, jofa purjel^ti SSienöIäifen lipun aUa. 
Sen)äällä 1854 @ng(annin fotalaimat fämimät ufeisfa @uo« 
men fatamoiSfa ^ämittämäSfä; DuIuSfa temal^otoi poltettiin, 
mutta SoffoIaSfa fotamäfi ja taupiiQ^i^. mapaa^e^toifet tor^ 
juimat n)i^oQiSten päöUefarfautfen. @(ofuuSfa eräs SRanSfa^ 
laiS^Sngtantilainen armeija aStui maatie Sl^menan faareen 
ja majoitti SmnarfmtbHn linnoituffet, jotfa fitten räjä^^^ 
tettiin. 3Rutta tatmen tuttua mi^oUifet taaS tö^tiroöt pois 
Qtömeren »efiltö. ©oban pää^puuSfat fuitenfin raitt)ojt»at 
aRuStan^^meren feubuiUa, misfä liittomaUat f^ff^Bä 1854 
aUoimat piirittöä ®en)aStopo(in linnaa, jonfa ^e ^^betfän 



Digitized 



by Google 



109 

fmtfottben ptx&9tii moKoUtUDotfui. ftc^fen t&tä fota))ou^uiQa 
fnoli frifati Stifolai I 9tu\»l 2 ^ 1855. 

fllcefatttfri n hmUitm^, mn9ht^ta 1855* ^ Stnn 
tOfltfinm ^aKttftiatntne, tfanfo luottua, o(t noudfitt „f&tna^ 
jon iDottahmnan la fti^en eriamdttöma^tt ^^bi^tett^ten ^uo^ 
(an tuntnga^tunnan }a Suomen funrirn^tinafnnnan perit^ffe 
toatta^t^tuuntOe"^ ^an ^eti ebtQtdten triforien tatt>a0a toafi- 
nndtt @uontenntaaÖe fen nötonnon ja ))mtötu^4a'tt }a mad^ 
taan^ottt nötoaifuu^koolan fattUta Snonttn afulfatlta. 

dtantatnen fota mieta k^ »uofifauben, ja fefaOä 1855 
(Englannin ia 9tandfan (attoaötot iadeen tulivat ©uomen 
rannifoita ^oiritfcnifion. &ot. 9—11 pp. »i^oDifct 46 tun^ 
tta pomnritthDat SStaporia; mutta mitoan te^oQi^ta ei»at 
fnmminfaan faaneet toimeen, älou^a, jota feuraaujana le^ 
nmanö folmittiin ^^ariiftdfa, antoi jSQeen tilatfuutta paran« 
tumaan maan tabutta ja elinfeinoja, [a teifari, jofa iuuri 
fti^n aifaan tami ^elftngi^fa, mäaraft itfe naiben te^tamöin 
paa^fo^bat: fanfan^opetutfen ebi^tamifen, tu(funeuU)oien pa^ 
rantamifen 9. m. 9taidfä toimiöfa on ftttemmin a^fera^ti 
t^ötfi te^t^. S3. 1858—1862 rafennettiin Suomen enftmat^ 
nen rautatie ^(fingi^ta ^meenlinnaan^ ja m^ö^emmin on 
m^o^tin tatfettu rautatie4inia Pietariin a^ti. Soma etftm^ffen 
aifa oH maamme farftttamana ufeiben latomuofien fautta, 
loi^t^ etentin 1867 muoben fato )a ftita feuraau)a nalan^ 
^a o(i ^ittoeinta mitä puo(een^toi^a muoftfataan o(i na^t^. 
Shttta fen o^e^fa faatiin fuitenfin toimeen ufeat maamme 
taloubede »arftn tarfeat faannot, nimittäin tuQi^eilfain [ät^ 
jeötominen SSenfiiän fn^teen m. 1859, marfan ja pennin 
afettaminen ra^a^^ffifofft n>. 1860, feta metaflifen ra^an 
faataminen ainoa^ (a^iUiieffi (niinfutfuttu Stt|il^«lltti) 
ko. 1865. SamSn to)iime mainitun ^uKituö^oimen aifana o(i 
^n^a ffiit^Imi 6i^tati mattiomarain^päaOiffond (»». 
1863^1868). ftenraaa^fmoernoreind maa^fa omat oOeet: 
bctei Seri mn>. 1855—1861, flitet tifitfiMfi n>». 1861 
—1866 ia fttten tretm 9tffi(tt SUertcr|. 

9RerfiQtfin puoU aieffanteri II:n ^((itutfe^ta on oQut 



Digitized 



by Google 



110 

pertt«tuö^Ia'itttfen »aftto-dämäti uubc^ta^l^cräämlnen. ©.1862 
3:ammifuu^fa erö^ taili^ta fääbt^tötö malittu SSoItobtitta !o^ 
toontut |)eI|ingt^fQ,. tnalmt^tamaan efitettälDät tDalttopöitDä^ 
ttif^m^ffet, ia @I|1|SM8 )i. 1863 atDOttitn ^önen Wlait^tttU 
tinfä läönä^otte^fa toattiopätoät ©uomcn pööfaupungt^fo. 
®en iätleen on maltiopäitDtä oQut leioiiHA 1867 ja fetoiiHft 
1872, |a armoUinen Kti^piM^matfi |)u^tif. 15 p. 1869 
on fScitän^t maltiopäimtä aina pibettömäift |ota n)itbe$ tDUOfi, 
|onta p^e^fa famaan aitaan aateliston (nof!a^|afo ritari^ 
^uoneeSfa on taflautettu. Ufeat tcirfeät la^in^muutoffet j[a 
parahnulfct omat oQeet fcurauffcna t&M fSät^jcn föännötti^ 
feStä m^ötä^ioaifutuffeSta. J{anfafouIu4aito^, {ota loarten io 
tt). 1863 aioattiin enftmäinen fionfanfoitlitttaia-feimtian 5p 
Mima^f on tullut fuoStunta^toeroQa tannatetulft. 9Simait« 
MbtttStnS on muutettu tel^baS4iifIeetfi, io9ta \otxo fä^tetäön 
luttuneumojen parantamtfeen. fiimtianiS4aito8 on a^tttUvL 
uubette fannaöe, ja loi^boin uufi Äirtfolttff »• 1868 utoS* 
tuttut. 

ffialtiottifen clSmSn lanöfa rinnatusten omat Julfeneef 
fanfattifet l^arraStuffet; fanfaöinen Reti »ö^iteBen, joS »it^ 
fattifeStifin, fo^oaa tuonnoHifeen afemaanfa* 2B. 1858 a»at^ 
tiin enftmäinen fuoneitfielmeit aIIeiS«o)it8to StftofiSf^IiSfi, la 
tt)tt). 1863 la 1865 on annettu armoflifia afetufjta fuomen^ 
fielen ebistömistä »arten. 9?äin on feifari äleffanteri n 
fuureSfa määräSfä tä^ttön^t ©uomen miesten toiloomuffia 
|a tobeHafin fetä loaltiodifesfa että fanfaUifeSfa fatfannosfa 
laSfehut ©uomen tuIeloaifuubeOe loa^toat peruStuffet. SKitS 
tömä tuleioaifuus mufaanfa tuonee, on SuJ^^^ön faiflitoal^ 
tiaan fäbeSfä. |)Sn, |ofa tä^än aSti i^meedifeSti on ol^|an^ 
nut lanfamme Jo^taloa, on loastafin meibät föit^ttätoä fo^* 
taamien mai^eiben aUa. 



Digitized 



by Google 



111 



ett aifafattfina. 

I. ^tbMfnntai^uvihvx [a pcXamtohtn otta . . 1—8. 
n. Sttii^'Uittn ja 9tttotftti loaOati moo^ati 

tulo »»• 1157-1383 9—15. 



9luotfin luntnfotta: 

Ceri! f9M »». 1157-1160. 

. @eTt!tn iälfe(atfet ipuotena 1250. 

Solkviir i^irger iaorlin poifa) . . vdvd. 1250—1278. 
Vtmmn «ititafff (cbm »cli) ...» 1275-1290. 

Sirfer (cbm poifa) , 1290-1319. 

Vtnum eenfiillithl (cbm lodjcnpotfa) , 1319— 

m. ftot^oltfititbeit aifolonft, tmo. 1333-1533. 15-27. 



to». 



fBtoutu Gcnftnpitfii 

Ilkrrfti neflealiiriiltiieii .... 
nirgaretil (Unioni-hniingad) . . . 
eeri! f ramenlttaeii (Unioni^Inn.) . . 
Ariltifer SttjerilttBCB lUnioni-fnn.) . 

furlf ftaatttifitft 

Artöttfll I (Untoni-htn.) 

Sttrlf Anmtiiyftft (nube^tdan) . . 
eteen 6timre mrall. (»altion^oitaja). 

iaam (11niom'hin.) 

6teen Stint mm^. (toinen ferta) . 
6nuaite 6tnnre (»dtton^oitaja) . . 
6teen Stnnre nnir. (»altion^oitaia) . 
Itri^tinn n (Unioni«Inn.) 



IV. n&totMiit^btöti^eit aifolauft, loio 
1617 ........ 



fnltna l Snafa 

Cerif XIV (cbm poifa) . • . . 
Snttraa UI (cbm »cli) .... 
6t§t^mtnbf (cbm poifa) .... 
Stntd IX (^udtaa SBaafan poifa) 



-1365. 
1365—13^. 
1389—1412. 
1397-1438. 
1441-1448: 
1448-1457. 
1457—1464. 
1464—1470. 
1470-1497. 
1497-1501. 
1501—1503. 
1504-1512. 
1512-1520. 
1520-1523. 



1533- 



27-40. 



Digitized 



1523—1560. 
1560—1568. 
1568—1592. 
1592-1600. 
1604-1611. 

by Google 



112 

V. ftttotftn ma^taiottitben axlalan^,totoA6n 

—1721 40-62. 

turtaa II aokflft (kaavio IX:n poifa) ivtv. I61I— 1632. 

Sttmina (eb:n t^tar) , 1632—1654. 

Saario X turtaa (eb:n orpana) . . „ 1654—1660. 

AaarlO XI (ebm poifa) , 1660-1697. 

«aarlo XII (ebm poxia) 1697—1718. 

mriffa eiconara (cb:n flfar) 1719-1720. 

YI. ätttotftn^niaKan miimetnen aifafauft, toto. 

1721-1809 62-99, 

%ttWit I (UCrtifa ©(eonoran puoHfo) tt>w. 1720-1751. 

«aNlfl grcbrif „ I75i-i77i/ 

«u^taa III (ebm poita) , 1771-1792. 

«u^taa IV «abolfi (ebm poifa) . . , 1792-1809. 

SBenäjän fcifarcita: 

Pietari I Sttttri ....... t»t». [1682]— 1725. 

«atarima I (ebm puolifo) . . . . , 1725-1727. 



f tetari II (9)ietart Im poian*potfa) 

Inna 3imanantt|tar 

3tmana 

eiifalct (9)ietart ©uuren t^tar). . 

Pietari III 

Katariina II (ebm puoltfo) . . . 

f aa»ali I (ebm potfa) 

Slcffanteri I (ebm poifa) : . . . 



1727-1730. 
1730-1740. 
1740-1741. 
1741-1762. 

1762. 
1762—1796. 
1796-1801. 
1801— 



vn. @ttomettttiaItiottatfafattft,nittobe§tal809* 99-110. 

«effanteril , 1809-1825. 

«ifolai I (ebm toeti) , 1825-1855. 

«cffanteri n (ebm potfa) .... 1855- 



A. 7, ^£i^ 



Digitized 



by Google 



i^r-T'*'^' >'"''«" 




r 



Digitized 



by Google 



Digitized 



by Google
Internet Archive Audio

Featured

Top

Images

Featured

Top

Software

Featured

Top

Books

Featured

Top

Video

Featured

Top

Mobile Apps

Browser Extensions

Archive-It Subscription

Save Page Now

Full text of "Suomen historia"

See other formats
